Maahanmuuttajanaisten lisääntymisterveys vaati erityishuomiota

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajanaisten lisääntymisterveys vaati erityishuomiota"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ MAILI MALIN VTT, dosentti, erikoistutkija THL, kansantautien ehkäisyn osasto Maahanmuuttajanaisten lisääntymisterveys vaati erityishuomiota Suomessa maahanmuuttajat käyttävät hyvin äitiyshuollon palveluja, mikä kertonee niiden saatavuudesta ja hyväksyttävyydestä. Eräille siirtolaistaustaisille ryhmille syntyy enemmän ennenaikaisia ja pienipainoisia vastasyntyneitä kuin kantaväestölle. Imeväis- ja äitiyskuolleisuus on myös siirtolaistaustaisissa ryhmissä yleisempää. Suurinta imeväiskuolleisuus on Euroopan ulkopuolelta tulleilla. Äidin maahanmuuttoikä tai syntyminen Euroopassa ei ole vähentänyt imeväiskuolleisuutta. Kansainvälisissä tutkimuksissa painotetaan siirtolaistaustaisen naisten D-vitamiinin saantia raskauden aikana, koska on viitteitä äidin matalan D-vitamiinitason yhteydestä lapsen autismioireyhtymiin. Siirtolaistaustaisten raskauden ajan hoidossa voi ilmetä ongelmia: sikiön kasvun hidastumista ja liikkeiden vähentymistä ei havaita ajoissa, synnytyksen kulkua ja sikiön sydänääniä tulkitaan väärin ja lääkintä on riittämätöntä. Myös molemminpuoliset väärinkäsitykset ovat yleisiä. Äiti ei aina noudata saamiaan hoito-ohjeita, hakeutuu hoitoon liian myöhään ja kieltäytyy keisarileikkauksesta. VERTAISARVIOITU VV Tässä koosteessa esitetään tutkimustietoa siirtolaistaustaisten naisten lisääntymisterveydestä. Suurin osa Suomessa asuvista siirtolaistaustaisista on syntynyt ulkomailla, toisin kuin muissa Euroopan maissa, joissa huomattava osa etnisistä vähemmistöistä on sotien jälkeen maahan muuttaneiden jälkeläisiä. Suomessa ei ole samanlaista kokemusta maahan tulleista etnisistä vähemmistöistä kuin monessa muussa Euroopan maassa. Suomi on muuttunut monikulttuurisemmaksi lyhyessä ajassa, mistä syystä ulkomaalaistaustaisten lisääntymisterveyden tarpeet voivat vielä jäädä meillä tunnistamatta. Suurin osa maahanmuuttajista on työikäisiä sekä lapsia (1), ja heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä on erityisen ajankohtainen. Perhekäytäntö ja lapsiluku vaihtelevat kulttuureittain: länsimaiden ulkopuolelta tulleilla on usein monilapsinen perhe. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet asumaan Etelä-Suomeen: pääkaupunkiseudulla noin 10 % työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Äidinkielen mukaan Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäjän-, viron-, englannin-, somalian-, arabian- ja kiinankielisiä (1), mikä kertoo epäsuorasti myös maahantulon syistä. Eniten pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on tullut Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Irakista ja Afganistanista. Koko maassa asuu ulkomailla syntyneitä vain 4 % väestöstä, mikä on vaatimaton määrä verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa heitä on 8 11 % väestöstä. Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan 20 vuodessa. Maahanmuuttajanaisen terveyteen mukaan lukien lisääntymisterveyteen vaikuttavat hänen ikänsä maahanmuuttohetkellä, oma ja vanhempien koulutus ja ammattitaito, sosiaalinen verkosto, elämäntavat, lähtö- ja tulomaiden elinolot sekä palvelujärjestelmän toimivuus, esim. terveyspalvelujen saatavuus ja laatu. Seksuaalisuutta ja lisääntymistä ovat aina määrittäneet ja kontrolloineet yhteiskunnalliset sekä yhteisölliset valtainstituutiot (mukaan lukien uskontokunnat), arvot ja moraali. YK:n väes tö - kehityksen konferenssissa (2) tunnistettiinkin naisnäkökulma ja lisääntymisen erityisoikeudet, koska naiset ovat yleismaailmallisesti alistetussa asemassa, synnyttävät lapset ja ovat pääasiallisia terveystoimijoita perheissään ja lähipiirissään. Siirtolaistaustaisen lisääntymisterveyteen vaikuttavat sukupuolijärjestelmä ja -kulttuuri, johon he ovat sosiaalistuneet sekä uskonnollisuus. Sukupuolijärjestelmä määrittää naisen 3309

2 KIRJALLISUUTTA 1 Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus Tilastokeskus, Väestö. Helsinki YK 1995 Pekingin naisten maailmankonferenssi. Siteerattu beijing/platform/ 3 Steel Z, Chey T, Silove D, Marnane C, Bryant RA, van Ommeren. Association of torture and other potentially traumatic events with mental health outcomes among populations exposed to mass conflict and displacement: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2009;302: Lustig SL, Kia-Keating M, Knight WG ym. Review of child and adolescent refugee mental health. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43: Suikkanen S. Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsinki: Helsingin diakonissalaitoksen raportteja 1/ Myrskylä Pekka. Ulkomaalaiset Suomen työmarkkinoilla. Esitelmä 35. väestötieteen jatkoja täydennyskoulutusseminaari Katainen A. Ulkomaalainen saa huonompaa palkkaa useimmilla aloilla. Tilastokeskus. Tieto&trendit 2009;2. 8 Nielsen SS, Krasnik A. Poorer selfperceived health among migrants and ethnic minorities versus the majority population in Europe: a systematic review. Int J Public Health 2010;55: Ethnicity and health Parliamentary Office for Science and Technology, UK. January 2007 number 276. Siteerattu ments/post/postpn276.pdf 10 Perheet Väestötilastot. Helsinki: Tilastokeskus Maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Tarpeita, tietoa ja yhdenvertaisuutta. Väestöliitto, toimintasuunnitelma Siteerattu e6477dc / /application/pdf/ / maahanmuuttajien%20seksuaaliterveys.pdf 12 Morison LA, Dirir A, Elmi S, Warsame J, Dirir S. How experiences and attitudes relating to female circumcision vary according to age on arrival in Britain: a study among young Somalis in London. Ethn Health 2004;9: sosiaalisen aseman ja sukupuolten väliset suhteet lisääntymisessä ja työelämässä. Maahanmuuttajilla se voi ilmetä mm. kielteisinä ehkäisyasenteina, terveyttä vahingoittavina perinteinä ja naisten vähäisenä koulutuksena. Osa maahanmuuttajista on toiminut seksityöläisinä lähtömaassaan, mikä voi vaikuttaa heidän lisääntymisterveyteensä. Suomalaisten miesten vaimoiksi maahan tulleet voivat olla haavoittuvassa asemassa. Osa maahanmuuttajista kokee länsimaisen individualistisen seksuaalikulttuurin liian vapaamielisenä ja maallistuneena. Nuoremmat siirtolaissukupolvet omaksuvat nopeasti länsimaiset elämäntavat, ja lähtömaan pidättäytyvä seksuaalikäyttäytyminen voi muuttua liberaalimmaksi myös tytöillä. Köyhyys lisää terveysongelmia Osalla maahanmuuttajista on heti maahan tullessaan terveydentilaa koskevia erityistarpeita, jotka johtuvat mm. lähtömaan taloudellisesti kehittymättömistä elinoloista, sairauksille altistumisesta, väkivallan kokemisesta ja sairauksien hoitamattomuudesta. Terveyttä ovat voineet heikentää sotaolot, kidutus, vainot ja pakolaiselämä. Noin kolmasosalla sekä aikuisista (3) että lapsista (4) onkin psyykkisiä traumaoireita fyysisten sairauksien lisäksi maahan tullessaan. Hoitamattomat traumat heikentävät maahanmuuttajien hyvinvointia, toimintakykyä ja terveyttä. Mielenterveyden heikkeneminen on monissa maissa tabu, mikä voi vaikeuttaa avun tarpeen tunnistamista ja sen hakemista. Psyykkisesti traumatisoituneiden hoitomahdollisuudet ovat Suomessa myös liian niukat (5). Tulomaassa on saatavilla terveyspalveluja ja paremmat elinolot, joiden avulla siirtolaisten terveys voi parantua. Usein maahanmuuttajilla on kuitenkin kantaväestöä heikommat elinolot länsimaissakin yleisemmän työttömyyden (1) ja siitä johtuvan pienituloisuuden vuoksi (6). Suomessa työllistyneiden (mies)maahanmuuttajien yleisimmät ammatit ovat siivooja, myyjä ja ajoneuvon kuljettaja (7), jotka kuuluvat alempiin sosioekonomisiin luokkiin. Länsimaissakin köyhyys on vakava vaara terveydelle ja hyvinvoinnille riippumatta henkilön etnisestä taustasta. Pitkittyessään köyhyys heikentää elinoloja, voi estää terveyspalvelujen käyttöä, huonontaa elintapoja, eristää, lisää stressiä ja murentaa näin terveyttä. Kun köyhyyteen liittyy heikko valtakielen taito, mahdollinen eristäytyminen valtaväestöstä, hoitoon pääsyn ongelmat ja arkipäivän syrjintä, onkin etnisten vähemmistöjen koettu terveys useammin heikompi ja asumisajan pidentyessä sairastavuus yleisempää kuin kantaväestön (8,9). Taulukkoon 1 on koottu keskeisimpiä maahanmuuttajanaisten lisääntymisterveyteen liittyviä osa-alueita ja niiden osoittimia. Äitiyden kulttuurinen tausta Monissa siirtolaisryhmissä puolisot ovat yleensä peräisin samasta etnisestä ryhmästä (10). Osalla avioliitot ovat vanhempien tai suvun järjestämiä. Merkittävä osa eräiden maahanmuuttajaryhmien naisista on kotiäiteinä, jolloin heidän kontaktinsa suomalaiseen yhteiskuntaan voivat jäädä vähäisiksi. Osa naisista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Omasta ja perheen terveydestä huolehtiminen sekä äitinä toimiminen edellyttää lukutaidottomalta kotiäidiltä erityistä aktiivisuutta sekä järjestelmältä erityistoimia. Nämä äidit voidaan kuitenkin helposti tavoittaa äitiysja lastenneuvoloissa, joissa heihin voidaan luoda luottamukselliset ja hyvät suhteet. Naisten seksuaalisuutta ja lisääntymistä vahingoittavista perinteistä ympärileikkaus on yleistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Suomessa on toteutettu tyttöjen ympärileikkauksen vastaisia hankkeita, joissa keskeisimpänä kohderyhmänä ovat olleet somalialaiset (11). Heidän asenteensa tyttöjen ympärileikkaukseen ovatkin muuttumassa kielteisemmiksi esim. Suomessa ja Britanniassa, jossa vain joka viides tytöistä ja noin puolet pojista uskoi teettävänsä ympärileikkauksen tyttärelleen tulevaisuudessa (12). Muina lisääntymisterveyttä haittaavina perinteinä eräissä siirtolaisryhmissä voitaneen pitää vastoin nuorten tahtoa järjestettäviä avioliittoja, tytöiltä vaadittavaa neitsyyttä ennen avioitumista, serkusten välisiä avioliittoja sekä poikalapsen syntymän suosimista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa HIV ja AIDS ovat yleisiä. Suomessa vuosittain todettavista uusista tartunnoista suuri osa löydetään maahanmuuttajilta (13). Äitiysneuvolassa tehdään HIV-testi, ja hoidon hyväksyttävyydestä kertonee se, että osa ulkomaalaistaustaisista HIV-positiivisista äideistä on saanut useamman lapsen Suomessa (14). Lapsettomuus voi olla maahanmuuttajanaisille raskas ongelma, koska osalle heistä sosiaalinen asema määräytyy äitiyden mukaan. Maa- 3310

3 TIETEESSÄ 13 Hulkko T, Lyytikäinen O, Kuusi M, Seppälä S, Ruutu P. Tartuntataudit Suomessa Helsinki: THL 2010;38. Siteerattu client/pdfs/a4c2f c-4f3e- 9d72-7d0bf17f551c 14 Surcel H. Raskaudenaikainen infektioseulonta ja sen vaikuttavuus Suomessa. Esitelmä THL, Helsinki Malin M, Gissler M. Maternal care and birth outcomes among ethnic minority women in Finland. BMC Public Health 2009;9: Hallenberg I. Islam ja seksuaalisuus. Kirjassa: Brusila P, toim. Seksuaalisuus eri kulttuureissa. Helsinki: Duodecim Degni F, Koivusilta L, Ojanlatva A. Attitudes towards and perceptions about contraceptive use among married refugee women of Somali descent living in Finland. Eur J Contracept Reprod Health Care 2006;11: Degni F, Mazengo C, Vaskilampi T, Essén B. Religious beliefs prevailing among Somali men living in Finland regarding the use of the condom by men and that of other forms of contraception by women. Eur J Contracept Reprod Health Care 2008;13: Rawson H, Liamputtong P. Influence of traditional Vietnamese culture on the utilisation of mainstream health services for sexual health issues by second-generation Vietnamese Australian young women. Sex Health 2009;6: Regushevskaya E, Dubikaytis T, Nikula M, Kuznetsova O, Hemminki E. Contraceptive use and abortion among women of reproductive age in st. Petersburg, Russia. Perspect Sex Reprod Health 2009;41: Malin M, Gissler M. Induced abortions among immigrant women in Finland. Finnish Journal of Ethnicity and Migration 2008:3:2 12. Siteerattu pdf 22 Auger N, Daniel M, Moore S. Sex ratio patterns according to Asian ethnicity in Québec, Eur J Epidemiol 2009;24: Singh N, Pripp AH, Brekke T, Stray-Pedersen B. Different sex ratios of children born to Indian and Pakistani immigrants in Norway. BMC Pregnancy Childbirth 2010;10: Rowe RE, Garcia J, Davidson LL. Social and ethnic inequalities in the offer and uptake of prenatal screening and diagnosis in the UK: a systematic review. Public Health 2004;118: Sääf M, Fernell E, Kristiansson F, Barnevik Olsson M, Gustafsson SA, Bågenholm G. Severe vitamin D deficiency in pregnant women of Somali origin living in Sweden. Acta Paediatr 2011;100: TAULUKKO 1. Maahanmuuttajanaisten lisääntymisterveyteen liittyviä osa-alueita ja niiden osoittimia. Lisääntymisterveyden osa-alueet Elinolot lähtö- ja tulomaassa, seksuaalikulttuurien erot (arvot, normit), sukupuolijärjestelmä, naisen asema, seksuaalivähemmistöt, vammaisten asema Sukupuolinen kypsyminen Seksuaalisuutta ja lisääntymistä vahingoittavat perinteet Väkivalta, mukaan lukien seksuaalinen väkivalta (henkinen ja fyysinen, uhkailu, silminnäkijänä ja uhrina) Sukupuolitaudit, niiden ehkäisy ja hoito Seksuaaliongelmien ennaltaehkäisy, seksuaali- ja perhekasvatus Avioliitto- ja perhekäytännöt, perinnöllisyysneuvonta Raskauden ehkäisy ja perhesuunnittelu Ei-toivotut raskaudet Hedelmällisyyden ylläpito ja säilyttäminen Lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalvelut Raskaudet ja synnytykset Imetys Osoittimet Sota-, kidutus- ja vainokokemukset, pakolaisleirillä asuttu aika, ruoan ja puhtaan veden riittävyys, lukutaito ja koulutus sukupuolittain, ikä muuttaessa, elin- ja työolot, työasema, tulot, uskonnollisuus, koettu syrjintä (myös perheenjäsenten), kielteiset elämäntapahtumat, yksilölliset ja yhteisölliset yhteiskunnalliset arvot Kuukautisten alkamisikä Tyttöjen ympärileikkaus, neitsyyden vaatimus ennen avioitumista, poikalasten suosiminen Lähtömaassa ja matkalla koettu väkivalta (myös lasten kokema), kunniaväkivalta, lähisuhdeväkivalta, muu väkivalta ja vahingonteko Sukupuolitautien yleisyys, tietämys taudeista, hoitoon hakeutuminen, hoidon esteet ja hoitotulokset, sukupuolitaudin stigma (esim. HIV) Yleinen terveydentila, seksuaalikasvatuksen ja -neuvonnan tarjonta, käyttö, esteet ja hoito, seksuaalikäyttäytyminen, kouluterveydenhuollon palvelujen käyttö (nuoret), seksuaalinormit ja seksikäyttäytyminen sukupuolittain, gynekologiset vaivat ikä- ja maahanmuuttoryhmittäin Järjestetyt avioliitot vastoin nuorten tahtoa, monilapsiset perheet (äidin terveys), alaikäisten avioliitot, serkusavioliitot, moniavioisuus, perinnölliset sairaudet, tieto perinnöllisyysneuvotapalveluista, niiden käyttö ja käytön esteet, kumppanin syntymämaa ja kieli Ehkäisymenetelmien käyttö ja käyttötavat, hyväksyttävyys ja käytön esteet sukupuolittain, ikä- ja maahanmuuttajaryhmittäin Raskauden keskeytykset ja syyt, teiniraskaudet ja ei-toivotun raskauden jatkaminen iän, pariteetin ja maahanmuuttajaryhmän mukaan Vaikeus tulla raskaaksi, tahaton lapsettomuus ja sen hoito, hoitoon hakeutuminen, hoidon esteet, hoitotavat ja hoitotulokset Tietämys ehkäisymenetelmistä, seulontatutkimuksista sekä äitiys- ja lastenneuvolapalveluista, palvelujen käyttö, käytön esteet, hoitokokemukset, mielenterveysongelmia kokevat äidit ja heidän puolisonsa, päihdeongelmaiset äidit ja heidän puolisonsa, varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen iän, pariteetin ja maahanmuuttaryhmän mukaan Raskauksien ja synnytysten lukumäärä, ensisynnytysikä, keskenmenot, kohdun ulkopuoliset raskaudet, vastasyntyneen terveys raskauden ajan sairaudet ja komplikaatiot, hoito ja hoitotulokset, synnytystapa, kivun lievitys, raskauden kesto ja pienipainoisena syntyneet, kuolleena syntyneet ja perinataalivaiheessa kuolleet (kuolinsyyt), vastasyntyneen terveys, synnytyksen jälkeinen masennus iän ja maahanmuuttajaryhmän mukaan Imetysasenteet ja -tavat lähtö- ja tulomaissa äidin iän ja pariteetin mukaan maahanmuuttajaryhmissä 3311

4 26 Fernell E, Barnevik-Olsson M, Bågenholm G, Gillberg C, Gustafsson S, Sääf M. Serum levels of 25-hydroxyvitamin D in mothers of Swedish and of Somali origin who have children with and without autism. Acta Paediatr 2010 ;99: Fernell E, Hedvall A, Norrelgen F ym. Developmental profiles in preschool children with autism spectrum disorders referred for intervention.res Dev Disabil 2010;31: Keen DV, Reid FD, Arnone D. Autism, ethnicity and maternal immigration. Br J Psychiatry 2010;196: Dealberto MJ. Prevalence of autism according to maternal immigrant status and ethnic origin. Acta Psychiatr Scand 2011;123: Bollini P, Pampallona S, Wanner P, Kupelnick B. Pregnancy outcome of migrant women and integration policy: a systematic review of the international literature. Soc Sci Med 2009;68: Gagnon AJ, Zimbeck M, Zeitlin J. ROAM Collaboration: Alexander S, Blondel B, Buitendijk S ym. Migration to western industrialised countries and perinatal health: a systematic review. Soc Sci Med 2009;69: Urquia ML, Glazier RH, Blondel B ym. for the ROAM collaboration. International migration and adverse birth outcomes: role of ethnicity, region of origin and destination. J Epidemiol Community Health 2010;64: Alderliesten ME, Stronks K, van Lith JM ym. Ethnic differences in perinatal mortality. A perinatal audit on the role of substandard care. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2008;138: Saastad E, Vangen S, Frøen JF. Suboptimal care in stillbirths a retrospective audit study. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86: Essén B, Bödker B, Sjöberg NO ym. Are some perinatal deaths in immigrant groups linked to suboptimal perinatal care services? BJOG 2002;109: Gissler M, Alexander S, MacFarlane A ym. Stillbirths and infant deaths among migrants in industrialized countries. Acta Obstet Gynecol Scand 2009;88: Small R, Gagnon A, Gissler M ym. Somali women and their pregnancy outcomes postmigration: data from six receiving countries. BJOG 2008;115: Villadsen SF, Sievers E, Andersen AM ym. Cross-country variation in stillbirth and neonatal mortality in offspring of Turkish migrants in northern Europe. Eur J Public Health 2010;20: hanmuuttajamiesten voi olla lisäksi vaikea ymmärtää, että lapsettomuus voi johtua myös miehestä (11). Julkaisemattoman tiedon mukaan maahanmuuttajien vastasyntyneistä lapsista yhtä moni oli syntynyt hedelmöityshoitojen avustuksella kuin kantasuomalaisistakin (15). Perhesuunnittelu ja raskauden keskeytykset Nuoruus, aviopuolisoiden uskonnollisuus ja akkulturaatio vaikuttanevat eniten raskaudenehkäisyasenteisiin ja ehkäisyn käyttöön. Kristinuskon suhtautuminen näihin vaihtelee kirkkokunnittain katolisen kirkon suhtautuessa niihin kaikkein kielteisimmin (Suomessa lestadiolaiset). Islaminuskossa raskauden ehkäisy on periaatteessa hyväksytty avioliitossa, mutta raskauden keskeytys vain, kun se uhkaa naisen terveyttä (16). Suomessa naimisissa olevista somalinaisista kolmasosa käytti raskauden ehkäisymenetelmiä, niitä käyttämättömät perustelivat päätöstään uskonnollisilla syillä ja avioliiton tarkoituksella (17). Somalimiehistä reilusti yli puolet ei halunnut vaimonsa käyttävän ehkäisyä uskonnollisista syistä (18). Kulttuurinen käsitys moraalisesti hyvästä naisesta vaikuttaa myös ehkäisymenetelmien käyttöön. Kielteisiä ehkäisyasenteitaan siirtolaisnaiset selittävät sillä, että ne on kehitetty pääosin länsimaalaisille, niiden käyttö vaatii naiselta aktiivisuutta ja raskauden ehkäisy tapahtuu yleensä naisen kehossa. Länsimaista naista pidetään seksuaalisesti liian vapaamielisenä, mistä syystä ehkäisyvälineitä käyttävä eilänsimainen leimautuu helposti huonoksi naiseksi (19). Osa maahanmuuttajanaisista (esim. venäläiset, kiinalaiset) pelkää myös, että hormonaaliset ehkäisimet vahingoittavat heidän hedelmällisyyttään. Suomen suurimman siirtolaisryhmän eri ikäisten venäläistaustaisten ehkäisyasenteista ja -käyttäytymisestä ei ole tutkimuksia. Venäläisnaisten sanotaan olevan häveliäitä seksuaaliasioissa, toivotut kaksi lasta hankitaan usein nuorina rakkausavioliitossa. Toisaalta mitä vanhempi nainen on, sitä useammin hänelle on tehty useita raskaudenkeskeytyksiä (20). Abortit kertovat ei-toivotuista raskauksista ja ehkäisykäyttäytymisestä. Siirtolaisnaisilla onkin kantaväestöä enemmän raskaudenkeskeytyksiä esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa, Espanjassa ja myös Suomessa eräissä ryhmissä (21). Kymmenen vuoden takaisten ikävakioitujen tietojen mukaan Suomessa abortteja on kantaväestöä enemmän balttilaisilla, kiinalaisilla, venäläisillä, thaimaalaisilla ja filippiiniläisillä sekä afrikkalaisnaisilla, lukuun ottamatta islamilaisia pohjoisafrikkalaisia ja somalinaisia. Entisistä sosialistimaista tulleet näyttävät käyttävän aborttia edelleen perhesuunnittelussa, vaikka tehokkaita ehkäisymenetelmiä olisi saatavilla. Yli puolet aborttiin päätyneistä maahanmuuttajanaisista ei käyttänyt mitään ehkäisyä ennen keskeytystä (vs. kolmasosa kantasuomalaisista). Eräissä ryhmissä yksi yleinen abortin syy oli myös monilapsisuus (21). Teiniraskaudet ovat myös kantaväestöä yleisempiä eräissä etnisissä vähemmistöryhmissä esim. Hollannissa ja Britanniassa. Suomessa maahanmuuttajatytöillä ei ollut teiniraskauksia enempää kuin kantaväestön tytöillä (21), mutta tätä tulisi tutkia uudelleen nyt kun suurempi osa siirtolaistaustaista tytöistä on syntynyt Suomessa, ja 1990-luvulla maahan tulleet ovat nyt nuoria aikuisia. Lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalvelujen käyttö Osalla maahanmuuttajista ei ole länsimaisia kansalaistaitoja ja terveyden lukutaitoa käyttää terveyspalveluja, mm. siitä syystä että niitä ei ollut saatavissa lähtömaassa. Käyttäessäänkin terveyspalveluja he saattavat niiden rinnalla turvautua perinnelääkintään, uskonnollisiin parantajiin tai käydä hakemassa hoitoa maanmieheltään tai -naiseltaan. Se, miten potilaat noudattavat koululääketieteen hoito-ohjeita, voi vaihdella merkittävästi mm. koulutuksen ja maassa asutun ajan mukaan. Seksuaalisuuteen liittyvä häveliäisyys voi myös estää palvelujen kysyntää ja käyttöä sekä ilmetä tiedon puutteena lisääntymisfysiologiasta. Kehittyvissä maissa raskautta ei ole medikalisoitu, mikä voi selittää mahdollista epäluuloisuutta tiheitä (terveys)tarkastuksia, seulontoja ja toimenpidekeskeisyyttä kohtaan. Osa saattaa myös varjella ja suojella hedelmällisyyttään ja raskauttaan ulkopuolisten puuttumiselta, koska lapsen saaminen on henkilökohtaisesti ja yhteisöllisesti niin tärkeää. Monisynnyttäjistä osa voi kokea, että hoidon antaja arvostelee heidän monilapsisuuttaan, ympärileikkaustaan tai tiheitä synnytysvälejä. Jotkut voivat pelätä tulevansa keisarileikkauksen yhteydessä steriloiduiksi vas- 3312

5 TIETEESSÄ Äitiysneuvoloiden terveydenhoitajilla on tärkeä asema siirtolaistaustaisen perheen terveyden edistäjänä. 39 Harding S, Rosato MG, Cruickshank JK. Lack of change in birthweights of infants by generational status among Indian, Pakistani, Bangladeshi, Black Caribbean, and Black African mothers in a British cohort study. Int J Epidemiol 2004;33: Troe EJ, Bos V, Deerenberg IM, Mackenbach JP, Joung IM. Ethnic differences in total and causespecific infant mortality in The Netherlands. Paediatr Perinat Epidemiol 2006;20: Troe EJ, Kunst AE, Bos V, Deerenberg IM, Joung IM, Mackenbach JP. The effect of age at immigration and generational status of the mother on infant mortality in ethnic minority populations in The Netherlands. Eur J Public Health 2007;17: Knight M, Kurinczuk JJ, Spark P, Brocklehurst P, UKOSS Collaborators. Inequalities in maternal health: national cohort study of ethnic variation in severe maternal morbidities. BMJ 2009;338:b Stirbu I, Kunst AE, Bos V, Mackenbach JP. Differences in avoidable mortality between migrants and the native Dutch in The Netherlands. BMC Public Health 2006;6:78. 44Philibert M, Deneux-Tharaux C, Bouvier-Colle MH. Can excess maternal mortality among women of foreign nationality be explained by suboptimal obstetric care? BJOG 2008;115: Templeton L, Velleman R, Persaud A, Milner P. The experiences of postnatal depression in women from black and minority ethnic communities in Wiltshire, UK. Ethnicity Health 2003;8: Small R, Lumley J, Yelland J. Cross-cultural experiences of maternal depression: associations and contributing factors for Vietnamese, Turkish and Filipino immigrant women in Victoria, Australia. Ethnicity Health 2003;3: Cordia M, Chu Y. Postnatal experience and health needs of Chinese migrant women in Brisbane, Australia. Ethnicity Health 2005;10: toin tahtoaan. Luottamuksellinen suhde hoidon antajaan edellyttää sitä, että asiakas kokee tulevansa hyväksytyksi. Länsimaissa osa etnisistä vähemmistöistä, kuten pakistanilaiset ja intialaiset, suosii poikalapsia. Tämä näkyy sikiöseulontatekniikoiden käyttönä lapsen sukupuolen valinnassa (22,23). Toisaalta osa etnisistä vähemmistöistä ei osallistu esim. sikiön Down-oireyhtymän seulontaan yhtä lailla kuin kantaväestöt (24). Suomessa kuitenkin lähes kaikki raskaana olevat maahanmuuttajat käyttävät yhtä paljon äitiyspalveluja kuin kantaväestökin (15). Tämä kertoo palvelujen saavutettavuudesta ja hyväksyttävyydestä, vaikka tietyt etuudet myös vaativat äitiysneuvolassa käyntiä. Äitiysneuvoloiden terveydenhoitajilla onkin tärkeä asema siirtolaistaustaisten perheen terveyden edistäjänä, tiedottajana ja asianajajana. Maahanmuuttajaäidit voivat saada hoitoa silti tarpeeseensa nähden riittämättömästi, ohjaus erikoissairaanhoitoon ei toimi tai hoidon sisältö ei ole oikea, koska heidän vastasyntyneiden lastensa terveys on heikompi kuin kantaväestön. Useissa eurooppalaisissa maissa etnisten vähemmistöryhmien äidit tulevat äitiyshuoltoon myöhään, mitä ei Suomessa ole tapahtunut (15). Raskaana olevan äidin D-vitamiinin saanti on tärkeää varmistaa. Ruotsissa (25,26,27) ja Britanniassa (28) on viitteitä siitä, että tummaihoisten, hunnutettujen maahanmuuttajaäitien lapsilla on muita enemmän autismioireyhtymän kehityshäiriöitä (29). Raskaus, synnytys ja vastasyntyneen terveys Meta-analyysissa (30) siirtolaistaustaisilla naisilla oli suurempi ennenaikaisten synnytysten ja pienipainoisten vastasyntyneiden riski kuin kantaväestöillä. Samansuuntaisia tuloksia on muistakin meta-analyyseista (31,32): erityisesti eteläaasialaisilla, Latinalaisesta Amerikasta, Karibialta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleilla ennenaikaisten ja pienipainoisten vastasyntyneiden riski oli suurempi kuin muilla ryhmillä. Suomessa Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleiden naisten vastasyntyneet olivat useammin ennenaikaisia ja pienipainoisia (15). Ennenaikaisuuden ja pienipainoisuuden riskit ovat pienempiä integraatiopolitiikkaa toteuttavissa maissa, joissa kotouttamistoimissa kunnioitetaan siirtolaisten kulttuuria (30). On todettu, ettei hoitohenkilökunta havaitse aina ajoissa siirtolaisäidin sikiön kasvun hidastumista tai liikkeiden vähentymistä (33), synnytyksen kulkua ja/tai sikiön sydänääniä tulkitaan väärin, istukan repeämää ei havaita ajoissa ja kipulääkitys on riittämätöntä (34,35). Äidin ja henkilökunnan väliset väärinkäsitykset ovat myös yleisiä. Eräissä tutkimuksissa maahanmuuttajaäidin on todettu jättävän noudattamatta saamiaan hoito-ohjeita, hakeutuvan hoitoon liian myöhään ja kieltäytyvän useammin keisarinleikkauksesta (35). Suomessa (15) muita useammin keisarileikkauksella synnyttivät Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Somaliasta ja Latinalaisesta Amerikasta sekä Karibialta muuttaneet naiset. Latinalaisamerikkalaisten äitien vastasyntyneille tehtiin eniten interventioita synnytyksen jälkeen. Ensisynnyttäjien ikä ei sen sijaan merkittävästi vaihdellut eri etnisten ryhmien välillä, vaikka perinteisimmistä kulttuureista tulleet suosivat usein nuorena avioitumista ja lasten hankkimista. Imeväis- ja äitiyskuolleisuus Meta-analyysien mukaan siirtolaistaustaisten lasten imeväiskuolleisuus (kuolleena syntyneet ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleet) on yleisempää kuin kantaväestön (30,31,36). Suurin imeväiskuolleisuus on pakolaistaustaisilla ja Euroopan ulkopuolelta tulleilla (36). Myös Suomessa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Somaliasta tulleiden äitien yksisikiöisissä raskauksissa perinataalikuolleisuus oli suurempi kuin muissa ryhmissä (15). Usean maan ja vuoden syntymärekisteritietojen mukaan somalialaisille (37) mutta myös turkkilaisille äideille (38) syntyneiden lasten perinataalikuolleisuus oli yleisempää kuin kantaväestössä. Merkittävä osa turkkilaisnaista on syntynyt Euroopassa. Näiden ongelmien jatkumisesta on viitteitä myös nuoremmissa, länsimaissa syntyneissä siirtolaissukupolvissa. Esimerkiksi Intiasta, Bangladeshista ja Afrikasta Britanniaan tulleiden äitien vastasyntyneet painoivat keskimäärin enemmän kuin ne lapset, joiden äiti oli syntynyt Britanniassa. Tätä voi selittää terveen siirtolaisen vaikutus (terveimmät kykenevät selviytymään raskaasta siirtolaisprosessista) tai se, että etnisten vähemmistöjen terveys heikkenee maassa asutun ajan myötä (39). Hollannissa imeväiskuolleisuusluvut ovat kantaväestöä suuremmat myös toisen ja kol- 3313

6 48Nuru-Jeter A, Dominguez TP, Hammond WP ym. It s the skin you re in : African-American women talk about their experiences of racism. An exploratory study to develop measures of racism for birth outcome studies. Matern Child Health J 2009;13: SIDONNAISUUDET Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Työsuhde: THL, Kela, STM, saanut apurahan Suomen Akatemialta, luentopalkkioita Väestötieteelliseltä seuralta, Turun yliopistolta, Perhehoitajien liitolta ja Tampereen yliopistolta. English summary > in english Migrant women s reproductive health mannen sukupolven siirtolaisten vastasyntyneillä (40). Äidin maahanmuuttoikä tai syntyminen Hollannissa ei vähennä suoraviivaisesti etnisten ryhmien imeväiskuolleisuutta. Lapsena Hollantiin muuttaneiden turkkilaisäitien vastasyntyneiden imeväiskuolleisuus oli suurempi kuin vanhemmalla iällä Hollantiin muuttaneilla. Päinvastainen tulos oli taas Hollannissa syntyneillä tai lapsena maahan muuttaneilla surinamilaisäideillä, joiden vastasyntyneiden kuolleisuus oli pienempi kuin myöhemmällä iällä maahan muuttaneilla (41). Britanniassa afrikkalais- ja karibialaisäitien vakava raskaudenaikainen sairastavuus on yleisempää kuin kantaväestöllä (42), mutta Suomessa ei syntymärekisteriin raportoitujen sairauksien mukaan näin olisi siirtolaisnaisilla. Suomessa maahanmuuttajaäitien terveystavat raskauden aikana ovat yleensä hyvät, sillä he eivät juurikaan tupakoi eivätkä käytä alkoholia (lukuun ottamatta lähialueilta tulleita) (15). Siirtolaistaustaisten kantaväestöä suuremmista äitiyskuolleisuusluvuista on myös viitteitä. Hollannissa etnisten vähemmistöjen äideillä on kolminkertainen riski kuolla raskauden ja synnytyksen ajan komplikaatioihin verrattuna hollantilaisäiteihin (43). Ranskassa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleiden naisten äitiyskuoleman riski oli kaksinkertainen verrattuna ranskalaisäiteihin (44). Synnytyksen jälkeinen masennus Länsimaissa äitejä altistavat raskaudenaikaiselle ja synnytyksen jälkeiselle masennukselle usein parisuhde- ja taloudelliset huolet. Äidin masennus ja stressi heikentävät sekä sikiön, vauvan että äidin terveyttä. Maahanmuutossa äitien sosiaaliset tukiverkot ovat kaventuneet, mistä syystä heidän masennusriskinsä voi olla suurentunut. Britanniassa etnisten vähemmistöjen masentuneet äidit kokivat perhe- ja avio-ongelmia, väkivaltaa, päihdeongelmia, surua, taloudellisia ongelmia, työttömyyttä sekä rasismia (45). Australiassa nuoret masennusta kokeneet siirtolaisäidit kertoivat elävänsä eristyksissä ja vailla tukea, heillä oli perheongelmia, fyysisiä sairauksia, väsymystä ja huolta vauvasta. He olivat asuneet Australiassa lyhyen aikaa, heidän englannintaitonsa oli heikko eikä heillä ollut sukulaisia tai ystäviä lähellään (46). Manner-Kiinasta muuttaneet, synnytyksen jälkeistä masennusta kokeneet naiset kokivat työhön paluun paineita. He kokivat myös sosiaalista eristyneisyyttä ja kieliongelmia enemmän kuin Taiwanista tai Hong Kongista muuttaneet kiinalaisnaiset (47). Suomessa lastenneuvolassa terveydenhoitaja voi luottamuksellisessa suhteessa masennusta kokevaan äitiin kartoittaa hänen mielialaansa ja tukea hänen jaksamistaan. Pohdinta Suomessa kantaväestön lisääntymisterveys on maailman parhaimpia, joskin se vaihtelee naisen sosioekonomisen aseman mukaan kuten monet muutkin terveysosoittimet. Sen sijaan maahanmuuttajanaisten raskauden ja synnytyksen aikainen lisääntymisterveys näyttää meillä olevan yhtä heikolla tolalla kuin muuallakin (15). Etniseen ryhmään kuuluminen itsessään näyttääkin heikentävän vielä osin tuntemattomien mekanismien kautta vastasyntyneiden terveyttä, vaikka vanhemmat olisivat hyvin inte - groituneita länsimaihin, syntyneet länsimaissa, kielitaitoisia, omaksuneet länsimaisen terveystietouden ja osaisivat toimia järjestelmässä. Yhdysvalloissa on afroamerikkalaisten tutkimuksissa todettu viitteitä lapsuudessa alkavan ja sukupolvesta toiseen jatkuvan huono-osaisuuden, syrjinnän ja stressin terveyttä heikentävistä mekanismeista, jotka ilmenevät myös heikompana lisääntymisterveytenä (48). Suomesta puuttuu paljon tietoa eri maahanmuuttajaryhmien terveydestä, mukaan lukien lisääntymisterveydestä. Meillä ei ole tietoa nuorten ja aikuisten siirtolaistaustaisten naisten ja miesten lisääntymisterveyden tilasta, tarpeista, asenteista, käsityksistä, seksuaalikäyttäytymisestä eikä myöskään siitä, miten äidit voivat synnytyksen jälkeen. Kattavaa tietoa ei myöskään ole heidän hoitokokemuksistaan. Lapsen saaminen ja seksuaalisuus ovat tärkeitä elämänalueita joka kulttuurissa. Aiheeltaan intiimissä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä ja tutkimuksessa kannattaakin tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien (nais)yhteisöjen kanssa, joita alkaa jo olla Suomessakin alan etnisten ammattilaisten lisäksi. Yhteistyössä kaikki osapuolet oppivat toisiltaan. Yhteistyössä maahanmuuttajayhteisöt voimistuvat, heidän suomalaiset kansalaistaitonsa ja osallisuutensa lisääntyvät. Seksuaalisuuteen liittyvä lisääntymisfysiologian ja perhesuunnittelun tieto on tärkeää muotoilla yhdessä yhteisöjen kanssa kulttuurisesti ymmärrettäväksi ja hyväksyttäväksi. 3314

7 TIETEESSÄ MAILI MALIN Ph.D., Docent, Special Researcher National Institute for Health and Welfare ENGLISH SUMMARY Migrant women s reproductive health This review article concerning migrant women s reproductive health presents current study results from Europe. According to the WHO reproductive health encompasses the reproductive processes, functions and system at all stages of life. It implies that people and particularly women who give birth and have a universally lower social position have the capability to reproduce and the freedom to decide if, when and how often to do so. People should have access to safe, effective, affordable and acceptable methods of fertility regulation of their choice, and the right of access to appropriate health care services that will enable women to go safely through pregnancy and childbirth. But still human reproduction is nowhere the individual s own issue, instead it is determined by different societal power institutions, by norms and by values concerning gendered arrangements of production and reproduction. In migration the secular and liberal western sexual culture often meets the religious and traditional culture of the country of origin. Genders and generations negotiate the acceptable roles and family practices in their communities. We can evaluate the fulfilment of reproductive health rights by studying the reproductive health outcomes which are very good in Finland in international terms, but not among Finnish ethnic minorities. The poorer reproductive health outcomes in these groups are in accordance with other international studies among ethnic and migrant population. We lack information about different sexual attitudes, sexual behaviour and health needs of adults and adolescents in the different ethnic minority groups, as well as information about their service experiences. We need community based intervention programmes and traditions to enhance the ethnic communities capacity building, to increase their social capital and inclusion and empowerment. 3314a

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009 tieteessä Anna Heino VTM, FM, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto anna.heino@thl.fi Mika Gissler FT, VTM, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Paperittomien siirtolaisten arki Suomessa

Paperittomien siirtolaisten arki Suomessa Paperittomien siirtolaisten arki Suomessa Pekka Tuomola Päihde-ja mielenterveystyön johtaja Helsingin Diakonissalaitos Pekka.tuomola@hdl.fi paperittoman siirtolaisen käsitettä -Ulkomaalaislaissa määritellään

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Maahantulotarkastukset / infektiotautien seulonta Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa

Maahantulotarkastukset / infektiotautien seulonta Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Maahantulotarkastukset / infektiotautien seulonta Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Skoopin koulutuspäivä 23.4.2015 Hannele Kallio Ylilääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, ehkäisevä terveydenhuolto

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

European Migration Network VI National Finnish Seminar

European Migration Network VI National Finnish Seminar European Migration Network VI National Finnish Seminar 22nd of November 2013 Paasitorni Congress centre, Siltasaarisali, Helsinki Immigrants use of health care and social services and their trust in different

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA. Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi

MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA. Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi 1 Kuka minä olen? Tutkija? Psykologian tohtori (HY, THL) Erikoistutkija (THL) Kliinikko? Psykoterapeutti, työnohjaaja

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler

Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HYTE Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot -yksikkö THL:n lisääntymisaineistot Raskaudenkeskeyttämis-

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot