SAMASSA VENEESSÄ. Suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAMASSA VENEESSÄ. Suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta"

Transkriptio

1 K I R K O N S O S I A A L I F O O R U M I N J U L K I L A U S U M A SAMASSA VENEESSÄ Suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta

2 KIRKON SOSIAALIFOORUMIN JÄSENET Lemmetyinen, Antti, johtaja, Helsingin Diakonissalaitos, Kirkon Sosiaalifoorumin puheenjohtaja Arola, Pauliina, toiminnanjohtaja, Crisis Management Initiative ry Askola, Irja, hiippakuntasihteeri, Espoon hiippakunta Björklund, Liisa, toimittaja, Kotimaa Blåfield, Antti, toimittaja, Helsingin Sanomat Ewalds, Helena, johtaja, Porvoon perheasiain neuvottelukeskus Heikkilä, Matti, ylijohtaja, Stakes Hiilamo, Heikki, johtaja, Kirkkohallitus / Diakonia- ja yhteiskuntatyö Huhta, Simo, johtaja, Kirkkopalvelut ry Kalpala, Asmo, pääjohtaja, Tapiola-ryhmä Kantanen, Marja, yhteiskunnallisten kysymysten sihteeri, Kirkkohallitus / Diakonia ja yhteiskuntatyö Kuusimäki, Kalle, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry Kuuskoski, Eeva, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuvaja, Sari, viestinnän kouluttaja ja asiantuntija, Kirkon Sosiaalifoorumin koordinaattori Liimatainen, Reijo, kirkkoherra, Vantaan Hakunilan seurakunta Lundán, Reko, kirjailija, ohjaaja Marjanen, Jaana, kirkkoherra, Kuopion Puijon seurakunta Mäkinen, Tuula, diakoni, Helsingin Kallion seurakunta Mäntysaari, Mikko, sosiaalityön professori, Jyväskylän yliopisto Niemelä, Jorma, rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Saari, Juho, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkola, Juhani Walldén, Helena, johtokunnan jäsen, OKO 2

3 SAMASSA VENEESSÄ suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta SISÄLTÖ Esipuhe...4 Johdanto...5 Kultainen sääntö hyvinvointimallin moraalisena perustana...6 Auttamisen eetosta etsimässä...8 Globaali hyvinvointivisio...9 Lunastamattomia lupauksia...10 Sosiaaliturvajärjestelmän kritiikkiä...11 Epävakaa aika kaipaa tasapainottavia voimia...13 Eettisellä kasvatuksella välinpitämättömyyden kimppuun...14 Julkinen hyvinvointivastuu...16 Yritysten vastuu...16 Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt...18 Yhteenveto

4 ESIPUHE Vuoden 2002 lopussa Kirkkopalvelut asetti Kirkon Sosiaalifoorumin, jonka jäsenet edustavat yhteiskunnan eri osa-alueita, kuten julkista hallintoa, tutkimusja talouselämää, kirkkoa ja kansalaisjärjestöjä. Foorumin tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnan eri osa-alueiden asiantuntijoiden ja kirkon toimijoiden keskusteluyhteyttä. Toimeksiannossa foorumin tehtävä määriteltiin melko yleisesti: Foorumin tehtävänä on seurata erityisesti yhteiskunnallista arvokeskustelua, osallistua siihen ja pyrkiä vaikuttamaan alan päätöksentekoon muun muassa julkisuutta hyväksikäyttäen. Vuoden 2003 aikana foorumi kokoontui kolme kertaa. Ensimmäisessä tapaamisessa pohjustettiin foorumin toimintaa keskustelemalla syrjäytymisuhan alaisista väestöryhmistä, kirkon roolista ja Kirkon Sosiaalifoorumin työtavoista ja tavoitteista. Toukokuussa 2003 foorumi vieraili Helsingin Diakonissalaitoksessa. Teemana oli huostaan otettujen lasten tilanne ja tulevaisuudennäkymät. Kolmannen tapaamisen aiheena oli pitkäaikaistyöttömyys. Tämän vuoden viimeisen kokoontumisen yhteydessä foorumi julkisti myös työttömyyttä koskevan kannanoton. Vuoden 2004 kokoontumisissa käsiteltiin erityisesti yritysten yhteiskuntavastuun ulottuvuuksia sekä pohjustettiin Kirkon Sosiaalifoorumin jatkotyöskentelyä. Ensimmäinen Kirkon Sosiaalifoorumi asetettiin kaksivuotiskaudeksi Foorumi on päättänyt tuottaa kauden aikana käytyjen keskustelujen ja jaettujen kokemusten pohjalta laaditun puheenvuoron nostaakseen julkiseen keskusteluun eräitä tärkeiksi kokemiaan, erityisesti suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja hyvinvointia käsitteleviä teemoja. Puheenvuoro julkaistaan seminaarin yhteydessä Oulun Kirkkopäivillä toukokuussa SAMASSA VENEESSÄ suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perusta on suunnattu kaikille niille, jotka pohtivat suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta. Pamfletin tarkoituksena on haastaa yhteiskunnan päättäjät pohtimaan suomalaisen hyvinvointimallin moraalista perustaa. Moraalinen perusta rakentuu niistä eettisistä arvoista, jotka ovat yhteiskunnan kannalta luovuttamattomia ja jotka tekevät elämän elämisen arvoiseksi. On löydettävä välineitä arvioida suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia etiikan näkökulmasta ja kiinnitettävä erityinen huomio siihen, mitä muutos tarkoittaa ihmiskäsityksen ja ihmisarvon kannalta. Kirjoittamistyöhön ovat osallistuneet Liisa Björklund, Heikki Hiilamo, Kalle Kuusimäki, Sari Kuvaja, Antti Lemmetyinen, Jorma Niemelä ja Juho Saari. Käsikirjoituksia ovat kommentoineet Kirkon Sosiaalifoorumin jäsenet. 4

5 JOHDANTO Kirkon Sosiaalifoorumi on toimintakautensa aikana käsitellyt monenlaisia teemoja. Pohjoismaisen ja suomalaisen hyvinvointimallin haasteet ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus ovat kuitenkin nousseet esiin lähes kaikissa tapaamisissa tavalla tai toisella. Globaalin markkinatalouden aikana yhteiskunnan toimintaa on keskitytty arvioimaan kilpailukyvyn, talouden tehokkuuden ja kansalaisten kannustamisen näkökulmista. Erilaisia kannustinjärjestelmiä virittelemällä on pyritty luomaan tasavertaisuutta, joka perustuu ihmisten kykyyn osallistua työmarkkinoille. Hyvinvointivaltion murrosaikana käydyssä yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa ihmisarvon ja hyvän elämän käsitteet ovat jääneet taustalle. Perhe- ja sukuyhteydet ovat tutkimusten mukaan edelleen suomalaisten tärkein sosiaalinen tukiverkosto. Silti hyvinvointivaltion ja sen tarjoamien palvelujen välttämättömyys tunnustetaan laajalti. Palveluja arvostetaan ja ne halutaan säilyttää. Hyvinvointivaltio ja -yhteiskunta ovat kuitenkin murrosvaiheessa. Erityisesti talouden globalisoituminen ja muuttuvat hoivasuhteet pakottavat uudistamaan hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja rahoitusta. Muutoksen tarvetta ei voi väistää eikä kieltää. Hyvinvointiyhteiskunnan kolme ulottuvuutta julkinen sektori, talouselämä ja kansalaisyhteiskunta toimivat vuorovaikutuksessa ja ovat toisistaan riippuvaisia. Elävä ja toimiva kansalaisyhteiskunta luo hyvinvointiyhteiskunnan edellytykset, mutta julkisen sektorin on huolehdittava keskeisistä hyvinvointipalveluista. Niitä ei voi korvata kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen palveluilla tai seurakuntien diakoniatyöllä. Toimiakseen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee dynaamista, innovatiivista ja osaamiseen perustuvaa taloutta. Sosiaalisen eheyden yhteiskunnassa luottamus ja vuorovaikutus rakentavat sosiaalista pääomaa, josta myös talouselämä hyötyy. 5

6 KULTAINEN SÄÄNTÖ HYVINVOINTIMALLIN MORAALISENA PERUSTANA Pohjoismaat olivat niiden maiden joukossa, jotka ensimmäisinä alkoivat kehittää kansalaisilleen universaaleja etuuksia, kunnallisia terveys- ja sosiaalipalveluja sekä yhteiskunnan kustantamaa laajaa ja kaikille avointa koulutusjärjestelmää. Yhteinen arvopohja, yhteiskunnan vakaus ja yhteisyys sekä olosuhteet, joissa talouden säätely oli mahdollista, loivat edellytyksiä hyvinvointisopimukselle, jossa kaikki tarvitsevat, kaikki maksavat ja kaikki hyötyvät. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin keskeisinä eettisinä arvoina ja ohjaavina periaatteina ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja universaalisuus: kaikkien ihmisten perusturvasta huolehditaan, ja tämä turvaaminen on ensisijaisesti valtion ja kuntien eli niin kutsutun julkisen sektorin hyvinvointivaltion tehtävä. Turvan piiriin on otettava nekin, jotka eivät maksa sen enempää veroja kuin vakuutusmaksujakaan. Hyvinvointivaltion pitää taata kaikille ei vain hengissä pysyminen, vaan myös ihmisarvoinen elämä. Sosiaaliturva katetaan yhteiseen kassaan kerätyillä maksuilla ja veroilla. Kuvatut periaatteet syntyivät Suomeen niin sanotulla hyvinvointivaltion kultakaudella eli ja 1980-luvuilla. Sosiaalipolitiikan tavoitteena oli luoda tasa-arvoa eri sosioekonomisten ryhmien sekä sukupuolten välillä luvun syvä lama pakotti arvioimaan etuus- ja palvelutasoa uudelleen ja mahdollisti merkittävätkin sosiaalipolitiikan pitkän aikavälin kestävyyden turvaavat uudistukset. Samalla kuitenkin ylivelkaantuneiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähti kasvuun. Varallisuus- ja tuloerot kasvoivat. Nyt lamavuodet ovat takana. Silti köyhyys ei ole poistunut maastamme. Liian monet Suomessa voivat huonosti. Väestöryhmien ääripäät etääntyvät: köyhyys on lisääntynyt, rikkaiden varallisuus kasvanut. Poliittiset päätökset nojaavat keskiarvoihin, mutta keskiarvot eivät kerro koko totuutta. Jos tarkentaa katseensa vain keskiarvoihin, reuna-alueet hämärtyvät. Kokonaiskuvan saamiseksi on laajennettava kuvakulmaa. 6

7 Hyvinvointivaltioajattelun taustalla olevat arvot eivät toteudu kaikissa tilanteissa eivätkä kaikkien yksilöiden kohdalla. Yhteiskuntamme ei ole kyennyt poistamaan köyhyyttä eikä estämään tiettyjen väestöryhmien elämäntilanteen huononemista. Turvajärjestelmässä on aukkoja, joita kansalaisjärjestöt, kirkko, omaiset ja ystävät ovat pyrkineet tai joutuneet paikkaamaan. Luterilaisen etiikan näkökulmasta niin kutsuttu kultainen sääntö kiteyttää yhteiskunnan ja hyvinvointimallin moraalisen perustan: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt. 7:12). Tämä laajalti tunnustettu eettinen periaate esiintyy eri muodoissaan eri kulttuureissa; Martti Luther kutsui sitä koko maailman laiksi. Kultaista sääntöä voi pitää etiikan ja yhtä lailla sosiaalipolitiikan yleisenä koetinkivenä: miltä tämä päätös tai ratkaisu minusta tuntuisi ja minulle merkitsisi, jos eläisin kyseisessä tilanteessa, esimerkiksi asunnottomana? Kultaisen säännön noudattaminen rakentaa vastavuoroisuutta ja luottamusta sekä sitouttaa yksilöt, yhteisöt, yritykset ja julkisen sektorin yhteisvastuuseen. TASA-ARVO, OIKEUDENMUKAISUUS JA UNIVERSAALISUUS OVAT HYVINVOINTIMALLIN LUOVUTTAMATTOMIA ARVOJA ARVOT EIVÄT TOTEUDU KAIKKIEN YKSILÖIDEN KOHDALLA EIVÄTKÄ KAIKISSA TILANTEISSA KAIKKI, MINKÄ TAHDOTTE IHMISTEN TEKEVÄN TEILLE, TEHKÄÄ TE HEILLE (MATT. 7:12) 7

8 AUTTAMISEN EETOSTA ETSIMÄSSÄ Eettisillä arvoilla on jokaisessa yhteiskunnassa oma aate- ja syntyhistoriansa. Näin rakentunut kulttuuripääoma voi helposti myös muuttua. Aatehistorian näkökulmasta elämme kulttuurissa, jonka perinne kantaa mukanaan keskenään jännitteisiä, eri aikoina syntyneitä aineksia, arvojärjestelmiä. Yksi tällainen, voimakkaasti nykyistä keskustelua ohjaava jännite vallitsee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden arvokäsitysten välillä. Lähimmäisestä välittämiseen liittyvillä arvoilla ja köyhimmät ja huono-osaisimmat huomioivalla moraalilla on ollut keskeinen merkitys, kun Suomeen on luotu pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Tehokas, rationaalinen järjestelmä ei poista moraalisia ongelmia. Moraalinen harkinta uinahtaa helposti. Arvopohja voi kuihtua nopeastikin, ellei sitä jatkuvasti arvioida ja lujiteta. Rationaalisten ja järjen käyttöä korostavien ihmisten omaatuntoa on koko ajan herkisteltävä ja puhuteltava. Pelkkä järki ei selvitä kaikkea eikä järjen käyttö välttämättä johda yhteistä hyvää tukeviin ratkaisuihin. Ihminen ei siis automaattisesti toimi luonnollisen lain mukaan. Heikkojen auttamisen eetos ohjaa tekoja vain satunnaisesti, ei säännönmukaisesti. Tämä eetos on aarre saviastiassa ja se voidaan menettää nopeastikin. Kilpailuun pyrkivä järki voi ruhjoa sen. Jonkinlainen liitto tai yhteys järkevyyden ja moraaliperinteen välillä tietenkin tarvitaan. Poliittiset ratkaisut täytyy perustella järkevästi. Arvoille ja niiden toteuttamiselle löytyy myös järkeviä perusteita, vaikka itse arvomaailma ei olisikaan syntynyt näistä perusteista. Yhteiskunta ja yhteisöt tarvitsevat eräänlaisen eettisen infrastruktuurin, rehellisyyden, ahkeruuden ja toisiin luottamisen kulttuurin. Auttamisen ja solidaarisuuden kulttuuri voidaan menettää nopeastikin, jos sitä ei jatkuvasti ja päämäärätietoisesti edistetä. Tämä edellyttää yhteiskunnassa keskustelua eettisistä kasvatustavoitteista. 8 JÄRJEN KÄYTTÖ EI AUTOMAATTISESTI OHJAA IHMISIÄ TEKEMÄÄN HYVÄÄ TAI OIKEIN YHTEISKUNTA JA YHTEISÖT TARVITSEVAT LUOTTAMUSTA, REHELLISYYTTÄ JA VÄLITTÄMISTÄ TUKEVAN EETTISEN POHJAN MURROSTEN KESKELLÄ ARVOPOHJA VOI KUIHTUA NOPEASTI IHMISTEN OMAATUNTOA ON JATKUVASTI HERKISTELTÄVÄ JA PUHUTELTAVA

9 GLOBAALI HYVINVOINTIVISIO Tietämys oman yhteiskunnan monikulttuurisuudesta ja -arvoisuudesta on lisääntynyt käsi kädessä globaalin tietoisuuden kasvun kanssa. Suvaitsevaisuus on tärkeä arvo eri kulttuurien, esimerkiksi uskontojen, vuoropuhelussa. Suvaitsevaisuudesta voi kuitenkin muodostua myös este eettisesti vastuulliselle toiminnalle. Viime aikoina onkin kritisoitu sellaista eettisen relativismin muotoa, joka suvaitsevaisuuden nimissä julistaa arvojen yhteismitattomuutta ja kieltää moraalisin perustein esimerkiksi oikeuden arvostella toisen kulttuurin tapoja tai puuttua niihin. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus eivät oikeuta vetäytymään eettisestä vastuusta. Moniarvoisuudesta ja eräistä moraalifilosofisista ongelmista huolimatta monet uskovat, että käytännössä on mahdollista löytää toiminnan perustaksi riittävän suuri yhteisten arvojen joukko, esimerkiksi näkemys siitä, mikä on kulttuurista riippumatta väärin tai kuvaus siitä, millaista on ihmisarvoinen elämä. Ajatellaan, että tällaisilla eettisillä näkemyksillä on velvoittavuus, joka ulottuu paikalliselta tasolta globaaliin toimintaan saakka. Yksi käytännön osoitus pyrkimyksestä tehdä yleinen eettisesti ja poliittisesti velvoittava sopimus on YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948). Siinä todetaan esimerkiksi ihmisen oikeudesta yhteiskunnan turvaan seuraavasti: Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. (Artikla 22) Julistuksen 23 ja 24 artikloissa kirjataan muun muassa työhön, työolosuhteisiin, elintasoon, terveydenhuoltoon ja perusturvaan liittyviä oikeuksia. Oikeudet kuulostavat yleisen moraalitajun mukaisilta. Ne tuntuvat paitsi oikeudenmukaisilta myös sellaisilta, jotka toteutuessaan takaavat hyvän elämän tai ainakin sen edellytykset. Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja julistuksen keskeinen sisältö on kirjattu myös Suomen perustuslakiin. Yleinen oikeustaju ja yhteisöissä hyväksi koetut käytännöt luovat yleensä perustan sekä kansallisille että kansainvälisille normeille. Laki ja moraali eivät kuitenkaan ole toistensa synonyymeja, sillä moraali kulkee usein lain edellä: se, mikä on juridisesti oikein, ei ole välttämättä moraalisesti kestävää. Lopullinen laki tai sopimus on toisinaan myös kompromissi erilaisten arvojen ja tavoitteiden välillä. Kompromissit jättävät aina mahdollisuuden lain vaatimusten ylittämiseen; laki asettaa kuitenkin kaikkia sitovan minimitason. Maailmassa on lukuisia maita, joissa ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi ja toistuvasti. Myöskään Suomessa perustuslain velvoitteet eivät toteudu kaikkien kohdalla. Joku tai jotkut rikkovat siis lakia. Onko yhteiskunnan tai päättäjien oikeudentaju eksyksissä, kun edes perustuslaki ei riitä takaamaan ihmisille heidän oikeuksiaan? Vai onko laki vääränlainen tai väärässä? Mikä avuksi silloin, kun laki ei riitä? 9

10 Yhdessä hahmoteltu ja asetettu visio on selkeä: tavoitteena on maailma, jossa ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien kohdalla. Sopimuksen mukaisesti valtiot ovat ensisijaisessa vastuussa siitä, että niin myös tapahtuu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtion pitäisi itse olla toteuttajana. Valtio ja kunnat takaavat, että kansalaisten perusturvasta huolehditaan, mutta huolehtijoita olemme me kaikki. Eettinen vaade koskee nykyään erityisesti yrityksiä, jotka lisääntyneen vaikutusvaltansa kautta voivat edistää ihmisoikeuksien ja ihmisarvoisen elämän toteutumista eri maissa. SUVAITSEVAISUUS EI OIKEUTA VETÄYTYMISTÄ EETTISESTÄ VASTUUSTA IHMISOIKEUDET KUULUVAT KAIKILLE NIITÄ KUITENKIN RIKOTAAN JATKUVASTI ERI PUOLILLA MAAILMAA VALTIOILLA ON VASTUU OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA, MUTTA HUOLEHTIJOITA OVAT KAIKKI, NIIN YKSILÖT KUIN YRITYKSETKIN LUNASTAMATTOMIA LUPAUKSIA 10 Hyvinvointivaltion ideaan kuuluu ns. kollektiivinen vakuuttaminen: erilaisilla veroilla ja maksuilla kerätään yhteinen kassa, josta maksetaan korvauksia sosiaalisten riskien, kuten työttömyyden tai sairauden toteutuessa. Mitä enemmän kansalaiset ja yhteisöt kartuttavat kassaa veroja ja maksuja maksamalla, sitä kattavamman turvan yhteiskunta kansalaisilleen pystyy tarjoamaan. Kollektiivinen, jaettu vastuu ja vakuuttaminen motivoivat yhteiskunnan jäseniä osallistumaan hyvinvoinnin kustantamiseen. Hyvinvointivaltio on eräänlainen lupaus kansalaisille: sinusta välitetään ja pidetään huolta. Entä jos julkisen sektorin voimavarat eivät enää riitä huolehtimaan kaikista? Silloin ne, joilla ei ole voimia tai kykyä pitää itse itsestään huolta, joilla ei ole tiivistä lähimmäisten ja omaisten turvaverkkoa eikä riittävästi varoja ostopalveluihin, ovat vaarassa pudota veneestä. Näin on jo käynyt, eikä pudokkaista ole pulaa. Heitä ovat erityisesti asunnottomat, pitkäaikaistyöttömät, mielenterveyspotilaat ja -kuntoutujat sekä ylivelkaantuneet. Myös yhä useammat lapset, vanhukset ja sairaat ovat vaarassa jäädä vaille turvaa. Hyvinvointivaltion heikkoutena on pidetty lähimmäisvastuun ulkoistamista yhteiskunnalle: kun valtio hoitaa, minun ei tarvitse. Väitetään, että hyvinvointivaltio tuottaa välinpitämättömiä kansalaisia, jotka jättävät sairaat, heikkokuntoiset ja vaivaa aiheuttavat omaisensa laitosten hoidettaviksi. Empiiriset tutkimukset eivät tue tätä väitettä. Esimerkiksi hoivapalveluissa julkisten palvelujen saatavuus itse asiassa parantaa sukupolvien välistä yhteistyötä.

11 Ajatus siitä, että valtio tai kunta huolehtii jokaisesta, saattaa kuitenkin johtaa siihen, että yksilöt eivät enää osaa huolehtia ja omaksua vastuunkantajan roolia silloinkaan, kun siihen olisi tarve. Toisaalta julkinen sektori saattaa joko järjestelmän sokeudesta tai jostain muusta syystä ottaa huoltajan roolin silloinkin, kun se soveltuisi paremmin kansalaisille. KOLLEKTIIVINEN VAKUUTTAMINEN MOTIVOI KANSALAISIA OSALLISTUMAAN HYVINVOINNIN KUSTANTAMISEEN MAKSUILLE PITÄÄ MYÖS SAADA VASTINETTA HYVINVOINTILUPAUS PETTÄÄ LIIAN MONEN SUOMALAISEN KOHDALLA SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄN KRITIIKKIÄ Viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien sosiaaliturvajärjestelmää on kritisoitu useastakin näkökulmasta. Työttömyys on edelleen ehkä pahin yhteiskuntamme ongelma. Se on myös inhimillinen katastrofi. Työttömät ja laajoista toimentulo-ongelmista kärsivät ovat arvostelleet valtaapitäviä voimakkaasta eriarvoistumisesta ja jyrkkenevästä jaosta köyhien ja hyvin toimeentulevien välillä. Köyhyydestä kärsivät kokevat, ettei heidän asiaansa ajeta enää missään eikä heidän ongelmiaan enää edes haluta yrittää ratkaista. Sosiaaliturvajärjestelmää syytetään myös tehottomaksi. Järjestelmän väitetään paisuneen osittain suunnittelemattomasti ja itse itseään ruokkivasti niin, että sitä kuormittavat päällekkäisyydet ja epätarkoituksenmukaiset toimintatavat. Kriitikkojen mielestä nykyinen järjestelmä on liian kallis ja raskas, joten sitä pitää rajata tai se pitää jopa kokonaan purkaa. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltomme on kuitenkin kokonaisuutena teknisesti tehokasta, tuottavaa ja taloudellista. Esimerkiksi sosiaalimenot ovat hieman alle EU:n keskitason. Järjestelmämme ei siis ole kohtuuttoman kallis, vaikka tehottomuutta ja epätarkoituksenmukaisuuttakin varmasti löytyy. Huolestuttavaa on kuitenkin erityisesti se, että järjestelmä toimii erityisen huonosti juuri kaikkein köyhimpien kohdalla. Erityisesti elinkeinoelämän piiristä esitetään väitteitä siitä, että sosiaalipolitiikka haittaa markkinatalouden ja erityisesti yritysten kansainvälistä toimintaa. Välittömien kustannusten tasolla kritiikki on perusteltua: sosiaali- 11

12 turvamaksut ovat yrityksille menoerä, joka on siirrettävä hintoihin. Toisaalta jokainen yritys on riippuvainen esimerkiksi valtion takaamasta turvallisesta toimintaympäristöstä, kotitalouksista ja perheistä. Markkinatalous ei tuota piirissään toimivia ihmisiä itse eikä se myöskään pysty yksin luomaan osaavaa työvoimaa. Markkinatalouden ja sosiaalipolitiikan välillä on kohtalonyhteys. Yhteys ei synny pelkästään markkinatalouden tarvitsemasta työvoimasta, vaan liittyy myös itse markkinoihin. Tuottajat tarvitsevat kuluttajia, joilla on ostokykyä, luottamusta tulevaisuuteen sekä tahtoa investoida ja sijoittaa. Selvää on, että talouden globalisaatio on tuonut ja tuo muutospaineita sosiaalipolitiikalle. Globalisaatio heikentää kansantalouden ja valtiontalouden kansallista hallittavuutta. Teollisuuden ja palvelujen työpaikat liikkuvat kansainvälisesti, millä on omat kerrannaisvaikutuksensa. Työmarkkinajärjestöjen liikkumavara työsopimusneuvotteluissa on entistä pienempi. Kansainvälistyvistä tavara- ja työmarkkinoista johtuen verojen alentaminen on yhteiskunnassamme koettu välttämättömäksi. Valtiollisen verotuksen keinot kollektiivisen hyvinvointijärjestelmän rahoitukseen vähenevät. Sen vuoksi onkin entistä tärkeämpää pohtia ja suunnitella, mihin hyvinvointipalveluihin niukkenevat resurssit kohdennetaan. TYÖTTÖMÄT JA KÖYHÄT KOKEVAT, ETTÄ HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ EI HUOMIOI HEIDÄN TARPEITAAN PÄÄTTÄJÄT OVAT KIINNOSTUNEEMPIA HYVIN TOIMEENTULEVIEN ASIOISTA SUOMALAINEN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ EI OLE ERITYISEN KALLIS TAI TEHOTON HUOLESTUTTAVAA ON ERITYISESTI SE, ETTÄ APU EI LÖYDÄ KAIKKEIN HEIKOIMPIA MARKKINATALOUDEN JA SOSIAALIPOLITIIKAN VÄLILLÄ VALLITSEE MONISÄIKEINEN KOHTALONYHTEYS KUN JULKISET VARAT NIUKKENEVAT, NE ON KOHDISTETTAVA ENTISTÄKIN VASTUULLISEMMIN JA HUOLELLISEMMIN 12

13 EPÄVAKAA AIKA KAIPAA TASAPAINOTTAVIA VOIMIA Sodat, mellakat, levottomuudet, epidemiat, köyhyysongelmat ja luonnonmullistukset ovat maapallon arkea. Globaalitalouden toimintaympäristö ei ole vakaa ja taloudelliset muutokset voivat olla arvaamattomia. Länsimaiden julkisen talouden tämän hetkiset vaikeudet johtuvat suureksi osaksi siitä työllisyyden ja veropohjan kaventumisesta, joka on syntynyt, kun teollisuustuotantoa on siirretty matalamman palkkatason maihin. Ongelmat voivat edelleen moninkertaistua. Syyt, joiden vuoksi hyvinvointivaltiota tarvitaan, eivät ole poistuneet. Euroopan unionin laajentumisen myötä sosiaaliturvajärjestelmien erot Euroopan sisällä korostuvat entisestään. EU:n perustuslakiluonnoksessa puhutaan maailman kilpailukykyisimmästä taloudesta. Unioni pyrkii kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat muun muassa tasapainoinen talouskasvu ja sosiaalinen markkinatalous. Mitä se tarkoittaa? Syntyykö Euroopan sosiaalinen malli? Mistä lähtökohdista käsin se mahdollisesti syntyisi? Mistä elementeistä se muodostuisi? Maailma ei rakennu eikä sen pidä rakentua yksinomaan eikä suoraviivaisesti taloudellisten intressien mukaan. Talous on väline hyvinvoinnin ja hyvän elämän rakentamiseen, oli sitten kysymys yksilöistä, yrityksistä tai valtiosta. Tarvitsemme edelleen hyvää kollektiivista vakuuttamista. Kyse on pikemminkin siitä, millaisista elementeistä se globaalin markkinatalouden maailmassa rakentuu. Mitä merkitsevät turvallisuuden, solidaarisuuden, ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden näkökulmat? Sosiaalipolitiikan uudet tavoitteenasettelut ovat välttämättömiä talouden globalisaation paineessa. Uudistuksissa on pakko ottaa huomioon uudistusten vaikutukset kansainväliseen kilpailukykyyn, työllistymiseen, Euroopan integraatioon ja väestörakenteeseen. Sosiaalipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin edelleen oltava kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Arvot määrittävät suunnan sosiaalipolitiikan uudistamiselle. Sosiaalimenojen perustavanlaatuinen välttämättömyys tunnustetaan edelleen. Kysymyksiä esitetään siitä, miten vastuut hoidetaan ja jaetaan, mistä vastataan yhdessä ja mistä erikseen, yksilötasolla. Vastuut ovat uusjaossa. Eräs suomalaisen yhteiskunnan merkittävä vahvuus on ollut luottamus eri väestöryhmien ja toimijoiden välillä. Vahva kansalaisyhteiskunta edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja parantaa siten elämisen laatua ja mahdollistaa kotitalouksien omaehtoisten ratkaisujen luomisen. Yhteiskunnallista eheyttä tukee myös luottamus julkiseen valtaan, jonka olennaisia osia ovat päätöksenteon läpinäkyvyys, politiikan ennakoitavuus ja virkamiesten lahjomattomuus. Tämä on myös mahdollistanut suuren yhteisen kassan kartuttamisen, koska veronmaksajat ovat luottaneet siihen, että kassaa hoidetaan hyvin. Näistä vahvuuksista, yhteiskunnan yhteisestä pääomasta on syytä pitää kiinni. 13

14 Ihmisen hyvinvointia turvaavat palvelut eroavat muista palveluista muun muassa siinä, että niitä ei voi arvioida eikä niiden merkitystä mitata pelkästään yksilöitä tutkimalla. Kyse ei ole vain palvelujen tuottamisesta; palvelun antajan ja saajan suhteita on arvioitava myös sen mukaan, miten ne palvelevat koko yhteisön rakentumista. TALOUS ON VÄLINE HYVINVOINNIN JA HYVÄN ELÄMÄN RAKENTAMISEKSI HYVÄÄ KOLLEKTIIVISTA VAKUUTTAMISTA TARVITAAN MYÖS KANSAINVÄLISTYNEESSÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ MILLAISEKSI EUROOPAN SOSIAALINEN MALLI MUODOSTUU? SOSIAALIPOLITIIKAN ENSISIJAISENA TAVOITTEENA PITÄÄ EDELLEEN OLLA KANSALAISTEN HYVINVOINNIN TURVAAMINEN ERI TOIMIJOIDEN JA VÄESTÖRYHMIEN KESKINÄINEN LUOTTAMUS YHTEISKUNNASSAMME ON VAHVUUS, JOSTA ON SYYTÄ PITÄÄ KIINNI EETTISELLÄ KASVATUKSELLA VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDEN KIMPPUUN 14 Suomalaisten yhteishenkeä ei välttämättä selitä kansanluonne tai pieni väkiluku, vaan ehkä pikemminkin yhteiset koettelemukset ja hyviksi havaitut toimintatavat. Samassa veneessä on ollut hyvä matkustaa. Uhkana on kuitenkin, että yhteiskunnallisten jakojen syventyminen ja elämänmahdollisuuksien eriytyminen alkavat nakertaa yhteishenkeä ja solidaarisuutta. Käytännössä tämä voi näkyä muun muassa siten, että vahvemmat eivät enää tunne myötätuntoa heikompia kohtaan eivätkä anna tukeaan heidän sosiaalisten riskiensä kantamiseen. Väitetään, että ihmisessä on sisäänrakennettu kyky erottaa oikea ja väärä. Tätä kykyä voidaan kutsua omaksitunnoksi tai sisäisek- si eettiseksi oikeudentajuksi. Ihmiset eivät aina kuitenkaan voi, jaksa, viitsi tai halua toimia omantuntonsa mukaisesti. Ihminen kykenee myös äärimmäisen julmiin tekoihin lähimmäisiään kohtaan, mikä osoittaa, ettei hyvän elämän toteutumista ja keskinäisen luottamuksen säilymistä voi koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Sekä yksilöiden että yhteiskunnan edellytyksiä toimia omaa eettistä heikkouttaan ja pimeyttään vastaan pitää tukea. Yhtäältä tämä tapahtuu kasvatuksen avulla. Toisaalta tukirakenteina toimivat esimerkiksi lait ja erilaiset yhteiskunnalliset käytännöt. Huolestuttavaa on, miten helposti ja huomaamattomasti välinpitämättömyys valtaa alaa

15 välittämiseltä. Moni meistä rajaa lähimmäisenrakkauden piirin pieneksi, vain omaa itseä ja perhettä koskevaksi. Emme edes välttämättä ajattele, että piirin pitäisi yhtään isompi ollakaan - jokainen pitäköön huolen itsestään ja läheisistään. Välinpitämättömyyden ja myötätunnon puute ovat haaste eettiselle kasvatukselle. Vanhempien ja kasvatustyöstä vastaavien vastuulla on kasvattaa lapsista oikeudentajuisia kansalaisia, jotka toteuttavat lähimmäisvastuuta. Lähimmäisiä ovat myös toisella puolella maapalloa asuvat; kaiken väriset, eri rotuja ja kulttuureja edustavat ihmiset. Eettisesti valveutunut ihminen kunnioittaa myös luontoa ymmärtäen, että ihminen on osa sitä ja ihmisen hyvinvointi suoraan sidoksissa ympäristön hyvinvointiin. Suomalaisten turvattomuutta koskeneessa haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että ihmisten välinpitämättömyys toisia ihmisiä kohtaan on toiseksi tärkein turvattomuutta aiheuttava tekijä. Eniten turvattomuutta aiheuttaa luonnon saastuminen. Koska lapset oppivat tai eivät opi moraaliset aakkosensa jo hyvin pieninä, yhteiskunnan on tuettava vanhempien kasvatustehtävää. Nykyään edellytetään esimerkiksi, että koulujen opetussuunnitelmat laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. Haastavaksi kasvatustehtävän tekee kulttuurimme, jossa lapseen vaikuttavat monet erilaiset tahot muun muassa television ja internetin välityksellä. Kansalaisten vastuulla on myös osallistua hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen, jotta yhteisestä kassasta riittäisi peruspalvelujen turvaamisen lisäksi varoja heikoimmista ja haavoittuvaisimmista huolehtimiseen. Yhteisillä varoilla voidaan rakentaa palveluja tai mahdollistaa muulla tavoin palvelujen tarjoaminen niitä tarvitseville. Palvelut eivät kuitenkaan aina välttämättä ole paras hyvinvoinnin tuoja. Silloin palvelujen lisääminen ei ongelmia poista. Ketään ei voi pakottaa huolehtimaan toisista ja välittämään lähimmäisistä. Silti ihmisten pitäisi kyetä kultaisen säännön toteuttamiseen muistaen, että jokainen meistä joutuu elämänsä aikana tilanteisiin, joista ei selviä ilman muiden apua. Kaikkea apua ei voi ostaa tai saa rahalla. Työelämän ilmapiiri on yksilön eettisen kasvun ja eheyden kannalta merkittävä tekijä. On ongelmallista, jos työolosuhteet ovat sellaiset, että työntekijä joutuu toimimaan vastoin sitä, minkä kokee oikeaksi. Esimerkiksi vanhustenhuollossa työn paljous ja tehostamisvaatimukset synnyttävät eettisiä ristiriitoja: työntekijät kokevat, etteivät he voi työssään toteuttaa koulutuksessaan saamia oppeja eivätkä hoitaa vanhuksia näiden ihmisarvon edellyttämällä tavalla. Vastaavasti työntekijöiden keskinäinen kilpailu työpaikoista edistää tehokkuutta ja luovuutta vain tiettyyn rajaan asti. Jatkuvassa pelon ja epävarmuuden ilmapiirissä eläminen muuttuu lakipisteen jälkeen tuhoavaksi voimaksi. Johtotason erityispalkitsemiset tai joukkoirtisanomiset voittoa tekevissä yrityksissä vahvistavat yksilön kokemusta siitä, että päämäärä ei ole yhteinen. Millä tavoin tällaiset työolosuhteet vaikuttavat työntekijöihin ja heidän arvoihinsa? YHTEISKUNNALLISTEN JAKOJEN SYVENTYMINEN MURTAA YHTEISHENKEÄ EETTINEN KASVATUS JA YHDESSÄ SOVITUT NORMIT AUTTAVAT TOIMIMAAN EETTISTÄ HEIKKOUTTA VASTAAN VANHEMMILLA TÄRKEIN LASTEN KASVATUSVASTUU KOULU JA YHTEISKUNTA TUKEVAT KASVATUSTEHTÄVÄÄ LÄHIMMÄISVASTUU ULOTTUU OMAN MAAN RAJOJEN ULKOPUOLELLE EETTISESTI VALVEUTUNUT IHMINEN KUNNIOITTAA MYÖS LUONTOA 15

16 JULKINEN HYVINVOINTIVASTUU Yksilöt ovat avainasemassa hyvinvointipalvelujen laatukriteerien asettamisessa. Vaikka organisaatiot hankkivat palveluja, hankintapäätöksiä tekevät yksilöt. Päättäjillä pitää olla kirkas näkemys siitä, millaisia palveluja kansalaisten on saatava, ja noudatettava yhdessä asetettuja kriteerejä päätöksiä tehdessään. Kansalaiset käyttävät valtaansa palvelujen asiakkaina, mutta myös osallistumalla laatukriteerien määrittämiseen, valvomalla päättäjiä, nostamalla epäkohdat julkisuuteen ja vaihtamalla päättäjät toisiin, jos epäkohdat eivät poistu. Julkisen hyvinvointivastuun kantajia ovat erityisesti valtio ja kunnat. Erityistä huolta on kannettava kaikkein haavoittuvaisimmista: lapsista, vanhuksista ja sairaista. Julkisella sektorilla on myös laadun valvojan tehtävä. Kunnallisten organisaatioiden lisäksi hyvinvointipalveluja tuottavat ja tarjoavat erilaiset järjestöt ja yritykset sekä eri toimijoiden muodostamat yhteistyöorganisaatiot. Julkisen sektorin on asetettava palveluille yhtenäiset laatukriteerit ja valvottava niiden noudattamista. Kuntien hankintapäätöksiä tekevien organisaatioiden ja henkilöiden on kyettävä toteuttamaan tämä valvontatehtävä luotettavasti ja oikeudenmukaisesti. Yksilön näkökulmasta tärkeintä on, että hän saa laadukasta, oikeudenmukaisesti hinnoiteltua palvelua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Palvelun tarjoajien ja tuottajien tehtävänä on näiden tavoitteiden toteuttaminen niin, että vältyttäisiin tehottomuutta ja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavilta päällekkäisyyksiltä. Ne palvelut, jotka tuotetaan pääasiassa yhteiskunnan varoilla eli veronmaksajilta kerätyillä veroilla ja maksuilla, kuuluvat kaikille. KANSALAISTEN ON SAATAVA LAADUKKAITA HYVINVOINTIPALVELUJA OIKEAAN AIKAAN OIKEASSA PAIKASSA LAATUKRITEERIT LAADITAAN YHDESSÄ KANSALAISET VAIKUTTAVAT SEKÄ ASIAKKAINA ETTÄ VALITSEMALLA PÄÄTTÄJÄT KUNTIEN HANKINTAPÄÄTÖKSET ON TEHTÄVÄ AMMATTITAITOISESTI, LUOTETTAVASTI JA OIKEUDENMUKAISESTI YHTEISILLÄ VAROILLA TUOTETUT PALVELUT KUULUVAT PÄÄSÄÄNTÖISESTI KAIKILLE 16 Kaikilla yrityksillä on myös oman toimintansa ulkopuolelle ulottuvia vastuita. Vastuullisen liiketoimintanäkemyksen mukaan yritykset eivät ole olemassa vain itseään, vaan myös yhteiskuntaa varten. Yhteiskuntaa edustavat sidosryhmät, joiden arvot, odotukset ja näkemykset yrityksen odotetaan ottavan huomioon toimintaansa suunnitellessaan ja kehittäessään. YRITYSTEN VASTUU Taloudellinen vastuu on perinteisin yritysten vastuullisuuden osa-alue, josta pitkälti säädetään lailla. Yritysten odotetaan kuitenkin kantavan vastuuta myös toimintansa ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Vasta aivan viime vuosina tätä kokonaisuutta on alettu kutsua yritysten yhteiskuntavastuuksi. Osuvampi termi saattaisi olla vastuullinen yritystoiminta.

17 Perinteisesti sosiaalinen vastuu on konkretisoitunut yrityksen tavassa kohdella omia työntekijöitään, ja tämä on edelleen sosiaalisen vastuun ydin. Työelämäkäytäntöjen lisäksi sosiaalisen vastuun ulottuvuuteen kuuluvat ainakin yrityksen ihmisoikeusstrategia ja -käytännöt, paikallisyhteisöihin liittyvät näkökohdat, poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä liiketoimintatavat, kuten suhtautuminen lahjontaan ja korruptioon. Maksamiensa verojen lisäksi yritykset voivat ja niiden pitäisi osallistua hyvinvoinnin rakentamiseen monin tavoin. Yrityksen paikallisyhteisöä koskevaa vastuuta voisi kutsua tavaksi, jolla yritys on läsnä toimintaympäristössään. Vastuullisesti toimiva yritys, sen omistajat, johto ja työntekijät haluavat olla mukana rakentamassa yhteistä hyvää ja edistämässä sosiaalista pääomaa. Lakisääteisten palvelujen lisäksi monet työnantajat tarjoavat henkilöstölleen esimerkiksi työkyvyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarkoitettuja palveluja, kuten kulttuuritapahtumia, liikuntaharrastusmahdollisuuksia ja harrastuskerhoja. Monet yritykset kantavat sosiaalista vastuuta myös tukemalla urheilua, kulttuuria ja hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa. Olennaisinta on kuitenkin se, miten sosiaaliset näkökohdat huomioidaan yrityksen omassa ja sen alihankkijoiden toiminnassa. Minkälaisten prosessien kautta yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut päätyvät markkinoille? Tällöin on huomioitava myös yrityksen ihmisoikeuspolitiikka ja -käytännöt, kuten se, miten yritys ja sen alihankkijat ja yhteistyökumppanit toimivat kehittyvissä ja kehitysmaissa. Elinkaariajattelu eli se, että yritys kantaa vastuuta valmistamiensa tuotteiden vaikutuksista raaka-aineiden hankinnasta tuotteen uudelleenkäyttöön tai hävittämiseen asti, kuuluu sosiaaliseen vastuullisuuteen ympäristövastuun tavoin. Vakaat yhteiskunnalliset olot, toimiva infrastruktuuri ja osaava työvoima hyödyttävät yrityksiä. Yritykset nauttivat yhteiskunnan tarjoamista eduista eivätkä voi toimia kestävästi ilman toimivaa yhteiskuntaa ja työhaluisia ja -kykyisiä työntekijöitä. Kansallisista ja kansainvälisistä yrityksistä on tullut myös merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja vallan käyttäjiä. Valtaan liittyy aina vastuu. Näin ollen yritysten pitäisi osallistua hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman rakentamiseen veroja maksamalla, mutta myös vapaaehtoista sosiaalista vastuuta kantamalla. Pelkkää verojen maksamista voidaan verrata sosiaalisen vastuun ulkoistamiseen, mikä johtaa yhä korkeampiin veroihin. Vastuulliset yritykset ovat myös työnantajina houkuttelevia aikana, jolloin osaavasta työvoimasta voi tulla pula. YRITYKSET EIVÄT OLE OLEMASSA VAIN ITSEÄÄN, VAAN MYÖS YHTEISKUNTAA VARTEN YRITYKSET OSALLISTUVAT HYVINVOINNIN RAKENTAMISEEN MAKSAMALLA VEROJA YRITYSTEN PITÄISI KANTAA MYÖS VAPAAEHTOISTA SOSIAALISTA VASTUUTA VAKAA, KESKINÄISEN LUOTTAMUKSEN YHTEISKUNTA HYÖDYTTÄÄ MYÖS YRITYKSIÄ 17

18 KANSALAISYHTEISKUNTA JA JÄRJESTÖT Hyvinvointipalveluja tuottavien ja tarjoavien järjestöjen on täytettävä yhdessä sovitut palvelujen laatukriteerit muiden palvelun tarjoajien tapaan. Yleensä järjestöjen palvelutoiminnot on organisoitu erilliseksi yksiköksi, joskus yritykseksi, jolloin järjestöjen muu toiminta jää näiden toimintojen ulkopuolelle. Palvelujen tarjonnan ohessa järjestöillä on yhteiskunnassa monia muitakin rooleja ja tehtäviä. Ne ovat keskeinen kansalaisyhteiskunnan toimija. Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan valtiosta riippumatonta toimintaa, jota ohjaavat siihen osallistuvat ihmiset, jossa osallistuminen on vapaaehtoista ja joka ei pyri tuottamaan voittoa. Kansalaisyhteiskunta on inhimillisen toiminnan ydin, jossa poliittiset ja muut yhteiskunnallisen toiminnan päämäärät muotoutuvat. Kansalaisyhteiskunta sen institutionaalisine edustajineen eli järjestöineen on kuitenkin riittämätön takaamaan kattavan turvan ja tasa-arvon kaikilla alueilla. Järjestöjen tehtävänä on toimia asiakkaidensa ja jäsentensä puolesta, tunnistaa heidän tarpeensa ja vastata niihin omalla, joskus kapeallakin toiminta-alueellaan. Kansalaisyhteiskunnalla ei voi eikä pidä korvata niitä tehtäviä, jotka kuuluvat julkisen hyvinvointivastuun piiriin. Kansalaisjärjestöjen toimintaan liittyy yhteisöllisyys, joka on muuttunut entistä monimuotoisemmaksi. Se ei enää rakennu yksinomaan tai ensisijaisesti maantieteellisten, sosiaalisten tai sosiologisten tekijöiden varaan. Yhteisöllisyys voidaan kokea pikemminkin moraalisena alueena, joka sitoo henkilöitä kestäviin suhteisiin toistensa kanssa. Yhteisöt voidaan tulkita sosiaalisten suhteiden verkostoiksi, joilla on yhteisiä arvoja ja merkityssisältöjä. Lähiyhteisöjen sijaan ja rinnalle ovat tulleet symboliset ja virtuaaliset yhteisöt, joihin ollaan yhteydessä verkkojen välityksellä. Kansalaisaktiivisuus synnyttää ja vahvistaa niin kutsuttua sosiaalista pääomaa. Kansalaisyhteiskunnan toimivuudella ja elävyydellä on itseisarvonsa, mutta samalla se tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta. Julkisen hyvinvointivastuun kantajat ja yritykset tarvitsevat tuekseen yhteisvastuuta, lähimmäisenrakkautta, sosiaalisuutta ja solidaarisuutta korostavan kansalaisyhteiskunnan. KANSALAISJÄRJESTÖT RAKENTAVAT MONIMUOTOISTA YHTEISÖLLISYYTTÄ ELÄVÄ JA TOIMIVA KANSALAISYHTEISKUNTA ON EDELLYTYS HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TOIMIVUUDELLE 18 KANSALAISYHTEISKUNTA ON ITSEISARVO, MUTTA TUOTTAA MYÖS TALOUDELLISIA HYÖTYJÄ

19 YHTEENVETO Samassa veneessä Hyvinvoinnin moraalinen perusta rakentuu ihmisarvolle. Ihmisen arvo ei määräydy hänen yhteiskunnalle tuottamansa hyödyn, vaan hänen ihmisyytensä perusteella. Sosiaalipolitiikka perustuu yhteisiin intresseihin. Ei voi olla yhteisöä ilman normeja, joilla määritellään, miten esimerkiksi sairaat, köyhät, yksinäiset ja vanhukset hoidetaan. Normien sisältö muokkautuu eettisistä arvoista käsin. Ihmisten auttaminen poliittisena ohjelmana sopii yhteen markkinatalouden kanssa sillä edellytyksellä, että hyvän elämän keinot ja päämäärät pidetään kirkkaina mielessä. Vahvassa hyvinvointiyhteiskunnassa reilut pelisäännöt on sovittu yhdessä julkisen, yksityisen, kansalaisyhteiskunnan ja perheiden kesken. Uudistunut ja uudistuva hyvinvointiyhteiskunta rakentuu kolmesta osa-alueesta. Julkisen sektorin muodostaman hyvinvointivaltion rinnalla toimii aktiivinen kansalaisyhteiskunta: kansalaiset, heidän yhteisönsä ja järjestönsä. Dynaaminen, vastuullisesti toimiva talouselämä luo edellytykset hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudelle. KIRKON SOSIAALIFOORUMI PAINOTTAA ERITYISESTI SEURAAVIA ASIOITA: 1Yhteiskunnassa tehtävämme on kantaa toinen toistemme taakkoja, erityisesti niiden, jotka ovat muita heikommassa asemassa. Niin kutsuttu kultainen sääntö kehottaa meitä asettumaan toisen, kärsivän ihmisen asemaan. Kristillisessä etiikassa kertomus laupiaasta samarialaisesta muistuttaa, miten jokainen on kutsuttu auttamaan kärsivää lähimmäistä. Heikoimpien auttamista ei saa unohtaa. 2Ihmisiä ei voi eikä pidä jakaa pelkästään itsekkäisiin tai epäitsekkäisiin. Kaikkien sydämissä taistelevat keskenään vastakkaiset tahdonvoimat. Ihmiset voivat kuitenkin suostua tinkimään omista tavoitteistaan toisten ja kokonaisedun hyväksi. Ihmisellä on paitsi taipumus ajatella omaa etuaan myös kyky luopua omastaan, tehdä merkittäviäkin uhrauksia lähimmäisen hyväksi. Yhteiskunnassa on edistettävä yhteisöllistä ajattelutapaa ja toimintaa. 3Eettinen kasvatus ja julistus vahvistavat yhtäältä ihmisen käsitystä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, toisaalta ihmisen moraalisia toimintavalmiuksia eli hyveitä. Tätä kasvatustehtävää ovat perinteisesti toteuttaneet erityisesti koti, koulu ja kirkko. Nykyään kuitenkin yhä suurempi osa merkittävistä oppimiskokemuksista saadaan pitkälti kaupallisin perustein ohjatusta nuoriso- ja mediakulttuurista. Yhteiskunnassa pitäisikin tukea erityisesti kouluissa tapahtuvaa eettistä kasvatusta. 4Kun pyritään hyvään elämään, on ymmärrettävä, mikä on päämäärä, mikä taas keino. Yhteiskunnallisten voimavarojen hankkiminen edistämällä toimeliaisuutta, yrittäjyyttä ja avoimia markkinoita on keinona erinomainen, koska tuotoilla voidaan rahoittaa myös heikkojen auttaminen. Tällöin keino tukee oikeaa päämäärää. Mutta jos politiikan päämääräksi asetetaan liike-elämän etujen ja kilpailun edistäminen ja keinoksi auttamisen vähentäminen, ovat keinot ja päämäärät menneet sekaisin, vaihtaneet paikkaansa. 5Politiikan, ainakin sosiaalipolitiikan tehtävänä pitäisi olla ihmisten auttaminen ja hyvän elämän mahdollistaminen sairaille, heikoille ja syrjäytyneille. Jos elinkeinoelämän, yrittäjyyden ja muun kaupallisen toimeliaisuuden kannustaminen mahdollistaa tämän, niin omanvoitontavoitteluunkin perustuva yritteliäisyys ja toisten auttaminen voivat olla keskenään sopusoinnussa. 6Paikallinen ja kansainvälinen oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Vastuu muista ihmisistä ulottuu myös oman maan rajojen ulkopuolelle. 19

20 Julkaisija: Kirkkopalvelut ry KIRKKOPALVELUJEN JULKAISUJA NO 12 ISBN Sisältö: Kirkon Sosiaalifoorumi Toimitus: Sari Kuvaja Taitto: Sirpa Seppä, Kirkkopalvelut ry/viestintä

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalipolitiikka 2010- luvulla Briitta Koskiaho 20.11.2014 Toisin tekeminen Tausta hyvinvointivaltion rahoitus- ja byrokratiaongelmat

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot