Ideat kasvamaan innovaatioiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ideat kasvamaan innovaatioiksi"

Transkriptio

1 Ideat kasvamaan innovaatioiksi Ville Valovirta, Olli Oosi, Petri Uusikylä, Markku Maula Teknologiaohjelmaraportti 2/2006 Arviointiraportti

2 Ideat kasvamaan innovaatioiksi Tutkimuksesta liiketoimintaa TULI ohjelman loppuarviointi Arviointiraportti Ville Valovirta Olli Oosi Petri Uusikylä Markku Maula Teknologiaohjelmaraportti 2/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 oli käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2006

4 Esipuhe Tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen edistäminen sisältyy tärkeänä elementtinä Tekesin strategisiin linjauksiin. Tutkimuksesta liiketoimintaa TULI ohjelma edustaa keskeistä tutkimuslähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen suunnattua Tekesin instrumenttia. TULI-ohjelma on tarkoitettu tutkijoiden tutkimuslähtöisten innovaatioiden kartoittamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. TULI-toiminta on käynnistynyt vuonna 1993 ja Tekes on teettänyt toiminnasta säännöllisesti ulkoisia arviointeja. Myös ohjelmaperusteiseksi vuonna 2002 organisoidusta TULI-ohjelmasta tehtiin kattava väliarviointi. Nyt raportoitavan TULI-ohjelman loppuarvioinnin haluttiin erityisesti tuottavan Tekesille strategista ja arvioitua tietoa tutkimuslähtöisen innovaatiotoiminnan kaupallistamisen edistämiseen liittyvien tulevaisuuden linjausten laadinnan tueksi. Tästä syystä johtuen nykyisen ohjelmaperusteisen TULI-toimintamallin toimivuutta haluttiin arvioinnissa tarkastella laajemmin osana alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämistä. Tekes on toteuttanut TULI-ohjelmaa rakenteellisesti yhteneväisellä mallilla koko Suomessa. Arvioinnin haluttiin tuottavan tietoa mm. siitä, miten toimivana tätä mallia voidaan pitää erityisesti alueellisen innovaatioympäristön kehittämisen kannalta. Julkisen tutkimuksen tulosten kaupallistamiseen on panostettu viime vuosina merkittävästi useimmissa kehittyneissä maissa. Arvioinnissa toteutettiin myös kansainvälinen vertailu, jossa analysoitiin viidessä eri vertailumaassa (Ruotsi, Iso-Britannia, Irlanti, Israel ja USA) käytettyjä toimintamalleja. Lisäksi arviointi on tuottanut Tekesille uudentyyppisiä näkökulmia ja avauksia TULI-toiminnan jatkon kehittämiselle. Arviointi toteutettiin syksyn 2005 aikana ja sen totutuksesta vastasi Net Effect Oy:n arviointiryhmä: johtaja Petri Uusikylä, tutkimusjohtaja Ville Valovirta ja projektipäällikkö Olli Oosi sekä asiantuntijana professori Markku Maula Teknillisestä korkeakoulusta. Kiitän arvioinnin tekijöitä haasteellisen hankkeen asiantuntevasta ja laadukkaasta toteutuksesta. Lämpimät kiitokset osoitan myös teknologia-asiantuntija Aila Maijaselle ja ohjelmapäällikkö Tuomo Pentikäiselle hyvästä yhteistyöstä ja aktiivisesta panoksesta arvioinnin toteutuksessa. Arviointityön tueksi asetetun strategisen ohjausryhmän jäsenet opetusneuvos Erja Heikkinen opetusministeriöstä, valtiosihteeri Anssi Paasivirta kauppa- ja teollisuusministeriöstä, toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen ja ohjelmapäällikkö Tuomo Pentikäinen Suomen teknologiakeskusten liitto Tekel ry:stä sekä teknologiajohtaja Heli Kukko, teknologia-asiantuntija Aila Maijanen, liiketoimintaasiantuntija Tiina Rissanen, johtaja Markus Koskenlinna ja tutkimuspäällikkö Eija Ahola Tekesistä ovat asiantuntemuksellaan tukeneet arviointityötä aktiivisesti, mistä heille suuret kiitokset.

5 Samoin kiitän kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat työpajoihin osallistumalla, haastattelujen kautta ja kyselyihin vastaamalla vaikuttaneet tämän arvioinnin onnistumiseen. Helsingissä, joulukuussa 2005 Sari Heinonen-Lindqvist Tekes, Vaikuttavuusarviointi

6 Tiivistelmä Yksi keskeisimmistä kansallisista välineistä, joilla tutkimuslähtöisten ideoiden kaupallistamista on Suomessa pyritty tukemaan, on Tekesin rahoittama Tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) -ohjelma. Vuodesta 2002 toteutetun ohjelmakauden ollessa päättyessä on tarpeellista tarkastella sen onnistumista sekä asemaa suomalaisessa innovaatiopolitiikassa ulkopuolisen arvioinnin muodossa. TULI-ohjelman loppuarvioinnissa on pyritty tuottamaan tietoa ohjelmainstrumenttiin sisältyvän toimintamallin ja toimintalogiikan toimivuudesta. TULI-ohjelman toimintamalli perustuu alueellisesti hajautettuun toteutukseen, jossa paikallisten projektipäälliköiden tehtävänä on etsiä ja tunnistaa ideoita ja keksintöjä, organisoida niiden liiketoimintakelpoisuuden arviointi sekä järjestää hankkeiksi valituille asiakkaille kaupallistamista edistäviä konsultointipalveluita. Arvioinnissa on tarkasteltu TULI-ohjelman toimivuutta alueellisissa innovaatiojärjestelmissä sekä kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Sitä on vertailtu myös suhteessa ulkomailla käytössä oleviin toimintamalleihin. Lopuksi arvioinnissa esitetään suuntaviivoja TULI-ohjelman uudistumisen ja tulevaisuuden kehittämisen pohjaksi. Arvioinnin keskeisinä johtopäätöksinä esitetään muun muassa seuraavia havaintoja: TULI kohdistuu tärkeään saumakohtaan, jossa ei ole juuri muita palveluita käytettävissä. Muut innovaatiopalvelut kohdistuvat kaupallistamisprosessin myöhäisempiin kehitysvaiheisiin. TULI-ohjelman vahvuutena on instrumentin nopeus ja joustavuus sekä suhteellisen vähäinen byrokratia asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Alueellisen toimintamallin keskeinen vahvuus on korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lähelle jalkautettu toiminnallinen välittäjäverkosto. TULI-ohjelmalle on muodostunut brändi, jota on kyettävä hyödyntämään ja kehittämään entisestään. Ohjelmamuotoisella toiminnalla on kyetty vahvistamaan alueellisten verkostojen lisäksi myös valtakunnallista toimijaverkostoa. Hankkeiden kaupallistamisen etenemisessä TULI-rahoituksen jälkeen on pidäkkeitä. TULIohjelman vaikuttavuus on riippuvaista innovaatiojärjestelmän muiden osien toimivuudesta. Ideoiden seulonnan ja aktivoinnin sekä kaupallistamisprosessin jatkamisen onnistuminen ovat merkittävällä tavalla riippuvaisia muista alueella käytettävissä olevista innovaatiopalveluiden resursseista ja palveluprosessien toimivuudesta. TULI-hankkeista käynnistyville kaupallistamisprosesseille ei kaikilla alueilla löydy selkeitä palveluprosessinomistajia. Näiden johtopäätösten perusteella esitetään joukko kehittämissuosituksia, joista keskeisimmät liittyvät TULI-toiminnan jatkamiseen kuluvan ohjelmakauden päättyessä. TULI-toimintaa on perusteltua jatkaa kuluvan ohjelmakauden päätyttyä. TULI-toiminta on aiheellista organisoida edelleen alueellisesti toteutettuna, verrattain joustavana ohjelmamuotoisena toimintana. Edellytykset TULI-hankkeiden jatkokehittämiseen on varmistettava. Kaupallistamisprosessin jatkamiseen on syytä osoittaa selkeät resurssit, jotka voivat olla joko TULI-toimijoita tai muita alueellisen innovaatiojärjestelmän toimijoita. TULI-toimenpiteiden jälkeisten innovaatioiden jatkokehittämiseen liittyvien haasteiden jatkamiseksi Tekesin tulisi yhdessä muiden kaupallistamiseen liittyvien rahoittajien kanssa pohtia hyötyjä, joita saataisiin kytkemällä TULI-instrumenttiin kiinteästi toinen vaihe ( TULI II ). Tekesin Teknologiaohjelmiin tulee rakentaa kiinteät toimintamallit TULI-ohjelman toiminnalliseksi kytkemiseksi niihin.

7 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Arvioinnin lähtökohdat TULI-ohjelman kuvaus Katsaus TULI-alueiden innovaatiojärjestelmiin Ohjelman alueellinen toteutus TULI-keskuksissa HelsinkiTULI InnoTULI Itä-Suomen TULI Keski-Suomen TULI Lounais-Suomen TULI Länsi-Suomen TULI Pirkanmaan TULI Pohjois-Suomen TULI Yhteenveto Kansallisen tason arviointi TULI-ohjelman toteutusmalli TULI osana kansallista innovaatiojärjestelmää ja kaupallistamispalveluita Johtopäätökset kansainvälisestä vertailusta Arvioinnin johtopäätökset TULI-ohjelman alueellinen toimivuus TULI-ohjelma kansallisessa innovaatiojärjestelmässä Kehittämissuositukset Strategisen tason ehdotukset Operatiivisia kehittämissuosituksia TULI-ohjelman kehittämisen visioita...55 Liite 1 Kansainvälisen vertailun kohdekuvaukset...57 Liite 2 Haastatellut henkilöt...81 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....83

8 1 Johdanto Suomen menestys kansallisen kilpailukyvyn kansainvälisissä mittauksissa heijastelee maan voimakasta panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Vahvat panokset tutkimustyöhön eivät kuitenkaan toistaiseksi ole heijastuneet vastaavalla tavalla ylivertaisena taloudellisena menestyksenä uusien innovatiivisten yritysten perustamisessa eikä innovaatioiden kaupallistamisessa olemassa olevien yritysten käyttöön. Tämä laajemminkin Euroopassa esiintyvä paradoksi korostuu Suomessa verrattaessa sitä muihin menestyneisiin kansantalouksiin. Tarve kiinnittää huomiota tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamisen edellytyksiin, välineisiin ja tuloksiin on ajankohtainen ja polttava haaste. Yksi keskeisimmistä kansallisista välineistä, joilla tutkimuslähtöisten ideoiden kaupallistamista on pyritty tukemaan, on Tekesin rahoittama Tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) -ohjelma. Vuodesta 2002 toteutetun ohjelmakauden ollessa päättyessä on tarve tarkastella sen onnistumista sekä asemaa suomalaisessa innovaatiopolitiikassa. Pääosin yliopistopaikkakunnille jalkautettu, alueellisesti toteutettu ohjelma on kohdistettu innovaatioprosessin vaiheeseen, jossa tutkija tai tutkimusryhmä on halukas selvittämään ideansa tai keksintönsä kaupallista potentiaalia. Ulkopuolista konsulttiosaamista hyödyntävät TULIhankkeet tuottavat tuloksena arvion kaupallistamisen edellytyksistä. Saatujen arvioiden perusteella voidaan ryhtyä jatkotoimenpiteisiin teknologian siirtämisestä olemassa olevan liiketoiminnan hyödynnettäväksi tai kokonaan uuden yrityksen liiketoiminnan lähtökohdaksi. Ohjelma toimii siten tärkeässä akateemisen tutkimuksen sekä yritystoiminnan välisessä saumakohdassa. TULI-ohjelman ulkopuolinen arviointi on toteutettu Tekesin toimeksiannosta syksyllä Tehtävänä on ollut selvittää, miten hyvin ohjelma toimii osana alueellisia innovaatiojärjestelmiä. Ohjelmaa on myös tarkasteltu suhteessa eräiden vertailumaiden tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamisen toimintamalleihin. Näiden tarkastelujen perusteella esitetään arvio TULItoiminnan uudistumisesta sekä annetaan esityksiä kehittämisen uusiksi suuntaviivoiksi. Raportissa kuvataan aluksi TULI-ohjelman toteutuksen lähtökohdat ja organisointi. Tämän jälkeen esitetään kuvaus kustakin alueesta, joilla TULI-ohjelmaa on toteutettu. Siitä edetään valtakunnallisen ohjelmatoteutuksen arviointiin sekä kansainvälisen vertailun tuottamiin johtopäätöksiin. Näiden nojalla muodostetut johtopäätökset sekä suuntaviivat TULI-tyyppisen toiminnan kehittämiseksi esitetään raportin viimeisessä luvussa. Kansainvälisen vertailun yksityiskohtaiset kohdekuvaukset on esitetty raportin liitteenä. 1

9 2 Arvioinnin lähtökohdat Innovaatiopoliittisten toimenpiteiden arvioinnin haasteena on ohjelmien ja instrumenttien tarkastelu osana kansallista ja alueellista innovaatiojärjestelmää. Innovaatioiden kaupallistamisen edistämisessä on kyse systeemisestä vuorovaikutuksesta tutkimus- ja oppilaitosten, julkisten rahoittajien, yritysten sekä välittäjäorganisaatioiden kesken. Haasteena on arvioida innovaatiopoliittisten instrumenttien merkitystä osana laajempaa innovaatiopolitiikkaympäristöä. Tästä johtuen TULI-ohjelman arvioinnissa ei ole mielekästä rajoittaa tarkastelua ainoastaan ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Innovaatiopolitiikalle relevanttien päätösten kannalta tarvitaan ohjelmainstrumentin asemointia suhteessa muihin kehittämisvälineisiin sekä alueellisella, valtakunnallisella että eurooppalaisella tasolla. TULI-ohjelman arvioinnissa on pyritty tuottamaan tietoa ohjelmainstrumenttiin sisältyvän toimintamallin ja toimintalogiikan toimivuudesta. TULI-ohjelman toimintamalli perustuu alueellisesti hajautettuun toteutukseen, jossa paikallisten projektipäälliköiden tehtävänä on etsiä ja tunnistaa ideoita ja keksintöjä, organisoida niiden liiketoimintakelpoisuuden arviointi sekä järjestää hankkeiksi valituille asiakkaille kaupallistamista edistäviä konsultointipalveluita. Valtakunnallisen koordinaation tehtävänä on organisoida verkoston toimintaa ja tuottaa käyttökelpoisia työkaluja ja välineitä projektipäälliköiden käyttöön. TULI-ohjelman toimintamalli on kuitenkin vain yksi mahdollisista. Sen tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin kannalta on tarpeen vertailla suomalaista toimintamallia suhteessa ulkomaisiin vertailukohtiin. Arvioinnissa on tarkasteltu toimeksiannon mukaisesti kolmea keskeistä arviointi-aluetta: 1. TULI-ohjelman alueellinen toimivuus. Miten onnistunut TULI-ohjelma on ollut alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta arvioituna? Pitäisikö TULI-ohjelmaan sisältyä alueellisesti erikoistuneita toimintamalleja? Mitä mahdollisia toimintamalleja tulisi erityisesti ottaa huomioon? Onko valtakunnallisen TULI-ohjelman toteutuksessa ja koordinoinnissa onnistuttu tuottamaan työvälineitä ja lisäarvoa alueellisille projekteille? Miten päällekkäinen TULI-ohjelma on mahdollisesti ollut suhteessa Tekesin muihin innovaatioiden kaupallistamiseen tähtääviin toimenpiteisiin? Tulisiko TULI-ohjelman palvelut integroida nykyistä tiiviimmin osaksi Tekesin muita innovaatiojärjestelmän kehittämiseen yleisemmin tähtääviä instrumentteja (erityisesti teknologiaohjelmatoiminta)? 2. TULI-ohjelman vertailu ulkomaisiin käytäntöihin. Mitä keskeisiä ulkomaisia toimintamalleja voidaan tunnistaa tutkimuslähtöisten ideoiden kaupallistamiseen liittyen? Mitkä ovat näiden toimintamallien keskeiset erot toiminnan lähtökohdissa, tavoitteissa ja toteutuksessa verrattuna Tekesin TULI-ohjelmaan? Millaisia tuloksia ja vaikutuksia näiden toimintamallien soveltamisesta on mahdollisesti saavutettu? Mitä johtopäätöksiä tämän kansainvälisen vertailun perusteella voidaan tehdä keskeisten toimintamallien vahvuuksista ja heikkouksista? 3. Arvio TULI-toiminnan uudistumisesta sekä ehdotuksia kehittämisen uusiksi suuntaviivoiksi. Onko TULI-toiminta onnistunut uudistumaan toimintaympäristön muuttumisen mukaisesti? Miten TULI-toimintaa tulisi eri konteksteissa ja näkökulmista kehittää: (1) yhtenä Tekesin instrumenttina muiden joukossa, (2) laajemmin osana alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämistä ja (3) yhtenä toimintamallina innovaa- 3

10 tioiden kaupallistamiseen tähtäävien muiden kansallisten toimenpiteiden kokonaisuudessa? Mikä em. kolmesta kontekstista on ensisijainen puite, jossa TULI-toiminnan vaikuttavuutta voidaan parhaiten lisätä? Keskeisenä lähtökohtana TULI-ohjelman loppuarvioinnissa on ollut perinteisten arviointimenetelmien yhdistäminen vuorovaikutteisiin työskentelymenetelmiin. Vuorovaikutteisten ja osallistavien arviointimenetelmien avulla on kartoitettu sekä alueelliseen innovaatiojärjestelmään että kansalliseen politiikkakontekstiin liittyviä haasteita. Alueellisen tason tarkastelussa on sovellettu fokusryhmähaastatteluja, joihin on sisältynyt myös vuorovaikutteisia elementtejä. Kansallisella tasolla vuorovaikutteista dynamiikkaa on tavoiteltu arvioinnin loppuvaiheessa järjestettävällä tulevaisuusseminaarilla. Vuorovaikutteiset menetelmät ovat soveltuvia vastaamaan erityisesti arviointikysymyksiin, joihin sisältyy toimintakontekstin tulkintaan, toimijoiden yhteistyöhön sekä toimijaverkostojen dynamiikkaan liittyviä kysymyksiä. Perinteisinä arviointimenetelminä on hyödynnetty metodeita, joilla voidaan selvittää TULIohjelman onnistumiseen liittyviä tehokkuutta ja vaikuttavuutta käsitteleviä kysymyksiä: seuranta-aineiston analyysi, haastattelut sekä sekundääriaineiston (tehdyt arvioinnit ja selvitykset) analysointi. Näiden menetelmien avulla tarkastellaan alueellisten toteutusmallien toimivuutta ja muodostettu käsitys eri mallien vahvuuksista ja heikkouksista. Tällä tavoin on voitu tutkia ideoiden kartoituksen, hankepäätösten konsultointitoimeksiantojen määrään ja laatuun liittyviä kysymyksiä. Arvioinnin keskeinen huomio ei kuitenkaan liity toteutukseen liittyvien tunnuslukujen analyysiin sellaisenaan, vaan niiden tarkastelu muodostaa tietopohjan alueellisten toimintamallien toimivuutta koskevien laajempien johtopäätösten tekemiselle. Kansainvälinen vertailu käynnistettiin suorittamalla katsaus eri teollistuneissa maissa käytössä oleviin kaupallistamisen toimintamalleihin. Tämän alkukatsauksen perusteella valittiin arvioinnin ohjausryhmän kanssa yhteistyössä viisi kohdemaata: Englanti, Irlanti, Israel, Ruotsi ja Yhdysvallat. Kussakin kohdemaassa tarkastelun kohteina on ollut julkisrahoitteinen, TULI-ohjelmaa lähellä oleva kaupallistamisohjelma tai -tukimuoto. Tämän instrumentin toimivuutta paikallisen yliopistoympäristön näkökulmasta on selvitetty yksittäisen esimerkkiyliopiston analyysilla. Kansainvälinen vertailu perustuu kirjallisuusanalyysiin sekä vierailukäynteihin kohdemaissa ja -yliopistoissa. 4

11 3 TULI-ohjelman kuvaus Tutkimuksesta liiketoimintaa TULI-ohjelma on Tekesin rahoittama nelivuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on tunnistaa tutkimuslähtöisiä innovaatioita sekä tarjota niiden kehittämiseen asiantuntijapalveluita ja muita kehitystoimenpiteitä. TULI-toimintaa on toteutettu jo vuodesta 1993 lähtien, mutta ensimmäiset yhdeksän vuotta toteutus tapahtui paikallisten projektien muodossa vailla ohjelmallista yhteisrakennetta. Eri yliopistojen yhteydessä toimivat teknologiansiirtoyhtiöt toteuttivat paikallisia TULI-projekteja Tekesin rahoittamina. Nämä paikalliset projektit toimivat varsin itsenäisesti ja toisistaan erillään, kukin omilla nimillään. Projektien tavoitteet ja toimintamallit vaihtelivat. Tietoa saavutetuista tuloksista ei myöskään kerätty kootusti. Vuonna 2001 TULI-toiminnasta valmistui arviointi, jossa esitettiin pohdittavaksi toteuttamista ohjelmatyyppisenä tai verkostotyyppisenä, jossa teknologiansiirtoyksiköt ottavat uudenlaisen ja isomman roolin yhteishankemuotoisesti. Keskeisenä motiivina oli yhteisen oppimisen ja kokemusten vaihdon lisääminen. Itseohjautuvasti toteutetun mallin suurimpana ongelmana arvioitsijat näkivät toimijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen vähyyden, mistä johtuen kaupallistamiskokemusten vaihto ja yhteinen oppiminen jäivät vähäisiksi. Arvioinnin perusteella käynnistettiin ohjelmamuotoisen toiminnan valmistelu. Ohjelman rahoitusmalli rakennettiin ostopalvelumenettelyn pohjalle. Tekes julkisti avoimen tarjouskilpailun, johon valtaosa TULI-projekteja toteuttaneista teknologiansiirtoyhtiöistä jätti tarjouksensa. Tarjouskilpailun perusteella solmittiin sopimukset alueellisten toteuttajien kanssa, joista muodostettiin kahdeksan alueellista TULI-keskusta. Solmittuihin sopimuksiin sisällytettiin konkreettiset tulostavoitteet sekä tulospalkkiot. Ohjelman valtakunnallinen koordinaatiotehtävä delegoitiin Suomen Teknologiakeskusten Liiton Tekel ry:n hoidettavaksi. Tekelin vastuuksi annettiin yhteisen tieto- ja seurantajärjestelmän rakentaminen sekä valtakunnallinen koordinaatio ja viestintä. TULI-ohjelma on tarkoitettu tutkijoiden tutkimuslähtöisten innovaatioiden kartoittamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. TULI-ohjelmaa toteutetaan pääasiassa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Näin ollen sen ensisijainen kohderyhmä käsittää julkisesti rahoitetut tutkimusprojektit, tutkimusryhmät ja tutkijat. Koska sopimustutkimuksessa tutkimustulosten hyödyntäminen on tavallisesti osoitettu jo hyödyntäjäorganisaatiolle, kohdistuu TULI-toiminta pääosin ns. vapaaseen tutkimukseen. Sen rahoitus tulee useista eri lähteistä ml. yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoitus, Suomen Akatemia, Tekes ja EUtutkimusrahoitusohjelmat. TULI-ohjelman volyymi on noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ohjelmaa toteutetaan kahdeksalla alueella. Alueet ja ohjelmaa toteuttavat organisaatiot on kuvattu oheisessa taulukossa 1. Kukin TULI-alueista on innovaatioympäristöltään omaleimainen, mistä johtuen TULI-toiminta on vahvasti alueellisesti profiloitunutta. Kuvassa 1 esitetään TULI-rahoituksen kumulatiivinen jakaantuminen alueittain vuodesta 2002 alkaen. 5

12 Taulukko 1. Ohjelma-alueet, toteuttajaorganisaatiot ja partnerit. Alue Toteuttajaorganisaatiot ja parnerit (vastuuorganisaatio lihavoitu) HelsinkiTULI InnoTULI Itä-Suomen TULI Keski-Suomen TULI Lounais-Suomen TULI Culminatum Oy (Helsinki) Innopoli Oy (Espoo) Kareltek Oy (Lappeenranta) Joensuun tiedepuisto Oy (Joensuu) Mikkelin teknologiakeskus Oy (Mikkeli) Jyväskylä Science Park Oy (Jyväskylä) Teknia Oy (Kuopio) Turku Science Park Oy (Turku) Agropolis (Jokioinen) Pirkanmaan TULI Tuotekehitys Tamlink Oy (Tampere) Hermia Yrityskehitys Oy (Tampere) Finn-Medi Tutkimus Oy (Tampere) Neopoli Oy (Lahti) Länsi-Suomen TULI Prizztech Oy (Pori) Kiertävä vastuu Merinova (Vaasa) Foodwest (Seinäjoki) Pohjois-Suomen TULI Oulutech Oy (Oulu) Kajaanin Teknologiakeskus Oy (Kajaani) Digipolis Oy (Kemi-Tornio) Softpolis Oy (Raahe) Design Park Oy (Rovaniemi) RFM Polis (Ylivieska) Pohjois-Suomen TULI % HelsinkiTULI % Pirkanmaan TULI % Lounais-Suomen TULI % InnoTULI % Länsi-Suomen TULI % Keski-Suomen TULI % Itä-Suomen TULI % Kuva 1. TULI-ohjelman volyymi alueittain kumulatiivisesti vuodesta 2002 alkaen, varattua euroa. (Lähde: TekelNyt-tietokanta ) 6

13 TULI-toiminta koostuu kahdesta toimenpidekokonaisuudesta. Toiminnan rahoituksesta n. 40 % on varattu ideoiden seulontaan ja aktivointiin sekä 60 % hankkeiden toteuttamiseen. Ensimmäinen toimenpidekokonaisuus pitää sisällään tutkimuslähtöisten liikeideoiden seulonnan, kartoituksen ja arvioinnin sekä kampuksilla ja tutkimusryhmien keskuudessa tehtävän aktivointityön. Tähän eri alueilla on muodostunut omanlaisia käytäntöjä, joita osin kuvataan raportin luvussa neljä. Toinen toimenpidekokonaisuus koostuu potentiaalisten ideoiden kehittämisestä ulkopuolista asiantuntijarahoitusta hyväksi käyttäen. Rahoitus, maksimissaan euroa (+ alv.) hanketta kohden voidaan käyttää seuraaviin toimenpiteisiin: Liiketoimintasuunnitelman tai sen jonkin osan laatimiseen Kaupallistamistapojen määrittelyyn Markkinaselvityksiin Teknologiatason ja kilpailuetujen arviointiin Uutuustutkimuksiin, patentoivuuden ja suojattavuuden selvittämiseen Valmistusestetutkimuksiin Yritystoiminnan valmisteluun Rahoitussuunnitteluun Partnerikartoituksiin Juridisiin kysymyksiin ja sopimusasioihin. Rahoitusta ei voida käyttää rahoituskohteen omiin kustannuksiin pois lukien matkakustannukset, mikäli TULI-toimenpiteet edellyttävät hankkeen omistajien matkustamista. 2. TULI-hankkeet ovat ideoita, joiden kehittämiseen TULI-rahoitusta käytetään. Idean kirjaaminen hankkeeksi edellyttää hankkeeseen liittyvien immateriaalioikeuksien (IPR) ja muun omistajuuden selvittämistä, sopimuksen laatimista sekä myönteistä TULI-hankepäätöstä. Ohjelmassa käsitellään likimäärin 600 ideaa vuodessa, joista hanke-esityksen jälkeen osa saa myönteisen rahoituspäätöksen päätyen TULIhankkeeksi. Vuosittain on rahoitettu yli 200 hanketta. Ideoiden kartoittamiseen ja kirjaamiseen liittyy vahvasti myös innovaatiopotentiaalin selvittämisen funktio. Ideoiden arvioinnin ja rahoituspäätöksen tekoon on muodostunut alueiden kesken yhteisiä piirteitä, mutta eroja alueellisten käytäntöjen ja toimintamallien välillä on edelleen paljon. Varsinaisen rahoituspäätöksen ja hankkeeksi kirjaamisen jälkeen TULI-rahoitus korvaa 100 % ulkoisista asiantuntijakustannuksista. Hankkeen jälkeen merkittävää on se, millaisen jatkopolun innovaatiokehitys saa tai millaisiin kaupallistamisvaihtoehtoon päädytään: perustetaanko yritys tai lisensoidaanko, vai jatketaanko innovaatiokehitystä jossain muussa kontekstissa. Hanke kirjataan päättyneeksi, kun hankepäätöksessä määritellyt suoritteet on tehty, jonka jälkeen hankkeet siirtyvät seurantaan. TULI-hankkeista osa on ns. jatkohankkeita, jotka ovat jatkoa joko käynnissä olevalle tai päättyneelle TULI-hankkeille. Jatkohankkeen ja alkuperäisen hankkeen yhteenlaskettu maksimirahoitus on euroa (+ alv.). Edellä mainitusta kahdesta toimenpidekokonaisuudesta seuraa, että TULI-ohjelmassa seurataan kahta suoritetta: 1. TULI-ideat ovat ohjelman piirissä arvioituja tutkimuslähtöisiä liikeideoita. TULI-idean kriteereinä on, että (a) idean tutkimuslähtöisyyttä ja muuta TULI-hankekelpoisuutta on analysoitu ja arvioitu TULI-toiminnan puitteissa ja (b) idean omistaja on tietoinen siitä, että hänen ideansa on arvioitu TULI-toiminnassa. 7

14 4 Katsaus TULI-alueiden innovaatiojärjestelmiin TULI-toiminnan alueellinen ulottuvuus ja ohjelman asemoituminen suhteessa alueiden innovaatiojärjestelmään on tässä arvioinnissa yhtenä keskeisenä tarkastelunäkökulmana. Alueelliset innovaatiojärjestelmät muodostavat TULI-ohjelman toteutuksen paikalliset toteutuskontekstit. Alueellinen innovaatiojärjestelmä koostuu tutkimusinstituutioista, yrityksistä, niiden välissä toimivista välittäjäorganisaatioista, julkisista toimijoista, rahoittajista sekä innovaatio- ja yritystoiminnan palveluista. Keskeinen alueellisen innovaatiojärjestelmän erityispiirre on toimijoiden välillä vallitsevat suhteet, joista yhdessä koostuva verkosto muodostaa systeemisen ja dynaamisen kokonaisuuden. 1 Tässä luvussa esitetään alueiden yleisluonnehdinta eri tietojen valossa. TULI-ohjelmalla on vahva alueellinen ulottuvuus. Alueiden innovaatiopotentiaali ja tutkimusinfrastruktuurin määrän voidaan luonnollisesti olettaa vaikuttavan merkittävällä tavalla ideoiden ja hankkeiden määrään. Kuvassa 2 on kuvattu kumulatiivisesti TULI-ideoiden 2 ja päättyneiden sekä meneillään olevien hankkeiden määrät alueittain vuodesta 2002 alkaen HelsinkiTULI InnoTULI Itä-Suomen TULI Keski-Suomen TULI Hankkeet + seurannassa olevat hankkeet Ideat Lounais-Suomen TULI Länsi-Suomen TULI Pirkanmaan TULI Pohjois-Suomen TULI Kuva 2. TULI-ideoiden ja hankkeiden määrät alueittain kumulatiivisesti vuodesta 2002 alkaen 3. (Lähde: TekelNyt-tietokanta ) 1 Alueellisen innovaatiojärjestelmän käsitteeseen sisältyy normatiivinen painotus: pelkkä toimijoiden ja instituutioiden olemassaolo ei sinällään vielä riitä, vaan niiden välillä tulee vallita myös kiinteitä järjestelmätason suhteita. Tässä arvioinnissa käsitteen käyttö on kuitenkin väljempi, sillä kaikkia alueita on tarkasteltu alueellisina innovaatiojärjestelminä, vaikka toimijoiden välisiin suhteisiin liittyvät systeemiset ominaisuudet eivät niissä täsmällisesti tarkasteluna toteutuisikaan. 2 Ideoiden laskukaava tässä laskelmassa on seuraava: ideakirjaukset + hanke-esitykset + käynnissä olevat hankkeet + päättyneet hankkeet jatkohankkeet). 3 Kaikki tässä raportissa esitetyt seurantatiedot perustuvat TekelNyt-tietokannan tilanteeseen , joten tiedot eivät kuvasta koko ohjelmakauden toteutumista. Alueiden erilaiset kirjaamiskäytännöt voivat vaikuttaa myös jonkin verran esitettyihin tuloksiin. Erityisesti ideoiden kirjaamiseen liittyvät toimintatavat vaihtelevat alueittain, joten niiden perusteella ei ole syytä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 9

15 Kuten kuvasta 2 nähdään, painottuu suurin määrä hankkeista pääkaupunkiseudulle, Lounais-Suomeen sekä Pirkanmaan alueelle. Kuvassa ei ole kuvattu ideoille ja hankkeille asetettuja tavoitteita, vaan ainoastaan esitetty toiminnan toteutunut volyymi. Alueiden profiili vaihtelee volyymin lisäksi merkittävästi myös toimiala- ja teknologiakohtaisesti. Erot heijastelevat melko luontevalla tavalla korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa olevia tutkimusaloja ja niiden innovaatiopotentiaalia. Kuvissa on esitetty TULI-ideoiden (ideat & hanke-esitykset) sekä TULI-hankkeiden (myös päättyneiden) jakaantuminen toimialoittain eri alueilla Kuvista 3 ja 4 erottuvat kunkin alueen toimialakohtaiset profiilit. HelsinkiTULIn alueella ideoissa painottuu vahvasti sekä tietoliikenne ja viestintäteknologia ja bio- ja kemianteknologia. Lisäksi kategoria muut on selkeästi esillä, joka pitää sisällään erityisesti Taideteollisesta korkeakoulusta syntyviä muotoiluun liittyviä ideoita ja hankkeita. Toisaalta varsinaisissa hankkeissa pääpaino on kuitenkin bio- ja kemianteknologiassa sekä muihin toimialoihin kuuluvissa hankkeissa. Kiinnostavana yksityiskohtana voidaan huomioida, että ideoita tietoliikenneja viestintäteknologiasta tulee varsin runsaasti, mutta hankevalinnassa niitä myös karsiutuu suhteellisen paljon. InnoTULIn alueella ideoiden skaala on monipuolinen, mutta painotus on tietotekniikassa, elektroniikassa, automaatiossa sekä ohjelmistoteknologiassa. Hankkeista suhteellisen suuri osuus lukeutuu bio- ja kemianteknologiaan. Itä-Suomen alueen ideat painottuvat monipuolisesti eri toimialoille, mutta hankevirrassa pääpaino on LTY:n myötä muussa tietotekniikassa, elektroniikassa, automaatiossa ja ohjelmistoteknologiassa sekä osaltaan metsä-, materiaali- ja tuotantoteknologiassa. Itä-Suomen alueen hankevirta on myös suhteellisen monipuolinen % HelsinkiTULI InnoTULI Itä-Suomen TULI Keski-Suomen TULI Lounais-Suomen TULI Länsi-Suomen TULI Tietoliikenne- ja viestintäteknologia Muu tietotekniikka, elektroniikka, automaatio, ohjelmistoteknologia Bio- ja kemianteknologia Terveydenhuollon teknologia ja muu hyvinvointiteknologia Metsä-, rakennus-, materiaalija tuotantoteknologia Energia- ja ympäristöteknologia Muu Pirkanmaan TULI Pohjois-Suomen TULI Kuva 3. TULI-ideoiden toimialat alueittain. (Lähde: TekelNyt ) 10

16 % HelsinkiTULI InnoTULI Itä- SuomenTULI Keski-Suomen TULI Lounais-Suomi Länsi- Suomen TULI Tietoliikenne- ja viestintäteknologia Muu tietotekniikka, elektroniikka, automaatio, ohjelmistoteknologia Bio- ja kemianteknologia Terveydenhuollon teknologia ja muu hyvinvointiteknologia Metsä-, rakennus-, materiaalija tuotantoteknologia Energia- ja ympäristöteknologia Muu Pirkanmaa TULI Pohjois-Suomen TULI Kuva 4. TULI-hankkeiden toimialat alueittain. (Lähde: TekelNyt ) Keski-Suomen alueen hankevirta jakautuu Jyväskylän ja Kuopion alueiden vahvojen tutkimusalojen mukaisesti niin ideoiden, kuin hankkeiden osalta. Erityisen vahvana on terveydenhuollon teknologia ja muu hyvinvointiteknologia sekä Kuopion kohdalla bio- ja kemianteknologia. Lounais-Suomen alueella vahvoja aloja ovat bio- ja kemianteknologia. Kuitenkin myös terveydenhuollon teknologialla ja hyvinvointiteknologialla on merkittävä osuus sekä ideoista että hankkeista. Lounais-Suomen idea- ja hankesuhdetta tarkasteltaessa voidaan tehdä sama tieto- ja viestintäteknologiaideoihin liittyvä havainto kuin Helsingin kohdalla. Länsi-Suomen alueella hankkeissa korostuu erityisesti tietoliikenne ja viestintäteknologia sekä muu tietotekniikka. Toisaalta jonkin verran painoa saa myös energia- ja ympäristöteknologia. Pirkanmaan alueen ideoiden painopiste on muussa tietotekniikassa, elektroniikassa, automaatiossa ja ohjelmistoteknologiassa sekä metsä-, rakennus-, materiaali- ja tuotantoteknologiassa. Lisäksi terveydenhuollon teknologia ja muu hyvinvointiteknologia on merkittävä hankepuolella. Pirkanmaan hankekanta on seurantatietojen valossa monipuolisin. Pohjois-Suomen alueella pääosa ideoista ja hankkeista keskittyy erityisesti muuhun tietoteknologiaan ja elektroniikkaan. Ohjelmistoteknologialla on selkeä painotus Pohjois-Pohjanmaan TULI-hankkeissa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna merkittävin osa hankkeista liittyy joko tietotekniikkaan, elektroniikkaan, automaation ja ohjelmistoteknologiaan tai bio- ja kemianteknologiaan. Suurin suhteellinen karsinta liittyy erityisesti metsä-, rakennus-, materiaali- ja tuotantoteknologiaan. TULI-toiminnan idea- ja hankemäärästä voidaan jo sinänsä tehdä jotain johtopäätöksiä eri alueiden innovaatiopotentiaalista. Alueen innovaatiopotentiaali ei ole kuitenkaan mitattavissa suoraviivaisesti jollakin tietyllä mittarilla, vaan liittyy alueen innovaatioympäristön monitahoiseen, eri osatekijöiden väliseen vuorovaikutukseen: 11

17 tutkimusinstituutioiden määrään ja näissä toimivien tutkijoiden kompetensseihin, tutkimusrahoituksen määrään sekä alueen toimijoiden kyvykkyyksien muodostamaan verkostoon. Kuvassa 5 on TULI-alueittain hahmotettu alueiden innovaatiopotentiaalin määrää tutkimusrahoituksen ja tutkimukseen käytettävien kokonaiskustannusten avulla. Tietojen lähteenä on opetusministeriön KOTA-tietokanta, josta tiedot on laskettu yhteen alueen yliopistoja koskien. On kuitenkin muistettava, että eri TULI-alueilla on erillislaitoksia, jotka toimivat eri yliopistojen budjetin varassa tai ovat useiden yliopiston rahoittamia. Lisäksi on luonnollisesti syytä huomauttaa, että eri tieteenaloilla on erilainen potentiaali synnyttää tutkimustuloksiin perustuvia kaupallisia innovaatioita. Perinteisesti potentiaalisina teknologisten innovaatioiden dynamoina pidetään teknillisiä tieteitä, luonnontieteitä, lääketiedettä ja biotieteitä. Jos innovaatioiden piiriin lasketaan kuitenkin mukaan myös prosesseja ja palveluita koskevat innovaatiot, voivat lähes kaikki tieteenalat olla jossain määrin potentiaalisessa asemassa. Kuvassa on tarkasteltu sekä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrää että tulosaluekohtaisia kokonaiskustannuksia tutkimuksen keinoin 4. Ulkopuolinen rahoitus ei tarkoita tässä pelkästään yritysten rahoitusta, vaan pitää sisällään KOTA-tietokannan luokittelun mukaisesti sisällään Tekesin tutkimusrahoituksen, Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen kuin EU-rahoituk HelsinkiTULI InnoTULI Itä-Suomen TULI Keski-Suomen TULI Ulkopuolinen tutkimusrahoitus yht. Kokonaiskustannukset, tutkimus Lounais-Suomen TULI Länsi-Suomen TULI Pirkanmaan TULI Pohjois-Suomen TULI Kuva 5. TULI-alueiden korkeakoulujen tutkimusrahoituksen määrä , tuhatta euroa. (Lähde: KOTA-tietokanta) 4 HelsinkiTULI (HY; HKKK; SHH; Sib; Teak; Taik; Kuv) InnoTULI (TKK) Itä-Suomen TULI (JoY; LTK) Keski-Suomen TULI (JY; KU) Lounais-Suomen TULI (TU; TUKK; ÅA) Länsi-Suomen TULI (VY) Pirkanmaa TULI (TaY; TTY) Pohjois-Suomen TULI (OY LY) 12

18 senkin. Kuva 5 antaa karkean kuvan alueiden innovaatiopotentiaalista. Tärkeä on kuitenkin huomata, että Länsi-Suomen TULI-alueen muodostaa kuvassa ainoastaan Vaasan yliopisto. Lisäksi tilastoon ei ole laskettu VTT:n tai Lounais-Suomen osalta MTT:n saamaa tutkimusrahoituksen tai tutkimuksen kokonaiskustannuksen määrää. Merkittävä osa TULI-ideoista syntyy haastattelujen ja TekelNytin analyysin perusteella yliopistoista. InnoTULIn osalta myös VTT on merkittävä hankkeiden tuottaja, mutta esimerkiksi Keski- Suomen alueella VTT:n energia on puolestaan suhteellisen haastava jo tutkimusalueeltaan. Lounais-Suomen osalta MTT tuottaa ideoita jonkin verran ja siellä on myös alueen painopisteisiin liittyvää innovaatiopotentiaalia. Verrattaessa tätä analyysia suhteessa alueiden hankevolyymiin, voidaan tehdä seuraavia karkeita havaintoja: TULI-ideoiden määrä on voimakkaasti kytköksissä alueen yliopistoihin ja niiden painopistealoihin. TULI-toiminnan volyymi (ideat & hankkeet) on kohtuullisen hyvin tasapainossa suhteessa alueen saamaan ulkopuolisen tutkimusrahoituksen sekä tutkimuksen kokonaiskustannusten määrään. Helsingin alueella on kaikkiaan suurin potentiaali, mutta se pitää sisällään myös paljon ei-teknillisiä koulutusaloja, jotka eivät perinteisesti tuota paljon TULI-ideoita tai hankkeita. Keski-Suomen alueen ideoiden ja hankkeiden määrä suhteessa alueiden tutkimusrahoitukseen on suhteellisen vähäinen. Osasyynä tähän lienee myös Jyväskylän yliopiston vahva humanistinen perinne. Huolimatta näiden tilastojen karkeudesta, kuvaan 6 on poimittu KOTA-tietokannan ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus TULI-toiminnan kannalta tyypillisesti potentiaalisilla pidetyillä koulutusalueilla. Jaottelu on arvioitsijoiden laatima, eikä perustu TULI-ohjelman valintoihin HelsinkiTULI InnoTULI Itä-Suomen TULI Keski-Suomen TULI Lounais-Suomen TULI Länsi-Suomen TULI Teknill.; Luonn. Maa.met Lääk. Farm. Teknill. Terv. Pirkanmaa TULI Pohjois-Suomen TULI Kuva 6. TULI-toiminnan kannalta innovaatiopotentiaalia omaavien alojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus , tuhatta euroa. (Lähde: KOTA-tietokanta) 13

19 Huolimatta siitä, että kuva 6 on karkea, voidaan siitä tehdä jotain yleisiä havaintoja. Näitä havaintoja peilaamalla TULI-projektipäälliköiden ja muiden toimijoiden kokemuksiin alueista, voidaan yleiset havainnot tiivistää seuraavasti: Suhteessa tutkimusrahoitukseen alueiden ideaja hankevirta asemoituu kohtuullisen luontevalla tavalla. Eniten haasteita liittyy verrattaessa tutkimusrahoituksen määrää suhteessa toimialakohtaisiin ideoihin Pirkanmaan alueella ja teknisissä ideoissa. Vaasassa tutkimusrahoitusta on pääosin Vaasan yliopiston teknillisissä koulutuksissa, mutta myös muiden järjestelyjen kautta. Alueen pienen hankevirta on suhteessa pienimpään tutkimusrahoituksen määrään. Muuten alueiden innovaatiopotentiaalia analysoitaessa voidaan jo eri toimijoiden haastattelujen, aktivointitoimien analyysin ja edellä esitettyjen tilastojen kautta tulkita seuraavaa: Helsingin, Keski-Suomen ja Lounais-Suomen alueilla on paljon kokonaisrahoitusta. Ideoiden ja hankkeiden määrä suhteessa kokonaisrahoitukseen on suuri. Tämä selittyy osin myös alueiden yliopistojen koulutusalojen painotuksista. Vastaavasti hankkeiden ja ideoiden suhde ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrään on pienin Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja InnoTULIn alueilla. Ammattikorkeakoulut ovat tärkeitä erityisesti niillä alueilla, joissa yliopistojen tutkimusrahoitus on vähäisempi kuten Pohjois-Suomen Multipolis-paikkakunnilla. Huolimatta siitä, että analyysi on karkea, se antaa yleiskuvaa siitä, miten TULI-ohjelman volyymi asemoituu suhteessa korkeakouluihin ja niiden tutkimusrahoitukseen. Seuraavissa alaluvuissa on esitetty kunkin alueellisen TULI-keskuksen toimintamalli ja arvioitu niihin sisältyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita suhteuttaen tilanteen alueellisen innovaatiojärjestelmän kontekstiin. Kunkin alueen kohdalla esitetään myös TULI-hankkeiden kaupallisen statuksen lopputulema lokakuun 2005 lopussa, erityisesti tarkastellen solmittujen lisensointisopimusten ja uusien yritysten määrää suhteessa koko hankevolyymiin. Tämä kertoo vain kapeasti TULI-toiminnan koko tuloksellisuudesta, jossa aktivointityön ja hankkeiden laadukkaan toteutuksen osalta onnistumista tarkastellaan myös laadullisen analyysin valossa. Lopullinen kaupallistumisen status on kuitenkin tutkimuksen kaupallistamisohjelman vaikuttavuuden kannalta niin olennainen ja konkreettinen lopputulema, että se on syytä kunkin alueen kohdalla erikseen esittää toki muistaen, ettei TULI-ohjelma yksin suinkaan kanna vastuuta kaupallistumisesta kokonaisprosessina vaan osana laajempaa innovaatiojärjestelmää. 14

20 5 Ohjelman alueellinen toteutus TULI-keskuksissa 5.1 HelsinkiTULI HelsinkiTULIn toiminta kohdistuu Helsingin kaupungin alueella toimiviin korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin. Helsingin yliopiston lisäksi TULI-toiminnan kannalta potentiaalisia ovat erityisesti Taideteollinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Svenska Handelshögskolan. Suomen suurimpana korkeakouluna Helsingin yliopiston tutkimustoiminta on monialaista ja laajaa. Taideteollisessa korkeakoulussa teollisen muotoilun piiristä nousee paljon kiinnostavia uusia ideoita, joilla on myös kaupallista potentiaalia. Muissa taideyliopistoissa (Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu) tehdään vähäisessä määrin tutkimusta. Helsingissä toimii myös useita valtion sektoritutkimuslaitoksia, joissa on tutkimuslähtöistä innovaatiopotentiaalia. Erityisesti Kansanterveyslaitos tekee paljon terveysalan tutkimusta. Muita tutkimuslaitoksia ovat mm. Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos ja Suomen Ympäristökeskus. Toistaiseksi TULI-toiminta ei ole kovin paljon pyrkinyt seulomaan ideoita näistä laitoksista, vaikka avauksia niiden suuntaan onkin otettu. Lisäksi Helsingissä toimivat ammattikorkeakoulut ovat ryhtyneet kehittämään omia tutkimus- ja kehitystoimintojaan. Myös näiden piiristä voidaan ajatella syntyvän TULI-toiminnan kannalta kiinnostavia uusia ideoita. TULI-toimintaa Helsingissä toteuttaa Culminatum Oy. Toisin kuin muut TULI-ohjelmaa koordinoivat alueelliset organisaatiot, Culminatum ei ole varsinaisen teknologiakeskus, vaan yleisemmällä tasolla toimiva alueellinen kehittämisyhtiö. Sen tehtävänä on kehittää Uudenmaan alueen kansainvälistä kilpailukykyä sekä alueen koulutus-, tiede- ja tutkimusresurssien hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa. Culminatumin keskeisin toiminta on Helsingin seudun osaamiskeskusohjelman toteuttaminen. Yliopistotasoinen toiminta on keskitetty kuudelle kampusalueelle: keskustakampus, Meilahti, Kumpula, Viikki ja Arabianranta. Kaikilla kampuksilla toimii innovaatioasiamies, joista muodostuva verkosto tarjoaa TULI-toiminnalle tärkeän kontaktipinnan tutkijayhteisöihin sekä yhteistyöresurssin. Muita innovaatiopalveluita ovat mm. Helsingin yliopiston Viikin ja Meilahden kampuksilla toimiva teknologiakeskus, Helsinki Business and Science Park, joka tukee pääosin bio- ja terveystieteiden aloilta syntyvien osaamisintensiivisten yritysten perustamista. Arabianrannassa toimii Taideteollisen korkeakoulun yhteydessä muotoilun innovaatiokeskus Designium. Lisäksi kaupungin alueella toimii useita yrityshautomoita. Kokonaisuudessaan tarkastellen Helsingissä innovaatiopalvelujen tarjonta on kuitenkin erittäin hajanaista ja tasoltaan kehittymätöntä TULI-prosessi alueella Aktivointi ja seulonta HelsinkiTULIssa aktivointitoimenpiteitä on suoritettu kampuskohtaisesti ja sitä on tehty kiinteässä yhteistyössä innovaatioasiamiesten kanssa. Aktivointia on suoritettu mm. laitostapaamisten, tutkijoille järjestettyjen tilaisuuksien sekä kohdennetun tiedotuskampanjoinnin muodossa. 5 Niinikoski, M-L. & Valovirta, V. (2004): Helsingin seudun teknologiakeskuskonsepti. Esiselvitys Helsingin seudun innovaatiostrategiaan liittyen. Net Effect Oy, Helsinki. 15

21 Toimivaksi havaittu konsepti: Viikissä biotieteiden kampuksella tiedon jakaminen kaupallistamisesta ja TULI-rahoituksesta on viety sisään opetusohjelmaan. TULI-toimijat osallistuivat HEBIOT-koulutusohjelmassa toteutetun keksintöjen kaupallistamista koskevan kurssin suunnitteluun ja luennoitsijoiden valintaan sekä pitivät TULI-ohjelmaa ja muita innovaatiopalveluja koskevan luennon. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa tutkijoiden kaupallistamisosaamiseen varhaisessa vaiheessa, jo ennen kuin he ryhtyvät tekemään tutkimusta. Valtaosa ideoista tulee TULI-toiminnan piiriin innovaatioasiamiesten kautta, seurantatietojen valossa noin 60 %. Vähäisempi osa ohjautuu suorina yhteydenottoina joko idean omistajien tai korkeakoulujen kautta. Noin puolessa arvioidaan hankkeiden löytyvän ilman aktivointitoimintaa. Tutkimusalakohtaisesti tarkastellen yli puolet rahoitetuista hankkeista ovat bio- ja kemianteknologian aloihin liittyviä hankkeita. Noin neljännes liittyy muotoiluun. Loput edustavat muita toimialoja. Koska hankkeiden määrä on verrattain suuri ja ne jakaantuvat yhtäältä luonnontieteellis-teknologisiin ja toisaalta taideteollisiin sekä palveluja koskeviin ideoihin, on nähty tarkoituksenmukaiseksi arvioida esityksiä kahdessa eri ryhmässä. Helsinki-TULI:ssa toimii tästä johtuen kaksi projektiryhmää, joista kumpikin tekee hankepäätöksiä. Yleisemmän tason ohjauksesta huolehtii HelsinkiTULIn ohjausryhmä, jonka toiminta on pitkälti yleisiä linjauksia tekevä ja rahoituspäätöksiä seuraava elin. Hankkeiden kehittäminen HelsinkiTULIn piirissä tehdään verrattain paljon ennakkouutuustutkimuksia. Tämän todetaan johtuvan pitkälti keskeisten toimialojen luonteesta. Innovaatiot ovat usein verrattain kapea-alaisia, jolloin tarkoituksenmukaisin kaupallistamiskanava on tavallisesti lisensointi. Yli puolet hankkeista on pyritty lisensoimaan. Helsinki- TULI on toiminut yhteistyössä Helsingin seudun korkeakoulujen osittain omistaman Licentia Oy:n kanssa. Samoin yksittäisten konsulttien kanssa on tehty lisensointiin liittyvää yhteistyötä. Muilta osin kehittämistyötä on jatkettu Keksintösäätiön ja innovaatioasiamiesten tai innovaatiopalvelujen vastaavien kanssa TULI-toiminnan alueellinen onnistuminen Päätökseen saatettuja lisensointihankkeita on 5 toteutetuista TULI-hankkeista. Uuden yrityksen perustamiseen on seurantatietojen valossa johtanut noin joka kymmenes TULI-hanke. HelsinkiTULI Päättyneet hankkeet 137 Lisensioitu 5 Perustettu yritys Kuva 7. HelsinkiTULIn hankkeet, lisensoinnit ja perustetut yritykset. 16

22 Helsingissä TULI-toiminnalla on ollut keskeinen merkitys innovaatiopalvelujen muodostumiselle. Se on tuonut konkreettisen innovaatiopalvelun ympäristöön, jossa muiden palvelujen tarjonta on erittäin ohutta ja hajanaista. Se näyttää osaltaan toimineen verkostonrakentajana sekä innovaatiotoiminnan aktivoijana. Samoin se on tuonut konkreettisen instrumentin myös yliopistojen piirissä toimiville innovaatioasiamiehille. Näistä samoista syistä johtuen TULI-toiminta kohtaa kuitenkin varsin suuria haasteita. Aktivointia suoritetaan useilla kampuksilla, joista kukin on pienen suomalaisen yliopiston kokoinen. Innovaatiopalvelut ovat vähäisiä, aliresursoituja ja ne ovat varsin hajallaan. Kaupungissa ei ole kokonaisvaltaista teknologiakeskustoimijaa, jolla olisi tiiviit kytkennät yliopistoihin. Helsinki Business and Science Park toimii Viikin ja Meilahden kampuksilla, mutta sen tarjoamat innovaatiopalvelut nähdään alueella varsin ohuina. Myös hautomopalvelut ovat kehittymättömiä, vaikka kaupungin alueella toimiikin useita yrityshautomoja. Toimijoiden arvion mukaan suuri määrä ideoita jää yhä löytämättä. Helsingissä TULI-toiminnalle asettuu suurempia haasteita kaupallistamisen onnistuneen suorittamisen suhteen kuin kehittyneemmät innovaatiopalvelut tarjoavissa ympäristöissä. Teknologiakeskuspalveluiden puuttuessa puuttuu myös palveluprosessi, johon potentiaalisten innovaatioiden kaupallistaminen voitaisiin kytkeä. Tästä johtuen TULI-toimijoihin kohdistuu paineita jatkaa hankkeiden kehittämistä myös varsinaisen TULI-vaiheen jälkeen, vaikkei jatkohoito seurantaa lukuun ottamatta kuulukaan toimenkuvaan. Jatkotoimijoiden puuttuessa tulee tarve käyttää TULI-rahoitusta myös rahoitushakemusten valmisteluun, mikä ei liene optimaalista TULI-rahoituksen käyttöä. Oman haasteensa asettaa myös lisensointihankkeiden alhainen onnistumisaste Suomessa, mikä näkyy hankkeiden kaupallistumisen tasona. Tulevaisuuden haasteina Helsingissä tapahtuvalle TULI-toiminnalle näyttäytyy yliopistoihin toistaiseksi keskittyneen fokuksen laajentaminen tutkimuslaitosten sekä ammattikorkeakoulujen piirissä syntyvien potentiaalisten innovaatioiden aktivointiin ja arviointiin. Näihin instituutioihin on vain rajallisesti kyetty toistaiseksi panostamaan, sillä yliopistoissakin näyttäisi vielä olevan hyödyntämätöntä potentiaalia. Haasteena on myös kehittää osaamiskeskusohjelman ja TULI- toiminnan vuorovaikutusta. Osaamiskeskusohjelma tarjoaa seudun kehityksen kannalta keskeisiä innovaatioverkostoja, joiden kautta voitaisiin mm. partnerihakua ja tiimin rakentamista tehostaa. Olisi myös aiheellista pohtia, missä määrin TULItoimintaa ja kaupallistamisen laajempaa prosessia voitaisiin tehostaa kytkemällä Helsingin toimintaa voimakkaammin Otaniemen hyvin toimiviin innovaatiopalveluihin. Kaupungin alueella toimivien korkeakoulujen laajasta tutkimustoiminnasta johtuen innovaatiopotentiaali on korkea. Innovaatiopalvelut ovat kuitenkin erittäin ohuet ja hajanaiset. TULI-ohjelmalle on muodostunut keskeinen rooli tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamisessa. Muiden palvelujen ohuudesta johtuen TULItoiminnan varassa on aiheettoman suuri osa tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamisprosessia. Organisointitavasta johtuen TULI ei kytkeydy automaattisesti muihin innovaatiopalveluihin kuten teknologiakeskustoimintaan, vaan jää useita muita alueita irrallisemmaksi projektiksi. 17

23 5.2 InnoTULI InnoTULI toimii Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n ympärille muodostuneen Otaniemen tiedepuiston alueella. Muita kampusalueella toimivia tutkimusinstituutioita tai tutkimustoimintaa eri muodoissa harjoittavia organisaatioita ovat mm. Geologinen tutkimuskeskus GTK, CSC Tieteellinen laskenta Oy sekä kemiallisen metsäteollisuuden tutkimusta tekevä KCL (Keskuslaboratorio). Lisäksi Evtek-ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusala toimii Espoossa. Otaniemi on yksi Euroopan tunnetuimmista tiedepuistoympäristöistä, jossa on pitkälle kehittyneet innovaatiopalvelut. Teknillisen korkeakoulun piirissä innovaatiopalveluita tarjoaa TKK:n innovaatiokeskus (OIIC), joka toimii kaupallistamisen ja yrittäjyyden parissa. TKK:n innovaatioasiamies toimii Innovaatiokeskuksessa. Teknologiakeskuspalveluita tarjoaa Technopolis-yhtymä Innopolin osalta, jonka yhteydessä kampusalueella toimii Technopolis Ventures Oy:n tarjoamat hautomopalvelut, joka vastaa TULI-toiminnasta. Lisäksi VTT on hiljattain perustanut Ventures-yksikön, jonka tehtävänä on edistää laitoksen piiristä syntyneiden innovaatioiden kaupallistamista. Uuden yksikön perustamisen myötä VTT:n kaupallistamisresurssit tulevat moninkertaistumaan, mikä parantanee myös TULI-toiminnan vaikuttavuutta. Otaniemen kampusalue on varsin tiivis ympäristö, jossa on suuri keskittymä teknologista tutkimusta ja huippuosaamista sekä siihen liittyvää yritystoimintaa TULI-prosessi Otaniemessä Aktivointi ja seulonta Aktivointi ja seulonta suoritetaan InnoTULIn piirissä kiinteässä yhteistyössä muiden innovaatiotoimijoiden kanssa. Innovaatiokeskus suorittaa Teknillisen korkeakoulun piirissä TULI-toimintaan liittyvää aktivointia ja seulontaa. Strategiana on ollut integroitua kampuksella järjestettäviin tapahtumiin, joita muutenkin järjestetään tosin myös joitain yleisempiä TULI-seminaareja on järjestetty. Aktivointityötä on tehty aktiivisesti viime aikoina myös VTT:n piirissä. Erityisesti biotekniikka, tietotekniikka ja rakennustekniikka ovat olleet aktiivisia innovaatiotoiminnassa. Valtaosa TULI:n piiriin tulleista ideoista on toiminut yhteistyössä innovaatiopalvelujen kanssa, mikä kertoo tiiviistä paikallisesta yhteistyöstä. TULI-prosessia toteutetaan vaiheiksi jäsennetyn prosessin mukaisesti: aktivointi, seulonta, idean rekisteröinti, esiarviointi (quick scan), päätös jatkamisesta, hanke-esitys, päätös, TULI-hanke, raportointi, jatkokehitys sekä seuranta. Tämä prosessi on kiinteästi kytketty Technopolis Venturesin hautomoprosessiin, jonka innovaation löytämiseen tähtäävässä vaiheessa (discovery process) TULI toimii tärkeässä roolissa. Jatkokehittäminen Yrityksen perustamisen kautta kaupallistettavat hankkeet voidaan helposti viedä Technopolis Venturesin hautomotoimintaan sisälle. Tyypillinen malli on tuoda aihio TULI-hankkeen jälkeen esihautomoon, jossa liiketoimintakonseptia voidaan ryhtyä systemaattisesti kehittämään. Lisensointi toimii pääosin kolmea reittiä pitkin: TKK:n, VTT:n tai Licentian kautta. Kiinteä yritysyhteistyö tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kesken lisää mahdollisuuksia löytää hyviä yrityspartnereita innovaatioiden kaupallistamiseen TULI-toiminnan alueellinen onnistuminen Seuranta-aineiston perusteella TULI-rahoitusta saaneiden hankkeiden kaupallistuminen on varsin korkealla tasolla. Yli 40 prosenttia hankkeista on lisensioitu ja 23 hanketta on johtanut yrityksen perustamiseen. Korkeaa tuloksellisuutta selittänevät Otaniemen tutkimusinstituutioiden verrattain pitkä kokemus kaupallistamisesta, VTT:n merkittävä osuus tuloksista sekä toimijoiden toimiva yhteistyökulttuuri. InnoTULIn vahvuutena toimijat näkevät erityisesti pitkälle kehittyneen innovaatiopalvelujen kokonaisuuden, jossa TULI tuo lisäarvon tärkeään saumakohtaan tutkijayhteisön ja yritysten välille. Koska innovaatiopalvelut toimivat sujuvasti, on TULI-toiminnassa voitu keskittyä prosessin te- 18

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Yrke-hanke kansallisen innovaatiopolitiikan ja alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta

Yrke-hanke kansallisen innovaatiopolitiikan ja alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta Yrke-hanke kansallisen innovaatiopolitiikan ja alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta Hautomot ja kasvuyrittäjyys Anu Nokso-Koivisto Sitra Yrke-hanke kansallisen innovaatiopolitiikan ja alueellisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Julkisuuskuva ja sen kehittäminen. Anu Mustonen

Julkisuuskuva ja sen kehittäminen. Anu Mustonen Julkisuuskuva ja sen kehittäminen Anu Mustonen Perusviestit: saavutuksia maan suosituimpia yliopistoja valtakunnallisin opiskelijarekrytoinniltaan Shanghain listalla tuottavin yliopisto (VATT 2007) tuloksellisin

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

KINO-Metropolia. Innovation Scout seminaari Veikko Koivumaa Metropolia AMK

KINO-Metropolia. Innovation Scout seminaari Veikko Koivumaa Metropolia AMK KINO-Metropolia Innovation Scout seminaari 8.6.2016 Veikko Koivumaa Metropolia AMK Metropolia AMK lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa:

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden

Lisätiedot