MONIALAISUUDEN MAHDOLLISUUDET NUORTEN PALVELUISSA

Transkriptio

1 MONIALAISUUDEN MAHDOLLISUUDET NUORTEN PALVELUISSA MONIAMMATILLISUUDEN JA MONIALAISUUDEN MONET MUODOT SEKÄ JOHTAMISEN HAASTEET SOSIAALISESSA NUORISOTYÖSSÄ Sari Pitkänen (Sosiaalikehitys Oy) Tom Tarvainen (Sosiaalikehitys Oy) Jukka Vehviläinen (DiaLoog tutkimuspalvelut) Tutkimuksen tavoitteet 1. Kuvata monialaisen yhteistyön muotoja ja prosesseja nuorten palveluissa Monialainen vai moniammatillinen? Millaisia moniammatillisuuden tai monialaisuuden muotoja on kehittymässä? Miten niiden intensiteetti vaihtelee? 2. Selvittää monialaisen yhteistyön syntymisen ja toteuttamisen käytäntöjä Miten ja minkä normin pohjalta monialaiset ryhmät kootaan? Miten niitä resursoidaan? Keitä niihin osallistuu? Mitä erilaisia tavoitteita niillä on ja kuka niitä koordinoi? 3. Tarkastella monialaisuuden johtamista ja tiedon merkitystä Miten monialaisuuden kehittämisessä tarvittavaa tietoa organisoidaan ja johdetaan monialaisen yhteistyön eri vaiheissa(tarveanalyysi, palveluprosessi, seuranta, vaikuttavuus)? 4. Analysoida monialaisen yhteistyön vaikutuksia Miten nuori tarvitsee eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa palvelutuotantoa? Miten se näkyy palvelun tasossa? Miten se auttaa työntekijää kohtaamaan nuoren ja miten nuori itse osallistuu palvelun kehittämiseen?

2 Tutkimuksen toteuttaminen Valtakunnallinen viitekehys haetaan nuorisolain muutoksesta: monialaisen yhteistyön lakisääteistäminen Aineistona käytetty tapaustutkimusta ja niihin liittyviä yksilö- ja ryhmähaastatteluita 10 paikkakuntaa (62 henkilöä), asiantuntijahaastatteluita (4 hlöä), kuntien toimialajohtajille suunnattu internetkysely (121 vastaajaa). Case-paikkakunnat: Posio (kehittämishankkeen teematiimit) Forssan seutukunta (lähitutorin asiakastyön verkosto) Espoo (työpajan ohjaustiimi) Kokkola (joustava perusopetus, oppilashuollon yhteistyöryhmä) Porvoo (kaupunginhallituksen nimeämä lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja sen perustama avaintiimi) Etelä-Karjala (seudullinen Koppari-malli ja siinä tarvittavat monialaiset yhteistyöverkostot) Laukaa (seurakunnan ja koulun kasvatusverkosto) Tampere (lapsi- ja nuorisopolitiikan seurantaryhmä +verkostot) Outokumpu (nuorten verkosto) Pori (nuorten verkosto) Tuloksia monialaisen yhteistyön muodoista ja tyypeistä Esitutkimuksen perusteella monialaisen yhteistyön eri muodot ja lajit voidaan jakaa palveluiden kehittämisen (strategiat, ohjelmat) sekä asiakastyön monialaisuuden perusteella kolmeen päätyyppiin: 1) Asiakastyön ympärille kootut tiimit ja ryhmät Työryhmät toimivat yksittäisten asiakkaiden tai asiakasryhmien tukena. Työryhmät voidaan jakaa säännöllisiin ja juurtuneisiin ryhmiin (esim. oppilashuoltoryhmät) ja tilannekohtaisesti perustettaviin kutsuperiaatteella toimiviin ryhmiin. 2) Toimiala- ja/tai teemakohtaiset verkostot ja yhteistyöryhmät Työryhmien toimenkuvana on usein kehittäminen, koordinointi ja yhteisistä käytännöistä sopiminen. Työryhmät voivat olla kunnallisia tai seudullisia ja ne eroavat toisistaan sitovuuden ja organisoitumisen asteen osalta. Työryhmät ovat tyypillisesti tilannekohtaisia ja väliaikaisia kuten hankkeiden ympärille rakentuvat monialaiset kehittämisryhmät. 3) Lapsi- ja nuorisopoliittiset johtoryhmät (tulevat ohjaus- ja palveluverkostot?) Työryhmät ovat johtavien viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden muodostamia. Työryhmien tehtävänä on laatia ohjelmia, strategioita ja laajoja suunnitelmia sekä seurata niiden toteutumista. Työryhmien tavoitteena on linjata ja rakentaa paikallista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa.

3 Tuloksia monialaisen yhteistyön toteuttamisesta ja vaikutuksista - Monialainen yhteistyö on keskeinen osa nuorten palveluissa tehtävää perustyötä ja yksi arjen työvälineistä. - Monialainen yhteistyö on lisääntynyt ja kehittynyt nuorten palveluissa, jossa on näkyvissä joustavien ammatillisten identiteettien ja jaetun asiantuntijuuden vahvistumista. - Monialainen yhteistyö ja siinä tarvittava luottamus vahvistuu usein kehittämishankkeiden ja pitkäjänteisen kehittämisen tuloksena yhteistyölle on varattava aikaa. - Nuorten parissa toimivat työntekijät kokevat hyötyvänsä monialaisesta yhteistyöstä (tuki omalle työlle, nuorten asioiden edistäminen asiantuntijoiden yhteisrintamana ). - Monialaisen yhteistyön avulla on voitu nopeuttaa nuorten palveluohjausta ja vastata siten heidän palvelutarpeisiinsa tehokkaammin. - Monialaisesta yhteistyöstä on saatu kustannushyötyjä mm. verkostotyön kehittyessä ja sen myötä toiminnan siirtyessä korjaavasta työstä varhaisen puuttumisen suuntaan. - Monialaisella yhteistyöllä asiakkaan elämäntilanne hahmottuu kokonaisvaltaisemmin, myös paremmat edellytykset nuorten tavoittamiselle. Tuloksia monialaisen yhteistyön toteuttamisesta ja vaikutuksista Monialaisen yhteistyön toteuttamista estävät - Verkostojen saarekkeet = päällekkäisyys, yhteistyöhyötyjen hyödyntämättömyys, turhautuminen - Ulkopuoliset tekijät kuten palvelurakenteen muutokset ja erilaiset eri sektoreiden ohjeistuksiin ja lainsäädäntöön liittyvät asiat - Resursointiongelmat (sektoroitunut palvelujärjestelmä) - Tietosuojakysymykset - Inhimilliset syyt (luottamuspula tai henkilökemiat, aikaisempi yhteistyökulttuuri) - Johtamisen haasteet (johtamisen monet muodot: tiimityönjohtaminen - hankejohtaminen) - Yhteistyötä halutaan yhä enemmän kehittää verkostoitumisesta kohti tavoitteellista ja suunnitelmallista kumppanuutta

4 Tuloksia monialaisen yhteistyön johtamisesta - Monialaisen yhteistyön johtamisen haasteita voidaan tarkastella johtajuuden monitasoisuutena - Kaikkein henkilökohtaisimmalla tasolla johtaminen tapahtuu oman ammatillisen osaamisen kautta, haastatteluissa puhuttiin erityisestä moniammatillisesta osaamisesta, yhteistyön oppimisesta ja siihen kasvamisesta. - Ryhmien ja verkostojen tasolla on luonnollisesti tarkasteltava myös ryhmädynamiikkaa, eli ryhmän sisäisiä valta- ja ohjausrakenteita. - Seuraavalla tasolla johtamiseen kuuluvat verkostojen taustaorganisaatioiden omat tavoitteet ja/tai prosessit, joiden edistämiseksi yhteistyötä tehdään. - Strategioiden ja ohjelmien taso a. valtakunnalliset lait, asetukset ja strategiat, EU-ohjelmat b. paikalliset ja seudulliset strategiat (ohjelma- ja strategiatason nivoutuminen paikallisiin tarpeisiin vs. toimeenpanokuilu) Monialaisen yhteistyön tasot Työryhmien ohjaus ja johtaminen Nuorten monialaista yhteistyötä koskevat tavoitteet Nuorten tilannetta ja palveluita koskeva tieto Nuorten osallisuus Valtakunta Alue Paikallinen ryhmä Monialaisen yhteistyön toimintatasoja yhdistävät tekijät

5 Kehittämisehdotukset 1. Osaamisen kehittäminen - monialaisen yhteistyön toteuttamiseen tulisi saada nykyistä enemmän ohjausta perusja täydennyskoulutustasolla - jaetussa asiantuntijuudessa koulutusta ja ohjausta myös yhteisön osaamisen kehittämiseen - monialaiseen yhteistyöhön perehdyttämiseksi tulisi kiinnittää huomiota kuntatasolla ja edistää sen kirjaamista osaksi työntekijöiden tehtäväkuvia (jatkuvuuden varmistaminen) 2. Monialaisten yhteistyöverkostojen ja ryhmien arvioiva kehittäminen - vaikka tehtävä vaikea, tärkeää käynnistää indikaattoreiden laatimiseen perustuvaa kehittämistyötä, monialaisen yhteistyön vaikuttavuuskriteerit - kuntien ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan itsearvioinnin tukeminen palvelisi jatkossa nuorisolain arviointia Kehittämisehdotukset 3. Nuorisolain muutokseen liittyvät kehittämisehdotukset a. nuorten palveluissa tapahtuvan monialaisen yhteistyön tärkeä tehtävä varhaisen puuttumisen ohella on ulkopuolisuuden estäminen. Konkreettisena yhteistyötehtävänä kuntien ohjaus- ja palveluverkostojen tulisi rakentaa seuranta- ja ohjausjärjestelmä, joka kattaisi niin perusopetuksen kuin toisen asteen oppilaitokset b. nuorten palveluita kehittävässä monialaisessa yhteistyössä tarvitaan sektorirajat ylittävää rahoituksellista yhteistyötä. Jos asioita suunnitellaan yhdessä, myös rahoitusta on opittava suunnittelemaan ja käyttämään yhteistyössä. Valtakunnallisesti olisi tarvetta tukea kuntia nuorten palvelujen erilaisten kustannusvaikutusten avaamisessa ja hyötyjen osoittamisessa. c. Monialaisen yhteistyön vaivana on pirstaleisuus. Lakisääteiseksi tuleva kuntien ohjaus- ja palveluverkoston tulisi olla koordinoiva taho.

6 Jatkosuunnitelma - Perustuu nuorisolain vaatimuksiin ja tutkimuksen havaintoihin - Jatkotyön tavoitteena on: a. seurata kuinka kunnat lainsäädännön jalkauttamiseksi toimivat. b. tarjota kunnille tietoa ja ohjaustukea monialaisen yhteistyön jäsentämiseen ja arvioivaan kehittämiseen. - Tutkimuksen sisältöjä: * Lakisääteiseksi tulevan kuntien ohjaus- ja palveluverkoston rakenne ja tavoitteet. * Näiden ohjaus- ja palveluverkostojen toiminta (erityisesti ns. pudokkaiden palvelut, jotka lakimuutoksessa kirjoitettu etsivän työn vastuualueeksi). * Nuorten palveluiden monialaisen yhteistyön arvioinnin nykytila ja siihen liittyvät odotukset/tarpeet. * Kunnan ohjaus- ja palveluverkoston yhteistyö ns. kumppanuusverkostona (kuinka verkoston työ välittyy konkreettisempien verkostojen ja asiakastyöryhmien tueksi). Yhteystiedot Tutkijat Sosiaalikehitys Oy Sari Pitkänen etunimi.sukunimi@sosiaalikehitys.com Dialoog tutkimuspalvelut Jukka Vehviläinen etunimi.sukunimi@dialoog.fi Vastuuhenkilö Sosiaalikehitys Oy Kehitysjohtaja Tom Tarvainen etunimi.sukunimi@sosiaalikehitys.com

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUKSET 1. Käynnistetyt hankkeet rahoitetaan ja toteutetaan loppuun asti. 2. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria koskevan ylisektorista ja pysyväksi tarkoitettua seurantajärjestelmää ja -käytäntöä ryhdytään vakavasti kehittämään. Erillistä kehittämistä tarvitaan sekä yksilötasoisen tietopohjan luomiseksi että elinolo- ja palvelujärjestelmän tasolla. 3. Monialaiseen yhteistyöhön perustuvan lasten ja nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän kehittämistä vahvistetaan dialogisen kehittämisen periaatteella, ja siinä pyritään vuoropuheluihin myös lapsi- ja nuorisokansalaisten ja asiakkaiden kanssa. Seurantatiedolla ei siis viitata vain indikaattoreihin, vaan peräänkuulutetaan monipuolista tiedonkeruuta ja tiedonvaihtoa. Kehittämis- ja koordinaatiotehtävä ehdotetaan osoitettavan olemassa olevien rakenteiden sisään. Alueellisena ohjausrakenteena näemme sosiaalialan osaamiskeskusverkoston potentiaalisimpana toimijana, joka voi tehdä yhteistyötä paikallisten ohjaus- ja palveluverkostojen kanssa. Ohjausrakenteelle sisällölliseksi teemaksi ehdotetaan ajankohtaista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien toteutumisen seurantaa. Tämän osana myös lapsi- ja nuorisopoliittinen strategiatyö löytää paikkansa.

8 4. Resursseihin liittyvät tekijät kuten henkilöstön vaihtuvuus ja pätevien työntekijöiden puute ovat realiteetteja, jotka vaikeuttavat vakavasti kehittämistyön ja hyvien käytäntöjen juurtumista. Nuorisolain muutosesitys; yhteistyön lakisääteistäminen* Monialaisen yhteistyön johtamisen ja ohjaamisen ylimmällä tasolla ovat valtakunnalliset lait, asetukset ja strategiat. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi valtakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Uusin uutuus on nuorisolain muutosesitys ja siihen kuuluva monialaisen yhteistyön lakisääteistäminen1] Nuorisolain muutosesityksen keskeinen sisältö on kuvattu alla olevassa sitaatissa: Laissa säädettäisiin menettelystä paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämiseksi. Kunnassa tulisi olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluisivat nuorten kannalta keskeisimmät toimialat. Mukana olisivat opetus-, sosiaali- ja terveys-, ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Myös muut viranomaiset, kuten esimerkiksi puolustushallinto, voisivat tarvittaessa kuulua verkostoon. Verkosto toimisi vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Verkosto ei käsittelisi yksittäisen nuoren asioita vaan paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta. Lisäksi laissa säädettäisiin etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Lakiin lisättäisiin säännökset tilanteista, joissa salassapitosäännösten estämättä tiettyjen viranomaisen tulisi luovuttaa etsivälle nuorisotyölle nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren tavoittamista varten, jotta nuorelle voitaisiin tarjota varhaista tukea. Nuorelle ei säädettäisi velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua palvelua [1] *Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi nuorisolain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 :n muuttamisesta (nykyinen tilanne?)