Avoin Oppimisympäristö (AO)-hankkeen loppuraportti Toimittaneet Sami Hautakangas ja Seppo Pohjolainen

Transkriptio

1 Avoin Oppimisympäristö (AO)-hankkeen loppuraportti Toimittaneet Sami Hautakangas ja Seppo Pohjolainen Puh: , Fax: Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK) Digitaalisen median instituutti (DMI) Hypermedialaboratorio (HypLab) PL 553, Tampere

2

3 Esipuhe... 1 Luku 1 AO hanke ja siinä toteutetun tutkimuksen keskeiset osa-alueet Johdanto Tausta ja yleiset tavoitteet Hankkeen organisaatio Hankkeen vaiheet AO -tavoitetutkimushankkeen luonne Menetelmien kehittäminen hankkeessa Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot Verkko-opetuksen ja verkko-oppimisympäristön käsite Pedagogiikan soveltaminen verkko-opetuksessa AO-hankkeessa sovellettuja pedagogisia näkemyksiä AO-hankkeen pilottien toteuttaminen AO-hankkeen pedagoginen arviointi Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys Saavutettavuus Käytettävyys Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotanto Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Sisällöntuotantoprosessi Pedagogiikan huomioiminen sisällöntuotannossa Saavutettavuus sisällöntuotannossa Käytettävyys sisällöntuotannossa Oppimateriaalin hallitut tuotantotavat Videomateriaalin käyttö verkossa A&O Avoimen oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys Johdanto Evoluutio Arkkitehtuuri Toiminnallisuus Teknisen toteutuksen arviointi Käytettävyysarvio Välineiden kehitysprosessi Kurssin hallinta -työvälineen kehitysprosessi Välineen kehitystyön vaikutus A&O:hon Kurssin hallinta -välineen ominaisuudet Web University (WU) Kansainvälinen etäopiskelu ja -työympäristö Tausta ja tavoitteet Oppimis- ja työympäristö Teoreettinen tausta ja tutkimusongelmat Korkeakouluopiskelu ja tutkijoiden etätyöskentely Kiinnostuksen herättäminen fysiikkaan kansainvälisen huippututkimuksen avulla

4 Luku 2 AO hankkeen kehittämistutkimus- ja pilotointikohteet Vuoden 2002 pilotit Aurinkolinna Oy:n oppimisympäristö FMS -ajokorttikoulutuspilotti Vaikuttaminen ja demokratiataidot Ympäristökasvatus Johtamiskoulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton palveluketju Kuulo- ja näkövammaisten kuvapuhelin Satakunnan Puhelin Oy:n videoneuvotteluympäristö Ennen vuotta 2002 päättyneet pilotit AEL pilotti Fortum Service Oy:n oppimisympäristö Langaton oppimisympäristö Energiaa kouluille Venäjää verkossa Ennen vuotta 2000 päättyneet pilotit Pythagoras Verkkotietokone etäopetuksessa Learning Space oppimisympäristö alustana Luku 3 Yhteenveto ja johtopäätökset AO-hankkeen julkaisut Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Lähteet...292

5 Esipuhe Tämä julkaisu on Tekesin USIX teknologiaohjelmaan ( ) kuuluvan Avoin oppimisympäristö tavoitetutkimushankkeen loppuraportti. Tässä julkaisussa kerrotaan hankkeen tutkimus- ja kehitystyöstä sekä siinä saavutetuista lopputuloksista projektivuosilta Hanke käynnistyi ja liittyi USIX ohjelmaan Julkaisu esittelee avointen oppimisympäristöjen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä soveltamiseen liittyvän laaja-alaisen kokonaisuuden, jonka hallitsemiseen vaaditaan monitieteistä näkökulmaa. Julkaisu pyrkii tuomaan esiin verkko-opetuksen osa-alueisiin liittyvää tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja toimintamalleista tavalla, joka tarjoaa tukea päätöksenteolle kaikille niille toimijoille, jotka toimivat verkko-opetuksen parissa opettajista sisällöntuottajiin sekä organisaation päätöksentekijöihin. Avoin oppimisympäristö oli laaja hanke, johon osallistui hanketta koordinoivan Tampereen teknillisen korkeakoulun Digitaalisen median instituutin Hypermedialaboratorion lisäksi 22 yritystä. Hankkeeseen osallistui vuosina yhteensä 21 tutkijaa ja tutkimusapulaista, joiden työn saattoi loppuun vuonna 2002 tutkimusryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Sami Hautakangas (projektipäällikkö), Seppo Pohjolainen (projektin vastuullinen johtaja), TTKK:n Hypermedialaboratorion tutkijat ja tutkimusapulaiset Jukka Huhtamäki, Pasi Häkkinen, Elina Kalliomäki, Heli Korte, Anneli Köyste, Leevi Liu, Teemu Mäkelä, Timo Mäkimattila, Lauri Pohjanen, Pekka Ranta, Jukka Vilen, Katja Yritys sekä Cernin tutkijat Riitta Rinta- Filppula ja Tuomo Koskenvaara. Tämän ryhmän kirjoitustyön tuloksena syntyi tämä loppuraportti, jonka toimittivat Sami Hautakangas ja Seppo Pohjolainen. Aiemmin päättyneiden pilottien osalta kirjoittajia olivat myös Nina Forsblom ja Katja Pesonen. AO hankkeen tutkimustyötä on tehty etenkin sen kahtena viimeisenä vuonna yhteistyössä TTKK:n virtuaaliyliopiston kanssa. Käsillä oleva julkaisu perustuu osittain tälle yhteistyölle. TTKK:n virtuaaliyliopiston puolelta yhteistyössä ovat olleet mukana seuraavat tutkijat ja tutkimusapulaiset: Kirsi Silius, Anne-Maritta Tervakari, Heidi Kaartokallio sekä Harri Inkinen. Heille osoitamme kiitokset hedelmällisestä yhteistyöstä. Kiitämme lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita yritysten edustajia, tutkijoita, tutkimusapulaisia sekä opetuskokeiluihin osallistuneita opettajia ja kouluttajia hankkeessa tehdystä työstä. Suuri kiitos kuuluu myös kokeiluihin osallistuneille opiskelijoille, joiden palaute on ollut keskeisessä asemassa kehitystyötä tehtäessä. Erityisesti haluamme kiittää yrityksiä ja Tekesiä, joiden rahoituspanostus on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen. Tampereella 18. Joulukuuta Sami Hautakangas Tutkija Projektipäällikkö Seppo Pohjolainen Professori Tutkimustyön vastuullinen johtaja 1

6

7 Luku 1 AO hanke ja siinä toteutetun tutkimuksen keskeiset osa-alueet 1.1 Johdanto Tähän raporttiin on koottu kuvaus Avoin oppimisympäristö (AO) hankkeessa toteutetusta tutkimuksesta sekä siinä saavutetuista tuloksista. Raportti muodostaa kokonaisuudessaan sekä teoreettiseen että kehittämistutkimukseen perustuvan näkemyksen siitä, mitä verkko-opetus on ja miten sitä on tarkoituksenmukaista lähteä soveltamaan. Hankkeessa perustavaa laatua olevana kysymyksenä on ollut, millainen on pedagogisesti tarkoituksenmukainen oppimisympäristö? Samanaikaisesti, kun on pyritty löytämään käytännön ratkaisuja erilaisten pilottien tarpeisiin, on vaadittu teoreettisen tason jäsentämistyötä pedagogiikan näkökulman täsmentämiseksi välineiden suunnittelun suhteen. Todellista ruohonjuuritasolle asti ulottuvaa monitieteistä työtä on tarvittu pedagogiikan ja tekniikan näkökulmien yhdistämiseksi käytäntöjen ja välineiden suunnittelun kysymyksissä, minkä tuloksena on tuotettu suunnittelumalleja ja välineitä käytännön työn tueksi. Raportin johdanto-osuudessa esitellään hankkeen tausta ja yleiset tiedot, hankkeeseen osallistuneet tahot sekä yleisesti hankkeen vaiheet. Johdanto-osuudessa kuvataan myös hankkeessa toteutetun tutkimuksen luonne sekä tähän liittyen verkko-opetuksen osa-alueet ja prosessit, joihin tutkimuksessa on sovellettu aiempaa tutkimustietoa ja kehitetty uusia ratkaisuja. Luvussa 1.2 esitetään ensisijaisesti teoreettiseen tutkimustyöhön perustuva näkemys siitä, mitä pedagoginen tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa ja miten siihen voidaan pyrkiä verkko-opetuksessa. Luvussa kuvataan niitä pedagogisia näkökulmia, joihin sekä pilottien että A&O-oppimisympäristöalustan tutkimus- ja kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota. Luvussa esitetään myös hankkeen pedagogisesta näkökulmasta suoritetusta arvioinnista saatuja tuloksia. Luku 1.3 esittelee oppimisympäristöjen sekä verkkomateriaalien suunnittelutyössä pedagogiikan lisäksi huomiota vaativat saavutettavuuden sekä käytettävyyden näkökulmat, joiden soveltamista käytäntöön suunnittelullisin sekä teknisin ratkaisuin seuraavat luvut käsittelevät. Luvussa tarkastellaan myös mitä pedagogisella käytettävyydellä tarkoitetaan. Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotantoa käsittelevä luku 1.4 sisältää hankkeessa toteutettuun sisällöntuotannon tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa siitä, miten käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita voidaan soveltaa sisällöntuotannossa ottaen huomioon monitieteisyyden näkökulma. Luku kuvaa sisällöntuotantoa hallitun suunnittelu- ja tuotantoprosessin näkökulmasta sekä kuvaa hankkeessa testattuja teknisiä toteutustapoja materiaalin tuottamiseksi. Luvussa kuvataan myös erikseen kokemuksia videomateriaalin tuottamiseen kehitetyistä tekniikoista. 3

8 Luvussa 1.5 käsitellään kokemuksia A&O-oppimisympäristön teknisestä tutkimukseen ja kehitykseen sekä esitellään rakennettu prosessimalli ohjelmiston kehittämiseksi monitieteellisessä ympäristössä. Malliin liittyvien menetelmien soveltaminen esitellään käyttäen esimerkkinä AO-hankkeen vuoden 2002 merkittävintä yksittäistä välineenkehitysprosessia. Opettajan työtä tukevan kurssin hallinta työvälineen kehityksessä tuodaan konkreettisesti esiin, mitä pedagogiikan, käytettävyyden ja saavutettavuuden soveltaminen merkitsee käytännön tasolla. Luku 1.6 käsittelee laajamittaisen kansainvälisen Web University -pilotin kokemuksia etäopetuksen sekä tutkijatyön toteuttamisesta. Pilotissa on sovellettu verkko-opetuksen toimintatapoja pyrkimyksenä niveltää Cernissä tehtävää huippututkimusta sovellettavaksi sekä korkeakouluopiskelussa, tutkijoiden yhteistyössä että lukio-opiskelussa. AO-hankkeen yksittäiset pilotit, joissa suuri osa käytännön ongelmien ratkaisemiseksi tehtävästä tutkimus- ja kehitystyöstä tehtiin, esitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 2. Pilottien tarpeista esiin nousseet kysymykset ovat vaikuttaneet aiemmissa luvuissa esitettyihin jäsennyksiin, jotka ovat tarjonneet tukea pilottien työlle Tausta ja yleiset tavoitteet Avoin Oppimisympäristö (AO) on Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka (USIX ) -teknologiaohjelmaan kuuluva tavoitetutkimushanke, joka käynnistyi ja päättyi AO -hanketta koordinoi Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK) Digitaalisen median instituutin (DMI) Hypermedialaboratorio ja sitä on rahoittanut Tekes yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. AO-tavoitetutkimushankkeen päätavoitteina on ollut tietoverkkoja hyödyntävän, etäopetukseen soveltuvan avoimen oppimisympäristön sekä verkko-opetuksen käytäntöjen kehittäminen ja tutkiminen. AO-tavoitetutkimushankkeen monitieteisessä tutkimusryhmässä on ollut mukana tekniikan, sisältöjen ja kasvatustieteiden asiantuntemusta. Verkko-opetus ja sen järjestäminen ei tarkoita vain verkkopohjaista oppimisympäristöä, jossa opettajat ja oppijat kohtaavat, vaan useiden toimijoiden yhteistä prosessia, joka tulee huomioida suunnittelussa. Opiskelu- ja ohjausprosessin saaminen hallittavaksi edellyttää, että monta kysymystä on jo ratkaistu organisaation tasolta teknisiin yksityiskohtiin saakka. Verkko-opetukseen ja koulutukseen liittyy kokonaisprosessi, jossa yhdistyvät hallinnon, opiskelun ja opetuksen, sisällöntuotannon, teknisen ylläpidon ja tuen ja pedagogisen tuen prosessit. Välineiden osalta avoimen oppimisympäristöalustan rakenteen, teknisten ratkaisujen ja välineiden tulisi tukea mahdollisimman hyvin koko prosessin hallintaa eri toimijoiden näkökulmasta, jotta väline integroituisi osaksi toimintaa. Avoin oppimisympäristö-hanke on kytkeytynyt suomalaiseen tietoyhteiskuntakehitykseen kiinteästi. Hankkeen toimintaa ohjaavana taustana ovat olleet niin yhteiskunnalliset, kasvatustieteelliset kuin informaatioteknologiaan liittyvät kehityskulut, joihin on pyritty vastaamaan. Informaatiotekniikan kehitys on avannut 4

9 uusia mahdollisuuksia tekstin, äänen, kuvan, animaatioiden ja grafiikan integroimiseksi rakenteiseksi hypermediaksi. Alan räjähdysmäinen kehitys on perustunut lähes samanaikaisesti tapahtuvaan laitteistotekniikan, tietoliikennetekniikan ja käyttöliittymien kehittymiseen sekä tietokoneen käyttäjien taitojen ja vaatimusten kasvuun. Matkalla kohti osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntaa korostuneeseen asemaan nousee osaamisen ja asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen, johon tietoverkkojen ja hypermedian yhdistäminen tarjoaa ajan ja paikan suhteen riippumattomia rakenteita. Tekniikka mahdollistaa laadullisesti uudenlaisten toimintatapojen kehittämisen erityyppisiin verkkoympäristöihin, mutta tilanne vaatii samalla myös uusien menetelmien kehittämistä näiden toimintatapojen suunnitteluun ja arviointiin. Hypermediaa on jo sovellettu laajemmin koulutuksen, tuotannon, viihteen, palveluiden ja viestinnän alueilla. Hypermedian voidaankin katsoa olevan erittäin merkittävä informaatiotekniikan sovellusalue, jolla on potentiaalia myös lähitulevaisuudessa. Taustana tutkimuksen tavoitteille ovat verkko-oppimisympäristöjen soveltamisen tiedontarpeet. Koulutusorganisaatioilla on tarvetta saada tarkempaa tietoa eri vaihtoehdoista verkko-opetuksen ja siihen liittyvien toimintojen organisoimiseksi. Tietoa tarvitaan tehtäessä päätöksiä siitä, mihin ja miten verkko-opetusta sovelletaan ja miten sisällöntuotanto sekä muut tukitoiminnot organisoidaan, mitä organisaation kannattaa tehdä itse ja mitä kannattaa ulkoistaa. Vastaavasti yritykset, jotka kehittävät liiketoimintaa verkkoopetuksen osa-alueilla tarvitsevat sekä tietoa että teknisiä menetelmiä ja välineitä kehittääkseen tuotteita ja palveluita kohtaamaan asiakkaan tarpeita. Näihin tarpeisiin Avoin oppimisympäristö-hanke on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan. Hankkeen tutkimuksen keskeiset osa-alueet jakautuivat viiteen pääkohtaan: 1. Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot 2. Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys 3. Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotannon tapoja 4. A&O-oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys 5. Web University (WU) -Kansainvälinen etäopiskelu ja työympäristö. Näistä sisällöntuotannon osuus on noussut tutkimuksen myötä esiin niin merkittävänä osana verkkooppimisympäristöjen sovellusta, että se käsitellään omana teemanaan alkuperäisen tutkimussuunnitelman rakenteesta poiketen. Tutkimusongelmien ratkaiseminen on vaatinut monen tyyppistä tutkimusta: teoreettisen tason käsitteellistä tutkimusta, kartoitustyötä olemassa olevan tutkimuksen osalta, mallien, käytäntöjen sekä välineiden kehitystä sekä käyttäjien kokemusten keräämiseen ja analysointiin perustuvaa empiiristä tutkimusta, jota on toteutettu käytännön pilotointien avulla. Seuraavassa on kuvattu tiivistetysti tutkimuksen keskeisten osaalueiden päätavoitteet. 1. Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot Verkko-opiskelun ja opetuksen tarpeet on havaittu hyvin moninaisiksi, eikä koskaan voida löytää yhtä oikeaa verkko-oppimisen tapaa, joka sellaisenaan sopisi kaikille. Esimerkiksi oppimispsykologinen tutkimus tarjoaa hyvin monia vaihtoehtoisia toisistaan poikkeavia oppimisteorioita ja käsityksiä, joita voidaan hyö- 5

10 dyntää pedagogisessa suunnittelussa. Tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa siitä, missä, miten ja millä edellytyksillä verkko-opiskelulla ja opetuksella voidaan saavuttaa haluttuja lisäarvoja. Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot tavoitteena on tutkia ja arvioida kehitettävien pedagogiset käytäntöjen sekä niiden tueksi kehitettävien oppimisympäristön teknisten välineiden tarkoituksenmukaisuutta suhteessa kontekstiin, jossa käytäntöjä sovelletaan. Empiiristä tutkimusta ja tiedon tuottamista varten hankkeessa on pilotteja, jotka tarjoavat monta eri tyyppistä kontekstia käytäntöjen ja välineiden soveltuvuuden arvioimiseksi. Tutkimuksessa ja arvioinnissa pyritään ottamaan laajasti huomioon kontekstissa verkko-opiskeluun vaikuttavat tekijät. 2. Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys Saavutettavuus (accessibility) on ominaisuus, joka ilmentää sitä kuinka helposti henkilö voi saada laitteen, palvelun tai informaation käyttöönsä. Euroopan unionin komission on tehnyt linjauksen, jolla pyritään varmistamaan informaation tasa-vertainen saavutettavuus yhteiskunnan kaikille jäsenille. Saavutettavuudesta onkin tulossa yksi merkittävä tekijä tulevaisuuden verkko-oppimisympäristöjen sekä verkkomateriaalien suunnittelussa. Käytettävyystutkimuksessa on pyritty löytämään ratkaisuja, jotka ovat optimaalisia tietyille käyttäjäryhmille. Nyt haasteena on yhdistää suunnitteluperiaatteet tavalla, jossa sekä hyödynnetään kehitettyjä käytettävyysratkaisuja että taataan pääsy informaatioon mahdollisista käyttäjän rajoitteista riippumatta. Keskeistä on pyrkimys välineiden käytön saattamiseen osaksi käyttäjien arkipäiväistä toimintaa, on kyseessä julkisen palvelun asiointiprosessi. Saavutettavuustekijöiden soveltaminen verkko-oppimisympäristön sekä sen välineiden käytössä vaatii monipuolista osaamista ja kontekstin tarkkaa tuntemista, jotta käyttöönottoprosessi voidaan suunnitella hallitusti. Lisäksi tarvitaan taustatietoa mm. palveluntarjoajien teknisten järjestelmien yhteensopivuudesta, rajoitteista sekä mahdollisuuksista. Osion Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys keskeisenä tarkoituksena on ollut kehittää malleja ja menetelmiä, joilla saavutettavuus- ja käytettävyysnäkökohdat pystyttäisiin huomioimaan suunnitteluprosessien alusta saakka, ja soveltaa osiossa kehitettäviä tekniikoita eri käyttäjäryhmien vaatimusten mukaisten näkymien tuottamiseen informaatiosta. Erityisenä tutkimuksen kohteena ovat videoneuvottelusovellukset ja kuvapuhelinkäyttö saavutettavuuden parantamisessa. 3. Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotannon tapoja Verkkopohjainen oppimateriaali on varsin keskeisessä asemassa verkko-opetusta annettaessa ja oppimateriaalin sisällöntuotanto on prosessi, jonka ratkaisemiseksi on useita erilaisia tapoja. Ei ole yksiselitteistä mikä tapa kullekin organisaatiolle on tarkoituksenmukaista, koska ratkaisuihin vaikuttaa useita osatekijöitä. Pedagogiikan, saavutettavuuden ja käytettävyyden näkökulmat ovat suhteessa tekniseen toteutustapaan sekä sisällöntuotannon hallinnan näkökulmaan. Hallinnan näkökulmasta otetaan kantaa mm. sisältöjen ja niiden osien uudelleenkäyttöön, versiointiin ja arkistointiin. Näkökulmien painottamiseen käytännön toteutuksessa vaikuttavat sekä toimintatapojen vaatimat henkilöresurssit että tilat ja laitteet. Tavoitteena on ollut 6

11 kuvata sisällöntuotannon tapoja sekä niihin liittyviä osaamisvaatimuksia sekä kehittää menetelmiä ja tekniikoita, joiden avulla eri näkökulmien huomioonottaminen tuotantoprosessissa on tehokkaasti mahdollista. 4. A&O-oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys Osion A&O-oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys keskeisenä tutkimusongelmana on ollut pedagogisesti tarkoituksenmukaisen sekä teknisesti toiminnallisen avoimen oppimisympäristön suunnittelu ja toteutus. Avoimien oppimisympäristöjen suunnittelu vaatii monitieteistä osaamista ja yhteistyötä, jonka tueksi ei juuri ole valmiita malleja. Toisaalta suunnittelutyössä pyritään samanaikaisesti kehittämään sekä käytäntöjä että niitä tukevia välineitä, mikä osaltaan asettaa suunnitteluprosessille vaatimuksia, jotta käyttäjien todelliset tarpeet saataisiin esiin. Tarkoituksena on ollut kehittää malleja, menetelmiä ja teknisiä ratkaisuja, joissa monitieteinen näkökulma voitaisiin huomioida hallitusti. Verkko-opetuksen prosessien tutkimiseksi on kehitetty A&O-oppimisympäristöalustaa, joka tarjoaa teknisen perustan kehittää sekä verkko-opetukseen liittyviä pedagogisia ja organisatorisia käytäntöjä että pedagogisesti perusteltuja teknisiä välineitä. Erityisenä kohteena vuonna 2002 on ollut kurssin hallinnan työvälineen kehittäminen tukemaan opettajan työtä verkko-opiskelun ohjaajana. 5. Web University (WU) -Kansainvälinen etäopiskelu ja -työympäristö Web University on AO-hankkeen kansainvälinen tutkimuksen ja kehityksen laajamittainen pilotointikohde, jossa testataan kansainvälisessä toimintaympäristössä koko hajautetun verkko-opetuksen prosessia sisällöntuotannosta loppukäyttäjille tavalla, jossa hyödynnetään rikkaasti multimediaa ja verkko-opiskelun ja työskentelyn mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitettyjä ja kehitettäviä ratkaisuja on mahdollista testata laajasti Web Universityn toiminnoissa huomioiden kansainvälisen toiminnan vaatimukset. Web Universityssa kehitetään ja sovelletaan sekä uusimpaan tutkimukseen perustuvien korkealaatuiseen sisältöjen tuotantoa ja jakelua että tapoja hyödyntää sisältöjä kansainvälisesti. Web University tarjoaa palvelun, jonka avulla uusinta tutkimustietoa saadaan nopeasti tutkijoiden ja opettajien käyttöön ja luo tutkijaverkon, jossa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten henkilökunta voi osallistua kansainväliseen tieteen tekemiseen ja tiedeviestintään omalta paikkakunnaltaan käsin. Vuoden 2002 aikana toimintaa integroidaan palveluja yhdistävään sekä tutkimusta ja oppimista tukevaan avoimeen oppimisympäristöön (A&O) Hankkeen organisaatio Vuonna 2002 hankkeen tutkimuksen organisaatio jakautui seuraavan kaaviokuvan mukaisesti: 7

12 Kuva 1. Avoin oppimisympäristö-hankkeen rakenne Tavoitetutkimushankkeessa mukana olevien johtoryhmäyritysten edustajat ovat muodostaneet tutkimuksen johtoryhmän, joka on päättänyt varainkäytöstä ja yksityiskohtaisesta tutkimussuunnitelmasta. Avoin Oppimisympäristö -tavoitetutkimushankkeen johtoryhmäyritykset yhteyshenkilöineen vuonna 2002 olivat seuraavat: 1. TEKES Jari Yli-Hietanen, Jari Räihä 2. Aurinkolinna Oy Heikki Stenlund, Antti Kokkonen 3. CSC Tieteellinen Laskenta Oy Leif Laaksonen 4. Decretum Solutions Oy Ltd. Ari Tammi, Marja Anttonen 5. Edutech Paula Ihalainen 6. Fysiikan tutkimuslaitos (FTL) Mikko Sainio 7. Oy Media Tampere Ltd Jarkko Lumio, Pasi Ojanen 8. Satakunnan Puhelin Oy Markku Degerholm 9. STAKES Pekka Ruotsalainen 10. Tampereen kaupunki Ulla Liljeström, Lauri Mäkelä 11. Tampereen Teknologiakeskus Oy Katri Wikström, Timo Rainio 8

13 Seurantayritykset 1. OPM Kimmo Aaltonen 2. Yleisradio Hanna Lähteenmäki Johtoryhmä kokoontui vuonna kertaa vuodessa, , ja TTKK:n Hypermedialaboratoriossa. Tutkimustyön toteuttajia olivat vuonna 2002 seuraavat: Tutkimuksen vastuullinen johtaja Seppo Pohjolainen TTKK/DMI/HypLab Tutkijat Sami Hautakangas(projektipäällikkö) Jukka Huhtamäki Pasi Häkkinen Elina Kalliomäki Heli Korte Anneli Köyste Leevi Liu Teemu Mäkelä Timo Mäkimattila Lauri Pohjanen Jukka Vilen Katja Yritys Riitta Rinta-Filppula Tuomo Koskenvaara TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab CERN CERN Muita hankkeeseen vuosina kuuluneita johtoryhmäyrityksiä ovat olleet seuraavat: AEL ( ) Edita ( ) FINNET/HPY (Elisa Communications) ( ) Fortum Services Oy ( ) Hämeen ammattikorkeakoulu ( , seurantayritys) Lotus Development Finland Oy ( ) Sun Microsystems Oy ( ) Xenex, Satakunnan Puhelin Oy:n tytäryhtiö ( ) Hankkeeseen vuosina kuuluneita seurantayrityksiä ovat olleet seuraavat: Fintra ( ) Promentor Solutions Oy ( ) 9

14 Muut hankkeessa työskennelleet tutkijat: Mika Anttila Tuukka Arola Nina Forsblom Patrik Forsman Vesa-Matti Hartikainen Mari Hämäläinen Jarkko Kauranen Heli Korte Leena Kukkonen Jarkko Levasma Eva Marttinen Tuomo Paakkanen Panu Pasanen Katja Pesonen Katja Piiksi Pekka Ranta Lasse Seppänen Timo Tenkanen Juha Herrala Anne-Maria Korhonen Teemu Rautanen TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab CERN CERN CERN Hankkeen vaiheet Seuraavassa on esitetty Avoin oppimisympäristö hankkeessa toteutettu tutkimus pilotointeineen vuosittain. Hankkeen kehityskulku A&O oppimisympäristöalustan kehittämisen näkökulmasta on kuvattu sisällöllisesti luvussa 1.5. Pilottien tehtävinä on ollut tuottaa tietoa verkko-opetuksen käytäntöjen ja prosessien kehittämiseen, A&O:n tekniseen ja pedagogiseen kehittämistyöhön sekä pilottien tarpeita tukeviin ratkaisuihin. Hankkeen piloteista on yksityiskohtaisemmat kuvaukset luvussa 2. Pilottien kuvaukset painottuvat hankkeen lopussa saatuihin ajankohtaisiin tuloksiin. Hankkeen aiempina vuosina päättyneistä piloteista esitetään lyhyet kuvaukset. Projektivuosi 1999 Projektivuonna toteutettiin seuraavat pilotit: 1. A&O 2. Pythagoras 3. Ympäristökasvatus 4. Venäjä 5. WEB UNIVERSITY etäopiskelu ja -työympäristö tietoverkossa 6. Verkkotietokone etäopetuksessa 7. Terveydenhuollon saumaton palveluketju 8. Learning Space oppimisympäristö alustana 9. Videoneuvottelu A&O:ssa 10

15 Projektivuosi 2000 Projektivuonna toteutettiin seuraavat pilotit: Oppimisympäristön kehittäminen ja tekniikka 1. Avoin Oppimisympäristö (A&O) 2. Videoneuvottelu A&O:ssa 3. Langaton oppimisympäristö Yleissivistävä koulutus 4. Ympäristökasvatus 5. Energiaa kouluille 6. Venäjää verkossa Yritysten sisäinen - ja asiakaskoulutus 7. Terveydenhuollon saumaton palveluketju 8. Fortum Service Oy:n oppimisympäristö 9. Johtamiskoulutus 10. AEL:n oppimisympäristö 11. Kansainvälinen etäopiskelu ja -työympäristö - Web University (WU) Projektivuosi 2001 Projektivuonna toteutettiin seuraavat pilotit: Oppimisympäristön kehitys ja tekniikka 1. Avoin Oppimisympäristö (A&O) 2. Langaton oppimisympäristö Yleissivistävä ja aikuiskoulutus 3. Aurinkolinna Oy:n oppimisympäristö 4. FMS-Ajokorttikoulutus 5. Vaikuttamistaidot 6. Ympäristökasvatus Yrityskoulutus- ja toimintaympäristöt 7. Fortum Service Oy:n oppimisympäristö 8. Johtamiskoulutus 9. Kuulo- ja näkövammaisten kuvapuhelin 10. Satakunnan Puhelin Oy:n videoneuvotteluympäristö 11. Sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton palveluketju 12. Web University (WU) etäopiskelu ja -työympäristö tietoverkossa 11

16 Projektivuosi 2002 Projektivuonna tutkimus toteutettiin seuraavissa tutkimuskohteissa: 1. Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot Opetuskokeilu-caset: Aurinkolinna Oy:n oppimisympäristö Puhtaasti etäopetuksena toteutettava NWI-asiamieskoulutus Johtamiskoulutus Monimuotoinen, verkkotyöskentelyä painottava koulutuskokonaisuus motivoivan johtajuuden kehittämiseen Vaikuttamistaidot Oppiainerajoja ylittävä koulutus tietoyhteiskunnassa vaadittavien vaikuttamisen taitojen kehittämiseen Muut koulukokeilut Kokeilut yleissivistävissä ja ammatillisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Projektioppimisen soveltamista Ympäristöverkon kokeiluissa. FMS-ajokorttikoulutuksessa sovelletaan ongelmaperustaisen oppimisen periaatteita monimuotokoulutukseen. 2. Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys Kokeilu-caset: Kuulo- ja näkövammaisten kuvapuhelin ja Sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton palveluketju Julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saavutettavan asiointiprosessin kehittäminen kuulo- ja näkövammaisille kuvapuhelintekniikkaa hyödyntäen Kuulo- ja näkövammaisten asiointiprosessin käyttöönoton tukeminen saumattomana palveluketjuna Satakunnan Puhelin Oy:n videoneuvotteluympäristö Videoneuvottelun arkipäiväinen käyttö työtehtävissä sekä kommunikaatiovälineenä 3. Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotannon tapoja 4. A&O-oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys 5. Web University (WU) -Kansainvälinen etäopiskelu ja työympäristö AO -tavoitetutkimushankkeen luonne AO tavoitetutkimushanketta voidaan luonteeltaan yleisesti kuvata ensisijaisesti kehittämistutkimukseksi. Verkko-opetuksen sekä siihen liittyvien oppimisympäristöjen tutkimuksen ja kehittämisen alan ollessa nuori ja toiminnan tähdätessä uudenlaisten käytäntöjen ja välineiden tuottamiseen, tutkimuksen kuvaamiseen ei kovin hyvin sovellu perinteinen jaottelun perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Tutkimuksen metodologiaa kuvaa paremmin alla oleva Reevesin jäsennys kehittämistutkimuksesta, jossa on elementtejä sekä perus- että soveltavasta tutkimuksesta. Olennaisena piirteenä tässä näkökulmassa on, että sekä tutkijat että käytännön toimijat ovat mukana todellisesta kontekstista nousevien tutkimusongelmien jäsentämisessä sekä ratkaisujen kehittämisessä. 12

17 Analysis of practical problems by researchers and practitioners Development of solutions with a theoretical framework Evaluation and testing of solutions in practice Documentation and reflection to produce design principles Refinement of problems, solutions and methods Kuva 2. Kehittämistutkimus (Reeves 2000) Tämän tutkimusotteen perusteella tutkimushanke tuottaa tuloksenaan monentasoisia tuloksia. Loppuarvioinnin tuloksena saadaan dokumentoitua kokemusperäistä tietoa sekä suunnittelun suuntaviivoja. Tämän lisäksi käytännön testaamisen tuloksena tuotetaan prototyyppejä sekä koulutuskokonaisuuksista että välineistä. Prototyyppien suunnittelun ja toteuttamisen tueksi tarvitaan viitekehyksiä sekä menetelmiä, joiden kehittäminen tuottaa tulokseksi uusia jäsennystapoja. Tämän lisäksi eri osa-alueet ovat tekemisissä toistensa kanssa siten, että ongelmien, ratkaisuiden ja menetelmien täsmentymisen ja kehittymisen tuloksena käsitys koko ilmiöstä syvenee. AO-hankkeen lopputuloksiksi tutkimussuunnitelmaan kirjattuina yksityiskohtaisempina tavoitteina vuodelle 2002 oli tuottaa: 1. Tietoa avoimien oppimisympäristöjen monitieteisestä, käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta ja soveltamisesta 2. Mallintamisen ja kuvaamisen menetelmiä, jotka tukevat iteratiivista, useita eri näkökulmia yhdistävää avoimien oppimisympäristöjen sekä niissä käytettävien sisältöjen suunnittelua seuraavista näkökulmista: Pedagogiikka Käytettävyys Saavutettavuus Tekniikka, ylläpito, yhteensopivuus ja uudelleenkäyttö 3. Suunnittelu- ja prosessimalleja eri näkökulmien huomioimiseen suunnitteluprosessin eri vaiheissa, mallien perustuessa kehitettyihin mallintamisen ja kuvaamisen menetelmiin 4. Tietoa pedagogisten menetelmien soveltamisesta ja soveltuvuudesta verkko-opetukseen ja opiskeluun sekä niiden monimenetelmällisestä arvioinnista 5. Kuvauksia adaptiivisten navigointi- ja käyttöliittymäratkaisujen soveltamisesta oppimisympäristöön ja sisältömateriaaleihin käytettävyyden ja saavutettavuuden kannalta 6. Tietoa teknisistä menetelmistä, joilla voidaan toteuttaa lopputuloksen sekä suunnitteluprosessin kannalta perustellusti avointen oppimisympäristöjen välineitä sekä sisältömateriaaleja 7. Prototyyppejä ja välineitä, joiden avulla voidaan kokeilla ja arvioida menetelmien soveltuvuutta käytännössä sekä selvittää systemaattisesti käyttäjien todellisia käyttötarpeita 8. Toiminnallinen versio verkko-oppimisympäristöalusta A&O:sta, joka tarjoaa teknisen perustan verkkoopetuksen ja sisällöntuotannon prosessien sekä niitä tukevien välineiden tarkoituksenmukaisuuden ja käytettävyyden arvioimiseen 9. Tietoa verkko-oppimisympäristön käyttöönottoprosessiin liittyvistä tekijöistä teknologiaintegraation, osaamisvaatimusten sekä tarvittavien tukiprosessien näkökulmista. 13

18 Tämän suunnitelman mukaisesti vuonna 2002 AO-hankkeesta on kirjoitettu tämä loppuraportti, johon hankkeessa tuotetut tutkimustulokset on koottu kokonaisuudeksi Menetelmien kehittäminen hankkeessa Hankkeen alkaessa verkko-opetukseen liittyvät osa-alueet sekä niiden rajapinnat eivät olleet vielä yleisesti kovin selkiytyneitä. Aloitettaessa pilottiprojekteja oli työlästä hahmottaa verkko-opetuksen kokonaisuus yhteisesti ymmärrettävään muotoon, jotta saatiin selvitettyä, mitä mahdollisuuksia ja rajoitteita verkko-opetukseen liittyy organisaation näkökulmasta. Käytännöstä nousevat ongelmat, joita verkko-opetuksen keinoin ajatellaan ratkaista saattavat liittyä johonkin tiettyyn opetukselliseen kehittämistarpeeseen, opetuksen yleisempään organisointiin tai muuhun erityiseen tarpeeseen. Kuitenkaan ongelmia ei voida käytännössä ratkaista vain yhdestä näkökulmasta erillään muusta organisaation toiminnasta, johon verkko-opetuksen käyttöönotolla on vaikutuksia. Ennen kuin asiasta saa kokonaiskäsitystä verkko-opetus saattaa vaikuttaa todellista yksinkertaisempana ratkaisuna, koska näkyvä osuus toteutuksista rajoittuu usein tekniseen toteutukseen, jota opettajat ja opiskelijat käyttävät kurssin aikana. Kuitenkin tilanne, jossa opettajat ja opiskelijat ovat kursseilla ja voivat keskittyä oppimisen kannalta olennaiseen toimintaan vaatii monen ratkaisun tekemistä jo ennalta eri toimijoiden suhteen. Tiivistettynä edellä mainitun voi esittää seuraavasti: 1. Verkko-opetuksen jäsentäminen vaatii syvällistä perehtymistä 2. Jäsentämisen tukena on perusteltua hyödyntää useita näkökulmia 3. Prosessikuvaukset toimivat jäsentämisen perustana 4. Verkko-opetus vaatii huolellista suunnittelua 5. Huomioidaan ydin- ja tukiprosessit Tämän kokonaisuuden hahmottamiseksi pyrittiin hankkeessa määrittelemään verkko-opetuksen keskeiset prosessit ja selvittämään mihin toteutuksessa täytyy ottaa kantaa. Tässä kappaleessa käydään taustaksi läpi menetelmien ja kuvaustapojen kehittelyä kokonaisuuden kannalta suhteellisen yleisellä tasolla, tarkemmat näkökulmiin erityisesti liittyvät kysymykset käsitellään omissa osuuksissaan. Verkko-opetuksen kokonaisuudesta erotettiin seuraavat prosessit: Opiskelu ja opetus Hallinnointi Sisällöntuotanto Tekninen infrastruktuuri ja ylläpito Tukipalvelut (tekniset ja pedagogiset) Integroituminen organisaation muihin toimintoihin Yksittäisien pilottien tarpeita kartoitettaessa ja ratkaisuja suunniteltaessa käytettiin seuraavalla sivulla esitettyä jäsennystä taustatietojen keräämiseen päätöksenteon tueksi. Kerätty tietosisältö ei ole ollut määrämuotoista, vaan mallia on käytetty tarkastuslistanomaisesti suunnittelupalaverin tukena. 14

19 Verkkokurssin toteuttamisen taustatekijät Kuvaus/Arvio Mittakaava: Verkko-opetukseen osallistuvan henkilökunnan kokonaismäärä (organisaa- 125:stä tekee verkko-opetukseen liittyviä tehtäviä. Esim. Yht. n. 40 henkilöä koko organisaation tio/suunniteltava kurssi): Kurssin toteuttamiseen liittyy 5 henkilöä. Verkko-opiskelijoiden kokonaismäärä (organisaatio/ suunniteltava kurssi): kelijaa. Kurssi on n. 20 opiskelijalle. Esim. Verkkokursseilla on vuosittain n. 500 opis- Opettaminen: - Henkilöt Nimetyt henkilöt, opettajat, tutorit jne. - Osaaminen Huomioitavaa verkko-opetuksen suhteen, aiempi kokemus jne. Hallinnointi: - Henkilöt Nimetyt henkilöt, kanslistit, opinto-ohjaajat jne. - Osaaminen Huomioitavaa verkko-opetuksen suhteen? Palvelinten ja oppimisympäristön ylläpito: - Henkilöt Nimetyt henkilöt, ostopalvelut - Tilat ja laitteet Käytössä olevien palvelinten tekniset tiedot, tiedot käyttäjien ja mikroluokkien resursseista - Ohjelmistot, käyttöjärjestelmät Palvelinohjelmistot, käyttäjien ja mikroluokkien ohjelmistot - Verkkoyhteydet, palomuurit Esim. oppilaitoksen sisällä kiinteä 100Mb yhteys, opiskelijoista alle puolella modeemiyhteys kotoa. - Osaaminen Esim. Mediapalvelinta ei ole ollut aiemmin käytössä, vaatii perehtymistä Sisällöntuotanto: - Henkilöt - Minkä kokoisia sisältöpaketteja tuotettu ja Esim sivua, 10-30, , 100-> ylläpidetty? - Miten päivittäminen on tapahtunut? Esim. Opettajat ovat päivittäneet yksittäisiä sivuja itse käyttäen sovellusta x. Tarvittaessa apua on saanut tukihenkilöltä y. Laajemmat päivitykset toteutettu erillisprojekteina, joissa - Tilat ja laitteet Esim. Oppilaitoksessa on erillinen tila, jossa varattavissa 4 tietokonetta sisällöntuotannon varusohjelmineen. Käytössä digitaalinen videokamera ja digikamera, skanneri jne. - Tuotanto-ohjelmistot Esim. Dreamweaver, Flash, julkaisuohjelmistot jne. - Käytetyt formaatit Html, jpeg, gif, real-video,.swf jne. - Miten huolehdittu versionhallinnasta? Esim. Sisältöpaketit materiaalipankin kautta yhdestä paikasta jaettavissa. 1 versio kerrallaan sisältöpaketista käytössä. Tukipalvelut: (tekninen käyttötuki, pedagoginen tuki) - Henkilöt Esim. Opettaja voi ottaa ongelmatilanteissa yhteyden ATK-tukihenkilöön, joka voi tarvittaessa selvittää asian ohjelmiston toimittajan käyttötuesta. - Muut resurssit Esim. Opettajilla mahdollisuus saada aikaresurssia työstää kurssimateriaaleja. Taulukko 1. Organisaation taustatekijöiden kartoitus 15

20 Verkkokurssin prosessikuvaus Hallinto Ilmoittautuminen, yhteystiedot Kenelle? Tekninen tuki / Admin Salasanat, järjestelmänhallinta, lisenssit Muut kurssilaiset Muiden kurssilaisten tiedot? Ohjaaja Tervetuloa kurssille ja opiskelukäytännöt Tieto kurssilaisten lähtötasosta Opiskelija Kyselyn vastaus ja palaute Verkko-oppimisympäristö Sisäänkirjautuminen/ salasanat / itseilmoitus Kurssisuunnitelmaan tutustuminen Lähtötasokysely Case-tehtävän kuvaus Kurssin eteneminen Kuva 3. Esimerkki verkkokurssin prosessien kuvaamiseen käytetystä kuvaustavasta Opiskelun ja opetuksen näkökulma Opiskelun ja opetuksen pedagoginen suunnittelu on tärkeä osa verkkokurssin suunnittelua ja sitä käsitellään laajemmin omassa osuudessaan. Opiskelun ja opetuksen käytännön toteuttaminen vaatii pedagogisten ratkaisujen lisäksi myös muiden toimintojen hahmottamista ja suunnittelua etukäteen, jotta voidaan varmistaa toiminnan sujuvuus, esimerkiksi varautua siihen miten tulee toimia teknisissä ongelmatilanteissa. Käytäntöjen saamiseksi suunnitteluvaiheessa näkyviin yhteisesti keskusteltavaksi rakennettiin yksinkertainen kuvaustapa, jonka avulla voidaan läpikäydä kurssin käyttöönottoon, toteutukseen sekä jälkitoimiin liittyviä toimintoja ajallisen prosessin muodossa. Koska suunnitteluprosessiin osallistui yleensä hyvin monen taustan omaavia ihmisiä, prosessien kuvaustavan tuli olla yksinkertainen verrattuna teknisempiin ja formaalimpiin kuvaustapoihin. Kuvaustavan pohjana käytettiin tapahtumasekvenssikaaviota (Haikala & Märijärvi 1998, Koskimies 2000), josta sovellettiin vapaamuotoisempi versio. Teknisesti kuvauksen tuli olla myös kommentoitavissa ja käsiteltävissä laajasti, joten päädyttiin toteuttamaan kuvauspohja yleisesti käytössä olleessa Powerpoint-formaatissa. Olennaista tämän menetelmän käytön kannalta oli pyrkiä löytämään niitä toimintoja, jotka käytännössä vaativat useampien toimijoiden aktiivisuutta ja suunnitella tämän perusteella työnjako toimijoiden kesken. Kuvaustapaa käytettiin rinnakkain yhdessä perinteisemmän opetussuunnitelman kehittämisen kanssa. 16

21 Hallinnon näkökulma Edellä esitetyllä kuvaustavalla pyrittiin selvittämään kurssin ajallisen toteutuksen suhteen kurssiin liittyvien hallinnollisten toimien kytkeytymistä toimintaan. Kartoitustyön yhteydessä kävi ilmi, että esimerkiksi ilmoittautumiskäytäntöjen suhteen tavat olivat hyvin toisistaan poikkeavia eri organisaatioissa niin ajallisesti kuin työnjaollisestikin erilaisissa työtehtävien toimivien ihmisten osallistuessa käytäntöihin. Tämä oli havainto, joka vaikutti myös osaltaan A&O:n henkilöhallintatyövälineen sekä kurssin hallinta-työvälineen suunnitteluun, tuoden useampia todellisia käyttötapauksia, joita välineiden pitäisi tukea. Tässä yhteydessä kartoitettiin myös hallinnollisten järjestelmien yhteensopivuuskysymyksiä. Näiden osalta tilanne on kirjava, eikä standardimallia esimerkiksi opiskelijarekistereiden toteutuksissa vielä ole. Asian parissa työskennellyt Tieken vetämä työryhmä toteaa keväällä 2002 väliraportissaan: Yleisvaikutelmana voidaan kuitenkin todeta, että monissa siirtotapauksissa oppilaan tietoihin liittyy runsaasti hallinnollista tietoa, joita kansainvälisissä etäopetukseen liittyvissä määrityksissä ei ole kuvattu. Näin käsitettynä oppilaan tiedot ja niiden siirto eri järjestelmien välillä lieneekin oleellisesti kansallisempi kysymys, kuin esimerkiksi oppimateriaalien siirron standardointi. Raportti ei myöskään esitä kuvausta tietojen siirron teknisestä siirrosta tai sen formaatista, sillä sen on katsottu olevan ajankohtaista vasta, kun sisällöstä ja tavoitteista on päästy yhteisymmärrykseen. Yhteistä siirtostandardia tai suositusta koskeva alkukartoitus kuvaa ehkä parhaiten työryhmän työn tämän hetkistä väliraporttia. (ETÄOPETUKSEN STANDARDOINTI / OPPIJAN TIEDOT työryhmä 2002) Mikäli opiskelijatietoja halutaan siirtää automaattisesti esimerkiksi oppimisympäristöjen ja opiskelijatietorekisterien välillä, tarvitaan jokaista erityistapausta varten tällä hetkellä räätälöintityötä. Tältä osin AOhankkeessa näkökulman huomioonottaminen on rajattu välinetasolla tietojen vastaanottamisen tekniseen valmiuteen tietokantasuunnittelussa. Sisällöntuotannon näkökulma Sisällöntuotanto on osoittautunut taustatekijöiden kartoituksessa keskeiseksi prosessiksi, jonka hallitseminen vaikuttaa verkko-opetuksen toteuttamiseen sekä rajaa osaltaan verkko-opetukselta odotettujen lisäarvojen toteuttamisen mahdollisuuksia. Käytännön toteutusten organisoinnin osalta sisältöjen tuottamisen tapoja on esimerkiksi kouluorganisaatioissa seuraavia. Sisältöjä tuotetaan erillisinä projekteina, joihin osallistuvat palkattuina opettajat sekä muu projektia varten palkattu henkilöstö. Keskeinen huomioitava kysymys on tällöin, onko jatkokäyttö, ylläpito ja päivitykset mietitty alusta pitäen toteutustapoja valittaessa? Jatkuvassa toiminnassa opettajat saattavat olla itse keskeisiä materiaalintuottajia tukenaan verkko-opetuksen tukipalvelut. Yhtenä kysymyksenä on tuen riittävyys toiminnan laajentuessa nykyistä suuremman joukon opettajia arkipäivään. Valmiiden materiaalien hankinnan osalta hidastavana tekijänä on ollut hankkeen kattamalla ajanjaksolla tarjonnan niukkuus, mikä tietyillä alueilla markkinoiden rajallisuuden vuoksi tulee jatkossakin olemaan tosiasia. Esimerkiksi nopeasti 17

22 muuttuva tieto, joka liittyy esim. ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen opetukseen suhteessa erikoistuneiden sisältöjen käyttäjämääriin vaatii sisällöntuotannon suhteen ratkaisuja toimijoilta itseltään. Sisällöntuotannon hallintaan ja siihen liittyviin ratkaisuihin sisältyy monipuolinen ongelmakenttä, jota puretaan enemmän auki jäljempänä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mitä monipuolisempia, kohdennetumpia ja dynaamisempia sisältömateriaalikokonaisuuksia suunnitellaan, sitä enemmän osaamista ja resursseja tuotanto vaatii. Kaksi näkökulmaa nousee tässä korostuneesti esille: 1. tuottamiseen liittyvä tekninen osaaminen 2. tuotannon järjestelmälliseen organisointiin ja toteuttamiseen liittyvä osaaminen. Näistä pullonkaulaksi sisältöjen toteuttamisen suhteen voi nousta puhtaasti tekninen osaaminen, mutta etenkin pidemmällä aikavälillä suunnitteluprosessiin liittyvät toimintatavat nousevat korostuneeseen asemaan ylläpidon, päivitettävyyden ja versioinnin osalta. Esimerkiksi Pythagoras-ympäristön kaupallistamiseen tähdänneestä Editasta todettiin, että vaikka tuotteesta ei tullut kaupallista versiota, pilotti oli hyvää oppia siihen, miten paljon suunnitteluprosessiin ja määrittelyyn tulee panostaa verkkomateriaalin sisällöntuotannossa yleensä. Toinen esimerkki sisällöntuotannon vaativuudesta saatiin FMS-ajokorttikoulutuspilotissa, jossa pyrittiin huomioimaan sisällöntuotannon haltuunotto Tampereen ammattikorkeakouluun vaihe vaiheelta perehdyttäen toimijat pilotissa tuotetun rakenteisen sisällön tuottamistapaan ja välineisiin. Vaikka ammattikorkeakoulun tukiyksikön eedun toimijat ovat alan ammattilaisia ja hallitsevat tekniikoita laajasti, uudentyyppisen systemaattisen toimintamallin käyttöönotto ei käytettävien resurssien puitteissa onnistunut suunnitellussa ajassa, vaan vaati ennakoitua enemmän perehtymistä. Ainutkertainen kurssi Koulutustuotekokonaisuus Kevyt ratkaisu Valmiit helpot välineet Ad-hoc ratkaisut kursseilla Valmiit + Yksinkertaiset oheismateriaalit Kevyehkö ratkaisu Valmiit helpot välineet Kurssien ja materiaalien kopioiminen kokonaisina Vaativampi ratkaisu Valmiit, vaativammat tuotantoa tukevat välineet Kurssien ja materiaalien jatkuva kehitys Järjestelmällinen toimintatapa Vaativa ratkaisu Vaativat tuotantovälineet ja tekniikat Järjestelmällinen tuotanto Versioiden hallinta Uudelleenkäyttö Kuva 4. Verkko-opetuksen hallinnan vaihtoehtojen luonnehdintoja Kartoitustyön perusteella päädyttiin siihen, että sisällöntuotannon alueella suurinta hyötyä organisaatiot voivat saavuttaa ratkaisuilla, jotka ovat aiempaa jonkin verran systemaattisempia ja tarjoavat automatisoituja ratkaisuja esimerkiksi navigaatioiden ja erilaisten näkymien tuottamiseen. Alempaan kaaviokuvaan 18

23 sijoitettuna sisällöntuotannon menetelmiin ja tekniikoihin keskittynyt tutkimus- ja kehitystyö pyrki pääsemään lähemmäksi vaativampaa ratkaisua, joka kuitenkin olisi mahdollista ottaa käyttöön oppilaitosten tasoistenkin toimijoiden resursseilla. Tekninen infrastruktuurin ja ylläpidon näkökulma Käytettävissä oleva tekninen infrastruktuuri, palvelimet, ohjelmistot sekä näiden jatkuvasta toimintavarmuudesta huolehtivat henkilöt ovat keskeinen perusta, jonka varassa verkko-opetuksen käytännöt toimivat. Infrastruktuurin sekä ylläpidon ratkaisut ovat myös keskeisinä rajaavina tekijöinä sille, millaisia opetuksellisia ratkaisuja pystytään käytännössä toteuttamaan sekä millaisia sisältöjä käyttäjäryhmille voidaan teknisesti välittää. Tämä asia vaikuttaa osaltaan siihen, että opiskelun ja opetuksen suunnittelun merkitys korostuu ns. perinteiseen opetukseen nähden. Mikäli tekniikan rajoitteita ei ole otettu suunnitteluvaiheessa riittävästi huomioon, seurauksena olevia ongelmia saattaa olla kurssin aikana olla vaikea enää ratkaista. Organisaation kannalta eräänä keskeisenä valintana on mitä asioita pyritään ratkaisemaan itsenäisesti ja mitä palveluita hankitaan ulkoa. Esimerkiksi oppimisympäristöalustaa voidaan tarjota sekä ohjelmistona, joka asennetaan ylläpidettäväksi organisaation omalle palvelimelle että ulkoisena palveluna toisen organisaation palvelimelta. Palvelimien ja ohjelmistojen ylläpito vaatii teknistä osaamista, joka ylittää esimerkiksi tyypillisen ATK-luokan ylläpidosta vastaavan mikrotukihenkilön osaamis- tai aikaresurssit. Organisaatioille, joille jatkuvan toimintavarmuuden varmistaminen on tärkeää, mutta omat resurssit eivät riitä, valinta ulkoisen palvelun suuntaan on luonteva. Toisaalta organisaatio, joka pystyy sijoittamaan ohjelmiston valmiin palvelinratkaisun jatkoksi osaavan henkilökunnan hoidettavaksi, saattaa tehdä sen ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia. Yksittäisistä välineistä esimerkiksi reaaliaikaisen videoneuvottelun käyttö opetuksessa ei ole ainoastaan opetusmenetelmällinen valinta, vaan vaatii laajemman joukon päätöksentekoa. Mikäli videoneuvotteluun on tarkoitus osallistua useampia pisteitä, tekniseksi vaatimukseksi nousee laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien lisäksi myös monipistesillan käyttö, joka vaatii perusteltuja ratkaisuja myös palomuurien ja tietoturvakysymysten suhteen. Kustannustaso videoneuvottelun käyttöön nousee tässä tapauksessa sen verran korkeaksi, että ratkaisuja ei ole enää tarkoituksenmukaista tehdä yksittäisten kurssien näkökulmasta. Teknisten ja pedagogisten tukipalvelujen näkökulma Verkko-opetuksen laatuun vaikuttavat olennaisesti varsinaisen opetuksen lisäksi myös käytettävissä olevat tekniset ja pedagogiset tukipalvelut. Pelkkä opettajien koulutus ei yksinään ratkaise verkko-opetuksen käytäntöön viemisen ongelmia, vaan he tarvitsevat työssään myös muuta tukea sekä ottaessaan verkkoopetusta käyttöön että käyttäessään sitä jatkuvana prosessina. Tukipalvelut voidaan jakaa pääpiirteittäin kahteen ryhmään: verkkokurssien suunnitteluun ja tekniseen toteuttamiseen liittyviin tukipalveluihin sekä käyttötuen palveluihin verkkokurssien aikana. 19

24 Pilotointivaiheessa tukipalvelut järjestetään usein erityisjärjestelyin esimerkiksi tutkimusyksikön toimesta, kuten AO-hankkeessakin on toimittu. Jatkuvan toiminnan kannalta organisaation tulee ratkaista, miten nämä asiat järjestetään systemaattisesti. Käytännössä tätä ongelmaa on lähdetty organisaatioissa ratkaisemaan usein erillisen tukiyksikön avulla. Esimerkiksi Tampereen kaupungissa on oppilaitoksille järjestetty seuraavanlainen tukipiste, joka tukee opettajien suunnittelutyötä ja tarvittaessa avustaa opettajia opetustilanteissakin: Ammattioppilaitoksen tiloihin valmistui kesällä 2001 epaja, jossa on varattu työpiste verkkopedagogille, web-suunnittelijalle sekä kahdelle projektiopettajalle kerrallaan. Keskuksen tarkoituksena on tarjota hyvät laitteet ja tukipalvelut materiaalihankkeita työstäville opettajille. epajassa voi käyttää tietokoneita joissa on kirjoittava cd-asema, hyvälaatuista skanneria (A3), väritulostinta, web-kameraa ja mikrofonia. ( Tämän lisäksi oppilaitoksilla on omia tukiyksiköitään. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun eeduyksikkö tarjoaa teknistä ja pedagogista tukea verkko-opintojaksoja tuottaville opettajille. Julkisen sektorin ja oppilaitosten yhtenä haasteena on tukipalveluresurssien riittävyys verkko-opetuksen yleistyessä. Strategisesti nojataan hyvin paljon opettajiin verkko-opetuksen kehittäjinä ja tuetaan heidän verkkokurssien tuottamisen taitojaan. Esimerkiksi Tampereella tukiyksikköjen koko on suhteellisen pieni, mikä tarkoittaa sitä, etteivät kaikki opettajat voi päästä esimerkiksi toteuttamaan verkkokurssia erillishankkeena. Jatkuvan toiminnan näkökulmasta pelkästään opettajavoimin toteutettava oppimateriaalien sisällöntuotanto sekä sisältöjen ylläpito päivityksineen rajoittaa verkkomateriaalien tuotantotapoja, koska keskimääräiseltä opettajalta ei voida edellyttää kovin syvällistä teknistä ja tuotannollista osaamista. Organisaatiokulttuurin muutoksen näkökulma AO-hankkeessa toteutetussa tutkimuksessa ja kehitystyössä on havaittu, että tekniikka on verkko-opiskeluun siirryttäessä yksi tekijä muiden joukossa, joskin se voi olla hyvin merkittävä tekijä niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Tekniikka voi estää, mahdollistaa tai tukea uutta toimintatapaa. Erityistä tekniikan roolille on se, että häiriötilanteessa se on kaikkein näkyvin tekijä. Jos taas tekniikka toimii hyvin, se muuttuu käyttäjälle näkymättömämmäksi, jolloin saatu palaute vähenee. (Pohjolainen et al. 2001) Verkko-opetukseen siirryttäessä saavutettava lisäarvo on suhteessa kontekstiin ja toimintakulttuuriin, esimerkiksi tietyn koulun käytäntöihin ja tapoihin. Organisaation on hyvä arvioida miten suureen muutokseen opetuksen järjestämisessä on tarkoituksenmukaista ryhtyä. Tätä voidaan pyrkiä jäsentämään analysoimalla nykyisiä toimintatapoja ja kulttuuria tekijöihin, jotka ovat työntämässä pois nykyisestä ja toisaalta vetämässä nykyisen toimintatavan säilyttämisen suuntaan. Tämän vastapainoksi voidaan vastaavilla tekijöillä tarkastella suunniteltavaa toimintatapaa, jossa verkko-opiskelu on osana ja pyrkiä arvioimaan ja löytämään ratkaisuja, joilla siirtyminen on perusteltua. Sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta olennaisena kysymyksenä on, miksi minun pitäisi siirtyä verkkoympäristöä hyödyntävään opettamiseen tai opiskeluun? 20