SAMASSA VENEESSÄ. Suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAMASSA VENEESSÄ. Suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta"

Transkriptio

1 K I R K O N S O S I A A L I F O O R U M I N J U L K I L A U S U M A SAMASSA VENEESSÄ Suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta

2 KIRKON SOSIAALIFOORUMIN JÄSENET Lemmetyinen, Antti, johtaja, Helsingin Diakonissalaitos, Kirkon Sosiaalifoorumin puheenjohtaja Arola, Pauliina, toiminnanjohtaja, Crisis Management Initiative ry Askola, Irja, hiippakuntasihteeri, Espoon hiippakunta Björklund, Liisa, toimittaja, Kotimaa Blåfield, Antti, toimittaja, Helsingin Sanomat Ewalds, Helena, johtaja, Porvoon perheasiain neuvottelukeskus Heikkilä, Matti, ylijohtaja, Stakes Hiilamo, Heikki, johtaja, Kirkkohallitus / Diakonia- ja yhteiskuntatyö Huhta, Simo, johtaja, Kirkkopalvelut ry Kalpala, Asmo, pääjohtaja, Tapiola-ryhmä Kantanen, Marja, yhteiskunnallisten kysymysten sihteeri, Kirkkohallitus / Diakonia ja yhteiskuntatyö Kuusimäki, Kalle, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry Kuuskoski, Eeva, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuvaja, Sari, viestinnän kouluttaja ja asiantuntija, Kirkon Sosiaalifoorumin koordinaattori Liimatainen, Reijo, kirkkoherra, Vantaan Hakunilan seurakunta Lundán, Reko, kirjailija, ohjaaja Marjanen, Jaana, kirkkoherra, Kuopion Puijon seurakunta Mäkinen, Tuula, diakoni, Helsingin Kallion seurakunta Mäntysaari, Mikko, sosiaalityön professori, Jyväskylän yliopisto Niemelä, Jorma, rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Saari, Juho, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkola, Juhani Walldén, Helena, johtokunnan jäsen, OKO 2

3 SAMASSA VENEESSÄ suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta SISÄLTÖ Esipuhe...4 Johdanto...5 Kultainen sääntö hyvinvointimallin moraalisena perustana...6 Auttamisen eetosta etsimässä...8 Globaali hyvinvointivisio...9 Lunastamattomia lupauksia...10 Sosiaaliturvajärjestelmän kritiikkiä...11 Epävakaa aika kaipaa tasapainottavia voimia...13 Eettisellä kasvatuksella välinpitämättömyyden kimppuun...14 Julkinen hyvinvointivastuu...16 Yritysten vastuu...16 Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt...18 Yhteenveto

4 ESIPUHE Vuoden 2002 lopussa Kirkkopalvelut asetti Kirkon Sosiaalifoorumin, jonka jäsenet edustavat yhteiskunnan eri osa-alueita, kuten julkista hallintoa, tutkimusja talouselämää, kirkkoa ja kansalaisjärjestöjä. Foorumin tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnan eri osa-alueiden asiantuntijoiden ja kirkon toimijoiden keskusteluyhteyttä. Toimeksiannossa foorumin tehtävä määriteltiin melko yleisesti: Foorumin tehtävänä on seurata erityisesti yhteiskunnallista arvokeskustelua, osallistua siihen ja pyrkiä vaikuttamaan alan päätöksentekoon muun muassa julkisuutta hyväksikäyttäen. Vuoden 2003 aikana foorumi kokoontui kolme kertaa. Ensimmäisessä tapaamisessa pohjustettiin foorumin toimintaa keskustelemalla syrjäytymisuhan alaisista väestöryhmistä, kirkon roolista ja Kirkon Sosiaalifoorumin työtavoista ja tavoitteista. Toukokuussa 2003 foorumi vieraili Helsingin Diakonissalaitoksessa. Teemana oli huostaan otettujen lasten tilanne ja tulevaisuudennäkymät. Kolmannen tapaamisen aiheena oli pitkäaikaistyöttömyys. Tämän vuoden viimeisen kokoontumisen yhteydessä foorumi julkisti myös työttömyyttä koskevan kannanoton. Vuoden 2004 kokoontumisissa käsiteltiin erityisesti yritysten yhteiskuntavastuun ulottuvuuksia sekä pohjustettiin Kirkon Sosiaalifoorumin jatkotyöskentelyä. Ensimmäinen Kirkon Sosiaalifoorumi asetettiin kaksivuotiskaudeksi Foorumi on päättänyt tuottaa kauden aikana käytyjen keskustelujen ja jaettujen kokemusten pohjalta laaditun puheenvuoron nostaakseen julkiseen keskusteluun eräitä tärkeiksi kokemiaan, erityisesti suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointia käsitteleviä teemoja. Puheenvuoro julkaistaan seminaarin yhteydessä Oulun Kirkkopäivillä toukokuussa SAMASSA VENEESSÄ suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta on suunnattu kaikille niille, jotka pohtivat suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta. Pamfletin tarkoituksena on haastaa yhteiskunnan päättäjät pohtimaan suomalaisen hyvinvointimallin moraalista perustaa. Moraalinen perusta rakentuu niistä eettisistä arvoista, jotka ovat yhteiskunnan kannalta luovuttamattomia ja jotka tekevät elämän elämisen arvoiseksi. On löydettävä välineitä arvioida suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia etiikan näkökulmasta ja kiinnitettävä erityinen huomio siihen, mitä muutos tarkoittaa ihmiskäsityksen ja ihmisarvon kannalta. Kirjoittamistyöhön ovat osallistuneet Liisa Björklund, Heikki Hiilamo, Kalle Kuusimäki, Sari Kuvaja, Antti Lemmetyinen, Jorma Niemelä ja Juho Saari. Käsikirjoituksia ovat kommentoineet Kirkon Sosiaalifoorumin jäsenet. 4

5 JOHDANTO Kirkon Sosiaalifoorumi on toimintakautensa aikana käsitellyt monenlaisia teemoja. Pohjoismaisen ja suomalaisen hyvinvointimallin haasteet ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus ovat kuitenkin nousseet esiin lähes kaikissa tapaamisissa tavalla tai toisella. Globaalin markkinatalouden aikana yhteiskunnan toimintaa on keskitytty arvioimaan kilpailukyvyn, talouden tehokkuuden ja kansalaisten kannustamisen näkökulmista. Erilaisia kannustinjärjestelmiä virittelemällä on pyritty luomaan tasavertaisuutta, joka perustuu ihmisten kykyyn osallistua työmarkkinoille. Hyvinvointivaltion murrosaikana käydyssä yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa ihmisarvon ja hyvän elämän käsitteet ovat jääneet taustalle. Perhe- ja sukuyhteydet ovat tutkimusten mukaan edelleen suomalaisten tärkein sosiaalinen tukiverkosto. Silti hyvinvointivaltion ja sen tarjoamien palvelujen välttämättömyys tunnustetaan laajalti. Palveluja arvostetaan ja ne halutaan säilyttää. Hyvinvointivaltio ja -yhteiskunta ovat kuitenkin murrosvaiheessa. Erityisesti talouden globalisoituminen ja muuttuvat hoivasuhteet pakottavat uudistamaan hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja rahoitusta. Muutoksen tarvetta ei voi väistää eikä kieltää. Hyvinvointiyhteiskunnan kolme ulottuvuutta julkinen sektori, talouselämä ja kansalaisyhteiskunta toimivat vuorovaikutuksessa ja ovat toisistaan riippuvaisia. Elävä ja toimiva kansalaisyhteiskunta luo hyvinvointiyhteiskunnan edellytykset, mutta julkisen sektorin on huolehdittava keskeisistä hyvinvointipalveluista. Niitä ei voi korvata kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen palveluilla tai seurakuntien diakoniatyöllä. Toimiakseen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee dynaamista, innovatiivista ja osaamiseen perustuvaa taloutta. Sosiaalisen eheyden yhteiskunnassa luottamus ja vuorovaikutus rakentavat sosiaalista pääomaa, josta myös talouselämä hyötyy. 5

6 KULTAINEN SÄÄNTÖ HYVINVOINTIMALLIN MORAALISENA PERUSTANA Pohjoismaat olivat niiden maiden joukossa, jotka ensimmäisinä alkoivat kehittää kansalaisilleen universaaleja etuuksia, kunnallisia terveys- ja sosiaalipalveluja sekä yhteiskunnan kustantamaa laajaa ja kaikille avointa koulutusjärjestelmää. Yhteinen arvopohja, yhteiskunnan vakaus ja yhteisyys sekä olosuhteet, joissa talouden säätely oli mahdollista, loivat edellytyksiä hyvinvointisopimukselle, jossa kaikki tarvitsevat, kaikki maksavat ja kaikki hyötyvät. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin keskeisinä eettisinä arvoina ja ohjaavina periaatteina ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja universaalisuus: kaikkien ihmisten perusturvasta huolehditaan, ja tämä turvaaminen on ensisijaisesti valtion ja kuntien eli niin kutsutun julkisen sektorin hyvinvointivaltion tehtävä. Turvan piiriin on otettava nekin, jotka eivät maksa sen enempää veroja kuin vakuutusmaksujakaan. Hyvinvointivaltion pitää taata kaikille ei vain hengissä pysyminen, vaan myös ihmisarvoinen elämä. Sosiaaliturva katetaan yhteiseen kassaan kerätyillä maksuilla ja veroilla. Kuvatut periaatteet syntyivät Suomeen niin sanotulla hyvinvointivaltion kultakaudella eli ja 1980-luvuilla. Sosiaalipolitiikan tavoitteena oli luoda tasa-arvoa eri sosioekonomisten ryhmien sekä sukupuolten välillä luvun syvä lama pakotti arvioimaan etuus- ja palvelutasoa uudelleen ja mahdollisti merkittävätkin sosiaalipolitiikan pitkän aikavälin kestävyyden turvaavat uudistukset. Samalla kuitenkin ylivelkaantuneiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähti kasvuun. Varallisuus- ja tuloerot kasvoivat. Nyt lamavuodet ovat takana. Silti köyhyys ei ole poistunut maastamme. Liian monet Suomessa voivat huonosti. Väestöryhmien ääripäät etääntyvät: köyhyys on lisääntynyt, rikkaiden varallisuus kasvanut. Poliittiset päätökset nojaavat keskiarvoihin, mutta keskiarvot eivät kerro koko totuutta. Jos tarkentaa katseensa vain keskiarvoihin, reuna-alueet hämärtyvät. Kokonaiskuvan saamiseksi on laajennettava kuvakulmaa. 6

7 Hyvinvointivaltioajattelun taustalla olevat arvot eivät toteudu kaikissa tilanteissa eivätkä kaikkien yksilöiden kohdalla. Yhteiskuntamme ei ole kyennyt poistamaan köyhyyttä eikä estämään tiettyjen väestöryhmien elämäntilanteen huononemista. Turvajärjestelmässä on aukkoja, joita kansalaisjärjestöt, kirkko, omaiset ja ystävät ovat pyrkineet tai joutuneet paikkaamaan. Luterilaisen etiikan näkökulmasta niin kutsuttu kultainen sääntö kiteyttää yhteiskunnan ja hyvinvointimallin moraalisen perustan: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt. 7:12). Tämä laajalti tunnustettu eettinen periaate esiintyy eri muodoissaan eri kulttuureissa; Martti Luther kutsui sitä koko maailman laiksi. Kultaista sääntöä voi pitää etiikan ja yhtä lailla sosiaalipolitiikan yleisenä koetinkivenä: miltä tämä päätös tai ratkaisu minusta tuntuisi ja minulle merkitsisi, jos eläisin kyseisessä tilanteessa, esimerkiksi asunnottomana? Kultaisen säännön noudattaminen rakentaa vastavuoroisuutta ja luottamusta sekä sitouttaa yksilöt, yhteisöt, yritykset ja julkisen sektorin yhteisvastuuseen. TASA-ARVO, OIKEUDENMUKAISUUS JA UNIVERSAALISUUS OVAT HYVINVOINTIMALLIN LUOVUTTAMATTOMIA ARVOJA ARVOT EIVÄT TOTEUDU KAIKKIEN YKSILÖIDEN KOHDALLA EIVÄTKÄ KAIKISSA TILANTEISSA KAIKKI, MINKÄ TAHDOTTE IHMISTEN TEKEVÄN TEILLE, TEHKÄÄ TE HEILLE (MATT. 7:12) 7

8 AUTTAMISEN EETOSTA ETSIMÄSSÄ Eettisillä arvoilla on jokaisessa yhteiskunnassa oma aate- ja syntyhistoriansa. Näin rakentunut kulttuuripääoma voi helposti myös muuttua. Aatehistorian näkökulmasta elämme kulttuurissa, jonka perinne kantaa mukanaan keskenään jännitteisiä, eri aikoina syntyneitä aineksia, arvojärjestelmiä. Yksi tällainen, voimakkaasti nykyistä keskustelua ohjaava jännite vallitsee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden arvokäsitysten välillä. Lähimmäisestä välittämiseen liittyvillä arvoilla ja köyhimmät ja huono-osaisimmat huomioivalla moraalilla on ollut keskeinen merkitys, kun Suomeen on luotu pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Tehokas, rationaalinen järjestelmä ei poista moraalisia ongelmia. Moraalinen harkinta uinahtaa helposti. Arvopohja voi kuihtua nopeastikin, ellei sitä jatkuvasti arvioida ja lujiteta. Rationaalisten ja järjen käyttöä korostavien ihmisten omaatuntoa on koko ajan herkisteltävä ja puhuteltava. Pelkkä järki ei selvitä kaikkea eikä järjen käyttö välttämättä johda yhteistä hyvää tukeviin ratkaisuihin. Ihminen ei siis automaattisesti toimi luonnollisen lain mukaan. Heikkojen auttamisen eetos ohjaa tekoja vain satunnaisesti, ei säännönmukaisesti. Tämä eetos on aarre saviastiassa ja se voidaan menettää nopeastikin. Kilpailuun pyrkivä järki voi ruhjoa sen. Jonkinlainen liitto tai yhteys järkevyyden ja moraaliperinteen välillä tietenkin tarvitaan. Poliittiset ratkaisut täytyy perustella järkevästi. Arvoille ja niiden toteuttamiselle löytyy myös järkeviä perusteita, vaikka itse arvomaailma ei olisikaan syntynyt näistä perusteista. Yhteiskunta ja yhteisöt tarvitsevat eräänlaisen eettisen infrastruktuurin, rehellisyyden, ahkeruuden ja toisiin luottamisen kulttuurin. Auttamisen ja solidaarisuuden kulttuuri voidaan menettää nopeastikin, jos sitä ei jatkuvasti ja päämäärätietoisesti edistetä. Tämä edellyttää yhteiskunnassa keskustelua eettisistä kasvatustavoitteista. 8 JÄRJEN KÄYTTÖ EI AUTOMAATTISESTI OHJAA IHMISIÄ TEKEMÄÄN HYVÄÄ TAI OIKEIN YHTEISKUNTA JA YHTEISÖT TARVITSEVAT LUOTTAMUSTA, REHELLISYYTTÄ JA VÄLITTÄMISTÄ TUKEVAN EETTISEN POHJAN MURROSTEN KESKELLÄ ARVOPOHJA VOI KUIHTUA NOPEASTI IHMISTEN OMAATUNTOA ON JATKUVASTI HERKISTELTÄVÄ JA PUHUTELTAVA

9 GLOBAALI HYVINVOINTIVISIO Tietämys oman yhteiskunnan monikulttuurisuudesta ja -arvoisuudesta on lisääntynyt käsi kädessä globaalin tietoisuuden kasvun kanssa. Suvaitsevaisuus on tärkeä arvo eri kulttuurien, esimerkiksi uskontojen, vuoropuhelussa. Suvaitsevaisuudesta voi kuitenkin muodostua myös este eettisesti vastuulliselle toiminnalle. Viime aikoina onkin kritisoitu sellaista eettisen relativismin muotoa, joka suvaitsevaisuuden nimissä julistaa arvojen yhteismitattomuutta ja kieltää moraalisin perustein esimerkiksi oikeuden arvostella toisen kulttuurin tapoja tai puuttua niihin. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus eivät oikeuta vetäytymään eettisestä vastuusta. Moniarvoisuudesta ja eräistä moraalifilosofisista ongelmista huolimatta monet uskovat, että käytännössä on mahdollista löytää toiminnan perustaksi riittävän suuri yhteisten arvojen joukko, esimerkiksi näkemys siitä, mikä on kulttuurista riippumatta väärin tai kuvaus siitä, millaista on ihmisarvoinen elämä. Ajatellaan, että tällaisilla eettisillä näkemyksillä on velvoittavuus, joka ulottuu paikalliselta tasolta globaaliin toimintaan saakka. Yksi käytännön osoitus pyrkimyksestä tehdä yleinen eettisesti ja poliittisesti velvoittava sopimus on YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948). Siinä todetaan esimerkiksi ihmisen oikeudesta yhteiskunnan turvaan seuraavasti: Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. (Artikla 22) Julistuksen 23 ja 24 artikloissa kirjataan muun muassa työhön, työolosuhteisiin, elintasoon, terveydenhuoltoon ja perusturvaan liittyviä oikeuksia. Oikeudet kuulostavat yleisen moraalitajun mukaisilta. Ne tuntuvat paitsi oikeudenmukaisilta myös sellaisilta, jotka toteutuessaan takaavat hyvän elämän tai ainakin sen edellytykset. Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja julistuksen keskeinen sisältö on kirjattu myös Suomen perustuslakiin. Yleinen oikeustaju ja yhteisöissä hyväksi koetut käytännöt luovat yleensä perustan sekä kansallisille että kansainvälisille normeille. Laki ja moraali eivät kuitenkaan ole toistensa synonyymeja, sillä moraali kulkee usein lain edellä: se, mikä on juridisesti oikein, ei ole välttämättä moraalisesti kestävää. Lopullinen laki tai sopimus on toisinaan myös kompromissi erilaisten arvojen ja tavoitteiden välillä. Kompromissit jättävät aina mahdollisuuden lain vaatimusten ylittämiseen; laki asettaa kuitenkin kaikkia sitovan minimitason. Maailmassa on lukuisia maita, joissa ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi ja toistuvasti. Myöskään Suomessa perustuslain velvoitteet eivät toteudu kaikkien kohdalla. Joku tai jotkut rikkovat siis lakia. Onko yhteiskunnan tai päättäjien oikeudentaju eksyksissä, kun edes perustuslaki ei riitä takaamaan ihmisille heidän oikeuksiaan? Vai onko laki vääränlainen tai väärässä? Mikä avuksi silloin, kun laki ei riitä? 9

10 Yhdessä hahmoteltu ja asetettu visio on selkeä: tavoitteena on maailma, jossa ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien kohdalla. Sopimuksen mukaisesti valtiot ovat ensisijaisessa vastuussa siitä, että niin myös tapahtuu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtion pitäisi itse olla toteuttajana. Valtio ja kunnat takaavat, että kansalaisten perusturvasta huolehditaan, mutta huolehtijoita olemme me kaikki. Eettinen vaade koskee nykyään erityisesti yrityksiä, jotka lisääntyneen vaikutusvaltansa kautta voivat edistää ihmisoikeuksien ja ihmisarvoisen elämän toteutumista eri maissa. SUVAITSEVAISUUS EI OIKEUTA VETÄYTYMISTÄ EETTISESTÄ VASTUUSTA IHMISOIKEUDET KUULUVAT KAIKILLE NIITÄ KUITENKIN RIKOTAAN JATKUVASTI ERI PUOLILLA MAAILMAA VALTIOILLA ON VASTUU OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA, MUTTA HUOLEHTIJOITA OVAT KAIKKI, NIIN YKSILÖT KUIN YRITYKSETKIN LUNASTAMATTOMIA LUPAUKSIA 10 Hyvinvointivaltion ideaan kuuluu ns. kollektiivinen vakuuttaminen: erilaisilla veroilla ja maksuilla kerätään yhteinen kassa, josta maksetaan korvauksia sosiaalisten riskien, kuten työttömyyden tai sairauden toteutuessa. Mitä enemmän kansalaiset ja yhteisöt kartuttavat kassaa veroja ja maksuja maksamalla, sitä kattavamman turvan yhteiskunta kansalaisilleen pystyy tarjoamaan. Kollektiivinen, jaettu vastuu ja vakuuttaminen motivoivat yhteiskunnan jäseniä osallistumaan hyvinvoinnin kustantamiseen. Hyvinvointivaltio on eräänlainen lupaus kansalaisille: sinusta välitetään ja pidetään huolta. Entä jos julkisen sektorin voimavarat eivät enää riitä huolehtimaan kaikista? Silloin ne, joilla ei ole voimia tai kykyä pitää itse itsestään huolta, joilla ei ole tiivistä lähimmäisten ja omaisten turvaverkkoa eikä riittävästi varoja ostopalveluihin, ovat vaarassa pudota veneestä. Näin on jo käynyt, eikä pudokkaista ole pulaa. Heitä ovat erityisesti asunnottomat, pitkäaikaistyöttömät, mielenterveyspotilaat ja -kuntoutujat sekä ylivelkaantuneet. Myös yhä useammat lapset, vanhukset ja sairaat ovat vaarassa jäädä vaille turvaa. Hyvinvointivaltion heikkoutena on pidetty lähimmäisvastuun ulkoistamista yhteiskunnalle: kun valtio hoitaa, minun ei tarvitse. Väitetään, että hyvinvointivaltio tuottaa välinpitämättömiä kansalaisia, jotka jättävät sairaat, heikkokuntoiset ja vaivaa aiheuttavat omaisensa laitosten hoidettaviksi. Empiiriset tutkimukset eivät tue tätä väitettä. Esimerkiksi hoivapalveluissa julkisten palvelujen saatavuus itse asiassa parantaa sukupolvien välistä yhteistyötä.

11 Ajatus siitä, että valtio tai kunta huolehtii jokaisesta, saattaa kuitenkin johtaa siihen, että yksilöt eivät enää osaa huolehtia ja omaksua vastuunkantajan roolia silloinkaan, kun siihen olisi tarve. Toisaalta julkinen sektori saattaa joko järjestelmän sokeudesta tai jostain muusta syystä ottaa huoltajan roolin silloinkin, kun se soveltuisi paremmin kansalaisille. KOLLEKTIIVINEN VAKUUTTAMINEN MOTIVOI KANSALAISIA OSALLISTUMAAN HYVINVOINNIN KUSTANTAMISEEN MAKSUILLE PITÄÄ MYÖS SAADA VASTINETTA HYVINVOINTILUPAUS PETTÄÄ LIIAN MONEN SUOMALAISEN KOHDALLA SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄN KRITIIKKIÄ Viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien sosiaaliturvajärjestelmää on kritisoitu useastakin näkökulmasta. Työttömyys on edelleen ehkä pahin yhteiskuntamme ongelma. Se on myös inhimillinen katastrofi. Työttömät ja laajoista toimentulo-ongelmista kärsivät ovat arvostelleet valtaapitäviä voimakkaasta eriarvoistumisesta ja jyrkkenevästä jaosta köyhien ja hyvin toimeentulevien välillä. Köyhyydestä kärsivät kokevat, ettei heidän asiaansa ajeta enää missään eikä heidän ongelmiaan enää edes haluta yrittää ratkaista. Sosiaaliturvajärjestelmää syytetään myös tehottomaksi. Järjestelmän väitetään paisuneen osittain suunnittelemattomasti ja itse itseään ruokkivasti niin, että sitä kuormittavat päällekkäisyydet ja epätarkoituksenmukaiset toimintatavat. Kriitikkojen mielestä nykyinen järjestelmä on liian kallis ja raskas, joten sitä pitää rajata tai se pitää jopa kokonaan purkaa. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltomme on kuitenkin kokonaisuutena teknisesti tehokasta, tuottavaa ja taloudellista. Esimerkiksi sosiaalimenot ovat hieman alle EU:n keskitason. Järjestelmämme ei siis ole kohtuuttoman kallis, vaikka tehottomuutta ja epätarkoituksenmukaisuuttakin varmasti löytyy. Huolestuttavaa on kuitenkin erityisesti se, että järjestelmä toimii erityisen huonosti juuri kaikkein köyhimpien kohdalla. Erityisesti elinkeinoelämän piiristä esitetään väitteitä siitä, että sosiaalipolitiikka haittaa markkinatalouden ja erityisesti yritysten kansainvälistä toimintaa. Välittömien kustannusten tasolla kritiikki on perusteltua: sosiaali- 11

12 turvamaksut ovat yrityksille menoerä, joka on siirrettävä hintoihin. Toisaalta jokainen yritys on riippuvainen esimerkiksi valtion takaamasta turvallisesta toimintaympäristöstä, kotitalouksista ja perheistä. Markkinatalous ei tuota piirissään toimivia ihmisiä itse eikä se myöskään pysty yksin luomaan osaavaa työvoimaa. Markkinatalouden ja sosiaalipolitiikan välillä on kohtalonyhteys. Yhteys ei synny pelkästään markkinatalouden tarvitsemasta työvoimasta, vaan liittyy myös itse markkinoihin. Tuottajat tarvitsevat kuluttajia, joilla on ostokykyä, luottamusta tulevaisuuteen sekä tahtoa investoida ja sijoittaa. Selvää on, että talouden globalisaatio on tuonut ja tuo muutospaineita sosiaalipolitiikalle. Globalisaatio heikentää kansantalouden ja valtiontalouden kansallista hallittavuutta. Teollisuuden ja palvelujen työpaikat liikkuvat kansainvälisesti, millä on omat kerrannaisvaikutuksensa. Työmarkkinajärjestöjen liikkumavara työsopimusneuvotteluissa on entistä pienempi. Kansainvälistyvistä tavara- ja työmarkkinoista johtuen verojen alentaminen on yhteiskunnassamme koettu välttämättömäksi. Valtiollisen verotuksen keinot kollektiivisen hyvinvointijärjestelmän rahoitukseen vähenevät. Sen vuoksi onkin entistä tärkeämpää pohtia ja suunnitella, mihin hyvinvointipalveluihin niukkenevat resurssit kohdennetaan. TYÖTTÖMÄT JA KÖYHÄT KOKEVAT, ETTÄ HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ EI HUOMIOI HEIDÄN TARPEITAAN PÄÄTTÄJÄT OVAT KIINNOSTUNEEMPIA HYVIN TOIMEENTULEVIEN ASIOISTA SUOMALAINEN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ EI OLE ERITYISEN KALLIS TAI TEHOTON HUOLESTUTTAVAA ON ERITYISESTI SE, ETTÄ APU EI LÖYDÄ KAIKKEIN HEIKOIMPIA MARKKINATALOUDEN JA SOSIAALIPOLITIIKAN VÄLILLÄ VALLITSEE MONISÄIKEINEN KOHTALONYHTEYS KUN JULKISET VARAT NIUKKENEVAT, NE ON KOHDISTETTAVA ENTISTÄKIN VASTUULLISEMMIN JA HUOLELLISEMMIN 12

13 EPÄVAKAA AIKA KAIPAA TASAPAINOTTAVIA VOIMIA Sodat, mellakat, levottomuudet, epidemiat, köyhyysongelmat ja luonnonmullistukset ovat maapallon arkea. Globaalitalouden toimintaympäristö ei ole vakaa ja taloudelliset muutokset voivat olla arvaamattomia. Länsimaiden julkisen talouden tämän hetkiset vaikeudet johtuvat suureksi osaksi siitä työllisyyden ja veropohjan kaventumisesta, joka on syntynyt, kun teollisuustuotantoa on siirretty matalamman palkkatason maihin. Ongelmat voivat edelleen moninkertaistua. Syyt, joiden vuoksi hyvinvointivaltiota tarvitaan, eivät ole poistuneet. Euroopan unionin laajentumisen myötä sosiaaliturvajärjestelmien erot Euroopan sisällä korostuvat entisestään. EU:n perustuslakiluonnoksessa puhutaan maailman kilpailukykyisimmästä taloudesta. Unioni pyrkii kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat muun muassa tasapainoinen talouskasvu ja sosiaalinen markkinatalous. Mitä se tarkoittaa? Syntyykö Euroopan sosiaalinen malli? Mistä lähtökohdista käsin se mahdollisesti syntyisi? Mistä elementeistä se muodostuisi? Maailma ei rakennu eikä sen pidä rakentua yksinomaan eikä suoraviivaisesti taloudellisten intressien mukaan. Talous on väline hyvinvoinnin ja hyvän elämän rakentamiseen, oli sitten kysymys yksilöistä, yrityksistä tai valtiosta. Tarvitsemme edelleen hyvää kollektiivista vakuuttamista. Kyse on pikemminkin siitä, millaisista elementeistä se globaalin markkinatalouden maailmassa rakentuu. Mitä merkitsevät turvallisuuden, solidaarisuuden, ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden näkökulmat? Sosiaalipolitiikan uudet tavoitteenasettelut ovat välttämättömiä talouden globalisaation paineessa. Uudistuksissa on pakko ottaa huomioon uudistusten vaikutukset kansainväliseen kilpailukykyyn, työllistymiseen, Euroopan integraatioon ja väestörakenteeseen. Sosiaalipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin edelleen oltava kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Arvot määrittävät suunnan sosiaalipolitiikan uudistamiselle. Sosiaalimenojen perustavanlaatuinen välttämättömyys tunnustetaan edelleen. Kysymyksiä esitetään siitä, miten vastuut hoidetaan ja jaetaan, mistä vastataan yhdessä ja mistä erikseen, yksilötasolla. Vastuut ovat uusjaossa. Eräs suomalaisen yhteiskunnan merkittävä vahvuus on ollut luottamus eri väestöryhmien ja toimijoiden välillä. Vahva kansalaisyhteiskunta edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja parantaa siten elämisen laatua ja mahdollistaa kotitalouksien omaehtoisten ratkaisujen luomisen. Yhteiskunnallista eheyttä tukee myös luottamus julkiseen valtaan, jonka olennaisia osia ovat päätöksenteon läpinäkyvyys, politiikan ennakoitavuus ja virkamiesten lahjomattomuus. Tämä on myös mahdollistanut suuren yhteisen kassan kartuttamisen, koska veronmaksajat ovat luottaneet siihen, että kassaa hoidetaan hyvin. Näistä vahvuuksista, yhteiskunnan yhteisestä pääomasta on syytä pitää kiinni. 13

14 Ihmisen hyvinvointia turvaavat palvelut eroavat muista palveluista muun muassa siinä, että niitä ei voi arvioida eikä niiden merkitystä mitata pelkästään yksilöitä tutkimalla. Kyse ei ole vain palvelujen tuottamisesta; palvelun antajan ja saajan suhteita on arvioitava myös sen mukaan, miten ne palvelevat koko yhteisön rakentumista. TALOUS ON VÄLINE HYVINVOINNIN JA HYVÄN ELÄMÄN RAKENTAMISEKSI HYVÄÄ KOLLEKTIIVISTA VAKUUTTAMISTA TARVITAAN MYÖS KANSAINVÄLISTYNEESSÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ MILLAISEKSI EUROOPAN SOSIAALINEN MALLI MUODOSTUU? SOSIAALIPOLITIIKAN ENSISIJAISENA TAVOITTEENA PITÄÄ EDELLEEN OLLA KANSALAISTEN HYVINVOINNIN TURVAAMINEN ERI TOIMIJOIDEN JA VÄESTÖRYHMIEN KESKINÄINEN LUOTTAMUS YHTEISKUNNASSAMME ON VAHVUUS, JOSTA ON SYYTÄ PITÄÄ KIINNI EETTISELLÄ KASVATUKSELLA VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDEN KIMPPUUN 14 Suomalaisten yhteishenkeä ei välttämättä selitä kansanluonne tai pieni väkiluku, vaan ehkä pikemminkin yhteiset koettelemukset ja hyviksi havaitut toimintatavat. Samassa veneessä on ollut hyvä matkustaa. Uhkana on kuitenkin, että yhteiskunnallisten jakojen syventyminen ja elämänmahdollisuuksien eriytyminen alkavat nakertaa yhteishenkeä ja solidaarisuutta. Käytännössä tämä voi näkyä muun muassa siten, että vahvemmat eivät enää tunne myötätuntoa heikompia kohtaan eivätkä anna tukeaan heidän sosiaalisten riskiensä kantamiseen. Väitetään, että ihmisessä on sisäänrakennettu kyky erottaa oikea ja väärä. Tätä kykyä voidaan kutsua omaksitunnoksi tai sisäisek- si eettiseksi oikeudentajuksi. Ihmiset eivät aina kuitenkaan voi, jaksa, viitsi tai halua toimia omantuntonsa mukaisesti. Ihminen kykenee myös äärimmäisen julmiin tekoihin lähimmäisiään kohtaan, mikä osoittaa, ettei hyvän elämän toteutumista ja keskinäisen luottamuksen säilymistä voi koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Sekä yksilöiden että yhteiskunnan edellytyksiä toimia omaa eettistä heikkouttaan ja pimeyttään vastaan pitää tukea. Yhtäältä tämä tapahtuu kasvatuksen avulla. Toisaalta tukirakenteina toimivat esimerkiksi lait ja erilaiset yhteiskunnalliset käytännöt. Huolestuttavaa on, miten helposti ja huomaamattomasti välinpitämättömyys valtaa alaa

15 välittämiseltä. Moni meistä rajaa lähimmäisenrakkauden piirin pieneksi, vain omaa itseä ja perhettä koskevaksi. Emme edes välttämättä ajattele, että piirin pitäisi yhtään isompi ollakaan - jokainen pitäköön huolen itsestään ja läheisistään. Välinpitämättömyyden ja myötätunnon puute ovat haaste eettiselle kasvatukselle. Vanhempien ja kasvatustyöstä vastaavien vastuulla on kasvattaa lapsista oikeudentajuisia kansalaisia, jotka toteuttavat lähimmäisvastuuta. Lähimmäisiä ovat myös toisella puolella maapalloa asuvat; kaiken väriset, eri rotuja ja kulttuureja edustavat ihmiset. Eettisesti valveutunut ihminen kunnioittaa myös luontoa ymmärtäen, että ihminen on osa sitä ja ihmisen hyvinvointi suoraan sidoksissa ympäristön hyvinvointiin. Suomalaisten turvattomuutta koskeneessa haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että ihmisten välinpitämättömyys toisia ihmisiä kohtaan on toiseksi tärkein turvattomuutta aiheuttava tekijä. Eniten turvattomuutta aiheuttaa luonnon saastuminen. Koska lapset oppivat tai eivät opi moraaliset aakkosensa jo hyvin pieninä, yhteiskunnan on tuettava vanhempien kasvatustehtävää. Nykyään edellytetään esimerkiksi, että koulujen opetussuunnitelmat laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. Haastavaksi kasvatustehtävän tekee kulttuurimme, jossa lapseen vaikuttavat monet erilaiset tahot muun muassa television ja internetin välityksellä. Kansalaisten vastuulla on myös osallistua hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen, jotta yhteisestä kassasta riittäisi peruspalvelujen turvaamisen lisäksi varoja heikoimmista ja haavoittuvaisimmista huolehtimiseen. Yhteisillä varoilla voidaan rakentaa palveluja tai mahdollistaa muulla tavoin palvelujen tarjoaminen niitä tarvitseville. Palvelut eivät kuitenkaan aina välttämättä ole paras hyvinvoinnin tuoja. Silloin palvelujen lisääminen ei ongelmia poista. Ketään ei voi pakottaa huolehtimaan toisista ja välittämään lähimmäisistä. Silti ihmisten pitäisi kyetä kultaisen säännön toteuttamiseen muistaen, että jokainen meistä joutuu elämänsä aikana tilanteisiin, joista ei selviä ilman muiden apua. Kaikkea apua ei voi ostaa tai saa rahalla. Työelämän ilmapiiri on yksilön eettisen kasvun ja eheyden kannalta merkittävä tekijä. On ongelmallista, jos työolosuhteet ovat sellaiset, että työntekijä joutuu toimimaan vastoin sitä, minkä kokee oikeaksi. Esimerkiksi vanhustenhuollossa työn paljous ja tehostamisvaatimukset synnyttävät eettisiä ristiriitoja: työntekijät kokevat, etteivät he voi työssään toteuttaa koulutuksessaan saamia oppeja eivätkä hoitaa vanhuksia näiden ihmisarvon edellyttämällä tavalla. Vastaavasti työntekijöiden keskinäinen kilpailu työpaikoista edistää tehokkuutta ja luovuutta vain tiettyyn rajaan asti. Jatkuvassa pelon ja epävarmuuden ilmapiirissä eläminen muuttuu lakipisteen jälkeen tuhoavaksi voimaksi. Johtotason erityispalkitsemiset tai joukkoirtisanomiset voittoa tekevissä yrityksissä vahvistavat yksilön kokemusta siitä, että päämäärä ei ole yhteinen. Millä tavoin tällaiset työolosuhteet vaikuttavat työntekijöihin ja heidän arvoihinsa? YHTEISKUNNALLISTEN JAKOJEN SYVENTYMINEN MURTAA YHTEISHENKEÄ EETTINEN KASVATUS JA YHDESSÄ SOVITUT NORMIT AUTTAVAT TOIMIMAAN EETTISTÄ HEIKKOUTTA VASTAAN VANHEMMILLA TÄRKEIN LASTEN KASVATUSVASTUU KOULU JA YHTEISKUNTA TUKEVAT KASVATUSTEHTÄVÄÄ LÄHIMMÄISVASTUU ULOTTUU OMAN MAAN RAJOJEN ULKOPUOLELLE EETTISESTI VALVEUTUNUT IHMINEN KUNNIOITTAA MYÖS LUONTOA 15

16 JULKINEN HYVINVOINTIVASTUU Yksilöt ovat avainasemassa hyvinvointipalvelujen laatukriteerien asettamisessa. Vaikka organisaatiot hankkivat palveluja, hankintapäätöksiä tekevät yksilöt. Päättäjillä pitää olla kirkas näkemys siitä, millaisia palveluja kansalaisten on saatava, ja noudatettava yhdessä asetettuja kriteerejä päätöksiä tehdessään. Kansalaiset käyttävät valtaansa palvelujen asiakkaina, mutta myös osallistumalla laatukriteerien määrittämiseen, valvomalla päättäjiä, nostamalla epäkohdat julkisuuteen ja vaihtamalla päättäjät toisiin, jos epäkohdat eivät poistu. Julkisen hyvinvointivastuun kantajia ovat erityisesti valtio ja kunnat. Erityistä huolta on kannettava kaikkein haavoittuvaisimmista: lapsista, vanhuksista ja sairaista. Julkisella sektorilla on myös laadun valvojan tehtävä. Kunnallisten organisaatioiden lisäksi hyvinvointipalveluja tuottavat ja tarjoavat erilaiset järjestöt ja yritykset sekä eri toimijoiden muodostamat yhteistyöorganisaatiot. Julkisen sektorin on asetettava palveluille yhtenäiset laatukriteerit ja valvottava niiden noudattamista. Kuntien hankintapäätöksiä tekevien organisaatioiden ja henkilöiden on kyettävä toteuttamaan tämä valvontatehtävä luotettavasti ja oikeudenmukaisesti. Yksilön näkökulmasta tärkeintä on, että hän saa laadukasta, oikeudenmukaisesti hinnoiteltua palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Palvelun tarjoajien ja tuottajien tehtävänä on näiden tavoitteiden toteuttaminen niin, että vältyttäisiin tehottomuutta ja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavilta päällekkäisyyksiltä. Ne palvelut, jotka tuotetaan pääasiassa yhteiskunnan varoilla eli veronmaksajilta kerätyillä veroilla ja maksuilla, kuuluvat kaikille. KANSALAISTEN ON SAATAVA LAADUKKAITA HYVINVOINTIPALVELUJA OIKEAAN AIKAAN OIKEASSA PAIKASSA LAATUKRITEERIT LAADITAAN YHDESSÄ KANSALAISET VAIKUTTAVAT SEKÄ ASIAKKAINA ETTÄ VALITSEMALLA PÄÄTTÄJÄT KUNTIEN HANKINTAPÄÄTÖKSET ON TEHTÄVÄ AMMATTITAITOISESTI, LUOTETTAVASTI JA OIKEUDENMUKAISESTI YHTEISILLÄ VAROILLA TUOTETUT PALVELUT KUULUVAT PÄÄSÄÄNTÖISESTI KAIKILLE 16 Kaikilla yrityksillä on myös oman toimintansa ulkopuolelle ulottuvia vastuita. Vastuullisen liiketoimintanäkemyksen mukaan yritykset eivät ole olemassa vain itseään, vaan myös yhteiskuntaa varten. Yhteiskuntaa edustavat sidosryhmät, joiden arvot, odotukset ja näkemykset yrityksen odotetaan ottavan huomioon toimintaansa suunnitellessaan ja kehittäessään. YRITYSTEN VASTUU Taloudellinen vastuu on perinteisin yritysten vastuullisuuden osa-alue, josta pitkälti säädetään lailla. Yritysten odotetaan kuitenkin kantavan vastuuta myös toimintansa ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Vasta aivan viime vuosina tätä kokonaisuutta on alettu kutsua yritysten yhteiskuntavastuuksi. Osuvampi termi saattaisi olla vastuullinen yritystoiminta.

17 Perinteisesti sosiaalinen vastuu on konkretisoitunut yrityksen tavassa kohdella omia työntekijöitään, ja tämä on edelleen sosiaalisen vastuun ydin. Työelämäkäytäntöjen lisäksi sosiaalisen vastuun ulottuvuuteen kuuluvat ainakin yrityksen ihmisoikeusstrategia ja -käytännöt, paikallisyhteisöihin liittyvät näkökohdat, poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä liiketoimintatavat, kuten suhtautuminen lahjontaan ja korruptioon. Maksamiensa verojen lisäksi yritykset voivat ja niiden pitäisi osallistua hyvinvoinnin rakentamiseen monin tavoin. Yrityksen paikallisyhteisöä koskevaa vastuuta voisi kutsua tavaksi, jolla yritys on läsnä toimintaympäristössään. Vastuullisesti toimiva yritys, sen omistajat, johto ja työntekijät haluavat olla mukana rakentamassa yhteistä hyvää ja edistämässä sosiaalista pääomaa. Lakisääteisten palvelujen lisäksi monet työnantajat tarjoavat henkilöstölleen esimerkiksi työkyvyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarkoitettuja palveluja, kuten kulttuuritapahtumia, liikuntaharrastusmahdollisuuksia ja harrastuskerhoja. Monet yritykset kantavat sosiaalista vastuuta myös tukemalla urheilua, kulttuuria ja hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa. Olennaisinta on kuitenkin se, miten sosiaaliset näkökohdat huomioidaan yrityksen omassa ja sen alihankkijoiden toiminnassa. Minkälaisten prosessien kautta yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut päätyvät markkinoille? Tällöin on huomioitava myös yrityksen ihmisoikeuspolitiikka ja -käytännöt, kuten se, miten yritys ja sen alihankkijat ja yhteistyökumppanit toimivat kehittyvissä ja kehitysmaissa. Elinkaariajattelu eli se, että yritys kantaa vastuuta valmistamiensa tuotteiden vaikutuksista raaka-aineiden hankinnasta tuotteen uudelleenkäyttöön tai hävittämiseen asti, kuuluu sosiaaliseen vastuullisuuteen ympäristövastuun tavoin. Vakaat yhteiskunnalliset olot, toimiva infrastruktuuri ja osaava työvoima hyödyttävät yrityksiä. Yritykset nauttivat yhteiskunnan tarjoamista eduista eivätkä voi toimia kestävästi ilman toimivaa yhteiskuntaa ja työhaluisia ja -kykyisiä työntekijöitä. Kansallisista ja kansainvälisistä yrityksistä on tullut myös merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja vallan käyttäjiä. Valtaan liittyy aina vastuu. Näin ollen yritysten pitäisi osallistua hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman rakentamiseen veroja maksamalla, mutta myös vapaaehtoista sosiaalista vastuuta kantamalla. Pelkkää verojen maksamista voidaan verrata sosiaalisen vastuun ulkoistamiseen, mikä johtaa yhä korkeampiin veroihin. Vastuulliset yritykset ovat myös työnantajina houkuttelevia aikana, jolloin osaavasta työvoimasta voi tulla pula. YRITYKSET EIVÄT OLE OLEMASSA VAIN ITSEÄÄN, VAAN MYÖS YHTEISKUNTAA VARTEN YRITYKSET OSALLISTUVAT HYVINVOINNIN RAKENTAMISEEN MAKSAMALLA VEROJA YRITYSTEN PITÄISI KANTAA MYÖS VAPAAEHTOISTA SOSIAALISTA VASTUUTA VAKAA, KESKINÄISEN LUOTTAMUKSEN YHTEISKUNTA HYÖDYTTÄÄ MYÖS YRITYKSIÄ 17

18 KANSALAISYHTEISKUNTA JA JÄRJESTÖT Hyvinvointipalveluja tuottavien ja tarjoavien järjestöjen on täytettävä yhdessä sovitut palvelujen laatukriteerit muiden palvelun tarjoajien tapaan. Yleensä järjestöjen palvelutoiminnot on organisoitu erilliseksi yksiköksi, joskus yritykseksi, jolloin järjestöjen muu toiminta jää näiden toimintojen ulkopuolelle. Palvelujen tarjonnan ohessa järjestöillä on yhteiskunnassa monia muitakin rooleja ja tehtäviä. Ne ovat keskeinen kansalaisyhteiskunnan toimija. Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan valtiosta riippumatonta toimintaa, jota ohjaavat siihen osallistuvat ihmiset, jossa osallistuminen on vapaaehtoista ja joka ei pyri tuottamaan voittoa. Kansalaisyhteiskunta on inhimillisen toiminnan ydin, jossa poliittiset ja muut yhteiskunnallisen toiminnan päämäärät muotoutuvat. Kansalaisyhteiskunta sen institutionaalisine edustajineen eli järjestöineen on kuitenkin riittämätön takaamaan kattavan turvan ja tasa-arvon kaikilla alueilla. Järjestöjen tehtävänä on toimia asiakkaidensa ja jäsentensä puolesta, tunnistaa heidän tarpeensa ja vastata niihin omalla, joskus kapeallakin toiminta-alueellaan. Kansalaisyhteiskunnalla ei voi eikä pidä korvata niitä tehtäviä, jotka kuuluvat julkisen hyvinvointivastuun piiriin. Kansalaisjärjestöjen toimintaan liittyy yhteisöllisyys, joka on muuttunut entistä monimuotoisemmaksi. Se ei enää rakennu yksinomaan tai ensisijaisesti maantieteellisten, sosiaalisten tai sosiologisten tekijöiden varaan. Yhteisöllisyys voidaan kokea pikemminkin moraalisena alueena, joka sitoo henkilöitä kestäviin suhteisiin toistensa kanssa. Yhteisöt voidaan tulkita sosiaalisten suhteiden verkostoiksi, joilla on yhteisiä arvoja ja merkityssisältöjä. Lähiyhteisöjen sijaan ja rinnalle ovat tulleet symboliset ja virtuaaliset yhteisöt, joihin ollaan yhteydessä verkkojen välityksellä. Kansalaisaktiivisuus synnyttää ja vahvistaa niin kutsuttua sosiaalista pääomaa. Kansalaisyhteiskunnan toimivuudella ja elävyydellä on itseisarvonsa, mutta samalla se tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta. Julkisen hyvinvointivastuun kantajat ja yritykset tarvitsevat tuekseen yhteisvastuuta, lähimmäisenrakkautta, sosiaalisuutta ja solidaarisuutta korostavan kansalaisyhteiskunnan. KANSALAISJÄRJESTÖT RAKENTAVAT MONIMUOTOISTA YHTEISÖLLISYYTTÄ ELÄVÄ JA TOIMIVA KANSALAISYHTEISKUNTA ON EDELLYTYS HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TOIMIVUUDELLE 18 KANSALAISYHTEISKUNTA ON ITSEISARVO, MUTTA TUOTTAA MYÖS TALOUDELLISIA HYÖTYJÄ

19 YHTEENVETO Samassa veneessä Hyvinvoinnin moraalinen perusta rakentuu ihmisarvolle. Ihmisen arvo ei määräydy hänen yhteiskunnalle tuottamansa hyödyn, vaan hänen ihmisyytensä perusteella. Sosiaalipolitiikka perustuu yhteisiin intresseihin. Ei voi olla yhteisöä ilman normeja, joilla määritellään, miten esimerkiksi sairaat, köyhät, yksinäiset ja vanhukset hoidetaan. Normien sisältö muokkautuu eettisistä arvoista käsin. Ihmisten auttaminen poliittisena ohjelmana sopii yhteen markkinatalouden kanssa sillä edellytyksellä, että hyvän elämän keinot ja päämäärät pidetään kirkkaina mielessä. Vahvassa hyvinvointiyhteiskunnassa reilut pelisäännöt on sovittu yhdessä julkisen, yksityisen, kansalaisyhteiskunnan ja perheiden kesken. Uudistunut ja uudistuva hyvinvointiyhteiskunta rakentuu kolmesta osa-alueesta. Julkisen sektorin muodostaman hyvinvointivaltion rinnalla toimii aktiivinen kansalaisyhteiskunta: kansalaiset, heidän yhteisönsä ja järjestönsä. Dynaaminen, vastuullisesti toimiva talouselämä luo edellytykset hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudelle. KIRKON SOSIAALIFOORUMI PAINOTTAA ERITYISESTI SEURAAVIA ASIOITA: 1Yhteiskunnassa tehtävämme on kantaa toinen toistemme taakkoja, erityisesti niiden, jotka ovat muita heikommassa asemassa. Niin kutsuttu kultainen sääntö kehottaa meitä asettumaan toisen, kärsivän ihmisen asemaan. Kristillisessä etiikassa kertomus laupiaasta samarialaisesta muistuttaa, miten jokainen on kutsuttu auttamaan kärsivää lähimmäistä. Heikoimpien auttamista ei saa unohtaa. 2Ihmisiä ei voi eikä pidä jakaa pelkästään itsekkäisiin tai epäitsekkäisiin. Kaikkien sydämissä taistelevat keskenään vastakkaiset tahdonvoimat. Ihmiset voivat kuitenkin suostua tinkimään omista tavoitteistaan toisten ja kokonaisedun hyväksi. Ihmisellä on paitsi taipumus ajatella omaa etuaan myös kyky luopua omastaan, tehdä merkittäviäkin uhrauksia lähimmäisen hyväksi. Yhteiskunnassa on edistettävä yhteisöllistä ajattelutapaa ja toimintaa. 3Eettinen kasvatus ja julistus vahvistavat yhtäältä ihmisen käsitystä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, toisaalta ihmisen moraalisia toimintavalmiuksia eli hyveitä. Tätä kasvatustehtävää ovat perinteisesti toteuttaneet erityisesti koti, koulu ja kirkko. Nykyään kuitenkin yhä suurempi osa merkittävistä oppimiskokemuksista saadaan pitkälti kaupallisin perustein ohjatusta nuoriso- ja mediakulttuurista. Yhteiskunnassa pitäisikin tukea erityisesti kouluissa tapahtuvaa eettistä kasvatusta. 4Kun pyritään hyvään elämään, on ymmärrettävä, mikä on päämäärä, mikä taas keino. Yhteiskunnallisten voimavarojen hankkiminen edistämällä toimeliaisuutta, yrittäjyyttä ja avoimia markkinoita on keinona erinomainen, koska tuotoilla voidaan rahoittaa myös heikkojen auttaminen. Tällöin keino tukee oikeaa päämäärää. Mutta jos politiikan päämääräksi asetetaan liike-elämän etujen ja kilpailun edistäminen ja keinoksi auttamisen vähentäminen, ovat keinot ja päämäärät menneet sekaisin, vaihtaneet paikkaansa. 5Politiikan, ainakin sosiaalipolitiikan tehtävänä pitäisi olla ihmisten auttaminen ja hyvän elämän mahdollistaminen sairaille, heikoille ja syrjäytyneille. Jos elinkeinoelämän, yrittäjyyden ja muun kaupallisen toimeliaisuuden kannustaminen mahdollistaa tämän, niin omanvoitontavoitteluunkin perustuva yritteliäisyys ja toisten auttaminen voivat olla keskenään sopusoinnussa. 6Paikallinen ja kansainvälinen oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Vastuu muista ihmisistä ulottuu myös oman maan rajojen ulkopuolelle. 19

20 Julkaisija: Kirkkopalvelut ry KIRKKOPALVELUJEN JULKAISUJA NO 12 ISBN Sisältö: Kirkon Sosiaalifoorumi Toimitus: Sari Kuvaja Taitto: Sirpa Seppä, Kirkkopalvelut ry/viestintä

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä

Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä JOHDANTO Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä hyvinvointivaltiosta on siirrytty monitoimijamalliin, jossa suositaan verkostomaista yhteistyötä julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Arvojen merkitys klubille

Arvojen merkitys klubille Arvot ja lionismi Arvojen merkitys klubille Viimeistään 1980-luvulla tunteiden merkitys päätöksenteossa tunnustettiin tärkeäksi Lionsjärjestöllä on alun pitäen ollut voimakkaat eettiset arvot. (Lions-vuosikirjassa

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot