KIVA. Kitaransoiton Interaktiivinen Verkkokäyttöinen Aineisto.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVA. Kitaransoiton Interaktiivinen Verkkokäyttöinen Aineisto. http://netti.nic.fi/~georgij/helsinki. vili.pesonen@helsinki.fi georgij.putilin@nic."

Transkriptio

1 KIVA Kitaransoiton Interaktiivinen Verkkokäyttöinen Aineisto Ilta-Kanerva Kankaanrinnan seminaarissa Helsingin yliopisto Kasvatustieteen laitos Mediakasvatuskeskus 15ov/2001

2 1. Johdanto Tavoitteita Taustaa...4 Kiva-projektin pedagoginen teoriatausta...4 Oppimisympäristö...7 Kitaraopas...8 Didaktiset lähestymistavat...8 Rakenne...8 Teksti...8 Ääni...8 Still-kuva...8 Grafiikka...9 Animaatio...9 Video...9 Tietokanta...9 Tieto- ja viestintätekniikka...9 Kitaraoppaan toimintaympäristö Kitaransoiton oppijakso Kitarasäveltäjiä Soittajia Etydihakemisto...17 Prosessi...21 Pohdinta...21 Lähteet

3 1. Johdanto Soitonopetus on perinteisesti ollut henkilökohtaista opetusta ja ohjausta, lähiopetusta. Apuvälineiden käyttö on ollut vähäistä, sillä on katsottu, että soitonopetuksen luonteeseen kuuluu lähinnä vain instrumentin ja painetun oppimateriaalin käyttö. Soitonopettajakoulutuksessakin on korostettu henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitystä, eikä apuvälineiden käyttöä ja käytön opettamista ole nähty tärkeänä. Teknologia soitonopetuksen apuvälineenä tuntuu kuitenkin perustellulta, sillä se lisää mahdollisuuksia opiskeltavan aineen objektiiviseen käsittelyyn, ja tukee tätä kautta konstruktiivista oppimiskokemusta. Verkkopedagogiikan pääsuuntauksena tuntuu tällä hetkellä olevan konstruktivistisessa hengessä toteutettava ryhmätyöohjelmistojen käyttö ja kehittely. Koulu- ja yliopistomaailmassa toimivat järjestelmät ovat useimmiten tekstipohjaisia ja vaikuttaa siltä, että teoreettisissa pohdinnoissa nähdään vain tekstin tuottaminen ja lukeminen oppimista edistävänä elementtinä. KIVA:n tekijöille on kuitenkin selvää, että yksilön oppimiskokemus on erilainen käytettäessä myös kuvaa ja ääntä kuin pelkästään tekstiin painottuvassa verkkopedagogiikassa. KIVA on tietämämme mukaan ensimmäinen soitonopetuksen projekti ja myös harvoja yksilöllisen taidon kehittämiseen tähtääviä projekteja, jossa käytetään verkkopohjaisen multimedian mahdollisuuksia perustason soitonopetuksessa. Kuvan ja äänen ottaminen mukaan verkon käyttöön perustuvassa pedagogisessa sovelluksessa vaatii ammattimaista internet-julkaisuteknistä osaamista. Siksi tähän asti suurin osa verkkopedagogisista soitinopetuksen sovelluksista on innokkaiden internet-harrastajien viritelmiä, joiden tuottamat sivut ovat yleensä tekstiin perustuvia. Tekstiin perustuvan kotisivun tekeminen on näennäisen helppoa. Seuraavissa osoitteissa on esimerkkiä tekstipohjaisista yrityksistä luoda www-pohjainen kitaransoiton perusoppijakso: tai Nämä esimerkit kertovat tekstin käyttämisen vaikeudesta pyrittäessä saamaan aikaan toimintaa. Soittamista ja muita taitoon perustuvia aineita oppii todennäköisesti parhaiten Learning by doing -periaatteella. Silloin kuvallinen ilmaisu on tekstiä huomattavasti nopeampi tapa välittää tarkoituksen mukainen toimintaohjeisto malliksi. Osoitteessa nukkeanimaation keinoin tehdään muutamassa sekunnissa selväksi joitakin pantomiimi- 2

4 ilmaisussa tarvittavia perustekniikoita. Sivusto on hyvä esimerkki opetustarkoitukseen luodun kuvallisen ilmaisun voimasta. Taidon kehittämiseen tähtäävän menetelmän tutkimus voi tuoda uusia näkökulmia aikaisempaan teoreettiseen ajatteluun, ovathan esimerkiksi oppimistulokset aivan toisella tavalla evaluoitavissa taito- kuin tietoaineissa. Taitoaineet ovat myös yleensä suhteellisen rajattuja kokonaisuuksia. Niihin pitäisi sen vuoksi päästä konkreettisesti sisälle. Laajempaa yhteiskunnallista merkitystä KIVA:lla voi olla muuttamalla soitonopetuksen sisältöjä, muotoja ja tapoja yleissivistävämpään suuntaan. Se saattaa laajentaa musiikinopetuksesta nauttivaa oppilaspohjaa sekä määrällisesti että iän suhteen. Nykyisin musiikkiopistoissa saavat opetusta ainoastaan lapset tai nuoret, vanhempi oppilas on poikkeus. KIVA -projektissa on valmistunut opetusdemo, Kitaraopas, jonka tarkoituksena on kokeilla nykyisen tekniikan mahdollisuuksia äänen ja kuvan liikuttamisessa verkon kautta. Tarkoituksena on ollut myös selvittää suunnittelu- ja tuotantotason vaikeuksia ja pullonkauloja tulevaa, pedagogisesti ja laadullisesti korkeatasoisempaa sovellusta varten. 2. Tavoitteita KIVA:n tavoitteena on luoda opiskeluympäristö(laajennus), jossa oppija voi toimia joko itse tai vaihtelevantaajuisessa vuorovaikutuksessa ohjaajaan. KIVA:aan voi kuulua myös lähiopetusta. Opiskeluympäristöä voi käyttää joko ohjatusti tai vapaasti. Lisäksi KIVA on myös soitonopiskeluresurssi, josta perinteisiä metodeja käyttävät soitinpedagogit voivat hakea tarvitsemaansa opetusaineistoa. Perinteiseen soitonopetukseen kuuluu säännölliset, tavallisimmin kerran viikossa toistuvat soittotunnit. Perinteisen opetusmuodon lisäksi KIVA antaa uudenlaisia mahdollisuuksia henkilökohtaisen ja telemaattisen vuorovaikutuksen vaihtelun määrän ja laadun suhteen. Kun verkkopohjaisella opiskeluympäristösovellukset perustuvat tällä hetkellä pitkälti tekstin tuottamiseen ja analysoimiseen ja tätä kautta ajattelun kehittymiseen, on KIVA:ssa päinvastainen idea. Päämääränä on ensisijaisesti taidon, tässä tapauksessa kitaran soittotaidon, kehittäminen. Siihen pyritään äänen ja kuvan erilaisilla yhdistelmillä ja 3

5 tekstiosuus on mieluummin musiikkiin liittyvää eli nuottikirjoitusta. Kirjoitetun tekstin määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä itse pedagogisessa osuudessa. Näin saavutetaan monia etuja. Esimerkiksi KIVA:n soittotaidon kehittämiseen liittyvä osuus on kieliympäristöstä riippumaton, musiikkiahan pidetään kansainvälisenä kielenä. 3. Taustaa Intermediaalisuus tarkoittaa Tellan (2001, 11) mukaan verkko-opetuksen materiaalien, välineiden ja keinojen lisäksi niitä kykyjä ja mahdollisuuksia, joita verkko-opetusta nauttiva oppija käyttää. KIVA -projektin suurena kysymysmerkkinä on ollut, missä määrin voi luottaa yksilön medialukutaitoon ja kuinka paljon itse välineen käytön ts. KIVA-resurssien opettamiseen tulisi käyttää aikaa. Osittain tämä on ratkaistu käyttämällä valmiita "rakennuspalikoita", esimerkiksi navigoimiseen selaimen nuolinäppäimiä, siellä, missä se on ollut mahdollista. Oletuksena tällöin on, että käyttäjä tuntee www-pohjaista navigointia niin paljon, että tällainen ratkaisu on mahdollinen. Tekijät katsovat myös, että liian monien samankaltaisten toimintojen tarjoaminen vaihtoehtoina vain sekoittaa käyttäjää. Yksinkertaisuus tarkoittaa tässä tapauksessa oppimisen nopeutta pääasian, eli soitonopiskelun aloittamisen suhteen ja pyrkimystä vähentää teknisten oheisopintojen määrää. Mediakasvatus pohtii asioita teoreettisesti. Verkkokäyttöisten käytännön sovellutusten tekeminen ja analyysi antaa vielä odottaa itseään. Mitään suoranaista KIVA:n kaltaisen sovelluksen teoreettista tutkimusta emme ole löytäneet. Koska KIVA lähestyy periaatteiltaan opetusohjelmia, voisi teoreettista pohjaa hakea sieltä. Kiva-projektin pedagoginen teoriatausta Opiskelijan oma aktiivisuus (Matikainen & Manninen 2000, 9) nähdään edellytyksenä myös soitonoppimisessa. Traditionaalisen soitonopetuksen puitteissa itseopiskelu ainakin korkealla taiteellisella tasolla nähdään mahdottomana. KIVA lähtee kuitenkin itseohjautuvuuden oletuksesta. Katsomme, että soittotaidon perusasioiden omaksuminen on mahdollista ilman lähiopetuksen metodeja, ts. henkilökohtaista vuorovaikutusta ja ohjausta. Itseohjautuvasti toimivat oppijat kaipaavat tarvitsevat resursseja ja palveluja, joiden avulla heidän on mahdollista saada selvää kulloinkin askarruttavasta ongelmasta. Henkilökohtaisen ohjauksen hinta vaikuttaa myös osaltaan ohjauksen tarpeeseen. 4

6 Didaktisten ratkaisujen pitäisi näkyä hypermediarakenteessa (Pesonen 2000, 87). Useita erilaisia elementtejä sisältävän hypermedian tuskin voidaan olettaa perustuvan vain yhdelle oppimiskäsitykselle. KIVA:nkin voidaan tulkita olevan sekoitus monesta erilaisesta lähestymistavasta: Opetusteknologinen malli: pyritään mahdollisimman täsmällisen ennakkosuunnittelun avulla kontrolloimaan oppimistilanteessa tapahtuvan ulkoisen käyttäytymisen etenemistä (Manninen & Pesonen 2000, 68). Ennakkosuunnitteluun kuuluvat esimerkiksi graafiset ratkaisut, esimerkkinä vaikkapa sorminumeron suhde nuotinpäähän. Monet tällaisista ratkaisuista ovat tekijöiden kokemuksen sanelemia. Sen sijaan itse opetusteknologisen mallin soveltaminen on perusteltu tietoisesti: 1. Tekijöiden pitkä kokemus ohjaa automaattisesti monia valintoja. Hyväksi todettuja tapoja ei kannata hylätä, toisaalta vaarana on totunnaisten toimintatapojen siirtäminen uuteen ympäristöön, jolloin ymmärtääksemme ei ole luotu uusia mahdollisuuksiakaan. 2. Soitonopiskelualan vakiintunut pedagoginen käytäntö. Soitonopetuksessa on monia behavioristiseen viitekehykseen sopivia tunnusmerkkejä. Se on esimerkiksi opettajajohtoista, prosessi on ohjattua, opetussuunnitelma on oppiainekeskeinen ja usein ops:ta ja oppikirjoista johdettu ja arviointi on kontrolloitua ja arvosteluun perustuvaa. 3. Konstruktivistinen oppimiskäsitys liitetään yleensä automaattisesti verkkopohjaisiin oppimisympäristöihin. Tämä hukkaa suuren osan oppimisympäristöjen mahdollisuuksista (Manninen 2000, 67). Varsinkin toistoon perustuvan taitojen oppimisen voi nähdä jopa vaativan vaikkapa täysin behavioristisen ärsyke-reaktiovahvistaminen -kaavan mukaisesti laadittua peliä tai leikkiä. Tarkoituksena on ylläpitää riittävän kauan jotakin fyysistä tai psyykkistä mekanismia, jotta se ehtii vaikuttaa yksilön kykyihin. Kuten edellä todettiin, taitoaineiden evaluointi on usein helppoa pelkkien ulkoisten käyttäytymismuutosten perusteella. Galperinin teoria v oppimisesta ja tietoisuudesta ulkoisten toimintojen sisäistymisestä asteittaisena prosessina tuntuu sopivan soitonopiskeluun hyvin. 1. Orientoitumisvaihe. Orientoitumisvaiheessa toiminta ja sen tarkoitus perustellaan. Soitonoppimisessa se tarkoittaa yleensä jostakin ulkoisesta lähteestä alkunsa saavaa omakohtaista halua ja kiinnostusta soittimellisesti tapahtuvaan musiikilliseen itseilmaisuun. 5

7 2. Materiaalinen vaihe tarkoittaa itse toimintaa eli soittamista kuullun perusteella tai nuottikirjoituksen avulla. Tämän vaiheen voidaan katsoa sekoittuvan seuraavaan, eli 3. Puhuttuun vaiheeseen. Soitonoppimisessa toimintaa ei varsinaisesti kuvailla. Puhuttu vaihe voisi tarkoittaa soittamisen kannalta ajateltuna alun ja toiminnan sisäistämisen välivaihetta, jossa osaaminen näyttäytyy jo varsin sujuvana taitona. 4. Sisäisessä puheen vaiheessa toiminta irrottautuu konkreettisesta, nuotinlukuun tai virheiden havaitsemiseen keskittyvästä osaamisen vaiheesta kohti musiikillista ilmaisua. Tässä vaiheessa äänet ja musiikillinen ilmaisu alkavat saada muitakin kuin itse soittajaa koskevia merkityksiä. 5. Sisäisessä vaiheessa fyysinen suorittaminen on täysin automatisoitunut, sisäinen puhe on saavuttanut kielitaidon aseman ja soittaminen muuttunut informaation välineeksi. Ollaan taiteen tekemisen parissa. (Kämäräinen & Haapasalo 1998, 36). Konstruktivismia KIVA:ssa edustaa esimerkiksi oppimisen päämäärä: opetussuunnitelmaan kirjataan vain keskeiset tavoitteet ja ideat. Opiskelun lopputulos on oppijan itsensä näköinen tai tässä tapauksessa kuuloinen. Konstruktivismi voidaan nähdä kaikessa oppimisessa taustaideana, niin myös KIVA:ssa. Konstruktivistinen, kokonaisvaltainen oppimiskäsitys ei itsessään sulje pois osakokonaisuuden toteuttamista muunlaisen oppimiskäsitykseen tukeutumalla. Jos ajatellaan oppimisen olevan riippuvaista Piaget n käsityksen mukaan ihmisen omasta henkisestä ja biologisesta struktuurista (Kämäräinen & al. 1998, 48) voidaan olettaa KIVA:n kaltaisen pedagogisen sovelluksen pariin hakeutuvan sellaisia ihmisiä, joille sen sisällöllä on jotain subjektiivista merkitystä. Konstruktiivisen oppimiskäsityksen kautta voidaan nähdä opiskelijakeskeinen opetussuunnitelma: suunnitelman lähtökohtana on opiskelijan tarpeet ja toiveet. Jos soittaminen nähdään ihmisen elämää rikastava mahdollisuutena kaikissa ikäkausissa, voidaan myös puhua elinikäisestä oppimisesta. Suljettu avoin oppimisympäristö. Oppimisympäristö ei ole koskaan puhtaasti avoin tai suljettu. Avoimuuden asteet vaihtelevat useiden osatekijöiden ja niiden voimakkuuksien suhteen (Manninen 2000, 36). Verkkopohjaisen opiskeluympäristön pitäisi soveltua 6

8 soitonopetukseen hyvin, koska opiskeluaine on myös ei-lineaarista. Lineaarisuus on opettajan tai ohjelman ominaisuus ja liittyy aineiston didaktiseen järjestämiseen. Taidon oppimisessa ulkoisen käyttäytymisen muutokset ovat huomattavia, ja näin helpommin mitattavia kuin oppijan psyykkinen kehittyminen. Instrumentaalinen oppiminen: tavoitteena lisätä asioiden hallintaan liittyvää ennustavaa tietoa, Oppimisympäristö KIVA:n oppimisympäristössä soittamisen tietopohjainen materiaali on integroitu simuloituun soittotilanteeseen. Soittotilanteen malli tuodaan esille useilla eri tavoilla: kuvalla, äänellä, animaatiolla ja videolla. Näitä voidaan yhdistellä keskenään ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen kanssa. 7

9 Kitaraopas Didaktiset lähestymistavat Kitaraoppaaseen sisältyy kaksi osin vastakkaista didaktista lähestymistapaa, opetusteknologinen ja konstruktivistinen (Pesonen 2000, 88). Molemmat lähestymistavat tukevat oppijan mahdollisuuksia käyttää resursseja. Alkuvaiheen johdetusta tai ohjatusta opiskelusta voi oppija myöhemmin siirtyä aineiston vapaaseen käyttöön, jossa navigointia ei ole ohjattu tai rajoitettu. Rakenne Jussi Luukkonen (1994) esittelee multimediatuotannon rakennemallin, jota on tässä käytetty kuvaamaan Kitaraoppaan materiaaleja ja rakennetta. Teksti Pedagogiset päämäärät ovat olleet käsikirjoituksen ydin. Osakokonaisuuksista on laadittu joitakin käsitekarttoja. Ennakkosuunnittelusta on tuotantovaiheessa poikettu tarvittaessa. Suunnittelu on edennyt pääasiassa tekijöiden kokemukseen perustuen ja pedagoginen suunnittelu pohjaa Vili Pesosen ideaan tietotekniikan mahdollistamista pedagogisista tasoista, joissa aineiston runsaus mahdollistaa oppilaskohtaisen opetussuunnitelman painettua materiaalilähdettä paremmin. Ääni Luukkosen mukaan multimediatuotannon äänet koostuvat 1. tehosteista, 2. musiikista ja 3. spiikistä (puheesta). Olemme jatkaneet tätä jakoa vielä yksityiskohtaisemmaksi äänen laadun mukaan. Sillä on suuri merkitys oppaan käytettävyydelle verkon kautta. Laatuja on kaksi: midiääni ja äänite. Still-kuva Still-kuvia ovat taustakuvat ja kuvituskuvat. Still-kuvista koottu kuvasarja-animaatio olisi mahdollista ja helppoa toteuttaa, mutta video korvaa sen täysin. 8

10 Grafiikka Kitaraoppaasta löytyy lähinnä kuvitusgrafiikkaa. Päivitettävän grafiikan (ns. bisnesgrafiikka, esimerkiksi kaaviot) käyttökelpoisuus ei ole Kitaraoppaan kannalta itsestään selvää. Animaatio Animaatio voi olla kertovaa, korostavaa tai kuvittavaa (Luukkonen 1994). Kitaraoppaan animaatiot edustavat lähinnä kertovaa ja korostavaa. Niiden tarkoitus on selventää korvin kuultavia tapahtumia ja korostaa visuaalisen materiaalin hahmottamista. Video Videoleikkeitä ei toistaiseksi ole mukana. Niiden käyttöä on kuitenkin suunniteltu (vrt. stillkuva). Tietokanta Tietokannat jaotellaan tosiaikaisiin ja muuttumattomiin. Kitaraoppaan oppimateriaalitietokannan on tarkoitus olla lähinnä jälkimmäistä. Tieto- ja viestintätekniikka Tuotantotasolla toimiminen vaatii useiden erilaisten sovellusten käyttämistä ja lopputulosten nitomista yhteen. Kitaraoppaan tekemiseen on tarvittu pariakymmentä erilaista sovellusta Kitaraoppaan toimintaympäristö Käyttöliittymästä käsin tarkasteltuna KIVA jakautuu neljään osaan: 1. Kitaransoiton oppijakso 2. Kitarasäveltäjiä 3. Kitaristeja 4. Etydihakemisto 9

11 1. Kitaransoiton oppijakso Kuva 1: Kitaransoiton oppijakson aloitussivu Oppijakson aloitussivulla voi nähdä kaikki jaksoon sisältyvät osa-alueet: nuotit, perusrytmit, soittoasento, oikea käsi/vasen käsi, yksiääniset harjoitukset, kappaleet, laulut ja virityssivut. Tältä sivulta on mahdollisuus päästä kaikkiin alueisiin hyperlinkin kautta. Toinen mahdollisuus on valita johdatettu reitti, joka käy osa-alueet oppimisen kannalta johdonmukaisella tavalla. Tällöin täysin aloittelijakin voi tutustua materiaaliin siten, että eteenpäin mennessä tieto pohjautuu jo opittuun. 1.1 Nuotit Nuotit linkin kautta avautuu sivu, jossa esitellään opiskelun alussa tarvittavat nuotit:, neljäsosa-, kahdeksasosa- ja puolinuotti sekä myös neljäsosatauko. Nuotteja kutsutaan solmisaationimin, mikä helpottaa käytettävyyttä, sillä jo musiikkileikkikouluvaiheessa nämä nuottien nimet ovat tuttuja ja rytmi saa tutun hahmonsa. Vielä tässä vaiheessa ei sävelkorkeutta ole mukana notaatiossa. 10

12 Kuva 2: Nuottien esittelyn alkusivu Hyperlinkkiä seuraten saa auki sivun, jossa nuotista on kuva ja nuotin rytminen pulssi on aistittavissa äänen avulla. Kuva 3: Ti-ti nuotit ja ääni 11

13 1.2 Perusrytmit Perusrytmien esittely on toteutettu samalla Shockwave -tekniikalla kuin nuotit. Erona edelliseen on se, että nyt opittuja nuotteja yhdistellään rytmeiksi. Rytmin voi kuulla ja kuulohavaintoa tehostaa rytmiä seuraavat nuottien yläpuolella taputtavat kädet, joiden tehtävänä on luonnollisesti saada oppilas taputtamaan rytmiä samanaikaisesti. Kuva 4: Perusrytmi 12

14 1.3 Soittoasento Kuva 5: Soittoasento Soittoasento esitellään kuvin, jossa voi verrata kahden soittajan toisistaan jossain määrin poikkeavia asentoja (Soittoasento I ja II). Lisänä on tiivis tekstikommentti ja ohjeistus oikean soittoasennon löytymiseksi (Soittoasento III). Samalta sivulta pääsee myös opiskelemaan oikean käden ja vasemman käden sormien kitaransoitossa käytettävät merkintätavat sekä kitaran kielten merkintätavan. Kuva 6: Vasen käsi 13

15 1.4 Yksiääniset harjoitukset Kuva 7: Yksiääniset harjoitukset Yksiäänisissä harjoituksissa on tarkoituksena, että oppilas toistaa rytmin soittaen itse kitaran ensimmäisellä kielellä vuoronäppäilyä käyttäen. Harjoitus on toteutettu käyttämällä äänen tuottamiseen MIDI-formaattia. Rytmi soitetaan ja oppilaalle jätetään tila toistaa sama rytmi. 14

16 1.5 Kappaleet Kuva 8: Kappaleet Kappaleet ovat kukin kuultavissa soitettuna säestyksen kera. Aluksi kappaleissa käytetään vain vapaita kieliä. Tällä tavoin oppilas voi keskittyä pelkästään oikean käden käyttöön. Harjoiteltuaan oman yksiäänisen osansa oppilas pääsee soittamaan säestyksen mukana ja näin itse osallistumaan musisointiin. 1.6 Laulut Laulut on toteutettu Shockwave -tekniikkaa käyttäen. Lisänä on vasemman käden mukaantulo harjoitteluun. Kuva 9: Lauluissa käytettävät uudet sävelet nuottiviivastolla ja otelaudalla diagrammin avulla esitettynä. Numerot vasemman käden sormituksia. Ympyröidyt numerot kieliä. 15

17 1.7. Viritys Kuva 10: Ensimmäisen kielen virityssivu Kitaran viritys tapahtuu aluksi vertailemalla oman kitaran vapaan kielen ääntä tietokoneesta tulevaan ääneen. Kuvat opastavat virityksen teknistä toteuttamista. 16

18 2. Kitarasäveltäjiä Kuva 11: Kitarasäveltäjiä Kitarasäveltäjiä -osaan on koottu kitaransoiton historian keskeisten säveltäjien elämänkerrat lyhyesti läpikäyden sekä heidän tuotantonsa. Lisää säveltäjiä linkistä pääsee linkkien kautta muualta linkitettyjen säveltäjäesittelyjen pariin. 3. Soittajia Soittajia osa on toteutettu rakenteellisesti samalla tavalla kuin Kitarasäveltäjiä osio. Sekä Kitarasäveltäjiä että Soittajia osat toteuttavat puhtaimmillaan KIVA:n ideaa tietokannasta, joka tässä tapauksessa on toteutettu hypertekstitietokantana. 4. Etydihakemisto Klassisen kitaran etydihakemistoon talletetaan tietoja yksittäisistä kitaraetydeistä. (Etydi on tietylle tekniikan osa-alueelle tehty soittoharjoitus.) Kullakin etydillä on tunnistetiedot ja lyhyt selitys etydin sisällöstä ja sen edustamasta soittotekniikan osa-alueesta. Tietoihin voi liittyy myös nuottidokumentti kyseisestä etydistä. Nuottidokumentti voi olla dokumentoituna monessa formaatissa, joka ilmenee hakemistoa selaillessa. Nuottidokumentit voidaan tallentaa kuvana, MIDI -tiedostona sekä eri nuotinnusohjelmien omilla tallennus 17

19 formaateilla. Nuottidokumentit voivat sijaita hajautetusti internetissä. Kunkin nuottidokumentin URL-osoite ja mikäli mahdollista myös kokotiedot tallennetaan arkistoon. Etydiin liitetään myös tekijätietoja. Etydit luokitellaan soittoteknisen sisältönsä ja vaikeusasteensa perusteella. Etydi voi kuulua useaan soittotekniseen luokkaan, joskin jokin tekniikkalaji on ensisijainen. Tämäkin tieto selviää etydiä selailtaessa. Etydihakemistoa voidaan käyttää eri tavoin. Käyttäjä voi selata hakemistoa etydin säveltäjän nimen mukaan, tekniikkalajin mukaan ja sekä säveltäjänimen että tekniikkalajin mukaan. Etydihakemiston tavoitteena on helpottaa kitaransoitonopettajaa työssään. Opettaja voi saada nuotin halutessaan heti tulostetuksi ja oppilaalle käyttöön. Usein nuottien nopea saatavuus on esteenä niiden käytölle. Hakemistolla on myös pedagogista merkitystä: Opettaja saa nopeasti kuvan eri etydien vaikeustasosta ja toisaalta myös etydivalikoimasta, jota hän voi opetuksessaan hyödyntää. Luonnollisesti etydihakemisto on hyvä palvelu kaikille kitaristeille, niin ammattilaisille kuin harrastajille. Toteutetussa etydihakemistossa on käyttäjän toiminnaksi rajattu hakemiston selailu edellä kuvatuin tavoin. Vain ylläpitäjällä on mahdollisuus vaikuttaa palvelun sisältöön. Ylläpitäjällä on käytössään kaikki tarvittavat ylläpito-operaatiot. 18

20 Aloitussivu Hakusivu Kuva 12: Kaavio etydihakemiston käyttöliittymästä 19

21 Musiikinopettaja Soitonopettaja Ylläpitäjä Hakemistopalvelu Muusikko Musiikki - Opiskelija oppilaitokset Harrastelija Koulut Kirjastot Kuva 13: Sidosryhmäkaavio 20

22 Prosessi KIVA:n suunnittelu alkoi ajatuksesta välittää graafisia nuottitiedostoja verkon kautta. Äänen eri muotojen ottaminen mukaan oli luonteva laajennus. Nykyinen tekniikka ei enää juuri aseta esteitä äänen eri muotojen käytölle verkon kautta. Sen sijaan liikkuvan kuvan käyttökelpoisuutta jouduttaneen odottelemaan vielä muutama vuosi. Hyvin pian KIVA:n alkuidean aloittamisesta tekijöille kävi selväksi, ettei vanhoja toimintatapoja kannata siirtää sellaisenaan uuteen ympäristöön. Käyttökelpoisen sovelluksen tekemiseksi oli kaksi toisiaan tukevaa mahdollisuutta: 1) uutta teknologiaa voidaan integroida perinteisiin opetusmuotoihin ja 2) voidaan pyrkiä etsimään uuden teknologian mahdollistamia, aivan uudenlaisia tapoja toteuttaa soitinopetusta. Tekijöille oli selvää, että verkkopedagogisia sovelluksia on jo tehty ja tutkittu, joten Mediakasvatuskeskukseen hakeutuminen oli tässä vaiheessa luonnollista. Jo projektin alussa oli selvää, ettei yhden ihmisen ole mahdollista hallita kaikkea tarvittavaa tietoa ja osaamista. It-alalla näyttää tiimityöskentely olevan arkipäivää ja KIVA:nkin luonteeseen sopivasti tekijät päättivät jo alusta pitäen keskittyä omiin erikoisalueisiinsa, kuitenkin niin, että molemmat pysyvät jatkuvasti ajan tasalla toisen tekemisistä. Pohdinta Tuntuu siltä, että mediakasvatuksen problematiikka on tällä hetkellä käyttäjätason problematiikkaa. Hypermediatuotanto vaatii niin paljon valmiuksia eri aloilta, että yhden ihmisen on vaikea ellei mahdoton hallita niitä kaikkia. Valmiissa ryhmätyöohjelmistoissa on käyttäjien helppo havaita toiminnallisia ongelmia, mutta toimintojen muuttaminen tai korjaaminen vaatii tämänkaltaiseen tuottamiseen erikoistunutta yritystä tai muuta tahoa. Tuotantotason vaatimukset ovat usein käytännönläheisiä ja vaativat useiden ihmisten panosta. Tuotantotasolla voi olla teknisiä esteitä, jotka estävät ideoiden toteuttamista. Erikoistuminen tuotantovaiheessa on näin välttämättömyys. Erilaiset suunnittelumallit antavat kyllä valmiuksia ohjata tuotannon kulkua ja lopputulosta, mutta viime kädessä tekniikka asettaa rajat lopputulokselle. Suunnittelumallien ongelmana on oletus teknisten 21

23 ongelmien ratkaisuista. Saattaa olla että vuosien mittaan ongelmat ratkaistaankin, mutta siihen asti myös suunnittelussa ratkaisut tulisi tehdä teknisten valmiuksien pohjalta. Teoreettisen kirjoittamisen ja käytännön toteuttamisen välillä tuntuu vallitsevan epäsuhta: sovellukset ovat heikommin toimivia kuin mikä olisi mahdollista, koska osa mediakasvatuksen alan voimavaroista pohtii, ehkä hyödyttömästikin, teknisten mahdollisuuksien ulkopuolella liikkuvia aiheita. Esimerkiksi musiikin ja soitonopetuksen alalla sanotaan verkossa liikkuvan äänen heikon laadun olevan usein syy siihen, miksi kehitystyötä ei vielä nähdä tarpeelliseksi. Laatua verrataan esimerkiksi CD-soittimen ääneen. Pitäisi kaiketi kuitenkin tehdä olemassa olevilla valmiuksilla mahdollisimman monipuolisia kokeiluja, koska näin saatua kokemusta on vaikea korvata puhtailla suunnittelumalleilla. Pienetkin tuotannot vaativat taloudellista panostusta. Tietoyhteiskunnassa ei olla ainakaan kehityksen tässä vaiheessa valmiita sijoittamaan sisällöntuotantoon, vaikka sen tärkeydestä käydään jatkuvaa keskustelua joukkoviestimissä. Lähteet Kämäräinen, J. & Haapasalo, L Hyperteksti. Joensuu: Medusa-Software. Luukkonen, J Multimedian tuotantorakenne. Videolla Hypermediaa tekemään 1/2, Päiväopiston ohjelmistoa. Helsinki: TV1 Opetusohjelmat. Manninen, J. & Pesonen, S Aikuisdidaktiset lähestymistavat Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen suunnittelun taustaa. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa: Verkostopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Manninen, J Kurssikoulutuksesta oppimisympäristöihin Aikuiskoulutuksen kehityslinjoja. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa: Verkostopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Matikainen, J. & Manninen, J Johdanto. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa: Verkostopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. 22

24 Pesonen, S WWW-ympäristön erityispiirteet ja didaktiikka. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa: Verkostopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M Towards Network-Based Education: A Multidimensional Model for Principles of Planning and Evaluation. Teoksessa Tella, s. (toim.) Media, Mediation, Time and Communication. Media Education Centre. Department of Teacher Education. University of Helsinki. Media Education Publications 9,

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu

Virtuaaliammattikorkeakoulu Virtuaaliammattikorkeakoulu Pedagogisen käytettävyyden ja opittavuuden välinen suhde Mika Laakkonen Kasvatustieteen lisensiaatti mika.laakkonen@ramk.fi 1 Oppiminen Dualismi vs. monismi (esim. Rene Decartes

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Monta polkua hahmotustaitoihin

Monta polkua hahmotustaitoihin Monta polkua hahmotustaitoihin Miten hahmotustaitojen opetus voi tavoittaa soittajan kokemusperäisen ja toiminnallisen hahmotuksen? Esimerkkeja ja opettajan työkaluja Musiikin perusteiden teemavuosiseminaari

Lisätiedot

MUSIIKINOPETUKSEN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ MeSTRADA on musiikinopetuksen ammattilaisten työskentelyn tueksi kehitetty tiedonhallintajärjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa musiikinopetukseen liittyviä,

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja organisaation muutoshaasteet

Verkkokoulutus ja organisaation muutoshaasteet Verkkokoulutus ja organisaation muutoshaasteet Janne Matikainen, projektipäällikkö Helsingin yliopisto Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia janne.matikainen@helsinki.fi Mistä muutoshaasteet kumpuavat?

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus Rytmit 1 Nuottigrafiikka - Nuottiviivastossa on viisi poikittaissuuntaista viivaa. - Pystysuorat viivat ovat tahtiviivoja. - Tila kahden tahtiviivan välissä on yksi tahti. Tupla tahtiviivoilla merkitään

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitara Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita

Sähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita Ominaisuus Kuvaus Viittaus muihin VLE / tuotteisiin Kontrolli- ominaisuuksia Pedagoginen tarkoitusperä Yksilötehtävät Tehtävien palautus Sähköposti (vrt. palautuksen valvonta ja testaus, opitun (Assignments)

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen

Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat KK Jaana Tolonen 1 Esityksen rakenne Lähestymisnäkökulmat digitaaliseen tarinankerrontaan Oppimisteoriat ja mallit multimediaoppimisessa

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot