Tampereen kaupungin henkilöstölehti Mikko korjaa. bussit kuntoon. Työtapaturmat laskussa s.5 Tuunattu vessa piristää s.10
|
|
- Mikko Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Mikko korjaa bussit kuntoon Työtapaturmat laskussa s.5 Tuunattu vessa piristää s.10
2 PÄÄKIRJOITUS SYYSKUU 2011 Esimiehillä on muutoksen toteuttamisen avaimet ARI JÄRVELÄ Tampereen Infran toimintaa kehitetään sisäisenä liikelaitoksena. Palvelujen hinnoittelu on muutettu lähes markkinahintaiseksi, ja toiminnan tehostaminen henkilöstön, kaluston, ja tilojen osalta on aloitettu. Asiakkaiden ajatuksia on kuunneltu, jotta Infran palvelut vastaisivat kysyntää. Viisivuotiskausi muutoksen tiellä on vasta alussa, joten mielenkiintoista työtä on vielä paljon tehtävänä. Esimiehillä on keskeinen rooli muutoksen käytännön toteuttamisessa. Muutoksia koskevissa keskusteluissa kuulee innostunutta pohdintaa tulevaisuudesta, mutta toisinaan keskustelijoiden kasvoilla näkyy väsymys, ja esille nousee toiveita paluusta entisiin aikoihin. Muutosprosessissa on monenlaisia vaiheita, jotka vaikuttavat sekä esimiesten että työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Ensimmäinen askel muutoksen toteuttamisessa otetaan, kun selvitysvaiheen jälkeen on saatu päätös tulevaisuudesta. Kun suunta on selvillä, organisaation strategia tavoitteineen ja perustehtävä on kerrottava henkilöstölle. Esimiesten kannattaa ottaa vastaan palautetta ja haastaa työntekijöitä kertomaan omia kehittämisvaihtoehtoja. Henkilöstötilaisuudet, työyhteisökokoukset sekä tulos- ja kehityskeskustelut ovat hyviä paikkoja käydä näitä keskusteluja. Lisäksi tarvitaan päivittäistä keskustelua työn äärellä. Esimiesten pitäisikin luoda ilmapiiriä, jossa työtä voi kehittää ja muutosta toteuttaa. Muutostilanteessa tavoitteiden pitää olla tiukkoja ja haastavia. Esimiesten on pohdittava toiminnan tuloksellisuutta ja resursseja, asiakkaat huomioon ottaen. Kun muutosprosessiin liittyy henkilöstövaikutuksia, monella työntekijällä on huoli omasta työpaikasta. Esimiesten on hoidettava myös uudelleensijoitukseen liittyviä asioita. Miten muutoksesta saa hyvän työkalun kehittää omaa työtä? Miten löytää voimavaroja edetä tavoiteltuun suuntaan? Miten innostaa työntekijät mukaan? Tärkeää on pysähtyä katsomaan, mihin ollaan menossa ja mennäänkö oikeaan suuntaan. Kovassa muutosvauhdissa ei aina ehditä tarkastella toteutuneita asioita ja saatuja palautteita. Oman työn tavoitteita voi pilkkoa pienemmiksi ja edetä askel kerrallaan. Myös muutokseen sitoutumista ja roolia oman esimiehen ja työntekijöiden välissä kannattaa pohtia. Muutostilanteissa käydään paljon myös kriittistä keskustelua, joka ei aina liity työasioihin. Kannattaa muistaa pitää työnäkökulma kirkkaana keskusteluissa. Muutosprosesseihin kuuluu luonnollisesti sekä onnistumisia että ongelmien ratkomista. Rohkaisen esimiehiä tarttumaan vaikeisiin tilanteisiin ja katsomaan niitä uusista näkökulmista. Kun on tahtoa tehdä uusia asioita, tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Johdolta kyseltiin pormestarimallista 4 Tapahtumatoimisto auttaa yhdeltä luukulta 5 Työtapaturmien määrä laski 6 Valokuvausharrastaja näkee enemmän 7 Autohakkurikoulutus alkoi Kurussa 8 Korjaamo huoltaa ajoneuvot ja koneet 10 Heli tuunasi vessan iloiseksi 11 Chrysler kunnostettiin edustusautoksi 11 Julkaisulle ISBN-numero Tietulasta 12 Sosiaalityön ammattilainen neuvoo 13 Uusia johtajia 14 Ilmoituksia ja kiitoksia 15 Tampereesta revyy 16 Ilmastonystävän syksy Annamari Kortesaari hallinto- ja talouspäällikkö VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 47. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA vs. Tarja Nikupaavo-Oksanen, juttuideat ja -vinkit tai tarja.nikupaavo-oksanen@tampere.fi VILKKU INTER- NETISSÄ www. tampere.fi/ tampereinfo/ viestinta/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy lokakuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä vastaavalle päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Autoasentaja Mikko Ranto vaihtaa sinisen bussin lasia. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi
3 ARI JÄRVELÄ Kyselystä suuntaviittoja pormestarimallin kehittämiselle TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Johtavat viranhaltijat tuntuvat olevan päättäjiä jonkin verran tyytyväisempiä Tampereen pormestarijärjestelmän toimivuuteen. Yleisesti ottaen malli on toiminut, sillä 84 prosenttia vastaajista arvioi mallin vastanneen hyvin sille asetettuja tavoitteita. Mallin tärkeimmät tavoitteet ovat demokratian lisääntyminen ja luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksien parantuminen. Pormestarimallia koskeva kysely lähetettiin kaupungin 35:lle johtavalle viranhaltijalle ja 111:lle luottamushenkilölle. Viranhaltijoiden vastausprosentti oli 94, kun se luottamushenkilöillä jäi 46:een. Kysely tehtiin nyt toisen kerran, kun pormestarimallista on kertynyt jo kokemusta. Kyselyn toteutti kaupungin oma strategia- ja kehittämisyksikkö. Vastaajista 71 prosenttia arvioi, että pormestarimalli on parantanut luottamushenkilöiden mahdollisuuksia osallistua asioiden valmisteluun. Tätä mieltä olivat kuitenkin painokkaammin viranhaltijat kuin päättäjät. Myös valtuuston vallan arvioitiin lisääntyneen, joskin viranhaltijat näkivät kehityssuunnan positiivisempana kuin päättäjät. Luottamushenkilöistä enemmistö valitsisi edelleen pormestarin valtuutettujen joukosta. Viranhaltijoista enemmistö kannattaa laajempaa ehdokasjoukkoa: pormestari voisi olla myös joku muu kuin valtuutettu. Suora kansanvaali ei saa enemmistön kannatusta kummankaan ryhmän keskuudessa, eikä siihen anna lakikaan vielä mahdollisuutta. Enemmistö eli 57 prosenttia vastaajista toivoi apulaispormestareiden toimenkuvan ja toimivallan selkeyttämistä. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä siihen, että apulaispormestarit olivat parantaneet lautakuntien työtä toimiessaan niiden päätoimisina puheenjohtajina. Pormestarin valintatapa sekä apulaispormestarien rooli ja tehtävät käsittelyssä Kysely toteutettiin osana valtakunnallista Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hanketta (USO). Kuntaliiton organisoimalla hankkeella tuetaan osallistujakuntien omaa kehittämistyötä, ja sillä on yhteys myös käynnissä olevaan kuntalain uudistustyöhön. USO hyödyntää esimerkiksi Tampereen toimintamallista saatuja kokemuksia. Tampereella on kehittämisteemaksi valittu poliittinen johtaminen. Päättäjät ja virkamiehet keskustelevat ja ideoivat kehittämisteeman tiimoilta paikallisissa ja valtakunnallisissa työseminaareissa. Hanke kestää vuoden 2012 loppuun asti. Kyselyn tulokset näyttivät, että luottamushenkilöiden suhtautuminen pormestarimalliin oli muuttunut kriittisemmäksi vuoden 2007 vastaavasta kyselystä. Vaikka vastausprosentti oli pieni, on tulos kuitenkin viesti vastanneilta. Seminaareissa onkin hyvä tilaisuus keskustella asioista perusteellisemmin, toteaa vs. tutkimus- ja arviointipäällikkö Kirsi Nurminen. Olemme palastelleet jatkotyön sopiviksi teemoiksi. Tämän vuoden aikana pitää ratkaista pormestarin valintatapa eli valitaanko pormestari jatkossakin valtuuston keskuudesta vai voidaanko pormestari valita myös valtuuston ulkopuolelta. Valtuustolle järjestettiin aiheesta tiedonantotilaisuus 12.9., jonka jälkeen asiaa käsitellään valtuustoryhmissä. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto linjaa asian mahdollisesta jatkovalmistelusta. Jos nykytilaan halutaan muutosta, asia tulee valtuuston päätettäväksi johtosääntömuutoksena. Pormestarin valintatavan lisäksi tänä vuonna pohdintaan otetaan apulaispormestareiden rooli ja tehtävät kertoo vs. strategiapäällikkö Lotta Kallonen. Pormestarimallista tehdyn kyselyn tulokset ovat luettavissa Loorassa Etusivu > Kehittäminen > Tutkimukset ja julkaisut > Muut tutkimukset ja selvitykset. VILKKU 5 / 2011
4 Tapahtumatoimisto starttasi TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Tampereelle urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia etsivä ja tapahtumien järjestäjiä auttava tapahtumatoimisto käynnistelee pikku hiljaa toimintaansa. Toimistossa aloitti 8.8. vastaavana tuottaja Anna Saarni, ja Perttu Pesä ottaa ohjakset käsiinsä projektinjohtajana. Siihen saakka toimistoa vetää oman toimensa ohella sivistys- ja elämänlaatupalvelujen suunnittelupäällikkö Iina Ojala, joka on ollut ideoimassa ja käynnistämässä tapahtumatoimistoa alusta saakka. Itse toimisto sijaitsee virastotalon 2. kerroksessa, joskin toimiston väki tapaa yhteistyökumppaneitaan enimmäkseen kentällä. Osallistumme aktiivisesti erilaisten tapahtumien etsintään ja seurantaan, ja toisaalta annamme tapahtumien järjestäjille heidän toivomaansa tukea yhdeltä luukulta. Järjestäjä joutuu olemaan yhteistyössä monien kaupungin yksiköiden kanssa esimerkiksi lupa-, koulumajoitus- ja kuljetusasioissa. Jo toimiston perustamisvaiheessa kutsuimme kaupungin yksikköjä kertomaan tarpeitaan ja ideoitaan, ja syksyllä jatkamme yhteistyön kehittämistä, Iina Ojala kertoo. Tapahtumatoimiston tarkoitus ei ole korvata olemassa olevaa tapahtumatoimintaa eikä järjestää kenenkään puolesta tapahtumia. Sisältöosaaminen on pääjärjestäjän vastuulla ja meiltä tulee apuja, Ojala painottaa. Perttu Pesä muistuttaa toimiston keskittyvän nimenomaan suurtapahtumiin, onhan toimiston nimenä Major Event Office. Pyrimme saamaan Tampereelle valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä, ja tärkeimpiä verkostojamme ovat kulttuurin ja urheilun kattojärjestöt. Tuomme itseämme tykö ja satsaamme verkostojen ylläpitoon, missä ei pelkkä käyntikorttien keräily riitä. Myös luottamus on tärkeää, sillä eri tahot kilpailevat samoista asioista, Perttu Pesä huomauttaa. Tapahtumatoimisto etsii aktiivisesti Tampereelle suurtapahtumia ja auttaa järjestäjiä yhdeltä luukulta. Aloitusfanfaarin puhaltaa joulukuussa aloittava projektinjohtaja Perttu Pesä. Suunnittelupäällikkö Iina Ojala (vas.) on ollut käynnistämässä toimistoa, ja Anna Saarni on uusi vastaava tuottaja. Tamperelainen suuruudenhulluus käyttöön Tapahtumat tekevät Tamperetta tunnetuksi ja parantavat alueen vetovoimaisuutta. Kaupunkilaisten lisäksi tapahtumista hyötyvät tamperelainen matkailuelinkeino, kaupat ja palveluyritykset. Tampere on jo ennestään erinomainen tapahtumakaupunki. Täällä on osaamista ja kokemusta, ja sijainti on hyvä. Myös tamperelaista suuruudenhulluutta ja kotiseuturakkautta kannattaa hyödyntää. Lakki kourassa ei maailmalla kannata kulkea. Tarvitaan myös tuulten haistelua ja nykyisten toimijoiden rohkaisua. Pienestä underground-tapahtumusta voi kehkeytyä merkittävä ja tärkeä tapahtuma, Perttu Pesä rohkaisee. Tapahtumatoimiston väellä on myös työsarkaa siinä, että tapahtumia olisi tasaisemmin ympäri vuoden. Kesällä on yleensä paljon tapahtumia, mutta loput kahdeksan kuukauttakin ovat mahdollisuuksia täynnä. Vastaavalle tuottajalle Anna Saarnille on kaupungin toiminta jo ennestään tuttua, sillä hän on työskennellyt tapahtumien parissa nuorisopalveluissa. Hän esimerkiksi vastasi vuonna 2009 pidetyissä nuorten olympiafestivaalien osallistujien vapaa-ajan ohjelmasta. Perttu Pesän päävastuuna on kisahankinta ja kansainvälinen yhteistyö, ja Anna Saarni tulee varmasti tutuksi paikallisten toimijoiden kontaktihenkilönä. Tapahtumatoimistossa työskentelee myös Markus Joonas Valovoimainen Pirkanmaa -hankkeesta, ja joukkoon liittyy vuoden 2012 alussa Siisti Tampere -hankkeen vetäjä Saara Saarteinen. ARI JÄRVELÄ 4 VILKKU 5 / 2011
5 ARI JÄRVELÄ Samuli Kirjavainen ja Reijo Kaljunen pystyttävät leikkipaikan aitaa Emi Aaltosen puistossa. Työtapaturmien määrä väheni TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Tampereen kaupungin henkilöstölle tapahtui vuoden 2010 aikana korvauksia aiheuttaneita työtapaturmia kaikkiaan 797. Näistä neljäsosa, 201, sattui työmatkoilla eli kodin ja työpaikan välillä. Työtapaturmien määrä jatkoi laskuaan jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2009 työtapaturmia sattui 848 ja edellisvuonna 907. Työkyvyttömyyspäivät laskivat päivään vuoden 2009 luvusta Työtapaturmat ovat olleet keskimäärin lievempiä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten työkyvyttömyyttä aiheuttivat nyrjähdykset ja venähdykset sekä viilto-, leikkuu-, pinta- ja ruhjevammat. Tapaturmista aiheutuneet kustannuksetkin pienenivät työkyvyttömyyspäivien vähentymisen ansiosta. Vakuutuksen kautta maksetut korvaukset työtapaturmista laskivat tapaturmaa kohti edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Tapaturmien määrä ja vakavuus vaihtelee eri yksiköissä Tapaturmien vakavuus ja tiheys vaihtelevat suuresti organisaation eri yksiköissä. Tapaturmatiheyttä mitataan tapaturmien määrän suhteessa sekä tuhatta työntekijää että tuhatta henkilötyövuotta kohti. Liikelaitoksista suurimmat tapaturmatiheydet ovat Tampereen Vedessä, Infratuotannossa sekä Tampereen Ateriassa. Alhaisimmillaan tapaturmatiheys on Tampereen Logistiikassa ja Tullinkulman työterveydessä. Hyvinvointipalveluissa suurin tapaturmatiheys oli laitoshoidossa ja pienin toisen asteen koulutuksessa. Yksiköiden työsuojelun toimintaohjelmat päivitetään tänä vuonna osana työhyvinvointisuunnitelmia. Työympäristöpäällikkö Kari Parikka henkilöstöyksiköstä korostaa, että työtapaturmien torjuntatyön tulee perustua sattuneisiin työtapaturmiin ja työn vaarojen arviointiin. Työn vaarojen arviointi on käynnissä useimmissa toimintayksiköissä. Arvioinnin pohjalta yksiköissä tulee tehdä päätökset toimenpiteistä työtapaturmien vähentämiseksi. Tuloksellinen tapaturmien torjunta edellyttää yksikön ylimmän johdon säännöllistä tapaturmatilanteen käsittelyä ja päätöksentekoa, Parikka toteaa. Monet silmäparit tarpeen työsuojelussa Tammelantoria vastapäätä sijaitsevassa Emil Aaltosen puistossa kunnallistekninen työntekijä Reijo Kaljunen Tampereen Infrasta uurastaa yhdessä koneurakoitsija Samuli Kirjavaisen kanssa. Työpari kunnostaa työmaalla puistoa, meneillä on juuri leikkipaikan rauta-aidan pystytys. Itse työmaakin on huolella aidattu ja merkitty eikä ohikulkijoilla ole sinne asiaa. He kertovat, että työmailla on nykyään entistä vähemmän työntekijöitä, joten työsuojelun ja sivullisten suojelun merkitys korostuu entisestään. Kypärät ja muut vaadittavat suojaimet ovat työparilla tietysti puettuna, lisäksi on oltava jatkuvasti tarkkana työtavoissa ja -asennoissa. Rakennustyömailla työsuojelutarkastukset ovat lakisääteisiä. Infran rakentamispalvelut tekee työmailla omat viikoittaiset tarkastukset. Tämän lisäksi työsuojeluorganisaatio tarkastaa työmaita säännöllisesti. Työsuojelun kannalta onkin sitä parempi, mitä useampi silmäpari on tarkkailemassa. Ja täytyy muistaa, että työntekijä on oman työnsä asiantuntija. Tavoitteena on 0-toleranssi eli työtapaturmia ei pitäisi sattua yhtäkään, työsuojeluvaltuutettu Markku Kivistö Tampereen Infrasta painottaa. Tapaturmia sattuu aivan liian paljon, Infrassakin niihin kuluu vuosittain lähes puoli miljoonaa euroa. Onkin äärettömän tärkeää satsata työsuojeluun. Jokainen työtapaturma on turha, lisää työsuojelupäällikkö Pekka Anttila Infrasta. Infrassa sattuneet työtapaturmat ovat useim miten nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja sormiin kohdistuneita ruhjeita. Oman riskinsä luo työskentely ulkona ympäri vuoden. Luojan olohuoneessa ei aina aurinko paista. Juuri selkävenähdyksiä sattuu herkimmin kylmällä säällä. Läheltä piti -tapaukset ovat tärkeitä opin paikkoja turmien torjunnassa. Työturva Monitori -tietojärjestelmästä apua varautumiseen Tämän vuoden alussa kaupunki otti käyttöön uuden Työturva Monitori- työturvallisuustietojärjestelmän. Monitorin kautta hoidetaan muun muassa tapaturmailmoitukset, parannusehdotukset, tapaturmien tutkinta, työn vaarojen arviointi sekä vaaratilanneilmoitukset. Linkki Työturva Monitoriin ja käyttöohjeet löytyvät Loorasta Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Työsuojelu ja -turvallisuus > Työturva Monitori. VILKKU 5 / 2011
6 Onnistunut valokuva korvaa vaivannäön TEKSTI MISKA KOIVUMÄKI KUVAT JARMO SYVÄNEN Karhu kuvattiin Kuhmossa kesäkuussa varhain aamul la. Jarmo Syvänen sai kuvattua neljä karhua ja kaksi ahmaa vaikeissa olosuhteissa 13 tunnin aikana. Lentävänniemessä seinäkello tikittää. Perhe istuu ruokapöydässä ja katselee, kun illallinen jäähtyy. Yksi tuoli on tyhjillään. Isännän huoleton vinkkaus ulkona käymisestä on venynyt kolmeen tuntiin. Pihalla naapurit katselevat perhosen perässä kykkivää miestä. Ei täällä kuulemma paljon muita valokuvaajia näy. Hatanpään kantasairaalan leikkausosastolla lääkintävahtimestarina työskentelevä Jarmo Syvänen on kameransa kanssa omalla reviirillään Lentävänniemessä ja sen lähimaastossa. Hän on harrastanut valokuvausta yli 30 vuotta. Luontokuvaus on lähimpänä hänen sydäntään, ja aiheita valokuvaamiseen löytyy kaikkialta. Ihmiset kulkevat samoja reittejä ja näkevät samoja maisemia kuin minäkin, mutta he eivät kiinnitä huomiota asioihin, joita minä pidän mielenkiintoisina. Luontokuvaus vaatii sen, että pysähtyy tarkastelemaan ympärillä tapahtuvia jokapäiväisiä asioita. Välillä se vaatii uhrauksia, kuten aikaisia herätyksiä, tunneittain väijymistä ja jäähtyneitä illallisia, mutta onnistunut valokuva korvaa kaiken. Valokuvaus geeneissä Syväsen kameralle tallentuu kuvausreissuilla nopeasti 300 kuvaa, joista ehkä kymmentä kehtaa näyttää muille. Se ei ole ongelma, koska digitaalikuvat eivät laitteiden hankkimisen jälkeen maksa mitään ennen kuviksi teettämistä. Filmiaikakaudella yhdelle rullalle saattoi tallentua joulu, juhannus ja serkun häät, ennen kuin filmi raaskittiin viedä kehitettäväksi. Äitini osti 15-vuotiaana ensimmäisestä tilistään kameran. Se oli nuorelta tytöltä silloin hyvin outo päätös, kun kamerat olivat erittäin kalliita ja muut tuhlasivat rahansa iltatansseihin. Voisi sanoa, että innostus valokuvaukseen on saatu äidinmaidosta, Syvänen kertoo. Äiti on nyt lähes 90-vuotias ja hän osti hiljattain ensimmäisen tietokoneensa, jolla hän surffaa netissä. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Sama koskee valokuvausta, Jarmo Syvänen toteaa. Jarmo Syvänen liikkuu usein kameroineen kotikonnuillaan Lentävänniemessä. Valokuvanäyttely pidetään Lentävänniemen kirjastossa Esillä ovat kaikki hänen hienoimmat kuvansa. ELINA SYVÄNEN Et usko mitä näin! Tapaukset, joissa ihmiset sanovat nähneensä jotain hienoa tai mieleenpainuvaa, ovat kaikille tuttuja. Kamera on yksi yleisimmistä elektronisista laitteista kotitalouksissa ja Syvänen rohkaisee kaikkia tarttumaan rohkeasti kameraan tai kännykkäkameraan. Ihmisellä on luontainen tarve tallentaa elämäänsä seuraaville sukupolville. Nuoret kuvaavat ystäviään ja vanhemmat lapsiaan. Kaikkea voi ja pitää kuvata ennakkoluulottomasti ilman pelkoa epäonnistumisesta, Syvänen neuvoo. Kamera pitäisi valita tarpeiden mukaan, ei- 6 VILKKU 5 / 2011
7 Auringon noustua joutsenet heräilevät venyttelemään Näsijärvellä. kä hairahtua tuijottamaan vain pikselimääriä. Suuret kuvat saattavat jumittaa vanhat kotitietokoneet ja kalliit lisäominaisuudet jäädä käyttämättä tietotaidon puuttuessa. Oppia valokuvaukseen voi hakea esimerkiksi työväenopiston kursseilta tai Tampereen valokuvausseurasta, johon Syvänen on kuulunut jo 80-luvun alusta lähtien. Valokuvausseurassa tietoa ei pantata ja kaikki ovat tervetulleita mukaan, vaikka kameratermistö voi aluksi kuulostaa vaikealta. Harrastajat tukevat toisiaan ja myös Syvänen sai ystäviltään rohkeutta lähettää valokuviaan eteenpäin. Hänen valokuviaan on päätynyt muun muassa Suomen National Geographiciin ja WWF:n julkaisuihin. Yksi hänen kuvistaan valittiin juuri kuvan joukosta semifinaalivaiheeseen Suomen luonnonvalokuvaajien järjestämässä vuoden luontokuva 2011 kilpailussa. Syvänen palaa kotiin kuvausreissulta ja löytää mikron päältä kylmän illallisen. Vaimo on jo antanut anteeksi pitkäksi venyneen piipahduksen pihalla. Olihan heidän ensikohtaaminenkin valokuvauksen ansiota, kun kaverit rohkaisivat Jarmoa esittelemään hänelle valokuviaan. Syväsen valokuviin voi tutustua netissä osoitteessa ANNIKA SARAJÄRVI TAO kouluttaa hakkurikuljettajia TEKSTI ANNIKA SARAJÄRVI Tampereen ammattiopisto aloitti tänä syksynä en simmäi senä Suomessa energi apuun ha ketuksen koulutuksen Ku russa. Metsähakkeen käyttöä energian tuotannossa lisätään voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Pirkanmaan metsissä on reilusti taloudellisesti käytettävissä olevaa energiapuuta, josta hyödynnetään tällä hetkellä ainoastaan noin kolmasosa. TAOn Metsätien toimipisteen koulurakennukset lämmitetään hakkeella, kertoo koulutuspäällikkö Jari Rauhala. Vaikka energiapuun markkinat ovat vasta muodostumassa, alalle odotetaan merkittävää kasvua. Metsäenergian käytön arvioidaan jopa kaksin- tai kolminkertaistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana. Myös Tampereen Sähkölaitos suunnittelee tuplaavansa lähivuosina metsähakkeen hyödyntämisen sähkön ja lämmön tuotannossa. Tampereen ammattiopisto vastaa kysyntään ainoana oppilaitoksena koko Suomessa täydentäen samalla metsäalan koulutustarjonnan kattamaan koko puunkorjuuketjun. Alan ammat tilaisille on tulevina vuosina kysyntää. Ajatus koulutuksen järjestämiseen syntyi kentällä sekä metsäalan yritysten tarpeesta. Autohakkuria opitaan käyttämään monipuolisesti Vastikään hankitun mobiilihakkurin avulla energiapuun hakettaminen onnistuu paikan päällä. Valmis hake välivarastoidaan suoraan kävelevällä lattialla varustettuun puoliperävaunuyhdistelmään. Rekka kuljettaa hakkeen suoraan sähkölaitokselle, joka käyttää sen energiantuotantoon. TAO investoi euroa autohakkuriin, sen monipuolinen hyödyntäminen on yksi tämän syksyn pääteemoista, kertoo ammatillisen koulutuksen johtaja Teppo Tapani. Olennaista autohakkurin käyttö- ja kuljetuskoulutuksessa on kustannustietous korjuussa, haketuksessa sekä kuljetuksessa tästä johtuen koulutuksen pääpaino on maastossa työskentelyssä, Jari Rauhala selventää. Koulutuksessa hyödynnetään yhteistyöyritysten tarjoamia työssäoppimismahdollisuuksia, jotta opiskelijat saavat käytännön työkokemusta. Koulutus alkaa kahdesti vuodessa tammikuussa sekä elokuussa ja kestää vuoden. TAOn uusi autohakkuri hakettaa energiapuun paikan päällä. VILKKU 5 /
8 TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT ARI JÄRVELÄ Kärpäsiäkin tehtäisiin, jos saataisiin siipiainesta. Tampereen kaupungin Infratuotannon Korjaamopalvelun yksikön päällikkö Timo Aaltonen tiivistää työpaikkansa ytimen sanontaan, joka kuvaa moniosaajana tunnettua yksikköä. Sanonta on kulkenut korjaamolla jo vuosia. Se kertoo, että monipuoliset ammattimiehet kykenevät ratkaisemaan melkein pulman kuin pulman. Jokipohjantien varren toimipisteessä korjataan erilaista laitetta moottorisahoista ja trimmereistä sinisiin busseihin ja asfalttikoneisiin. Lisäksi Hatanpäällä on 13 työntekijän yksikkö, joka vastaa muun muassa puistojen ja tarhojen leikkilaitteista, penkeistä ja puuaiheisista patsaista. Liikennelaitoksen entisissä ja korjatuissa tiloissa toimiva yksikkö syntyi, kun Tampereen kaupunki siirtyi tilaaja tuottaja-malliin tammikuussa Tuolloin liikennelaitoksesta ja auto- ja konekeskuksesta erotettiin korjaamotoiminnot. Tammikuussa 2009 nimeksi tuli Tampereen Infra Korjaamopalvelut. Sen tehtävänä on tuottaa kokonaisvaltaisia korjaamo- ja varikkopalveluja kaupunkiorganisaatioon. Suomessa ei ole toista kunnallista korjaamoyksikköä, joka toimii näin laajaalaisesti, arvelee Aaltonen. Sinisten bussien turvallinen huoltaja Jokipohjantien varren vanhassa teollisuustilassa, joka aikoinaan valmistui Takran traktoritehtaaksi, on useitakin sinisiä busseja odottamassa huoltovuoroaan. Korjaamo vastaa kaikkien TKL:n 125 bussin kunnossapidosta. Yksi sininen bussi oli juuri saanut takapäähäänsä vaurioita. Se saa uuden ikkunan ja pääsee pikaisesti taas liikenteeseen. Aika tavallinen tarina. Pikkuvahinkoja tulee koko ajan, kertoo busseja korjaava Mikko Ranto, joka on tehnyt töitä korjaamolla kymmenkunta vuotta. Rannolle on ollut tarjolla houkutuksia korjaamon ulkopuolellakin, mutta hän viihtyy nykyisessä työssään, vaikka ytneuvottelut epävarmuutta lisäsivätkin. Työn mielekkyyttä on kasvattanut se, että nyt korjataan myös yksityisten bussifirmojen autoja. Talossa maalarina runsaat 26 vuotta työskennellyt Pasi Harjula hioo sinisten bussien puskureita maalausta varten. Se takaa nopean vaihdon. Vilkkaassa kaupunkiliikenteessä sattuu ja tapahtuu Kärpäsiäkin tehtäisiin, jos saataisiin siipiainesta Korjaamo on moniosaaja etenkin liukkailla keleillä. Puskurit kärsivät yleensä ensin. Maalaan peltejäkin valmiiksi. Niin bussit saadaan mahdollisimman nopeasti tien päälle kolareitten jälkeen. Korjaamo on auki seitsemänä päivän viikossa illasta läpi vuorokauden. Liikenteessä olevat kaupungin bussit Koneasentaja Markus Haapa ei kiipeä montusta ensimmäistä kertaa. 8 VILKKU 5 / 2011
9 ajavat yövuoronsa päätteeksi auton Jokipohjantielle, jossa tarkistetaan polttimot, täytetään pissapojat ja polttoainetankki. Korjaamo vastaa kaupungin muidenkin kulkuneuvojen polttoainehuollosta. Jakelupaikka on ollut Viinikankadun varrella. Syksyllä käytäntö muuttuu niin, että niiden tankkaukset hoidetaan huoltoasemalla luottokorteilla. Kaupungin bussit ovat melkoisia polttoaineen kuluttajia. Ne syövät keskimäärin 50 litraa sadalla kilometrillä. Nivelbussit nauttivat polttoainetta vielä parikymmentä litraa enemmän. Ruohonleikkureita ja pikkuauroja Kierros korjaamolla näyttää, että työtä riittää. Työt pistetään kiireellisyysjärjestykseen. Pienitöiset lampun vaihdot hoidetaan usein saman tien. Yli kahden viikon ei mene minkään laitteen kanssa, kertoo töitä vastaanottava Tero Viik. Kimmo Vuorenmaa on erikoistunut pienkoneisiin: Kirjo on monipuolinen. Kesällä työllistävät eniten ruohonleikkurit. Talvella korjataan paljon pikkuauroja. Mielenkiinto tulee siitä, että työt vaihtuvat ja tekniikka kehittyy koko ajan. On pakko pysyä hereillä. Korjaamopuolen työt ovat vuosien saatossa mullistuneet. Kun aikaisemmin tarvittiin lähinnä kylmän raudan seppiä, nyt sähkö on tullut kaikissa laitteissa keskeiseksi. Melkein laite kuin laite on nykyisin sellainen, että ensitöiksi siihen on laitettava tietokone kiinni, kun haluaa katsoa mikä on vikana. Jakoavain on käynyt vanhaksi työvälineeksi, kertoo Timo Aaltonen. Korjaamolla on noin 380 eri asia - kasta. Palveluja tarjotaan myös ulko - puo lisille. Esimerkiksi Paunun ja Län silinjojen busseja huolletaan Joki pohjan tiellä. Asiakkaiden enemmistö on yksityisiä pienyrityksiä ja tavallisia ihmisiä, joiden osuus liikevaihdosta on kuitenkin vain 1,5 prosenttia. Eniten töitä tehdään Tampereen Kaupunki liikenteelle, Infran Liikennepalvelulle, Tampereen Vedelle ja Tampereen Energialle. Korjaamo on valmis kilpailuun Timo Aaltonen on tyytyväinen siihen, että kaupungin korjaamo on palveluvalikoimaltaan hyvin kilpailukykyinen. Se takaa leivän myös monituottajamallissa, jossa myös yksityiset palveluntarjoajat kilvoittelevat työstä. Aaltonen kertoo, että korjaamon tuntiveloitus on kymmenisen prosenttia alle markkinahinnan. Liikevaihto oli viime vuonna 12 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee vielä erittäin ammattitaitoinen, monipuolinen ja kokenut henkilökunta. Meillä ei ole mitään syytä pelätä tulevaisuutta. Joukko on ylpeä osaamisestaan. Tällaisia moniosaajia ei löydy yksityisistä yrityk sistä. Aaltonen tuli kaupungin palvelukseen vuonna Työnjohtajan paikka löytyi Liikennelaitokselta Pyynikin hallilta. Korjaamopalvelun yksikönpäällikkönä hän on toiminut viime maaliskuusta lähtien. Aaltosen tapaan monet muutkin korjaamon työntekijät ovat tehneet pitkän uran kaupungin palveluksessa. Se on ollut työpaikka, jossa on viihdytty. Yt-neuvottelut ovat vähentäneet luottamusta, mutta eiköhän tämä tästä lähde taas sujumaan, sanoo siniset bussit hyvin tunteva Mikko Ranto. Monituottaja-malli on poliittinen valinta. Siksi myös korjaamo joutuu vähentämään henkilökuntaansa, joka on mitoitettu entisten palveluiden mukaan. Nyt väkeä on 75. Yt-neuvotteluissa päädyttiin siihen, että 11 korjaamon työntekijää joutuu lähtemään kaupungin muihin töihin. Hän ymmärtää, että monella lähtijällä on mieli maassa. Ketään ei kuitenkaan irtisanota kaupungin palveluksesta. Korjaamo on kaupungin ja Infran tukijalka. Se on kaupungin sisäisen toiminnan ytimessä. Ilman omaa korjaamoa ei voi tulla toimeen, se on vain mitoitettava oikeaan kokoon, muistuttaa Timo Aaltonen niitä, jotka ovat huolissaan työpaikkansa tulevaisuudesta. Maalari Pasi Harjula hioo sinisen bussin puskuria maalauskuntoon. Koneasentaja Kimmo Vuorenmaan käsissä on moottorisahan kaasuttaja. Timo Aaltonen sanoo, että korjaamon moniosaajille on vaikea löytää vertaisia yksityiseltä puolelta. VILKKU 5 /
10 Viestejä WC:n ilmoitustaululla: Huumorin kukka on kaunein kukka. Onni on juuri tässä ja nyt. Ei sen kauempana. Rakasta elämää, niin se rakastaa sinua Ajattele suuria, mutta nauti pienistä. Suklaarusinoita? Minttupastilleja? Nami nami. Ihana palata töihin. Oho!?! Onni yksillä! Kesä kaikilla! Ja kärpäset ja hyttyset. Uskalla erottua. Pisan tornikaan ei kiinnostaisi ketään, jos se seisoisi aivan suorassa. Kotihoidon johtava esimies Merja Korpi kiittää Heli Jussilaa (oik.) kukkakimpulla tuunatun vessan avajaisissa. Kuinka hyvää oloa voi viedä muille, jos itse ei voi hyvin? asiakkaiden parissa työskentelevä Jussila kysyy. Hän osallistui keväällä Mind Health -koulutukseen, jossa osallis tujat saivat lopputehtäväkseen pohtia miten edistää mielenterveyt tä. Jussilan mielessä kummitte li vielä nuhruisen vessan haalistu nut vaippamainos, ja hän heitti ilmaan, että hyvä olo lähtee pohjalta. Jos vessakin on aivan hirveä, niin mikä meitä auttaa jaksamaan? hän kysyy. Pinkissä vessassa parempi mieli TEKSTI MISKA KOIVUMÄKI KUVAT ARI JÄRVELÄ Kotihoidon terveydenhoitaja Heli Jussila on ripustanut työhuoneensa seinälle värikkäitä huiveja, jotka henkivät tyynestä maailmanparantajasta. Hän palasi juuri Amurin toimipistee- seen kiireisel tä työkeikalta ja kertoo ohimennen nähneensä yhden rumimmista avannehaavoista. Mutta se ei ole mitään verrattuna vaippamainok seen, jota joutui katselemaan vuodesta toiseen työpaikkansa vessassa. Täällä on välillä tosi hektinen tunnelma. Työpaikalla ei viihdy kukaan, jos aamupalaverit keräävät yhteen äreitä työntekijöitä, jotka murahtelevat toisilleen. Melkein salainen yllätys Jussila sai tehtävään idean. Hän ehostaisi työpaikkansa vessan yllätyksenä kaikille työntekijöille. Vessasta tulisi toinen maailma, jonne voi hetkeksi kadota ja unohtaa arkiset huolensa. Siellä voisi kokea itsensä prinsessaksi ja miksi ei prinssiksikin. Tuunaajan kuvailema fiksu, mutta ei niin älyllinen idea sai esimieheltä vastauksen: hyvä juttu! Vessa sai kesäkuun ensimmäisen viikonlopun aikana uuden pin kin maalikerroksen, sydämen muotoisen maton, koristellun peilin, seinälle liimatut kukkatarrat, kynttilöitä ja pienen ilmoitustaulun. Taululle voi jättää positiivisen terveisensä muiden mietiskeltäväksi. 10 VILKKU 5 / 2011
11 Jussilan tuunaus kesti kaksi päivää ja hän teki sen muilta työntekijöiltä salassa. Seinälle hän kuitenkin ripusti lapun, jossa luki: meneillään remontti työntekijöiden iloksi. Ehostamiseen kuluneet työtunnit hän sai takaisin, ja noin kahdensadan euron arvoiset materiaalit kustansi kaupunki. Ava jaiset pidettiin kesäkuussa Hämeenpuiston kupeessa. Paikalla oli paljon iloa ja ylpeyttä uudesta vessasta. Vessan avajaisnauhan leikkasi yksikön pitkäaikaisin työntekijä Liisa Söder. Hänelle on kertynyt työvuosia kaksikymmentä, ja lisää on tulossa. Hieman jännittää, Söder sanoo sakset kädessään. Jussila lohduttaa toteamalla, että kyseessä on vain vessa. Huonon olon kierre poikki Jussilan mielestä mariseminen ja mankuminen ovat ihmiselle, ikävä kyllä, luontaisia toimintoja. Negatiivisuuden ja pahan olon kierre pitää saada katkaistua ennen kuin se leviää koko työyhteisöön. Voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään, eikä ketään voi pakottaa voimaan paremmin. Työssä on paljon asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Mutta ne pienet asiat, jotka voi korjata omalla aktiivisuudellaan, pitäisi hoitaa heti kuntoon, Jussila kertoo ja osoittaa työhuoneensa ikkunaa, jonka hän äskettäin pesi itse. Valittaminen, syyllisten etsiminen ja selän takana puhuminen eivät auta ketään. Positiivisuus voi olla toisinaan haastavaa, mutta tulokset näkyvät yleensä heti. Yksi ihminen ei voi muuttaa maailmaa. Tarvitaan ihmisiä, jotka jakavat samat ajatukset. Mutta Jussila osoitti vessan tuunauksella, että se on mahdollista. Pelinavaus on nyt tehty. Jussila haluaa haastaa kaikki kaupungin yksiköt mukaan vessan tuunaukseen ja tekemään työyhteisöstämme viihtyisämpää paikkaa meille kaikille. Jos minä pystyn siihen, kaikki pystyvät. Pistäkää paremmaksi! Chrysleristä museoajoneuvo ja edustusauto Tampere sai käyttöönsä ainutlaatuisen menopelin, kun museopalvelut kunnostutti autokokoelmastaan Chryshler Windsor de Luxen kaupungin edustusautoksi. Kunnostustyö on tehty Mobiliassa. Chrysler Windsor on harvinainen, 8-hengelle rekisteröity malli, jota valmistettiin vain 152 kappaletta, ja Suomeen sitä tiedetään varmuudella tuodun kaksi kappaletta. Dollarihymyä käytetään erityistilaisuuksissa ja tapahtumissa museon omassa käytössä; lisäksi pormestari käyttää autoa arvovieraita kyyditessään. Chryslerillä voidaan ajaa 30 vuorokautena vuodessa Autonkuljettajana toimii museopalveluiden museomestari Matti Lehtonen. Chrysler hankittiin 1952 edustusautoksi tamperelaiselle J.W.Enqvist Oy:lle. Santalahdesta 1865 sahalaitoksena aloittanut yritys oli vuoteen 1952 mennessä kasvanut menestyväksi yhtiöksi, joka omisti useita sahoja, paperitehtaan, oman laivanvarustamon ja Lielahden sulfiittiselluloosatehtaan. Enqvistin edustusautona Chrysler oli vuoteen Lyhyen Helsingin seudun vierailun ISBN-tunnus hankittava kaupungin jokaiselle julkaisulle REETTA TERVAKANGAS jälkeen se palasi takaisin Tampereelle. Vuonna 1973 museotoimenjohtaja Martti Helin osti auton 1000 markalla museon kokoelmiin ja asetti sen esille paraatipaikalle Teknillisen museon kulkuneuvo-osastolle. Chrysler niitti jo mainetta ja kunniaa osallistuttuaan perinteiseen moottoriurheilutapahtumaan, Näsijärven ympäriajoon Chrysler asetettiin ajojen johtoautoksi ja sen lähetti matkaan pormestari Timo P. Nieminen. Auto sai kilpailussa IX Näsijärviajo 2011 Hienokuntoisin -palkinnon. TIESTITKO? Tampereen kaupungilla ISBN-tunnuksien hankkiminen on jokaisen julkaisuja toimittavan tahon vastuulla. ISBN-tunnukset antaa konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmän strategia- ja kehittämisyksikön Tietotuotanto ja laadunarviointi (Tietula). ISBN-tunnuksien tilaamisesta on laadittu kaupungin sisäiseen käyttöön tarkoitettu ohje. Tampereen kaupungin tehtävä kustantajana on hankkia toimittamilleen julkaisuille ISBNtunnus. Kaupunki vastaa julkaisujensa ISBN-tunnusten jakelusta ja oikeellisuudesta kansallisen keskuksen ohjeiden mukaisesti. ISBN (Internationtal Standard Book Number) on kirjan tai muun erillisteoksen yksiselitteinen tunnus. ISBN annetaan kaikille yksi- tai moniosaisille kirjoille tai muille erillisteoksille, jotka ovat tarkoitetut julkiseen käyttöön. Erillinen ISBN annetaan jokaiselle kirjalle tai muulle erillisteokselle, sen jokaiselle julkaisumuodolle, kuten painetulle julkaisulle ja verkkojulkaisulle, ja sen eri kieliversioille. ISBN-järjestelmässä kustantajana pidetään jokaista henkilöä tai yhteisöä, joka kustantaa julkiseen käyttöön tarkoitettuja kirjoja tai muita erillisteoksia riippumatta siitä, myydäänkö ne vai jaetaanko ne ilmaiseksi. Kustantajia ovat muun muassa kunnat. Ohje ISBN-tunnuksien tilaaminen löytyy Loorasta kohdasta Etusivu > Ohjeet ja lomakkeet > Pysyväismääräykset ja konsernihallinon ohjeet VILKKU 5 /
12 SOSIAALITYÖN AMMATTILAISET Sosiaaliohjaaja opastaa sosiaaliturvan viidakossa TEKSTI PAULIINA KANKAINEN Petra Leino viihtyy työssään sosiaalipalvelujen neuvonnassa. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin pari vuotta toimineen neuvonnan. Sosionomi AMK ja sosiaaliohjaaja Petra Leino kiinnostui aikanaan sosiaalialasta sen haasteellisuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Ennen siirtymistään nykyiseen työpaikkaansa sosiaalipalvelujen neuvontaan Leino ehti työskennellä muun muassa päihdetyön ja perusturvan sektorilla sekä lastensuojelutyössä. Tällä hetkellä hän suorittaa työn ohessa sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Sosiaalialan työssä pidän juuri asiakkaiden kohtaamisesta, Leino kuvailee. Keskustorin tuntumassa Aleksis Kiven kadulla toimiva sosiaalipalvelujen neuvonta palvelee kaikkia tamperelaisia sekä puhelimitse että neuvontapisteessä. Keskeisellä paikalla sijaitsevaan neuvontaan voi poiketa ilman ajanvarausta. Palveluneuvojat auttavat, kun asiakas tarvitsee palveluohjausta tai tietoa sosiaalialan palveluista ja etuuksista. Neuvonnassa ei tehdä viranomaispäätöksiä, mutta esimerkiksi toimeentulotuen hakemukset otetaan vastaan, tarkistetaan ja lähetetään eteenpäin. Yhteistyötä tehdään paljon juuri toimeentulotuen yksikön kanssa. Usein asiakkaalla on kriisitilanne, ja me pyrimme ohjaamaan hänet oikean avun piiriin, jotta niin sanotut turhat luukut jäisivät väliin. Tässä työssä yhteistyö ja työn kehittäminen eri tahojen kanssa on aina ajankohtaista, Leino sanoo. Palveluohjaukselle on kysyntää Sosiaalipalvelujen neuvonta on toiminut Tampereella nykyisessä muodossaan nyt kaksi vuotta. Leino työskenteli aluksi neuvojana yksin, mutta asiakasmäärän kasvaessa ja toiminnan vakiintuessa neuvojia on lisätty. Nyt meitä työskentelee täällä kolme. Työparikseni liittyi ensin Elina Mansoniemi ja tämän vuoden tammikuussa meille tuli kolmanneksi työntekijäksi Päivi Leppänen, Leino kertoo. Asiakkaat ovat löytäneet neuvonnan hyvin, ja asiakasmäärät kasvavat jatkuvasti. Leinon mukaan neuvonnalle ja palveluohjaukselle on selvästi tarvetta palveluverkoston viidakossa. Asiakkaat eivät yleensä tule meille valmiin kysymyksen kanssa. Yhdessä selvitämme, mikä olisi juuri hänen ongelmatilanteessa oikea taho. Sosiaalineuvojat näkevät työssään monenlaisia kriisitilanteita. Työttömyys, päihteet, asunnottomuus ja lastensuojeluasiat ovat työssä arkipäivää. Leinon mukaan ajankohtaiset tapahtumat heijastuvat usein neuvojien työhön. Esimerkiksi viime taantuma toi paljon uusia asiakkaita sosiaalitoimelle. Me olemme eräänlaisella pääkallopaikalla, sillä meillä avun tarve näkyy ensimmäisenä, Leino kertoo. Työn kehittäminen sosiaalialan rikkaus Sosiaalipalvelujen neuvonta on matalan kynnyksen paikka. Asiakkaiden on helppo tulla kysymään neuvoja ja ohjausta, mutta oman haasteensa työhön tuo myös se, et- tä neuvojilla ei yleensä ole käytössään asiakkaan taustatietoja. Työssä vaaditaankin kokemusta, monen alan hallintaa ja jatkuvaa ajan tasalla olemista. Pidän työn mukanaan tuomista haasteista. Parasta tässä työssä onkin asiakastyö ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn kehittämiseen, Leino toteaa. Leino näkee työssään kuitenkin myös palveluketjun kehittämisen tarpeen, sillä välillä kohdalle osuu asiakkaita, joita haluaisi kyllä auttaa, mutta joiden auttamiseen konkreettisia mahdollisuuksia on vähemmän. Neuvonnan työntekijöistä yhteistyön kehittäminen eri sosiaalipalvelujen tahojen välillä on erittäin tärkeää. 12 VILKKU 5 / 2011
13 Taru Hurme suunnittelujohtajaksi TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Arkkitehti Taru Hurme aloitti suunnittelujohtajana kaupunkiympäristön kehittämisen maankäytön suunnitteluyksikössä Hän ehti olla poissa kaupungilta vuoden verran ennen kuin tuli valituksi kokonaan uuteen suunnittelujohtajan virkaan. Tosi mukavalta tuntuu palata, kun paikka ja ihmiset ovat tuttuja. Tietysti tilanne on sikäli uusi, että vuoden alussa kaikki maankäytön suunnittelijat koottiin tilaajayksikköön, Taru Hurme kertoo. Maankäytön suunnittelun pääkokonaisuudet ovat yleiskaavoitus, asemakaavoitus sekä kehittämisja selvitysryhmä. Vaikka isot lohkot ovat selvillä, on Taru Hurmeella ja koko yksiköllä vielä työstettävää organisaation käytäntöön viemisessä. Työntekijöitä yksikössä on noin 50. Kaupungilla Taru Hurme on ollut aiemmin vuosina sekä yleis- että asemakaavoituksessa ja Vuores-projektissa. Kaupungilta hän siirtyi Ramboll Oy:lle maankäytön suunnittelun päälliköksi, ja palasi kaupungille yhtä kokemusta rikkaampana. Hurmees ta oli kiinnostavaa katsoa maankäytön suunnittelua myös konsultin näkökulmasta ja tehdä töitä eri kaupungeille, mistä saa vertailukohtaa myös Tampereen tilaajatoiminnalle. Tein yleiskaava- ja asemakaavatöitä muun muassa Joensuulle, Mikkelille ja Salolle. Tilaamisessa, konsulttien käytössä ja näiden ohjauksessa on eroja eri kaupungeissa. Maankäytön suunnittelussa riit tää isoja ja kaupungin tulevaisuuden kannalta tärkeitä hankkeita. Yhtenä strategisimmista Hurme mainitsee EHYT-hankkeen, jonka työsarkana on kaupunkirakenteen eheyttäminen. Hankkeessa etsitään asuntorakentamiseen soveltuvia alueita nykyistä kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Maankäytön suunnittelu on työnä laaja-alaista, ja tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Kaavoitus on kaupungin kehittämisen yksi työkalu, ja se vaikuttaa kaikkien tamperelaisten elämään. Maankäytön suunnittelussa skaala vaihtelee seudullisesta suunnittelusta ympäristön yksityiskohtaiseen suunnitteluun, Taru Hurme kuvailee. Suunnittelujohtaja Taru Hurmeen vastuulla on maankäytön suunnittelu. Irja Tulosesta apulaispormestari TampereSeniorohjelman johtoon Mari Patronen Kaupunginvaltuusto valitsi Irja Tulosen terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestariksi jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi. Edellinen apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen siirtyi hallintoja kuntaministeri Henna Virkkusen valtiosihteeriksi. Irja Tulosella on myös aiempaa kokemusta apulaispormestarin tehtävistä. Hän toimi osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestarina vuosina Irja Tulonen Mari Patronen TampereSenior ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena on uusi Tampereen kaupungin strateginen ohjelma. TampereSenior-ohjelman ohjelmajohtajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri, M.A. Mari Patronen. Hän aloittaa ohjelmajohtajana , mutta toimii jo syksyllä oman työn ohessa TampereSeniorin johdossa. Ikäihmisten palveluissa suunnittelupäällikkönä toiminut Mari Patronen on tällä hetkellä projektijohtaja Sitran Kuntaohjelmaan kuuluvassa vanhusten palvelujen palveluseteliprojektissa. TampereSenior-ohjelman lähtökohtana on nähdä ikääntyminen voimavarana. Tavoitteena on vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötä ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Ohjelma kokoaa yhteen käynnissä olevat keskeiset tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä levittää niiden hyviä käytäntöjä. Tarkoitus on myös edistää ikä ihmisten tarpeisiin vastaavien yritysten työtä ja uusien yritysten käynnistymistä. Pormestari Timo P. Niemisen käynnistämä ohjelma aloittaa toi mintansa varsinaisesti vuo den 2012 alusta, jolloin on myös Eu roo pan unionin Aktiivisen ikään ty mi sen -teemavuosi. TampereSenior-ohjelma kestää vuoden 2020 loppuun asti. VILKKU 5 /
14 Esimiespäivä marraskuussa Tampereen kaupungin esimiespäivä järjestetään Tampere-talossa kello Teemoina ovat esimiesten työhyvinvointi ja osaamisen johtaminen. Tilaisuuden avaa pormestari Timo P. Nieminen. Iltapäivän aikana kuullaan esimiestyöhön liittyviä puheenvuoroja, ja päivän päättää näyttelijä Outi Mäenpää. Esimiespäivä tarjoaa esitysten lisäksi loistavan mahdollisuuden tavata toisia esimiehiä ja buffet-pöydän antimien parissa vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia. Tuttuun tapaan myös kaupungin eri yksiköt esittelevät toimintaansa ja asiantuntijat vastaavat mieltä askarruttaviin kysymyksiin päivän alussa ja tauolla. Esimiespäivän tarkempi ohjelma julkaistaan syyskuun aikana, ja kaikille kaupungin esimiehille lähetetään sähköpostitse kutsut. Tilaisuus kannattaa laittaa jo kalenteriin ylös. Ilmoittautua voi Loorassa, Esimiehet-välilehdellä olevan ilmoittautumislinkin kautta. Ilmoittautua voi myös HALOn kehittämispalveluiden kautta puhelimitse tai sähköpostilla Ilmoittautumisia otetaan vastaan niin kauan kuin Tampere-talon pienessä salissa tilaa riittää. Lisätietoja: Hallintopalvelukeskuksen kehittämispalvelut KIITOKSIA Kiitokset kaikille, joiden kanssa olen saanut olla tekemässä tamperelaista päivähoitoa. Kiitos siitä, että muistitte ja osallistuitte kahvihetkeeni. Nyt on takana 38 antoisaa työvuotta monine tuttavuuksineen, surun ja ilon hetkineen. Edessä odottavat vuosiloman ja vuorottelun jälkeen eläkepäivät alkaen. Tervehditään kun tavataan! Marja-Leena Kortelainen Sydämellinen kiitos hyvästä työtoveruudesta kaikille teille, joiden kanssa olen lähes 40 vuoden aikana saanut työskennellä, oppia ja kasvaa monipuolisissa tehtävissä. Viimeinen työpäiväni jää lähtemättömästi mieleeni, suuret kiitokset kaikista muistamisista! Hannele Sinisalo Kiitokset Tampereen kaupungille muistamisesta ja kiitos myös siitä, että olen näin kauan saanut jatkaa työssäni ja tuntea itseni tarpeelliseksi. Kiitokset myös ihanille työtovereille osasto 33:lle. Hyvän yhteishengen avulla jaksoi puurtaa, vaikka työ olikin välillä kovin raskasta. Lilja-Irene Silmola Lämpimät kiitokset kaikille työtovereilleni muistamisesta jäädessäni eläkkeelle ja kiitokset myös mukavasta yhteisestä kahvitilaisuudesta. Annukka Rajahalme Lämpimät kiitokset yhteisistä työvuosista ja muistamisesta. Maaliskuussa tuli 40 vuotta kaupungilla täyteen, ja eläkepäivät alkoivat Simo Järvinen Vatsatanssia harrastamaan! Kaupungin vatsatanssitunnit pidetään nyt keskiviikkoisin kello Paikka on Villa Violan kuntogalleria osoitteessa Juhlatalonkatu 7. Uudet harrastajat ovat tervetulleita. Voit tulla mukaan, vaikka sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta tanssista. Tunneilla käydään läpi perustekniikkaa ja opetellaan helpohkoja koreografioita. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marja Äikiä, puh , 14 VILKKU 5 / 2011
15 Tampere taipuu revyyksi Tampereen päivänä 1. lokakuuta saa Tampere-talossa ensi-iltansa tamperelaisrevyy NääsNääs- News. Aiheena on Tampere eilen, tänään ja ylihuomenna jos ei sara. Esitykset jatkuvat joulukuuhun asti. Käsikirjoittaja Jussi Tuominen kertoo, että idean sytykkeenä toimi paljasjalkaisen tamperelaisen hillitön kotiseuturakkaus. Luvas sa on Tampereen lähihistoriaa jääkaudesta kaupungin 300-vuotispäivään. Lukuisilla lauluilla ja yhdellä tanssilla maustetussa revyyssä esiin tyvät Puntti Valtonen ja Aku Sajakorpi sekä Uusi päivä -televisio sarjasta tutut Helena Rängman ja Antti Majanlahti, joka myös ohjaa esityksen. Musiikista sta vastaa säveltäjä ja kapellimestari ari Janne Viitaniemi yhdessä trionsa kanssa. Revyyn tekijät vakuuttavat esityksen perustuvan pääosin toisen käden tietoon ja kolmannen polven muistikuviin. Revyyn sisällöstä he paljastavat: Emme kiitä historioitsijoita emmekä kaupunginisiä, koska emme heitä tunne. Emme myöskään sano, että on lottovoitto syntyä Tampereelle, koska osaamme pelata vain omaan pussiin. Emme edes yritä todistaa, väittää tai uskotella yhtään mitään, koska mekään emme tiedä. Mutta mitä luultavimmatusti kaikki on tapahtu nut jokseenkin niin kuin me sen nyt kerromme. Lisätietoja revyystä ww.tampere-talo.fi/naasnaas VILKKU 5 /
16 ARI JÄRVELÄ TEKSTI LEENA KARPPI Syksyisin moni meistä innostuu uusista harrastuksista ja ilmoittautuu mukaan erilaisiin rientoihin. Ilmastonystävä valitsee kodin lähellä sijaitsevan harrastuspaikan tai kulkee harrastuksiinsa kävellen, pyöräillen tai bussilla. Kannattaa myös pohtia vapaa-ajan ilmastokuormitusta. Esimerkiksi juokseminen kuluttaa lähinnä lenkkitossuja, kun taas moottoriurheilusta syntyy ilmaan runsaasti päästöjä. Työväenopistojen tarjontaa voi miettiä myös ilmastonäkökulmasta: löytyisikö sinulle sopivaa kasvisruokakurssia tai kierrätysmateriaaleja hyödyntävää käsityökurssia? Ilmaston kannalta oivallista tekemistä on kotoilu. Trendikäs termi tulee englannin kielen sanasta homing, joka tarkoittaa kotona viihtymistä ja puuhailua perheen tai ystävien kanssa. Kotoilu korostaa kodin merkitystä ja taistelee kiirettä ja stressiä vastaan. Kotoilija jalostaa esimerkiksi vanhasta tavarasta uutta, sisustaa, tuunaa vanhoja vaatteita uudenlaisiksi ja tekee elämästään leppoista oleilemalla enemmän kotona. Iltojen pimetessä on ihana sytyttää kynttilöitä ja juoda kodin läheltä kerätyistä yrteistä valmistettua teetä. Syksyllä on helppo syödä ekologista kausiruokaa. Satokausi on parhaimmillaan, ja metsät ovat täynnä marjoja ja sieniä odottamassa ahkeria kerääjiä. Lähiluonnosta löytyneiden antimien säilöminen ja kuivaaminen on ilmastoystävällistä kotoilua parhaimmillaan. Kalastus sopii myös syksyyn, joten ruoanlaiton esivalmistelut voi aloittaa onkimalla! Syksyn väreistä kannattaa inspiroitua ja hyödyntää luonnonantimia ruoanlaiton lisäksi myös sisustuksessa. Pihlajanmarjoista saa kauniita ikkunakoristeita pujottelemalla niitä rautalankaan, ja lasten kanssa marjoista voi tehdä koruja. Kävyistä taas tulee kauniita asetelmia, kun niitä yhdistää vaikkapa koristevalosarjojen kanssa. Kotia sisustettaessa on hyvä muistaa, että olemassa olevien tavaroiden hyödyntäminen säästää luonnonvaroja ja myös kukkaroa. Kirpputorit ja huutokaupat ovat täynnä toisille hyödyttömiksi käyneitä tavaroita. Voisiko niistä löytyä aarteita sinulle? Myös tuttavien kodeista voi bongata hylättyjä romuja, joista kekseliäs sisustaja tekee uutta. Syksyn pimetessä voi myös järjestää tavaroiden ja vaatteiden vaihtoillan ystävien kesken. Mukavan yh dessäolon lisäksi tavarat ja vaatteet löytävät uuden kodin. Kave rilta pieneksi jäänyt mekko tai käyttämättömäksi jääneet verhot saattavatkin olla juuri sopiva uudistus syksyysi! Asiantuntijana Ekokumppanit Oy, Ilmankos-projekti
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotKuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari
Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotINTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan
INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut
LisätiedotRauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille
Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen
LisätiedotTaideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin
Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotKaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö
Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotLingon & Blåbär. pähkinänkuoressa
Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotWinter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen
Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää
LisätiedotSEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura
SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI 2018 Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura 18% ENEMMÄN YHTEYDENOTON YRITYKSIÄ EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA, 22% ENEMMÄN KÄYTYJÄ KESKUSTELUJA Sekasin-chat
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotOpinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin
LisätiedotHARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus
HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotHYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö
HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa
Lisätiedotkampanjaopas #kunnontyönpäivä
kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotPÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013
PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen
LisätiedotKOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.
KOHTAA Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mieli piteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on. Sano
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotYhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa
Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotSoteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen
Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa
LisätiedotVapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko
Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotTakuusäätiön osahanke Kysy rahasta -chat
Takuusäätiön osahanke Kysy rahasta -chat Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Henri Hölttä, Takuusäätiö 6.9.2017 Takuusäätiö lyhyesti Velkalinja ja chat Talouspolkuhanke
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotTurvallisuusviikot 2013
Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
LisätiedotPAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012
Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain
LisätiedotTyöpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi
Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotKävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus
Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotSOSIAALITYÖN SELVITYS TYÖPAJAT Kirsi Kuusinen-James Hanna Yrjölä
SOSIAALITYÖN SELVITYS TYÖPAJAT 27.03.2017 Kirsi Kuusinen-James Hanna Yrjölä Kysely / Selvitys Kysely osana laajempaa selvitystä (valmis 14.03.2017) Mika Forsberg (puheenjohtaja), Soile Sauranen, Eija Tiihonen,
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotTampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista
Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotLapsinäkökulmaa Tampereella
Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli
LisätiedotTehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
LisätiedotLOKAKUU kaikissa lippukunnissa. Tässä
LOKAKUU 2018 Illat pimenevät ja kelit kylmenevät, ja se jos mikä antaa syyn puhua ensi kesästä! Sinun kanssasi kesäfiilistä nostattaa kuukausittain ilmestyvä ryskeposti Rusahdus, joka tarjoaa paljon hyödyllistä
LisätiedotTilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012
Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotAuditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011
Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotVARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S
VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ
LisätiedotKissaihmisten oma kahvila!
Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010
ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".
Lisätiedot