Mitä kunnassa tulee tapahtua, jotta väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Transkriptio

1 Mitä kunnassa tulee tapahtua, jotta väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

2 Asukasluku Keski-ikä on 36,6 vuotta.

3 Tavoitteena -Kuntalaislähtöiset palvelut -Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Palveluiden saatavuuden, laadun, kustannusten, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden hyvä hallinta Tasapainoinen, hallittu talous -Monikanavainen palveluverkko Yhdistymissopimus, luku 8

4 Hyvinvointikertomus kaupunkistrategian valmistelussa Oulun kaupungissa on käynnistynyt hyvinvointikertomuksen valmistelu, joka hyödyntää rekisteri- ja tilastotietoja sekä asukkaiden kokemuksia jokapäiväiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista Hyvinvointikertomus toimii osaltaan kaupunkistrategian valmistelussa ja johtamisen tukena

5 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus 4.1.Väestö- ja perherakenne / yleiset 4.2.Lapset ja lapsiperheet 4.3.Nuoret 4.4.Työikäiset 4.5.Ikäihmiset 4.6.Muut hyvinvointitiedot

6 Vuosi 2013 Toiminnan ja talousarvion valmisteluprosessi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus /indikaattorit (kohta 4 ja 5) Kuntalaisten osallisuus (kokemus) Järjestöt ja 3.sektori (kokemus) yhteistyöseminaari + neuvostot Yhteenveto hyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämiskohteista (6.1 ja 6.2) Arviointi hallintokuntien toimenpiteiden vaikuttavuudesta (2) TP TP Strategian valmistelu ja Hyväksyminen TA:n suunnitteluohje, valmistelu ja ta esitys ja luottamushenkilökäsittely luottamushenk.käsit Prosessien TA valmistelu, esitykset ja lautakuntakäsittelyt Toimenpide- ja resurssiesitykset hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin (6.3) Strategia, ohjelmat ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat (kohta 3) Palvelujen järjestämisohjelman tarkistaminen Käyttösuun. valmistelu prosesseissa konkreettiset toimenpit. + mittarit (6.3) Hvk:n, talousarvion ja toimintasuun. hyväksyminen

7 Osallisuus mukaan hyvinvoinnin kehittämiseen Rekisteri- ja tilastotiedot Asukkaiden kokemustieto Päättäjien näkemykset Yhteinen näkemys keskeisimmistä hyvinvoinnin tekijöistä

8

9

10 Käyttöönotto eli hankeaika 5/2012-6/2014 Kertomus etenee vuodesta ja valtuustokaudesta toiseen

11 Hyvinvoinnin tilaan vaikuttavia tekijöitä Oulussa lapsi- ja nuorisorikkaus asukkaiden korkea koulutustaso hyvä sosiaalinen pääoma erinomainen logistinen sijainti hyvä kaupunkirakenne edulliset elinkustannukset elävä sivistys- ja harrastetoiminta vakaa kuntatalous yli 75- vuotiaiden nopea määrän kasvu sairastavuus lapsiperheiden toimeentulon ongelmat mielenterveys- ja päihdeongelmat nuorten koulutuspaikkojen ja työn puute yritysten ja elinkeinoelämän mahdollisuudet Uuden Oulun toimintaympäristökatsaus 2011

12

13

14

15 -> Joulukuu 2012 Tammi-Elokuu 2013 Syyskuu > Yhdistymissopimus Palvelujen järjestämisohjelma Ohjelmat: Elinvoima Verkosto-Oulu Osallisuus ja vaikuttaminen BusinessOulu toimenpideohj. Energiastrategia x,y -ohjelma Uuden Oulun skenaariot Uusi Kaupunkistrategia 2020 Palvelumalli 2020 linjaukset Omistajapoliittiset linjaukset Hyvinvointikertomus Strategian toimeenpano strateginen kehittämisohjelma x strateginen kehittämisohjelma y Palvelujen järjestämisohjelma tarkistaminen Henkilöstöpoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Kuntalaiset, sidosryhmät ja henkilöstö vuorovaikutteinen osallistuminen Sidosryhmien ohjelmat ja strategiat: Yliopiston strategia KASVUsopimus Valtuustosopimus LUONNOS TA2014 valmistelu

16 Elinvoima Hallinto Kehittämin. Elinvoima Talous ja omistajaohjaus Kehittämin. Talous ja omistajaohjaus Henkilöstö Henkilöstö JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ja HYVINVOINTIJOHTAMINEN Sisäinen tarkastus Kaupunginjohtaja strateginen johto K A U P U N K I S T R A T E G I A Palvelujen järjestämisohjelma sisältää hyvinvointiohjelman/ - kertomuk-sen Palvelujohtajat AKJ johtaja johtaja johtaja Sivistys ja kulttuuri Sopimu sohjaus AKJ Hyvin-vointi Sopimu sohjaus Palvelujohtaja Oma palvelutuotanto (hyvinvointi, kulttuuri ja sivistys) Kuntayhtymät, tytäryhtiöt ja -yhteisöt AKJ Yhdyskunta ja ympäristö Sopimus -ohjaus Liikelaitosten johtajat Sisäiset liikelaitokset TEKLI, Tilaliikelaitos, Ympäristöliikel aitos J Konsernipalvelut J Sopimu sohjaus J J Liikelaitosten johtajat Sisäiset liikelaitokset J HYVINVOINTIJOHTAMINEN lasten ja nuorten palvelukokonaisuus Sopimusohjaus ja ikäihmisten palvelukokonaisuus työikäisten yhdyskunta ja ympäristö palvelukokonaisuus J J Tilaus Liikelaitosten johtajat Ulkoiset liikelaitokset Sop.o hj. J Elinkeino -liikelaitos

17 Hyvinvoinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin johtoryhmä Johtoryhmälle raportoidaan strategianvalmistelupressin vuosikellon mukaisesti hyvinvointikertomuksen tilasta Sivistys- ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipalvelut Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Konsernipalvelut Hyvinvoinnin koordinaatioryhmä kehittämispäällikkö talouspäällikkö yleiskaavapäällikkö strategiapäällikkö erit. tuen kesk. johtaja laatu- ja kehittämispääl. kaupungin puutarhuri PJkehittämispäällikkö liikuntasuunnittelija aluekoordinaattori tietojärj.asiantuntija kehittämispäällikkö tilaaja asiantuntija * punaisella oman johtoryhmänsä jäsen Asiantuntijaryhmien ja verkostojen poikkitoiminnallista yhteistyötä Ennaltaehkäisevän työn työryhmä Vihero työryhmä Ravitsemustyöryhmä Liikenneturvallisuus työryhmä Turvallisuuden yhteistyöryhmät Työllisyyden yhteistyöryhmät Yhteisötoiminta ja kuntalaisvaikuttaminen Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit ja yhteistoiminnan päällikkö Järjestöt, 3.sektori ja yritykset sähköinen osallisuus Alueelliset yhteistyöryhmät Kansankäräjät Lasten ja nuorten edustajisto ja alueelliset osallisuusryhmät Ikääntyneiden neuvosto ja alueelliset neuvottelukunnat Vammaisneuvosto

18 Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän tehtäviä Hyvinvointikertomuksen valmistelu Seuranta- ja raportointijärjestelmän kehittäminen Indikaattoreiden kehittäminen Tiedolla johtaminen Hyvinvointitavoitteiden esittäminen kuntastrategiaan Koordinoi hyvinvointikertomukseen esityksiä tehtävistä, työnjaosta ja voimavaroista hallintokunnittain Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely Yhteisten käytäntöjen sopiminen Eri hallinnonalojen ammattilaisten osaamisen varmistaminen (koulutukset yms.) Osaamisen vahvistaminen Koordinoida prosessesissa tehtävin merkittävien ennakkoarviointien käytäntöjä (mm. milloin ja missä laajuudessa tehdään) hyvinvointikertomuksen kautta. Ennakkoarvioinnin koordinointi Osallistuu alueellisen kuntalaisten vaikuttamisen ja osallisuuden lisäämisen kehittämiseen Asiantuntijaryhmänä alueellisten sopimusten ja tehtävien valmisteluun osallistuminen ja alueelliseen yhteistyöhön osallistuminen. Alueellinen yhteistyö Hyvinvointitavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi Raportointi valtuustolle ja viranhaltija-johdolle hyvinvoinnin kehityksestä. Hyvinvointikertomuksen seuranta. Hyvinvoinnin seuranta ja arviointi

19 Elämänkaaren mukaiset painopisteet Sivistys ja kulttuuri Hyvinvointi Lapset ja lapsiperheet: Lasten kasvu- ja kehitysympäristöjen tukeminen Hyvät peruspalvelut Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Yhdyskunta ja ympäristö Nuoret: Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu toteuttaminen Työikäiset: Elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden edistäminen työllisyyden edistäminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Hyvinvoinnin lisääminen omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen mielenterveys ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen Ikääntyneet: Toimintakyvyn edistäminen Arjen turvallisuuden parantaminen Hyvinvointikertomuksen nostojen / strategian painopisteiden toimeenpano konkretisoituu palveluprosessien toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksissä. PALVELUJEN JÄRJESTÄMISOHJELMA (YH )

20 Kehittämisohjelman keskeinen sisältö Tavoitteena on tarkistaa hyvinvointipalveluiden sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet. Kehittämisohjelmassa keskitytään erityisesti palvelurakenteen tarkasteluun. Keskeiset toimenpiteet: Lasten ja nuorten palveluketju/raskaimmat palvelut Mielenterveys- ja päihdepalveluiden rakennemuutos Ikäihmisten palveluketjun toimivuus Avoterveydenhuollon palveluiden kilpailuttaminen Työmarkkinatukimenojen vähentäminen

21 Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelut/EV Elämänkaarimalli Palvelujen/prosessien kehittäminen, tasot Pääprosessit (perustuvat tunnistettuihin, keskeisiin asiakkuuksiin) kuvataan kolmella eri vaativuustasolla (seuraava taso alaspäin elämänkaaren mukaisista ydinprosesseista) Ensimmäisen tason (vihreä) palveluilla vastataan kuntalaisten tarpeisiin hyvinvoinnin edistämiseksi ja itsenäisen selviytymisen tukemiseksi ja korostetaan ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen näkökulmaa Toisen tason (keltainen) palveluissa asiakkaalla voi olla säännöllistä palvelutarvetta tai jokin ongelma tai vaiva, joka edellyttää usein lyhytaikaista palvelua Kolmas taso (punainen) sisältää vaativaa tai ympärivuorokautista palvelua Tavoitteena on kehittää palveluja siten, että painopistettä on mahdollista siirtää mahdollisimman paljon pois punaiselta, raskaimmalta tasolta ensimmäiselle tasolle, keveimpiin, ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin 21

22 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen palveluverkon näkökulmasta Palvelumalli 2020

23 Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun tasolla koko uudessa Oulussa. Skenaariossa 2 vuoden 2012 tasosta on huomioitu päätetyt toiminnan ja talouden toimenpiteet. Skenaariossa 3 asukaskohtaiseksi kasvuksi on arvioitu 3,5 %. Skenaario 4 on talousarvion 2013 mukainen. Kasvu tuleville vuosille on 1,7 %/asukas.

24 Hyvinvointipalvelujen palvelumalliehdotus koostuu seuraavista kokonaisuuksista: Uudet palvelumuodot ja mallit Omahoito, liikkuvat palvelut Palvelurakenteen muutos Ennaltaehkäiseviä ja avopalveluja lisätään - laitosvaltaisuutta vähennetään Monituottajuus Valinnanvapaus Palveluverkon uudistaminen Hyvinvointikeskukset

25 Hyvinvointipalvelut valtakunnallisessa vertailussa Asukaskohtaiset kustannukset keskitasoa Ikäihmisten palvelurakenne on raskas (laitosvaltainen) ja kattava avopalvelujen osalta Lastensuojelun palvelurakenne on ollut hyvä raskaat palvelut kasvaneet vuodesta Terveydenhuollon ja somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset korkeat

26 Uudet palvelumallit ja -tavat hyvinvointia! liikkuvat palvelut Yhteydensaanti verkkoasiointi

27 Palvelumalli 2020 Hyvinvointipisteitä 1-2 hypermarkettiin Suun terveydenhuollon liikkuvia yksiköitä 1-2 Omahoidon palvelujen laajentaminen kiireettömään ajanvaraukseen Etäyhteydet ensi vaiheessa Yli-Ii ja Ylikiiminki Asiakasvastaavat/Hyvä vastaanotto Palveluohjaus Aukioloaikojen pidentäminen Yhteyden saannin parantaminen Monialaisuus

28 Palveluverkon vaihtoehdot 1. Vaihtoehto Päätetyt ja kiireelliset verkon muutostarpeet 2. Vaihtoehto 8 hyvinvointikeskuksen -malli myös uudet palvelumallit ja -tavat 3. Vaihtoehto 4 hyvinvointikeskuksen -malli myös uudet palvelumallit ja -tavat

29 Mitä kunnassa tulee tapahtua, jotta hyvinvointi ja terveys paranevat? -tietoa -strategia -suunnitelmallisuus -toimeenpano -johtaminen -vaikutusten arviointia

30 Hyvinvoiva ja terve kuntalainen