Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Transkriptio

1 Kunnanhallitus liite 1 Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyssä on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenvetopainike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p , tuomas.poysti@stm.fi Osastopäällikkö, ylijohtaja Päivi Laajala, p , paivi.laajala@vm.fi Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , pekka.jarvinen@stm.fi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä voimaanpanolaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, p , eeva.maenpaa@vm.fi sekä lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen, p , ilkka.turunen@vm.fi, maakuntalaki ja maakuntajakolaki Budjettineuvos Jouko Narikka, p , jouko.narikka@vm.fi, maakuntien rahoituslaki Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, p , minna-marja.jokinen@vm.fi, laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, omaisuuskysymykset Lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki, p , marja.isomaki@vm.fi, henkilöstökysymykset Hallitusneuvos Panu Pykönen, p , panu.pykonen@vm.fi, verokysymykset

2 Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Jenni Lahtinen, p , s-posti Osastosihteeri Miki Höijer, p , TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja* Kysymykset kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos ei, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? Esitys mahdollistaa terveys- ja hyvinvointierojen pienentämisen, mutta se ei vielä takaa sitä. Sinänsä laajempi ja selkeämpi järjestämispohja voi edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos ei, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa?

3 Kyllä, mikäli valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö saadaan tehtyä siten, että se tukee tavoitteen toteutumista. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? Kyllä. Kysymyksiä maakuntalaista 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen yleislain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? Harkintaan olisi voitu ottaa myös kuntalain ottaminen käyttöön maakuntien osalta, sillä käytännössä useilta osin säädökset ovat identtisiä. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? Maakunnan tehtävissä on mainittu pelastustoimi. Sen sijaan ensihoito on sotejärjestämislain 11 mukaan viiden yliopistosairaalan sijaintimaakunnan tehtävänä. Ensihoito tulee lisätä maakunnan tehtäviin. Pelastustoimi ja ensihoito tulee nähdä oleellisena osana sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation toteuttamista, koska erityisesti hajaasutusalueilla pelastustoimen, ensihoidon ja soten yhteisellä toimintamallilla on saavutettavissa huomattavia hyötyjä sekä asiakkaille että toiminnan järjestämisessä. Ensihoidon irrottaminen tästä kokonaisuudesta ja näkeminen vain osana yliopistosairaaloiden päivystysjärjestelmää kapeuttaa tarpeettomasti sen toiminta-ajatusta. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti?

4 Palvelulaitoksen tavoite ja tehtävä on sinänsä selkeä, mutta sen asema voi muodostua ongelmalliseksi: laitos on toisaalta itsenäinen ja maakunnasta riippumaton toimija, jolla on hyvin laajat valtuudet tehdä erilaisia oikeustoimia, mutta toisaalta lain 60 nojalla maakunta kuitenkin viime kädessä vastaa palvelulaitoksen taloudesta. Selkeämpää olisi, että maakunnille otettaisiin mahdollisuus muodostaa esimerkiksi kuntalain mukaisia liikelaitoksia, ja muilta osin toiminta olisi maakunnan tytäryhteisöinä toimivissa osakeyhtiöissä. Pahimmillaan kolmi- tai jopa useampiportainen hallinto ei edesauta lakiluonnosten tavoitteiden toteuttamista. Ongelmallinen kirjaus on myös se, että palvelulaitoksen hallituksen jäsenet tai johtaja eivät voisi olla palvelulaitoksen tytäryhteisön hallituksen jäseniä. Kirjaus ei välttämättä tue toiminnan menestyksellistä organistointia. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? Maakuntien saama valtionrahoitus on syytä tehdä täysin laskennalliseksi. Toisaalta rahoitusmallin on syytä olla vakautta tuova ja ennustettava. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusmallia on hankalaa tehdä toimivaksi, ja se todennäköisesti kannustaa vain tilastolliseen kikkailuun. Kun rahoitusmallit ovat täysin laskennallisia, niin maakuntien toiminta ohjautuu tätä kautta parhaiten taloudellisesti kestävällä tavalla. Myös maltillinen verotusoikeus lisäisi hyvän taloudenhoidon kannustavuutta. Saaristoisuus olisi syytä myös sisällyttää ainakin jossain määrin maakuntien rahoitusperusteisiin. Maakuntalain 110 mukaisen arviointimenettelyn edellytykset ovat aivan liian tiukat, ja tulisivat johtamaan siihen, että joka toinen maakunta on vuosittain kriisimaakuntamenettelyssä. Kun lainsäädännön mukaan maakuntien omistukseen ei olisi tulossa juurikaan poistonalaista omaisuutta, niin vuosikate on selvästi lähempänä maakunnan taloudellista tulosta kuin nykyisin kuntataloudessa, eikä negatiivinen vuosikate ole niin merkitsevä heikon talouden merkki. Lainanhoitokatteen valitseminen tunnusluvuksi on niinikään erikoista, sillä maakunnille ei ole tulossa oikeutta ottaa pitkäaikaista lainaa. Tunnusluvut tulisi siis miettiä kokonaan uusiksi, tai ainakin pidentää niiden tarkastelujaksoa esitetystä.

5 d. e. ei (avotila) f. ei kantaa (avotila) 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. Maakuntajohtajan valinnassa voitaisiin ottaa käyttöön myös kuntalaissa oleva mahdollisuus valita virkaan suostumuksensa antanut henkilö. Kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista: 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? 11. Maakunnat muodostavat 5 yhteistyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhteistyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhteistyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhteistyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhteistyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi?

6 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltua? Valtiolla on syytä toki olla sopivaa ohjausvaltaa, mutta se ei saa sitä käyttämällä estää järkevää toimintaa esimerkiksi liian tiukalla sääntelyllä. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? Yhtiöittämisvelvollisuus ja myös valinnanvapauden lisääminen on sinänsä hyvä tavoite, mutta sen toimivuus erityisesti soteintegraation kannalta on kyseenalainen ja vaatii perusteellista jatkovalmistelua. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Kysymyksiä voimaanpanolaista: 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? b. ei (avotila) c. ei kantaa (avotila)

7 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Avotila 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? Laissa olisi syytä antaa luovutuksensaajalle ja luovuttajalle oikeus sopia halutessaan myös toisin. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisääteisten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? Sinänsä menettelyt ovat pääosin oikeansuuntaisia. Ongelmallisinta on ehkä kuntayhtymien siirtyminen maakunnille korvauksetta ja siten, että niiden yli- ja alijäämät tulisi nollata ennen siirtymistä. Käytännössä tällöin ne kunnat, joiden omistamat kuntayhtymät ovat operoineet esimerkiksi alemmalla poistotasolla tai muutenkin rahoittaneet vähemmän nyt siirtyvää omaisuutta, hyötyisivät muutoksesta kaikista eniten. Sen sijaan ne kuntayhtymät, joiden mukana maakunnille siirtyvä nettovarallisuus on korkeampi, ovat todennäköisesti hankkineet tämän korkeammalla kuntalaskutuksella. Parempi olisi, että kuntayhtymien varat ja velat arvioitaisiin yhteismitallisesti, ja tämän perusteella kunnille määriteltäisiin kertaluonteinen tasinkomaksu, jonka määrä kuitenkin olisi rajattu esim. 50 euroon/asukas.

8 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen ei tai ei pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? (avotila) 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? Säädöksen tarkoitukseksi on esitetty työn ja kokonaisveroasteen kiristymisen estäminen. Kunnilla on nytkin ollut täysin vapaa oikeus päättää kunnallisveroprosentistaan, joten tilanne ei tältä osin muutu lainkaan. Kunnilla on myös hyvin aikaa varautua muutoksiin, ja siirtymätasauksien ansiosta kuntien verotukseen ei ole tulossa suurta painetta. Lakiluonnos voi myös toimia tarkoitustaan vastaan, mikäli kunnat päättävät korottaa vuodelle 2018 veroprosenttiaan varmuuden vuoksi. Verotusoikeuden rajoittamisesta ei ole nähdäksemme mitään hyötyä, vaan ainoastaan haittoja. On myös erikoista, ettei kunnalla olisi mahdollisuutta määritellä vuodelle 2019 pienempää veroprosenttia kuin lain mukainen veroprosentti olisi. Kunnilla on erittäin helppoa ottaa lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden tarpeisiin ja laina on tällä hetkellä käytännössä korotonta. Tästä johtuen veroprosenttikorotuksista poikkeaminen 2 momentin mukaisesti ei ole myöskään tarkoituksenmukainen. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? b. ei (avotila) Toteuttamista olisi syytä jatkaa 1 vuodella. c. ei kantaa (avotila) 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. Kysymykset maakuntien rahoituslaista 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen?

9 Maakunnille olisi syytä antaa ainakin vähäinen verotusoikeus, esimerkiksi 2023 lukien. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä? a) kyllä (avotila) b) kyllä pääosin (avotila) c) ei pääosin (avotila) d) ei (avotila) e) ei kantaa (avotila) Taloudellisten edellytysten olemassaoloa on mahdotonta arvioida, sillä kustannusten kehittymistä ei voida ennakoida riittävästi näin merkittävien muutosten vuoksi. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin palauttaa valtionosuusjärjestelmää takaisin 70-luvulle. Tämä ei ole perusteltua. e. ei kantaa (avotilaa) 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään asteittain menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. Kysymykset muista lakiluonnoksista

10 Maakuntajakolaki 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? Lopullista siirtymätasausta määriteltäessä tarkasteluajanjaksoa olisi syytä pidentää kattamaan vuosien 2017 ja 2018 lisäksi myös vuodet 2015 ja Tällöin vuotuiset vaihtelut tulisi erityisesti pienien kuntien osalta paremmin eliminoitua. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen valtionosuusperusteet ovat liian yksityiskohtaisia, eivätkä kiinnitä huomiota kokonaisuuteen, vaan yksittäisiin muodollisiin toimiin, kuten kyselyihin, kokouksiin tai selontekoihin, eli paperilla suoritettuun terveydenedistämiseen. Kriteeri tulee muuttaa perusteellisesti paremmaksi, tai poistaa kokonaan. Toiminnan tulosta koskevat osat ovat paremmin perusteltuja. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta.

11 Verotus Esityksestä ei käy selville, että eliminoidaanko sairaanhoitopiirien kustannukset kuntien sote-menoista siirtymätasausta määriteltäessä. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? 37. Vapaamuotoiset huomiot verolaeista. Määräaikainen ( ) mahdollisuus määrittää kunnan tuloveroprosentti sadasosan tarkkuudella on tarpeeton. Henkilöstö ja eläkkeet 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? 39. Onko eläkkeiden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? Kuntien eläkejärjestelmälle suorittaman tasausmaksun määrän tulisi todellisten verotulojen sijaan perustua laskennallisiin verotuloihin, joissa siis kunnan osuus laskettaisiin koko maan keskimääräisillä veroprosenteilla arvioidun verotulon perusteella. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkeistä. Uudistuksen vaikutukset 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Avotila Uudistus todennäköisesti vakauttaa kunnan toimintaa ja siirtää painopisteen entistä enemmän elinvoiman edistämiseen.

12 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? Avotila Uudistuksen tuki 43. Mihin aiheisiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen? a. sote-integraatio b. talous c. hallinto ja johtaminen d. omaisuusjärjestelyt e. tietohallinto ja ICT f. viestintä ja osallisuus g. henkilöstösiirrot h. palvelutarpeen arviointi, tilaaminen i. muuta, mitä? Muut kysymykset 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset. Maakuntalain 110 : Valtiovarainministeriö voi käynnistää maakunnan arviointimenettelyn, jos: 1) maakuntakonsernin vuosikate on ilman maakunnan rahoituslain 7 :n mukaan myönnet-tyä harkinnanvaraista rahoituksen korotusta kolme tilikautta peräkkäin negatiivinen; tai 2) maakuntakonsernin toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen kolme tilikautta peräkkäin; tai

13 3) [poistetaan: maakuntakonsernin lainanhoitokatteen tunnusluku on kaksi tilikautta peräkkäin alle yksi. Lainanhoitokate lasketaan kaavalla, jossa tuloslaskelman vuosikatteeseen lisätään korkokulut ja saatu summa jaetaan vuosittaisilla lainanhoitokuluilla eli korkokuluilla ja lainanlyhennyk-sillä.] Valtiovarainministeriön on käynnistettävä arviointimenettely, jos maakunnalle on myönnet-ty maakuntien rahoituslain 7 :ssä tarkoitettu harkinnanvarainen valtionavustus. Edellä tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpi-tämistä tiedoista. Tunnuslukujen laskentaperusteina käytetään Tilastokeskuksen käyttämiä laskentaperusteita. Viranhaltijalaki 5 2 momentti muutetaan: Kunnanjohtajan ja maakuntajohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin kunnan tai maakunnan virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 42 muutetaan: Maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n 2 momentis-a tarkoitetut maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat laissa säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita, siten, että järjestämislaissa säädetty yhtiöittäminen on viimeistään 31 päivänä joulukuuta Uudistuksen voimaanpanolaki 41 ei säädetä Verotusmenettelylain 91 b ei säädetä Maakuntien rahoituslain 3 1 momentti muutetaan: Maakunnille myönnetään valtion rahoitusta asukaskohtaisesti suoritettavan osuuden ja palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Asukaskohtaisesti suoritettavan osuuden painoarvo valtion rahoituksessa on 10 prosenttia ja palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden osuuden painoarvo on 90. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 14 ei säädetä Kunnan peruspalveluen valtionosuudesta annetun asetuksen 3 ei säädetä, tai sitä tulee muuttaa radikaalisti selkeämmäksi