Tampereen kaupungin henkilöstölehti Mikko korjaa. bussit kuntoon. Työtapaturmat laskussa s.5 Tuunattu vessa piristää s.10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin henkilöstölehti 5 2011. Mikko korjaa. bussit kuntoon. Työtapaturmat laskussa s.5 Tuunattu vessa piristää s.10"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Mikko korjaa bussit kuntoon Työtapaturmat laskussa s.5 Tuunattu vessa piristää s.10

2 PÄÄKIRJOITUS SYYSKUU 2011 Esimiehillä on muutoksen toteuttamisen avaimet ARI JÄRVELÄ Tampereen Infran toimintaa kehitetään sisäisenä liikelaitoksena. Palvelujen hinnoittelu on muutettu lähes markkinahintaiseksi, ja toiminnan tehostaminen henkilöstön, kaluston, ja tilojen osalta on aloitettu. Asiakkaiden ajatuksia on kuunneltu, jotta Infran palvelut vastaisivat kysyntää. Viisivuotiskausi muutoksen tiellä on vasta alussa, joten mielenkiintoista työtä on vielä paljon tehtävänä. Esimiehillä on keskeinen rooli muutoksen käytännön toteuttamisessa. Muutoksia koskevissa keskusteluissa kuulee innostunutta pohdintaa tulevaisuudesta, mutta toisinaan keskustelijoiden kasvoilla näkyy väsymys, ja esille nousee toiveita paluusta entisiin aikoihin. Muutosprosessissa on monenlaisia vaiheita, jotka vaikuttavat sekä esimiesten että työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Ensimmäinen askel muutoksen toteuttamisessa otetaan, kun selvitysvaiheen jälkeen on saatu päätös tulevaisuudesta. Kun suunta on selvillä, organisaation strategia tavoitteineen ja perustehtävä on kerrottava henkilöstölle. Esimiesten kannattaa ottaa vastaan palautetta ja haastaa työntekijöitä kertomaan omia kehittämisvaihtoehtoja. Henkilöstötilaisuudet, työyhteisökokoukset sekä tulos- ja kehityskeskustelut ovat hyviä paikkoja käydä näitä keskusteluja. Lisäksi tarvitaan päivittäistä keskustelua työn äärellä. Esimiesten pitäisikin luoda ilmapiiriä, jossa työtä voi kehittää ja muutosta toteuttaa. Muutostilanteessa tavoitteiden pitää olla tiukkoja ja haastavia. Esimiesten on pohdittava toiminnan tuloksellisuutta ja resursseja, asiakkaat huomioon ottaen. Kun muutosprosessiin liittyy henkilöstövaikutuksia, monella työntekijällä on huoli omasta työpaikasta. Esimiesten on hoidettava myös uudelleensijoitukseen liittyviä asioita. Miten muutoksesta saa hyvän työkalun kehittää omaa työtä? Miten löytää voimavaroja edetä tavoiteltuun suuntaan? Miten innostaa työntekijät mukaan? Tärkeää on pysähtyä katsomaan, mihin ollaan menossa ja mennäänkö oikeaan suuntaan. Kovassa muutosvauhdissa ei aina ehditä tarkastella toteutuneita asioita ja saatuja palautteita. Oman työn tavoitteita voi pilkkoa pienemmiksi ja edetä askel kerrallaan. Myös muutokseen sitoutumista ja roolia oman esimiehen ja työntekijöiden välissä kannattaa pohtia. Muutostilanteissa käydään paljon myös kriittistä keskustelua, joka ei aina liity työasioihin. Kannattaa muistaa pitää työnäkökulma kirkkaana keskusteluissa. Muutosprosesseihin kuuluu luonnollisesti sekä onnistumisia että ongelmien ratkomista. Rohkaisen esimiehiä tarttumaan vaikeisiin tilanteisiin ja katsomaan niitä uusista näkökulmista. Kun on tahtoa tehdä uusia asioita, tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Johdolta kyseltiin pormestarimallista 4 Tapahtumatoimisto auttaa yhdeltä luukulta 5 Työtapaturmien määrä laski 6 Valokuvausharrastaja näkee enemmän 7 Autohakkurikoulutus alkoi Kurussa 8 Korjaamo huoltaa ajoneuvot ja koneet 10 Heli tuunasi vessan iloiseksi 11 Chrysler kunnostettiin edustusautoksi 11 Julkaisulle ISBN-numero Tietulasta 12 Sosiaalityön ammattilainen neuvoo 13 Uusia johtajia 14 Ilmoituksia ja kiitoksia 15 Tampereesta revyy 16 Ilmastonystävän syksy Annamari Kortesaari hallinto- ja talouspäällikkö VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 47. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA vs. Tarja Nikupaavo-Oksanen, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER- NETISSÄ www. tampere.fi/ tampereinfo/ viestinta/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy lokakuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä vastaavalle päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Autoasentaja Mikko Ranto vaihtaa sinisen bussin lasia. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET

3 ARI JÄRVELÄ Kyselystä suuntaviittoja pormestarimallin kehittämiselle TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Johtavat viranhaltijat tuntuvat olevan päättäjiä jonkin verran tyytyväisempiä Tampereen pormestarijärjestelmän toimivuuteen. Yleisesti ottaen malli on toiminut, sillä 84 prosenttia vastaajista arvioi mallin vastanneen hyvin sille asetettuja tavoitteita. Mallin tärkeimmät tavoitteet ovat demokratian lisääntyminen ja luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksien parantuminen. Pormestarimallia koskeva kysely lähetettiin kaupungin 35:lle johtavalle viranhaltijalle ja 111:lle luottamushenkilölle. Viranhaltijoiden vastausprosentti oli 94, kun se luottamushenkilöillä jäi 46:een. Kysely tehtiin nyt toisen kerran, kun pormestarimallista on kertynyt jo kokemusta. Kyselyn toteutti kaupungin oma strategia- ja kehittämisyksikkö. Vastaajista 71 prosenttia arvioi, että pormestarimalli on parantanut luottamushenkilöiden mahdollisuuksia osallistua asioiden valmisteluun. Tätä mieltä olivat kuitenkin painokkaammin viranhaltijat kuin päättäjät. Myös valtuuston vallan arvioitiin lisääntyneen, joskin viranhaltijat näkivät kehityssuunnan positiivisempana kuin päättäjät. Luottamushenkilöistä enemmistö valitsisi edelleen pormestarin valtuutettujen joukosta. Viranhaltijoista enemmistö kannattaa laajempaa ehdokasjoukkoa: pormestari voisi olla myös joku muu kuin valtuutettu. Suora kansanvaali ei saa enemmistön kannatusta kummankaan ryhmän keskuudessa, eikä siihen anna lakikaan vielä mahdollisuutta. Enemmistö eli 57 prosenttia vastaajista toivoi apulaispormestareiden toimenkuvan ja toimivallan selkeyttämistä. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä siihen, että apulaispormestarit olivat parantaneet lautakuntien työtä toimiessaan niiden päätoimisina puheenjohtajina. Pormestarin valintatapa sekä apulaispormestarien rooli ja tehtävät käsittelyssä Kysely toteutettiin osana valtakunnallista Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hanketta (USO). Kuntaliiton organisoimalla hankkeella tuetaan osallistujakuntien omaa kehittämistyötä, ja sillä on yhteys myös käynnissä olevaan kuntalain uudistustyöhön. USO hyödyntää esimerkiksi Tampereen toimintamallista saatuja kokemuksia. Tampereella on kehittämisteemaksi valittu poliittinen johtaminen. Päättäjät ja virkamiehet keskustelevat ja ideoivat kehittämisteeman tiimoilta paikallisissa ja valtakunnallisissa työseminaareissa. Hanke kestää vuoden 2012 loppuun asti. Kyselyn tulokset näyttivät, että luottamushenkilöiden suhtautuminen pormestarimalliin oli muuttunut kriittisemmäksi vuoden 2007 vastaavasta kyselystä. Vaikka vastausprosentti oli pieni, on tulos kuitenkin viesti vastanneilta. Seminaareissa onkin hyvä tilaisuus keskustella asioista perusteellisemmin, toteaa vs. tutkimus- ja arviointipäällikkö Kirsi Nurminen. Olemme palastelleet jatkotyön sopiviksi teemoiksi. Tämän vuoden aikana pitää ratkaista pormestarin valintatapa eli valitaanko pormestari jatkossakin valtuuston keskuudesta vai voidaanko pormestari valita myös valtuuston ulkopuolelta. Valtuustolle järjestettiin aiheesta tiedonantotilaisuus 12.9., jonka jälkeen asiaa käsitellään valtuustoryhmissä. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto linjaa asian mahdollisesta jatkovalmistelusta. Jos nykytilaan halutaan muutosta, asia tulee valtuuston päätettäväksi johtosääntömuutoksena. Pormestarin valintatavan lisäksi tänä vuonna pohdintaan otetaan apulaispormestareiden rooli ja tehtävät kertoo vs. strategiapäällikkö Lotta Kallonen. Pormestarimallista tehdyn kyselyn tulokset ovat luettavissa Loorassa Etusivu > Kehittäminen > Tutkimukset ja julkaisut > Muut tutkimukset ja selvitykset. VILKKU 5 / 2011

4 Tapahtumatoimisto starttasi TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Tampereelle urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia etsivä ja tapahtumien järjestäjiä auttava tapahtumatoimisto käynnistelee pikku hiljaa toimintaansa. Toimistossa aloitti 8.8. vastaavana tuottaja Anna Saarni, ja Perttu Pesä ottaa ohjakset käsiinsä projektinjohtajana. Siihen saakka toimistoa vetää oman toimensa ohella sivistys- ja elämänlaatupalvelujen suunnittelupäällikkö Iina Ojala, joka on ollut ideoimassa ja käynnistämässä tapahtumatoimistoa alusta saakka. Itse toimisto sijaitsee virastotalon 2. kerroksessa, joskin toimiston väki tapaa yhteistyökumppaneitaan enimmäkseen kentällä. Osallistumme aktiivisesti erilaisten tapahtumien etsintään ja seurantaan, ja toisaalta annamme tapahtumien järjestäjille heidän toivomaansa tukea yhdeltä luukulta. Järjestäjä joutuu olemaan yhteistyössä monien kaupungin yksiköiden kanssa esimerkiksi lupa-, koulumajoitus- ja kuljetusasioissa. Jo toimiston perustamisvaiheessa kutsuimme kaupungin yksikköjä kertomaan tarpeitaan ja ideoitaan, ja syksyllä jatkamme yhteistyön kehittämistä, Iina Ojala kertoo. Tapahtumatoimiston tarkoitus ei ole korvata olemassa olevaa tapahtumatoimintaa eikä järjestää kenenkään puolesta tapahtumia. Sisältöosaaminen on pääjärjestäjän vastuulla ja meiltä tulee apuja, Ojala painottaa. Perttu Pesä muistuttaa toimiston keskittyvän nimenomaan suurtapahtumiin, onhan toimiston nimenä Major Event Office. Pyrimme saamaan Tampereelle valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä, ja tärkeimpiä verkostojamme ovat kulttuurin ja urheilun kattojärjestöt. Tuomme itseämme tykö ja satsaamme verkostojen ylläpitoon, missä ei pelkkä käyntikorttien keräily riitä. Myös luottamus on tärkeää, sillä eri tahot kilpailevat samoista asioista, Perttu Pesä huomauttaa. Tapahtumatoimisto etsii aktiivisesti Tampereelle suurtapahtumia ja auttaa järjestäjiä yhdeltä luukulta. Aloitusfanfaarin puhaltaa joulukuussa aloittava projektinjohtaja Perttu Pesä. Suunnittelupäällikkö Iina Ojala (vas.) on ollut käynnistämässä toimistoa, ja Anna Saarni on uusi vastaava tuottaja. Tamperelainen suuruudenhulluus käyttöön Tapahtumat tekevät Tamperetta tunnetuksi ja parantavat alueen vetovoimaisuutta. Kaupunkilaisten lisäksi tapahtumista hyötyvät tamperelainen matkailuelinkeino, kaupat ja palveluyritykset. Tampere on jo ennestään erinomainen tapahtumakaupunki. Täällä on osaamista ja kokemusta, ja sijainti on hyvä. Myös tamperelaista suuruudenhulluutta ja kotiseuturakkautta kannattaa hyödyntää. Lakki kourassa ei maailmalla kannata kulkea. Tarvitaan myös tuulten haistelua ja nykyisten toimijoiden rohkaisua. Pienestä underground-tapahtumusta voi kehkeytyä merkittävä ja tärkeä tapahtuma, Perttu Pesä rohkaisee. Tapahtumatoimiston väellä on myös työsarkaa siinä, että tapahtumia olisi tasaisemmin ympäri vuoden. Kesällä on yleensä paljon tapahtumia, mutta loput kahdeksan kuukauttakin ovat mahdollisuuksia täynnä. Vastaavalle tuottajalle Anna Saarnille on kaupungin toiminta jo ennestään tuttua, sillä hän on työskennellyt tapahtumien parissa nuorisopalveluissa. Hän esimerkiksi vastasi vuonna 2009 pidetyissä nuorten olympiafestivaalien osallistujien vapaa-ajan ohjelmasta. Perttu Pesän päävastuuna on kisahankinta ja kansainvälinen yhteistyö, ja Anna Saarni tulee varmasti tutuksi paikallisten toimijoiden kontaktihenkilönä. Tapahtumatoimistossa työskentelee myös Markus Joonas Valovoimainen Pirkanmaa -hankkeesta, ja joukkoon liittyy vuoden 2012 alussa Siisti Tampere -hankkeen vetäjä Saara Saarteinen. ARI JÄRVELÄ 4 VILKKU 5 / 2011

5 ARI JÄRVELÄ Samuli Kirjavainen ja Reijo Kaljunen pystyttävät leikkipaikan aitaa Emi Aaltosen puistossa. Työtapaturmien määrä väheni TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Tampereen kaupungin henkilöstölle tapahtui vuoden 2010 aikana korvauksia aiheuttaneita työtapaturmia kaikkiaan 797. Näistä neljäsosa, 201, sattui työmatkoilla eli kodin ja työpaikan välillä. Työtapaturmien määrä jatkoi laskuaan jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2009 työtapaturmia sattui 848 ja edellisvuonna 907. Työkyvyttömyyspäivät laskivat päivään vuoden 2009 luvusta Työtapaturmat ovat olleet keskimäärin lievempiä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten työkyvyttömyyttä aiheuttivat nyrjähdykset ja venähdykset sekä viilto-, leikkuu-, pinta- ja ruhjevammat. Tapaturmista aiheutuneet kustannuksetkin pienenivät työkyvyttömyyspäivien vähentymisen ansiosta. Vakuutuksen kautta maksetut korvaukset työtapaturmista laskivat tapaturmaa kohti edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Tapaturmien määrä ja vakavuus vaihtelee eri yksiköissä Tapaturmien vakavuus ja tiheys vaihtelevat suuresti organisaation eri yksiköissä. Tapaturmatiheyttä mitataan tapaturmien määrän suhteessa sekä tuhatta työntekijää että tuhatta henkilötyövuotta kohti. Liikelaitoksista suurimmat tapaturmatiheydet ovat Tampereen Vedessä, Infratuotannossa sekä Tampereen Ateriassa. Alhaisimmillaan tapaturmatiheys on Tampereen Logistiikassa ja Tullinkulman työterveydessä. Hyvinvointipalveluissa suurin tapaturmatiheys oli laitoshoidossa ja pienin toisen asteen koulutuksessa. Yksiköiden työsuojelun toimintaohjelmat päivitetään tänä vuonna osana työhyvinvointisuunnitelmia. Työympäristöpäällikkö Kari Parikka henkilöstöyksiköstä korostaa, että työtapaturmien torjuntatyön tulee perustua sattuneisiin työtapaturmiin ja työn vaarojen arviointiin. Työn vaarojen arviointi on käynnissä useimmissa toimintayksiköissä. Arvioinnin pohjalta yksiköissä tulee tehdä päätökset toimenpiteistä työtapaturmien vähentämiseksi. Tuloksellinen tapaturmien torjunta edellyttää yksikön ylimmän johdon säännöllistä tapaturmatilanteen käsittelyä ja päätöksentekoa, Parikka toteaa. Monet silmäparit tarpeen työsuojelussa Tammelantoria vastapäätä sijaitsevassa Emil Aaltosen puistossa kunnallistekninen työntekijä Reijo Kaljunen Tampereen Infrasta uurastaa yhdessä koneurakoitsija Samuli Kirjavaisen kanssa. Työpari kunnostaa työmaalla puistoa, meneillä on juuri leikkipaikan rauta-aidan pystytys. Itse työmaakin on huolella aidattu ja merkitty eikä ohikulkijoilla ole sinne asiaa. He kertovat, että työmailla on nykyään entistä vähemmän työntekijöitä, joten työsuojelun ja sivullisten suojelun merkitys korostuu entisestään. Kypärät ja muut vaadittavat suojaimet ovat työparilla tietysti puettuna, lisäksi on oltava jatkuvasti tarkkana työtavoissa ja -asennoissa. Rakennustyömailla työsuojelutarkastukset ovat lakisääteisiä. Infran rakentamispalvelut tekee työmailla omat viikoittaiset tarkastukset. Tämän lisäksi työsuojeluorganisaatio tarkastaa työmaita säännöllisesti. Työsuojelun kannalta onkin sitä parempi, mitä useampi silmäpari on tarkkailemassa. Ja täytyy muistaa, että työntekijä on oman työnsä asiantuntija. Tavoitteena on 0-toleranssi eli työtapaturmia ei pitäisi sattua yhtäkään, työsuojeluvaltuutettu Markku Kivistö Tampereen Infrasta painottaa. Tapaturmia sattuu aivan liian paljon, Infrassakin niihin kuluu vuosittain lähes puoli miljoonaa euroa. Onkin äärettömän tärkeää satsata työsuojeluun. Jokainen työtapaturma on turha, lisää työsuojelupäällikkö Pekka Anttila Infrasta. Infrassa sattuneet työtapaturmat ovat useim miten nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja sormiin kohdistuneita ruhjeita. Oman riskinsä luo työskentely ulkona ympäri vuoden. Luojan olohuoneessa ei aina aurinko paista. Juuri selkävenähdyksiä sattuu herkimmin kylmällä säällä. Läheltä piti -tapaukset ovat tärkeitä opin paikkoja turmien torjunnassa. Työturva Monitori -tietojärjestelmästä apua varautumiseen Tämän vuoden alussa kaupunki otti käyttöön uuden Työturva Monitori- työturvallisuustietojärjestelmän. Monitorin kautta hoidetaan muun muassa tapaturmailmoitukset, parannusehdotukset, tapaturmien tutkinta, työn vaarojen arviointi sekä vaaratilanneilmoitukset. Linkki Työturva Monitoriin ja käyttöohjeet löytyvät Loorasta Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Työsuojelu ja -turvallisuus > Työturva Monitori. VILKKU 5 / 2011

6 Onnistunut valokuva korvaa vaivannäön TEKSTI MISKA KOIVUMÄKI KUVAT JARMO SYVÄNEN Karhu kuvattiin Kuhmossa kesäkuussa varhain aamul la. Jarmo Syvänen sai kuvattua neljä karhua ja kaksi ahmaa vaikeissa olosuhteissa 13 tunnin aikana. Lentävänniemessä seinäkello tikittää. Perhe istuu ruokapöydässä ja katselee, kun illallinen jäähtyy. Yksi tuoli on tyhjillään. Isännän huoleton vinkkaus ulkona käymisestä on venynyt kolmeen tuntiin. Pihalla naapurit katselevat perhosen perässä kykkivää miestä. Ei täällä kuulemma paljon muita valokuvaajia näy. Hatanpään kantasairaalan leikkausosastolla lääkintävahtimestarina työskentelevä Jarmo Syvänen on kameransa kanssa omalla reviirillään Lentävänniemessä ja sen lähimaastossa. Hän on harrastanut valokuvausta yli 30 vuotta. Luontokuvaus on lähimpänä hänen sydäntään, ja aiheita valokuvaamiseen löytyy kaikkialta. Ihmiset kulkevat samoja reittejä ja näkevät samoja maisemia kuin minäkin, mutta he eivät kiinnitä huomiota asioihin, joita minä pidän mielenkiintoisina. Luontokuvaus vaatii sen, että pysähtyy tarkastelemaan ympärillä tapahtuvia jokapäiväisiä asioita. Välillä se vaatii uhrauksia, kuten aikaisia herätyksiä, tunneittain väijymistä ja jäähtyneitä illallisia, mutta onnistunut valokuva korvaa kaiken. Valokuvaus geeneissä Syväsen kameralle tallentuu kuvausreissuilla nopeasti 300 kuvaa, joista ehkä kymmentä kehtaa näyttää muille. Se ei ole ongelma, koska digitaalikuvat eivät laitteiden hankkimisen jälkeen maksa mitään ennen kuviksi teettämistä. Filmiaikakaudella yhdelle rullalle saattoi tallentua joulu, juhannus ja serkun häät, ennen kuin filmi raaskittiin viedä kehitettäväksi. Äitini osti 15-vuotiaana ensimmäisestä tilistään kameran. Se oli nuorelta tytöltä silloin hyvin outo päätös, kun kamerat olivat erittäin kalliita ja muut tuhlasivat rahansa iltatansseihin. Voisi sanoa, että innostus valokuvaukseen on saatu äidinmaidosta, Syvänen kertoo. Äiti on nyt lähes 90-vuotias ja hän osti hiljattain ensimmäisen tietokoneensa, jolla hän surffaa netissä. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Sama koskee valokuvausta, Jarmo Syvänen toteaa. Jarmo Syvänen liikkuu usein kameroineen kotikonnuillaan Lentävänniemessä. Valokuvanäyttely pidetään Lentävänniemen kirjastossa Esillä ovat kaikki hänen hienoimmat kuvansa. ELINA SYVÄNEN Et usko mitä näin! Tapaukset, joissa ihmiset sanovat nähneensä jotain hienoa tai mieleenpainuvaa, ovat kaikille tuttuja. Kamera on yksi yleisimmistä elektronisista laitteista kotitalouksissa ja Syvänen rohkaisee kaikkia tarttumaan rohkeasti kameraan tai kännykkäkameraan. Ihmisellä on luontainen tarve tallentaa elämäänsä seuraaville sukupolville. Nuoret kuvaavat ystäviään ja vanhemmat lapsiaan. Kaikkea voi ja pitää kuvata ennakkoluulottomasti ilman pelkoa epäonnistumisesta, Syvänen neuvoo. Kamera pitäisi valita tarpeiden mukaan, ei- 6 VILKKU 5 / 2011

7 Auringon noustua joutsenet heräilevät venyttelemään Näsijärvellä. kä hairahtua tuijottamaan vain pikselimääriä. Suuret kuvat saattavat jumittaa vanhat kotitietokoneet ja kalliit lisäominaisuudet jäädä käyttämättä tietotaidon puuttuessa. Oppia valokuvaukseen voi hakea esimerkiksi työväenopiston kursseilta tai Tampereen valokuvausseurasta, johon Syvänen on kuulunut jo 80-luvun alusta lähtien. Valokuvausseurassa tietoa ei pantata ja kaikki ovat tervetulleita mukaan, vaikka kameratermistö voi aluksi kuulostaa vaikealta. Harrastajat tukevat toisiaan ja myös Syvänen sai ystäviltään rohkeutta lähettää valokuviaan eteenpäin. Hänen valokuviaan on päätynyt muun muassa Suomen National Geographiciin ja WWF:n julkaisuihin. Yksi hänen kuvistaan valittiin juuri kuvan joukosta semifinaalivaiheeseen Suomen luonnonvalokuvaajien järjestämässä vuoden luontokuva 2011 kilpailussa. Syvänen palaa kotiin kuvausreissulta ja löytää mikron päältä kylmän illallisen. Vaimo on jo antanut anteeksi pitkäksi venyneen piipahduksen pihalla. Olihan heidän ensikohtaaminenkin valokuvauksen ansiota, kun kaverit rohkaisivat Jarmoa esittelemään hänelle valokuviaan. Syväsen valokuviin voi tutustua netissä osoitteessa ANNIKA SARAJÄRVI TAO kouluttaa hakkurikuljettajia TEKSTI ANNIKA SARAJÄRVI Tampereen ammattiopisto aloitti tänä syksynä en simmäi senä Suomessa energi apuun ha ketuksen koulutuksen Ku russa. Metsähakkeen käyttöä energian tuotannossa lisätään voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Pirkanmaan metsissä on reilusti taloudellisesti käytettävissä olevaa energiapuuta, josta hyödynnetään tällä hetkellä ainoastaan noin kolmasosa. TAOn Metsätien toimipisteen koulurakennukset lämmitetään hakkeella, kertoo koulutuspäällikkö Jari Rauhala. Vaikka energiapuun markkinat ovat vasta muodostumassa, alalle odotetaan merkittävää kasvua. Metsäenergian käytön arvioidaan jopa kaksin- tai kolminkertaistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana. Myös Tampereen Sähkölaitos suunnittelee tuplaavansa lähivuosina metsähakkeen hyödyntämisen sähkön ja lämmön tuotannossa. Tampereen ammattiopisto vastaa kysyntään ainoana oppilaitoksena koko Suomessa täydentäen samalla metsäalan koulutustarjonnan kattamaan koko puunkorjuuketjun. Alan ammat tilaisille on tulevina vuosina kysyntää. Ajatus koulutuksen järjestämiseen syntyi kentällä sekä metsäalan yritysten tarpeesta. Autohakkuria opitaan käyttämään monipuolisesti Vastikään hankitun mobiilihakkurin avulla energiapuun hakettaminen onnistuu paikan päällä. Valmis hake välivarastoidaan suoraan kävelevällä lattialla varustettuun puoliperävaunuyhdistelmään. Rekka kuljettaa hakkeen suoraan sähkölaitokselle, joka käyttää sen energiantuotantoon. TAO investoi euroa autohakkuriin, sen monipuolinen hyödyntäminen on yksi tämän syksyn pääteemoista, kertoo ammatillisen koulutuksen johtaja Teppo Tapani. Olennaista autohakkurin käyttö- ja kuljetuskoulutuksessa on kustannustietous korjuussa, haketuksessa sekä kuljetuksessa tästä johtuen koulutuksen pääpaino on maastossa työskentelyssä, Jari Rauhala selventää. Koulutuksessa hyödynnetään yhteistyöyritysten tarjoamia työssäoppimismahdollisuuksia, jotta opiskelijat saavat käytännön työkokemusta. Koulutus alkaa kahdesti vuodessa tammikuussa sekä elokuussa ja kestää vuoden. TAOn uusi autohakkuri hakettaa energiapuun paikan päällä. VILKKU 5 /

8 TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT ARI JÄRVELÄ Kärpäsiäkin tehtäisiin, jos saataisiin siipiainesta. Tampereen kaupungin Infratuotannon Korjaamopalvelun yksikön päällikkö Timo Aaltonen tiivistää työpaikkansa ytimen sanontaan, joka kuvaa moniosaajana tunnettua yksikköä. Sanonta on kulkenut korjaamolla jo vuosia. Se kertoo, että monipuoliset ammattimiehet kykenevät ratkaisemaan melkein pulman kuin pulman. Jokipohjantien varren toimipisteessä korjataan erilaista laitetta moottorisahoista ja trimmereistä sinisiin busseihin ja asfalttikoneisiin. Lisäksi Hatanpäällä on 13 työntekijän yksikkö, joka vastaa muun muassa puistojen ja tarhojen leikkilaitteista, penkeistä ja puuaiheisista patsaista. Liikennelaitoksen entisissä ja korjatuissa tiloissa toimiva yksikkö syntyi, kun Tampereen kaupunki siirtyi tilaaja tuottaja-malliin tammikuussa Tuolloin liikennelaitoksesta ja auto- ja konekeskuksesta erotettiin korjaamotoiminnot. Tammikuussa 2009 nimeksi tuli Tampereen Infra Korjaamopalvelut. Sen tehtävänä on tuottaa kokonaisvaltaisia korjaamo- ja varikkopalveluja kaupunkiorganisaatioon. Suomessa ei ole toista kunnallista korjaamoyksikköä, joka toimii näin laajaalaisesti, arvelee Aaltonen. Sinisten bussien turvallinen huoltaja Jokipohjantien varren vanhassa teollisuustilassa, joka aikoinaan valmistui Takran traktoritehtaaksi, on useitakin sinisiä busseja odottamassa huoltovuoroaan. Korjaamo vastaa kaikkien TKL:n 125 bussin kunnossapidosta. Yksi sininen bussi oli juuri saanut takapäähäänsä vaurioita. Se saa uuden ikkunan ja pääsee pikaisesti taas liikenteeseen. Aika tavallinen tarina. Pikkuvahinkoja tulee koko ajan, kertoo busseja korjaava Mikko Ranto, joka on tehnyt töitä korjaamolla kymmenkunta vuotta. Rannolle on ollut tarjolla houkutuksia korjaamon ulkopuolellakin, mutta hän viihtyy nykyisessä työssään, vaikka ytneuvottelut epävarmuutta lisäsivätkin. Työn mielekkyyttä on kasvattanut se, että nyt korjataan myös yksityisten bussifirmojen autoja. Talossa maalarina runsaat 26 vuotta työskennellyt Pasi Harjula hioo sinisten bussien puskureita maalausta varten. Se takaa nopean vaihdon. Vilkkaassa kaupunkiliikenteessä sattuu ja tapahtuu Kärpäsiäkin tehtäisiin, jos saataisiin siipiainesta Korjaamo on moniosaaja etenkin liukkailla keleillä. Puskurit kärsivät yleensä ensin. Maalaan peltejäkin valmiiksi. Niin bussit saadaan mahdollisimman nopeasti tien päälle kolareitten jälkeen. Korjaamo on auki seitsemänä päivän viikossa illasta läpi vuorokauden. Liikenteessä olevat kaupungin bussit Koneasentaja Markus Haapa ei kiipeä montusta ensimmäistä kertaa. 8 VILKKU 5 / 2011

9 ajavat yövuoronsa päätteeksi auton Jokipohjantielle, jossa tarkistetaan polttimot, täytetään pissapojat ja polttoainetankki. Korjaamo vastaa kaupungin muidenkin kulkuneuvojen polttoainehuollosta. Jakelupaikka on ollut Viinikankadun varrella. Syksyllä käytäntö muuttuu niin, että niiden tankkaukset hoidetaan huoltoasemalla luottokorteilla. Kaupungin bussit ovat melkoisia polttoaineen kuluttajia. Ne syövät keskimäärin 50 litraa sadalla kilometrillä. Nivelbussit nauttivat polttoainetta vielä parikymmentä litraa enemmän. Ruohonleikkureita ja pikkuauroja Kierros korjaamolla näyttää, että työtä riittää. Työt pistetään kiireellisyysjärjestykseen. Pienitöiset lampun vaihdot hoidetaan usein saman tien. Yli kahden viikon ei mene minkään laitteen kanssa, kertoo töitä vastaanottava Tero Viik. Kimmo Vuorenmaa on erikoistunut pienkoneisiin: Kirjo on monipuolinen. Kesällä työllistävät eniten ruohonleikkurit. Talvella korjataan paljon pikkuauroja. Mielenkiinto tulee siitä, että työt vaihtuvat ja tekniikka kehittyy koko ajan. On pakko pysyä hereillä. Korjaamopuolen työt ovat vuosien saatossa mullistuneet. Kun aikaisemmin tarvittiin lähinnä kylmän raudan seppiä, nyt sähkö on tullut kaikissa laitteissa keskeiseksi. Melkein laite kuin laite on nykyisin sellainen, että ensitöiksi siihen on laitettava tietokone kiinni, kun haluaa katsoa mikä on vikana. Jakoavain on käynyt vanhaksi työvälineeksi, kertoo Timo Aaltonen. Korjaamolla on noin 380 eri asia - kasta. Palveluja tarjotaan myös ulko - puo lisille. Esimerkiksi Paunun ja Län silinjojen busseja huolletaan Joki pohjan tiellä. Asiakkaiden enemmistö on yksityisiä pienyrityksiä ja tavallisia ihmisiä, joiden osuus liikevaihdosta on kuitenkin vain 1,5 prosenttia. Eniten töitä tehdään Tampereen Kaupunki liikenteelle, Infran Liikennepalvelulle, Tampereen Vedelle ja Tampereen Energialle. Korjaamo on valmis kilpailuun Timo Aaltonen on tyytyväinen siihen, että kaupungin korjaamo on palveluvalikoimaltaan hyvin kilpailukykyinen. Se takaa leivän myös monituottajamallissa, jossa myös yksityiset palveluntarjoajat kilvoittelevat työstä. Aaltonen kertoo, että korjaamon tuntiveloitus on kymmenisen prosenttia alle markkinahinnan. Liikevaihto oli viime vuonna 12 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee vielä erittäin ammattitaitoinen, monipuolinen ja kokenut henkilökunta. Meillä ei ole mitään syytä pelätä tulevaisuutta. Joukko on ylpeä osaamisestaan. Tällaisia moniosaajia ei löydy yksityisistä yrityk sistä. Aaltonen tuli kaupungin palvelukseen vuonna Työnjohtajan paikka löytyi Liikennelaitokselta Pyynikin hallilta. Korjaamopalvelun yksikönpäällikkönä hän on toiminut viime maaliskuusta lähtien. Aaltosen tapaan monet muutkin korjaamon työntekijät ovat tehneet pitkän uran kaupungin palveluksessa. Se on ollut työpaikka, jossa on viihdytty. Yt-neuvottelut ovat vähentäneet luottamusta, mutta eiköhän tämä tästä lähde taas sujumaan, sanoo siniset bussit hyvin tunteva Mikko Ranto. Monituottaja-malli on poliittinen valinta. Siksi myös korjaamo joutuu vähentämään henkilökuntaansa, joka on mitoitettu entisten palveluiden mukaan. Nyt väkeä on 75. Yt-neuvotteluissa päädyttiin siihen, että 11 korjaamon työntekijää joutuu lähtemään kaupungin muihin töihin. Hän ymmärtää, että monella lähtijällä on mieli maassa. Ketään ei kuitenkaan irtisanota kaupungin palveluksesta. Korjaamo on kaupungin ja Infran tukijalka. Se on kaupungin sisäisen toiminnan ytimessä. Ilman omaa korjaamoa ei voi tulla toimeen, se on vain mitoitettava oikeaan kokoon, muistuttaa Timo Aaltonen niitä, jotka ovat huolissaan työpaikkansa tulevaisuudesta. Maalari Pasi Harjula hioo sinisen bussin puskuria maalauskuntoon. Koneasentaja Kimmo Vuorenmaan käsissä on moottorisahan kaasuttaja. Timo Aaltonen sanoo, että korjaamon moniosaajille on vaikea löytää vertaisia yksityiseltä puolelta. VILKKU 5 /

10 Viestejä WC:n ilmoitustaululla: Huumorin kukka on kaunein kukka. Onni on juuri tässä ja nyt. Ei sen kauempana. Rakasta elämää, niin se rakastaa sinua Ajattele suuria, mutta nauti pienistä. Suklaarusinoita? Minttupastilleja? Nami nami. Ihana palata töihin. Oho!?! Onni yksillä! Kesä kaikilla! Ja kärpäset ja hyttyset. Uskalla erottua. Pisan tornikaan ei kiinnostaisi ketään, jos se seisoisi aivan suorassa. Kotihoidon johtava esimies Merja Korpi kiittää Heli Jussilaa (oik.) kukkakimpulla tuunatun vessan avajaisissa. Kuinka hyvää oloa voi viedä muille, jos itse ei voi hyvin? asiakkaiden parissa työskentelevä Jussila kysyy. Hän osallistui keväällä Mind Health -koulutukseen, jossa osallis tujat saivat lopputehtäväkseen pohtia miten edistää mielenterveyt tä. Jussilan mielessä kummitte li vielä nuhruisen vessan haalistu nut vaippamainos, ja hän heitti ilmaan, että hyvä olo lähtee pohjalta. Jos vessakin on aivan hirveä, niin mikä meitä auttaa jaksamaan? hän kysyy. Pinkissä vessassa parempi mieli TEKSTI MISKA KOIVUMÄKI KUVAT ARI JÄRVELÄ Kotihoidon terveydenhoitaja Heli Jussila on ripustanut työhuoneensa seinälle värikkäitä huiveja, jotka henkivät tyynestä maailmanparantajasta. Hän palasi juuri Amurin toimipistee- seen kiireisel tä työkeikalta ja kertoo ohimennen nähneensä yhden rumimmista avannehaavoista. Mutta se ei ole mitään verrattuna vaippamainok seen, jota joutui katselemaan vuodesta toiseen työpaikkansa vessassa. Täällä on välillä tosi hektinen tunnelma. Työpaikalla ei viihdy kukaan, jos aamupalaverit keräävät yhteen äreitä työntekijöitä, jotka murahtelevat toisilleen. Melkein salainen yllätys Jussila sai tehtävään idean. Hän ehostaisi työpaikkansa vessan yllätyksenä kaikille työntekijöille. Vessasta tulisi toinen maailma, jonne voi hetkeksi kadota ja unohtaa arkiset huolensa. Siellä voisi kokea itsensä prinsessaksi ja miksi ei prinssiksikin. Tuunaajan kuvailema fiksu, mutta ei niin älyllinen idea sai esimieheltä vastauksen: hyvä juttu! Vessa sai kesäkuun ensimmäisen viikonlopun aikana uuden pin kin maalikerroksen, sydämen muotoisen maton, koristellun peilin, seinälle liimatut kukkatarrat, kynttilöitä ja pienen ilmoitustaulun. Taululle voi jättää positiivisen terveisensä muiden mietiskeltäväksi. 10 VILKKU 5 / 2011

11 Jussilan tuunaus kesti kaksi päivää ja hän teki sen muilta työntekijöiltä salassa. Seinälle hän kuitenkin ripusti lapun, jossa luki: meneillään remontti työntekijöiden iloksi. Ehostamiseen kuluneet työtunnit hän sai takaisin, ja noin kahdensadan euron arvoiset materiaalit kustansi kaupunki. Ava jaiset pidettiin kesäkuussa Hämeenpuiston kupeessa. Paikalla oli paljon iloa ja ylpeyttä uudesta vessasta. Vessan avajaisnauhan leikkasi yksikön pitkäaikaisin työntekijä Liisa Söder. Hänelle on kertynyt työvuosia kaksikymmentä, ja lisää on tulossa. Hieman jännittää, Söder sanoo sakset kädessään. Jussila lohduttaa toteamalla, että kyseessä on vain vessa. Huonon olon kierre poikki Jussilan mielestä mariseminen ja mankuminen ovat ihmiselle, ikävä kyllä, luontaisia toimintoja. Negatiivisuuden ja pahan olon kierre pitää saada katkaistua ennen kuin se leviää koko työyhteisöön. Voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään, eikä ketään voi pakottaa voimaan paremmin. Työssä on paljon asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Mutta ne pienet asiat, jotka voi korjata omalla aktiivisuudellaan, pitäisi hoitaa heti kuntoon, Jussila kertoo ja osoittaa työhuoneensa ikkunaa, jonka hän äskettäin pesi itse. Valittaminen, syyllisten etsiminen ja selän takana puhuminen eivät auta ketään. Positiivisuus voi olla toisinaan haastavaa, mutta tulokset näkyvät yleensä heti. Yksi ihminen ei voi muuttaa maailmaa. Tarvitaan ihmisiä, jotka jakavat samat ajatukset. Mutta Jussila osoitti vessan tuunauksella, että se on mahdollista. Pelinavaus on nyt tehty. Jussila haluaa haastaa kaikki kaupungin yksiköt mukaan vessan tuunaukseen ja tekemään työyhteisöstämme viihtyisämpää paikkaa meille kaikille. Jos minä pystyn siihen, kaikki pystyvät. Pistäkää paremmaksi! Chrysleristä museoajoneuvo ja edustusauto Tampere sai käyttöönsä ainutlaatuisen menopelin, kun museopalvelut kunnostutti autokokoelmastaan Chryshler Windsor de Luxen kaupungin edustusautoksi. Kunnostustyö on tehty Mobiliassa. Chrysler Windsor on harvinainen, 8-hengelle rekisteröity malli, jota valmistettiin vain 152 kappaletta, ja Suomeen sitä tiedetään varmuudella tuodun kaksi kappaletta. Dollarihymyä käytetään erityistilaisuuksissa ja tapahtumissa museon omassa käytössä; lisäksi pormestari käyttää autoa arvovieraita kyyditessään. Chryslerillä voidaan ajaa 30 vuorokautena vuodessa Autonkuljettajana toimii museopalveluiden museomestari Matti Lehtonen. Chrysler hankittiin 1952 edustusautoksi tamperelaiselle J.W.Enqvist Oy:lle. Santalahdesta 1865 sahalaitoksena aloittanut yritys oli vuoteen 1952 mennessä kasvanut menestyväksi yhtiöksi, joka omisti useita sahoja, paperitehtaan, oman laivanvarustamon ja Lielahden sulfiittiselluloosatehtaan. Enqvistin edustusautona Chrysler oli vuoteen Lyhyen Helsingin seudun vierailun ISBN-tunnus hankittava kaupungin jokaiselle julkaisulle REETTA TERVAKANGAS jälkeen se palasi takaisin Tampereelle. Vuonna 1973 museotoimenjohtaja Martti Helin osti auton 1000 markalla museon kokoelmiin ja asetti sen esille paraatipaikalle Teknillisen museon kulkuneuvo-osastolle. Chrysler niitti jo mainetta ja kunniaa osallistuttuaan perinteiseen moottoriurheilutapahtumaan, Näsijärven ympäriajoon Chrysler asetettiin ajojen johtoautoksi ja sen lähetti matkaan pormestari Timo P. Nieminen. Auto sai kilpailussa IX Näsijärviajo 2011 Hienokuntoisin -palkinnon. TIESTITKO? Tampereen kaupungilla ISBN-tunnuksien hankkiminen on jokaisen julkaisuja toimittavan tahon vastuulla. ISBN-tunnukset antaa konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmän strategia- ja kehittämisyksikön Tietotuotanto ja laadunarviointi (Tietula). ISBN-tunnuksien tilaamisesta on laadittu kaupungin sisäiseen käyttöön tarkoitettu ohje. Tampereen kaupungin tehtävä kustantajana on hankkia toimittamilleen julkaisuille ISBNtunnus. Kaupunki vastaa julkaisujensa ISBN-tunnusten jakelusta ja oikeellisuudesta kansallisen keskuksen ohjeiden mukaisesti. ISBN (Internationtal Standard Book Number) on kirjan tai muun erillisteoksen yksiselitteinen tunnus. ISBN annetaan kaikille yksi- tai moniosaisille kirjoille tai muille erillisteoksille, jotka ovat tarkoitetut julkiseen käyttöön. Erillinen ISBN annetaan jokaiselle kirjalle tai muulle erillisteokselle, sen jokaiselle julkaisumuodolle, kuten painetulle julkaisulle ja verkkojulkaisulle, ja sen eri kieliversioille. ISBN-järjestelmässä kustantajana pidetään jokaista henkilöä tai yhteisöä, joka kustantaa julkiseen käyttöön tarkoitettuja kirjoja tai muita erillisteoksia riippumatta siitä, myydäänkö ne vai jaetaanko ne ilmaiseksi. Kustantajia ovat muun muassa kunnat. Ohje ISBN-tunnuksien tilaaminen löytyy Loorasta kohdasta Etusivu > Ohjeet ja lomakkeet > Pysyväismääräykset ja konsernihallinon ohjeet VILKKU 5 /

12 SOSIAALITYÖN AMMATTILAISET Sosiaaliohjaaja opastaa sosiaaliturvan viidakossa TEKSTI PAULIINA KANKAINEN Petra Leino viihtyy työssään sosiaalipalvelujen neuvonnassa. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin pari vuotta toimineen neuvonnan. Sosionomi AMK ja sosiaaliohjaaja Petra Leino kiinnostui aikanaan sosiaalialasta sen haasteellisuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Ennen siirtymistään nykyiseen työpaikkaansa sosiaalipalvelujen neuvontaan Leino ehti työskennellä muun muassa päihdetyön ja perusturvan sektorilla sekä lastensuojelutyössä. Tällä hetkellä hän suorittaa työn ohessa sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Sosiaalialan työssä pidän juuri asiakkaiden kohtaamisesta, Leino kuvailee. Keskustorin tuntumassa Aleksis Kiven kadulla toimiva sosiaalipalvelujen neuvonta palvelee kaikkia tamperelaisia sekä puhelimitse että neuvontapisteessä. Keskeisellä paikalla sijaitsevaan neuvontaan voi poiketa ilman ajanvarausta. Palveluneuvojat auttavat, kun asiakas tarvitsee palveluohjausta tai tietoa sosiaalialan palveluista ja etuuksista. Neuvonnassa ei tehdä viranomaispäätöksiä, mutta esimerkiksi toimeentulotuen hakemukset otetaan vastaan, tarkistetaan ja lähetetään eteenpäin. Yhteistyötä tehdään paljon juuri toimeentulotuen yksikön kanssa. Usein asiakkaalla on kriisitilanne, ja me pyrimme ohjaamaan hänet oikean avun piiriin, jotta niin sanotut turhat luukut jäisivät väliin. Tässä työssä yhteistyö ja työn kehittäminen eri tahojen kanssa on aina ajankohtaista, Leino sanoo. Palveluohjaukselle on kysyntää Sosiaalipalvelujen neuvonta on toiminut Tampereella nykyisessä muodossaan nyt kaksi vuotta. Leino työskenteli aluksi neuvojana yksin, mutta asiakasmäärän kasvaessa ja toiminnan vakiintuessa neuvojia on lisätty. Nyt meitä työskentelee täällä kolme. Työparikseni liittyi ensin Elina Mansoniemi ja tämän vuoden tammikuussa meille tuli kolmanneksi työntekijäksi Päivi Leppänen, Leino kertoo. Asiakkaat ovat löytäneet neuvonnan hyvin, ja asiakasmäärät kasvavat jatkuvasti. Leinon mukaan neuvonnalle ja palveluohjaukselle on selvästi tarvetta palveluverkoston viidakossa. Asiakkaat eivät yleensä tule meille valmiin kysymyksen kanssa. Yhdessä selvitämme, mikä olisi juuri hänen ongelmatilanteessa oikea taho. Sosiaalineuvojat näkevät työssään monenlaisia kriisitilanteita. Työttömyys, päihteet, asunnottomuus ja lastensuojeluasiat ovat työssä arkipäivää. Leinon mukaan ajankohtaiset tapahtumat heijastuvat usein neuvojien työhön. Esimerkiksi viime taantuma toi paljon uusia asiakkaita sosiaalitoimelle. Me olemme eräänlaisella pääkallopaikalla, sillä meillä avun tarve näkyy ensimmäisenä, Leino kertoo. Työn kehittäminen sosiaalialan rikkaus Sosiaalipalvelujen neuvonta on matalan kynnyksen paikka. Asiakkaiden on helppo tulla kysymään neuvoja ja ohjausta, mutta oman haasteensa työhön tuo myös se, et- tä neuvojilla ei yleensä ole käytössään asiakkaan taustatietoja. Työssä vaaditaankin kokemusta, monen alan hallintaa ja jatkuvaa ajan tasalla olemista. Pidän työn mukanaan tuomista haasteista. Parasta tässä työssä onkin asiakastyö ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn kehittämiseen, Leino toteaa. Leino näkee työssään kuitenkin myös palveluketjun kehittämisen tarpeen, sillä välillä kohdalle osuu asiakkaita, joita haluaisi kyllä auttaa, mutta joiden auttamiseen konkreettisia mahdollisuuksia on vähemmän. Neuvonnan työntekijöistä yhteistyön kehittäminen eri sosiaalipalvelujen tahojen välillä on erittäin tärkeää. 12 VILKKU 5 / 2011

13 Taru Hurme suunnittelujohtajaksi TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Arkkitehti Taru Hurme aloitti suunnittelujohtajana kaupunkiympäristön kehittämisen maankäytön suunnitteluyksikössä Hän ehti olla poissa kaupungilta vuoden verran ennen kuin tuli valituksi kokonaan uuteen suunnittelujohtajan virkaan. Tosi mukavalta tuntuu palata, kun paikka ja ihmiset ovat tuttuja. Tietysti tilanne on sikäli uusi, että vuoden alussa kaikki maankäytön suunnittelijat koottiin tilaajayksikköön, Taru Hurme kertoo. Maankäytön suunnittelun pääkokonaisuudet ovat yleiskaavoitus, asemakaavoitus sekä kehittämisja selvitysryhmä. Vaikka isot lohkot ovat selvillä, on Taru Hurmeella ja koko yksiköllä vielä työstettävää organisaation käytäntöön viemisessä. Työntekijöitä yksikössä on noin 50. Kaupungilla Taru Hurme on ollut aiemmin vuosina sekä yleis- että asemakaavoituksessa ja Vuores-projektissa. Kaupungilta hän siirtyi Ramboll Oy:lle maankäytön suunnittelun päälliköksi, ja palasi kaupungille yhtä kokemusta rikkaampana. Hurmees ta oli kiinnostavaa katsoa maankäytön suunnittelua myös konsultin näkökulmasta ja tehdä töitä eri kaupungeille, mistä saa vertailukohtaa myös Tampereen tilaajatoiminnalle. Tein yleiskaava- ja asemakaavatöitä muun muassa Joensuulle, Mikkelille ja Salolle. Tilaamisessa, konsulttien käytössä ja näiden ohjauksessa on eroja eri kaupungeissa. Maankäytön suunnittelussa riit tää isoja ja kaupungin tulevaisuuden kannalta tärkeitä hankkeita. Yhtenä strategisimmista Hurme mainitsee EHYT-hankkeen, jonka työsarkana on kaupunkirakenteen eheyttäminen. Hankkeessa etsitään asuntorakentamiseen soveltuvia alueita nykyistä kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Maankäytön suunnittelu on työnä laaja-alaista, ja tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Kaavoitus on kaupungin kehittämisen yksi työkalu, ja se vaikuttaa kaikkien tamperelaisten elämään. Maankäytön suunnittelussa skaala vaihtelee seudullisesta suunnittelusta ympäristön yksityiskohtaiseen suunnitteluun, Taru Hurme kuvailee. Suunnittelujohtaja Taru Hurmeen vastuulla on maankäytön suunnittelu. Irja Tulosesta apulaispormestari TampereSeniorohjelman johtoon Mari Patronen Kaupunginvaltuusto valitsi Irja Tulosen terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestariksi jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi. Edellinen apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen siirtyi hallintoja kuntaministeri Henna Virkkusen valtiosihteeriksi. Irja Tulosella on myös aiempaa kokemusta apulaispormestarin tehtävistä. Hän toimi osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestarina vuosina Irja Tulonen Mari Patronen TampereSenior ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena on uusi Tampereen kaupungin strateginen ohjelma. TampereSenior-ohjelman ohjelmajohtajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri, M.A. Mari Patronen. Hän aloittaa ohjelmajohtajana , mutta toimii jo syksyllä oman työn ohessa TampereSeniorin johdossa. Ikäihmisten palveluissa suunnittelupäällikkönä toiminut Mari Patronen on tällä hetkellä projektijohtaja Sitran Kuntaohjelmaan kuuluvassa vanhusten palvelujen palveluseteliprojektissa. TampereSenior-ohjelman lähtökohtana on nähdä ikääntyminen voimavarana. Tavoitteena on vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötä ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Ohjelma kokoaa yhteen käynnissä olevat keskeiset tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä levittää niiden hyviä käytäntöjä. Tarkoitus on myös edistää ikä ihmisten tarpeisiin vastaavien yritysten työtä ja uusien yritysten käynnistymistä. Pormestari Timo P. Niemisen käynnistämä ohjelma aloittaa toi mintansa varsinaisesti vuo den 2012 alusta, jolloin on myös Eu roo pan unionin Aktiivisen ikään ty mi sen -teemavuosi. TampereSenior-ohjelma kestää vuoden 2020 loppuun asti. VILKKU 5 /

14 Esimiespäivä marraskuussa Tampereen kaupungin esimiespäivä järjestetään Tampere-talossa kello Teemoina ovat esimiesten työhyvinvointi ja osaamisen johtaminen. Tilaisuuden avaa pormestari Timo P. Nieminen. Iltapäivän aikana kuullaan esimiestyöhön liittyviä puheenvuoroja, ja päivän päättää näyttelijä Outi Mäenpää. Esimiespäivä tarjoaa esitysten lisäksi loistavan mahdollisuuden tavata toisia esimiehiä ja buffet-pöydän antimien parissa vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia. Tuttuun tapaan myös kaupungin eri yksiköt esittelevät toimintaansa ja asiantuntijat vastaavat mieltä askarruttaviin kysymyksiin päivän alussa ja tauolla. Esimiespäivän tarkempi ohjelma julkaistaan syyskuun aikana, ja kaikille kaupungin esimiehille lähetetään sähköpostitse kutsut. Tilaisuus kannattaa laittaa jo kalenteriin ylös. Ilmoittautua voi Loorassa, Esimiehet-välilehdellä olevan ilmoittautumislinkin kautta. Ilmoittautua voi myös HALOn kehittämispalveluiden kautta puhelimitse tai sähköpostilla Ilmoittautumisia otetaan vastaan niin kauan kuin Tampere-talon pienessä salissa tilaa riittää. Lisätietoja: Hallintopalvelukeskuksen kehittämispalvelut KIITOKSIA Kiitokset kaikille, joiden kanssa olen saanut olla tekemässä tamperelaista päivähoitoa. Kiitos siitä, että muistitte ja osallistuitte kahvihetkeeni. Nyt on takana 38 antoisaa työvuotta monine tuttavuuksineen, surun ja ilon hetkineen. Edessä odottavat vuosiloman ja vuorottelun jälkeen eläkepäivät alkaen. Tervehditään kun tavataan! Marja-Leena Kortelainen Sydämellinen kiitos hyvästä työtoveruudesta kaikille teille, joiden kanssa olen lähes 40 vuoden aikana saanut työskennellä, oppia ja kasvaa monipuolisissa tehtävissä. Viimeinen työpäiväni jää lähtemättömästi mieleeni, suuret kiitokset kaikista muistamisista! Hannele Sinisalo Kiitokset Tampereen kaupungille muistamisesta ja kiitos myös siitä, että olen näin kauan saanut jatkaa työssäni ja tuntea itseni tarpeelliseksi. Kiitokset myös ihanille työtovereille osasto 33:lle. Hyvän yhteishengen avulla jaksoi puurtaa, vaikka työ olikin välillä kovin raskasta. Lilja-Irene Silmola Lämpimät kiitokset kaikille työtovereilleni muistamisesta jäädessäni eläkkeelle ja kiitokset myös mukavasta yhteisestä kahvitilaisuudesta. Annukka Rajahalme Lämpimät kiitokset yhteisistä työvuosista ja muistamisesta. Maaliskuussa tuli 40 vuotta kaupungilla täyteen, ja eläkepäivät alkoivat Simo Järvinen Vatsatanssia harrastamaan! Kaupungin vatsatanssitunnit pidetään nyt keskiviikkoisin kello Paikka on Villa Violan kuntogalleria osoitteessa Juhlatalonkatu 7. Uudet harrastajat ovat tervetulleita. Voit tulla mukaan, vaikka sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta tanssista. Tunneilla käydään läpi perustekniikkaa ja opetellaan helpohkoja koreografioita. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marja Äikiä, puh , 14 VILKKU 5 / 2011

15 Tampere taipuu revyyksi Tampereen päivänä 1. lokakuuta saa Tampere-talossa ensi-iltansa tamperelaisrevyy NääsNääs- News. Aiheena on Tampere eilen, tänään ja ylihuomenna jos ei sara. Esitykset jatkuvat joulukuuhun asti. Käsikirjoittaja Jussi Tuominen kertoo, että idean sytykkeenä toimi paljasjalkaisen tamperelaisen hillitön kotiseuturakkaus. Luvas sa on Tampereen lähihistoriaa jääkaudesta kaupungin 300-vuotispäivään. Lukuisilla lauluilla ja yhdellä tanssilla maustetussa revyyssä esiin tyvät Puntti Valtonen ja Aku Sajakorpi sekä Uusi päivä -televisio sarjasta tutut Helena Rängman ja Antti Majanlahti, joka myös ohjaa esityksen. Musiikista sta vastaa säveltäjä ja kapellimestari ari Janne Viitaniemi yhdessä trionsa kanssa. Revyyn tekijät vakuuttavat esityksen perustuvan pääosin toisen käden tietoon ja kolmannen polven muistikuviin. Revyyn sisällöstä he paljastavat: Emme kiitä historioitsijoita emmekä kaupunginisiä, koska emme heitä tunne. Emme myöskään sano, että on lottovoitto syntyä Tampereelle, koska osaamme pelata vain omaan pussiin. Emme edes yritä todistaa, väittää tai uskotella yhtään mitään, koska mekään emme tiedä. Mutta mitä luultavimmatusti kaikki on tapahtu nut jokseenkin niin kuin me sen nyt kerromme. Lisätietoja revyystä ww.tampere-talo.fi/naasnaas VILKKU 5 /

16 ARI JÄRVELÄ TEKSTI LEENA KARPPI Syksyisin moni meistä innostuu uusista harrastuksista ja ilmoittautuu mukaan erilaisiin rientoihin. Ilmastonystävä valitsee kodin lähellä sijaitsevan harrastuspaikan tai kulkee harrastuksiinsa kävellen, pyöräillen tai bussilla. Kannattaa myös pohtia vapaa-ajan ilmastokuormitusta. Esimerkiksi juokseminen kuluttaa lähinnä lenkkitossuja, kun taas moottoriurheilusta syntyy ilmaan runsaasti päästöjä. Työväenopistojen tarjontaa voi miettiä myös ilmastonäkökulmasta: löytyisikö sinulle sopivaa kasvisruokakurssia tai kierrätysmateriaaleja hyödyntävää käsityökurssia? Ilmaston kannalta oivallista tekemistä on kotoilu. Trendikäs termi tulee englannin kielen sanasta homing, joka tarkoittaa kotona viihtymistä ja puuhailua perheen tai ystävien kanssa. Kotoilu korostaa kodin merkitystä ja taistelee kiirettä ja stressiä vastaan. Kotoilija jalostaa esimerkiksi vanhasta tavarasta uutta, sisustaa, tuunaa vanhoja vaatteita uudenlaisiksi ja tekee elämästään leppoista oleilemalla enemmän kotona. Iltojen pimetessä on ihana sytyttää kynttilöitä ja juoda kodin läheltä kerätyistä yrteistä valmistettua teetä. Syksyllä on helppo syödä ekologista kausiruokaa. Satokausi on parhaimmillaan, ja metsät ovat täynnä marjoja ja sieniä odottamassa ahkeria kerääjiä. Lähiluonnosta löytyneiden antimien säilöminen ja kuivaaminen on ilmastoystävällistä kotoilua parhaimmillaan. Kalastus sopii myös syksyyn, joten ruoanlaiton esivalmistelut voi aloittaa onkimalla! Syksyn väreistä kannattaa inspiroitua ja hyödyntää luonnonantimia ruoanlaiton lisäksi myös sisustuksessa. Pihlajanmarjoista saa kauniita ikkunakoristeita pujottelemalla niitä rautalankaan, ja lasten kanssa marjoista voi tehdä koruja. Kävyistä taas tulee kauniita asetelmia, kun niitä yhdistää vaikkapa koristevalosarjojen kanssa. Kotia sisustettaessa on hyvä muistaa, että olemassa olevien tavaroiden hyödyntäminen säästää luonnonvaroja ja myös kukkaroa. Kirpputorit ja huutokaupat ovat täynnä toisille hyödyttömiksi käyneitä tavaroita. Voisiko niistä löytyä aarteita sinulle? Myös tuttavien kodeista voi bongata hylättyjä romuja, joista kekseliäs sisustaja tekee uutta. Syksyn pimetessä voi myös järjestää tavaroiden ja vaatteiden vaihtoillan ystävien kesken. Mukavan yh dessäolon lisäksi tavarat ja vaatteet löytävät uuden kodin. Kave rilta pieneksi jäänyt mekko tai käyttämättömäksi jääneet verhot saattavatkin olla juuri sopiva uudistus syksyysi! Asiantuntijana Ekokumppanit Oy, Ilmankos-projekti

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta

Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta Helsingin kaupungin demokratiaryhmä 8.9.2011 Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Pormestarimalliin

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot