YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 84/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 406

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 84/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 406 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Naantalin sataman Moton matalan alueen ruoppaus, ruoppausmassojen läjitys, julkista kulkuväylää koskevan päätöksen muuttaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta, Naantali LUVAN HAKIJA Naantalin kaupunki ja Merenkulkulaitos HAKEMUS Naantalin kaupunki on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty , pyytänyt lupaa poistaa ruoppaamalla Naantalin satamassa sijaitseva noin 5 ha:n suuruinen Moton matalikko satamaan tulevan väylän haraustasoon MW ,5 m. Merenkulkulaitos on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellä yhtynyt hakemukseen pyytäen ympäristölupavirastoa määräämään Moton matalan alueen julkiseksi kulkuväyläksi, jolloin se muodostaisi yhdessä nykyisen väyläalueen kanssa yhtenäisen julkisen kulkuväylän. Lisäksi Naantalin kaupunki on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. VOIMASSA OLEVAT LUVAT Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut Naantalin väylän ja satama altaan ruoppausta kohteissa ja läjitystä sekä väylän muuttamista koskevan päätöksen nro 126/2004/4. Päätöksen mukainen läjitysalue on sama kuin nyt vireillä olevassa asiassa. Päätöksessä on annettu määräyksiä muun muassa haittojen ehkäisemiseksi suunnitelman toteuttamisessa ja määrätty tarkkailemaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia. Kalataloudellisten vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi on määrätty kalatalousmaksu ja töiden suorittamisesta mahdollisesti ammattikalastajille aiheutuvista vahingoista, haitoista tai muista edunmenetyksistä on määrätty panemaan tarvittaessa vireille erillinen hakemus. Päätöksellä nro 126/2004/4 on myös muutettu Merenkulkuhallituksen antamassa päätöksessä Nro 2411/86/601 vahvistettua Naantalin väylän kulkusyvyyttä ja väylän sijaintia väyläalueen välillä Naantalin sa

2 2 tama Rajakari. Nyt vireillä olevan hakemuksen kohteena oleva matalikko on väylien keskellä. Vaasan hallinto oikeus on päätöksellään nro 06/0280/3 muuttanut edellä mainitun päätöksen ruoppaukseen, läjitykseen ja väylän käyttöön liittyviä määräyksiä. Korkein hallinto oikeus on antanut asiasta päätöksensä taltio nro 1958, jossa se ei muuttanut hallinto oikeuden päätöstä. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksen nro 17/2004/2, joka koskee Naantalin kaupungin hakemusta Naantalin satama alueiden kunnossapitoruoppauksista ja ruoppausmassojen läjittämisestä. Vaasan hallinto oikeus on päätöksellään nro 06/0278/3 muuttanut Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöstä. Hallinto oikeuden päätöksessä on rajoitettu läjitysaluetta siten, että se on sama alue kuin nyt vireillä olevassa asiassa. Vaasan hallinto oikeuden päätöksessä on muun muassa edellytetty, että satama alueilta ruopatut läjityskelpoiset massat läjitetään ennen kuin Merenkulkulaitos on läjittänyt Naantalin väylän likaantuneet massat ja aloittanut alueen peittämisen puhtaiksi määritellyillä ruoppausmassoilla. SUUNNITELMA Hankkeen taustaa Naantalin satamaan tuleva nykyinen 13,0 metrin väylä on valmistunut vuonna Ympäristölupavirasto muutti annetulla päätöksellä nro 126/2004/4 Naantalin 13,0 metrin väylän 15,3 metrin väyläksi ja vahvisti väylän uuden sijainnin ja väyläalueen välillä Naantalin satama Rajakari. Päätöksen mukaan on muun muassa väylältä ruopattavien massojen läjitysalueen päihin rakennettava suojapenkereet, joiden korkeus on määrätty. Läjittämiseen saadaan ryhtyä vasta sen jälkeen kun suojapenkereet ovat valmistuneet ja ne on tarkastettu ja Lounais Suomen ympäristökeskus on ne hyväksynyt. Suojapenkereet on todettu tarpeelliseksi läjitettäessä ruoppausmassoja alueelle, jossa on aiempien läjitysten tuloksena merkittäviä pohjasedimenttien haitallisten aineiden pitoisuuksia. On tarkoituksenmukaista läjittää ensin haitallisia aineita sisältäviä ruoppausmassoja pilaantuneelle läjitysalueelle ja sen jälkeen peittää läjitysalueen massat puhtaammilla ruoppausmailla. Hakemussuunnitelman mukaan suojapenkereisiin ja läjitysalueen peittoon ei ole enää käytettävissä väylän jo ruopatun osan massoja. Korkeimman hallinto oikeuden antaman päätöksen mukaisella tavalla toteutettavan läjityksen onnistuminen edellyttää siten Moton matalan alueen ruoppausmassojen käyttämistä penkereissä ja läjitysten peittämisessä.

3 Yleiskuvaus hankkeesta 3 Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Naantalin väylän ruoppauksen ja läjityksen kanssa samanaikaisesti väylien välissä olevan Moton matalikon ruoppaus. Ruopattava massa käytetään osaksi läjitysalueen suojapenkereiden rakentamisessa. Penkereisiin kelpaamaton massa läjitetään läjitysalueelle. Matalikko ruopataan satamaan tulevan väylän haraustasoon MW ,5 m. Neste Oil Oyj:n jalostamon öljylaiturin edustalla sijaitseva Moton matalikko hankaloittaa alusten laituriin tuloa ja kääntymistä muodostaen turvallisuusriskin. Matalan poisto aikaansaa laiturin edustalle nykyistä suuremman yhtenäisen täyssyvän vesialueen ja siten helpottaa ja yksinkertaistaa alusten satamaoperaatioita. Ympäristö ja kustannussyistä matalikon poisto on luontevaa suorittaa samassa yhteydessä muun satama altaan ruoppauksen kanssa. Alueen yleiskuvaus, kaavoitus ja maanomistus Hankealue Vesialue Naantalin satama ja Moton matala sekä läjitysalue sijaitsevat Luonnonmaan saaren ja mantereen välissä. Salmi alkaa Pohjois Airiston pohjoispuolella olevasta Viheriäisten aukosta kaventuen luoteeseen päin mentäessä Naantalin salmeksi ennen leventymistään siirryttäessä Askaisten lahdelle. Alueen virtausoloja on tutkittu 1970 luvulla rekisteröivien virtausmittarien avulla ja tutkimusten perusteella on arvioitu, että Naantalinsalmessa pintakerroksessa virtauksien todennäköisempi suunta on luoteeseen eli Askaistenlahdelle päin. Läpivirtausta on molempiin suuntiin, mutta Airistolle suuntautuneen virtauksen jaksot ovat lyhyempiä ja nopeudeltaan hitaampia. Naantalinsalmen pohjakerroksessa Airistolle tapahtuva virtaus oli huomattavasti yleisempi ja selvää läpivirtausta Airistolle esiintyi noin 20 % havaintoajasta. Airistolta Askaistenlahdelle tapahtuva läpivirtaus pohjakerroksessa on melko harvinaista. Merialueen tilaan Airistolla ja sen pohjoispuolella vaikuttavat Aurajoen ja Ruskojoen tuoma kuormitus, Turun, Naantalin ja Raision kaupunkien sekä eräiden teollisuuslaitosten puhdistetut jätevedet. Ajoittaista paikallista kuormitusta aiheuttavat Turun ja Naantalin sataman edustojen ruoppaukset ja läjitykset Naantalin aukolle ja Rajakarin läjitysalueelle. Naantalin kaupungin lähivedet ovat suhteellisen reheviä ja yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäviä vesialueita.

4 Kalasto ja kalastus 4 Hankesuunnitelma Turun Naantalin edustan vesialueella harjoitti vuonna 2004 ammattikalastusta kalastustiedustelun mukaan 14 ruokakuntaa. Ammattikalastusta harjoitti pääammattina 11 ja sivuammattina 8 henkilöä. Tärkeimpiä ammattikalastajien pyyntipaikkoja ovat Pohjois Airisto ja Viheriäistenaukko. Turun Naantalin edustan kalataloudellisten tutkimusten mukaan ammattikalastuksen merkittävimmät saaliskalalajit ovat silakka ja kuha. Silakan osuus on saaliista yli 90 %. Vapaa ajankalastajien tärkeimpiä saaliskaloja olivat vuonna 2004 tehdyn tiedustelun mukaan ahven, kuha ja hauki. Muita merkittäviä saaliskaloja alueella ovat lahna, särki, siika, made ja taimen. Alueen kaavoitus ja maanomistus Naantalin kaupungin yleiskaava on laadittu koko kaupungin alueelta vuonna Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarten osalta kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä Lisäksi Luonnonmaan osalle on vahvistettu ympäristöministeriössä Viiala Kukolan osayleiskaavan tarkistus. Lisäksi Moton matalikon alueen ympäröivästä Luonnonmaan ja mantereen välisestä vesialueesta mantereen puoleinen osa (noin puolet leveydestä matalikon kohdalla) on hyväksytyn asemakaavan alueella. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien alueella on vireillä osayleiskaavan tarkistus. Suunnittelualueen rajaus kulkee salmen puolivälistä siten, että sekä matalikko että läjitysalue kuuluvat osittain osayleiskaava alueeseen. Matalikon ja läjitysalueen omistaa suurimmalta osin Naantali kaupunki (Vesialue, ). Molempien kohteiden eteläpäässä on myös yksityistä vesialuetta (Vesialue, ), jonka osakaskiinteistöt ovat Huunola I, ja Huunola II, Ruoppaus Matalikolta ruopattava massamäärä on noin m 3 ktr ja ruopattavan alueen kokonaispinta ala on noin 5 ha. Massat jakautuvat maalajeittain seuraavasti: Löyhää maata m 3 ktr Tiivistä maata m 3 ktr Kalliota m 3 ktr Löyhällä maalla tarkoitetaan lähinnä koheesiomaalajeja ja tiiviillä maalla kivisiä soria ja moreeneja. Jakautumisarvio perustuu kohteessa tehtyihin paino ja porakonekairauksiin sekä matalataajuuskaikuluotauksiin.

5 5 Ruopattavan alueen haraussyvyytenä käytetään satamaan tulevan väylän ja satama altaan haraustasoa MW ,5 m. Alueen eteläosalla suoritetaan ennen ruoppaustyötä haitallisia aineita sisältävän sedimentin pintakerroksen puhdistusruoppaus 0,5 metrin paksuisena. Kuorittavan alueen rajaus on TBT:n ja TPT:n normalisoidun summapitoisuuden tason 1 mukainen ja sen pinta alaksi on arvioitu noin 2,8 ha. Kuoritut massat sijoitetaan läjitysalueelle ja peitetään puhtailla massoilla. Ruoppaus tehdään suunnitelman mukaan kauharuoppauksena. Penkereiden rakentaminen Ennen vesiläjitysalueen käyttöä sen itä ja länsipuolelle rakennetaan väylän syventämistä koskevien päätösten mukaisesti suojapenkereet läjittämällä meren pohjaan karkeita ruoppausmassoja pengermäisiksi muodostelmiksi siten, että muodostuvien penkereiden harja on tasossa MW ,0 m. Penkereissä tarvittavien massojen määräksi on arvioitu yhteensä noin m 3 ktr, josta matalikon ulkopuolisia karkeita jakeita on arvioitu saatavan runsaat puolet. Lounais Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt suojapenkereiden suunnitelman. Läjitys Ruoppausmassat läjitetään proomusta ruoppauskohteen vieressä sijaitsevalle vesiläjitysalueelle. Läjitys tehdään tason MW ,0 m alapuolelle, jolloin läjitysalueen tilavuus on m 3. Haitallisia aineita sisältävät kuoritut massat peitetään läjitysalueella puhtailla ruoppausmassoilla. Läjitysalueelle tuodaan ruoppaus ja pengermassoja myös Naantalin väylän ja sataman ruoppauskohteilta. Arvio hankkeen vaikutuksista Sedimenttitutkimukset Vuonna 2007 toteutetun matalikon alueen sedimenttien haittaainepitoisuusselvityksen mukaan joidenkin pohjasedimenttinäytteiden orgaanisten tinayhdisteiden, elohopean ja PCB:n normalisoidut pitoisuudet olivat ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen laatukriteerien tasojen 1 ja 2 välissä, eli ne ovat mahdollisesti pilaantuneita. PCB yhdisteiden normalisoidut pitoisuudet ylittävät yhdessä pisteessä (NA6, syvyydellä cm) tason 2, ja ovat siis pilaantuneita. Sedimenttinäytteistä ei analysoitu PAH yhdisteitä. Näytteenottopaikkoja alueella oli 10. Aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia on referoitu hakemuksen liitteen 10 tutkimusohjelmassa. Niiden mukaan vuosina tehdyissä

6 6 tutkimuksissa on matalikon alueella löytynyt tinayhdisteitä tason 2 ylittävä pitoisuus yhdessä kohteessa (pisteessä M1). Lounais Suomen ympäristökeskuksen muistutukseen liitetyssä selvityksessä on arvioitu aiempiin suunnitellulla läjitysalueella tehtyihin selvityksiin pohjautuen, että matalikon sedimentin pintakerroksessa esiintyy mahdollisesti paikoitellen polyaromaattisia hiilivetyjä (PAHyhdisteitä) ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen haitta ainetasojen 1 ja 2 väliin sijoittuvia pitoisuuksia. Pintakerroksen alapuolella arvioidaan pitoisuuksien olevan pienempiä. Hankkeesta aiheutuvat haitat, niiden vähentäminen ja korvaaminen Ruoppaus ja läjitystyö aiheuttaa tilapäisesti veden samenemista ja kiintoaineksen sedimentaatiota, jonka arvioidaan aikaisempien ruoppaushankkeiden seurantojen perusteella ulottuvan muutaman sadan metrin päähän työkohteista. Veden paikallinen sameneminen voi tuottaa haittaa kohteen lähiympäristössä vesialueen virkistyskäytölle sekä voi aiheuttaa lähirantojen ohimenevää liettymistä. Hakemukseen liitetyn vaikutusarvion (Vatanen 2008) mukaan johtuen massojen pysyvästä eristämisestä vesiympäristöstä ei hankkeella ole pitkäaikaisvaikutuksia. Kun verrataan tulevaa tilannetta nykytilanteeseen, Moton matalan alueelle ei odoteta jäävän tason 1 ylittäviä haitta ainepitoisuuksia, jotka voisivat lähteä kulkeutumaan alusten potkurivirtojen vaikutuksesta. Lyhytaikaisvaikutusten arvioinnin kannalta Moton matalan ruoppausmassojen kriittisimmät haitta aineet ovat TBT ja PCB. TBT on voimakkaasti kiintoaineeseen sitoutuvaa ja liukenevuus veteen ruoppauksen aikana on vähäistä. Ruopattavissa massoissa ei tehtyjen mittausten mukaan ylity haitta ainetaso 2, joten ruoppauksen vaikutuksesta veteen liukenevista organotinayhdisteistä ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä ympäristölle. PCB yhdisteet ovat voimakkaasti kiintoaineeseen sitoutuvia. PCB:tä esiintyy ruoppausalueella kuorittavalla alueella paikoitellen. Haitta ainetaso 2 ylittyi yhdessä näytepisteessä cm:n profiilissa. PCB yhdisteiden riskit vesiympäristössä liittyvät ensisijassa ravintoketjussa rikastumiseen. Ruoppaus ja läjitys ovat suhteellisen lyhytaikaisia tapahtumia, eikä eliöihin kertymistä ehdi juuri tapahtua. Siten PCB:stä ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä ruoppauksen aikana. Vesistö ja kalatalousselvityksen mukaan työnaikaisten yleisten kalataloushaittojen oletetaan kompensoituvan esitetyillä 1 000:n vaelluskokoisen taimenen ja 5 000:n kesänvanhan vaellussiian istutuksilla tai vuotuisten istutusten arvon, vajaan :n euron, suuruisella kalatalousmaksulla. Mahdollisten väylätöistä aiheutuvien haittojen suuruutta ammattikalastajille ei voida etukäteen määritellä. Joillekin kalastajille haittaa saattaa syntyä. Haittoja voidaan arvioida hyödyntäen alueen nykyisiä velvoitetarkkailuja. Jos haittoja ilmenee, ne voidaan määrittää kalastajien esittämien korvausvaatimusten perusteel

7 7 la ja tarkkailua toteuttavan laitoksen toimesta vuosittain jälkikäteen. Haitat voidaan sopia ja korvata tehtyjen selvitysten pohjalta. Tarkkailu Hakija esittää, että vaikutustarkkailu suoritetaan Kala ja vesitutkimus Oy:n laatiman päivätyn Naantalin väylän ruoppausten ja läjitysten vesistö ja kalataloustarkkailuohjelma mukaisesti. Väylää koskevan luvan mukaisesti tulee läjityksen aloittamisen jälkeen ensimmäisen kahden viikon aikana tehdä selvitys työn vaikutuksista veden sameuteen ja TBT pitoisuuteen. Jos TBT pitoisuus tarkkailujakson aikana tai myöhemmin ylittää 0,5 µg/i, on läjitys keskeytettävä ja läjitysmenetelmä muutettava tarkkuusläjitykseksi. Selvitys ensimmäisen kahden viikon läjityksen vaikutuksista veden laatuun on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle, minkä jälkeen ympäristökeskus päättää palkoproomuläjityksen jatkamisesta tai läjitystavan muuttamisesta. Hakemuksessa esitetyssä tarkkailuohjelmassa esitetään TBT näyte otettavaksi läjitysalueen keskeltä, metri pohjan yläpuolelta. Näytteenotto tehdään kertaalleen kahden viikon sisällä läjitysten käynnistämisestä. Ohjelmassa arvioidaan, ettei läjityksen keskeyttämiseen liittyvä raja (0,5 µg/i) suurella todennäköisyydellä tule ylittymään läjitysten vaikutuksesta. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Naantalin kaupungissa ja Turun kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut muistutuksessaan muun muassa, että läjitysalueelle on samanaikaisesti tarkoitus läjittää Naantalin väylän ruoppausmassojen lisäksi Naantalin sataman kunnossapitoruoppauksen massoja ja asiakohdan mukaisen Moton matalan ruoppausmassoja. Vaasan hallinto oikeuden päätöksen nro 06/0280/3 määräysten mukaan ennen läjityksen aloittamista on rakennettava suojapenkereet ja läjittämiseen saadaan ryhtyä vasta, kun penkereet ovat kokonaan valmistuneet ja ympäristökeskus on ne hyväksynyt. Hakemussuunnitelman mukaan suojapenkereistä itäinen rakennetaan ensin. Penkereisiin soveltuva karkeampi maalaji ja kallio sijaitsevat hakemussuunnitelman mukaan pääosin Moton matalan pohjoispäässä. Tämän johdosta ympäristökeskuksen esitys on, että Moton matalan pohjoisosassa olevat, penkereisiin kelpaavat karkeat maalajit ruopataan ja niiden alla oleva kallio louhitaan ensin ja massat sijoitetaan

8 8 penkereisiin. Näiden massojen yhteenlaskettu määrä hakemussuunnitelman mukaan on m 3 ktr. Penkereet tulee rakentaa hakemuksen täydennyksenä olevan päivätyn suunnitelman työjärjestyksen mukaisesti. Suojapenkereiden harjan korkeuden on oltava vähintään MW m ja enintään MW m. Kun penkereet ovat valmiit ja niille on saatu ympäristökeskuksen hyväksyntä, ruoppausta jatketaan Moton matalan pintakerroksen ruoppauksella (kuorinnalla) ja nämä massat sijoitetaan läjitysalueen syvimpään kohtaan, jonka sijainti dokumentoidaan (merkitään koordinaatistoon). Proomujen sijainti läjityshetkellä on dokumentoitava luotettavasti jokaisen proomulastin osalta. Ruoppauksen ja läjityksen edistymistä on seurattava kaikuluotauksella ja tiedot on merkittävä pidettävään pöytäkirjaan. Moton matalalla tehtävän pohjan pintakuorinnan yhteydessä läjitysalueelle sijoitetaan mahdollisesti pilaantuneita ruoppausmassoja ja myös pilaantuneita ruoppausmassoja. Näiden massojen määrää ei ole arvioitu hakemussuunnitelmassa. Kuorittava massamäärä lienee vähintään m 3 ktr. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan yhden näytepisteen (NA6) lähialueelta tulevat PCB:llä pilaantuneet ruoppausmassat voidaan hallinto oikeuden päätöksen nojalla myös sijoittaa hakemussuunnitelman läjitysalueelle, kun se tehdään läjitysalueella oleviin syvänteisiin ja peitetään puhtailla ruoppausmassoilla. Em. pisteen ja sen lähialueen kuorintasyvyyden tulee olla vähintään 1,0 m, koska PCB:llä pilaantunutta sedimenttiä oli näytteenottosyvyydessä cm. Muutoin hakemussuunnitelman mukainen kuorintasyvyys 0,5 m näyttäisi riittävältä. Hallinto oikeuden päätös edellyttää, että peittämiseen käytettävät massat ovat puhtaita, toisin sanoen niissä olevan TBT:n määrä ei ylitä tasoa 3 µg/kg. Pintakuorinnan valmistuttua työt on keskeytettävä siksi ajaksi, että hakija ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osoittaa seuraavan ruoppaustason massojen puhtauden. Lopuksi läjitysalue peitetään kauttaaltaan Moton matalan puhtailla ruoppausmassoilla aloittaen pilaantuneimpien kohtien peittämisellä riittävällä kerroksella puhtaita ruoppausmassoja. Korkein sallittu läjitystaso on MW m. Ympäristökeskus on katsonut, että Naantalin sataman edustalle 1990 luvun lopussa läjitettyjen pilaantuneiden ruoppausmassojen eristäminen suojapenkereillä ja peittäminen puhtailla ruoppausmassoilla on meriympäristön tilan kannalta tärkeä hanke, jonka toteuttamisella voidaan vaikuttaa merialueen tilan parantamiseen laajemminkin. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, Lounais Suomen ympäristökeskus on esittänyt lupamääräyksiksi edellä esittämänsä lisäksi: Hakijan on seurattava hankkeen vaikutuksia vesistöön Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi

9 9 hyvissä ajoin, vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. Tarkkailuohjelmaan tulee sisältyä myös ehdotus töiden aikaisesta tarkkailusta. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Ruoppauksesta on pidettävä pöytäkirjaa, josta käy selville proomuittain ruoppaus ja läjitysalue koordinaatteineen, sekä ruoppausmassojen määrät. Pyydettäessä pöytäkirja on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen käyttöön. Töiden valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskuksen mukaan hakijalle voidaan myöntää töidenaloittamislupa. 2) Naantalin kaupungin kaavoitus ja ympäristölautakunta on esittänyt, että ruoppaus ja läjitystyöt voidaan toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Lautakunta on esittänyt lisäksi, että mahdollinen Neste Oil Oyj:n öljysataman kunnossapitoruoppausta ja ruoppausmassojen läjittämistä koskeva lupahakemus käsitellään Moton hakemuksen kanssa samassa yhteydessä, kuitenkin siten, että käsittelyaikataulu määräytyy Moton hakemuksen käsittelyn mukaisesti. Samanaikaisella toteuttamisella jäävät työnaikaiset haitat mahdollisimman vähäisiksi. 3) Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunta on esittänyt, että lupapäätöksessä otettaisiin huomioon seuraavat asiat: Ruoppaus ja läjitystöitä ei saa tehdä Ottaen huomioon, että osa ruoppausalueen pilaantuneista sedimenteistä sijaitsee syvemmällä kuin suunnitelmassa kuorittavaksi esitetty 0,5 m kerros, on lupamääräyksiä annettaessa edellytettävä kaikkien tiedossa olevien pilaantuneiden sedimenttien kuorimista ja sijoittamista täyttöalueen pohjalle. Hakemuksen mukaiset ruoppaus ja läjitystoimenpiteet tulee suorittaa samanaikaisesti satama alueen ja väylän ruoppaustöiden kanssa siten, että läjitysalueelle sijoittuvat näistä eri kohteista peräisin olevat pilaantuneet sedimentit voidaan peittää mahdollisimman nopeasti puhtailla massoilla. 4) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että rakennettavat suojapenkereet aiheuttavat luultavasti sen, että läjitysalueen pohjalle laskeuduttuaan ruoppausmassa pysynee suhteellisen hyvin paikoillaan ja erodoitumisen määrä lienee vähäisempi verrattuna siihen jos suojapenkereitä ei rakennettaisi. Suojapenkereet eivät kuitenkaan vähennä ruoppaustyön aikana tapahtuvaa samentumista ja ympäristömyrkkyjen leviämistä ympäristöön. Samoin läjityksen aikana läjitettävää ainesta sekoittuu vesimassaan ja leviää ympäröivälle merialueelle ennen kuin massat saavuttavat altaan pohjan ja asettuvat sinne. Penkereiden rakentamisesta huolimatta ruoppaus ja läjitystyön samennusvaikutus tulee olemaan huomattava ja samennukseen sitoutuneiden ympäristömyrkkyjen aiheuttama riski kalojen terveydelle ja koko vesiluonnolle on ilmeinen.

10 10 Hakemusasiakirjoihin sisältyvässä Kala ja vesitutkimus Oy:n tekemässä vesistö ja kalatalousselvityksessä arvioidaan, että Moton matalan ruoppaus ja läjitystyöstä aiheutuvia kalataloudellisia haittoja voidaan vähentää kalaistutuksilla tai vaihtoehtoisesti kalatalousmaksulla, jonka taso on noin euroa vuodessa. Varsinais Suomen TE keskus pitää arviota oikeansuuntaisena ja katsoo, että hakijalle tulee määrätä euron vuosittainen kalatalousmaksu. Maksu tulee suorittaa niiltä vuosilta, joina luvan mukaisia töitä tehdään, sekä yksi vuosi töiden valmistumisen jälkeen. Lisäksi hakijalle tulee määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. 5) Airiston kalastusalue on muistutuksessaan esittänyt hakemuksen johdosta seuraavanlaisia vaatimuksia: 1. Läjitysalueen penkereitä tehtäessä on huolehdittava siitä, että läjitysalueella olevat vanhat ruoppausmassat ja niiden sisältämät haitalliset aineet eivät pääse uudestaan liikkeelle. 2. Koska ruoppaustöistä on haittaa alueen ammatti ja virkistyskalastukselle, niin töiden ajaksi on asetettava euron vuosittainen kalatalousmaksu. Ensimmäinen maksu on suoritettava ennen töiden aloittamista. Vaadittavan kalatalousmaksun määrä on sama kuin on jo määrätty Naantalin väylän ruoppaustöistä. 3. Ruoppaus on suunnitelman mukaan tarkoitus tehdä vuoden 2008 syksyllä. Jos töitä ei saateta loppuun vuoden 2008 aikana tai ne siirtyvät kokonaan ensi vuoteen, niin töitä ei saa tehdä välisenä aikana. 4. Läjitys on tarkoitus tehdä kokonaisuudessaan proomulta kauhalla. Koska läjitysalueella veden syvyys on noin 20 metriä, niin Airiston kalastusalueen mielestä ainakin pehmeät ruoppausmassat pitää tarkkuusläjittää. Tämä vähentää läjityksen aiheuttamaa veden samentumista, ja ruoppausmassat eivät pääse leviämään läjitysalueen ulkopuolelle. 5. Töitä ei saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ruoppauksessa ja läjityksessä on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. Alueella olevien haitallisten aineiden, erityisesti orgaanisten tinayhdisteiden, leviäminen ja pääsy vesimassaan pitää kaikin käytettävissä olevin keinoin minimoida. Tämä on erityisen tärkeää satama alueella, jossa on vilkas laivaliikenne. Lisäksi Moton matalan ruoppaus mahdollistaa entistä suurempien alusten käynnit satamassa. Kuten ympäristölupahakemuksessa todetaan ruoppaukset samentavat Naantalin edustan merialuetta. Tästä on haittaa sekä alueen ammatti että virkistyskalastukselle, vaikka töitä ei tehtäisikään kevätkutuisten kalojen kutuaikana. Lisäksi ammattikalastajat eivät välttämättä voi pitää pyydyksiään ruoppaustöiden aikana vakituisilla pyyntipaikoilla. 6) AA ja BB ovat muistutuksessaan vaatineet seuraavaa:

11 11 Kiinteistöjensä yhteisen vesialueen osalta ja paikallisina ammattikalastajina muistuttajat ensisijaisesti vastustavat matalikon poistamista louhimalla ja ruoppaamalla se esitettyyn syvyyteen, ruoppausmassojen läjitystä osaksi vesialueelleen sekä vesialueensa osoittamista julkiseksi kulkuväyläksi. Mikäli lupa kuitenkin toimenpiteeseen myönnetään, esittävät muistuttajat seuraavat vaatimukset: a) Hakijoille ei tule myöntää lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. b) Alueelta, koskien muutakin kuin muistuttajien vesialueen osaa, kuorittavia organotinoja ym. haitta aineita sisältäviä massoja ei tule sallia läjitettäväksi vesialueelle siinä tapauksessa, että niiden pitoisuudet ylittävät ympäristöviranomaisten vesistöön läjityskelpoisille massoille asettamat raja arvot. c) Koska muistuttajat menettävät matalikon poistamisen (ja samalla alueen julkiseksi kulkuväyläksi osoittamisen) johdosta mahdollisuuden käyttää aluetta verkkokalastukseen noin neljällä verkolla, he vaativat korvausta keskimääräisen saaliin arvon menetyksestä pyyntikuluilla vähennettynä ja arvonlisäverottomana 500 euroa vuodessa, eli 5 % mukaan kapitalisoituna euroa. Samalla tämä on vaatimus vesialueen kalastusarvon menettämisestä. d) Vesialueelle ei tule suorittaa läjitystä, ja jos vastoin odotusta suoritetaan, edellisessä kohdassa oleva kalatalousvahinko on korotettava kaksinkertaiseksi. e) Muistuttajien aluetta ei tule osoittaa yleiseksi kulkuväyläksi f) Koska muistuttajien vesialueen pohjasta poistettava kiviaines otetaan hakijoiden saman väylän jatketta koskevan toisen luvan mukaisen suojapenkereen / pohjapadon rakentamisessa, katsovat muistuttajat aiheelliseksi tällä perusteella esittää vaatimuksen omistamastaan kiviaineksesta 0,30 / m³ ktr, poistettavan kiviainesmäärän volyymin mukaisesti. g) Ruoppaustoimenpiteitä ei saa suorittaa merkittävien saaliskalojen, kuten silakan, kuhan, hauen ja lahnan kutuaikana. Hakijoille ei tule myöntää vesilain 26 :ssä tarkoitettua töiden aloittamislupaa, koska töiden kiireellinen aloittaminen ei ole jo edellä olevankaan mukaisesti hakijalle tärkeää, eikä aloittamisen lykkääntymisestä aiheudu hakijalle huomattavaa vahinkoa. 7) CC on muistutuksessaan edellyttänyt ruoppaukset suoritettavan virkistys ja uintikauden ( ) ulkopuolella. Edelleen muistutuksessa kiinnitetään huomiota matalikon ruotsinkieliseen kirjoitusasuun. 8) Saaristomeren Ammattikalastajat ry on mielipiteessään esittänyt yhtyvänsä Pauli ja Timo Huunosen muistutuksen niihin esityksiin, jotka samalla edistävät yleistä kalataloudellista intressiä alueella. Tällaisia ovat vaatimukset, ettei kutualueena merkityksellistä Moton matalikkoa poisteta, organotinapitoisuuksien ja muiden haittaaineiden osalta raja arvot ylittäviä massoja ei läjitetä vesialueelle, uusia läjitysalueita ei muodosteta, töiden aloittamislupaa ei tule

12 12 myöntää ja töitä ei saa suorittaa ammattikalastuksen kannalta tärkeiden kalalajien kutuaikoina. HAKIJAN SELITYS Hakija on antamassaan selityksessä lausunut muistutuksien johdosta muun muassa seuraavaa. CC Kuulutusten ruotsinkieliset käännökset on tehnyt viran puolesta Länsi Suomen ympäristölupavirasto. Mahdollisesti on tapahtunut kirjoitusvirhe. Ruoppaustyöt on tarkoitus tehdä korkeimman hallintooikeuden päätöksessä (Dnro 485 ja 486/1/07) muun satama alueen ruoppaukselle määriteltyjen lupaehtojen mukaisesti siten, että ruoppaus ja läjitystöitä ei saa tehdä välisenä aikana. Hakija katsoo, että tämä aikarajoitus riittävästi täyttää huomauttajan vaatimuksen töiden tekemisestä virkistys ja uintikauden ulkopuolella. Naantalin kaupungin kaavoitus ja ympäristölautakunta Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon 1 laiturin edustan ruoppausta ja ruoppausmassojen läjitystä koskeva hakemus sekä hakemus töiden aloittamiseen ovat vireillä Länsi Suomen ympäristölupavirastossa. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä saakka. Moton matalan ruoppauksen lupakäsittelyllä on kiire, koska ilman sitä muun satama alueen ruoppausta ei voida toteuttaa korkeimman hallintooikeuden päätöksen (Dnro 485 ja 486/1/07) mukaisesti. Neste Oil Oyj:n öljysataman kunnostusruoppauksen lupakäsittely ei siksi saa viivästyttää Moton matalan lupakäsittelyä. Airiston kalastusalue Läjitysalueella olevien vanhojen ruoppausmassojen liikkumisen estäminen suojapenkereitä tehtäessä on suunnitelmassa toteutettu valitsemalla suojapenkereiden sijainti riittävän paljon käytössä olleen läjitysalueen ulkopuolelle. Ratkaisu on syntynyt yhteistyössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen edustajien kanssa kesäkuussa Korkeimman hallinto oikeuden päätöksen (Dnro 485 ja 486/1/07) mukaisesti Naantalin muun satama alueen ruoppaustöiden yhteydessä ns. tarkkuusläjitykseen siirrytään vasta, mikäli haitalliset ympäristövaikutukset sitä edellyttävät. Hakijan näkemyksen mukaan tätä periaatetta tulisi noudattaa myös Moton matalan kuorittavien ruoppausmassojen osalta, koska tarkkuusläjityksen käyttö lähtökohtaisesti kaikille pehmeille massoille aiheuttaisi näiden ruoppausmassojen ruoppauskustannusten moninkertaistumisen, töiden toteutuksen viivästymisen ja hankkeen mahdollisen jakautumisen kahdelle vuodelle. Todettakoon vielä, että VTT:n tutkimusraportissa

13 13 "Ruoppausmassojen läjitettävyys ja käsittelytapojen analysointi Naantalin satamassa" (TUO , ) esitettyä tarkkuusläjitystä ei suomalaisessa ruoppaustoiminnassa ole vielä kokeiltu. Töidenaloittamislupa jo ennen päätöksen lainvoimaisuutta on ensiarvoisen tärkeää hankkeen toteuttamiseksi tänä syksynä. Mikäli hanke viivästyy ja jakautuu usealle vuodelle, hakijalle ja väylän käyttäjille aiheutuu huomattavia taloudellisia menetyksiä. Hanke on osa Utö Naantali meriväylän syventämistä, joka on väylän osalta jo ruopattu, mutta jota ei voida hyödyntää ennen sataman ja Moton matalan ruoppausta. Lisäksi hankkeen viivästyminen aiheuttaisi tarpeetonta kuormitusta myös ympäristölle, koska ruoppaukset jakautuisivat kahdelle avovesikaudelle ja alusten lastinottokykyä ei kyettäisi hyödyntämään täysimääräisesti, mistä aiheutuisi ylimääräisiä aluskäyntejä satamassa. AA ja BB:n muistutus sekä Saaristomeren Ammatti kalastajat ry:n mielipide Moton matalan ruoppaus on osa valtakunnallisesti merkittävän Utö Naantali meriväylän kuljetustalouden ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävää syventämishanketta, jonka toteuttaminen on jo aloitettu väylän parantamisen osalta. Moton matalan alueen määrääminen yleiseksi kulkuväyläksi on erittäin tärkeää raakaöljykuljetusten ja muun sataman alusliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Siten alue on tarpeen määrätä vesilain mukaisesti yleiseksi kulkuväyläksi ja väylästön perusluokituksen mukaisen kauppamerenkulun 1 luokan ("pääväylän") satama alueena nimenomaan julkiseksi kulkuväyläksi. Keskellä kauppamerenkulun pääväylän satama aluetta olevan vesialueen käyttö virkistykseen ja veneilyyn ei ole Merenkulkulaitoksen väylästön ylläpitoperiaatteiden mukaista ja sinällään muodostaa onnettomuus, ja säiliöalusväylän kyseessä ollessa myös vakavan ympäristöriskin. Ruoppaustyöt on tarkoitus tehdä korkeimman hallinto oikeuden päätöksessä (Dnro 485 ja 486/1/07) muun satama alueen ruoppaukselle määriteltyjen lupaehtojen mukaisesti siten, että ruoppaus ja läjitystöitä ei saa tehdä välisenä aikana. Hakija katsoo, että tämä aikarajoitus riittävästi täyttää muistuttajien vaatimuksen töiden tekemisestä ammatti ja muun kalastuksen merkittävien saaliskalojen kutuajan ulkopuolella. Hakijan näkemyksen mukaan kalastusmahdollisuuden estymisestä ei aiheudu korvattavaa haittaa. Moton alue on satama aluetta, jolla ei juurikaan ole merkitystä kalastukselle eikä pohjaltaan suurimmalta osalta haitallisia aineita sisältävistä pintakerrossedimenteistä koostuvana matalikkona myöskään kalojen lisääntymisalueena. Satamaalueella on voimassa satamajärjestys, jonka 36 :n mukaan viranomaisen luvatta ei satama alueelle saa rakentaa laitureita, asettaa

14 14 siltoja, arkkuja eikä poijuja eikä lyödä paaluja tai rakentaa mitään muitakaan meriliikennettä haittaavia esteitä. Haittaa aiheuttava kalastaminen alueella on jo nykyisinkin kiellettyä. Ruoppaus ja läjitystyöstä alueen kalastukselle yleisesti aiheutuvan haitan korvaaminen on käsitelty selityksen kohdassa koskien Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen muistutusta. VTT:n laatiman "Ruoppausmassojen läjitettävyys ja käsittelytapojen analysointi Naantalin satamassa" selvityksen mukaan maaläjitysvaihtoehto massojen läjityksessä ei ole realistinen. Nyt esitetty ruoppausmassojen sijoitus penkerein rajattuun vesiläjitysalueeseen on raportissa katsottu sekä ympäristön että taloudelliselta kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Siten vesiläjityksen kieltovaatimus on perusteeton. Alue on satama aluetta, jolla ei juurikaan ole merkitystä kalastukselle tai kalojen lisääntymiselle, joten esitetty kalatalousmaksun korotus on perusteeton. Maaläjitysvaatimus on hakijan näkemyksen mukaan perusteeton, koska hankkeeseen ei sisälly ruoppausmassoja, joiden läjitystä vesiläjitysalueelle ympäristöviranomaiset eivät hyväksyisi. Vanhan vesiläjitysalueen peittämisen puhtailla ruoppausmassoilla voidaan katsoa olevan meriympäristön tilaa parantava toimenpide. Naantalin kaupunki on teettänyt Merenkulkulaitoksen Tuotannolla Moton matalan ruoppauksen rakennussuunnitelman kevään 2008 aikana vielä lupakäsittelyn ollessa kesken, koska hankkeen toteuttamisella on kiire. Tämän selityksen liitteenä olevasta rakennussuunnitelman tutkimuskartasta (piirustus , ) voidaan todeta, että maaperäkairausten perusteella läjitysalueiden suojapengermassoiksi soveltuva kallioesiintymä sijaitsee matalikon pohjoisosassa. Vertaamalla tutkimuskarttaa alkuperäisen hakemuksen liitteenä 6 olevaan rekisterikarttaan (piirustus , ), voidaan todeta, että muistuttajien vesialue (karttanumero 150) sivuaa Moton matalikkoa vain muutaman kymmenen metrin levyisenä kaistana matalikon eteläreunassa. Tältä alueelta ruopattavaksi tulee ohuehko kerros pehmeitä massoja, kairaukset on lopetettu määräsyvyyteen useita metrejä haraustason alapuolella tavoittamatta tiiviimpiä maakerroksia. Pääosan matalikon vesialueesta ja kallioesiintymän alueen omistaa Naantalin kaupunki, joten muistuttajien kiviainesta koskeva korvausvaatimus on perusteeton. Moton alueen ruoppaus on tarpeen alusliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi. Siten kyseessä ei ole esitetty kiviaineksen otto meren pohjasta muuhun rakentamistarkoitukseen, vaan normaali ruoppausmassojen läjitys. Töidenaloittamisluvan tarpeellisuus on perusteltu selityksen kohdassa koskien Airiston kalastusalueen muistutusta.

15 15 Lounais Suomen ympäristökeskus Ruoppaustyön keskeyttämisvaatimusta hakija pitää kohtuuttomana ruoppaustyön luonteen, kaluston seisontakustannusten, näytteiden analysoinnin vievän ajan ja ympäristölle aiheutuvan haitan pitkittymisen huomioon ottaen. Tehtyjen tutkimusten ja aikaisemmista ruoppaushankkeista saatujen kokemusten perusteella hakijan käsitys on se, että Moton matalan ruoppausmassojen sisältämät haitalliset aineet sijaitsevat kuorittavaksi suunnitellussa pintakerroksessa. Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus Työnaikaisten yleisten kalataloushaittojen kompensoimiseksi on alkuperäisen hakemuksen liitteenä 11 olevassa vesistö ja kalatalousvaikutusselvityksessä esitetty joko kalatalousmaksua tai kalanpoikasten istuttamista alueelle. Kalataloudellinen tarkkailu on esitetty toteutettavaksi Airiston alueella jo toteutettavien vesioikeudellisten velvoitetarkkailuiden yhteydessä. Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunta Ruoppaustyöt on tarkoitus tehdä korkeimman hallinto oikeuden päätöksessä (Dnro 485 ja 486/1/07) muun satama alueen ruoppaukselle määriteltyjen lupaehtojen mukaisesti siten, että ruoppaus ja läjitystöitä ei saa tehdä välisenä aikana. Hakija katsoo, että tätä aikarajoitusta tulee soveltaa myös Moton matalikon ruoppaustyöhön. Yhteenveto koskien esitettyjen muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden vaikutuksesta luvan myöntämisedellytyksiin Hakija katsoo luvan myöntämiseen olevan täydet edellytykset hakemuksen mukaisesti. Hanke on yleisen edun mukainen ja siitä saatava hyöty on selkeästi siitä aiheutuvia haittoja suurempi. Hakemuksen johdosta esitetyissä muistutuksissa, vaatimuksissa ja mielipiteissä ei ole esitetty yhtään sellaista seikkaa, jonka perusteella hakemus tai töidenaloittamislupa tulisi hylätä. Hakija haluaa vielä korostaa, että viranomaistahot ovat kannanotoissaan suhtautuneet hankkeen toteuttamiseen pelkästään positiivisesti. Merkintä Ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 83/2008/2 (diaarinumero LSY 2008 Y 149) myöntänyt Neste Oil Oyj:lle luvan Naantalin jalostamon 1 laiturin kunnossapitoruoppaukseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen samalle Naantalin satamaalueella sijaitsevalle vesialueelle kuin tämän päätöksen mukainen läjitys.

16 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 16 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Naantalin kaupungille ja Merenkulkulaitokselle luvan Naantalin satama alueella sijaitsevan Moton matalan ruoppaamiseen haraussyvyyteen MW ,5 m ja ruoppausmassojen läjittämiseen Naantalin satama alueella sijaitsevalle vesialueelle Naantalin kaupungissa hakemussuunnitelman ja hakemuksen liitteen 3 kartan (Tutkimusluotauskartta, piir.nro , pvm ) sekä lupamääräysten mukaisesti. Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 126/2004/4 määrättyä Naantalin väyläaluetta välillä Naantalin satama Rajakari määräämällä Moton matalikon alueen osaksi julkista kulkuväylää (päätöksen liite 1). Vesialueen omistajille aiheutuvasta vahingosta on määrätty väylää koskevassa määräyksessä 15). Hankkeesta voi lisäksi aiheutua ammattikalastajille vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jonka korvaamisesta on määrätty lupamääräyksessä 9). Vesialueille aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi luvan saajan on maksettava lupamääräyksen 8) mukainen kalatalousmaksu. Kun työt suoritaan lupamääräysten mukaisesti, ei hankkeesta aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä tässä päätöksessä annettuja lupa ja väylämääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaus ja läjitystyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Ruoppaus ja läjitystöitä ei saa tehdä välisenä aikana. 2) Ruoppaus ja läjitystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Ruoppaus ja läjitysalueet on merkittävä työn ajaksi selvästi havaittavin merkintälaittein. Mikäli työn suorittamisen vuoksi on tarpeen rajoittaa liikennettä yleisellä kulkuväylällä, luvan saajan on tiedotettava asiasta paikallisesti kuulutuksin etukäteen. 3) Luvan saajan on huolehdittava siitä, että ruoppaus ja läjitysalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit eivät vahingoitu. 4) Matalikon pintakerroksen kuorintaruoppaus tehdään vähintään hakemuksen liitteen 3 tutkimusluotauskartassa esitetyltä matalikon eteläisen osan alueella 0,5 metrin paksuudelta. Lisäksi näytepisteen 6 ympäristöstä 20 metrin säteellä ruoppaus on tehtävä 1 metrin pak

17 17 suudelta. Kuoritut massat on sijoitettava läjitysalueelle ennen alueen peittämistä puhtailla massoilla. 5) Ruoppauksesta on pidettävä kirjaa, josta käy selville proomuittain ruoppaus ja läjitysalue koordinaatteineen, sekä ruoppausmassojen määrät. Pyydettäessä kirjanpito on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle. 6) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaus ja läjitystöiden vaikutuksia merialueeseen Lounais Suomen ympäristökeskuksen sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Esitykset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Naantalin ja Turun kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea. 7) Ruoppauksessa, läjityksessä ja suojapenkereiden rakentamisessa on noudatettava muutoin Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöstä nro 126/2004/4 siten kuin Vaasan hallinto oikeus on sitä päätöksellään nro 06/0280/3 muuttanut. 8) Luvan saajien on niiltä vuosilta, kun tämän päätöksen mukaisia ruoppaus ja läjitystöitä tehdään sekä kahdelta vuodelta töiden päättymisen jälkeen, maksettava Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Töidenaloittamisvuodelta maksu on suoritettava ennen kuin työt aloitetaan. Sen jälkeen maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 9) Luvan saajien on pyrittävä sopimaan ammattikalastajille töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja edunmenetysten korvaamisesta. Luvan saajien on saatettava ympäristölupavirastossa vireille hakemus hankkeen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi vuoden kuluessa siitä, kun työt on loppuun suoritettu. Hakemukseen on liitettävä luvan saajien esitys korvaamatta tai sopimatta jääneiden vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksi, selvitys luvan saajien maksamista korvauksista sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista. Korvaushakemus on tehtävä Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 126/2004/4 määräyksen 6 tarkoittaman hakemuksen yhteydessä. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annet

18 18 taessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle. 10) Luvan saajien on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava kirjallisesti töiden aloittamisesta Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Merenkulkulaitokselle, Lounais Suomen väyläyksikkö. Mahdollisista töiden aikana syntyvistä, ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajien on etukäteen tiedotettava hankkeen vaikutusalueen ammattikalastajille ruoppaus ja läjitystöiden aikataulusta. Tieto voidaan antaa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. 11) Ruoppaus ja läjitystyöt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, uhalla että lupa muutoin raukeaa. 12) Tämän päätöksen mukaisten töiden tultua suoritetuiksi luvan saajan on 60 päivän kuluessa töiden valmistumisesta ilmoitettava siitä kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle, Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Merenkulkulaitokselle, Lounais Suomen väyläyksikkö. Luvan saajan on liitettävä ilmoitukseen ruoppaus ja läjitysalueiden sijainnin osoittava kartta. Julkista kulkuväylää koskevat määräykset 13) Merenkulkulaitoksen on pidettävä väylä laitteineen asianmukaisessa kunnossa ja huolehdittava omalta osaltaan siitä, että väylää käytetään niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muulle merialueen käytölle. 14) Merenkulkulaitos on vastuussa väylästä ja väylän käytöstä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä siten, kuin vesilaissa on säädetty. 15) Merenkulkulaitoksen on korvattava julkiseksi kulkuväyläksi määrätyn väylän käyttämisen aiheuttaman yksityisen kalastusoikeuden käyttämiselle aiheutuvasta haitasta vesialueen omistajille kertakorvauksena yhteensä euroa. Korvaus on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on makset

19 19 tava vuotuista viivästyskorkoa sen mukaan kuin korkolaissa (633/82) säädetään. 16) Merenkulkulaitoksen on tarkkailtava muutetun väylän käytön vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 126/2004/4 mukaisen tarkkailuohjelman tarkistamiseksi on toimitettava työvoima ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen muutetun väylän käyttöönottoa. 17) Esitys mahdollisten kalataloudellisten vahinkojen kompensoimiseksi on esitettävä lupamääräyksessä 9) määrätyksi tehtävän kalataloudellisten vahinkojen korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä. 18) Merenkulkulaitoksen on ilmoitettava muutetun väylän käyttöönotosta 60 päivän kuluessa kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle, Naantalin ja Turun kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Merenkulkulaitokselle, Lounais Suomen väyläyksikkö. Ilmoitukseen on liitettävä väyläalueelta merikartta, joka osoittaa väylän lopullisen sijainnin. 19) Julkisen kulkuväylän osalta on noudatettava muutoin Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöstä 126/2004/4 siten kuin Vaasan hallinto oikeus on sitä päätöksellään 06/0280/3 muuttanut. Perustelut Matalikon poisto tehostaa sataman käyttöä ja parantaa alusliikenteen turvallisuutta. Matalikko haittaa alusten laituriin tuloa ja kääntymistä muodostaen turvallisuusriskin. Matalikon poisto aikaansaa laiturin edustalle nykyistä suuremman haraussyvyydeltään yhtenäisen täyssyvän vesialueen ja siten helpottaa ja yksinkertaistaa alusten satamaoperaatioita. Ympäristö ja kustannussyistä matalikon poisto on tarkoituksenmukaista suorittaa samassa yhteydessä muun satamaaltaan ruoppauksen kanssa. Ruopattavan alueen haraussyvyys on satamaan tulevan väylän ja satama altaan haraustaso MW ,5 m. Matalikon poistamisesta aiheutuu ruoppausalueen lähistön merialueen samentumista ja matalikon luonnonolosuhteiden muutos. Hankkeesta aiheutuu paikallista haittaa kalastolle ja kalastukselle. Moton matalikon ruoppaamisesta ja ruoppausmassojen läjittämisestä tämän lupapäätöksen mukaisesti sekä Moton matalikon määräämisestä kuulumaan julkisen kulkuväylän alueeseen saatava hyöty on huomattava verrattuina hankkeesta aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen.

20 20 Hakemuksen mukaisen alueen julkiseksi kulkuväyläksi määrääminen on tarpeen merialueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen. Hakemuksen mukainen merialueen osa täyttää kohtuudella ne vaatimukset, jotka alueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle voidaan asettaa. Kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistystai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Ruoppauksesta ja läjityksestä aiheutuvaa haittaa kalojen lisääntymiselle ja vesialueen virkistyskäytölle vähennetään rajoittamalla töiden suorittamisaikaa lupamääräyksien mukaisesti. Väylän ruoppaamisesta ja ruoppausmassojen läjityksistä merialueelle aiheutuu vahinkoa ja haittaa työkohteiden ja niiden lähialueiden kalastolle ja kalastukselle. Kalataloudelle aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää tai se ehkäistään kalanhoitotoimenpiteillä. Toimenpiteiden sijasta on tarkoituksenmukaista määrätä kalatalousmaksu. Ruoppaus ja läjitystöistä aiheutuu veden samentumista, jonka vaikutuksia ympäristössä voidaan vähentää rajoittamalla töiden suorittaminen kevään ja alkukesän ulkopuoliseen aikaan. (Määräys 1) Määräykset ovat tarpeen vesiliikenteelle aiheutuvan haitan välttämiseksi ja jo vedessä olevien rakenteiden vioittumisen estämiseksi. (Määräykset 2 ja 3) Alueella suoritetuissa sedimenttitutkimuksissa on todettu sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen (YM1/401/2004, ) laatukriteerien mukaisen tason 1 ylittäviä haitta aineiden pitoisuuksia ja yksittäisiä tason 2 ylittäviä pitoisuuksia. Siten ruoppausmassat on ruopattava ja läjitettävä asianmukaisesti riittävää huolellisuutta noudattaen. (Määräys 4) Kirjanpitoa, tarkkailua, raportointia ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräykset ovat tarpeellisia työn suorittamisen valvomiseksi, ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi ja töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. (Määräykset 5, 6, 10 ja 12) Koska tämän hakemuksen mukainen hanke liittyy olennaisesti Naantalin väylänhankeen sisäosan toteutukseen, tulee muutoinkin yh

21 21 denmukaisuuden vuoksi noudattaa sitä koskevien päätösten määräyksiä. (Määräys 7) Kalatalousmaksu on määrältään riittävä kattamaan toimenpiteiden kustannukset kalataloushaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 8) Kalataloudelle ja alueen kalastajille aiheutuvien mahdollisten menetysten arvioiminen ei ole lopullisten korvausten määräämistä edellyttävällä tavalla etukäteen mahdollista. Ammattimaiselle kalastukselle mahdollisesti aiheutuva vahinko arvioidaan erikseen. (Määräys 9) Väylän huolehtimisvelvoitteisiin ja ilmoitusvelvoitteisiin liittyvät määräykset ovat tarpeen vesiliikenteen turvallisuuden vuoksi. (Määräykset 13 ja 18) Vesilain 4 luvun 8 a :n mukaan mikäli vahvistettavan väylän käyttäminen ennalta arvioiden aiheuttaisi 8 :n mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, on tästä määrättävä väylän kunnossapitäjän maksettavaksi korvaus vahvistuspäätöksessä. Säännöksessä tarkoitetaan sekä itse väylästä tai sen käyttämisestä aiheutuvia 4 luvun 8 :ssä rajattuja vahinkotyyppejä. Matalikon muuttuessa julkiseksi kulkuväyläksi, käy sen alueella kalastaminen kiinteillä ja seisovilla pyydyksillä vesiliikenteen takia mahdottomaksi. Kalataloudellinen vahinko on kalastuksen estyminen noin 0,7 hehtaarin kokoisen pyyntialueella. Keskimääräisen kalasaaliin menettäminen aiheuttaa alueen kalastustietojen mukaan kaikki kalalajit huomioon ottaen Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastoimia tuottajahintoja vuodelta 2007, noin 50 euron suuruisen vuotuisen vahingon. Kertakaikkinen korvaus on käyttäen vesilain mukaista korkokantaa euroa. Ammattimaiselle kalastukselle mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta arvioidaan erikseen määräyksien 9 ja 17 mukaisesti. (Määräykset 15 ja 17) Muutettua väylää koskevalla tarkkailu on yhdistettävä Naantalin väylän muuhun tarkkailuun. Tarkkailu on tarpeen väylän vaikutusten selvittämiseksi kalastoon ja kalastukseen. (Määräys 16) Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti, 11, 22, 4 luvun 1 a, 3, 3 a, 6, 8 ja 8 a sekä 16 luvun 24 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 46 Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää hakijoille luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

22 Perustelut 22 Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Töiden aloittamisen lykkääntyminen aiheuttaisi hakijalle huomattavaa haittaa. Ruoppauksesta ja läjityksestä määräysten mukaan toteutettuna ei aiheudu muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Ympäristölupavirasto hylkää luvan ja töiden aloittamisluvan epäämistä koskevat vaatimukset luparatkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla. Kalastusalue on vaatinut muun muassa tarkkuusläjitystä. Tarkkuusläjityksen käyttämistä on edellytetty Vaasan hallinto oikeuden päätöksen 06/0280/3 mukaisesti harkittavan haitta aineiden mahdollisesta veteen liukenemisesta riippuen. AA ja BB:n korvausta koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräyksissä määrättyyn kalatalousmaksuun ja lupamääräyksiin 9, 15 ja 17. Ruoppaus tehdään väylän haraussyvyyden tasoon. Hakijan ilmoituksen mukaan penkereiden rakentamiseen käytetään vain ruoppausalueen pohjoisosasta irrotettavia aineksia. Muiden esitettyjen vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräyksiin ja määräysten perusteluihin. Merenkulkulaitos merkitsee väylän merikarttaan. Väylän sijaintia osoittavat kartat ovat tämän päätöksen perusteena olevien asiakirjojen yhteydessä ja väyläpäätös on ympäristölupaviraston päätösrekisterissä. KÄSITTELYMAKSU euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /

23 23 Suoritemaksu on määrätty maksuasetuksen liitteen vesilain mukaisia vesitalousasioita koskevien asioiden kohdan "ruoppaus tai vesialueen täyttö" ja kohdan "yli m 3 ktr " mukaan. Maksu peritään 35 % ympäristöministeriön asetuksessa ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevan taulukon mukaista maksua (6 030 euroa) korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Asiassa on ollut kyse pilaantuneen sedimentin ruoppaamisesta ja sijoittamisen edellytysten selvittämisestä.

24 24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Kartta väyläalueesta ruoppaus ja läjitysalueineen 2) Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Heikki Penttinen Tapio Pylkkö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Tapio Pylkkö.

25