IMATRAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMATRAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA 2011-2015"

Transkriptio

1 IMATRAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA

2 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO NYKYTILA TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT ARVOT JA OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT OHJELMAN TAVOITTEET TOIMINTA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI TIEDOTTAMINEN OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA PÄIVITTÄMINEN LÄHTEET LIITTEET

3 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma TIIVISTELMÄ Imatran mielenterveys ja päihdeohjelman tavoitteena on lisätä imatralaisten hyvinvointia vähentämällä mielenterveyden ongelmista ja päihteiden käytöstä aiheutuvaa haittaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelma kohdentuu toimenpiteisiin, joiden avulla: 1) Päihteiden käyttö on vähemmän keskeinen osa imatralaisten arkea kaikissa ikäryhmissä. 2) Erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla monipuolisesti tukea ja apua. 3) Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on helppo hakea ja saada apua varhaisessa vaiheessa. 4) Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saatavan avun jatkuvuus turvataan. Toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu siten, että ensin kuvataan yleisiä, kaikille ikäryhmille suunnattuja toimenpiteitä ja sen jälkeen ikäkaariajattelun mukaisesti eri ikäryhmille kohdennettuja toimenpiteitä. Lopuksi kuvataan yhteenvetona konkreettinen toiminta toimenpiteiden toteuttamiseksi, aikataulu sekä eri toimijoiden vastuu toiminnassa. Ohjelmassa on tietoisesti tehty valintoja, joihin keskitytään ohjelmakaudella Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä tukee ja seuraa ohjelman toteutumista. Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelman taustalla olevat arvot ja lähtökohdat ovat seuraavat: Hyvinvoinnin lisääminen yhdessä toimien. Eri toimijoiden yhteisellä näkemyksellä ja toimintojen kohdistamisella on mahdollista vaikuttaa pakallisesti väestön mielenterveyden ongelmien sekä päihdehaittojen vähentymiseen. Hyvä mielenterveys on väestön ja koko kunnan voimavara. Mielenterveys on enemmän kuin mielenterveys- tai päihdeongelman puuttuminen. Mielenterveyttä edistämällä vahvistetaan hyvinvointia koko kunnassa. Asennoituminen päihteisiin hyvinvoinnin tekijänä. Päihteiden käyttö nähdään keskeisenä terveyttä heikentävänä tekijänä. Asenteisiin vaikuttamalla voidaan vähentää päihteiden käyttöä ja siten lisätä kuntalaisten hyvinvointia. Tuetaan kuntalaisten omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista. Kuntalaiset nähdään keskeisinä toimijoina oman hyvinvointinsa edistämisessä ja ylläpitämisessä. Ohjelman sisältö perustuu imatralaisten mielenterveyden ja päihteiden käytön nykytilanteeseen sekä oletettuihin kehitysnäkymiin. Lisäksi ohjelmassa on huomioitu olemassa olevat kansalliset ja alueelliset linjaukset, ohjelmat ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat. Mielenterveysongelmien esiintyvyyden voidaan olettaa Imatralla olevan samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yleisesti oletetaan, että mielenterveyden ongelmat sinänsä eivät väestön keskuudessa ole lisääntyneet. Sen sijaan hoitomuotojen ja ongelmien tunnistamisen kehittymisen myötä mielenterveyden ongelmiin kohdennettujen palvelujen terve on lisääntynyt myös Imatralla. Alkoholin käyttö näyttäisi olevan yksi merkittävä väestön hyvinvointia heikentävä tekijä kaikissa ikäryhmissä Imatralla. Imatralla on kuitenkin runsaasti resursseja kokonaisvaltaisen mielenterveys- ja päihdeohjelman toteuttamiseen ja siten väestön hyvinvoinnin lisäämiseen. Ohjelman laatimisesta on vastannut Imatran Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida sekä ehkäisevän että korjaavan mielenterveys- ja päihdetyön toteutumista Imatralla. 3

4 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma JOHDANTO Imatran Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä perustettiin 2009 Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä. Monialaisen työryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida sekä ehkäisevän että korjaavan mielenterveys- ja päihdetyön toteutumista Imatralla. Työryhmän ensimmäiseksi tehtäväksi vuonna 2010 sovittiin Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelman tekeminen vuosille sekä toimijoiden aktivoiminen ohjelman mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat keskeisiä väestön hyvinvointia heikentäviä tekijöitä niin kansallisesti kuin myös Imatralla. Eri toimijoiden yhteisellä näkemyksellä ja toimintojen kohdistamisella on mahdollista vaikuttaa pakallisesti väestön mielenterveyden ongelmien sekä päihdehaittojen vähentymiseen. Mielenterveys- ja päihdeohjelmassa nämä yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu. Ohjelmassa on tietoisesti tehty valintoja, joihin keskitytään ohjelmakaudella. Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä tukee ja seuraa ohjelman toteutumista. Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelma perustuu jo olemassa oleviin kansallisiin ja alueellisiin linjauksiin, ohjelmiin ja muihin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, joista keskeisimpiä ovat: Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi v , Vanhuspoliittinen ohjelma, Vammaispoliittinen ohjelma, Lapsen ja nuoren hyvä arki - Lasten ja nuorten seudullinen strategia Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella, Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä Mielenterveys- ja päihdepalveluja ohjaava lainsäädäntö. Mielenterveys- ja päihdeohjelma on työstetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet:, Omaiset mielenterveystyön tukena ry., Imatran mielenterveys ry., A-Kilta, Imatran yrittäjät ry., Nuorisovaltuusto, Imatran Seurakunta, Imatran Kaupunkikeskustat ry ja Poliisi. 4

5 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma NYKYTILA Mielenterveysongelmien esiintyvyyden voidaan olettaa Imatralla olevan samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yleisesti oletetaan, että mielenterveyden ongelmat sinänsä eivät väestön keskuudessa ole lisääntyneet. Sen sijaan hoitomuotojen ja ongelmien tunnistamisen kehittymisen myötä mielenterveyden ongelmiin kohdennettujen palvelujen terve on lisääntynyt myös Imatralla. Keskeisiä mielenterveyden ongelmia väestötasolla ovat masennus sekä erilaiset ahdistushäiriöt. (Imatran hyvinvointikuvaus 2010.) Alkoholin käyttö näyttäisi olevan yksi merkittävä väestön hyvinvointia heikentävä tekijä kaikissa ikäryhmissä Imatralla. Sekä alkoholin myynti kuin myös alkoholista johtuvat haitat ovat suurempia kuin maassa keskimäärin. Imatralaisten nuorten tupakointi on hieman vähentynyt, mutta lukumäärä on valtakunnallisesti verrattuna edelleen korkea. Alkoholin käyttö ja humalajuominen nuorten keskuudessa näyttäisi myös olevan tavallisempaa Imatralla kuin maassa keskimäärin. Hälyttävää on, että huumeiden kokeilu on ennusteiden mukaan lisääntymään päin ja tämä on myös nähtävissä Imatralla. Työikäisten keskuudessa päihteiden käyttö on Imatralla keskimääräistä yleisempää, alkoholiriippuvuuden ollessa yleisin diagnoosi. Samanaikaisesti myös muut alkoholihaitat ovat lisääntyneet. (Imatran hyvinvointikuvaus 2010.) Imatralla on runsaasti resursseja kokonaisvaltaisen mielenterveys- ja päihdeohjelman toteuttamiseen ja siten väestön hyvinvoinnin lisäämiseen (Imatran hyvinvointikuvaus 2010). Liitteessä 1. on kuvattu keskeisimpien toimijoiden toimintoja, jotka osaltaan tukevat tämän ohjelman toteutumista. 3. TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Mielenterveysongelmien esiintyvyys väestössä ei ole lisääntynyt. Samanaikaisesti mielenterveyden ongelmat ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyteen. Mielenterveyden ongelmien tunnistaminen on kehittynyt, jolloin myös palvelujen tarve näyttäisi lisääntyvän. Erityisesti erilaisiin lievempiin mielenterveysongelmiin kohdennettuja tuki- ja hoitomuotoja näyttäisi olevan lisääntyvästi tarve kehittää. Päihdeongelmien kehitystä voidaan jossakin määrin ennustaa. Suomessa alkoholin kulutukseen liittyvät haitat ovat edelleen lisääntymässä kaikissa ikäryhmissä, vaikka alkoholin myynnin kasvu on hidastunut aikaisemmista vuosista. Erityisenä huolenaiheena ovat nyt työelämässä olevien lähivuosina eläkkeelle siirtyvien henkilöiden runsas alkoholin käyttö sekä naisten lisääntyvä alkoholin käyttö. Suomessa väestön terveyteen liittyvä eriarvoisuus on edelleen lisääntynyt. Onkin tarvetta kiinnittää huomiota tuen tarjoamiseen niille väestöryhmille, jotka saattavat jäädä nykyisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi yksihuoltajaperheet, työttömät sekä perheet, joissa vanhemmilla on mielenterveys- tai päihdeongelma. 5

6 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma ARVOT JA OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Hyvinvoinnin lisääminen yhdessä toimien Ohjelman linjauksilla pyritään lisäämään imatralaisten hyvinvointia edistämällä mielenterveyttä tukevia tekijöitä sekä vähentämällä mielenterveyttä vahingoittavia ja päihteiden käyttöä lisääviä tekijöitä. Nämä tekijät eivät ole toisistaan irrallisia, vaan liittyvät usein toisiinsa. Tekijät ovat usein myös sellaisia, että niihin vaikuttamiseksi tarvitaan useiden toimijoiden toimenpiteitä. Tämän ohjelman avulla pyritäänkin suuntaamaan eri toimijoiden toimintaa siten, että imatralaisten hyvinvointia voidaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää. Hyvä mielenterveys voimavarana Hyvä mielenterveys on väestön ja koko kunnan voimavara. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkita ympäristöä sekä sopeutua siihen. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Asennoituminen päihteisiin hyvinvoinnin tekijänä Päihteiden käyttö on keskeinen terveyttä heikentävä tekijä. Päihteiden käyttö heikentää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä vahingoittaa sosiaalisia suhteita ja työelämässä toimimista. Päihteiden käyttöön liittyvät haitat eivät kosketa vain alkoholiriippuvaisia tai päihteiden sekakäyttäjiä ja heidän lähipiiriään. Alkoholin suurkulutus henkilöillä, jotka eivät ole alkoholi- tai päihderiippuvaisia, on keskeinen uhka kaikille hyvinvoinnin alueille. Päihdehaittojen vähentämiseksi huomiota onkin kiinnitettävä jo varhaiseen alkoholin suurkulutukseen. Tällöin päihteisiin liittyvät asenteet ovat keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Tuetaan kuntalaisten omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista Mielenterveyden ongelmien ja päihdehaittojen vähentäminen toteutuu parhaiten jokaisen kuntalaisen oman itsestä huolehtimisen avulla. Ihmisten omaa halua, vastuuta ja kykyä huolehtia hyvinvoinnistaan tulee tukea mahdollisimman paljon. Toiminnan lähtökohtana on tukea imatralaisia perheitä, lapsia ja nuoria, työikäisiä sekä ikääntyviä heidän omissa ympäristöissään. Esimerkiksi nuorten ehkäisevä päihdetyö toteutuu paitsi kotona ja koulussa myös erilaisissa vapaa-ajan toiminnoissa. Vanhempien ja muiden aikuisten vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista korostuu. Aikuiset toimivat roolimalleina, joilta lapset ja nuoret omaksuvat tapoja toimia. 6

7 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma OHJELMAN TAVOITTEET Imatran mielenterveys ja päihdeohjelman tavoitteena on lisätä imatralaisten hyvinvointia vähentämällä mielenterveyden ongelmista ja päihteiden käytöstä aiheutuvaa haittaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelma kohdentuu toimenpiteisiin, joiden avulla: 1. Päihteiden käyttö on vähemmän keskeinen osa imatralaisten arkea kaikissa ikäryhmissä. 2. Erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla monipuolisesti tukea ja apua. 3. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on helppo hakea ja saada apua varhaisessa vaiheessa. 4. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saatavan avun jatkuvuus turvataan. Ohjelmassa nostetaan esiin keskeisiä alueita, joihin ohjelmakaudella tullaan kiinnittämään huomiota sekä toimenpiteet näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi ohjelma tukee eri toimijoita tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan yhteistyön luomisessa. 7

8 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma TOIMINTA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu siten, että ensin kuvataan yleisiä, kaikille ikäryhmille suunnattuja toimenpiteitä ja sen jälkeen ikäkaariajattelun mukaisesti eri ikäryhmille kohdennettuja toimenpiteitä. Lopuksi kuvataan yhteenvetona konkreettinen toiminta toimenpiteiden toteuttamiseksi, aikataulu sekä eri toimijoiden vastuu toiminnassa. Yleiset toimenpiteet Painopiste ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkien toimijoiden toimintaa sisältyen kaikkiin asiakaskontakteihin sekä laajemmin toiminnan suunnitteluun. Avuntarpeen varhainen tunnistaminen. Mielenterveyden ongelmien varhaisen havaitsemisen kehittäminen on edelleen ajankohtaista oikea-aikaisen avun tarjoamisen mahdollistamiseksi. Tähän sisältyy myös mielenterveyttä heikentävien tekijöiden, kuten alkoholin suurkulutuksen, tunnistaminen kaikissa ikäryhmissä. Avunsaantimahdollisuuksista tiedottaminen. Mielenterveyden ja päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien avunsaantimahdollisuuksista tiedotetaan siten, että tieto tavoittaa mahdollisimman laajasti kuntalaiset. Tavoitteena on varmistaa, että avun hakemisen kynnys ei ole liian korkealla ja näin estää ongelmien vaikeutuminen. Järjestöjen toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti. Vertaistukimuotojen saatavuuden varmistaminen. Erilaisissa elämäntilanteissa olevilla henkilöillä on mahdollista saada tukea vertaisiltaan. Tukea kohdennetaan esimerkiksi lapsiperheille; nuorille, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelma ja nuorille, joiden vanhemmilla on mielenterveys- tai päihdeongelma; työikäisille, jotka ovat jämässä pois työelämästä tai eivät ole työelämässä ja yksinäisille ikääntyville. Erityisryhmien palveluja kehittäminen. Huomiota kiinnitetään ryhmiin, joille palveluja ei tähän mennessä ole ollut riittävästi tarjolla. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, joiden kieli- ja kulttuuritausta huomioidaan aikaisempaa paremmin. Kehitysvammaisten erityistarpeet huomioidaan, jotta he saisivat tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vankien ja heidän omaistensa tukimuotoja kehitetään edelleen. Omaisten huomioiminen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden omaisten tilanne ja tuentarve huomioidaan ja heillä on mahdollisuus osallistua hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon. Monipuolisten asumismahdollisuuksien kehittäminen edelleen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille kehitetään edelleen erilaisia asumisen mahdollisuuksia kuten tuettua asumista ja asuntoloita. Toimijoiden välisen yhteistyön hyödyntäminen. Jo olemassa olevia toimijoiden yhteistyöverkostoja ylläpidetään sekä tiivistetään. Lisäksi ohjelmakauden aikana luodaan uusia yhteistyömuotoja ja - verkostoja eri toimijoiden välillä. 8

9 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennetut toimenpiteet Lapsiperheiden mahdolliset tuentarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Perheellä on mahdollisuus saada tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen mahdollisimman varhain, silloin kun ongelmat eivät ole monimutkaistuneet. Tuki tarjotaan ensisijaisesti siellä, missä tarve on havaittu. Toimijoilla on mahdollisuus saada moniammatillista tukea perheen auttamiseen. Tämä mahdollistuu verkostoituvalla työotteella. Nuorille on tarjolla monipuolisia vaihtoehtoja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon. Huomiota tullaan kiinnittämään niihin nuoriin, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivia vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä nuoriin, joilla on riski sairastua mielenterveys- tai pähideongelmiin. Painopisteenä on erilaisten päihteettömien vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjoaminen mahdollisimman laajalle nuorten ikäryhmälle.. Nuorten päihteiden käytön varhaiseen havaitsemiseen kiinnitetään huomiota. Palveluja toteutetaan jalkautumalla nuorten arkiympäristöihin sekä kehittämällä yläkoulunuorisotyötä ja selvittämällä alakoulunuorisotyön aloittamismahdollisuuksia.. Matalan kynnyksen palveluja kehitetään osana oppilashuoltoa opetuspalvelujen, terveys- ja sosiaalitoimen sekä nuorisotyön aktiivisena yhteistyönä. Varhaisen havaitsemisen lisäksi nuorten päihdepalveluja kehitetään. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen tuki ja hoito päihteiden käytön vähentämiseksi sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vanhempien tietoja nuorten päihteiden käyttöön liittyen lisätään. Samalla vanhempien mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön omalla toiminnallaan ja esimerkillään vahvistetaan. Koko perheen tilanne huomioidaan. Aikuisten palveluissa huomioidaan aina perheen lasten tilanne. Lapsille ja nuorille tarkoitetuissa palveluissa huomioidaan vanhempien ja sisarusten tilanne. Näin on mahdollista vähentää ylisukupolven siirtyviä ongelmia. Lapsille on tarjolla tukimuotoja ja vanhempia tuetaan näiden palvelujen käyttämiseen. Työikäisiin kohdennetut toimenpiteet Työttömien hyvinvoinnin tukeminen. Työttömien terveyspalveluita kehitetään selvittämällä työttömien terveystarkastusten toteuttamisen mahdollisuuksia. Onnistuneen eläkkeelle siirtymisen tukeminen. Työelämässä kiinnitetään huomiota eläkkeelle siirtyvien hyvinvointiin ja tarjotaan valmennusta onnistuneen eläkkeelle siirtymisen varmistamiseksi. Vaikeasti päihdeongelmaisten avunsaannin varmistaminen. Vaikeasti päihdeongelmaisten kriisipalveluista tiedotetaan aktiivisesti, jotta avun hakeminen helpottuisi. Vaikeasti päihdeongelmaisille kehitetään erimuotoisia palveluja vastaamaan heidän tarpeitaan aikaisempaa paremmin. 9

10 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma Ikääntyviin kohdennetut toimenpiteet Yksinäisyyden ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Olemassa olevista toimintamahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti, jotta ikääntyvät voivat hyödyntää niitä mahdollisimman hyvin. Osana yksinäisyyttä ehkäiseviä toimenpiteitä on monipuolinen virkistystoiminta, jonka järjestämisessä yhteistyössä eri toimijoiden (omaiset, järjestöt) kanssa on jo saatu hyviä kokemuksia. Tätä toimintaa on tarpeen edelleen kehittää. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen ja koordinoiminen ovat keinoja vähentää ikääntyvien yksinäisyyttä. Yksinäisyyden ehkäisyssä huomiota kiinnitetään myös leskeksi jääneiden tukemiseen. Ikääntyville tarjotaan tukea kotona asumisen tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ikääntyvillä sekä heidän omaisillaan ja läheisillään on mahdollisuus saada ohjausta, opastusta ja neuvontaa kotona asumisen tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ikääntyvät saavat kokonaisvaltaisia palveluja, jotka tarpeen mukaan toteutetaan yhteistyössä eri alueiden asiantuntijoiden kanssa. Ikääntyvien päihteiden käytön varhaiseen havaitsemiseen kiinnitetään huomiota. Päihdeasioiden puheeksi ottaminen on osa eri toimijoiden toimintaa. Omaisten jaksamista tuetaan. Omaiset ovat tärkeä voimavara. Heidän osallistumismahdollisuuksiaan osallistua ikääntyvien arkeen tuetaan sekä huomioidaan omaisten jaksaminen. 10

11 Mielenterveys- ja päihdeohjelman toimenpiteet, toteutus, aikataulu ja toimijat Yleiset toimenpiteet Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Toiminnan kohdistaminen ennaltaehkäisevään työhön Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkien toimijoiden toimintaa Avuntarpeen varhainen tunnistaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen liittyvien toimintamallien toteuttaminen Avunsaantimahdollisuuksista tiedottaminen Mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä järjestöjen ja seurakunnan toiminnasta tiedottaminen Ennaltaehkäisevä työ on sisällytetty toimijoiden toimintasuunnitelmiin konkreettisina toimenpiteinä Toimijat tuottavat kuvauksen ennaltaehkäisevän työn toimenpiteistä Mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön tunnistamiseen on käytössä toimintamallit (esim. Mini-intervetio, hoitoonohjaus työpaikoilla) Toteutumisen arviointi säännöllisesti Mielenterveys- ja päihdepalvelujen wwwsivujen päivitys yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa (POPA-hanke) Päihdepalvelujen uudistuksista tiedottaminen Eri toimijoiden välillä toteutettavan tiedottamisen kehittäminen , Järjestöt, Seurakunta Sosiaali- ja terveystoimi, Nuorisopalvelut, (Työterveyshuolto. työnantajat) 2011 Mielenterveyspalvelut, Nuorisotoimi, Järjestöt Seurakunta Toimijoiden toimintasuunnitelmat sisältävät ennaltaehkäisevän työn Toimintamallien toteutumisen arviointi POPA-hankkeessa tuotetut palvelujen kuvaukset Päihdepalvelujen uudistuksista tiedottaminen Toimijoiden välillä toteutettu tiedottaminen

12 Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Vertaistukimuotojen saatavuuden varmistaminen Monipuolisten vertaistukimuotojen tarjoaminen ja tukimuodoista tiedottaminen Erityisryhmien palvelujen kehittäminen Erityisryhmien (esim. maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten) palvelujen turvaaminen Omaisten huomioiminen Omaisten tuen tarpeen huomioiminen ja osallisuuden varmistaminen Monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Erilaisia asumisen mahdollisuuksia kuten tuettua asumista ja asuntoloita kehitetään edelleen. Toimijat toteuttavat ja kehittävät vertaistukitoimintaa aktiivisesti. Toiminnasta tiedotetaan yhteistyökumppaneille. Selvitetään erityisryhmien palvelujen toteutuminen. Omaisille tiedotetaan tuensaannin mahdollisuuksista Omaisilla on mahdollisuus osallistua hoitoja kuntoutus suunnitelmien tekoon. Kilpailutuksessa kiinnitetään huomiota monipuolisen asumisen mahdollisuuksiin Selvitys asumispalvelujen tilasta ja tarpeista Järjestöt Seurakunta Nuorisopalvelut Sosiaali- ja terveystoimi, Järjestöt, Seurakunta, Sosiaali- ja terveystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Toteutuneet toimintamuodot ja toimintoihin osallistuneiden määrä lisääntyvät Selvitys toteutettu Omaisille suunnattu tiedottaminen Omaisten osallistuminen hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon Kilpailutus kriteerit Selvitys toteutettu Toimijoiden välisen yhteistyön hyödyntäminen Olemassa olevia toimijoiden yhteistyöverkostoja ylläpidetään sekä tiivistetään. Luodaan uusia yhteistyömuotoja ja - verkostoja eri toimijoiden välillä. Säännölliset työryhmän tapaamiset, johon eri toimijat aktiivisesti osallistuvat. Yhteistyömahdollisuuksien avaaminen , Järjestöt, Seurakunta Toteutuneet tapaamiset Uudet yhteistyömuodot

13 Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennetut toimenpiteet Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Lapsiperheiden tuentarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa Perheille tarjotaan aktiivisesti tukea, niissä palveluissa missä tuen tarve on havaittu Toimijat saavat moniammatillista tukea perheen auttamiseksi Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen Verkostoituvan työotteen lisääminen palvelujen välillä Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen , (Järjestöt, Seurakunta) Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Imatran kaupunki Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Nuorille tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon Huomioidaan ne nuoret, jotka eivät ole löytäneet mielekkäitä vapaa-ajan mahdollisuuksia Toiminnan kehittäminen nuorten omista lähtökohdista Vapaamuotoisen toiminnan mahdollistaminen Sivistystoimi, Nuorisopalvelut, Vapaa-ajan mahdollisuuksien toteutuminen Yläkoulunuorisotyön vakiinnuttaminen ja alakoulunuorisotyön mahdollisuuksien selvittäminen Rippikouluissa toteutettavan työn edelleen kehittäminen Seurakunta Päihteettömien vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjoaminen Harrastemahdollisuuksien esittely Päihteettömät tapahtumat sekä päihteettömän ilta- ja yötoiminnan selvittäminen Sivistystoimi,, Seurakunta, Vapaaehtoiset Vapaa-ajan mahdollisuuksien toteutuminen Nuorten oman toiminnan aktivoiminen

14 Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Nuorten päihteiden käytön varhaiseen havaitsemiseen kiinnitetään huomiota Palveluiden toteuttaminen nuorten arkiympäristöissä Nuorten päihteiden käytön varhaisen tunnistamisen toimintatapojen kehittäminen Nuorten matalan kynnyksen päihdepalveluja kehitetään. Vanhemmille tiedotetaan aktiivisesti nuorten päihteiden käyttöön liittyvistä asioista Tiedotus nuorten päihteiden käytöstä ja vanhempien toiminnan mahdollisuuksista Etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen Vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen (esim KETJU-työryhmä) Nuorten päihteiden käytön puheeksi ottoon kehitetään yhteinen toimintamalli, jota laajennetaan tarpeen mukaan Nuorten avohoidon päihdepalvelujen resursointi ja kehittäminen Erilaisten tiedotusmahdollisuuksien selvittäminen Olemassa olevien toimintamuotojen vahvistaminen Sivistystoimi,, Seurakunta Järjestöt Sosiaali- ja terveystoimi, 2011 Mielenterveys-palvelut, 2011 Mielenterveys-palvelut, Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi,, Seurakunta Järjestöt Etsivän nuorisotyön toteutuminen Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Vapaaehtoisten osallistuminen toimintaan Toimintamalli otettu käyttöön Uusien toimintamuotojen käynnistäminen Toteutunut tiedotus, Päihteiden käytön seuranta

15 Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Koko perheen tilanne huomioidaan eri palveluissa Aikuisten palveluissa huomioidaan perheen lasten tilanne Lasten palveluissa huomioidaan sisarusten ja vanhempien tilanne Lapsille on tarjolla monipuolisia tukimuotoja Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen 2011 Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Imatran kaupunki Toimintamalli otettu käyttöön Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta

16 Työikäisiin kohdennetut toimenpiteet Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Työttömien hyvinvoinnin tukeminen Työttömien terveyspalveluita kehitetään Onnistuneen eläkkeelle siirtymisen tukeminen Työelämässä kiinnitetään huomiota eläkkeelle siirtyvien hyvinvointiin Selvitetään työttömien terveystarkastusten toteuttamisen mahdollisuuksia Selvitetään mahdollisuuksia eläkkeelle siirtyville tarjottavasta valmennuksesta 2011 Terveystoimi, Imatran kaupunki Toiminta käynnistetty Selvitys toteutettu Vaikeasti päihdeongelmaisten avunsaannin varmistaminen Vaikeasti päihdeongelmaisten kriisipalveluista tiedotetaan aktiivisesti Vaikeasti päihdeongelmaisille kehitetään tarvetta vastaavia palveluja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen wwwsivujen päivitys yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa (POPA-hanke) Päihdehoidon palvelujen kehittämistyön jatkaminen (mm. intensiivinen avohoito) 2011 Mielenterveys-palvelut, Mielenterveyspalvelut (Sivistystoimi, Sosiaalija terveystoimi), POPA-hankkeessa tuotetut palvelujen kuvaukset Uudet toimintamuodot

17 Ikääntyviin kohdennetut toimenpiteet Yksinäisyyden ehkäisy Olemassa olevista toimintamahdollisuuksista tiedottaminen aktiivisesti Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Monipuolisen virkistystoiminnan järjestäminen Vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen Tuen tarjoaminen leskeksi jääneille Kotona asumisen ja hyvinvoinnin tukeminen Ohjauksen, opastuksen ja neuvonnan tarjoaminen Viihtyisään ympäristöön huomion kiinnittäminen Päihteiden käytön varhainen havaitseminen Ikääntyvien päihteiden käyttö otetaan puheeksi Omaisten jaksamisen tukeminen Omaisten jaksaminen huomioidaan ja heille tarjotaan tukea Ajantasainen tieto erilaisista ryhmätoiminnoista, järjestöistä ja ystäväpalvelun toiminnasta on satavilla helposti yhdestä pisteestä Ryhmäkodeissa järjestetään virkistystoiminta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Selvitetään mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan koordinointiin Yhteydenotot kaikkiin leskeksi jääneisiin seurakunnan jäseniin Ikääntyvien sekä heidän omaistensa ja läheistensä neuvonta, Palvelutarpeen kartoitukset, Yleisöluennot hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista Kukkurilan pihaprojekti - Esteetön pääsy viheralueille Toimintamalli ikääntyvien päihteiden käytön puheeksi otosta ja ohjauksesta päivitetään Ikääntyvistä huolehtivien omaisten tukemisen toimintamalli - tarpeen selvittäminen IsoApu,, Seurakunta Vanhuspalvelut, Imatran kaupunki, Seurakunta Mielenterveyspalvelut,, Tieto saatavilla yhdestä pisteestä Toteutuneet toimintamuodot Selvitys toteutettu Seurakunta Seurakunta Yhteydenotot, Ryhmien toteutuminen IsoApu, Toteutuneet toimintamuodot Vanhuspalvelut, Imatran kaupunki 2011 Mielenterveyspalvelut, Sosiaali- ja terveyspalvelut Projektin toteutus suunnitelman mukaisesti Toimintamalli otettu käyttöön Selvitys toteutettu

18 7. TIEDOTTAMINEN Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelmasta ja sen toteutumisesta tiedotetaan koko ohjelman ajan Sisäinen tiedottaminen: Jokainen toimija vastaa ohjelmasta tiedottamisesta ja tiedottamisen ylläpidosta organisaatiossaan ja ympäristössään. Tiedottamista varten tuotetaan tarvittavaa materiaalia (Power Point-esitys) Ulkoinen tiedottaminen: Ohjelma on luettavissa Imatran kaupungin www-sivuilla. Lisäksi toimijat voivat julkaista sen omilla www-sivuillaan. Ohjelman painettu versio on löydettävissä kirjastosta. Ohjelmasta tehdään lehdistötiedote sen valmistuttua sekä tarvittaessa muutoin ohjelmakauden aikana. 8. OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA PÄIVITTÄMINEN Mielenterveys- ja päihdeohjelman toteutumisen seurannasta vastaa Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä. Ohjelman tavoitteiden ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavasti: Tavoite 1. Päihteiden käyttö on vähemmän keskeinen osa imatralaisten arkea kaikissa ikäryhmissä. 2. Erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla monipuolisesti tukea ja apua. 3. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on helppo hakea ja saada apua varhaisessa vaiheessa. 4. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saatavan avun jatkuvuus turvataan Mittarit/Seuranta Imatran hyvinvointikuvaus ja vuosittain tehtävä selvitys imatralaisten hyvinvoinnista, päihteiden käyttöön liittyvien indikaattoreiden seuranta: Päihteiden käytön vähentyminen Päihdehaittojen vähentyminen Päihteettömät tapahtumat Palvelujen kattavuus ja saatavuus Palvelujen käyttäjien palaute Perusterveydenhuollon mielenterveysperustaiset käynnit ovat suhteessa mielenterveyden ongelmien esiintymiseen Psykiatrinen pakkohoito ja -toimet ovat edelleen alle maan keskitason Palvelujen käyttäjien palaute Palvelujen porrasteisuus ja selkeät toimintamallit Palvelujen käyttäjien palaute Lisäksi sovittujen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan toimenpiteiden yhteydessä kuvattujen mittareiden ja seurantaindikaattoreiden avulla Tämän ohjelman seurannan lisäksi vähintään kerran valtuustokaudessa tehtävä Imatran hyvinvointikuvaus antaa tietoa imatralaisten hyvinvoinnista. Mielenterveys- ja päihdeohjelma päivitetään viiden vuoden kuluttua vuonna 2015.

19 LÄHTEET Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia (http://www.eksote.fi/kiinteasivu.asp?kiinteasivuid=643&nakymaid=8) Imatran hyvinvointikuvaus (2011).. (http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/ pdf) Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi v (2010).. (http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/ PDF) Lapsen ja nuoren hyvä arki - Lasten ja nuorten seudullinen strategia Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella. (2009). Sosiaali- ja terveysministeriö. (2009). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Vanhuspoliittinen ohjelma - Onnistunut ikääntyminen Imatralla - ikääntyneiden palvelut vuoteen (http://www.imatra.fi/djulkaisu/kokous/ pdf) Vammaispoliittinen ohjelma.. (Ohjelmaa päivitetään) 19

20 LIITTEET LIITE 1. Toimijoiden kuvaukset Omaiset mielenterveystyön tukena ry. Yhdistyksen tarkoituksena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujien läheisiä ja omaisia sekä tehdä ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä Etelä-Karjalassa. Yhdistyksessä toimiminen on vapaaehtoista ja sitoutumatonta mielenterveystyötä. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat: edunvalvonta omaisten ja läheisten tukiryhmät koulutus- ja tiedotustoiminta yhteistyö eri mielenterveystyötä tekeviin tahoihin yhteistyö oppilaitosten kanssa virkistystoiminta; matkat ja kulttuuritapahtumat Imatran mielenterveys ry. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea mielenterveyskuntoutujia, heidän omaisiaan ja läheisiään sekä toimia mielenterveystyön edistämiseksi ja psykiatrisen avohoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi. Toimintaperiaatteet ja tavoitteet Mielenterveyskuntoutujien palveluiden parantaminen ja monipuolistaminen Mielenterveystyön edistäminen Asenteisiin vaikuttaminen Mielenterveyskuntoutujien aktivointi mukaan toimintaan Tiivis yhteistyö Imatran kaupungin mielenterveyspalveluiden kanssa Klubitalon (www.imatra.fi/klubitalo) siirtymätyöohjelman tukeminen (yhteisprojekti vuodesta 1997) ja sosiaalisen kuntoutuksen järjestäminen/ monipuolinen ryhmätoiminta Palveluja myös virka-ajan ulkopuolella Matalan kynnyksen kohtaamispaikka Imago, asenteisiin vaikuttaminen Mahdollisuus vapaaehtoistoimintaan Uusia työllistymisen mahdollisuuksia Klubitalon siirtymätyöohjelman kautta Imatran A-Kilta A-killat ovat päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä sekä muiden asiasta kiinnostuneiden ihmisten perustamia vapaaehtoisuuteen, omatoimisuuteen sekä vertaistukeen pohjautuvia rekisteröityjä yhdistyksiä. Imatran A-killan päiväkeskukseen voi viettää päihteetöntä aikaa. Osallistujilla on mahdollisuus mm. biljardia, tehdä puutöitä, kuntoilla tai vain olla päihteettömässä ympäristössä. A- Kilta tarjoaa mahdollisuuden edulliseen ruokailuun, pyykinpesuun, saunomiseen ja moneen muuhun toimintaan. 20

21 Imatran yrittäjät ry Imatran Yrittäjät ry toimii paikallisella tasolla jäsenyritystensä edunvalvojana, puolestapuhujana, kannustajana ja yhteishengen luojana. Laajemmassa mittakaavassa koko yrittäjäkunnan edunvalvonnasta huolehtii kattojärjestömme Suomen Yrittäjät ry ja aluejärjestömme Etelä-Karjalan Yrittäjät ry. Imatran Yrittäjät ylläpitää ja kehittää suhteita ympäröivään yhteiskuntaan, kaupunkiin, suuryhtiöihin sekä muihin yhdistyksiin ja tarjoaa kontaktipintoja myös uusille yhdistyksille ja yhteisöille. Koulutustoiminnan pääpaino on Suomen Yrittäjien, Etelä-Karjalan Yrittäjien ja erityisesti Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n tarjoamassa koulutuksessa ja muissa palveluissa sekä yhä enemmän seutukunnallisessa edunvalvonnassa ja koulutuksessa. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on lisätä Imatran talousalueen yritysten yhteistoimintaa. Sääntömääräisten kokousten lisäksi Imatran Yrittäjät ry järjestää näissä puitteissa jäsenilleen myös muita tapaamisia, yrittäjäkontakteja ja virkistystoimintaa. Yhdistyksen jäsenlehti Muurahainen ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Siihen on koottu ajankohtaisia jäsenyrityksiä kiinnostavia asioita ja tapahtumia. Imatran Kaupunkikeskustat ry / Imitsi Imatran Kaupunkikeskustat ry:n tehtävänä on edistää Imatran keskustojen elävyyttä ja viihtyisyyttä, parantaa kaupallisia toimintamahdollisuuksia keskustoissa, sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa. Yhdistys toimii aktiivisesti yhteistyössä eri osapuolten; yrittäjien, kiinteistön omistajien, Imatran kaupungin ja sen asukkaiden kanssa. Tämä yhteistyö mahdollistaa viihtyisän ja runsas tapahtumaisen kaupunkielämän keskustoissa. Nuorisovaltuusto Imatran nuorisovaltuusto on sivistyslautakunnan alaisuudessa toimiva, kaupungin oppilaitosten oppilaista vaaleilla valittava elin. Nuorisovaltuuston tehtävänä on edustaa imatralaisia nuoria pitämällä yllä keskustelua nuorten asioista, järjestämällä tilaisuuksia ja tapahtumia ja antamalla lausuntoja nuoria koskevissa asioissa ja mahdollisuuksien mukaan edistää nuorten viihtyvyyttä Imatralla. Imatran Seurakunta Vuonna 1949 perustettu Imatran seurakunta muodostettiin Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon seurakunnan alueista. Ylintä päätösvaltaa Imatran seurakunnassa käyttää seurakunnan jäsenistä seurakuntavaaleilla valittu kirkkovaltuusto. Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää alueellaan huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta, hautaan siunaamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, sielunhoidosta, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta sekä diakoniasta ja lähetystyöstä. Imatran seurakunnassa toimii viranhaltijoiden ja muiden työntekijöiden lisäksi vapaaehtoisia, jotka osallistuvat seurakunnan hengelliseen palvelutehtävään. 21

22 Imatran kaupungin strategia v Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi Imatran kaupungin strategian vuosiksi kokouksessaan Imatran kaupungin toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra on elinvoimainen, viihtyisä ja laadukas kaupunki, jossa asukkaan on hyvä elää, vierailijan viipyä ja yrittäjän sekä elinkeinoelämän menestyä naapurien ja ympäristön kanssa sopusoinnussa. Imatra 2020 visio - Yrittämisen ja luovuuden rajakaupunki Rajakaupunki Imatra on kansainvälinen teollisuus- ja matkailukaupunki. Monimuotoinen elinkeinoelämä luo uusia työpaikkoja uutta luovan tutkimuksen, koulutuksen ja uudenlaisen luovan yrittämisen avulla. Matkailu ja muut palveluelinkeinot ovat kasvaneet merkittäviksi elinkeinoiksi. Seudun keskuskaupunkina kaupungin järjestämät palvelut asukkaille ja vierailijoille ovat laadukkaita ja kilpailukykyisiä. Kaupungin maine ja ilmapiiri viestivät yrittämistä, kulttuuria ja ympäristön huomioon ottavaa kaupungin kehittämistä. Imatralla asutaan kaupunkimaisesti ja yhteisvastuullisesti luonnon keskellä turvallisesti ja viihtyisästi. Strategiassa luetellaan kuusi avaintavoitetta 1. Toimintaedellytysten luominen vireälle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille 2. Laadukkaat kuntapalvelut järjestetään asukkaille taloudellisesti ja tehokkaasti asukasmäärään ja väestörakenteeseen mitoittaen 3. Myönteinen Imatra-kuva 4. Taloudellinen, ekologinen sekä asukas- ja elinkeinolähtöinen maankäyttö 5. Ympäristöä vaaliva ja energiaa säästävä toimintatapa osaksi kaupunkikonsernin toimintaa 6. Vahvistetaan maakunnallista ja seudullista edunvalvontaa ja yhteistyötä 22

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra 3 Imatra 2030 visio - Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki 3 Imatra 2030

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot