Avoin Oppimisympäristö (AO)-hankkeen loppuraportti Toimittaneet Sami Hautakangas ja Seppo Pohjolainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avoin Oppimisympäristö (AO)-hankkeen loppuraportti Toimittaneet Sami Hautakangas ja Seppo Pohjolainen"

Transkriptio

1 Avoin Oppimisympäristö (AO)-hankkeen loppuraportti Toimittaneet Sami Hautakangas ja Seppo Pohjolainen Puh: , Fax: Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK) Digitaalisen median instituutti (DMI) Hypermedialaboratorio (HypLab) PL 553, Tampere

2

3 Esipuhe... 1 Luku 1 AO hanke ja siinä toteutetun tutkimuksen keskeiset osa-alueet Johdanto Tausta ja yleiset tavoitteet Hankkeen organisaatio Hankkeen vaiheet AO -tavoitetutkimushankkeen luonne Menetelmien kehittäminen hankkeessa Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot Verkko-opetuksen ja verkko-oppimisympäristön käsite Pedagogiikan soveltaminen verkko-opetuksessa AO-hankkeessa sovellettuja pedagogisia näkemyksiä AO-hankkeen pilottien toteuttaminen AO-hankkeen pedagoginen arviointi Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys Saavutettavuus Käytettävyys Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotanto Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Sisällöntuotantoprosessi Pedagogiikan huomioiminen sisällöntuotannossa Saavutettavuus sisällöntuotannossa Käytettävyys sisällöntuotannossa Oppimateriaalin hallitut tuotantotavat Videomateriaalin käyttö verkossa A&O Avoimen oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys Johdanto Evoluutio Arkkitehtuuri Toiminnallisuus Teknisen toteutuksen arviointi Käytettävyysarvio Välineiden kehitysprosessi Kurssin hallinta -työvälineen kehitysprosessi Välineen kehitystyön vaikutus A&O:hon Kurssin hallinta -välineen ominaisuudet Web University (WU) Kansainvälinen etäopiskelu ja -työympäristö Tausta ja tavoitteet Oppimis- ja työympäristö Teoreettinen tausta ja tutkimusongelmat Korkeakouluopiskelu ja tutkijoiden etätyöskentely Kiinnostuksen herättäminen fysiikkaan kansainvälisen huippututkimuksen avulla

4 Luku 2 AO hankkeen kehittämistutkimus- ja pilotointikohteet Vuoden 2002 pilotit Aurinkolinna Oy:n oppimisympäristö FMS -ajokorttikoulutuspilotti Vaikuttaminen ja demokratiataidot Ympäristökasvatus Johtamiskoulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton palveluketju Kuulo- ja näkövammaisten kuvapuhelin Satakunnan Puhelin Oy:n videoneuvotteluympäristö Ennen vuotta 2002 päättyneet pilotit AEL pilotti Fortum Service Oy:n oppimisympäristö Langaton oppimisympäristö Energiaa kouluille Venäjää verkossa Ennen vuotta 2000 päättyneet pilotit Pythagoras Verkkotietokone etäopetuksessa Learning Space oppimisympäristö alustana Luku 3 Yhteenveto ja johtopäätökset AO-hankkeen julkaisut Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Lähteet...292

5 Esipuhe Tämä julkaisu on Tekesin USIX teknologiaohjelmaan ( ) kuuluvan Avoin oppimisympäristö tavoitetutkimushankkeen loppuraportti. Tässä julkaisussa kerrotaan hankkeen tutkimus- ja kehitystyöstä sekä siinä saavutetuista lopputuloksista projektivuosilta Hanke käynnistyi ja liittyi USIX ohjelmaan Julkaisu esittelee avointen oppimisympäristöjen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä soveltamiseen liittyvän laaja-alaisen kokonaisuuden, jonka hallitsemiseen vaaditaan monitieteistä näkökulmaa. Julkaisu pyrkii tuomaan esiin verkko-opetuksen osa-alueisiin liittyvää tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja toimintamalleista tavalla, joka tarjoaa tukea päätöksenteolle kaikille niille toimijoille, jotka toimivat verkko-opetuksen parissa opettajista sisällöntuottajiin sekä organisaation päätöksentekijöihin. Avoin oppimisympäristö oli laaja hanke, johon osallistui hanketta koordinoivan Tampereen teknillisen korkeakoulun Digitaalisen median instituutin Hypermedialaboratorion lisäksi 22 yritystä. Hankkeeseen osallistui vuosina yhteensä 21 tutkijaa ja tutkimusapulaista, joiden työn saattoi loppuun vuonna 2002 tutkimusryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Sami Hautakangas (projektipäällikkö), Seppo Pohjolainen (projektin vastuullinen johtaja), TTKK:n Hypermedialaboratorion tutkijat ja tutkimusapulaiset Jukka Huhtamäki, Pasi Häkkinen, Elina Kalliomäki, Heli Korte, Anneli Köyste, Leevi Liu, Teemu Mäkelä, Timo Mäkimattila, Lauri Pohjanen, Pekka Ranta, Jukka Vilen, Katja Yritys sekä Cernin tutkijat Riitta Rinta- Filppula ja Tuomo Koskenvaara. Tämän ryhmän kirjoitustyön tuloksena syntyi tämä loppuraportti, jonka toimittivat Sami Hautakangas ja Seppo Pohjolainen. Aiemmin päättyneiden pilottien osalta kirjoittajia olivat myös Nina Forsblom ja Katja Pesonen. AO hankkeen tutkimustyötä on tehty etenkin sen kahtena viimeisenä vuonna yhteistyössä TTKK:n virtuaaliyliopiston kanssa. Käsillä oleva julkaisu perustuu osittain tälle yhteistyölle. TTKK:n virtuaaliyliopiston puolelta yhteistyössä ovat olleet mukana seuraavat tutkijat ja tutkimusapulaiset: Kirsi Silius, Anne-Maritta Tervakari, Heidi Kaartokallio sekä Harri Inkinen. Heille osoitamme kiitokset hedelmällisestä yhteistyöstä. Kiitämme lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita yritysten edustajia, tutkijoita, tutkimusapulaisia sekä opetuskokeiluihin osallistuneita opettajia ja kouluttajia hankkeessa tehdystä työstä. Suuri kiitos kuuluu myös kokeiluihin osallistuneille opiskelijoille, joiden palaute on ollut keskeisessä asemassa kehitystyötä tehtäessä. Erityisesti haluamme kiittää yrityksiä ja Tekesiä, joiden rahoituspanostus on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen. Tampereella 18. Joulukuuta Sami Hautakangas Tutkija Projektipäällikkö Seppo Pohjolainen Professori Tutkimustyön vastuullinen johtaja 1

6

7 Luku 1 AO hanke ja siinä toteutetun tutkimuksen keskeiset osa-alueet 1.1 Johdanto Tähän raporttiin on koottu kuvaus Avoin oppimisympäristö (AO) hankkeessa toteutetusta tutkimuksesta sekä siinä saavutetuista tuloksista. Raportti muodostaa kokonaisuudessaan sekä teoreettiseen että kehittämistutkimukseen perustuvan näkemyksen siitä, mitä verkko-opetus on ja miten sitä on tarkoituksenmukaista lähteä soveltamaan. Hankkeessa perustavaa laatua olevana kysymyksenä on ollut, millainen on pedagogisesti tarkoituksenmukainen oppimisympäristö? Samanaikaisesti, kun on pyritty löytämään käytännön ratkaisuja erilaisten pilottien tarpeisiin, on vaadittu teoreettisen tason jäsentämistyötä pedagogiikan näkökulman täsmentämiseksi välineiden suunnittelun suhteen. Todellista ruohonjuuritasolle asti ulottuvaa monitieteistä työtä on tarvittu pedagogiikan ja tekniikan näkökulmien yhdistämiseksi käytäntöjen ja välineiden suunnittelun kysymyksissä, minkä tuloksena on tuotettu suunnittelumalleja ja välineitä käytännön työn tueksi. Raportin johdanto-osuudessa esitellään hankkeen tausta ja yleiset tiedot, hankkeeseen osallistuneet tahot sekä yleisesti hankkeen vaiheet. Johdanto-osuudessa kuvataan myös hankkeessa toteutetun tutkimuksen luonne sekä tähän liittyen verkko-opetuksen osa-alueet ja prosessit, joihin tutkimuksessa on sovellettu aiempaa tutkimustietoa ja kehitetty uusia ratkaisuja. Luvussa 1.2 esitetään ensisijaisesti teoreettiseen tutkimustyöhön perustuva näkemys siitä, mitä pedagoginen tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa ja miten siihen voidaan pyrkiä verkko-opetuksessa. Luvussa kuvataan niitä pedagogisia näkökulmia, joihin sekä pilottien että A&O-oppimisympäristöalustan tutkimus- ja kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota. Luvussa esitetään myös hankkeen pedagogisesta näkökulmasta suoritetusta arvioinnista saatuja tuloksia. Luku 1.3 esittelee oppimisympäristöjen sekä verkkomateriaalien suunnittelutyössä pedagogiikan lisäksi huomiota vaativat saavutettavuuden sekä käytettävyyden näkökulmat, joiden soveltamista käytäntöön suunnittelullisin sekä teknisin ratkaisuin seuraavat luvut käsittelevät. Luvussa tarkastellaan myös mitä pedagogisella käytettävyydellä tarkoitetaan. Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotantoa käsittelevä luku 1.4 sisältää hankkeessa toteutettuun sisällöntuotannon tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa siitä, miten käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita voidaan soveltaa sisällöntuotannossa ottaen huomioon monitieteisyyden näkökulma. Luku kuvaa sisällöntuotantoa hallitun suunnittelu- ja tuotantoprosessin näkökulmasta sekä kuvaa hankkeessa testattuja teknisiä toteutustapoja materiaalin tuottamiseksi. Luvussa kuvataan myös erikseen kokemuksia videomateriaalin tuottamiseen kehitetyistä tekniikoista. 3

8 Luvussa 1.5 käsitellään kokemuksia A&O-oppimisympäristön teknisestä tutkimukseen ja kehitykseen sekä esitellään rakennettu prosessimalli ohjelmiston kehittämiseksi monitieteellisessä ympäristössä. Malliin liittyvien menetelmien soveltaminen esitellään käyttäen esimerkkinä AO-hankkeen vuoden 2002 merkittävintä yksittäistä välineenkehitysprosessia. Opettajan työtä tukevan kurssin hallinta työvälineen kehityksessä tuodaan konkreettisesti esiin, mitä pedagogiikan, käytettävyyden ja saavutettavuuden soveltaminen merkitsee käytännön tasolla. Luku 1.6 käsittelee laajamittaisen kansainvälisen Web University -pilotin kokemuksia etäopetuksen sekä tutkijatyön toteuttamisesta. Pilotissa on sovellettu verkko-opetuksen toimintatapoja pyrkimyksenä niveltää Cernissä tehtävää huippututkimusta sovellettavaksi sekä korkeakouluopiskelussa, tutkijoiden yhteistyössä että lukio-opiskelussa. AO-hankkeen yksittäiset pilotit, joissa suuri osa käytännön ongelmien ratkaisemiseksi tehtävästä tutkimus- ja kehitystyöstä tehtiin, esitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 2. Pilottien tarpeista esiin nousseet kysymykset ovat vaikuttaneet aiemmissa luvuissa esitettyihin jäsennyksiin, jotka ovat tarjonneet tukea pilottien työlle Tausta ja yleiset tavoitteet Avoin Oppimisympäristö (AO) on Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka (USIX ) -teknologiaohjelmaan kuuluva tavoitetutkimushanke, joka käynnistyi ja päättyi AO -hanketta koordinoi Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK) Digitaalisen median instituutin (DMI) Hypermedialaboratorio ja sitä on rahoittanut Tekes yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. AO-tavoitetutkimushankkeen päätavoitteina on ollut tietoverkkoja hyödyntävän, etäopetukseen soveltuvan avoimen oppimisympäristön sekä verkko-opetuksen käytäntöjen kehittäminen ja tutkiminen. AO-tavoitetutkimushankkeen monitieteisessä tutkimusryhmässä on ollut mukana tekniikan, sisältöjen ja kasvatustieteiden asiantuntemusta. Verkko-opetus ja sen järjestäminen ei tarkoita vain verkkopohjaista oppimisympäristöä, jossa opettajat ja oppijat kohtaavat, vaan useiden toimijoiden yhteistä prosessia, joka tulee huomioida suunnittelussa. Opiskelu- ja ohjausprosessin saaminen hallittavaksi edellyttää, että monta kysymystä on jo ratkaistu organisaation tasolta teknisiin yksityiskohtiin saakka. Verkko-opetukseen ja koulutukseen liittyy kokonaisprosessi, jossa yhdistyvät hallinnon, opiskelun ja opetuksen, sisällöntuotannon, teknisen ylläpidon ja tuen ja pedagogisen tuen prosessit. Välineiden osalta avoimen oppimisympäristöalustan rakenteen, teknisten ratkaisujen ja välineiden tulisi tukea mahdollisimman hyvin koko prosessin hallintaa eri toimijoiden näkökulmasta, jotta väline integroituisi osaksi toimintaa. Avoin oppimisympäristö-hanke on kytkeytynyt suomalaiseen tietoyhteiskuntakehitykseen kiinteästi. Hankkeen toimintaa ohjaavana taustana ovat olleet niin yhteiskunnalliset, kasvatustieteelliset kuin informaatioteknologiaan liittyvät kehityskulut, joihin on pyritty vastaamaan. Informaatiotekniikan kehitys on avannut 4

9 uusia mahdollisuuksia tekstin, äänen, kuvan, animaatioiden ja grafiikan integroimiseksi rakenteiseksi hypermediaksi. Alan räjähdysmäinen kehitys on perustunut lähes samanaikaisesti tapahtuvaan laitteistotekniikan, tietoliikennetekniikan ja käyttöliittymien kehittymiseen sekä tietokoneen käyttäjien taitojen ja vaatimusten kasvuun. Matkalla kohti osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntaa korostuneeseen asemaan nousee osaamisen ja asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen, johon tietoverkkojen ja hypermedian yhdistäminen tarjoaa ajan ja paikan suhteen riippumattomia rakenteita. Tekniikka mahdollistaa laadullisesti uudenlaisten toimintatapojen kehittämisen erityyppisiin verkkoympäristöihin, mutta tilanne vaatii samalla myös uusien menetelmien kehittämistä näiden toimintatapojen suunnitteluun ja arviointiin. Hypermediaa on jo sovellettu laajemmin koulutuksen, tuotannon, viihteen, palveluiden ja viestinnän alueilla. Hypermedian voidaankin katsoa olevan erittäin merkittävä informaatiotekniikan sovellusalue, jolla on potentiaalia myös lähitulevaisuudessa. Taustana tutkimuksen tavoitteille ovat verkko-oppimisympäristöjen soveltamisen tiedontarpeet. Koulutusorganisaatioilla on tarvetta saada tarkempaa tietoa eri vaihtoehdoista verkko-opetuksen ja siihen liittyvien toimintojen organisoimiseksi. Tietoa tarvitaan tehtäessä päätöksiä siitä, mihin ja miten verkko-opetusta sovelletaan ja miten sisällöntuotanto sekä muut tukitoiminnot organisoidaan, mitä organisaation kannattaa tehdä itse ja mitä kannattaa ulkoistaa. Vastaavasti yritykset, jotka kehittävät liiketoimintaa verkkoopetuksen osa-alueilla tarvitsevat sekä tietoa että teknisiä menetelmiä ja välineitä kehittääkseen tuotteita ja palveluita kohtaamaan asiakkaan tarpeita. Näihin tarpeisiin Avoin oppimisympäristö-hanke on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan. Hankkeen tutkimuksen keskeiset osa-alueet jakautuivat viiteen pääkohtaan: 1. Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot 2. Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys 3. Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotannon tapoja 4. A&O-oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys 5. Web University (WU) -Kansainvälinen etäopiskelu ja työympäristö. Näistä sisällöntuotannon osuus on noussut tutkimuksen myötä esiin niin merkittävänä osana verkkooppimisympäristöjen sovellusta, että se käsitellään omana teemanaan alkuperäisen tutkimussuunnitelman rakenteesta poiketen. Tutkimusongelmien ratkaiseminen on vaatinut monen tyyppistä tutkimusta: teoreettisen tason käsitteellistä tutkimusta, kartoitustyötä olemassa olevan tutkimuksen osalta, mallien, käytäntöjen sekä välineiden kehitystä sekä käyttäjien kokemusten keräämiseen ja analysointiin perustuvaa empiiristä tutkimusta, jota on toteutettu käytännön pilotointien avulla. Seuraavassa on kuvattu tiivistetysti tutkimuksen keskeisten osaalueiden päätavoitteet. 1. Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot Verkko-opiskelun ja opetuksen tarpeet on havaittu hyvin moninaisiksi, eikä koskaan voida löytää yhtä oikeaa verkko-oppimisen tapaa, joka sellaisenaan sopisi kaikille. Esimerkiksi oppimispsykologinen tutkimus tarjoaa hyvin monia vaihtoehtoisia toisistaan poikkeavia oppimisteorioita ja käsityksiä, joita voidaan hyö- 5

10 dyntää pedagogisessa suunnittelussa. Tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa siitä, missä, miten ja millä edellytyksillä verkko-opiskelulla ja opetuksella voidaan saavuttaa haluttuja lisäarvoja. Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot tavoitteena on tutkia ja arvioida kehitettävien pedagogiset käytäntöjen sekä niiden tueksi kehitettävien oppimisympäristön teknisten välineiden tarkoituksenmukaisuutta suhteessa kontekstiin, jossa käytäntöjä sovelletaan. Empiiristä tutkimusta ja tiedon tuottamista varten hankkeessa on pilotteja, jotka tarjoavat monta eri tyyppistä kontekstia käytäntöjen ja välineiden soveltuvuuden arvioimiseksi. Tutkimuksessa ja arvioinnissa pyritään ottamaan laajasti huomioon kontekstissa verkko-opiskeluun vaikuttavat tekijät. 2. Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys Saavutettavuus (accessibility) on ominaisuus, joka ilmentää sitä kuinka helposti henkilö voi saada laitteen, palvelun tai informaation käyttöönsä. Euroopan unionin komission on tehnyt linjauksen, jolla pyritään varmistamaan informaation tasa-vertainen saavutettavuus yhteiskunnan kaikille jäsenille. Saavutettavuudesta onkin tulossa yksi merkittävä tekijä tulevaisuuden verkko-oppimisympäristöjen sekä verkkomateriaalien suunnittelussa. Käytettävyystutkimuksessa on pyritty löytämään ratkaisuja, jotka ovat optimaalisia tietyille käyttäjäryhmille. Nyt haasteena on yhdistää suunnitteluperiaatteet tavalla, jossa sekä hyödynnetään kehitettyjä käytettävyysratkaisuja että taataan pääsy informaatioon mahdollisista käyttäjän rajoitteista riippumatta. Keskeistä on pyrkimys välineiden käytön saattamiseen osaksi käyttäjien arkipäiväistä toimintaa, on kyseessä julkisen palvelun asiointiprosessi. Saavutettavuustekijöiden soveltaminen verkko-oppimisympäristön sekä sen välineiden käytössä vaatii monipuolista osaamista ja kontekstin tarkkaa tuntemista, jotta käyttöönottoprosessi voidaan suunnitella hallitusti. Lisäksi tarvitaan taustatietoa mm. palveluntarjoajien teknisten järjestelmien yhteensopivuudesta, rajoitteista sekä mahdollisuuksista. Osion Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys keskeisenä tarkoituksena on ollut kehittää malleja ja menetelmiä, joilla saavutettavuus- ja käytettävyysnäkökohdat pystyttäisiin huomioimaan suunnitteluprosessien alusta saakka, ja soveltaa osiossa kehitettäviä tekniikoita eri käyttäjäryhmien vaatimusten mukaisten näkymien tuottamiseen informaatiosta. Erityisenä tutkimuksen kohteena ovat videoneuvottelusovellukset ja kuvapuhelinkäyttö saavutettavuuden parantamisessa. 3. Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotannon tapoja Verkkopohjainen oppimateriaali on varsin keskeisessä asemassa verkko-opetusta annettaessa ja oppimateriaalin sisällöntuotanto on prosessi, jonka ratkaisemiseksi on useita erilaisia tapoja. Ei ole yksiselitteistä mikä tapa kullekin organisaatiolle on tarkoituksenmukaista, koska ratkaisuihin vaikuttaa useita osatekijöitä. Pedagogiikan, saavutettavuuden ja käytettävyyden näkökulmat ovat suhteessa tekniseen toteutustapaan sekä sisällöntuotannon hallinnan näkökulmaan. Hallinnan näkökulmasta otetaan kantaa mm. sisältöjen ja niiden osien uudelleenkäyttöön, versiointiin ja arkistointiin. Näkökulmien painottamiseen käytännön toteutuksessa vaikuttavat sekä toimintatapojen vaatimat henkilöresurssit että tilat ja laitteet. Tavoitteena on ollut 6

11 kuvata sisällöntuotannon tapoja sekä niihin liittyviä osaamisvaatimuksia sekä kehittää menetelmiä ja tekniikoita, joiden avulla eri näkökulmien huomioonottaminen tuotantoprosessissa on tehokkaasti mahdollista. 4. A&O-oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys Osion A&O-oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys keskeisenä tutkimusongelmana on ollut pedagogisesti tarkoituksenmukaisen sekä teknisesti toiminnallisen avoimen oppimisympäristön suunnittelu ja toteutus. Avoimien oppimisympäristöjen suunnittelu vaatii monitieteistä osaamista ja yhteistyötä, jonka tueksi ei juuri ole valmiita malleja. Toisaalta suunnittelutyössä pyritään samanaikaisesti kehittämään sekä käytäntöjä että niitä tukevia välineitä, mikä osaltaan asettaa suunnitteluprosessille vaatimuksia, jotta käyttäjien todelliset tarpeet saataisiin esiin. Tarkoituksena on ollut kehittää malleja, menetelmiä ja teknisiä ratkaisuja, joissa monitieteinen näkökulma voitaisiin huomioida hallitusti. Verkko-opetuksen prosessien tutkimiseksi on kehitetty A&O-oppimisympäristöalustaa, joka tarjoaa teknisen perustan kehittää sekä verkko-opetukseen liittyviä pedagogisia ja organisatorisia käytäntöjä että pedagogisesti perusteltuja teknisiä välineitä. Erityisenä kohteena vuonna 2002 on ollut kurssin hallinnan työvälineen kehittäminen tukemaan opettajan työtä verkko-opiskelun ohjaajana. 5. Web University (WU) -Kansainvälinen etäopiskelu ja -työympäristö Web University on AO-hankkeen kansainvälinen tutkimuksen ja kehityksen laajamittainen pilotointikohde, jossa testataan kansainvälisessä toimintaympäristössä koko hajautetun verkko-opetuksen prosessia sisällöntuotannosta loppukäyttäjille tavalla, jossa hyödynnetään rikkaasti multimediaa ja verkko-opiskelun ja työskentelyn mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitettyjä ja kehitettäviä ratkaisuja on mahdollista testata laajasti Web Universityn toiminnoissa huomioiden kansainvälisen toiminnan vaatimukset. Web Universityssa kehitetään ja sovelletaan sekä uusimpaan tutkimukseen perustuvien korkealaatuiseen sisältöjen tuotantoa ja jakelua että tapoja hyödyntää sisältöjä kansainvälisesti. Web University tarjoaa palvelun, jonka avulla uusinta tutkimustietoa saadaan nopeasti tutkijoiden ja opettajien käyttöön ja luo tutkijaverkon, jossa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten henkilökunta voi osallistua kansainväliseen tieteen tekemiseen ja tiedeviestintään omalta paikkakunnaltaan käsin. Vuoden 2002 aikana toimintaa integroidaan palveluja yhdistävään sekä tutkimusta ja oppimista tukevaan avoimeen oppimisympäristöön (A&O) Hankkeen organisaatio Vuonna 2002 hankkeen tutkimuksen organisaatio jakautui seuraavan kaaviokuvan mukaisesti: 7

12 Kuva 1. Avoin oppimisympäristö-hankkeen rakenne Tavoitetutkimushankkeessa mukana olevien johtoryhmäyritysten edustajat ovat muodostaneet tutkimuksen johtoryhmän, joka on päättänyt varainkäytöstä ja yksityiskohtaisesta tutkimussuunnitelmasta. Avoin Oppimisympäristö -tavoitetutkimushankkeen johtoryhmäyritykset yhteyshenkilöineen vuonna 2002 olivat seuraavat: 1. TEKES Jari Yli-Hietanen, Jari Räihä 2. Aurinkolinna Oy Heikki Stenlund, Antti Kokkonen 3. CSC Tieteellinen Laskenta Oy Leif Laaksonen 4. Decretum Solutions Oy Ltd. Ari Tammi, Marja Anttonen 5. Edutech Paula Ihalainen 6. Fysiikan tutkimuslaitos (FTL) Mikko Sainio 7. Oy Media Tampere Ltd Jarkko Lumio, Pasi Ojanen 8. Satakunnan Puhelin Oy Markku Degerholm 9. STAKES Pekka Ruotsalainen 10. Tampereen kaupunki Ulla Liljeström, Lauri Mäkelä 11. Tampereen Teknologiakeskus Oy Katri Wikström, Timo Rainio 8

13 Seurantayritykset 1. OPM Kimmo Aaltonen 2. Yleisradio Hanna Lähteenmäki Johtoryhmä kokoontui vuonna kertaa vuodessa, , ja TTKK:n Hypermedialaboratoriossa. Tutkimustyön toteuttajia olivat vuonna 2002 seuraavat: Tutkimuksen vastuullinen johtaja Seppo Pohjolainen TTKK/DMI/HypLab Tutkijat Sami Hautakangas(projektipäällikkö) Jukka Huhtamäki Pasi Häkkinen Elina Kalliomäki Heli Korte Anneli Köyste Leevi Liu Teemu Mäkelä Timo Mäkimattila Lauri Pohjanen Jukka Vilen Katja Yritys Riitta Rinta-Filppula Tuomo Koskenvaara TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab CERN CERN Muita hankkeeseen vuosina kuuluneita johtoryhmäyrityksiä ovat olleet seuraavat: AEL ( ) Edita ( ) FINNET/HPY (Elisa Communications) ( ) Fortum Services Oy ( ) Hämeen ammattikorkeakoulu ( , seurantayritys) Lotus Development Finland Oy ( ) Sun Microsystems Oy ( ) Xenex, Satakunnan Puhelin Oy:n tytäryhtiö ( ) Hankkeeseen vuosina kuuluneita seurantayrityksiä ovat olleet seuraavat: Fintra ( ) Promentor Solutions Oy ( ) 9

14 Muut hankkeessa työskennelleet tutkijat: Mika Anttila Tuukka Arola Nina Forsblom Patrik Forsman Vesa-Matti Hartikainen Mari Hämäläinen Jarkko Kauranen Heli Korte Leena Kukkonen Jarkko Levasma Eva Marttinen Tuomo Paakkanen Panu Pasanen Katja Pesonen Katja Piiksi Pekka Ranta Lasse Seppänen Timo Tenkanen Juha Herrala Anne-Maria Korhonen Teemu Rautanen TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab TTKK/DMI/HypLab CERN CERN CERN Hankkeen vaiheet Seuraavassa on esitetty Avoin oppimisympäristö hankkeessa toteutettu tutkimus pilotointeineen vuosittain. Hankkeen kehityskulku A&O oppimisympäristöalustan kehittämisen näkökulmasta on kuvattu sisällöllisesti luvussa 1.5. Pilottien tehtävinä on ollut tuottaa tietoa verkko-opetuksen käytäntöjen ja prosessien kehittämiseen, A&O:n tekniseen ja pedagogiseen kehittämistyöhön sekä pilottien tarpeita tukeviin ratkaisuihin. Hankkeen piloteista on yksityiskohtaisemmat kuvaukset luvussa 2. Pilottien kuvaukset painottuvat hankkeen lopussa saatuihin ajankohtaisiin tuloksiin. Hankkeen aiempina vuosina päättyneistä piloteista esitetään lyhyet kuvaukset. Projektivuosi 1999 Projektivuonna toteutettiin seuraavat pilotit: 1. A&O 2. Pythagoras 3. Ympäristökasvatus 4. Venäjä 5. WEB UNIVERSITY etäopiskelu ja -työympäristö tietoverkossa 6. Verkkotietokone etäopetuksessa 7. Terveydenhuollon saumaton palveluketju 8. Learning Space oppimisympäristö alustana 9. Videoneuvottelu A&O:ssa 10

15 Projektivuosi 2000 Projektivuonna toteutettiin seuraavat pilotit: Oppimisympäristön kehittäminen ja tekniikka 1. Avoin Oppimisympäristö (A&O) 2. Videoneuvottelu A&O:ssa 3. Langaton oppimisympäristö Yleissivistävä koulutus 4. Ympäristökasvatus 5. Energiaa kouluille 6. Venäjää verkossa Yritysten sisäinen - ja asiakaskoulutus 7. Terveydenhuollon saumaton palveluketju 8. Fortum Service Oy:n oppimisympäristö 9. Johtamiskoulutus 10. AEL:n oppimisympäristö 11. Kansainvälinen etäopiskelu ja -työympäristö - Web University (WU) Projektivuosi 2001 Projektivuonna toteutettiin seuraavat pilotit: Oppimisympäristön kehitys ja tekniikka 1. Avoin Oppimisympäristö (A&O) 2. Langaton oppimisympäristö Yleissivistävä ja aikuiskoulutus 3. Aurinkolinna Oy:n oppimisympäristö 4. FMS-Ajokorttikoulutus 5. Vaikuttamistaidot 6. Ympäristökasvatus Yrityskoulutus- ja toimintaympäristöt 7. Fortum Service Oy:n oppimisympäristö 8. Johtamiskoulutus 9. Kuulo- ja näkövammaisten kuvapuhelin 10. Satakunnan Puhelin Oy:n videoneuvotteluympäristö 11. Sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton palveluketju 12. Web University (WU) etäopiskelu ja -työympäristö tietoverkossa 11

16 Projektivuosi 2002 Projektivuonna tutkimus toteutettiin seuraavissa tutkimuskohteissa: 1. Verkko-opiskelun ja opetuksen menetelmät, välineet ja lisäarvot Opetuskokeilu-caset: Aurinkolinna Oy:n oppimisympäristö Puhtaasti etäopetuksena toteutettava NWI-asiamieskoulutus Johtamiskoulutus Monimuotoinen, verkkotyöskentelyä painottava koulutuskokonaisuus motivoivan johtajuuden kehittämiseen Vaikuttamistaidot Oppiainerajoja ylittävä koulutus tietoyhteiskunnassa vaadittavien vaikuttamisen taitojen kehittämiseen Muut koulukokeilut Kokeilut yleissivistävissä ja ammatillisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Projektioppimisen soveltamista Ympäristöverkon kokeiluissa. FMS-ajokorttikoulutuksessa sovelletaan ongelmaperustaisen oppimisen periaatteita monimuotokoulutukseen. 2. Oppimisympäristön ja verkkomateriaalien saavutettavuus ja käytettävyys Kokeilu-caset: Kuulo- ja näkövammaisten kuvapuhelin ja Sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton palveluketju Julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saavutettavan asiointiprosessin kehittäminen kuulo- ja näkövammaisille kuvapuhelintekniikkaa hyödyntäen Kuulo- ja näkövammaisten asiointiprosessin käyttöönoton tukeminen saumattomana palveluketjuna Satakunnan Puhelin Oy:n videoneuvotteluympäristö Videoneuvottelun arkipäiväinen käyttö työtehtävissä sekä kommunikaatiovälineenä 3. Verkkopohjaisen oppimateriaalin sisällöntuotannon tapoja 4. A&O-oppimisympäristön tekninen tutkimus ja kehitys 5. Web University (WU) -Kansainvälinen etäopiskelu ja työympäristö AO -tavoitetutkimushankkeen luonne AO tavoitetutkimushanketta voidaan luonteeltaan yleisesti kuvata ensisijaisesti kehittämistutkimukseksi. Verkko-opetuksen sekä siihen liittyvien oppimisympäristöjen tutkimuksen ja kehittämisen alan ollessa nuori ja toiminnan tähdätessä uudenlaisten käytäntöjen ja välineiden tuottamiseen, tutkimuksen kuvaamiseen ei kovin hyvin sovellu perinteinen jaottelun perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Tutkimuksen metodologiaa kuvaa paremmin alla oleva Reevesin jäsennys kehittämistutkimuksesta, jossa on elementtejä sekä perus- että soveltavasta tutkimuksesta. Olennaisena piirteenä tässä näkökulmassa on, että sekä tutkijat että käytännön toimijat ovat mukana todellisesta kontekstista nousevien tutkimusongelmien jäsentämisessä sekä ratkaisujen kehittämisessä. 12

17 Analysis of practical problems by researchers and practitioners Development of solutions with a theoretical framework Evaluation and testing of solutions in practice Documentation and reflection to produce design principles Refinement of problems, solutions and methods Kuva 2. Kehittämistutkimus (Reeves 2000) Tämän tutkimusotteen perusteella tutkimushanke tuottaa tuloksenaan monentasoisia tuloksia. Loppuarvioinnin tuloksena saadaan dokumentoitua kokemusperäistä tietoa sekä suunnittelun suuntaviivoja. Tämän lisäksi käytännön testaamisen tuloksena tuotetaan prototyyppejä sekä koulutuskokonaisuuksista että välineistä. Prototyyppien suunnittelun ja toteuttamisen tueksi tarvitaan viitekehyksiä sekä menetelmiä, joiden kehittäminen tuottaa tulokseksi uusia jäsennystapoja. Tämän lisäksi eri osa-alueet ovat tekemisissä toistensa kanssa siten, että ongelmien, ratkaisuiden ja menetelmien täsmentymisen ja kehittymisen tuloksena käsitys koko ilmiöstä syvenee. AO-hankkeen lopputuloksiksi tutkimussuunnitelmaan kirjattuina yksityiskohtaisempina tavoitteina vuodelle 2002 oli tuottaa: 1. Tietoa avoimien oppimisympäristöjen monitieteisestä, käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta ja soveltamisesta 2. Mallintamisen ja kuvaamisen menetelmiä, jotka tukevat iteratiivista, useita eri näkökulmia yhdistävää avoimien oppimisympäristöjen sekä niissä käytettävien sisältöjen suunnittelua seuraavista näkökulmista: Pedagogiikka Käytettävyys Saavutettavuus Tekniikka, ylläpito, yhteensopivuus ja uudelleenkäyttö 3. Suunnittelu- ja prosessimalleja eri näkökulmien huomioimiseen suunnitteluprosessin eri vaiheissa, mallien perustuessa kehitettyihin mallintamisen ja kuvaamisen menetelmiin 4. Tietoa pedagogisten menetelmien soveltamisesta ja soveltuvuudesta verkko-opetukseen ja opiskeluun sekä niiden monimenetelmällisestä arvioinnista 5. Kuvauksia adaptiivisten navigointi- ja käyttöliittymäratkaisujen soveltamisesta oppimisympäristöön ja sisältömateriaaleihin käytettävyyden ja saavutettavuuden kannalta 6. Tietoa teknisistä menetelmistä, joilla voidaan toteuttaa lopputuloksen sekä suunnitteluprosessin kannalta perustellusti avointen oppimisympäristöjen välineitä sekä sisältömateriaaleja 7. Prototyyppejä ja välineitä, joiden avulla voidaan kokeilla ja arvioida menetelmien soveltuvuutta käytännössä sekä selvittää systemaattisesti käyttäjien todellisia käyttötarpeita 8. Toiminnallinen versio verkko-oppimisympäristöalusta A&O:sta, joka tarjoaa teknisen perustan verkkoopetuksen ja sisällöntuotannon prosessien sekä niitä tukevien välineiden tarkoituksenmukaisuuden ja käytettävyyden arvioimiseen 9. Tietoa verkko-oppimisympäristön käyttöönottoprosessiin liittyvistä tekijöistä teknologiaintegraation, osaamisvaatimusten sekä tarvittavien tukiprosessien näkökulmista. 13

18 Tämän suunnitelman mukaisesti vuonna 2002 AO-hankkeesta on kirjoitettu tämä loppuraportti, johon hankkeessa tuotetut tutkimustulokset on koottu kokonaisuudeksi Menetelmien kehittäminen hankkeessa Hankkeen alkaessa verkko-opetukseen liittyvät osa-alueet sekä niiden rajapinnat eivät olleet vielä yleisesti kovin selkiytyneitä. Aloitettaessa pilottiprojekteja oli työlästä hahmottaa verkko-opetuksen kokonaisuus yhteisesti ymmärrettävään muotoon, jotta saatiin selvitettyä, mitä mahdollisuuksia ja rajoitteita verkko-opetukseen liittyy organisaation näkökulmasta. Käytännöstä nousevat ongelmat, joita verkko-opetuksen keinoin ajatellaan ratkaista saattavat liittyä johonkin tiettyyn opetukselliseen kehittämistarpeeseen, opetuksen yleisempään organisointiin tai muuhun erityiseen tarpeeseen. Kuitenkaan ongelmia ei voida käytännössä ratkaista vain yhdestä näkökulmasta erillään muusta organisaation toiminnasta, johon verkko-opetuksen käyttöönotolla on vaikutuksia. Ennen kuin asiasta saa kokonaiskäsitystä verkko-opetus saattaa vaikuttaa todellista yksinkertaisempana ratkaisuna, koska näkyvä osuus toteutuksista rajoittuu usein tekniseen toteutukseen, jota opettajat ja opiskelijat käyttävät kurssin aikana. Kuitenkin tilanne, jossa opettajat ja opiskelijat ovat kursseilla ja voivat keskittyä oppimisen kannalta olennaiseen toimintaan vaatii monen ratkaisun tekemistä jo ennalta eri toimijoiden suhteen. Tiivistettynä edellä mainitun voi esittää seuraavasti: 1. Verkko-opetuksen jäsentäminen vaatii syvällistä perehtymistä 2. Jäsentämisen tukena on perusteltua hyödyntää useita näkökulmia 3. Prosessikuvaukset toimivat jäsentämisen perustana 4. Verkko-opetus vaatii huolellista suunnittelua 5. Huomioidaan ydin- ja tukiprosessit Tämän kokonaisuuden hahmottamiseksi pyrittiin hankkeessa määrittelemään verkko-opetuksen keskeiset prosessit ja selvittämään mihin toteutuksessa täytyy ottaa kantaa. Tässä kappaleessa käydään taustaksi läpi menetelmien ja kuvaustapojen kehittelyä kokonaisuuden kannalta suhteellisen yleisellä tasolla, tarkemmat näkökulmiin erityisesti liittyvät kysymykset käsitellään omissa osuuksissaan. Verkko-opetuksen kokonaisuudesta erotettiin seuraavat prosessit: Opiskelu ja opetus Hallinnointi Sisällöntuotanto Tekninen infrastruktuuri ja ylläpito Tukipalvelut (tekniset ja pedagogiset) Integroituminen organisaation muihin toimintoihin Yksittäisien pilottien tarpeita kartoitettaessa ja ratkaisuja suunniteltaessa käytettiin seuraavalla sivulla esitettyä jäsennystä taustatietojen keräämiseen päätöksenteon tueksi. Kerätty tietosisältö ei ole ollut määrämuotoista, vaan mallia on käytetty tarkastuslistanomaisesti suunnittelupalaverin tukena. 14

19 Verkkokurssin toteuttamisen taustatekijät Kuvaus/Arvio Mittakaava: Verkko-opetukseen osallistuvan henkilökunnan kokonaismäärä (organisaa- 125:stä tekee verkko-opetukseen liittyviä tehtäviä. Esim. Yht. n. 40 henkilöä koko organisaation tio/suunniteltava kurssi): Kurssin toteuttamiseen liittyy 5 henkilöä. Verkko-opiskelijoiden kokonaismäärä (organisaatio/ suunniteltava kurssi): kelijaa. Kurssi on n. 20 opiskelijalle. Esim. Verkkokursseilla on vuosittain n. 500 opis- Opettaminen: - Henkilöt Nimetyt henkilöt, opettajat, tutorit jne. - Osaaminen Huomioitavaa verkko-opetuksen suhteen, aiempi kokemus jne. Hallinnointi: - Henkilöt Nimetyt henkilöt, kanslistit, opinto-ohjaajat jne. - Osaaminen Huomioitavaa verkko-opetuksen suhteen? Palvelinten ja oppimisympäristön ylläpito: - Henkilöt Nimetyt henkilöt, ostopalvelut - Tilat ja laitteet Käytössä olevien palvelinten tekniset tiedot, tiedot käyttäjien ja mikroluokkien resursseista - Ohjelmistot, käyttöjärjestelmät Palvelinohjelmistot, käyttäjien ja mikroluokkien ohjelmistot - Verkkoyhteydet, palomuurit Esim. oppilaitoksen sisällä kiinteä 100Mb yhteys, opiskelijoista alle puolella modeemiyhteys kotoa. - Osaaminen Esim. Mediapalvelinta ei ole ollut aiemmin käytössä, vaatii perehtymistä Sisällöntuotanto: - Henkilöt - Minkä kokoisia sisältöpaketteja tuotettu ja Esim sivua, 10-30, , 100-> ylläpidetty? - Miten päivittäminen on tapahtunut? Esim. Opettajat ovat päivittäneet yksittäisiä sivuja itse käyttäen sovellusta x. Tarvittaessa apua on saanut tukihenkilöltä y. Laajemmat päivitykset toteutettu erillisprojekteina, joissa - Tilat ja laitteet Esim. Oppilaitoksessa on erillinen tila, jossa varattavissa 4 tietokonetta sisällöntuotannon varusohjelmineen. Käytössä digitaalinen videokamera ja digikamera, skanneri jne. - Tuotanto-ohjelmistot Esim. Dreamweaver, Flash, julkaisuohjelmistot jne. - Käytetyt formaatit Html, jpeg, gif, real-video,.swf jne. - Miten huolehdittu versionhallinnasta? Esim. Sisältöpaketit materiaalipankin kautta yhdestä paikasta jaettavissa. 1 versio kerrallaan sisältöpaketista käytössä. Tukipalvelut: (tekninen käyttötuki, pedagoginen tuki) - Henkilöt Esim. Opettaja voi ottaa ongelmatilanteissa yhteyden ATK-tukihenkilöön, joka voi tarvittaessa selvittää asian ohjelmiston toimittajan käyttötuesta. - Muut resurssit Esim. Opettajilla mahdollisuus saada aikaresurssia työstää kurssimateriaaleja. Taulukko 1. Organisaation taustatekijöiden kartoitus 15

20 Verkkokurssin prosessikuvaus Hallinto Ilmoittautuminen, yhteystiedot Kenelle? Tekninen tuki / Admin Salasanat, järjestelmänhallinta, lisenssit Muut kurssilaiset Muiden kurssilaisten tiedot? Ohjaaja Tervetuloa kurssille ja opiskelukäytännöt Tieto kurssilaisten lähtötasosta Opiskelija Kyselyn vastaus ja palaute Verkko-oppimisympäristö Sisäänkirjautuminen/ salasanat / itseilmoitus Kurssisuunnitelmaan tutustuminen Lähtötasokysely Case-tehtävän kuvaus Kurssin eteneminen Kuva 3. Esimerkki verkkokurssin prosessien kuvaamiseen käytetystä kuvaustavasta Opiskelun ja opetuksen näkökulma Opiskelun ja opetuksen pedagoginen suunnittelu on tärkeä osa verkkokurssin suunnittelua ja sitä käsitellään laajemmin omassa osuudessaan. Opiskelun ja opetuksen käytännön toteuttaminen vaatii pedagogisten ratkaisujen lisäksi myös muiden toimintojen hahmottamista ja suunnittelua etukäteen, jotta voidaan varmistaa toiminnan sujuvuus, esimerkiksi varautua siihen miten tulee toimia teknisissä ongelmatilanteissa. Käytäntöjen saamiseksi suunnitteluvaiheessa näkyviin yhteisesti keskusteltavaksi rakennettiin yksinkertainen kuvaustapa, jonka avulla voidaan läpikäydä kurssin käyttöönottoon, toteutukseen sekä jälkitoimiin liittyviä toimintoja ajallisen prosessin muodossa. Koska suunnitteluprosessiin osallistui yleensä hyvin monen taustan omaavia ihmisiä, prosessien kuvaustavan tuli olla yksinkertainen verrattuna teknisempiin ja formaalimpiin kuvaustapoihin. Kuvaustavan pohjana käytettiin tapahtumasekvenssikaaviota (Haikala & Märijärvi 1998, Koskimies 2000), josta sovellettiin vapaamuotoisempi versio. Teknisesti kuvauksen tuli olla myös kommentoitavissa ja käsiteltävissä laajasti, joten päädyttiin toteuttamaan kuvauspohja yleisesti käytössä olleessa Powerpoint-formaatissa. Olennaista tämän menetelmän käytön kannalta oli pyrkiä löytämään niitä toimintoja, jotka käytännössä vaativat useampien toimijoiden aktiivisuutta ja suunnitella tämän perusteella työnjako toimijoiden kesken. Kuvaustapaa käytettiin rinnakkain yhdessä perinteisemmän opetussuunnitelman kehittämisen kanssa. 16

21 Hallinnon näkökulma Edellä esitetyllä kuvaustavalla pyrittiin selvittämään kurssin ajallisen toteutuksen suhteen kurssiin liittyvien hallinnollisten toimien kytkeytymistä toimintaan. Kartoitustyön yhteydessä kävi ilmi, että esimerkiksi ilmoittautumiskäytäntöjen suhteen tavat olivat hyvin toisistaan poikkeavia eri organisaatioissa niin ajallisesti kuin työnjaollisestikin erilaisissa työtehtävien toimivien ihmisten osallistuessa käytäntöihin. Tämä oli havainto, joka vaikutti myös osaltaan A&O:n henkilöhallintatyövälineen sekä kurssin hallinta-työvälineen suunnitteluun, tuoden useampia todellisia käyttötapauksia, joita välineiden pitäisi tukea. Tässä yhteydessä kartoitettiin myös hallinnollisten järjestelmien yhteensopivuuskysymyksiä. Näiden osalta tilanne on kirjava, eikä standardimallia esimerkiksi opiskelijarekistereiden toteutuksissa vielä ole. Asian parissa työskennellyt Tieken vetämä työryhmä toteaa keväällä 2002 väliraportissaan: Yleisvaikutelmana voidaan kuitenkin todeta, että monissa siirtotapauksissa oppilaan tietoihin liittyy runsaasti hallinnollista tietoa, joita kansainvälisissä etäopetukseen liittyvissä määrityksissä ei ole kuvattu. Näin käsitettynä oppilaan tiedot ja niiden siirto eri järjestelmien välillä lieneekin oleellisesti kansallisempi kysymys, kuin esimerkiksi oppimateriaalien siirron standardointi. Raportti ei myöskään esitä kuvausta tietojen siirron teknisestä siirrosta tai sen formaatista, sillä sen on katsottu olevan ajankohtaista vasta, kun sisällöstä ja tavoitteista on päästy yhteisymmärrykseen. Yhteistä siirtostandardia tai suositusta koskeva alkukartoitus kuvaa ehkä parhaiten työryhmän työn tämän hetkistä väliraporttia. (ETÄOPETUKSEN STANDARDOINTI / OPPIJAN TIEDOT työryhmä 2002) Mikäli opiskelijatietoja halutaan siirtää automaattisesti esimerkiksi oppimisympäristöjen ja opiskelijatietorekisterien välillä, tarvitaan jokaista erityistapausta varten tällä hetkellä räätälöintityötä. Tältä osin AOhankkeessa näkökulman huomioonottaminen on rajattu välinetasolla tietojen vastaanottamisen tekniseen valmiuteen tietokantasuunnittelussa. Sisällöntuotannon näkökulma Sisällöntuotanto on osoittautunut taustatekijöiden kartoituksessa keskeiseksi prosessiksi, jonka hallitseminen vaikuttaa verkko-opetuksen toteuttamiseen sekä rajaa osaltaan verkko-opetukselta odotettujen lisäarvojen toteuttamisen mahdollisuuksia. Käytännön toteutusten organisoinnin osalta sisältöjen tuottamisen tapoja on esimerkiksi kouluorganisaatioissa seuraavia. Sisältöjä tuotetaan erillisinä projekteina, joihin osallistuvat palkattuina opettajat sekä muu projektia varten palkattu henkilöstö. Keskeinen huomioitava kysymys on tällöin, onko jatkokäyttö, ylläpito ja päivitykset mietitty alusta pitäen toteutustapoja valittaessa? Jatkuvassa toiminnassa opettajat saattavat olla itse keskeisiä materiaalintuottajia tukenaan verkko-opetuksen tukipalvelut. Yhtenä kysymyksenä on tuen riittävyys toiminnan laajentuessa nykyistä suuremman joukon opettajia arkipäivään. Valmiiden materiaalien hankinnan osalta hidastavana tekijänä on ollut hankkeen kattamalla ajanjaksolla tarjonnan niukkuus, mikä tietyillä alueilla markkinoiden rajallisuuden vuoksi tulee jatkossakin olemaan tosiasia. Esimerkiksi nopeasti 17

22 muuttuva tieto, joka liittyy esim. ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen opetukseen suhteessa erikoistuneiden sisältöjen käyttäjämääriin vaatii sisällöntuotannon suhteen ratkaisuja toimijoilta itseltään. Sisällöntuotannon hallintaan ja siihen liittyviin ratkaisuihin sisältyy monipuolinen ongelmakenttä, jota puretaan enemmän auki jäljempänä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mitä monipuolisempia, kohdennetumpia ja dynaamisempia sisältömateriaalikokonaisuuksia suunnitellaan, sitä enemmän osaamista ja resursseja tuotanto vaatii. Kaksi näkökulmaa nousee tässä korostuneesti esille: 1. tuottamiseen liittyvä tekninen osaaminen 2. tuotannon järjestelmälliseen organisointiin ja toteuttamiseen liittyvä osaaminen. Näistä pullonkaulaksi sisältöjen toteuttamisen suhteen voi nousta puhtaasti tekninen osaaminen, mutta etenkin pidemmällä aikavälillä suunnitteluprosessiin liittyvät toimintatavat nousevat korostuneeseen asemaan ylläpidon, päivitettävyyden ja versioinnin osalta. Esimerkiksi Pythagoras-ympäristön kaupallistamiseen tähdänneestä Editasta todettiin, että vaikka tuotteesta ei tullut kaupallista versiota, pilotti oli hyvää oppia siihen, miten paljon suunnitteluprosessiin ja määrittelyyn tulee panostaa verkkomateriaalin sisällöntuotannossa yleensä. Toinen esimerkki sisällöntuotannon vaativuudesta saatiin FMS-ajokorttikoulutuspilotissa, jossa pyrittiin huomioimaan sisällöntuotannon haltuunotto Tampereen ammattikorkeakouluun vaihe vaiheelta perehdyttäen toimijat pilotissa tuotetun rakenteisen sisällön tuottamistapaan ja välineisiin. Vaikka ammattikorkeakoulun tukiyksikön eedun toimijat ovat alan ammattilaisia ja hallitsevat tekniikoita laajasti, uudentyyppisen systemaattisen toimintamallin käyttöönotto ei käytettävien resurssien puitteissa onnistunut suunnitellussa ajassa, vaan vaati ennakoitua enemmän perehtymistä. Ainutkertainen kurssi Koulutustuotekokonaisuus Kevyt ratkaisu Valmiit helpot välineet Ad-hoc ratkaisut kursseilla Valmiit + Yksinkertaiset oheismateriaalit Kevyehkö ratkaisu Valmiit helpot välineet Kurssien ja materiaalien kopioiminen kokonaisina Vaativampi ratkaisu Valmiit, vaativammat tuotantoa tukevat välineet Kurssien ja materiaalien jatkuva kehitys Järjestelmällinen toimintatapa Vaativa ratkaisu Vaativat tuotantovälineet ja tekniikat Järjestelmällinen tuotanto Versioiden hallinta Uudelleenkäyttö Kuva 4. Verkko-opetuksen hallinnan vaihtoehtojen luonnehdintoja Kartoitustyön perusteella päädyttiin siihen, että sisällöntuotannon alueella suurinta hyötyä organisaatiot voivat saavuttaa ratkaisuilla, jotka ovat aiempaa jonkin verran systemaattisempia ja tarjoavat automatisoituja ratkaisuja esimerkiksi navigaatioiden ja erilaisten näkymien tuottamiseen. Alempaan kaaviokuvaan 18

23 sijoitettuna sisällöntuotannon menetelmiin ja tekniikoihin keskittynyt tutkimus- ja kehitystyö pyrki pääsemään lähemmäksi vaativampaa ratkaisua, joka kuitenkin olisi mahdollista ottaa käyttöön oppilaitosten tasoistenkin toimijoiden resursseilla. Tekninen infrastruktuurin ja ylläpidon näkökulma Käytettävissä oleva tekninen infrastruktuuri, palvelimet, ohjelmistot sekä näiden jatkuvasta toimintavarmuudesta huolehtivat henkilöt ovat keskeinen perusta, jonka varassa verkko-opetuksen käytännöt toimivat. Infrastruktuurin sekä ylläpidon ratkaisut ovat myös keskeisinä rajaavina tekijöinä sille, millaisia opetuksellisia ratkaisuja pystytään käytännössä toteuttamaan sekä millaisia sisältöjä käyttäjäryhmille voidaan teknisesti välittää. Tämä asia vaikuttaa osaltaan siihen, että opiskelun ja opetuksen suunnittelun merkitys korostuu ns. perinteiseen opetukseen nähden. Mikäli tekniikan rajoitteita ei ole otettu suunnitteluvaiheessa riittävästi huomioon, seurauksena olevia ongelmia saattaa olla kurssin aikana olla vaikea enää ratkaista. Organisaation kannalta eräänä keskeisenä valintana on mitä asioita pyritään ratkaisemaan itsenäisesti ja mitä palveluita hankitaan ulkoa. Esimerkiksi oppimisympäristöalustaa voidaan tarjota sekä ohjelmistona, joka asennetaan ylläpidettäväksi organisaation omalle palvelimelle että ulkoisena palveluna toisen organisaation palvelimelta. Palvelimien ja ohjelmistojen ylläpito vaatii teknistä osaamista, joka ylittää esimerkiksi tyypillisen ATK-luokan ylläpidosta vastaavan mikrotukihenkilön osaamis- tai aikaresurssit. Organisaatioille, joille jatkuvan toimintavarmuuden varmistaminen on tärkeää, mutta omat resurssit eivät riitä, valinta ulkoisen palvelun suuntaan on luonteva. Toisaalta organisaatio, joka pystyy sijoittamaan ohjelmiston valmiin palvelinratkaisun jatkoksi osaavan henkilökunnan hoidettavaksi, saattaa tehdä sen ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia. Yksittäisistä välineistä esimerkiksi reaaliaikaisen videoneuvottelun käyttö opetuksessa ei ole ainoastaan opetusmenetelmällinen valinta, vaan vaatii laajemman joukon päätöksentekoa. Mikäli videoneuvotteluun on tarkoitus osallistua useampia pisteitä, tekniseksi vaatimukseksi nousee laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien lisäksi myös monipistesillan käyttö, joka vaatii perusteltuja ratkaisuja myös palomuurien ja tietoturvakysymysten suhteen. Kustannustaso videoneuvottelun käyttöön nousee tässä tapauksessa sen verran korkeaksi, että ratkaisuja ei ole enää tarkoituksenmukaista tehdä yksittäisten kurssien näkökulmasta. Teknisten ja pedagogisten tukipalvelujen näkökulma Verkko-opetuksen laatuun vaikuttavat olennaisesti varsinaisen opetuksen lisäksi myös käytettävissä olevat tekniset ja pedagogiset tukipalvelut. Pelkkä opettajien koulutus ei yksinään ratkaise verkko-opetuksen käytäntöön viemisen ongelmia, vaan he tarvitsevat työssään myös muuta tukea sekä ottaessaan verkkoopetusta käyttöön että käyttäessään sitä jatkuvana prosessina. Tukipalvelut voidaan jakaa pääpiirteittäin kahteen ryhmään: verkkokurssien suunnitteluun ja tekniseen toteuttamiseen liittyviin tukipalveluihin sekä käyttötuen palveluihin verkkokurssien aikana. 19

24 Pilotointivaiheessa tukipalvelut järjestetään usein erityisjärjestelyin esimerkiksi tutkimusyksikön toimesta, kuten AO-hankkeessakin on toimittu. Jatkuvan toiminnan kannalta organisaation tulee ratkaista, miten nämä asiat järjestetään systemaattisesti. Käytännössä tätä ongelmaa on lähdetty organisaatioissa ratkaisemaan usein erillisen tukiyksikön avulla. Esimerkiksi Tampereen kaupungissa on oppilaitoksille järjestetty seuraavanlainen tukipiste, joka tukee opettajien suunnittelutyötä ja tarvittaessa avustaa opettajia opetustilanteissakin: Ammattioppilaitoksen tiloihin valmistui kesällä 2001 epaja, jossa on varattu työpiste verkkopedagogille, web-suunnittelijalle sekä kahdelle projektiopettajalle kerrallaan. Keskuksen tarkoituksena on tarjota hyvät laitteet ja tukipalvelut materiaalihankkeita työstäville opettajille. epajassa voi käyttää tietokoneita joissa on kirjoittava cd-asema, hyvälaatuista skanneria (A3), väritulostinta, web-kameraa ja mikrofonia. (http://www.tampere.fi/opetus/eta/vpeda/) Tämän lisäksi oppilaitoksilla on omia tukiyksiköitään. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun eeduyksikkö tarjoaa teknistä ja pedagogista tukea verkko-opintojaksoja tuottaville opettajille. Julkisen sektorin ja oppilaitosten yhtenä haasteena on tukipalveluresurssien riittävyys verkko-opetuksen yleistyessä. Strategisesti nojataan hyvin paljon opettajiin verkko-opetuksen kehittäjinä ja tuetaan heidän verkkokurssien tuottamisen taitojaan. Esimerkiksi Tampereella tukiyksikköjen koko on suhteellisen pieni, mikä tarkoittaa sitä, etteivät kaikki opettajat voi päästä esimerkiksi toteuttamaan verkkokurssia erillishankkeena. Jatkuvan toiminnan näkökulmasta pelkästään opettajavoimin toteutettava oppimateriaalien sisällöntuotanto sekä sisältöjen ylläpito päivityksineen rajoittaa verkkomateriaalien tuotantotapoja, koska keskimääräiseltä opettajalta ei voida edellyttää kovin syvällistä teknistä ja tuotannollista osaamista. Organisaatiokulttuurin muutoksen näkökulma AO-hankkeessa toteutetussa tutkimuksessa ja kehitystyössä on havaittu, että tekniikka on verkko-opiskeluun siirryttäessä yksi tekijä muiden joukossa, joskin se voi olla hyvin merkittävä tekijä niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Tekniikka voi estää, mahdollistaa tai tukea uutta toimintatapaa. Erityistä tekniikan roolille on se, että häiriötilanteessa se on kaikkein näkyvin tekijä. Jos taas tekniikka toimii hyvin, se muuttuu käyttäjälle näkymättömämmäksi, jolloin saatu palaute vähenee. (Pohjolainen et al. 2001) Verkko-opetukseen siirryttäessä saavutettava lisäarvo on suhteessa kontekstiin ja toimintakulttuuriin, esimerkiksi tietyn koulun käytäntöihin ja tapoihin. Organisaation on hyvä arvioida miten suureen muutokseen opetuksen järjestämisessä on tarkoituksenmukaista ryhtyä. Tätä voidaan pyrkiä jäsentämään analysoimalla nykyisiä toimintatapoja ja kulttuuria tekijöihin, jotka ovat työntämässä pois nykyisestä ja toisaalta vetämässä nykyisen toimintatavan säilyttämisen suuntaan. Tämän vastapainoksi voidaan vastaavilla tekijöillä tarkastella suunniteltavaa toimintatapaa, jossa verkko-opiskelu on osana ja pyrkiä arvioimaan ja löytämään ratkaisuja, joilla siirtyminen on perusteltua. Sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta olennaisena kysymyksenä on, miksi minun pitäisi siirtyä verkkoympäristöä hyödyntävään opettamiseen tai opiskeluun? 20

Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio

Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio sami.hautakangas@tut.fi Avoin Oppimisympäristö (AO) -tavoitetutkimushanke Case: Kurssien hallinta-työvälineen kehittäminen Tekes - Teknologian kehittämiskeskus Uusi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kurssin hallinta -työväline

Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa SVY:n opettajien palvelukokonaisuutta varten syksyllä 2002 tehdyn tutkimus- ja selvitysprojektin tuloksia ITK 03 Areena 10.4.2003 klo 12.30 Anne Nevgi & Annukka

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI 10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI OPPIMATERIAALI: TAVOITTEET JA PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Lähtökohtana: sosiaalityön juridiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa 15.1.2013 Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät työkäytännöt hankkeessa 1. Wikin käyttö asiakirjojen laatimisessa 2. Opettajablogi 3. AV-tekniikan hyödyntäminen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Peruskoulu-työpaja

Peruskoulu-työpaja Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus Eheyttävä luonnontieteiden opetus Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Anu Hartikainen-Ahia, Ilpo Jäppinen, Tuula Keinonen, Sirpa Kärkkäinen ja Kari Sormunen 1.

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö 2016-2018 30.8.2016 Ilmari Hyvönen Taustaa Digitalisaation vaikutukset korkeakoulutukseen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

OPS-tiekartta Missä mennään?

OPS-tiekartta Missä mennään? OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015. Ilmari Hyvönen

Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015. Ilmari Hyvönen Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015 Ilmari Hyvönen Digitalisaatio ja korkeakoulut Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat opetuksen ja tutkimuksen avulla sen tiedon ja osaamisen,

Lisätiedot