ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI 1. 2.10.2002"

Transkriptio

1 c/o Turun yliopisto Maaseudun ja saariston kehittämiskeskus Lemminkäisenkatu B TURKU Puh. (02) Fax. (02) ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI

2 Sisällysluettelo Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaarin ohjelma Elintarvikeala ja sen kehittäjät Etelä-Savossa Seminaarin avaus Ruoka-Suomi työryhmän koordinaattori, suunnittelija Heidi Valtari Maaseutupoliittinen ajankohtaiskatsaus sekä valtakunnallinen maaseudun kehittämis- ja tutkimustoiminta Ruoka-Suomi työryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM Kuluttaja ja luomu Tutkija Anne Arvola, VTT Paikalliset elintarvikkeet vähittäiskaupassa case-tutkimuksen tuloksia Tutkija Jaana Paananen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Luomu ja lähiruoka isossa organisaatiossa Ympäristösuunnittelija Saila Grav, Ruokakesko Oy Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi: Pk-yritysten tulevaisuuden haasteet Asiantuntija Totti Könnölä, Gaia Group Oy Toimiva vuorovaikutus ilon ja energian lähteenä Työyhteisökouluttaja, MMM Maria Sannamo, Dialogia Oy Yrityskummit ry:n ja PUULA SÄRVIN OY:n yhteistyö Yrityskummi Eino Malinen ja yrittäjä Seppo Pulkkinen Elinvoiman eväät hankkeen tavoitteet ja nykytila Projektipäällikkö Kaj Työppönen, Efektia Oy Yrityskohtainen kehittäminen elintarvikealan yrityksessä Kehityspäällikkö Tuula Taavila, ELO Kaakkois-Suomi, ProAgria Yritysryhmien kehittämishanke Ylitarkastaja Reijo Martikainen, MMM

3 ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI Tiistai Klo Klo Seminaarin avaus Koordinaattori Heidi Valtari, Ruoka-Suomi työryhmä Maaseutupoliittinen ajankohtaiskatsaus sekä valtakunnallinen maaseudun kehittämis- ja tutkimustoiminta Ruoka-Suomi työryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM Keskustelu Klo Klo Kahvitauko Kuluttaja - ja kauppalähtöisyys kehittämistyössä Aihe käsitellään esimerkkien pohjalta Kuluttaja ja luomu Tutkija Anne Arvola, VTT Paikalliset elintarvikkeet vähittäiskaupassa - case-tutkimuksen tuloksia Tutkija Jaana Paananen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/taloustutkimus Luomu ja lähiruoka isossa organisaatiossa Ympäristösuunnittelija Saila Grav, Ruokakesko Oy/Markkinointi Keskustelu Klo Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi: pk-yritysten tulevaisuuden haasteet Asiantuntija Totti Könnölä, Gaia Group Oy Keskustelu Klo Seminaaripäivä päättyy

4 Klo Bussikuljetukset lähtevät Mikkelin torilta (Hotelleista Vaakuna, Cumulus ja Nuijamies enintään 200 m) Klo Ohjelmallinen päivällinen Ollinmäen viinitilalla, Anttolantie 1640 (18 km Mikkelistä) Keskiviikko Klo 9.00 Klo 9.05 Klo Seminaaripäivän avaus Puheenjohtaja Kirsi Viljanen, Ruoka-Suomi -työryhmä Toimiva vuorovaikutus ilon ja energian lähteenä Työyhteisökouluttaja, MMM Maria Sannamo, Dialogia Oy Lounas Klo Miten kehittää elintarvikealan pienyritysten toimintaedellytyksiä? Yrityskummit ry:n ja PUULA SÄRVIN OY:n yhteistyö Yrityskummi Eino Malinen ja yrittäjä Seppo Pulkkinen Elinvoiman eväät -hankkeen tavoitteet ja nykytila Projektipäällikkö Kaj Työppönen, Efektia Oy Yrityskohtainen kehittäminen elintarvikealan yrityksessä Kehityspäällikkö Tuula Taavila, ELO Kaakkois-Suomi, ProAgria Kymenlaakson Maaseutukeskus ry Yritysryhmien kehittämishanke Ylitarkastaja Reijo Martikainen, MMM Miten ELO-verkosto palvelee elintarvikealan kehittäjää? Koordinaattori Pirkko Gröhn, ELO-verkosto Keskustelu Klo Klo Seminaarin päättäminen Puheenjohtaja Kirsi Viljanen, Ruoka-Suomi -työryhmä Lähtökahvi

5 Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Mikkeli Elintarvikeala ja sen kehittäjät Etelä-Savossa Etelä-Savossa on elintarvikealan yrityksiä ja -yrittäjiä yhteensä 145 kpl, 80 % on pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä.yrityksistä 60 % haluaa kasvaa. Innovatiivisia yrityksiä on 10 %, verkostossa kehittyjiä 33 %,. Luomuelintarvikkeita jalostaa tai aikoo tulevaisuudessa jalostaa 35 % yrityksistä. Nämä tiedot ilmenevät Etelä-Savoon viime vuonna laaditusta kehittämisohjelmasta. Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Savossa vuosina nojautuu vuonna 2001 laadittuun Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisohjelmaan, ks. Etelä-Savon elintarvikelan kehittäjät liittoutuivat yhteen ja perustivat Ekoneum ry:n vuonna 1999.Ekoneum toimii valtakunnallisesti verkostoituneen Elintarvikealan Osaamiskeskus ELO:n solmukohtana Etelä-Savossa. Toiminnanjohtajana on elokuun 2002 alusta ollut Sari Mäkinen- Hankamäki. Ekoneum ry on kolmen Mikkelin seudulla toimivan tutkimus- ja kehittämisorganisaation muodostama yhdistys, jonka toiminnan keskeisenä tavoitteena on elintarviketalouden luonnonmukaisuuden edistäminen. Sen jäsenorganisaatioiden toteuttamat tutkimus- ja kehittämishankkeet kohdistuvat alkutuotantoon, elintarvikkeiden prosessointiin ja tuotteiden markkinointiin. Hankkeita toteutetaan yhdessä yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa. Ks. Ekoneumin jäsenorganisaatiot ovat: Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ekologinen tuotanto Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI on tutkimus- ja kehitystoimintaan erikoistunut viiden eri toimialan (elintarvike-, puu-, ympäristö-, materiaali- sekä informaatio-ja mediateknologia) yksikkö. Henkilöstö on tällä hetkellä 42. Elintarvikealan kehittämisessä toimialoista tärkein on luonnollisesti elintarviketeknologia. Elintarviketeknologian toimialan tutkimusjohtaja on Kari Venäläinen. YTI-elintarviketeknologian kehittämistyön painoalat ovat: aistinvarainen arviointi, jonka asiantuntija on projektipäällikkö Jannie Vestergaard elintarvikelogistiikka, jonka asiantuntija on projektipäällikkö Seppo Hytönen luonnolliset lisäaineet, jonka asiantuntija on projektipäällikkö Anna-Riitta Korhonen Mikkelin ammattikorkeakoulussa elintarvikealan kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä YTIn kanssa osallistuu erityisesti Ravitsemis-ja talousalan yksikkö sekä Tekniikan yksikkö. Markkinointiin liittyvää tukea antaa Liiketalouden yksikkö. Informaatioteknologian hyödyntämishankkeet elintarvikealalle ovat myös lähdössä käyntiin. YTI-elintarviketeknologian julkisten hankkeiden kuvaukset internetissä:

6 Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli on tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja julkaisutoiminnassaan keskittynyt luomuketjun kehittämiseen (mm. luomutuotannon turvallisuus, tuholais- ja tautikysymykset, tuotekehitys ja markkinointi), yrttien mikrobiologisen laadun parantamiseen, pk-yritystoiminnan edistämiseen ja varsinkin kasvis-, marja ja viljatuotteiden tuotekehitykseen. Yksikössä luomuun ja elintarvikkeisiin liittyvissä hankkeissa työskentelee yhteensä 12 henkilöä, joiden hankkeet ja yhteystiedot löytyvät sivuilta ja sieltä kohdat luomu ja elintarviketalous. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ekologinen tuotanto on osa MTT:n Ympäristöntutkimus yksikköä. Karilan koetila Mikkelissä ja Partalan koetila Juvalla muodostavat yhdessä tutkimusaseman, jossa työskentelee tutkijaa ja saman verran muuta henkilöstöä. Tutkimuskohteena ovat luomutuotanto, marjojen ja yrttien tuotanto sekä jätteiden kierrätys. Näkökulmina ovat alkutuotannon viljely- ja tuotantotekniikka, tuotteiden laadun parantaminen, ravinteiden kierto ja kierrätys, sekä ruokajärjestelmien kehittäminen. Toiminta on organisoitu tiimeiksi, joita vetävät Bertalan Galambosi (yrtit), Pirjo Kivijärvi (marjat) ja Arja Nykänen (luomutuotanto). Tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät sivuilta Muita elintarvikealan kehittäjiä Etelä-Savossa ovat mm. ProAgria Etelä-Savon Maaseutukeskus, Itä-Savon kuntayhtymän maaseudun kehittämisklusteri, Pieksämäen seutukuntayhtymä ja RaJuPuSu-kuntayhtymä.

7 ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI MIKKELI MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISKATSAUS SEKÄ VALTAKUNNALLINEN MAASEUDUN KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSTOIMINTA KIRSI VILJANEN Ruoka-Suomi -työryhmä, puheenjohtaja Maa- ja metsätalousministeriö

8 MAASEUTUPOLI TI I KAN YHTEI STYÖRYHMÄ (YTR) MMM, SM, VM, OpM, LVM, KTM, STM, TM, YM, OPH, STAKES, SUOMEN KUNTALI I TTO, SAK, MTK, SLC, SUOMEN YRI TTÄJÄT, MKL, SNK, TE- KESKUS, MAAKUNNAN LI I TTO, MAASEUTUTUTKI MUS PÄÄSI HTEERI TEEMA- JA TYÖRYHMÄT (12-15) SI HTEERI STÖ - 2 apulaispääsiht eeriä - siht eereit ä jäsenorganisaat ioist a HANKERYHMÄ Valt akunnalliset t ut kimus- j a kehit t ämishankkeet

9 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ (YTR)- kansallisen maaseutupolitiikan luoja Valtioneuvosto asetti toukokuussa maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän uudelle kolmivuotiskaudelle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä seuraa maaseudun valtakunnallista kehitystä, sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimia, laatii toimintaohjelmia maaseudun kehittämisen edistämiseksi ja antaa maa- ja metsätalousministeriölle lausuntoja valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kokoonpano puheenjohtaja: ylijohtaja Ilkka Ruska maa- ja metsätalousministeriöstä, varapuheenjohtaja: ylijohtaja Veijo Kavonius sisäasiainministeriöstä, pääsihteeri: maaseutuneuvos Eero Uusitalo maa- ja metsätalousministeriöstä. Jäsenet: neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio kauppa- ja teollisuusministeriöstä, pienkunta-asiain päällikkö Markku Fagerlund Suomen kuntaliitosta, ylijohtaja Matti Heikkilä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta, puheenjohtaja Risto Heikkilä Suomen Yrittäjistä, tutkimusjohtaja Hannu Katajamäki Levón instituutista, ylitarkastaja Jorma Keva ympäristöministeriöstä, agronomi Rikard Korkman Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundista, hallitussihteeri Ritva Kujala sosiaali- ja terveysministeriöstä, maakuntajohtaja Esa Latva-Rasku Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitosta, projektipäällikkö Eine Mikkonen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä, toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, toiminnanjohtaja Liisa Niilola Pro Agriasta, opetusneuvos Seppo Niinivaara opetusministeriöstä, opetusneuvos Tellervo Renko opetushallituksesta, ylitarkastaja Aila Ryynänen työministeriöstä, johtaja Pekka Savolainen Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, budjettineuvos Kati Suihkonen valtiovarainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Riitta Viren liikenne- ja viestintäministeriöstä, matkailuyrittäjä Paula Wilson Saaristoasiain neuvottelukunnasta,

10 Yhteistyöryhmän tehtäviä ovat: (numerolla tehtävä, alakohdassa keskeisimmät toteutumatiedot) 1. Hallinnonalojen yhteistyön toteuttaminen maaseutupolitiikassa edistämällä ohjelma- ja hanketoimintaa sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Valmistautuminen vuoden 2006 jälkeiseen ohjelmakauteen. hyvien käytäntöjen vaihto, ns. maaseutusopimuksen valmistelutyö 2. Neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmisteleminen sekä sen ja edellisen ohjelman ehdotusten toteuttaminen hallituksen apuna. Kokonaisohjelma koostuu strategia- ja ehdotusosista ja se nojautuu alueiden ehdotuksiin. valmistelu aloitetaan vuoden 2003 loppupuolella; ohjelma valmistuu vuonna Maaseudun yrittäjyyttä, työllisyyttä ja alueellista tasa-arvoa kohentavien toimenpiteiden valmistelu ja ehdotusten tekeminen yhteistyössä elinkeinoministeriöiden kanssa. mm. yritysneuvonnan seutupisteet 4. Teemakohtaisten ja aluerajoja ylittävien verkostohankkeiden rakentaminen ja edistäminen erityisesti puutuotealalla, pk-elintarvikeyrittäjyydessä, maaseutumatkailussa, etätyössä, maaseutuosaamisessa, kylätoiminnassa, maaseutukulttuurissa, luonnontuotealalla, maaseudun naisten ja nuorten asemassa ja harvaan asutun maaseudun erityiskysymyksissä. erityisesti teemaryhmätyö em. asioissa 5. Maaseutututkimuksen ja -osaamisen vahvistaminen. Rural Studies -verkosto, maaseutuprofessuurien perustaminen 6. Useita hallinnonaloja koskevien maaseutupoliittisten kannanottojen valmistelu, maaseudun tilan arviointi ja lausuntojen antaminen maaseutupolitiikkaa sivuavista ratkaisuista. mm. maaseutubarometrin valmistelu 7. Maaseudun toiminnallisen perusrakenteen vahvistamista tarkoittavien menettelytapojen kehitystyö yhteistyössä seutukuntien, paikallisten toimintaryhmien ja kyläyhdistysten ja -seurojen kanssa. erityisesti Suomen Kylätoiminta ry:n valtakunnalliset hankkeet 8. Maaseudun hyvinvointipalvelujen uudelleenjärjestämisen muotojen ja yhdistelmäpalvelujen kehittäminen. ao. teemaryhmän työ keskeistä; asiaa omalta osaltaan pohtii myös YTR:n taksipalvelutyöryhmä 9. Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta lisäävän ja muuttoliikettä hillitsevän ohjelma- ja hanketoiminnan käynnistäminen sekä aluekeskustoimien ja maaseudun kehittämisen yhteensovittaminen yhdessä aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän kanssa. Erityishuomio kiinnitetään paikalliskeskusten rooliin ja niitä koskevaan kehittämistyöhön. teeman mukaisia hankkeita runsaasti käynnissä; teemaa tukeva "Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus politiikaksi" -raportti valmistunut

11 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä LUONNOS II VALTAKUNNALLISTEN MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN RAHOITUKSEN MENETTELYTAVAT VUODELLE 2003 Rahoituksen yleistavoitteet Määrärahan tarkoituksena on rahoittaa laajoja, valtakunnallisesti maaseutupoliittista merkitystä omaavia hankkeita, joiden tulokset ovat sovellettavissa maaseudun kehittämistyöhön ja maaseutupoliittiseen päätöksentekoon. Valtakunnallisilla hankkeilla täydennetään alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä, edistetään kehittämis- ja tutkimustyön verkostoitumista sekä edistetään kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamista. Ao. hankkeiden kautta tuetaan myös maaseutuelinkeinojen rahoituslain tavoitetta maaseudun kehittämisestä ja maaseudun elinkeinotoiminnan edistämisestä ja monipuolistamisesta. Teemat ja painotukset Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on vahvistanut seuraavat rahoituksen teemat ja painopisteet sekä rahoituskriteerit maa- ja metsätalousministeriön rahoittamien valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden vuoden 2003 rahoituksessa. Etusija annetaan laajaan yhteistyöhön perustuville verkostohankkeille. Hankkeiden rahoituksessa yhtenä läpäisyperiaatteena on maaseudun osaamisen ja sen hyödyntämisen vahvistaminen. Rahoitusta voidaan ohjata myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työja teemaryhmien työskentelyyn ja niiden rakentamien hankkeiden toteuttamiseen. Vuodelle 2003 toivotaan sekä kehittämis- että tutkimushankkeita seuraaviin teemoihin: maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen vahvistaminen, paikallisen omaehtoisuuden edistäminen, maaseudun työllisyys ja maaseutuyrittäjyys maaseudun toimintojen, palvelujen ja asiantuntijajärjestelmien uudelleenjärjestäminen, maaseutuasumisen edistäminen, maaseudun kehittämistyön keinojen ja tulosten tutkimus (tutkimusteema) maaseudun rakenteiden sekä alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen tutkimus (tutkimusteema). Vuonna 2003 rahoituksessa painotetaan erityisesti maaseudun rakenteiden sekä alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen tutkimusta. Hakemusten käsittely Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hankeryhmä valmistelee rahoitusesitykset maa- ja metsätalousministeriölle. Arvioinnissa hankeryhmä käyttää apunaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmien asiantuntemusta pyytäen niiltä lausuntoja ja kommentteja teemaryhmän alaan liittyvistä hankkeista. Hankelistaukset lähetetään tiedoksi myös TEkeskuksille, jotka tarvittaessa antavat hankkeista hakemuksiin perustuen myös lausuntoja ja kommentteja. Samoin listaukset lähetetään eri organisaatioissa toimiville hankeryhmän yhteyshenkilöille.

12 Kaikki hakemukset pyritään käsittelemään tammikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen hankeryhmä tekee päätösesitykset rahoitettavista hankkeista. Lopulliset rahoituspäätökset tekee maa- ja metsätalousministeriö sen jälkeen kun maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2003 varojen kohdentamisesta on annettu. Hankkeen valintakriteerit Rahoitettavien hankkeiden tulee olla luonteeltaan uudistavia, paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa tukevia ja maaseudun työllisyyttä edistäviä. Hankkeiden tulee liittyä maaseudun väestön, toimintatapojen, elinkeinojen ja maaseutuympäristön kehittämisen sosiaalisiin, taloudellisiin, hallinnollisiin, alue- ja yhteiskuntataloudellisiin tai ympäristön laatuun liittyviin kysymyksiin. Hankkeen tulosten tulee olla laajemmin sovellettavissa maaseudun kehittämistyöhön. Hankkeiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota: hankkeen valtakunnalliseen merkitykseen yhteyteen Ihmisten maaseutu -ohjelman linjauksiin ja toimenpide-esityksiin hankkeen uudistavuuteen toiminnan laajenemismahdollisuuteen hankesuunnitelman valmiuteen ja selkeyteen hankkeen toteutettavuuteen rahoitussuunnitelman realistisuuteen suhteessa suunniteltuihin toimenpiteisiin hankkeen vastuu- ja sidosryhmien sitoutuneisuuteen. Tutkimushankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota edellisten lisäksi tutkimuskysymykseen, tutkimusaineiston laatuun ja riittävyyteen sekä suunnitelman menetelmälliseen tasoon. Määrärahan kohdentaminen Valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osoitettua määrärahaa voidaan myöntää mm. yhdistyksille ja järjestöille, kunnille, virastoille ja laitoksille, yliopistoille ja korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja oppilaitoksille sekä tutkimushankkeissa myös yksityisille henkilöille ja yrityksille. Työryhmän ollessa hankkeen toteuttajana, tulee rahoituksen hakijana ja tilinpito-organisaationa olla jokin oikeustoimikelpoinen organisaatio. Myönnettyä määrärahaa voidaan käyttää hankkeesta aiheutuneisiin kohtuullisiin palkka-, palkkio-, matka- ja materiaalikuluihin. Määrärahaa ei saa käyttää investointeihin. Valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankevaroja ei voida käyttää yksittäisten yritysten kehittämisen tukemiseen tai organisaatioiden toimintatukena. Määrärahan hakeminen Määrärahaa haetaan maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen lomakejakelusta (puh ) tilattavalla maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämismäärärahalomakkeella nro _02; lomakejakelusta saa myös lomakkeen täyttöohjeet. Hakemuslomake täyttöohjeineen löytyy myös sähköisenä versiona maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta: Jos tukihakemus on tehty kirjallisesti muulla tavoin kuin ao. lomaketta käyttäen, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakemusta täydennetään täyttämällä asianmukainen lomake tai antamalla lomakkeella kysytyt tiedot ja sitoumukset muutoin vastaavalla tavalla kirjallisesti. Hakijan, hänen edustajansa tai valtuuttamansa on allekirjoitettava hakemus.

13 Hakemuslomakkeeseen on selkeästi merkittävä hankkeen kustannusarvio kustannuslajeittain. Hakemuksen liitteissä on tarkennettava, mitä kustannuksia sisältyy kohtaan "muut kustannukset" sekä selvitettävä, mihin jakoperusteisiin haettavat ns. yleiskustannukset pohjautuvat ja miten ne kohdistuvat ao. hankkeeseen. Hankkeessa on pääsääntöisesti oltava muutakin rahoitusta. Perustellusta syystä tukea voidaan kuitenkin myöntää 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hakemuslomakkeeseen on liitettävä: 1) rekisteriote kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä, jos velvollisuus ilmoittaa yhteisö tai säätiö rekisteriin koskee hakijaa, ja oikeushenkilön osalta yhteisön säännöt; 2) muun yksityisen tai julkisen yhteisön osalta selvitys nimenkirjoitusoikeudesta; 3) jäljennös siitä yhteisön kokouspöytäkirjasta, jossa hankkeesta ja sitä koskevasta tukihakemuksesta on päätetty; 4) hankesuunnitelma, johon sisältyy rahoitussuunnitelma ja toteutusaikataulu; 5) hankesuunnitelman tiivistelmä; 8) verottajan todistus, ettei hakija ole arvonlisäverovelvollinen, jos tukikelpoisiin kustannuksiin on tarkoitus sisällyttää myös arvonlisäveron osuus ja hakijana on muu kuin valtion virasto tai laitos. Varsinaisessa hankesuunnitelmassa esitetään hankkeen taustat sekä toimintaympäristöanalyysit, asetetut tavoitteet, toteuttajat, toimintatavat, missä ajassa ja millä resurssein hanke toteutetaan sekä arvioidaan hankkeen tulosten merkitsevyyttä. Hankesuunnitelmassa kerrotaan myös hankkeen tiedotus- ja julkaisusuunnitelmat sekä se, millä keinoin hankkeen toteuttajat itse hankettaan arvioivat. Suunnitelmasta on käytävä selkeästi ilmi myös se, miten hankkeen toimintoja aiotaan jatkaa ja tuloksia hyödyntää hankerahoituksen päätyttyä. Lisäksi suunnitelmassa on tuotava selkeästi esiin miten hankkeen tulokset on hyödynnettävissä valtakunnallisesti. Mikäli kyse on hankkeen jatkorahoituksesta, tulee hankesuunnitelmassa selvittää myös hankkeen aikaisempaa toimintaa ja tuloksia. Jos hanke toteutetaan yhteistyössä eri laitosten kanssa, tulee hakemukseen liittää eri osapuolten sitoumukset hankkeeseen osallistumisesta. Jos hanke on hakenut myös muista rahoituslähteistä rahoitusta, tulee jo tehdyt rahoitussitoumukset tai aiesopimukset liittää hakemukseen. Hakemusten lähettäminen, hankkeen vireilletulo, kustannusten hyväksyttävyys Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden vuoden 2003 rahoitusta koskevat hakemukset on lähetettävä mennessä osoitteella: Maa- ja metsätalousministeriö/kirjaamo, PL 30, VALTIONEUVOSTO. Kirjekuoreen on merkittävä lisäksi maininta "Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet". Hakemus katsotaan vireilletulleeksi, kun se on saapunut maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon yllämainittuun määräaikaan mennessä. Postilokero-osoitteeseen toimitettu hakemus katsotaan saapuneeksi määräaikana, jos se on todistettavasti toimitettu em. postilokero-osoitteeseen ennen virka-ajan päättymistä. Telekopiona toimitettu hakemus katsotaan saapuneeksi määräaikana, jos telekopio on todistettavasti toimitettu maa- ja metsätalousministeriön kirjaamon telekopionumeroon (faxnro: ) ennen virka-ajan päättymistä ja alkuperäinen hakemus toimitetaan viipymättä postitse yllämainittuun osoitteeseen. Hakemusta, joka on lähetetty kirjaamoon määräaikaan mennessä ainoastaan sähköpostilla, ei katsota määräaikaan saapuneeksi. Hakemuksen vireilletulosta huolimatta hankkeen hyväksyttävinä kustannuksina pidetään kuitenkin vain sellaisia kustannuksia, jotka ovat syntyneet aikaisintaan hakuvuotta seuraavan vuoden alusta (vuoden 2003 rahoituksen osalta siis alusta) ja joita ei voida rahoittaa mahdollisesta hankkeelle aikaisemmin myönnetystä tuesta. Hankkeen tulosten julkistaminen

14 Määrärahan saajaa velvoittavat rahoituspäätöksessä ja sen liitteissä mainitut asiat. Määrärahan saaja muun muassa raportoi rahoitetun hankkeen toteutumisesta. Väli- ja loppuraportit toimitetaan maa- ja metsätalousministeriölle rahoituksen maksatushakemusten yhteydessä. Määrärahan saaja saattaa hankkeensa tulokset julkisuuteen. Rahoitetun tutkimushankkeen tulokset julkaistaan erityisjulkaisuissa, ammattilehdissä tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Kehittämishankkeen kokemukset julkaistaan parhaimmaksi katsotulla tavalla. Hankkeen tulosten julkaisemisesta aiheutuneista kuluista huolehtii määrärahan saaja. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä laatii rahoitetuista hankkeista yhteenvetoja sekä arvioi hankkeiden tuloksellisuutta ja merkitystä alan kehittämisessä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä tiedottaa hankkeista saaduista kokemuksista. Hankkeiden lainsäädännöllinen perusta ja rahoituksen ehdot Tässä menettelytapakirjeessä esitetään ao. hankerahoituksen yleisiä periaatteita ja ohjeita rahoituksen hakemiselle. Rahoituksen ehdoista (kuten hankkeiden tarkemmat rahoituskriteerit, tukikelpoisuusehdot, hyväksyttävät kustannukset, hallinnolliset menettelyt, maksatukset, seuranta ja valvonta) säädetään tarkemmin maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999; muutoksineen), valtioneuvoston asetuksessa (609/2000; muutoksineen) maaseudun kehittämisestä, maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (129/2002; muutoksineen) maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä sekä maa- ja metsätalousministeriön vuosittain annettavissa asetuksissa maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta. Ao. laki ja asetukset löytyvät internetistä osoitteesta: Hankerahoituksen ehdollisuus Lisätietoja Hankerahoitusta voidaan myöntää, mikäli eduskunta hyväksyy valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2003 olevan määrärahan. Lisätietoja valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden hakemus- ja raportointimenettelystä sekä hankkeista saaduista kokemuksista antavat: Hankeryhmän puheenjohtaja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri, maaseutuneuvos Eero Uusitalo, MMM (puh tai gsm ) Hankeryhmän sihteerit: ylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM (puh ) ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM puh. ( ).

15 ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI MIKKELI MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISKATSAUS SEKÄ VALTAKUNNALLINEN MAASEUDUN KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSTOIMINTA LISÄMATERIAALI KIRSI VILJASEN ALUSTUKSEN SEMINAARIAINEISTOON

16 TOTEUTUNEET VN:N PERIAATEPÄÄTÖKSEN KOHDAT JA KOKONAISOHJELMAN EHDOTUKSET (toteutumisasteet 1 ja 2) ALUSTAVA TILANNE (27) Arvonlisäverojärjestelmän uudistaminen siten, että se nykyistä selvästi paremmin ottaisi huomioon maaseutukuntien heikommat mahdollisuudet ostopalvelujen käyttöön ja investointeihin. (30) Arvioidaan eri alojen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulussa harjoitettavan tutkimuksen alueellinen peittävyys, rakenne ja kehittämistarpeet. Selvityksen perusteella tulee laatia vuoden 2006 loppuun ulottuva erityinen korkeakoululaitoksen alueellisen kehittämisen toimenpideohjelma. (35) Rural Studies -koulutusohjelman käynnistäminen verkostoyliopisto-mallilla. Maaseutumaisterin tutkinnon suoritusmahdollisuus. (36) Varat Maaseudun Uusi Aika -lehden ja asiantuntijarekisterin ylläpitoon ja kehittämiseen. (40) Maaseutuneuvonnan seutuyhteistyötä edistävistä toimenpiteistä sopiminen. (66) Ehdotus ja periaatepäätöksen kohta ovat aivan samanlaiset. Kehitetään maaseutu- ja loma-asutuksen vesihuollon suunnittelua siten, että hyvänlaatuisen veden saantimahdollisuudesta tontti- tai taloryhmäkohtaisesti voidaan varmistua ajoissa ja myös jäteveden käsittelyssä voidaan ottaa huomioon yhteistoiminnan tarpeet ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen erityisesti kylämäisillä alueilla sekä rantojen läheisyydessä. (67) Maaseudun asuntojen, tilakohtaisen tuotantotoiminnan sekä korkeatasoisesti varustettujen loma-asuntojen jätevesien käsittelyn kehittäminen ja parhaan tekniikan käyttöönoton edistäminen (69) Kunnat laativat määräyksensä niin, että ne edistävät jätelaissa, valtakunnallisessa ja Takaisinperintäjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2002 alusta, mikä toteutti ehdotuksen 27. (1) Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän mietintö on valmistunut ja se sisältää ehdotuksen edellyttämän toimenpideohjelman. (2) Rural Studies -koulutusohjelma on käynnistynyt verkostomaisesti seitsemän yliopiston yhteistyönä Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin toimesta OPM:n ja YTR:n tuella. Monitieteinen maaseutuopetus alkaa marraskuussa 2002 noin 30 opiskelijalle. (2) YTR rahoittaa Maaseudun Uusi Aika -lehteä. (2) Maaseutuneuvonnan työryhmä julkaisi vuoden 2001 lopulla raporttinsa (YTR 9/2001), joka yksilöi ne toimenpiteet, joiden avulla toimijat luovat edellytykset monipalvelupisteiden syntymiselle. (2) Vesihuoltolain perusteella kuntien on tehtävä kolmen vuoden kuluessa vesihuollon kehittämissuunnitelma. Suunnittelun yhteydessä tarkastellaan mm. mitkä alueet ovat järkevästi liitettävissä verkostoihin ja mitkä kiinteistökohtaisen vesihuoltoratkaisun varaan. Laki edellyttää kiinnittämään huomiota myös haja-asutuksen jätevesihuoltoon. Asiaa koskeva asetus täsmentääkin jätevesien käsittelyn tavoitetasoa. Käytännössä tämä usein tarkoittaa saostuskaivoa tehokkaamman jätevesien puhdistusjärjestelmän suunnittelemista ja rakentamista vakinaisen asunnon tai hyvin varustetun vapaa-ajan asunnon yhteyteen. (2) TEKESin ja ympäristöministeriön rahoittaman HAJASAMPO-projektin työ valmistui lokakuussa Projektin loppuraportissa on tehty esitykset jätevesien käsittelymenetelmistä. Kunta voi ympäristönsuojelulainsäädännön liikkumavaran puitteissa antaa ympäristönsuojelumääräykset, joissa voi olla myös jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä (2) Kaikki kunnat ovat antaneet jätemääräyksiä. Suomen Kuntaliitolla on asiaa koskeva

17 alueellisessa jätesuunnitelmassa sekä VNa:ssa maataloudesta olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta asetettuja tavoitteita ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. (82) PuuEurooppa -kampanjan käynnistäminen vuosina Työssä olevan ja työttömän työvoiman yleissivistävää ja ammatillista osaamista parannetaan ja omaehtoista opiskelua tuetaan maaseudulla tietotekniikan mahdollisuuksia hyväksikäyttäen. määräysmalli. Kuntaliitto lisäksi suosittaa, että kunnat laatisivat kunnalliset jätepoliittiset ohjelmat. Maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ehtona on tavanomaisen hyvän viljelykäytännön noudattaminen, jossa edellytetään nitraattiasetuksen noudattamista. (2) Valtioneuvosto käynnisti kampanjan Vuoden 2002 teemana on "puu sisustamisessa ja rakentamisessa". Kampanjan työryhmä on valmistellut ehdotuksen EU:n puurakentamisohjelman aikaansaamiseksi. (2) Työttömien työelämävalmiuksia ja tietotekniikkaosaamista tuetaan kehittämällä järjestöjen edellytyksiä tarjota työttömille työtilaisuuksia ja tukemalla työllistämisen edellyttämää ohjaamista sekä tarvittavien tietoverkkojen luomista. Esim. 4H järjestö tarjoaa vuosittain yhdistelmätuen avulla työtilaisuuksia noin 700 pitkäaikaistyöttömälle. Lisäksi ESR-ohjelmien avulla tuetaan tietotekniikkavalmiuksen parantamiseen liittyviä hankkeita. (2)

18 Elintarvikealaan liittyvät kokonaisohjelman ehdotukset ALUSTAVA TILANNE (83) Vahvistetaan elintarvikealan pkyrittäjyyttä ja yrittäjien osaamista oli yhteensä kpl, mihin on vuoden Vuoden 2002 alussa pk-elintarvikeyrityksiä liiketoiminnan eri osa-alueilla. (Ruoka-Suomi aikana tullut lisäystä 147 kpl eli 5 %. -työryhmä, ELO-verkosto, neuvonta-, kehittäjä- ja koulutusorganisaatiot, KTM, Ruoka-Suomi -työryhmä toteuttaa alan MMM, muut rahoittajatahot). kehittämistoimintaa alueyksiköidensä kautta, joita tällä hetkellä on 13 kappaletta. Useat alueyksiköt on nimetty oman maakuntansa elintarvikealan kehittämisen koordinointi-, toimiala- tai katto-ohjelmiksi ohjelmakaudelle Yrityskohtainen konsultointi ja räätälöity koulutus on vahvistunut. Alueilla toteutetaan mm. omavalvonta-, laatu- ja hygieniakoulutuksia sekä markkinointi- ja logistiikkakoulutusta. Elintarvikealan uudet ammattitutkinnot ovat valmistuneet ja niitä markkinoidaan yrittäjille. Konkreettinen yrityskohtainen kehittämistyö tehdään pääosin aluehankkeissa. Toimialakohtaisia ylimaakunnallisia tai valtakunnallisia kehittämisohjelmia on käynnistynyt (mm. pienmaidonjalostajat, viljellyt sienet, lähileipä) ja niitä parhaillaan työstetään lisää. Vuoden 2002 aikana elintarvikealan kehittäjäverkoston vahvistamista on jatkettu mm. ELO-yhteistyön kautta, mikä on mahdollistanut sen, että yritystoiminnan arkipäivän ongelmiin pystytään kytkemään huippututkimusta. Tekesin Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelma on merkittävä myös pienyrittäjien kannalta. Elokuussa 2002 valmistui "Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi" -raportti, jonka valmisteluprosessiin kuuluvissa työpajoissa oli myös Ruoka- Suomi -työryhmän, ELOn ja Foodwest'in edustus. Ruoka-Suomi työryhmän työn tuloksena syksyllä 2002 valmistui Elintarvikeyrityksen kehittämistarvekartoitus perusanalyysi työkaluksi alan kehittäjille. Efektia Oy on käynnistänyt Kuntaliiton, kuntien ja YTR:n tuella laajan 4-vuotisen "Elinvoiman eväät" -kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on kunnan ja seudullisen elintarviketalouden kehittäminen. Hankkeeseen toivotaan myös KTM:n ja muiden tahojen rahoitusta. Finfood ja

19 Luomukeittiökeskus ovat puolestaan syyskuussa 2002 käynnistämässä ammattikeittiöiden henkilökunnan koulutukseen keskittyvän Portaat luomuun - koulutusohjelman, millä pyritään lisäämään myös alan pk-yritysten luomutuotteiden menekkiä. (84) Parannetaan elintarvikealan pienyrittämisen imagoa sekä tehostetaan alan edunvalvontaa. (YTR, Ruoka-Suomi - työryhmä, ELO-verkosto, ministeriöt, Finfood). Ruoka-Suomi -työryhmä mm. mediatiedottaa pk-elintarvikeyrittäjyydestä sekä julkaisee Ruoka-Suomi tiedotetta (painos 1700 kpl) 4 nroa vuonna YLE/TV 1/ Opetusohjelmat esitti keväällä kuusi-osaisen Ruokamatka Suomeen televisiosarjan elintarvikeyrittäjyydestä. Erityisesti maakunnallisesti toteutettavat tiedotus ja imagokampanjat tuovat esiin pkyritysten tarpeita, tiedottavat alasta opiskelijoille ja valvovat alan etua viranomaisten suuntaan. Finfood'n kesällä 2002 osana Aavan meren täällä puolen - matkailuhanketta toteuttama "Luomua suoraan tilalta" -kampanja toi myös yrityksiä paremmin julkisuuteen. Kehittyvä elintarvike -lehti jaettiin kaikille elintarvikealan pk-yrityksille (noin 3000 kpl) helmikuussa 2002 Ruoka-Suomi - alueyksiköiden kautta. Sama jakelu toteutetaan myös vuonna Kehittyvä Elintarvike -lehden ja ELO-verkoston yhteistyötä tiivistetään mm. ELOkoordinaattorin tullessa mukaan ao. lehden toimituskuntaan. MTK on tiivistämässä jäsenistönsä elintarvikeyrittäjien yhteistyötä. MTK:ssa on myös meneillään laaja maaseutuyrittäjyys - kampanja, jossa on tuotettu runsaasti materiaalia yrittäjien tueksi. (85) Turvataan syntyneen elintarvikealan pienyritysten kehittämisverkoston resurssointi 5 miljoonan markan vuotuisella kokonaisrahoituksella sekä vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä. (YTR, MMM, SM, OPM, TM, Ruoka-Suomi -työryhmä, ELOverkosto ja alueelliset rahoittajat) Valtioneuvoston periaatepäätös: Maaseudun pienyritysten kehittämisverkostojen resurssointia vahvistetaan ministeriöiden yhteistyöllä toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi ja tehostamiseksi. Työssä käytetään sekä Elintarvikealan kehittämiseen erikoistuneen maaseutu- ja aluepoliittisen toimijajärjestelmän kehittymisen merkittävimpiä tuloksia on alueellisen kehitystoiminnan vahvistuminen ja alueellisten voimien kokoaminen pkelintarvikealan edistämiseksi ELO-verkoston toiminnalla. Alan osaamiskeskusten perusrahoitus on vuositasolla n. 0,5 meuroa ja Ruoka-Suomi - työryhmän n. 0,1 meuroa. ELOn solmukohdat ja RS-alueyksiköt vastaavat puolestaan lukuisista aluehankkeista.

20 EU-osarahoitteisia ohjelmia että kansallisia varoja. Kehittämisverkostot ovat syntyneet tai syntymässä puutuotealalle, pk-elintarvikealalle, käsityöalalle, maaseutumatkailuun ja luontoyrittäjyyteen. Uusia liiketoimintakonsepteja kehitetään erityisesti puutuotealalla osana PuuSuomi -kokonaisuutta useimpien TEkeskusten alueella. Elintarvikealan toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan mm. vuosittaisella hankeseminaarilla (vuonna 2002 lokakuussa Mikkelissä), ELOn aluekoordinaattoreiden tapaamisilla sekä toteutettavalla elintarvikealan kehittäjäkoulutuksella. Puutuotealan vastaavan koulutuksen kanssa vaihdetaan kokemuksia ja tavoitteena on toiselta toimialalta oppiminen. Koulutuksen kuhunkin jaksoon osallistuu noin 40 elintarvikealan kehittäjää eri puolilta Suomea. Alan yritysten yhteistyötä vahvistetaan erityisesti hankkeiden kautta; myös Tekesin TE-keskuksissa työskentelevillä teknologiaasiantuntijoilla on mahdollisuus tukea pkyritysten verkostoitumista.

21 VALTAKUNNALLISET MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET keskeinen YTR:n työväline ja sen ohjelman toteuttamista tukeva kokonaan maa- ja metsätalousministeriön kansallisista varoista rahoitettu vsta 1989; ensin kehittämishankkeet, vsta 1992 myös tutkimushankkeet tarkoituksena on rahoittaa laajoja, valtakunnallisesti maaseutupoliittista merkitystä omaavia hankkeita, joiden tulokset ovat sovellettavissa maaseudun kehittämistyöhön ja maaseutupoliittiseen päätöksentekoon ao. hankkeilla täydennetään ja tuetaan alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä sekä edistetään kehittämis- ja tutkimustyön verkostoitumista edistetään Ihmisten maaseutu -ohjelman toteuttamista hankkeiden tulee liittyä maaseudun väestön, toimintatapojen, elinkeinojen ja maaseutuympäristön kehittämiseen liittyviin sosiaalisiin, taloudellisiin, hallinnollisiin tai alueja yhteiskuntataloudellisiin kysymyksiin vuotuinen määräraha vaihdellut 19,7 mmk - 35 mmk nyt 2,803 milj. budjetista + 0,51 milj. MAKERAsta YTR:n hankeryhmän kokoonpano vv Puheenjohtaja: Pääsihteeri Eero Uusitalo, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutuneuvos, MMM (p ) Varapuheenjohtaja: Ylitarkastaja Reijo Martikainen, MMM (p ) Jäsenet: Ylitarkastaja Leif Ehrstén, SM Pääsihteeri Markku Järvenpää, MMM Erikoistutkija Kai Karsma, KTM Suunnittelija Leena-Marja Kauranne, YM Finanssisihteeri Lars Kolttola, STM Neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, SM Ylitarkastaja RistoMatti Niemi, MMM Opetusneuvos Seppo Niinivaara, OPM Ylitarkastaja Sini Wallenius, MMM Yksikön esimies Kimmo Kainulainen, Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus Sihteerit: Ylitarkastaja Kirsi Viljanen, MMM (p ) Ylitarkastaja Sanna Sihvola, MMM (p )

22 YTR vahvistaa vuosittain rahoituksen teemat, joihin hakemuksia toivotaan ja painopistealueet, joihin rahoitusta erityisesti suunnataan. Vuodelle 2003 toivotaan sekä kehittämis- että tutkimushankkeita seuraaviin teemoihin: maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen vahvistaminen, paikallisen omaehtoisuuden edistäminen, maaseudun työllisyys ja maaseutuyrittäjyys maaseudun toimintojen, palvelujen ja asiantuntijajärjestelmien uudelleenjärjestäminen, maaseutuasumisen edistäminen, maaseudun kehittämistyön keinojen ja tulosten tutkimus (tutkimusteema) maaseudun rakenteiden sekä alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen tutkimus (tutkimusteema). Vuonna 2003 rahoituksessa painotetaan erityisesti maaseudun rakenteiden sekä alue- ja yhteiskuntataloudellisen merkityksen tutkimusta. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla: luonteeltaan uudistavia, paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa tukevia ja maaseudun työllisyyttä edistäviä. laajaan yhteistyöhön perustuvat hankkeet etusijalla rahoitus HANKErahoitusta; EI organisaation TOIMINNAN tukemista vaikka toiminta olisikin tärkeää ja valtakunnallista. Rahoitettavat hanketyypit: tutkimushankkeet yleiset kehittämishankkeet ei yrityskohtaista tai yritysryhmäkohtaista kehittämistä, jotka on toteutettava aluehankkeiden kautta Määrärahan saajat: yhdistykset, järjestöt, kunnat, yliopistot, korkeakoulut tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot, oppilaitokset yritykset, yksityiset henkilöt Hyväksyttävät kustannukset: kohtuulliset palkkakustannukset, palkkiot, ostopalvelut matkakustannukset, toimisto- ja materiaalikustannukset

23 Ei investointeihin! Hankkeiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota: hankkeen valtakunnalliseen merkitykseen yhteyteen Ihmisten maaseutu -ohjelman linjauksiin ja toimenpide-esityksiin hankkeen uudistavuuteen toiminnan laajenemismahdollisuuteen hankesuunnitelman valmiuteen ja selkeyteen hankkeen toteutettavuuteen rahoitussuunnitelman realistisuuteen suhteessa suunniteltuihin toimenpiteisiin hankkeen vastuu- ja sidosryhmien sitoutuneisuuteen. Tutkimushankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota edellisten lisäksi tutkimuskysymykseen, tutkimusaineiston laatuun ja riittävyyteen sekä suunnitelman menetelmälliseen tasoon. Vuosina valintakriteerinä korostuu myös yhteys Ihmisten maaseutu -ohjelman linjauksiin ja toimenpide-esityksiin. haku lokakuun loppuun mennessä MMM:öön hakemusten käsittely YTR:n hankeryhmässä Hankeryhmä tarvittaessa pyytää hakemuksista kommentteja ao. teemaan keskittyviltä YTR:n teemaryhmiltä, TE-keskuksilta, muilta rahoittajilta käsittelyaika marraskuun loppu-tammikuun loppu hankeryhmältä päätösesitys MMM:lle MMM:n päätökset mahdollisten hakijoilta pyydettävien tarkennusten toimittamisen ja MMM:n kohdentamisasetuksen voimaansaattamisen jälkeen (tavoite: helmi-maaliskuu)

24 Toimiva vuorovaikutus työnilon ja energian lähteenä Sosiaalinen vuorovaikutuskenttä Ihmisten välinen kohtaaminen merkitsee aina omien persoonallisten rajojen yli astumista ja tilannetta, jossa me ihmiset muokkaamme toistemme todellisuutta. Näissä tilanteissa, joita yleisesti kutsumme vuorovaikutustilanteiksi, on valtava määrä eriteltäviä tekijöitä, joiden yhteisvaikutusta on viime aikoina alettu kutsua vuorovaikutuskentäksi. Sosiaalinen vuorovaikutuskenttä tarkoittaa psykologisten ja persoonallisten vaikutteiden aluetta ihmisten välillä. Se on tunteiden, ajatusten, mielikuvien, asenteiden ja tekojen muodostama kenttä, jonka voi kokea, mutta jota on vaikea mitata. Vuorovaikutusjännitteet työpaikoilla ja perhepiirissä lähtevät usein liikkeelle pienistä ajattelu- ja toimintatapojen erilaisuudesta. Hoitamattomissa tilanteissa vuorovaikutuskentät muuntuvat jännitteisiksi ja psyykkisiä voimavaroja heikentäviksi. Työyhteisöissä puhumme tällöin huonosta työilmapiiristä, joka näkyy yhteistyön heikkenemisenä, konflikteina, klikkiytymisinä, työmotivaation alenemisena, ja joka johtaa lopulta väsymykseen ja työuupumukseen. Mieliala ja psyykkinen perusvire vuorovaikutusdynamiikan säätelyssä Ihmisaivoja ja psyykkisiä toimintoja koskevia tutkimustuloksia saadaan koko ajan lisää. Vuonna 1981 Harwardin yliopistossa työskentelevät psykologit Howard Friedman ja Ronald Riggio totesivat, että täysin sanatonkin ilmaisu vaikuttaa toisiin ihmisiin. Myös Alice Isenin Cornellin yliopistossa tekemissä tutkimuksissa vuodelta 1999 tulee selvästi ilmi miten ihmisten mielenvire vaikuttaa heidän ympärillään olevien ihmisten tunnetiloihin. Syy tähän on tutkijoiden mukaan aivojen tunnetiloja säätelevän järjestelmän ns. limbisen järjestelmän avosilmukkaisuus. Umpisilmukkaisuus on itsesäätelevää, kun taas avosilmukkainen järjestelmä on koko ajan vuorovaikutteinen ympäristönsä kanssa. Varsinkin lapsilla järjestelmä on täysin avoin ja vuorovaikutuskentät ja niissä olevat tunnelataukset vaikuttavat aina fysiologisiin toimintoihin asti. Mielialamme ja psyykkinen perusvireemme aiheuttavat henkilökemiallisen limbisen säätelyn: Joku lähettää signaaleja, jotka voivat muuttaa toisen elimistön hormonitasoa, sydämen ja verisuonten toimintoja, unirytmiä - jopa immuunivastettakin. Harmonisessa mielenvireessä ja hyvässä parisuhteessa elävät ihmiset pystyvät laukaisemaan oksitosiiniryöppyjä toistensa aivoissa ja luomaan näin miellyttävän hellyydentunteen välilleen. Näin limbisen järjestelmämme avosilmukkarakenne tekee mahdolliseksi sen, että vuorovaikutuskentät vaikuttavat tunnetiloihimme ja elintoimintoihimme. Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa avosilmukka kuuluu elämääme niin kiinteästi, ettemme yleensä kiinnitä huomiota näihin prosesseihin. Tunnistamme kuitenkin selvästi kohtaamisen miellyttävyyden tai toimimattomuuden. Harwardin yliopistossa tehdyissä vuorovaikutustutkimuksissa on voitu havaita miten kohtaamisen alkaessa kummankin ihmisen elimistö toimii omaan yksilölliseen tapaansa. Kun keskusteluyhteys on saavutettu, niin viidentoista minuutin kuluttua keskustelijoiden elintoimintojen kuvaajat ovat varsin smankaltaiset. Tälläinen kohtaava keskustelu koetaan usein myös myönteisenä ja voimaa antavana. Tunnetilat leviävät vastustamattomasti aina kun ihmisiä on koolla tiivis joukko. Tällä alueella emme ole vielä yksilöllistyneet eivätkä tunteitamme säätelevät fysiologiset toiminnot ole vielä itsetietoisuutemme hallinassa. Vuorovaikutustutkijat nimittävät tätä ilmiötä vuorovaikutuskenttien resonanssiksi ja ihmisten välillä tapahtuvaksi myötävärähtelyksi. Hyvä mieliala alkaa levitä nopeasti, kun joku osaa käyttää esimerkiksi huumoria raskaasti resonoivissa vuorovaikutuskentissä. Hyvän yhteistyöilmapiirin muodostumiselle on tärkeää, että ihminen alkaa tunnistaa oman mielenvireensä ja tunnetilansa vaikutuksia kanssaihmisiinsä, sillä ihmisen tunnetaidot - se asenne ja

25 ne kyvyt, joilla hän toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - eivät perustu pysyviin perinnöllisiin ominaisuuksiin vaan oppimiseen ja harjoitteluun itsensä kanssa. Myönteinen asenne avain lukossa oleviin oviin Sisäisen elämän hallinta koskien esimerkiksi omaan työhön liittyvän asenteen muuttamista ei ole helppoa. Yhtä vaikeaa voi olla mitata sitä miten omat mielialat ja tunnetilat vaikuttavat toisiin. Meillä kaikilla on omakohtaisia kokemuksia siitä miten hyvä esimies saa kaiken tuntumaan mahdolliselta ja huono esimies vastaavasti muuttaa työnteon tervanjuonniksi, mutta miten usein olemme ajatelleet oman tunnetilamme ja siitä nousevan käyttäytymisemme vaikutusta. Alice Isenin vuonna 1999 Cornellin yliopistossa tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että myönteinen ja optimistinen ympäristö edistää tehokkuutta ja vähentää työväsymystä ja poissaoloja. Se saa ihmiset ottamaan paremmin vastaan tietoa, kiinnostumaan siitä ja soveltamaan erilaisia toimintamalleja ja päätöksentekosääntöjä monimutkaisissa ratkaisutilanteissa. Yhteistyön toimivuuteen vaikuttavat eri tekijät Yhteistyökysymyksissä ja työyhteisön ilmapiirin kehittämisessä emme pääse eteenpäin, jos tuijotamme vain ulkoisiin tekijöihin. Usein luullaan, että tiedon hallintaan suunnatun teknologian lisäämisellä, organisaatiomuutoksilla tai uudenlaisilla kannustavilla palkkausjärjestelmillä parannetaan työtyytyväisyyttä ja työyhteisön ilmapiiriä. Konkreettisia, pitkävaikutteisia muutoksia alkaa tapahtua, kun ymmärretään, että uudentyyppiset organisaatioiden toimintaan liittyvät laatuvaatimukset edellyttävät myös sosiaalista kompetenssia ja vuorovaikutustaitoja. Yksi käytännönläheinen lähtökohta yhteistyötaitojen kehittämiseen on henkilökemioiden ymmärtäminen ja omassa persoonassa ilmenevien yhteistyöesteiden tunnistaminen. Henkilökemioissa on kyse ihmisten erilaisten persoonallisuuksien vaikutuksesta yhteistyöhön Persoonallisuus on laaja yleistermi, joka sisältää monta eri minuuden tasoa. Fyysinen keho muodostaa elämämme perustan. Sosiaalisen minän kautta luomme suhdetta yhteisöön ja yhteiskuntaan. Kasvatetussa minässä, joka toimii hyvin tiedostamattomasti, kannamme mukanamme lapsuuden kokemuksia. Ydinminä on olemuksemme arvokeskiö, itsetietoisuuden perusta, oma itsemme, joka elämänkokemusten myötä tulee yhä selvemmin esiin. Temperamentti antaa persoonallisuudellemme värin ja mausteen. Se on spontaanisti esiin tuleva tapa reagoida eri ihmisiin ja eri tilanteisiin. Henkilökemialliset sekoitukset syntyvät, kun erilaiset tyypit ja tyylit kohtaavat. Arkisissa elämäntilanteissa tämän voi kokea esimerkiksi silloin, kun huomaa, että tietyn ihmisen kanssa keskustelu kulkee ja yhteistyö sujuu, kun taas toisen kanssa saa etsiä yhteistä aaltopituutta pitkään. Oma psyykkinen olotila voi jälkimmäisen kanssa olla jopa tukala ilman, että keskusteluissa olisi ulkoisesti mitään painostavaa tai uhkaavaa. Tällaisista hyvin hienosäikeisistä kokemuksista puhutaan työpaikoilla hyvin harvoin, kuitenkin näillä kokemuksilla on suuri vaikutus työyhteisön vuorovaikutusilmapiiriin ja tätä kautta mm. työssä jaksamiseen.

26 Viestinnän tasot Puheviestintä Sanojen valinta on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa hämmästyttävän tärkeää. Sanavalinnoissa täytyy huomioida, ovatko ne rakentavia ja myönteisiä vai ristiriitoja ja vastakkainasetteluja luovia. Myönteisen palautteen vaikutuksia yksilötasolla ovat mm. seuraavat: Hyvä olo lisääntyy, itsetunto vahvistuu, usko itsessä oleviin mahdollisuuksiin lisääntyy, kyky nähdä myös muissa hyviä puolia kehittyy, kyky kohdata korjaavaa palautetta paranee, motivaatio ja suorituskyky lisääntyvät. Myönteisten sanojen vaikutus ryhmässä parantaa ilmapiiriä, lisää luottamusta ja turvallisuutta, vahvistaa uskallusta rehelliseen itseilmaisuun ja vaikeiden asioiden esille ottamiseen. Fyysinen viestintä Fyysistä viestintää on kaikki se mikä tapahtuu suoraan fyysisen kehon keinoin: eleet, ilmeet, katsekontakti, liikkuminen, kosketus, vaatetus. Asiallinen ja taitava fyysinen viestintä on tärkeää kaikessa vuorovaikutuksessa. Epäryhdikäs henkilö on harvoin vakuuttava, sillä etsimme vaistonvaraisesti vuorovaikutuksen aikana henkilön sisäistä maailmaa. Tästä syystä elävissä vuorovaikutustilanteissa on keskeistä, että fyysinen viestimme on kyllästetty omalla itsellämme ja omalla olemuksellamme. Tunneviestintä Tunneviestinnän aluetta ovat tunteet ja tunnelmat sekä erilaiset olotilat (tykkään en tykkää), joita emme useinkaan tiedosta, mutta jotka vaikuttavat mm. siihen kehen otamme vaikeuksien sattuessa yhteyttä, kenen kanssa jäämme yhteisen tilaisuuden jälkeen juttelemaan jne.. Herkät ihmiset sanovat pystyvänsä aistimaan tunneviestinnän myös ihmisten välisenä lämpö kylmyys värähtelynä. Jotkut toiset sanovat kuulevansa ihmisten välisen vuorovaikutuskentän tunneilmapiirin musiikkina tai aistivansa sen tietynlaisina värisävyinä. Tunneviestintä on selkeästi eri asia kuin puheviestintä. Voimme puheessamme käyttää myönteisiä ja kannustavia sanoja, mutta samaan aikaan tunnelataus voi olla täynnä epäilyä tai negatiivista virettä toista kohtaan. Tunneviestintään vaikuttaa aina aihe, josta puhutaan, tilanne, jossa keskustelu käydään ja ennen kaikkea ihmisten persoonalliset tyylit ja tavat toimia tunteillaan. Persoonalliset tyylit muodostuvat osittain lapsuudessa ja nuoruudessa kasvatuksen ja koulutuksen myötä ja osittain niihin vaikuttaa ihmisen temperamentti. Avatessaan ihmisten välistä näkymätöntä yhteyttä ja vuorovaikutuksen salattua maailmaa kirjassaan Henkilökemia Tony Dunderfelt ottaa esille neljä erilaista värityyppiä, jotka tunteilla reagoidessaan luovat vuorovaikutuskenttiin punaisia, keltaisia, sinisiä tai vihreitä väritunnelmia. Intuitiivinen viestintä saman aaltopituuden etsintää Intuitiivinen viestintä syntyy usein lähes taianomaisesti. Satojen ihmisten joukosta tunnistamme juuri tietyn ihmisen. Tunnistusreaktio voi syntyä lyhyestä katsekontaktista tai tervehdyksestä. Intuitiivisesti tiedämme, että tämän ihmisen kanssa on helppo tulla toimeen ja päästä samalle aaltopituudelle. Mutta millaisista tekijöistä intuitiivinen kanava muodostuu? Hyvä yhteys toiseen ihmiseen syntyy, kun aistimme tai huomaamme, että hän ajattelee asioista tai elämästä samalla tavalla kuin itse ajattelemme. Tällainen samanlainen ajattelutapa sisältää mm. seuraavia asioita: Meillä on samanlainen ihmiskäsitys ja maailmankatsomus Kiinnostuksen kohteet ja merkittäviksi koetut asiat ovat yhteneviä

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio 13.2. Yhteenveto maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n hankehakuun syksyllä 2014 saapuneista hakemuksista ja hankeryhmän rahoitusesityksistä vuodelle TEM ja MMM haut erikseen Valtakunnallisia maaseudun

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 Lähiruokaa ja matkailua -hanketreffit Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Mikä YTR on? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN

HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN HANKEVIIDAKOSTA TAVOITTEELLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN (Minulla on unelma...) Reijo Martikainen Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja ylitarkastaja (haaveileva maaseutuvirkamies) Maaseutuvirasto Kokemuksia tältä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015

Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015 1 Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015 1 Hakukohteet Jatkuvaan tonttihakuun on siirretty neljä ryhmärakennuttamiseen tarkoitettua tonttia

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE Yhdessä tehden parempiin tuloksiin Päivi Töyli Heidi Valtari paivi.toyli@utu.fi heidi.valtari@utu.fi 040 189 1929 0400 487 160 Turun yliopiston Brahea-keskus 27.10.2015 Hankkeen

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 1/5 Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 Yleistä Sääntöjensä mukaisesti Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Edistää ry:n jäsenten välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot