RAJAMME VARTIJAT Dornier valvoi laitonta maahantuloa Välimerellä Tiivistä rajavalvontayhteistyötä Itämerellä RVL:n talouden sopeuttamisohjelma edennyt

Transkriptio

1 4 / vuosikerta RAJAMME VARTIJAT Dornier valvoi laitonta maahantuloa Välimerellä Tiivistä rajavalvontayhteistyötä Itämerellä RVL:n talouden sopeuttamisohjelma edennyt

2 20 Viranomaisten sujuva yhteistyö on erittäin tärkeää monialaonnettomuudessa. Suuronnettomuusharjoitus SARgentOrange 2013:een osallistuivat vas. sen johtaja Mika Lejonqvist (Länsi- Suomen merivartiosto), kenttäjohtaja Tomi Nieminen (Esihoidon ja päivystyksen liikelaitos) ja Samu Hiljanen (LSMV). KUVA: LSMV Talouspäällikkö Tiina Lundgren ja suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Jari Tolppanen Rajavartiolaitoksen esikunnasta luottavat tulevaisuuteen. KUVA: NINA KAVERINEN Sisällysluettelo: 7 42 Koira voi tuuli-ilmaisun avulla havainnoida tunturioloissa maastosta riippuen muutaman sadan metrin etäisyydellä. Tuuli-ilmaisuun koulutetaan vanhempi rajavartija Jussi Martinia ja spn Caraa. KUVA: ARTO KOMULAINEN Pääkirjoitus...3 Laittoman maahantulon tulva hallintaan...4 Rajavartiolaitoksen organisaatio uudistuu...7 Cooperation-projekti loppusuoralle...9 Yhteistyö tiivistyi Itämerellä...10 Globalisaatio vaikuttaa valtioiden rajoihin ja rajaturvallisuuteen Uusi laskutapa käyttöön Vartiolaivat Telkkä ja Tiira myydään Norjaan Meripelastusyksiköiden katselmoinnit alkavat Baltic Sea Maritime Incident Response Seminar Harjoitus harjoitus harjoitus harjoitus Punainen hätäraketti havaittu Merivartijoiden matkassa vuotista taivalta juhlittiin Ajankohtaista Työhyvinvointi - tulos hyvästä arjesta Hyvää tuulta - työporukka voi hyvin Rajavauvan äiti kiitti pelastajiaan Juhlapyhien aikaan vilskettä kaakkoisrajalla Kaakkois-Suomen rajavartiosto vei viestiä venäläisille - jatkotoimia tarvitaan...31 Vapaaehtoiset ja viranomaiset harjoittelivat Saariselällä Sisu esitteli taitojaan koululaisille Pääministeri Jyrki Katainen Vaalimaalla Uusi rajakoira - Viikinki Vanhat rajamiehet syysretkelle Virtaniemeen Lähetä sinäkin tarinasi! P-KR:n Rajajääkärikomppanian koulutuksesta Karttakeppi vaihtui rynnäkkökivääriin Vetoleirillä kuntoillaan Lumivyörykoulutusta ja tuuli-ilmaisua Selkokieli selkeyttää turvallisuusviestintää Ymmärrettävää ja saatavilla Kontroll över strömmen av illegal invandring i Medelhavsområdet Cooperation-projektet på slutrakan Reining in Illegal Immigration in the Mediterranean Cooperation project enters the final stretch...51 ISSN:n RV 4/13 on ilmestynyt joulukuussa. Toimitus: Kustantaja Rajavartiolaitos Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen, puh , paivi.kaasinen@raja.fi Toimitussihteeri Marja Naapuri, puh , marja.naapuri@raja.fi Postiosoite Rajamme Vartijat, PL 3, Toimituksen käyntiosoite Panimokatu 1, 3. kerros, Helsinki Käännökset: Multiprint Oy/Multidoc ja Semantix Finland Oy Rajamme Vartijoiden aineiston rajammevartijat@raja.fi Taitto: Kopijyvä Paino: Kopijyvä Oy Tilaukset, niiden peruutukset ja osoitteenmuutokset kirjallisina: Petri Istolainen, Kopijyvä Oy, PL 25, Kuopio, petri.istolainen@kopijyva.fi Kannen kuva: Arto Komulainen: Korvatunturin talvi 2 RAJAMME VARTIJAT

3 Pääkirjoitus Jaakko Kaukanen, Rajavartiolaitoksen päällikkö / Chief of the Finnish Border Guard kenraaliluutnantti / generallöjtnant / Lieutenant General Hyvät lukijat Bästa läsare Dear readers, Joulu on ovella, ja vuosi lähestyy loppuaan. Tilanne rajoillamme on säilynyt vakaana ja turvallisena. Rajanylityspaikoilla liikenne on jatkunut vilkkaana. Tänäkin vuonna itärajan ylittäjien määrä saavuttaa ennätyslukemat. Kasvun on ennustettu jatkuvan myös tulevina vuosina. Merellä olemme välttyneet pahoilta onnettomuuksilta. Työ valmiutemme ja yhteistoimintajärjestelyjen kehittämiseksi suuronnettomuuksien varalta jatkuu. Työt itärajan suurimpien rajanylityspaikkojen laajentamiseksi ovat käynnissä. Hallitus on kehyspäätöksessään osoittanut Rajavartiolaitokselle välttämättömimmät lisävoimavarat rajatarkastustehtävien hoitamiseksi. Merelle olemme saamassa uutta suorituskykyistä kalustoa. Päätökset uusien meripelastushelikoptereiden hankkimiseksi ja Turun Super Pumien modernisoimiseksi on tehty. Uusittu kalusto on operatiivisessa käytössä vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Uusi ulkovartiolaiva Turva saadaan käyttöön Suomenlahdelle ensi vuoden alkupuolella. Voimme olla kiitollisia siitä tuesta ja luottamuksesta, jonka maamme hallitus on RVL:lle osoittanut. Tilanne Euroopan kaakkois- ja etelärajoilla on arabimaiden kuohunnan vuoksi pysynyt hyvin vaikeana. Suomi on kantanut yhteisvastuuta paineenalaisten jäsenmaiden tukemiseksi. Rajavartiomiehemme ovat osoittaneet esimerkillistä taitoa vaikeissa tilanteissa monissa Frontexin operaatioissa. Nämä tehtävät jatkuvat myös ensi vuonna ja kenties hieman suuremmalla panoksella. Taloutemme sopeuttamisohjelma, joka tähtää vuoteen 2017, on pantu käyntiin. Ensi vuosi on ohjelman toimeenpanossa merkittävä. Muutokset kohdistuvat lähes kaikkiin yksiköihimme, ja noin 500 virkamiehemme tehtävä tai sijoituspaikka muuttuu. Olen kiitollisena pannut merkille, että muutosten välttämättömyys on henkilöstömme keskuudessa laajasti ymmärretty. RVL pitää huolta väestään ja on jatkossakin turvallinen työpaikka. Lausun kiitokset tunnollisesta työstä koko RVL:n henkilöstölle ja riveissämme palveleville varusmiehille. Kiitän kaikkia kumppaneitamme, ystäviämme ja tukijoitamme kaikkialla Suomessa. Rajaseudun ja saariston asukkaat ovat työmme tukijoina ja ystävinämme erityisen kiitollisuuden kohteena. Toivotan kiitollisin mielin kaikille lehtemme lukijoille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. Julen står inför dörren och året närmar sig sitt slut. Läget vid våra gränser har förblivit stabilt och tryggt. Vid gränsövergångsställena har trafiken fortsatt att vara livlig. Även i år når antalet personer som passerar gränsen nya rekord. Ökningen förväntas fortgå även under de kommande åren. Till sjöss har vi lyckats undgå svåra olyckor. Arbetet för att utveckla vår beredskap och vårt samarbetsarrangemang inför en eventuell storolycka fortsätter. Arbetena med att bygga ut de största gränsövergångsställena vid östgränsen fortsätter. Regeringen har i sitt rambeslut riktat de nödvändigaste extra resurserna till Gränsbevakningsväsendet för skötseln av gränskontrolluppgifter. Till sjöss är vi på väg att få ny funktionsduglig materiel. Besluten om att anskaffa nya sjöräddningshelikoptrar och modernisera Super Puma-helikoptrarna i Åbo har fattats. Det moderniserade materielet kommer att vara i operativt bruk under den andra hälften av detta decennium. Det nya högsjöbevakningsfartyget Turva tas i burk på Finska viken i början av nästa år. Vi kan vara tacksamma för det stöd och förtroende som vårt lands regering har visat GBV. Läget vid Europas sydöstra och södra gräns har till följd av oroligheterna i arabvärdlen varit fortsatt svårt. Finland har burit gemensamt ansvar för att stöda de medlemstater som står under press. Våra gränsbevakningsmän har visat exemplarisk färdighet i svåra situationer i ett flertal Frontex operationer. Dessa uppgifter fortsätter även nästa år och eventuellt med en lite större insats. Anpassningsprogrammet för vår ekonomi med sikte på 2017 har inletts. Nästa år är betydelsefullt med tanke på verkställandet av programmet. Omändringarna berör nästan alla våra enheter och cirka femhundra av våra tjänstemäns uppgifter och placeringsorter kommer att ändras. Jag har tacksamt lagt märke till att vår personal har haft stor förståelse för de nödvändiga omändringarna. GBV tar hand om sin personal och är även i fortsättningen en trygg arbetsplats. Jag vill rikta ett stort tack till hela personalen på GBV och de beväringar som tjänat i våra led för ett plikttroget arbete. Jag tackar alla samarbetspartner, våra vänner och anhängare runt om i hela Finland. Invånarna vid gränsområdet och i skärgården är vänner och anhängare av vårt arbete och till dem vill jag framföra ett särskilt tack. Tacksamt önskar jag alla läsare av vår tidning en Fridfull Jul och ett Gott Nytt År. The year is drawing to a close and Christmas is already knocking at the door. The situation on our borders has remained stable and secure. Traffic at border crossings continues to be brisk, and a record number of crossings were once again made across the eastern border. This growth is forecast to continue during the coming years. We avoided any serious maritime accidents, and we are engaging in continued efforts to develop our cooperation arrangements and preparedness for major incidents. Work to expand the major crossing points on the eastern border is underway. In its framework decision, the government allocated vital extra resources to the Border Guard for handling border control procedures. Our maritime units are also receiving a new, highperformance fleet. Decisions have also been made to acquire new maritime rescue helicopters and modernise Turku s Super Pumas. The new equipment will be in operation sometime after A new offshore patrol vessel, OPV Turva, will be available for use in the Gulf of Finland during the first half of We can be grateful for the support and confidence that our government has shown in the Finnish Border Guard. Due to upheavals in Arab countries, the situation on Europe s south-eastern and southern borders has remained extremely challenging. Finland has been shouldering its joint responsibility to help any member states that are coming under pressure. Our border guards have, for example, demonstrated exemplary skill in difficult situations during numerous Frontex operations. These duties will also continue next year, and may also require slightly more resources. Our economic adjustment programme, which is scheduled for completion in 2017, has been set in motion. Significant measures will be implemented next year, and these changes will affect almost all of our units: about five hundred officials will be transferring to new tasks or new locations. We are grateful to note that the necessity of these changes has been largely understood among our personnel. The Finnish Border Guard takes care of its own and will continue to provide a secure workplace. I would like to thank everyone for their diligent work not only Border Guard personnel but also the national service recruits serving in our ranks. I would also like to thank our partners, friends and supporters all across Finland. We are also especially grateful to those who live in border zones and archipelagos for their continued support and friendship. Everyone s contribution is appreciated, and with that in mind, I would like to wish all of our readers a merry Christmas and a happy New Year. RAJAMME VARTIJAT 3

4 ARTIKKELI: TIINA KOMI Rajavartiolaitoksen merivalvontalentokone Dornier 228 miehistöineen osallistui marraskuussa Hermesoperaatioon Lampedusan alueella Italiassa. KUVA: VARTIOLENTOLAIVUE Laittoman maahantulon tulva hallintaan Välimerellä 4 RAJAMME VARTIJAT

5 Suomi tukee laittoman maahantulon valvontaa Välimerellä. Tavoite on saada tilanne kokonaan hallintaan. Keinoihin kuuluvat muun muassa maahanmuuttopaineiden alaisten maiden auttaminen, Eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ja palautuspolitiikan kehittäminen, laillisten maahantulomahdollisuuksien parantaminen sekä taistelu ihmissalakuljetusta ja organisoitua rikollisuutta vastaan. Laiton maahantulo on jatkunut Välimeren alueella yli kymmenen vuotta. Lokakuussa Italian eteläisimmän kohdan pienen Lampedusan saaren edustalla sattui onnettomuus. Afrikkalaisia kuljettanut alus syttyi tuleen ja upposi. Lähes 400 ihmistä kuoli. Euroopan unionin oikeus- ja sisäasianneuvosto perusti nopeasti onnettomuuden jälkeen erikoistyöryhmän pohtimaan, miten Välimeren tilanne saadaan hallintaan, ettei vastaavia tragedioita enää tapahdu. Työryhmää johtaa Euroopan komissio. Suomea työryhmässä edustaa rajaturvallisuusasiantuntija Vesa Blomqvist Rajavartiolaitoksen esikunnan kansainvälisen yhteistyön yksiköstä. Suomi auttaa Välimerellä Komissio myönsi EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexille 7,9 miljoonan euron lisärahoituksen Välimeren yhteisoperaatioiden jatkamiseen. Näistä tärkein on Hermes-operaatio Lampedusan alueella. Frontex koordinoi operaatiota, ja Euroopan jäsenmaat tukevat Frontexia antamalla kalustoaan ja henkilöstöään sen ja operaation isäntämaan käyttöön. Suomi tarjosi Frontexin pyynnöstä operaatioon Dornier 228 -merivalvontalentokonetta. Rajavartiolaitos osallistui Hermes-operaatioon marraskuussa. Italiaa avustettiin Afrikan rannikolta Eurooppaan meriteitse suuntautuvan laittoman siirtolaisvirran valvonnassa ja pelastustoimissa. Jäsenmailta on pyydetty myös debriefing-asiantuntijoita. He haastattelevat kiinni otettuja, laittomasti maahan saapuneita ihmisiä. Mukana on myös suomalaisia asiantuntijoita, kertoi rajaturvallisuusasiantuntija, everstiluutnantti Mika Rytkönen RVLE:n kansainvälisen yhteistyön yksiköstä. RVL on valmis järjestämään onnettomuuspaikan koordinoijan kursseja (OSC) ja lentotoiminnan koordinaattorikurssin (ACO), jos Frontex näitä pyytää. Marraskuussa Raja- ja merivartiokoulu järjesti yhden aiemmin suunnitellun onnettomuuspaikan koordinoijan kurssin, johon Frontexinkin edustaja osallistui. Frontexilla on Välimerellä käynnissä parhaillaan kolme muuta yhteisoperaatiota: yksi Kreikassa, toinen Espanjan rannikolla Gibraltarilla ja kolmas Kreikan ja Italian välissä. Ihmissalakuljetusbisnes kannattaa Maailman kriisit näkyvät pakolaisten virrassa. Arabikeväänä 2011 laittomasti Eurooppaan pyrkivien määrä kasvoi merkittävästi, kunnes hiljeni saman vuoden lokakuussa. Tämän vuoden toukokuussa määrä lähti jälleen jyrkkään kasvuun. Syyrialaisten pakolaisten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Pakolaisuuteen ja laittomaan siirtolaisuuteen ei olisi tarvetta, jos elinolot omassa maassa olisivat hyvät. Kolmansien maiden kansalaisten auttaminen heidän omassa maassaan onkin ensiarvoisen tärkeää mm. kehitystuen avulla. Yhteistyön parantaminen kolmansien maiden kanssa olisi toimiva keino laittoman maahantulon torjunnassa. Mutta esimerkiksi Libyassa ei ole olemassa hallintoa, jonka kanssa asioista voisi sopia. Niinpä ihmisten salakuljetusta järjestävien organisaatioiden kontrolloiminen Libyan rannikolla ei onnistu, Rytkönen sanoo. Ihmissalakuljetus on Blomqvistin mukaan parempaa bisnestä kuin huumekauppa. Salakuljettajia huolestuttaa tavaran meno perille, koska esimerkiksi huumeista maksetaan vasta tavaran tultua perille. Salakuljetettavilta ihmisiltä taas peritään maksu etukäteen. Salakuljettajia ei kovin paljon kiinnosta pääsevätkö asiakkaat perille. Samat organisaatiot järjestävät huumeiden ja ihmisten salakuljetusta. Ihmissalakuljetusta on vaikea näyttää toteen. Rikolliset tekevät sitä, missä riski on pieni ja tuotto suuri. Meripelastuksen kahdet kasvot EU torjuu laitonta maahantuloa parantamalla tilannetietoisuutta ja reagointikykyä. Joulukuun alussa alettiin käyttää uutta Euroopan rajavalvontajärjestelmää nimeltä EUROSUR. Laittoman maahantulon havaitseminen mahdollisimman varhain on tärkeää myös ihmishenkien suojelemiseksi ja pelastamiseksi. RAJAMME VARTIJAT 5

6 Rajaturvallisuusasiantuntija Mika Rytkönen korostaa, että on kaikkien etu, että pakolaiset ja laittomat siirtolaiset saadaan yhteiskunnan turvaverkkojen piiriin. KUVA: NINA KAVERINEN Meripelastuskapasiteettia lisättiin pian lokakuisen onnettomuuden jälkeen Lampedusan lähellä. Kapasiteetin lisääminen voi toimia myös vetotekijänä. Kun ihmiset ja heitä salakuljettavat rikollisorganisaatiot kuulevat, että merellä on aiempaa enemmän pelastusaluksia, se voi lisätä Eurooppaan pyrkivien määrää. Tämä saattaa lisätä hukkumiskuolemia, Rytkönen sanoo. Siirtolaisten alukset ovat usein huonokuntoisia. Osa laittomista maahan pyrkijöistä hajottaa veneensä tahallaan toivoen, että rajatarkastusoperaatio muuttuu pelastusoperaatioksi. Tavoite on päästä viranomaisten veneillä rantaan ja anoa turvapaikkaa. Tarvitaan asiantuntijoita, joilla on kokemusta laittomien maahantulijoiden puhuttamisesta. Ihmiset pyrkivät Eurooppaan ja voivat väittää tulevansa alueilta, joille ei palauteta ihmisiä. Papereita heillä ei ole. On vaikea tunnistaa todella suojelua tarvitsevat ihmiset elintasopakolaisista, Rytkönen kertoo. Solidaarisuus kunniaan RVL osallistuu jatkuvasti kansainväliseen rajanvalvontatyöhön Frontexin koordinoimissa operaatioissa. Keskimäärin reilut neljä henkilöä on koko ajan niissä mukana. Tämä vastaa 4 5 henkilötyövuotta vuodessa. Ensi vuonna Suomen osallistumista lisätään ehkä kahdella henkilötyövuodella ja merivalvontalentokone lähetetään todennäköisesti kahdeksi kuukaudeksi Välimerelle. Suomalainen partiovene lähetetään Kreikan saaristoon 2 6 kuukaudeksi riippuen Frontexille annettavasta rahoituksesta. Frontex maksaa takaisin suurimman osan kuluista. Suomi vastaa lähinnä operaatioihin lähettämiensä henkilöiden palkkakuluista. Tämä on yksi tapa osoittaa solidaarisuutta Schengen-alueen maille, Mika Rytkönen sanoo. Blomqvist muistuttaa laittoman maahantulon koskevan myös Suomea, koska Suomi kuuluu Schengen-alueeseen. Siksi meidän on oltava mukana siellä, mistä maahanmuuttajat saapuvat. Vuoto jossain Schengen-alueen rajalla kyseenalaistaa koko alueen luotettavuuden. Siirtolais- ja pakolaisvirtoja on ollut aina ja tulee aina olemaan. Tarvitaan paljon toimenpiteitä, jotta tilanne pysyy Schengen-alueen toimivuuden ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ihmistenkin näkökulmasta hyväksyttävällä tasolla, sanoo Vesa Blomqvist. Rajavalvonnan keskeinen tavoite on saada laiton maahantulo viranomaisten hallintaan, jotta pakolaiset ja laittomat siirtolaiset saadaan yhteiskunnan turvaverkkoihin. Muuten he ovat alttiita ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle. On kaikkien etu, että heidät saadaan rajalla kiinni, korostaa Mika Rytkönen. Rajaturvallisuusasiantuntija Vesa Blomqvistin mukaan kauaskantoisesti tehokkainta ihmissalakuljetuksen torjuntaa on parantaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja vaikeuttaa rikollisjärjestöjen toimintaa sitä kautta. KUVA: NINA KAVERINEN Keinoja estää laiton maahantulo 1. Yhteistyö kolmansien maiden kanssa 2. Rajavalvonta, joka samalla parantaa mahdollisuuksia pelastaa ihmishenkiä 3. Eurooppalaisen turvapaikka- ja palautuspolitiikan toimivuus 4. Laillisten maahantulomahdollisuuksien parantaminen 5. Taistelu ihmissalakuljetusta ja organisoitua rikollisuutta vastaan 6 RAJAMME VARTIJAT

7 ARTIKKELI: TIINA KOMI Talouspäällikkö Tiina Lundgren ja suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Jari Tolppanen Rajavartiolaitoksen esikunnasta luottavat tulevaiuuteen. KUVA: NINA KAVERINEN Rajavartiolaitoksen organisaatio uudistuu Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelma etenee suunnitelman mukaan. Hallinto- ja tukipalveluja kevennetään ja keskitetään. Voimavaroja keskitetään Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle ja Suomenlahdelle. RAJAMME VARTIJAT 7

8 Rajavartiolaitoksessa on tehty organisaatiomuutoksia, ja uusia muutoksia on tulossa vuoden vaihteessa. Muutosten moottori ovat valtion asettamat säästötavoitteet ja kustannusten kasvu. RVL on valmistellut viime vuonna laajan talouden sopeuttamisohjelman, jolla pyritään 28 miljoonan euron säästöihin vuoteen 2017 mennessä. Ilma- ja vartioaluskaluston käyttöperiaatteita uudistamalla, hallinnon ja tukipalvelujen tehtäviä keskittämällä ja edullisempiin toimitiloihin siirtymällä tavoitellaan noin yhdeksän miljoonan euron säästöjä. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnitteluja talousyksikön päällikön everstiluutnantti Jari Tolppasen mukaan säästötoimet toteutetaan niin, että niiden vaikutus rajaturvallisuuteen ja merelliseen turvallisuuteen jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Henkilöstömenoja vähennetään 19 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 300 henkilöstötyövuotta. Henkilöstöä vähennetään luonnollisen poistuman kautta. Ketään ei irtisanota eikä lomauteta. RVL:n palveluksessa on nyt noin henkilöä. Lähtötilanteemme oli hyvä, kun hallitus asetti nämä merkittävät säästövelvoitteet. Uutta henkilöstöä on rekrytoitu harkiten. Uusia rajavartijoita on palkattu monena vuonna vain kaakkoisrajalle ja pääkaupunkiseudulle. Nyt voimme toteuttaa sopeuttamistoimet asteittain ja pidemmällä aikavälillä. Tolppanen muistuttaa, että samaan aikaan sopeuttamistoimien kanssa tehdään merkittäviä investointeja RVL:n toimintakyvyn kehittämiseksi. Vartio- ja ilma-aluskalusto uudistetaan kokonaan, mikä parantaa toimintakykyä merellä. Kasvavan rajaliikenteen hallintaan on myönnetty merkittävät lisävoimavarat. Hallitus tavoittelee Venäjän kasvavien markkinoiden ja venäläisten kasvavan ostovoiman hyödyntämistä. Näillä voimavarasiirroilla ja priorisoinneilla RVL on valmiimpi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Luottavaisin mielin Yksi talouden sopeuttamistoimi ovat säästöt RVL:n hallinto- ja tukipalveluissa, jotka tarkoittavat henkilöstö- ja taloushallintoa sekä teknisiä palveluja. Ne keskitetään Rajavartiolaitoksen esikunnan johtoon vuoden 2014 alusta alkaen. Muutokset koskevat 220 virkamiestä, ja ne aiheuttavat noin 20 henkilötyövuoden säästön vuoteen 2017 mennessä. Tähän asti kaikki yhdeksän hallintoyksikköä ovat vastanneet itsenäisesti henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävistä sekä teknisistä palveluista. Jatkossa nämä palvelut tuotetaan keskitetysti RVLE:n johdossa. RVL:n taloushallinnon tehtävistä vastaa vuoden 2014 alusta alkaen suunnittelu- ja talousyksikön taloushallintoryhmä. Talouspäällikkö Tiina Lundgren suunnittelu- ja talousyksiköstä kertoo, että taloushallinnon keskittämisen suunnittelu aloitettiin noin puolitoista vuotta sitten. Uuden organisaation tehtävät laitettiin hakuun, ja henkilöstövalinnat tehtiin kesään mennessä. Ryhmän virkamiehet jatkavat nykyisillä virkapaikoillaan, mutta johtosuhde ja tehtävät muuttuvat. Kenenkään ei tarvitse vaihtaa paikkakuntaa. Lundgren sanoo, että hallintoyksiköillä on ollut toimialakohtaiset toimijat joka asiaan erikseen. Sopeuttamisohjelmaa valmistellessamme huomasimme, että meillä on yhdeksän eri tapaa tehdä töitä ja toiset ovat tehokkaampia kuin toiset. Tehokkaimmin toimivat ne, jotka ovat keskittäneet toiminnat, Lundgren sanoo. Säästöä syntyy, kun prosessit yhdenmukaistetaan. Henkilöstön ammattitaito kehittyy heidän tehdessään päätyönä taloushallintotehtäviä. Vähemmän henkilöstöä Lundgren ja Tolppanen uskovat, että nykyisistä tehtävistä selvitään vähemmällä henkilöstöllä. Vartiostot, Vartiolentolaivue ja koulu voivat puolestaan keskittyä operatiivisiin tehtäviinsä. Lundgren vakuuttaa, että muutokset on pyritty toteuttamaan mahdollisimman henkilöstöystävällisesti. Muutosta on valmisteltu yhdessä henkilöstön kanssa ja kartoitettu etukäteen hyvät käytänteet. Lundgrenin mukaan henkilöstö on suhtautunut hyvin muutokseen. Henkilöstö haluaa puhaltaa yhteen hiileen ja osoittaa, että muutos onnistuu. Pystymme nyt hoitamaan palvelut tehokkaammin ja laadukkaammin, ja henkilöstö saa työskennellä ammattitaitoisen taloushallintohenkilöstön johdossa, Tolppanen jatkaa. Olemme hyvin turvallisin ja luottavaisin mielin. Uskomme muutoksen toimivan ja onnistuvan hyvin, Tiina Lundgren ja Jari Tolppanen sanovat. Espoosta Imatralle Raja- ja merivartiokoulun toiminnot keskitetään pääosin Imatralle kesään 2014 mennessä. Samalla koulun sisäistä kokoonpanoa uudistetaan. Porkkalan merivartioasemalle sijoitetaan pieni merellisen koulutuksen yksikkö. Espoon toimitiloista luovutaan. Näin syntyy yli euron säästö vuokrakuluissa vuodessa, Tolppanen kertoo. Espoon koulutuskeskuksessa on työskennellyt 40 henkilöä. Tiina Lundgren kertoo, että osa hallinnollisissa tehtävissä työskennelleistä siirtyy RVLE:aan Helsinkiin. Vuoden 2014 heinäkuun alkuun mennessä Imatralle siirtyy 23 tehtävää. Vähemmän vartioasemia Voimavaroja keskitetään kaakkoisrajalle ja Suomenlahdelle. Rajojen valvontaa vähennetään Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta noin 40 prosenttia. Valvontaa voidaan vähentää osin partioiden hyvän liikkuvuuden, teknisten valvontajärjestelmien ja ilma-alusten ansiosta. Näin säästetään 180 henkilötyövuotta vuoteen 2017 mennessä. Lapissa lakkautetaan neljä vartioasemaa. Toiminnot keskitetään Kelloselän, Raja- Joosepin, Ivalon ja Muonion vartioasemille. Tammikuun alkuun mennessä 51 virkamiestä on siirtynyt uusiin virkapaikkoihin. Lapissa säästetään pelkästään muissa toimintamenoissa yli miljoona euroa vuodessa. Säästö syntyy toimitilavuokrista sekä ICT-, materiaali- ja kuljetusvälinemenoista, Tolppanen sanoo. Merivartioasemia ei lakkauteta, mutta niitä siirretään edullisempiin toimitiloihin. Saarista on jo alettu siirtyä mantereelle, mikä tulee edullisemmaksi. Suomenlahdella muutoksia Suomenlahden merivartioston organisaatio muuttuu. Suomenlinnan merivartioasema 8 RAJAMME VARTIJAT

9 TEKSTI: ANNA-LIISA KAKKO siirretään Katajanokalle, ja aseman nimi muuttuu Helsingin merivartioasemaksi. Uutena yksikkönä perustetaan Vartiolaiva Turva. Samalla merivartiostot luopuvat kolmesta Telkkä-luokan vartiolaivasta. Vuoden vaihteessa SLMV:oon perustetaan Sataman rajatarkastusyksikkö, joka huolehtii muun muassa Pietarin matkustajaliikenteen rajatarkastuksista. Merivartioasemien määrä pysyy kahdeksana, mutta hallinnollinen vastuu jakautuu kolmelle asemalle. Glosholmenin merivartioasema muuttuu Porvoon merivartioasemaksi ja liitetään hallinnollisesti Helsingin merivartioaseman alaisuuteen vuoden vaihteessa. Hurpun ja Haapasaaren merivartioasemat liitetään Kotkaan merivartioaseman alaisuuteen. Porkkalan merivartioston alaisuuteen siirtyvät Hangon ja Tammisaaren merivartioasemat. Vartiolentolaivueen organisaatio muuttui kesäkuussa. Vartiolentueet ja lentokoulutusyksikkö lakkautettiin johtoportaina. Laivueen komentajan johtoon perustettiin kaksi uutta yksikköä: Lentotoimintayksikkö ja Lentotekninen yksikkö. Turun, Helsingin ja Rovaniemen lentoryhmät johtavat lentotoimintayksikköä ja korjaamotoiminnot lentoteknistä yksikköä. Hallinto kevenee ja tehostuu, kun lentotoiminta ja ilma-alustekninen huolto suunnitellaan keskitetysti, Tolppanen kertoo. RVLE ja Katajanokalla toimiva Suomenlahden merivartioston esikunta sekä Vartiolentolaivueen esikunta keskitetään samaan toimitilaan. Tavoite on miljoonan euron säästöt verrattuna tilanteeseen, jossa laitoksen ja laivueen esikunta toimivat vielä Korkeavuorenkadulla ja Suomenlahden merivartioston esikunta Laivastokadulla. Tämä muutos tapahtuu aikaisintaan vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa, Jari Tolppanen sanoo. Teknillinen toimiala * Tietohallintoyksikkö, yksikön päällikkö, everstiluutnantti Tuomas Laosmaa * Tietotekniikkayksikkö, yksikön päällikkö, komentaja Ari Laaksonen * Materiaaliyksikkö, yksikön päällikkö, majuri Veli-Matti Valli * Alusyksikkö, yli-insinööri Gunnar Holm * Kiinteistöyksikkö, kiinteistöjohtaja Heikki Lappalainen * Kaupallinen yksikkö, hankintapäällikkö (rekrytointi käynnissä) Henkilöstötoimiala * Palvelussuhdeyksikön päällikkö, majuri Heikki Kumpula * HR- palveluryhmän johtaja Riitta Kauppinen * Matkustuspalveluryhmän johtaja Minna Vihreäluoto Taloustoimiala * Taloushallintoryhmä, talouspäällikkö Tiina Lundgren * Kirjanpitosektorin johtaja Sari Nira * Menojen käsittelysektorin johtaja Pirkko Kujanen * Suunnittelu- ja raportointisektorin johtaja Kirsi Väänänen Cooperation-projekti loppusuoralle Rajavartiolaitoksen johtama eurooppalaisten merellisten viranomaisten tietojenvaihtoympäristön rakentamista tukeva Cooperation Project Maritime Surveillance -projekti etenee aikataulun ja suunnitelman mukaan tuloksiin ja loppuun. Rajavartiolaitos jätti rahoittajalle, Euroopan komissiolle, syyskuun lopussa projektin väliraportin. Komissio hyväksyi sen marraskuun lopussa. Väliraportti sisältää raportin projektissa tehdystä työstä, projektin hallinnon arviointia ja talousraportin ensimmäiseltä kahdeksalta kuukaudelta. Projektin väliraporttiin ja muuhun ajankohtaistietoon voi tutustua projektin kotisivuilla osoitteessa Kolme projektin neljästä asiantuntijatyöryhmästä lopetti työnsä marraskuun loppuun mennessä. Käyttötapauksia ja informaatiopalveluja määrittänyt Ruotsin rannikkovartioston johtama työryhmä sai työnsä valmiiksi heinäkuussa ja palautti loppuraporttinsa elokuun alussa. Italian avaruusviraston johtama kustannus-hyötyanalyysia työstävä asiantuntijatyöryhmä ja Ranskan puolustusministeriön johtama, pääsyoikeuksia tutkiva asiantuntijatyöryhmä viimeistelevät loppuraporttinsa joulukuun loppuun mennessä. Viides, Portugalin meriasioiden pääosaston johtama dataelementtejä ja palveluja määrittävä työryhmä, jättää loppuraporttinsa aikataulussa tammikuun loppuun mennessä. Asiantuntijatyöryhmien loppuraporttien valmistuminen kiihdyttää työtahtia projektin hallinnossa. Tammi-maaliskuussa projektihallinto paketoi tulokset loppuraportiksi, jonka se luovuttaa komissiolle maaliskuun lopussa. RAJAMME VARTIJAT 9

10 TEKSTI: TIINA KOMI Yhteistyö tiivistyi Itämerellä Itämeren rajavalvontayhteistyönä toteutetut operaatiot onnistuivat Suomen puheenjohtajuuskaudella hyvin. Ensimmäisessä operaatiossa paljastui suuri salakuljetusyritys. Yhteistyö lujittui ja tiedon vaihto tehostui. Itämeren rajavalvontayhteistyö (BSRBCC) tehostaa merellisen lainvalvonnan ja rikollisuuden torjuntaa, jossa oleellista on jäsenmaiden keskinäinen tiedonvaihto. Puheenjohtajuus kiertää Itämeren rantavaltiolta toiselle vuorovuosina. Tänä vuonna vuorossa on ollut Suomi. Käytännössä yhteistyötä on koordinoitu Länsi-Suomen merivartioston johtokeskuksesta Turusta. ICC-upseeri Mikael Westerlund on tyytyväinen puheenjohtajakauden saavutuksiin. Analyytikot mukana suunnittelussa Suomi otti tänä vuonna käyttöön uuden konseptin. Kesän operaatiot suunniteltiin toukokuussa yhteisessä seminaarissa Naantalissa. Jokaisesta BSRBCC:n maasta osallistui seminaariin vähintään yksi edustaja. He olivat analyytikkoja ja merivalvonnan asiantuntijoita. Jäsenmaiden asiantuntijoiden kutsuminen mukaan operaatioiden suunnitteluun oli aivan uutta. Suurin operaatio, niin sanottu Baltic Summer 2013, koski huviveneliikennettä. Se toteutettiin kolmessa osassa kesä-, Rajaturvallisuusasiantuntija Matti Kropsun ja analyytikko Mari Jaakkolan mukaan uhkat Itämerellä tunnistetaan yhteistyössä. KUVA: NINA KAVERINEN 10 RAJAMME VARTIJAT

11 heinä- ja elokuussa. Joka osaoperaatio eli niin sanottu Hot Spot kesti viisi vuorokautta. Jokaisella oli oma johtajamaa, mikä edusti myös uutta toimintatapaa. Operaatio tutki, onko huviveneissä rajat ylittävää rikollisuutta, kertoo rajaturvallisuusasiantuntija, komentajakapteeni Matti Kropsu Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosastolta Helsingistä. Kesäkuun Hot Spotissa koordinaatiovastuussa oli Suomi, ja operaatio toteutettiin Suomenlahden alueella. Mukana olivat Viro ja Venäjä. Heinäkuussa vastuussa oli Latvia, ja Hot Spot toteutettiin keskisellä Itämerellä. Mukana olivat Ruotsi, Viro, Suomi, Liettua, Puola ja Venäjä. Elokuussa vetovastuussa oli Saksa, ja mukana olivat Tanska, Puola ja Ruotsi. Elokuun Hot Spot toteutettiin eteläisellä Itämerellä. Puheenjohtajamaa Suomi laati operaation raamit ja suunnitteli mitä ja milloin valvotaan. Sen jälkeen jäsenmaat pääsivät itse suunnittelemaan valvontaiskuja sekä sitä, mitä resursseja käytetään ja miten raportoidaan. Vastaavaa ei ole ennen tapahtunut, Westerlund kertoo. Uutta oli myös yhteisen operatiivisen tason riskianalyysin laatiminen operaatioita suunniteltaessa. Riskianalyysi toimi kesän operaatioiden perustana. Westerlundin mukaan jäsenmaat pitivät menetelmää hyvänä ja haluavat jatkaa käytäntöä tulevaisuudessakin. Rosvot kiinni Huviveneliikennettä koskeva kolmiosainen operaatio alkoi kesäkuun lopussa ja jatkui elokuun puoliväliin. Ajanjaksona tarkastettiin noin 600 huvivenettä. Länsi-Suomen merivartiosto tarkastaa vuosittain noin huvialusta. Jäsenmaita on kahdeksan, ja jotkut niistä tarkastavat tätä vähemmän ja jotkut enemmän aluksia. Yhteensä tarkastuksia tehdään kymmeniätuhansia. Operaatio poikkesi normaalista siinä, että valvonta oli tehostettua ja rajattu kolmeen viiden päivään valvontaiskuun. Ennen kaikkea valvonta ylitti rajat. Operaatio onnistui hyvin. Tulokset olivat normaaleja. Iskuissa löydettiin lähinnä lieviä rajasäännöstöjen loukkauksia. Operaation vanavedessä paljastettiin yksi salakuljetusyritys. Kyse oli huomattavasta erästä korkeasti verotettavia tuotteita. Mielestäni tulos oli hyvä. Salakuljetus ei olisi paljastanut, jollei operaatiota olisi toteutettu tällä konseptilla ja tiedonvaihdolla. Jäsenmailta saadussa palautteessa operaatiota pidetään erittäin onnistuneena. Yhteistyö on toiminut hyvin, ja huvinveneoperaatiossa opittiin Westerlundin mukaan uusia taktisia menetelmiä. Operaatiossa kokeiltiin Frontexin paikannusjärjestelmää, jonka avulla seurataan maista käsin missä alus, esimerkiksi lentokone tai laiva, menee. Järjestelmän käyttöä kokeiltiin useissa maissa, ja tulokset olivat hyviä. Kun valvontaa tehdään yhteistyönä, on hyvä esimerkiksi nähdä, missä toisen maan lentokone lentää. Tästä olisi jatkossakin hyötyä, mutta en tiedä, voisiko tällaisen paikannusjärjestelmän käyttöä vakinaistaa. Kaikkien maiden lainsäädännöt eivät sitä salli ainakaan vielä. Luotettava kuva Itämereltä Syyskuussa toteutettiin operaatio Baltic Tracking, jossa panostettiin isojen alusten seurantaan. Operaatiossa keskityttiin asiatiedon luotettavuuden tarkistamiseen, ja se toteutettiin valvontakeskuksista maista. Automatic Identification System (AIS) on aluksen tunnistamiseen ja sijainnin määrittämiseen luotu järjestelmä. Kuka tahansa voi seurata netin kautta, miten alukset liikkuvat merellä. Osan tiedoista, kuten määränpään, alukset syöttävät järjestelmään itse. Halusimme saada kuvan siitä, miten hyvin nämä tiedot pitävät paikkansa Itämeren alueella. Vertasimme operaatiossa noin 500 rahtialuksen AIS-tietoja muiden tietojärjestelmien tietoihin, Westerlund sanoo. Vain kolmessa tapauksessa löytyi epäkohtia, ja nekin olivat hyvin marginaalisia. Esimerkiksi määränpää oli väärä, koska järjestelmään oli unohtunut edellisen sataman nimi. Kyse oli kevyestä mutta tärkeästä operaatiosta. Molemmat operaatiot onnistuivat hyvin. Monen vuoden yhteistyö tuottaa tulosta. Operaatioissa treenattiin tietojen vaihtoa tositilanteita varten, sanoo Matti Kropsu. Itämeren riskianalyysi Itämeren rajaturvallisuustilanne ei ole muuttunut merkittävästi. Laiton maahantulo Venäjältä ja Valko-Venäjältä Baltian alueelle on kasvanut. Ongelmina ovat myös salakuljetus ja varastettu tavara. Suomen puheenjohtajuuskaudella tehtiin ensimmäisen kerran Itämeren maiden yhteistyönä operatiivisen tason riskianalyysia, jota hyödynnettiin operaatioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Riskianalyysia on toki tehty ennenkin, mutta ei tällä konseptilla. Eri maiden merellisen valvonnan asiantuntijat ja analyytikot kokoontuivat toukokuussa seminaariin, jossa viimeisteltiin kesän operaatioiden Baltic Summer ja Baltic Tracking operaatiosuunnitelmat. Operatiivisen tason analyytikot pyrkivät määrittämään jo etukäteen lähettyjen kysymysten perusteella uhkia ja riskialueita. Analyysitoimintojen toinen osa koostui vuosittain laadittavasta strategisen tason uhka-arviosta. Tavoite on muodostaa kattava kuva Itämeren alueen rajaturvallisuustilanteesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja riskeistä, kertoo analyytikko Mari Jaakkola Rajavartiolaitoksen esikunnan Tilanneja riskianalyysikeskuksesta. Laiton maahantulo, salakuljetus, varastetut ajoneuvot ja veneet saavat uhka-arviossa erityistä huomiota. Arviossa kuvataan myös niiden mahdolliset reitit ja painopistealueet. Uhkien määrittelyn lisäksi arviossa annetaan RAJAMME VARTIJAT 11

12 TEKSTI: MINNA JOKELA suosituksia seuraavalle puheenjohtajamaalle toiminnan kohdentamisesta. Jaakkolan mukaan Itämeren alueen rajaturvallisuustilanne ei ole muuttunut merkittävästi. Baltian maihin Venäjältä ja Valko-Venäjältä kohdistunut laiton maahantulo on ollut viime vuodet kasvussa. Myös sisärajojen kautta tapahtuva laiton maahantulo sekä laillisten matkustuskanavien käyttö laittomaan maahantuloon ja työntekoon nousevat esiin arviossa. Salakuljetus ja varastetun tavaran kuljetus ovat myös merkittävä ongelma etenkin Schengenin sisäisillä laivareiteillä. Painopistealueita ovat Saksan, Puolan ja Tanskan satamat ja yhä etenevästi Tallinnan satama. Vuosittaisia uhka-arvioita kehitetään. Analyytikoiden mielestä raportin sisältö jää turhan yleiselle tasolle. Analyytikko Mari Jaakkola arvelee, että analyysitoimintojen merkitys lisääntyy Itämeriyhteistyössä. Vuosittaisia uhka-arvioitakin pyritään kehittämään. Strateginen analyysi helpottaa operatiivisen toiminnan kohdentamista havaittuihin uhkiin. Kehotamme seuraavaa puheenjohtajamaata Viroa uudistamaan raportin sisältöä niin, että se keskittyisi Itämeren alueen rajaturvallisuuteen liittyviin ilmiöihin ja tekotapoihin nykyistä yksityiskohtaisemmin ja syvällisemmin. Näin tietoa hyödynnettäisiin paremmin käytännön tasolla, Mari Jaakkola sanoo. Globalisaatio vaikuttaa valtioiden rajoihin ja rajaturvallisuuteen Rajaviranomaisten yhteistyön välttämättömyys nostettiin esiin Turussa Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten ja Turun yliopiston yhdessä järjestämässä seminaarissa. Ilman käytännön yhteistyötä globalisaation haitallisia vaikutuksia ei voida hallita. Se heikentää kansallisvaltioiden kykyä toimia yksin, mutta auttaa samalla globaalin yhteisön syntymistä, mikä on välttämätöntä ongelmien hallitsemiseksi. Raja- ja merivartiokoulu järjesti 21. marraskuuta Turussa tieteellisen seminaarin teemana globalisaation vaikutukset rajaturvallisuuteen erityisesti Suomen ja Venäjän rajalla. Esityksissä globalisaation vaikutuksia tarkasteltiin monipuolisesti talouden, politiikan ja hallinnon tutkimuksen näkökulmista. Seminaari järjestettiin Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineen ja Venäjän turvallisuuspalvelun Golitsynon rajainstituutin kanssa. Avauspuheessa Raja- ja merivartiokoulun johtaja, eversti Vesa Huuskonen korosti Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten sekä yliopistojen välisen yhteistyön tärkeyttä. Turun seminaari oli jo kolmas tänä vuonna järjestetty yliopistoseminaari. Aikaisemmat pidettiin toukokuussa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja syyskuussa Pohjois- Kaukasuksen valtionyliopistossa Stavropolissa. Golitsynon rajainstituutin johtaja, kenraalimajuri Oleg Kostrikov totesi myös yliopistovierailut tärkeiksi ja kiinnostaviksi. Rajaviranomaisten yhteistyö välttämätöntä Turun kauppakorkeakoulun professori, Pan- Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto pohti esityksessään sitä, onko Suomi silta vai seinä Euroopan unionin ja Venäjän välisissä taloussuhteissa. Liuhdon mukaan Suomi on venäläisten matkailun suurvalta, koska joka kymmenes venäläisten ulkomaanmatka kohdistuu Suomeen. Hän korostikin viisumivapauden tärkeyttä ja toivoi Moskovasta Pietarin kautta Helsinkiin suunnitellun älytien ulotettamista myös Turkuun. - Ilman rajaviranomaisten toimivaa yhteistyötä ei älytiestä ole kuitenkaan paljon hyötyä, Liuhto totesi. Ev, filosofian tohtori Vjatsheslav Kolotusha Golitsynon rajainstituutista tarkasteli rajakentän muuttumista globalisoituvassa maailmassa. Nykyiselle maailmantilanteelle ominaisia piirteitä ovat syventyvä globalisaatio, geopoliittisen kartan muuttuminen, maailman- 12 RAJAMME VARTIJAT

13 laajuisten ongelmien kärjistyminen ja sivilisaatioiden yhteistoiminnan vahvistuminen. Kolotushan mukaan sotilaallinen aktiivisuus on vähentynyt maarajoilla. Samaan aikaan meriraja-alueiden säätelyssä on sotavoiman merkitys kasvanut. Rajakentän merkitys kasvaa ei-sotilaallisten voimankäyttöä sisältävien uhkien torjumisessa. Niitä ovat esimerkiksi terrorismi, ihmiskauppa, huumekauppa ja salakuljetus. Kolotusha korosti, että rajaturvallisuuden takaaminen on globalisoituvassa maailmassa mahdollista vain, jos koko kansainvälinen yhteisö yhdistää voimansa. Tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta Instituutista valotti esityksessään kansallisen turvallisuuden muuttuvia reunaehtoja. EU määrittelee turvallisuuspolitiikan toimintaympäristön epävakaiseksi, kompleksiseksi ja epävarmaksi. Useimmat EU:n turvallisuusuhkat ovat rajat ylittäviä mutta eisotilaallisia. Pynnöniemen mukaan kylmän sodan turvallisuuspoliittiselle ajattelulle ominaista oli selkeän erottelun tekeminen sisä- ja ulkopuolen välille. Nyt puhutaan paikkaan sidotun geopoliittisen ajattelun sijaan globaalien tavara- ja informaatiovirtojen turvaamisesta. Hän pohti, jääkö valtioiden tehtäväksi virtojen ja kriittisen infrastruktuurin turvaaminen. Globalisaatio vaikuttaa viranomaisyhteistyöhön ja hallintoon Vanhempi tutkija, valtiotieteiden tohtori Anna-Liisa Heusala Aleksanteri-instituutista pohti globalisaation vaikutuksia rajat ylittävään rikostutkintaan. Globalisaatio heikentää kansallisvaltioita ja niiden kykyä hallita turvallisuusongelmia, mihin ne ovat vastanneet yhteistyöllä. Suomen ja Venäjän hallitusten välillä onkin ollut rikostorjuntasopimus jo vuodesta 1994 alkaen. Heusala tarkasteli esityksessään viranomaisyhteistyön haasteita esimerkiksi sovitettaessa yhteen suomalaisvenäläistä esikuntayhteistyötä. Seminaarin päätösesityksessä everstiluutnantti, hallintotieteiden tohtori Markus Heiskanen tarkasteli globalisaation vaikutusta rajavalvonta-ajatteluun käsiteanalyyttisestä näkökulmasta. Hänen mukaansa suomalaisessa diskurssissa on siirrytty rajojen vartioinnista kohti laajempaa rajaturvallisuuden käsitettä. Valtiokeskeisestä ajattelusta tulisi siirtyä kohti inhimillistä ja yhteisöllistä turvallisuutta. Professori Timo Soikkanen totesi päätössanoissaan seminaarin olleen erittäin kiinnostava. Yliopistolla odotetaan myös mielenkiinnolla seminaariesitykset sisältävää yhteisjulkaisua. Hän toivoi Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten ja Turun yliopiston yhteistyön tulevan jatkumaan. Seminaarisarja jatkaa Turusta Moskovaan Seminaari järjestettiin osana pysyvän suomalais-venäläisen rajavartiotyöryhmän koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen alatyöryhmän kokousta. Alatyöryhmä perustettiin v Puheenjohtajina toimivat Venäjän turvallisuuspalvelun Golitsynon rajainstituutin johtaja, kenrm Oleg Kostrikov ja RMVK:n johtaja, ev Vesa Huuskonen. Sen alaisuudessa tehdään tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, harjoitetaan julkaisutoimintaa ja järjestetään yhteisiä seminaareja. Seuraava seminaari pidetään huhtikuussa 2014 Moskovan valtionyliopiston kanssa. Alatyöryhmän kokous järjestettiin nyt ensi kertaa Turussa. Siellä tutustuttiin kaupungin historiaan, Turun yliopistoon ja sen Venäjä-tutkimukseen ja opiskelijavaihtoon. Alatyöryhmä perehtyi professori Timo Soikkasen johdolla myös venäläisten historiaan Turussa 1800-luvun alkupuoliskolla. Uusi laskutapa käyttöön Viisumivelvollisten ja viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisten lyhytaikaisen oleskelun laskenta lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 610/2013/EU mukaan alkaen on sovellettu uutta laskutapaa kolmansien maiden kansalaisten Schengen-alueella tapahtuvan lyhytaikaisen oleskelun ajan laskemiseen. Lyhytaikaisena oleskeluna pidetään enintään 90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana tapahtuvaa oleskelua Schengen-alueella. Oleskelua laskettaessa huomioidaan kutakin oleskelupäivää edeltävä 180 päivän jakso. Uutta laskutapaa sovelletaan oleskeluajan laskemisessa Schengenin säännöstön mukaan Schengen-viisumilla tai viisumivapaasti tapahtuviin lyhytaikaisiin oleskeluihin kaikissa Schengenvaltioissa. Edellä mainitun säännösmuutoksen mukaan sallittu enimmäisoleskelu voi kestää siis enintään "90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana". Aiemmin oleskelusta säädettiin, että enimmäisoleskelu saattoi kestää "kolmen kuukauden ajan kuuden kuukauden sisällä ensimmäisestä alueelletulopäivästä lukien". RAJAMME VARTIJAT 13

14 Viisumivelvollisen henkilön osalta laskennassa otetaan huomioon kaikki laskupäivää edeltävänä 180 päivän aikana tapahtunut laskutavan soveltamisalaan kuuluva oleskelu riippumatta siitä tapahtuiko tämä esimerkiksi yhden tai useamman, Suomen tai jonkin toisen Schengen-valtion myöntämän viisumin perusteella. Kahden perättäisen viisumin käyttö on mahdollista poistumatta Schengen-alueelta, jos uusi viisumi alkaa välittömästi edellisen päättyessä. Tällöin oleskelu lasketaan uuden laskutavan mukaan yhtäjaksoiseksi oleskeluksi. Schengen-viisumissa tulee kuitenkin ottaa huomioon mahdolliset viisumin oleskeluaikaa tai voimassaoloaikaa koskevat rajoitukset. Oleskeluluvalla tai jäsenvaltion kansallisella D-viisumilla tapahtunutta oleskelua ei pidetä lyhyenä oleskeluna, eikä näitä huomioida uuden laskutavan mukaan tapahtuvaa lyhyen oleskelun aikaa laskettaessa. Laskemisessa ei myöskään huomioida oleskelua Schengen-alueen ulkopuolella kuten esimerkiksi niissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, joissa ei täysimääräisesti sovelleta Schengenin säännöstöä. Näitä jäsenvaltioita ovat nyt Bulgaria, Kroatia, Irlanti, Romania, Kypros ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Vartiolaivat Telkkä ja Tiira myydään Norjaan Rajavartiolaitoksen vartiolaivat Telkkä ja Tiira myydään Mobico Shipping As -yritykselle Norjaan. Myytävien alusten ominaisuudet kuuluvat niin sanottuun Telkkä-luokkaan. Sen toimintaominaisuudet eivät enää vastaa RVL:n toimintaympäristön vaatimuksia. RVL:n nykyiset tehtävät ja strategia edellyttävät kaluston tehokasta ja monipuolista merellistä toimintakykyä koko vuoden ja kaikissa olosuhteissa. Ulkovartiolaivojen on toimittava itsenäisesti koko Itämeren alueella. Tämä edellyttää riittävää kokoa, erittäin hyvää merikelpoisuutta ja toimintakykyä jäissä, pitkää toiminta-aikaa sekä globaaleja viestiyhteyksiä. Näitä ominaisuuksia ei Telkkä-luokan aluksiin saada edes lisävarustein, joten RVL luopuu tästä aluskalustosta. Teknisesti se ei olekaan käyttöikänsä päässä. RVL:n aluksia käytetään rajavalvontaan, meripelastukseen, ympäristön- ja luonnonvarojen valvontaan, öljyn ja kemikaalien torjuntaan avomerellä, kansainvälisiin operaatioihin, merellisiin erityisoperaatioihin, merentutkimukseen ja laajaan viranomaisyhteistyöhön. Euroopan Komission sivuilta löytyy lisätietoa lyhyen oleskeluajan laskennasta ja erillinen oleskeluajan laskuri, jota käytetään yleisesti: home-affairs/what-we-do/policies/ borders-and-visas/border-crossing/ index_en.htm. 14 RAJAMME VARTIJAT

15 KUVA: LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTO RVL:n meripelastustoimintaa arvostetaan kansainvälisesti. Merivartiolaitos sai perustamisensa yhteydessä v yhdeksi tehtäväksi merihätään joutuneiden avustamisen. Merivartiolaitos liitettiin RVL:een v. 1944, jolloin meripelastusvelvoitteet siirtyivät RVL:lle. RAJAMME VARTIJAT 15

16 TEKSTI: PEKKA PARKKALI, MERITURVALLISUUSASIANTUNTIJA, RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Meripelastusyksiköiden katselmoinnit alkavat Merellä apua tarvitseva ei välitä siitä, auttaako häntä vapaaehtoisen vai viranomaisen vene. Hänelle on tärkeintä, että apu tulee mahdollisimman nopeasti ja ammattitaitoisesti ja toimii tehokkaasti. Puolustusvoimien NH-90 -helikopteri harjoittelee vinssausta vartiolaiva Merikarhun kanssa. 16 RAJAMME VARTIJAT

17 Rajavartiolaitos toimii johtavana meripelastusviranomaisena ja vastaa meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä, valvonnasta ja tehtävien yhteensovittamisesta. Vuosittain RVL johtaa noin 1500 pelastustehtävää merialueella. Meripelastustoimen kehittämiseksi RVL on määritellyt meripelastustoimen palvelutasoalueet, mutta meripelastusyksiköille (SRU) ei ole aiemmin määritelty vaatimuksia miehistön koulutuksesta tai aluksen varustuksesta. Näiden vaatimusten puuttuminen, RVL:n vastuurooli meripelastuksen koordinoinnissa ja halu kehittää Suomen meripelastustoimintaa loivat tarpeen meripelastusyksiöiden vaatimusten määrittelystä ja katselmointijärjestelmästä. Määrittelytyötä ei ole tehty vain RVL:ssa, vaan sen valmisteluun ovat osallistuneet myös muut meripelastusviranomaiset ja vapaaehtoiset meripelastajat. Vaatimukset kuuluvat palvelutasomäärittelytyöhön, ja niiden toteutumista seurataan katselmoimalla meripelastusyksiköt. Katselmoinnin tavoite on meripelastusyksiköiden toimintakyvyn kehittäminen ja yhtenäistäminen. Selkeät ja yhtenevät vaatimukset helpottavat myös johtamista. Meripelastusjohtaja tuntee paremmin millaisella varustuksella ja miehistöllä meripelastusyksikkö on liikkeellä, kun hän määrää sen pelastustehtävään. Katselmointeja määräajoin Kaikki etsintä- ja pelastusyksiköiksi luokitellut resurssit katselmoidaan määräajoin. Katselmointi suoritetaan kahdesti viiden vuoden aikana. Katselmoinneista toinen voidaan tehdä kirjallisena. Katselmoinnissa selvitetään SRU:n toiminnallinen taso, ohjataan toimijaa puutteiden korjaamiseksi ja varmistutaan siitä, että miehistön terveydentilaan ja pätevyyksiin liittyvät seurantajärjestelmät ovat kunnossa. Lisäksi selvitetään se, että alusten katsastusjärjestelyt ja varustelu ovat kunnossa, ohjeistus riittävä ja että niitä noudatetaan. Näin pyritään pienentämään onnettomuusriskejä ja yhtenäistämään toimintamalleja ja -tasoa. Katselmoinnit suoritetaan lähtökohtaisesti yksiköiden tukikohdissa. Katselmoinnissa ei tarkasteta alusta teknisesti tai lasketa sen pelastusliivien määrää. Näistä asioista vastaa laivaisäntä. Siitä oletuksesta lähdetään, että nämä asiat ovat kunnossa. Katselmoinnin yhteydessä varusteet tarkastetaan pääsääntöisesti kysellen. Vain yksittäisiä varusteita voidaan tarkastaa pistokoeluonteisesti. Yksiköiden ei tarvitse olla aktiivisia katselmointien järjestämisessä. Katselmoijat ovat hyvissä ajoin yhteydessä katselmoitavaan, sopivat tarkemmat yksityiskohdat suoraan yksiköiden kanssa ja lähettävät osan materiaalista etukäteen tutustumista ja täyttämistä varten. Katselmoinnissa varataan riittävästi aikaa myös vapaamuotoiselle keskustelulle meripelastuksen ajankohtaisista asioista. Katselmoidut yksiköt Meripelastustehtävissä käytetään ensisijaisesti vain katselmoituja yksiköitä. Jos joku yksikkö ei läpäise katselmointia puutteet kirjataan, ja yksikkö saa määräajan korjata ne. Vastaavasti jos jokin uusi toimija haluaa aloittaa meripelastustoiminnan, voidaan yksikölle nyt helposti osoittaa ne vaatimukset, mitkä sen tulee täyttää, ennen kuin yksikkö nimetään meripelastusyksiköksi. Katselmoinnit tehdään vain merialueella toimiville meripelastusyksiköille. Ne eivät myöskään koske vain pinta-aluksia, vaan myös Puolustusvoimien ja RVL:n helikopterit katselmoidaan. Erillinen kokeilu käynnisti Meripelastusyksiköiden katselmoinnit käynnisti erillinen kokeilu, joka kohdennettiin kesällä ja syksyllä 2013 vain rajoitettuun määrään meripelastusyksiköitä. Käytännössä laadittua ohjeistusta lomakkeineen testattiin ja kerättiin kokemuksia toiminnasta ennen laajempaa katselmointikierrosta. Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostot suorittavat katselmoinnit omilla toiminta-alueillaan. Yksikön katselmoinnin jälkeen merivartioston komentaja vahvistaa sen meripelastustoimen etsintä- ja pelastusyksiköksi. SRU:t luokitellaan valtakunnallisesti yhtenäisten kriteereiden mukaan. Kaikkien katselmoitujen meripelastusyksiköiden pitää näkyä meripelastuksen johtokeskuksien johtamisjärjestelmässä. Siten parannetaan meripelastustoimen palvelukykyä, tehostetaan yksiköiden tarkoituksenmukaista käyttöä ja taataan kansalaiselle oikeanlaisen ja ammattitaitoisen avun saapuminen mahdollisimman lyhyellä viiveellä. Katselmoinnin jälkeen on tärkeää, että katselmoitu yksikkökin antaa palautetta katselmointiprosessista. Meripelastustoimen kehittämisen kannalta on olennaista, että keskustelu on avointa ja rakentavaa puolin ja toisin. Kokeilusta saadun alustavan palautteen mukaan katselmoinnit ovat käynnistyneet onnistuneesti. Palaute on ollut hyvin positiivista. Sidosryhmät ovat olleet erittäin tyytyväisiä siihen, että RVL katselmoi meripelastusyksiköitä. Palaute kokeilusta analysoidaan talven aikana ennen seuraavaa laajempaa meripelastusyksiköiden katselmointikierrosta. Kaikki meripelastusyksiköt aiotaan katselmoida vuoden 2015 loppuun mennessä. Toimintaan osallistuvia muistutetaan siitä, että meripelastustoimen kehittämisen lisäksi halutaan tavata yksiköiden edustajia ja siten lisätä meripelastustoimen vuorovaikutteisuutta. RAJAMME VARTIJAT 17

18 TEKSTI JA KUVAT: MARJO PENI Merellisen monialaonnettomuuden hallinta Itämerellä -hankkeen seminaari Baltic Sea Maritime Incident Response Seminar Suomen Rajavartiolaitos järjesti kansainvälisen seminaarin, jossa kartoitettiin Itämeren alueen maiden varautumista merellisiin suur- ja monialaonnettomuuksiin, Raja- ja merivartiokoululla Espoossa Sujuvista järjestelyistä vastasivat projektipäällikkö Toni Fohlin ja projektisihteeri Raita Putkonen. Vuorovaikutteisessa seminaarissa keskusteltiin paljon. Seminaariin osallistui Itämeren alueen maiden meripelastusviranomaisten ja muiden keskeisten viranomaistahojen edustajia. Mukana olivat myös kaikki meripelastuksen kannalta tärkeät suomalaiset sidosryhmät. Tervetulopuheessaan Satu Mattila ulkoasiainministeriöstä korosti merellisen monialaonnettomuuden hallinnan ja siihen liittyvän varautumisen tärkeyttä Itämerellä. Hänen mielestään mm. tämä yhteinen, seminaarimuotoinen tapaaminen oli erityisen merkittävä tilaisuus jossa keskustella varautumisen tilasta ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista. Seminaarin alussa oli myös yhteinen juhlallinen hetki, kun ruotsalainen Christer Waldegren palkittiin työstään Suomen ja Ruotsin välisen meripelastusyhteistyön kehittämisen parissa. Prikaatikenraali Pasi Kostamovaara luovutti Christer Waldegrenille Rajavartiolaitoksen ansiomitalin. Varautumista ja toimintamalleja esillä Kahden seminaaripäivän aikana suomalaisten ja ulkomaalaisten viranomaistahojen edustajat esittelivät onnistuneesti toisilleen omien maidensa merellisiin suuronnettomuuksiin liittyvää varautumista ja toimintamalleja. Ilmeni, että eri maiden meripelastukseen liittyvät tehtävät ovat järjestetty varsin erilaisin viranomaiskokoonpanoin. Siitä huolimatta joka maassa tehdään tavoitteiltaan hyvin samankaltaista varautumis- ja suunnittelutyötä. Kansallisten varautumissuunnitelmien ohella seminaarissa tunnistettiin tarve kehittää kansainvälisen tason viranomaisyhteistyön johtamista ja vakioituja toimintamalleja merellisissä monialaonnettomuuksissa. Näiden kehittäminen nähtiin yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä tehokkaan ja turvallisen yhteistoiminnan onnistumiseksi onnettomuuskohteessa. Yksittäisistä aihealueista seminaarissa käsiteltiin muun muassa merellisten laivapalojen ja kemikaalionnettomuuksien hoitoa, kylmien olosuhteiden asettamia varautumisedellytyksiä ja merellistä ensihoitoa. Yhteistyön onnistumisen edellytykset Merellisten monialaonnettomuuksien hoito vaatii lähes aina viranomaisyhteistyötä, koska onnettomuuden hoitoon voi kuulua samaan aikaan vaikkapa ihmisten pelastamista, evakuointiin liittyviä toimintoja me- 18 RAJAMME VARTIJAT

19 BSMIR (Baltic Sea Maritime Incident Response Seminar)-seminaariin osallistuneet Itämeren alueen maiden meripelastusviranomaiset kokoontuivat yhteiseen ryhmäkuvaan. rellä ja maalla, öljyntorjuntaa ja laivapalon sammutusta. Suomessa kansallisen tason työnjako eri viranomaisten välillä on melko vakiintunutta, mutta sen sijaan muiden Itämeren valtioiden toimintamallit eivät ole vielä kaikilta osin tiedossa. Niiden tuntemus olisi tärkeää, koska kaikkien Itämeren valtioiden käytössä olevat ja merellisten suuronnettomuuksien hoitoon liittyvät resurssit ovat vähäiset, ja naapurimaiden apua tarvitaan lähes aina. Jotta tehokas ja turvallinen toiminta onnettomuuskohteessa olisi mahdollista, eri valtioiden toimintamallien ja suunnitelmien tulisi ainakin osittain sopia yhteen. Tavoitteet saavutettiin Seminaari toimi BSMIR-hankkeen käynnistystilaisuutena ja foorumina, jossa eri maiden viranomaiset ja alan asiantuntijat saivat päivitetyn kuvan Itämeren alueen varautumistilanteesta suuriin ja monialaisiin merionnettomuuksiin. Tavoitteet saavutettiin seminaarissa hienosti. Lisäksi tapahtuma tarjosi suomalaisille ja ulkomaalaisillekin osallistujille ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitua eri maiden meripelastusviranomaisten kanssa. Ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi oli luvassa rennompaa yhdessäoloa. Osallistujat oli kutsuttu vieraiksi Helsingin pelastuslaitoksen juuri remontoidulle Erottajan pelastusasemalle. Runsaan ja maukkaan illallistarjoilun ohella saatettiin verkostoitua ja keskustella vapaamuotoisemmin yhteisestä kiinnostuksen kohteesta, merellisestä monialaonnettomuuden hallinnasta. Samassa kiinteistössä pelastuslaitoksen museonäyttely on juuri valmistumassa. Seminaariin osallistujilla oli suuri kunnia olla ensimmäiset vieraat pelastuslaitoksen uudistuneessa museossa. Museovierailu kiinnosti vieraita suuresti ja aiheutti iloista ja vilkasta keskustelua. Hanke jatkuu seminaarin jälkeen Seminaari oli osa samannimistä hanketta, jonka toinen vaihe käynnistyy seminaarin jälkeen Itämeren kumppanimaihin kevättalvella 2014 tehtävin asiantuntijavierailuin. Kuvaukset varautumissuunnitelmista ja suositukset kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämiseksi kootaan hankkeen loppuraporttiin. Se julkaistaan toukokuussa Lisätietoja hankkeesta RAJAMME VARTIJAT 19

20 TEKSTI: KAIJA LEINO KUVAT: KAIJA LEINO, JUHA RÄISÄNEN JA VILLE TERVAKANGAS Harjoitus harjoitus Meripelastuksen johtoryhmä tukee meripelastuskeskusta onnettomuustilanteen johtamisessa. Turun ja Ahvenanmaan johtoryhmän välillä toimi jatkuva videoyhteys. LSMV:n apulaiskomentaja Mikko Hyyppä puhuu. 09:32 Archipelago VTS ilmoittaa Meripelastuskeskus Turulle, että M/S Transsar -niminen rahtialus on saanut black outin Sottungan eteläpuolella Ahvenanmaalla. Transsar onnistuu kuitenkin käynnistämään koneet black outin jälkeen ja jatkaa matkaa. Hetkeä myöhemmin alukseen tulee tekninen vika, ja se törmää matkustajaalus m/s Braceen. 09:51 Meripelastuskeskus Turku aloittaa VHF-hätäliikenteen ja hälyttää onnettomuuspaikalle useita yksiköitä. Molemmat alukset saavat törmäyksessä vuodon, ja lisäksi Transsarilla syttyy tulipalo. Alukselta vuotaa myös öljyä mereen. Transsarilla on 82 henkilöä, joista 12 kuuluu miehistöön. Matkustaja-alus m/s Bracella on 203 henkilöä, joista 13 on miehistön jäsentä. 10:01 Tehdään suuronnettomuushälytys. Selviää, että Transsarin sääkannella on säiliöautossa 63 tonnia klooria, joka vuotaa ympäristöön. Kloorivuodolle altistuvat mahdollisesti myös lähisaaren asukkaat. 20 RAJAMME VARTIJAT