Sairaanhoitopiirimme valtuusto päätti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaanhoitopiirimme valtuusto päätti"

Transkriptio

1 2/joulukuu 2013 Suomi kohti biopankkitoiminnan maailmankärkeä s. 4 Hengenlähtö lähellä teho-osastolta takaisin elämään s. 9 Monipuoliset tähystystoimenpiteet aluesairaaloiden vahvuutena s. 12 Vasa vänder sig mot Åbo s. 24

2 Terveempänä kotiin strategian jatkovalmistelu 2 O-P Lehtonen sairaanhoitopiirin johtaja Direktör för sjukvårdsdistriktet Sairaanhoitopiirimme valtuusto päätti palauttaa hallituksen esityksen sairaanhoitopiirin strategiasta uuteen valmisteluun. Syymme uudistaa olemassa olevaa strategiaamme ovat kahtalaiset. Ensinnäkin toimintaympäristömme on merkittävästi erilainen kuin nykyisen strategian syntymävuonna Toiseksi, emme ole saavuttaneet taloudellisia tavoitteittamme nykystrategian voimin. Potilaan valinnanvapauden laajeneminen pakottaa meitä pohtimaan yhä enemmän toimintaamme palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Palvelurakenteemme pitää olla mahdollisimman yksinkertainen, potilaan vaivat pitää hoitaa mahdollisuuksien mukaan kerralla kuntoon. Meidän on pystyttävä varautumaan alueelliseen tietojärjestelmään, jossa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat palvelevat kokonaisuutena. Kansalaiset saavat nykyään sähköisesti tietoa monista palveluistaan, eikä erikoissairaanhoitokaan voi jäädä tämän kehityksenulkopuolelle. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävänä sairaanhoitopiirinä meidän on huolehdittava edelleen korkealuokkaisen tutkimuksen ja opetuksen edellytyksistä, vaikka valtion osoittamat kokonaiskorvaukset niihin ovat suhteellisesti koko ajan pienentyneet. Olemme tottuneet siihen, että valitsemme strategiaamme asioita, joita erityisesti kehitämme. Se on luonnollistakin, koska Sjukvårdsdistriktets fullmäktige beslöt den att remittera styrelsens proposition angående sjukvårdsdistriktets strategi till ny beredning. Det finns två anledningar till att förnya vår nuvarande strategi. Den första är att vår verksamhetsmiljö har förändrats betydligt sedan 2006 då vår nuvarande strategi utformades. Den andra är att vi inte har uppnått våra ekonomiska målsättningar med hjälp av vår nuvarande strategi. Utvidgandet av våra patienters valfrihet tvingar oss att allt mera fundera på våra tjänster ur användarens synvinkel. Vår betjäningsstruktur måste vara så enkel som möjlig. Patienternas besvär ska om möjligt vårdas så att de blir hjälpta med en gång. emme pysty tekemään liikeyritysten tapaan sellaisia strategisia ei -valintoja, joissa luopuisimme jonkin palvelun tuottamisesta. Meillä on lakisääteinen tehtävämme huolehtia jäsenkuntiemme erikoissairaanhoidon palveluista yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella. Tahdoimme tai emme, nykynäkymämme toimiympäristöstämme pakottaa meitä silti tekemään ei - valintoja. Oma ja jäsenkuntiemme taloustilanne pakottaa meitä valintoihin, joissa pitää olla muitakin sanoja kuin kyllä lisäämme. Emme saa talouttamme tasapainoon jatkamalla toimintaamme olemassa olevalla rakenteella. Esimerkiksi päivystysasetuksen voimaantulo mitä ilmeisimmin lisää nykymuotoisesti hajautetun leikkaustoimintamme kustannuksia. Meidän on ennakkoluulottomasti nähtävä mahdollisuudet ja tutkittava hyödyt työnjaossa, sekä sisäisesti että omistajakuntien, erityisvastuualueen ja Turun yliopiston kanssa. Meidän on pystyttävä tarjoamaan turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat potilaillemme ja työntekijöillemme. Nykyisessä strategiassa sairaaloidemme saneeraus oli vielä mainittu ensisijaisena kehittämisen vaihtoehtona. Emme voi jatkaa pelkästään tällä tiellä. Olemme jo nykystrategiastamme poiketen luopumassa sairaanhoitotoiminnasta Raision ja Paimion sairaaloissa. Toisaalta yksi kiireellisimpiä asioitamme on löytää ratkaisu niille Tyksin U-sairaalan toiminnoille, joita emme pysty sijoittamaan olemassa oleviin omiin, omistajakuntien tai Turun yliopiston tiloihin. Valinnat ovat aina vaikeita. Kyllä -valinnat ovat vaikeita niille, joita ne eivät koske. Ei -valinnat ovat vaikeita niille, joita ne koskevat. Ellemme näe yhteistä tulevaisuutta, emme pysty tekemään valintoja. Hallituksen strategiaesityksen keskeinen sisältö on sen ensimmäinen kohta: Sairaanhoitopiiri on yksi kilpailukykyinen sairaala, jossa toiminta on tarkoituksenmukaisesti keskitettyä ja hajautettua. Yliopistosairaalan paras tietämys on käytettävissä kaikissa toimipisteissä. Erikoissairaanhoidon palvelut turvataan keskitetysti kattamaan koko maakunnan alueen. Strategisten valintojen valmistelu jatkuu yhdessä. Friskare hem strategins beredning fortsätter Vi måste ha beredskap för ett regionalt datasystem där alla aktörer inom social- och hälsovården betjänar som en helhet. Medborgarna får nuförtiden information i elektronisk form från många håll. Specialsjukvården kan inte bli efter i den här utvecklingen. Som ett sjukvårdsdistrikt som upprätthåller ett universitetssjukhus måste vi ombesörja att vi också i fortsättningen har högklassiga förutsättningarna för forskning och utbildning, även om statens ersättningar relativt sett hela tiden har minskat. Vi har haft för vana att välja saker till vår strategi som vi speciellt ska utveckla. Det här är helt naturligt eftersom vi i motsats till affärsföretag inte kan göra strategiska nej -

3 SISÄLLYSLUETTELO val, där vi väljer att avstå att producera någon viss tjänst. Vi har vår lagstadgade uppgift att ombesörja specialsjukvårds tjänster för våra medlemskommuner jämlikt inom hela landskapet. Oberoende om vi vill det eller inte så står vår verksamhetsmiljö i nuläget inför framtvingade nej -val. Vår egen och medlemskommunernas ekonomiska situation tvingar oss att göra val där det också måste finnas andra ord än ja, vi utökar. Vi kan inte balansera vår ekonomi genom att fortsätta med den nuvarande strukturen. Till exempel kommer ibruktagandet av den nya jourförordningen med största sannolikhet att öka kostnaderna för den decentraliserade operationsverksamheten. Vi måste fördomsfritt se möjligheterna och granska fördelarna med arbetsfördelning, både internt samt med ägarkommunerna, specialansvarsområdena samt Åbo universitet. Vi måste kunna erbjuda trygga och ändamålsenliga utrymmen för våra patienter och anställda. I den nuvarande strategin var sanering av våra sjukhus ännu högst prioriterat bland våra utvecklingsmålsättningar. Vi kan inte fortsätta enbart på den här valda vägen. Vi är redan nu, avvikande från den nuvarande strategin, på väg att avstå sjukvårdsverksamheten vid sjukhusen i Reso och Pemar. Å andra sidan är en av de mest brådskande uppgifterna att hitta en lösning för de funktioner vid Åucs U-sjukhus, som vi inte kan placera i de egna befintliga, ägarkommunernas eller Åbo universitets utrymmen. Val är alltid svåra. Ja - val är svåra för de som inte berörs. Nej -val är svåra för de som berörs. Om vi inte ser en gemensam framtid, kan vi inte heller göra val. Det centrala i styrelsens föredragna strategi är dess första punkt: Sjukvårdsdistriktet är ett konkurrenskraftigt sjukhus, där verksamheten är på ett ändamålsenligt sätt centraliserat och decentraliserat. Universitetssjukhusets bästa kompetens ska finnas till förfogande på alla verksamhetsställen. Specialsjukvårdens tjänster tryggas centraliserat att täcka hela landskapet. Beredningen av de strategiska valen fortsätter tillsammans. Terveempänä kotiin strategian jatkovalmistelu...2 Friskare hem strategins beredning fortsätter...2 Biopankkiprofessori Olli Carpén: Suomi voi olla biopankkitoiminnassa maailman kärjessä....4 Ylipainehappihoitoa 24/7 vain Tyksissä...5 Hoitoreitit neuropaattisen kivun hoidossa...6 Rytmihäiriöiden nykyaikainen hoito Sydänkeskuksessa....7 Vakava sairaskohtaus oli koitua Harri Seppälän kohtaloksi -Tyksin ensi- ja tehohoitoketju pelasti...9 Uusia johtajia...11 Suolistosairaudet yleistyvät ja tähystysmenetelmät kehittyvät -Salon aluesairaalassa uutta tekniikkaa suolistotähystyksiin Lääkehoidon yhtenäistämisen edut...14 Diabeteshoitaja antaa elämäntapaohjausta Munuaispotilaan ruokavalio tarkkaan harkittu...16 Ravintohuolto ulkoistetaan...17 Paimion ja Raision sairaaloille jatkoaikaa...17 Tyksin Naistenklinikan synnytysosasto palasi entisiin remontoituihin tiloihinsa -Henkilökunta U-sairaalan korvaavan U2-sairaalan suunnittelussa vahvasti mukana Operatiivinen päivystysosasto T-sairaalassa uusi toimintamalli Tyksissä...19 Apua elämään...20 Viimeiset uudet hallituslaiset...22 U-sairaala esitetään korvattavaksi yhtenä kokonaisuutena...23 Rakentavat vaasalaiset...24 Vasa möter Åbo,ljuv musik uppstår...25 Sairaalan tukiyhdistys voisi toimia Turussakin...27 Kunnat vahvistamaan tieteellistä tutkimusta...28 Sairaanhoitopiirin yt-neuvottelut päätökseen...28 Sairaanhoitopiirin ja yliopiston laboratoriot yhdistymässä Käsityöläiskadun röntgenosasto lopetti...28 TOIMITUSTIEDOT Lasaretti - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille. Informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts intressentgrupper. 13. vsk. Ilmestyy 2 kertaa vuonna JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, Turku. Puh Sähköposti: Päätoimittaja: Olli-Pekka Lehtonen. Toimitussihteeri: Maria Myllymaa. Toimituskunta: Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren. Toimittajat: Mathias Luther (Inter Folia Press), Maria Myllymaa, Markku Näveri, Marjo Peltoniemi ja Pekka Remes. Taitto: Letterhead Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina, Osoitelähteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Lääketieteen toimittajat ry. Osoitteenmuutokset: Puh , sähköposti ISSN Kansi: Operatiivinen päivystysosaston leikkaussali on muiden osastojen kanssa yhteinen. Kuvassa tehdään vatsaontelon tutkimusleikkausta. Kuva: Marjo Peltoniemi. Lisää sivulla 19. 3

4 Biopankkiprofessori Olli Carpén: Suomi voi olla biopankkitoiminnassa maailman kärjessä Yliopistosairaalakaupunkien lisäksi myös Jyväskylä on aikeissa perustaa biopankin. Toiminta alkaa Turusta. Kuvassa biopankin johtaja Heli Salminen-Mankonen ja biopankkiprofessori Olli Carpén. 4 Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Maailman ainoa biopankkiprofessori Olli Carpén, toteaa että bioteknologia on Turun talousalueen yksi kantava kivijalka nyt ja uskoo, että se on sitä myös tulevaisuudessa. Biopankki edesauttaa alan kehitystä edelleen. Carpén uskoo lisäksi, että maamme voi olla biopankkitoiminnassa maailman kärjessä. Auria biopankkiin kerätyt näytteet ja tiedot yhdessä mahdollistavat ainutlaatuisen tutkimus- ja kehitystyön bioteknologiadiagnostiikan ja lääketeollisuuden alalla. Alan kehitykseen ja tärkeyteen uskoo myös Turun kaupunki, joka lahjoitti Auria Biopankille professuurin kahdeksi vuodeksi. Virkaan valittiin Olli Carpén, josta tuli samalla Pohjoismaiden ensimmäinen biopankkiprofessori. Professuuri on tällä hetkellä maailman ainoa, sillä Irlannissa on ollut vastaava virka, mutta viranhaltija on jäänyt jo eläkkeelle. Kaupunki on suhtautunut myönteisesti ja nähnyt biopankin potentiaalin, mistä olemme kiitollisia, professori Olli Carpén sanoo. Kaupunkilaiset tulevat hyötymään, kun hoidot ja lääkkeet kehittyvät, biopankin johtaja, dosentti Heli Salminen-Mankonen lisää. Biopankin myötä voimme olla tässä asiassa edelläkävijöitä ja näyttää mitä suomalaisella terveydenhuoltojärjestelmällä ja meidän näytteillämme on annettavana maailmalle. Visiomme on kehittää kattava koko kansan biopankki. Suomessa se on mahdollista, koska meillä on julkinen terveydenhuolto, Carpén visioi. Kohti tehokkaampia hoitoja näytteiden ja tiedon avulla Auria Biopankki jätti hakemuksen toiminnan aloittamisesta Tukijalle (Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta) elokuun lopussa ja hyväksyvä päätös toiminnan eettisestä laadusta on nyt saatu. Vielä tarvitaan toimilupa Valviralta. Sieltä toivotaan vastausta vielä tänä vuonna, jotta toiminta voisi virallisestikin alkaa. Suomi liittyi osaksi kansainvälistä biopankki-infrastruktuuria. Muiden Pohjoismaiden kanssa tehdään yhteistyötä. Heli on ollut rakentamassa eurooppalaista biopankkiorganisaatiota, joten hyvät kansainväliset kontaktit ovat olemassa Eurooppaan jo valmiina, biopankkiprofessori kertoo. Tieto mikä näytteisiin liittyy potilaan hoidoista ja taudin käyttäytymisestä on vähintään yhtä tärkeää kuin itse näytteet. Tieto on ollut olemassa, mutta se ei ole ollut sellaisessa muodossa, että sitä olisi voinut hyödyntää. Nyt kun potilastieto yhdistetään biopankkinäytteisiin, saadaan aikaan maailman mittakaavassa ainutlaatuinen tietovaranto, jonka avulla päästään kohti yksilöllisempää hoitoa. Tietojen ja näytteiden avulla voidaan seurata kuinka hoidot toimivat ja mitkä ovat järkeviä ja kustannustehokkaita hoitoja. Taloudellisten haasteiden aikaan tämä on yksi keino, jolla voidaan ohjata hoitoa vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tulevaisuuden biopankit? Hoitotyön ohessa lääkärit eivät ehdi kehitellä uusia hoitotapoja, joten instanssi, jonka avulla siihen voidaan erikoistua, on tarpeen. Carpén arvioi, että tulevaisuudessa tulee olemaan kolmenlaisia biopankkeja. Nk. väestöbiopankkeihin kerätään tietyn ikäisten, tietyn ammattiryhmän jne. näytteitä terveiltä ihmisiltä. Lisäksi on tautikohtaisia biopankkeja kuten verisyöpien biopankki tai urologisten sairauksien biopankki. Auria biopankki on ihan omanlaisensa, koska kaikki näytteet ovat sairailta potilailta ja näytteet sekä tiedot kattavat kaikki erikoisalat, joilla potilaita sairaanhoitopiirissä hoidetaan. Ennen kaikkea biopankki tulee olemaan osa hoitoa ja vaikuttamaan vielä enemmän jokapäiväiseen hoitoon kuin tutkimukseen. Hoidon yhteydessä luovuttajan suostumuksella otettavat näytteet eivät edellytä erityisiä toimenpiteitä kuten vaikka verenluovutus. Vaikka näytteistä ei olisi luovuttajalle itselleen välitöntä hyötyä, niin parhaassa tapauksessa koko yhteisö hyötyy niistä. Auria Biopankki Auria Biopankin perustajat ovat Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Näytteet voivat olla esimerkiksi verija kudosnäytteitä. Näytteiden ja tiedon tärkein tarkoitus on terveyden edistäminen ja tautimekanismien ymmärtäminen sekä terveyden- tai sairaanhoidossa käytettävien tuotteiden tai hoitojen kehittäminen. Tavoitteena on, että näytteidenotto voidaan saumattomasti integroida sairaalan käytäntöihin: Samalla kun potilaalta otetaan esimerkiksi verinäyte, kysytään haluaisiko potilas vapaaehtoisesti luovuttaa näytteen myös biopankkiin. Tähän tarvitaan aina henkilön suostumus. Vanhat diagnostiset näytteet siirretään biopankkiin ilmoitusmenettelyllä. Valvira ylläpitää valtakunnallista biopankkirekisteriä, jossa on tiedot biopankeista ja yleistä tietoa näytteistä. Auria biopankki tukee etenkin syöpä-, diabetes- sekä sydän- ja verisuonitautien tutkimusta. Kotimaisessa ja ulkomaisessa biotekniikka- ja lääketeollisuudessa voidaan kehittää biopankkitutkimusten tuella uusia lääketieteellisiä innovaatioita.

5 Ylipainehappihoitoa 24/7 vain Tyksissä Teksti ja kuva Markku Näveri Turun yliopistollinen keskussairaala tarjoaa maassamme ainoana sairaalana ylipainehappihoitoa ja hoitokonsultaatioita ympäri vuorokauden olosuhteissa, joissa voidaan toteuttaa myös vaativaa tehohoitoa ylipainehappihoidon aikana. Ylipainehappihoito on lääketieteellinen hoitomuoto, jossa potilas hengittää 100-prosenttista happea painekammiossa. Hoidolla on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi häkämyrkytyksessä, vaikeissa pehmytkudosinfektioissa ja muissa tilanteissa, jossa kudoshapetusta on parannettava. Sukeltajantaudissa ylipainehappihoito on ainoa hoitokeino ja kaasukuolioinfektioissa kirurgiaan ja antibiootteihin yhdistettynä usein henkeä pelastava. Tyksissä ylipainehappihoito toteutetaan uudessa T-sairaalassa aikuisten teho-osaston yhteydessä olevassa ylipainehappihoitokeskuksessa, jossa käytössä on uusi monipaikkainen kammio sekä kaksi yksipaikkaista kammiota. Ylipainehappihoito ja siihen välittömästi liittyvä leikkaushoito on Suomessa keskitetty kokonaisuudessaan Tyksiin vuonna 2006 annetulla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Tyksin ylipainehappihoidon historia on pitkä, ja jo vuonna 1968 täällä otettiin käyttöön ensimmäinen yksipaikkainen ylipainekammio. Vuodesta 1992 on käytössä ollut myös tehohoidon salliva monipaikkainen kammio. Asetus ei sinänsä siis muuttanut mitään, mutta tavallaan vakinaisti jo vallinneen käytännön, toteaa osastonylilääkäri Mika Valtonen. Uusin, runsaat 1,2 miljoonaa euroa maksanut paikkainen ylipainehappikammio on varustettu kokonaan uudella tekniikalla. Kammion käyttöä helpottavat tietokonepohjaiset hoitoprotokollat, modernit valvontalaitteet, uusi respiraattori ja kattavat av-järjestelmät. Hoitotilat ovat myös aiempaan nähden huomattavasti suuremmat ja helpottavat erityisesti tehohoitoa vaativien potilaiden hoitoja. Sukeltajantaudista häkämyrkytyksiin Ylipainehappihoitoa on perinteisesti pidetty erityisesti sukeltajantaudin hoitomuotona, mutta totuus on hiukan toinen. Viime vuonna meillä hoidettiin 8 sukeltajantautipotilasta, kun potilaita oli kaikkiaan 117, ja he saivat yhteensä 764 hoitokertaa, Mika Valtonen kertoo. Suurimmat potilasryhmät ovat vaikeat, usein henkeä uhkaavat infektiot ja traumaattiset murska- ja murtumavammat, jossa kudoshapetusta lisäämällä pyritään jouduttamaan paranemista. Myös häkämyrkytyspotilaat ovat merkittävä potilasryhmä, jossa ylipainehappihoidon on todettu vähentävän neurologisia jälkiseuraamuksia. Ylipainehappihoidossa potilas siis hengittää sataprosenttista happea, tavallisimmin Osastonylilääkäri Mika Valtonen uudessa ylipainehappihoitokammiossa, vanhaan kammioon verrattuna tilaa on tuntuvasti enemmän. 2,5 ilmakehän paineessa 90 minuutin ajan. Vakavissa infektioissa annetaan 7 10 hoitokerran sarja, aluksi 2 3 kertaa päivässä. Hoito vaikuttaa kudoksiin lisäämällä hapentarjontaa ja vähentämällä turvotusta, jonka seurauksena se edistää haavojen paranemista sekä luun ja sidekudosten muodostumista. Infektioissa ylipainehappihoito estää mikrobien kasvua ja toksiinien muodostusta, parantaa valkosolujen toimintaa sekä tehostaa eräiden antibioottien vaikutusta. Lisäksi hoito nopeuttaa ilma- ja kaasukuplien liukenemista, johon käyttö sukeltajantaudissa perustuu. Hyviä hoitotuloksia Maailmalla ylipainehappihoitoa on käytetty varsin monenlaisiin vaivoihin, kuten esimerkiksi autismiin, masennukseen, MStautiin tai sydäninfarktiin Suomessa hoito on rajattu vain niihin indikaatioihin, jotka perustuvat kliinisten kokemusten lisäksi luotettaviin potilastutkimuksiin, osastonylilääkäri Mika Valtonen tähdentää. Valtakunnallisena keskuksena hoidamme myös paljon muiden sairaanhoitopiirien potilaita. Tyyppitapauksia ovat juuri vaikeat, henkeä uhkaavat infektiopotilaat, häkämyrkytykset ja sukeltajantautiin sairastuneet. Erityisesti näissä indikaatioissa tulokset ovat olleet hyviä ja kannustavat meitä lisätutkimuksiin myös muissa ylipainehappihoidosta mahdollisesti hyötyvissä potilasryhmissä. 5

6 Hoitoreitit neuropaattisen kivun hoidossa Kysymykset Maria Myllymaa, vastaukset vastuualuejohtaja Nora Hagelberg ja psykologi Saila Salo Mitä neuropaattinen kipu on, mistä se johtuu ja miten se ilmenee Neuropaattinen eli hermovauriokipu on kipua, jonka aiheuttaa vaurio tai sairaus kipua välittävässä somatosensorisessa järjestelmässä. Lukuisiin sairauksiin ja vammoihin voi liittyä neuropaattista kipua. Neuropaattisia kipuja voi esiintyä selkärangan välilevypullistumiin liittyvien hermojuurivaurioiden, selkäydinvammojen tai ääreishermovaurioiden, diabeteksen tai MS-taudin yhteydessä sekä vyöruusutulehduksen jälkitilana. Lisäksi niitä esiintyy joskus leikkausten jälkeen. Neuropaattinen kipu on usein luonteeltaan polttavaa, kihelmöivää tai sähköttävää. Olennaista ovat kipualueella esiintyvät tuntohäiriöt. Tuntoaistin poikkeava toiminta on todettavissa kliinisellä tutkimuksella ja/tai neurofysiologisin tutkimuksin. Kipu on usein pitkäaikaista, ja sitä hoidetaan neuropaattisen kivun lääkkein. Näitä ovat mm. trisykliset lääkkeet, gabapentinoidit ja SNRI-lääkkeet. Ne ovat ns. kaksoisvaikutteisia lääkkeitä, joita käytetään myös mielialahäiriöiden ja epilepsian hoidossa. Tavanomaisten kipulääkkeiden kuten tulehduskipulääkkeiden tai parasetamolin vaikutus neuropaattiseen kipuun on yleensä vaatimaton. Vaikeiden, muille hoidoille reagoimattomien, kipujen hoidossa tarvitaan joskus erityistekniikoita. Miten kipua luokitellaan tai mitataan? Eikö se ole subjektiivinen kokemus, tunne? arvioidaan pyytämällä potilasta kuvailemaan kipua, kipualuetta ja kivun säteilyä sekä arvioimaan kivun voimakkuutta. Kivun voimakkuutta voidaan mitata joko numeerisella asteikolla tai kipujanalla. Usein kipupiirros havainnollistaa tilannetta. Lisäksi kartoitetaan potilaan muut kipualueella esiintyvät oireet kuten tuntohäiriöt tai liikehäiriöt sekä yleisoireet. Pitkittyneeseen kipuun voi liittyä monenlaisia oheisongelmia kuten unihäiriöitä, mielialan laskua, ahdistuneisuutta tai vireystilan säätelyhäiriöitä. Näiden tunnistaminen potilaalla on tärkeää, jotta niitä voidaan hoitaa samanaikaisesti kivun kanssa. Joskus potilaan elinolosuhteet ja erilaiset kuormitustekijät ratkaisevalla tavalla vaikeuttavat kivun säätelyä ja mahdollisuuksia tulla toimeen pitkäaikaisen kivun kanssa. Miten kipua tutkitaan? Potilaan kipua tutkitaan haastattelemalla potilas huolellisesti ja tekemällä hänelle kliininen tutkimus. Huomiota kiinnitetään kipuun, potilaan muihin oireisiin, oheisongelmiin, muuhun terveydentilaan, hoitoon ja kuntoutukseen sekä psykososiaaliseen tilanteeseen. Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia, esimerkiksi laboratoriokokeita, kuvantamistutkimuksia tai neurofysiologisia tutkimuksia. Mitä pitempään kipu on kestänyt, sitä tärkeämpää on tutkia potilaan tilannetta monesta eri näkökulmasta. Tässä tarvitaan eri erikoisalojen ja ammattiryhmien yhteistyötä. Neuropaattisesta kivusta kärsiville potilaille tärkeitä ammattiryhmiä ovat mm. eri alojen lääkärit, fysio- ja toimintaterapeutit, psykologi, hoitajat, sosiaalityöntekijät. 6 Kivut luokitellaan perinteisesti kudosvauriokipuihin, neuropaattisiin kipuihin sekä sellaisiin kipuihin, joiden taustalla ei voida osoittaa kudos- tai hermovauriota. Tämä jaottelu on osittain vanhanaikainen, mutta edelleen käyttökelpoinen lähestymistapa silloin, kun suunnitellaan kivun hoitoa ja kuntoutustoimia. Potilaan kipu on aina yksilöllistä ja siihen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Kipua Miten hoidetaan jos ei ole vammaa tai sairautta taustalla? Kivun hoidossa ensisijaista luonnollisesti on syyn mukainen hoito silloin, kun sellaista on potilaalle tarjottavissa. Jos kivun taustalla ei ole todettu vammaa tai sairautta (eli kyseessä ei ole kudosvaurio- tai hermovauriokipu), hoidon periaatteet eivät paljon poikkea muiden pitkittyneiden ki-

7 putilojen hoidosta. Kipua voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisin lääkkein, liike- ja liikuntaharjoittelun ohjauksella sekä potilaan kivunhallintaa tukevin kuntoutustoimin. Lääkkeen valinnassa huomioidaan potilaan oheisoireet ja elämäntilanne. Tärkeä hoidon osa ovat potilaan omat selviytymiskeinot ja aktiivinen ote itsehoitoon. Mm. liikunta, rentoutuminen, huomion suuntaaminen pois kivusta, vertaistuki tai mielekäs harrastus voivat auttaa potilasta kivun hallinnassa. Rytmihäiriöiden nykyaikainen hoito Sydänkeskuksessa Teksti Juha Lund, kuva Maria Myllymaa Tyksissä toimii kipuklinikka, voiko potilas hakeutua suoraan sinne? Tyksin kipuklinikka on lähetepoliklinikka, jonne potilaat tulevat lääkärin lähetteellä. Lääkäri voi laatia lähetteen, mikäli hän tarvitsee konsultaatioapua potilaansa hoidossa tai arvioi, että potilas voisi hyötyä kipuklinikan palveluista. Silloin kun potilaan hoitoa on mielekästä jatkaa lähettävän lääkärin toimesta kipuklinikalta annetuin ohjein, lähetteeseen voidaan vastata konsultaatiotyyppisesti. Neuropaattisen kivun alueellisessa hoitoketjussa on yhteisesti sovittu siitä, että potilaan hoitoa toteutetaan siinä terveydenhuollon organisaatiossa, jossa se on tarkoituksenmukaisinta. Minkä alan osaajista kipuklinikan henkilökunta koostuu? Tyksin kipuklinikan toiminnan viitekehyksenä on pitkäaikaisen kivun biopsykososiaalinen malli, joka tarkoittaa sitä, että pitkittyneestä kivusta kärsivän potilaan tutkimuksessa ja hoidossa tulee huomioida lääketieteellisten seikkojen lisäksi myös psykologiset ja psykososiaaliset tekijät. Siten biopsykososiaalisessa viitekehyksessä toimiminen edellyttää eri erikoisalojen ja ammattiryhmien säännöllistä ja jatkuvaa yhteistyötä. TYKSin kipuklinikalla toimii anestesialääkäreitä, psykiatri, erikoishammaslääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, hoitajia sekä osastonsihteereitä. Yhteistyötä tehdään monien eri erikoisalojen ja perusterveydenhuollon kanssa. Kuinka yleistä on sairastaa kipua? Epidemiologisissa tutkimuksissa on raportoitu, että pitkäaikaisen kivun esiintyvyys Suomessa aikuisväestössä on noin 35% ja päivittäisistä kroonisista kivuista kärsii noin 14% väestöstä. Neuropaattisia kipuja arvioidaan esiintyvän noin 7%:lla. Kardiologian erikoislääkäri Juha Lund tutkii näytöltä potilaan sydäntä. Sydän on verenkiertoa ylläpitävä pumppu, jonka sykkimistiheys vaihtelee peilaten elimistön fysiologista tilannetta. Syke on yleensä hitaimmillaan unen aikana ja nopeimmillaan kovassa ponnistelussa. Sykkeen nopeutta säätelee autonominen hermosto, jonka välittäjäaineina toimivat mm. katekoliamiinit, joista ehkä parhaana esimerkkinä adrenaliini. Sydämen lyöntitiheyden vaihtelu kuuluu normaaliin elämään, mutta mm. tykytys, muljahtelu tai välilyönnit ovat tyypillisiä tuntemuksia, joiden vuoksi hakeudutaan tarkempiin tutkimuksiin. Tavallisimpia oireiden takaa paljastuvia rytmihäiriöitä ovat nuoremmilla lisälyönnit ja erilaiset tiheälyöntisyydet sekä varttuneemmalla väellä eteisvärinä. Suurin osa rytmihäiriöistä on viattomia, joskin ne saattavat aiheuttaa potilaalle kiusallisia oireita. Rytmihäiriön syynä voi olla myös jokin tilapäinen tekijä esimerkiksi voimakas stressi, valvominen tai runsaampi alkoholin käyttö. Toisinaan rytmihäiriön takaa paljastuu jokin toiminnallinen tai rakenteellinen sydänsairaus tai potilaalle, jolla aiemmin on todettu jokin sydänsairaus, ilmaantuu rytmihäiriöitä. Tällöin myös rytmihäiriöihin tulee suhtautua vakavammin, kuten myös silloin, jos rytmihäiriöön liittyy tajunnanhäiriöitä tai muita vakavampia oireita. Yleensä nuoremmalla iällä ilmaantuvat ns. eteiskammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardiat tai eteisen tiheälyöntisyydet ovat pääsääntöisesti hyvänlaatuisia, mutta esimerkiksi vallitsevaan sydämen ylimääräiseen oikorataan saattaa harvinaisesti liittyä hankalamman rytmihäiriön riski. Eteisvärinä on yleisin etenkin iäkkään väestön pitkäaikainen rytmihäiriö. Selkeimmät riskitekijät ovat juuri ikä sekä verenpainetauti. Eteisvärinän hankalin komplikaatio liittyy yleensä vasemmassa eteiskorvakkeessa kehittyvään verihyytymään, joka irrotessaan kulkeutuu pahimmillaan aivoverenkiertoon aiheuttaen aivoveritulpan. Tämän vuoksi suurimmalle osalle eteisvä- 7

8 8 rinästä kärsivistä potilaista suositellaan aloitettavaksi veren hyytymistä hillitsevä lääkitys, joka perinteisesti on hoidettu varfarin (Marevan) lääkityksellä, mutta muutaman viimeisen vuoden aikana markkinoille on tullut myös ns. uusia verenohennuslääkkeitä (NOAC). Korkean vuotoriskin tai jo hengenvaarallisen vuodon sairastaneilla eteisvärinäpotilailla voidaan harkita eteiskorvakkeen katetrisulkua, jossa Turun Sydänkeskus on ollut edelläkävijä koko Pohjoismaissa aloittaen ensimmäisenä keskuksena v.2009 ja toimien kouluttajana muissa suomalaisissa ja osin ulkomaisissakin toiminnan aloittaneissa keskuksissa. Valtaosa rytmihäiriöistä on ns. hankittuja eli taipumus rytmihäiriöön on kehittynyt syntymän jälkeen. Toisaalta esimerkiksi rytmihäiriöitä aiheuttavat oikoradat ovat olleet potilaalla jo syntymästä lähtien, vaikka rytmihäiriöt voivatkin ilmaantua vasta myöhemmin. On myös tiettyjä itsenäisiä rytmihäiriösairauksia, joista suuri osa on perinnöllisiä. Näistä ehkä parhaiten tunnettu on pitkä QT-syndrooma eri alalajeineen. Alttius myös muihin rytmihäiriöihin esimerkiksi eteisvärinään voi osittain olla periytyvää. Rytmihäiriöiden tutkiminen Rytmihäiriöistä kärsivän potilaan tutkimus perustuu paljolti potilaan haastatteluun rytmihäiriön luonteesta ja siihen liittyvistä oireista sekä kliiniseen tutkimuksen. Muut altistavat sairaudet tulisi pyrkiä sulkemaan pois, ilmeisimpänä kilpirauhassairaudet. Sydänfilmi on edelleen tärkein koneellinen perustutkimus ja huomioiden sen turvallisuus, helppous ja etenkin edullisuus, ei EKG:n voittajaa ole näköpiirissä. Sydänfilmi antaa hyvin tarkkaa tietoa mm. oikoradan tai lisälyönnin sijainnista. Ehkä ainoa EKG:n haitta on, että normaali löydös ei sulje pois ohimenneen rytmihäiriön mahdollisuutta ja kulloinenkin rekisteröinti on vain muutaman sekunnin mittainen. Käytössä onkin lisäksi mm. 24 tunnin nauhoitus, potilaan tarvittaessa itse aktivoima tapahtuma EKG -nauhoituslaite ja ihon alle sijoitettava valvuri, jolla voidaan seurata potilaan rytmiä useita vuosia ja jonka tietoja on mahdollista lukea ihon päältä. Suurimmalla osalla sydänkeskukseen rytmihäiriön vuoksi tutkimuksiin tulevilla diagnoosiin päästäänkin edellä mainituilla tavoilla, eikä lisätutkimuksiin ole tarvetta edetä. Hoito voidaan suunnitella jo poliklinikalla ja pelkästään diagnostiikan vuoksi tehtävään varsinaiseen kajoavaan rytmihäiriötutkimukseen joudutaan turvautumaan enää hyvin harvoin. Varsinaisessa rytmihäiriötutkimuksessa (=elektrofysiologinen tutkimus), viedään yleensä 3 diagnostista katetria vakiopaikkoihin sydämen sisään ja näiden avulla mitataan impulssin kulkua sydänlihaksessa ja johtoradoissa sekä pyritään käynnistämään kulloinkin kyseessä oleva rytmihäiriö. Tällöin rytmihäiriön mekanismi saadaan pääsääntöisesti selville. Jos kyseessä on esim. oikorata, hidasrata tai paikallinen aktivaatio pyritään ablaatiohoito tekemään yleensä samassa istunnossa. Turun sydänkeskuksessa v kyseisiä tutkimuksia kertyy noin 200, joissa n. 90 %:ssa tehdään lisäksi hoitava ablaatiotoimenpide. Rytmihäiriöiden hoito Lääkehoito on edelleen rytmihäiriöhoidon kulmakivi ja yleensä hoito aloitetaan lääkkeellisesti huomioiden mahdolliset muut altistavat tekijät. Nykyinen käytettävissä oleva lääkearsenaali on niukka usean vanhan ja tehokkaan lääkkeen (mm. kinidiini) rajallisen saatavuuden myötä. Ilmeisissä oikoratasairauksissa tai kiertoaktivaatioon liittyvissä rytmihäiriöissä voidaan jo ensisijaisena hoitona harkita elektrofysiologista tutkimusta ja ablaatiohoitoa. Ablaatihoidossa sydämen sisään (tiettyyn kohtaan) viedään ablaatiokatetri, joka muodostaa potilaan selkäelektrodin ja generaattorin kanssa virtapiirin, johon johdetaan radiotaajuista sähkövirtaa aikaansaaden molekyylien liikkeen. Tämä lämmittää kudoksen noin asteeseen ja tuhoaa kyseisen muutaman millimetrin kokoisen sydänlihasalueen ja katkaisee esimerkiksi kyseisessä kohdassa sijainneen oikoradan tai vaikka paikallisen lisälyöntejä aiheuttaneen sydänlihasalueen. Osalle eteisvärinääkin sairastavista potilaista edetään ablaatiohoitoon etenkin jos kyseessä on kohtauksittainen eteisvärinä ja vasen eteinen on korkeintaan kohtalaisesti laajentunut ja potilas on rytmihäiriön suhteen hyvin oireinen. Eteisvärinän ablaatio on huomattavasti suurempi toimenpide verrattuna esim. oikoradan hoitoon ja toimenpide kestää usein 4-5 tuntia. Turun sydänkeskuksessa kuten muissakin Suomen yliopistosairaaloissa eteisvärinän ablaatiot tehdään pääsääntöisesti ns. magneettinavigoinnilla, jossa ablaatiokatetria ohjataan kauko-ohjauksella käyttäen hyväksi noin 0,1 teslan magneettikenttää. Nykytekniikalla noin 70 % potilaista saa avun toimenpiteestä. Vuonna 2013 eteisvärinän ablaatiohoitoja kertyy noin 70 kpl, joskin tarve olisi paljon suurempi. Kaikki kajoavatkin rytmihäiriötoimenpiteet tehdään paikallispuudutuksella pääosin nivuslaskimoteitse. Potilaita ei siis nukuteta toimenpiteen ajaksi. Eteisvärinäablaatiossa vasen eteinen saavutetaan eteisväliseinäpunktiolla. Vasemmanpuoleisia oikoratoja voidaan hoitaa myös aortan kautta, jolloin katetri viedään potilaaseen nivusvaltimon kautta. Pääsääntöisesti potilaat tulevat sairaalaan toimenpidepäivänä ja pääsevät seuraavana päivänä pois sairaalasta vain pieni 2-3 mm arpi nivusessa, joka usein onkin ainoa rajoittava tekijä muutaman päivän toimenpiteen jälkeen. Henkeä uhkaavissa kammioperäisissä rytmihäiriöissä, tai jos potilaalla on muun sydänsairauden vuoksi suuri riski saada henkeä uhkaava rytmihäiriö, voidaan tiettyjen kriteerien perusteella asentaa ns. rytmihäiriötahdistin, joka parhaassa tapauksessa pystyy normalisoimaan esimerkiksi potilaan saaman kammiovärinärytmihäiriön. Sairastettuun sydäninfarktiin liittyvät kammiotiheälyöntisyyspotilaat on toistaiseksi lähetetty Tampereen sydänkeskukseen, jos ablaatiohoito on katsottu aiheelliseksi. Sydämen sähkötutkimuksia tehdään Turun sydänkeskuksessa useampana päivänä viikossa. Hoidettavat potilaat ovat yli 16-vuotiaita ja tätä nuoremmat hoidetaan keskitetysti Helsingissä. Salikapasiteettia on riittävästi, mutta vielä tällä hetkellä Sydänkeskuksessa on ainoastaan yksi täysin itsenäisesti toimenpiteitä suorittava kardiologi ja toinen on koulutettavana. Tämä asettaa erityisiä haasteita myös elektrofysiologisessa toimenpideyksikössä työskenteleville hoitajille vaatien vankkaa perehtyneisyyttä rytmihäiriöiden luonteeseen, sydämen sisältä rekisteröitävään sydänkäyrään, sekä etenkin erilaisia laitteita ja täynnä monimutkaista tekniikkaa sisältävään magneettinavigaatiolaboratorion toimintaperiaatteisiin. Sydän Sydämessä sähköiset impulssit kulkevat erikoistuneista sydänlihassoluista muodostuvaa johtaratajärjestelmää pitkin sydänlihakseen. Sydämen oikean eteisen seinämässä oleva sinussolmuke toimii sydämen tahdistajana. Sinussolmukkeesta lähtee sähköinen impulssi eteisiin, jolloin eteiset supistuvat ja työntävät veren kammioihin. Impulssi etenee eteis-kammiosolmuketta (AV-solmuketta) pitkin kammioiden väliseinässä sijaitsevaan kimppuun. Kimppu jakaantuu oikeaan ja vasempaan haaraan, jotka hajaantuvat edelleen säikeiksi. Näitä säikeitä myöten impulssi pääsee kammioiden seinämiin, jotka supistuvat ja pumppaavat veren sydämestä verenkiertoon. Tämän jälkeen tapahtuu sähköärsytyksen jälkeinen palautumisvaihe. Sinussolmuke kiihdyttää sydämen sykettä tarvittaessa esimerkiksi rasituksen yhteydessä. Jokainen sydänlihassolu pystyy lähettämään itsenäisesti sähköisen impulssin, mutta terveessä sydämessä sinussolmuke tahdistaa sähköisen toiminnan koordinoidusti. Rytmihäiriöitä ovat: Eteisperäiset rytmihäiriöt kuten eteisvärinä, eteislepatus, sinustakykardia, sinusbradykardia, supraventrikulaarinen takykardia sekä eteisperäiset lisälyönnit. Kammioperäiset rytmihäiriöt kuten kammiotakykardia, kammiovärinä ja kammioperäiset lisälyönnit. Sekä eriasteiset johtumishäiriöt.

9 Harri Seppälä ja Jaana Palmroth haluavat kiittää kaikkia Harrin hengen pelastaneeseen hoitoketjuun osallistuneita niin FinnHEMSissä, Tyksin ensihoidossa, tehohoidossa, sydänvalvonnassa kuin vuodeosastollakin. He toivovat ennen kaikkea päättäjienkin ymmärtävän, että hoitohenkilökunnasta tai ambulanssien lähtöviiveestä ei voida säästää. Vakava sairaskohtaus oli koitua Harri Seppälän kohtaloksi -Tyksin ensi- ja tehohoitoketju pelasti Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Todennäköisyyksiä uhmaten Harri Seppälä selvisi nopean ensihoidon ja tehokkaan tehohoidon avulla sydämen kammiovärinän aiheuttamasta sairaskohtauksesta. Seppälä ja hänen puolisonsa Jaana Palmroth haluavat kertoa tarinansa kiittääkseen Tyksin henkilökuntaa ja siksi, ettei kirjaimellisesti elintärkeästä ensi- ja tehohoitoketjusta säästettäisi, sillä se merkitsisi ihmishengistä säästämistä. Perjantaina Harri ja Jaana olivat katsomassa näytelmää Åbo Svenska Teaternissa. Mitään erityistä ei ollut viime aikoina tapahtunut, vaikka pitkäkestoista stressiä paljon töitä tekevällä saattoi olla. Näytelmässä tupakoitiin ja Jaana tunsi hieman huonoa oloa. Hän kääntyi miehensä puoleen kysyäkseen tuliko tällekin huono olo. Koitin Harrin poskea ja huomasin nopeasti, että hän tajuton. Huusin vahtimestarille, että soittaa ambulanssin. Ambulanssin tuli 3-4 minuutissa. Tiputin hänet penkiltä alas ja viereinen mies auttoi. Toinen Harrin tyttäristä oli myös katsomassa näytelmää, jossa toinen Harrin tytär esiintyi, ja hän tuli avuksi. En tuntenut normaalia pulssia, vaan sellaisen värinän, Jaana kertoo. Sydämen toiminta palautettiin elvytyksellä Ensiapukurssin käynyt Jaana totesi, että mies on tajuton, mutta hengittää ja osasi siirtää hänet kylkiasentoon ja avata hengitystiet. Myös hätäkeskuksesta annettiin elvytysohjeita, mutta ensimmäinen ambulanssi ja elvyttäjä tulivat jo silloin paikalle. Yhteensä paikalle tuli kolme yksikköä, sillä tilanne havaittiin vakavaksi. Ensihoitohenkilökunta huomasi heti, että kyseessä oli kammiovärinä eli maallikkokielellä sydän oli pysähtynyt. Kaikkiaan elvyttäjiä tuli paikalle seitsemän. He koettivat käynnistää sydäntä sähköllä eli palauttaa sydämen normaalin säh- 9

10 köisen toiminnan ja antoivat painelu-puhalluselvytystä sekä elvytyslääkkeitä ja lisähappea. Paikalla olivat myös FinnHEMS 20:n lääkäri ja kenttäjohtoyksikkö. Tuli siitä tilanteesta mieleen kuin telkkarin teho-osasto. Kiire oli kauhea ja meitä huudettiin pois tieltä. Me läheiset olimme varmasti shokissa. Tiesin etukäteen, että elvytystä yritetään noin puoli tuntia, ennen kuin se lopetetaan tehottomana. Kun puoli tuntia oli täynnä eikä Harri ollut vieläkään ei elpynyt, otin Harrin käsistä kiinni ja toinen tytär otti hänen jaloistaan kiinni ja sanoin: Älä luovuta, et voi jäädä tähän. Ensihoitajat pyysivät meitä irrottamaan ja kertoivat koittavansa vielä viimeisen kerran. Silloin sydän lähti käyntiin. Ambulanssin tilaamisesta laskien elvytysaika oli 35 minuuttia. Sairaalassa puhuttiin jopa minuutista. Se on maksimiaika mitä elvytystä annetaan, sillä yleensä ihminen ei enää sen jälkeen selviä tai aivot tuhoutuvat. 10 Tehokas tehohoito Tämän jälkeen Harri tuotiin sairaalaan teho-osastolle. Hänelle tehtiin heti angiografia, jolla varmistetaan, ettei ole välitöntä hoitoa vaativaa sepelvaltimotukosta tai sydäninfarktia. Harri oli hengityskoneessa ja sai lisähappea. Omaisilta pyydettiin seuraavaksi lupaa jäähdytyshoitoon, jossa potilas jäähdytetään 33 asteeseen 24 tunniksi. Toimenpide tehdään nukutuksessa ja sillä suojataan sekä verenkiertoa että aivoja. Se tehdään aina kammiovärinäpotilaille. Jäähdytyksen loputtua lämpötila nostetaan pikku hiljaa normaaliksi. Sunnuntaina päivällä Harri oli taas normaalilämpötilassa ja meitä valmisteltiin siihen, että ei tiedä mikä tilanne on, kun hän herää: voi olla, että hänet joudutaan nukuttamaan uudestaan tai voi olla, että hän on useita päiviä koomassa tai hän voi jäädä kokonaan koomaan, koska kyse oli niin pitkästä elvytysajasta. Meille läheisille tarjottiin myös kriisityöntekijän keskusteluapua sunnuntaina. Soitin Harrille hänen lempimusiikkiaan korvalappustereoista tehoosastolla. Kysyin myös tehohoitajilta, jotka kysyivät toisten potilaiden omaisilta, että sain luvan soittaa tiibetiläisiä kelloja hänelle. Teho-osastolla oli rauhallista rauhallisen henkilökunnan ansiosta. Sunnuntai iltapäivällä töihin tullut hoitaja sanoi, että hänen mielestään Harri katsoi häntä suoraan ja nyökkäsi. Saimme käsityksen, että Harri näkee ja osaa jollain tavalla reagoida ja jonkinlaista liikettä myös oli. Sunnuntaina illalla emme kuitenkaan saaneet paljon kontaktia Harriin. Maanantai aamupäivällä tapahtui käänne. Hoitaja soitti minulle, että haluatko puhua Harrin kanssa. En tahtonut uskoa, sillä olin varautunut, ettei hän ainakaan puhu heti, mutta hän oli puhunut ensimmäisen kerran jo yöllä tehohoitajan kanssa. Testasimme tunnistaako Harri meidän perheemme ja hän väitti vitsaillen poikaani siskoni mieheksi. Tajusimme, että nyt hän on oma itsensä. Toipuminen hyvän hoidon ansiota Harrilla oli tapahtumien seurauksena keuhkokuume ja hänelle annettiin muun muassa antibioottia ja nesteytystä. Maanantaina illalla hänet siirrettiin sydänvalvontaosastolle ja sieltä edelleen vuodeosastolle, jossa havaittiin kuitenkin uutta kammiovärinää ja hänet piti siirtää uudestaan sydänvalvontaan. Toipuminen alkoi tämän jälkeen ripeästi ja sairaalassaoloaika jäi 1,5 viikkoon. Harrille laitettiin tahdistin, jota piti jonkin aikaa odottaa. Kuntoutustarvetta ei ollut, sillä hän palautui täysin ennalleen. Edessä on vielä pari neurologista kontrollikäyntiä. Harrin ensimmäinen muistikuva on teho-osastolta, kun hänelle laitettiin korvalappustereoita. Hän ei muista tapahtumaa eikä sitä edeltävää muutamaa päivää joitakin yksittäisiä asioita lukuun ottamatta, mutta muuten muisti on ennallaan. Aiemmin hänellä ei ollut havaittu sydänvikoja lukuun ottamatta, että vuonna 1982 hän oli autokolarissa, jonka seurauksena todettiin silloin sydänpussissa nestettä ja tila hoidettiin. Jaanan ja Harrin saamien tietojen mukaan vastaavista kammiovärinäpotilaista yhtä pitkällä elvytysajalla noin 1-2 prosenttia kävelee sen jälkeen omin jaloin ja 80 % kuolee heti. 58-vuotias Harri uskoo, että myös hyvä kunto ja terveet elämäntavat auttoivat toipumisessa. Tilanteessa mukana olleen FinnHEMSin lääkärin Riika Merivirran mukaan lopputuloksen kannalta oli tärkeää, että viiveet elvytyksen aloittamiseen olivat lyhyet. - Omaiset kertoivat potilaan alkuun vielä hengittäneen, mutta on mahdollista, että nämä olivat ns. agonaalisia hengenvetoja, sillä tällaisia haukkovia hengitysyrityksiä esiintyy elottomaksi menneilläkin. Laskimme sydämen käynnistyneen 36 min puhelun alusta, mikä on pitkä aika. Usein elvytys lopetetaan tuloksettomana 35 min kuluttua, kun rytminä on kammiovärinä. Näin pitkän elvytyksen jälkeen potilaan toipuminen ilman neurologisia oireita on erittäin harvinaista. Tässä tapauksessa potilaan aiemmin hyvä terveydentila, lyhyt viive elvytyksen aloittamiseen, kammiovärinän ja potilaan agonaalisten hengitysyritysten jatkuminen koko elvytyksen ajan antoivat toivoa selviytymiseen.

11 Uusia johtajia Katariina Similä Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin hallitus valitsi kokouksessaan sairaanhoitopiirin uudeksi henkilöstöjohtajaksi Katariina Similän. Hän on koulutukseltaan sekä oikeustieteen että humanististen tieteiden kandidaatti. Similä on aiemmin toiminut mm. Nokia Oyj:n yksiköiden henkilöstöpäällikkönä ja henkilöstöjohtajana. Roberto Blanco Sequeiros Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen johtaja Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitoksen johtokunta valitsi kokouksessaan Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen uudeksi johtajaksi professori Roberto Blanco Sequeirosin, joka astui tehtävään 1. lokakuuta. Hän on toiminut Oulun yliopistollisen sairaalan radiologian määräaikaisena professorina vuodesta Kliinisen radiologian dosentti vuodesta Lisäksi tutkimustehtävissä myös Yhdysvalloissa (Harvard University) vuosina Matti Helkiö Alueellisen erikoissairaanhoidon johtaja Sairaanhoitopiirin hallitus nimitti kokouksessaan Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen johtajan asemaan Salon aluesairaalan johtavan lääkärin Matti Helkiön. Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueeseen kuuluvat Loimaan ja Salon aluesairaalat sekä Tyksin Vakka-Suomen sairaala. Samuli Saarni Johtajaylilääkäri Sairaanhoitopiirin valtuusto valitsi kokouksessaan sairaanhoitopiirin uudeksi johtajaylilääkäriksi terveydenhuollon etiikan ja sosiaalipsykiatrian dosentti Samuli Saarnin. Saarni on sekä lääketieteen että filosofian tohtori. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialan Helsingin klinikkaryhmän vt. johtajana ja psykiatrian ylilääkärinä Jorvin sairaalassa. Hanna Mäkäräinen Tyks-Sapa liikelaitoksen toimitusjohtaja Sairaanhoitopiirin hallitus siirsi kokouksessaan dosentti Hanna Mäkäräisen suostumuksensa mukaisesti Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan alkaen. Ennen tätä Mäkäräinen toimi mm. Tyksin muutosjohtajana sekä konservatiivisen hoidon tulosryhmän johtajana. 11

12 Suolistosairaudet yleistyvät ja tähystysmenetelmät kehittyvät -Salon aluesairaalassa uutta tekniikkaa suolistotähystyksiin 12 Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Moderni lääketiede vastaa suolistosairauksien lisääntymiseen entistä kehittyneemmillä tähystystekniikoilla ja ohjaamalla lisää resursseja tähystykseen eli endoskopiatoimintaan. Salon aluesairaalassa sekä sisätautien että kirurgian endoskopiatoimintaa tehdään yhteistuumin ja käyttöön on tullut uutena menetelmänä muun muassa kapselikamera Kapselikameralla nähdään mahdolliset verisuonimuutokset, kasvainepäilyt ja suolistotulehduksen aiheuttamat muutokset ohutsuolessa. Väestön vanhetessa, elintason noustessa ja elintapojen muuttuessa suolistosairaudet yleistyvät Suomessa nopeasti. Uusiin laitteistoihin ja henkilökunnan kouluttamiseen satsaaminen on elinehto, jotta julkinen erikoissairaanhoito pysyy kehityksessä ajan tasalla. Sairauksien toteamiseksi on otettu käyttöön entistä parempaa tähystystekniikkaa myös aluesairaaloissa. Salon aluesairaalassa endoskopia- eli tähystystoiminta on keskitetty siten, että sisätaudit sekä kirurgia tekevät yhteistyötä vierekkäisissä huoneissa samojen sairaanhoitajien avustuksella. Konsultointi on tällöin helppoa puolin ja toisin. Suolistotähystyksiä tekee Salon aluesairaalassa kaksi gastroenterologian erikoislääkäriä ja yksi erikoistuva lääkäri sekä kaksi gastrokirurgian erikoislääkäriä ja yksi erikoistuva lääkäri. Hoitajia meillä on 10, Salon skopiatiimiläiset kertovat. Hoitajilta monipuolista tukea suolistosairauksien hoitoon Jotta tähystystilanne olisi potilaalle mahdollisimman harmiton, potilas saa perinteisiä tähystyksiä tehtäessä tarvittaessa kipulääkityksen tai rauhoittavan lääkityksen. Hoitajien mukaan myös verbaaliseen anestesiaan eli potilaan rauhoittamiseen sanallisesti kiinnitetään huomiota. Tähystykset tehdään pääasiassa virka-aikaan, mutta verenvuototapauksissa skopia voi olla myös päivystyksellinen, jolloin se tehdään päivystyksen puolella. Uutena toimintana Salossa aloitti viime keväänä gastrohoitajapoliklinikka, joka toimii kaksi tuntia kahtena päivänä viikossa skopiayksikön hoitajien voimin. Potilaina on tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivien lisäksi esimerkiksi paksu- ja peräsuolen eli kolorektaalisyöpää sairastavia potilaita. Annamme uusille potilaille alkuohjausta, teemme esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien verikoekontrolleita ja annamme ohjausta myös uusia lääkityksiä aloitettaessa, hoitajat kertovat. Kapselikamera otettiin käyttöön tähystyksissä Lokakuussa skopiayksikössä aloitettiin tutkimuksissa kapselikameran käyttö. Kyseessä on erikoistutkimus, joka tehdään silloin, kun oireilun syytä ei löydetä perinteisillä suun kautta ja alakautta tehtävillä tähystysmenetelmillä. Potilas nielee kapselin, jossa on kamera. Rekisteröintilaite näyttää sekä tallentaa kuvaa. Kapseli tulee aikanaan luonnollista reittiä ulos. Lääkäri saa tehtyä diagnoosin kuvamateriaalin perusteella. Kapselikameralla voidaan kuvata ohutsuoli kokonaisuudessaan, siinä missä perinteisillä tähystys- menetelmillä nähdään vain pieni osa ohutsuolesta, erikoislääkäri Jussi-Pekka Haikio selventää. Kuvanlaatu on hyvä ja menetelmä on potilaalle kivuton ja helppo. Menetelmällä voidaan tutkia esimerkiksi verenvuotoanemiaa, Crohnin tautiepäilyä tai hoitoihin reagoimatonta keliakiaa, erikoislääkäri Kari Toljamo lisää. Osastonhoitaja Minna Santikko kertoo, että menetelmään on perehdytetty osastolta kolme hoitajaa, joilla on taustalla vahva skopiaosaaminen. Hoitajat saavat koulutusta erikoisosaamista vaativiin uusiin menetelmiin laitteet toimittaneelta yritykseltä. He ovat lisäksi käyneet perehtymässä menetelmiin paikkakunnilla, joissa ne ovat jo käytössä. Kapselikamera on käytössä VSSHP:ssä Salon lisäksi Tyksin kantasairaalassa ja Turunmaan sairaalassa. Tulossa uutta tekniikkaa myös ohutsuolen näytteenottoon ja toimenpiteisiin Pikapuoliin, lääkärien mukaan viimeistään tammikuussa, käyttöön on tulossa niin ikään uutena menetelmänä palloenteroskopia. Tekniikan nimitys tulee siitä, että käytettävässä laitteistossa on ilmalla täytettävä pallo, jonka avulla tähystimen päällä oleva putki saadaan kiinnitettyä paikalleen ohutsuolessa mahdollistamaan eteneminen ohutsuolessa. Laitteistot menetelmään on jo hankittu. Menetelmää voidaan käyttää silloin, jos kapselikameratähystyksessä löytyy jotakin poikkeavaa. Palloenterosskopialla päästään tutkimaan suolta tarkemmin ja ottamaan esimerkiksi näyte ohutsuolesta tai suorittamaan toimenpiteitä, joita kapselikameralla ei voi tehdä, skopiayksikön erikoislääkärit kertovat.

13 Tähystysyksikössä on käytössä gastro- ja colonoskooppien lisäksi palloenteroskooppi, jolla päästään tutkimaan ja ottamaan näytteitä ohutsuolesta. Käyttöön on tulossa vielä tämän vuoden lopulla hiilidioksidiregulaattori, joka paksusuolen tähystyksissä on potilasystävällisempi kuin ilman käyttö. Tähystyksessä tehdään toimenpiteitä laajasti kuten polyyppien poistot, suolistoverenvuotojen tyrehdyttäminen, ruokatorven ja erilaisten suolistoahtautumien laajentaminen, peräpukamien hoito, syöttöletkujen laitot ja vaihdot sekä ulosteensiirrot. Yksikössä tehdään myös virtsarakon tähystykset urologin toimesta. Kuluvan vuoden aikana marraskuun puoleen väliin mennessä Tyks Vakka-Suomen sairaalassa tehtiin vatsatähystyksiä 559, paksusuolen tähystyksiä 499 ja virtsarakon tähystyksiä 173. Arviolta vuoden 2013 aikana tehdään näitä kaikkia eli gastro-, colono- ja kystoskopioita yhteensä noin Loimaan aluesairaalan tähystystoiminta Hoitajat ja lääkärit tutkivat ja hoitavat suolistosairauksia potilaslähtöisesti moniammatillisessa tiimissä. Kuvassa: Osastonhoitaja Minna Santikko ja sairaanhoitajat Riikka Metsä, Kristiina Lahti sekä Marianne Laine ja sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkärit Jussi-Pekka Haikio ja Kari Toljamo. SAS:ssa tehtiin viime vuonna polikliinisia gastro-, colono- ja kystoskopioita yhteensä Skopian henkilökunnan mukaan voitaisiin pohtia, että voisiko toimintaa lisätä edelleen. Potilaat ovat heidän kokemustensa mukaan tyytyväisiä, että tähystykset voidaan tehdä Salossa eikä tarvitse mennä Turkuun. Mikäli ajatellaan aluesairaaloiden erikoistumista, niin endoskopiatoiminta voisi olla yksi tällainen erikoistumisalue Salon aluesairaalassa, johon kannattaisi ohjata lisäresursseja, jotta jonotilanne pysyy hyvin hallinnassa. Salon aluesairaalassa tehdään tällä hetkellä niin paljon tähystyksiä kuin kapasiteetti antaa myöden. Määrien lisäämiseksi tarvittaisiin myös lisätilaa, erikoislääkärit summaavat. Tähystykset Vakka-Suomen sairaalassa Moderni suolistotähystystoiminta Tyks Vakka-Suomen sairaalassa alkoi vuonna Silloin sairaalan synnytysten keskittämisellä Tyksiin saatiin tilat, jotka saneerattiin asianmukaiseksi uutta toimintaa varten. Tähystyksiä tehdään sekä sisätauti- että kirurgisen gastroenterologin toimesta eri päivinä, toisiaan tarvittaessa konsultoiden. VSS:ssa on tänä vuonna koulutettu IBD eli tulehduksellisten suolistosairauksien hoitotyönasiantuntijahoitaja ja aloitettu IBD asiantuntijahoitajan vastaanotto. Vastaanotolla annetaan ohjausta lisäksi myös biologisten lääkkeiden käyttöön sekä paksu- ja peräsuolen eli kolorektaalisyöpää sairastaville potilaille ja C-hepatiitti potilaille interferonihoitoon. Loimaan aluesairaalan tähystysyksikössä erilaisten toimenpiteiden teko perustähystysten lisäksi on lisääntynyt ja monipuolistunut. Vatsatähystysten, paksusuolen tähystysten sekä peräsuolen tähystysten lisäksi tehdään tarvittaessa esimerkiksi PEG-ruokintaletkun laittoa ja APC-hoitoja (perinnöllinen verisuonitukostaipumus). Erilaiset polyyppien ja verenvuotokohtien hoidot ja esimerkiksi vierasesineiden poisto ruokatorvesta tai peräpukamien hoidot kuuluvat tähystysyksikön toimenpiteisiin. Suurimman osan tähystyksistä Loimaalla tekee kaksi gastrokirurgian erikoislääkäriä. Tämän lisäksi tähystysyksikössä käy yhtenä päivänä viikossa kaksi gastroenterologian erikoislääkäriä vuoroviikoin. He tekevät tähystyksiä aamupäivisin ja iltapäivällä pitävät vastaanottoa sisätautien poliklinikalla gastroenterologisille potilaille ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä tekee tähystyksiä yhtenä päivänä viikossa. Henkilökuntaan kuuluvat lääkäreiden lisäksi perushoitaja ja sairaanhoitaja. Skopiapäivien etukäteissuunnittelu on tärkeää ja siitä vastaa hoitaja. Tähystysajat annetaan pääsääntöisesti lähetteiden perusteella ja niissä määrätyn kiireellisyysluokan perusteella. Pyydetyt päivystyskopiat pyritään aina tekemään samana päivänä. Tähystysyksiköstä saa sairaanhoitajalta myös muun muassa keliakia-asiantuntemusta. LAS:ssa tehtiin viime vuonna 1328 vatsa ja paksusuolen tähystyksiä ja tänä vuonna määrä tulee olemaan samaa luokkaa. Virtsarakon tähystykset tehdään LAS:ssa leikkaussalissa ja niitä on vuosittain noin

14 14 Lääkehoidon yhtenäistämisen edut teksti ja kuva Maria Myllymaa Potilasturvallisuuden parantamisen lisäksi on saavutettavissa huomattavaa taloudellista säästöä, mikäli hoitolaitokset yhtenäistävät lääkehoidon käytännöt. Suomalaisissa sairaaloissa voi kuolemaan johtavia hoitovirheitä tapahtua jopa 1700 vuodessa. Tutkimusten mukaan näistä jopa puolet olisi ehkäistävissä. Lääkehoidon yhtenäistämisellä saavutetaan useita etuja, vakuuttaa sairaanhoitaja Karoliina Suvanto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuo Potilasturvallisuutta taidolla ohjelmassa esille, että virheet ja erehdykset maksavat terveydenhuollolle noin miljardi euroa vuodessa. Potilasturvallisuus perustuu lakiin, ja lääkehoidon käytänteitä kehittämällä pystytään tarjoamaan yhä parempaa ja kustannustehokkaampaa hoitoa, vakuuttaa sairaanhoitaja Karoliina Suvanto, joka on Medisiinisen toimialueen potilasturvallisuuskoordinaattori ja joka on koonnut toimialueen yhtenäiset lääkehoidon käytännöt. Työ on edelleen kesken, mutta etenee. Asiat ovat jo paperilla, toimintakulttuurin muutos ottaa enemmän aikaa. Kaikkia kustannuksia ei voi edes mitata rahassa Lääkehoidon haittatapahtumat aiheuttavat kustannuksia myös terveydenhuollon ulkopuolelle, kun ne heikentävät potilaan työ- ja toimintakykyä. Tästä seuraa yhteiskunnalle tuotannonmenetyksiä, kuten ansionmenetyksiä ja kotitaloustuotannon menetyksiä. Kaikkia haittatapahtumien seurauksia ei ole mahdollista edes mitata rahassa, kuten potilaalle aiheutunut kipu ja muu kärsimys, terveydentilan ja toimintakyvyn heikkeneminen tai kuolema. Lisäksi omaisille aiheutuneet kustannukset vahingon kärsineen hoidosta sekä vahingon aiheuttamasta surusta ja huolesta ovat vaikeasti mitattavia haittatapahtumien seurauksia. Terveydenhuollon ammattilaiselle aiheutuneet kustannukset, joita saattavat olla haittatapahtuman aiheuttama stressi, syyllisyys ja muut vastaavat tuntemukset sekä kustannuksia menetetystä ajasta, kun tapausta käsitellään mm. työyhteisössä. Lisäksi terveydenhuolto menettää arvostuksen ja luottamuksen haittatapahtumien takia. Voimavarojen hukkakäyttö on aina pois muiden potilaiden saamasta terveydenhoidosta. Kansanvälisesti lääkehoitoon liittyvät haittatapahtumat ovat toiseksi kallein haittatapahtumaryhmä ja sen edelle menevät vain leikkauksista aiheutuneet komplikaatiot. Lääkehoidon toteutuksessa aiheutuvat poikkeamat ovat Medisiinisen toimialueen vaaratapahtumien raportointijärjestelmässä ilmoitetuista vaaratapahtumista yleisin ryhmä. Samaa trendiä on nähtävissä koko sairaanhoitopiirissä ja mm. HUS:ssa, sanoo Suvanto Sairaanhoitajien lääkehoitoon liittyvän osaamisen vaatimukset kasvavat jatkuvasti, sillä terveydenhuollossa hoidetaan yhä sairaampia ja moniongelmaisempia potilaita. Tämän lisäksi markkinoille tulee jatkuvasti uusia lääkkeitä. Lääkehoitoa pidetään yhtenä sairaanhoitajan riskialttiimmista töistä, muistuttaa Suvanto.

15 Potilasturvallisuuteen vaikuttavat useat eri tekijät ja yksi tärkeimmistä ovat käytössä olevat prosessit ja toimintatavat. Näiden puutteita ovat mm. toimintatapojen epäyhtenäisyys ja liiallinen vaihtelu. Medisiiniselle toimialueelle on tehty vuonna 2012 uuden sairaanhoitajan lääkehoidon perehdytysmalli. Tyksin entisen sisätautiklinikan kardiologian osastolle luotiin omassa kehittämistyössä lääkitysturvallisuutta edistävä toimintamalli, jonka tavoitteena oli vähentää potilaan lääkkeen jakamiseen liittyviä lääkityspoikkeamia, etsimällä riskitekijöitä osastolla tehdyistä HaiPro ilmoituksista ja kehittää löydetyille riskeille suojausmekanismeja. Keskeisimpinä suojausmekanismeina esille nousivat lääkkeiden kaksoistarkastus, potilaan tunnistaminen nimellä ja lääkkeenjakotilanteen rauhoittaminen. Potilasturvallisuuden erikoistumisopintoihin liittyvän kehittämistyön tarkoituksena on ollut yhtenäistää hoitajien toteuttaman lääkehoidon käytäntöjä ja ohjeistusta Medisiinisellä toimialueella ja näin lisätä lääkehoitoon kuuluvaa lääkitysturvallisuutta ja lääkehoidon vaikuttavuutta sekä sen myötä parantaa potilasturvallisuutta, sanoo Suvanto. Sairaalassa toimii oma apteekki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on oma Turvallinen lääkehoito -opas, johon perustuvat yksiköiden omat lääkehoitosuunnitelmat. Lääkehoitosuunnitelma on lakisääteinen laadunhallinnan asiakirja ja siinä tulee olla kuvattuna ja annettuna ohjeet yksikön lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta. Tyksissä toimii 1960-luvulla perustettu oma sairaala-apteekki. Sairaala-apteekki ostaa kaikki sairaalan toiminnassa tarvittavat lääkkeet, verivalmisteet, lääkkeelliset kaasut ja radioaktiiviset lääkevalmisteet. Medisiinisen toimialueen apteekkikulut ovat n. 17 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo toimialuejohtaja Ilkka Kantola. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tämän vuoden lääkebudjetti on 48,14 miljoonaa euroa, sanoo sairaala-apteekkari Kirsti Torniainen. Nykyisin koordinoimme hankintalain mukaisen lääkkeiden julkisen kilpailuttamisen niin, että työmme kattaa Varsinais- Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Ålands hälso- och sjukvårdin ja sisältää näiden alueiden niin erikoissairaanhoidon, kuin perusterveydenhuollon että hoivasairaanhoidon yksiköiden lääkkeet. Ihminen on rajallinen Avoin potilasturvallisuuskulttuuri nähdään tärkeänä osana virheistä oppimista. Oleellista on ymmärtää, että vaaratapahtumat syntyvät monimutkaisen järjestelmän eri osien ja toiminnan yhteisvaikutuksesta. Ajattelumalli tukee avoimuutta ja syyllistämättömyyden periaatetta ja edesauttaa näin virheistä keskustelua ja oppimista työyhteisöissä. Medisiinisellä toimialueella, kuten muuallakin sairaanhoitopiirissä, käytössä oleva HaiPro järjestelmä mahdollistaa vaaratapahtumiin liittyvän tiedon keruun ja sitä kautta vaaratapahtumista oppimisen ja toiminnan kehittämisen, sanoo Karoliina Suvanto. Inhimilliset tekijät ovat jokaisen ihmisen toimintaan liittyviä lainalaisuuksia ja rajoituksia. Emme pysty käsittelemään ja pitämään mielessä useita asioita yhtä aikaa ja tiedonkäsittelyprosessimme on erittäin altis erilaisille häiriötekijöille, joten törmäämme päivittäin muistimme ja tarkkaavaisuutemme rajoituksiin. Tämän lisäksi olemme tiedonkäsittelijöinä alttiina erilaisille tulkintavirheille, jatkaa Suvanto. Inhimilliseen toimintaan vaikuttavat mm. stressi, väsymys, kiire, aikapaine, suuri työmäärä, suuret potilasmäärät, rauhaton työympäristö, työn keskeytykset, epäselvät määräykset ja käsiala. Lisäksi käytössä olevien lääkkeiden määrä on suuri, joten kaiken niihin liittyvän tiedon hallinta on mahdotonta. Lääkehoidon haittatapahtumien suojausmenetelmiä ovat erilaiset käytännöt, toimintatavat ja -menetelmät, kuten muistia tukevat ratkaisut ja erilaiset työhön liittyvät varmistusta tukevat menetelmät, joilla pyritään ehkäisemään inhimillisten virheiden toteutumista. Tämän lisäksi suojausmenetelmät voivat olla joko fyysisiä mekanismeja ja teknisiä järjestelmiä, kuten mm. se, että i.v.-letkut sopivat vain tiettyihin kanyyleihin. Uusien turvallisuutta parantavien työkalujen ja ohjeiden käyttöönoton yhteydessä on tärkeää varmistaa, että niitä toteuttava henkilökunta ymmärtää, miten uusi tapa parantaa turvallisuutta ja miksi se on syytä ottaa käyttöön. Koko henkilökunnan sitoutuminen uusiin toimintatapoihin on ehdottoman tärkeää. Johdon ja esimiesten tuki ja sitoutuminen parantavat henkilökunnan sitoutumista ja on näin ollen hyvin merkityksellistä, todetaan Suvannon laatimassa kehittämistyössä. Uudet ohjeet on tarkoitus esitellä kunkin osaston osastotunnilla, jolloin henkilökunnalla on mahdollisuus keskustella asiasta ja kysyä perusteluista uusien tapojen taustalla. Osastotunnille viedään valmiina työn tuotoksena syntynyt lääkehuoneen taulu ja yhteisistä käytännöistä koostettu ohjekansio, kertoo Suvanto. Koko organisaatio siirtyi yhtenäiseen lääkkeenjakomukien värikoodistoon keväällä, ja koko länsirannikko, Vaasan keskussairaala, Satakunnan keskussairaala ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat samassa värikoodistossa. Vanhana hyvänä muistisääntönä on edelleen viiden oikean periaate eli ennen lääkkeen antoa potilaalle tarkistetaan, että kyseessä on oikea lääke, oikea annos, oikea potilas, oikea antoreitti ja oikea aika. Yhtenäisiin toimintatapoihin on kirjattu seuraavaa: 1)lääkkeestä ei käytetä lyhennettä, vaan kirjoitetaan koko nimi. 2) lääkeohjelmaan määrätyn lääkityksen, tarjotinkorttien ja i.v.-kansioiden tulee olla yhtenevät ja tämä tarkastetaan säännöllisesti. 3) tietyt lääkepurkit kansitetaan ja merkitään niiden poikkeuksellisesta sisällöstä. 4) kaikki lääkkeet kaksoistarkistetaan. 5) lääkkeiden järjestys osastojen lääkekaapeissa on yhdenmukainen. 6) annostelu ja käyttökuntoon saattaminen yhdenmukaistetaan. 7) noudatetaan yhteisiä lääkkeen antoaikoja. 8) jos potilas ei ole tuttu, tulee hänet aina identifioida. Käytännöt ovat jo osittain käytössä ja ovat parantaneet lääkehoidon turvallisuutta. Koko organisaatiolla on mahdollisuus hyötyä niistä ja tässä olisikin oiva mahdollisuus kehittää työtä eteenpäin. Yhtenä vaihtoehtona on työstää lääkitysturvallisuutta omalla toimialueella koostamalla moniammatillinen tiimi, joka kokoontuu säännöllisesti pohtimaan toiminnan kehittämistä mm. HaiPro -ilmoitusten pohjalta, muistuttaa Karoliina Suvanto. Terveydenhuoltolaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ja terveydenhuoltolaki sekä sen asetus tuovat esille potilaan oikeuden turvalliseen, vaikuttavaan ja laadukkaaseen terveyden ja sairaanhoitoon, joka pitää sisällään turvallisen ja oikein toteutetun lääkehoidon. Vaaratapahtumien raportointi ja niistä oppiminen sekä niiden pohjalta toiminnan kehittäminen on kirjattu terveydenhuoltolain pykälään 8 ja sen asetukseen (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, Terveydenhuoltolaki 2011). Terveydenhuoltolain 8 ja sen asetus pohjaavat Sosiaali- ja terveysministeriön (2009) julkaisemaan potilasturvallisuusstrategiaan, joka on tehty vuosille Strategian kantavana ajatuksena on se, että potilaan saama hoito ei saa aiheuttaa potilaalle tarpeetonta haittaa ja hoidon tulee olla vaikuttavaa. Palvelujärjestelmää tulee arvioida ja tutkia sekä poistaa siellä olevia riskejä. Lisäksi terveydenhuollon yksiköiden tulee tukea systeemilähtöistä ajattelutapaa, raportoida vaaratapahtumista, oppia niistä ja kehittää toimintaansa turvallisemmaksi. Strategiassa tuodaan esille, että yleisten haittatapahtumien mahdollisuus pienenee, kun organisaatiossa sovelletaan tutkimukseen ja kokemukseen perustuvia, turvallisia ja yhteisesti sovittuja hyviä käytäntöjä ja linjauksia. 15

16 16 Diabeteshoitaja antaa elämäntapaohjausta Maria Myllymaa Turun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien poliklinikalla toimii diabetesvastaanotto, jossa lääkärin lisäksi toimii kaksi hoitajaa. Tai oikeastaan 1 ja puoli, sillä toisen hoitajan työpanos on jaettu puoliksi naistenklinikan kanssa, sanoo Eija Leppiniemi, joka on vuodesta 2004 toiminut diabeteshoitajana. Paitsi hoitajana, Leppiniemi on käynyt myös kouluttamassa uusia diabetesammattilaisia. Enää ei vuoden kestävää erikoistumista voi suorittaa Turussa, mutta Porissa tai Tampereella kyllä. Lisäksi hän toimii Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin koulutusvastaavana. Ja diabeteshoitaja hoitaa omien töiden lisäksi tarvittaessa myös muiden osastojen diabetestapaukset. Töitä on enemmän kuin tekijöitä. Mitä hoitaja tekee? Antaa kokonaisvaltaista elämäntapaohjausta, sanoo Leppiniemi. Potilaan tullessa vastaanotolle hoitaja mittaa ja punnitsee, tutkii ja kyselee. Lääkärillä käynnin jälkeen ohjeistaa, opastaa ja neuvoo. Työ on vuosien myötä muuttunut myös entistä teknisemmäksi, annostelu- ja seurantavälineiden kehityksen myötä. Diabetestapausten määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja tämä näkyy myös sairaalassa. Diabetespotilaita hoidetaan myös erillisillä vastaanotoilla ja paikallisesti terveyskeskuksissa. Tyypin 1 diabetes 1 on autoimmuunisairaus, mikä saattaa puhjeta yllättäen vaikka virusinfektion yhteydessä. Oireita ovat jano, tihentynyt virtsaamistarve, väsymys ja laihtuminen. Veren kohonnut sokeriarvo vahvistaa diagnoosin. Lääkkeitä on paljon. On tabletteja, pistettäviä suolistohormonilääkkeitä ja insuliinia, jota voi annostella insuliinikynien tai vaikka insuliinipumpun avulla. Entä jos sairautta ei hoida? Diabetekseen liittyy liitännäissairauksia: Silmät oireilevat, munuaiset kärsivät ja jaloissa ilmenee ongelmia, koska ihon tunto heikkenee hermoston vaurioiden takia, Eija Leppiniemi kertoo. Hiilihydraattipitoisuuksia laskemalla, potilas voi itse säädellä ateriainsuliinin tarvetta. Ehkä jopa merkittävämpää kuin sokeripitoisuus ravinnossa, on rasvan määrä ja erityisesti sen laatu. Diabeetikolla on lisääntynyt riski sydän- ja verisuonitauteihin, muistuttaa Leppiniemi. Tyypin 2 diabetes on perimän myötä yleistynyt ja näyttää yhä lisääntyvän. Diabetes 2 on periytyvä elintasosairaus, ja useat sairastavat sitä tietämättään. Ylipaino, epäterveelliset elintavat ja liikunnan puute pitävät sairautta yllä. Ajoissa havaittu tyypin 2 diabetes voidaan saada kuriin liikunnalla, painon pudotuksella ja terveellisellä ruokavaliolla Diabetes ei rajoita elämää, eikä hyvin hoidettuna juurikaan lyhennä sitä, vakuuttaa Leppiniemi, joka viettää parhaillaan opintovapaata valmistuakseen terveystieteiden maisteriksi. DIABETES on sokeriaineenvaihdunnan sairaus, jossa veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Ravinnossa olevat hiilihydraatit hajoavat glukoosiksi (rypälesokeri) ja kulkeutuvat vereen. Normaalioloissa kun veren glukoosipitoisuus kasvaa, haima erittää insuliinia, joka auttaa siirtämään glukoosia soluihin ja alentamaan veren glukoosipitoisuutta. Kun ihminen sairastaa diabetesta, glukoosia ei siirry verestä solujen käyttöön riittävästi sen vuoksi, ettei keho tuota tarpeeksi insuliinia tai insuliinin vaikutus on heikentynyt. Suomen Diabetesliiton mukaan Suomessa noin :lla on tyypin 1 diabetes, ja heistä lähemmäs on alle 15-vuotiaita. Lasten diabetes on Suomessa yleisintä maailmassa suhteessa väkilukuun, ja sitä on nyt viisi kertaa enemmän kuin 1950-luvun alussa. Tyypin 2 diabetes on lähes puolella miljoonalla suomalaisella, joista puolet sairastaa tietämättään. Munuaispoti ruokavalio tarkkaan ha Teksti ja kuva Maria Myllymaa Kahden vuoden projekti tosiaan, toteaa ravitsemusasiantuntija Saara Leino, kun alan kysellä munuaispotilaan ruokavalioista. Tyksissä on ravitsemustyöryhmän työn tuloksena syntynyt Ravitsemuskäsikirja. Työryhmä, johon kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia, ravitsemusterapeutteja ja ruokapalveluammattilaisia, on jo vuodesta 2007 kehittänyt uudistuvaa erityisruokavalioiden kirjoa. Osastolla tiedetään mitä tarvitaan ja keittiö tietää mitä osasto haluaa, kun on valmis listaus tarjonnasta, huomauttaa vt. ruokahuoltopäällikkö Kati Kankare. Sairaanhoitopiirin ravintopalvelussa toimii lähes 200 henkilöä, joista vajaat 70 Tyksissä. Täytyy muistaa, että me toimimme 365 päivää vuodessa tarjoten lämpimän aterian kolmesti päivässä ja lisäksi ruuan jakelu tapahtuu keskitetysti, jatkaa Kankare. Munuaisten pääasiallisena tehtävänä on virtsan eritys ja kuona-aineiden poisto. Kokonaisvaltaiset sairaudet ja tietynlaiset elintavat heikentävät munuaisten tilaa, mutta myös perinnölliset tekijät voivat johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Ruokavalion avulla voidaan vähentää elimistöön kertyvien kuona-aineiden määrää. Ravitsemustutkimus, tietoisuus ja kiinnostus ravitsemusta kohtaan ovat osaltaan lisänneet erikoisruokavalioiden tarvetta, sanoo Leino. Ruoka, ravinto on myös henkilökohtaisten mieltymysten kohde. Meillä jokaisella. Osa munuaisten vajaatoimintaa sairastavista potilaista tuntee helpostikin olossaan ravitsemuksen vaikutukset, vakuuttaa Leino. Emme halua kuitenkaan luoda vain rajoituksia, vaan mieluummin löytää uusia mahdollisuuksia. Laajentuneen tarjonnan myötä palaute on kantautunut myös keittiöön. Monipuolistuneen tarjonnan myötä

17 laan rkittu Ravintohuolto ulkoistetaan Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti marraskuun lopussa, että sairaanhoitopiirin ravintohuolto ja kanttiinitoiminta siirretään julkisomisteiselle osakeyhtiölle. Palveluita ollaan siirtämässä Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n liiketoiminnaksi. Turun kaupunki omistaa kokonaan yhtiön, joka tunnetaan myös markkinointinimellä Arkea. Sairaanhoitopiirin lähes koko 200 henkilöä käsittävä ravintohuollon ja kanttiinien henkilökunta siirtyisi Arkean palvelukseen nykyisin eduin liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen vanhoina työntekijöinä. Joitakin esimiestason henkilöitä jäisi sairaanhoitopiiriin hoitamaan ravintopalvelujen osto- ja laatutehtäviä sekä yhdyshenkilöiksi. Arkea tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja ja on alallaan Lounais-Suomen suurin yritys, jonka palveluksessa on noin 900 työntekijää. Arkea valmistaa päivittäin noin ateriaa. Hallitus käsitteli siirtoa ylimääräisessä kokouksessaan , jotta se voitaisiin toteuttaa jo ensi vuoden alusta lukien. Kokouksessa päätettiin myös esityksestä, jonka mukaan sairaanhoitopiiri liittyisi Arkean osakkaaksi ostamalla sen osakkeita noin eurolla. Ravitsemusasiantuntija Saara Leino ja dieettikeittäjä Marianne Nurminen ovat tyytyväisiä uusiin ravitsemusohjeisiin. kiitosta on tullut, myöntää dieettikeittäjä Marika Nurminen. Keittiössä työskentelee vajaat 40 henkilöä päivän aikana, varhaisesta aamusta alkuiltaan, munuaispotilaan lounaita menee vajaat 60. Ennen dialyysihoitoa, jolloin virtsaa erittyy vielä vähän, tarjoamme MUNUVA -ruokavaliota, jossa rajoitetaan fosforin ja proteiinin saantia, tarvittaessa myös kaliumia. Suolan määrän tulee olla kohtalainen ja rasva laadultaan ravitsemussuositusten mukaista. Munuaispotilaalla on kasvanut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kertoo Saara Leino. Dialyysihoidossa, eli veren koneellisessa puhdistuksessa oleville proteiinin määrää lisätään, fosforia ja kaliumia rajoitetaan edelleen ja nesteen määrää rajoitetaan. Munuaispotilaalle suositeltava ruokavalio ja ravitsemushoito poikkeavat valtaväestölle suositellusta terveyttä edistävästä ruokavaliosta. Usein potilaalla saattaa olla myös jokin muu sairaus kuten diabetes, mikä omalta osaltaan vaikuttaa ruokavalioon. Kaiken tämän keskellä olemme pystyneet kehittämään työtämme, vakuuttaa Kati Kankare. Uusien ruokavalioiden kanssa on ollut paljon uutta opeteltavaa. Ruoan valmistuksessa on voinut käyttää jopa kuohukermaa makua antamaan, kun aiemmin ruoka valmistettiin maidottomana, kertoo Marika Nurminen. Ravitsemuskäsikirjan myötä ruokatarjonta sairaanhoitopiirin alueella on yhtenäistynyt. Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa syödään saman reseptin mukaan valmistettua ruokaa, huomauttaa Kankare. Palautetta otamme vastaan mielellämme, myös kehitysehdotuksia, sanoo Saara Leino. Paimion ja Raision sairaaloille jatkoaikaa Teksti Markku Näveri Sairaanhoitopiirin valtuusto tarkisti kokouksessaan vuosi sitten tekemäänsä päätöstä, jonka mukaan sairaanhoitotoiminta Raision sairaalassa ja Paimion sairaalassa lopetetaan vuoteen 2014 mennessä. Aikataulua muutettiin siten, että tilat tyhjenevät vuonna U-sairaalan korvaavien tilojen jatkosuunnittelussa on päädytty uuteen kokonaistilaratkaisuun uudisrakennushankkeen kustannusten pienentämiseksi. Hallituksen kesäkuussa linjaaman vaihtoehdon mukaan silmätoiminnat sijoitetaan aiemmasta poiketen A-sairaalaan, jossa oli alun perin tarkoitus tehdä uuden käyttötarkoituksen edellyttämät sekä tekniset korjaukset ja muutokset vuoden 2013 aikana. Uusi linjaus tarkoitti A-sairaalan osalta, että tilojen muutosja korjaustöiden suunnittelu jouduttiin keskeyttämään, ja sitä voidaan jatkaa vasta nyt syksyllä, kun uudet tilaratkaisut on selvitetty. A-sairaalan laajennusosan leikkausosaston ja entisen teho-osaston korjaus ja muutostyöt valmistuvat tämän hetkisen suunnitelman mukaan tammikuun lopussa Tilojen valmistumisen jälkeen Raision sairaalassa oleva leikkaustoiminta voidaan siirtää helmimaaliskuussa 2014 korjattuihin tiloihin. A-sairaalan kerrosten tilamuutokset ja korjaustöiden, jotka sisältävät myös silmätoiminnan tilat, urakkalaskentasuunnitelmat valmistuvat ensi vuoden alkupuolella. Urakkakilpailu- vaiheen jälkeen muutos- ja korjaustyöt vievät noin 8 kuukautta. Tilat valmistuvat alkuvuonna 2015, jonka jälkeen Raision sairaalassa oleva endoskopiatoiminta voi siirtyä A-sairaalaan. Raision sairaala saadaan näin tyhjennettyä kokonaan sairaanhoitotoiminnasta alkuvuonna Kuntoutusosaston sijoitus haussa Paimion sairaalassa on vielä reumapoliklinikka ja -vuodeosasto, kuntoutusosasto, pieni mykobakteerilaboratorio sekä reumatoiminnan edellyttämää kuvantamista. Reumapoliklinikan uudet tilat sijaitsevat A-sairaalan 1. kerroksessa, jonne ne valmistuvat alkuvuonna Reumavuodeosasto siirretään Paimiosta samaan aikaan poliklinikan kanssa A-sairaalan vuodeosastotiloihin. Kuntoutusosastolle ja laboratoriolle haetaan uutta sijoituspaikkaa. Halikon koko sairaala-alueesta saatiin ostotarjous viime kesänä. Ostotarjous olisi edellyttänyt tilojen takaisin vuokrausta kahden rakennuksen osalta psykiatrian käyttöön useaksi vuodeksi. Sairaanhoitopiirin hallitus totesi elokuun kokouksessaan, ettei kiinteistökauppaa saadun tarjouksen pohjalta kannata toteuttaa. Vesitornin alueineen hallitus päätti kuitenkin myydä Salon kaupungille. Halikon sairaalassa on edelleen kaksi rakennusta psykiatrian käytössä ja vähäisessä määrin muita vuokralaisia. Tyhjillään olevien rakennusten lämmitys on ajettu minimiin tilojen säilyminen huomioiden. Tilat ovat edelleen myynnissä. 17

18 Tyksin Naistenklinikan synnytysosasto palasi entisiin remontoituihin tiloihinsa -Henkilökunta U-sairaalan korvaavan U2-sairaalan suunnittelussa vahvasti mukana Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Tyksin Naistenklinikan synnytysosaston remontti on valmistunut ja osasto pääsi muuttamaan takaisin entisiin tiloihinsa U-sairaalan ensimmäiseen kerrokseen lokakuun alussa. Synnyttäjät tulevat taas synnytysosastolle U-sairaalan Kiinamyllynkadun puoleisesta ovesta. Henkilökunta on sisäilmaoireilun vuoksi remontoituihin tiloihin suhteellisen tyytyväinen ja synnytystoiminta on käynnistynyt hyvin. Synnytysosasto siirtyi väistötiloihin U-sairaalan 9. kerrokseen toukokuun alussa. Remontointi oli välttämätön osaston sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden takia. Tilojen välikatot ja ilmastoinnit puhdistettiin, huonokuntoiset putket ja pinnat uusittiin ja ilmastointia parannettiin. Toimialuejohtaja, professori Seija Grenmanin mukaan paluumuutto takaisin sujui reippaasti, sillä muuttoa tuli harjoiteltua jo väistötiloihin siirtyessä. - Tuttuihin tiloihin oli helppo tulla ja synnytykset hoidettiin turvallisesti myös muuton aikana. Erityisen tärkeää oli hyvä yhteistyö tekniikan henkilökunnan kanssa, sillä remontin yhteydessä asennettiin uusi keskusvalvomo ja tiedontallennusjärjestelmä vauvojen sydänkäyrien tarkkailua ja tallennusta varten. Synnytystoiminta on lähtenyt remontoiduissa tiloissa hyvin käyntiin. Toiminta sujui hänen mukaansa hyvin myös väistötiloissa huolellisen suunnittelun ja eri tahojen hyvän yhteistyön ansiosta. - Synnyttäjät löysivät hyvin perille. Potilaspalautteesta ei tullut myöskään mitään negatiivista esille. Kesällä väistötilojen synnytyshuoneissa oli tosin kuuma auringon paistaessa huoneisiin, mutta sille asialle emme voineet mitään, Seija Grenman ja ylihoitaja Marjo Kauppila kertovat. Remontti helpotti tilannetta Remontti ei poistanut täysin henkilökunnan oireilua, vaikka paremman ilmanvaihdon myötä tiloissa on parempi hengittää. - Tiloissa on parempi olla, mutta ne, jotka ovat herkistyneet enemmän, oireilevat edelleenkin. Yhteenvetona henkilökunta on Grenmanin mukaan kuitenkin suhteellisen tyytyväinen remontin jälkeisiin tiloihin. - Tämän hetkinen tilanne vaikuttaa hyvältä ja toivomme, ettei uusia yllätyksiä jatkossa ilmaannu. Paluun jälkeen synnytysosaston keittiöön tuli kosteutta synnytysosaston yläpuolella olevalla leikkausosastolla tulleen vaurion myötä. Vesivahinko on nyt saatu kuivattua. - Se ei onneksi vaikuttanut muuhun toimintaamme, koska vaurio ei ollut potilastiloissa tai keskuskansliassa. 18

19 Niistä paikoista, joissa henkilökunta oli oireillut, löytyi synnytysosaston remontin yhteydessä kosteusvaurioita ja mikrobilöydöksiä, jotka selittävät henkilökunnan oireilua muiden sisäilmaongelmien ohella. U2-sairaalan rakentaminen tärkeää Rakennuksen vauriot viestivät, että U2- sairaalan rakentaminen on tärkeää niin nopeasti kuin mahdollista, sillä U-sairaalan kaikille toiminnoille täytyy löytyä korvaavat tilat. Naistenklinikan henkilökunta on ollut suunnittelussa aktiivisesti mukana jo kahden vuoden ajan useissa työryhmissä. Toiminnallista suunnitelmaa ovat olleet mukana tekemässä klinikan lääkärit, hoitohenkilökunta ja johto. - Radan päälle suunniteltava rakennus asettaa teknisiä haasteita ja oma lukunsa ovat olleet suunnittelulle asetetut taloudelliset raamit. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että perusteellisten selvitysten jälkeen oikea suunta ja yhteinen sävel on löytymässä ja suunnittelussa päästään eteenpäin. Hyvän ja tehokkaan potilashoidon tulee olla tärkein tavoite suunnittelussa, Seija Grenman kiteyttää. U-sairaalassa oli synnytyksiä viime vuonna Naistenklinikalla tehtiin 3200 leikkausta tai toimenpidettä, hoitopäiviä oli , hoitojaksoja 8000 ja avohoitokäyntejä U-sairaalan kaikilla klinikoilla yhteensä leikkauksia ja toimenpiteitä tehtiin , hoitopäiviä oli , hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä Tyksin käyttökustannuksista U-sairaalan toiminnot muodostavat 20 %. Korvaavien tilojen saaminen mahdollisimman pian onkin siten tärkeää suurelle joukolle potilaita ja henkilökuntaa. Visioita tulevasta synnytysosastosta Suunnitteilla olevassa U2-sairaalan uudessa synnytysosastossa eri toimintojen rajoja häivytetään ja pyritään toiminnalliseen kokonaisuuteen. Suunnitelmassa synnytysvastaanotolle tulevia potilaita varten on suunniteltu tarkkailuosasto, josta äidit siirtyvät joko synnytyssaliin, riskisynnyttäjienosastolle tai kotiin. Riskisynnyttäjien osasto sijaitsee synnytysosaston välittömässä läheisyydessä, mikä lisää potilasturvallisuutta ja vähentää potilaiden kuljetuksia. Lapsivuodeosastolla on yhdenhengen huoneet, joissa on oma WC. Se lisää mahdollisuutta isän mukana oloon ja vähentää tulehdusriskejä. Synnytysosaston remontin jälkeisiin tiloihin ollaan kohtalaisen tyytyväisiä, mutta uudet tilat tulevat todelliseen tarpeeseen ja niiden suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa. Kuvassa kätilöt Kristiina Karvonen ja Leena Moisio, lastenhoitaja Ann Henriksson, kätilö Annika Schrey sekä kätilöopiskelija Selina König. Arto Rantala esittelee toimenpidehuonetta. Operatiivinen päivystysosasto T-sairaalassa uusi toimintamalli Tyksissä Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Operatiivinen päivystysosasto on hyvä esimerkki T-sairaalaan muuton ja Tyksin organisaatiomuutoksen yhdessä mahdollistamista uusista toimintamalleista. Vatsaelinkirurgiset ja urologiset päivystyspotilaat pääsevät nyt omalle osastolleen ja samalla muiden vuodeosastojen toiminta on tasoittunut. T-sairaalan suunnittelussa haluttiin tehostaa päivystyspotilaiden hoitoa ja käyttöön saatiin tarkoitukseen sopivat uudet tilat. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan toimialuejohtaja Arto Rantala toteaa, että T-sairaalan Operatiivinen päivystysosasto on poikkeuksellisen nopeasti osoittanut eri ammattiryhmien vuosien yhteisen suunnittelutyön hyödyt. T-sairaalan suuren muuton myötä Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa tapahtui monia muutoksia päivystyspotilaiden hoidossa. Aiemmin vatsakipuiset ja virtsavaivaiset päivystyspotilaat hoidettiin osastoillaan yhdessä ennalta suunniteltujen potilaiden kanssa ja runsaslukuiset päivystyspotilaat täyttivät näitä vuodeosastoja, Arto Rantala sanoo. Uusien tilojen myötä pystyttiin toteuttamaan myös toiminnallinen muutos. Kaikki gastrokirurgiset ja urologiset päivystyspotilaat sekä tapauskohtaisesti muidenkin kirurgisten alojen päivystyksenä sairaalaan otettavat potilaat tulevat Operatiiviselle päivystysosastolle, jossa potilaat hoidetaan ennen ja jälkeen päivystysleikkauksen tai jatketaan diagnostiikkaa tai todetun tilan hoitoa, hän kertoo. Potilailla akuuttia tutkimusta ja hoitoa vaativia vaivoja Operatiivinen päivystysosasto on nopeatempoinen osasto, jossa hoitoajat ovat maksimissaan muutaman päivän. Päivystyspotilaiden keskittäminen yhdelle osastolle tasoittaa vuodeosastojen toimintaa iltaisin ja öisin. Osa päivystysosaston potilaista vaatii leikkaushoitoa ja osa muunlaista hoitoa. Kaikkein yleisin leikkaus osaston potilailla on umpilisäkkeen poisto, joita tehdään noin 300 vuodessa. Lisäksi oireilua voivat aiheuttaa esimerkiksi sappirakon tulehdus, 19

20 20 Turun yliopistollisen keskussairaalan piirissä toimii kattava asiantuntijapalveluiden verkosto. Palvelualue koostuu yhdeksästä vastuualueesta: alueellinen apuvälinekeskus, fysioterapia, kuntoutusohjaus, lääketieteellinen fysiikka, psykologipalvelut, puheterapia, ravitsemusterapia, sosiaalityö ja toimintaterapia. Apuvälinepalveluprosessi on osa asiakkaan muuta kuntoutus- ja hoitoprosessia tai palveluketjua. Apuvälinepalveluprosessin lähtökohtana on vammasta tai sairaudesta johtuva toimintakyvyn haitta, joka rajoittaa henkilön selviytymistä päivittäisissä toiminnoissaan hänen toimintaympäristössään. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä. Fysioterapian keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja parantaa ihmisten toimintakykyä ja liikkumista. Fysioterapian toimenpiteet kohdentuvat synnynnäisen vamman, sairauden, tapaturman tai ikääntymisen aiheuttamaan alentuneen toimintakyvyn edistämiseen fysioterapeuttisen ohjauksen ja neuvonnan sekä terapeuttisen harjoittelun ja terapian keinoin. Kipu- ja oirepaksusuolen tulehdus tai erilaiset suolitukokset. Gastrokirurgian puolella nopeaa tutkimusta ja hoitoa vaativat myös mm. verioksentajat ja suolistoverenvuotopotilaat. Urologisissa potilaissa on suurin osa on virtsatiekivija verivirtsaisuuspotilaita. Päivystysleikkaukset tehdään T-sairaalan leikkaussalissa. Hoito ennen ja jälkeen toimenpiteen annetaan päivystysosastolla. Selkeästi pidempää hoitoa vaativat siirtyvät vuodeosastoille tai jotkut myös aluesairaaloihin. Suurin osa lähtee osastolta suoraan kotiin. Muuton ja organisaatiouudistuksen myötä on saatu käyttöön virkaaikainen päivystysleikkaussali yhteisenä muiden kirurgian erikoisalojen kanssa. Päivystysleikkaussalin käyttö koordinoidaan operatiivisen päivystysosaston toimesta yhteistyönä leikkaussalihenkilökunnan kanssa. Päivystysleikkaussaliresurssin saaminen jokapäiväiseen käyttöön parantaa kirurgisten päivystyspotilaiden hoitoa nopeuttamalla päivystysleikkaukseen pääsyä, kertoo päivystyskirurgian vastuualuejohtaja Paulina Salminen. Kaikki tarvittava lähellä Operatiivinen päivystysosasto sijaitsee keskeisellä paikalla T-sairaalassa G-osan kolmannessa kerroksessa (TG3A), teho-osaston vieressä. Lähellä sijaitsevat kaikki päivystyshoitoon liittyvät yksiköt kuten leikkaussalit, kuvantamispalvelut ja yhteispäivystys (EPLL). Osaston omassa toimenpidehuoneessa voidaan tehdä muun muassa kiireellisiä vatsatähystyksiä. Eristyshuoneita osastolla ei ole, joten eristyspotilaat menevät vatsaosastolle 1. Tiloiltaan osasto on T-sairaalan muita vuodeosastoja tiiviimpi, mutta tilat ovat kuitenkin riittäneet. 3-4 potilaspaikan huoneita on neljä, ylilääkäri Paulina Salminen esittelee. Osaava henkilökunta Henkilökunta osastolle on koottu vatsaosastojen hoitajista. Jotta hoitajat hallitsevat sekä päivystystä että suunniteltua kirurgiaa, toimialueella toteutetaan hoitajakiertoa. Gastron vuodeosastoilta tulee hoitajia tänne ja päinvastoin. Myös urologian osaston kanssa on suunniteltu hoitajakiertoa, kertoo apulaisosastonhoitaja Elina Soini-Koskinen. Päivystysosastolla työskentelee erikoislääkäri sekä erikoistuva lääkäri ja johtajana toimiva, toimintaa koordinoiva ylilääkäri. Osaston erikoislääkärit toimivat myös yhteispäivystyksen ja teho-osaston gastrokirurgian konsultteina ja ovat puhelimella myös avohoitolääkärien tavoitettavissa. Potilaspaikat ovat tiiviitä verhoilla eroteltavia tiloja. Kuvassa vasemmalta: sairaanhoitajat Kaisa Huhtala ja Tiina Etholén, apulaisosastonhoitaja Elina Soini-Koskinen ja ylilääkäri Paulina Salminen. Apua teksti ja kuvat Maria Myllymaa Asiantuntijapalveluissa käy selväksi, että sairaanhoito ei rajoitu vain vamman tai sairauden hoitoon. Apu ulottuu pitkälle ajassa ja matkassa. Palvelun myötä potilas saa apua jokapäiväiseen elämään.

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Tutkimuspalvelupäivät Tampere 27.8.2015 Toni Ahvas Senior Legal Counsel Turun yliopisto - VSSHP Turun yliopisto tehtävänä

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito)

6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) 6.3.10. Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) TAULUKKO 6.3.10.2. TEHO-OSASTON TOIMINTALUVUT VUOSINA 2011 2013. Totek tuottaa Tyksin toimialueille leikkaussalipalvelut ja tehohoitopalvelun.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT LAUSUNTOPYYNTÖ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIALUONNOKSESTA VUOSILLE 2014 2016 Sairaanhoitopirin hallitus käsitteli

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Suomalaiset biopankit, niiden erityispiirteet ja mahdollisuudet Auria-Taltioni yhteistyö Tiedosta terveyttä

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Tyksin uusi T-sairaala on valmis

Tyksin uusi T-sairaala on valmis Laura Paasio Minna Tallgren Mika Valtonen kari Keski-Saari LL, erikoislääkäri dosentti, osastonylilääkäri dosentti, osastonylilääkäri apulaisosastonhoitaja Tyks, TOTEK Tyks, TOTEK Tyks, TOTEK Tyks, TOTEK

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot