Maahan apua ilmasta. Kenraali Puheloinen stadionilla. Syyrian. Nuoret. Puolustusvoimain komentaja toteutti kuntohaasteensa uutiset, sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahan apua ilmasta. Kenraali Puheloinen stadionilla. Syyrian. Nuoret. Puolustusvoimain komentaja toteutti kuntohaasteensa uutiset, sivu 4"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kenraali Puheloinen stadionilla Puolustusvoimain komentaja toteutti kuntohaasteensa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 15 (1126) verkossa > Maahan apua ilmasta Virka-avun muodot muuttuvat kehityksen mukana. Etenkin helikopterikalustoa käytetään ahkerasti. Kuvan tilanteessa valmistaudutaan sammuttamaan metsäpaloa Pahkajärvellä toukokuussa Helikopterit eivät kuitenkaan korvaa perinteistä virka-apua. Lakkautettavien varuskuntien mukana lähtevät virka-apuosastot. Maakuntajoukoilla voi tulevaisuudessa olla entistä suurempi rooli viranomaisyhteistyössä. uutiset, sivu 3 Syyrian taistelut leviävät maan rajojen ulkopuolelle maailmalla, sivu 6 Koulutuspäällikkö vietti päivän varusmiesten kanssa reportaasi, sivu 7 Kuva: Jaakko Ala-Hiiro Nuoret naisartistit hallitsevat radiolistoja vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 15/2013 pääkirjoitus Sanat ovat aseita nurkka Raha- vai tasaarvokysymys? Saksan asevoimissa tehtiin tänä kesänä historiaa, kun 165 vuotta ensimmäisen saksalaisen laivaston perustamisen jälkeen kaksi naisupseeria sai komennettavakseen oman aluksen. Kapteeniluutnantti Helena Linder-Jeß saa vastuulleen miinanraivaaja Dattelnin ja Inka von Puttkamer miinanraivaaja Homburgin. 30-vuotiaita Linder-Jeßiä ja von Puttkameria pidetään yksinä ikäluokkansa pätevimmistä upseereista. Yhdenmukainen kohtelu on luottamuksen perusta. Käytännössä se tarkoittaa, että hyvistä suorituksista palkitaan henkilön taustaan, suku- On kestämätöntä ajatella, että puheet ovat vain puhetta... puo- leen tai asemaan katsomatta, ja että kaikki ovat yhteiskunnan ja organisaation pelisääntöjen valossa yhdenvertaisia. Myös maapallon toisella puolella Australiassa koettiin alkukesästä tapahtumaketju, joka nosti tasa-arvokysymykset tapetille tällä kertaa negatiivisen kautta. Maan asevoimista tornitouhua on selvinnyt useita tapauksia, joissa miespuoliset upseerit ja aliupseerit olivat käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen naissotilaita. Pahimmissa tapauksissa hyökkäyksistä oli tehty tallenteita, joita levitettiin sekä internetissä että asevoimien omassa sähköpostiverkossa. Tapahtuneesta tuohtunut Australian maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti David Morrison julkaisi kesäkuussa videopalvelu YouTubessa australialaisille sotilaille osoitetun videon, joka keräsi nopeasti miljoonayleisön. Morrisonin viesti niille sotilaille, jotka eivät halua palvella naisten rinnalla, oli tyly: lähde lätkimään! Puheessaan kenraaliluutnantti Morrison totesi, ettei hänen armeijansa ole paikka sellaisille, jotka uskovat kovuuden syntyvän muita nöyryyttämällä, ja aikovansa olla armoton niitä kohtaan, jotka eivät suostu noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Hän painotti, että sopimattomaan käytökseen puuttumatta jättäminen tarkoittaa tilanteen hiljaista hyväksymistä. Morrisonin viesti on yleismaailmallinen ja pätee varmasti kaikkien länsimaiden asevoimissa. Australian armeijan tapahtumat osoittavat, että sivistyneessä länsimaisessa valtiossakin voi tapahtua asioita, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Olisi kuitenkin väärin yrittää korjata tilannetta kehottamalla kaikkia suvaitsemaan naissotilaita. Suvaitsemiseen sanana liittyy olettamus, että suvaittavassa henkilössä tai ilmiössä on jotain vierasta tai outoa. Suvaitsemiselle ei voi rakentaa luottamusta, vaan jokainen on kohdattava todellisesti tasavertaisena kanssaihmisenä, jolloin ei ole mitään syytä edes puhua suvaitsemisesta. Valitettavasti Suomen puolustusvoimissakin törmätään välillä tapauksiin, joissa henkilö joutuu sanallisen väkivallan uhriksi pelkän ulkonäkönsä tai sukupuolensa takia. On syytä olettaa, että toteutettu sanallinen hyökkäys on ilmentymä laajemmalle levinneestä asenteesta, joka aika ajoin purkautuu esiin. Tällaisten asenteiden ja virtausten havaitsemisessa esimiehillä on tärkeä tehtävä. Mätien omenoiden kitkemisen jälkeen on syytä tarkastella maaperää, jossa ne kasvavat. On kestämätöntä ajatella, että puheet ovat vain puhetta, ja että asioihin puututaan vasta, jos siirrytään tekoihin. Puhe itsessään on jo teko, ja sanat ovat aseita. Mikäli sanojen käyttöön ei puututa rauhan aikana, voi kriisin koittaessa olla jo liian myöhäistä murehtia puuttuvaa ryhmähenkeä. > Edistyspuolueen puheenjohtaja Roope Luhtala kirjoittaa kesällä julkaistussa blogikirjoituksessaan: Asevelvollisuus ei ole ensisijaisesti maanpuolustuksellinen kysymys, vaan kansantaloudellinen, eikä asevelvollisuuden lakkauttamisesta keskusteltaessa ole edes kovin mielekästä puhua maanpuolustuksellisista näkökohdista. Tämä laittoi varttuneemman sotilaan mietteliääksi. En ole perehtynyt kirjoittajan ajatusmaailmaan enkä hänen edustamansa puolueen tavoitteisiin, mutta luultavasti en tulisi niistä löytämään itselleni pysyviä elämänarvoja tai päämääriä. Itsenäisessä Suomessa on siis mahdollisuus kasvaa täysi-ikäiseksi kansalaiseksi ymmärtämättä ollenkaan, miksi puolustusvoimat on olemassa. On totta, että eri maissa on tehty erilaisia ratkaisuja maanpuolustuksen järjestämiseksi, mutta tuskinpa missään viime vuosina järjestelmäänsä muuttaneissa maissa vaikuttimena on ollut kansantalouden kuntoon saattaminen. Sitä paitsi nykyjärjestelmän kustannustehokkuuden voi todentaa helposti. teiskunnan keskeisiä rakennuspalikoita koulujärjestelmämme ohella. Työelämätaidot, sosiaaliset taidot, henkinen ja fyysinen sietokyky, kansanterveys, vastuuntunto ja monet, monet muut ovat asioita, joita ei saa, ellei niitä harjoittele yhdessä toisten kanssa, joskus myös itsensä ylittäen. *** Kirjailija Arno Kotro kirjoitti puolestaan toukokuussa Helsingin Sanomissa, että täytyy olla koomapotilas tai suomalainen tasa-arvoviranomainen, jos ei tunnista miesten asevelvollisuudessa yhdenvertaisuuden ongelmaa. Siitä ei ole kuin kaksi vuosikymmentä, kun naisille avautui mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Sekin tapahtui melkoisen kohun ja kritiikin saattelemana. Epäilyt kohdistuivat naisten pärjäämiseen ja kasarmeissa helposti syntyviin epäsopiviin sattumuksiin. Naiset ovat pärjänneet erittäin hyvin ja ottaneet oman paikkansa järjestelmässä, toki kehitettävää löytyy edelleen. *** *** Edistykselliset ja eteenpäin katsovat nuoret peilaavat elämänsä yhtäältä pörssikurssien ja toisaalta menetetyn ajan suhteen. Heidän mielestään kaikki aika, jota ei voi elää vain itselleen, on turhauttavaa ja rasittavaa. Uskallan väittää, että elämän arvokkaimmat asiat ovat harvoin ilmaisia, jotkut vaativat uhrauksia, vaivannäköä jopa heittäytymistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Asevelvollisuus ja sen peruspilari varusmiespalvelus ovat edelleen suomalaisen hyvinvointiyh- Asevelvollisuuskeskusteluun on kesän aikana siis tarjottu ääripäitä. Parhaan vastauksen nykyisen järjestelmän hyvyydestä ja toimivuudesta saa kysymällä viimeksi kotiutuneiden varusmiesten mielipidettä. Noin vastaajan näkemys armeija-ajasta yleensä oli 4,1/5,0. Tyytyväistä sakkia siis, jälleen kerran. Jyrki Heinonen Eversti Pv:n viestintäjohtaja kysymys mielipide Hohhoijjaa! Intti on nuorelle miehelle hyvä paikka kehittää kuntoa. Aktiivinen liikkuminen ja fyysisesti raskas varusmieskoulutus on suunniteltu niin, että lähes kuka tahansa voi kotiutua armeijasta reippaampana ja parempikuntoisena. Koulutuksen fyysisyys on tarkkaan suunniteltua ja terveellistä Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. ruokaa on tarjolla olosuhteisiin nähden riittävästi. Yksi seikka kuitenkin on mielestäni pielessä. Tavallisessa kasarmielämässä varusmies ei saa riittävästi lepoa. Itselläni on ollut koko kahdeksan kuukautta herätys ja ne hetket ovat olleet harvassa, jolloin olisi päässyt lepäämään ennen hiljaisuutta. Varusmies ei pysty osallistumaan skarppina koulutukseen jos univelkaa kertyy vääjäämättä. Samalla fyysisen kunnon kohoaminen hidastuu huomattavasti. Eipä tämä kovin hyvältä seikalta vaikuta henkisen kantinkaan kannalta. On eri asia, että maastoharjoituksissa unen määrä usein jää vähäiseksi. Taistelijan on kyettävä toimimaan yhtäjaksoisesti ilman unta pitkiäkin pätkiä. Kolme päivää metsässä vähillä unilla sujuisi kuitenkin paremmin, jos ennen harjoitusta olisi ehtinyt lepäämään riittävästi. Urheilija Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko palveluksen aikana riittävästi maastopäiviä? Kyllä 43% 57% Ei Seuraava kysymys: Tulisiko maakuntajoukkojen osallistua virka-apuun nykyistä enemmän? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Puh TUOTANTOSIHTEERI Helena Hyvönen Puh LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Eetu Heino Puh TOIMITTAJAT Kokelas Taneli Kontiainen Puh Alikersantti Janne Erola Puh Alikersantti Riikka Karppinen Puh Alikersantti Olli Rytkönen Puh Korpraali Joonas Lehtonen Puh Korpraali Olli Tuominen Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Keränen Puh Kaartinjääkäri Lasse Perkkiö Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 15/2013 uutiset 3 Virka-apu hätiin helikopterilla Helikopterikaluston käyttö puolustusvoimien virka-aputehtävissä on moninkertaistunut. Maakuntajoukon merkitys viranomaisten apuna voi varuskunnan lakattua kasvaa. Taneli Kontiainen Virka-apu pysyy määrällisesti ennallaan, mutta muuttaa muotoaan. Kehittyvä kalusto luo uusia mahdollisuuksia. Viimeisin julkisuuteen noussut esimerkki on Laukaan Vihtavuoren räjähdysainetehtaan tapaus, joka ratkaistiin puolustusvoimien raivausrobotilla. Huomattavin muutos virkaaputehtävissä on kuitenkin se, että yhä useammin käytetään helikopterikalustoa. Helikoptereilla suoritettavat tehtävät ovat liittyneet muun muassa tulvatilanteiden henkilösiirtoihin ja metsäpaloihin, puolustusvoimien operaatiokeskuksen päällikkö, komentaja Jori Harju kertoo. Suurin syy helikopterien käytön lisääntymiseen virka-aputehtävissä on parempi saatavuus. Maavoimien ilmailun päällikön, everstiluutnantti Anssi Vuolteen mukaan vuonna 2010 käyttöön otettu ympärivuorokautinen valmius on moninkertaistanut tehtävämäärän. Aikaisemmin meillä oli vain muutamia tehtäviä vuosittain. Nyt voisi sanoa, että tehtäviä on muutamia kuukausittain, eli noin vuodessa. Valtaosa niistä on henkilönetsintätehtäviä, Vuolle kertoo. Lentokaluston määrä on kolminkertaistunut. Kun vuonna 2007 käytössä oli seitsemän MI8- helikopteria, lähitulevaisuudessa tehtävissä avustaa 20 NH90-kuljetuskopteria. Apua maassa myös jatkossa Perinteisellä tavalla toteutettava virka-apu on lähivuosina uusien haasteiden edessä, kun puolustusvoimauudistus lakkauttaa usean varuskunnan toiminnan. Samalla useita varusmiesten virka-apuosastoja poistuu käytettävistä. Pääesikunnan valmiuspäällikön, prikaatikenraali Jorma Ala-Sankilan mukaan tästä koituvat haasteet ovat kuitenkin lähinnä aikataulullisia, eivätkä kovin suuria. Joillakin alueilla virka-avun reagointiaika tosiaan kasvaa. Esimerkiksi Pohjanmaalle, jossa varuskuntaa ei jatkossa ole, ei saada varusmiehiä tunnissa tai kahdessa. Mutta onko se sitten niinkään kriittinen asia? Apu saadaan sitten ehkä tuntia myöhemmin paikalle. Kuva: Thomas Litchfield Helikopterikalustolla eli kuvan NH90-kuljetuskoptereilla suoritettavia virka-aputehtäviä on vuodessa Käyttöä edesauttaa ympärivuorokautinen valmius. Ala-Sankila myöntää, että joissain tilanteissa virka-avun saaminen paikalle nopeasti voi olla ratkaisevaa. Jos on oikein kriittinen virkaapu, niin sitten viedään tietysti vaikka helikopterilla. Täytyy muistaa, että osaaminen ei puolustusvoimauudistuksen jälkeen häviä mihinkään, se vain siirtyy. Ei puolustusvoimat ole ketään jättämässä. Kun 1. tehtävä mahdollistaa Virka-avussa on kysymys muiden viranomaisten toiminnan tukemisesta silloin, kun niiden omat voimavarat, kalusto tai osaaminen ovat riittämättömiä tehtävän suorittamiseen. Virka-apu on puolustusvoimien toinen päätehtävä. Ensimmäinen on Suomen sotilaallinen puolustaminen, kolmas kansainvälinen kriisinhallinta. Jokainen virka-aputehtävä harkitaan siten, ettei se vaaranna ensimmäisen tehtävän täyttämistä. Organisoitu joukko kykenee mihin vain Taneli Kontiainen Maakuntajoukkojen hyödynnettävyys virka-aputehtävissä on pääosin suunnittelun alla. Vaikka varsinaista virka-aputehtävien varalle harjoittelua on joukoilla vähän, uskoo puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen jo pelkän olemassa olevan organisaation luovan hyviä valmiuksia. Maakuntakomppania on sotilasorganisaatio, jolla on johtaja, organisaatiorakenne, käskyyn perustuva toimintamalli, varustus ja se on harjoitellut joukkona. Silloin syntyy vääjäämättä osaamista, joka on käytettävissä miltei mihin tahansa tehtävään, Hyppönen toteaa. Juuri organisaatio luo Hyppösen mukaan toimintakyvyn, jolla on mahdollista toimia erilaisissa tilanteissa. Lisäksi maakuntakomppanioissa hyödynnetään henkilöiden siviilissä hankittuja tietoja ja taitoja. On vahvuus, että on sekä sotilas- että siviiliosaamista. Molempia tarvitaan virka-aputehtävissä. Jos maakuntakomppaniassa on 120 henkilöä, niin varmasti löytyy laajasti eri ammattien osaajia. Tulee lopulta eteen kysymys, että pitääkö jotain asiaa edes kouluttaa tai opettaa, kun reserviläisillä itsellään on jo niin paljon osaamista. Periaatteena omaehtoisuus Hyppösen mukaan maakuntajoukkojen harjoittelemia virkaaputehtäviä ovat muun muassa henkilöetsintä, alueen eristäminen ja liikenteenohjaustehtävät. Yhteisten harjoitusten lisäksi reserviläisten on mahdollista opiskella itsenäisesti. Paikallisjoukkojen kehittämisen periaate on se, että niiden osaaminen luodaan omaehtoisuudella, vapaaehtoisuudella ja kertausharjoituksilla, Hyppönen sanoo. Kaikki virka-aputehtävissä käytettävä kalusto on hankittu ykköstehtävää eli Suomen sotilaallista puolustamista varten. Kakkostehtävää toteutetaan niissä puitteissa, jotka ykköstehtävä mahdollistaa, Ala-Sankila toteaa. Virka-aputehtäviä varten ei erikseen harjoitella. Operaatiot toteutetaan sillä osaamisella, joka on hankittu ykköstehtävää varten. Ala-Sankila huomauttaakin, ettei yleinen järjestys ole puolustusvoimien ylläpidettävänä. Virka-avussa puhutaan kuitenkin vain avusta. Ei puolustusvoimien varaan voida siinä laskea. Yleisen järjestyksen turvaaminen kun ei ole meidän, vaan poliisin tehtävä. Maakuntajoukkoja käyttöön? Vuoden 2015 virka-aputoiminnan mallit ovat vielä suunnitteilla. Koska välitön varusmiesvirka-apu poistuu joiltakin alueilta, saatetaan maakuntajoukkojen roolia harkita uudelleen. Maakuntajoukkoja ei juuri ole käytetty virka-avussa. Ainut mieleen tuleva tilanne oli Nokian vesikriisi. Nyt suunnitteluvaiheessa tarkastelemme sitä, voisiko maakuntajoukkoja käyttää jopa enemmänkin, Jori Harju sanoo. Kotkan saaret ja Lentosotakoulu myydään ensin Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Heikki Laitakarin mukaan Kotkan ja Kauhavan myytäviä varuskunta-alueita tullaan käyttämään pääasiassa matkailuun. Varmaa tietoa tulevasta toiminnasta ei kuitenkaan ole. Taneli Kontiainen Tyhjenevien varuskunta-alueiden myynti sujuu vaihtelevalla menestyksellä. Todennäköisesti ensimmäisenä saadaan myytyä Kauhavan Lentosotakoulu sekä Kotkan Rannikkopataljoonan Kirkonmaan alue ja Rankin saari. Tavoitteena on, että molempiin saadaan ratkaisu tämän vuoden aikana. Näissä hommissa ei tosin mikään ole varmaa, toteaa varuskuntien myynnistä vastaava Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Heikki Laitakari. Kuva: Lasse Perkkiö Epävarmuudesta myynnissä kertoo sekin, ettei myytävien tilojen tuleva käyttötarkoitus ole vielä täysin selvillä. Rankin saarta tullaan luultavimmin käyttämään loma-asumiseen, ravintolatoimintaan ja veneilyyn. Kauhavalla tilat voivat matkailutoiminnan lisäksi soveltua teollisuustoimintaan tai varastointiin, Laitakari sanoo. Metsät kiinnostavat, kasarmit eivät Siinä missä osa kohteista saadaan nopealla aikataululla kaupaksi, on varsinkin syrjässä sijaitsevien varuskuntien myyminen haastavaa. Kaupallisessa mielessä vanhat varuskunnat eivät kiinnosta kovin paljoa, mutta metsistä ollaan kiinnostuneita. Jos metsässä on kasarmi, joka pitäisi peruskorjata, niin ei se paljon kiinnosta. Kasarmirakennuksia voidaan joutua jopa purkamaan, Laitakari sanoo. Vaikeita myytäviä ovat Heikki Laitakarin mukaan esimerkiksi Hallin varuskunta Jämsässä ja Keuruun varuskunta. Hän huomauttaa, että pääsääntöisesti kaikki myytävät varuskunnat tulevat olemaan valtiolle tappiollisia. Kaikista huonoin vaihtoehto kuitenkin on pitää yllä kymmeniä tuhansia neliöitä tilaa kymmeniä vuosia. Varuskunnan omistaminen maksaa siinä tapauksessa 1 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä matematiikalla kysynkin, että kannattaako myydä varuskunta eurolla nyt, vai miljoonalla viiden vuoden kuluttua, Laitakari sanoo.

4 4 uutiset ruotuväki 15/2013 lyhyesti Reserviläisampujat tehtailivat Suomen ennätyksiä Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailut järjestettiin Lempäälässä Kilpailuihin osallistui noin 250 reserviläismiestä ja -naista eri puolilta Suomea. Mestaruuksia ratkottiin pistooli- ja kiväärilajeissa yksilö- ja joukkuekilpailuissa. Tapahtumassa tehtiin yhdeksän uutta reserviläisammunnan Suomen ennätystä. Yleismestaruus ratkottiin ynnäämällä kunkin reserviläispiirin kolmen parhaan ampujan tulos kaikissa yleismestaruuslajeissa. Voiton vei Etelä-Hämeen reserviläispiiri. Taso oli hyvä ottaen huomioon sateisen sään, kertoo kilpailun johtaja Juha Moijanen. JLe Alussuojausosasto takaisin Suomeen Merivoimien itsenäinen alussuojausosasto AVPD (Autonomous Vessel Protection Detatchment) luovutti alussuojaustehtävän johtovastuun Liettualle. AVPD:n tehtävä on suojata YK:n maailman ruokaohjelman aluksen kuljetuksia. AVPD on EU:n laivastooperaatio, jonka tehtävä on myös estää merirosvoutta ja valvoa kalastusalueita. Operaatioon osallistuu aluksia vuorollaan eri EU-maista. Puolen vuoden aikana noin 40 ihmistä Suomesta osallistui operaatioon. Kahdessa osassa toimineessa ryhmässä on puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa ja reserviläisiä. EHe Komentajan adjutantti vaihtuu Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen adjutantti vaihtuu. Majuri Teemu Nurmela aloittaa tehtävässä 1. syyskuuta. Adjutantin tärkein tehtävä on omalta osaltaan luoda edellytykset komentajan johtamistoiminnalle. Puolustusvoimain komentajan adjutantilla on tehtävässään ainutlaatuinen mahdollisuus saada laaja kokonaiskäsitys puolustusvoimien johtamisesta ja toiminnasta, Nurmela sanoo. Aikaisemmin Nurmela toimi osastoesiupseerina Pääesikunnan suunnitteluosastolla ja operatiivisella osastolla. Hän valmistui Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna TKo Varusmiesten lomakyydit ilmaisiksi Ensi vuoden alusta alkaen varusmiehet pääsevät kaikille kotimaan lomilleen ilmaiseksi. Lomakyydit varuskunnasta kotiin ja takaisin kustannetaan puolustusministeriön valtiovarainministeriölle tekemän ehdotuksen mukaisesti kahden miljoonan euron lisärahalla. Aiemmin puoli vuotta palvelevilla varusmiehillä on ollut käytössään 18 edestakaista matkaa, 9 kuukautta palvelevilla 29 matkaa ja 347 päivää palvelevilla 39 matkaa. Kiintiön ylittäneet lomamatkat varusmiehet ovat joutuneet maksamaan itse. Myös siviilipalveluksessa olevien kaikki kotimaan lomamatkat muutetaan maksuttomiksi. RKa Inttikuntoon kolmessa kuukaudessa MarsMars.fi-palvelun avulla kutsuntaikäiset voivat ohjatusti kohottaa fyysistä kuntoaan. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen korostaa hyvän kunnon merkitystä. Olli Rytkönen Nuorison fyysisen kunnon heikkenemisen myötä puolustusvoimien tehtävä tuottaa suorituskykyisiä poikkeusolojen joukkoja on haasteen edessä. Ylipaino sekä huono fyysinen kunto ovat merkittäviä riskitekijöistä palveluksen ennenaikaiselle keskeyttämiselle. Syksyn 2013 kutsunnoista lähtien valtakunnallisesti käyttöön otettavan MarsMars.fi-palvelun tarkoituksena on motivoida asepalvelukseen valmistautuvia nuoria kohottamaan kuntoaan jo ennen palvelukseen astumista. Ohjelma on toteutettu yhteistyössä suomalaisen treenisivusto Heia- Heian kanssa. Palvelussa käyttäjä täyttää lyhyen alkukyselyn, jonka perusteella sivusto antaa kuntopalautteen ja ehdottaa kyselyn täyttäjälle parhaiten sopivaa kunto-ohjelmaa, puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila kertoo. Tämän jälkeen käyttäjä voi tallentaa kunto-ohjelman jatkokäyttöä varten tietokoneelle tai ottaa sen käyttöön internetissä toimivassa HeiaHeia.com-palvelussa. Kutsuntoihin osallistuvat saavat käyttöönsä salasanan, jolla palveluun voi rekisteröityä. Rekisteröityneet käyttäjät voivat tallentaa omia liikuntasuorituksiaan sekä jakaa tietoja, virtuaalisia kannusteita sekä kommentteja muille palvelun käyttäjille. Aikaisemmat kokemukset lupaavia Taneli Kontiainen Tiistaina 13. elokuuta oli aika kilpailla Olympiastadionilla. Ei suinkaan muita, vaan itseä vastaan Cooperin testissä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen haastoi keväällä Kaartin Jääkärirykmentin aliupseerikoulun henkilöstön harjoittelemaan 12 minuutin juoksutestiä varten. Haaste liittyi puolustusvoimien Liikettä sydämeen -henkilöstökampanjaan. Mikäli osanottajat ovat muutamankin lenkin ennen juoksua suorittaneet, niin sillä on päästy tavoitteeseen eli saatu liikettä sydämeen. Tämä on hyvä efekti kunnon kohottamiseksi, että lähtee treenaamaan jonkin haasteen eteen. Samalla voi huomata saavuttaneensa jotakin, Puheloinen sanoo vuotiaat liikkeelle Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila uskoo palvelun saavuttavan nuorten keskuudessa laajalti suosiota. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen korostaa fyysisen kunnon merkitystä kampanjan kotisivuilla esillä olevassa videotervehdyksessä. Riippumatta siitä, mihin te erikoistutte, tarvitsette tehtävissä fyysistä kuntoa, hän opastaa. Samoilla linjoilla on myös Vihdissä kutsuntoihin osallistunut Stefano Nucci. Hän uskoo hyödyntävänsä MarsMars.fi-palvelua ennen palvelukseen astumista. Intissä hyvälle kunnolle on varmasti käyttöä, Nucci pohtii. Tosi hienoa, että palvelussa on Facebook mukana, sillä sitä kautta ihmisiä on helppo tavoittaa ja kannustaa mukaan, hän lisää. Ennen valtakunnallista käyttöönottoa MarsMars.fi-palvelu pilotoitiin Kangasalan ja Kouvolan kutsunnoissa sekä Karjalan Prikaatissa vuonna Tulokset kokeilusta olivat lupaavia. Kutsuntaikäisistä noin 15 prosenttia otti palvelun käyttöönsä. Heistä noin 60 prosenttia raportoi lisänneensä liikunta-aktiivisuuttaan ennen palveluksen alkua. Tästä on myös havaittavissa trendi, Liikettä sydämeen -kampanja toimii puolustusvoimissa vuosina Yksi osa siitä on kaverin haastaminen kuntoilemaan, esimerkiksi Cooperin testin varjolla. Puheloisen mukaan haastaminen on yksi hyvä tapa saada lisää liikettä aikaiseksi. Varsinkin vuotiaat sotilaat tarvitsevat meillä lisäpotkua sen perusteella mitä olen valtakunnallisia tuloksia seurannut, Puheloinen toteaa. Juoksun jälkeen kenraali oli varsin tyytyväinen omaan tulokseensa metriä joka ylittää esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun metrin pääsyrajan. Ehdottomasti kannatti haastaa tähän kisaan. Johtajan täytyy aina näyttää esimerkkiä, Puheloinen huomauttaa. Puolustusvoimien kuntotestien viitearvotaulukossa 61-vuotiaan Puheloisen tulos ylittää täysiin pisteisiin vaadittavan metrin suorituksen kirkkaasti. Viitearvotaulukon mukaisesti sama tulos että heidän fyysinen kuntonsa on parantunut, Santtila kertoo. Olli Rytkönen Puolustusvoimat on vuodesta 1975 saakka pitänyt kirjaa palvelukseen astuvien nuorten kunnosta. Kehitys on ollut laskusuuntaista. Tilastoissa on nähtävissä dramaattinen pudotus aina 2000-luvun alkuun saakka luvulla palvelukseen astuvien kunto on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila kertoo. Kun nuoret huomaavat, kuinka toimivasta palvelusta on kyse, Palveluksessa kunto kasvaa Puheloinen toteutti Cooper-haasteensa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen (vas.) ja aliupseerikoulun kapteeni Lauri Keinänen testasivat kuntoaan Olympiastadionilla Cooperin testin merkeissä. Kuva: Lasse Perkkiö viidakkorummun myötä sen suosio lähtee varmasti kasvuun. Palveluksen kuluessa varusmiesten kunto kasvaa. Esimerkiksi Cooper-tulos paranee keskimäärin 200 metrillä. Useilla lihaskuntoluokka nousee tyydyttävästä hyvälle tasolle. Palveluksesta hyötyvät eniten ne, jotka palveluksen alkuvaiheessa ovat ylipainoisia, passiivisia tai huonokuntoisia. Puolustusvoimien teettämän ennusteen mukaan palvelukseen astuvien kunto jatkaa laskuaan myös tulevaisuudessa. Jos trendi on 1990-luvun mukainen, muutos voi olla hyvinkin negatiivinen. Toisaalta jos otamme huomioon vain 2000-luvun, ennuste on tätä maltillisempi. Kaikki ennusteet kuitenkin kertovat, että tulokset laskevat myös tulevaisuudessa. Tietojärjestelmäuudistuksesta johtuen vuosien tuloksia ei ole vielä käsitelty, mutta Santtilan mukaan niiden pitäisi valmistua alkavan syksyn kuluessa. vaatisi vuotiaalta sotilaalta yli metrin suorituksen. Haasteeseen valmistauduttiin suunnitellusti Puolustusvoimain komentajan haasteeseen vastattiin aliupseerikoulussa tavoitteellisella harjoittelulla. Yhteiseksi tavoitteeksi oli sovittu, että jokainen koettaisi parantaa omaa tulostaan viimeisen kahden vuoden ajalta. Liikuntasektori laati jokaiselle yksilöllisen harjoitteluohjelman. Myös henkinen valmistautuminen haasteeseen alkoi samantien, aliupseerikoulun johtaja, kapteeni Olli Koistinen sanoo. Vaikka virallista seurantaa henkilökunnan harjoittelusta ei tehtykään, toimi vertaisvalvonta hyvin. Kyllä tämä usein tuli viikkopuhutteluissa esille, että miten harjoittelu etenee, Koistinen toteaa. Kuva: Henri Keränen

5 ruotuväki 15/2013 uutiset 5 Valapäivä on varusmiehen juhlapäivä tähtäimessä Millä perusteella ajoneuvot hankitaan? Janne Erola Varuskunnissa ympäri Suomea on vietetty valapäiviä, jolloin alokkaat ylennetään muun muassa jääkäreiksi tai tykkimiehiksi. Upinniemen ja Santahaminan varuskunnat järjestivät omat valapäivänsä 16. elokuuta. Suomenlahden Meripuolustusalueen vala vannottiin Upinniemen varuskunnan omalla kentällä. Omaisten päivä pidettiin valapäivän yhteydessä. Päivä alkoi alokkaiden vakuutus- ja valalupauksilla. Tämän jälkeen omaisilla oli mahdollista tutustua oman varusmiehensä yksikköön ja armeijan käyttämään kalustoon sekä koulutukseen. Muun muassa tiedustelijoiden käyttämä sissiteltta oli asetettu pihalle valmiuteen. Sotilaskoti oli avoinna koko päivän, ja sen vieressä olevassa elokuvasalissa näytettiin jatkuvasti armeijan elokuvaesityksiä.tarjolla oli myös opastettuja bussikierroksia, joissa tutustuttiin varuskuntaalueeseen. Vieraiden oli myös mahdollista päästä tutustumaan merikappeliin, joka on Upinniemen varuskuntakirkko. Valapäivää oli odotettu hullun lailla koko viikko. Tottakai tämä on yksi intin kohokohdista, tykkimies Oskari Helmiö Upinniemen varuskunnasta totesi. Meidän ohimarssimme meni loistavasti, viime keskiviikkona merisotilasleiman saanut Niklas Aaltonen hehkutti. Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja, kommodori Markus Aarnio tarkastamassa paraatijoukkoja. Helmiö kuuluu 3. komppanian viidenteen joukkueeseen, joka oli kouluttajan mukaan yksi kautta aikojen parhaista. He olivat todellinen urheilujoukkue, sillä lähes jokainen oli oman lajinsa huipputasoa. Alokkaat olivat erittäin motivoituneita, ja yhdessä he olivat sananmukaisesti joukkue. Koko joukkue kouluttajasta alijohtajien kautta alokkaisiin puhalsi samaan hiileen. Kaikki auttoivat toisiaan, eikä kaveria koskaan jätetty, tykkimies Lassi Tamminen kertoi. Vermossa juhlittiin hevosten sijaan varusmiehiä Santahaminassa juhlittin tulevia kaartinjääkäreitä muutamaa tuntia Upinniemen varuskuntaa myöhemmin. Vermon ravirata toimi alokkaiden vakuutus- ja valatilaisuuden kenttänä. Santahaminan valan esilukijana toimi sotaveteraani Eino Luostarinen. Vakuutuksen esilukijana oli Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Valatilaisuuksia yritetään järjestää kesäisin ympäri pääkaupunkiseutua. Nyt oli vuorossa Vermon ravirata Espoossa. Paikka oli valittu hyvien katsomotilojen, ison parkkipaikka-alueen ja hyvän äänentoiston takia. Hieman jännitti, alkaako sataa, mutta onneksi selvittiin poutasäällä, Kaartin Jääkärirykmentin esikunnan kansliapäällikkö, yliluutnantti Simo Penttilä totesi. Kuva: Roope Virtanen Olli Tuominen Puolustusvoimat hankkii vuosittain ajoneuvoja aina maastomoottoripyöristä raskaisiin kuorma-autoihin. Osa ajoneuvoista ostetaan, kun taas osa hankitaan leasing-sopimuksella. Järjestelmäinsinööri Untamo Ristimäki Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnasta, millä perusteilla valitaan, ostetaanko ajoneuvo vai hankitaanko se leasing-sopimuksella? Leasing-sopimuksella hankitaan vain henkilöautoja ja pakettiautoja. Hankintatapaa valitessa tutkitaan, kumpi vaihtoehto tulee ostajan kannalta edullisemmaksi. Peruskysymys on, kannattaako kaikista autoon liittyvistä kuluista vastata itse vai onko taloudellisempaa hankkia auto kiinteään kuukausihintaan leasing-yhtiöltä. Automerkit ja -mallit on etukäteen määritelty, samoin varustelu. uutisia muualta Intin bokserien uusi elämä Mihin käyttöön leasing-autoja hankitaan? Leasing-autoja hankitaan ainoastaan varuskuntien käyttöajoneuvoiksi, joiden avulla varuskunnan sisäinen toiminta saadaan sujumaan jouhevasti. Joukko-osastot vastaavat pitkälti itse leasing-autojen hankkimisesta eli niiden hankinta ei kulje Maavoimien Materiaalilaitoksen kautta. Varsinaisille sodan ajan joukoille ajoneuvokalusto hankitaan ostamalla. Kuinka moneksi vuodeksi leasing-ajoneuvot hankitaan? Leasing-autojen käyttöaika on kolmesta viiteen vuotta, jonka jälkeen ne palautetaan leasing-yhtiölle. Missä tilanteissa turvaudutaan vuokra-autoihin? Vuokra-autoja hankitaan lyhytaikaiseen, alle vuoden kestävään käyttöön silloin, kun ei ole mahdollisuutta turvautua puolustusvoimien omaan tai leasingautoon. Tuolloin autot vuokrataan Hanselin kilpailuttaman sopimuksen mukaisesti. Vuokraautot mahdollistavat ennen kaikkea ruuhkahuippujen ajoneuvotarpeet, sillä käyttöajoneuvoja ei ole kustannustehokasta hankkia kysyntähuippujen mukaan. Valinnanvara vähenee kutsuntalautakunnissa Joonas Lehtonen Puolustusvoimauudistus mullistaa myös kutsuntoja tänä vuonna eri puolilla maata. Ensi vuoden lopussa lakkautettavien joukko-osastojen viimeinen saapumiserä on 1/14, johon määrätään syksyn kutsunnoista vain asevelvollista. Tämän vuoden lopussa hiljenevät joukko-osastot eivät ota enää alokkaita. Esimerkiksi Pohjois- Karjalan Prikaatin lakkauttaminen vaikuttaa nyt valintoihin laajalla alueella. Pohjois-Karjalasta määrätään nyt paljon alokkaita Kainuun Prikaatiin. Siksi melkein kaikki Pohjois-Pohjanmaalta lähetetäänkin palvelemaan Rovaniemelle tai Sodankylään, kertoo yliluutnantti Keijo Kallunki Pohjois-Pohjanmaan aluetoimistosta. Janne Erola Yliluutnantti Keijo Kallunki vastaa kutsuntaupseerina Pohjois-Pohjanmaan 29 kunnan kutsunnoista yhdessä sektorijohtajan kanssa. Ongelmia siitä seuraa pitkien välimatkojen myötä. Esimerkiksi Kalajoella asuva, Sodankylässä palveleva varusmies saattaa istua 11,5 kuukauden palveluksen aikana kilometriä linja-autossa pelkästään lomakuljetuksissa. Se ymmärretään, koska vaihtoehtoja ei ole, Kallunki sanoo. Valmisteltu talvesta asti alkaneiden ja joulukuulle kestävien kutsuntojen valmistelut ovat olleet käynnissä jo pitkään. Kutsunta-aikataulu laadittiin jo helmikuussa, Kallunki valaisee. Lisäksi tiimiä ovat työllistäneet muun muassa erinäiset lausuntopyynnöt, nimeämiset, asioiden varmistamiset, kutsut ja postittamiset. Sotilaat olisivat hukassa ilman toimistosihteereitä, kutsuntaupseeri naurahtaa. Hänen terveisensä kutsuntoihin tuleville ovat selkeät. Olkaa ajoissa, varautukaa odotteluun, muistakaa reipas asenne ja hoitakaa asiat kuntoon. Urlus-Säätiö palkitsi maanpuolustustyöstä Kuva: Lasse Perkkiö Urlus-Säätiö jakaa vuonna ,3 miljoonan euron edestä tukirahaa. Se kohdistuu kuuteen ryhmään, kuten nuorisoon sekä sotilaalliseen ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Säätiö painottaa, että varusmiehet ovat olennainen osa heidän nuorisotoimintaansa. Tukemistoiminnan lisäksi säätiö jakaa lähes vuosittain Eero Harkian maanpuolustuspalkinnon hyvin suoritetusta maanpuolustuksesta. Palkinto on arvoltaan euroa. Tänä vuonna Helsingissä Katajanokan Kasinolla pidetyssä tilaisuudessa palkittiin nuorten syrjäytymistä ehkäisevä seura Icehearts ja vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa harjoittava Rannikkojääkärikilta ry. Icehearts tekee suurenmoista työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jokainen penni tukee huippuarvokasta työtä, Iceheartsin puheenjohtaja, entinen huippujalkapalloilija Aki Riihilahti vakuuttaa. Seurassamme tärkeintä on, että nuori tietää kuuluvansa johonkin, Iceheartsin toiminnanjohtaja Ville Turkka kertoo. Rannikkojääkärikillalta sekin pokkasi puheenjohtaja Antti Rautiainen. Meidän kutsumuksenne on edistää vapaaehtoista maanpuolustustyötä, johon kuuluu varusmiesten viihtyvyyden edistäminen. Meille tärkeintä on yhteisöllisyys, Rautiainen sanoo. Vuonna 1951 perustettu Urlus- Säätiö tukee rahallisesti Helsingin kaupungin liikuntakasvatus- ja urheiluelämää. Säätiön tarkoituksena on myös edistää maanpuolustuksellisuutta ja maan itsenäisyyttä tukevaa toimintaa. Ilta-Sanomien mukaan armeijan käytöstä poistuneet alushousut ovat edelleen suosiossa. Puolustusvoimien materiaalia eteenpäin myyvä Millog Oy kertoo suosituimman myyntiartikkelinsa olevan M91- alushousut, jotka eivät näe enää käyttöä varusmiesten jaloissa. Menestyksen syynä on hyvä hinta laatusuhde. Euron maksavat alushousut on valmistettu pitkäikäisiksi ja näkemään kovaa kulutusta. Muutkin armeijan vaatteet ovat suosittuja siviilien keskuudessa. Esimerkiksi puolustusvoimien valikoimasta poistunut kenttäpaita, peltipaita, on himoittu tuote. Ilta-Sanomat Sotilasuhreja Irakissa Ainakin 22 ihmistä on menettänyt henkensä Irakissa sunnuntaina 25. elokuuta. Helsingin Sanomien mukaan viisi kuolleista on sotilaita. Sotilaat matkustivat kahdella taksilla joutuessaan väijytykseen. Toinen takseista ei onnistunut pakenemaan, ja matkustaneet sotilaat ammuttiin. Lisäksi kaksi eri räjähdystä Madaenin kaupungissa surmasi seitsemän ihmistä. Neljässä muussa räjähdyksessä kuoli yhteensä kuusi ihmistä. Tekijöiksi epäillään sunni-islamistimilitantteja. Edellisen kuukauden aikana Irakin väkivaltaisuuksissa kuoli yli ihmistä. Helsingin Sanomat Espanjalla valtavia sotilasvelkoja Espanja aloitti useita aseohjelmia ennen talouskriisiä, kertoo Helsingin Sanomat. Suurten asehankkeiden ensimmäiset maksuerät koittivat juuri talouden lähdettyä alamäkeen. Maa on karsinut puolustusmenoja niukemmin kuin esimerkiksi opetusbudjettia. Maltillisemmilla puolustusmenoilla olisi Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin mukaan voitu välttää osa julkisen talouden sopeutustoimista Espanjan hankkimat Leopard-taistelupanssarivaunut ovat liian raskaita kuljetettaviksi lentokoneilla. Panssarivunuja yritetäänkin kaupata Saudi-Arabiaan. Aseteollisuutta varjostavat myös monet epäonnistumiset. Uusi sukellusvenemalli S-80 on liian painava noustakseen pintaan. Helsingin Sanomat Toimittanut Eetu Heino

6 6 maailmalla ruotuväki 15/2013 lyhyesti Kiväärin luodin kestävä kypärä käyttöön USA:ssa Yhdysvaltain merijalkaväki ottaa ensimmäisenä maan armeijan puolustushaaroista käyttöön vuodesta 2009 kehitellyt, parannellut taistelukypärät. Kypärät pystyvät pysäyttämään kiväärin luodin jopa lähietäisyydeltä. Kypärä on valmistettu UHMW-polyeteenimuovista vanhempien ballististen kuitujen sijaan. Ensi vuoden alussa käyttöön tulee kypärän erä. Kaikkiaan merijalkaväki suunnittelee tilaavansa lähes erikoiskypärää. Koko Yhdysvaltain armeijalle niitä kaavaillaan hankittavan vähintään kappaletta. (USMC, 13.8.) JLe Venäjälle uusia nano-suojia Venäjä kehittää uusia suojavarusteita. Izvestia-lehden mukaan huippukevyiden nanoteknlogialla tuotettujen varusteiden valmistus aloitetaan vuoden 2015 lopussa. Luodinkestävien liivien, panssarisuojien ja taisteluajoneuvojen valmistamiseen käytetään boorikarbidiyhdistettä. Lehden saamien tietojen mukaan uusien varusteiden suojausteho olisi jopa 5 6-kertainen nykyisiin verrattuna. Varusteet olisivat myös neljäsosan halvempia tuottaa. Venäjä on varannut uusien suojien kehittelyyn 145 miljoonaa ruplaa (3,3 miljoonaa euroa). (RIA Novosti 13.8.) TKo Räjähdys upotti sukellusveneen Intiassa Kaksi räjähdystä torpedohuoneessa upotti intialaisen sukellusveneen Intian Mumbaissa. Aluksessa oli tapahtumahetkellä 18 henkeä, joiden kaikkien uskotaan kuolleen. Telakalla olleessa INS Sindhurakshak-sukellusveneessä syttyi puolen yön jälkeen tulipalo, joka aiheutti räjähdykset. Laiturissa oleva alus on pääosin uponnut, ja pelastustöitä suorittavien sukeltajien työtä vaikeuttaa samea vesi. Venäläisvalmisteinen alus oli juuri palannut pitkän uudistustyön jälkeen Venäjältä Intiaan. Samalla aluksella räjähti myös vuonna 2010, jolloin yksi sai surmansa. (The Times of India 14.8., YLE 20.8.) OTu Seksuaalirikosten tutkintaan uusia keinoja Yhdysvaltain asevoimissa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta halutaan päästä eroon uusin tavoin. Puolustusministerin esittelemien uudistusten mukaan seksuaalirikokset on tarkoitus tutkia jatkossa tarkemmin ja oikeuskäsittelyssä asianomistajat saavat kertoa vapaammin kokemuksistaan. Nykyisin seksuaalirikokset käsitellään sotatuomioistuimessa, jonka tuomion yksikön komentaja voi muuttaa tai kumota. Käytännön vuoksi osa rikoksista jää järjestelmän arvostelijoiden mukaan piiloon, sillä sen pelätään heikentävän uramahdollisuuksia. (YLE 19.8.) OTu Levottomuudet leviävät Syyriasta Syyrian sota laajenee vähitellen yksittäisinä taisteluina maan rajojen ulkopuolelle. Suomalaiset rauhanturvaajat voidaan kotiuttaa, mikäli sota leviää Libanoniin. Joonas Lehtonen Syyrian sisällissota on kestänyt jo yli kaksi ja puoli vuotta. Maavastuuvirkamies Suvi Tuominen ulkoministeriöstä kertoo, että taistelutilanne on voimatasapainon ajoittaisista heilahteluista huolimatta pysynyt tasaisena. Molemmat konfliktin osapuolet ovat saavuttaneet voittoja, mutta kärsineet myös tappioita. Pelko taisteluiden leviämisestä Syyrian rajojen ulkopuolelle muutenkin sotaisaan ja epävakaaseen Lähi-itään on nyt käymässä toteen. Alueella kärsitään yhä arabikevään mukanaan tuomista ongelmista. Syyrian konflikti on lisännyt alueelle epävakautta. Lisäksi eri ääriliikkeet ovat päässeet vakiinnuttamaan asemaansa Syyriassa sen seurauksena, Tuominen kertoo. Esimerkiksi Turkki sai viime talvena Natolta ohjuksia Syyrian vastaiselle rajalleen toistuvien rajarikkomusten johdosta. Israel on puolestaan suorittanut tämän vuoden aikana jo neljä ilmaiskua Syyriaan. Toistaiseksi Lähi-idän maiden asevoimat ovat kyenneet estämään konfliktin laajemman alueellisen leviämisen. Libanonin rajalla taistellaan Ossian Hartig Saksan puolustusministeri Thomas de Maizière päätti toukokuussa lopettaa yli kymmenen vuotta jatkuneen Euro Hawk -projektin, jonka päämääränä oli tuottaa Bundeswehrille miehittämätön tiedustelulennokki. Euro Hawk perustui amerikkalaisen Northrop Grummanin Global Hawk -lennokkiin, ja sitä kehitti yhtiön lisäksi European Aeronautic Defence and Space Company. Euro Hawkin oli määrä korvata Saksan laivaston ikääntymässä ollut Breguet Atlantic -tiedustelulentokone. Parempi kauhea loppu kuin Etenkin Libanonissa Syyrian vastainen raja-alue on muodostunut levottomaksi, kun Syyrian hallituksen joukot ovat syyllistyneet rajarikkomuksiin opposition taistelijoita jahdatessaan. Naapurimaan konflikti on heijastunut Libanoniin lisäksi talouskasvun hidastumisena, laittomana asekauppana sekä Syyrian hallinnon kannattajien ja vastustajien välisinä yhteenottoina. Libanonilaisen UNIFIL-kriisinhallintaoperaation suomalaisten toimialueella Etelä-Libanonissa tilanne on pysynyt rauhallisena. Syyrian sota on koskettanut laajasti sekä sotilaita että siviilejä. Syyrian pakolaisten määrä on kasvanut huomattavasti vuoden 2013 aikana. Heitä on nyt YK:n mukaan jo yli 1,9 miljoonaa. loputon kauhu, toukokuussa liittopäiville puhunut puolustusministeri de Maizière totesi hankkeesta. Projekti tuli maksamaan yhteensä yli puoli miljardia euroa. Puolustusministeri kuitenkin painotti, että mikäli hanketta ei olisi lopetettu, olisivat lisäkustannukset nousseet pilviin. De Maiziéren valtiosihteeri Stéphane Beemelmans totesi heinäkuun lopussa olevansa vastuussa siitä, ettei ministeri saanut asiassa tarvitsemaansa tietoa. Lennokkia ei voitu sertifioida Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n sääntöjen takia ilman törmäyksenestojärjestelmää. Ilman sertifikaattia lennokki ei olisi saanut Saksan puolen miljardin virhe Bundeswehrin tiedustelulennokki ei saanut lentää. Kuva: Niklas Häggblom lentää yhdenkään ICAO-jäsenmaan ilmatilassa. Sertifikaatin vaatima kehitystyö olisi tullut maksamaan yli 600 miljoonaa euroa, mikä sekään ei välttämättä olisi taannut sertifikaatin myöntämistä. Der Spiegel -lehden mukaan Bundeswehrissä huolestuttiin jo vuonna 2009, kun saksalaisviranomaiset eivät päässeet tutustumaan lennokin valmistukseen sovitulla tavalla. Northrop Grumman ja EADS ovat kiistäneet tiedot sertifioinnin korkeasta hinnasta ja saksalaislehtien raportoimista lennokin lennonhallintajärjestelmän puutteista sekä aikovat esittää suunnitelman projektin saattamiseksi loppuun. Hizbollah-järjestön taistelijoita on osallistunut taisteluihin Syyriassa hallituksen joukkojen puolella. Tilannetta heikentävät entisestään nopeasti kasvava syyrialaisten pakolaisten määrä sekä Libanonin omat ongelmat, kuten hallitusneuvotteluiden hidas eteneminen. YK:n UNIFIL-kriisinhallintaoperaation suomalaisen joukon toimialueella Etelä-Libanonissa tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, mutta tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Pakolaisia lukuun ottamatta Syyrian sodan vaikutukset suomalaisten vastuualueella ovat vähäiset, kertoo suomalaisen joukon tiedotusupseeri, luutnantti Antti Kekola. Hänen mukaansa suomalaisjoukko on koulutettu ja varustettu toimimaan myös tiukentuneessa turvallisuustilanteessa. Jos tilanne kuitenkin kärjistyy sodaksi Libanonissa, ei UNIFIL voi toteuttaa operaation kulmakivenä toimivaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1701:tä. Tuolloin neuvosto voi harkita keskeyttävänsä operaation ja täten kotiuttaa myös suomalaisen kriisinhallintajoukon. Rauhaa tavoitellaan taas Genevessä Monen epäonnistuneen rauhanyrityksen jälkeen USA:n ja Venäjän yhteistä aloitetta niin sanotun Geneve II -kokouksen järjestämisestä voidaan pitää merkittävänä. Aloitteen tavoitteena on saada Syyrian hallinnon ja opposition edustajat yhteiseen neuvottelupöytään, Tuominen valaisee. Myös YK on mukana kokouksen suunnittelutyössä. Konferenssin ajankohta on toistaiseksi avoinna, mutta siihen kohdistuu suuria odotuksia. Suomen kanta on, että konflikti voidaan ratkaista vain poliittisin keinoin. Kriisin ratkaisemiseen tarvitaan koko kansainvälisen yhteisön tukea. Yhdysvaltain ja Ison-Britannian johtajat uhkasivat viime viikolla Syyriaa vakavilla vastatoimilla, mikäli tiedot Syyrian hallinnon käyttämistä kemiallisista aseista pitävät paikkansa. Yhdysvaltojen sotilaallinen väliintulo saisi aikaan tulipallon, joka sytyttäisi koko Lähi-idän liekkeihin, vastasi Syyrian informaatioministeri Omran Zoabi. Myös Iran on varoittanut Yhdysvaltoja puuttumasta konfliktiin sotilaallisesti. Tulevaisuudesta on vaikea sanoa juuri mitään. Pahinta mahdollista skenaariota tuskin kukaan haluaa spekuloida. Puhutaan konfliktista, joka on jo johtanut ihmisen kuolemaan ja toistuviin ihmisoikeusrikkomuksiin sekä pakottanut miljoonat ihmiset lähtemään kodeistaan, Tuominen toteaa. Ensimmäinen Euro Hawk lensi Yhdysvalloista Saksaan vuonna Kuva: Associated Press Kuva: Northrop Grumman

7 ruotuväki 15/2013 reportaasi 7 Kuvat: Lasse Perkkiö Hyökkäysammunnoissa oli hyvä meininki päällä. Tulta ja liikettä oli kaivatulla tavalla. Kaartinjääkärin matkassa Puolustusvoimien koulutuspäällikkö vietti päivän kaartinjääkärien kanssa. Eversti Hyppönen painotti palautteen ja oman toiminnan arvioinnin merkitystä. Janne Erola Komppaniassa herätys! kajahtaa ilmoille Kaartin Jääkärirykmentin 1. jääkärikomppaniassa.kello on puoli kuusi aamulla ja ampumaleirin toinen päivä on valmis alkamaan. Yksikössä vallitsee väsynyt tunnelma. Kaartinjääkärit päästävät ärräpäitä suustaan ja hierovat unihiekkaa silmistään samalla kun alikersanttien huudot kaikuvat komppanian käytävillä. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen on saapunut seuraamaan kaartinjääkärien päivää. Hän haastattelee heti aamutuimaan sekä johtajia että jääkäreitä. Jännittyneisyys korvaa väsymyksen, kun jo aamusta pitää olla valmiina herroittelemaan everstiä. Aamutoimet vähän jäätävät, mutta kokonaisuutena ihan hyvin on päivä lähtenyt käyntiin, alikersantti Matias Holma kertoo. Hyvin on aamu sujunut. Vähän vajaa puoli tuntia meni aamutoimiin aikaa, aikataulussa ollaan, Hyppönen myhäilee. Varuskuntaravintola Saharan edessä Uudenmaan Jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jukka Jokinen huomaa, että muutaman kaartinjääkärin siili kiiltää, eikä minkäänlaisesta lakista ole tietoakaan. Aamupalalla Hyppösen mieleen painuu nopeasti etenevä linjasto. Kritiikkiä saa astioiden palautussysteemi, johon Hyppönen vaatii selvää parannusta. Korjausehdotuksia luetellessaan hän tuo esille tavan, jossa pöytäryhmä kasaisi astiat yhteen ja yksi varusmies saisi tehtäväkseen viedä tavarat linjastoon. Näin astioiden palauttaminen muuttuisi sujuvammaksi. Alikersantit antavat näyttelemällä painetta jääkäreille Puhuttelu, esittely, kevennys, pääasia ja loppuun vielä esittely. On johtajatehtäväradan aika. Alkupuhutteluiden jälkeen harjoitteet pääsevät vauhtiin. Rata on arvosteltava suoritus, jolla on suuri vaikutus alokaskauden pisteisiin. Ensimmäisellä rastilla tulevaisuuden johtajalupaukset pääsevät esittelemään rynnäkkökivääriä mielikuvituslukiolaisille. Suoritukset ovat keskitasoa. Olisi tärkeää muistaa tietty kaava. Puhuttelu, esittely, kevennys, pääasia ja loppuun vielä esittely, Hyppönen tiivistää koulutuksen teeman. Liian paljon luotetaan kuitenkin vasta seitsemättä viikkoa palvelevien jääkäreiden taitotasoon. Ennen tätäkin rataa olisi voitu pitää esimerkkioppitunti, jossa käytäisiin läpi asioita, jotka mahdollisesti tulevat johtajatehtäväradalle. Ensiapurasti jää parhaiten Hyppösen mieleen. Hänen mukaansa rastin pitäjien oikeanlainen eläytyminen lisää hyvää henkistä painetta suorittajan niskaan. Hyppönen korostaa ryhmänjohtajien koulutustaidon merkitystä. Näkemänsä perusteella hän toteaa, että heidän henkensä ja tahtonsa on poikkeuksellisen vahvaa. Rasteilla näkee vaihtelevia suorituksia. Toisinaan jotkut taistelijat keräävät isojen herrojen selkääntaputteluita hyvin menneiden suoritusten jälkeen. Palautteet sisältävät myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Ensiapurasti meni varmaan parhaiten. Kovalla sykkeellä eteenpäin, everstiluutnantti Jokisen kehuja kerännyt kaartinjääkäri Granqvist analysoi. Isojen herrojen palaute lämmittää mieltä. Siitä saa lisäpotkua. Kaartinjääkäri Jesse Ovaska näyttää punkan teon mallia. Tulta, liikettä ja esimerkillistä johtamista Johtajatehtävärataa seuraavat ammunnat. Puolustusammuntojen paikka, Kupu-tukikohta, on tapetilla. Huonossa kunnossa olevat poterot ja umpeenkasvanut ampuma-ala eivät muodosta hyvää puolustusharjoitustukikohtaa. Esimerkiksi muutaman sadan metrin päässä oleva puolustustalo saa everstin suunnalta kiitosta, koska se soveltuu paremmin rakennetun alueen taisteluun. Hyökkäysammunnat päättävät 1. jääkärikomppanialta seurannassa olleen osaston päivän. Hyökkäysammunnoissa partion toiminnan tulisi olla sujuvaa ilman lukuisia komentoja. Täytyy muistaa, että partio liikkuu tulen, liikkeen ja johtajan esimerkin voimalla, Hyppönen selittää. Hyppösestä välittynyt ystävällinen ja reilu kuva tiivistyy hetkeen, kun hän tarjoaa meille pullakahvit Sotilaskodissa. Hyppönen on tyytyväinen näkemäänsä. Hän toteaa, ettei tämä päivä paljon eronnut hänen omasta palvelusajastaan. Asejärjestelmä on kehittynyt paljon, mikä tarkoittaa osaamisvaatimusten kasvamista. Muita merkillepantavia asioita olivat aliupseerien määrän lisääntyminen kouluttajien keskuudessa sekä hallinnollisten töiden lisääntyminen perusyksiköissä, Hyppönen luettelee. Ympäri saarta olevat pelastuspalvelupisteet ovat erittäin tärkeitä, kun pitää saada nopeasti apua. Hyppönen korostaa palautteen ja arvioinnin merkitystä koulutuksessa. Hänen mukaansa kehitys menee eteenpäin arvioimalla omaa osaamista ja saamalla muilta palautetta. Koko päivän palautetta kerännyt Hyppönen saa vaikean tehtävän toteutettavaksi viimeiseltä haastateltavaltaan. Iltapäivän teehetki pakkiruokailuun olisi maittava lisä, pyytää englantia puhuva kaartinjääkäri. Palautekeskustelun aikana Hyppönen kirjaimellisesti laskeutui samalle aaltopituudelle kaartinjääkärien kanssa.

8 8 SALPALINJA ruotuväki 15/2013 Salpalinja Matkailukohteena Vuosina ja 1944 rakennettiin Suomen uuden itärajan turvaksi Salpalinja. Etenkin eteläosistaan yhtenäinen, vahva linnoitusketju pysyi pimennossa aina 1980-luvulle asti, sillä puolustusvoimat katsoi sillä olevan operatiivista merkitystä. Tekstit ja kuvat: Olli Tuominen Taitto: Joonas Kyöstilä Salpalinjaa on alettu kehittää matkailukohteena 1980-luvun lopulta alkaen, jolloin vahvimmin linnoitetun Virolahti-Taavettilinjan alueelle perustettiin kaksi museota ja joitain linnoitteita kunnostettiin matkailu- ja museokäyttöön. Paljon olisi silti vielä tehtävää, sillä vaikka kohteita on kartoitettu ja esitteitä tehty, on opastus moniin kohteisiin vaatimatonta. Kunnollisten karttojen tekeminen kohteista helpottaisi ajo-ohjeiden lisäksi kohteiden löytymistä. Tarkkasilmäisyydellä ja pienellä etsimisellä kaikki kohteet kuitenkin löytyvät. A. Syyspohjan Salpalinja-kohteet, Ruokolahti Kohteista syrjäisin sijaitsee 17 kilometrin päässä Ruokolahden kirkonkylältä Puumalan suuntaan. Syyspohjan näyttävintä antia on infopisteelle ja korsulle johtavan tien varressa kulkeva nelirivinen panssarikivieste. Panssarintorjuntatykki-, konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsulle johtavaa taisteluhautaa on entisöity parinkymmenen metrin matkalta, minkä lisäksi siihen on tehty yksi ampumapaikka. Vastaavanlaisia korsuja rakennettiin Salpalinjalle viitisenkymmentä. Tiellä 62 on ennen risteystä opasteet, mutta pieni hiekkatie tulee silti hieman yllättäen vastaan hakkuuaukosta huolimatta. Vapaa pääsy. Salpalinjantie, Ruokolahti B. Voisalmi, Lappeenranta Tässä kohteessa on esillä Salpalinjalle varsin harvinaista, louhittua ja valettua taisteluyhteyshautaa. Nykyisin keskellä kaupunkia sijaitsevaan kohteeseen on helppo käydä tutustumassa: parkkitilaa on voisalmentien toisella puolella ja paikallisliikenteen bussilinjalla 2 on pysäkit molempiin suuntiin aivan kohteen vieressä. Kohteessa ei ole opasteita pientä tienviittaa enempää, joten suositeltavaa on käydä joko Salpalinja-museossa tai Bunkkerimuseossa ennen kohteeseen tutustumista. Museossa käytyään huomaa helposti esimerkiksi keskeneräisen majoituskorsun pohjan. Vapaa pääsy. Voisalmentie 4, Lappeenranta C. Hurtanmaa, Lappeenranta Hurtanmaan niemekkeen läpi kulkee useista betonikorsuista ja panssarikiviesteestä koostuva ketju. Paikalle tullaan vihollisen oletetusta tulosuunnasta. Kahden korsun sijainnit tien molemmin puolin paikallistettuaan on helppo havaita korsujen ampuma-aukkojen suuntauksessa käytetty periaate. Talvisodan kokemusten perusteella nimittäin havaittiin, että ampuma-aukkoja ei kannattanut sijoittaa suoraan vihollisen tulosuuntaan, sillä ne olivat näin helppoja maaleja viholliselle. Niinpä Salpalinjaa rakennettaessa ampuma-aukot suunnattiin vinottain siten, että kaksi vierekkäistä korsua ampuivat ristiin toistensa eteen. Vapaa pääsy. Reijuksentie 13, Lappeenranta D. Askolan pääasema, Luumäki Askolan pääasema on tuttu paikka Kuutostietä pitkin matkanneille, sillä Kuutostie kulkee aseman poikki. Tien vieressä olevan pysäköintialueen ansiosta linnoitteisiin on helppo käydä tutustumassa pikaisestikin ohikulkumatkalla. Maanomistajan ylläpitämistä ja sähköistämistä konekivääri- ja 20 miehen betonikorsuista on avoinna vain yksi, muut ovat auki tilauksesta. Vastaavanlaisia korsuja rakennettiin noin 170, mikä tekee niistä Salpalinjan yleisimmän korsutyypin. 6 Luumäk F

9 ruotuväki 15/2013 SALPALINJA 9 A Lisäksi alueella on panssarikiviestettä, taistelu- ja yhteyshautoja sekä kenttälinnoitettu konekivääripesäke. Alueella on viitoitettu reitti ja infotauluja, joten alueeseen tutustuminen on helppoa. Saimaa a Imatra Vapaa pääsy. Kuutostie, Luumäki E. Miehikkälän Salpalinja-museo Museon useamman hehtaarin kokoinen alue on alkujaan suunniteltu komppanian puolustuskeskukseksi, mistä johtuen alueella on muun muassa useita teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautoja sekä panssarikiviesteitä. Kunnostetuissa ja kalustetuissa korsuissa saa hyvän kuvan olosuhteista, joissa olisi taistelutilanteessa jouduttu toimimaan. Lipun hintaan sisältyy opastettu kierros, jolle kannattaa ehdottomasti osallistua. Kierroksen jälkeen alueeseen tutustumista voi jatkaa kolmella eri opastetulla reitillä. Opastukseen kannattaa ehdottomasti osallistua, sillä sen jälkeen niin museoalueen kohteet kuin omatoimikohteetkin näkee uusin silmin. D C B Lappeenranta 6 Museo on avoinna toukokuusta syyskuulle. Säästöpirtintie 70, Miehikkälä F. Virolahden Bunkkerimuseo Kahdesta museosta Virolahden bunkkerimuseo tarjoaa paremman ja kattavamman sisänäyttelyn verrattuna Salpalinja-museoon. Näyttely esittelee linnoittamisen erityispiirteitä Virolahdella kuvien ja karttojen avulla. Toisaalta itse linnoitteista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti suunnata Miehikkälään, sillä kaikki Virolahden museoalueen linnoitteet löytyvät myös Miehikkälästä. Museo on avoinna kesä-elokuussa. Vaalimaantie 1318, Ala-Pihlaja i Virolahti Laatokka Historiaa Salpalinja rakennettiin vuosien ja 1944 aikana uuden itärajan turvaksi. Päätöksen rakennustöiden aloittamisesta teki sotamarsalkka Mannerheim vain viikko talvisodan päättymisen jälkeen. Rakennustyöt ja linnoittaminen keskittyivät erityisesti kaakkoon, Suomenlahden ja Kivijärven väliselle osuudelle, jossa puolustusasema suunniteltiin yhtenäiseksi. Kivijärveltä Pieliselle tukeuduttiin vesistöihin ja Pieliseltä pohjoiseen vain tärkeimmät tiet linnoitettiin. Yhteensä salpalinjan pituudeksi tuli kilometriä. 2,5 miljardia markkaa maksaneen aseman rakentamiseen osallistui enimmillään vuoden 1941 keväällä ihmistä, mikä tekee siitä edelleen Suomen suurimman rakennustyömaan. Salpalinjaan ehdittiin rakentaa muun muassa 760 betonikorsua ja 225 kilometriä kiviestettä, joka koostui estekivestä.

10 10 kentällä ruotuväki 15/2013 lyhyesti Kalottitapaaminen Rovajärvellä Kalottitapaaminen järjestettiin tänä vuonna Rovajärven Heinuvaarassa elokuuta. Kyseessä on perinteinen tapahtuma, jonka tarkoituksena on luoda yhteyksiä reservipäällystön ja kantahenkilökunnan välille Pohjoismaissa. Tapahtumien tarkoituksena on lisätä tietoisuutta siitä, mitä kussakin maassa tapahtuu. Haemme näillä tapaamisilla myös yhteisyyttä pohjoisella alueella, Lapin reserviläispiirien toiminnanjohtaja Kai Leinonen kertoo. Tänä vuonna Kalottitapaamiseen osallistui 137 henkeä. Heistä 40 oli Norjasta, 10 Ruotsista, neljä Virosta ja loput Suomesta. TKo M91 poistuu käytöstä Maastopuku M91 poistuu varusmieskäytöstä. Majuri Juha Karjalainen Pääesikunnan logistiikkaosastolta kertoo, että lähes kaikki varuskunnat ovat jo siirtyneet uudempaan M05- maastopukuun. Vain harvoissa yksittäisissä joukoissa M91 on vielä käytössä. Ja kohta niissäkin aletaan käyttää M05:ttä, hän lisää. Maastosuojavaatetuksessa siirrytään niin kutsuttuun yksipukujärjestelmään. Siirtyminen tekee vaatetuksen huollosta ja ylläpidosta helpompaa sekä taloudellisempaa. Uudistuksen myötä maastopuku M91 väistyy valmiusvarastoon. RKa Kutsunnat alkaneet Asevelvollisuuslain mukaiset vuosittaiset kutsuntatilaisuudet ovat alkaneet. Maavoimien 19 aluetoimistoa toteuttavat kutsunnat joulukuun puoliväliin mennessä. Tänä vuonna jokaiseen kutsuntatilaisuuteen tulee varusmies kertomaan omista kokemuksistaan armeijassa. Myös kutsuntojen aloitustilaisuutta tullaan tiivistämään lyhyemmäksi, kapteeni Timo Miettinen Maavoimien Esikunnasta kertoo. Kutsunnoissa on tarkoitus esittää myös puolustusvoimien vastikään julkaisema 17-minuuttinen Varusmies-elokuva, joka antaa tietoa varusmiespalveluksesta sekä sen mahdollisuuksista. ORy Tuplavoitto Santahaminaan Helsingin varuskunnan urheilijat voitti Kouvolassa 8.8. Sotilasurheiluliiton salibandymestaruusturnauksen. Voittopokaali tarttui Luonetjärven varuskuntaa vastaan pelatussa ottelussa lukemin 4 1. Säkylän ja Kajaanin välillä pelattu pronssiottelu päätyi kajaanilaisten eduksi 3 6. Kaartin Jääkärirykmentti voitti lisäksi kultaa Lappeenrannassa pelatussa sotilaiden jalkapallon SM-kilpailuissa. Loppuottelussa hopealle sijoittui Porin Prikaati tiukassa 3 2 päättyneessä ottelussa. Lapin Ilmatorjuntarykmentti sijoittui kolmanneksi päihitettyään pronssiottelussa Karjalan Prikaatin 3 1. EHe Intistä eväät työelämään Erikoistehtävissä varusmies voi toimia alalla, johon hänellä on siviilipuolen koulutus tai osaamista. Tehtäviin hakeutuvien määrää halutaan nostaa paitsi määrällisesti, myös laadullisesti. Olli Rytkönen, Joonas Lehtonen Puolustusvoimissa on erikoisjoukkoja ja erityistehtäviä, joissa toimimalla varusmies voi hyödyntää aikaisempaa koulutustaan, saada työkokemusta ja toimia itselle mielekkäissä tehtävissä. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa kannustaa varusmiehiä ottamaan varusmiespalveluksesta kaiken hyödyn irti. Jos varusmiehellä on esimerkiksi paljon kokemusta koirista, hänen kannattaa hakeutua koiranohjaajaksi. Näin nuori hyötyy saamastaan koulutuksesta ja me hänen osaamisestaan, Honkamaa havainnollistaa. Tämä tietenkin edellyttää, että erikoisosaaminen tuodaan esille jo kutsunnoissa sekä palveluksen alussa. Varusmies voi suorittaa palveluksensa esimerkiksi graafikon, sukeltajan, lakimieskokelaan, laskuvarjojääkärin tai helikopterimekaanikon tehtävissä. Tehtävien kirjo on laaja. Honkamaa rohkaisee erikoistehtävissä palveluksensa suorittaneita kertomaan kokemuksistaan eteenpäin. Puolustusvoimista saatu koulutus on laadukasta. Ehkä juuri siksi sitä on niin helppo markkinoida. Mainoskampanja näkyy katukuvassa Puolustusvoimat aloittaa syyskuun alusta alkaen näyttävän mainoskampanjan varusmiesten erikoisjoukoista sekä erityistehtävistä. Enemmän irti intistä -kampanjan kohdeyleisöä ovat kutsuntaikäiset, alokkaat ja heidän omaisensa. Sen tavoitteena on kannustaa nuoria hakemaan lisätietoa puolustusvoimien erityistehtävistä sekä nostaa niihin hakeutuvien määrää paitsi määrällisesti, myös laadullisesti. Kampanjan pääasiallinen medianäkyvyys tulee ulkomainonnasta. Maaliskuun alusta alkaen mainokset näkyvät suurten teiden varsilla, ostoskeskuksissa sekä katumainonnassa lukuisilla eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Mainonta kohdennetaan sinne, missä nuoret liikkuvat, erikoissuunnittelija Sirpa Klaavu-Nikula Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo. kolumni Varusmies voi suorittaa palveluksensa esimerkiksi kuvaajan, sukeltajan, lakimieskokelaan tai helikopterimekaanikon tehtävissä. Kampanjan toteutus on näyttävä, joten se nähdään laajalti myös kohdeyleisön ulkopuolella. Uskon, että sillä on positiivinen vaikutus koko puolustusvoimien imagolle, Klaavu-Nikula arvioi. Julisteissa olevat QR-koodit ohjaavat hakemaan lisätietoa tehtävistä varusmieheksi.fi-nettisivuilta. Kampanjassa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa sekä YouTubevideopalvelua. Kutsunnoilla on tärkeä rooli erikoistehtävistä tiedottamiselle, sillä tehtäviin hakeudutaan joko ennen palveluksen alkamista tai sen alussa. Aluetoimistoille on jaettu mainostelineitä, joita on helppo laittaa esille kutsuntatilaisuuksiin. Lisäksi olemme valmistaneet esitteen, johon on ensimmäistä kertaa koottu yksien kansien sisään perustiedot Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Viime perjantaina tuli kuluneeksi neljä kuukautta siitä, kun isäni laittoi viimeistä kertaa silmänsä kiinni. Suuri esikuvani siirtyi muihin maisemiin. Se on asia, joka pistää kyyneleen vierimään pitkin poskeani vielä pitkään. Erään jääkiekkoseuran motto on kaukalossa sattuu ja tapahtuu. Intti, eikä elämä muutenkaan, eroa tästä siteerauksesta mitenkään. Joskus menee hyvin, mutta toisinaan menee vähemmän hyvin. Tulee loukkaantumisia ja ura voi katketa yllättäen. Taklauksista syntyviä vastoinkäymisiä ei pidä kuitenkaan pelätä, Jälkeenpäin olen miettinyt, kuinka jaksoin sen kaiken keskellä raskainta armeijaaikaa. mutta ne pitää kohdata yhdessä. Siinä armeija ei petä. Minä koin tähänastisen taipaleeni pahimman taklauksen sinä huhtikuun sateisena iltana, kun sain puhelun äidiltäni aliupseerikoulun auditorioon kesken Mestareiden liigan puolivälierän. Puhelusta en muista juuri mitään. Sen jälkeisestä tunteesta muistan vain tunnottomuuden. Isä oli poissa, mutta vielä silloin en halunnut sitä ymmärtää. Jälkeenpäin olen miettinyt, kuinka jaksoin sen kaiken keskellä raskainta armeija-aikaa. Oli leirejä, kuria ja osittain fyysisestikin raskaita aikoja. Mutta minulla oli myös perhe, tyttöystävä, kaverit, kantahenkilökunta ja sosiaalikuraattorit listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Siksi olen edelleen tässä ja siitä saan kiittää kyseisiä kaikista varusmiesten erikoistehtävistä sekä erikoisjoukoista. Kutsunnoissa ei erikseen määrätä erikoistehtäviin, vaan niihin on aina hakeuduttava itse. Kiertue vauhditti viestintärekrytointia Erikoisjoukko- ja erityistehtävärekrytointia kehitetään nyt muilla- ihmisiä aliupseerikoulun johtajasta aina parhaaseen kaveriini asti. Minua ei jätetty yksin. Varsinkaan tupakavereilta tullutta tsemppiä en tule unohtamaan ikinä. Armeija koettelee. Sen tarkoitus ei ole musertaa, vaan opettaa. Minä olen oppinut. Kipu ja tuska kasvattavat henkisesti ja vastoinkäymiset kannattaa kääntää positiivisiksi asioiksi. Oli kyse sitten kuinka raskaasta asiasta hyvänsä. Täytyy muistaa, että juna jatkaa kulkuaan ja kyydissä tulee pysyä. Kummisetääni lainaten, on syytä keskittyä meihin, jotka elämme vielä. kin tavoin nuoria tavoittavampaan suuntaan. Viestinnän ja tietotekniikan erityistehtäviä esiteltiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa erityisen rekrytointikiertueen avulla. Kiertueella erityistehtävissä palvelevat varusmiehet kiersivät ympäri Suomea ja kertoivat tehtävistään joukko-osastojen omien oppituntien yhteydessä. Tilaisuuksissa he myös vastasivat kiinnostuneiden alokkaiden kysymyksiin. Hakijamäärä lähes tuplaantui edellisen saapumiserän lukuihin nähden, kertoo kiertuetta järjestänyt korpraali Mika Peltoniemi Pääesikunnan henkilöstöosastolta. Hakijoita oli eniten joukkoosastoista, joissa esittelykiertue pysähtyi. Esimerkiksi Kainuun Prikaatista saatiin useita hakemuksia jo heti esittelyiden jälkeen. Tehtäviin pyrkineiden varusmiesten valintatilaisuudessa lähes kaikki hakijoista kertoivat osallistuneensa johonkin rekrytointikiertueen tilaisuuksista. Moni mainitsi myös nähneensä erityistehtäviä markkinoineita julisteita tai kuulleensa tehtävistä tutuiltaan. Kuva: Sami Kolari Palveluksesta kokemusta Korpraali Mikko Iivonen suorittaa varusmiespalvelustaan Pääesikunnassa varusmiesdiakonina. Sosionomin koulutuksen saaneelle Iivoselle päätös hakeutua erikoistehtäviin oli luonteva, sillä hänen tapauksessaan suoritettu tutkinto sisälsi pätevyyden kirkollisiin tehtäviin. Varusmiesdiakonina pystyn hyödyntämään oman alani taitoja. Koen, että tätä työtä tekemällä voin antaa puolustusvoimille enemmän kuin muissa tehtävissä, hän tuumaa. Palveluksesta erikoistehtävissä on hyötyä myös tulevaisuudessa, sillä se käy työkokemuksesta. Iivosen mukaan armeijassa ei aina kannata mennä sieltä, missä aita on matalin. Hän kehottaa kutsuntaikäisiä ottamaan jo hyvissä ajoin selvää siitä, mihin tehtäviin palveluksessa haluaa sijoittua. Ja jos kiinnostusta tai taitoa löytyy, kannattaa ehdottomasti hakeutua erikoistehtäviin. Palvelus sujuu jouhevasti, kun saa tehdä niitä hommia, joista itse tykkää. Janne Erola > Muutama viikko sitten haastattelin viittä varusmiestä heidän valapäivänään. Pojista oli tullut miehiä ja viime keskiviikkona heistä kuoriutui merisotilaita. Näitä nuorukaisia yhdisti joukkue. He eivät olleet vain joukko aamukasoja. Nämä miehenalut olivat nohevia taistelijoita, joista jokainen, kouluttajansa johdolla, puhalsi yhteen hiileen toinen toistansa tukien. He olivat yhtä ja tulevat aina sitä olemaan, sillä intissä ei kaveria jätetä.

11 ruotuväki 15/2013 kentällä 11 Olemassaolo esillä palveluksessa Messut ovat yksi tapa tehdä puolustusvoimien toimintaa tutuksi yhteiskunnalle. Turun Messuilta saatu palaute on jopa "huolestuttavan positiivista". Taneli Kontiainen Puolustusvoimat osallistui Turun Messuille elokuuta. Yhteisömarkkinoinnin suunnittelija Ari Lohenoja Pääesikunnan viestintäosastolta kertoo messuosallistumisten ensisijassa viestivän kansalaisille puolustusvoimien olemassaolosta. Puolustusvoimat on osa yhteiskuntaa, ja on luonnollista, että puolustusvoimat on myös osana yleismessuja. Alueellisiin messuihin osallistumisesta päättävät kuitenkin paikalliset toimijat, Lohenoja sanoo. Projektipäällikkönä Turun messuilla toiminut kapteeniluutnantti Seppo Järvinen Saaristomeren Meripuolustusalueelta toteaa puolustusvoimien osaston olevan aina yksi messujen vetonauloista. Ainakin aikaisempina vuosina messupalaute on ollut jopa huolestuttavan positiivista. Viime vuonna meille tuli noin 300 palautetta, joista yksi oli sävyltään hieman negatiivinen, Järvinen sanoo. Samalla rekrytoidaan Messuesittelyn ideana on Järvisen mukaan puolustusvoimien toiminnan esittely sen maksajille eli veronmaksajille. Esittelemme toimintaa, koulutusta ja uutta kalustoa. Myös vapaaehtoinen maanpuolustustyö on edustettuna. Tällä lujitetaan maanpuolustustahtoa ja tehdään samalla rekrytointia puolustusvoimien ruotuväki 40 vuotta sitten Äkkiä maaliin Ahnas suonsilmä tempaa saappaan jalasta, mutta menijällä ei ole aikaa ryhtyä sullomaan sitä takaisin hikiseen jalkaan. Kainaloon vaan ja taas matkaan. Kiirettä todella piti jos mieli rajussa Ilvesviestissä sijoittua. Yhteensä lähes 40 kilometrin pituinen suunnistus- ja ampumaviesti testasi myös jokaisen partion ja jokaisen miehen kunnon. Metsässä ja soilla hiki pusertui pintaan rasteja etsittäessä, ammunnassa koetettiin väsymyksestä vapisevin käsin saada tauluja kaatumaan ja pelättiin sakkokierroksia. eteenpäin Olli Tuominen Eversti Petri Mattila aloitti elokuun alussa Utin Jääkärirykmentin komentajana. Puolustusvoimat osallistui Turun Messuille kaikkien puolustushaarojen voimin. Yleisöä kiinnostivat etenkin toimintanäytökset ja esille asetettu kalusto. tehtäviin. Tällä hetkellä panostamme erityisesti varusmiesrekrytointiin. Näytökset ja kalusto kiinnostavat Olen toiminut aikaisemmin muun muassa kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa, sektorin johtajana Maavoimien esikunnan suunnitteluosastolla, puolustusvoimauudistusta suunnittelevassa työryhmässä Pääesikunnassa sekä viimeksi opiskelijana Yhdysvaltain maavoimien sotakorkeakoulussa. Utin Jääkärirykmentti on suoraan maavoimien komentajan alaisuuteen organisoitu erikoisjoukko, jonka toimintaa ohjaavat puolustusvoimien kolme päätehtävää. Komentaja vastaa kokonaisuudesta sekä toimii joukkonsa valmentajana ja sparraajana. Uskon, että kansainvälinen kokemukseni Kosovosta, Afganistanista, Saksasta ja Yhdysvalloista auttaa kehittämään rykmenttiä kaikissa kolmessa päätehtävässä. Ennen opiskelua Yhdysvalloissa toimin pienessä, tiiviissä ja erittäin hyvähenkisessä työryhmässä, jossa pääsin näkemään hyvin läheltä koko puolustusvoimien laajan toimintakentän sekä pohtimaan ja suunnittelemaan järjestelmämme kehittämistarpeita. Nyt Ylivoimaisen voiton otti tänäkin vuonna Hämeen Ratsujääkäripataljoona, joka siten sai toisen kiinnityksen Ilves -pokaaliin. Eroa kilpailun ensimmäisen ja viimeisen joukkueen aikojen välillä oli viisi tuntia. Kilpailuun osallistuu jokainen sotilasläänin joukko-osasto yhdellä joukkueella. Joukkueen vahvuus on yksi upseeri, kaksi aliupseeria tai värvättyä, viisi upseerikokelasta tai ryhmänjohtajaa ja 16 miestä. Joukkue suunnistaa partioittain. Partioita on kahdeksan. Koko joukkuetta johtaa upseeri. Tykkimies Kari Viljakainen Jääkäripatteristosta saapui maaliin lievästi ontuen, koska toinen kumisaapas oli kainalossa eikä jalassa. Tarttui kiinni suohon viimeisellä sakkokierroksella ammunnan jälkeen. Ei ollut aikaa ruveta vetämään takaisin jalkaan. Hyvä kun sai irti silmäkkeestä. Suunnistus suo-osuuksineen oli ainakin meikäläisen kunnolle ihan tarpeeksi. Reitti oli helppo suunnistaa mutta raskas juosta, tuumiskeli joukkuetta johtanut luutnantti Tarmo Rasku. Kansainvälistä kokemusta kotimaahan pääsen seuraamaan käytännössä uudistuksen toteutumista joukoissa. Esikuntatehtävissä vietettyjen vuosien jälkeen on hienoa päästä takaisin joukkoihin. Tällaiset kenttätehtävät ovat aina upseerin uran kohokohtia. Palkitsevinta on päästä toimimaan erilaisten, ammattitaitoisten ja hyvin motivoituneiden ihmisten kanssa. Tämä pätee sekä palkattuun henkilöstöön että varusmiehiin. Jokainen tehtävä on aina erilainen. Toiminta perustuu kuitenkin aina joukkuepelaamiseen, jossa yksilöt luovat toimivan kokonaisuuden. On uskallettava olla oma itsensä ja pistettävä itsensä likoon. Seppo Järvinen arvioi, että Turun messujen yleisölle kiinnostavinta antia olivat toimintanäytökset ja esillä oleva kalusto. Kalustoa esitteli muun muassa alikersantti Antti Koivumäki Porin Prikaatista. Näytillä ollut, kriisinhallintatehtävissä käytettävä partioajoneuvo herätti messukävijöissä kiinnostusta. Yleisö kommentoi, että on paljon modernimpaa kalustoa kuin heidän aikanaan. Kysymyksiä tulee ja saa kuulla tarinoita messukävijöiden omista armeija-ajoista, Koivumäki kertoi. Lohenojan mukaan puolustusvoimat on niin sanottujen yleismessujen lisäksi esillä isosti muun muassa maanpuolustusmessuilla ja nuorten opinto- ja uratapahtumissa, kuten Studia-messuilla. Kohderyhmä on tietysti messuilla hiukan erilainen. Toki meillä on myös kampanjoita, jotka ovat esillä kaikilla messuilla, joilla puolustusvoimat esiintyy. Nyt esimerkiksi on käynnissä Enemmän irti intistä -kampanja, Lohenoja kertoo. Petri Mattila ylennettiin everstiksi vuonna Kuva: Lasse Perkkiö Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Eetu Heino NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Toni Knuutila, Jääkäri 20 TOIMENKUVA Uimavalvoja PALVELUSPAIKKA Porin Prikaati, Säkylä KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Kipu on vain tunne. Lähes koko ikänsä uintia harrastanut jääkäri Toni Knuutila ottaa lajinsa vakavasti. Hän on kuulunut sarjassaan Suomen kymmenen parhaimman uimarin joukkoon. Armeijassa Knuutilan ei tarvinnut astua kauaksi uima-altaan reunalta: hän löysi oman ihannetehtävänsä Porin Prikaatin uinninvalvojana. Knuutila kuuli tehtävästä uimaritoveriltaan muutama vuosi sitten. Hän ajatteli tehtävän olevan mukava tapa suorittaa palvelus, sillä se mahdollistaisi samalla myös uinnin harjoittelemisen. Mielenkiinto heräsi hänen jututettuaan tuttavaansa enemmän. Urheilijana kovakuntoista ja asiansa hyvin hoitanutta Knuutilaa pidettiin myös potentiaalisena aliupseerikouluun lähtijänä. Rakkaus lajiin vei kuitenkin voiton ja hänelle osoitettiin miehistötehtävä uinninvalvojana. Uinti on niin lähellä sydäntä, eikä AUK tai RUK olisi mahdollistanut totista harjoittelua. Lääkintämiehen virkaveli Uinninvalvoja hallitsee hengenpelastuksen perusteet. Knuutilan tie kävikin peruskoulutuskauden jälkeen lääkintämieskurssille, jossa hänet valittiin yhdeksi uinninvalvojaksi. Tästä seurasi kahden viikonlopun mittainen uinninvalvojakurssi. Tämän jälkeen hänellä on pätevyys myös siviilielämän työtehtävään. Uimahalli ja kuntotalo ovat auki myös viikonloppuisin. Uimavalvojia ei silti juurikaan harmita, että heidän palveluksiaan tarvitaan myös silloin, kun muut lähtevät viettämään viikonloppuvapaitaan. Kyllä niitä gineksiä muutama kertyy. Kuntotalon puolesta joudun itse olemaan viisi kertaa kiinni, mutta ei se ole suuremmin painanut. Viikonloput menevät nopeasti ohi. ASUINPAIKKA Hengenpelastaja maalla ja merellä Pori Sosiaalinen ja vaihteleva tehtävä Knuutilan arkipäivä alkaa aikaisin. Kuntotalo avataan viimeistään kuuteen mennessä ja vasta sen jälkeen on aamupalan aika. Tämän jälkeen suunta käy joko päivystämään kuntotalolle, tai valvomaan uimista. Rooliin kuuluu paljon asiakaspalvelua, kuten asiakkaiden neuvomista, tai muuten vain jutustelua. Uinninvalvojat pitävät huolen kuntotalon yleisestä siisteydestä. Uinninvalvonnan ohella apua tarvitaan uimaopetuksessa aina perusteista esteratoihin. Uinninvalvojan arki on rauhallista, mutta heitä tarvitaan syystäkin. Oman palveluksen aikana ei ole ollut vaaratilanteita, mutta edelliset kuulemma joutuivat tositoimiin muutamaankin kertaan. Uimakoulun pitäminen kuuluu uinninvalvojan toimenkuvaan, eikä ole laisinkaan niin kamalaa, miltä saattaa kuulostaa. Uinninvalvojat osallistuvat myös esimerkiksi urheilukentän kunnostamiseen ja urheiluvälineiden ylläpitoon. Lääkintämiehen koulutuksen vuoksi Knuutila on myös ollut apuna alokkaiden terveystarkastuksissa, pitänyt rastikoulutuksia ja toiminut varotehtävissä leireillä. Knuutila ei kadu hakeutumistaan tehtävään. Kilpauimari ei olisi saanut yhtä hyviä puitteita harjoitella missään muussa tehtävässä. Aiheellista kritiikkiä herättää kuitenkin varusmiespalveluksen hektisyys. Aikainen herätys ja pitkälle iltaan jatkuvat velvoitteet vaativat veronsa. Parempaa mahdollisuutta en olisi palvelusajalta saanut. Levon vähäinen määrä verottaa kuitenkin tuntuvasti kehitystä ja sen huomaa tuloksissa.

12 12 kentällä ruotuväki 15/2013 Maailman myydyin pumppuhaulikko Remington 870 -pumppuhaulikkoa käyttävät poliisit ja erikoisjoukot. Hyvä pumpputoiminto takaa sen, että syöttöhäiriön riski on pieni. Janne Erola Remington 870 on vuonna 1950 markkinoille tullut yhdysvaltalainen pumppuhaulikko. Ase on matta- tai satiinipintainen. Piipun alapuolella sijaitseva tukki on puuta. Remington 870 sopii niin armeijaja poliisikäyttöön kuin metsästyssekä kilpakäyttöönkin. Remington 870 -pumppuhaulikko on kertalaukausase, joka ladataan piipun suuntaisella etutukin pumppausliikkeellä, Etelä- Suomen Huoltorykmentin taisteluvälinevarastolta kerrotaan. Sen piipun koko on 12/76-kaliiperia. Aseen lipaskapasiteetti on sekä jatketulla lipasputkella Sen patruunatyyppejä ovat 2 9 millimetrin haulit, täyteiset ja erikoispatruunat. Ase kerää kehuja Maailman suosituimman pumppuhaulikon kaksi viritintankoa tekevät aseesta varmatoimisen. 102 senttiä pitkällä haulikolla on myös hyvät ampumaominaisuudet ja erinomainen pumpputoiminto takaa sen, että syöttöhäiriön riski on erittäin pieni verrattuna esimerkiksi puoliautomaattihaulikkoon. Parasta aseessa on tehdaskatkaistu piippu, jolloin aseesta tulee kompaktimman kokoinen. Piippuun voi liittää monenlaista supistajaa ja makasiinia, aseharrastaja Olavi Lepistö sanoo. Sen patruunakapasiteetti on edellytys myös hyvälle pumpputoiminnolle. Lepistö jatkaa kehuen 3,4 kiloa painavan aseen suhteellista keveyttä ja takapainoisuutta, jotka Puolustusvoimilla on käytössä myös muutamia taittoperällä varustettuja Remington 870 -haulikoita. Kuva: MKFI ovat plussaa asetta käytettäessä. Hän toteaa samaan hengenvetoon, että sen purkaminen on todella helppoa, mikä helpottaa huomattavasti kenttähuoltoa. Aseeseen on helppo löytää varaosia. Remingtonia on helppo käyttää ja huoltaa. Se kestää hyvin taistelukoulutuksen. Rikkoutumiset johtuvat pitkälti väärästä käsittelystä. Jatkettu lipasputki mahdollistaa riittävän patruunakapasiteetin, Etelä-Suomen Huoltorykmentin varastonhoitaja toteaa. Vauriot ovat yleensä mekaanisia, jolloin aseen tukki on poikki tai halki. Myös lyöttymä piipussa vastaa mekaanista vikaa. Tähtäyksen menettää liian helposti Tähtäyksen menettäminen Remingtonin pumpputoimintoa käytettäessä voidaan luokitella heikkoudeksi, Lepistö myöntää. Latausliikkeen aiheuttama heiluminen tekee liikkuvaan maaliin ampumisen vaikeaksi. Hän toteaa myös, että karkeaksi viimeistelty patruunapesä saattaa joskus aiheuttaa hylsyn jäämisen jumiin patruunapesään. Lepistö kertoo, että mikäli asetta käsittelee uusi ampuja, voi Remington 870 potkaista hieman eli ase työntää itseään taaksepäin ammuttaessa. Toisaalta Etelä-Suomen Huoltorykmentin varastonhoitaja toppuuttelee hieman ja kertoo, että laukaisun kyllä huomaa, muttei se poikkea mitenkää muista haulikoista. Remington 870 on hyvä peruskäyttöön soveltuva pumppuhaulikko ilman hienouksia, ESHR:n varastonhoitaja kiteyttää. huomio! verkossa Osallistuminen on päivän sana Aamukasa. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Joonas Kyöstilä Olli Tuominen Ruotuväen kuvaajat pääsevät kuvaamaan monipuolisesti puolustusvoimien toimintaa. Moni kyselyyn vastanneista toivoikin kuville enemmän näkyvyyttä. Kommentointimahdollisuus ja kuvien parempi näkyvyys nousivat esiin, kun Ruotuväki kysyi kesäheinäkuussa, minkälaisia verkkopalveluja Ruotuväen lukijat kaipaavat. Kyselyyn saatiin kiitettävästi vastauksia, mistä suuri kiitos teille, hyvät lukijat. Suurin osa vastanneista on tutustunut ainakin johonkin Ruotuväen verkkopalveluun. Facebookiin oli tutustunut neljännes vastaajista, mutta Twitteriin vain noin kymmenesosa. Yhtenä verkkolehden tärkeimmistä ominaisuuksista toivottiinkin mahdollisuutta jakaa sisältöä sosiaaliseen median palveluihin. Olisi hyvä, jos lukijoille annettaisiin mahdollisuus kommentointiin ja juttujen julkaisemiseen, eräs vastaaja kommentoi avoimissa vastauksissa. Tällä hetkellä verkkoon tehtyjä uutisia linkitetään yleensä Facebookiin ja Twitteriin, joissa niiden kommentointi on mahdollista. Kiinnostavia keskusteluja voidaan nostaa sosiaalisesta mediasta myös paperilehden sivuille. Ruotuväen verkkoon ja sosiaaliseen mediaan aiotaan tulevaisuudessa panostaa enemmän, lupaa Ruotuväen tuotantosihteeri Helena Hyvönen. Meidän on tärkeä kuunnella lukijoidemme mielipiteitä. Verkko ja erilaiset sähköiset sovellukset ovat nykypäivänä lehden olemassaolon ehto, Hyvönen kommentoi. Lisää visuaalisuutta Avoimista vastauksista kävi selkeästi ilmi, että paperilehteä pidetään edelleen hyvänä julkaisuformaattina eikä siitä haluta luopua. Visuaalisuuteen toivottiin monissa vastauksissa lisää panostusta: erityisesti videoita toivottiin nettisivuille yllättävän paljon. Paljon toivottiin myös kuvaajien otosten parempaa esillepanoa esimerkiksi kuvagallerioiden muodossa. Monen mielestä kuvaajien työ ei pääse tällä hetkellä riittävästi oikeuksiinsa. Puolustusvoimien toimintaa esitteleviä videoita on jo nyt katsottavissa puolustusvoimien omalla Youtube-kanavalla, johon taistelukameratiimi Combat Camera tuottaa materiaalia. Kuva: Henri Keränen Netissä Ruotuväkeä lukeville on lähiaikoina luvassa merkittävä parannus, kun lehti tulee pdf-muotoisen lehden lisäksi luettavaksi myös paperilehteä muistuttavana näköislehtenä. Näin esimerkiksi lehden keskiaukeama näkyy sellaisena, kuin se paperilehdessä näkyisi. Mobiililaitteille optimoidut verkkosivut ja lehtiarkisto nähtiin myös tärkeiksi ominaisuuksiksi. Tällä hetkellä jälkimmäinen on jo osin toteutettu, sillä verkkosivujen arkistossa on lehtien pdf-versiot vuodesta 2010 eteenpäin. Kyselyyn osallistujien kesken arvottiin viisi puolustusvoimat-aiheista palkintoa. Pääpalkinnon sai Johanna Lahtinen Kirkkonummelta. Muita palkintoja saivat Leena Pietilä, Helsinki, Ilkka Levander, Inkeroinen, Eija Sormunen, Savonlinna ja Pekka Enberg, Raisio. Ruotuväen verkkosivut: > Ruotuväki Facebookissa: > Ruotuväki Twitterissä: >

13 ruotuväki 15/2013 vapaalla 13 Kuva: Lehtikuva/AP Gibson puolustaa sinivalkoisia rivejä myös jääkiekossa. Puolustuksen viimeinen jääkäri Maalivahti Christopher Gibson teki yläasteikäisenä rohkean, mutta jääkiekkouransa kannalta järkevän päätöksen. Janne Erola Ilmapiiri on jännittynyt, kun metsästä kävelee vahvanoloinen jässikkä Hälvälän ampumaradan eteen. Se ei ole karhu, vaan Christopher Gibson, vuonna 1992 syntynyt tulevaisuuden jääkiekkolupaus, joka lähti Espoosta jo nuorena rapakon taakse. Armeijasta änäriin Gibson tulee paikalle väsyneenä, mutta iloisena. Ainainen hymy paistaa harteikkaan maalivahdin huulilla. Ampumasta saapuva nuori mies kantaa isoa armeijareppuaan kumisaappaat jalassa. Kyseisellä hetkellä ei uskoisi, että edessä seisoo kesällä kolmen vuoden NHL-sopimuksen Toronto Maple Leafsin kanssa tehnyt veräjänvartija. Voin suoraan sanoa, ettei ollut suurta intoa tulla Kanadasta armeijaan, mutta tämä on kuitenkin jokaisen käytävä. Palvelen kuusi kuukautta, Gibson kertoo. Gibson aloitti jalkapallon jo kolmevuotiaana. Jääkiekkomailaan hän koski ensimmäisen kerran kolme vuotta myöhemmin. 15- vuotiaaksi asti hän potki kesäisin nahkapalloa ja talvisin koppaili kumilätkää. Sen jälkeen oli valinnan paikka. Talvi tuntui mukavammalta vuodenajalta. C-junioreissa vanha valmentajani otti yhteyttä perheeseeni ja tarjosi mahdollisuutta lähteä rapakon taakse Notre Damen sisäoppilaitokseen pelaamaan lätkää ja Miehen ajatuksissa on paikka NHL:lle. Kuva: Henri Keränen opiskelemaan, Gibson muistelee. Siellä mentiin koulun ehdoilla. Hyvät arvosanat takasivat luvan pelata. Voitimme mestaruuden heti ensimmäisellä kaudellani. Show must go on Tarina lähti etenemään vauhdilla. Koppi tarttui entistä paremmin ja Gibson varattiin Kanadan junioriliigaan. Koulun käynti vaihtui etäopiskeluksi Eiran aikuislukiossa, mutta ylioppilaslakinkin aika koittaa vielä. Nyt päättäväisen nuoren miehen silmissä kiiluu ainoastaan maali ja sen puhtaana pitäminen. Totta kai NHL on se ainut tavoite. Tänä vuonna on kuitenkin vielä suhteellisen vaikeaa päästä kolkuttelemaan portteja, Gibson puntaroi. AHL:ään lähden ykkösvahdin paikkaa ottamaan, Gibson toteaa päättäväisesti kuin apteekin hyllyltä. Kehuja Lahden suuntaan Hämeen Rykmentin Urheilukoulusta, Gibsonin palveluspaikasta, miehellä on vain hyvää sanottavaa. Loistava paikka! Urheilukomennuksella pääsee käymään oman joukkueen harjoituksissa. Kasarmilla on huippupuitteet harjoittelua varten ja myös lajikohtaista harjoittelua suositaan. Olemme jääkiekkopelaajien kanssa olleet jo kolmella lätkäleirillä keskittymässä tulevaa kautta varten, Gibson kehuu. Nuorukainen painottaa myös ryhmätyöskentelyn merkitystä armeijassa. Hänen mukaansa kasarmi on kuin kaukalo, jossa pitää pystyä toimimaan ryhmässä. Ryhmätyöskentely on intissä parasta. Meillä on tuvassa loistava henki, vaikka tuvan sisällä onkin eri urheilulajien edustajia. Myös ampuminen on tietysti ihan kivaa, Gibson toteaa. Fyysiset ja kovalla sykkeellä vedettävät metsäleirit eivät taas oikein ole minun juttuni, mies naurahtaa. Alokas Gibsonista tulee piakkoin tiedustelujääkäri. Kaukalossa mies on kuitenkin järkkymätön kulmakivi, puolustuksen viimeinen jääkäri. tupavisa 1. Missä sijaitsevat ns. ABC-valtiot? 2. Mikä joukkue voitti sotilassalibandyn SM-kisat? 3. Mille valtiolle Korsikan saari kuuluu? 4. Kuinka monta sukellusvenettä puolustusvoimilla on ollut? 5. Kuinka monta valmistajaa kilpailee Formula 1 -sarjassa? 6. Mikä eläin on maailman korkein maanisäkäs? 7. Missä elokuvasarjassa esiintyy murhaaja Jason Voorhees? 8. Kuinka monta Oscaria Leonardo DiCaprio on voittanut? 9. Kuka ohjasi elokuvan Django Unchained? 10. Minkä maan vaakuna esiintyy kuvassa? vastaukset 1. Etelä-Amerikassa 2. Helsingin varuskunta 3. Ranskalle 4. Viisi Kirahvi 7. Perjantai Ei yhtään 9. Quentin Tarantino 10. Jamaican

14 14 vapaalla ruotuväki 15/2013 kirjat kirja Elämäni sodassa ja rauhassa Kirjoittaja Kofi Annan, Nader Mousavizadeh Kustantaja WSOY Julkaisuvuosi 2012 (2013) Kofi Annan on ihmisiin ja ihmiskuntaan syvästi uskova idealisti, joka on tehnyt elämäntyönsä rauhan ja inhimillisyyden puolesta. Hän on Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja YK:n edellinen pääsihteeri. Kirjassaan Elämäni sodassa ja rauhassa hän on kuitenkin ennen kaikkea epätoivon ja turhautumisen kanssa kamppaileva ihminen. Annanin kirja on ensisijaisesti katsaus maailman kriiseihin ja YK:n rooliin niiden keskellä, ja vasta toissijaisesti elämäkerta. Astuessaan pääsihteerin virkaan vuonna 1997 Annan oli jo tehnyt pitkän uran YK:ssa eikä elätellyt romanttisia kuvitelmia työn todellisuudesta. Siitä huolimatta pääsihteerin pesti oli raskas. Annan käsittelee kirjassaan muun muassa Ruandan, Balkanin, Itä-Timorin ja Lähi-idän kriisejä. Hän kritisoi vahvasti valtioiden tapaa tehdä politiikkaa sekä YK:ssa että turvaneuvostossa samalla, kun viattomia Murtuneet mielet Kirjoittaja Ville Kivimäki Kustantaja WSOY Julkaisuvuosi 2o13 siviilejä kohtaan tehdään ihmisoikeus- ja sotarikoksia. Annan on selkeästi syvästi pettynyt maailmanpoliittiseen shakkiin, jossa ihmishenget ovat vain pelinappuloita. Tästä huolimatta Annan näkee YK:n roolin tärkeänä ja edelleen vahvistuvana 2000-luvulla. Hän jaksaa uskoa ihmiskunnan hyvyyteen ja rauhanpyrkimyksiin. Kirja vie lukijan syvälle lähihistorian järkyttävimpiin kriiseihin ja avaa niiden kulisseissa tapahtuneita asioita. Valitettavasti kirjan sulkemisen jälkeen päällimmäinen olotila on epätoivo ihmiskunnan tulevaisuudesta ja kyvystä lähimmäisenrakkauteen. Helena Hyvönen Pentti Airio ikuistettuna tuoreen tutkimuksensa kanssa. Taustalla olevassa taulussa on kuvattuna saksalainen aktivisti Herman Gummerus, joka oli vahvasti mukana suomalaisten sotilaskoulutushankkeessa. Pohjola-aktivismin hengessä Kuva: Lasse Perkkiö Murtuneet mielet kertoo suomalaissotilaiden psyykkisistä ongelmista toisen maailmansodan aikana. Kirja kuvaa tyypillisiä mielenterveysoireita, niiden laajuutta, rintamayhteisöä, sotapsykiatriaa ja sodan kokemusten kauaskantoisia vaikutuksia. Teos perustuu Ville Kivimäen väitöskirjaan. Psykiatriset ongelmat olivat vaiettu aihe. Sotapsykiatrit tasapainoilivat portinvartijoina: psyykkisten ongelmien laajamittainen hoitaminen poistamalla sotilaat taisteluista hoitoon olisi voinut olla haitallista sotapyrkimysten kannalta. Hoitoon sotasairaaloihin päätyivät vain kaikkein vaikeimmista oireista kärsivät. Mutuneet mielet on merkittävä teos. Se käsittelee psyykkisiä ongelmia monipuolisesti, esimerkkeinä yksittäistapaukset. Pelkkänä tilastollisena analyysinä kirjan anti jäisikin turhan laihaksi. Kerronta toimii, eikä kirjailija sorru tieteelliseen jargoniin kuin parissa kohdassa. Samojen huomioiden toistelu alkaa lopussa turhauttamaan, mutta ajoittain se on kerronnan kannalta välttämätöntä. Kirjailija väittää, että psyykkisesti murtuneiden suomalaissotilaiden kohtelu sotavuosina oli yleensä ankaraa sekä paikoin brutaalia ja halventavaa. Tämä johtui paljolti siitä, että ongelmat nähtiin sisäsyntyisinä tai teeskentelynä. Sotaa ei nähty kokemuksena, joka voisi aiheuttaa pysyviä psyykkisiä häiriöitä. Henkilökohtaisista kokemuksista on kuitenkin vaikeaa kerätä tietoa. Joko sotilaat eivät osanneet kertoa, mitä oikeastaan olivat kokeneet, tai sitten tietojen kerääminen oli yliolkaista. Henkisesti haavoittuneiden todelliset kokemukset taitavat painua unholaan harvenevan veteraanisukupolven myötä. Taneli Kontiainen Prikaatikenraali (evp.) Pentti Airion kirjoittaman Walter Horn -tutkimuksen julkistamistilaisuus pidettiin Ostrobotnian kassahuoneessa, jossa marraskuussa 1914 päätettiin aktivismin käynnistämisestä. Se oli hanke, jonka tarkoituksena oli lähettää joukko ylioppilasaktivisteja Saksaan saamaan aseellista koulutusta. Horn oli keskeinen tekijä hankkeessa, joten tammikuussa 1893 syntynyttä Hornia voidaan perustellusti pitää Suomen ensimmäisenä jääkärinä. Julkistamistilaisuuteen osallistui myös Hornin poika Tankmar Horn. Ensin minun oli tarkoitus kirjoittaa kenraaliluutnantti, Mannerheim-ristin ritari Karl Lennart Oeschista. Hän oli yhdessä Hornin ja monien muiden Pohjola-aktivistien kanssa vahva pohjoismaisen puolustusliiton puolestapuhuja, nykyinen Suomen sotahistorian dosentti Airio kertoo. Professori Martti Häikiö suositteli kuitenkin tutkimaan Hornia. Tankmar Horn antoi minulle suuriarvoista apua, kun työstin kirjaa. Neljä antoisaa vuotta se kesti. Hornin jalanjäljillä Aktivismi käynnistettiin ensimmäistä kertaa joulukuussa 1914, kun Horn ja koneinsinööriksi opiskellut Bertel Paulig lähetettiin Ruotsiin tiedustelemaan mahdollisuutta saada sotilaskoulutusta. Helmikuussa 1915 maanalainen koulutus alkoi Saksassa, jonne lähti 2000 taistelijaa. Eversti Hornin virkaura kesti lähes 30 vuotta, joulukuuhun 1944 asti. Sen aikana mies toimi muun muassa Kuninkaallisen Preussilaisen Jääkäripataljoonan 27 ylijoukkueenjohtajana, Suomen Berliinin-lähetystön kanslistina, Helsingin komendanttina sekä Saksan ja Unkarin sotilasasiamiehenä. Rintamalle miestä ei enää huolittu huonon kenttäkelpoisuuden takia, vaikka hän itse olisikin rintamakomentajaksi halunnut. Hyväntahtoinen taustavaikuttaja Virkauransa jälkeen Horn auttoi rahallisesti asekätkennästä vankilaan joutuneiden upseerien perheitä, oli iso tekijä presidentti P.E. Svinhufvudille pystytetyn patsaan takana ja yksi pohjoismaisen puolustusliiton suurimmista puolestapuhujista. Hornin vaimo oli lähtöisin varakkaasta suvusta, joten entinen Hornin suurimpiin tavoitteisiin kuului pohjoismaisen puolustusliiton perustaminen. upseeri pystyi keskittymään vapaaehtoistyöhön, Airio toteaa. Hornin suurimpiin tavoitteisiin kuului pohjoismaisen puolustusliiton perustaminen. Sen tarkoituksena oli Suomen kannalta irtautua Neuvostoliitosta ja aikaansaada Pohjolaan suurvaltojen tunnustama puolueeton vyöhyke. Puolustusliitto ei toteutunut, mutta yksittäiset asiat parantuivat, kuten Suomen konkreettinen irtautuminen Neuvostoliitosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena ei ollut tehdä elämäkertateosta. Pyrin tuomaan tutkimuksessa esille kansallista mielenkiintoa herättävät vaiheet, joissa Horn oli mukana, Airio valottaa kirjassaan. Voidaankin sanoa, että tutkimus paneutuu lähinnä Hornin elämäntyöhön. Airio oli onnistunut kirjassaan monipuolisen hyvin. Siinä on käytetty loistavasti erilaisia lähteitä hyödyksi ja teoksen aikana kävi selväksi, että Airio oli vaivanpalkkansa ansainnut. Tietyt kohdat varsinkin kirjan keskivaiheilla voivat kuitenkin hidastempoisuudessaan olla liikaa satunnaisille tutkimuskirjallisuuden kuluttajille. Kirjan aikana Hornista käy ilmi, että hän oli poikamaisen hyväntahtoinen isänmaanrakastaja, jonka sydän oli sinivalkoinen. Janne Erola levyt Hebosagil Lähtö Ektro Records Kymmenen vuotta sitten Oulussa alkunsa saanut Hebosagil kuvailee musiikkiaan yhdistelmäksi kerrostalon kokoisia riffejä ja tarinoita,jotka saavat kovemmankin aikuisviihdefanin kalpenemaan. Tuore levy Lähtö osoittaa väitteen oikeaksi. Pakollisilta Melvins ja Radiopuhelimet -viittauksilta ei voi välttyä. CMX:n kolmikärki, Radiopuhelimien K.O. ja Mana Manan Totuus palaa ovat saaneet jatkajan suomenkieliselle räimepunkille. Minä oon paras ja kaikki muut on täynnä paskaa on ronski julistus kenen suusta tahansa,mutta laulaja Tatu Junnon ilkeä ärinä saa uskomaan väitteeseen. Kahden levyn jälkeen suomen kieleen siirtynyt yhtye teki oikean valinnan. Ennen lähinnä yhden instrumentin virkaa toimittanut englanninkielinen laulu on nyt vaihtunut koukeroisiksi ja vaikeasti avautuviksi tarinoiksi, joita Junno sylkee suustaan. Maanisesta rummutuksesta löytää uutta vielä useankin kuuntelemiskerran jälkeen. Birminghamin suuntaan kumartavat hypnoottiset ja likaiset kitarariffit lamauttavat kuulijansa. Paikoitellen huojuva kolina kuulostaa 7-tuumaiselta HC-punk -singleltä, joka pyörii vahingossa 33 kierroksella oikean 45 sijaan. 26-minuuttinen Lähtö on liki minuutilleen samanmittainen rykäisy kuin kohta kolmekymppinen Slayerin Reign in Blood. Kumpiakin levyjä yhdistää se, että lyhyt ja ytimekäs tuotos toimii parhaimmin juuri sellaisenaan. Intensiivinen puoli tuntia mukavuusalueen ulkopuolella ei jätä tilaa epävarmuudelle. Yhtään pidempi levy saisi kuulijan varmaankin musertumaan. Hebosagil yhdistää suomen kielen ja Black Sabbath -moukaroinnin universaaliksi paketiksi. Lähdössä on ainesta genren kulttilevyksi, jota seuraavat raskaan musiikin ikonit kehuvat suosikikseen. Eetu Heino Franz Ferdinand Right Thoughts, Right Words, Right Action Domino Olonsa saa helposti tuntemaan vanhaksi tajutessaan, että Franz Ferdinandin debyyttialbumin Franz Ferdinand julkaisusta on kulunut pian 10 vuotta. Räjähdysmäisen läpimurron tehnyt levy Take Me Out- ja Matinée -hitteineen kuuluu 2000-luvun ehdottomiin klassikoihin. FF ehti välissä tehdä pari perushyvää levyä, joiden jälkeen indie rock -bändi on taas löytänyt esikoisensa kaltaisen svengin ja ilon. Sanahirviö Right Thoughts, Right Words,RightAction kertookin bändin mukaan "kyynikon etsimästä optimismista". Uusi potku näkyy ennen kaikkea kappaleiden menevissä ja koukuttavissa kertosäkeissä.varsinkin uuden albumin ensimmäisissä singleissä Right Action ja Love Illumination on sitä vuosikymmenen takaista meininkiä, josta Tavastian Lauantaidiskon jonossa jaksetaan kohkata edelleen. Kitarat ja basso tanssivat uudella albumilla rumpukuvioiden kanssa. Syntetisaattorin sävelet sopivat koreografiaan mainiosti. Musiikki aukeaa heti ensikuuntelulla ja sitä on helppo kuunnella, vaikka sanoituksiin kätkeytyy syvällisiäkin teemoja. Lyriikoiden kielikuvat ovat aivan omaa luokkaansa. Levy noudattaa hyvin pitkälti samaa kaavaa edellisten kolmen albumin kanssa. 10 kappaletta samanlaista tykitystä saattaa jossain vaiheessa alkaa puuduttaa. Vähän niin kuin levyn tahtiin ei jaksa tanssia koko aikaa, on myös koko 35-minuuttisen kuunteleminen yhteen putkeen väsyttävä operaatio. Mahtaako albumi kestää useampaa kuuntelua? Silti albumin viimeisen kappaleen Goodbye Friends and Lovers nimen ei toivoisi olevan enne. Puhutaan kuitenkin tanssittavan indie rockin kruunaamattomasta valtiaasta, minkä uusi albumi jälleen todistaa. Joonas Lehtonen

15 ruotuväki 15/2013 VAPAALLA 15 Vastoin suuren hittinsä sanoituksia Sanni ei halunnut pienenä olla prinsessa tai astronautti, vaan Spider-Man. Leikin enemmän poikien kuin tyttöjen kanssa. Ehkä olin sitten poikatyttö, 20-vuotias helsinkiläisnainen naurahtaa. Hän on singahtanut kevään ja kesän aikana raketin lailla kotimaisten naisartistien kärkikastiin. Sibelius-lukiossa opiskellut Sanni nousi julkisuuteen Miss Farkku-Suomi -elokuvan pääosanäyttelijänä viime syksynä, mutta kertoo pullien olleen hyvin uunissa joka suuntaan jo ennen tätä. Levy-yhtiö oli osoittanut kiinnostusta jo Sannin Captor-bändiä kohtaan, kun jäsenet olivat vuotiaita. Saundi lähtee pervoilusta Sannilla on pitkä kokemus myös biisintekijänä, sillä ensimmäisen kappaleensa hän kirjoitti 9-vuotiaana isäpuolensa keyboardin valmiin sointupohjan päälle. Sen nimi oli kai Friends Forever ja siinä oli oikeasti aika koukuttava kertosäe, Sanni nauraa. Nykyään neito kirjoittaa lyriikoita muistioon melkein joka päivä. Parhaillaan valmistelussa on myös kirjoitus nuoruudesta Tammen nuorten taiteilijoiden kokoelmakirjaprojektiin. Tykkään kirjoittaa, vaikka meilejäkin, Sanni kertoo. Kun monilahjakkuus alkoi vuonna 2009 tehdä musiikkia yhdessä tuottaja Hank Solon kanssa, otettiin heti ensimmäinen heidän tekemänsä kappale ehdolle sekä Selena Gomezin että Carly Rae Jepsenin levyille. Meillä on maaginen yhteys tuotannon ja biisin säveltämisen kanssa. Saundi lähtee pervoilusta ; aina kun meitä molempia naurattaa, se on hyvä juttu, Sanni hymyilee. Laulukielekseen hän valitsi suomen huomattuaan, että ilmaisu on paljon laajempaa omalla äidinkielellä. Laulajatar huomauttaa myös, että englanninkielinen kappale kilpailee heti radiosoitosta Lady GaGan, Katy Perryn ja muiden maailmantähtien kanssa. Teen biisejä muille artisteille englanniksikin, mutta viime aikoina olen keskittynyt vain oman albumini tekemiseen. Yleensä kliseet on aika totta Syyskuun 20. päivä julkaistavaa esikoisalbumiansa Sotke mut Sanni kuvailee sanoilla ihana, aito ja rehellisyydessään jopa raskas. Jengi on itkenyt levyn biisejä kuullessaan, se on hyvä merkki. Mutta toki siellä on kevyempääkin materiaalia, Sanni paljastaa. Viime kuukaudet täysipäiväisesti muusikon uraa luonut Sanni kokee, että pitkä työ on nyt todella alkanut kantaa hedelmää. Hän päätti jo pienenä, että tulee jonain päivänä elättämään itsensä musiikilla. Sitä kautta myös Sannin Prinsessoja ja astronautteja -hitin unelmista kertova teksti istuu naisen omaankin elämään. Olen kova unelmoimaan ja sen takia lähtenyt tavoittelemaan näitä juttuja. Luova visualisointi ja energian keskittäminen johonkin tavoitteeseen vie aina vähän lähemmäs sen toteutumista. Tosi kliseinen ajatus, mutta se vaan on totta. Yleensä kliseet on aika totta. SANNI KURKISUO SYNTYMÄPÄIVÄ: ASUINPAIKKA: HELSINKI, KOTOISIN LOHJALTA PITUUS: 170 CM DEBYYTTISINGLE: PRINSESSOJA JA ASTRO- NAUTTEJA (2013) PARAS SIJOITUS SUOMEN VIRALLISELLA SINGLELISTALLA: 3. ESIKOISALBUMI SOTKE MUT JULKAISTAAN Sanni esiintyi heinäkuussa RUK:n kurssijuhlassa Haminassa, jossa hänen hittinsä sanat osattiin ulkoa. Inttipojat olivat kauhean samannäköisiä! Mutta ihania poikia. SUOMALAISIA RADIOLISTOJA HALLITSEVAT TÄLLÄ HETKELLÄ KOTIMAISET, NUORET NAISET. RUOTUVÄKI TUTUSTUI HEISTÄ KAHTEEN, SANNIIN JA DIANDRAAN KAHTEEN ONNELLISEEN NEITOON, JOTKA EIVÄT AINA EHDI NUKKUMAAN TARPEEKSI. Nuorten naisten vuoro Teksti: Joonas Lehtonen Kuvat: Olli Tuominen, Lasse Perkkiö Taitto: Joonas Kyöstilä DIANDRA FLORES SYNTYMÄPÄIVÄ: ASUINPAIKKA: HYVINKÄÄ PITUUS: 163 CM DEBYYTTISINGLE: OUTTA MY HEAD (2012) PARAS SIJOITUS SUOMEN VIRAL- LISELLA SINGLELISTALLA: 16. TOINEN ALBUMI JULKAISTANEEN TAMMIKUUSSA Diandra loisti elokuun alussa Varusmiessoittokunnan Euforia!-kiertueen tähtenä. Kun minua pyydettiin mukaan, sekunnin ajattelin, että pitääköhän minun laulaa jotain marsseja. Nuoresta iästään huolimatta Diandra alkaa jo vakiinnuttaa paikkaansa kuumimpien kotimaisten naisartistien joukossa. Viime vuonna Idolslaulukilpailun voittaneen neidon reilu vuosi sitten julkaistu debyyttialbumi myi kultalevyyn oikeuttavat kappaletta melkein heti julkaisunsa jälkeen. Elokuun alussa Diandra toimi hetken aikaa suomalaisen sotilasmusiikin keulakuvana, kun laulajatarta kuultiin Varusmiessoittokunnan Euforia!-kiertueen solistina. Saan aika paljon pyyntöjä, että tulisinko solistiksi erilaisiin kokoonpanoihin. Valitsen sieltä ne mielenkiintoisimmat, Diandra kertoo. Hän ei tuntenut armeijan soittokuntatoimintaa etukäteen, muttei epäillyt kauaa lähteä solistiksi suurimmalle orkesterille, jonka kanssa on koskaan esiintynyt. Sekunnin ajattelin, että pitääköhän minun laulaa jotain marsseja. Diandra pääsi kuitenkin itse vahvasti vaikuttamaan kiertueen ohjelmaan. Ehdottelimme biisejä puolin ja toisin. Kaikkeen nuo pojat suostuivatkin, hän hymyilee. Levy jäikin hiottavaksi Harjoittelu yhdessä soittokunnan kanssa ennen Euforia!-kiertuetta jäi muutamaan kertaan, sillä Diandralla on pitänyt kesällä kiirettä. Seuraava iso ponnistus on neitokaisen toinen albumi, joka pyritään julkaisemaan alkuvuodesta Sen piti alunperin ilmestyä jo elokuussa, mutta en ollut vielä tyytyväinen siihen. Teen nyt lisää biisejä, itsekriittiseksi tunnustautuva Diandra kertoo. Ensimmäistä kertaa omia kappaleitaan julkaiseva laulajatar tunnustaa jännittävänsä omien teosten julkaisua paljon enemmän kuin normaalisti. Toisen albumin ensisingle Lost kuultiin myös Euforia!-kiertueella. Levynteon ohessa Diandra jatkaa tiivistä yhteistyötä Beyoncén laulunopettaja David Lee Brewerin kanssa. Diandra ei ole vielä päättänyt, tuleeko myös hänen toiselle albumilleen kappaleita sekä suomeksi että englanniksi. Totta kai ura ulkomailla olisi tosi hieno juttu, mutta miljoona muutakin haluaa sitä. Olen tosi onnellinen, että saan tehdä tätä Suomessa, Diandra kertoo. Haaveita riittää vielä Kysyttäessä neuvoja tuoreille artisteille, kuten Sannille, Diandra vaikenee. En halua antaa neuvoja, koska Sannikin on tehnyt tätä tosi kauan, mutta vasta nyt tullut pinnalle, hän perustelee. Yhden käytännön vinkin hän suostuu kuitenkin kertomaan: nukkua kannattaa aina, kun suinkin ehtii. Hirveästi ei ole öisin aikaa nukkua, mutta toisaalta tämä on niin hauskaa, että sen voimalla jaksaa. Kaikesta on selvitty, Diandra miettii. Tulevaisuudessa hän haluaisi tehdä lisää levyjä ja keikkailla hienoissa paikoissa. - Tuntuu, että olen jo aika monta haavetta toteuttanut. Mutta on niitä vielä. Kun on halunnut tehdä tätä kolmevuotiaasta, niin olen kyllä nyt tosi onnellinen.

16 16 takakansi ruotuväki 15/2013 potretti Kyberturvallisuuden konkari Olli Tuominen Kyberturvallisuus on se kaikkein dynaamisimmin turvallisuuskäsitystämme muuttava asia. Se on sellainen motivaattori, että vaimokin toisinaan hermostuu, kun on jatkuvasti lukemassa sähköposteja, tietoturvayhtiö Stonesoftin kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll hymyilee aurinkoisena kesäpäivänä helsinkiläisen Café Mattolaiturin terassilla. Hänen mielestään kyberturvallisuudessa kiehtovinta on, että ala on jatkuvassa muutoksessa, mikä pakottaa Suomenkin arvioimaan uhkakuvia uudelleen. Kun bitit eivät liiku, yhteiskunta halvaantuu yllättävän nopeasti. Tällä hetkellä alue on villin lännen pelikenttä. Snowdenin paljastukset ovat vasta jäävuoren huippu. Limnéll toteaakin painokkaasti, että Suomessa pitäisi tarttua tuumasta toimeen. Käsite pitäisi popularisoida, jotta ihmiset ymmärtävät, mistä on kyse. Kyberturvallisuus pitäisi ehdottomasti ottaa jo koulujen opetussuunnitelmaan, hän esittää. Kadettikoulun kasvatti Stonesoftille reilut puolitoista vuotta sitten siirtyneellä sotatieteiden tohtorilla on takanaan kiinnostava ura niin suomalaisen liike-elämän kuin puolustusvoimien palveluksessa. Intin alkaessa sotilasura ei kuitenkaan ollut Limnéllillä päällimmäisenä mielessä. Lopullinen herääminen tapahtui Reserviupseerikoulussa, jossa upseerioppilas Limnéll pääsi johtamaan kurssinsa oppilaskuntaa ja näkemään elämää myös kulissien takana. Ajatus kadettikouluun hakemisesta kypsyi kurssin aikana, hän muistelee. Jo kadettikouluun päästyään Limnéllin mielessä oli opettajan paikka Maanpuolustuskorkeakoululla. Paikka avautuikin nuorelle upseerille parin Kaartin Jääkärirykmentissä vietetyn vuoden jälkeen vuonna Kyberturvallisuusjohtajan vinkki kaikille tietoturvansa parantamisesta kiinnostuneille on yksinkertainen: älä käytä salasanaa Se on maailman huonoin salasana. Lisäksi se on ollut yleisin salasana ainakin vuodesta 2009 lähtien, hän päivittelee. Muutaman Maanpuolustuskorkeakoululla vietetyn vuoden jälkeen rakettimaisesti urallaan edennyt kapteeni kuitenkin pohti, mitä hän haluaisi jatkossa tehdä. Viimeiset vuodet strategian laitoksella olivat aivan huippuvuosia, hän kertoo. Lopulta uudet haasteet voittivat, ja Limnéll siirtyi huhtikuussa 2010 Evli Pankkiin hallinto- ja kehitysjohtajaksi. Mielessä joka päivä Limnéll arvioi, että reserviupseerikoulutus, upseerikoulutus ja kadettikoulu ovat antaneet elämään paljon valmiuksia. Hän huomauttaa, että intin käyminen tutustuttaa myös instituutioon, joka lähes jokaisella maailman valtiolla on. Hyvät ystävät ympäri Suomen, Limnéll vastaa napakasti kysymykseen siitä, mitä RUK:sta jäi käteen. Kymmenvuotiseen sotilasuraan liittyy Limnéllillä hyvien Snowdenin paljastukset ovat vasta jäävuoren huippu. muistojen lisäksi myös surua. Vuonna 2006 hän vietti vuoden YK:n tarkkailijana Libanonissa UNTSO-operaatiossa. Se vuosi oli huikea elämänkokemus, mutta aina sitä vuotta ajatellessa mieleen tulee hyvä ystäväni Jarno Mäkinen, Limnéll kertoo. Elokuussa 2006 YK-tarkkailijoiden asemaan Libanonissa osui Israelin ilmaisku, jossa kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen menehtyi. Limnéll istui Suomen lipulla vuoratun arkun vieressä koko lentomatkan Israelista Helsinkiin. Jarnon arkun saattaminen kotiin Suomen lipun alla on ollut sellainen kokemus, että se on joka päivä mielessä, Limnéll sanoo hiljaa. Opiskelu kiinnostaa Sotatieteiden tohtoriksi väitellyt mies kertoo, että opiskelu on aina kiinnostanut häntä. Niinpä hän onkin jollain aikataululla tekemässä jo toista väitöskirjaa. Kyberturvallisuutta ja kansainvälistä politiikkaa käsittelevä väitöskirja valmistuu aikanaan Harvardin yliopistoon. Lisäksi Limnéllillä on edelleen työn alla konjakkiaiheinen kirja. Paljoa hän ei halua kirjasta paljastaa, mutta kertoo, että siinä konjakki nidotaan osaksi maailmanhistorian vaiheita. Sitä ennen on kuitenkin tulossa kyberturvallisuutta käsittelevä kirja, joka ilmestyy syksyllä. Mitä jo monessa mukana ollut Limnéll haluaisi vielä elämässään saavuttaa? Kun aikanaan istumme vaimon kanssa vanhainkodissa ja katsomme elämää taaksepäin, toivon, että voi todeta eläneensä hyvän ja itselleen sopivan elämän, Limnéll toteaa hetken hiljaisuuden jälkeen. Kymmenen vuoden päästä Limnéllin löytää aivan varmasti strategisten turvallisuusaiheiden parista. Jos nyt pitäisi veikata, niin teen näitä asioita jossain muualla kuin Suomessa, hän arvioi. Jarno Limnéll Ikä: 39 vuotta Asuinpaikka: Kirkkonummi Ammatti: Kyberturvallisuusjohtaja, Stonesoft Oyj Koulutus: Sotatieteiden tohtori, VTM Sotilasarvo: Kapteeni evp. Joka uskoo keksii keinot, joka ei usko keksii selitykset. Kuvat: Lasse Perkkiö poiminta Luonnontuntemusta Santahaminassa Riikka Karppinen Lauantaina 31. elokuuta järjestetään historian ensimmäinen Suomen luonnon päivä. Päivä on Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen luontopalvelujen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton yhteishanke, jossa on mukana eri alojen toimijoita. Yhtenä päivän yhteistyökumppaneista on puolustusvoimat. Puolustusministeriön ympäristöneuvos Antti Kivipellon mukaan puolustusvoimilla on paljon yhtymäkohtia luontoon ja luonnonsuojeluun. Puolustusvoimien hallinnassa on ympäristöarvoiltaan harvinaisia ja kiinnostavia alueita, kuten Santahamina ja Vallisaari, joihin vierailijat pääsevät Suomen Santahaminan luonto on monipuolisuudessaan Helsingin rikkaimpia. Kuva: Puolustusvoimat luonnon päivänä tutustumaan. Päivään osallistumalla halutaan myös osoittaa ympäristöarvojen huomioiminen puolustusvoimissa Santahaminassa järjestetään useita opastettuja polkupyöräja kävelyretkiä, joiden painopisteet ovat kirjavat. Tapahtumapäivän järjestelyissä vaikuttavan everstiluutnantti evp. Jarmo Niemisen mukaan retkillä on mahdollisuus tutustua niin alueen metsiin, aho- ja niittyalueisiin, Saharan ja Rivieran erikoisuuksiin kuin sota- ja kulttuurihistoriaankin. Harvinaisuutena mukana on myös polkupyörin toteutettava lepakkoretki. Suomen luonnon päivä Santahaminassa > kalenteri Tohtoripromootio MPKK Maanpuolustuskorkeakoulussa tehdään historiaa viikolla 36, kun luvassa on korkeakoulun ensimmäinen tohtoripromootio. Päivä pitää sisällään useita tilaisuuksia. Promootiokulkueen ja promootiojumalanpalveluksen seuraaminen on kaikille avointa. Itä-Suomen sotilassoittokuntien konsertti Karjalan Sotilassoittokunta, Rakuunasoittokunta ja Savon Sotilassoittokunta yhdistävät voimansa kahdessa konsertissa. Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä, johtaa soittokunnat espanjalaisiin sävyihin. Ohjelmassa on Herman Ch. Snijdersin, Oskar Navarron ja Georges Bizetin musiikkia. Konserttien solistina toimii kitaristi Petri Kumela. Torstai klo 19.00,Mikkeli, Konserttikeskus Mikaeli, Martti Talvela -sali. Perjantai klo 19.00,Iisalmi, Eino Säisä -sali. Liput: 15/10 Show Must Go On! -Queen-konsertti Show Must Go On! on Ilmavoimien soittokunnan, Laivaston soittokunnan ja Teräsbetoni-yhtyeessä kannuksensa hankkineen Jarkko Aholan yhteistyönä syntynyt konsertti. Luvassa on jälleen kerran Queenklassikkoja puhallinorkesterin ja maineikkaan hevilaulajan esittäminä Kuhmo-talo klo Kaukametsän sali, Kajaani klo Liput 27/22

Maahan apua ilmasta. Kenraali Puheloinen stadionilla. Syyrian. Nuoret. Puolustusvoimain komentaja toteutti kuntohaasteensa uutiset, sivu 4

Maahan apua ilmasta. Kenraali Puheloinen stadionilla. Syyrian. Nuoret. Puolustusvoimain komentaja toteutti kuntohaasteensa uutiset, sivu 4 Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Kenraali Puheloinen stadionilla Puolustusvoimain komentaja toteutti kuntohaasteensa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 15 (1126) 29.8.2013

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat?

Miten lapset ja nuoret voivat? Miten lapset ja nuoret voivat? Ylijohtaja Marina Erhola TERVE-SOS 2013 83,5 v. 76,9 v. Elämän tarkoitus on että hyvä voittaa pahan 6-0 Raija 9 v. Noin 20 % suomalaislapsista altistuu perheväkivallalle

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009

Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009 1 / 7 Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009 Aika: 18.4.2009 Järjestävä seura: Kirkkonummen seudun reserviläiset ry. Paikka: Upinniemen varuskunnan ampumaradat 2 / 7 Yleistä infoa kisasta Kulkuluvat

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Hyvinkään rhy. Radan valvontapalaveri 2014

Hyvinkään rhy. Radan valvontapalaveri 2014 Hyvinkään rhy Radan valvontapalaveri 2014 Yleistä Viimeaikaiset aseiden väärinkäytöt esim kouluissa ovat luoneet kielteistä asennoitumista aseita ja myös ampumaratoja kohtaan. Yhteiskunnan kielteinen asenne,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Vuoden 2013 Tammikuu - Heinäkuu ampumavuorot ja tapahtumat

Vuoden 2013 Tammikuu - Heinäkuu ampumavuorot ja tapahtumat Vuoden 2013 Tammikuu - Heinäkuu ampumavuorot ja tapahtumat Vuoro / 4 pvm klo rata tapahtuma ilmoittaudu Numero TAMMIKUU Vuoroja pistooli r2 12.1.2013 klo.9-12 pist2 viikkovuoro Ke 9.1 0400 13 12004 1 pistooli

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015

Visuveden Teollisuusalueen markkinat 5-6.6.2015 Jäsentiedote 2 JÄÄHDYS-JM Kilpailun johtaja antoi tehtäväksi kirjoittaa hänen ajatuksiaan, minun kirjoittamana, joten tässä niitä nyt sitten tulee. 9.5.2015 kaasuteltiin jälleen kerran Jäähdysradalla jokkis-kisa,

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida maanpuolustus Totta jos kustannuksiksi lasketaan vain suorat valtion

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kainuun prikaatin ALOKAS- INFO

Kainuun prikaatin ALOKAS- INFO Kainuun prikaatin ALOKAS- INFO Tervetuloa Kainuun prikaatiin! Tämänhetkisten tietojen mukaan aloitat palveluksen Kainuun prikaatissa 6. heinäkuuta. Tämä vihkonen sisältää tärkeimmät tarvitsemasi tiedot

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot