Kaavaselostuksen liite 2. Maiseman ja kulttuuriympäristön valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden kohdekuvaukset. kohteen nimi kuvaus luokitus lähde

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaavaselostuksen liite 2. Maiseman ja kulttuuriympäristön valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden kohdekuvaukset. kohteen nimi kuvaus luokitus lähde"

Transkriptio

1 Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava, valmisteluaineisto Kaavaselostuksen liite 2. Maiseman ja kulttuuriympäristön valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden kohdekuvaukset kohteen nimi kuvaus luokitus lähde Kymijoen laakso Sijainti: Anjalankoski, Elimäki, Kotka, Kuusankoski, Pyhtää, Valkeala; Kymenlääni sekä Ruotsinpyhtää; Uudenmaan lääni Maisemamaakunta: Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu Pinta-ala: hehtaaria Kymijoen kulttuurimaisemat edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. valtakunnallisesti arvokas maisemaalue Suomen Ympäristökeskus (Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Työryhmän mietintö 66/1992) Maisemakuva Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista 1 Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Laajimmat viljelymaisemat ovat pohjoisessa, missä 1 Salpausselän ja Myllykosken välillä olevat savikot reunustavat Kymijoen rantoja laajimmillaan usean kilometrin levyisenä vyöhykkeenä. Laajoja viljelyksiä on myös muunmuassa Muhjärven ja Teutjärven ympäristössä. Näille viljelymaisemille ovat ominaisia suuret kartanot ja niitä ympäröivät laajat ja yhtenäiset viljelykset. Kymijoen keski- ja alajuoksuja luonnehtivat paikoin myös pienipiirteiset viljely-alueet. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Esimerkiksi Hurukselassa hyvin säilynyttä ja perinteistä kyläkuvaa elävöittävät useat Kymijoen vanhat uomat. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Taajamien läheisyydessä ja paikoin niistä kaukanakin tapahtunut viimeaikainen rakentaminen ei sovi läheskään parhaalla mahdollisella tavalla perinteiseen maisemakuvaan. Paikoitellen myös voimajohtolinjat ja uudet tiet rikkovat maiseman yhtenäisyyttä. Luonnonpiirteet Kymijoki on vuolas virta, jonka uoma on leveydeltään yleensä parin sadan metrin luokkaa,

2 mutta usein se laajenee leveämmiksi suvannoiksi, paikoin laajahkoiksi järviksi. Ylempänä joen väylä on varsin suora, mutta se muuttuu alajuoksua kohti mutkaiseksi. Välillä koskisilla osuuksilla joki kapenee, ja varsinkin alajuoksulla, mutta myös Hurukselassa se jakautuu useiksi haaroiksi. Hurukselassa ja alajuoksulla on huomattavia saaria. Karjasaaren eteläpuolella joki haarautuu kahteen isoon suuhaaraan. Huomattavia koskia on muun muassa Pernoon tienoilla sekä Hirvikosken ja sen yläpuolisen yli viiden kilometrin mittaisen jokiosuuden varrella. Rakentamattomat kosket ovat koskiensuojelulailla rauhoitetut. Veden laatua heikentävät asutuksen ja teollisuuden jätevedet sekä maatalouden hajakuormitus. Joki halkoo pääasiassa varsin tasaisia maita; koko matkalla on savikoita, jotka ovat laajimmillaan Muhjärven ja Korian välillä. Alajuoksulla on myös kumpuilevia kallioisia ja moreenisia maita. Muhjärvi ja osittain alueen eteläpuolella oleva merenlahti Santaniemenselkä-Tyyslahti kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Vähäisiä harjumuodostumia edustavat Muhjärven ja Laajakosken tienoilla olevat pienet muodostumat sekä harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet Santaniemenharju ja Skagsanden, jotka kuitenkin sijaitsevat pääosin maisema-alueen eteläpuolella. Harvoissa paikoissa paljastuva kallioperä on rapakiveä, jonka muodostamia matalahkoja kalliomäkiä on eniten keski- ja eteläosissa. Metsäkasvillisuus vaihtelee karuhkoista kangasmaista pienehköihin lehtomaisiin metsiköihin. Alueen eteläpuolella oleville laajoille Munasuon-Kananiemensuon suoalueille on perustettu luonnonsuoj elualueita. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Pyhtäällä Strukan eteläpuolella joen länsirannalla oleva laaja laidunniitty on edustavaa kosteaa niittykasvillisuutta. Kulttuuripiirteet Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Viljavat savikot on otettu jo varhain viljelyyn. Nykyisin ne ovat tehokkaassa viljelyssä. Etelää kohti viljelmät muuttuvat pienipiirteisemmiksi, ja välillä on aivan metsäisiäkin jokiosuuksia. Asutus on vaihtelevaa. Kartanoiden ohella on tavallisia viljelytiloja ja pienipiirteistä kyläasutusta. Paikoin on myös pika-asutusta. Useimmiten asutus sijaitsee perinteisillä paikoilla: loivilla kumpareilla ja selänteiden reunoissa metsän rajassa. Paikoin pelloille

3 sijoittunut uudempi rakentaminen häiritsee maisemaa. Viehättäviä ja perinteisiä kylämaisemia edustavat muun muassa Huruksela, Ahvio, Vastilaja Viiniä. Jokivartta seurailevat maantiet ovat monin paikoin säilyttäneet viehättävät maastoa myötäilevät linjauksensa. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella ja Myllykosken pohjoispuolella, missä Kymijoen itärantaa seuraileva vanha rantatie noudattelee 1700-luvulla olleen valtakunnan rajan vartiopolun reittiä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita on paljon. Seuraavassa niitä esitellään esirmerkinomaisesti kunnittain. Valkealan Alakylässä on perinteistä tiivistä kylämaisemaa vanhoine rakennuksineen jokirantaa myötäilevän kylätien varressa. Kylätieltä avautuvat hienot näkymät viljelymaisemaan. Alakylästä itään on Kouvolan kartano, joka on Kouvolan kaupungin omistama talomuseo. Sen tyylipuhdas päärakennus on vuodelta Sitä ja sen monia ulkorakennuksia kehystää iäkäs puusto. Elimäellä oleva Värälän kartano on muodostettu 1870-luvulla kylän rälssitiloista. Kartanon päärakennus on vuodelta Värälän kartanosta erotetun rälssitilan, Tolkkilan kartanon päärakennus on vuodelta Värälässä on myös ruotsalaisten vuonna 1789 rakentama kenttälinnoitus, ns. suuri patteri, jonka tykeillä voitiin ampua vastarannalla olleiden venäläisten asemia. Värälässä vuonna 1790 solmitusta rauhasta on jäljellä myös muistokivi. Anjalankosken Takamaalla olevan Rabbelugnin kartanon vuonna 1820 valmistunut puinen päärakennus sijaitsee aivan j okirannassa. Kartanoon johtava puolitoistakilometrinen koivukuja on tärkeä maamerkki tasaisen peltolakeuden keskellä. Koivukujan lomassa olevat kuuset osoittavat entisten peltolohkojen paikkoja. Anjalankosken Muhniemessä olevan Wredebyn kartanon uusi päärakennus on vuodelta Osa kartanon rakennuksista on vuosisadan alusta. Kartanoon johtaa koivukuja. Muhjärven vastapäisellä rannalla olevan Rauhamaan kartanon barokkiklassistinen päärakennus on vuodelta Kartano on erotettu Wredebystä vuosisadan alussa. Sitä reunustaa komea kuusiaita. Etelämpänä on Ahvion kylä, jossa on tiivistä kyläasutusta maisemallisesti näyttävällä paikalla koskisen joen läheisyydessä. Kotkan Hurukselan kylässä rakennukset sijaitsevat mielenkiintoisesti jokiuomien jakamilla alueilla peltojen ja kyläteiden varsilla. Kahrinkankaan rakennusryhmässä on jäljellä paljon vanhoja ulkorakennuksia.

4 Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors on historiallisesti arvokas ruukinalue, jossa on hyvin säilyneitä teollisuusrakennuksia ja työväen asuinrakennuksia. Ruukin toiminta alkoi vuonna 1698 perustetulla rautaruukilla. Alueeseen kuuluu lukuisia asuin- ja tuotantorakennuksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta. Strömforsin ruukki on suosittu matkailukohde muun muassa teollisuushistoriallisen museon ja vanhaa perinnettä myötäilevien käsityöläispajojen ansiosta. Maisema-alueen eteläreunassa sijaitseva Savukosken yksinivelinen betoninen kaarisilta on tiemuseokohde. Sen lähellä on teollisuushistoriallisesti kiinnostava Ahvenkosken voimalaitos vuodelta Pyhtään harmaakivikirkko on valmistunut ilmeisesti 1400-luvun loppupuoliskolla. Se on säilynyt harvinaisen alkuperäisenä. Stockforsin tehdasalueen rakennuksien vanhimmat osat ovat vuosisadan alusta. Kirkon eteläpuolella oleva Stråkan käsikäyttöinen sulku on peräisin Stockforsin perustamisen ajoilta. Se on äskettäin kunnostettu alkuperäisen tyyliseksi. Korian sillat Korialla vuolaan ja korkearantaisen Kymijoen ylittävät kaksi rinnakkaista siltaa ovat vaikuttava rautatieliikenteen historiasta kertova kokonaisuus. Sillat edustavat rakentamisaikansa siltatekniikan huippua maassamme ja niissä näkyy siltatekniikan kehitys. Vanhempi rautatiesilta vuodelta 1870 on teräksinen kolmijänteinen ristikkosilta, vanhin Suomen ristikkosilloista. Se on myös Suomen ainoa keittoraudasta valmistettu silta; ns. englantilaista keittorautaa on käytetty keskiaukon monijakoisen teräsristikon valmistukseen. Ristikko on niitattu kokoon rakennuspaikalla. Silta on toiminut sekä rautatieettä maantiesiltana ja on nykyään kevyen liikenteen käytössä. Tiehallinto on valinnut Korian vanhan sillan 1996 yhdeksi museosilloista, jotka kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita. Vanhan rautatiesillan viereen rakennettu kaksiraiteinen ratasilta on betoninen holvisilta. Sen keskiarkadikaaren jännemitta on 70 metriä. Silta on Suomen ensimmäisiä suuria teräsbetonisiltoja. Kymijoen Korialla ylittävä Riihimäki-Pietari -radan silta rakennettiin Yksiraiteinen silta aiheutti hankaluuksia liikenteen lisäämiselle ja uuden sillan suunnittelu ja valmistus tilattiin

5 Oy Constructor Ab:lta. Uudempi rautatiesilta valmistui Vanhempaa siltaa käytettiin maantieliikenteessä , jolloin uusi maantiesilta valmistui. Strategisesti erittäin merkittävät Korian sillat olivat talvi- ja jatkosodan pommitetuimpia kohteita, mutta ne säilyivät lähes vahingoittumattomina. Korian kasarmialue Koria on historiallisesti kerroksinen kasarmialue, jonka sotilaskotirakennus lukeutuu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan osana puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuria. Korian kasarmialue sijaitsee Kymijoen varrella, joen ja rautatien risteyskohdassa. Kasarmin rakennukset sijaitsevat kehämäisesti laajan keskuskentän laidalla. Alueen ensimmäistä rakennusvaihetta 1900-luvun alusta ovat venäläisten tyyppipiirustuksin rakentamat punatiiliset varuskuntarakennukset. Kasarmia on täydennetty suomalaisin voimin 1920-luvun klassistisella sotilasrakentamisella ja vielä 1930-luvun modernistisella arkkitehtuurilla. Valkeaksi rapattu sotilaskoti on valmistunut 1938 arkkitehti Elsi Borgin suunnittelemana. Suomen puolustusvoimien luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla myös kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta. Muista 1930-luvun kohteista mainittakoon sotilassairaala Tilkka, autokomppanian kasarmi ja Santahaminan kadettikoulu Helsingissä sekä Immolan kasarmialue Imatralla. Korian kasarmialueen rakentaminen liittyi Venäjän keisarikunnan joukkojen keskitykseen ensimmäisen maailmansodan alla. Etelä-Suomessa varauduttiin noin vuodesta 1910 alkaen torjumaan maihinnousuyrityksiä ja mm. turvaamaan rautatieyhteyksiä. Suunnitelmat liittyivät Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseen. Korian kasarmi sijoitettiin Riihimäki-Pietari -radan varteen. Maa-ala lunastettiin yksityisiltä. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuului seitsemän varuskuntarakennusta; upseerikerho, kasarmi-, talous- ja varastorakennukset. Upseerirakennus valmistui 1927, Olavi Sortan suunnittelema pioneerikoulu 1936 ja Elsi Borgin suunnittelema sotilaskoti 1938.

6 Korian kasarmialueen pitkäaikainen käyttäjä, Kymen pioneeripataljoona, päätettiin 1989 siirtää Vekaranjärven varuskuntaan, mikä merkitsi sotilaskäytön lakkaamista Korian kasarmialueella. Entinen varuskunta-alue on ollut vuodesta 1994 siviilikäytössä mm. asuinja vapaa-ajanalueena. Kymijoen rajalinnakkeet (Ruotsulan vallit) Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa. Ahvenkoskella, Kymijoen itäpuolella Pyhtäällä, on venäläisten rakentamia rajalinnakkeita ja vallituksia vanhan maantien ja rajanylityspaikan turvana. Joen länsirannalla Ruotsinpyhtään puolella on ruotsalaisten rakentamia linnoitteita. Ruotsulan redutti on venäläisten 1743 jälkeen Kymijoen rantaan rakentama. Ruotsulan maavallitus on turvannut strategisesti tärkeää ylityspaikkaa, jossa maantie haarautuu kohti etelää Anjalaan ja länteen kohti Iittiä. Ruotsulan vastarannalla on ollut ruotsalaisten rakentama Keltin redutti, joka on myöhemmin tuhoutunut. Villikkalan keskeneräiseksi jäänyt linnake on Kustaan sodan jälkeen ruotsalaisten rakentama Sen ulkovarustukset on rakennettu Elimäki-Anjala -maantien turvaksi sen molemmin puolin. Sippolanjoen varrella on puolestaan venäläisten 1791 rakentama Liikkalan varustus, joka on rakennettu suojaamaan Haminasta Anjalaan johtavaa maantietä. Varustus koostuu kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta ja niitä yhdistävästä katvetiestä. Eteläisessä linnakkeessa on neljä puolibastionia pohjoisen linnakkeen ollessa epäsäännöllinen. Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa pitkin. Ruotsi rakensi Kymijoen rajalinnakkeiden lisäksi Sveaborgin merilinnoituksen (Suomenlinna) sekä Loviisan-Svartholman kaksoislinnoituksen. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti puolestaan Taavetin ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun

7 ihannekaupungin 1773 nykyisen Luumäen kuntakeskuksen paikalle. Ruotsin kuningas Kustaa III käynnisti 1788 sodan, jolla pyrki saamaan takaisin Venäjälle menettämiään alueita, mutta ns. Kustaan sota päättyi ilman alueluovutuksia Värälän rauhaan Sodan seurauksena Venäjän keisarinna Katariina II määräsi, että pääkaupunki Pietari oli suojattava kolmiportaisella linnoitusvyöhykkeellä. Linnoitusvyöhyke rakennettiin kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Kokonaan uusina, uloimman puolustusvyöhykkeen linnoituksina rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen merilinnoitus, sen pohjoispuolelle Kyminlinna, Utti Valkealaan, Savitaipaleen seudulle Järvitaipale ja Kärnäkoski sekä Anjalankoskelle Liikkala. Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Kärnäkoskelle perustettiin Saimaan laivaston tukikohdat, joiden yhteydenpitoa varten rakennettiin Telataipaleen, Kukonharjun, Käyhkään ja Kutveleen kanavat eli ns. Suvorovin kanavat. Kouvolan kasarmialue Kouvolan kasarmialue on yksi venäläisten 1910-luvulla rakentamista rautatieyhteyksien tuntumaan sijoitetuista tiilikasarmialueista. Kasarmialueen rakennuskanta on pääosin alkuperäistä. Kasarmialue jakautuu kahteen hierarkkiseen alueeseen. Alueen itälaidalla sijaitsee keskeisesti upseerikerho ja sen molemmin puolin upseerien asuintalojen rivi, jota täydentää punatiilinen ortodoksinen kirkko. Länsiosaan ovat keskittyneet varsinaiset kasarmirakennukset. Kasarmielämän keskukseksi on rakennettu lippukenttä, jonka etelän- ja lännenpuoliset tiilirakennukset muodostavat arkkitehtonisesti arvokkaan ryhmän. Näiden kahden alueen välinen tila on hoidettu puistomaisena metsikkönä. Kouvolassa oli ollut sotilaita valvomassa rautateitä siitä lähtien, kun paikkakunnasta oli tullut risteysasema 1880-luvun lopulla. Venäjän keisarikunta toimeenpani ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 1910-luvulla koko keisarikuntaan ulottuvan sotilasrakennushankkeen, joka käsitti sekä varuskuntia että linnoituksia.venäjän keisarikunnan joukkoja keskitettiin eteläiseen Suomeen. Tarkoituksena

8 oli torjua mahdollisia maihinnousuyrityksiä ja turvata rautatieyhteyksiä viime kädessä Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi. Hankkeen tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta ns. punatiilikasarmia sekä meri- ja maalinnoitusketju. Valikoimassa kasarmeista ovat Santahamina, Dragsvik, Hennala, Riihimäki ja Kouvola sekä pääkaupunkia ympäröivä maa- ja merilinnoitusketju. Kouvolan varuskunta sijoitettiin Riihimäki-Pietari radan varteen. Kasarmialueelle valmistui yli 30 punatiilistä rakennusta kellarit mukaan lukien. Suomen itsenäistyttyä kasarmeihin sijoitettiin suomalaisia joukkoja luvulta vanhoja kasarmeja korjattiin ja uusia rakennettiin. Varuskuntatoimintojen lakattua osa alueesta siirtyi kaupungin omistukseen Kasarmeja peruskorjattiin asuinkäyttöön ja muutettiin mm. opetus- ja toimitiloiksi. Kouvolan hallintokeskus Kouvolan keskuskirkko, kaupungintalo ja Kymen läänin virastotalo sekä näitä ympäröivät puistot muodostavat edustavan nuoren kaupungin modernin hallintokeskuksen. Kouvolan kaupungintalo sisältyy kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Kouvolan kaupungintalon sommittelu perustuu sisäpihaa ympäröivään tilakompositioon. Neliömäisen rakennuksen keskellä on polveileva sisäpiha, josta on käynti talon kolmessa siivessä sijaitseviin virastoihin. Neljännessä siivessä ovat salitilat auloineen. Ensimmäinen kerros on osin nostettu irti maasta ja se muodostaa ulkoisen jalankulkutason. Salpausselänkadun varrella, vastapäätä kaupungintaloa sijaitsee lääninhallituksen talo 1950-luvulta. Ruskeaksi rapatun lääninhallituksen talon seitsenkerroksista keskiosaa reunustavat matalat siivet. Kouvolan kirkko sijaitsee keskellä puistomaista tonttia Salpausselänkadun akselissa. Kirkkorakennus edustaa konstruktiiviset rakennusosat näkyville jättävää arkkitehtuuria, jossa päärakenteen muodostavat osittain ulko- ja osittain sisäpuoliset teräsristikot. Kirkon arkkitehtoninen muoto perustuu paikkakunnalla saatavissa olleeseen konepaja- ja rakennustekniikkaan. Erillinen teräsrakenteinen kellotorni risteineen osoittaa rakennuksen kirkollisen funktion. Ilmavan avara suorakaiteinen kirkkosali on sisustukseltaan epäsymmetrinen. 800-

9 paikkaisen kirkkosalin sisäseinät ovat teräsrunkokehikkoon muurattua valkoista tiiltä. Lattia on ympäröivän maanpinnan tasossa. Keskikäytävä johtaa diagonaalisesti kirkkosalin poikki alttarille. Sen taustaseinänä on arkkitehti Jaakko Laapotin käsialaa oleva seinän rakenneruudukkoon sijoitettu apostolien tunnuskuvilla ja ristillä varustettu metallisommitelma. Erikokoisista yksiköistä koostuvat metallirakenteiset penkit ovat helposti siirreltävissä. Hallintokeskuksen lähituntumassa on kolmen tornitalon sarja keskustan maamerkkeinä. Kouvolan kauppalan ensimmäisen asemakaavan laati Jussi Paatela ja se vahvistettiin 1922 ja toinen, jonka pohjalta hallintokeskuksen seutu pääosin rakentui, Otto-Iivari Meurmanin johdolla useassa vaiheessa Kauppala nimettiin 1948 entisen Viipurin läänin alueista muodostetun Kymen läänin hallintopaikaksi. Kauppala ja Kouvolan seurakunta lahjoittivat läänin virastotalon rakentamista varten aiemmin kirkon rakentamiseksi varatun paikan Salpausselänkadun ja Oppikujan kulmasta. Kymen läänin virastotalon suunnitteli rakennushallituksessa arkkitehti Helmi Pakkala-Väinölä ja se valmistui Lääninhallinnon keskuspaikasta tuli kaupunki Kaupungintalona toimi vuoteen 1968 entisen apteekin puutalo osoitteessa Hallituskatu 9. Uutta kaupungintaloa ryhdyttiin suunnittelemaan 1959 ja sen suunnittelemisesta julistettiin arkkitehtikilpailu, johon jätettiin 58 ehdotusta. Kilpailun perusteella kaupungintalon saivat suunniteltavakseen arkkitehdit Bertel Saarnio ja Juha Leiviskä. Kouvolan kaupungintalo rakennettiin ja Kouvolan kirkon suunnitteli 1971 pidetyssä arkkitehtikilpailussa toisen palkinnon saanut Arkkitehtitoimisto Jaakko ja Kaarina Laapotti. Koska ehdotuksen kustannustasoa piti alentaa ja kirkon paikkamäärää lisätä, aloitettiin kirkon suunnittelutyö uudelta pohjalta. Kirkko valmistui 1978, jonka jälkeen Kouvolan seurakunta luovutti venäläisten rakentaman kivikirkon Haminan ortodoksiseurakunnalle. Kouvolan rautatievarikon alue Rautatieliikenteen varaan kasvaneessa Kouvolassa on poikkeuksellisen komea kolmen

10 veturitallin ja entisen pajan rakennussarja rautatien varikkoalueella Riihimäki-Vainikkala - radan (entinen Pietarin rata) eteläpuolella. Vuosilta olevat punatiiliset rakennukset ovat edustava esimerkki rautatien liikennevälineiden huoltoon ja kunnostukseen tarkoitetusta rakennuskannasta. Kouvolan aseman vanhasta rakennuskannasta merkittävin osa on nykyisin varikon puolella, sillä lähes kaikki vanhat rakennukset on purettu radan pohjoispuolelta. Kouvolan asema valmistui 1887 ja kaksi vuotta myöhemmin rakennetun Savonradan päätepaikkana Kouvolasta tuli vilkas risteysasema. Sieltä kulki junia kaikkiin neljään ilmansuuntaan sen jälkeen kun rata Kotkaan valmistui Ensimmäinen kolmepilttuinen veturitalli valmistui ennen vuotta 1889, ja sitä laajennettiin kymmenen veturin pilttuulla vuoteen 1905 mennessä. Lisäksi sen viereen rakennettiin kahdeksanpilttuinen talli. Aseman kasvu oli tasaista: 1920-luvulla se nousi ylimpään luokkaan (I lk ) ja siellä oli kaksi asemarakennusta, 34 asuinrakennusta sekä kolme veturitallia yhteensä 25 veturin paikkoineen. Kuusankosken Kymintehtaan teollisuusympäristö (koostuu seitsemästä osa-alueesta, mm. Puistokatu Kansantie, Kaupungintalo, Länsi- Naukio, Kettumäki, Sudetti) Kymin ja Kuusankosken paperitehtaiden perustamistoimet 1872 ovat merkittävä vaihe tuotantoalan läpimurrossa Suomessa. Tehdasyhdyskunnan eri osa-alueet sisältävät joko tehdasyhtiön toteuttamaa tai eri muodoin tukemaa eri aikakausilta periytyvää rakennustoimintaa, jolla on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman sekä yhtiön asuinrakentamisen kannalta. Kuusankosken paperiteollisuusyhdyskunta on kasvanut molemmin puolin Kymijokea siten, että keskustaajama palveluineen sijoittuu laveasti Kuusaansaaren luoteispuolelle. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin vesivoimalaitoksineen ja 1930-luvun pääkonttoreineen.

11 Tuotantoalueen tuntumassa ovat Mustavuoren huvilamaiset virkailija-asunnot 1900-luvun alusta. Tehtaan klubi Koskela ja itäpuoliset asunnot ovat edustavaa sodanjälkeistä rakentamista. Koskenranta on puistomainen johtajiston asuinalue ja 1900-luvun vaihteesta. Lauttakadun, Marskinkadun ja Niementien varteen sekä Puistokadun - Kansatien tienoolle sijoittuvat eri ikäiset asuinrakennukset kerrostaloista puutaloihin. Yhtiön julkisluontoisia rakennushankkeita ovat mm. monumentaalinen kaupungintalo ja yhtiön ammattikoulu. Kirkko sijaitsee Valtakadulla kaupungintalon lähellä, korkeiden puiden keskellä jykevästi aidatulla tontillaan. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka siipirakennuksessa on seurakuntasali. Ulkoseinien tiilet ovat kevyesti slammatut ja niitä ryhmittävät vaaleat liseenit ja korkeat kapeat ikkunat. Asuinalueet muodostavat yhtenäisiä taloryhmiä ja aluekokonaisuuksia. Länsi-Naukio on rakennettu työväenasuinalue. Sitä täydentävät Naukiontien paritalot luvun lopulta. Aluetta sivuava kevyenliikenteen väylä seuraa kapearaiteisen junaradan linjausta. Sudeetti edustaa yhtiön korkeatasoista asuntotuotantoa vuoden 1945 vaiheilta. Yhtenäinen, alkujaan kuudenkymmenen yhden perheen asunnon pientaloalue on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin. Kotiseututaloksi siirretty kansallisromanttinen kansakoulu ja Kettumäen työväenasuntomuseo todistavat tehdasyhteisön oman perinteen tallentamisesta. Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat perustettiin Paperikonesalit voimalaitoksineen ja muine osastoineen sijoitettiin reunustamaan koskea sen molemmin puolin, mikä teki Kuusankosken tehdasmaisemasta yhden tunnusomaisimmista suomalaisessa teollisuudessa. Tehtaat yhdistyivät 1904 Kymiyhtiöksi, johon sisältyi kolmantena yksikkönä pohjoisempi Voikkaan tehdas (Ks. Voikkaan teollisuusalue -kohde). Pääosa entisistä Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä. Kuusankosken teollisuuspaikkakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919 osista Valkealan ja Iitin seurakuntia. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui Kymiyhtiön sosiaalinen rakennustoiminta työväestönsä asuinolojen parantamiseksi oli poikkeuksellisen laajaa ja edistyksellistä läpi 1900-luvun alkupuoliskon. Yhtiön vaikutus koko yhdyskunnan rakenteeseen ja rakennushankkeisiin oli vahvaa 1950-luvulle saakka.

12 Voikkaan tehtaat Voikkaan tehtaat ovat osa Kymenlaakson laajaa metsäteollisuuden leimaamaa teollisuusaluetta. Puuhiomo ja paperitehdas on perustettu 1897, miltä ajalta ovat teollisuusalueen vanhimmat tuotantorakennukset. Yhdessä uusimpien tehdasrakennusten kanssa ne muodostavat monipuolisen ja rakennuskulttuuriltaan rikkaan kokonaisuuden. Alueella on lisäksi lukuisia perinteiseen teollisuusyhdyskuntaan kuuluvia rakennuksia, joiden suunnittelijoita ovat olleet aikansa johtavat arkkitehdit. Vuonna 1902 valmistuneesta paperitehtaasta (Gesellius-Lindgren-Saarinen) on tulipalon jäljiltä säilynyt vain itäjulkisivu pyöreine kulmatorneineen. Vanha selluloosatehdas on vuosilta ja sulfiittispriitehdas 1919 (S.A. Lindqvist). Vesivoimalaitos on rakennettu vanhimmilta osin 1922 (B. Federley). Uudemmat tuotantorakennukset ovat 1950-luvun korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria. Virkamiesklubi ja Ruiskumestarintalo ovat vuosilta 1919 ja 1918 (S.A. Lindqvist). Entinen pääkonttori, ns. Mestarikerho on vuodelta 1899 samoin kuin lähistöllä oleva työläiskasarmikin. Tehtaan vanha, punatiilinen paloasema on rakennettu 1913 (V. Thomé). Tehdasalueeseen liittyvä Myllytien varren edustava kerrostaloalue 1950-luvun alusta on arkkitehtitoimisto B. Liljequist - A. Helanderin tuotantoa. Kymijokilaaksoon perustettiin ensimmäiset puuhiomot sekä paperi- ja pahvitehtaat luvulla luvun loppupuolella tehdyt rautatieratkaisut ja erityisesti Savon radan avaaminen 1889 vauhdittivat uusien tuotantolaitosten syntymistä Kymijokivarteen. Näiden joukossa oli 1897 perustettu ja vuotta myöhemmin toimintansa aloittanut Voikkaan tehdas. Hiomon ja paperitehtaan käsittävää tuotantotoimintaa laajennettiin 1904 sulfiittiselluloosatehtaalla. Voikkaan tehtaiden perustaja oli varatuomari Rudolf Elving, Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n pääomistaja. Kuusankosken kolme kilpailevaa tehdasta Kymiyhtiö, Kuusankoski-yhtiö ja Voikkaa yhdistyivät 1904 Kymin Osakeyhtiöksi. Se oli tuolloin Suomen suurin osakeyhtiö ja pohjoismaiden suurin paperinvalmistaja. Pääosa Kymiyhtiön tuotantolaitoksista alkoi toimia vuodesta 1996 alkaen osana UPM-Kymmenettä. Paperintuotanto loppui Voikkaan tehtaalla 2006.

13 Valkealan kirkon ja kartanon kulttuurimaisema Valkealan erinomaisesti säilyneessä kulttuurimaisemassa näkyvät kirkollisen ja historiallisen maanomistusvallan merkit kirkon ja kartanon ympäristöinä. Valkealan kirkon ja kartanon kokonaisuus on kehittynyt ja muodostunut vuosisatojen ajan. Kokonaisuus laajenee peltoaukeana suureksi kulttuurimaisemaksi, jossa kirkon ja kartanon yhteys näkyy puistokujanteena. Valkealan tornillinen pitkäkirkko on arkkitehtien Armas Lindgren ja Bertel Liljequistin suunnittelema ja rakennettu Tiilestä muurattu kirkko on valkeaksi rapattu. Runkohuoneesta ulkonee seurakuntasali ja sakaristo sekä alttaripäädyssä on särmikäs kuori. Vanhempaan, 1920 palaneeseen kirkkoon liittynyt hirsinen kellotapuli on kirkonrakentaja Juhana Salosen 1782 rakentama. Valkealan kartanon nykyinen 1856 valmistunut päärakennus on tyypillinen kertaustyylejä suosivaan vaiheeseen kuuluva kartanorakennus. Kartanoa ympäröi kirkolta alkava erittäin vehmas, järveen rajautuva puisto. Valkealan kartano syntyi 1640-luvulla, kun valtaneuvos Erik Gyllenstierna perusti talonpoikaisen kylän paikalle säterin. Isossa reduktiossa kartano peruutettiin kruunulle ja määrättiin Viipurin läänin jalkaväkirykmentin everstiluutnantin virkataloksi. Virkatalojärjestelmä lakkautettiin 1810 ja kartano siirtyi yksityiseen omistukseen. Valkealan kylään oli 1620-luvulla perustettu kappeliseurakunta ja rakennettu oma kirkko. Kappeliseurakunta itsenäistyi Seuraava kirkko rakennettiin samalle paikalle Kirkko paloi 1795 ja Juhana Salosen sen tilalle 1796 rakentama kahtamoinen paloi vuorostaan Kirkko ympäristöineen on 1600-luvun alusta muovannut Valkealan keskeistä maisemaa.

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

MAISEMAN ARVOT JA ONGELMAT. Kulttuurimaiseman arvoista

MAISEMAN ARVOT JA ONGELMAT. Kulttuurimaiseman arvoista MAISEMAN ARVOT JA ONGELMAT Kulttuurimaiseman arvoista Kulttuuriympäristö on osa meidän yhteistä kansallisomaisuuttamme. Sen jäljet pitää ymmärtää ja tuntea, jotta voimme vaalia sitä perintönä tulevillekin

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kymijoen laakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kymijokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola, Pyhtää, Kotka 1.4. Pinta-ala noin 22 600 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 3

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 3 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Pyhtää alue nro 3 - maisemaselvitys 1 (11) Riikka

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 pohjoinen

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 pohjoinen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 pohjoinen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Pyhtää alue nro 1 pohjoinen - maisemaselvitys

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 1 (11) Riikka

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän kulttuurimaisema 1.3. Kunta Lappeenranta 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 VUOSI 2011 KYMIN VOIMA OY 447,5 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 259,6 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 59,2 KSS ENERGIA OY, HINKISMÄEN

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 etelä

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 etelä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 etelä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 1

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso)

Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso) VUOSI 2010 TEOLLISUUS Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla, jossa myös linkit puhdistamokohtaisiin

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu. Viljelylakeus (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Eteläinen viljelyseutu. Viljelylakeus (Kymenlaakson liitto, 2008) 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Elimäen kulttuurimaisemat 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Elimäen kirkonseudun viljelymaisema ja Mustilan Arboretum 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) VUOSI 2011 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 102,2 VAMY OY, MYLLYKOSKEN VOIMALAITOS 96,4 KYMIN VOIMA OY 55,3 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 38,4 GASUM OY, KOUVOLAN KOMPRESSORIASEMA

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET JA NIIDEN ARVOTUS

Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET JA NIIDEN ARVOTUS Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET JA NIIDEN ARVOTUS Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys, maankäytön suunnittelu 22.12.2014 JOHDANTO Rakennettu kulttuuriympäristö muodostaa

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Kyminsuu. Hovinsaari. Jylppy Huumanpohja. Jumalniemi. Sunilanlahti. Hietasen satama JYLPPY - HUUMANPOHJA - JUMALNIEMI

Kyminsuu. Hovinsaari. Jylppy Huumanpohja. Jumalniemi. Sunilanlahti. Hietasen satama JYLPPY - HUUMANPOHJA - JUMALNIEMI Hovinsaari Kyminsuu Jylppy Huumanpohja Jumalniemi Sunilanlahti Hietasen satama KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA, VIISTOKUVA 1 Kotkan kaupunki, Lentokuva Vallas Oy, kesäkuu 2005 JYLPPY - HUUMANPOHJA - JUMALNIEMI

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Jussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa 25.4.2012

Jussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa 25.4.2012 Jussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa 25.4.2012 Hyvä juhlaväki Vuoden 1872 alkupuolella pidettiin kaksi tärkeätä kokousta, joiden

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 2 Sisällysluettelo Kotkan siunauskappelien sijainti (kartta) 3 Yleistä hautaamisesta 4 Hautauspaikat 4 Siunauspaikat ja hautojen hoitosopimukset

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2007:X. Kuninkaantammen osayleiskaava, rakennusinventointi

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2007:X. Kuninkaantammen osayleiskaava, rakennusinventointi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2007:X Kuninkaantammen osayleiskaava, rakennusinventointi Kuninkaantammen osayleiskaava, rakennusinventointi 1 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu. Saariston maisema-alue (Kymenlaakson liitto, 2008)

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu. Saariston maisema-alue (Kymenlaakson liitto, 2008) 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kaunissaari - Ristisaari 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kaunissaaren Ristisaaren saaristomaisema 1.3. Kunta Pyhtää 1.4. Pinta-ala noin 2 000 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin:

Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin: Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin: A. Perhejuhlat, yhdistysten kokoukset ym. yksityistilaisuudet esim. muistotilaisuus ja kastejuhla Seurakuntasali tai vastaava suurehko tila 74,797 92,00

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot