YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 99/2009/4 Dnro LSY-2005-Y-105 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 99/2009/4 Dnro LSY-2005-Y-105 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Suomijärven kunnostus, Karvia Karvian kunta HAKEMUS Karvian kunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Suomijärven kunnostukseen Karvian kunnassa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatiman ja päivätyn suunnitelman mukaan Suomijärven keskivedenkorkeutta nostetaan 24 cm:llä rakentamalla järven lasku-uomaan Suomijokeen pohjapato ja penger pohjapadon molemmille puolille. Lisäksi Suomijärveen laskevan Kattilajoen alaosaa perataan. Hakija on myös pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta veden alle jääviin sekä pohjapatoa, pengertä ja kuivatusojaa varten tarvittaviin alueisiin. SUUNNITELMA Vesistön yleiskuvaus Suomijärvi (FI ) kuuluu Natura verkostoon lintudirektiivin mukaisena linnuston kannalta merkittävänä alueena. Alue sisältyy lähes kokonaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Vahvistetussa seutukaava 1:ssä Suomijärvi on merkitty suojelualueeksi (SU1-9), joka on luonnonsuojelulainsäädännön nojalla muodostettu tai muodostetuksi tarkoitettu alue. Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Suomijärvellä ei ole vahvistettua yleiskaavaa. Suomijärven rannoilla ei ole vapaa-ajan asutusta eikä yksityisten rannanomistajien virkistyskäyttöä. Valtio on ostanut Suomijärven rantamaat lähes kokonaan luonnonsuojelutarkoituksiin. Suomijärven pinta-ala on 2,7 km 2 ja rantaviivan pituus 12,8 km. Järven keskisyvyys on noin 0,5 m, keskimääräinen vesitilavuus 1,25 milj. m 3 ja keskimääräinen viipymä noin 14 vrk. Suomijärven luusuassa vesistöalueen järvisyys on 6,9 % ja valuma-alueen pinta-ala 87 km 2. Suomijärvi on mataloitunut alueella aikaisemmin tehdyn vesistöjärjestelyn ja voimakkaan sedimentaation myötä. Järven umpeenkasvu on voimakasta, ja linnuille tärkeät avovesialueet ovat vähenemässä. Kesäisin valtaosa järvestä on vesikasvillisuuden peitossa. Umpeenkasvu ja kasvustojen muuttuminen ovat heikentäneet järven lintuvesiarvoa.

2 2 Suomijärven veden laatua ei ole tutkittu säännöllisesti. Mittaustuloksia on ajanjaksolta hajanaisesti. Suurin osa vesinäytteistä on otettu avovesikaudella, kesällä tai syksyllä. Suomijärven vesi on erittäin ruskeaa ja humuspitoista sekä ajoittain myös hapanta. Happitilanne on useimmilla mittauskerroilla ollut suhteellisen hyvä, mutta toisaalta myös selvää happivajausta on ajoittain esiintynyt. Ravinnepitoisuuksien perusteella Suomijärveä voidaan luonnehtia reheväksi. Levän määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on joillakin mittauskerroilla ollut suhteellisen korkea. Toisaalta veden tummuus ja happamuus todennäköisesti jonkin verran rajoittavat levätuotantoa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Suomijärven veden laatu on välttävä. Suomijärvestä on vedenkorkeushavaintoja melko vähän. Ylin tiedossa oleva havaittu vedenkorkeus Suomijärvellä on N ,49 m. Kattilajoen sillalla on asteikko, josta vedenkorkeushavaintoja on vuosilta 2001 ja Havaintoja ei ole talviajalta. Syksyllä 2002 havaittu alin vedenkorkeus Kattilajoen asteikossa oli N ,06 m. Pohjapadon vaikutusten selvittämiseksi Suomijärveen asennettiin automaattinen vedenkorkeuden tiedonkeruuyksikkö. Lisäksi yläpuoliseen Ojajärveen asennettiin vesiasteikko. Virtaamamittauksia on tehty vuosina 2002 ja 2003 järven lasku-uoman Suomijoen paalulla Suunnitellut rakenteet Suomijärven lasku-uomaan Suomijokeen paalulle rakennetaan pohjapato ja sen molemmille puolille penger. Penkereen harjan leveys on 4,0 m, luiskien kaltevuudet 1:2 ja harjan korkeus N ,80 m. Penger rakennetaan sen viereen kaivettavan kuivatusojan kaivumassoista. Penkereen pinta verhoillaan sen alta ja ojasta saatavalla pintamaalla, jossa on kasvillisuus jäljellä. Työ tehdään siten, että 100 m 2 :n pinta-alalle verhoillaan tasaisin välein viisi noin neliömetrin kokoista aluetta. Toimenpiteellä saadaan paikallinen kasvillisuus nopeammin takaisin penkereeseen. Pohjapadon keskelle tehdään alivirtausmuutosten pienentämiseksi alivirtaussyvennys, jonka leveys on 0,80 m. Pohjapadon harjan pituus on 14,80 m ja korkeus alivirtaussyvennyksen reunassa N ,35 m. Reunaluiskan juuressa padon harjan korkeus on N ,45 m. Reunaluiskat tehdään kaltevuuteen 1:2. Pato rakennetaan maarakenteisena pohjapatona ja siihen tulee tiivistyssydän. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:2 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:20. Pohjapadon rakentamisen seurauksena ylä- ja alavedenkorkeuksien ero on mitoitusvirtaamalla 0,06 m 3 /s 0,92 m. Korkeusero on niin suuri, että kalojen kulku vaikeutuu ilman erityistoimenpiteitä. Kalojen kulun turvaamiseksi padon alapuolinen luiska tehdään ns. kynnysrakenteena.

3 3 Kivikynnykset tehdään halkaisijaltaan 0,7 1,2 metrin kivistä, jotka juntataan aluskerroksena olevaan läpimitaltaan vähintään 0,30 m olevaan kiviheitokkeeseen. Kivien aiheuttama padotus muodostaa perättäisiä altaita. Kiviheitokkeeseen sekoitetaan täyttövaiheessa soraa ja hiekkaa siten, että kivien välit saadaan täytettyä. Tällöin kynnys ei jää kuivaksi alivesiaikana. Koska vedenpintojen välinen ero on 0,92 m, luiska on jaettu kuuteen kivikynnykseen. Kuudes sisältää edellä mainitun alivirtaussyvennyksen. Tällöin yhden kivikynnyksen vedenpinnan porrastukseksi tulee 0,15 m. Kattilajoen perkaus Suomijärveen laskevan Kattilajoen alaosaan on laskeutunut runsaasti lietettä, joka vaikuttaa joen vedenkorkeuteen. Sopimuksia kerättäessä Kattilajoen varrella olevat maanomistajat asettivat suunnitelman hyväksymisen ehdoksi Kattilajoen alaosan perkauksen. Vedenpinnan noston vaikutukset Suunnitellulla kaivutyöllä saadaan veden virtaus ohjattua myös järven reuna-alueille aikaisemmin kaivetun penkan taakse. Järven reuna-alueille johdetun veden virtaus pitää järven yläosaa paremmin avovetisenä alueena. Kattilajokea perataan paalulta 4+00 paalulle Tasausviivan korkeus on N ,30 m ja pohjan leveys 3,0 m. Kaivettavasta pääuomasta tehdään samoilla mitoitustiedoilla kaksi pistoa järven reuna-alueille. Kaivu tehdään talvella jään päältä ja massat ajetaan sopimuksen mukaiselle läjitysalueelle. Kaivumassoja tulee yhteensä m 3 ktr. Kaivu- ja läjityskustannukset ovat euroa. Suomijärven nykyiset ja suunnitellut tulevat vedenkorkeuksien keskija ääriarvot arvioituina vertailuvesistön avulla ovat seuraavat: Nykyinen Tuleva HW N ,38 m N ,48 m MHW N ,80 m N ,94 m MW N ,25 m N ,49 m MW weg ( ) N ,21 m N ,46 m MNW N ,10 m N ,39 m NW N ,99 m N ,28 m Suomijärven nykyiset ja suunnitellut tulevat laskennalliset lähtövirtaamien keski- ja ääriarvot ovat seuraavat: Nykyinen Tuleva HQ 10,66 m 3 /s 11,37 m 3 /s MHQ 5,76 m 3 /s 6,19 m 3 /s MQ 1,07 m 3 /s 1,07 m 3 /s MNQ 0,20 m 3 /s 0,19 m 3 /s NQ 0,05 m 3 /s 0,06 m 3 /s

4 4 Suunnitelman mukaisen vedenpinnan noston vaikutukset Suomijärven tilaan ovat suuria. Järven keskisyvyys, keskimääräinen viipymä ja vesitilavuus kasvavat merkittävästi. Vesitilavuus kasvaa lähes 1,8- kertaiseksi nykyiseen verrattuna. Yläpuolisen Ojajärven keskivedenkorkeus ei tämän hankkeen seurauksena muutu, mutta sen ylin vedenkorkeus nousee laskennallisesti 3 cm. Suomijärven luusuasta noin 500 m ylävirtaan päin on kynnys, joka vaikuttaa alivedenkorkeuksilla siten, että patopaikalla vedenkorkeus on huomattavasti alempana kuin järven avovesialueilla. Alivirtaamalla padon alaveden ja yläveden erotus välittömästi padon yläpuolella tulee olemaan 0,92 m. Vesitilavuuden lisääntymisellä on yleensä positiivinen vaikutus järven tilaan, veden laatuun ja lintujen elinolosuhteisiin. Järven happitilanne saattaa aluksi olla huono, kun veden alle jäävä kasvillisuus kuluttaa hajotessaan happea. Pitkällä aikavälillä happitilanne järvessä paranee ja myös kalojen elinolosuhteet paranevat. Talvella kalojen elinolosuhteet paranevat, kun pohjaan jäätymätön osuus järvessä lisääntyy. Suunnitellulla vedenpinnan nostolla on hyvät edellytykset parantaa Suomijärven virkistyskäyttöarvoa ja lisätä sen arvoa lintuvetenä. Kunnostuksen seurauksena avovesialueet laajenevat ja säilyvät pidempään. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatiman alustavan arvioinnin mukaan hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Suomijärven Natura alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Hankkeella on erittäin merkittävä myönteinen vaikutus lähes kaikkiin Suomijärven luontotyyppeihin ja lajeihin. Hanke saattaa vaikuttaa jossain määrin haitallisesti ainoastaan kurjen ja pikkulepinkäisen elinympäristöön. Keskivedenkorkeuden nousun johdosta veden alle jää pysyvästi 47,3 ha maa-aluetta, josta Metsähallitus valtion puolesta omistaa noin 47,1 ha. Metsähallituksen kanssa on sovittu hankkeen toteuttamisesta, rakenteiden tekemisestä sen maa-alueelle ja tarvittavista pysyvistä käyttöoikeuksista korvauksitta. Lisäksi hankkeesta aiheutuu alavilla alueilla maatalousmaan, metsämaan ja muun rantaalueen vettymistä yhteensä 70,76 ha:n suuruisella alueella. Suunniteltu vedenpinnan nosto tulee aiheuttamaan pohjapadon yläpuolella metsämaan vettymistä. Runsaasti puustoa tulee kuolemaan pystyyn, jos sitä ei korjata pois. Rantakiinteistöjen omistajien kanssa on tehty lähes 30 sopimusta hankkeen toteuttamisesta, läjityksistä, kulkuoikeuksista ja kertakaikkisista korvauksista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin euroa vuoden 2004 hintatasossa. Kustannusarvio sisältää vahingonkorvaukset, jotka ovat vahinkoarvion mukaan yhteensä noin euroa. Vahinkoarvio on laadittu kiinteistökohtaisesti.

5 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Karvian kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää. Pohjapadon vaikutuksia Suomijärven vedenkorkeuksiin on seurattava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus vedenkorkeuksien seuraamisen järjestämiseksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristökeskukselle. Työt on tehtävä välisenä aikana. 2) Yhtymä Koskinen Kauko ja Teuvo ja Luodetlahti Keijo Karvian kunnan Suomijärven kylässä sijaitsevan tilan Kullaanranta II RN:o 29:0 omistajana sekä Luodetkeidas Oy tilan vuokralaisena ovat vaatineet korvauksia hankkeen aiheuttamasta vahingosta. Yhtiö harjoittaa tilalla turvetuotantoa. Turvetuotantoalueen pinta-ala on noin 45 ha. Veden pinnan nostamisen vuoksi turpeen nostaminen vaikeutuu ja estyy. 3) AA Karvian kunnan Suomijärven kylässä sijaitsevan tilan Ojalahti RN:o 14:10 omistajana ja BB Karvian kunnan Suomijärven kylässä sijaitsevan tilan Lahti RN:o 14:11 omistajana ovat vastustaneet hakemusta. Veden nosto suunnitellulle tasolle aiheuttaa vettymisen ja veden nousun muistuttajien kiinteistöjen entisille pelloille eli nykyisin istutetuille metsäalueille ja johtaa puuston tuhoutumiseen sekä tekee kiinteistöt täysin arvottomiksi. Tilan Ojalahti RN:o 14:10 erillisenä palstana pohjoispuolella sijaitseva metsäalue on länsipuolella niin alavaa, että veden nosto tulee tuhoamaan siellä olevan puuston. Kiinteistöjen omistajat ovat aikanaan maksaneet veden pinnan alentamisesta aiheutuneista kustannuksista noin markkaa. Viimeiset maksut on suoritettu 1980-luvulla. Mikäli lupa myönnetään, muistuttajat ovat vaatineet korvausta tilan Ojalahti RN:o 14:10 osalta euroa, koska tämän kiinteistön arvo on euroa. Tilan Lahti RN:o 14:11 osalta on vaadittu korvausta euroa, koska tämän kiinteistön arvo on vähintään euroa. Muistuttajat ovat myös valmiit myymään kiinteistöt edellä mainituilla hinnoilla.

6 6 Ojalahden tilasta hankittu puuston arvio osoittaa, että siellä on nuoria taimikoita 4,1 ha ja nuoria kasvumetsiköitä 8 ha, joiden tuhoutumisen veden nosto tulee aiheuttamaan. Veden nosto tulee muutoinkin haittaamaan puuston kasvua. Vedenpinnan nostaminen tulee myös aiheuttamaan Ojalahden tilan osalta rantarakennusoikeuden estymisen. Muistuttajat ovat vaatineet edunvalvonnasta aiheutuneet kustannukset korvattaviksi täysimääräisesti laillisine korkoineen. 4) CC Karvian kunnan Suomijärven kylässä sijaitsevien tilojen Tamminiemi RN:o 9:8 ja Isänmaa RN:o 12:7 omistajana sekä Teuvo Koskinen alaikäisten lastensa DD, EE ja FF edunvalvojana ja näiden kanssa yhdessä omistamansa Karvian kunnan Suomijärven kylässä sijaitsevaan tilaan Uusimoisio RN:o 1:49 kuuluvan määräalan omistajana on vaatinut korvausta hankkeen aiheuttamasta vahingosta. Aikaisemmassa Suomijärven vedenpinnan nostosuunnitelmassa Ojajoen vedet olisi ohitettu Suomijärvestä, jolloin muistuttajien tiloille ei olisi syntynyt haittoja. Nykyisessä suunnitelmassa haitat maanomistajille ovat suurempia. Lähes ainoana edunsaajana on valtio luonnonsuojeluarvon paranemisena. Maanomistajille maksettavista oikeutetuista korvauksista ei tule tässäkään tapauksessa tinkiä. Muistuttajat ovat vaatineet peltojen osalta korvausta nostettavaksi 30 % hankearviossa esitetystä sillä perusteella, että turvepelloilla tapahtuu turpeen kulumista ja tiivistymistä, jolloin maanpinta tulee tulevaisuudessa olemaan alempana merenpinnasta kuin nykyisin. Näin haitta-alue laajenee ja nykyiselläkin alueella haitta pahenee. Metsien osalta muistuttajat ovat vaatineet korvausta 21 ha:n suuruiselta alueelta 500 euroa hehtaarilta, yhteensä euroa. Kyseiset alueet ovat Ojajoen rantasoita, joiden korkeus on hyvin lähellä nykyisiä vedenpinnan tasoja ja jotka painuvat ojituksen, maatumisen ja metsätalouskäytön vuoksi. Alueilla on jo hyvin kasvavat nuoret kasvatusmetsät, joiden kasvuun hankkeen aiheuttama pohjaveden nousu vaikuttaa haitallisesti. Maapohjan arvon alenemisen lisäksi jää saamatta osin myös odotettavissa oleva nykypuuston odotusarvo puiden järeyskehityksen hidastuessa. Myös puunkorjuu alueella vaikeutuu pohjaveden nousun vuoksi. Lisäksi alueen turvevarojen käyttöönotto vaikeutuu. Suometsätieteellisten tutkimusten mukaan suon pinta laskee ojituksen jälkeen jopa 40 cm ja lasku jatkuu hitaampana myös myöhemmin. Kunnostusojituksissa tulisi pyrkiä 120 cm:n ojasyvyyksiin. Nyt esitetty hanke estää optimaalisen metsänkasvatuksen. Muistuttajat ovat vaatineet korvauksia korotettavaksi elinkustannusindeksin kehityksen mukaisesti korvausten maksupäivään asti. 5) GG Karvian kunnan Suomijärven kylässä sijaitsevan tilan Luodetranta RN:o 14:5 omistajana ja HH ovat todenneet, että Ojajärvessä ei saa vedenpinta nousta nykyisestä, koska muistuttajilla on alavia ojitettuja metsäalueita, jotka laskevat Ojajokeen.

7 7 Muistutuksen täydennys 2) Yhtymä Koskinen Kauko ja Teuvo ja Luodetlahti Keijo sekä Luodetkeidas Oy ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan kirjelmässä todenneet, että he eivät hyväksy mitään toimenpiteitä vedenkorkeuden muuttamiseksi, ennen kuin käytössä on yksiselitteiset tiedot mahdollisesta haitasta. Hakijan selitys Hakija on todennut 2) Yhtymä Koskinen Kauko ja Teuvo ja Luodetlahti Keijo sekä Luodetkeidas Oy:n muistutuksesta, että osa kyseisestä turvetuotantoalueesta on jo nyt niin alavaa, että sen hyödyntämiseen on käytettävä pumppaamoa. Pumppaamon rakentaminen on välttämätöntä, vaikka Suomijärven pohjapatoa ei rakennettaisikaan. Hakija on katsonut, että vahinkoarvion mukainen korvaus on riittävä. Muistutuksen täydennykset Hakija on todennut 3) AA:n ja BB:n muistutuksesta, että muistuttajien haittakorvausvaatimus on kohtuuton. Hakijan näkemys on, että kyseisen tilan kohdalla vahinkojen korvausperusteet ovat samat kuin muilla vastaavilla tiloilla. Hakija on todennut 4) CC, DD, EE ja FF:n muistutuksesta, että kyseisten tilojen kohdalla vahinkojen korvausperusteet ovat samat kuin muilla vastaavilla tiloilla ja haittakorvaus on riittävä. Hakija on todennut 5) GG ja HH:n muistutuksesta, että yhden tilan osalta mitoitettuja korvauksia ei voida muuttaa. Vahinkoarvion mukainen korvaus on riittävä. 2) Yhtymä Koskinen Kauko ja Teuvo ja Luodetlahti Keijo sekä Luodetkeidas Oy ovat toimittaneet ympäristölupavirastoon Geologian tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen Suomijärven pinnan nostosta johtuvasta tuotantokelpoisen turpeen mahdollisesta vähenemisestä Karvian Loukaskeitaalla tilan Kullaanranta II RN:o 29:0 turvetuotantoalueella. Selvityksessä on todettu, että Ojajoen ja samalla Suomijärven todellinen korkeus merenpinnasta ei voi olla yli 141 m. Mikäli virallinen keskivedenkorkeus pitää paikkansa, suon pohjoispää olisi tällä hetkellä suurin piirtein Ojajoen pinnan tasalla eikä vähintään metriä ylempänä. Mikäli Suomijärven pintaa nostetaan sen virallisesta keskivedenkorkeudesta 24 cm, vesi nousisi todennäköisesti lähelle nykyisen tuotantoalueen pintaa, koska sen nykyinen pinta on pohjoisosassa todennäköisesti noin 142 metrin tasossa tai jopa sen alla. Tällöin käyttökelpoisen turpeen vähenemä olisi noin 25 ha:n alueella arviolta 0,13 milj. suo-m 3. Oletuksena on, että ojan vesipinnan ja turvekentän pinnan minimiero on vähintään 0,5 m ja ojasta on oltava jonkinasteinen vietto kohti Suomijärveä.

8 8 Mikäli 24 cm:n nosto tehdään Suomijärven nykyisestä todellisesta keskivedenkorkeudesta, vaikutus turvetuotantoalueella jää vähäiseksi olettaen, että Suomijärven pinnan ja Ojajoen pinnan todellinen ero on laskuojan kohdalla noin 50 cm. Luotettavien laskelmien laatimiseksi tulisi määrittää Suomijärven nykyinen todellinen keskivedenkorkeus ja samalla Ojajoen vedenpinnan keskikorkeus tuotantoalueelta tulevan laskuojan kohdalla. Lisäksi on selvitettävä, onko Suomijärven pintaa tarkoitus nostaa 24 cm nykyisestä todellisesta keskikorkeudesta vai virallisesta teoreettisesta keskikorkeudesta. Siksi esitettyjä tuotantokelpoisia turvevara- ja muita laskelmia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Muistuttajat ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan kirjelmässä ilmoittaneet, että he eivät hyväksy toimenpiteitä Suomijärven vedenkorkeuden muuttamiseksi. Mikäli lupa myönnetään, muistuttajat ovat vaatineet kirjelmässä esitetyn laskelman perusteella korvausta turvetuotannolle aiheutuvasta haitasta euroa lisättynä mahdollisilla indeksikorjausmuutoksilla sekä korko-, mittaustoimenpide- ja edunvalvontakuluilla. Elias ja Kaija Erämaan sekä Eräluodet ay:n muistutus 6) II ja JJ sekä Eräluodet avoin yhtiö ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan muistutuksessa todenneet, että hanke aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä kasvutappioita heidän metsäpalstallaan tai jopa tappaisi puuston, jonka juuret jäävät veden alle. Muistuttajat ovat vaatineet täyden korvauksen aiheutuvasta vahingosta. Hakijan selitys Hakija on todennut 2) Yhtymä Koskinen Kauko ja Teuvo ja Luodetlahti Keijo sekä Luodetkeidas Oy:n muistutuksen täydennyksistä ja 6) II ja JJ:n sekä Eräluodet avoimen yhtiön muistutuksesta, että mikäli korvausvaatimuksiin myönnytään, hanketta ei ole mahdollista toteuttaa. Suomijärven tuleva keskivedenkorkeus on suunnitelman mukaan N ,49 m. Tilan Kullaanranta II RN:o 29:0 turvetuotantoalue sijaitsee siten, että sen laskuoja yhtyy Ojajokeen noin 600 m Suomijärven yläpuolella. Ojajoen vedenkorkeus on laskuojan kohdalla noin 4 cm ylempänä kuin Suomijärvessä. Ojajoesta turvetuotantoalueen alavimpaan kohtaan on matkaa myös noin 600 m. Jos oletetaan, että vedenpinnan kaltevuus on tällä matkalla sama 4 cm, niin tuleva keskivedenkorkeus turvetuotantoalueen alavimmassa paikassa on N ,57 m. Turvetuotantoalueen korkeudet on vaaittu vuoden 2004 alussa, jolloin alin korkeus oli N ,72 m. Turvetuotantoa on jatkettu sen jälkeen, joten nykyinen korkeustaso on mitattua alempana. Turvetuotantoalueen alavimpien kohtien kuivavara on keväällä 2004 tehtyjen mittausten perusteella 0,2 0,4 m. Muistutuksen liitteenä olevan Geologian tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan suositel-

9 Töidenaloittamislupahakemuksen peruutus YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 9 tava keskimääräisen vesipinnan ja tuotantoalueen pinnan ero on yksi metri ja sen pitäisi olla vähintään puoli metriä. Vahinkoarviossa vahinkoalue on rajattu siten, että se ulottuu noin metrin arvioitua keskivedenkorkeutta ylemmäksi. Kyseisellä turvetuotantoalueella vahinkoalueen suuruinen ala vaatisi pumppaamon käyttämistä jo tällä hetkellä. Pumppaamon rakentaminen on tarpeellista, vaikka vedenpintaa ei nostettaisi. Vedenpinnan nostosta aiheutuva nostokorkeuden keskimääräinen lisäys on 0,20 m. Pumppaamon mitoituksessa lähtökohtana on, että turvetuotantoalueen ulkopuolelta tulevia vesiä ei pumpata, vaan ne johdetaan eristysojia käyttämällä pumppaamon ohi. Hakijan esittämän laskelman mukaan nostokorkeuden lisäyksestä aiheutuva pumppauksen lisäkustannus on yhteensä 263 euroa seuraavan 20 vuoden aikana. Hakija on ilmoittanut osallistuvansa 270 euron kertakaikkisella korvauksella pumppauksen lisäkustannuksiin. Hakija ei muuta suunnitelman vahinkoarviossa esitettyjä vahinkoperusteita. Kaikkien pelto- ja metsäkuvioiden vahingot on arvioitava samoilla perusteilla. Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa pohjapadon rakennustyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakija on peruuttanut hakemuksensa töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Töidenaloittamislupaa koskevan hakemuksen käsittely jätetään sikseen, koska hakija on peruuttanut hakemuksen tältä osin. Ympäristölupavirasto myöntää Karvian kunnalle luvan Suomijärven kunnostukseen rakentamalla järven lasku-uomaan Suomijokeen pohjapato penkereineen ja kuivatusoja sekä perkaamalla Suomijärveen laskevan Kattilajoen alaosaa hakemukseen liitetyn, päivätyn ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatiman suunnitelman mukaisesti Karvian kunnassa. Suomijärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on arviolta N ,25 m, tulee pohjapadon rakentamisen jälkeen olemaan N ,49 m. Ympäristölupavirasto myöntää Karvian kunnalle pysyvän käyttöoikeuden pohjapatoa varten tarvittavaan noin 250 m 2 :n suuruiseen alueeseen yhteisestä vesialueesta RN:o 876:3 ja vedenpinnan noston vuoksi vesialueeksi muuttuvaan tilaan Järvenpää RN:o 3:40 kuu-

10 10 luvaan noin 0,14 ha:n suuruiseen maa-alueeseen Karvian kunnan Suomijärven kylässä. Ympäristölupavirasto määrää veden alle jäävästä maa-alueesta sekä vettymisvahingoista maksettavaksi korvaukset lupamääräyksessä 8) siltä osin, kuin niistä ei ole sovittu asianomaisten kanssa. Veden alle jäävän maa-alueen korvauksessa on otettu huomioon vesilain 11 luvun 6 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Suomijärven lasku-uomaan Suomijokeen rakennetaan pohjapato ja padon molemmille puolille penger ja kuivatusoja suunnitelman liitteenä olevan, päivätyn asemapiirroksen nro 3, mittakaava 1:1 000, osoittamaan paikkaan ja suunnitelman liitteenä olevien, päivättyjen tasokuvapiirustuksen nro 6 sekä leikkauspiirustusten nrot 6.1 ja 6.2, mittakaavat 1:200 ja 1:100, mukaisesti. Pohjapadon harjan pituus on 14,80 m ja korkeus alivirtaussyvennyksen reunassa N ,35 m. Reunaluiskan juuressa padon harjan korkeus on N ,45 m. Reunaluiskien kaltevuus on 1:2. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:2 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:20. Penkereen harjan leveys on 4,0 m, luiskien kaltevuudet 1:2 ja harjan korkeus N ,80 m. 2) Kattilajoen alaosaa perataan paalulta 4+00 paalulle 8+00 suunnitelman liitteenä olevan, päivätyn asemapiirroksen nro 3.1, mittakaava 1:2 500, mukaisesti. Tasausviivan korkeus on N ,30 m ja pohjan leveys 3,0 m. Kaivettavasta pääuomasta tehdään samoilla mitoitustiedoilla kaksi pistoa järven reuna-alueille. 3) Pohjapadon Suomijärven puolelle yleisölle helposti päästävään paikkaan on tehtävä vedenkorkeusasteikko. 4) Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja siten, ettei vettä tarpeettomasti padoteta. Työt on tehtävä välisenä aikana. 5) Luvan saajalla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovituille alueille. Töiden valmistuttua työpadot ja maanomistajien vaatimuksesta työmaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon. 6) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7) Luvan saajan on pidettävä pohjapato ja muut rakenteet suunnitelman mukaisessa kunnossa.

11 11 8) Luvan saajan on maksettava, mikäli ei toisin sovita, myönnetystä pysyvästä käyttöoikeudesta sekä maa-alueiden vettymisestä jäljempänä sanotut kertakaikkiset korvaukset Karvian kunnan Suomijärven kylässä sijaitsevien tilojen omistajille. Korvaukseen sisältyy vesialueeksi muuttuvan maa-alueen osalta vesilain 11 luvun 6 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Tietoverkossa olevasta päätöksestä on poistettu omistajatiedot ja korvaussummat Tila Jokivarsi RN:o 1:55 Ojaneva RN:o 1:56 Suomilammi RN:o 1:20 Matalamäki RN:o 3:3 Uusihaavisto RN:o 3:14 Lamminmäki RN:o 3:15 Uunonmaa RN:o 3:35 Järvenpää RN:o 3:40 Haavisto RN:o 3:54 Kerttu-Orvokki RN:o 3:50 Tamminiemi RN:o 9:8 Isänmaa RN:o 12:7 Ojalahti RN:o 14:10 Lahti RN:o 14:11 Luodet RN:o 14:13 Luodetranta RN:o 14:5 Kullaanranta II RN:o 29:0 Ilmoitettu omistaja Veden alle, ha Vettyvä, ha Korvaus, euroa 1,15 0,10 0,99 2,05 0,61 0,95 0,66 0,14 1,12 2,95 0,19 4,30 0,10 0,29 0,13 1,82 0,32 3,15 Hakijan on maksettava, mikäli ei toisin sovita, kertakaikkisena korvauksena Luodetkeidas Oy:lle turvetuotantoalueen kuivatuksen pumppauskustannusten lisääntymisestä 270 euroa.

12 12 Edellä sanotut korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vesilain 11 luvun 15 :n mukaista tallettamista ei korvattavien etujen vähäisyyden vuoksi tarvitse suorittaa. Eräpäivästä lähtien korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 9) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 10) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Suomijärven vedenkorkeuksiin ja tilaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeutta tai etua ne saattavat koskea. 11) Mikäli suunnitelman mukaiset vedenkorkeudet eivät havaintojen mukaan toteudu, pohjapadon rakennetta on muutettava Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että suunnitelman mukaiset tavoitteelliset vedenkorkeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. 12) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. 13) Luvan saajan on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

13 13 14) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Perustelut Luvan myöntäminen Suomijärvi kuuluu Natura verkostoon lintudirektiivin mukaisena linnuston kannalta merkittävänä alueena. Alue sisältyy lähes kokonaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan mukaiseen luonnonsuojelualueeseen. Järven umpeenkasvu on voimakasta, ja linnuille tärkeät avovesialueet ovat vähenemässä. Umpeenkasvu ja kasvustojen muuttuminen ovat heikentäneet järven lintuvesiarvoa. Kunnostuksen seurauksena avovesialueet laajenevat ja pysyvät avoimena entistä pidemmän ajan. Vesitilavuuden lisäys parantaa järven tilaa, veden laatua sekä lintujen ja kalojen elinolosuhteita. Vedenpinnan nostaminen parantaa Suomijärven virkistyskäyttöarvoa ja lisää sen arvoa lintuvetenä. Hankkeesta saatavan hyödyn rahallista arvoa ei voida arvioida. Hankkeen seurauksena noin 0,14 ha maa-alueesta muuttuu vesialueeksi yhdellä rantatilalla, jonka omistajat eivät ole tehneet sopimusta hankkeen toteuttamisesta. Hanke aiheuttaa myös vettymishaittaa alavilla pelto- ja metsämailla sekä turvetuotantoalueella. Hankkeesta aiheutuvien, ennalta arvioitavissa olevien vahinkojen vahingonkorvausten määrä on yhteensä noin euroa sisältäen korvaukset niiden tilojen osalta, joista luvan saaja on sopinut asianomaisten kanssa. Hankkeesta saatava hyöty erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Suomijärven (FI ) Natura alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Käyttöoikeudet Vahingot ja haitat Pysyvä käyttöoikeus vesilain nojalla tarvitaan pohjapadon alle jäävään vesialueeseen sekä veden alle jäävään maa-alueeseen siltä osin, kuin niistä ei ole sovittu asianomaisten kanssa. Tarvittavien alueiden pinta-alasta 99,7 % on sovittu. Ympäristölupavirasto viittaa edellä kohdassa Luvan myöntäminen sanottuun ja toteaa, että Suomijärven merkittävä luonnonsuojelullinen arvo huomioon ottaen hanke on yleisen tarpeen vaatima ja käyttöoikeus tarvittaviin alueisiin voidaan myöntää vesilain 2 luvun 8 :n nojalla. Ympäristölupavirasto hyväksyy luvan saajan esityksen korvausperusteista ja yksikköhinnoista. Ympäristölupavirasto määrää maksettavaksi korvaukset veden alle jäävästä maa-alueesta ja vettymisvahingosta niille kiinteistöjen omistajille, jotka eivät ole tehneet sopi-

14 14 musta hankkeen toteuttamisesta, sekä pumppauskustannusten lisääntymisestä turvetuotantoa harjoittavalle yhtiölle luvan saajan esityksen mukaisesti. Vesialueeksi muuttuvan maa-alueen osalta korvaus määrätään maksettavaksi puolitoistakertaisena. Pysyvästä käyttöoikeudesta ei määrätä maksettavaksi korvausta Suomijärven kylän yhteisen vesialueen RN:o 876:3 osalta, koska sille hankkeesta aiheutuva hyöty on suurempi kuin käyttöoikeuden myöntämisestä aiheutuva vahinko. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 8 ja 11 sekä 11 luvun 3, 5, 6, 14, 14 a ja 15 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto ottaa 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto viittaa edellä perusteluissa sanottuun ja hylkää 2) Yhtymä Koskinen Kauko ja Teuvo ja Luodetlahti Keijo sekä Luodetkeidas Oy:n, 3) AA:n ja BB:n, 4) CC, DD, EE ja FF:n ja 6) II ja JJ:n sekä Eräluodet avoimen yhtiön korvausvaatimukset enemmälti ja vaatimukset hakemuksen hylkäämisestä. Ympäristölupavirasto hylkää 3) AA:n ja BB:n vaatimuksen edunvalvontakulujen korvaamisesta korkoineen, koska vesilain 16 luvun 27 :n mukaan asianosaiset vastaavat omista kuluistaan ympäristölupavirastossa eikä muistuttajilla ole ollut tarpeen ryhtyä asiassa erityisiin toimenpiteisiin eikä kulujen korvaamiseen ole muutoinkaan erityistä syytä. Ympäristölupavirasto toteaa 5) GG ja HH:n muistutuksesta, että hankkeella ei ole vaikutusta Ojajärven vedenkorkeuteen. GG:lle määrätään maksettavaksi korvaus lupamääräyksessä 8). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 984,50 euroa. Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan pohjapatoa, jolla padotetaan vesialuetta yli 0,5 km 2 4 km 2, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Maksua on korotettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Johanna Juvonen Heikki Penttinen Esko Vähäsöyrinki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Johanna Juvonen. JJ/sl

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.