TUUSULAN KUNTA TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 207 TUUSULAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 1

2 SISÄLTÖ Organisaatio 4 Toimintakertomus 5 Tuloslaskelma 8 Rahoituslaskelma 9 Tase 10 Kuntakonserni 12 Konsernitase 13 16

3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2007 Vuosi 2007 jää Tuusulan historiaan synkkänä: marraskuun pimeydessä Jokelan koulukeskuksen ampumavälikohtauksessa sai surmansa yhdeksän ihmistä, joiden joukossa olivat myös koulun rehtori ja terveydenhoitaja. Tapaus kosketti koko kansakuntaa ja kiinnitti kansainvälisenkin median huomion hetkeksi Jokelaan. Jälkihoito saatiin ripeästi käyntiin ja se tulee kestämään vuosia vaatien hyvää yhteistyötä erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kanssa. Kunnan sivistys-, terveys- ja sosiaalitoimen sekä viestinnän viranhaltijat ja työntekijät hoitivat poikkeuksellisen tilanteen suurta vastuuta tuntien. Järvenpään ja Keravan kaupungit yllättivät lähtemällä esittämään valtiolle osakuntaliitosta, jossa Tuusulan Ristinummi-Tuomalasta ja Purolasta liitettäisiin yhteensä noin 15 neliökilometriä alueita näihin kaupunkeihin. Osaliitosalueilla asuu noin 650 tuusulalaista, jotka aktiivisesti vastustavat hanketta. Myös Tuusulan valtuusto yksimielisesti vastustaa osakuntaliitosta. Tuusula ehdotti naapureilleen vaihtoehtona yhteisen osayleiskaavan laatimista raja-alueille ja alueen kehittämistä yhteistyöllä, mutta tämä ei naapureille riittänyt. Valtioneuvoston taholta on alustavasti suhtauduttu nihkeästi Järvenpään ja Keravan esitykseen, mutta aika näyttää ryhdytäänkö Tuusulaa pilkkomaan. Tuusulan tulevaisuuden kannalta merkittävä varuskunta-alueen suunnittelu pääsi kertomusvuonna liikkeelle. Pari vuotta jatkuneiden monivaiheisten neuvottelujen jälkeen kunta ja valtio (Senaatti-kiinteistöt) löysivät yhteisymmärryksen ja solmivat yhteistyösopimuksen alueiden luovutuksesta, kaavoituksen käynnistämisestä ja harjoituskäytöstä vapautuvan alueen kaavoittamisesta. Varuskuntaalueen tulevasta käytöstä käynnistettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Alueen asukaslukutavoitteeksi valtuusto päätti asukasta. Arkkitehtikilpailuun ilmoittautui kaikkiaan 33 tarjokasta, joista kolmannes eri puolilta Eurooppaa. Palkintolautakunta valitsi näistä kuusi, jotka kutsuttiin kilpailuun. Kilpailun tulokset julkaistaan kesäkuussa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain edellyttämä toimeenpanosuunnitelma laadittiin yhteisenä KUUMA-alueella, ja esitettiin valtiolle syyskuun alkuun mennessä. Helsingin seudun 14 kuntaa laativat yhteisen kaupunkiseutusuunnitelman, jossa käsiteltiin erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksiä. Vuonna 2007 Helsingin seutukunnan asukasluku kasvoi 1,1 %. Tuusulan väestönkasvu oli sama kuin edellisenä vuonna: kokonaismuutos oli 537 eli 1,5 %. Tuusulan asukasluku oli vuoden päättyessä Kuntaan muutti henkeä ja kunnasta muutti pois henkeä muuttovoiton ollessa 289 henkeä. Tuusulassa syntyi lapsia 429. Vuonna 2007 Tuusulaan valmistui rakennuksia 438, mikä on edellisvuotta hieman enemmän. Asuntoja sen sijaan valmistui peräti 30 % enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 425. Valmistuneista asunnoista 45 % oli omakotiasuntoja. Omakotitontteja kunta luovutti 60 kappaletta, ja muita asuntorakentamisen tontteja 10 kappaletta. Kaavoitus olisi voinut edetä vauhdikkaamminkin; vain seitsemän asemakaavaa ja asemakaavan muutosta tuli voimaan kertomusvuoden aikana, koska valitukset rasittavat ja viivästyttävät suunnittelua. Kellokosken osayleiskaavaluonnos valmistui kertomusvuoden syksyllä. Elinkeinoelämän suotuisa kehitys jatkui. Se heijastui jo pulana ammattiosaajista jarruttaen toimintojen laajennuksia. Tuusulan työttömyys laski vuoden lopussa 3,1 prosenttiin, mikä oli alhaisin työttömyysaste koko Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Myönteistä kehitystä on tapahtunut erityisesti logistiikan ja kaupan hankkeiden kohdalla. Jusslan alueella vihittiin käyttöön lyhyen ajan sisällä Kauko Group Oy:n ja Nordnet Logistics Oy:n logistiikkakeskukset ja Hyrylässä Meira Nova Oy:n logistiikkakeskus. Itella Oyj:n kanssa tehtiin esisopimus suuren logistiikkakeskuksen sijoittumisesta Kulomäentien asemakaava-alueelle. Sulan Portin liikekiinteistö avautui jouluksi vahvistaen edelleenkin huonekalu- ja autokaupan tarjontaa Hyrylässä. Työn alla ovat neuvottelut päivittäistavarakaupan palvelujen parantamiseksi kaikissa pääkeskuksissa. Mittavat toimenpiteet työpaikkaomavaraisuuden nostamiseksi valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti sataan prosenttiin on käynnistetty. Näistä merkittävimpiä ovat Focus-alueen ja Sulan laajennusalueiden osayleiskaavojen laadinnan käynnistyminen. Näille alueille syntyy tulevaisuudessa tuhansia uusia työpaikkoja. 2

4 Kunnassa on viety tällä vuosikymmenellä läpi mittava uudisrakentamis- ja peruskorjausohjelma, usohjelma, mm. kaikki suuret koulurakennukset on peruskorjattu. Kertomusvuonna valmistui Riihikallion koulun laajennus, Tuuskodon perusparannus, Kellokosken terveysaseman ja sosiaalitoimen tilojen laajennus ja peruskorjaus, Linjamäen koulun peruskorjaus, Vanhankylän koulun vanhan osan korjaus, Anttilan päiväkodin tilat ja Hyrylän päiväkodin peruskorjaus. Kokonaisuudessaan kunnan rakennukset ovat nyt hyvässä kunnossa. Kunnan hallinnossa oli niin ikään useita kehityshankkeita: terveys- ja sosiaalitoimen toimialojen yhdistäminen käynnistettiin, ja samassa yhteydessä varhaiskasvatuspalvelujen on määrä siirtyä sivistystoimen toimialalle. Kuntakehitys-tulosaluetta organisoitiin hieman uudelleen. Tuusulan kunta perusti seudullisen talouspalvelukeskuksen ryhtyen tarjoamaan palveluita ensi vaiheessa Nurmijärven ja Mäntsälän kunnille, ja seudullista ympäristökeskustakin suunniteltiin Tuusulaan. Henkilöstöpolitiikkaan satsattiin erityisesti sekä valmisteltiin henkilöstöstrategia. Kunta teki kertomusvuonna hyvän ja budjetoituakin paremman taloudellisen tuloksen johtuen hyvästä suhdannetilanteesta, laskeneesta työttömyydestä, vilkkaasta tonttikaupasta mutta myös siitä, että toimintamenot kyettiin pitämään kohtuullisina. Veroprosentti oli kolmatta vuotta 18. vain 3,2 %. Verorahoituksen (verot ja valtionosuu- det) kasvu oli 8,4 %, vaikka verotulot kasvoivatkin peräti 9,5 %, eli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin maan kunnissa keskimäärin. Verotulojen määrä oli 121,2 milj. euroa ja valtionosuuksien 17,8 milj. euroa. Toimintakulut olivat 174,5 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 17,8 milj. euroa. Vuosikate nousi hyvälle tasolle ollen 15,2 milj. euroa ja 158 % poistoista, joten tulorahoitus oli tasapainossa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui näin 5,5 milj. euroa. Tase on edelleen vahva omavaraisuusasteen ollessa 83,8 %. Kovasta investointikaudesta huolimatta kunnalla oli vuoden päättyessä vain 10,1 milj. euroa pitkäaikaista korollista velkaa. Lainakanta laski edellisen vuoden 12,8 miljoonasta eurosta 10,7 miljoonaan euroon, ja lainasaamisia oli 3,2 milj. euroa. Tuusulan kunnan korollinen velka on alle 300 euroa asukasta kohden, kun kaikilla maan kunnilla on lainaa keskimäärin 1559 euroa asukasta kohden. Esitän päätöksentekijöille parhaat kiitokset työskentelystä kuntalaisten hyväksi, ja henkilökunnalle kiitokset hyvin tehdystä työstä haasteellisessa ja alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Hannu Joensivu kunnanjohtaja Toimintakulujen kasvu (4,3 %) oli prosenttiyksikköä pienempi kuin kunnissa keskimäärin. Toimintatulot kasvoivat 7,1 %, jolloin toimintakate heikkeni 3

5 ORGANISAATIO VALTUUSTO pj. Tuija Reinikainen TARKASTUSLAUTAKUNTA pj. Pentti Kilpeläinen TILINTARKASTAJAT KUNNANHALLITUS pj. Janne Leivo KUNNANJOHTAJA Hannu Joensivu Sisäinen tarkastus MAATALOUSLAUTAKUNTA pj. Ari Nyman KAAVOITUSLAUTAKUNTA pj. Jaakko Torppa KOULUTUS- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA pj. Sirkku Hanhela KULTTUURILAUTAKUNTA pj. Kim Kiuru LIIKUNTALAUTAKUNTA pj. Mika Mäki-Kuhna NUORISOLAUTAKUNTA pj. Antti Kaikkonen YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA pj. Tia Laine-Ylijoki TEKNINEN LAUTAKUNTA pj. Petri Ahonen TERVEYSLAUTAKUNTA pj.tuula Salminen KESKUSVAALILAUTAKUNTA pj. Risto Sirola SOSIAALILAUTAKUNTA pj. Arto Lindberg SIVISTYS- TOIMI sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola TEKNINEN TOIMI vs. tekninen johtaja Olli Lappalainen TERVEYS- TOIMI johtava lääkäri Riitta Ristolainen SOSIAALI- TOIMI vs. sosiaalitoimenjohtaja Leo Pietarinen Koulupalvelut Kirjasto Kansalaisopisto Kulttuuri ja museo Liikunta Nuoriso Hallinto Mittaus- ja karttapalvelut Kunnallistekniikka Vesihuoltolaitos Tilakeskus Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Ympäristökeskus Hallinto Lääkärit Hoitohenkilöstö Hammashoito Lasten ja nuorten erityispalvelut Talouspalvelut Varhaiskasvatus Vammaispalvelut Vanhusten palvelut Sosiaalityö ja lastensuojelu Hallinto ja kehittäminen KONSERNIPALVELUT HALLINTO va. hallintojohtaja Tuula Hyttinen TALOUS JA RESURSSIT talousjohtaja Riitta Partanen SISÄISET PALVELUT talousjohtaja Riitta Partanen KUNTAKEHITYS kunnanjohtaja Hannu Joensivu Lainopilliset palvelut Hallintopalvelut Keski-Uudenmaan asiamiesja neuvontapalvelut Henkilöstöhallinto Pelastus- ja suojelupalvelut Maaseutuelinkeinopalvelut Talous- ja suunnittelupalvelut Laskenta- ja kirjanpitopalvelut Palkanmaksupalvelut Asuntopalvelut Hankintatoimi Asiakaspalvelut Tietojärjestelmäpalvelut Ruokapalvelut Maankäyttö Kaavoitus Yrityspalvelut 4 Kuntayhtymät, Osakkuusyhtiöt, Tytäryhtiöt

6 TOIMINTAKERTOMUS KUNNAN HALLINTO 2007 Valtuusto Tuusulan kunnanvaltuustoon kuuluu 51 valtuutettua. Valtuuston puheenjohtajat vuoden 2007 lopussa olivat puheenjohtaja Tuija Reinikainen, I varapuheenjohtaja Merja Kuusisto ja II varapuheenjohtaja Lauri Untamo. Kunnanhallitus Tuusulan kunnanhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajat vuoden 2007 lopussa olivat puheenjohtaja Janne Leivo, I varapuheenjohtaja Päivö Kuusisto ja II varapuheenjohtaja Raimo Stenvall. Lautakunnat Vuonna 2007 Tuusulassa toimi 12 lautakuntaa, joiden tehtävänä oli huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Henkilöstö Tuusulan kunnan henkilömäärä vuoden 2007 lopussa oli yhteensä 1792 henkilöä, joista vakinaisia 1317, määräaikaisia 276, sijaisia 188, 11 oppisopimuksella ja 4 työllistettyä. Henkilöstön määrä tuhatta asukasta kohden oli 49,8. Kuntaan perustettiin yhteensä 2 uutta virkaa: osa-aikainen yhteistoimintajohtajan virka ja kehittämispäällikön virka kuntakehitykseen. Lisäksi konsernipalveluissa otettiin käyttöön 5 uutta tehtävää. Kellokosken terveysaseman laajennuksen vuoksi terveystoimeen perustettiin 7 uutta tehtävää. Palvelukeskus Tuuskotoon palkattiin 15 uutta työntekijää saneerauksen valmistuttua syksyllä Sosiaalitoimessa lisättiin myös päivähoidon henkilöstöä lasten määrän kasvun jatkuessa. Jokelan koulun ampumisvälikohtauksen vuoksi sivistystoimessa palkattiin nuorisopalveluihin ministeriön rahoituksella loppuvuodesta 2007 viisi uutta nuorisotyöntekijää. Myös terveystoimessa lisättiin Jokelan jälkihoidon vaatiman lisätyön vuoksi työterveyshuollon henkilöstöä. TOIMINTAKATSAUS 2007 Väestö Väkiluku kasvoi 537 henkilöllä (1,5 %) ja oli vuoden lopussa Väkiluvun muutos oli lievästi edellisvuotta (544 henkeä) matalampi. Työllisyys Tuusulassa oli 558 työtöntä työnhakijaa (v. 2006: 744) ja työttömyysaste oli 3,1 % (v. 2006: 4,1 %). Avoimia työpaikkoja vuodenvaihteessa oli 228 (v. 2006: 146). Suurimmat työnantajat Tuusulan kunnan lisäksi olivat Finnfrost Oy, Kellokosken sairaala, Suomen Lehtiyhtymä Oy, Lemminkäinen Oyj, PaloDEx Group Oy ja Steris Finn-Aqua. Henkilöstö henkilöä Hallinto ja tukipalvelut 141 Tekninen toimi 191 Terveystoimi 339 Kulttuuri ja vapaa-aika 91 Koulutus 511 Muu sosiaalitoimi 192 Päivähoito 327 Nettoinvestoinnit ja vuosikate (1000 ) Nettoinvestoinnit Vuosikate 5

7 TALOUS Kunnan talouden kehitys Kunnan talous oli tasapainossa. Verotulot kasvoivat 9,5 % edellisvuodesta. Toimintakulut kasvoivat 5,0 %. Toimintakulujen kasvu oli hieman edellisvuosia suurempi. Kunnan tavoitteena on säilyttää tasapainoinen talous, joka edellyttää toimintakulujen vuosittaisen kasvun saamista pysyvästi alle viiden prosentin tason. Kunnan rahoitustilanne vuoden 2007 lopussa li edellisvuotta parempi. Korollista velkaa vuoden lopussa oli 10,1 milj. (280 euroa/asukas). Veroprosentti (18 %) oli kertomusvuonna sama kuin edellisenäkin vuonna. Tilikauden tuloksen muodostuminen Kunnan ulkoisten tuottojen, verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) ja muiden rahoitustuottojen yhteismäärä oli kertomusvuonna 169,2 milj.. Kokonaistuottojen määrä nousi 7,1 % edelliseen vuoteen verrattuna verotulojen ja käyttöomaisuuden myyntivoittojen kasvusta johtuen. Kulujen kokonaismäärä oli 174,5 milj., joka oli 28,1 milj. edellisvuotta suurempi. Vuoden 2007 vuosikate oli 15,2 milj., joka oli selvästi suurempi kuin edellisvuotena (11,5 milj. ). Tilikauden ylijämä oli +5,5 milj.. Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää, että tuloslaskelman osoittama tilikauden ylijäämä ,00 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä -tilille. Käyttöomaisuusinvestoinnit Tilikauden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 17,8 milj.. Suurimmat talonrakennuskohteet kertomusvuonna olivat Palvelukeskus Tuuskodon, Kellokosken terveysaseman ja Riihikallion peruskoulun saneeraus ja laajennus, jotka valmistuivat syksyllä Kunnallistekniikan rakentamiseen ja peruskorjaukseen käytettiin noin 5,6 milj.. Toiminnan rahoitus Tilikauden tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 1,3 milj., joka oli selvästi edellisvuotta parempi. Kunnan korollinen lainamäärä pieneni 2,4 milj.. Tase Kunnan taseen loppusumma vuoden 2007 lopussa oli 213 milj.. Tase kasvoi edellisestä vuodesta 5,8 milj.. Käyttöomaisuus kasvoi 8,3 milj. ja saamiset pienenivät 2,5 milj.. Kunnan omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 83,8 % joka oli 1,3 % edellisvuotta parempi. Lainakanta laski vuoden aikana 2,1 milj.. Korollinen lainamäärä asukasta kohden oli vuoden lopussa 280 euroa. Lainat /asukas Koko maa Tuusula

8 Tuloslaskelma 2007/tuotot Muut toimintatuotot 11,4 milj. Tuet ja avustukset 2,2 milj. Rahoitustuotot 0,3 milj. Maksutuotot 9,4 milj. Myyntituotot 6,8 milj. Valtionosuudet 17,8 milj. Verotulot 121,2 milj. Tuloslaskelma 2007/kulut Muut kulut 1,4 milj. Vuokrat 2,4 milj. Avustukset 10,6 milj. Aineet, tarv. ja tavarat 9,3 milj. Poistot 9,6 milj. Henkilöstökulut 71,7 milj. Palvelujen ostot 58,5 milj. Käyttötalouden toimintamenot ,5 milj. Hallinto ja tukipalvelut 16,7 milj. Tekninen toimi 18,9 milj. Kulttuuri ja vapaa-aika 7,5 milj. Koulutus 32,6 milj. Muu terveystoimi 23,5 milj. Lasten päivähoito 19,5 milj. Erikoissairaanhoito 24,0 milj. Muu sosiaalitoimi 23,7 milj. 7

9 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Avustukset Muut kulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 19,5 19,6 Vuosikate / poistot, % 158,2 129,0 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

10 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus -% -85,3-60,8 Pääomamenojen tulorahoitus-% 85,2 58,9 Lainanhoitokate 8,1 5,9 Kassan riittävyys, pv -0,9-0,1 Asukasmäärä

11 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksu ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Valmiit tuotteet / tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset lainasaamiset muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset myyntisaamiset lainasaamiset muut saamiset siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit 4 4 Osakkeet ja osuudet 4 4 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

12 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Ed. tilikausien yli-/ alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 7 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Ostovelat 0 0 Muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen Lainat rah ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 7 15 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 83,1 82,5 Rahoitusvarallisuus, euro /as Suhteellinen velkaantuneisuus -% 19,7 21,7 Lainat, euro /as Lainakanta , 1000 euro Lainasaamiset , 1000 euro Asukasmäärä

13 KUNTAKONSERNI TUUSULAN KUNTA KUNTAYHTYMÄT HUS, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ky Uudenmaan erityispalvelut ky Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun ky Tuusulan seudun vesilaitos ky Uudenmaan päihdehuollon ky TYTÄRYHTIÖT Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy 100 % Tuusulan Kansanopisto Oy 85 % Kiinteistö Oy Haukkamäki 84 % Kellokosken Jäähalli Oy 74 % Kiinteistö Oy Haukkamäenrinne 72 % Kiinteistö Oy Riihikallion lähipalvelukeskus 70 % Kiinteistö Oy Tuusulan Vanha Kunnantalo 67 % Kiinteistö Oy Tuusulan Lahelankankaan toimitalo 62 % As Oy Tuusulan Haukilahdentie 3 61 % TUUSULA-KONSERNI 2007 Tuusulan konsernirakenne Tuusula-konserniin kuului kertomusvuoden lopussa yhteensä 22 tytäryhteisöä ja kuntayhtymää, jotka yhdisteltiin konsernitaseeseen. Kunnalla oli lisäksi merkittävä omistusosuus kuudessa osakkuus- ja yhdessä yhteisyhteisössä. Kunta osti kertomusvuonna kahden osakkuusyhtiön, KOy Mäntyrinteentie 2:n ja KOy Tuusulan vesitorninmäen, koko osakekannan. Kunnan omistus näistä yhtiöistä on tilapäistä, joten niitä ei yhdistelty konsernitaseeseen. Kiinteistö Oy Hyrylän Ostoskeskus 60 % Tuusulan Tenniskeskus Oy 53 % Tuusulan Jäähalli Oy 51 % Tuusulan Tekonurmi Oy 51 % Koy Mäntyrinteentie % Koy Tuusulan Vesitorninmäki 100 % Konsernin toiminta ja talous Konsernitaseen loppusumma oli 260,1 milj., joka oli 3,9 milj. suurempi kuin vuoden 2006 lopussa. Kasvu johtui pääosin emoyhteisön taseen kasvusta. Konsernin oma pääoma kasvoi 5,9 milj.. Lainakanta kasvoi tilivuoden aikana 1,2 milj. ja asukasta kohti laskettu lainamäärä oli vuoden lopussa

14 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

15 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Ostovelat 0-2 Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 71,3 69,8 Rahoitusvarallisuus, / asukas Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Asukasmäärä

16 PL Tuusula (09) Matti Savimaa/Studio Savi Oy

17 TUUSULA PÄHKINÄNKUORESSA ASUKASLUKU : VEROPROSENTTI: 18,00 TYÖTTÖMYYSASTE: 3,1 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄ : 1792 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ: 49,8 /1000 ASUKASTA VUOSIKATE: 15,1 MILJ. VUOSIKATE: 421 /ASUKAS VUOSIKATE/POISTOT: 158 % LAINAKANTA: 10,7 MILJ. LAINAKANTA: 297 /ASUKAS RAHOITUSVARALLISUUS: -595 /ASUKAS INVESTOINTIEN TULORAHOITUS: 85,3 % OMAVARAISUUSASTE: 83,1 % 17

18