IMATRAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMATRAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA 2011-2015"

Transkriptio

1 IMATRAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMA

2 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO NYKYTILA TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT ARVOT JA OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT OHJELMAN TAVOITTEET TOIMINTA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI TIEDOTTAMINEN OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA PÄIVITTÄMINEN LÄHTEET LIITTEET

3 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma TIIVISTELMÄ Imatran mielenterveys ja päihdeohjelman tavoitteena on lisätä imatralaisten hyvinvointia vähentämällä mielenterveyden ongelmista ja päihteiden käytöstä aiheutuvaa haittaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelma kohdentuu toimenpiteisiin, joiden avulla: 1) Päihteiden käyttö on vähemmän keskeinen osa imatralaisten arkea kaikissa ikäryhmissä. 2) Erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla monipuolisesti tukea ja apua. 3) Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on helppo hakea ja saada apua varhaisessa vaiheessa. 4) Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saatavan avun jatkuvuus turvataan. Toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu siten, että ensin kuvataan yleisiä, kaikille ikäryhmille suunnattuja toimenpiteitä ja sen jälkeen ikäkaariajattelun mukaisesti eri ikäryhmille kohdennettuja toimenpiteitä. Lopuksi kuvataan yhteenvetona konkreettinen toiminta toimenpiteiden toteuttamiseksi, aikataulu sekä eri toimijoiden vastuu toiminnassa. Ohjelmassa on tietoisesti tehty valintoja, joihin keskitytään ohjelmakaudella Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä tukee ja seuraa ohjelman toteutumista. Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelman taustalla olevat arvot ja lähtökohdat ovat seuraavat: Hyvinvoinnin lisääminen yhdessä toimien. Eri toimijoiden yhteisellä näkemyksellä ja toimintojen kohdistamisella on mahdollista vaikuttaa pakallisesti väestön mielenterveyden ongelmien sekä päihdehaittojen vähentymiseen. Hyvä mielenterveys on väestön ja koko kunnan voimavara. Mielenterveys on enemmän kuin mielenterveys- tai päihdeongelman puuttuminen. Mielenterveyttä edistämällä vahvistetaan hyvinvointia koko kunnassa. Asennoituminen päihteisiin hyvinvoinnin tekijänä. Päihteiden käyttö nähdään keskeisenä terveyttä heikentävänä tekijänä. Asenteisiin vaikuttamalla voidaan vähentää päihteiden käyttöä ja siten lisätä kuntalaisten hyvinvointia. Tuetaan kuntalaisten omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista. Kuntalaiset nähdään keskeisinä toimijoina oman hyvinvointinsa edistämisessä ja ylläpitämisessä. Ohjelman sisältö perustuu imatralaisten mielenterveyden ja päihteiden käytön nykytilanteeseen sekä oletettuihin kehitysnäkymiin. Lisäksi ohjelmassa on huomioitu olemassa olevat kansalliset ja alueelliset linjaukset, ohjelmat ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat. Mielenterveysongelmien esiintyvyyden voidaan olettaa Imatralla olevan samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yleisesti oletetaan, että mielenterveyden ongelmat sinänsä eivät väestön keskuudessa ole lisääntyneet. Sen sijaan hoitomuotojen ja ongelmien tunnistamisen kehittymisen myötä mielenterveyden ongelmiin kohdennettujen palvelujen terve on lisääntynyt myös Imatralla. Alkoholin käyttö näyttäisi olevan yksi merkittävä väestön hyvinvointia heikentävä tekijä kaikissa ikäryhmissä Imatralla. Imatralla on kuitenkin runsaasti resursseja kokonaisvaltaisen mielenterveys- ja päihdeohjelman toteuttamiseen ja siten väestön hyvinvoinnin lisäämiseen. Ohjelman laatimisesta on vastannut Imatran Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida sekä ehkäisevän että korjaavan mielenterveys- ja päihdetyön toteutumista Imatralla. 3

4 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma JOHDANTO Imatran Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä perustettiin 2009 Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä. Monialaisen työryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida sekä ehkäisevän että korjaavan mielenterveys- ja päihdetyön toteutumista Imatralla. Työryhmän ensimmäiseksi tehtäväksi vuonna 2010 sovittiin Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelman tekeminen vuosille sekä toimijoiden aktivoiminen ohjelman mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat keskeisiä väestön hyvinvointia heikentäviä tekijöitä niin kansallisesti kuin myös Imatralla. Eri toimijoiden yhteisellä näkemyksellä ja toimintojen kohdistamisella on mahdollista vaikuttaa pakallisesti väestön mielenterveyden ongelmien sekä päihdehaittojen vähentymiseen. Mielenterveys- ja päihdeohjelmassa nämä yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu. Ohjelmassa on tietoisesti tehty valintoja, joihin keskitytään ohjelmakaudella. Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä tukee ja seuraa ohjelman toteutumista. Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelma perustuu jo olemassa oleviin kansallisiin ja alueellisiin linjauksiin, ohjelmiin ja muihin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, joista keskeisimpiä ovat: Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi v , Vanhuspoliittinen ohjelma, Vammaispoliittinen ohjelma, Lapsen ja nuoren hyvä arki - Lasten ja nuorten seudullinen strategia Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella, Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia, Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä Mielenterveys- ja päihdepalveluja ohjaava lainsäädäntö. Mielenterveys- ja päihdeohjelma on työstetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet:, Omaiset mielenterveystyön tukena ry., Imatran mielenterveys ry., A-Kilta, Imatran yrittäjät ry., Nuorisovaltuusto, Imatran Seurakunta, Imatran Kaupunkikeskustat ry ja Poliisi. 4

5 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma NYKYTILA Mielenterveysongelmien esiintyvyyden voidaan olettaa Imatralla olevan samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yleisesti oletetaan, että mielenterveyden ongelmat sinänsä eivät väestön keskuudessa ole lisääntyneet. Sen sijaan hoitomuotojen ja ongelmien tunnistamisen kehittymisen myötä mielenterveyden ongelmiin kohdennettujen palvelujen terve on lisääntynyt myös Imatralla. Keskeisiä mielenterveyden ongelmia väestötasolla ovat masennus sekä erilaiset ahdistushäiriöt. (Imatran hyvinvointikuvaus 2010.) Alkoholin käyttö näyttäisi olevan yksi merkittävä väestön hyvinvointia heikentävä tekijä kaikissa ikäryhmissä Imatralla. Sekä alkoholin myynti kuin myös alkoholista johtuvat haitat ovat suurempia kuin maassa keskimäärin. Imatralaisten nuorten tupakointi on hieman vähentynyt, mutta lukumäärä on valtakunnallisesti verrattuna edelleen korkea. Alkoholin käyttö ja humalajuominen nuorten keskuudessa näyttäisi myös olevan tavallisempaa Imatralla kuin maassa keskimäärin. Hälyttävää on, että huumeiden kokeilu on ennusteiden mukaan lisääntymään päin ja tämä on myös nähtävissä Imatralla. Työikäisten keskuudessa päihteiden käyttö on Imatralla keskimääräistä yleisempää, alkoholiriippuvuuden ollessa yleisin diagnoosi. Samanaikaisesti myös muut alkoholihaitat ovat lisääntyneet. (Imatran hyvinvointikuvaus 2010.) Imatralla on runsaasti resursseja kokonaisvaltaisen mielenterveys- ja päihdeohjelman toteuttamiseen ja siten väestön hyvinvoinnin lisäämiseen (Imatran hyvinvointikuvaus 2010). Liitteessä 1. on kuvattu keskeisimpien toimijoiden toimintoja, jotka osaltaan tukevat tämän ohjelman toteutumista. 3. TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Mielenterveysongelmien esiintyvyys väestössä ei ole lisääntynyt. Samanaikaisesti mielenterveyden ongelmat ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyteen. Mielenterveyden ongelmien tunnistaminen on kehittynyt, jolloin myös palvelujen tarve näyttäisi lisääntyvän. Erityisesti erilaisiin lievempiin mielenterveysongelmiin kohdennettuja tuki- ja hoitomuotoja näyttäisi olevan lisääntyvästi tarve kehittää. Päihdeongelmien kehitystä voidaan jossakin määrin ennustaa. Suomessa alkoholin kulutukseen liittyvät haitat ovat edelleen lisääntymässä kaikissa ikäryhmissä, vaikka alkoholin myynnin kasvu on hidastunut aikaisemmista vuosista. Erityisenä huolenaiheena ovat nyt työelämässä olevien lähivuosina eläkkeelle siirtyvien henkilöiden runsas alkoholin käyttö sekä naisten lisääntyvä alkoholin käyttö. Suomessa väestön terveyteen liittyvä eriarvoisuus on edelleen lisääntynyt. Onkin tarvetta kiinnittää huomiota tuen tarjoamiseen niille väestöryhmille, jotka saattavat jäädä nykyisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi yksihuoltajaperheet, työttömät sekä perheet, joissa vanhemmilla on mielenterveys- tai päihdeongelma. 5

6 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma ARVOT JA OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Hyvinvoinnin lisääminen yhdessä toimien Ohjelman linjauksilla pyritään lisäämään imatralaisten hyvinvointia edistämällä mielenterveyttä tukevia tekijöitä sekä vähentämällä mielenterveyttä vahingoittavia ja päihteiden käyttöä lisääviä tekijöitä. Nämä tekijät eivät ole toisistaan irrallisia, vaan liittyvät usein toisiinsa. Tekijät ovat usein myös sellaisia, että niihin vaikuttamiseksi tarvitaan useiden toimijoiden toimenpiteitä. Tämän ohjelman avulla pyritäänkin suuntaamaan eri toimijoiden toimintaa siten, että imatralaisten hyvinvointia voidaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää. Hyvä mielenterveys voimavarana Hyvä mielenterveys on väestön ja koko kunnan voimavara. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkita ympäristöä sekä sopeutua siihen. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Asennoituminen päihteisiin hyvinvoinnin tekijänä Päihteiden käyttö on keskeinen terveyttä heikentävä tekijä. Päihteiden käyttö heikentää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä vahingoittaa sosiaalisia suhteita ja työelämässä toimimista. Päihteiden käyttöön liittyvät haitat eivät kosketa vain alkoholiriippuvaisia tai päihteiden sekakäyttäjiä ja heidän lähipiiriään. Alkoholin suurkulutus henkilöillä, jotka eivät ole alkoholi- tai päihderiippuvaisia, on keskeinen uhka kaikille hyvinvoinnin alueille. Päihdehaittojen vähentämiseksi huomiota onkin kiinnitettävä jo varhaiseen alkoholin suurkulutukseen. Tällöin päihteisiin liittyvät asenteet ovat keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Tuetaan kuntalaisten omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista Mielenterveyden ongelmien ja päihdehaittojen vähentäminen toteutuu parhaiten jokaisen kuntalaisen oman itsestä huolehtimisen avulla. Ihmisten omaa halua, vastuuta ja kykyä huolehtia hyvinvoinnistaan tulee tukea mahdollisimman paljon. Toiminnan lähtökohtana on tukea imatralaisia perheitä, lapsia ja nuoria, työikäisiä sekä ikääntyviä heidän omissa ympäristöissään. Esimerkiksi nuorten ehkäisevä päihdetyö toteutuu paitsi kotona ja koulussa myös erilaisissa vapaa-ajan toiminnoissa. Vanhempien ja muiden aikuisten vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista korostuu. Aikuiset toimivat roolimalleina, joilta lapset ja nuoret omaksuvat tapoja toimia. 6

7 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma OHJELMAN TAVOITTEET Imatran mielenterveys ja päihdeohjelman tavoitteena on lisätä imatralaisten hyvinvointia vähentämällä mielenterveyden ongelmista ja päihteiden käytöstä aiheutuvaa haittaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelma kohdentuu toimenpiteisiin, joiden avulla: 1. Päihteiden käyttö on vähemmän keskeinen osa imatralaisten arkea kaikissa ikäryhmissä. 2. Erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla monipuolisesti tukea ja apua. 3. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on helppo hakea ja saada apua varhaisessa vaiheessa. 4. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saatavan avun jatkuvuus turvataan. Ohjelmassa nostetaan esiin keskeisiä alueita, joihin ohjelmakaudella tullaan kiinnittämään huomiota sekä toimenpiteet näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi ohjelma tukee eri toimijoita tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan yhteistyön luomisessa. 7

8 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma TOIMINTA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu siten, että ensin kuvataan yleisiä, kaikille ikäryhmille suunnattuja toimenpiteitä ja sen jälkeen ikäkaariajattelun mukaisesti eri ikäryhmille kohdennettuja toimenpiteitä. Lopuksi kuvataan yhteenvetona konkreettinen toiminta toimenpiteiden toteuttamiseksi, aikataulu sekä eri toimijoiden vastuu toiminnassa. Yleiset toimenpiteet Painopiste ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkien toimijoiden toimintaa sisältyen kaikkiin asiakaskontakteihin sekä laajemmin toiminnan suunnitteluun. Avuntarpeen varhainen tunnistaminen. Mielenterveyden ongelmien varhaisen havaitsemisen kehittäminen on edelleen ajankohtaista oikea-aikaisen avun tarjoamisen mahdollistamiseksi. Tähän sisältyy myös mielenterveyttä heikentävien tekijöiden, kuten alkoholin suurkulutuksen, tunnistaminen kaikissa ikäryhmissä. Avunsaantimahdollisuuksista tiedottaminen. Mielenterveyden ja päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien avunsaantimahdollisuuksista tiedotetaan siten, että tieto tavoittaa mahdollisimman laajasti kuntalaiset. Tavoitteena on varmistaa, että avun hakemisen kynnys ei ole liian korkealla ja näin estää ongelmien vaikeutuminen. Järjestöjen toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti. Vertaistukimuotojen saatavuuden varmistaminen. Erilaisissa elämäntilanteissa olevilla henkilöillä on mahdollista saada tukea vertaisiltaan. Tukea kohdennetaan esimerkiksi lapsiperheille; nuorille, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelma ja nuorille, joiden vanhemmilla on mielenterveys- tai päihdeongelma; työikäisille, jotka ovat jämässä pois työelämästä tai eivät ole työelämässä ja yksinäisille ikääntyville. Erityisryhmien palveluja kehittäminen. Huomiota kiinnitetään ryhmiin, joille palveluja ei tähän mennessä ole ollut riittävästi tarjolla. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, joiden kieli- ja kulttuuritausta huomioidaan aikaisempaa paremmin. Kehitysvammaisten erityistarpeet huomioidaan, jotta he saisivat tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vankien ja heidän omaistensa tukimuotoja kehitetään edelleen. Omaisten huomioiminen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden omaisten tilanne ja tuentarve huomioidaan ja heillä on mahdollisuus osallistua hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon. Monipuolisten asumismahdollisuuksien kehittäminen edelleen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille kehitetään edelleen erilaisia asumisen mahdollisuuksia kuten tuettua asumista ja asuntoloita. Toimijoiden välisen yhteistyön hyödyntäminen. Jo olemassa olevia toimijoiden yhteistyöverkostoja ylläpidetään sekä tiivistetään. Lisäksi ohjelmakauden aikana luodaan uusia yhteistyömuotoja ja - verkostoja eri toimijoiden välillä. 8

9 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennetut toimenpiteet Lapsiperheiden mahdolliset tuentarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Perheellä on mahdollisuus saada tukea vanhemmuuteen ja arjessa selviytymiseen mahdollisimman varhain, silloin kun ongelmat eivät ole monimutkaistuneet. Tuki tarjotaan ensisijaisesti siellä, missä tarve on havaittu. Toimijoilla on mahdollisuus saada moniammatillista tukea perheen auttamiseen. Tämä mahdollistuu verkostoituvalla työotteella. Nuorille on tarjolla monipuolisia vaihtoehtoja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon. Huomiota tullaan kiinnittämään niihin nuoriin, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivia vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä nuoriin, joilla on riski sairastua mielenterveys- tai pähideongelmiin. Painopisteenä on erilaisten päihteettömien vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjoaminen mahdollisimman laajalle nuorten ikäryhmälle.. Nuorten päihteiden käytön varhaiseen havaitsemiseen kiinnitetään huomiota. Palveluja toteutetaan jalkautumalla nuorten arkiympäristöihin sekä kehittämällä yläkoulunuorisotyötä ja selvittämällä alakoulunuorisotyön aloittamismahdollisuuksia.. Matalan kynnyksen palveluja kehitetään osana oppilashuoltoa opetuspalvelujen, terveys- ja sosiaalitoimen sekä nuorisotyön aktiivisena yhteistyönä. Varhaisen havaitsemisen lisäksi nuorten päihdepalveluja kehitetään. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen tuki ja hoito päihteiden käytön vähentämiseksi sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vanhempien tietoja nuorten päihteiden käyttöön liittyen lisätään. Samalla vanhempien mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön omalla toiminnallaan ja esimerkillään vahvistetaan. Koko perheen tilanne huomioidaan. Aikuisten palveluissa huomioidaan aina perheen lasten tilanne. Lapsille ja nuorille tarkoitetuissa palveluissa huomioidaan vanhempien ja sisarusten tilanne. Näin on mahdollista vähentää ylisukupolven siirtyviä ongelmia. Lapsille on tarjolla tukimuotoja ja vanhempia tuetaan näiden palvelujen käyttämiseen. Työikäisiin kohdennetut toimenpiteet Työttömien hyvinvoinnin tukeminen. Työttömien terveyspalveluita kehitetään selvittämällä työttömien terveystarkastusten toteuttamisen mahdollisuuksia. Onnistuneen eläkkeelle siirtymisen tukeminen. Työelämässä kiinnitetään huomiota eläkkeelle siirtyvien hyvinvointiin ja tarjotaan valmennusta onnistuneen eläkkeelle siirtymisen varmistamiseksi. Vaikeasti päihdeongelmaisten avunsaannin varmistaminen. Vaikeasti päihdeongelmaisten kriisipalveluista tiedotetaan aktiivisesti, jotta avun hakeminen helpottuisi. Vaikeasti päihdeongelmaisille kehitetään erimuotoisia palveluja vastaamaan heidän tarpeitaan aikaisempaa paremmin. 9

10 Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelma Ikääntyviin kohdennetut toimenpiteet Yksinäisyyden ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Olemassa olevista toimintamahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti, jotta ikääntyvät voivat hyödyntää niitä mahdollisimman hyvin. Osana yksinäisyyttä ehkäiseviä toimenpiteitä on monipuolinen virkistystoiminta, jonka järjestämisessä yhteistyössä eri toimijoiden (omaiset, järjestöt) kanssa on jo saatu hyviä kokemuksia. Tätä toimintaa on tarpeen edelleen kehittää. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen ja koordinoiminen ovat keinoja vähentää ikääntyvien yksinäisyyttä. Yksinäisyyden ehkäisyssä huomiota kiinnitetään myös leskeksi jääneiden tukemiseen. Ikääntyville tarjotaan tukea kotona asumisen tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ikääntyvillä sekä heidän omaisillaan ja läheisillään on mahdollisuus saada ohjausta, opastusta ja neuvontaa kotona asumisen tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ikääntyvät saavat kokonaisvaltaisia palveluja, jotka tarpeen mukaan toteutetaan yhteistyössä eri alueiden asiantuntijoiden kanssa. Ikääntyvien päihteiden käytön varhaiseen havaitsemiseen kiinnitetään huomiota. Päihdeasioiden puheeksi ottaminen on osa eri toimijoiden toimintaa. Omaisten jaksamista tuetaan. Omaiset ovat tärkeä voimavara. Heidän osallistumismahdollisuuksiaan osallistua ikääntyvien arkeen tuetaan sekä huomioidaan omaisten jaksaminen. 10

11 Mielenterveys- ja päihdeohjelman toimenpiteet, toteutus, aikataulu ja toimijat Yleiset toimenpiteet Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Toiminnan kohdistaminen ennaltaehkäisevään työhön Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkien toimijoiden toimintaa Avuntarpeen varhainen tunnistaminen Mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen liittyvien toimintamallien toteuttaminen Avunsaantimahdollisuuksista tiedottaminen Mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä järjestöjen ja seurakunnan toiminnasta tiedottaminen Ennaltaehkäisevä työ on sisällytetty toimijoiden toimintasuunnitelmiin konkreettisina toimenpiteinä Toimijat tuottavat kuvauksen ennaltaehkäisevän työn toimenpiteistä Mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön tunnistamiseen on käytössä toimintamallit (esim. Mini-intervetio, hoitoonohjaus työpaikoilla) Toteutumisen arviointi säännöllisesti Mielenterveys- ja päihdepalvelujen wwwsivujen päivitys yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa (POPA-hanke) Päihdepalvelujen uudistuksista tiedottaminen Eri toimijoiden välillä toteutettavan tiedottamisen kehittäminen , Järjestöt, Seurakunta Sosiaali- ja terveystoimi, Nuorisopalvelut, (Työterveyshuolto. työnantajat) 2011 Mielenterveyspalvelut, Nuorisotoimi, Järjestöt Seurakunta Toimijoiden toimintasuunnitelmat sisältävät ennaltaehkäisevän työn Toimintamallien toteutumisen arviointi POPA-hankkeessa tuotetut palvelujen kuvaukset Päihdepalvelujen uudistuksista tiedottaminen Toimijoiden välillä toteutettu tiedottaminen

12 Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Vertaistukimuotojen saatavuuden varmistaminen Monipuolisten vertaistukimuotojen tarjoaminen ja tukimuodoista tiedottaminen Erityisryhmien palvelujen kehittäminen Erityisryhmien (esim. maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten) palvelujen turvaaminen Omaisten huomioiminen Omaisten tuen tarpeen huomioiminen ja osallisuuden varmistaminen Monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen Erilaisia asumisen mahdollisuuksia kuten tuettua asumista ja asuntoloita kehitetään edelleen. Toimijat toteuttavat ja kehittävät vertaistukitoimintaa aktiivisesti. Toiminnasta tiedotetaan yhteistyökumppaneille. Selvitetään erityisryhmien palvelujen toteutuminen. Omaisille tiedotetaan tuensaannin mahdollisuuksista Omaisilla on mahdollisuus osallistua hoitoja kuntoutus suunnitelmien tekoon. Kilpailutuksessa kiinnitetään huomiota monipuolisen asumisen mahdollisuuksiin Selvitys asumispalvelujen tilasta ja tarpeista Järjestöt Seurakunta Nuorisopalvelut Sosiaali- ja terveystoimi, Järjestöt, Seurakunta, Sosiaali- ja terveystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Toteutuneet toimintamuodot ja toimintoihin osallistuneiden määrä lisääntyvät Selvitys toteutettu Omaisille suunnattu tiedottaminen Omaisten osallistuminen hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon Kilpailutus kriteerit Selvitys toteutettu Toimijoiden välisen yhteistyön hyödyntäminen Olemassa olevia toimijoiden yhteistyöverkostoja ylläpidetään sekä tiivistetään. Luodaan uusia yhteistyömuotoja ja - verkostoja eri toimijoiden välillä. Säännölliset työryhmän tapaamiset, johon eri toimijat aktiivisesti osallistuvat. Yhteistyömahdollisuuksien avaaminen , Järjestöt, Seurakunta Toteutuneet tapaamiset Uudet yhteistyömuodot

13 Lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennetut toimenpiteet Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Lapsiperheiden tuentarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa Perheille tarjotaan aktiivisesti tukea, niissä palveluissa missä tuen tarve on havaittu Toimijat saavat moniammatillista tukea perheen auttamiseksi Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen Verkostoituvan työotteen lisääminen palvelujen välillä Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen , (Järjestöt, Seurakunta) Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Imatran kaupunki Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Nuorille tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon Huomioidaan ne nuoret, jotka eivät ole löytäneet mielekkäitä vapaa-ajan mahdollisuuksia Toiminnan kehittäminen nuorten omista lähtökohdista Vapaamuotoisen toiminnan mahdollistaminen Sivistystoimi, Nuorisopalvelut, Vapaa-ajan mahdollisuuksien toteutuminen Yläkoulunuorisotyön vakiinnuttaminen ja alakoulunuorisotyön mahdollisuuksien selvittäminen Rippikouluissa toteutettavan työn edelleen kehittäminen Seurakunta Päihteettömien vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjoaminen Harrastemahdollisuuksien esittely Päihteettömät tapahtumat sekä päihteettömän ilta- ja yötoiminnan selvittäminen Sivistystoimi,, Seurakunta, Vapaaehtoiset Vapaa-ajan mahdollisuuksien toteutuminen Nuorten oman toiminnan aktivoiminen

14 Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Nuorten päihteiden käytön varhaiseen havaitsemiseen kiinnitetään huomiota Palveluiden toteuttaminen nuorten arkiympäristöissä Nuorten päihteiden käytön varhaisen tunnistamisen toimintatapojen kehittäminen Nuorten matalan kynnyksen päihdepalveluja kehitetään. Vanhemmille tiedotetaan aktiivisesti nuorten päihteiden käyttöön liittyvistä asioista Tiedotus nuorten päihteiden käytöstä ja vanhempien toiminnan mahdollisuuksista Etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen Vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen (esim KETJU-työryhmä) Nuorten päihteiden käytön puheeksi ottoon kehitetään yhteinen toimintamalli, jota laajennetaan tarpeen mukaan Nuorten avohoidon päihdepalvelujen resursointi ja kehittäminen Erilaisten tiedotusmahdollisuuksien selvittäminen Olemassa olevien toimintamuotojen vahvistaminen Sivistystoimi,, Seurakunta Järjestöt Sosiaali- ja terveystoimi, 2011 Mielenterveys-palvelut, 2011 Mielenterveys-palvelut, Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi,, Seurakunta Järjestöt Etsivän nuorisotyön toteutuminen Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Vapaaehtoisten osallistuminen toimintaan Toimintamalli otettu käyttöön Uusien toimintamuotojen käynnistäminen Toteutunut tiedotus, Päihteiden käytön seuranta

15 Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Koko perheen tilanne huomioidaan eri palveluissa Aikuisten palveluissa huomioidaan perheen lasten tilanne Lasten palveluissa huomioidaan sisarusten ja vanhempien tilanne Lapsille on tarjolla monipuolisia tukimuotoja Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi - ohjelman toteuttaminen 2011 Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi, Imatran kaupunki Toimintamalli otettu käyttöön Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta Toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta

16 Työikäisiin kohdennetut toimenpiteet Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Työttömien hyvinvoinnin tukeminen Työttömien terveyspalveluita kehitetään Onnistuneen eläkkeelle siirtymisen tukeminen Työelämässä kiinnitetään huomiota eläkkeelle siirtyvien hyvinvointiin Selvitetään työttömien terveystarkastusten toteuttamisen mahdollisuuksia Selvitetään mahdollisuuksia eläkkeelle siirtyville tarjottavasta valmennuksesta 2011 Terveystoimi, Imatran kaupunki Toiminta käynnistetty Selvitys toteutettu Vaikeasti päihdeongelmaisten avunsaannin varmistaminen Vaikeasti päihdeongelmaisten kriisipalveluista tiedotetaan aktiivisesti Vaikeasti päihdeongelmaisille kehitetään tarvetta vastaavia palveluja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen wwwsivujen päivitys yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa (POPA-hanke) Päihdehoidon palvelujen kehittämistyön jatkaminen (mm. intensiivinen avohoito) 2011 Mielenterveys-palvelut, Mielenterveyspalvelut (Sivistystoimi, Sosiaalija terveystoimi), POPA-hankkeessa tuotetut palvelujen kuvaukset Uudet toimintamuodot

17 Ikääntyviin kohdennetut toimenpiteet Yksinäisyyden ehkäisy Olemassa olevista toimintamahdollisuuksista tiedottaminen aktiivisesti Toimenpide Toteutus Aikataulu Vastuutaho (Toimijat ) Mittarit/Seuranta Monipuolisen virkistystoiminnan järjestäminen Vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen Tuen tarjoaminen leskeksi jääneille Kotona asumisen ja hyvinvoinnin tukeminen Ohjauksen, opastuksen ja neuvonnan tarjoaminen Viihtyisään ympäristöön huomion kiinnittäminen Päihteiden käytön varhainen havaitseminen Ikääntyvien päihteiden käyttö otetaan puheeksi Omaisten jaksamisen tukeminen Omaisten jaksaminen huomioidaan ja heille tarjotaan tukea Ajantasainen tieto erilaisista ryhmätoiminnoista, järjestöistä ja ystäväpalvelun toiminnasta on satavilla helposti yhdestä pisteestä Ryhmäkodeissa järjestetään virkistystoiminta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Selvitetään mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan koordinointiin Yhteydenotot kaikkiin leskeksi jääneisiin seurakunnan jäseniin Ikääntyvien sekä heidän omaistensa ja läheistensä neuvonta, Palvelutarpeen kartoitukset, Yleisöluennot hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista Kukkurilan pihaprojekti - Esteetön pääsy viheralueille Toimintamalli ikääntyvien päihteiden käytön puheeksi otosta ja ohjauksesta päivitetään Ikääntyvistä huolehtivien omaisten tukemisen toimintamalli - tarpeen selvittäminen IsoApu,, Seurakunta Vanhuspalvelut, Imatran kaupunki, Seurakunta Mielenterveyspalvelut,, Tieto saatavilla yhdestä pisteestä Toteutuneet toimintamuodot Selvitys toteutettu Seurakunta Seurakunta Yhteydenotot, Ryhmien toteutuminen IsoApu, Toteutuneet toimintamuodot Vanhuspalvelut, Imatran kaupunki 2011 Mielenterveyspalvelut, Sosiaali- ja terveyspalvelut Projektin toteutus suunnitelman mukaisesti Toimintamalli otettu käyttöön Selvitys toteutettu

18 7. TIEDOTTAMINEN Imatran mielenterveys- ja päihdeohjelmasta ja sen toteutumisesta tiedotetaan koko ohjelman ajan Sisäinen tiedottaminen: Jokainen toimija vastaa ohjelmasta tiedottamisesta ja tiedottamisen ylläpidosta organisaatiossaan ja ympäristössään. Tiedottamista varten tuotetaan tarvittavaa materiaalia (Power Point-esitys) Ulkoinen tiedottaminen: Ohjelma on luettavissa Imatran kaupungin www-sivuilla. Lisäksi toimijat voivat julkaista sen omilla www-sivuillaan. Ohjelman painettu versio on löydettävissä kirjastosta. Ohjelmasta tehdään lehdistötiedote sen valmistuttua sekä tarvittaessa muutoin ohjelmakauden aikana. 8. OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA PÄIVITTÄMINEN Mielenterveys- ja päihdeohjelman toteutumisen seurannasta vastaa Mielenterveys- ja päihdeyhteistyöryhmä. Ohjelman tavoitteiden ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain. Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavasti: Tavoite 1. Päihteiden käyttö on vähemmän keskeinen osa imatralaisten arkea kaikissa ikäryhmissä. 2. Erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla monipuolisesti tukea ja apua. 3. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on helppo hakea ja saada apua varhaisessa vaiheessa. 4. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saatavan avun jatkuvuus turvataan Mittarit/Seuranta Imatran hyvinvointikuvaus ja vuosittain tehtävä selvitys imatralaisten hyvinvoinnista, päihteiden käyttöön liittyvien indikaattoreiden seuranta: Päihteiden käytön vähentyminen Päihdehaittojen vähentyminen Päihteettömät tapahtumat Palvelujen kattavuus ja saatavuus Palvelujen käyttäjien palaute Perusterveydenhuollon mielenterveysperustaiset käynnit ovat suhteessa mielenterveyden ongelmien esiintymiseen Psykiatrinen pakkohoito ja -toimet ovat edelleen alle maan keskitason Palvelujen käyttäjien palaute Palvelujen porrasteisuus ja selkeät toimintamallit Palvelujen käyttäjien palaute Lisäksi sovittujen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan toimenpiteiden yhteydessä kuvattujen mittareiden ja seurantaindikaattoreiden avulla Tämän ohjelman seurannan lisäksi vähintään kerran valtuustokaudessa tehtävä Imatran hyvinvointikuvaus antaa tietoa imatralaisten hyvinvoinnista. Mielenterveys- ja päihdeohjelma päivitetään viiden vuoden kuluttua vuonna 2015.

19 LÄHTEET Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia ( Imatran hyvinvointikuvaus (2011).. ( Imatran kaupungin toimenpideohjelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi v (2010).. ( PDF) Lapsen ja nuoren hyvä arki - Lasten ja nuorten seudullinen strategia Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueella. (2009). Sosiaali- ja terveysministeriö. (2009). Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Vanhuspoliittinen ohjelma - Onnistunut ikääntyminen Imatralla - ikääntyneiden palvelut vuoteen ( Vammaispoliittinen ohjelma.. (Ohjelmaa päivitetään) 19

20 LIITTEET LIITE 1. Toimijoiden kuvaukset Omaiset mielenterveystyön tukena ry. Yhdistyksen tarkoituksena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujien läheisiä ja omaisia sekä tehdä ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä Etelä-Karjalassa. Yhdistyksessä toimiminen on vapaaehtoista ja sitoutumatonta mielenterveystyötä. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat: edunvalvonta omaisten ja läheisten tukiryhmät koulutus- ja tiedotustoiminta yhteistyö eri mielenterveystyötä tekeviin tahoihin yhteistyö oppilaitosten kanssa virkistystoiminta; matkat ja kulttuuritapahtumat Imatran mielenterveys ry. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea mielenterveyskuntoutujia, heidän omaisiaan ja läheisiään sekä toimia mielenterveystyön edistämiseksi ja psykiatrisen avohoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi. Toimintaperiaatteet ja tavoitteet Mielenterveyskuntoutujien palveluiden parantaminen ja monipuolistaminen Mielenterveystyön edistäminen Asenteisiin vaikuttaminen Mielenterveyskuntoutujien aktivointi mukaan toimintaan Tiivis yhteistyö Imatran kaupungin mielenterveyspalveluiden kanssa Klubitalon ( siirtymätyöohjelman tukeminen (yhteisprojekti vuodesta 1997) ja sosiaalisen kuntoutuksen järjestäminen/ monipuolinen ryhmätoiminta Palveluja myös virka-ajan ulkopuolella Matalan kynnyksen kohtaamispaikka Imago, asenteisiin vaikuttaminen Mahdollisuus vapaaehtoistoimintaan Uusia työllistymisen mahdollisuuksia Klubitalon siirtymätyöohjelman kautta Imatran A-Kilta A-killat ovat päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä sekä muiden asiasta kiinnostuneiden ihmisten perustamia vapaaehtoisuuteen, omatoimisuuteen sekä vertaistukeen pohjautuvia rekisteröityjä yhdistyksiä. Imatran A-killan päiväkeskukseen voi viettää päihteetöntä aikaa. Osallistujilla on mahdollisuus mm. biljardia, tehdä puutöitä, kuntoilla tai vain olla päihteettömässä ympäristössä. A- Kilta tarjoaa mahdollisuuden edulliseen ruokailuun, pyykinpesuun, saunomiseen ja moneen muuhun toimintaan. 20

21 Imatran yrittäjät ry Imatran Yrittäjät ry toimii paikallisella tasolla jäsenyritystensä edunvalvojana, puolestapuhujana, kannustajana ja yhteishengen luojana. Laajemmassa mittakaavassa koko yrittäjäkunnan edunvalvonnasta huolehtii kattojärjestömme Suomen Yrittäjät ry ja aluejärjestömme Etelä-Karjalan Yrittäjät ry. Imatran Yrittäjät ylläpitää ja kehittää suhteita ympäröivään yhteiskuntaan, kaupunkiin, suuryhtiöihin sekä muihin yhdistyksiin ja tarjoaa kontaktipintoja myös uusille yhdistyksille ja yhteisöille. Koulutustoiminnan pääpaino on Suomen Yrittäjien, Etelä-Karjalan Yrittäjien ja erityisesti Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n tarjoamassa koulutuksessa ja muissa palveluissa sekä yhä enemmän seutukunnallisessa edunvalvonnassa ja koulutuksessa. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on lisätä Imatran talousalueen yritysten yhteistoimintaa. Sääntömääräisten kokousten lisäksi Imatran Yrittäjät ry järjestää näissä puitteissa jäsenilleen myös muita tapaamisia, yrittäjäkontakteja ja virkistystoimintaa. Yhdistyksen jäsenlehti Muurahainen ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Siihen on koottu ajankohtaisia jäsenyrityksiä kiinnostavia asioita ja tapahtumia. Imatran Kaupunkikeskustat ry / Imitsi Imatran Kaupunkikeskustat ry:n tehtävänä on edistää Imatran keskustojen elävyyttä ja viihtyisyyttä, parantaa kaupallisia toimintamahdollisuuksia keskustoissa, sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa. Yhdistys toimii aktiivisesti yhteistyössä eri osapuolten; yrittäjien, kiinteistön omistajien, Imatran kaupungin ja sen asukkaiden kanssa. Tämä yhteistyö mahdollistaa viihtyisän ja runsas tapahtumaisen kaupunkielämän keskustoissa. Nuorisovaltuusto Imatran nuorisovaltuusto on sivistyslautakunnan alaisuudessa toimiva, kaupungin oppilaitosten oppilaista vaaleilla valittava elin. Nuorisovaltuuston tehtävänä on edustaa imatralaisia nuoria pitämällä yllä keskustelua nuorten asioista, järjestämällä tilaisuuksia ja tapahtumia ja antamalla lausuntoja nuoria koskevissa asioissa ja mahdollisuuksien mukaan edistää nuorten viihtyvyyttä Imatralla. Imatran Seurakunta Vuonna 1949 perustettu Imatran seurakunta muodostettiin Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon seurakunnan alueista. Ylintä päätösvaltaa Imatran seurakunnassa käyttää seurakunnan jäsenistä seurakuntavaaleilla valittu kirkkovaltuusto. Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää alueellaan huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta, hautaan siunaamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, sielunhoidosta, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta sekä diakoniasta ja lähetystyöstä. Imatran seurakunnassa toimii viranhaltijoiden ja muiden työntekijöiden lisäksi vapaaehtoisia, jotka osallistuvat seurakunnan hengelliseen palvelutehtävään. 21

22 Imatran kaupungin strategia v Imatran kaupunginvaltuusto hyväksyi Imatran kaupungin strategian vuosiksi kokouksessaan Imatran kaupungin toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra on elinvoimainen, viihtyisä ja laadukas kaupunki, jossa asukkaan on hyvä elää, vierailijan viipyä ja yrittäjän sekä elinkeinoelämän menestyä naapurien ja ympäristön kanssa sopusoinnussa. Imatra 2020 visio - Yrittämisen ja luovuuden rajakaupunki Rajakaupunki Imatra on kansainvälinen teollisuus- ja matkailukaupunki. Monimuotoinen elinkeinoelämä luo uusia työpaikkoja uutta luovan tutkimuksen, koulutuksen ja uudenlaisen luovan yrittämisen avulla. Matkailu ja muut palveluelinkeinot ovat kasvaneet merkittäviksi elinkeinoiksi. Seudun keskuskaupunkina kaupungin järjestämät palvelut asukkaille ja vierailijoille ovat laadukkaita ja kilpailukykyisiä. Kaupungin maine ja ilmapiiri viestivät yrittämistä, kulttuuria ja ympäristön huomioon ottavaa kaupungin kehittämistä. Imatralla asutaan kaupunkimaisesti ja yhteisvastuullisesti luonnon keskellä turvallisesti ja viihtyisästi. Strategiassa luetellaan kuusi avaintavoitetta 1. Toimintaedellytysten luominen vireälle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille 2. Laadukkaat kuntapalvelut järjestetään asukkaille taloudellisesti ja tehokkaasti asukasmäärään ja väestörakenteeseen mitoittaen 3. Myönteinen Imatra-kuva 4. Taloudellinen, ekologinen sekä asukas- ja elinkeinolähtöinen maankäyttö 5. Ympäristöä vaaliva ja energiaa säästävä toimintatapa osaksi kaupunkikonsernin toimintaa 6. Vahvistetaan maakunnallista ja seudullista edunvalvontaa ja yhteistyötä 22

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016

Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra 3 Imatra 2030 visio - Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki 3 Imatra 2030

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,

Lisätiedot

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL 20.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 KOHTAAMISPAIKAN MÄÄRITELMÄ Kohtaamispaikka on tarkoitettu lapsille, nuorille ja

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja 13.9.2016 DIAK Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kyselytutkimus Kysely

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kittilä 2.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Lapin päihdepalvelujen kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta 12.3.2009 1 12.3.2009 2 Koordinaatioprojektin

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot