Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä: EVI-hanke eli elämäntapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä: EVI-hanke eli elämäntapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio"

Transkriptio

1 Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä: EVI-hanke eli elämäntapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio Ihmisten elämäntavat ovat avainasemassa arvioitaessa kansansairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen lähtökohtia. Tämän ajatuksen viitoittamana käynnistyi Evi-hanke, jonka visiona tulisi olemaan omavastuinen terveyden edistäminen osaksi elämänhallintaa, ja strategiseksi linjaukseksi määriteltiin: 1. Terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöstön osallistuminen tukemaan yksilön/väestön elämänhallintaa terveyden edistämiseksi. 2. Toimintamallina/työvälineenä mini-interventio, jolla pyritään mahdollisimman varhain havahtumaan ja puuttumaan terveysriskeihin/elämäntapoihin sekä antamaan lyhyt neuvonta ja ohjaus tilanteessa, jolloin riskien aiheuttamia haittoja ei vielä merkittävästi esiinny liittyen ravintoon, liikuntaan, alkoholiin ja tupakkaan. 3. Henkilöstön toimintavalmiuden vahvistaminen mini-intervention käyttöön koulutuksen ja ohjauksen avulla. 4. Median avulla vaikuttaminen väestön asenteisiin ja vastuun ottamiseen omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Hankkeen mahdollisti Länsi-Suomen lääninhallituksen myöntämä rahoitus vuosille Hankkeeseen osallistui Keski-Suomen yhdeksän kuntaa: Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi, Viitasaari, Pihtipudas (sosiaali- ja terveystoimet). Kohderyhmänä oli 15-vuotiaat ikäihmiset väestöpohjan ollessa Hankkeen hallinnoijana oli Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä. Hankkeen organisaatio koostui kahdesta hankekoordinaattorista, johtoryhmästä ja neljästä työryhmästä. Tavoitteet: 1. Saada mini-interventio henkilöstön käyttöön arjen työvälineeksi elämäntapasairauksien varhaistunnistamiseen, puuttumiseen ja lyhytneuvontaan puututtaessa ravitsemuksen, vähäisen liikunnan, alkoholin ja tupakoinnin aiheuttamiin terveysriskeihin. 2. Kehittää mittari Elämäntavat ja muutosvalmius -lomake, jonka avulla voidaan tunnistaa ihmiset, ja jotka haluavat elämäntapamuutoksen. 3. Suunnitella elämäntapasairauksien ehkäisyä tukeva Terveystietotupa neuvonta- ja ohjauspaikaksi kuntien asukkaille tavoitteena lisätä omavastuisuutta elämäntapamuutoksissa. 4. Arvioida mini-intervention vaikutusta ja vaikuttavuutta elämäntapamuutoksiin. Toteuttaminen: Syksyllä 2006 hanke aloitettiin henkilöstön (555) mini-interventiokäyttö-koulutuksella. Ennen koulutusta toteutettiin mini-interventiokysely (N 312). Uusintakysely toteutettiin vuoden kuluttua (N 178). Väestökysely I (N 1 211) lähtötilanteesta toteutettiin syksyllä 2006 vastaanotoilla jaetuilla kyselylomakkeilla. Väestökysely II (N 1 020) toteutettiin syksyllä 2007 postikyselynä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Terveystietotupia avattiin hankkeen aikana 12. Vertaisryhmätoiminnan toteuttamiseksi käynnistyi ohjaajakoulutus. Tulokset: - Henkilöstön mini-intervention käyttö lisääntyi 15 % - Väestökyselyn vastaajista muutoshalukkaita olivat: - Ravitsemuksen osalta 80 % - Liikunnan osalta 40 % - Alkoholin osalta M 20 % N 10 % - Tupakoinnin osalta 70 % - Elämäntavat ja muutosvalmius -mittarista saatiin sähköinen versio potilaskertomusjärjestelmiin (Effica ja Pegasos).

2 - Terveystietotuvat (12) varustettiin atk-työasemalla internetyhteyksineen, tv- ja dvd-laitteilla ja runsaalla materiaalilla. - Vertaisryhmätoiminnanohjaajia koulutettiin Evi-kuntiin yhteensä 124 henkilöä 12 koulutuksessa. - Median uutiskynnys ylitettiin yli 10 kertaa. Johtopäätökset: Mini-interventio on juurtumassa henkilöstön asennemuutosten kautta rohkeaan puheeksi ottamiseen ihmisten elämäntapoihin. Vastaajien ilmaisema muutoshalukkuus osoittaa, että tilaus elämäntapaneuvonnalle on olemassa. Tätä helpottaa sähköisen lomakkeen saaminen. Väestön elämäntapamuutosten vuoden seuranta vaatii jatkotutkimusta vaikuttavuuden arvioimiseksi. Terveystietotupien hyvää asiakaspalautetta hyödynnetään perustettaessa Keski- Suomeen noin 20 uuttaa Terveystietotupaa uudenlaisena palveluna. Yhteyshenkilöt: Leena Lyytinen Leila Metso Ylihoitaja Sairaanhoitaja Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä Laukaan terveyskeskus Puh Puh Sähköp. Sähköp.

3 Kauhajoen kylätoimintamalli Jalkauduimme syksyllä 2007 ja keväällä 2008 Kauhajoen sivukyliin, joihin matkaa kaupungin keskustasta pisimmillään 40-50km. Tarkoituksena oli tavoittaa myös ne henkilöt, jotka eivät välttämättä lähde/pääse kirkonkylän tilaisuuksiin mm. luontevien kulkuyhteyksien puuttuessa. Tilaisuus oli avoin kaikille (väestöstrategia) ja tarkoituksena oli tiedon jakaminen diabeteksesta; ettei kyse ole vain vähän kohonneesta verensokerista, vaan vakavasta valtimosairaudesta, joka räjähdysmäisesti lisääntyy. Taustatiimiin kuuluivat kyläyhdistykset, Diabetesyhdistys, Kauhajoen diabeteshoitaja (idean äiti ), Kauhajoen kaupunki. Menetelmät: Kyläkierroksen tavoitteena oli kuinka diabetesta voidaan ehkäistä tai siirtää tulevaisuuteen liikunnan ja terveellisen ruuan ja sitä kautta ylipainoon vaikuttamisen kautta. Tai kuinka jo sairastuneilla voidaan ehkäistä lisäsairauksia ja vähentää myös hoidon kustannuksia. Näitä käytiin läpi luennolla sanoin ja kuvin. Kuulijoilla oli mahdollisuus kysyä ja kertoa omia kokemuksiaan. Tilaisuudessa oli mukana lähes joka kerralla yhdistyksen edustaja, joka diabeetikkona kertoi omia kokemuksiaan ja esitteli yhdistyksen toimintaa. Tilaisuuksissa oli runsaasti diabetesmateriaalia, mm. riskitestilomakkeita, oppaita diabeetikon ruokavaliosta, liikunnasta, jalkojenhoidosta, Diabetes-lehtiä jne. Tilaisuuksissa tarjottiin kahvit. Halukkailta mitattiin myös verensokeri. Tulokset/johtopäätökset: Tilaisuuksia järjestettiin 9 eri kylässä ja niissä oli osallistujia henkilöä/per tilaisuus. Palautteena oli mm. : kuinka iso sairaus diabetes on, nyt tietää kuinka isossa vaarassa jälkipolvi on sairastua riapetekseen, ei niille lapsenlapsillekaan pidä niitä herkkuja aina syöttää, täällä sivukylissä sitä vasta on tilaa liikkua, ei tarvi aina olla järjestettyä jne. Sokerinmittauksissa löytyi yksi diabetes ja muutama koholla oleva verensokerilukema, jotka ohjattiin lisäkokeisiin terveyskeskukseen. Diabeteshoitaja ja hänen toimenkuvansa tulivat kansalaisille tutuksi. Diabeteshoitajan oma paikallistuntemus myös lisääntyi. Varsinaiset tulokset näkynevät vuosien saatossa. Leena Koskinen, Kauhajoen diabeteshoitaja, Suupohjan Diabetesyhdistyksen sihteeri. Kauhajoen terveyskeskus Prännärintie 6-8, Kauhajoki p ,

4 Koululaisille suunnatun terveystapahtumapäivän vaikuttavuus terveyskäyttäytymiseen Terveystapahtumapäivän toteuttamista lähdettiin suunnittelemaan marraskuussa Nilsiässä Eija Miettinen ja Heta Rönkkö vastasivat terveystapahtumapäivän suunnittelusta, käytännön järjestelyistä ja osallistumisesta terveystapahtumapäivän ja vanhempainillan toteuttamiseen yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Suunnitteluun osallistuivat myös koulujen rehtorit, opettajat, kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, suuhygienisti, fysioterapeutti, Terveys ry:n edustaja, ravitsemusterapeutti ja nuorisotyöntekijät. Terveystapahtumapäivä toteutettiin terveydenhoitaja opintoihin liittyvänä projektityönä. Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli vaikuttaa koululaisten terveyskäyttäytymiseen kuten terveellisen ravitsemuksen omaksumiseen, liikunnan lisäämiseen, suun ja hampaiden hyvinvointiin sekä päihteettömyyteen. Tavoitteena oli myös antaa uutta tietoa terveellisistä elämäntavoista ja niiden ylläpitämisestä koululaisille ja heidän opettajilleen. Menetelmät: Toteutimme terveystapahtumapäivän Nilsiässä alakoulun 5- ja 6-luokkalaisille, yläkoulun 7- ja 8- luokkalaisille ja heidän opettajilleen. Vanhemmat saivat tietoa koululaisten terveyskäyttäytymisen riskitekijöistä ja niiden ennaltaehkäisystä vanhempainillassa. Toteutimme terveystapahtumapäivän Nilsiässä moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (koulun henkilökunta, ravitsemusterapeutit, sairaanhoitajat/terveydenhoitajaopiskelijat, Terveys - Hälsan ry, nuorisotyöntekijät, suuhygienisti, fysioterapeutti ja alan opiskelijat). Terveystapahtumapäivä sisälsi neljä erilaista esittelypistettä. Ravitsemuspisteen teema rakentui ravintonäyttelyn ympärille, jossa oli esillä muun muassa terveellisiä välipalavaihtoehtoja, terveellinen ateriamalli, eri elintarvikkeiden (terveelliset ja epäterveelliset) sisältämiä energiamääriä havainnollistettuina sokeripaloin. Koululaisille jaettiin maisteltavaksi Jyväshyvän välipalapatukoita ja marja hedelmä - smoothieta. Rytmiä elämään pelin avulla pohdimme yhdessä koululaisten kanssa muun muassa ateriarytmin merkitystä, aamu- ja välipalan tärkeyttä, riittävän unenmäärän merkitystä, liikunnan tärkeyttä ja vaikutusta jaksamiseen. (Välipala-ainekset sponsoroi paikallinen K-Supermarket) Toisessa esittelypisteessä Terveys - Hälsan ry:n edustajat esittelivät savuttomuus teemaa ja nuorisotyötekijät päihteettömyyttä. Kolmannessa esittelypisteessä suuhygienisti ja suuhygienistiopiskelija kertoivat suun ja hampaiden hyvinvoinnista, etenkin hyvän suun ja hampaidenhoidon tärkeydestä. Neljännessä esittelypisteessä fysioterapeutti ja fysioterapeuttiopiskelija antoivat tietoa liikunnasta ja ryhdistä, ohjasivat liikuntatuokion (keppijumppa) ja tekivät ryhtitarkastuksia. Jokaisessa esittelypisteessä jaettiin aiheeseen liittyvää materiaalia. Vanhempainillassa vanhemmilla oli mahdollisuus kiertää samat esittelypisteet. Heille esiteltiin terveellisiä elämäntapoja ja tiedon lisäksi tarjolla oli hyviä esimerkkejä välipaloista ja liikunnasta. Vanhemmilla oli mahdollisuus täyttää diabeteksen riskitestikaavake ja mittauttaa vyötärönympärys. Maakuntalehti Savon Sanomat uutisoi Terveystapahtumapäivästä etusivullaan kuvien kera.

5 Pieksämäellä Sari Sironen-Wilska toteutti terveystapahtumapäivän 5 ja 6 luokkalaisille ja heidän opettajilleen pienimuotoisempana, terveysinfotuntien muodossa. Selvitimme terveystapahtumapäivän vaikuttavuutta koululaisten terveyskäyttäytymiseen sekä ennen että terveystapahtumapäivän jälkeen tehdyillä kyselyillä. Suuntasimme kyselyt 5 6 luokkalaisille. Tulokset: Kyselyistä saadut tulokset olivat positiivisia eli koululaiset muuttivat ruokailu- ja terveystottumuksiaan parempaan suuntaan. Tuloksia tarkasteltaessa ilmeni, että tapahtuma oli vaikuttanut merkittävästi koululaisten terveyskäyttäytymiseen. Johtopäätökset: Kokemuksemme mukaan 5 ja 6 luokkalaiset ottivat tietoa terveysasioista vastaan innostuneemmin kuin yläkoulun 7- ja 8-luokkalaiset. Tulosten mukaan terveystapahtumapäivän tai vastaavan järjestäminen olisi tärkeää myös jatkossa. Tässä projektissa käytettyä ideaa voi hyödyntää myös eri tavoin toteutettuna, yhteistyössä erilaisten terveyttä edistävien tahojen kanssa. Tekijät: Eija Miettinen, sairaanhoitaja, diabeteshoitaja, terveydenhoitaja(opiskelija) Sari Sironen-Wilska, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja(opiskelija) Heta Rönkkö, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja(opiskelija) Eija Miettinen, terveydenhoitaja, Nilsiän terveyskeskus, , ,

6 Pysyvään elämänmuutokseen Jalasjärvellä Jalasjärvellä sydän- ja verisuonitaudit, masennus ja tyypin 2 diabetes ovat yleisiä. Väestö ikääntyy ja lasten ja nuorten fyysinen kunto rapistuu. Suuntausta vastustaakseen kunta osallistui Dehko-projektiin, mutta mukaan ei saatu koko organisaatiota eikä järjestökenttää. Kunta aloittikin oman kaksivuotisen terveydenedistämisprojektinsa Menetelmät: Terveydenedistämisprojekti innostaa kuntalaisia pysyvään elämäntapamuutokseen tarjoamalla tietoa terveistä elämäntavoista sekä eritasoisia ohjattuja liikuntaryhmiä. Projektille on palkattu koordinaattori ja osa-aikainen työntekijä. Koulupihoja muokataan liikuntaystävällisemmiksi ja vanhempia oppilaita koulutetaan välituntileikkien vetäjiksi. Työpaikoille ja kyläkunnille sekä senioreille tarjotaan omia liikuntaryhmiään. Samalla panostetaan suvaitsevaisuuskasvatukseen ja houkutellaan syrjäytyneitä ja mielenterveysongelmaisia liikkumaan. Projekti järjestää luentoja ja tarjoaa mm. kuntotestausta sekä henkilökohtaisia liikuntaohjelmia. Vanhempainilloissa ja yritysten koulutustilaisuuksissa muistutetaan terveistä elämäntavoista. Koululaisten ravintotottumuksia muutetaan kaikkia kouluja koskevalla kouluruokailuprojektilla. Tulokset: Ensimmäisen toimintavuotensa aikana projekti yhteistyökumppaneineen järjesti toistakymmentä tapahtumaa. Näistä suurin oli valtakunnallinen seminaari Terveyden edistäminen nyky-yhteiskunnan jättihaaste. Syksyllä kunnan alakouluilla kiersi Suomen positiivisimmaksi valittu Wilson Kirwa kertomassa elämästään satujen muodossa ja liikuttamassa lapsia suvaitsevaisuuskasvatuksen merkeissä. Julkaisu Ohjatut liikuntaryhmät Jalasjärvellä on jaettu koululaisille ja koteihin, seuraavaksi koululaisille jaetaan vihkonen Koululaisen liikunta ja ravinto. Projektin järjestämissä ryhmissä liikkuu noin 500 henkeä. Kansalaisopisto ja urheiluseurat mukaan laskettuna liikkujia on noin Heistä jopa 900 on aktivoitunut projektin kautta. Johtopäätökset: Yritysten, yhteisöjen, urheiluseurojen ja kunnan yhteistyö on toimiva ratkaisu vähän tai ei lainkaan liikkuvien aktivoimiseen. Tärkeintä on mahdollisuus sopivantasoiseen liikuntaan ja pienet mutta pysyvät arkipäivän valinnat. Erityinen tarve olisi urheiluseurojen järjestämälle harrasteliikunnalle. Liikkuminen ryhmässä parantaa myös psyykkistä terveyttä. Toisten ihmisten tapaaminen lisää henkistä pääomaa, mikä taas tekee liikuntaharrastuksesta houkuttelevamman. Positiivinen kierre on valmis. Tekijät: Arokallio Ahti, hallintojohtaja Tarsa Juha, liikunnanohjaaja Ikola Kaisa, vs. viestintäsihteeri Tarsa Juha, liikunnanohjaaja, Jalasjärven kunta, ,

7 Terveet Mukulat Kesälaitumelta Dehkon 2D -hankkeen aikoihin olin töissä Vimpelissä, yhdessä väestöstrategian pilottikoulussa, jossa lasten terveellisten elämäntapojen juurruttamiseen panostettiin erityisesti. Hanke vahvisti innostusta ryhtyä järjestämään lapsille ohjattua kesäpuutarhatoimintaa. Olen tuonut opettamiani ala-asteen oppilasryhmiä joka syksy viettämään 1-2 päivän mittaisia sadonkorjuuleirejä kotitilamme monipuoliseen puutarhaan ja lähiympäristöön. Oppilaat ovat olleet hyvin innostuneita ja maistelleet ennakkoluulottomasti auringon kypsyttämiä kasvi- ja marjalajikkeita suoraan puutarhasta ja peuhanneet riemukkaasti laajassa puutarhapihapiirissämme. Oppilaiden valitellessa oman kasvimaan puutettaan syntyi loputa ajatus kokonaisen kasvukauden kattavasta, lapsille ja nuorille suunnatusta Kesälaitumesta, joka tarjoaisi heille mahdollisuuden kasvattaa itse terveellistä ravintoa omalla palstalla ja samalla liikkua ja nauttia monipuolisesta ympäröivästä luonnosta. Oma ja puolisoni innostus puutarhaviljelyyn ja luonnonantimien hyödyntämiseen sekä kokemus puutarhatyön fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta syntyi tämä hanke. Menetelmät ja tulokset: Kesälaidun avattiin jo ennen kesäloman alkua. Toukokuun alussa viljelyn aloittivat kaikki 19 mukaan mahtunutta 9-13-vuotiasta tyttöä ja poikaa, heidän joukossaan myös erityislapsia vanhempiensa kanssa. Mukana oli useita aiempien luokkieni oppilaita aina naapurikuntaa myöten. Jokainen laidunpäivä oli n. 6 tunnin mittainen ja laitumella vietettiin touko-elokuun aikana kaikkiaan 9 päivää yhdessä viljellen, liikkuen, syöden ja kädentaitoja hioen. Jokaisena päivänä valmistettiin ja syötiin puutarhan ja luonnon antimilla höystetty lämmin ateria puutarhassa. Näin pyrittiin synnyttämään henkilökohtainen suhde ravinnon alkuperään, erityisesti kasvikunnan tuotteisiin sekä lisäämään arvostusta ravinnontuotantoa kohtaan. Toiminta toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Taustaorganisaationa toimi elämäntapayrityksemme Luontotaito. Lapset maksoivat ainoastaan ruokailuista ja siemen- ja taimihankinnoista aiheutuneet kulut. Palkkioksi hikisestä työstä lapset saivat yhdessä tekemisen ilon lisäksi herkullisia kasviksia välipaloiksi, aterioiden aineksiksi ja kotiin kannettaviksi. Oman viljelypalstan hoitotyöt veivät päivästä 1-2 tuntia. Muuna aikana kerättiin luonnonantimia puutarhan liepeiltä ja lähimetsistä, pelattiin jalkapalloa ja lentopalloa, uitiin, melottiin, kalastettiin ja savustettiin saalista, suunnistettiin ja saunottiin sekä tehtiin kädentöitä. Kesälaitumella oleminen ja oppiminen tapahtui kiireettömästi, kullekin sopivalla luonnollisella rytmillä. Laidunpäivien tunnelmasta ja karttuvasta tietotaidosta saivat nauttia myös lasten vanhemmat ja isovanhemmat, jotka olivat aina tervetulleita mukaan. Usein he saapuivatkin omista töistään hyvissä ajoin ennen laidunpäivän loppua viettämään aikaa puutarhassa jutellen, herkkuja maistellen ja reseptejä vaihdellen. Johtopäätökset ja jatkoideat: Kesälaidun saavutti suuren suosion. Toiminta onnistui hyvin, jopa vapaaehtoisvoimin ja oli vielä odotettuakin antoisampaa. Kyselyjä ja toiveita on esitetty toiminnan jatkumisesta ja laajentamisesta esim. vanhuksille järjestettävään toimintaan. Suunnitelmia perheille ja esim. liikuntarajoitteisille suunnatun Kesälaitumen toteuttamisesta on jo virinnyt. Tekijät: Leena Franssila-Karvinen, KM, lo/alajärven kaupunki, luontokouluopettaja Petteri Karvinen, FK, luontomatkailuopettaja/järviseudun ammatti-instituutti, luonto- ja eräopas Leena Franssila-Karvinen, p ,

8

9 Yrittäjäilta - Yrittäjän hyvinvointi Yrittäjien hyvinvointi ja sen edistäminen ovat olleet yksi vuoden 2008 painopisteistä Etelä- Pohjanmaan Yrittäjissä. Tämä yksittäinen iltatilaisuus Yrittäjäilta Yrittäjän hyvinvointi järjestettiin , ja se oli tarkoitettu kaikille omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneille jäsenyrittäjille. Samalla tiedotettiin marraskuussa alkaneesta Yrittäjän Hyvinvointivalmennuksen 2-ryhmästä ja siihen ilmoittautumisesta. Menetelmät: Hyvinvointi-illan aikana osallistujilla oli mahdollisuus mittauttaa verenpaine, verensokeri ja kehonkoostumus. Jalka-analyysin tekijä oli myös paikalla. Lisäksi oli mahdollista sovittaa painoliivejä. Ilta eteni siten, että alkuillasta oli mahdollisuus em. mittauksiin. Lisäksi oli mahdollisuus nauttia tarjoilusta, joka oli sekin suunniteltu terveellisesti illan teema huomioiden (mm. hedelmiä ja mehua). Luento-osuudessa puhuivat yhteistyökumppanin edustaja, myyntipäällikkö Seppo Aho Fenniasta, aluekoordinaattori Arja Hyytiä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus Kuortaneen Urheiluopistolta, varapuheenjohtaja, yrittäjä Lasse Anttila Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä, hyvinvointivalmennuksessa erinomaisia tuloksia saavuttanut yrittäjä Erkki Järvenpää Musiikki Järvenpäästä sekä työterveyspsykologi, yrittäjä Sari Honkanen. Luento-osuutta kevennettiin myyntisihteeri Kirsi Kuusisto vetämällä taukojumpalla. Illan pääjärjestäjinä olivat Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja Kuortaneen Urheiluopisto sekä yhteistyökumppaneina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/dehkon 2D hanke, Seinäjoen Seudun Diabetesyhdistys ry, Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri ry, Fennia sekä paikallisyhdistys Seinäjoen-Nurmon Yrittäjät. Tulokset: Osanottajia tilaisuus houkutteli paikan päälle noin 30. Kaikki olivat vakuuttuneita asian tärkeydestä. Illan annin voisi hyvin kiteyttää varapuheenjohtaja Lasse Anttilan toteamukseen Ellei yrittäjä voi hyvin, ei työyhteisökään voi hyvin. Saatujen kokemusten innoittamana yrittäjien hyvinvointi-iltojen järjestämistä jatketaan vuonna Tavoitteena on tilaisuuksien toiminnallisuuden lisääminen entisestään (enemmän mittaamista, vähemmän alustuksia). Johtopäätökset: Valmennuskeskuksen johtajan Tapio Korjuksen mukaan suurimmat yrittäjänkin terveysriskit ovat liikkumattomuus, tupakointi, alkoholin käyttö ja ylipaino. Terveysriskeistä kertominen ja tämäntyyppisen illan järjestäminen edesauttaa omalta osaltaan matkaa yrittäjän parempaan hyvinvointiin, jolla on suora ja parantava vaikutus myös yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinympäristöön. Yrittäjät ovat usein myös perheen jäseniä, työnantajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Heidän esimerkkinsä hyvinvoinnin edistämisessä on arvokas. Tekijät: Kirsi Kuusisto, myyntisihteeri, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Jouko Kangasniemi, hyvinvointikeskuksen johtaja, Kuortaneen Urheiluopisto Juha Tall, kehityspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Kirsi Kuusisto Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät P ,

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Kouluruokailutyöryhmästä vauhtia yhdessä tekemiseen. Ylöjärven kaupunki

Kouluruokailutyöryhmästä vauhtia yhdessä tekemiseen. Ylöjärven kaupunki Kouluruokailutyöryhmästä vauhtia yhdessä tekemiseen Hyvä käytäntö Pirkanmaalla ruokailutoimikuntamalli valittiin keväällä 2017 sote- ja maakuntauudistuksen hyte seminaarissa yhdeksi Pirkanmaan hyvistä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Perustettu vuonna 1993.

Perustettu vuonna 1993. LiikU lukuina Perustettu vuonna 1993. Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii yli tuhannen liikunta- ja urheiluseuran asialla. Jäsenet ovat liikuntaseuroja ja järjestöjä. Vaikuttaa Satakunnan ja Varsinais-

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen arki-info

Diabeetikkolapsen arki-info Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN LIIKUNNAN LIIKKUVA KOULU TUKIPAKETIT JA KOULUTUKSET

KESKI-POHJANMAAN LIIKUNNAN LIIKKUVA KOULU TUKIPAKETIT JA KOULUTUKSET KESKI-POHJANMAAN LIIKUNNAN LIIKKUVA KOULU TUKIPAKETIT JA KOULUTUKSET 2017-2018 Lasten- ja nuorten koulutuksista vastaa nuoriso-ja koulutuspäällikkö. Koulutukset järjestetään pääsääntöisesti tilauskoulutuksina.

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija

Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija 25.9.2017 Wiss Kirsi 1 Esityksen sisältö Tietoa päätöksenteon tueksi Organisaatiotason tietoa

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projektin esittely, kevät 2014 Metropolia, Bulevardi 31, 24.1.2014 Vastuuopettaja: Mirka

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

YTHS:n mini-interventio (liikunta)

YTHS:n mini-interventio (liikunta) YTHS:n mini-interventio (liikunta) - Toimintamalli terveydenhoitajille Sähköisessä terveyskyselyssä annettujen vastausten tulkintaan - Toimintamallia voi lisäksi käyttää YTHS:n vastaanottotoiminnan osana

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Helinä Mesiäislehto-Soukka TtT, KM, YTM, lehtori Seamk:issa Puheenjohtajana Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueella

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot