Lähde. Yhteistyöstä voimaa näyttötutkintojen kehittämiseen Länsi-Suomessa. liikkeelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähde. Yhteistyöstä voimaa näyttötutkintojen kehittämiseen Länsi-Suomessa. liikkeelle"

Transkriptio

1 Lähde Yhteistyöstä voimaa näyttötutkintojen kehittämiseen Länsi-Suomessa liikkeelle

2 Tiedotus ratkaisee tutkintotoiminnan laajentumisen Maassamme on karkeasti arvioiden kaksi miljoonaa henkilöä, joille oman alan näyttötutkinnon suorittaminen olisi harkittava ja usean mielestä myös tavoiteltava asia. Voidaan edelleen karkeasti arvioida, että tulevaisuudessa näistä yli kahdesta miljoonasta tutkintoon tulee vuosittain noin henkilöä. Viime vuonna saimme ennätyksen, kun tutkintoihin osallistui noin henkilöä. Nykyinen osallistujamäärä on mm. tutkintoja koskevan tiedotuksen tulosta. Toisaalta tiedetään, että valitettavan moni potentiaalinen tutkinnon suorittaja ei ole kuullutkaan tästä mahdollisuudesta. Näyttötutkintojen järjestämissopimuksen mukaan näyttötutkintoja koskeva tiedotusvastuu kuuluu tutkintoja järjestäville oppilaitoksille. Tämä on tärkeä haaste, jonka hoitamisesta hyötvvät oppilaitos, tutkintoja suorittavat henkilöt, heidän työpaikkansa ja viime kädessä koko suomalainen, hyvin monipuoliseen osaamiseen perustuva yhteiskuntamme. pääsevät useat alueella aikuiskoulutusta ja tutkintoja järjestävät oppilaitokset. Artikkeleissa tulee esille laaja ja hedelmällinen yhteistyö. Sitähän näyttötutkinnot parhaimmillaan ovatkin. Toivotan menestystä kaikille näyttötutkintoja koskevaa tiedotustyötä tekeville. Tämä lehti on Teille tarkoitettu työväline. Voitte tulostaa tätä lehteä vapaasti internetistä Oppilaitoksille ja muille tiedotustyötä tekeville lähetämme ensimmäisen lehtinipun veloituksetta. Lisätoimituksista joudumme perimään pienet maksut, joilla katamme osan lehden postitus- ja painatuskuluista. Veikko Ollila projektijohtaja ALVAR Tiedotuksen tukemiseksi on käynnistetty ESR-varoin useampia tiedotusprojekteja. Tällä hetkellä toimivista laajin on Länsi-Suomen läänissä toimiva Näytön paikka. Elokuussa käynnistyi Oulun läänissä Kohote. Lisäksi Kainuussa toimii oma Näyttötutkintojen kehittäminen Kainuussa projekti. Olemme painottaneet tämän lehden suurimman tiedotusprojektin mukaan Länsi-Suomeen. Esille 2

3 SISÄLLYSLUETTELO JULKAISIJA ALVAR Lähde liikkeelle -lehden tarkoituksena on jakaa näyttötutkintotoimintaan liittyviä kokemuksia ja ajankohtaista tietoa. Lehden ensimmäisen numeron julkaisi Etelä-Suomen lääninhallituksen ja ESR:n rahoittamana Näyttötutkinnot työelämän todellisuu deksi -projekti. Nyt Lähde liikkeelle -lehteä julkaisee Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus ALVAR. PÄÄTOIMITTAJA Veikko Ollila Projektijohtaja ALVAR TOIMITUSSIHTEERI Marja Koivunen Projektisihteeri Pedaklusteri-hanke TOIMITUS Tarja Haapala Jouni Kyllönen Rauno Mäkelä-Lammi Hilkka Tuominiemi RUNOT Tiina Honkarila ULKOASU JA TAITTO Asser Jaaro PAINOPAIKKA ArtPrint PAINOSMÄÄRÄ YHTEYSTIEDOT puh. (09) AEL, Kaarnatie 4, Helsinki ILMOITUSMYYNTI Marja Koivunen (09) Tarja Haapala (09) Toimitamme yhteistyökumppaneillemme ensimmäisen toimituksen toistaiseksi veloituksetta. Sen jälkeen perimme toimitus- ja postituskuluja seuraavasti: 10 kpl kpl kpl kpl kpl kpl 130 seuraavat 100 kpl +60 Ilmoitushinnat 1/1 sivu alv 22 % ½ sivu alv 22 % ¼ sivu alv 22 % ISSN Tiedotus ratkaisee tutkintotoiminnan laajentumisen...2 Opettajan työ monipuolistuu...4 Hannele suorittaa laitoshuoltajan ammattitutkintoa...6 Näyttötutkintojen 10 vuotta Turun AKK:ssa...8 Luonnontuotealan ammattitutkinto valmistaa tulevaisuuden ammattiin TAKK kouluttaa Vianor Oy:n rengasammattilaiset Teorian ja käytännön linkki toimii Näyttötutkintomestariksi opiskelu opettajan oma kehitysprosessi Kumppanuus työelämän kanssa Nosteessa Käytännön osaamisesta syntyy kilpailukyky Valkeakoskella näyttöjen järjestäminen ja arviointi yhteistyönä Henkilökohtaistaminen on opiskelijalähtöisyyttä Vahvat kouluttajat yhdessä vielä vahvempia Aika kuluu tulokset puhuvat puolestaan, haasteita riittää on näytön paikka! KOHOTE-projekti Näyttötutkintojen kehittäjä Oulun läänissä Tietoa, taitoa ja ammatillista varmuutta vanhustyön erikoisammattitutkinnosta Perustutkintotason ammattiosaamisen näytöt kehittyvät Oppisopimuskoulutus Esa-konsernissa OPTI kertoo koulutusmahdollisuuksista Asiakaskysely Lähde liikkeelle lehti Sinulle, joka toimit näyttötutkintojen parissa! Asioimistulkkia tarvitaan Hyvin kohdennettua työvoimakoulutusta Vantaalla

4 JOUNI KYLLÖNEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, PEDAKLUSTERI-HANKE, AEL Opettajan työ monipuolistuu Opettajalta vaaditaan organisointitaitoja, loistavaa ajanhallintaa ja kykyä laajentaa toimintaympäristöä koko talousalueen elinkeinoelämään, toteaa Jouko Paljakka, AKOL ry:n puheenjohtaja Lähde Liikkeelle -lehden haastattelussa. Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suoritustapa. Miten näyttötutkinnot ovat muuttaneet aikuiskouluttajan työtä? Opettajan näkökulmasta tarkasteltuna näyttötutkinnot ovat tuoneet perinteisen opetussuunnitelmatyön rinnalle henkilökohtaistamisen näkökulman, joka yksilöllistää myös valmistavan koulutuksen opetusta. Samalla tämä edellyttää opettajalta kontrolloidumpaa ajankäytön hallintaa ja kohdentamista yksilöllisempiin tarpeisiin. Muutokset näkyvät myös opetuksen suorana kytkentänä tutkinnon suorittajan työorganisaation tarpeisiin. Tämä painottaa opettajan työssä resurssien kohdentamista ja uudelleenjakoa sellaisiin asioihin, joiden osalta opettajan ammatinhallinta edellyttää paljon muutakin kuin sisällön osaamista ja hyvää pedagogista taitoa. Opettajan työtehtäviin on tullut ammattitaidollisia vaatimuksia, jotka liittyvät taloushallintoon, markkinointiin, asiakaspalveluun ja riskinottokykyyn sekä riskien hallintaan. Niinpä voidaan kysyä - onko opettajilla kokonaisuutena valmiuksia näihin muutoksiin? Miten näyttötutkintojen vaatimukset joustavuudesta ja yhteistyöstä vaikuttavat opettajuuteen? Nämä ovat tuoneet uusia haasteita: Verkostoitumiseen eri näyttötutkintotoiminnassa mukana olevien tahojen kanssa, kumppanuutta osaamisen jakamiseen, aitoa seurustelua ja kohdentamista työelämän kanssa, ammattiosaamisen ja työelämän käytäntöjen tuntemista ja ajan tasalla pysymistä. Opettajalta vaaditaan siis organisointitaitoja, loistavaa ajanhallintaa ja kykyä laajentaa toimintaympäristöä koko talousalueen elinkeinoelämään. Nämä ovat tietenkin hyviä asioita, mutta onko opettajilla käytettävissä aikaa, rahaa ja siten mahdollisuutta jalkautumiseen. Tiedetään, että tutkinnon suorittamisesta on hyötyä tutkinnon suorittajalle. Mutta miten opettaja voi tukea tätä tavoitetta? Edellyttääkö tämä opettajalta itsensä kehittämistä? Opettajan tulee järjestää mahdollisuuksia tutkinnon suorittajan yksilölliseen ohjaukseen sekä selventää ja lisätä tutkinnon suorittajan tietämystä työelämän tarpeiden erilaisuudesta. Elinkeinossa työvälinevalikoima on laajentunut, sisällön tuottamisen tarpeet ovat kasvaneet, toimintaympäristöt ovat kehittyneet ja valinnan mahdollisuudet ovat monipuolistuneet, mutta samalla työssä selviytymisen paineet ovat kasvaneet. Siksi opettaja tarvitsee työssään lisää ymmärrystä, jotta hän osaa kohdentaa ohjausta erilaisen oppijan tarpeisiin. Tämä saattaa tuottaa tuskaa riittämättömyyden tunteena. Kaikkiaan nykyiset vaatimukset lisäävät vastuuta ajankäytön ohjaamisesta. Korostit verkostumisen, ammattiosaamisen ja työelämän käytäntöjen tuntemista. Mahtuvatko nämä asiat opettajan arkeen? Kyllähän ne vaativat työelämäsuhteiden ylläpitämistä, opettajan työelämäjaksoihin osallistumista, osaamisen tarpeiden tunnistamista ja tietenkin näyttöjärjestelmän yhteistyökumppanuus edellyttää työnjakoa oppilaitoksen ja työelämän kesken. Ovatko intressit yhdensuuntaiset? Millainen rooli jää työelämälle? Millainen opettajalle? Joutuuko oppilaitos aina viime kädessä joustamaan ja altavastaajan asemaan, kun järjestelmän edut nähdään viime kädessä oppilaitosten intressinä? Miten tuetaan neljää opettajuuden perustaa: ammatillisuutta ja sisällönhallintaa, kasvatuksellisuutta ja pedagogisia valmiuksia, vuorovaikutusta ja persoonallisuutta? Paljonko työtä lisää näyttöjärjestelmän vaatimusten ja tutkintotoimikunnan valvonnan sekä OPH:n ohjauksen mukainen laatuvaatimus, joka otetaan valmistavan koulutuksen resursseista? Näiden kysymysten parissa opettaja tekee tällä hetkellä työtään. Uudet pedagogiset virtaukset, joita ovat mm. aktiivinen oppija, itseohjautuvuus, valinnaisuus ja yksilöllisyyden korostaminen, johtavat yhteisöllisyyden häviämiseen ja opettajan työn hajoamiseen. Yhdistetyt oppilaitokset ovat pyrkineet häivyttämään alakohtaista oppilaitoskulttuuria ja ammattialaan sitoutunutta opettajuutta. Suuret oppilaitosyhteenliittymät pyrkivät yhtenäistämään toimintaansa koko konsernin kattavilla missioilla, visioilla, strategioilla ja opetussuunnitelmilla. Niihin on yhdistetty omat kehittämis- ja arviointijärjestelmät, joiden avulla halutaan nostaa koulutuksen tasoa ja parantaa tehokkuutta. Uudet järjestelmät markkinoidaan opettajille positiivisina, mutta opettajat eivät aina ymmärrä niiden merkitystä ja yhteyttä omaan työhönsä. Ennen opettaja saattoi itse hallita koko opetusprosessin. Nyt suunnittelu, kehittäminen ja arviointi on erotettu varsinaisesta opettajantyöstä erillisille ammattilaisille, jolloin opettajan työn mielekkyys kärsii. Suunnittelukerroksen ihmiset tuottavat opettajien toteutettavaksi erilaisia kehittämisohjelmia. Arvokkaita painotuksia. Miten työelämän odotukset näkyvät opettajalle? Hyvinkin selvästi. Teollisuus ja Työnantajat on julkaissut viisi teesiä koulutuksen 4

5 laadun ja tehokkuuden parantamiseksi (TT 2000, TT 2001). Näissäkin teeseissä korostuvat ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet: Koulutuksen laatua on parannettava, opettajien arvostus, riittävyys ja osaaminen on turvattava, koulutusjärjestelmä joustavaksi - myös teollisuuden ja muun elinkeinoelämän osaamistarpeet otettava huomioon, koulutuksen jaksottamista selvitettävä osana elinikäistä oppimista, kansantalouden kannalta tärkeille aloille turvattava nuoren, osaavan henkilöstön tarjonta. Säännös nostaa koulun ja työelämän yhteistoiminnan erityisasemaan sekä tutkintoja järjestettäessä että niihin valmistavaa koulutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyötä. Kuva: Matti Rutonen AKOL ry:n puheenjohtaja Jouko Paljakka suunnittelukerrosten alkulähteillä Vaikka opettajan työ vaatii jatkuvaa muutosvalmiutta, kai opettajia edelleen tarvitaan? Kyllä vaan. Opettajan työ on muuttunut vaihtelevaksi, jossa on mahdollista yhdistää monia elementtejä tai erikoistua näyttötutkinnoissa asiantuntijaksi, jos taustaorganisaation resurssit sen mahdollistavat. Samalla kuitenkin valmistavan koulutuksen oppimisympäristöt, henkilökohtaistaminen sekä ammattitaidon osoittaminen tutkinnon kokoamiseksi ovat tuoneet opettajan työhön suuren määrän yhteistyötahoja ja -kumppaneita, minkä hoitaminen, muistaminen, ohjaus ja palkitseminen vaativat ihan uudenlaisia taitoja, osaamista ja tehokasta ajanhallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. Opettajan työssä ammattitaitovaatimukset ovat selvästi kasvaneet. Vastuualueet ovat laajentuneet ja työn kokonaisuus on kerättävä pienempinä muruina laajalta kentältä, mikä lisää pätemättömyyden ja riittämättömyyden tunnetta. Samalla muutokset ovat monipuolistaneet opettajan työtä ja tuoneet sille uutta sisältöä sekä onnistumisen tunnetta henkilökohtaisten tutkintosuoritusten kautta ja lisäksi mahdollisuuksia erikoistua tutkintojärjestelmässä erilaisiin rooleihin. 5

6 Hannele suorittaa laitoshuoltajan ammattitutkintoa Piikkiöläisessä päiväkoti Pihlajanmarjassa oli erilainen päivä Se oli erilainen varsinkin Piikkiön kunnan kahdelle laitoshuoltajan ammattitutkinnon näyttöä suorittavalle laitosapulaiselle Hannele Hylelle ja Pirjo Kedolle. Hannele työskentelee laitosapulaisena Piikkiön vanhainkodissa ja Pirjo päiväkoti Pihlajanmarjassa. Molemmat opiskelevat Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Noste-rahoituksella. 6

7 Hannele Hyle on 46-vuotias siivousalan ammattilainen. Hän on työskennellyt alalla seitsemisen vuotta. Ruotsissa Hannele siivosi mm. pankkeja ja toimistoja. Vantaalla hän työskenteli puolitoista vuotta päiväkodissa, ja nyt hän on ollut noin vuoden verran Piikkiön vanhainkodissa. Päiväkoti oli siis toimintaympäristönä Hannelelle entuudestaan tuttu, mikä sentään vähän lievitti jännitystä. Tosin me arvioijat, siivoustyönjohtaja Ulpu Savimäki, siivooja Tarja Rapo ja opettaja Tuula Nevala, emme jännitystä huomanneet. Näytön päätyttyä Hannele kertoi, että häntä jännitti ihan kamalasti. Laitoshuoltajan ammattitutkinnon näytöt Laitoshuoltajan ammattitutkinto muodostuu kahdesta pakollisesta ja 11 valinnaisesta tutkinnon osasta, joista jokainen tutkinnon suorittaja valitsee kolme. Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman mukaisesti Hannele näyttää päiväkoti Pihlajanmarjassa ensimmäisen pakollisen tutkinnon osan näytöt, joihin sisältyy ylläpito- ja perussiivoustehtävien hallinta. Toisen pakollisen osan ja valinnaiset tutkinnon osat hän näyttää omassa työpaikassaan vanhainkodissa. Turun AKK on tehnyt laitoshuoltajan ammattitutkinnon näyttöjen järjestämissopimuksen puhdistuspalvelualan tutkintotoimikunnan kanssa. Tässä yhteydessä tutkintotoimikunta on hyväksynyt tutkinnon järjestäjän näyttöjen järjestämissuunnitelman, jonka mukaisesti tutkinnon suorittaja suunnittelee omat näyttönsä. Ennen näyttöjen toteuttamista tutkinnon järjestäjä hyväksyttää ns. toteuttamisvaiheen näyttösuunnitelmat tutkintotoimikunnalla. Ylläpitosiivouksen näyttötutkintotehtävät Turun AKK:n näyttöjen järjestämissuunnitelmassa on ylläpitosiivousta koskien seuraava tehtävänanto: Suunnittele näyttöpäiväsi henkilökohtaisen näyttösuunnitelmasi pohjalta. Tutustu näyttöpaikkaasi riittävän hyvin ja laadi näyttöpäivääsi varten kirjallinen työsuunnitelma. Suunnittele näyttöösi siivousalue, jossa voit tehdä monipuolisia ylläpitosiivoustöitä ja pintojen hoitotehtäviä. Anna työsuunnitelma arvioijille näytön alussa. Selvitä näyttöpaikkasi organisaation toiminta esim. suullisesti tai kirjallisesti näytön yhteydessä. Suunnittele näyttöalueesi ylläpito- ja hoitomenetelmätehtävät. 1. Suunnittele eri tilojen siivousjärjestys huomioiden sovitut puhtaustasovaa timukset ja asiakkaan tarpeet. 2. Selvitä työalueesi kaluste- ja lattiama teriaalit sekä miten puhdistaisit ja hoitaisit niitä. 3. Suunnittele tilakohtainen työjärjes tys, jossa huomioit päivittäiset ja harvemmin tehtävät ylläpitosiivousteh tävät sekä tarvittavat hoitomenetelmät. 4. Valitse tiloihin soveltuvat siivousme netelmät, siivousvälineet sekä puhdistus- ja hoitoaineet. 5. Valitse tilat/kohteet, joita siivoat ja hoidat koneellisesti. 6. Huomioi työturvallisuus ja ergonomia. 7. Selvitä näyttöpaikkasi jätteiden käsitte lyohjeet / lajitteluohjeet ja noudata niitä näytössä. Valmistaudu näytössä perustelemaan valitsemiasi menetelmä-, aine- ja välinevalintojasi. Toteuta näyttö työsuunnitelmasi mukaisesti käytännön työssä. Varaudu siihen, että voit joutua muuttamaan suunnitelmaasi joltakin osin näytön kuluessa. Varaudu myös arvioimaan työskentelyäsi ja työsuunnitelmasi onnistumista näytön päätteeksi käytävässä arviointikeskustelussa. Hannele kävi tutustumassa näyttöpaikkaansa kolmena iltapäivänä Pirjo Kedon johdolla. Työsuunnitelman tekemiseen Hannelelta kului kaksi iltaa. Apunaan hän käytti Siivoustyön käsikirjaa ja Siivoustietopalvelun julkaisemaa materiaalia. Huomion arvoinen asia on, että Piikkiön kunnan laitosapulaisilla ja siivoojilla on mahdollisuus opiskella ja suorittaa näyttönsä palkallisella työajalla. Näytön toteutuminen Hannelen ylläpitosiivouksen näyttö alkoi klo 12.00, mutta hän oli tullut näyttöpaikkaan valmistautumaan jo yhdentoista maissa. Lapset lopettelivat ruokailuaan ja valmistautuivat päiväunille. Hannele aloitti näyttönsä wc-tilojen siivouksella. Työjärjestykseen tuli heti muutos, kun tiloihin tuli pieniä asiakkaita ennen nukkumaan menoa. Hannele ei kuitenkaan tästä hätkähtänyt, vaan siirtyi sujuvasti ryhmätilojen siivoukseen. Ammattimaisuus ja osaaminen näkyivät selvästi Hannelen otteissa. Työ eteni sujuvasti ja joutuisasti. Työskentelystä näkyi myös huolellinen ennakkovalmistautuminen. Siivotuksi tulivat ruokailutilat, leikkihuoneet, käytävät, tuulikaapit jne. Näyttöjen järjestämissuunnitelmassa edellytetään, että näyttöpaikassa on käytössä asianmukaiset siivousmenetelmät ja siivousvälineet. Tutkinnon osan näyttö voidaan antaa näyttöpaikassa / kohteessa, jossa siivoustyötä tehdään ammattimaisesti. Näyttöpaikan tulee olla erityyppinen kuin Siivouspalvelut asiakaskohteessa -osan näyttöpaikan. Näyttöpaikassa tulee olla käytettävissä asianmukaiset siivousvälineet, - aineet, -koneet ja -menetelmät sekä normaali työnjoutuisuus. Näytön päätteeksi pidetyssä arviointikeskustelussa syntyi vilkasta keskustelua. Olihan paikalla neljä siivousalan ammattilaista. Hannelen osaaminen todettiin ammattimaiseksi, ja näyttö tältä osin hyväksytyksi. Helpottuneena ja yhtä kokemusta rikkaampana Hannele totesi loppukommenttina: Nyt pääsen suunnittelemaan jo seuraavia näyttöjä. Tuula Nevala Turun Aikuiskoulutuskeskus 7

8 TEKSTI: PEKKA SILLANPÄÄ, APULAISREHTORI, LAATUPÄÄLLIKKÖ, TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS KUVA: TIMO JAKONEN/OJALASAARI Näyttötutkintojen 10 vuotta Turun AKK:ssa Suomessa aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot tulivat viralliseksi järjestelmäksi toukokuun alussa Turun Aikuiskoulutuskeskuksen (AKK) yksi sloganeista on: aina askeleen edellä. Jo tuolloin olimme sloganimme arvoisia. Ensimmäiset tutkintotodistukset ja ammattipassit jaettiin oppilaitoksessamme alkuvuodesta 1993, siis aikaisemmin kuin koko järjestelmää oli edes lainsäädännöllä virallistettu. Tien avaajana tulevaan toimi tekniikan osastomme, tarkemmin rakennusala. Ensimmäisinä saivat ammattitutkintotodistuksensa käytännön työtehtävissä osoitetun ammattitaidon perusteella kirvesmiehet, muurarit ja rakennusmiehet. Vuoden 1993 aikana Turun AKK:n rakennusosastolla myönnettiin ammattitutkintoja muutamia kymmeniä. Näin oli järjestelmä jalkautettu oppilaitokseemme. Mahdollisuuden näyttökokeiden (nykyisin näyttötutkintojen) järjestämiseen jo ennen varsinaista lainsäädäntöä saimme sillä, että olimme saaneet oikeuden toimia ns. pilottioppilaitoksena. Näyttötutkintojärjestelmän 10 voimassaolovuoden aikana Turun AKK:ssa on suoritettu vuoden 2003 loppuun mennessä yhteensä reilut 2700 koko tutkintoa. Tutkintomäärien kehitys näkyy taulukosta 1. Alkutaipaleen kuumimmat ammattialat olivat jo aikaisemmin mainittu rakennusala, välittömässä tuntumassa puhdistuspalveluala sekä sosiaali- ja terveysala. Tarkastellaanpa asiaa opettajan näkökulmasta vuonna 1994: 1. Aikaisemmin paperit ammattitaidosta sai koulunkäynnillä. Nyt ammattitaito piti osoittaa näytöillä, pääsääntöisesti aidoilla työpaikoilla todellisissa työtehtävissä. Ammattitaito voitiin tulla osoittamaan myös suoraan työelämästä, ja opiskelijalla oli mahdollisuus saada tutkintotodistus ilman valmistavaa koulutusta. Ammattitaidon osoittaminen, osaamisen hankintatavasta riippumatta, oli suurimmalle osalle opettajakunnasta aika mystinen asia. 2. Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijan ammattitaitoa tulivat arvioimaan muut tahot. Tämä perinteinen opettavan opettajan arviointioikeus otettiin ikään kuin häneltä pois. Opiskelijan ammattitaitoa alettiin arvioida kolmikantaisesti. Työnantajan ja työntekijän edustajat sekä oppilaitoksen opettaja, joka oli eri kuin valmistavassa koulutuksessa ollut vastuuopettaja, suorittivat arvioinnin. 3. Tutkinnon suorittajan aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot sekä työelämäosaaminen voitiin hyväksilukea näytöissä eli myös dokumentoitu näyttö oli mahdollista. Tämäkin oli pieni kulttuurishokki perinteiseen toimintamalliin tottuneelle opettajalle. 4. Perinteisen opetustoiminnan lisäksi toimenkuvaan tuli uusia velvoitteita. Opettajille tuli velvoite perehdyttää työelämä näyttötutkintojärjestelmään ja kouluttaa näyttöjen työelämäarvioijat. Tämän lisäksi näytöt tuli suunnitella yhdessä työelämän kanssa ja toteuttaa ne pääsääntöisesti aidoissa työelämän tilanteissa. Miten Turun AKK reagoi näyttötutkintojärjestelmän tuomiin uusiin osaamisvaatimuksiin Ensimmäiseksi tarkistettiin strategiat ja toimintatavat. Toiminnan kehittäminen edellyttää tavoitteiden asettamista, mittareita ja arviointia. Ilman näitä toimenpiteitä ei voi puhua aidosta kehittämisestä eikä kehittymisestä. Keskeisimmät tavoitteet ja tulokset Turun AKK:ssa näyttötutkintotoiminnan kehittämiseksi: Tavoite 1: Kaikki tutkintoihin valmistavassa koulutuksessa sekä tutkintojen järjestämisessä pääsääntöisesti mukana olevat opettajat suo- Näyttötutkinnot Turun AKK:ssa vuosina Mikä muuttui arkipäivän käytännöissä ammattitutkintolain myötä 1994 Uutta järjestelmää ei voinut täysipainoisesti toteuttaa entisin käytännöin, eikä myöskään entisin asentein. Oltiin sangen haastavan muutoksen alkumetreillä. 8

9 rittavat viidentoista opintoviikon näyttötutkintomestarikoulutuksen. Näyttötutkintomestareita on tällä hetkellä noin 60 ja parhaillaan koulutuksessa lähes 20. Näiden 20 valmistumisen jälkeen tavoite on saavutettu lähes sataprosenttisesti. Tavoite 2: Keskeisimmistä tutkintoon valmistavista koulutuksista ja niihin liittyvistä näyttöjen järjestämisistä tehdään Opetushallituksen virallinen arvio. Menettelyllä todennetaan oppilaitoksen edellytykset valmistavan koulutuksen ja näyttöjen järjestämiseen. Arvioinnit on tehty noin kahdessakymmenessä keskeisimmässä tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Tehdyissä arvioinneissa arvosanat ovat jakaantuneet eri arviointiosioissa kahteen ylimpään kategoriaan (hyvät tai erinomaiset edellytykset). Tavoite 3: Turun AKK:lla on tutkintojen järjestämissopimukset (ns. tutkinnonanto-oikeudet) kaikilla kulloinkin strategisesti tärkeillä koulutusaloillamme. Tutkintojen järjestämissopimukset on tehty tavoitteidemme mukaisesti 43:een eri tutkintoon. Sopijaosapuolina on 27 eri tutkintotoimikuntaa. Tavoite 4: Oppilaitoksellamme on toimiva työelämäyhteistyö, eli olemme perustaneet ammattialakohtaiset neuvottelukunnat kaikille keskeisimmille tutkintoon valmistaville koulutusaloillemme. Näin työelämän edustajat ovat aidosti mukana kehittämässä mm. opetussuunnitelmia ja koulutusta, laatimassa ja kehittämässä näyttöjen järjestämissuunnitelmia sekä toteuttamassa näyttöjä. Oppilaitoksessamme on 9 toimivaa neuvottelukuntaa keskeisimmillä koulutusaloillamme. Tavoite 5: Olemme valtakunnallisesti kärkijoukossa suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen määrissä suhteutettuna opiskelijamääriin ja liikevaihtoon. Vuonna 2003 Turun AKK:ssa suoritettiin kokotutkintoja 503 ja osatutkintoja 112. Tämän päivän tilanteen mukaan suoritettujen kokotutkintojen määrä on jo ylittänyt Turun AKK:ssa 3000 rajapyykin. Näillä luvuilla olemme asettamassamme tavoitteessa. Mihin on tultu ja miten tästä eteenpäin? Aikuisten näyttötutkintojärjestelmä on osoittautunut alkuvaiheen epäilyistä ja lastentaudeistaan huolimatta toimivaksi ja tunnustetuksi koulutuksen laatujärjestelmäksi. Turun AKK:ssa kokonaisvaltaisen toiminnan laadun kehittämistyön yhtenä lähtösysäyksenä voitaneenkin pitää näyttötutkintolainsäädännön mukanaan tuomia haasteita. Näyttötutkintojärjestelmän mukana laadunvarmistuksen käsite tuli kuin varkain aikuiskoulutuskeskuksiin. Systemaattinen laadun kehittämistyö aloitettiin Siinä oli keskeisenä elementtinä jo paria vuotta aikaisemmin aloitettu valmistavan koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen. Tavoitteita laadun kehittämistyössä hilattiin vuosien myötä korkeammalle ja korkeammalle. Asetimme 2000-luvun alussa tavoitteeksi organisaation laadunhallinnan kehittämisen ISO 9001:2000 standardin vaatimusten edellyttämälle tasolle. Kehittämistyömme päätavoitteen saavutimme tänä vuonna. SFS- Inspectan Sertifioinnin toimitusjohtaja allekirjoitti Turun Aikuiskoulutuskeskukselle myönnetyn SFS-EN ISO 9001:2000 sertifikaatin, joka kattaa kaikki Turun AKK:n kehittämis- ja koulutuspalvelut. Näyttötutkintojen kymmenvuotiskausi ei aikana ole pitkä. Voin todeta näyttötutkintojärjestelmän tapahtumien olleen tuloksia tuottavia Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa. Tulosta ei kuitenkaan synny ilman innovatiivista, innokasta ja tavoitteisiin sitoutunutta henkilöstä. Sellainen meillä on. Näyttötutkintojärjestelmän tulo oli suuri haaste, josta kunnialla selvittiin. Työ kuitenkin jatkuu. Turun Aikuiskoulutuskeskukselle luovutettiin ISO 9001:2000 laatusertifikaatti. Kuvassa laatupäällikkö Pekka Sillanpää (vas) ja rehtori Harri Seikola. 9

10 Luonnontuotealan ammattitutkinto valmistaa tulevaisuuden ammattiin Lapin Luonto-opiston sijainti Rovaniemen kaupungin kupeessa on mitä ihanteellisin paikka luonnontuotealan koulutukselle. Seutu on rauhallista, ja opisto omaa pitkät perinteet maa- ja metsätalouden opetuspaikkana, jossa huomioidaan myös nykyajan trendit kuten luontoliikunta ja -elämykset sekä luonnontuotteiden tuotteistaminen

11 Luonnontuotealan ammattitutkinto sisältää luonnontuotteiden tuntemusta, talteenottoa ja markkinointia sekä luonnontuotealan yritystoimintaa ja jalostamista. Tutkinnon suorittanut saa keruutuoteneuvojan pätevyyden ja samalla oikeuden järjestää poimijakoulutusta. Luonnontuotealalle ei varsinaisesti houkutella opiskelijoita. Itse asiassa houkuttelu on outo sana ja käsite tällä alalla. Tänne hakeutuvat osaajat ja halukkaat ovat mielestäni aivan omaa luokkaansa. Opiskelijoiden mielenkiinto on kohdistunut luontoon, luonnossa liikkumiseen ja luonnosta saataviin hyödykkeisiin. Tietysti me myös ilmoittelemme sanomalehdissä sekä luontoon ja maaseutuun liittyvissä julkaisuissa tarjoamistamme koulutusmahdollisuuksista. Luonnontuotealan ammattitutkinnon suoritti kymmenen henkilöä viime vuonna. Hylättyjä näyttösuorituksia oli noin 40 %. Opiskelijoilla on rimakauhua näyttöjä kohtaan. Se on tietysti ymmärrettävää, vaikka kyseessä on vain oman ammattitaidon todentaminen. Tänä vuonna näyttötutkintoja on ollut vasta kaksi, ja niissä suori- Anja ja Jukka Vitikka juovat kaarnikkamehua Lemmenjoen kansallispuiston Morgan Viipuksen huipulla. tettujen näyttöjen läpäisyprosentti huitelee yli 90. Opiskelijaa voi valmentaa lähiopetuksessa tulevia näyttöjä varten, jotta näyttöpelkoa saisi vähennettyä tai kokonaan poistettua. Näyttöjen määrää ei sen sijaan pystytä mielestäni lisäämään. Olen itse ollut luonnontuote-koulutusalan ryhmävastaavana, joten joudun tiiviisti tekemisiin kyseisen koulutuksen kanssa. Tämä tutkinto valmistaa tulevaisuuden ammattiin etenkin täällä pohjoisessa, jossa luonnontuotteiden hyödyntäminen ja jatkojalostaminen on lisääntymässä ja kehittyy joka päivä. Luonnontuotteilla me voimme työllistää itsemme nyt ja tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin. Lapissa on useita luonnontuotteita jalostavia yrityksiä. Heillä on pula raaka-aineen kerääjistä, jotka osaavat ja hallitsevat keruun. Luonnontuotealan ammattitutkinnon näyttöinä suorittanut Elina kertoo näkemyksistään tutkintojärjestelmästä ja omasta suorituksestaan näin: Minulle ammattitutkintonäytöt olivat positiivinen kokemus. Näyttötehtävät olivat jopa hauskoja. Niissä sai osoittaa taitojaan niin teoriassa kuin käytännössäkin. Se on mielestäni tällaisen tutkinnon paras ammattitaidon osoittamistapa. Näyttötehtävien läpikäynti tilaisuuden päätteeksi yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa mahdollisti myös näytön muodostumisen oppimistilanteeksi. Rankkaahan se oli, koska näyttöjä oli pitkin syksyä, mutta se oli sen arvoista. Anja Vitikka Lapin Luonto-opisto Lapin Luonto-opistolla on Rovaniemen yksikön lisäksi yksiköt Hirvaalla ja Kittilässä. Hirvaalla Kalliokummussa on metsä- ja koneopetus. Kittilän yksikössä on keskitytty luontoja ympäristöalan perustutkinnon suuntautumisena porotalouteen ja talonrakennukseen. Rovaniemellä on tarjolla luonto- ja ympäristöalan ja puutarhatalouden perustutkinnot sekä aikuiskoulutuksena luonnontuotealan ammattitutkinnon lisäksi muutamia muita tutkintoja ja luontoon liittyviä lyhytkursseja. Koulutukseen voi hakeutua lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen osoitteeseen Lapin Luonto-opisto, Maaseutuala, Metsäruusuntie 18, Rovaniemi. Lisätietoja saa puhelimitse Anja Vitikalta numerosta

12 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen asiantuntijat kouluttavat Vianor Oy:n toimipisteissä eri puolille Suomea. Asentajat Harri Toiviainen (vas.), Pertti Kuntonen ja Antti Haavikko (oik.) kertasivat Road Snoop -painevahdin asennusta Vianor Oy: n toimipisteessä Tampereella. Opastajana toimi TAKK:n autosähköalan kouluttaja Juha Vainio. TAKK kouluttaa Vianor Oy:n rengasammattilaiset Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK ja Pohjoismaiden suurin rengasketju Vianor Oy käynnistivät vuonna 2002 laajan henkilöstön kehittämishankkeen. Tavoitteena on monipuolistaa ja täydentää Vianor Oy:n henkilöstön osaamista. Valtakunnallisista koulutusjärjestelyistä vastaa TAKK. Koulutushankkeessa Vianorin rengasasentajat voivat suorittaa autoalan perustutkinnon, myyjät myynnin ammattitutkinnon ja esimiehet johtamisen erikoisammattitutkinnon. Kouluttajat menevät työpaikoille Nokian Renkaat -konserniin kuuluvalla Vianor-rengasketjulla on Suomessa 59 myyntipistettä ja työntekijöitä runsas 470. Koulutusohjelman lähiopetuspäivät TAKK järjestää Tampereella, Rajamäellä, Kuopiossa, Mikkelissä, Oulussa ja Kajaanissa. Iso osa koulutuksesta tapahtuu työpaikoilla rengasliikkeissä. TAKK:n valtakunnallinen toimintamahdollisuus oli tärkeä peruste päättäessämme koulutusohjelman järjestäjästä. Johdonmukaisesti myös pyrimme henkilöstön osaamisen kehittämisessä tutkintotavoitteiseen toteutukseen, ja tässä TAKK:n monialaisuus palvelee meitä hyvin, Nokian Renkaat Oyj:n henkilöstöjohtaja Sirkka Hagman perustelee. Vianor laajentaa Suomessa toteutettavan koulutusmallin myös yhtiön Ruotsin ja Norjan toimipisteisiin. Norjassa pilottihanke alkoi syksyllä TAKK toimii pohjoismaisissa hankkeissa asiantuntijana yhteistyössä paikallisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Suomessa Vianorin ensimmäiset koulutusryhmät aloittivat syksyllä 2002 ja ensimmäiset näyttötutkinnot suoritetaan vuoden 2004 lopulla. Ohjelma päättyy Painopisteinä koulutusohjelmassa ovat muun muassa asiakaspalvelu ja myyntityö, nykyaikainen ajoneuvotekniikka sekä renkaiden tuotetuntemus ja rengastekniikka. Opiskelu koostuu lähiopetuksesta, ohjatuista harjoituksista, itsenäisestä työskentelystä ja työssäoppimisesta. Koulutusohjelmaan kuuluvat myös Nokian Renkaat Oyj:n strategian ja toimintakonseptin sekä Vianor Oy:n toimintatapojen läpikäynti. 12

13 Teorian ja käytännön linkki toimii Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen toteuttamassa Vianor Oy:n koulutusohjelmassa on solmittu yhteensä 140 autoalan perustutkintoon, myynnin ammattitutkintoon ja johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävää oppisopimusta. Oulun Vianorin päällikön Osmo Sarkkisen tavoite on johtamisen erikoisammattitutkinto. Johtamiseen tulee alati uusia tuulia. Koulutuksessa voi päivittää esimiestaitoja sekä tarkistaa toimintatapojaan. Teorian ja käytännön linkki toimii, kun tutkinto etenee luontevasti kiinni alan arjessa. Vaativa tutkinto teettää työtä myös vapaa-aikana. Iltoja ja viikonloppuja on varattava opiskeluun. Melkoiseen projektiin lähdettiin, ovat kollegatkin sanoneet. Mutta porukalla pusketaan tästä läpi. Parasta juuri ovatkin keskustelut ja ryhmätyöt toisten kanssa. Huomaa, että murheet ovat samat ympäri Suomea, ja yhdessä mietitään ratkaisuja. Tutkintotodistus on arvopaperi En kauaa miettinyt, kun tuli tilaisuus autoalan perustutkintoon. Tutkintotodis- Osmo Sarkkinen tuksella on iso arvo, kun alan taidot ovat karttuneet käytännössä, miettii Tampereen Vianorilla työskentelevä rengasasentaja Olli- Pekka Kivistö. Ammattikoulun talonrakennuslinjan käynyt Kivistö tuli Vianorille vuonna Hän toteaa, että koulutuksen autotekninen tietämys on tuntunut erityisen hyödylliseltä, koska työtehtäviin kuuluu entistä enemmän myös pieniä auton huolto- ja korjaustöitä. Olli-Pekka Kivistö Hyötyä on tietysti asiakaspalvelutaidoistakin. Teen varsinkin kiireaikaan myös myyntityötä, eikä myynnin ammattitutkintokaan ole poissuljettu vaihtoehto tulevaisuudessa. Mutta otetaan asia kerrallaan. Koulutuksesta on apua joka päivä Kun töitä riittää, moni on välinpitämätön koulutuksen suhteen. Käytännön työ on minutkin opettanut ja nyt olen tyy- Liisa Skinnari tyväinen, että voin todentaa osaamisen ammattitutkinnolla, myyntiedustaja Liisa Skinnari sanoo. Skinnari lähti vuonna 1971 keskikoulun käytyään toimistotöihin rengasliikkeeseen. Ala on pysynyt samana, mutta työ on vaihtunut myyntitehtäviksi. Hyvinkään Vianorilla työskentelevä Skinnari suorittaa myynnin ammattitutkinnon loppuun alkuvuodesta Koulutus liittyy suoraan työtehtäviini ja joka päivä tulee esiin sellaista, jota voi verrata koulutuksessa käsiteltyihin asioihin. Meille räätälöity koulutusohjelma todella tukee käytäntöä. 13

14 TEKSTI: JAAKKO ANSAHARJU Näyttötutkintomestariksi opiskelu opettajan oma kehitysprosessi Näyttötutkintomestareita on nyt jo yli Omalla työllään he vaikuttavat hyvin voimakkaasti koko tutkintotoiminnan laatuun ja sen kehitykseen. Tähän asiantuntijakoulutukseen on jatkuva tungos. 14 KL, KTM Jaakko Ansaharju toimii näyttötutkintomestareiden kouluttajana Hämeen ammattikorkeakoulun Hamk palvelut /Täydennyskoulutus -yksikössä. Jaakko on itsekin näyttötutkintomestari ja on kouluttanut lähes kaksikymmentä NTM-ryhmää eri puolilla maata. Lisäksi hän oli mukana OPH:n näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarvioinnissa vuosina

15 Näyttötutkintomestarit toimivat näyttötutkintojärjestelmän asiantuntijoina tutkintojen suunnittelussa, järjestämisessä ja arvioinnissa yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa. Omalla työllään tutkintomestarit vaikuttavat merkittävästi näyttötutkintotoiminnan laadukkuuteen ja kehitykseen ja sen myötä koko tutkintojärjestelmän tulevaisuuteen. Näyttötutkintomestarikoulutus on selkeästi osoittanut vaikuttavuutensa sekä työtä aloittavien että näyttötutkinnoissa kokeneiden opettajien toiminnassa. Konkaritkin ovat voineet tarkistaa toimintaansa ja kehittää sitä pienin askelin laadukkaammaksi. Siten koulutuksella on ollut merkittävä vaikutus näyttötutkintojärjestelmälle. NTM-koulutus uudistui Näyttötutkintojen järjestämisen kehittämiskoulutusta (NTM) on järjestetty vuodesta 1995 lähtien. Nykyinen koulutus perustuu vuonna 2003 hyväksyttyyn Näyttötutkintomestarin tutkinnon perusteeseen (NTMperuste). Koulutuksen laajuus on 15 opintoviikkoa. Tavoitteena on kehittää näyttötutkintotoiminnan asiantuntijoita, jotka toimivat näyttötutkintojen suunnittelussa, järjestämisessä ja arvioinnissa yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa. Paras muutos on ollut näyttötutkintotoiminnan mallintaminen. Nyt NTM-opiskelijat käyvät itse läpi saman prosessin, joka tulee kaikkien tutkinnon suorittajien osalle. Prosessiin kuuluu ammattitaidon syvällinen, kokonaisvaltainen ymmärtäminen, todellisen toimintaverkoston luominen työelämään ja muihin asiantuntijatahoihin ja omaan henkilökohtaistamisprosessiin osallistuminen. Opiskelija osoittaa näytöillä ammattitaitonsa, joka myös arvioidaan ja dokumentoidaan. Näin koko tutkinnon suorittamisprosessi tulee läpi käydyksi NTMkoulutuksessa. Koulutuksessa näyttötutkintomestarin ammattitaito näytetään tuotoksilla, jotka sisältävät erilaisia kuvauksia, selvityksiä, suunnitelmia oppilaitoksen näyttötutkintotoiminnasta ja sen kehittämisestä. Oppimisen kannalta on antoisinta, kun NTM-opiskelijalla on työnsä puolesta vastaava kehittämistehtävä tai -hanke meneillään. Näyttöjen ohjaaminen Nykyisessä koulutuksessa painottuu tutkinnon suorittamisen neuvontaan ja ohjaukseen liittyvä ammattitaitovaatimus. Tätä kautta maahamme syntyy uusi osaajien joukko, tutkinnon suorittamisen ohjaajat. Perinteisessä koulutuksessa on totuttu opintojen ja oppimisen ohjaukseen, joita on jo aiemmin tutkittu ja opiskeltu. Sen sijaan tutkinnon suorittamisen ohjaus on näyttötutkintojen myötä tuleva uusi ohjauksen muoto, jossa vielä ollaan alkutaipaleella. Ohjauksen lähtökohtahan sisältyy näyttötutkintotoiminnan perusideologiaan, jonka mukaan ammattitaito ja sen arviointi on riippumaton tavasta, jolla ammattitaito on hankittu. Näin lähtötason kartoituksen rooli tutkinnon suorituksessa on hyvin ratkaiseva. Opiskellaan henkilökohtaistamista Koulutus toteutetaan henkilökohtaistettuna prosessikoulutuksena, joka sisältää 6 12 lähipäivää sekä verkko-ohjauksen etäjaksoilla. NTM-opiskelija laatii henkilökohtaistamissuunnitelman näyttö- ja oppimissuunnitelmineen omaan kehittymisprosessiinsa liittyen. Jokainen kehittää niitä tutkintotoiminnan alueita, jotka ovat lähtötason kartoituksessa todettu juuri hänen kohdallaan tarpeellisiksi. Neljästä osaamiskokonaisuudesta annetaan näytöt. Opintoryhmän yhteistoiminta, keskustelut, kokemukset ja palautteet antavat koulutukselle virikkeellisen sisällön. Valitut asiantuntijat johtavat alustus- ja keskustelusessioita koulutuksen aikana. Kehittämishaasteita näyttötutkintomestareille Työelämäosaamisen ja -yhteistyön kehittäminen on koko järjestelmän elinehto. Ongelmana on kuitenkin se, miten työelämässä tunnetaan näyttötutkintojärjestelmää ja miten se otetaan henkilöstön ammatillisen kehittämisen välineeksi. Hyvin toimiva näyttötutkintojärjestelmä on erinomainen henkilöstön kehittämisjärjestelmä eri elinkeinoelämän ja julkishallinnon organisaatioille. Toisaalta kestävä työelämäyhteistyö takaa näyttötutkintomestarille hyvät näyttöympäristöt, työelämän arvioijat ja kumppanit toiminnan suunnittelemiseen ja kehittämiseen. Tähän asiaan näyttötutkintomestareiden kannattaa panostaa edelleen. Asia vaatii myös tutkinnon järjestäjätason linjauksia mielekkään toiminnan resurssoimiseksi. Näyttötutkintojärjestelmä on asiakas- ja työelämälähtöinen koulutusjärjestelmä. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ovat välittömän asiakkaan eli tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeet, kuitenkin niin, että tutkinnon perusteissa esitetyt ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti todennetuiksi ja tunnustetuiksi. Tältä puolelta myös haasteet tuleville näyttötutkintomestareille konkretisoituvat. Toiseksi kehittämishaasteeksi voidaan nimetä asiakaslähtöisyys. Miten järjestelmä saadaan toimimaan niin linjakkaasti ja joustavasti, että se vastaa elinkeino- ja muun työelämän käsitystä laadukkaasta ja kannattavasta toiminnasta? Vaikka näyttötutkintomestarit pohtivat sekä koulutuksensa että näyttöjen suunnittelun aikana syvällisesti eri näkökulmia ja tekevät mutkikkaitakin suunnitelmia, on lopullisen toteutuksen oltava nopea liikkeissään, joustava ja helposti ohjattava. Vaikka nykyinen NTM-peruste onkin tähänastisista paras, sitä kehitetään edelleen niiden haasteiden pohjalta, mitkä ovat koko näyttötutkintojärjestelmän kehittämisen haasteita. Asiantuntijakoulutusta tarvitaan Näyttötutkintojen järjestämisen kehittämiskoulutus on selkeä asiantuntijakoulutus. Parhaimmillaan NTM-koulutus antaa opiskelijalle teoreettisia ja käytännön valmiuksia jatkuvaan itsenäiseen näyttötutkintojen laadun parantamiseen. Tämä tekee NTM-koulutuksesta kysytyn ja halutun. Näyttötutkintomestarit muodostavat tulevassa ammatillisessa koulutuksessa korkean asiantuntijaidentiteetin omaavan ryhmän ja osaltaan edistävät ammatillista osaamista yhteiskunnassa. 15

16 Kumppanuus työelämän kanssa Nosteessa Noste on selkeästi tuonut esiin tarpeen tiivistää yhteyttä työelämän toimijoihin. Yhteistyön onnistuminen edellyttää kaikilta osapuolilta aktiivisuutta. Kaikki voittavat -periaate on käytännössä mahdollista. Noste on vähin erin saamassa tuulta alleen. Nosteen opiskelijamäärä on kasvussa ja ensi vuodelle on luvassa mahdollisuus hankkeen laajentamiseen edelleen. Jo nyt on käynyt selväksi, ettei Noste vain tarjoa uusia opiskelumahdollisuuksia ja maksutonta koulutusta. Se voi myös uudistaa aikuiskoulutuksen työmuotoja. Hakeva toiminta on Nosteen onnistumiselle avainasemassa. Se tarkoittaa yhteyden saamista niihin aikuisiin, joilla on mahdollisuus hakeutua Noste-koulutukseen. Hankkeista saadut kokemukset viittaavat vahvasti siihen, että henkilökohtainen yhteys yhdistettynä yleisempään tiedotukseen on tehokkain keino opintoihin kannustamisessa. Kaikissa alueellisissa Noste-hankkeissa olisi voitava jalkautua työpaikoille. Noste on selkeästi tuonut esiin tarpeen tiivistää yhteyttä työelämän toimijoihin. Yhteistyön onnistuminen edellyttää kaikilta osapuolilta oppilaitokselta, työnantajalta ja työntekijöiltä aktiivisuutta. Kaikki voittavat -periaate on käytännössä mahdollista. Työpaikkakäyntien lisäämiseen ja työelämän osapuolten tapaamisiin olisi nyt panostettava. Osaava pärjää -hanke SAK on omalta osaltaan tukemassa Nostetta omalla Osaava pärjää -hankkeella. Hanke koostuu hakevasta toiminnasta, sen kehittämisestä ja Nosteeseen liittyvästä tiedottamisesta sekä pätevyysluotsien koulutuksesta. SAK:n jäsenliitoissa toimii nyt 300 pätevyysluotsia, jotka on koulutettu tiedottamaan Noste-hankkeesta sekä rohkaisemaan työyhteisön jäseniä hakeutumaan koulutukseen. He pyrkivät omalta osal- taan myös edistämään tiiviimpää yhteyttä oppilaitosten ja työpaikkojen välille. Hyvin monet heistä ovat olleet yhteydessä Noste-hankkeessa olevaan oppilaitokseen. Sen sijaan näyttää siltä, että aivan liian harvoin oppilaitoksen edustaja on pätevyysluotsien mukaan ollut työpaikalla kertomassa Nostehankkeesta. Suurin osa pätevyysluotseista on keskustellut Nosteesta myös työnantajansa kanssa. Pätevyysluotsit ovat hoitaneet työpaikallaan tiedotustehtäväänsä ja varsin monet ovat myös käyneet henkilökohtaisia keskusteluja työntekijöiden kanssa. Pätevyysluotsien määrä lisääntyy edelleen, mutta on selvää, että he eivät voi yksin kääntää suomalaisen työelämän suuntaa kohti uutta kumppanuutta. Mikäli pätevyysluotsia ei työpaikalla ole, on tarkoituksenmukaista hakea yhteyttä työntekijöihin heitä edustavien luottamusmiesten kautta. Osa pätevyysluotseista toimii samalla luottamusmiehenä. Pätevyysluotsien arvion mukaan valtaosa Nosteen kohderyhmään kuuluvista työntekijöistä on kiinnostunut Nosteesta. Näyttää siltä, että tämä pätee myös työnantajiin. Näitä alustavia tietoja tulkittaessa on toki otettava huomioon, että pätevyysluotsit ovat toistaiseksi saattaneet valikoitua sellaisilta työpaikoilta, joissa muutoinkin on keskimääräistä enemmän kiinnostusta työntekijöiden ammatilliseen kehittymiseen. Näilläkin työpaikoilla kiinnostuksen kääntäminen varsinaisiksi koulutustoimiksi edellyttää aktiivisuutta. Työnantajien suhtautuminen vaikuttaa vahvasti työntekijöiden halukkuuteen hakeutua koulutukseen. Osaava pärjää -hankkeesta toistaiseksi saatu palaute ja oppi vahvistavat, että Noste on työntekijälle hyvin henkilökohtainen asia, ja sellaisena sitä on tarkoituksenmukaista kaikissa Nosteen työmuodoissa myös lähestyä. Rohkeutta ja kannustusta aikuisena oppimiseen Usein on kyse siitä, että liikkeellelähtö edellyttää erinäisten kynnysten ylittämistä. Ne voivat olla työolosuhteisiin, henkilökohtaiseen taloudelliseen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä tai yksinkertaisesti arvuuttelua omasta pärjäämisestä koulutuksessa. Moni kysyy myös koulutuksen taloudellisia hyötyjä. Harvinaista ei ole sekään, että 40-vuotias katsoo olevansa liian vanha kouluttautumaan. Ammattiyhdistysliikkeessä olemme myös havahtuneet tuomaan esille erilaisten oppijoiden aseman. Tieto siitä, ettei esimerkiksi lukivaikeus ole este ammatillisen tutkinnon suorittamiselle, on voitava välittää työyhteisöihin. Noste-hanke on haastavassa vaiheessa. Sen tuomat edut ja kehittyvät työmuodot pitäisi saada vakiintumaan. Tärkeää on se, että aikuisopiskelijalle annettava lupaus joustavuudesta ja henkilökohtaistamisesta voidaan lunastaa. Toisaalta valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen olisi nyt harkittava, mitä kannustimia vielä tarvitaan, jotta epäilevät Tuomaatkin saadaan liikkeelle. Markku Liljeström Koulutuspäällikkö, SAK 16

17 Käytännön osaamisesta syntyy kilpailukyky Suomen Yrittäjäopisto on Kauhavalla sijaitseva, valtakunnanlaajuisesti toimiva yrittäjyyteen erikoistunut oppilaitos. Koko 35-vuotisen toimintansa ajan se on keskittynyt kouluttamaan yrittäjiksi aikovia tai jo yrittäjänä toimivia henkilöitä. Tänä aikana oppilaitoksessa on opittu, että yrittäjyys on paljon enemmän kuin liikeyrityksen johtamista. Se on tietoa, taitoa, asennetta, elämäntapa ja tapa ajatella. Oppiminen on osa elämää. Suomen Yrittäjäopistossa voi opiskella paitsi päätoimisesti myös työn ohella, sillä useat koulutusohjelmat suoritetaan joustavana, aikuisille soveltuvana monimuotoopiskeluna. Koulutustarjonta koostuu sekä näyttötutkintoihin valmistavista pidemmistä koulutusohjelmista että räätälöidyistä lyhytkursseista. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma on rehtori Ylermi Förstin mukaan kauan kaivattu työkalu kiistattomaan ja pahenevaan ongelmaan: yrittäjien loppumiseen, ellei suunta vaihdu. Olennaisinta hallituksen yrittäjyysohjelmassa on Förstin mukaan koulutuksen kehittäminen. Se tuo työhön kaivattua pitkäjänteisyyttä. Nyt näyttää siltä, että viimeinkin on tunnustettu, että yrittäjäksi on kouluttauduttava muutoinkin kuin kahden viikon työllisyyskurssilla. Nyt yhteiskunta on toivon mukaan myös valmis panostamaan koulutukseen entistä enemmän. Oppilaitos onkin ollut alusta alkaen aktiivisesti mukana näyttötutkintojen kehittä- Ylermi Först misessä, sillä näyttötutkintofilosofia tekemällä oppiminen on ollut oppilaitoksen kantavana ajatuksena koko sen toiminnan ajan. Tästä syystä useat opiston koulutusohjelmat soveltuvat myös oppisopimuskoulutukseksi luvun loppupuolelta lähtien myös yrittäjillä on ollut mahdollisuus opiskella oppisopimuksella. Tätä vaihtoehtoa Suomen Yrittäjäopisto onkin pyrkinyt suosimaan varmistaen siten oppimisen siirtämisen käytäntöön ja yrityksiin. Etelä-Pohjanmaa on tunnettu yrittäjähengestään. Suomen Yrittäjäopisto on toiminnallaan todistanut, yleisestä käsityksestä poiketen, että myös omalla maallaan voi olla profeetta. Oppilaitoksen käytännönläheinen ote yrittämiseen on näkynyt erityisesti Härmänmaalla vuosien saatossa. Erilaisten hankkeiden kautta oppilaitos on ollut perustamassa, saattamassa matkaan tai kehittämässä lukuisten yritysten toimintaa. Oppilaitos on toiminut myös tiiviisti yhteistyössä alueensa yrittäjäjärjestön kanssa. Oppilaitoksen tiloissa on moni yrittäjä saanut rauhassa käynnistää toimintansa ennen Kuva: Kati Mattila omien siipien kantamista. Rehtori Försti on omalla esimerkillään näyttänyt heille, mitä yrittäjänä toimiminen vaatii: osaamista, omaan asiaansa uskomista, pitkäjänteisyyttä ja joskus aika pitkiä päiviäkin. Suomen Yrittäjäopisto on kautta vuosien vienyt osaamista asiakkaidensa luo ympäri Suomea. Tällä hetkellä koulutusta ja konsultointia tarjotaan yli kymmenellä paikkakunnalla. Suomen Yrittäjäopiston varsinaiset tilat sijaitsevat puukkopitäjässä Kauhavalla, mutta kiinteä toimipaikka löytyy pian myös Hämeenlinnasta. Opisto on tehnyt Hämeen Yrittäjien kanssa yhteistyösopimuksen Hämeeseen perustettavasta koulutus- ja kehittämisyksiköstä. Toiminta alkaa osittain jo tänä syksynä, mutta täyteen vauhtiin päästään vasta ensi kevään aikana, rehtori Försti kertoo pohjalaiseen tapaan vaatimattomasti. Oppilaitoksen kouluttajilla on pk-sektorista monipuolinen kokemus, jota opiskelijoilla on mahdollista hyödyntää koulutuksen aikana. Perinteisiä opettajia Suomen Yrittäjäopistolla ei juurikaan tapaa, vaan kouluttajat toimivat opinnoissa lähinnä asiantuntijoina ja opintojen ohjaajina. Heiltä saa tukea ja käytännönläheistä opastusta opintojen läpiviemisessä ja yrityksen kehittämisessä. Yrittäjyys on perusarvomme. Väkemme ei halua vieraantua liiketoiminnan todellisuudesta. Siksi mm. konsultointi ja yhteiset projektit yritysten kanssa ovat tärkeitä. Ne sitovat osaamisemme tähän päivään ja tähän aikaan. Asiakkaamme, niin yritykset kuin yksilötkin, arvostavat erityisesti kouluttajiemme käytännönläheistä otetta työhönsä, painottaa yksikön johtaja Lea Puotinen. Kati Mattila Suomen Yrittäjäopisto 17

18 TEKSTI JA KUVAT: MARTTA KLEMETTI-HYVÄRINEN,TIEDOTTAJA, VALKEAKOSKEN AIKUISKOULUTUSKESKUS Valkeakoskella näyttöjen järjestäminen ja arviointi yhteistyönä Käytännössä oppilaitokset saavat luonnostaan yhteistyöverkoston, kun ne lähtevät aktiivisesti mukaan järjestämään näyttötutkintoja. Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksen yhteistyöverkostoon kuuluu Pirkanmaan alueella sijaitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja järjestöjä, koulutuksen ja tutkintojen rahoittajat, työmarkkinaosapuolet, Opetushallitus ja tutkintotoimikunnat. Yhteistyöverkosto oppisopimuskoulutuksissa voi kattaa koko Suomen, koska koulutuksessa olevat opiskelijat tulevat eri puolilta Suomea. Näyttöjen järjestämisessä yhteistyöverkosto on välttämätön, koska näyttöjen arvioinnissa tarvitaan näyttöjen ulkopuolisia, ns. kolmikantaperiaatteen mukaisia arvioijia työntekijä- ja työnantajatahoilta. Lisäksi varsinkin pienillä koulutusaloilla yhteistyöverkostossa tarvitaan muiden oppilaitosten opettajia, koska pääsääntöisesti koulutuksessa opettanut opettaja ei voi arvioida tutkintoon liittyviä näyttöjä. Avointen näyttöjen ollessa kyseessä yhteistyöverkostoon kuuluvat lisäksi ne työpaikat, joissa näyttöjä suoritetaan. Yrityksissä järjestettävissä näytöissä arvioijat yleensä löytyvät yrityksen henkilökunnan piiristä. Yhteisen opetussuunnitelman laadintaa ja lomakkeiden yhtenäistämistä Puhdistuspalvelualalla Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus ja Forssan aikuiskoulutuskeskus ovat tehneet jo kauan tiivistä yhteistyötä. Nyt oppilaitokset tekevät yhteistyönä siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon opetussuunnitelman sekä hakevat yhteisesti näyttöjen järjestämissopimusta tähän tutkintoon. Tehtävää hoitavat puhdistuspalvelualan kouluttajat Päivi Äyhönen VAAKK:sta ja Sanna Nouko FAK:sta. Näyttöjä tullaan arvioimaan ristiin siten, että kouluttaja-arvioija toisesta oppilaitoksesta tulee arvioimaan toisessa oppilaitoksessa järjestettäviä näyttöjä. Yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä. Olemme jakaneet osaamisalueita keskenämme, kertoo Päivi Äyhönen. Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus tekee yhteistyötä näyttöjen arvioinnissa myös Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen ja Pohjois- Pirkanmaan koulutusinstituutin kanssa. Työn alla on parasta aikaa näyttöjen työelämän arvioijien lomakepohjien yhtenäistäminen. Yhtenäistetyt lomakepohjat tulevat helpottamaan näyttöjen arvioijien työtä. Ne ovat myös osa laatua. Lomakeuudistusta ovat olleet työstämässä Päivi Äyhönen Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksesta, Raisa Saarilahti-Kulju Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutista sekä Armi Hyvönen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta. Arvioijan on tunnettava tutkinnon perusteet Näyttöjen arviointia koskevan koulutuspäivän innoittamana Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksen sosiaali- ja terveysalan kouluttajat ottivat yhteyttä oman alansa työnantajiin, joiden kanssa he suunnittelivat koulutuksen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajan näyttöjen arvioijille. Kouluttajana toimi lehtori Raila Fågel Koulutuskeskus Tavastiasta Hämeenlinnasta. Sisältö ja toteutustapa syntyi yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Tavoitteena oli järjestää koulutus, joka käsittää lähihoitajan tutkinnon kaikkien tutkinnon osien näytöt. Näin kaikki osallistujat saivat koko tutkinnon arviointiin koulutuksen. Koulutus selkeytti ja syvensi tietoutta sekä tutkinnosta että näytön arvioinnista, kertoo sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Hannele Eloranta Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksesta. Yhden opintoviikon mittainen koulutus alkoi helmikuussa 2004 ja päättyi toukokuussa. Siinä oli mukana 30 näyttöjen arvioinnista kiinnostunutta henkilöä mm. päiväkodeista, vanhainkodeista, terveyskeskussairaalasta ja kotihoitoyksiköistä. Palautteet koulutuksesta olivat erittäin myönteisiä. Niistä ilmeni tarve järjestää lisää vastaavia koulutuksia. Lähihoitajan tutkintoon valmistavaan koulutukseen voi sisältyä useita työssäoppimisjaksoja, ja työpaikalla tapahtuvat näytöt tehdään tutkinnon osittain sosiaali- ja terveysalan näyttöympäristöissä. Usein kuitenkin näyttötutkinnoista, näyttöjen arvioinnista sekä muista näyttöihin liittyvistä asioista ei työpaikoilla tiedetä riittävästi. Koulutuksessa perehdytettiin työelämän edustajia mm. näyttötutkintojärjestelmään, lainsäädäntöön, tutkinnon perusteisiin ja näyttöprosessiin. Lähihoitajan valtakunnallinen tutkintotoimikunta määrittelee työelämän arvioijan edellytykset. Tällä hetkellä tutkintotoimikunnan suositus on, että näytön arvioijalla on lähihoitajan tai jokin muun toisen asteen sosiaali- ja terveysalan tutkinto, sekä vähintään yhden vuoden mittainen käytännön työkokemus alan tehtävistä. Edellytyksenä on myös osallistuminen ammattitaidon arviointiin liittyvään koulutukseen. Näyttötutkintojen arvioijakoulutus työelämän edustajille ja opettajille Valkeakoskella Valkeakosken aikuiskoulutuskeskus järjesti tammikuussa 2004 yhdessä Näytön paikka -projektin, Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen, Pohjois-Pirkanmaan ammatti-instituutin, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän ja Forssan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa näyttötutkintojen arvioijakoulutuksen 18

19 Ryhmätyötä koulutustapahtumassa. Vasemmalla Raila Fågel ja oikealla Hannele Eloranta. to sekä ammattitaidon arviointi. Rikkinen piti tärkeänä asiakaslähtöisen tutkintojärjestelmän ja koulutuspalvelujen kehittämistä. Työelämälähtöinen tutkintojärjestelmä asettaa opiskelijan ja työpaikan keskeisimpään asemaan. Oppilaitoksen rooli on olla resurssikeskuksena. Opiskelumene- työelämän edustajille. Koulutukseen osallistui toista sataa työelämän edustajaa ja oppilaitosten kouluttajaa eri puolilta Pirkanmaata. Opetusneuvos Aino Rikkinen Opetushallituksesta luennoi koulutuspäivässä aiheenaan näyttötutkintojärjestelmä, ammattitaitelmät valitaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Tämä malli rakentuu vuorovaikutukseen ja ottaa huomioon myös opiskelijan aiemman osaamisen, jonka pohjalle henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja henkilökohtainen näyttösuunnitelma laaditaan. Näin opiskelijalle syntyy yksilöllinen oppimispolku. Luennoiva opettaminen ei ole enää ainut mahdollisuus, vaan oppimisen ja näyttötutkintoprosessin ohjaamisella on päästy hyviin tuloksiin. Ohjausta kehittämällä päästään uusiin toimivampiin toimintatapoihin, jotka soveltuvat sekä opiskelijoille että työpaikoille. Koulutuspäivän ohjelmaan kuului myös Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksen, Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutin ja Tampereen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen caset näyttöjen toteuttamisesta työelämässä. Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksesta olivat esillä hiusalan, sosiaali- ja terveysalan, puhdistuspalvelualan, kone- ja metallialan, kaupan ja hallinnon alan sekä tietotekniikan näyttöjen toteuttaminen. 19

20 Henkilökohtaistaminen on Näyttötutkintojärjestelmä edellyttää oppilaitokselta ja opettajilta erilaisia, kehittyneempiä ratkaisumalleja osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tämä näkyy mm. koulutuksen avoimuuden ja eri toimijoiden välisen verkottumisen lisääntymisenä ja korostaa työelämälähtöisyyden ja sidosryhmäyhteistyön välttämättömyyttä. Valtakunnallinen AiHe-projekti on tehnyt loistavaa työtä yhdessä oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa selventäessään henkilökohtaistamisen käsitettä ja sitä, mitä henkilökohtaistaminen tarkoittaa hakemisvaiheessa, näyttötutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. AiHe-projektissa saavutetuilla kokemuksilla on tärkeä merkitys, kun Opetushallitus julkistaa henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa -määräyksen. Hakemisvaihe selkiyttää osaamisvaatimukset Hakemisvaiheen henkilökohtaistamisessa lähtötilanteen selvityksellä tunnistetaan tutkinnon suorittajan tai opiskelijaksi hakeutuvan aiemmin hankittu osaaminen käyttäen erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Lisäksi selvitetään tavoiteltava tutkinto ja sen vaatimukset, koulutustarve sekä ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve. Hakemisvaiheen henkilökohtaistamisesta tulee entistä merkityksellisempi osa näyttötutkintoprosessia. Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen Näyttötutkintojen suorittamisen henkilökohtaistamisessa on oleellista noudattaa tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa näytöt työelämälähtöisesti yhteistyössä ja työelämän kanssa. Keskeisenä toimijana on tutkinnon suorittaja oman osaamisensa näyttäjänä. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa korostuu joustavien opiskelujärjestelyjen sekä oppimismahdollisuuksien suunnittelu ja toteutus, missä otetaan huomioon opiskelijan elämän- ja työtilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen ja tunnistetut osaamistarpeet. Henkilökohtaistamista voidaan pitää prosessimaisen opiskelun suunnittelu- ja arviointivälineenä, jossa opettajan roolina on olla organisoimassa, tukemassa ja suunnittelemassa oppimisen mahdollistamista. Henkilökohtaistaminen haastaa opettajan ja opiskelijan yhdessä tunnistamaan omaa osaamistaan ja kehittämään sitä tavoitteellisesti. Painotettu näkemys osaamiseen ja sen kehittämiseen Henkilökohtaistamisen haasteet ovat moninaiset eri aikuiskoulutuksen toimijoiden kannalta tarkasteltuna. Henkilökohtaistamisessa on kyse tutkinnon suorittajan ja/tai opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja opetustarpeiden huomioon ottamisesta ja tarvittavien tukitoimien käyttämisestä näyttötutkinnoissa ja/ tai siihen valmistavassa koulutuksessa tutkinnon perusteita noudattaen. Tavoitteena on ammattitaidon osoittamisen ja oppimisen mahdollistavien edellytysten huomioon ottaminen entistä suunnitelmallisemmin ja päämäärätietoisemmin. Lisäksi henkilökohtaistamiseen liittyy toimijoiden välisten suhteiden uudelleen tarkastelu. Kun puhutaan opettajuudesta, ohjauksesta, oppimisesta ja muista koulutusmaailman käsitteistä, törmätään helposti opettajien vastuualueisiin. Siksi näkyvin odotus henkilökohtaistamisessa kohdistuu opetta- 20

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kehity kemian ammattilaisena suorita näyttötutkinto Kemianteollisuus on jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Työnantajien edustajat: Camilla Herlin ja Kristiina Holopainen (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Työntekijöiden edustajat: Päivi Bragge (Jyty ry) ja Marjut

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Osaamisen ja ammattitaidon arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Sosiaali- ja terveysala opettajien kelpoisuusvaatimukset Sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

TIETO- JA KIRJASTOPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 3/011/2014

TIETO- JA KIRJASTOPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 3/011/2014 TIETO- JA KIRJASTOPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 3/011/2014 KIRJASTOAUTOPALVELUJEN TUOTTAMINENtutkinnon osa Päivi Kuitunen Aikuisten näyttötutkinnot 1994 alkanut, 21-vuotias järjestelmä Aikuisten II asteen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015

HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015 HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015 Hierojan tutkintotoimikunta, Kaisa Räisänen HIEROJAN TUTKINTOJEN TILANNEKATSAUS HIEROJAN AMMATTITUTKINTO Tutkinnonjärjestäjiä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Tutkintotodistusten jakauma, yht. 180 kpl(2002 perusteet)

Tutkintotodistusten jakauma, yht. 180 kpl(2002 perusteet) Vanhustyön tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.5.2012 Tutkintotodistuksia allekirjoitettu 1.8.2010 25.4.2012 yht. 245 kpl. Tutkintotodistusten jakauma, yht. 180 kpl(2002 perusteet) 0 56 8 39 Virike-

Lisätiedot

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos , opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos OPH Koulutusala Opintoala / Osaamisala Koulutusohjelma Tutkintonimike Koulutuksen järjestäjä & Työelämä Opiskelija & Opettaja Koulutus Hakemus Koulutuksen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot