IMATRAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMATRAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA 2011-2015"

Transkriptio

1 IMATRAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA

2 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO NYKYTILA TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT ARVOT JA OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT OHJELMAN TAVOITTEET TOIMINTA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI TIEDOTTAMINEN OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA PÄIVITTÄMINEN LÄHTEET LIITTEET

3 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma TIIVISTELMÄ Imatran mielenterveys ja päihdeohjelman tavoitteena on lisätä imatralaisten hyvinvointia vähentämällä mielenterveyden ongelmista ja päihteiden käytöstä aiheutuvaa haittaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelma kohdentuu toimenpiteisiin, joiden avulla: 1) Päihteiden käyttö on vähemmän keskeinen osa imatralaisten arkea kaikissa ikäryhmissä. 2) Erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla monipuolisesti tukea ja apua. 3) Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on helppo hakea ja saada apua varhaisessa vaiheessa. 4) Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saatavan avun jatkuvuus turvataan. Toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu siten, että ensin kuvataan yleisiä, kaikille ikäryhmille suunnattuja toimenpiteitä ja sen jälkeen ikäkaariajattelun mukaisesti eri ikäryhmille kohdennettuja toimenpiteitä. Lopuksi kuvataan yhteenvetona konkreettinen toiminta toimenpiteiden toteuttamiseksi, aikataulu sekä eri toimijoiden vastuu toiminnassa. Ohjelmassa on tietoisesti tehty valintoja, joihin keskitytään ohjelmakaudella Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä tukee ja seuraa ohjelman toteutumista. Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelman taustalla olevat arvot ja lähtökohdat ovat seuraavat: Hyvinvoinnin lisääminen yhdessä toimien. Eri toimijoiden yhteisellä näkemyksellä ja toimintojen kohdistamisella on mahdollista vaikuttaa pakallisesti väestön mielenterveyden ongelmien sekä päihdehaittojen vähentymiseen. Hyvä mielenterveys on väestön ja koko kunnan voimavara. Mielenterveys on enemmän kuin mielenterveys- tai päihdeongelman puuttuminen. Mielenterveyttä edistämällä vahvistetaan hyvinvointia koko kunnassa. Asennoituminen päihteisiin hyvinvoinnin tekijänä. Päihteiden käyttö nähdään keskeisenä terveyttä heikentävänä tekijänä. Asenteisiin vaikuttamalla voidaan vähentää päihteiden käyttöä ja siten lisätä kuntalaisten hyvinvointia. Tuetaan kuntalaisten omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista. Kuntalaiset nähdään keskeisinä toimijoina oman hyvinvointinsa edistämisessä ja ylläpitämisessä. Ohjelman sisältö perustuu imatralaisten mielenterveyden ja päihteiden käytön nykytilanteeseen sekä oletettuihin kehitysnäkymiin. Lisäksi ohjelmassa on huomioitu olemassa olevat kansalliset ja alueelliset linjaukset, ohjelmat ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat. Mielenterveysongelmien esiintyvyyden voidaan olettaa Imatralla olevan samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yleisesti oletetaan, että mielenterveyden ongelmat sinänsä eivät väestön keskuudessa ole lisääntyneet. Sen sijaan hoitomuotojen ja ongelmien tunnistamisen kehittymisen myötä mielenterveyden ongelmiin kohdennettujen palvelujen terve on lisääntynyt myös Imatralla. Alkoholin käyttö näyttäisi olevan yksi merkittävä väestön hyvinvointia heikentävä tekijä kaikissa ikäryhmissä Imatralla. Imatralla on kuitenkin runsaasti resursseja kokonaisvaltaisen mielenterveys- ja päihdeohjelman toteuttamiseen ja siten väestön hyvinvoinnin lisäämiseen. Ohjelman laatimisesta on vastannut Imatran Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida sekä ehkäisevän että korjaavan mielenterveys- ja päihdetyön toteutumista Imatralla. 3

4 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma JOHDANTO Imatran Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä perustettiin 2009 Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä. Monialaisen työryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida sekä ehkäisevän että korjaavan mielenterveys- ja päihdetyön toteutumista Imatralla. Työryhmän ensimmäiseksi tehtäväksi vuonna 2010 sovittiin Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelman tekeminen vuosille sekä toimijoiden aktivoiminen ohjelman mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat keskeisiä väestön hyvinvointia heikentäviä tekijöitä niin kansallisesti kuin myös Imatralla. Eri toimijoiden yhteisellä näkemyksellä ja toimintojen kohdistamisella on mahdollista vaikuttaa pakallisesti väestön mielenterveyden ongelmien sekä päihdehaittojen vähentymiseen. Mielenterveys- ja päihdeohjelmassa nämä yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu. Ohjelmassa on tietoisesti tehty valintoja, joihin keskitytään ohjelmakaudella. Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä tukee ja seuraa ohjelman toteutumista. Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelma perustuu jo olemassa oleviin kansallisiin ja alueellisiin linjauksiin, ohjelmiin ja muihin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, joista keskeisimpiä ovat: Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi v , Vanhuspoliittinen ohjelma, Vammaispoliittinen ohjelma, Lapsen ja nuoren hyvä arki - Lasten ja nuorten seudullinen strategia Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella, Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä Mielenterveys- ja päihdepalveluja ohjaava lainsäädäntö. Mielenterveys- ja päihdeohjelma on työstetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet:, Omaiset mielenterveystyön tukena ry., Imatran mielenterveys ry., A-Kilta, Imatran yrittäjät ry., Nuorisovaltuusto, Imatran Seurakunta, Imatran Kaupunkikeskustat ry ja Poliisi. 4

5 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma NYKYTILA Mielenterveysongelmien esiintyvyyden voidaan olettaa Imatralla olevan samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yleisesti oletetaan, että mielenterveyden ongelmat sinänsä eivät väestön keskuudessa ole lisääntyneet. Sen sijaan hoitomuotojen ja ongelmien tunnistamisen kehittymisen myötä mielenterveyden ongelmiin kohdennettujen palvelujen terve on lisääntynyt myös Imatralla. Keskeisiä mielenterveyden ongelmia väestötasolla ovat masennus sekä erilaiset ahdistushäiriöt. (Imatran hyvinvointikuvaus 2010.) Alkoholin käyttö näyttäisi olevan yksi merkittävä väestön hyvinvointia heikentävä tekijä kaikissa ikäryhmissä Imatralla. Sekä alkoholin myynti kuin myös alkoholista johtuvat haitat ovat suurempia kuin maassa keskimäärin. Imatralaisten nuorten tupakointi on hieman vähentynyt, mutta lukumäärä on valtakunnallisesti verrattuna edelleen korkea. Alkoholin käyttö ja humalajuominen nuorten keskuudessa näyttäisi myös olevan tavallisempaa Imatralla kuin maassa keskimäärin. Hälyttävää on, että huumeiden kokeilu on ennusteiden mukaan lisääntymään päin ja tämä on myös nähtävissä Imatralla. Työikäisten keskuudessa päihteiden käyttö on Imatralla keskimääräistä yleisempää, alkoholiriippuvuuden ollessa yleisin diagnoosi. Samanaikaisesti myös muut alkoholihaitat ovat lisääntyneet. (Imatran hyvinvointikuvaus 2010.) Imatralla on runsaasti resursseja kokonaisvaltaisen mielenterveys- ja päihdeohjelman toteuttamiseen ja siten väestön hyvinvoinnin lisäämiseen (Imatran hyvinvointikuvaus 2010). Liitteessä 1. on kuvattu keskeisimpien toimijoiden toimintoja, jotka osaltaan tukevat tämän ohjelman toteutumista. 3. TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Mielenterveysongelmien esiintyvyys väestössä ei ole lisääntynyt. Samanaikaisesti mielenterveyden ongelmat ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyteen. Mielenterveyden ongelmien tunnistaminen on kehittynyt, jolloin myös palvelujen tarve näyttäisi lisääntyvän. Erityisesti erilaisiin lievempiin mielenterveysongelmiin kohdennettuja tuki- ja hoitomuotoja näyttäisi olevan lisääntyvästi tarve kehittää. Päihdeongelmien kehitystä voidaan jossakin määrin ennustaa. Suomessa alkoholin kulutukseen liittyvät haitat ovat edelleen lisääntymässä kaikissa ikäryhmissä, vaikka alkoholin myynnin kasvu on hidastunut aikaisemmista vuosista. Erityisenä huolenaiheena ovat nyt työelämässä olevien lähivuosina eläkkeelle siirtyvien henkilöiden runsas alkoholin käyttö sekä naisten lisääntyvä alkoholin käyttö. Suomessa väestön terveyteen liittyvä eriarvoisuus on edelleen lisääntynyt. Onkin tarvetta kiinnittää huomiota tuen tarjoamiseen niille väestöryhmille, jotka saattavat jäädä nykyisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi yksihuoltajaperheet, työttömät sekä perheet, joissa vanhemmilla on mielenterveys- tai päihdeongelma. 5

6 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma ARVOT JA OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Hyvinvoinnin lisääminen yhdessä toimien Ohjelman linjauksilla pyritään lisäämään imatralaisten hyvinvointia edistämällä mielenterveyttä tukevia tekijöitä sekä vähentämällä mielenterveyttä vahingoittavia ja päihteiden käyttöä lisääviä tekijöitä. Nämä tekijät eivät ole toisistaan irrallisia, vaan liittyvät usein toisiinsa. Tekijät ovat usein myös sellaisia, että niihin vaikuttamiseksi tarvitaan useiden toimijoiden toimenpiteitä. Tämän ohjelman avulla pyritäänkin suuntaamaan eri toimijoiden toimintaa siten, että imatralaisten hyvinvointia voidaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää. Hyvä mielenterveys voimavarana Hyvä mielenterveys on väestön ja koko kunnan voimavara. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkita ympäristöä sekä sopeutua siihen. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Asennoituminen päihteisiin hyvinvoinnin tekijänä Päihteiden käyttö on keskeinen terveyttä heikentävä tekijä. Päihteiden käyttö heikentää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä vahingoittaa sosiaalisia suhteita ja työelämässä toimimista. Päihteiden käyttöön liittyvät haitat eivät kosketa vain alkoholiriippuvaisia tai päihteiden sekakäyttäjiä ja heidän lähipiiriään. Alkoholin suurkulutus henkilöillä, jotka eivät ole alkoholi- tai päihderiippuvaisia, on keskeinen uhka kaikille hyvinvoinnin alueille. Päihdehaittojen vähentämiseksi huomiota onkin kiinnitettävä jo varhaiseen alkoholin suurkulutukseen. Tällöin päihteisiin liittyvät asenteet ovat keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Tuetaan kuntalaisten omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista Mielenterveyden ongelmien ja päihdehaittojen vähentäminen toteutuu parhaiten jokaisen kuntalaisen oman itsestä huolehtimisen avulla. Ihmisten omaa halua, vastuuta ja kykyä huolehtia hyvinvoinnistaan tulee tukea mahdollisimman paljon. Toiminnan lähtökohtana on tukea imatralaisia perheitä, lapsia ja nuoria, työikäisiä sekä ikääntyviä heidän omissa ympäristöissään. Esimerkiksi nuorten ehkäisevä päihdetyö toteutuu paitsi kotona ja koulussa myös erilaisissa vapaa-ajan toiminnoissa. Vanhempien ja muiden aikuisten vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista korostuu. Aikuiset toimivat roolimalleina, joilta lapset ja nuoret omaksuvat tapoja toimia. 6

7 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma OHJELMAN TAVOITTEET Imatran mielenterveys ja päihdeohjelman tavoitteena on lisätä imatralaisten hyvinvointia vähentämällä mielenterveyden ongelmista ja päihteiden käytöstä aiheutuvaa haittaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelma kohdentuu toimenpiteisiin, joiden avulla: 1. Päihteiden käyttö on vähemmän keskeinen osa imatralaisten arkea kaikissa ikäryhmissä. 2. Erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla monipuolisesti tukea ja apua. 3. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on helppo hakea ja saada apua varhaisessa vaiheessa. 4. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saatavan avun jatkuvuus turvataan. Ohjelmassa nostetaan esiin keskeisiä alueita, joihin ohjelmakaudella tullaan kiinnittämään huomiota sekä toimenpiteet näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi ohjelma tukee eri toimijoita tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan yhteistyön luomisessa. 7

8 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma TOIMINTA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu siten, että ensin kuvataan yleisiä, kaikille ikäryhmille suunnattuja toimenpiteitä ja sen jälkeen ikäkaariajattelun mukaisesti eri ikäryhmille kohdennettuja toimenpiteitä. Lopuksi kuvataan yhteenvetona konkreettinen toiminta toimenpiteiden toteuttamiseksi, aikataulu sekä eri toimijoiden vastuu toiminnassa. Yleiset toimenpiteet Painopiste ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkien toimijoiden toimintaa sisältyen kaikkiin asiakaskontakteihin sekä laajemmin toiminnan suunnitteluun. Avuntarpeen varhainen tunnistaminen. Mielenterveyden ongelmien varhaisen havaitsemisen kehittäminen on edelleen ajankohtaista oikea-aikaisen avun tarjoamisen mahdollistamiseksi. Tähän sisältyy myös mielenterveyttä heikentävien tekijöiden, kuten alkoholin suurkulutuksen, tunnistaminen kaikissa ikäryhmissä. Avunsaantimahdollisuuksista tiedottaminen. Mielenterveyden ja päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien avunsaantimahdollisuuksista tiedotetaan siten, että tieto tavoittaa mahdollisimman laajasti kuntalaiset. Tavoitteena on varmistaa, että avun hakemisen kynnys ei ole liian korkealla ja näin estää ongelmien vaikeutuminen. Järjestöjen toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti. Vertaistukimuotojen saatavuuden varmistaminen. Erilaisissa elämäntilanteissa olevilla henkilöillä on mahdollista saada tukea vertaisiltaan. Tukea kohdennetaan esimerkiksi lapsiperheille; nuorille, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelma ja nuorille, joiden vanhemmilla on mielenterveys- tai päihdeongelma; työikäisille, jotka ovat jämässä pois työelämästä tai eivät ole työelämässä ja yksinäisille ikääntyville. Erityisryhmien palveluja kehittäminen. Huomiota kiinnitetään ryhmiin, joille palveluja ei tähän mennessä ole ollut riittävästi tarjolla. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, joiden kieli- ja kulttuuritausta huomioidaan aikaisempaa paremmin. Kehitysvammaisten erityistarpeet huomioidaan, jotta he saisivat tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vankien ja heidän omaistensa tukimuotoja kehitetään edelleen. Omaisten huomioiminen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden omaisten tilanne ja tuentarve huomioidaan ja heillä on mahdollisuus osallistua hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon. Monipuolisten asumismahdollisuuksien kehittäminen edelleen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille kehitetään edelleen erilaisia asumisen mahdollisuuksia kuten tuettua asumista ja asuntoloita. Toimijoiden välisen yhteistyön hyödyntäminen. Jo olemassa olevia toimijoiden yhteistyöverkostoja ylläpidetään sekä tiivistetään. Lisäksi ohjelmakauden aikana luodaan uusia yhteistyömuotoja ja - verkostoja eri toimijoiden välillä. 8

9 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennetut toimenpiteet Lapsiperheiden mahdolliset tuentarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Perheellä on mahdollisuus saada tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen mahdollisimman varhain, silloin kun ongelmat eivät ole monimutkaistuneet. Tuki tarjotaan ensisijaisesti siellä, missä tarve on havaittu. Toimijoilla on mahdollisuus saada moniammatillista tukea perheen auttamiseen. Tämä mahdollistuu verkostoituvalla työotteella. Nuorille on tarjolla monipuolisia vaihtoehtoja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon. Huomiota tullaan kiinnittämään niihin nuoriin, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivia vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä nuoriin, joilla on riski sairastua mielenterveys- tai pähideongelmiin. Painopisteenä on erilaisten päihteettömien vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjoaminen mahdollisimman laajalle nuorten ikäryhmälle.. Nuorten päihteiden käytön varhaiseen havaitsemiseen kiinnitetään huomiota. Palveluja toteutetaan jalkautumalla nuorten arkiympäristöihin sekä kehittämällä yläkoulunuorisotyötä ja selvittämällä alakoulunuorisotyön aloittamismahdollisuuksia.. Matalan kynnyksen palveluja kehitetään osana oppilashuoltoa opetuspalvelujen, terveys- ja sosiaalitoimen sekä nuorisotyön aktiivisena yhteistyönä. Varhaisen havaitsemisen lisäksi nuorten päihdepalveluja kehitetään. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen tuki ja hoito päihteiden käytön vähentämiseksi sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vanhempien tietoja nuorten päihteiden käyttöön liittyen lisätään. Samalla vanhempien mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön omalla toiminnallaan ja esimerkillään vahvistetaan. Koko perheen tilanne huomioidaan. Aikuisten palveluissa huomioidaan aina perheen lasten tilanne. Lapsille ja nuorille tarkoitetuissa palveluissa huomioidaan vanhempien ja sisarusten tilanne. Näin on mahdollista vähentää ylisukupolven siirtyviä ongelmia. Lapsille on tarjolla tukimuotoja ja vanhempia tuetaan näiden palvelujen käyttämiseen. Työikäisiin kohdennetut toimenpiteet Työttömien hyvinvoinnin tukeminen. Työttömien terveyspalveluita kehitetään selvittämällä työttömien terveystarkastusten toteuttamisen mahdollisuuksia. Onnistuneen eläkkeelle siirtymisen tukeminen. Työelämässä kiinnitetään huomiota eläkkeelle siirtyvien hyvinvointiin ja tarjotaan valmennusta onnistuneen eläkkeelle siirtymisen varmistamiseksi. Vaikeasti päihdeongelmaisten avunsaannin varmistaminen. Vaikeasti päihdeongelmaisten kriisipalveluista tiedotetaan aktiivisesti, jotta avun hakeminen helpottuisi. Vaikeasti päihdeongelmaisille kehitetään erimuotoisia palveluja vastaamaan heidän tarpeitaan aikaisempaa paremmin. 9

10 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma Ikääntyviin kohdennetut toimenpiteet Yksinäisyyden ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Olemassa olevista toimintamahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti, jotta ikääntyvät voivat hyödyntää niitä mahdollisimman hyvin. Osana yksinäisyyttä ehkäiseviä toimenpiteitä on monipuolinen virkistystoiminta, jonka järjestämisessä yhteistyössä eri toimijoiden (omaiset, järjestöt) kanssa on jo saatu hyviä kokemuksia. Tätä toimintaa on tarpeen edelleen kehittää. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen ja koordinoiminen ovat keinoja vähentää ikääntyvien yksinäisyyttä. Yksinäisyyden ehkäisyssä huomiota kiinnitetään myös leskeksi jääneiden tukemiseen. Ikääntyville tarjotaan tukea kotona asumisen tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ikääntyvillä sekä heidän omaisillaan ja läheisillään on mahdollisuus saada ohjausta, opastusta ja neuvontaa kotona asumisen tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ikääntyvät saavat kokonaisvaltaisia palveluja, jotka tarpeen mukaan toteutetaan yhteistyössä eri alueiden asiantuntijoiden kanssa. Ikääntyvien päihteiden käytön varhaiseen havaitsemiseen kiinnitetään huomiota. Päihdeasioiden puheeksi ottaminen on osa eri toimijoiden toimintaa. Omaisten jaksamista tuetaan. Omaiset ovat tärkeä voimavara. Heidän osallistumismahdollisuuksiaan osallistua ikääntyvien arkeen tuetaan sekä huomioidaan omaisten jaksaminen. 10

11 Mielenterveys- ja päihdeohjelman toimenpiteet, toteutus, aikataulu ja toimijat Yleiset toimenpiteet Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Toiminnan kohdistaminen ennaltaehkäisevään työhön Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkien toimijoiden toimintaa Avuntarpeen varhainen tunnistaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen liittyvien toimintamallien toteuttaminen Avunsaantimahdollisuuksista tiedottaminen Mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä järjestöjen ja seurakunnan toiminnasta tiedottaminen Ennaltaehkäisevä työ on sisällytetty toimijoiden toimintasuunnitelmiin konkreettisina toimenpiteinä Toimijat tuottavat kuvauksen ennaltaehkäisevän työn toimenpiteistä Mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön tunnistamiseen on käytössä toimintamallit (esim. Mini-intervetio, hoitoonohjaus työpaikoilla) Toteutumisen arviointi säännöllisesti Mielenterveys- ja päihdepalvelujen wwwsivujen päivitys yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa (POPA-hanke) Päihdepalvelujen uudistuksista tiedottaminen Eri toimijoiden välillä toteutettavan tiedottamisen kehittäminen , Järjestöt, Seurakunta Sosiaali- ja terveystoimi, Nuorisopalvelut, (Työterveyshuolto. työnantajat) 2011 Mielenterveyspalvelut, Nuorisotoimi, Järjestöt Seurakunta Toimijoiden toimintasuunnitelmat sisältävät ennaltaehkäisevän työn Toimintamallien toteutumisen arviointi POPA-hankkeessa tuotetut palvelujen kuvaukset Päihdepalvelujen uudistuksista tiedottaminen Toimijoiden välillä toteutettu tiedottaminen

12 Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Vertaistukimuotojen saatavuuden varmistaminen Monipuolisten vertaistukimuotojen tarjoaminen ja tukimuodoista tiedottaminen Erityisryhmien palvelujen kehittäminen Erityisryhmien (esim. maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten) palvelujen turvaaminen Omaisten huomioiminen Omaisten tuen tarpeen huomioiminen ja osallisuuden varmistaminen Monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Erilaisia asumisen mahdollisuuksia kuten tuettua asumista ja asuntoloita kehitetään edelleen. Toimijat toteuttavat ja kehittävät vertaistukitoimintaa aktiivisesti. Toiminnasta tiedotetaan yhteistyökumppaneille. Selvitetään erityisryhmien palvelujen toteutuminen. Omaisille tiedotetaan tuensaannin mahdollisuuksista Omaisilla on mahdollisuus osallistua hoitoja kuntoutus suunnitelmien tekoon. Kilpailutuksessa kiinnitetään huomiota monipuolisen asumisen mahdollisuuksiin Selvitys asumispalvelujen tilasta ja tarpeista Järjestöt Seurakunta Nuorisopalvelut Sosiaali- ja terveystoimi, Järjestöt, Seurakunta, Sosiaali- ja terveystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Toteutuneet toimintamuodot ja toimintoihin osallistuneiden määrä lisääntyvät Selvitys toteutettu Omaisille suunnattu tiedottaminen Omaisten osallistuminen hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon Kilpailutus kriteerit Selvitys toteutettu Toimijoiden välisen yhteistyön hyödyntäminen Olemassa olevia toimijoiden yhteistyöverkostoja ylläpidetään sekä tiivistetään. Luodaan uusia yhteistyömuotoja ja - verkostoja eri toimijoiden välillä. Säännölliset työryhmän tapaamiset, johon eri toimijat aktiivisesti osallistuvat. Yhteistyömahdollisuuksien avaaminen , Järjestöt, Seurakunta Toteutuneet tapaamiset Uudet yhteistyömuodot

13 Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennetut toimenpiteet Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Lapsiperheiden tuentarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa Perheille tarjotaan aktiivisesti tukea, niissä palveluissa missä tuen tarve on havaittu Toimijat saavat moniammatillista tukea perheen auttamiseksi Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen Verkostoituvan työotteen lisääminen palvelujen välillä Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen , (Järjestöt, Seurakunta) Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Imatran kaupunki Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Nuorille tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon Huomioidaan ne nuoret, jotka eivät ole löytäneet mielekkäitä vapaa-ajan mahdollisuuksia Toiminnan kehittäminen nuorten omista lähtökohdista Vapaamuotoisen toiminnan mahdollistaminen Sivistystoimi, Nuorisopalvelut, Vapaa-ajan mahdollisuuksien toteutuminen Yläkoulunuorisotyön vakiinnuttaminen ja alakoulunuorisotyön mahdollisuuksien selvittäminen Rippikouluissa toteutettavan työn edelleen kehittäminen Seurakunta Päihteettömien vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjoaminen Harrastemahdollisuuksien esittely Päihteettömät tapahtumat sekä päihteettömän ilta- ja yötoiminnan selvittäminen Sivistystoimi,, Seurakunta, Vapaaehtoiset Vapaa-ajan mahdollisuuksien toteutuminen Nuorten oman toiminnan aktivoiminen

14 Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Nuorten päihteiden käytön varhaiseen havaitsemiseen kiinnitetään huomiota Palveluiden toteuttaminen nuorten arkiympäristöissä Nuorten päihteiden käytön varhaisen tunnistamisen toimintatapojen kehittäminen Nuorten matalan kynnyksen päihdepalveluja kehitetään. Vanhemmille tiedotetaan aktiivisesti nuorten päihteiden käyttöön liittyvistä asioista Tiedotus nuorten päihteiden käytöstä ja vanhempien toiminnan mahdollisuuksista Etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen Vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen (esim KETJU-työryhmä) Nuorten päihteiden käytön puheeksi ottoon kehitetään yhteinen toimintamalli, jota laajennetaan tarpeen mukaan Nuorten avohoidon päihdepalvelujen resursointi ja kehittäminen Erilaisten tiedotusmahdollisuuksien selvittäminen Olemassa olevien toimintamuotojen vahvistaminen Sivistystoimi,, Seurakunta Järjestöt Sosiaali- ja terveystoimi, 2011 Mielenterveys-palvelut, 2011 Mielenterveys-palvelut, Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi,, Seurakunta Järjestöt Etsivän nuorisotyön toteutuminen Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Vapaaehtoisten osallistuminen toimintaan Toimintamalli otettu käyttöön Uusien toimintamuotojen käynnistäminen Toteutunut tiedotus, Päihteiden käytön seuranta

15 Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Koko perheen tilanne huomioidaan eri palveluissa Aikuisten palveluissa huomioidaan perheen lasten tilanne Lasten palveluissa huomioidaan sisarusten ja vanhempien tilanne Lapsille on tarjolla monipuolisia tukimuotoja Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen 2011 Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Imatran kaupunki Toimintamalli otettu käyttöön Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta

16 Työikäisiin kohdennetut toimenpiteet Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Työttömien hyvinvoinnin tukeminen Työttömien terveyspalveluita kehitetään Onnistuneen eläkkeelle siirtymisen tukeminen Työelämässä kiinnitetään huomiota eläkkeelle siirtyvien hyvinvointiin Selvitetään työttömien terveystarkastusten toteuttamisen mahdollisuuksia Selvitetään mahdollisuuksia eläkkeelle siirtyville tarjottavasta valmennuksesta 2011 Terveystoimi, Imatran kaupunki Toiminta käynnistetty Selvitys toteutettu Vaikeasti päihdeongelmaisten avunsaannin varmistaminen Vaikeasti päihdeongelmaisten kriisipalveluista tiedotetaan aktiivisesti Vaikeasti päihdeongelmaisille kehitetään tarvetta vastaavia palveluja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen wwwsivujen päivitys yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa (POPA-hanke) Päihdehoidon palvelujen kehittämistyön jatkaminen (mm. intensiivinen avohoito) 2011 Mielenterveys-palvelut, Mielenterveyspalvelut (Sivistystoimi, Sosiaalija terveystoimi), POPA-hankkeessa tuotetut palvelujen kuvaukset Uudet toimintamuodot

17 Ikääntyviin kohdennetut toimenpiteet Yksinäisyyden ehkäisy Olemassa olevista toimintamahdollisuuksista tiedottaminen aktiivisesti Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Monipuolisen virkistystoiminnan järjestäminen Vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen Tuen tarjoaminen leskeksi jääneille Kotona asumisen ja hyvinvoinnin tukeminen Ohjauksen, opastuksen ja neuvonnan tarjoaminen Viihtyisään ympäristöön huomion kiinnittäminen Päihteiden käytön varhainen havaitseminen Ikääntyvien päihteiden käyttö otetaan puheeksi Omaisten jaksamisen tukeminen Omaisten jaksaminen huomioidaan ja heille tarjotaan tukea Ajantasainen tieto erilaisista ryhmätoiminnoista, järjestöistä ja ystäväpalvelun toiminnasta on satavilla helposti yhdestä pisteestä Ryhmäkodeissa järjestetään virkistystoiminta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Selvitetään mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan koordinointiin Yhteydenotot kaikkiin leskeksi jääneisiin seurakunnan jäseniin Ikääntyvien sekä heidän omaistensa ja läheistensä neuvonta, Palvelutarpeen kartoitukset, Yleisöluennot hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista Kukkurilan pihaprojekti - Esteetön pääsy viheralueille Toimintamalli ikääntyvien päihteiden käytön puheeksi otosta ja ohjauksesta päivitetään Ikääntyvistä huolehtivien omaisten tukemisen toimintamalli - tarpeen selvittäminen IsoApu,, Seurakunta Vanhuspalvelut, Imatran kaupunki, Seurakunta Mielenterveyspalvelut,, Tieto saatavilla yhdestä pisteestä Toteutuneet toimintamuodot Selvitys toteutettu Seurakunta Seurakunta Yhteydenotot, Ryhmien toteutuminen IsoApu, Toteutuneet toimintamuodot Vanhuspalvelut, Imatran kaupunki 2011 Mielenterveyspalvelut, Sosiaali- ja terveyspalvelut Projektin toteutus suunnitelman mukaisesti Toimintamalli otettu käyttöön Selvitys toteutettu

18 7. TIEDOTTAMINEN Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelmasta ja sen toteutumisesta tiedotetaan koko ohjelman ajan Sisäinen tiedottaminen: Jokainen toimija vastaa ohjelmasta tiedottamisesta ja tiedottamisen ylläpidosta organisaatiossaan ja ympäristössään. Tiedottamista varten tuotetaan tarvittavaa materiaalia (Power Point-esitys) Ulkoinen tiedottaminen: Ohjelma on luettavissa Imatran kaupungin www-sivuilla. Lisäksi toimijat voivat julkaista sen omilla www-sivuillaan. Ohjelman painettu versio on löydettävissä kirjastosta. Ohjelmasta tehdään lehdistötiedote sen valmistuttua sekä tarvittaessa muutoin ohjelmakauden aikana. 8. OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA PÄIVITTÄMINEN Mielenterveys- ja päihdeohjelman toteutumisen seurannasta vastaa Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä. Ohjelman tavoitteiden ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavasti: Tavoite 1. Päihteiden käyttö on vähemmän keskeinen osa imatralaisten arkea kaikissa ikäryhmissä. 2. Erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla monipuolisesti tukea ja apua. 3. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on helppo hakea ja saada apua varhaisessa vaiheessa. 4. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saatavan avun jatkuvuus turvataan Mittarit/Seuranta Imatran hyvinvointikuvaus ja vuosittain tehtävä selvitys imatralaisten hyvinvoinnista, päihteiden käyttöön liittyvien indikaattoreiden seuranta: Päihteiden käytön vähentyminen Päihdehaittojen vähentyminen Päihteettömät tapahtumat Palvelujen kattavuus ja saatavuus Palvelujen käyttäjien palaute Perusterveydenhuollon mielenterveysperustaiset käynnit ovat suhteessa mielenterveyden ongelmien esiintymiseen Psykiatrinen pakkohoito ja -toimet ovat edelleen alle maan keskitason Palvelujen käyttäjien palaute Palvelujen porrasteisuus ja selkeät toimintamallit Palvelujen käyttäjien palaute Lisäksi sovittujen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan toimenpiteiden yhteydessä kuvattujen mittareiden ja seurantaindikaattoreiden avulla Tämän ohjelman seurannan lisäksi vähintään kerran valtuustokaudessa tehtävä Imatran hyvinvointikuvaus antaa tietoa imatralaisten hyvinvoinnista. Mielenterveys- ja päihdeohjelma päivitetään viiden vuoden kuluttua vuonna 2015.

19 LÄHTEET Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia (http://www.eksote.fi/kiinteasivu.asp?kiinteasivuid=643&nakymaid=8) Imatran hyvinvointikuvaus (2011).. (http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/ pdf) Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi v (2010).. (http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/ PDF) Lapsen ja nuoren hyvä arki - Lasten ja nuorten seudullinen strategia Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella. (2009). Sosiaali- ja terveysministeriö. (2009). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Vanhuspoliittinen ohjelma - Onnistunut ikääntyminen Imatralla - ikääntyneiden palvelut vuoteen (http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/ pdf) Vammaispoliittinen ohjelma.. (Ohjelmaa päivitetään) 19

20 LIITTEET LIITE 1. Toimijoiden kuvaukset Omaiset mielenterveystyön tukena ry. Yhdistyksen tarkoituksena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujien läheisiä ja omaisia sekä tehdä ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä Etelä-Karjalassa. Yhdistyksessä toimiminen on vapaaehtoista ja sitoutumatonta mielenterveystyötä. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat: edunvalvonta omaisten ja läheisten tukiryhmät koulutus- ja tiedotustoiminta yhteistyö eri mielenterveystyötä tekeviin tahoihin yhteistyö oppilaitosten kanssa virkistystoiminta; matkat ja kulttuuritapahtumat Imatran mielenterveys ry. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea mielenterveyskuntoutujia, heidän omaisiaan ja läheisiään sekä toimia mielenterveystyön edistämiseksi ja psykiatrisen avohoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi. Toimintaperiaatteet ja tavoitteet Mielenterveyskuntoutujien palveluiden parantaminen ja monipuolistaminen Mielenterveystyön edistäminen Asenteisiin vaikuttaminen Mielenterveyskuntoutujien aktivointi mukaan toimintaan Tiivis yhteistyö Imatran kaupungin mielenterveyspalveluiden kanssa Klubitalon (www.imatra.fi/klubitalo) siirtymätyöohjelman tukeminen (yhteisprojekti vuodesta 1997) ja sosiaalisen kuntoutuksen järjestäminen/ monipuolinen ryhmätoiminta Palveluja myös virka-ajan ulkopuolella Matalan kynnyksen kohtaamispaikka Imago, asenteisiin vaikuttaminen Mahdollisuus vapaaehtoistoimintaan Uusia työllistymisen mahdollisuuksia Klubitalon siirtymätyöohjelman kautta Imatran A-Kilta A-killat ovat päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä sekä muiden asiasta kiinnostuneiden ihmisten perustamia vapaaehtoisuuteen, omatoimisuuteen sekä vertaistukeen pohjautuvia rekisteröityjä yhdistyksiä. Imatran A-killan päiväkeskukseen voi viettää päihteetöntä aikaa. Osallistujilla on mahdollisuus mm. biljardia, tehdä puutöitä, kuntoilla tai vain olla päihteettömässä ympäristössä. A- Kilta tarjoaa mahdollisuuden edulliseen ruokailuun, pyykinpesuun, saunomiseen ja moneen muuhun toimintaan. 20

21 Imatran yrittäjät ry Imatran Yrittäjät ry toimii paikallisella tasolla jäsenyritystensä edunvalvojana, puolestapuhujana, kannustajana ja yhteishengen luojana. Laajemmassa mittakaavassa koko yrittäjäkunnan edunvalvonnasta huolehtii kattojärjestömme Suomen Yrittäjät ry ja aluejärjestömme Etelä-Karjalan Yrittäjät ry. Imatran Yrittäjät ylläpitää ja kehittää suhteita ympäröivään yhteiskuntaan, kaupunkiin, suuryhtiöihin sekä muihin yhdistyksiin ja tarjoaa kontaktipintoja myös uusille yhdistyksille ja yhteisöille. Koulutustoiminnan pääpaino on Suomen Yrittäjien, Etelä-Karjalan Yrittäjien ja erityisesti Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n tarjoamassa koulutuksessa ja muissa palveluissa sekä yhä enemmän seutukunnallisessa edunvalvonnassa ja koulutuksessa. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on lisätä Imatran talousalueen yritysten yhteistoimintaa. Sääntömääräisten kokousten lisäksi Imatran Yrittäjät ry järjestää näissä puitteissa jäsenilleen myös muita tapaamisia, yrittäjäkontakteja ja virkistystoimintaa. Yhdistyksen jäsenlehti Muurahainen ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Siihen on koottu ajankohtaisia jäsenyrityksiä kiinnostavia asioita ja tapahtumia. Imatran Kaupunkikeskustat ry / Imitsi Imatran Kaupunkikeskustat ry:n tehtävänä on edistää Imatran keskustojen elävyyttä ja viihtyisyyttä, parantaa kaupallisia toimintamahdollisuuksia keskustoissa, sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa. Yhdistys toimii aktiivisesti yhteistyössä eri osapuolten; yrittäjien, kiinteistön omistajien, Imatran kaupungin ja sen asukkaiden kanssa. Tämä yhteistyö mahdollistaa viihtyisän ja runsas tapahtumaisen kaupunkielämän keskustoissa. Nuorisovaltuusto Imatran nuorisovaltuusto on sivistyslautakunnan alaisuudessa toimiva, kaupungin oppilaitosten oppilaista vaaleilla valittava elin. Nuorisovaltuuston tehtävänä on edustaa imatralaisia nuoria pitämällä yllä keskustelua nuorten asioista, järjestämällä tilaisuuksia ja tapahtumia ja antamalla lausuntoja nuoria koskevissa asioissa ja mahdollisuuksien mukaan edistää nuorten viihtyvyyttä Imatralla. Imatran Seurakunta Vuonna 1949 perustettu Imatran seurakunta muodostettiin Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon seurakunnan alueista. Ylintä päätösvaltaa Imatran seurakunnassa käyttää seurakunnan jäsenistä seurakuntavaaleilla valittu kirkkovaltuusto. Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää alueellaan huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta, hautaan siunaamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, sielunhoidosta, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta sekä diakoniasta ja lähetystyöstä. Imatran seurakunnassa toimii viranhaltijoiden ja muiden työntekijöiden lisäksi vapaaehtoisia, jotka osallistuvat seurakunnan hengelliseen palvelutehtävään. 21

22 Imatran kaupungin strategia v Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi Imatran kaupungin strategian vuosiksi kokouksessaan Imatran kaupungin toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra on elinvoimainen, viihtyisä ja laadukas kaupunki, jossa asukkaan on hyvä elää, vierailijan viipyä ja yrittäjän sekä elinkeinoelämän menestyä naapurien ja ympäristön kanssa sopusoinnussa. Imatra 2020 visio - Yrittämisen ja luovuuden rajakaupunki Rajakaupunki Imatra on kansainvälinen teollisuus- ja matkailukaupunki. Monimuotoinen elinkeinoelämä luo uusia työpaikkoja uutta luovan tutkimuksen, koulutuksen ja uudenlaisen luovan yrittämisen avulla. Matkailu ja muut palveluelinkeinot ovat kasvaneet merkittäviksi elinkeinoiksi. Seudun keskuskaupunkina kaupungin järjestämät palvelut asukkaille ja vierailijoille ovat laadukkaita ja kilpailukykyisiä. Kaupungin maine ja ilmapiiri viestivät yrittämistä, kulttuuria ja ympäristön huomioon ottavaa kaupungin kehittämistä. Imatralla asutaan kaupunkimaisesti ja yhteisvastuullisesti luonnon keskellä turvallisesti ja viihtyisästi. Strategiassa luetellaan kuusi avaintavoitetta 1. Toimintaedellytysten luominen vireälle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille 2. Laadukkaat kuntapalvelut järjestetään asukkaille taloudellisesti ja tehokkaasti asukasmäärään ja väestörakenteeseen mitoittaen 3. Myönteinen Imatra-kuva 4. Taloudellinen, ekologinen sekä asukas- ja elinkeinolähtöinen maankäyttö 5. Ympäristöä vaaliva ja energiaa säästävä toimintatapa osaksi kaupunkikonsernin toimintaa 6. Vahvistetaan maakunnallista ja seudullista edunvalvontaa ja yhteistyötä 22

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

ITU-hanke Vaatimusmäärittely

ITU-hanke Vaatimusmäärittely ITU-hanke Vaatimusmäärittely Tarja Siira, Risto Kalliorinne, Päivi Vuokila-Oikkonen ja Anne Määttä 12/19/2016 ITU-hankkeen vaatimusmäärittely 1. Yleiskuvaus: kehitettävä alue ja kohderyhmän lähtötilanne

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Salossa

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Salossa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Salossa Kuntalaiskysely strategiatyön tueksi Heli Hätönen Esa Nordling 04.06.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 6.6.2016 Johtaja Taru Kuosmanen 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 Kaupunginvaltuusto PORMESTARI

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa (08/2010) Asian

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot