Gasetti3. polttoaine. Maakaasuputki rakennetaan yhteistyössä. Kaupunkikaasua Helsingissä 150 vuotta. AGA-liedet Habitaressa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gasetti3. polttoaine. Maakaasuputki rakennetaan yhteistyössä. Kaupunkikaasua Helsingissä 150 vuotta. AGA-liedet Habitaressa"

Transkriptio

1 Gasetti Gasum-konsernin sidosryhmälehti Maakaasuputki rakennetaan yhteistyössä Kaupunkikaasua Helsingissä 150 vuotta AGA-liedet Habitaressa Toni Laakso, Lempäälän Lämpö Maakaasu on ympäristöystävällinen polttoaine

2 PÄÄKIRJOITUS KUVA JUKKA ISOKOSKI Odotettavissa uusiutuvaa Kaasuvalot syttyivät Helsingissä jo 150 vuotta sitten. Tänä päivänä maakaasulla on tärkeä rooli niin Helsingin kuin monen muunkin kaupungin sähkön ja lämmön tuotannossa. Läheltä piti, ettei hallituksen vihreä verouudistus olisi vähentänyt maakaasun käyttöä merkittävästi ainakin pääkaupunkiseudulla ja Tampe- " reella. Onneksi aivan viime hetkellä Pöyryn selvitys palautti maakaasun hyvät ominaisuudet päättäjien mieliin ja kelkka saatiin käännettyä. Nyt maakaasun verotusta ko- Siirtyminen maakaasusta uusiutuviin kaasuihin ei onnistu sormia napsauttamalla vaan vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä. rotetaan portaittain niin, että hallituksen alun perin esittämä verotaso saavutetaan vuonna Vaikka maakaasun käyttö on erittäin energiatehokasta ja sen polton päästöt ovat pienet, emme aio jäädä odottelemaan nousevien päästöoikeushintojen mukanaan tuomaa kilpailuetua maakaasulle. Sen sijaan panostamme voimakkaasti kotimaisista raaka-aineista valmistettujen uusiutuvien kaasujen tuotantoon ja syöttämiseen maakaasuverkkoon. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme ensin biokaasua ja myöhemmin myös puusta kaasuttamalla saatavaa synteettistä maakaasua (bio-sng). Maakaasuverkko on ylivoimaisen tehokas ja ympäristöystävällinen tapa siirtää uusiutuvaa energiaa myös kaupunkien tiheästi asutuille alueille. Lisäksi kaasuverkko tarjoaa mahdollisuuden tasoittaa uusiutuvien polttoaineiden kysynnän ja tarjonnan välistä epätasapainoa. Eli puuta voidaan kaasuttaa siellä, missä sitä on, ja tuotettu kaasu käyttää energiatehokkaissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa siellä, missä energiantarve on suurin. Kaasua käyttävissä voimalaitoksissa uusiutuvasta energiasta saadaan vieläpä tuotettua lämpöenergiayksikköä kohti kaksi kertaa enemmän sähköä kuin kiinteän polttoaineen laitoksissa. Tämä puoltaa uusiutuvan energian hyödyntämistä kaasumaisessa muodossa. Biokaasu on myös liikennekäytössä kaikkein ilmastoystävällisin polttoaine. Siirtyminen maakaasusta uusiutuviin kaasuihin ei onnistu sormia napsauttamalla vaan vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä. Maakaasu ja uusiutuvat kaasut eivät sulje toisiaan pois vaan tukevat toisiaan ja auttavat yhdessä ylläpitämään ja kehittämään kaasun siirtojärjestelmää. Onneksi maamme hallitus antoi uusiutuville kaasuille vielä mahdollisuuden! Matkalla kohti puhtaampaa tulevaisuutta yritetään muistaa nauttia myös tästä hetkestä syksyn väriloistosta ja kynttilänvalosta pimenevissä illoissa! Sari Siitonen Teknologiapäällikkö Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila ja Jukka Isokoski Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Janne Viinanen Painos: kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, Espoo. GasettiJulkaisija: Ympäristömerkitty painotuote,

3 8 " Mäntsälä Siuntio -maakaasuputken rakennustyöt aloitettiin kesäkuun lopussa. Tässä lehdessä KUVASTIN Raija Kolehmainen inspiroituu luonnosta. MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA MAAKAASUPUTKI RAKENNETAAN YHTEISTYÖSSÄ VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi pohtii Venäjän energiatilannetta. GASETTI TEEMA: Puhdasta energiaa Pirkanmaalla IDEA Gasetti vieraili Habitaressa. KAASU KUULUU SUURKAUPUNGIN ELÄMÄÄN Kaupunkikaasua Helsingissä 150 vuotta. 20 MARKKINAT Maakaasun myynnin odotetaan kasvavan. PUHDAS LIIKENNE GASSI JA ARTO SINUNKAUPAT Sakari Iiskolan kanssa. 26 LYHYESTI MITÄ KUULUU PETER LINDHOLM? 27 FINANSSINEUVOS JARMO VÄISÄNEN USKOO PUHTAASEEN ENERGIANTUOTANTOON " Maakaasu on valtiolle tärkeä huoltovarmuuden takia. JARMO VÄISÄNEN VALTIONEUVOSTON KANSLIAN OMISTAJA- OHJAUSOSASTO 22 Gasumlaisia Habitaressa: Sari Lilja, Suna Koljonen ja Timo Jokila. 17

4 4

5 KUVASTIN TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI RAIJA KOLEHMAINEN, 43, on Lempäälässä asuva valokuvaaja, joka on erikoistunut lehti- ja mainoskuvaukseen. Aiheina ovat usein puutarha, ruoka ja sisustus. Luonto on Raija Kolehmaiselle paikka rauhoittua ja etsiä inspiraatiota. Hänen mielestään luontokuvissa ja muissakin kuvissa keskeisintä ovat tunnelma ja valo. On tärkeää saada esiin kuvattavan kohteen ominaisluonne. Putkilinja sulautuu maisemaan Pirkanmaalla on maakaasulla tuotettu kaukolämpöä ja sähköä 24 vuoden ajan. Maakaasu on käytössä myös teollisuuden prosesseissa ja kiinteistöjen lämmityksessä. Ensimmäisenä maakaasu otettiin Pirkanmaalla käyttöön syksyllä 1986 Tampereella Naistenlahden voimalaitoksessa. Gasum rakentaa lisää siirtokapasiteettia Pirkanmaalle, jotta maakaasun kasvava tarve saadaan varmistettua. Rinnakkaisputki Hämeenlinnasta Lempäälään valmistui syksyllä Lempäälä-Kangasala-maakaasuputken rakennustyöt käynnistyvät vuodenvaihteen jälkeen. Uuden putkiyhteyden kautta voidaan toimittaa maakaasua esimerkiksi Kangasalan Sahalahteen Saarioisten tehtaalle. Siirtokapasiteetti kasvaa myös Kangasalan suuntaan. Putken pituus on 34 kilometriä. Kun uutta kaasuputken linjausta mietitään, ovat ympäristönäkökohdat tärkeitä. Perussuunniteluun kuuluu muun muassa perus - teellinen ympäristöselvitys. Putkilinja rakennetaan niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen asukkaille. Esimerkiksi rakentamisaikataulu sovelletaan vuodenaikojen mukaan. Putkilinjalla voidaan jatkaa maanviljelyä tavalliseen tapaan rakentamisen jälkeen. Gasum vastaa siitä, että putkityömaan valmistuttua esimerkiksi salaojien korjaamiseen käytetään alan parhaita ammattilaisia. Lempäälä Kangasala-putkilinjaus kulkee Liuksialan kartanon mailla ja tunnelmallisen kappelin läheisyydessä. Kappeli on rakennettu 1932 Kangasalan ensimmäisen kirkon paikalle. Se sijaitsee peltojen keskellä metsäsaarekkeessa. Liuksialan kartano tunnetaan jo 1500-luvun lopulta, kun Kaarina Maununtytär asui siellä. Kartano siirtyi 1821 Meurman-suvulle ja on edelleen heidän omistuksessaan. 5

6 MEDIA Jokainen, joka on ajanut turverekan perässä, tietää ettei se ole kaupunkirakenteeseen sopiva energiamuoto. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Yle Helsinki Ilmastonmuutoksen torjumiseksi päästöjä on vähennettävä. Päästötavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan erilaisia ohjauskeinoja, jotka koskettavat sekä energiayhtiöitä että kansalaisia. Porkkana on keppiä parempi kannustin. Nykyinen taloustilanne ei kestä pelkkien porkkanoiden kylvämistä. Kotitalouksienkin on kannettava osansa ilmastotalkoissa. Pääkirjoitus Etelä-Suomen Sanomat Gasumilla on muutenkin laaja tulevaisuuden merkitys meille, sillä sen verkossa virtaa tulevaisuudessa uusiutuvaa energiaa biokaasua. Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Kauppalehti Optio KUVA KANSALLINEN KOKOOMUS REPLIIKKI "Tähän ei vaikuttanut mikään aluepolitiikka, vaan pragmaattinen lähtökohta, että kaukolämpöverkko toimisi jatkossakin." Valtiovarainministeri JYRKI KATAINEN hallituksen energiaveropaketista syntyneestä kiistasta YLE.fi, MAAILMALTA KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA NORD STREAM AG Maailman suurin putkenlaskualus töissä Suomenlahdella Maailman suurin putkenlaskualus Allseas Solitaire aloitti syyskuun alussa työt Suomenlahdella. NordStream-kaasuputken parissa työskentelivät jo ennestään Castoro Sei ja Castoro Dieci -alukset, jotka olivat syyskuun alkuun mennessä laskeneet 320 kilometriä putkea. Putken koko pituus on kilometriä. 300 metriä pitkä ja 60 metriä korkea Solitaire on nyt ensi kertaa Itämerellä. Sen urakkana on laskea 343 kilometriä kaasuputkea Venäjän ja Suomen aluevesille. Yli 400 henkeä tekee aluksella töitä vuoroissa vuorokauden ympäri. Solitaire valittiin tämän osuuden rakentajaksi, koska se ei käytä ankkureita eikä siten häiritse mahdollisia sodanaikaisia miinakenttiä. Henkilövaihdoksia Eurogasin sihteeristössä Eurogasin pääsihteeri Jean-Marie Devos jätti tehtävänsä syyskuun alussa kahdeksan vuoden toimikauden jälkeen. Varapääsihteeri Margot A. Loudon hoitaa hänen tehtäviään, kunnes uusi pääsihteeri on lähikuukausien kuluessa valittu. Uutena sihteeristössä on aloittanut Simon A. Blakeley, joka vahvistaa järjestön yhteiskuntasuhteiden hoitoa. Loudon on toiminut Eurogasin varapääsihteerinä vuodesta Hänen uransa kaasun parissa alkoi vuonna 1984 British Gasin taousanalyytikkona. Eurogasiin kuuluu 34 kaasuyhtiötä ja 12 kaasualan järjestöä 28 maasta. EU-maiden ohella järjestössä on jäseniä muun muassa Sveitsistä ja Turkista. Eurogas valvoo jäseniensä etuja muun muassa Euroopan Unionin toimielimien suuntaan ja pyrkii kehittämään maakaasun käyttöedellytyksiä. Eurogasin toimisto sijaitsee Brysselissä. South Stream korvaisi 20 atomivoimalaa Noin 34 prosenttia maailman kaasuvarannoista on Venäjällä. Gazprom kehittää uusia kaasuntuotantoalueita muun muassa Jamalin niemimaalla ja Itä-Siperiassa. Itä-Siperian kaasuntuotannon arvioidaan alkavan kuluvan vuosikymmenen aikana. Rakenteilla olevan Nord Streamin lisäksi Gazprom haluaa kehittää eteläisen siirtoyhteyden, South Streamin, jonka vuosikapasiteetiksi arvioidaan 63 miljardia kuutiometriä vuodessa. Tämä vastaa Gazpromin johtaja Oleg Aksytinin arvion mukaan 20 ydinvoimalaa. Aksytin esiintyi Montrealin energiakonferenssissa. 6

7 AJANKOHTAISTA GASUMILLA Porrastettu verotusmalli joustaa Gasum on tyytyväinen hallituksen uuteen ehdotukseen, jossa maakaasun veronkorotukset toteutettaisiin kolmessa vaiheessa. Päätöksen avulla maakaasu säilyttää asemansa eikä ainakaan lähivuosina kivihiilen käyttö lisäänny. Hallituksen tarkennetun esityksen mukaan vuoden alussa maakaasun energiasisältöön perustuva vero olisi 3 euroa/mwh. Vuonna 2013 vero olisi 5,5 euroa/mwh ja nousisi tavoitetasolle 7,7 euroa/ MWh vuonna Kehitys energiamarkkinoilla ja päästökaupan muutokset vaikuttavat siihen, miten maakaasun kilpailukyky säilyy veronkorotuksen seuraavissa vaiheissa. Porrastettu malli on kuitenkin maakaasun käyttäjien kannalta joustavampi, toimitusjohtaja Antero Jännes toteaa. Maakaasu on tehokas yhdistetyn tuotannon polttoaine, jonka hiilidioksidipäästöt ovat kivihiiltä ja turvetta huomattavasti pienemmät. Kun on keskusteltu vain hiilidioksidipäästöistä, maakaasun pienet päästöt lähi-ilman laatuun vaikuttavissa hiukkas-, rikkidioksidija typen oksidipäästöissä eivät ole saaneet riittävästi huomiota. Maakaasun kuljettaminenkaan ei aiheuta päästöjä eikä teiden kulumista. KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKu OJALA JA JANNE VIINANEN Fortumin maakaasua polttoaineena käyttävä huipputehokas Suomenojan yksikkö otettiin käyttöön vuosi sitten. Uuden voimalaitoksen avulla on Espoossa voitu hiilen käyttö lähes puolittaa ja öljyn käyttöä vähentää merkittävästi. Pöyryn selvitys tarpeellinen Gasum teetti Pöyryllä selvityksen, jossa tutkittiin maakaasun kilpailukykyä, käyttöä ja päästöjä eräissä sekä maakaasua että kiinteitä polttoaineita käyttävissä nykykohteissa. Pöyryn selvitys osoitti, että hallituksen elokuussa esittämä verotusmalli, jossa maakaasun verotus nousisi viisinkertaiseksi, olisi lisännyt hiilidioksidipäästöjä sekä paikallisia hiukkas- ja rikkidioksidipäästöjä. Verotus olisi ohjannut lisäämään esimerkiksi kivihiilen käyttöä. Oli siis odotettavissa, että voimalaitosten ajojärjestys voisi muuttua ja erillisenä tuotettavan sähkön tarve olisi lisääntynyt. Näin hiilidioksidipäästöt olisivat lisääntyneet noin neljänneksen. Pöyryn laskelmien mukaan absoluuttisena määränä tämä olisi ollut noin 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä on noin kaksi prosenttia Suomen keskimääräisistä kokonaiskasvihuonepäästöistä. Hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt olisivat lähes kaksinkertaistuneet ja typenoksidipäästö kasvaneet reilun kolmanneksen. Biokaasua liikennekäyttöön Kouvolassa aletaan ensi vuonna tuottaa biokaasua. Kun biokaasu syötetään maakaasuverkostoon, sitä voidaan hyödyntää liikenteen polttoaineena. Gasum Oy ja KSS Energia Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla biokaasua saadaan Suomessa ensimmäistä kertaa laajemmassa mittakaavassa liikenteen polttoaineeksi. Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetaan kokonaisuus, jossa voidaan tuottaa ja jalostaa biokaasua ja syöttää sitä maakaasuverkostoon. Investoinnin arvo on yhteensä 8 miljoonaa euroa, josta Gasumin osuus on noin 10 prosenttia. Biokaasun tuotanto aloitetaan alkuvuodesta 2011, ja verkkoon sitä päästään syöttämään syksyllä. Kouvolalaisten energia-, jäte- ja vesiyhtiöiden yhdessä omistama Kymen Bioenergia Oy tuottaa biokaasun reaktorissa, joka käyttää raaka-aineena jätevedenpuhdistamon lietteitä, biojätettä sekä peltobiomassaa. KSS Energia Oy rakentaa laitoksen, jossa biokaasu puhdistetaan epäpuhtauksista ja sen suhteellista metaanipitoisuutta nostetaan. Jalostettu biokaasu vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua, ja se voidaan syöttää Gasumin maakaasuverkkoon. Gasum rakentaa laitoksen yhteyteen mittaus- ja analysointilaitteiston, jonka avulla mitataan verkkoon syötettävän biokaasun määrä ja laatu. Biokaasun määrää kaasuverkostossa seurataan tasehallinnan avulla. Vuositasolla tavoitteena on tuottaa kaasuverkkoon biokaasua noin 7 GWh, joka esimerkiksi pääkaupunkiseudulla riittäisi reilun kymmenen kaasubussin vuosittaiseen polttoainetarpeeseen. Liikennekäytössä biokaasu edistää tehokkaimmin niitä uusiutuvien energiamuotojen lisäämistavoitteita, joihin Suomi on yhdessä muiden Eu-maiden kanssa sitoutunut. Liikennekäytössä biokaasulla voidaan saavuttaa suhteellisesti suurempi osuus kaikista käytetyistä polttoaineista kuin esimerkiksi sähköntuotannossa. 7

8 Maakaasuputki rakennetaan yhteistyössä TEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKI Gasum rakentaa uuden maakaasuputken läntisellä Uudellamaalla Mäntsälästä Siuntioon. 90 kilometriä pitkän kaasuputken rakennustyöt koskettavat suoraan noin 700 maanomistajaa. Yhteistyö maanomistajien kanssa on merkittävä osa rakennushanketta. 8

9 Maakaasuputken rakennustyöt ovat käynnissä Mäntsälässä. Putkea on hitsattu jo noin 10 kilometriä. Uusi siirtoputki otetaan käyttöön ensi syksynä. 9

10 Maanomistaja Mikko Lammenoja (vas.) ja työmaapäällikkö Janne Volanen tutkivat salaojasuunnitelmia. Salaojien korjaustöitä tekevät ainoastaan erikoisurakoitsijat, Volanen vakuuttaa. Maastoauto kurvailee pitkin päällystettyä seututietä Vihdin itäosissa. Seuraavasta käännös oikealle. Risteyksen viereen pystytetyssä kyltissä lukee: Kaasuputkityömaa, työmaatie. Auton kyydissä ovat Gasumin työmaapäällikkö Janne Volanen ja Destian työnjohtaja Ilkka Nukki. He ovat matkalla alkukatselmukseen paikallisen maanomistajan kanssa. Ennen kuin voimme aloittaa työt kohteessa, pidämme rakennuttajan, urakoitsijan ja maanomistajan kanssa alkukatselmuksen. Kirjaamme ylös mahdolliset erityistoiveet ja annamme maanomistajalle työmaan yhteystiedot, Volanen kuvailee tulevan tapaamisen sisältöä. Maakaasuputken tulo herätti keskustelua kylällä Auto pysähtyy tien pientareelle. Molemmin puolin tietä avautuu uusmaalaista maalaismaisemaa: loivasti kumpuilevaa peltoa ja pieniä metsäsaarekkeita. Pellolle on pystytetty keltapäisiä puupaaluja parinkymmen metrin välein. Ne merkitsevät rakennettavan maakaasuputken keskilinjan. Maanomistaja Mikko Lammenoja saapuu paikalle traktorillaan. Maakaasuputki sijoittuu noin 300 metrin matkalla hänen pellollensa. Lammenoja kertoo, että putkihanke herätti paljon keskustelua kylällä, kun tiedot putken linjauksesta tulivat esille muutama vuosi sitten. Kyllähän tätä aluksi vastustettiin. Eihän kukaan sitä putkea omille mailleen haluaisi, Lammenoja kuvailee. Käytännön toteutus on kuitenkin Lammenojan mielestä men- nyt tähän saakka hyvin. Tietoa on jaettu riittävästi ja keskusteluyhteys työmaan kanssa tuntuu toimivan. Salaojat korjataan ammattitaidolla Mikko Lammenojalla ei ole aiempaa kokemusta maakaasuputkityömaista, joten moni asia arveluttaa vielä. Etenkin salaojien korjaustyöt Lammenoja toivoo hoidettavan hyvin. Etelä-Suomen Salaojakeskus on tehnyt salaojien korjaussuunnitelmat. Korjaustöissä käytetään vain salaojiin erikoistuneita urakoitsijoita, Janne Volanen vakuuttaa. Lisäksi Lammenojaa huolettaa, onko mahdollista, että raskaista työmaakoneista valuu ongelmajätteitä maastoon. Volasella on vastaus myös tähän huoleen. Koneet eivät jätä mitään päästöjä maahan. Vahinkojen varalta jokaisessa työmaakoneessa on mukana imeytysturvetta. Luonnollisesti koneiden polttoainesäiliöt on varustettu tuplapohjalla. Mitään erikoisia kemikaaleja ei työmaalla käytetä. Ruokamulta kuoritaan talteen syyskuun aikana Ilkka Nukki kirjoittaa katselmuspöytäkirjaan kohteen tiedot ja Mikko Lammenojan kanssa sovitut asiat salaojiin liittyen. Janne Volanen kertoo työmaan aikataulusta. Työt alkavat tässä kohtaa vielä syyskuun aikana. Ensimmäisenä on vuorossa ruokamullan kuoriminen pois putkilinjalta ja työalueelta. Tavoitteena on pitää pintakerroksen viljava maa-aines erillään muusta maa-aineksesta, jotta pellon viljelyominaisuudet eivät heikkenisi. Tämän jälkeen putkilinjauksen viereen rakennetaan asen- 10

11 " Etelä-Suomen Salaojakeskus on tehnyt salaojien korjaussuunnitelmat. nustie, jota pitkin raskaat työmaakoneet voivat liikkua savisella peltomaalla. Työmaatien valmistuttua tuodaan teräsputket linjalle. Putket hitsataan yhteen ja lasketaan kaivantoon, puolentoista metrin syvyyteen. Vuodenvaihteeseen mennessä putken pitäisi olla maan alla ja kaivanto peitettynä. Pääsekö jo keväällä siis kylvämään putken päälle, Lammenoja tiedustelee. Täytyy vielä katsoa, miten salaojien korjausaikataulu menee. Se lopulta ratkaisee, koska työt tältä osin ovat valmiit ja maa valmis viljelykättöön. Asia varmistuu joka tapauksessa loppuvuoden aikana, Volanen vastaa. Volanen ojentaa vielä Lammenojalle työmaatiedotteen ja kehottaa soittamaan, mikäli mitään kysyttävää tai ongelmia ilmenee. Miehet kättelevät hyvästiksi. Lammenoja palaa traktorilleen. Volanen ja Nukki jäävät odottamaan maanomistajaa, jonka maille putki rakennetaan tien itäpuolella. Hänen kanssaan on sovittu tapaaminen samalle aamupäivälle. Maakaasuputki kulkee Mikko Lammenojan pellon poikki noin 300 metrin matkalla. Gasetti seuraa rakennustöiden etenemistä Lammenojan mailla. KORVAUKSET MAKSETAAN LUNASTUSTOIMITUKSESSA Maakaasuputken rakentaminen maanomistajien maille perustuu val tioneuvoston myöntämään lunastus- ja ennakkohaltuunottolupaan. Luvan perusteella Etelä-Suomen maanmittaustoimisto on aloittanut kunnittain lunastustoimituksen, jonka aikana puolueeton lunastustoimikunta määrittää maanomistajille maksettavat korvaukset. Korvausten maksun periaatteena on täysi korvaus, eli maanomistajalle ei pitäisi aiheutua taloudellisia menetyksiä putken rakentamisesta. Korvauksia maksetaan muun muassa maa-alueen käyttöoikeuksista ja rakennustöiden aiheuttamista vahingoista. Lopulliset korvaukset maksetaan rakennustöiden valmistuttua, kun kaikki hankkeen aiheuttamat vahingot ovat selvillä. Gasumin projektipäällikkö Pekka Hytinkoski kertoo, että maakaasuputken rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa. Kaasuputki valmis vuoden päästä Mäntsälä Siuntio-maakaasuputken rakennustyöt aloitettiin ensimmäisissä kohteissa kesäkuun lopussa. Työt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Maakaasuputki valmistuu käyttökuntoon noin vuoden kuluttua, eli loppusyksystä Työt ovat lähteneet liikkeelle hyvin. Maanomistajien kanssa tehtävistä alkukatselmuksista on tehty vajaa puolet. Työalueen raivaus ja asennustie on saatu valmiiksi noin neljäsosalla putkilinjasta. Putkeakin on jo hitsattu reilu 10 kilometriä, kertoo Gasumin projektipäällikkö Pekka Hytinkoski. Kokonaisuudessaan 90 kilometriä pitkän maakaasuputken rakentaminen on jaettu kahteen osaan, joilla molemmilla on oma työmaaorganisaationsa ja urakoitsijansa. Eteläisellä työmaalla pääurakoitsijana on Destia Oy ja pohjoisella E.M. Pekkinen Oy. Työt molemmilla työmailla aloitettiin samaan aikaan ja valmistumisen suhteen on myös yhteinen tavoite. Etelässä työt ovat keskittyneet Vihtiin, Hiidenveden pohjoisrannalta itäänpäin. Pohjoisella työmaalla aloitettiin Mäntsälästä. Yksi putkihankkeen haastavimmista kohteista sijaitsee Vihdissä, jossa putki rakennetaan vajaan kolmen kilometrin pituudelta Hiidenveden pohjaan. Vesistöosuus on tavoitteena rakentaa vielä loppuvuoden aikana, mutta tarkka ajankohta riippuu rakentamiseen tarvittavan vesiluvan myöntämisajankohdasta. Hiidenveden alitus on erikoiskohde, joka vaatii erityistä suunnittelua ja työmenetelmiä. Meillä on kuitenkin kokemusta maakaasuputken rakentamisesta vesialueella, joten uskon, että työt sujuvat hyvin, Hytinkoski kertoo. Uusi kaasuputki lisää maakaasun siirtokapasiteettia ja toimitusvarmuutta pääkaupunkiseudulle, jossa kaasun käyttö on kasvanut viime vuosien aikana. Investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Maakaasuverkoston laajeneminen tuo uuden energiavaihtoehdon useisiin kuntiin läntisellä Uudellamaalla. Kaasuputki sijoittuu seitsemän kunnan eli Mäntsälän, Hyvinkään, Tuusulan, Nurmijärven, Vihdin, Lohjan ja Siuntion alueille. Gasum rakentaa maakaasun jakeluverkon Vihdin Nummelan taajamaan, jossa maakaasua voidaan hyödyntää etenkin kiinteistöjen lämmityksessä. 11

12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteriinstituutissa. Hän johtaa valtakunnallista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Kaasua savesta TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN Kun ihmiskunta ensimmäisen kerran törmäsi vakavaan energiakriisiin vuonna 1973, alettiin ennustaa, että öljyn aikakausi päättyy pian. Elinaikaa öljytaloudelle on yleensä annettu noin 30 vuotta, mutta öljyesiintymiä on löydetty jatkuvasti lisää niin, että öljytalouden odotetaan tänäkin vuonna porskuttavan ainakin vuotta eteenpäin. Kaasun riittävyys on ollut huomattavasti hankalampi arvioitava, koska kaasuesiintymiä alettiin ottaa hyötykäyttöön paljon öljyesiintymiä myöhemmin ja koska kaasua on paikoitellen hyvinkin runsaasti. Esimerkkinä voi mainita Turkmenistanin, Keski-Aasian eristyneimmän ja takapajuisimman valtion, jonka uumenista kaasua riittää pumpattavaksi länteen ja Kiinaan. Venäjällä on myös erittäin suuria tuotantokaarensa alkupäässä olevia kaasuesiintymiä, ja Suomen kannalta kiinnostava Štokmanin kaasukenttä Murmanskin pohjoispuolella Jäämeressä odottaa parempia aikoja tullakseen avatuksi. Norja ja Yhdysvallat ovat varautuneet siihen, että öljy joskus loppuu. Norjassa liikennepolttoaineet ovat Euroopan kalleimpia, koska varoja kerätään näin valtion vakausrahastoon. Yhdysvalloissa on kehitelty tekniikkaa, jolla voitaisiin erottaa kaasua maaperän erilaisista mineraaliseoksista, lähinnä saviliuskeesta. Venäjällä on Norjan tapaan kerätty energian viennistä muttei niinkään kotimaan kulutuksesta varoja liittovaltion vakautusrahastoon, stabfondiin, ja ainoa ongelma näyttää olleen se, että öljyn hinta sukelsi vuoden 2008 kriisissä noin 35 dollariin tynnyriltä. Venäjän talous oli suunniteltu noin 70 dollarin öljynhinnan varaan. Venäjän energiakeskustelu on ollut varsin perinteistä sekä tyyliltään että teemoiltaan: tyylilajina on valtiokeskeisyys ynnä tiukka kytkentä turvallisuuspolitiikkaan ja turvallisuuskoneistoihin, ja teemoja on tasan kaksi: öljy ja kaasu. Luonnonvarain- ja ekologiaministeriön rakennus Moskovan kehämetrolinjan Barrikadnaja-aseman lähellä näyttää varsin vaatimattomalta, mutta sen johtajat istuvat kuvaannollisesti suurten kaasu- ja öljyvarojen päällä. Niiden mittakaava on sellainen, että vaihtoehtoisia energiamuotoja ei ole vielä tarvinnut juuri miettiä. Helpompi on ollut katsella valtakunnan karttaan piirrettyä öljyja kaasuputkien verkostoa ja todeta tyytyväisenä, että asiat ovat hyvässä järjestyksessä. Venäjän tiedeakatemian geologian ja öljy- ja kaasuesiintymien käytöstä vastaavan neuvoston puheenjohtaja, akateemikko Aleksei Kantorovitš sanoi kuitenkin keväällä kaasuteollisuuden aikakauslehden haastattelussa, että suuri osa käytössä olevista öljyesiintymistä on käyttökaarensa myöhäisvaiheessa ja uusia kohteita kartoitetaan kaiken aikaa. Uralin ja Volgan välillä odottaa avaamistaan suuri öljykenttä, ja Länsi-Siperiassa on jättimäisiä kohteita, joissa on sekä öljyä että kaasua, mutta sitoutuneena mineraalikerroksiin osaksi hyvinkin syvällä maaperässä. Pelkkä poraaminen ei riitä, vaan tarvitaan muuta tekniikkaa. Tässä suhteessa Venäjän energia-asiantuntijat seuraavat tarkkaan, mitä Yhdysvalloissa ja Kanadassa keskustellaan liuskekaasusta (shale gas) luvulla Texasissa löydettiin pystysuora puolikilometrinen onkalo, josta alettiin hydraulisesti erottaa kaasua kivihiilikaudelta peräisin olevasta saviliuskeesta eli artilliitistä luvulla liuskekaasua erotetaan Apenniinien alueella, ja sitä varten on kehitetty kemiallisempia erottamismenetelmiä, ja kehitystyö jatkuu. Venäjän energia-alan erikoisjulkaisuissa seurataan tarkkaan amerikkalaisten konferenssien puheenvuoroja ja julkaisuja. Suomalaisille tutumpi liuske-energian muoto löytyy Pohjois- Virosta, jossa Eesti Energia hyödyntää ns. palavaa kiveä (põlevkivi). EU on ehättänyt jo 1990-luvulla tuomitsemaan virolaisten vanhahtavan polttomenetelmän, vaikka jo silloin olisi ollut aiheellisempaa satsata rahaa menetelmien ja tekniikan uusimiseen. Amerikkalaisen tekniikan ansiosta nimittäin liuskekaasun osuus on 62 prosenttia Kiinan koko kaasuvaroista, 50 prosenttia Australian ja 42 prosenttia USA:n kaasuvaroista. Venäjän osalta puhutaan tuskin yhdestä prosentista. Liuskekaasun tuotanto ei kannata, koska esiintymät ovat usein melko köyhiä. Kaikkia rikkaampiakaan esiintymiäkään ei ole vielä otettu käyttöön. Kannattaisi ainakin harkita, sillä eri arvioiden mukaan näin saatu kaasu riittäisi vuotta tästä eteenpäin. Paitsi Venäjä myös EU on pudonnut tämän tekniikan kehittelystä jo ennen sen alkua, mutta kumpikin näyttävät olevan tyytyväisiä niin kauan kuin Venäjän kaasutoimitukset unionimaihin jatkuvat. Olisi kuitenkin väärin luulla, ettei Venäjällä lainkaan puhuttaisi uusiutuvasta energiasta. Se samoin kuin bioenergia viittaa kuitenkin yleensä puun polttamisella aikaan saatuun lämpöenergiaan, eikä ihme: puutahan Venäjällä piisaa eikä sen poltto vaadi huipputeknologiaa onnistuakseen. Turpeen ekologisuudesta kiistellään Suomessa, mutta Venäjällä ihmetellään, miten Suomi voi tuottaa lähes 20 prosenttia lämpöenergiastaan ja lähes 7 prosenttia sähkötuotannostaan turvevoimalla, kun Venäjällä turpeen osuus energiataseesta on mitättömät 0,01 prosenttia. 12

13 TEEMA Puhdasta energiaa Pirkanmaalla KUVA DREAMSTIME GasettiTeema Kysely Pirkanmaalla: Ilmastoasiat kiinnostavat TEKSTI MAIJU PAASIVIITA GRAFIIKKA GASUM Merkittävin hiilidioksipäästöjen vähennyskohde (%) Energiantuotanto Yksityisliikenne Teollisuus Asuminen Joukkoliikenne Ei osaa sanoa Biokaasu nähdään Pirkanmaalla merkittävänä tulevaisuuden energialähteenä. Biopolttoaineiden riittävyydestä ollaan kuitenkin epävarmoja. Gasum toteutti syyskuussa sähköpostikyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan kuntapäättäjien sekä ympäristöasioiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden suhtautumista eri energialähteisiin. *) Vastaajista kolme neljästä seuraa aktiivisesti ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyvää uutisointia. Kysyttäessä merkittävimpiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiskohteita koko Pirkanmaan näkökulmasta nousi energiantuotanto tärkeimmäksi kun taas kuntatasolla yksityisliiken - ne nähtiin merkittävimmäksi päästövähennyskohteeksi Pirkanmaa Oma kunta Energiatehokkuus tarvitsee kannustimia Biokaasulaitos nähtiin ympäristöystävällisimmäksi vaihtoehdoksi niin sähkön ja lämmön yhteis- kuin erillistuotannossakin. Suurin potentiaali biokaasun käytössä nähtiin aluelämpöratkaisuissa. Vastaajat suhtautuivat kuitenkin kriittisesti biopolttoaineiden riittävyyteen. Yli puolet vastaajista katsoi, että biopolttoaineita ei ole Suomessa tai omassa asuinkunnassa riittävästi tavoitteisiin nähden saatavilla. Kyselyn perusteella kiinteistöjen energiankäytön tehostamisessa porkkana toimii raippaa paremmin. Vastaajista 79 prosenttia pitää investointitukia toimivana keinona energiatehokkuuden parantamiseksi, kun vain 35 prosenttia näkee energiaverotuksen kiristämisen johtavan parempaan tehokkuuteen energian käytössä. Gasumia ei tunneta Gasumin tunnettuus Pirkanmaalla on heikko. Yli puolet vastaajista tuntee Gasumin vain nimeltä. Vastaajat toivovat Gasumilta näkyvämpää roolia Pirkanmaan energiakeskustelussa, erityisesti syvällisempää tietoa maakaasun ja biokaasun tuomista mahdollisuuksista. Kriittisimmin vastaajat suhtautuivat maakaasun ja biokaasun hintaan. Henkilöt, jotka eivät tunne Gasumia tai tuntevat Gasumin vain nimeltä, antavat maakaasun toimitusvarmuudelle heikomman arvion kuin Gasumin toiminnan paremmin tuntevat. *) Kysely 680 kuntapäättäjälle ja asiantuntijalle Pirkanmaan alueella. Vastaajia 163 eli 24 prosenttia kyselyn saaneista. 30 Maakaasun ja biokaasun arvosana (%) Maakaasu Biokaasu Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä

14 Lempäälässä puhdasta kaukolämpöä TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA JANNE VIINANEN Lempäälän Lämpö Oy tuottaa maakaasusta puhdasta kaukolämpöä. Toimitusjohtaja Toni Laakso korostaa maakaasun energiatehokkuutta tuotannossa ja kuljetuksessa. Yhtiö toimii myös maakaasun jakelijana paikalliselle teollisuudelle ja kiinteistöille. Toivomme, että voimme suunnitella ja toteuttaa energiataloutta kauaskantoisesti, totesi Toni Laakso. Toni Laakson mielestä putkessa kulkeva kaasu on järkevin tapa toimittaa energiaa tai esimerkiksi liikenteen polttoainetta. Lempäälä on pitkä nauhataajama, joten 38 kilomerin jakeluverkosto on oivallinen ratkaisu. Turhaa rekkarallia ei tarvita. Kaikki Lempäälän Lämmön seitsemän lämmöntuotantolaitosta käyttävät maakaasua. Vuosikulutus oli viime vuonna 96 GWh, josta kaukolämmön osuus oli 65 GWh. Maakaasua myytiin 31 GWh. Veropohja monipuoliseksi Ainakin meille Lempäälässä maakaasu on ollut energiatehokas, toimiva ja ympäristöystävällinen ratkaisu. Siksi ihmetyttääkin, kun energiaveron korotus ollaan suuntaamassa kehittyvään ja vähäpäästöiseen maakaasuun. Tämä hidastaa myös muiden kaasupohjaisten polttoaineiden kuten kotimaisen biokaasun tekniikan ja tuotannon kehittymistä. Koska maakaasuverkosto on jo olemassa, voidaan siellä kuljettaa biokaasun lisäksi tulevaisuudessa ehkäpä myös vetyä, Toni Laakso mietti, kun energiaverokeskustelu kävi syyskuun alussa kuumimmillaan. Pirkanmaalla ja myös Lempäälässä on jo vuosikymmenten kokemus maakaasusta. Toni Laakson mielestä päättäjät tekivät nopeita linjauksia niputtaessaan maakaasun muiden fossiilisten polttoaineiden joukkoon, vaikka sen lähipäästöt, hiukkas- ja typpipäästöt ovat todella pieniä. On lyhytnäköistä tuijottaa vain hiilidioksidipäästöjen määrään, vaikka tosin nekin ovat maakaasulla pienemmät kuin monella muulla polttoaineella. Veropohjassa pitäisi ajatella myös energian jakelutapaa, tehokuutta ja miten sen käyttöä voidaan kehittää. Hän peräänkuulutti kokonaisnäkemystä päätöksentekoon. Ja muistutti, että uusia kaasuvarantoja löytyy koko ajan lisää. Maakaasun energiaverokaavailut vaikuttavat myös Lempäälän Lämmön tuleviin ratkaisuihin. Jatkossa päätöksiä ei välttämättä voida tehdä kestävän kehityksen pohjalta, koska yrityksen pitää tarjota asiakkailleen hinnaltaan kilpailukykyisiä palveluja. Jakeluverkosto käyttöön Toni Laaksolla on visio kaasun lisääntyvästä käytöstä juuri sähkön ja lämmön yhteistuotannossa eli pien-chp-ratkaisuissa ja liikennepolttoaineena. Sähkö on hänen mielestään niin pitkälle jalostettu tuote, että sitä tulisi käyttää vain valaistukseen ja laitteiden ohjaukseen. Lempäälän Lämmössä on neljä maakaasukäyttöistä autoa ja itselläni on sellainen omassa ajossakin. Kokemukset ovat myönteisiä. Koska kiinnostus on voimakasta, pitäisi autojen maahantuojien tuoda markkinoille erilaisia kaasuautoja. Jälkiasennus on myös hyvä vaihtoehto. Mielestäni biokaasu on nyt puhtain liikennepolttoaine ja sen käytön lisäämistä pitää tukea. Yksi biokaasun eduista on se, että sitä voidaan jaella jo olemassa olevien maakaasun tankkausasemien kautta. Tavoitteena paineen nosto Gasumin Lempäälä Kangasala-rakennushanke lisännee valmistuttuaan myös Lempäälän Lämmön maakaasun käyttöä. Nyt oman verkoston paine on 4 baria, mutta tarkoituksena on korottaa myös oman verkoston paine jatkossa ainakin osittain 8 bariin. Se mahdollistaisi mikroturbiinien käytön. Toivomme, että voimme suunnitella ja toteuttaa energiataloutta kauaskantoisesti. Kaasupohjaisten polttoaineiden käyttö lisää energiahallintaa, koska hävikki jää pieneksi. Tärkeintähän on todellinen käyttö, Toni Laakso linjasi. 14

15 Strategia hillitsee ilmastonmuutosta TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA DREAMSTIME Tampereen kaupunkiseudulle laaditut maankäyttöä ja liikennesuunnittelua ohjaava rakennesuunnitelma ja ilmastostrategia antavat suuntaviivat yhteisen ilmastopolitiikan vähennystavoitteille sekä toimenpideohjelmille. Strategian pohjana ovat Eu:n ilmastotavoitteet, joihin liittyvät esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja uusituvan energian käytön lisääminen lämmöntuotannossa ja liikenteessä. Tampereen kaupungin ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen kertoo, että Tampereen kaupunkiseutu kasvaa voimakkaasti jatkossakin, mikä lisää liikennettä, edellyttää uusien asuntojen rakentamista ja palvelujen kehittämistä seudullisesti. Muuttovoiton vuoksi myös energiankulutuksen arvioidaan kasvavan 0,8 prosenttia vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan 1 prosentin vuodessa. Seudun suunnitteluyhteistyöllä on merkittävä vaikutus seudun päästöjen kehitykseen ja se luo pohjan tiiviille ja energiatehokkaalle yhdyskuntarakenteelle, Kaisu Anttonen kertoo. Energiantuotannon kehittämisessä strategiaan on kirjattu vesivoimaloiden tehon nostaminen, nykyisten voimaloiden tehon nostaminen, puun käytön lisääminen ja tuulivoimahankkeisiin osallistuminen. Voimalainvestointeja on odotettavissa luvuilla. Maakaasun osuus on energiantuotannon polttoaineena Tampereen seudulla merkittävä. Osan korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla on muun muassa Tampereen sähkölaitoksen suunnitelmissa, toteaa Kaisu Anttonen. Ilmastostrategian tavoitteena on laskea sähkönkulutusta kotitalouksissa ja palvelusektorilla 8 12 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tähän päästään muuan muassa energianeuvontaa tehostamalla ja julkisen sektorin esimerkillä. Pirkanmaa ja Tampereen kaupunkiseutu kasvavat voimakkaasti, mikä lisää liikennettä ja edellyttää uusien asuntojen rakentamista sekä palvelujen seudullista kehittämistä. Liikenteen osalta ilmastostrategiassa esitetään, että uusiutuvien energialähteiden osuus olisi 10 prosenttia vuonna Tämä edellyttää muutoksia myös ajoneuvokannassa. Ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tarkoitus on nostaa joukkoliikenteen kulkutapaosuus 25 prosenttiin matkoista kehittämällä etenkin raideliikennettä. Päästöihin vaikutetaan myös parantamalla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. GasettiTeema Maakaasun siirtoverkko laajenee Kangasalle ja Sahalahteen TEKSTI JuKKA ISOKOSKI Maakaasuverkko laajenee ensi vuonna itäisellä Pirkanmaalla. Gasum rakentaa 34 kilometriä pitkän kaasun siirtoyhteyden Lempäälästä Kangasalan Huutijärven kautta Sahalahteen. Maakaasutoimitukset " Maakaasun uutta putkea pitkin on tavoitteena aloittaa syksyllä uuden kaasuputken päätepisteessä Sahalahdella sijaitsee suurin uusi maakaasun käyttäjä, Ruoka-Saarioisten ruokatehdas ja broileriteurastamo. Ruoka-Saarioinen korvaa elintarviketehtaiden nykyisin käyttämän raskaan polttoöljyn ja nestekaasun ympäristön kannalta puhtaammalla maakaasulla. Maakaasuun siirtymisen myötä tehtaiden rikkipäästöt poistuvat lähes kokonaan. Hiilidioksidipäästöt vähenevät noin tonnia vuodessa. Myös Kangasalan keskustaajama hyötyy uudesta kaasuputkesta. Maakaasu on tullut Kangasalle tähän saakka Tampereelta 1980-luvulla rakennettua jakeluputkea pitkin. Nykyisen putken kapasiteetti on käynyt pieneksi kunnan kasvaneiden energiatarpeiden takia. uudella siirtoyhteydellä parannetaan maakaasun saatavuutta Kangasalan alueella ja varmistetaan käytön kasvumahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Maakaasun käyttö Kangasalla on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Kangasalan kunnan omistama energiayhtiö Kangasalan Lämpö käytti viime vuonna maakaasua yhteensä 134 GWh, joka on 5 prosenttia enemmän toissa vuoteen verrattuna. Kangasalan Lämpö käyttää maakaasua kaukolämmön tuotannossaan ja toimittaa maakaasua jakeluverkostonsa kautta loppukäyttäjille kuten teollisuudelle, kauppapuutarhoille, kiinteistöyhtiöille ja yksittäisille kotitalouksille. Siirtoverkon laajeneminen mahdollistaisi myös kaasuautojen tankkausaseman rakentamisen Kangasalle. käyttö on kasvanut tasaisesti. 15

16 GasettiTeema Nekalan tankkausasemalla vilkasta TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT JANNE VIINANEN JA DREAMSTIME Eero Kyrölälle (vas.), Irma Tapolalle ja Ismo Lehtiselle kaasuautoilu ja tankkaaminen ovat tuttuja asioita. Tampereella Nekalan tankkausasemalla pyörähtävät niin alueen taksit, jakeluautot kuin yksityisautotkin tankkaamassa maakaasua. Veroasiat pohdituttavat kaasuautoiluun mieltyneitä. Tampereen Aluetaksi Oy:n toimitusjohtaja Ismo Lehtinen toteaa, että heille hankittiin vajaa vuosi sitten maakaasuauto taksiajoon puhtaasti puhtaamman liikenteen takia. Halusimme olla ekoesimerkki, koska tarjolla oli selvästi edullisempi ja vähäpäästöisempi vaihtoehto, toteaa Lehtinen. Ismo Lehtistä ja Aluetaksin taksitarkastaja Irma Tapolaa harmittaa tempoileva polttoaineiden verotuspolitiikka. Ensin yritykset ja yksityiset houkutellaan valitsemaan vähemmän saastuttava auto ja sitten sille asetetaan moninkertainen vero. Samaa ihmettelee taksiautoilija Erkki Kyrölä, joka on ajanut omalla maakaasu-mersullaan Tampereella jo nelisen vuotta. Ismo Lehtinen toteaa, että autohankinnat ovat jäässä, koska verotuskohtelusta ei tiedetä. Hän toivoo, ettei näillä päätöksillä vahingoiteta myös biokaasun jakelua maakaasuasemilla. Tulevaisuushan kuitenkin näyttää siltä, etteivät taksitkaan enää kymmenen vuoden päästä aja pelkästään bensiinillä tai dieselillä. Vain maakaasulla Irma Tapola on ollut tyytyväinen maakaasukäyttöiseen Volkswagen Passatiin. Auto on hiljainen eikä korjaamolla ole tarvinnut käydä. Yhdellä tankilla ajaa 400 kilometriä. En käytä bensiiniä oikeastaan lainkaan. Vajaan vuoden aikana on bensaa tankattu ehkä kolme tai neljä kertaa. Asiakkaat keskustelevat mielellään kaasuautoista, kun huomaavat, että maakaasulla ajellaan. Onhan se mukavaa jutella välillä muustakin kuin säästä, Irma Tapola naurahtaa. GasHighWay etenee Euroopan laajuinen kaasuajoneuvojen käyttöä ja kaasutankkausasemien lisäämistä edistävä GasHighWay-projekti käynnistyi keväällä Suomessa hankkeessa ovat mukana Jyväskylä Innovation Oy ja Hermia Oy Tampereelta. Projektin tavoitteena on luoda Euroopan läpi kulkeva kaasun tankkausasemien verkosto. Näin Suomesta voisi ajaa Italiaan kaasuvaltatietä pitkin pelkästään kaasua auton polttoaineena käyttäen. Hanke on edistynyt hyvin Tampereen seudulla ja olemme olleet tyytyväisiä tilaisuuksien osanottoon ja siihen, että aihealueesta kiinnostuneet osapuolet ovat löytäneet toisensa. Meillä on ollut muutamia teematapahtumia ja kaasuautoilun infopäivä. Syyskuussa pidettiin Tulevaisuuden liikenneratkaisut -päivä, jossa myös bio- ja maakaasuautoilu olivat esillä, kertoo Mirva Seppänen Hermiasta. Hankkeessa ei kirjata ylös seudulle hankittuja kaasuautoja, mutta Mirva Seppänen toteaa, että kiinnostus ja tietämys kaasukäyttöisten autojen eduista on Pirkanmaalla lisääntynyt. Osalle toimijoista olisi tärkeää saada tankkauspisteitä lisää, mutta osa taas ei ole kokenut sitäkään ongelmaksi. Ajoneuvomalleihin toivotaan myös lisää vaihtoehtoja. Myös epätietoisuus verotuskohtelusta on jarruttanut päätösten tekoa. Tampereen kaupungin on toivottu näyttävän esimerkkiä kaasuajoneuvojen käytöstä, tiivistää Mirva Seppänen. Neljän vuoden kokemus Erkki Kyrölä haki oman E-mallin Mersunsa neljä vuotta sitten Saksasta. Hankintaan innosti niin kokeilunhalu, edullinen polttoaineen hinta kuin ympäristöystävällisyyskin. Kyllä Tampereella maakaasuautoja näkyy. Joissakin perheissä on jo kaksi. Asiakkaatkin ovat kiinnostuneita, kun huomaavat Gasumin tarrat auton kyljestä, Erkki Kyrölä kertoo. Olen oikein tyytyväinen. Vähemmän tässä on ollut vikoja kuin muissa autoissa. Ja tankkaaminen on onnistunut hyvin. 16

17 Anders Mobergin mukaan AGA on investointi, joka kestää sukupolvelta toiselle. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT PEKKA SIPOLA JA TUOTTEIDEN VALMISTAJAT IDEA Kodin sydämessä Englantilaiset ovat jo pitkään uskoneet, että kodin sydän on jatkuvalämmitteinen AGA-liesi. Tämä liesien legenda ja monet kiinnostavat uutuudet olivat esittelyssä Habitaremessuilla Helsingissä. Jatkuvalämmitteinen liesi on monelle uusi tuttavuus, vaikka keksinnön teki ruotsalainen nobelisti Gustaf Dalén jo yli 80 vuotta sitten. Anders Moberg Iconic Ab:stä esitteli jykevää AGA-liettä Habitaressa Gasumin osastolla. Lieden valurautainen ydin välittää lämmön keittolevyille ja uuneihin, jotka ovat koko ajan lämpimät. Lähes 400-asteisella keittolevyllä vesi kiehuu nopeammin kuin monessa vedenkeittimessä. Toinen levy on lempeää haudutusta varten. Tiiviit kannet suojaavat levyjä, kun ne eivät ole käytössä. Uuneja on mallista riippuen 2 4, Moberg kertoo. AGA-uunin epäsuora lämpö säilyttää ruoan maun, rakenteen ja mehukkuuden tavallista paremmin. Kakuista tulee AGAssa erityisen kuohkeita. Valurautaluukun avaaminen ei ole riski leivonnaiselle, sillä uunin lämpötila ei moisesta värähdäkään. AGAt valmistetaan Englannin Coalbrookdalessa suurelta osin käsityönä ja kuljetetaan perille paloina. 70 prosenttia materiaalista on kierrätettävää. Gasum on AGA-kaasuliesien maahantuoja. Jars-purkit ja Vitriinirasiat näyttävät uudelta käyttötarkoituksen mukaan. Lasirasiasta on moneksi Gasumin asiakas Iittala oli rakentanut osastolleen pienoiskodin, jonka jokainen huone oli eri värinen. Lasitaiteilija Anu Penttisen Vitriini-rasiat saivat eri huoneissa myös eri sisällön. Työhuoneessa ne sisälsivät toimistotarvikkeita, ompelupaikassa lankarullia ja olohuoneessa karkkia. Vitriini on tämän vuoden uutuustuote. Täyttä koivua keittiöön Lahtelainen Isku Keittiöt on yhdistänyt perinteisen pirtinpöydän ja keittiösaarekkeen. Suomalaisesta koivusta valmistettavassa Kokopuumallistossa on ajateltu luonnonvarojen käyttöä ja ekologisuutta. Sille taataan 50 vuoden käyttöikä. Tuotteet on muotoillut Jaani Vaahtera. Isku on Lahti Energian asiakas. Jäätelövärejä Gorenjen osaston katseenvangitsijoita olivat herkullisen väriset, ympäristöystävälliset Gorenje Retro -jääkaapit ja jääkaappipakastimet. Väri voi olla esimerkiksi samppanja, appelsiini, kahvi tai limetti, johon hohtava pinta luo jäätelövaikutelman. Gorenjen valikoimassa on myös muun muassa kaasukeittotasoja sekä helppokäyttöinen espressokeitin, jolla myös cappuccino valmistuu käden käänteessä. Gorenje on Gasumin yhteistyökumppani. Pukkilan Bamboo on vähäeleinen ja rauhallinen. Uudessa laatassa on pintakuvio Pukkilan tehdas on Pohjoismaiden ainoa keraaminen laattatehdas. Laattojen valmistuksessa käytetään kaasua, joka Pukkilan tapauksessa on nestekaasua, sillä maakaasu ei vielä tule Turkuun asti. Myös Pukkilan uutuus, muotoilija Markku Pirin suunnittelemat Bamboo-laatat, tehdään Turussa. Laattojen pinnat aaltoilevat loivasti ja houkuttelevat koskettamaan. Niitä valmistetaan hillityn vaniljaisina, lakritsinmustina, valkosuklaisina ja tummasuklaisina. 17

18 Kaasu kuuluu suurkaupungin el TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKu OJALA Lontoo, Pariisi, New York. Nyt ei ole kyse muodin mekoista vaan metropoleista, joissa käytetään kaupunkikaasua. Listaan kuuluu myös Helsinki, jossa kaasu on virrannut 150 vuotta. Valon juhlaa vietettiin Helsingissä Ruotsalaisen teatterin edustalla 14. marraskuuta 1860, kun kaupungissa sytytettiin ensimmäiset kaasulyhdyt. Seuraavana päivänä kenraalikuvernöörin läsnä ollessa sytytettiin teatterissa 80-liekkinen kaasukattokruunu, jonka valo vastasi steariinikynttilää. Katuja oli toki yritetty valaista jo aiemminkin, mutta esimerkiksi 50 vuotta aiemmin käytetyt sudensilmät olivat varsin tehottomia. Spriikaasulyhdyt ja öljylamput olivat tehokkaampia, mutta varsinainen valaistus alkoi vasta kaasulyhdyistä. Mahtimiesten vaimot olivat tutustuneet kaasuvaloihin Euroopan isoissa kaupungeissa ja halusivat niitä myös Helsinkiin, jossa oli turvatonta kulkea pimeillä kaduilla, kertoo myyntipäällikkö Voitto Rihu, joka on Gasumilla tutustunut kaupunkikaasun 150-vuotiseen historiaan. Ihan ongelmitta ja yksimielisesti ei kaasun historia Helsingissä alkanut. Kaasulaitos perustettiin lopulta yksityisin voimin, mutta tavoitteeksi asetettiin, että kaupunki lunastaa sen. Yhtiön piti rakentaa myös kaasuputkiverkosto. Kaasulaitos siirtyi kaupungin omistukseen vuonna Kaupunkikaasu osa arkea 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa kaasulyhtyjen lisäksi käyttöön tulivat kotitalouksissa kaasulla toimivat liedet ja vedenlämmittimet. Samoihin aikoihin myös teollisuus alkoi käyttää kaasua. Kaupunkikaasun rinnalla kodeissa oli öljylamppuja ja vuonna 1918 sähkövalot syrjäyttivät kaasuvalaistuksen sisätiloissa. Vaikka pula-aikana kaasunkulutus laski, oli vuosisadan alkupuoli aktiivista aikaa. Esimerkiksi 1930-luvulla korjattiin vanhoja putkia ja rakennettiin uusia. Toisen maailmasodan aikana myös kaasua jouduttiin säännöstelemään, toteaa Voitto Rihu. Kaupunkikaasua on tehty pääosin kivihiilestä, mutta myös puusta ja turpeesta. Vuosina kaupunkikaasu oli nestekaasua eli butaania. Maakaasuun siirryttiin osittain 1991 ja kokonaan Samalla kaasulaitoksen tuotantotilat jäivät käyttämättömiksi, kun maakaasu saatiin suoraan verkostosta käyttöpaikan tarkastus Nesteen tytäryhtiö Tehokaasu Oy osti kaasulaitoksen kaupungilta Seuraavana vuonna perustettiin Helsinkikaasu Oy, joka alkoi huolehtia kaupunkikaasun jakelusta luvun puolivälissä nykyinen Turvatekniikan keskus ilmoitti, että kotitalouksien kaasulaitteiden turvallisuus pitää tarkistaa. Osassa eli lähinnä uusimmissa liesissä liekinvarmistimet jo olivat, mutta kaikissa vahoissa turvamääräykset eivät toteutuneet. Osa liesistä oli vuosikymmeniä vanhoja. Tarkastuksista oli puhuttu pitkään, mutta kun kaupunki- 18

19 ämään Suvilahdessa sijaitseva kaasutehtaan alue kaasukelloineen on elävää kaupunkihistoriaa. Alueen tiilinen kaasukello valmistui 1910 ja teräskello Kaasun valmistus päättyi alueella Nyt rakennuksia kunnostetaan kulttuuripainotteisen toiminnan ja yritysten käyttöön. Helsingin ensimmäiset kaasulyhdyt sytytettiin 14. marraskuuta 1860 Ruotsalaisen teatterin edustalle. Nyt kaasulyhdyn löytää Sofiankadun museokadulta. Voitto Rihu näyttää, miten lyhty aikoinaan sytytettiin tarkoitukseen tehdyn sytyttimen avulla. kaasu muuttui maakaasuksi, annettiin kaikkien kotitalouksien kaasulaitteiden tarkastaminen ja uusimistarpeesta tiedottaminen meidän tehtäväksemme. Oli virhe suostua tiedottamiseen, koska liesien pakkovaihto meni meidän syyksemme, muistelee Voitto Rihu. Vuodesta 1990 alkaen silloinen Helsinkikaasu ja nykyinen Gasum Energiapalvelut Oy aloitti lähes asunnon laitteiden ja jakeluputkiston tarkastuksen. Oli mielenkiintoinen kokemus käydä kodeissa ja kiinteistöissä. Niistä riittäisi tarinaa, naurahtaa Voitto Rihu. Samalla käytiin läpi myös talojen kaasuputkistot. Osa putkistoista paikattiin ja osa jouduttiin uusimaan. Kaasu kulkee kaupungissa samalla tavalla kuin vesi omissa putkissaan. Verkostosta putket johdetaan kiinteistöihin, joissa on joko talokohtainen tai asuntokohtainen kaasunkäytön mittaus. Kaupunkikaasu on trendikästä Helsingissä kaasunjakelualueita ovat nykyään Helsingin keskusta, Punavuori, Töölö, Kruununhaka, Katajanokka, Meilahti, Herttoniemi, Ruskeasuo, Kallio, Sörnäinen ja Myllypuro. Uusia alueita otetaan harvemmin käyttöön, mutta kaasuputket on vedetty Eiranrannan uusiin taloihin. Gasum Energiapalveluilla on noin kotitalousasiakasta ja 300 ravintolaa asiakkaa na. Kaupunkikaasu on käytössä myös esimerkiksi leipomoissa ja pesuloissa. Kaasu on valtavan trendikästä ja koko 2000-luvun ajan sen käyttö on lisääntynyt kotitalouksissa. Esimerkiksi ruoanlaittoon halutaan kaasuliesi, jossa on erillinen vokkipoltin. Kiinteistöille kaasu on lisäarvo. Ei oikeastaan voi ajatella, että suurkaupungissa käytettäisiin jotain muuta kuin kaupunkikaasua, mikä Helsingissä on maakaasua. Kaasu on aina ylivoimaisesti paras logistinen vaihtoehto tiheään rakennetussa kaupunkimiljöössä, jossa esimerkiksi suoran sähkön käyttö tulisi paljon kalliimmaksi. Kaupunkikaasun etuja ovat myös energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys, koska maakaasulla tuotettu kaukolämpö on muihin polttoaineisiin verrattuna puhtainta, toteaa Voitto Rihu. " Kaasu on valtavan trendikästä ja koko 2000-luvun ajan sen käyttö on lisääntynyt kotitalouksissa. 19

20 MARKKINAT KOONNUT MINNA OJALA, MAIJA RAuHA JA JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA PRIMuLA Taloustaantuma mullisti globaalit energiamarkkinat LÄHDE WEC DAILY, MAAILMAN ENERGIAKONGRESSIN MONTREALIN KOKOuKSEN TIEDOTuSLEHTI Talouden taantuma vaikutti merkittävästi globaaleihin energiamarkkinoihin. Melkein kaikki toimijat lykkäsivät suunnittelemiensa investointien toteuttamista. Maailman energiamarkkinoihin vaikuttavat myös monenlaiset tuet, joita YK:n talouskomission laskelmien mukaan on kuluvana vuonna käytetty yhteensä jo 700 miljardia dollaria. Johtaja Sead Vilogorac talouskomissiosta arvioi, että esimerkiksi nykyiseen öljyn hintatasoon vaikutetaan monilla tukimekanismeilla. Vigoloracin mukaan tämä lisää öljyn käyttöä ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjä. " International Energy Agencyn (IEA) talousasiantuntija Fatih Birol uskoo öljyn hintaan vaikuttavan erityisesti sen, että kehittyvien talouksien maissa öljyä käyttö lisääntyy, kun teollisuusmaiden öljyn käyttö on jo saavuttanut huippupisteensä. Talouselämän kasvuedellytyksien takaamiseksi kehittyvien talouksien maat tukevat öljyä. Birolin arvioi, että mikäli öljyn hintataso määräytyisi markkinoilla, hintataso takaisi tuotantoon tarvittavien investointien toteutumisen ja myös hillitsisi energian kulutusta. Liuskekaasu moninkertaisti maakaasuvarannot Maakaasumarkkinoihin vaikuttaa Birolin mukaan talouden taantuman lisäksi merkittävästi kasvanut liuskekaasun tuotanto. Toistaiseksi se on näkynyt Yhdysvaltain markkinoilla, jossa oma liuskekaasutuotanto on korvannut nesteytetyn maakaasun tuontia. Birol toteaa, että maakaasun viejämaat miettivät nyt entistä tarkemmin sitä, millaisia investointeja ne tekevät tuotantoon. Shellin pääjohtaja Peter Voser näki maakaasun erittäin tärkeänä osana maailman energiantuotannon tulevaisuutta. Meidän on kehitettävä monipuolisia energiaratkaisuja, mutta minulle maakaasu on puhdas polttoaine ja se tulee olemaan merkittävässä roolissa vielä vuosien ajan. Myös Voser korosti uudenlaisten kaasulähteiden merkitystä. Shellin arvion mukaan uusien kaasulähteiden myötä maakaasua riittää käyttöön sadaksi vuodeksi. useimmissa maissa kaasuvoimalaitokset ovat edullisempia rakennuskustannuksiltaan. Niillä on myös helpointa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Lähivuosina monia kivihiilivoimaloita on tulossa käyttöikänsä päähän ja ne tarjoavat mahdollisuuden lisätä maakaasun käyttöä. Meidän on kehitettävä monipuolisia energiaratkaisuja. Liuskekaasun tuotannon ympäristövaikutuksista on keskusteltu paljon Yhdysvalloissa. Voser vakuutti, että Shell suhtautuu yhtiön vastuukysymyksiin vakavasti, ja haluaa käydä avointa keskustelua sekä hallinnon että paikallisten kansalaisryhmien kanssa. Voser kertoi myös Shellin hankkeesta kehittää maakaasusta lentokoneille sopiva polttoaine Gas To Liquids (GTL)-tekniikan avulla. Shellin uusi GTL-laitos Qatarissa on juuri valmistumassa. Kohti kestävää energiataloutta Maailman energianeuvoston (World Energy Council) puheenjohtaja Pierre Gadonneix totesi Montrealissa syyskuussa järjestetyn energiakongressin päättäjäissanoissaan, että tavoitteeksi tulee myös energia-alalla ottaa kestävä kasvu, sillä muita vaihtoehtoja ei enää ole. Toisaalta kehitysmaille ja kehittyville talouksille on taattava mahdollisuus moderneihin energiapalveluihin, jotka tällä hetkellä puuttuvat noin 1,5 miljardilta maapallon asukkaalta. Tämä näkyy ihmisten elämässä monin tavoin: puuttuu terveydenhuolto, puhdas vesi, turvallinen asuminen ja mahdollisuus koulutukseen. Tiivistä vuoropuhelua hallitusten, yritysten, tutkijoiden ja järjestöjen välillä tarvitaan, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Maakaasu Primulan Herkkupajaan Syksyllä 2010 valmistuva Primulan tuotanto- ja logistiikkakeskus on suuruudeltaan kerrosneliömetriä. Valmistuttuaan Herkkupaja on Pohjoismaiden modernein leipomo ja valmisruuan tuotantolaitos. Järvenpäässä sijaitsevan Primulan Herkkupajan tuotannon energiaratkaisuksi on valittu Gasum Energiapalveluiden toimittama maakaasu- ja höyrypalvelu. Laitoksen maakaasun kulutukseksi on arvioitu noin MWh energiaa vuodessa. Primula on Suomen ensimmäinen elintarvikealan hiilineutraali toimija. Gasumin suunnittelemassa ja toteuttamassa ratkaisussa hyödynnetään muun muassa energiatehokkaita kondensoivia economaisereita. Valitulla maakaasuratkaisulla yritys voi minimoida hiilidioksidipäästöt. Herkkupajan hiilidioksidipäästöt Primula neutraloi WWF:n suosittelemassa Gold Standard -hankkeessa. 20

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot