Tampereen kaupungin henkilöstölehti Mikko korjaa. bussit kuntoon. Työtapaturmat laskussa s.5 Tuunattu vessa piristää s.10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin henkilöstölehti 5 2011. Mikko korjaa. bussit kuntoon. Työtapaturmat laskussa s.5 Tuunattu vessa piristää s.10"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Mikko korjaa bussit kuntoon Työtapaturmat laskussa s.5 Tuunattu vessa piristää s.10

2 PÄÄKIRJOITUS SYYSKUU 2011 Esimiehillä on muutoksen toteuttamisen avaimet ARI JÄRVELÄ Tampereen Infran toimintaa kehitetään sisäisenä liikelaitoksena. Palvelujen hinnoittelu on muutettu lähes markkinahintaiseksi, ja toiminnan tehostaminen henkilöstön, kaluston, ja tilojen osalta on aloitettu. Asiakkaiden ajatuksia on kuunneltu, jotta Infran palvelut vastaisivat kysyntää. Viisivuotiskausi muutoksen tiellä on vasta alussa, joten mielenkiintoista työtä on vielä paljon tehtävänä. Esimiehillä on keskeinen rooli muutoksen käytännön toteuttamisessa. Muutoksia koskevissa keskusteluissa kuulee innostunutta pohdintaa tulevaisuudesta, mutta toisinaan keskustelijoiden kasvoilla näkyy väsymys, ja esille nousee toiveita paluusta entisiin aikoihin. Muutosprosessissa on monenlaisia vaiheita, jotka vaikuttavat sekä esimiesten että työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Ensimmäinen askel muutoksen toteuttamisessa otetaan, kun selvitysvaiheen jälkeen on saatu päätös tulevaisuudesta. Kun suunta on selvillä, organisaation strategia tavoitteineen ja perustehtävä on kerrottava henkilöstölle. Esimiesten kannattaa ottaa vastaan palautetta ja haastaa työntekijöitä kertomaan omia kehittämisvaihtoehtoja. Henkilöstötilaisuudet, työyhteisökokoukset sekä tulos- ja kehityskeskustelut ovat hyviä paikkoja käydä näitä keskusteluja. Lisäksi tarvitaan päivittäistä keskustelua työn äärellä. Esimiesten pitäisikin luoda ilmapiiriä, jossa työtä voi kehittää ja muutosta toteuttaa. Muutostilanteessa tavoitteiden pitää olla tiukkoja ja haastavia. Esimiesten on pohdittava toiminnan tuloksellisuutta ja resursseja, asiakkaat huomioon ottaen. Kun muutosprosessiin liittyy henkilöstövaikutuksia, monella työntekijällä on huoli omasta työpaikasta. Esimiesten on hoidettava myös uudelleensijoitukseen liittyviä asioita. Miten muutoksesta saa hyvän työkalun kehittää omaa työtä? Miten löytää voimavaroja edetä tavoiteltuun suuntaan? Miten innostaa työntekijät mukaan? Tärkeää on pysähtyä katsomaan, mihin ollaan menossa ja mennäänkö oikeaan suuntaan. Kovassa muutosvauhdissa ei aina ehditä tarkastella toteutuneita asioita ja saatuja palautteita. Oman työn tavoitteita voi pilkkoa pienemmiksi ja edetä askel kerrallaan. Myös muutokseen sitoutumista ja roolia oman esimiehen ja työntekijöiden välissä kannattaa pohtia. Muutostilanteissa käydään paljon myös kriittistä keskustelua, joka ei aina liity työasioihin. Kannattaa muistaa pitää työnäkökulma kirkkaana keskusteluissa. Muutosprosesseihin kuuluu luonnollisesti sekä onnistumisia että ongelmien ratkomista. Rohkaisen esimiehiä tarttumaan vaikeisiin tilanteisiin ja katsomaan niitä uusista näkökulmista. Kun on tahtoa tehdä uusia asioita, tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Johdolta kyseltiin pormestarimallista 4 Tapahtumatoimisto auttaa yhdeltä luukulta 5 Työtapaturmien määrä laski 6 Valokuvausharrastaja näkee enemmän 7 Autohakkurikoulutus alkoi Kurussa 8 Korjaamo huoltaa ajoneuvot ja koneet 10 Heli tuunasi vessan iloiseksi 11 Chrysler kunnostettiin edustusautoksi 11 Julkaisulle ISBN-numero Tietulasta 12 Sosiaalityön ammattilainen neuvoo 13 Uusia johtajia 14 Ilmoituksia ja kiitoksia 15 Tampereesta revyy 16 Ilmastonystävän syksy Annamari Kortesaari hallinto- ja talouspäällikkö VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 47. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA vs. Tarja Nikupaavo-Oksanen, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER- NETISSÄ www. tampere.fi/ tampereinfo/ viestinta/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy lokakuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä vastaavalle päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Autoasentaja Mikko Ranto vaihtaa sinisen bussin lasia. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET

3 ARI JÄRVELÄ Kyselystä suuntaviittoja pormestarimallin kehittämiselle TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Johtavat viranhaltijat tuntuvat olevan päättäjiä jonkin verran tyytyväisempiä Tampereen pormestarijärjestelmän toimivuuteen. Yleisesti ottaen malli on toiminut, sillä 84 prosenttia vastaajista arvioi mallin vastanneen hyvin sille asetettuja tavoitteita. Mallin tärkeimmät tavoitteet ovat demokratian lisääntyminen ja luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksien parantuminen. Pormestarimallia koskeva kysely lähetettiin kaupungin 35:lle johtavalle viranhaltijalle ja 111:lle luottamushenkilölle. Viranhaltijoiden vastausprosentti oli 94, kun se luottamushenkilöillä jäi 46:een. Kysely tehtiin nyt toisen kerran, kun pormestarimallista on kertynyt jo kokemusta. Kyselyn toteutti kaupungin oma strategia- ja kehittämisyksikkö. Vastaajista 71 prosenttia arvioi, että pormestarimalli on parantanut luottamushenkilöiden mahdollisuuksia osallistua asioiden valmisteluun. Tätä mieltä olivat kuitenkin painokkaammin viranhaltijat kuin päättäjät. Myös valtuuston vallan arvioitiin lisääntyneen, joskin viranhaltijat näkivät kehityssuunnan positiivisempana kuin päättäjät. Luottamushenkilöistä enemmistö valitsisi edelleen pormestarin valtuutettujen joukosta. Viranhaltijoista enemmistö kannattaa laajempaa ehdokasjoukkoa: pormestari voisi olla myös joku muu kuin valtuutettu. Suora kansanvaali ei saa enemmistön kannatusta kummankaan ryhmän keskuudessa, eikä siihen anna lakikaan vielä mahdollisuutta. Enemmistö eli 57 prosenttia vastaajista toivoi apulaispormestareiden toimenkuvan ja toimivallan selkeyttämistä. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä siihen, että apulaispormestarit olivat parantaneet lautakuntien työtä toimiessaan niiden päätoimisina puheenjohtajina. Pormestarin valintatapa sekä apulaispormestarien rooli ja tehtävät käsittelyssä Kysely toteutettiin osana valtakunnallista Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hanketta (USO). Kuntaliiton organisoimalla hankkeella tuetaan osallistujakuntien omaa kehittämistyötä, ja sillä on yhteys myös käynnissä olevaan kuntalain uudistustyöhön. USO hyödyntää esimerkiksi Tampereen toimintamallista saatuja kokemuksia. Tampereella on kehittämisteemaksi valittu poliittinen johtaminen. Päättäjät ja virkamiehet keskustelevat ja ideoivat kehittämisteeman tiimoilta paikallisissa ja valtakunnallisissa työseminaareissa. Hanke kestää vuoden 2012 loppuun asti. Kyselyn tulokset näyttivät, että luottamushenkilöiden suhtautuminen pormestarimalliin oli muuttunut kriittisemmäksi vuoden 2007 vastaavasta kyselystä. Vaikka vastausprosentti oli pieni, on tulos kuitenkin viesti vastanneilta. Seminaareissa onkin hyvä tilaisuus keskustella asioista perusteellisemmin, toteaa vs. tutkimus- ja arviointipäällikkö Kirsi Nurminen. Olemme palastelleet jatkotyön sopiviksi teemoiksi. Tämän vuoden aikana pitää ratkaista pormestarin valintatapa eli valitaanko pormestari jatkossakin valtuuston keskuudesta vai voidaanko pormestari valita myös valtuuston ulkopuolelta. Valtuustolle järjestettiin aiheesta tiedonantotilaisuus 12.9., jonka jälkeen asiaa käsitellään valtuustoryhmissä. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto linjaa asian mahdollisesta jatkovalmistelusta. Jos nykytilaan halutaan muutosta, asia tulee valtuuston päätettäväksi johtosääntömuutoksena. Pormestarin valintatavan lisäksi tänä vuonna pohdintaan otetaan apulaispormestareiden rooli ja tehtävät kertoo vs. strategiapäällikkö Lotta Kallonen. Pormestarimallista tehdyn kyselyn tulokset ovat luettavissa Loorassa Etusivu > Kehittäminen > Tutkimukset ja julkaisut > Muut tutkimukset ja selvitykset. VILKKU 5 / 2011

4 Tapahtumatoimisto starttasi TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Tampereelle urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia etsivä ja tapahtumien järjestäjiä auttava tapahtumatoimisto käynnistelee pikku hiljaa toimintaansa. Toimistossa aloitti 8.8. vastaavana tuottaja Anna Saarni, ja Perttu Pesä ottaa ohjakset käsiinsä projektinjohtajana. Siihen saakka toimistoa vetää oman toimensa ohella sivistys- ja elämänlaatupalvelujen suunnittelupäällikkö Iina Ojala, joka on ollut ideoimassa ja käynnistämässä tapahtumatoimistoa alusta saakka. Itse toimisto sijaitsee virastotalon 2. kerroksessa, joskin toimiston väki tapaa yhteistyökumppaneitaan enimmäkseen kentällä. Osallistumme aktiivisesti erilaisten tapahtumien etsintään ja seurantaan, ja toisaalta annamme tapahtumien järjestäjille heidän toivomaansa tukea yhdeltä luukulta. Järjestäjä joutuu olemaan yhteistyössä monien kaupungin yksiköiden kanssa esimerkiksi lupa-, koulumajoitus- ja kuljetusasioissa. Jo toimiston perustamisvaiheessa kutsuimme kaupungin yksikköjä kertomaan tarpeitaan ja ideoitaan, ja syksyllä jatkamme yhteistyön kehittämistä, Iina Ojala kertoo. Tapahtumatoimiston tarkoitus ei ole korvata olemassa olevaa tapahtumatoimintaa eikä järjestää kenenkään puolesta tapahtumia. Sisältöosaaminen on pääjärjestäjän vastuulla ja meiltä tulee apuja, Ojala painottaa. Perttu Pesä muistuttaa toimiston keskittyvän nimenomaan suurtapahtumiin, onhan toimiston nimenä Major Event Office. Pyrimme saamaan Tampereelle valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä, ja tärkeimpiä verkostojamme ovat kulttuurin ja urheilun kattojärjestöt. Tuomme itseämme tykö ja satsaamme verkostojen ylläpitoon, missä ei pelkkä käyntikorttien keräily riitä. Myös luottamus on tärkeää, sillä eri tahot kilpailevat samoista asioista, Perttu Pesä huomauttaa. Tapahtumatoimisto etsii aktiivisesti Tampereelle suurtapahtumia ja auttaa järjestäjiä yhdeltä luukulta. Aloitusfanfaarin puhaltaa joulukuussa aloittava projektinjohtaja Perttu Pesä. Suunnittelupäällikkö Iina Ojala (vas.) on ollut käynnistämässä toimistoa, ja Anna Saarni on uusi vastaava tuottaja. Tamperelainen suuruudenhulluus käyttöön Tapahtumat tekevät Tamperetta tunnetuksi ja parantavat alueen vetovoimaisuutta. Kaupunkilaisten lisäksi tapahtumista hyötyvät tamperelainen matkailuelinkeino, kaupat ja palveluyritykset. Tampere on jo ennestään erinomainen tapahtumakaupunki. Täällä on osaamista ja kokemusta, ja sijainti on hyvä. Myös tamperelaista suuruudenhulluutta ja kotiseuturakkautta kannattaa hyödyntää. Lakki kourassa ei maailmalla kannata kulkea. Tarvitaan myös tuulten haistelua ja nykyisten toimijoiden rohkaisua. Pienestä underground-tapahtumusta voi kehkeytyä merkittävä ja tärkeä tapahtuma, Perttu Pesä rohkaisee. Tapahtumatoimiston väellä on myös työsarkaa siinä, että tapahtumia olisi tasaisemmin ympäri vuoden. Kesällä on yleensä paljon tapahtumia, mutta loput kahdeksan kuukauttakin ovat mahdollisuuksia täynnä. Vastaavalle tuottajalle Anna Saarnille on kaupungin toiminta jo ennestään tuttua, sillä hän on työskennellyt tapahtumien parissa nuorisopalveluissa. Hän esimerkiksi vastasi vuonna 2009 pidetyissä nuorten olympiafestivaalien osallistujien vapaa-ajan ohjelmasta. Perttu Pesän päävastuuna on kisahankinta ja kansainvälinen yhteistyö, ja Anna Saarni tulee varmasti tutuksi paikallisten toimijoiden kontaktihenkilönä. Tapahtumatoimistossa työskentelee myös Markus Joonas Valovoimainen Pirkanmaa -hankkeesta, ja joukkoon liittyy vuoden 2012 alussa Siisti Tampere -hankkeen vetäjä Saara Saarteinen. ARI JÄRVELÄ 4 VILKKU 5 / 2011

5 ARI JÄRVELÄ Samuli Kirjavainen ja Reijo Kaljunen pystyttävät leikkipaikan aitaa Emi Aaltosen puistossa. Työtapaturmien määrä väheni TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Tampereen kaupungin henkilöstölle tapahtui vuoden 2010 aikana korvauksia aiheuttaneita työtapaturmia kaikkiaan 797. Näistä neljäsosa, 201, sattui työmatkoilla eli kodin ja työpaikan välillä. Työtapaturmien määrä jatkoi laskuaan jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2009 työtapaturmia sattui 848 ja edellisvuonna 907. Työkyvyttömyyspäivät laskivat päivään vuoden 2009 luvusta Työtapaturmat ovat olleet keskimäärin lievempiä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten työkyvyttömyyttä aiheuttivat nyrjähdykset ja venähdykset sekä viilto-, leikkuu-, pinta- ja ruhjevammat. Tapaturmista aiheutuneet kustannuksetkin pienenivät työkyvyttömyyspäivien vähentymisen ansiosta. Vakuutuksen kautta maksetut korvaukset työtapaturmista laskivat tapaturmaa kohti edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Tapaturmien määrä ja vakavuus vaihtelee eri yksiköissä Tapaturmien vakavuus ja tiheys vaihtelevat suuresti organisaation eri yksiköissä. Tapaturmatiheyttä mitataan tapaturmien määrän suhteessa sekä tuhatta työntekijää että tuhatta henkilötyövuotta kohti. Liikelaitoksista suurimmat tapaturmatiheydet ovat Tampereen Vedessä, Infratuotannossa sekä Tampereen Ateriassa. Alhaisimmillaan tapaturmatiheys on Tampereen Logistiikassa ja Tullinkulman työterveydessä. Hyvinvointipalveluissa suurin tapaturmatiheys oli laitoshoidossa ja pienin toisen asteen koulutuksessa. Yksiköiden työsuojelun toimintaohjelmat päivitetään tänä vuonna osana työhyvinvointisuunnitelmia. Työympäristöpäällikkö Kari Parikka henkilöstöyksiköstä korostaa, että työtapaturmien torjuntatyön tulee perustua sattuneisiin työtapaturmiin ja työn vaarojen arviointiin. Työn vaarojen arviointi on käynnissä useimmissa toimintayksiköissä. Arvioinnin pohjalta yksiköissä tulee tehdä päätökset toimenpiteistä työtapaturmien vähentämiseksi. Tuloksellinen tapaturmien torjunta edellyttää yksikön ylimmän johdon säännöllistä tapaturmatilanteen käsittelyä ja päätöksentekoa, Parikka toteaa. Monet silmäparit tarpeen työsuojelussa Tammelantoria vastapäätä sijaitsevassa Emil Aaltosen puistossa kunnallistekninen työntekijä Reijo Kaljunen Tampereen Infrasta uurastaa yhdessä koneurakoitsija Samuli Kirjavaisen kanssa. Työpari kunnostaa työmaalla puistoa, meneillä on juuri leikkipaikan rauta-aidan pystytys. Itse työmaakin on huolella aidattu ja merkitty eikä ohikulkijoilla ole sinne asiaa. He kertovat, että työmailla on nykyään entistä vähemmän työntekijöitä, joten työsuojelun ja sivullisten suojelun merkitys korostuu entisestään. Kypärät ja muut vaadittavat suojaimet ovat työparilla tietysti puettuna, lisäksi on oltava jatkuvasti tarkkana työtavoissa ja -asennoissa. Rakennustyömailla työsuojelutarkastukset ovat lakisääteisiä. Infran rakentamispalvelut tekee työmailla omat viikoittaiset tarkastukset. Tämän lisäksi työsuojeluorganisaatio tarkastaa työmaita säännöllisesti. Työsuojelun kannalta onkin sitä parempi, mitä useampi silmäpari on tarkkailemassa. Ja täytyy muistaa, että työntekijä on oman työnsä asiantuntija. Tavoitteena on 0-toleranssi eli työtapaturmia ei pitäisi sattua yhtäkään, työsuojeluvaltuutettu Markku Kivistö Tampereen Infrasta painottaa. Tapaturmia sattuu aivan liian paljon, Infrassakin niihin kuluu vuosittain lähes puoli miljoonaa euroa. Onkin äärettömän tärkeää satsata työsuojeluun. Jokainen työtapaturma on turha, lisää työsuojelupäällikkö Pekka Anttila Infrasta. Infrassa sattuneet työtapaturmat ovat useim miten nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja sormiin kohdistuneita ruhjeita. Oman riskinsä luo työskentely ulkona ympäri vuoden. Luojan olohuoneessa ei aina aurinko paista. Juuri selkävenähdyksiä sattuu herkimmin kylmällä säällä. Läheltä piti -tapaukset ovat tärkeitä opin paikkoja turmien torjunnassa. Työturva Monitori -tietojärjestelmästä apua varautumiseen Tämän vuoden alussa kaupunki otti käyttöön uuden Työturva Monitori- työturvallisuustietojärjestelmän. Monitorin kautta hoidetaan muun muassa tapaturmailmoitukset, parannusehdotukset, tapaturmien tutkinta, työn vaarojen arviointi sekä vaaratilanneilmoitukset. Linkki Työturva Monitoriin ja käyttöohjeet löytyvät Loorasta Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Työsuojelu ja -turvallisuus > Työturva Monitori. VILKKU 5 / 2011

6 Onnistunut valokuva korvaa vaivannäön TEKSTI MISKA KOIVUMÄKI KUVAT JARMO SYVÄNEN Karhu kuvattiin Kuhmossa kesäkuussa varhain aamul la. Jarmo Syvänen sai kuvattua neljä karhua ja kaksi ahmaa vaikeissa olosuhteissa 13 tunnin aikana. Lentävänniemessä seinäkello tikittää. Perhe istuu ruokapöydässä ja katselee, kun illallinen jäähtyy. Yksi tuoli on tyhjillään. Isännän huoleton vinkkaus ulkona käymisestä on venynyt kolmeen tuntiin. Pihalla naapurit katselevat perhosen perässä kykkivää miestä. Ei täällä kuulemma paljon muita valokuvaajia näy. Hatanpään kantasairaalan leikkausosastolla lääkintävahtimestarina työskentelevä Jarmo Syvänen on kameransa kanssa omalla reviirillään Lentävänniemessä ja sen lähimaastossa. Hän on harrastanut valokuvausta yli 30 vuotta. Luontokuvaus on lähimpänä hänen sydäntään, ja aiheita valokuvaamiseen löytyy kaikkialta. Ihmiset kulkevat samoja reittejä ja näkevät samoja maisemia kuin minäkin, mutta he eivät kiinnitä huomiota asioihin, joita minä pidän mielenkiintoisina. Luontokuvaus vaatii sen, että pysähtyy tarkastelemaan ympärillä tapahtuvia jokapäiväisiä asioita. Välillä se vaatii uhrauksia, kuten aikaisia herätyksiä, tunneittain väijymistä ja jäähtyneitä illallisia, mutta onnistunut valokuva korvaa kaiken. Valokuvaus geeneissä Syväsen kameralle tallentuu kuvausreissuilla nopeasti 300 kuvaa, joista ehkä kymmentä kehtaa näyttää muille. Se ei ole ongelma, koska digitaalikuvat eivät laitteiden hankkimisen jälkeen maksa mitään ennen kuviksi teettämistä. Filmiaikakaudella yhdelle rullalle saattoi tallentua joulu, juhannus ja serkun häät, ennen kuin filmi raaskittiin viedä kehitettäväksi. Äitini osti 15-vuotiaana ensimmäisestä tilistään kameran. Se oli nuorelta tytöltä silloin hyvin outo päätös, kun kamerat olivat erittäin kalliita ja muut tuhlasivat rahansa iltatansseihin. Voisi sanoa, että innostus valokuvaukseen on saatu äidinmaidosta, Syvänen kertoo. Äiti on nyt lähes 90-vuotias ja hän osti hiljattain ensimmäisen tietokoneensa, jolla hän surffaa netissä. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Sama koskee valokuvausta, Jarmo Syvänen toteaa. Jarmo Syvänen liikkuu usein kameroineen kotikonnuillaan Lentävänniemessä. Valokuvanäyttely pidetään Lentävänniemen kirjastossa Esillä ovat kaikki hänen hienoimmat kuvansa. ELINA SYVÄNEN Et usko mitä näin! Tapaukset, joissa ihmiset sanovat nähneensä jotain hienoa tai mieleenpainuvaa, ovat kaikille tuttuja. Kamera on yksi yleisimmistä elektronisista laitteista kotitalouksissa ja Syvänen rohkaisee kaikkia tarttumaan rohkeasti kameraan tai kännykkäkameraan. Ihmisellä on luontainen tarve tallentaa elämäänsä seuraaville sukupolville. Nuoret kuvaavat ystäviään ja vanhemmat lapsiaan. Kaikkea voi ja pitää kuvata ennakkoluulottomasti ilman pelkoa epäonnistumisesta, Syvänen neuvoo. Kamera pitäisi valita tarpeiden mukaan, ei- 6 VILKKU 5 / 2011

7 Auringon noustua joutsenet heräilevät venyttelemään Näsijärvellä. kä hairahtua tuijottamaan vain pikselimääriä. Suuret kuvat saattavat jumittaa vanhat kotitietokoneet ja kalliit lisäominaisuudet jäädä käyttämättä tietotaidon puuttuessa. Oppia valokuvaukseen voi hakea esimerkiksi työväenopiston kursseilta tai Tampereen valokuvausseurasta, johon Syvänen on kuulunut jo 80-luvun alusta lähtien. Valokuvausseurassa tietoa ei pantata ja kaikki ovat tervetulleita mukaan, vaikka kameratermistö voi aluksi kuulostaa vaikealta. Harrastajat tukevat toisiaan ja myös Syvänen sai ystäviltään rohkeutta lähettää valokuviaan eteenpäin. Hänen valokuviaan on päätynyt muun muassa Suomen National Geographiciin ja WWF:n julkaisuihin. Yksi hänen kuvistaan valittiin juuri kuvan joukosta semifinaalivaiheeseen Suomen luonnonvalokuvaajien järjestämässä vuoden luontokuva 2011 kilpailussa. Syvänen palaa kotiin kuvausreissulta ja löytää mikron päältä kylmän illallisen. Vaimo on jo antanut anteeksi pitkäksi venyneen piipahduksen pihalla. Olihan heidän ensikohtaaminenkin valokuvauksen ansiota, kun kaverit rohkaisivat Jarmoa esittelemään hänelle valokuviaan. Syväsen valokuviin voi tutustua netissä osoitteessa ANNIKA SARAJÄRVI TAO kouluttaa hakkurikuljettajia TEKSTI ANNIKA SARAJÄRVI Tampereen ammattiopisto aloitti tänä syksynä en simmäi senä Suomessa energi apuun ha ketuksen koulutuksen Ku russa. Metsähakkeen käyttöä energian tuotannossa lisätään voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Pirkanmaan metsissä on reilusti taloudellisesti käytettävissä olevaa energiapuuta, josta hyödynnetään tällä hetkellä ainoastaan noin kolmasosa. TAOn Metsätien toimipisteen koulurakennukset lämmitetään hakkeella, kertoo koulutuspäällikkö Jari Rauhala. Vaikka energiapuun markkinat ovat vasta muodostumassa, alalle odotetaan merkittävää kasvua. Metsäenergian käytön arvioidaan jopa kaksin- tai kolminkertaistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana. Myös Tampereen Sähkölaitos suunnittelee tuplaavansa lähivuosina metsähakkeen hyödyntämisen sähkön ja lämmön tuotannossa. Tampereen ammattiopisto vastaa kysyntään ainoana oppilaitoksena koko Suomessa täydentäen samalla metsäalan koulutustarjonnan kattamaan koko puunkorjuuketjun. Alan ammat tilaisille on tulevina vuosina kysyntää. Ajatus koulutuksen järjestämiseen syntyi kentällä sekä metsäalan yritysten tarpeesta. Autohakkuria opitaan käyttämään monipuolisesti Vastikään hankitun mobiilihakkurin avulla energiapuun hakettaminen onnistuu paikan päällä. Valmis hake välivarastoidaan suoraan kävelevällä lattialla varustettuun puoliperävaunuyhdistelmään. Rekka kuljettaa hakkeen suoraan sähkölaitokselle, joka käyttää sen energiantuotantoon. TAO investoi euroa autohakkuriin, sen monipuolinen hyödyntäminen on yksi tämän syksyn pääteemoista, kertoo ammatillisen koulutuksen johtaja Teppo Tapani. Olennaista autohakkurin käyttö- ja kuljetuskoulutuksessa on kustannustietous korjuussa, haketuksessa sekä kuljetuksessa tästä johtuen koulutuksen pääpaino on maastossa työskentelyssä, Jari Rauhala selventää. Koulutuksessa hyödynnetään yhteistyöyritysten tarjoamia työssäoppimismahdollisuuksia, jotta opiskelijat saavat käytännön työkokemusta. Koulutus alkaa kahdesti vuodessa tammikuussa sekä elokuussa ja kestää vuoden. TAOn uusi autohakkuri hakettaa energiapuun paikan päällä. VILKKU 5 /

8 TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT ARI JÄRVELÄ Kärpäsiäkin tehtäisiin, jos saataisiin siipiainesta. Tampereen kaupungin Infratuotannon Korjaamopalvelun yksikön päällikkö Timo Aaltonen tiivistää työpaikkansa ytimen sanontaan, joka kuvaa moniosaajana tunnettua yksikköä. Sanonta on kulkenut korjaamolla jo vuosia. Se kertoo, että monipuoliset ammattimiehet kykenevät ratkaisemaan melkein pulman kuin pulman. Jokipohjantien varren toimipisteessä korjataan erilaista laitetta moottorisahoista ja trimmereistä sinisiin busseihin ja asfalttikoneisiin. Lisäksi Hatanpäällä on 13 työntekijän yksikkö, joka vastaa muun muassa puistojen ja tarhojen leikkilaitteista, penkeistä ja puuaiheisista patsaista. Liikennelaitoksen entisissä ja korjatuissa tiloissa toimiva yksikkö syntyi, kun Tampereen kaupunki siirtyi tilaaja tuottaja-malliin tammikuussa Tuolloin liikennelaitoksesta ja auto- ja konekeskuksesta erotettiin korjaamotoiminnot. Tammikuussa 2009 nimeksi tuli Tampereen Infra Korjaamopalvelut. Sen tehtävänä on tuottaa kokonaisvaltaisia korjaamo- ja varikkopalveluja kaupunkiorganisaatioon. Suomessa ei ole toista kunnallista korjaamoyksikköä, joka toimii näin laajaalaisesti, arvelee Aaltonen. Sinisten bussien turvallinen huoltaja Jokipohjantien varren vanhassa teollisuustilassa, joka aikoinaan valmistui Takran traktoritehtaaksi, on useitakin sinisiä busseja odottamassa huoltovuoroaan. Korjaamo vastaa kaikkien TKL:n 125 bussin kunnossapidosta. Yksi sininen bussi oli juuri saanut takapäähäänsä vaurioita. Se saa uuden ikkunan ja pääsee pikaisesti taas liikenteeseen. Aika tavallinen tarina. Pikkuvahinkoja tulee koko ajan, kertoo busseja korjaava Mikko Ranto, joka on tehnyt töitä korjaamolla kymmenkunta vuotta. Rannolle on ollut tarjolla houkutuksia korjaamon ulkopuolellakin, mutta hän viihtyy nykyisessä työssään, vaikka ytneuvottelut epävarmuutta lisäsivätkin. Työn mielekkyyttä on kasvattanut se, että nyt korjataan myös yksityisten bussifirmojen autoja. Talossa maalarina runsaat 26 vuotta työskennellyt Pasi Harjula hioo sinisten bussien puskureita maalausta varten. Se takaa nopean vaihdon. Vilkkaassa kaupunkiliikenteessä sattuu ja tapahtuu Kärpäsiäkin tehtäisiin, jos saataisiin siipiainesta Korjaamo on moniosaaja etenkin liukkailla keleillä. Puskurit kärsivät yleensä ensin. Maalaan peltejäkin valmiiksi. Niin bussit saadaan mahdollisimman nopeasti tien päälle kolareitten jälkeen. Korjaamo on auki seitsemänä päivän viikossa illasta läpi vuorokauden. Liikenteessä olevat kaupungin bussit Koneasentaja Markus Haapa ei kiipeä montusta ensimmäistä kertaa. 8 VILKKU 5 / 2011

9 ajavat yövuoronsa päätteeksi auton Jokipohjantielle, jossa tarkistetaan polttimot, täytetään pissapojat ja polttoainetankki. Korjaamo vastaa kaupungin muidenkin kulkuneuvojen polttoainehuollosta. Jakelupaikka on ollut Viinikankadun varrella. Syksyllä käytäntö muuttuu niin, että niiden tankkaukset hoidetaan huoltoasemalla luottokorteilla. Kaupungin bussit ovat melkoisia polttoaineen kuluttajia. Ne syövät keskimäärin 50 litraa sadalla kilometrillä. Nivelbussit nauttivat polttoainetta vielä parikymmentä litraa enemmän. Ruohonleikkureita ja pikkuauroja Kierros korjaamolla näyttää, että työtä riittää. Työt pistetään kiireellisyysjärjestykseen. Pienitöiset lampun vaihdot hoidetaan usein saman tien. Yli kahden viikon ei mene minkään laitteen kanssa, kertoo töitä vastaanottava Tero Viik. Kimmo Vuorenmaa on erikoistunut pienkoneisiin: Kirjo on monipuolinen. Kesällä työllistävät eniten ruohonleikkurit. Talvella korjataan paljon pikkuauroja. Mielenkiinto tulee siitä, että työt vaihtuvat ja tekniikka kehittyy koko ajan. On pakko pysyä hereillä. Korjaamopuolen työt ovat vuosien saatossa mullistuneet. Kun aikaisemmin tarvittiin lähinnä kylmän raudan seppiä, nyt sähkö on tullut kaikissa laitteissa keskeiseksi. Melkein laite kuin laite on nykyisin sellainen, että ensitöiksi siihen on laitettava tietokone kiinni, kun haluaa katsoa mikä on vikana. Jakoavain on käynyt vanhaksi työvälineeksi, kertoo Timo Aaltonen. Korjaamolla on noin 380 eri asia - kasta. Palveluja tarjotaan myös ulko - puo lisille. Esimerkiksi Paunun ja Län silinjojen busseja huolletaan Joki pohjan tiellä. Asiakkaiden enemmistö on yksityisiä pienyrityksiä ja tavallisia ihmisiä, joiden osuus liikevaihdosta on kuitenkin vain 1,5 prosenttia. Eniten töitä tehdään Tampereen Kaupunki liikenteelle, Infran Liikennepalvelulle, Tampereen Vedelle ja Tampereen Energialle. Korjaamo on valmis kilpailuun Timo Aaltonen on tyytyväinen siihen, että kaupungin korjaamo on palveluvalikoimaltaan hyvin kilpailukykyinen. Se takaa leivän myös monituottajamallissa, jossa myös yksityiset palveluntarjoajat kilvoittelevat työstä. Aaltonen kertoo, että korjaamon tuntiveloitus on kymmenisen prosenttia alle markkinahinnan. Liikevaihto oli viime vuonna 12 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee vielä erittäin ammattitaitoinen, monipuolinen ja kokenut henkilökunta. Meillä ei ole mitään syytä pelätä tulevaisuutta. Joukko on ylpeä osaamisestaan. Tällaisia moniosaajia ei löydy yksityisistä yrityk sistä. Aaltonen tuli kaupungin palvelukseen vuonna Työnjohtajan paikka löytyi Liikennelaitokselta Pyynikin hallilta. Korjaamopalvelun yksikönpäällikkönä hän on toiminut viime maaliskuusta lähtien. Aaltosen tapaan monet muutkin korjaamon työntekijät ovat tehneet pitkän uran kaupungin palveluksessa. Se on ollut työpaikka, jossa on viihdytty. Yt-neuvottelut ovat vähentäneet luottamusta, mutta eiköhän tämä tästä lähde taas sujumaan, sanoo siniset bussit hyvin tunteva Mikko Ranto. Monituottaja-malli on poliittinen valinta. Siksi myös korjaamo joutuu vähentämään henkilökuntaansa, joka on mitoitettu entisten palveluiden mukaan. Nyt väkeä on 75. Yt-neuvotteluissa päädyttiin siihen, että 11 korjaamon työntekijää joutuu lähtemään kaupungin muihin töihin. Hän ymmärtää, että monella lähtijällä on mieli maassa. Ketään ei kuitenkaan irtisanota kaupungin palveluksesta. Korjaamo on kaupungin ja Infran tukijalka. Se on kaupungin sisäisen toiminnan ytimessä. Ilman omaa korjaamoa ei voi tulla toimeen, se on vain mitoitettava oikeaan kokoon, muistuttaa Timo Aaltonen niitä, jotka ovat huolissaan työpaikkansa tulevaisuudesta. Maalari Pasi Harjula hioo sinisen bussin puskuria maalauskuntoon. Koneasentaja Kimmo Vuorenmaan käsissä on moottorisahan kaasuttaja. Timo Aaltonen sanoo, että korjaamon moniosaajille on vaikea löytää vertaisia yksityiseltä puolelta. VILKKU 5 /

10 Viestejä WC:n ilmoitustaululla: Huumorin kukka on kaunein kukka. Onni on juuri tässä ja nyt. Ei sen kauempana. Rakasta elämää, niin se rakastaa sinua Ajattele suuria, mutta nauti pienistä. Suklaarusinoita? Minttupastilleja? Nami nami. Ihana palata töihin. Oho!?! Onni yksillä! Kesä kaikilla! Ja kärpäset ja hyttyset. Uskalla erottua. Pisan tornikaan ei kiinnostaisi ketään, jos se seisoisi aivan suorassa. Kotihoidon johtava esimies Merja Korpi kiittää Heli Jussilaa (oik.) kukkakimpulla tuunatun vessan avajaisissa. Kuinka hyvää oloa voi viedä muille, jos itse ei voi hyvin? asiakkaiden parissa työskentelevä Jussila kysyy. Hän osallistui keväällä Mind Health -koulutukseen, jossa osallis tujat saivat lopputehtäväkseen pohtia miten edistää mielenterveyt tä. Jussilan mielessä kummitte li vielä nuhruisen vessan haalistu nut vaippamainos, ja hän heitti ilmaan, että hyvä olo lähtee pohjalta. Jos vessakin on aivan hirveä, niin mikä meitä auttaa jaksamaan? hän kysyy. Pinkissä vessassa parempi mieli TEKSTI MISKA KOIVUMÄKI KUVAT ARI JÄRVELÄ Kotihoidon terveydenhoitaja Heli Jussila on ripustanut työhuoneensa seinälle värikkäitä huiveja, jotka henkivät tyynestä maailmanparantajasta. Hän palasi juuri Amurin toimipistee- seen kiireisel tä työkeikalta ja kertoo ohimennen nähneensä yhden rumimmista avannehaavoista. Mutta se ei ole mitään verrattuna vaippamainok seen, jota joutui katselemaan vuodesta toiseen työpaikkansa vessassa. Täällä on välillä tosi hektinen tunnelma. Työpaikalla ei viihdy kukaan, jos aamupalaverit keräävät yhteen äreitä työntekijöitä, jotka murahtelevat toisilleen. Melkein salainen yllätys Jussila sai tehtävään idean. Hän ehostaisi työpaikkansa vessan yllätyksenä kaikille työntekijöille. Vessasta tulisi toinen maailma, jonne voi hetkeksi kadota ja unohtaa arkiset huolensa. Siellä voisi kokea itsensä prinsessaksi ja miksi ei prinssiksikin. Tuunaajan kuvailema fiksu, mutta ei niin älyllinen idea sai esimieheltä vastauksen: hyvä juttu! Vessa sai kesäkuun ensimmäisen viikonlopun aikana uuden pin kin maalikerroksen, sydämen muotoisen maton, koristellun peilin, seinälle liimatut kukkatarrat, kynttilöitä ja pienen ilmoitustaulun. Taululle voi jättää positiivisen terveisensä muiden mietiskeltäväksi. 10 VILKKU 5 / 2011

11 Jussilan tuunaus kesti kaksi päivää ja hän teki sen muilta työntekijöiltä salassa. Seinälle hän kuitenkin ripusti lapun, jossa luki: meneillään remontti työntekijöiden iloksi. Ehostamiseen kuluneet työtunnit hän sai takaisin, ja noin kahdensadan euron arvoiset materiaalit kustansi kaupunki. Ava jaiset pidettiin kesäkuussa Hämeenpuiston kupeessa. Paikalla oli paljon iloa ja ylpeyttä uudesta vessasta. Vessan avajaisnauhan leikkasi yksikön pitkäaikaisin työntekijä Liisa Söder. Hänelle on kertynyt työvuosia kaksikymmentä, ja lisää on tulossa. Hieman jännittää, Söder sanoo sakset kädessään. Jussila lohduttaa toteamalla, että kyseessä on vain vessa. Huonon olon kierre poikki Jussilan mielestä mariseminen ja mankuminen ovat ihmiselle, ikävä kyllä, luontaisia toimintoja. Negatiivisuuden ja pahan olon kierre pitää saada katkaistua ennen kuin se leviää koko työyhteisöön. Voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään, eikä ketään voi pakottaa voimaan paremmin. Työssä on paljon asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Mutta ne pienet asiat, jotka voi korjata omalla aktiivisuudellaan, pitäisi hoitaa heti kuntoon, Jussila kertoo ja osoittaa työhuoneensa ikkunaa, jonka hän äskettäin pesi itse. Valittaminen, syyllisten etsiminen ja selän takana puhuminen eivät auta ketään. Positiivisuus voi olla toisinaan haastavaa, mutta tulokset näkyvät yleensä heti. Yksi ihminen ei voi muuttaa maailmaa. Tarvitaan ihmisiä, jotka jakavat samat ajatukset. Mutta Jussila osoitti vessan tuunauksella, että se on mahdollista. Pelinavaus on nyt tehty. Jussila haluaa haastaa kaikki kaupungin yksiköt mukaan vessan tuunaukseen ja tekemään työyhteisöstämme viihtyisämpää paikkaa meille kaikille. Jos minä pystyn siihen, kaikki pystyvät. Pistäkää paremmaksi! Chrysleristä museoajoneuvo ja edustusauto Tampere sai käyttöönsä ainutlaatuisen menopelin, kun museopalvelut kunnostutti autokokoelmastaan Chryshler Windsor de Luxen kaupungin edustusautoksi. Kunnostustyö on tehty Mobiliassa. Chrysler Windsor on harvinainen, 8-hengelle rekisteröity malli, jota valmistettiin vain 152 kappaletta, ja Suomeen sitä tiedetään varmuudella tuodun kaksi kappaletta. Dollarihymyä käytetään erityistilaisuuksissa ja tapahtumissa museon omassa käytössä; lisäksi pormestari käyttää autoa arvovieraita kyyditessään. Chryslerillä voidaan ajaa 30 vuorokautena vuodessa Autonkuljettajana toimii museopalveluiden museomestari Matti Lehtonen. Chrysler hankittiin 1952 edustusautoksi tamperelaiselle J.W.Enqvist Oy:lle. Santalahdesta 1865 sahalaitoksena aloittanut yritys oli vuoteen 1952 mennessä kasvanut menestyväksi yhtiöksi, joka omisti useita sahoja, paperitehtaan, oman laivanvarustamon ja Lielahden sulfiittiselluloosatehtaan. Enqvistin edustusautona Chrysler oli vuoteen Lyhyen Helsingin seudun vierailun ISBN-tunnus hankittava kaupungin jokaiselle julkaisulle REETTA TERVAKANGAS jälkeen se palasi takaisin Tampereelle. Vuonna 1973 museotoimenjohtaja Martti Helin osti auton 1000 markalla museon kokoelmiin ja asetti sen esille paraatipaikalle Teknillisen museon kulkuneuvo-osastolle. Chrysler niitti jo mainetta ja kunniaa osallistuttuaan perinteiseen moottoriurheilutapahtumaan, Näsijärven ympäriajoon Chrysler asetettiin ajojen johtoautoksi ja sen lähetti matkaan pormestari Timo P. Nieminen. Auto sai kilpailussa IX Näsijärviajo 2011 Hienokuntoisin -palkinnon. TIESTITKO? Tampereen kaupungilla ISBN-tunnuksien hankkiminen on jokaisen julkaisuja toimittavan tahon vastuulla. ISBN-tunnukset antaa konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmän strategia- ja kehittämisyksikön Tietotuotanto ja laadunarviointi (Tietula). ISBN-tunnuksien tilaamisesta on laadittu kaupungin sisäiseen käyttöön tarkoitettu ohje. Tampereen kaupungin tehtävä kustantajana on hankkia toimittamilleen julkaisuille ISBNtunnus. Kaupunki vastaa julkaisujensa ISBN-tunnusten jakelusta ja oikeellisuudesta kansallisen keskuksen ohjeiden mukaisesti. ISBN (Internationtal Standard Book Number) on kirjan tai muun erillisteoksen yksiselitteinen tunnus. ISBN annetaan kaikille yksi- tai moniosaisille kirjoille tai muille erillisteoksille, jotka ovat tarkoitetut julkiseen käyttöön. Erillinen ISBN annetaan jokaiselle kirjalle tai muulle erillisteokselle, sen jokaiselle julkaisumuodolle, kuten painetulle julkaisulle ja verkkojulkaisulle, ja sen eri kieliversioille. ISBN-järjestelmässä kustantajana pidetään jokaista henkilöä tai yhteisöä, joka kustantaa julkiseen käyttöön tarkoitettuja kirjoja tai muita erillisteoksia riippumatta siitä, myydäänkö ne vai jaetaanko ne ilmaiseksi. Kustantajia ovat muun muassa kunnat. Ohje ISBN-tunnuksien tilaaminen löytyy Loorasta kohdasta Etusivu > Ohjeet ja lomakkeet > Pysyväismääräykset ja konsernihallinon ohjeet VILKKU 5 /

12 SOSIAALITYÖN AMMATTILAISET Sosiaaliohjaaja opastaa sosiaaliturvan viidakossa TEKSTI PAULIINA KANKAINEN Petra Leino viihtyy työssään sosiaalipalvelujen neuvonnassa. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin pari vuotta toimineen neuvonnan. Sosionomi AMK ja sosiaaliohjaaja Petra Leino kiinnostui aikanaan sosiaalialasta sen haasteellisuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Ennen siirtymistään nykyiseen työpaikkaansa sosiaalipalvelujen neuvontaan Leino ehti työskennellä muun muassa päihdetyön ja perusturvan sektorilla sekä lastensuojelutyössä. Tällä hetkellä hän suorittaa työn ohessa sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Sosiaalialan työssä pidän juuri asiakkaiden kohtaamisesta, Leino kuvailee. Keskustorin tuntumassa Aleksis Kiven kadulla toimiva sosiaalipalvelujen neuvonta palvelee kaikkia tamperelaisia sekä puhelimitse että neuvontapisteessä. Keskeisellä paikalla sijaitsevaan neuvontaan voi poiketa ilman ajanvarausta. Palveluneuvojat auttavat, kun asiakas tarvitsee palveluohjausta tai tietoa sosiaalialan palveluista ja etuuksista. Neuvonnassa ei tehdä viranomaispäätöksiä, mutta esimerkiksi toimeentulotuen hakemukset otetaan vastaan, tarkistetaan ja lähetetään eteenpäin. Yhteistyötä tehdään paljon juuri toimeentulotuen yksikön kanssa. Usein asiakkaalla on kriisitilanne, ja me pyrimme ohjaamaan hänet oikean avun piiriin, jotta niin sanotut turhat luukut jäisivät väliin. Tässä työssä yhteistyö ja työn kehittäminen eri tahojen kanssa on aina ajankohtaista, Leino sanoo. Palveluohjaukselle on kysyntää Sosiaalipalvelujen neuvonta on toiminut Tampereella nykyisessä muodossaan nyt kaksi vuotta. Leino työskenteli aluksi neuvojana yksin, mutta asiakasmäärän kasvaessa ja toiminnan vakiintuessa neuvojia on lisätty. Nyt meitä työskentelee täällä kolme. Työparikseni liittyi ensin Elina Mansoniemi ja tämän vuoden tammikuussa meille tuli kolmanneksi työntekijäksi Päivi Leppänen, Leino kertoo. Asiakkaat ovat löytäneet neuvonnan hyvin, ja asiakasmäärät kasvavat jatkuvasti. Leinon mukaan neuvonnalle ja palveluohjaukselle on selvästi tarvetta palveluverkoston viidakossa. Asiakkaat eivät yleensä tule meille valmiin kysymyksen kanssa. Yhdessä selvitämme, mikä olisi juuri hänen ongelmatilanteessa oikea taho. Sosiaalineuvojat näkevät työssään monenlaisia kriisitilanteita. Työttömyys, päihteet, asunnottomuus ja lastensuojeluasiat ovat työssä arkipäivää. Leinon mukaan ajankohtaiset tapahtumat heijastuvat usein neuvojien työhön. Esimerkiksi viime taantuma toi paljon uusia asiakkaita sosiaalitoimelle. Me olemme eräänlaisella pääkallopaikalla, sillä meillä avun tarve näkyy ensimmäisenä, Leino kertoo. Työn kehittäminen sosiaalialan rikkaus Sosiaalipalvelujen neuvonta on matalan kynnyksen paikka. Asiakkaiden on helppo tulla kysymään neuvoja ja ohjausta, mutta oman haasteensa työhön tuo myös se, et- tä neuvojilla ei yleensä ole käytössään asiakkaan taustatietoja. Työssä vaaditaankin kokemusta, monen alan hallintaa ja jatkuvaa ajan tasalla olemista. Pidän työn mukanaan tuomista haasteista. Parasta tässä työssä onkin asiakastyö ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn kehittämiseen, Leino toteaa. Leino näkee työssään kuitenkin myös palveluketjun kehittämisen tarpeen, sillä välillä kohdalle osuu asiakkaita, joita haluaisi kyllä auttaa, mutta joiden auttamiseen konkreettisia mahdollisuuksia on vähemmän. Neuvonnan työntekijöistä yhteistyön kehittäminen eri sosiaalipalvelujen tahojen välillä on erittäin tärkeää. 12 VILKKU 5 / 2011

13 Taru Hurme suunnittelujohtajaksi TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Arkkitehti Taru Hurme aloitti suunnittelujohtajana kaupunkiympäristön kehittämisen maankäytön suunnitteluyksikössä Hän ehti olla poissa kaupungilta vuoden verran ennen kuin tuli valituksi kokonaan uuteen suunnittelujohtajan virkaan. Tosi mukavalta tuntuu palata, kun paikka ja ihmiset ovat tuttuja. Tietysti tilanne on sikäli uusi, että vuoden alussa kaikki maankäytön suunnittelijat koottiin tilaajayksikköön, Taru Hurme kertoo. Maankäytön suunnittelun pääkokonaisuudet ovat yleiskaavoitus, asemakaavoitus sekä kehittämisja selvitysryhmä. Vaikka isot lohkot ovat selvillä, on Taru Hurmeella ja koko yksiköllä vielä työstettävää organisaation käytäntöön viemisessä. Työntekijöitä yksikössä on noin 50. Kaupungilla Taru Hurme on ollut aiemmin vuosina sekä yleis- että asemakaavoituksessa ja Vuores-projektissa. Kaupungilta hän siirtyi Ramboll Oy:lle maankäytön suunnittelun päälliköksi, ja palasi kaupungille yhtä kokemusta rikkaampana. Hurmees ta oli kiinnostavaa katsoa maankäytön suunnittelua myös konsultin näkökulmasta ja tehdä töitä eri kaupungeille, mistä saa vertailukohtaa myös Tampereen tilaajatoiminnalle. Tein yleiskaava- ja asemakaavatöitä muun muassa Joensuulle, Mikkelille ja Salolle. Tilaamisessa, konsulttien käytössä ja näiden ohjauksessa on eroja eri kaupungeissa. Maankäytön suunnittelussa riit tää isoja ja kaupungin tulevaisuuden kannalta tärkeitä hankkeita. Yhtenä strategisimmista Hurme mainitsee EHYT-hankkeen, jonka työsarkana on kaupunkirakenteen eheyttäminen. Hankkeessa etsitään asuntorakentamiseen soveltuvia alueita nykyistä kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Maankäytön suunnittelu on työnä laaja-alaista, ja tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Kaavoitus on kaupungin kehittämisen yksi työkalu, ja se vaikuttaa kaikkien tamperelaisten elämään. Maankäytön suunnittelussa skaala vaihtelee seudullisesta suunnittelusta ympäristön yksityiskohtaiseen suunnitteluun, Taru Hurme kuvailee. Suunnittelujohtaja Taru Hurmeen vastuulla on maankäytön suunnittelu. Irja Tulosesta apulaispormestari TampereSeniorohjelman johtoon Mari Patronen Kaupunginvaltuusto valitsi Irja Tulosen terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestariksi jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi. Edellinen apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen siirtyi hallintoja kuntaministeri Henna Virkkusen valtiosihteeriksi. Irja Tulosella on myös aiempaa kokemusta apulaispormestarin tehtävistä. Hän toimi osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestarina vuosina Irja Tulonen Mari Patronen TampereSenior ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena on uusi Tampereen kaupungin strateginen ohjelma. TampereSenior-ohjelman ohjelmajohtajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri, M.A. Mari Patronen. Hän aloittaa ohjelmajohtajana , mutta toimii jo syksyllä oman työn ohessa TampereSeniorin johdossa. Ikäihmisten palveluissa suunnittelupäällikkönä toiminut Mari Patronen on tällä hetkellä projektijohtaja Sitran Kuntaohjelmaan kuuluvassa vanhusten palvelujen palveluseteliprojektissa. TampereSenior-ohjelman lähtökohtana on nähdä ikääntyminen voimavarana. Tavoitteena on vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötä ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Ohjelma kokoaa yhteen käynnissä olevat keskeiset tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä levittää niiden hyviä käytäntöjä. Tarkoitus on myös edistää ikä ihmisten tarpeisiin vastaavien yritysten työtä ja uusien yritysten käynnistymistä. Pormestari Timo P. Niemisen käynnistämä ohjelma aloittaa toi mintansa varsinaisesti vuo den 2012 alusta, jolloin on myös Eu roo pan unionin Aktiivisen ikään ty mi sen -teemavuosi. TampereSenior-ohjelma kestää vuoden 2020 loppuun asti. VILKKU 5 /

14 Esimiespäivä marraskuussa Tampereen kaupungin esimiespäivä järjestetään Tampere-talossa kello Teemoina ovat esimiesten työhyvinvointi ja osaamisen johtaminen. Tilaisuuden avaa pormestari Timo P. Nieminen. Iltapäivän aikana kuullaan esimiestyöhön liittyviä puheenvuoroja, ja päivän päättää näyttelijä Outi Mäenpää. Esimiespäivä tarjoaa esitysten lisäksi loistavan mahdollisuuden tavata toisia esimiehiä ja buffet-pöydän antimien parissa vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia. Tuttuun tapaan myös kaupungin eri yksiköt esittelevät toimintaansa ja asiantuntijat vastaavat mieltä askarruttaviin kysymyksiin päivän alussa ja tauolla. Esimiespäivän tarkempi ohjelma julkaistaan syyskuun aikana, ja kaikille kaupungin esimiehille lähetetään sähköpostitse kutsut. Tilaisuus kannattaa laittaa jo kalenteriin ylös. Ilmoittautua voi Loorassa, Esimiehet-välilehdellä olevan ilmoittautumislinkin kautta. Ilmoittautua voi myös HALOn kehittämispalveluiden kautta puhelimitse tai sähköpostilla Ilmoittautumisia otetaan vastaan niin kauan kuin Tampere-talon pienessä salissa tilaa riittää. Lisätietoja: Hallintopalvelukeskuksen kehittämispalvelut KIITOKSIA Kiitokset kaikille, joiden kanssa olen saanut olla tekemässä tamperelaista päivähoitoa. Kiitos siitä, että muistitte ja osallistuitte kahvihetkeeni. Nyt on takana 38 antoisaa työvuotta monine tuttavuuksineen, surun ja ilon hetkineen. Edessä odottavat vuosiloman ja vuorottelun jälkeen eläkepäivät alkaen. Tervehditään kun tavataan! Marja-Leena Kortelainen Sydämellinen kiitos hyvästä työtoveruudesta kaikille teille, joiden kanssa olen lähes 40 vuoden aikana saanut työskennellä, oppia ja kasvaa monipuolisissa tehtävissä. Viimeinen työpäiväni jää lähtemättömästi mieleeni, suuret kiitokset kaikista muistamisista! Hannele Sinisalo Kiitokset Tampereen kaupungille muistamisesta ja kiitos myös siitä, että olen näin kauan saanut jatkaa työssäni ja tuntea itseni tarpeelliseksi. Kiitokset myös ihanille työtovereille osasto 33:lle. Hyvän yhteishengen avulla jaksoi puurtaa, vaikka työ olikin välillä kovin raskasta. Lilja-Irene Silmola Lämpimät kiitokset kaikille työtovereilleni muistamisesta jäädessäni eläkkeelle ja kiitokset myös mukavasta yhteisestä kahvitilaisuudesta. Annukka Rajahalme Lämpimät kiitokset yhteisistä työvuosista ja muistamisesta. Maaliskuussa tuli 40 vuotta kaupungilla täyteen, ja eläkepäivät alkoivat Simo Järvinen Vatsatanssia harrastamaan! Kaupungin vatsatanssitunnit pidetään nyt keskiviikkoisin kello Paikka on Villa Violan kuntogalleria osoitteessa Juhlatalonkatu 7. Uudet harrastajat ovat tervetulleita. Voit tulla mukaan, vaikka sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta tanssista. Tunneilla käydään läpi perustekniikkaa ja opetellaan helpohkoja koreografioita. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marja Äikiä, puh , 14 VILKKU 5 / 2011

15 Tampere taipuu revyyksi Tampereen päivänä 1. lokakuuta saa Tampere-talossa ensi-iltansa tamperelaisrevyy NääsNääs- News. Aiheena on Tampere eilen, tänään ja ylihuomenna jos ei sara. Esitykset jatkuvat joulukuuhun asti. Käsikirjoittaja Jussi Tuominen kertoo, että idean sytykkeenä toimi paljasjalkaisen tamperelaisen hillitön kotiseuturakkaus. Luvas sa on Tampereen lähihistoriaa jääkaudesta kaupungin 300-vuotispäivään. Lukuisilla lauluilla ja yhdellä tanssilla maustetussa revyyssä esiin tyvät Puntti Valtonen ja Aku Sajakorpi sekä Uusi päivä -televisio sarjasta tutut Helena Rängman ja Antti Majanlahti, joka myös ohjaa esityksen. Musiikista sta vastaa säveltäjä ja kapellimestari ari Janne Viitaniemi yhdessä trionsa kanssa. Revyyn tekijät vakuuttavat esityksen perustuvan pääosin toisen käden tietoon ja kolmannen polven muistikuviin. Revyyn sisällöstä he paljastavat: Emme kiitä historioitsijoita emmekä kaupunginisiä, koska emme heitä tunne. Emme myöskään sano, että on lottovoitto syntyä Tampereelle, koska osaamme pelata vain omaan pussiin. Emme edes yritä todistaa, väittää tai uskotella yhtään mitään, koska mekään emme tiedä. Mutta mitä luultavimmatusti kaikki on tapahtu nut jokseenkin niin kuin me sen nyt kerromme. Lisätietoja revyystä ww.tampere-talo.fi/naasnaas VILKKU 5 /

16 ARI JÄRVELÄ TEKSTI LEENA KARPPI Syksyisin moni meistä innostuu uusista harrastuksista ja ilmoittautuu mukaan erilaisiin rientoihin. Ilmastonystävä valitsee kodin lähellä sijaitsevan harrastuspaikan tai kulkee harrastuksiinsa kävellen, pyöräillen tai bussilla. Kannattaa myös pohtia vapaa-ajan ilmastokuormitusta. Esimerkiksi juokseminen kuluttaa lähinnä lenkkitossuja, kun taas moottoriurheilusta syntyy ilmaan runsaasti päästöjä. Työväenopistojen tarjontaa voi miettiä myös ilmastonäkökulmasta: löytyisikö sinulle sopivaa kasvisruokakurssia tai kierrätysmateriaaleja hyödyntävää käsityökurssia? Ilmaston kannalta oivallista tekemistä on kotoilu. Trendikäs termi tulee englannin kielen sanasta homing, joka tarkoittaa kotona viihtymistä ja puuhailua perheen tai ystävien kanssa. Kotoilu korostaa kodin merkitystä ja taistelee kiirettä ja stressiä vastaan. Kotoilija jalostaa esimerkiksi vanhasta tavarasta uutta, sisustaa, tuunaa vanhoja vaatteita uudenlaisiksi ja tekee elämästään leppoista oleilemalla enemmän kotona. Iltojen pimetessä on ihana sytyttää kynttilöitä ja juoda kodin läheltä kerätyistä yrteistä valmistettua teetä. Syksyllä on helppo syödä ekologista kausiruokaa. Satokausi on parhaimmillaan, ja metsät ovat täynnä marjoja ja sieniä odottamassa ahkeria kerääjiä. Lähiluonnosta löytyneiden antimien säilöminen ja kuivaaminen on ilmastoystävällistä kotoilua parhaimmillaan. Kalastus sopii myös syksyyn, joten ruoanlaiton esivalmistelut voi aloittaa onkimalla! Syksyn väreistä kannattaa inspiroitua ja hyödyntää luonnonantimia ruoanlaiton lisäksi myös sisustuksessa. Pihlajanmarjoista saa kauniita ikkunakoristeita pujottelemalla niitä rautalankaan, ja lasten kanssa marjoista voi tehdä koruja. Kävyistä taas tulee kauniita asetelmia, kun niitä yhdistää vaikkapa koristevalosarjojen kanssa. Kotia sisustettaessa on hyvä muistaa, että olemassa olevien tavaroiden hyödyntäminen säästää luonnonvaroja ja myös kukkaroa. Kirpputorit ja huutokaupat ovat täynnä toisille hyödyttömiksi käyneitä tavaroita. Voisiko niistä löytyä aarteita sinulle? Myös tuttavien kodeista voi bongata hylättyjä romuja, joista kekseliäs sisustaja tekee uutta. Syksyn pimetessä voi myös järjestää tavaroiden ja vaatteiden vaihtoillan ystävien kesken. Mukavan yh dessäolon lisäksi tavarat ja vaatteet löytävät uuden kodin. Kave rilta pieneksi jäänyt mekko tai käyttämättömäksi jääneet verhot saattavatkin olla juuri sopiva uudistus syksyysi! Asiantuntijana Ekokumppanit Oy, Ilmankos-projekti

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Hanna Sulonen-Ahonen ja Mirella Korhonen Taustatietoja kyselyyn» Kysely toteutettiin lasten

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Pöytäkirja 1/ Xamk

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Pöytäkirja 1/ Xamk Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 06.02.2015 Aika 06.02.2015 klo 13:05-14:05 Paikka Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

AHOT-toiminta TAMKissa

AHOT-toiminta TAMKissa AHOT-toiminta TAMKissa AHOT voi jonain päivänä olla kilpailuvaltti! Hanna Saraketo Koulutuspäällikkö, liiketoiminta ja palvelut yksikkö, liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmat, Ikaalisten toimipiste

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda 5.2.2016 Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Mistä puhun tänään Työhyvinvointia voi parantaa työtä kehittämällä. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot