ihmisaivojen rautalankamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ihmisaivojen rautalankamalli"

Transkriptio

1 Poro pysäytti hirvikärpäsen Paikkatiedolla palvelut paikoilleen VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 3/2013 IndoorAtlas suunnistaa sisätiloissa Hyönteisistä ihmisaivojen rautalankamalli

2 VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA Nro 3 kesäkuu vsk Juha Sarkkinen Artikkelit: Saariselältä Johannesburgiin Katkolla mielekäs elämä...20 Tutkimuksesta apua palveluiden sijoitteluun...22 Insinööri löysi paikkansa kulttuurin parista...26 Mentori auttaa tulevaisuuden osaajia...28 Vakiot: Hyönteiset uhkana ja apuna Kesä tekee hyönteiset Suomen luonnossa näkyviksi, kuuluviksi ja tuntuviksi. Useimmiten ne koetaan kiusana, kuten hirvikärpäset, ja jopa uhkana. Onkin jo todettu, että maapallon pohjoisille alueille voi levitä uusia sairauksia hyttysten mukana. Hyönteiset ovat kuitenkin välttämättömiä nykyisenlaisille ekosysteemeille. Ilman niitä luonto olisi aivan toisenlainen. Hyönteiset toimivat myös tieteen apuna. Oulun yliopistossa niiden avulla tutkitaan hermoston ja aistien perustoimintaa. Lyhyet... 3 Pääkirjoitus... 5 Puheenvuoro... 8 Väitökset...33 Karvonen Oulu.fi...35 IndoorAtlas suunnistaa sisätiloissa 24 IndoorAtlas on 16. tutkimuslähtöinen yritys, joka on syntynyt Oulun yliopiston tietotekniikan osastosta. Se kehittää maan magneettikenttään perustuvaa paikantamismenetelmää rakennusten sisätiloihin, joissa satelliittipaikannus toimii yleensä huonosti. Yritys on syntymästään lähtien herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Julkaisija: Oulun yliopisto Päätoimittaja: Tapio Mäkinen Toimituspäällikkö: Tiina Pistokoski Graafinen suunnittelu: Petri Ovaskainen Toimitusneuvosto: Erkki Alasaarela, Sakari Jussi-Pekka, Sanna Järvelä, Erkki Karvonen, Karoliina Kekki, Olli Silvén, Tapio Mäkinen, Tiina Pistokoski Alumniverkostoon rekisteröityneiden osoitteenmuutokset: alumnirekisteriin https://alumni.oulu.fi. Muut osoitteenmuutokset: sähköpostilla Yhteystiedot: sähköposti: Puhelin Painatus: Painos 7000 Joutsen Median Painotalo Kannen kuva: Juha Sarkkinen Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia. ISSN Aktuumi 3/2013

3 Plugi / Tommi Ylikulju Muurahaisista löytyi luonnon kummallisuus Metsähovi halkaisija 13,7 m Sodankylä halkaisija 32 m Suomen suurin radioteleskooppi Kilpisjärvelle KAIRA 31 x 51 m Suomen suurin radioteleskooppi on otettu käyttöön Kilpisjärvellä. Se sijaitsee uudella, Kilpisjärvelle rakennetulla KAIRA-radiovastaanotinasemalla. Aseman on perustanut Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorio. KAIRA on uuden sukupolven radiotieteellinen havaintoasema, jolla voidaan tutkia maan ilmakehän eri kerroksia ja avaruutta lähiavaruudesta aina syvään avaruuteen saakka. Tärkeä tutkimuskohde tulevat olemaan Auringon toiminnan vaikutukset ilmakehässä. KAIRAlla voidaan selvittää esimerkiksi maassa revontulina näkyvien, Auringosta saapuvien sähkömagneettisten hiukkasten aiheuttamia kemiallisia muutoksia yläilmakehässä. KAIRAlla voidaan saada myös uutta tietoa avaruussäästä, johon Auringon toiminta vaikuttaa. Lähiavaruuden ja avaruussään merkitys ihmiskunnalle on kasvamassa. Uuden tiedon avulla voimme ymmärtää niitä paremmin ja esimerkiksi ennustaa avaruussäätä, kertoo johtaja Esa Turunen Sodankylän geofysiikan observatoriosta. Auringon avaruussäähän aiheuttamat vaihtelut voivat vioittaa ja tuhota lähiavaruudessa maata kiertäviä satelliitteja. Esimerkiksi GPS-paikantaminen lisääntyy jatkuvasti ja epäonnistuu, jos avaruussää aiheuttaa GPSsatelliitteihin häiriöitä. Avaruussäällä on muitakin haitallisia vaikutuksia ihmisen käyttämään teknologiaan, jatkaa Turunen. Sodankylän geofysiikan observatoriossa on 1900-luvun alusta lähtien tutkittu maan ilmakehää ja lähiavaruutta. Suomella on kansainvälisesti johtava asema tietyillä radiotieteen aloilla. Observatoriossa on muun muassa kehitetty uraa uurtavia menetelmiä tutkia lähiavaruutta tutkamittauksilla. KAIRA liittyy myös Pohjois-Skandinaviassa toimivaan EISCAT-tutkajärjestelmään. Sen päälähetin on 80 kilometrin päässä Tromssassa Norjassa ja KAIRA toimii sen signaalien vastaanotinasemana. KAIRAn avulla kehitetään osaltaan suunnitteilla olevaa EISCAT-3D-järjestelmää. KAIRA on toistaiseksi suurin Oulun yliopiston investointi tutkimusinfrastruktuuriin. Yliopisto on rahoittanut sitä noin eurolla. Euroopan unionin Lapin liiton koordinoima EAKR-rahoitus on ollut noin euroa. Kaikkiaan kustannukset ovat olleet 1,5 miljoonaa euroa. Oulun yliopiston tavoitteena on olla vahva kansainvälinen tutkimuspainotteinen yliopisto. Sodankylän geofysiikan observatorio edustaa tutkimuksen kärkeä parhaimmillaan. Se tekee kansainvälisesti korkeatasoista perustutkimusta, jolle on nähtävissä suorat käytännön sovellukset, sanoo Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen. Kahden muurahaislajin risteymästä on löytynyt erikoinen luonnon ilmiö: koiraiden ja naaraiden perimät eroavat toisistaan huomattavasti. Tämä rikkoo periytymisen perussääntöjä ja on hyvin harvinaista millään suvullisesti lisääntyvällä lajilla. Löydön teki väitöstyössään filosofian maisteri Jonna Kulmuni tutkiessaan lajien syntymiseen liittyviä mekanismeja muurahaisella. Vertaamalla eri-ikäisiä koiraita ja naaraita syyksi sukupuolten välisiin perimän eroihin osoittautui se, että luonnonvalinta toimii eri tavoin eri sukupuolissa. Geenimuodot, jotka ovat edullisia naaraissa, ovatkin haitallisia koiraissa. Tämä ainutlaatuinen ilmiö saa alkunsa kahden kekomuurahaislajin, tupsukekomuurahaisen ja kaljukekomuurahaisen, risteytymisestä. Suomen ja Venäjän susien geenit eivät vaihdu Suomen ja Venäjän susikantojen geenivaihtuvuus on nykyisin hyvin vähäistä, ilmenee filosofian maisteri Eeva Janssonin väitöstutkimuksesta. Suomen susikanta eroaa perimältään merkittävästi Karjalan susikannasta. Karjalassa susia metsästetään runsaasti. Sen seurauksena Karjalan populaatiossa ei synny muuttopainetta, ja nuoret sudet jäävät kotiseudulleen. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisetkin sudet vaelsivat keskimäärin vain sadan kilometrin päähän lähtöalueeltaan. Tästä syntyy niin kutsuttu etäisyysisolaatio, jossa geneettisesti läheistä sukua olevat ovat myös maantieteellisesti lähellä toisiaan. 3

4 Suurapuraha ennenaikaisen synnytyksen tutkimukseen Oulun yliopisto/arkeologian laboratorio Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt professori Mikko Hallmanille ja professori Mika Rämetille 1,5 miljoonan euron suurapurahan ennenaikaisen synnytyksen periytyvyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia selvittävään tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään ennenaikaiselle synnytykselle altistavia geenejä käyttäen uusimpia menetelmiä sairausgeenien tunnistuksessa. Tutkijat ovat jo löytäneet sikiön ja äidin perimästä ennenaikaiselle syntymälle altistavia geenimuutoksia. Ennenaikaisuudesta aiheutuu Suomessa huomattavia sairaanhoitokustannuksia ja ennenaikaisilla lapsilla on korkeatasoisesta hoidosta huolimatta pitkäaikaissairauksia. Maailmanlaajuisesti vuosittain syntyy 15 miljoonaa keskoslasta. Heistä menehtyy yli miljoona ja huomattavalle osalle eloon jääneistä aiheutuu vakavia terveyshaittoja. Ennenaikaiset syntymät lisääntyvät kehittyneissä maissa ja tehokasta keinoa ehkäistä niitä ei tunneta. Professori Mikko Hallman toimii Oulussa, missä tämä kansalliseksi ja kansainväliseksi laajentunut tutkimus on käynnistetty. Professori Mika Rämet työskentelee Tampereen yliopistossa. Saatu rahoitus mahdollistaa projektin laajentamisen, esimerkiksi toistuvia ennenaikaisia synnytyksiä kohdanneiden äitien seurantatutkimuksen. Pohjois-Suomessa on ainutlaatuiset mahdollisuudet tutkia aihetta, sillä perheissä on paljon lapsia ja väestö geneettisesti yhtenevää. Illinsaaren arkeologisissa kaivauksissa toukokuussa työskentelivät opiskelijat Minna Ervasti, Noora Hemminki, Tapani Lintula ja Jarkko Kauppinen. Ensimmäiset ihmisjäännökset 1100-luvun haudasta Pohjois-Pohjanmaalla Oulun yliopiston arkeologit löysivät toukokuun lopulla myöhäisrautakautisen haudan Iin Illinsaaresta. Poikkeukselliseksi löydön tekee se, että haudasta kaivettiin ensimmäisen kerran Pohjois-Pohjanmaalla tuon ajanjakson vainajan maallisia jäännöksiä, kaksi poskihammasta. Arkeologisia kaivauksia tehtiin Illinsaaren länsipuolen Suutarinniemessä, josta metallinpaljastinharrastaja Vesa Ruotsalainen vuonna 2011 löysi pronssisoljen ja pronssisen ketjunjakajan ja ilmoitti niistä Museovirastoon. Soljen muodon ja koristelun perusteella hauta ajoittuu alustavasti tai 1200-luvulle Jätepaperin siistausta voidaan tehostaa Kierrätettäessä paperia uusiksi paperituotteiksi siitä valmistetaan siistausmassaa. Siistauksessa raaka-aineena käytettävästä keräyspaperista poistetaan painomuste, niitit, liimat ja muut epäpuhtaudet. Nykyisessä prosessissa siistauksessa poistetaan kuitenkin myös huomattava määrä paperinvalmistuksen kannalta käyttökelpoista raaka-ainetta. Jopa 25 prosenttia kierrätyspaperista päätyy tässä vaiheessa kaatopaikalle. jkr. Ikä täsmennetään myöhemmin radiohiiliajoituksella. Kaivauksissa löydettiin nyt lisäksi tekstiilinpalanen. Hautalöytö kertoo Iijokisuulla sijainneiden saarten olleen merkittävä toimintaympäristö ihmisille myöhäisellä rautakaudella. Alueeseen liittyy paljon kertomusperinnettä. Esimerkiksi Iin varhaisimman keskiaikaisen kirkon ja hautausmaan uskotaan sijainneen 1300-luvulla Illinsaaressa. Löytö on merkittävä askel kohti niiden löytämistä, arvioi arkeologi, filosofian tohtori Janne Ikäheimo Oulun yliopistosta. Diplomi-insinööri Liisa Mäkinen kehitti väitöstutkimuksessaan useita siistausprosessin vaiheita niin, että merkittävä osa nyt jätteeksi päätyvästä kierrätyspaperista saataisiin hyödynnetyksi uuden paperin valmistuksessa. Uudet menetelmät toimivat myös niin, etteivät käsittelyprosessi ja lopputuotteen laatu heikenny. Siistausprosessin kehittämistä perustelevat myös jatkuvasti nousevat jäteja kaatopaikkamaksut. 4 Aktuumi 3/2013

5 Oulussa Suomen suurin tohtoripromootio Pääkirjoitus Oulun yliopiston yhdeksäs tohtoripromootio järjestettiin 18. toukokuuta. Promootiossa sai juhlallisin ja perinteisin menoin tohtorin arvon merkit, hatun, miekan ja diplomin, Suomen ennätysmäärä nuoria tohtoreita, 289. Läsnä olevina heitä vihittiin 254. Kunniatohtoreita vihittiin 21. Juha Sarkkinen Ilmastonmuutoksen yhteyttä astmaan ja allergioihin selvitetään Ilmansaasteiden, siitepölyjen ja ulkolämpötilan vaikutuksia astmaan ja allergioihin ilmaston muuttuessa selvitetään Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen johtajan, professori Jouni Jaakkolan johdolla kolmen tutkimusryhmän yhteisessä hankkeessa. Suomen Akatemia on myöntänyt sille euron rahoituksen. Ilmastonmuutos muuttaa ympäristötekijöitä, kuten siitepölyjä, ja vaikutukset astmaa ja allergioita sairastaviin voivat olla merkittäviä. Tutkimushankkeessa selvitetään ympäristötekijöiden lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Tavoitteena on tuottaa hyödyllistä tietoa terveydenhuoltoa, yhdyskuntasuunnittelua ja hälytysjärjestelmien kehittämistä varten. Tutkimus toteutetaan monitieteisesti, ja osaprojektien johtajina toimivat professori Jan Hjort Oulun yliopiston maantieteen laitoksesta ja professori Jaakko Kukkonen Ilmatieteen laitoksesta. Asiantuntijoina toimivat professorit Maritta Jaakkola, Jarmo Rusanen ja Simo Näyhä Oulun yliopistosta sekä joukko kansainvälisiä kumppaneita. Hankkeessa sovelletaan uusin tavoin toisiaan täydentäviä tutkimusmenetelmiä, kuten uutta ilmansaasteiden ja siitepölyjen mallintamista sekä ympäristötilastotieteellisiä, informaatioteknologisia, geneettisiä, kliinisen lääketieteen ja epidemiologisia menetelmiä. Pixmac Promootiolla on yli 700 vuoden perinne, kun yliopistot 1200-luvulla alkoivat kehittää akateemisista seremonioista loisteliaita juhlamenoja. Promootioperinne rantautui Suomeen Upsalasta. Ensimmäinen promootio Turussa järjestettiin filosofisessa tiedekunnassa kolme vuotta akatemian perustamisen jälkeen 4.toukokuuta 1643 eli tasan 370 vuotta sitten. Silloin promovoitiin kuusi maisteria. Siitä lähtien promootioperinne on jatkunut Suomessa katkeamattomana tähän päivään asti. Oulun yliopiston promootioissa on noudatettu Kuninkaallisen Turun Akatemian ajalta periytyviä juhlamenoja. Niin tälläkin kerralla. Myös tohtorinväitöstilaisuuksissa noudatettava kaava on lähes sama kuin aikanaan Turun Akatemiassa. Nykyisin käytettävät oppiarvot sekä yliopistotutkijoiden ja -opettajien nimikkeet periytyvät nekin keskiajalta. Mikä sitten on muuttunut, kun yliopistoissa on vallalla käsitys, että vain muutos on pysyvää? Turun Akatemiassa tärkein oppiaine oli jumaluusoppi ja tehtävänä oli kouluttaa pappeja ja virkamiehiä yhteiskunnan palvelukseen. Oikeaoppisten käsitysten opettaminen ja puolustaminen oli tärkeämpää kuin mahdollisten uusien ajatusten esittäminen. Rehtori Mikael Wexionius julistikin kaksi vuotta Akatemian perustamisen jälkeen: Jokaisen professorin on pidettävä vaari siitä, ettei hän esitä mitään uutta, jottei näyttäisi tekevän enemmän ja paremmin kuin muut, mistä epäilemättä aiheutuisi ärtymystä ja epäsopua. Nyt yliopistoilta odotetaan vastauksia tulevaisuuden haasteisiin. Professoreiden odotetaan tähtäävän jatkuvaan uuden tiedon etsimiseen ja yhä paremman tulevaisuuden tekemiseen tutkimus- ja koulutustyössään. Avainsanoja ovat tehokkuus, laatu, monitieteisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Naisilla ei ollut oikeutta opiskella Turun Akatemiassa. Suomessa ensimmäiset naisopiskelijat saivat opinto-oikeuden Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuonna 1870, mutta sitä ennen heidän oli anottava tsaarilta erivapautta sukupuolensa aiheuttamasta haitasta luvun puolivälistä lähtien yliopistojen opiskelijoista valtaosa on ollut naisia ja nyt myös valtaosa uusista tohtoreista on naisia. Koska muutos on ollut niin suurta, pitäisikö jo luopua promootioperinteestäkin? Ehdottomasti ei! Sen osoitti jälleen tämän kevään Suomen ennätys -promootio. Nuorelle tohtorille tämä akateeminen näytelmä on kallis, mutta silti useimmat väittelijät haluavat vapaaehtoisesti siihen osallistua ja juhlistaa merkittävää saavutustaan kolmen päivän juhlamenoin. Kunniatohtorin arvo on korkein yliopiston antama huomionosoitus ja sitä arvostetaan sekä akateemisen maailman sisällä että sen ulkopuolella. Sen saimme jälleen kuulla kaikilta kunniatohtoreilta. Samalla promootio nostaa esille yliopistossa tehdyn tutkimuksen valtavan määrän ja sen suuren merkityksen yhteiskunnalle. Lauri Lajunen rehtori 5

6 Kuvat: Studio P.S.V. Tohtorit juhlivat promootiossa Oulun yliopiston yhdeksäs kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio juhlittiin perinteisin tilaisuuksin Promootio alkoi perjantai-illan miekanhiojaisilla, jatkui lauantaipäivän promootiojuhlalla ja illan päivällisillä ja päättyi sunnuntain promootiopurjehdukseen. Promootiojuhlassa vihittiin nuoret tohtorit ja kunniatohtorit luovuttamalla heille tohtorin tunnusmerkit, hattu, miekka ja diplomi. Hattu symbolisoi tutkimuksen vapautta, miekka totuuden puolustamista ja diplomi osoittaa saajansa tiedeyhteisön jäseneksi. 1) Promootiokulkue oli pisin Oulussa koskaan nähty, kun 254 nuorta tohtoria, 21 kunniatohtoria, yliopiston johto, promoottorit ja muuta juhlaväkeä marssivat Kirkkokatua pitkin Tuomiokirkkoon. Kaikkiaan promootiossa vihittiin ennätysmäärä nuoria tohtoreita, 289, joista poissa olevina 35. Kulkueen kärjessä juhlamenojen ohjaaja Seppo Saarela. 2) Kirjailija-taiteilija Rosa Liksom vihittiin humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi perusteena hänen tuotannossaan esiin tuleva pohjoissuomalainen kieli- ja mielenmaisema. Liksomin teoksista ovat myös monet tiedekunnan opiskelijat ja tutkijat tehneet tutkielmia ja tutkimuksia. 3) Promootiopäivälliset ja juhlatanssiaiset pidettiin Ritaharjun koulussa. Tohtorin tutkinnon saavuttaminen on vaatinut paljon työtä, valvottuja öitä, pettymyksiä ja turhautumista. Usein myös kompromisseja ja uhrauksia läheisiltämme. Onneksi vastapainona matkalta ei ole puuttunut löytämisen iloa, onnistumisen tunteita, hedelmällisiä yhteistyökuvioita ja loppuelämäksi solmittuja ystävyyssuhteita. Ultimatohtori Anu Kantola promootiojuhlan puheessa kutsuvieraille Aktuumi 3/2013 Tohtoreita tarvitaan myös teollisuudessa ja muussa yhteiskunnassa. Eräs merkittävä akateemisen tutkimuksen ja myöhemmin teollisuuden piiristä tunnettu vaikuttaja kertoi nuorelle juuri väitelleelle oppilaalleen tohtorinkaronkassa, että alasta riippumatta nuoren tohtorin tärkeimpiä taitoja on kyky uuden tiedon etsimiseen, ongelmien systemaattiseen tarkasteluun sekä tulosten dokumentointiin julkaisumuodossa. Näitä taitoja on mahdollista hyödyntää muuallakin kuin omalla alallaan. Toivottavasti tohtoreiden muodostaman voimavaran suuri merkitys nähdään tulevaisuudessa entistä paremmin yhteiskunnassamme. Teknillisen tiedekunnan promoottori Matti Pietikäinen promootiojuhlan promoottorin puheessa

7 Hilkka Sandberg Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä koulutussopimusta allekirjoittamassa Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski (vas.), Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen, Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen ja Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén. Pohjois-Suomeen uusia rakennusalan diplomi-insinöörejä Oulussa alkaa kesäkuussa rakennustekniikan DI-tutkintoon tähtäävä erilliskoulutus. Koulutus toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Koulutuksen pääaineena on liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ja sivuaineena väylärakentaminen. Tavoitteena on, että ensimmäiset 30 rakennustekniikan diplomi-insinööriä valmistuvat rakennusalan palvelukseen vuonna Pohjois-Suomessa rakennustekniikan ammattilaisten tarve on lähivuosina noin 40 henkilöä vuosittain, kun otetaan huomioon Maailmanlaajuisen energianhallinnan asiantuntijayhtiön Schneider Electricin henkilöstöä ryhdytään kouluttamaan Oulun yliopiston Oulu Mining Schoolissa. Ensimmäinen Master in Mining -kurssi alkaa kesäkuussa. Noin viikon mittaisen kurssin tavoitteena on kouluttaa 25 Schneider Electricin kansainvälistä energianhallinnan ammattilaista kaivosalan erikoisosaajiksi. Oulun yliopisto tekee koulutusyhteistyörakennusalan lähivuosien investoinnit, suunnittelu- ja tutkimustarpeet sekä eläköityminen. Oulun yliopiston rakennustekniikan koulutuksen lopettamisen jälkeen vuonna 2001 ovat alueen rakennusalan yritykset kokeneet kasvavia rekrytointivaikeuksia. Etelä- Suomessa koulutetut alan opiskelijat ovat jääneet pääsääntöisesti koulutuspaikkakunnille. Pääosa koulutuksen rahoituksesta tulee EU-rakennerahastoista. Rahoitukseen ovat osallistuneet merkittävästi myös Oulun rakennustekniikan säätiö ja Oulun kaupunki. UbiCity-projektin ohjelmistot avoimeen käyttöön Oulun yliopiston tietotekniikan osaston MediaTeam Oulu -tutkimusryhmä on julkaissut avoimen lähdekoodin UbiCityohjelmistot. Ne ovat osa Oulun ainutlaatuista jokapaikan tietotekniikan infrastruktuuria, jonka näkyvin osa ovat kaupunkiin sijoitetut ubi-näyttötaulut. UbiCity -ohjelmistot tukevat eri teknologioiden luovaa yhdistämistä uusiksi hyvinvointi-, matkailu- ja kulttuuripalveluiksi. Ohjelmistot on testattu todellisilla käyttäjillä. Ubi-tutkimusohjelmaan kuuluvassa UbiCity-projektissa Oulun keskustaan asennettiin yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa suuria julkisia näyttöjä, sensoriverkkoja ja niihin liittyviä ohjelmistoja. Näiden avulla on toteutettu uudentyyppisiä sovelluksia, jotka yhdistävät fyysisen maailman ja äly-ympäristön. Oulun ubiikin kaupungin prototyypissä tietotekniikka on tehokkaasti ihmisten käytössä. He voivat esimerkiksi etsiä sopivaa ravintolaa, lähettää virtuaalisen UBI-postikortin tai kertoa mielipiteensä kaupungin viranomaisille. UbiCity-ohjelmistot julkaistaan, jotta jokapaikan tietotekniikan palvelujen kehittäjät ja tutkijat voivat hyödyntää hankkeessa kertynyttä osaamista ja kokemuksia. Tavoitteena on tukea teknologiansiirtoa erityisesti pk-yrityksiin. Myös paikallinen ja kansainvälinen tiedeyhteisö voivat hyödyntää ohjelmistoja tutkimuksissaan. Kaivosalalle kansainvälinen koulutussopimus tä useiden yritysten kanssa, mutta vastaavia koulutussopimuksia kansainvälisten yritysten kanssa emme ole aiemmin tehneet. Olemme panostaneet vuosien ajan kaivosalan koulutukseen ja tutkimukseen, toteaa Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvèn. Schneider Electricin Master in Mining -kurssi sisältää sekä kaivosliiketoiminnan teoriaa että rikastusprosessin tutkimista käytännössä. Käytännön prosessia tutkitaan viime joulukuussa käyttöön vihityn minipilot-rikastamon avulla. Panostamme kaivosalaan ympäri maailmaa. Uskomme Master in Mining -kurssin kasvattavan henkilöstömme osaamista merkittävästi alalla, jolla toimiminen edellyttää sekä liiketoiminnallista että teknistä erikoisosaamista, kertoo Schneider Electricin kaivannaisteollisuuden pohjoismaisen klusterin johtaja Veli-Matti Järvinen. Yhtiöllä on toimintaa yli sadassa maassa. 7

8 Kuvateos Oulun seudun linnuista Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja professorit Jouni Pursiainen ja Esa Hohtola ovat julkaisseet Lintujen Oulu -kirjan, johon on koottu kuvia ja tarinoita Oulun linnuista. Kirjassa esitellään seudulla yleisesti esiintyviä lintulajeja, alueelle tyypillisiä erikoisuuksia ja joitakin satunnaisia vierailijoita. Kirjassa on kaikkiaan 313 kuvaa 218:sta eri lintulajista. Kirjan kuvat ovat Lauri Lajusen ja lintuharrastaja, luontokuvaaja Jari Peltomäen ottamia. Tekstistä vastaa Jouni Pursiainen ja tietoruudut, joihin on koottu Oulun yliopiston lintututkimusten tuloksia, on laatinut Esa Hohtola. Kirjan on taittanut Hannele Heik- kilä-tuomaala Oulun yliopistosta. Oulun linnusto on yhdistelmä arktisia ja eteläisiä lajeja. Alueella itäinen Euraasian mantereen lajisto kohtaa merellisiä Länsi-Euroopan lintuja. Tähän vaikuttaa se, että Oulu sijaitsee arktisten lintujen muuttoreitillä. Oulun seutu on tunnettu paikka tutustua myös lukuisiin hanhi- ja vesilintulajeihin. Tunnetuimmat lintukosteikot sijaitsevat Liminganlahdella, Hailuodossa ja Siikajoella. Teosta saa Liminganlahden luontokeskuksesta ja Akateemisesta kirjakaupasta Oulusta. Kirjan tuotolla tuetaan Oulun yliopiston lintututkimusta. puheenvuoro Naapurilla menee aina paremmin mutta miksi? Tämä tiedetään: naapurilla menee aina paremmin ja ruoho on vihreämpää. Länsinaapureilla on isommat autot, hehkeämmät vaimot, isompi bruttokansantuote ja kansainvälisempi väestö. Ei voi välttyä tältä ajatukselta, kun katsoo ruotsalaisten ja suomalaisten kauppaketjujen menestystä maailmalla. Meillä on Stockmann, Tiimari ja Prisma idässä ja Baltian maissa, K-Rauta lännessä. Heillä on muun muassa H&M, Ikea, Lindex, Plantagen, KappAhl, Hemtex, Gina Tricot, Clas Ohlson Pohjoismaissa ja ympäri maailmaa. Naapurilla siis menee paremmin ja on syytä olla kateellinen. Kateus on hyödyllistä, sillä se kannustaa yrittämään enemmän ja onnistumaan kadehdinnan kohteen veroisesti. Mutta mikä on naapurin menestyksen salaisuus? Hannuhanhimainen onni, peritty vauraus ja luokkayhteiskunta vai osaaminen? En ole ensimmäinen tätä pohtiva. Löytyisikö vastaus sanonnasta suomalaiset keksivät saunan ja ruotsalaiset myyvät ne maailmalle? Päätin tehdä havainnoivaa tutkimusta. Keräsin aineistoa satunnaisesta ruotsalaisesta yliopistosta, jossa koulutetaan kuningaskunnan Toivoja ja Aamuja (tasa-arvoisesta maastahan on kyse) markkinoinnin saloihin. Aineistoni paljastaa yllättävän ilmiön. Ekonomiopiskelijoilla ei ole vaikeuksia saada kanditöihin aiheita ruotsalaisyrityksiltä. Yrityksille on itsestään selvää, että heiltä kysytään aiheita ja heille tehdään opinnäytetöitä. Ainoastaan H&M, Electrolux ja Ikea valitsevat vain osan halukkaista. Opinnäytetöistä tosin ei makseta opiskelijoille, mutta yritysten henkilökunta käyttää niihin resursseja. Kahvit ja pullat tietysti tarjotaan, man måste ju fika. Useimmiten reitti toimeksiantoon kulkee sukulaisten tai tuttavien kautta, joku tuntee jonkun joka tuntee jonkun markkinointi-ihmisen joka on töissä juuri siinä yrityksessä jonne työ halutaan tehdä. Yrityksissä pidetään luonnollisena olla käytettävissä, kun pyyntöjä tulee. Kun jokainen auttaa, jokainen opiskelijapari saa toimeksiannon. Analyysini vinoutumaton johtopäätös on: ruotsalaisten yritysten johto ja omistajat arvostavat markkinoinnin opiskelijoita, markkinointiekonomeja ja markkinointia. Heille strateginen markkinointiosaaminen on avain yrityksen menestykseen eikä tuote myy itse itseään. Onkohan Suomessa yritysten johdon ja omistajien näkemys samanlainen? P.S. En kerännyt aineistoa teknisten tieteiden puolelta, etteivät vastaansanomattomat tulokseni osoittautuisi sepitteeksi. Jaana Tähtinen markkinoinnin professori, Oulun yliopisto ottaa vastaan viestejä kaikilta organisaatioilta, jotka haluavat kehittää markkinointiosaamistaan opinnäytetyön avulla. 8 Aktuumi 3/2013

9 Paula Vanninen Vuoden Alumniksi 2013 Johtaja, professori Paula Vanninen on nimetty Oulun yliopiston Vuoden Alumniksi Nimeämisen perusteena on hänen yhteiskunnallisesti merkittävä kansainvälinen toimintansa kemiallisten aseiden valvontaan liittyvässä tutkimus- ja valistustyössä. Vanninen johtaa Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituuttia VERIFINiä. Se toimii ulkoministeriön määräämänä Kemiallisen aseen kieltosopimusta valvovana kansallisena viranomaisena ja osallistuu kansainväliseen valvontatyöhön. Paula Vannisen johdolla VERIFINissä on kehitetty menetelmiä ympäristönäytteiden, kuten Itämeren sedimenttien tutkimukseen. Tarkoituksena on määritellä upotettujen kemiallisten aseiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Paula Vanninen väitteli Oulun yliopistossa filosofian tohtoriksi 1992 alanaan orgaaninen kemia. Hän on perehtynyt bioanalytiikkaan, nestekromatografia-massaspektrometriaan ja taisteluaineiden analytiikkaan. VERIFINin johtajana hän on toiminut vuodesta Hotel Atlas valittiin Vuoden Murreksi Oulun yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry. on valinnut Vuoden Murreksi kuopiolaisen Hotel Atlaksen. Murre-palkinto myönnetään kahden vuoden välein myönteiselle ja ajankohtaiselle murreteolle. Vastaanottajana voi olla henkilö, ryhmä tai ilmiö. Hotel Atlas tarjoaa kotisivunsa suomen, englannin ja venäjän kielen lisäksi myös Savon murteelle käännettynä. Kotisivujen murteelle kääntämisestä on vastannut toimittaja Olavi Rytkönen. Hotellin asiakkaat voivat myös ripustaa huoneidensa oviin Elä häirihe, tiällä muataan Pasi Terästi Vanninen on 15. Oulun yliopiston Vuoden Alumni. Heidät nimeää Oulun yliopistoseura ry. Timo Tuovinen Vuoden Opiskelijaksi Vuoden Opiskelijaksi 2013 on nimetty lääketieteen ylioppilas Timo Tuovinen lääketieteellisestä tiedekunnasta. Timo Tuovinen palkittiin esimerkillisenä opiskelijana ja aktiivisena opiskelijavaikuttajana. Nimeämisen teki Oulun yliopistoseura Rauhala-klubi ry:n esityksestä. tai Tiällä vois vähä näyttää imuria -infokyltit. Valitsijaraadin mielestä Savon murteella kirjoitetut sivut herättävät huomiota, hauskuuttavat ja osoittavat, että hyvinkin nykyaikaisissa asioissa voidaan käyttää murretta. Sivut ovat erinomainen osoitus murteiden käytön mahdollisuuksista. Vuoden Murre -palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. Aiempina vuosina tunnustuksen ovat saaneet Maajussille morsian -sarjan ensimmäisen tuotantokauden maajussit (2007), hiihtäjä Sami Jauhojärvi (2009) ja Napapiirin sankarit -elokuvan tuottajaryhmä (2011). Jarkko Saariselle matkailumaantieteen palkinto Association of American Geographers (AAG) on myöntänyt Oulun yliopiston maantieteen professori Jarkko Saariselle Roy Wolfe -palkinnon. Palkinto myönnetään erityisen ansioituneesta toiminnasta matkailumaantieteen tutkimuksessa. Jarkko Saarisen tutkimus kohdistuu erityisesti matkailukehitykseen, sen alueellisiin vaikutuksiin ja kestävyyteen, matkailun ja ilmastonmuutoksen suhteeseen, luonnonsuojelukysymyksiin sekä paikallisyhteisöjen asemaan ja valtaistumiseen matkailussa. Maantieteellisesti Saarisen tutkimustoiminta on suuntautunut pohjoisille ja arktisille alueille sekä eteläiseen Afrikkaan. Juha Röning eurobotics-järjestön johtokuntaan Oulun yliopiston tietotekniikan osaston johtaja, professori Juha Röning on valittu eurooppalaista robotiikan osaamista edustavan eurobotics-järjestön johtokuntaan. EuRoboticsin johtokunnassa on 12 tutkimusyhteisön jäsentä ja saman verran yritysedustajia. Järjestössä on kaikkiaan yli 100 jäsentä. Kalevi Mursula kansainväliseen paneeliin Oulun yliopiston avaruusfysiikan professori Kalevi Mursula on kutsuttu jäseneksi SCOSTEP-järjestön paneeliin, joka valitsee järjestön tieteellisen ohjelman vuosiksi SCOSTEP (Scientific Committee on Solar-Terrestrial Physics) toimii ICSUn (International Council for Science) mandaatilla vastuullaan Aurinko-Maa -tutkimuksen pitkäaikainen tieteellinen suunnittelu ja organisointi. 9

10 Teksti: Maarit Jokela Kuvat: Richard Bartz Uusia tauteja hyönteisten mukana pohjoiseen Ilmaston lämpeneminen ei vain lisää sademääriä ja lyhennä talvia. Se vaikuttaa myös infektiotautien esiintyvyyteen ja leviämiseen. Mikrobeja kulkeutuu hyönteisten mukana yhä enemmän arktisille alueille. 10 Aktuumi 3/2013 Infektiotaudit voivat tarttua suoraan ihmisestä toiseen, mutta usein tarvitaan välittäjä eli vektori. Tavallisimpia vektoreita ovat hyönteiset kuten hyttyset ja puutiaiset. Vaikka hyönteisten pureman tai piston seurauksena tulee useimmiten vain kutiavia paukamia, voi joskus ikävänä kaupanpäällisenä saada infektiotaudin. Kun ilmasto muuttuu, myös hyönteisten ja niiden levittämien tautien levinneisyys muuttuu. Talvien lyheneminen ja sateisuuden lisääntyminen mahdollistavat uusien vektorivälitteisten tautien leviämisen etelästä Suomeen. Lämpeneminen tuo vähitellen ilmaston, jossa muun muassa puutiaiset viihtyvät paremmin. Mutta se saattaa vaikuttaa myös hyönteisten kantamien virusten tartuntatehokkuuteen. Suomessa ilmaston on ennakoitu lämpenevän noin 0,4 astetta vuosikymmenessä. Alaskan ilmaston on jo havaittu lämmenneen 1,6 astetta, kun taas Venäjän pohjoisosissa muutos on ollut 1,2 astetta viimeisten vuoden aikana. Jo pienet poikkeavuudet voivat aiheuttaa muutoksia hyönteisten levittämien infektiotautien esiintyvyyteen. Vain puolen asteen muutos vesien lämpötiloissa on voinut aiheuttaa sen, että West Nile -virusta esiintyy jo Alaskassa ja Kanadassa, tutkimusprofessori Arja Rautio Oulun yliopiston Thule-instituutin Arktisen lääketieteen keskuksesta kertoo esimerkkinä. Eri hyttyslajeja vektorinaan käyttävä virus tuli Pohjois-Amerikkaan vuonna 1999 ja leviää yhä pohjoisemmaksi. Pogostantauti taas tuli Pohjoismaihin todennäköisesti muuttolintujen mukana vasta 1960-luvun jälkeen. Sateisuuden lisääntyminen edesauttoi taudin lisääntymismahdollisuuksia. Punkki puree pohjoisessakin Arja Rautio on mukana kansainvälisissä ryhmissä, jotka tutkivat arktisten alueiden eli napapiirin pohjoispuolen asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Erityisesti Venäjällä huomiota on kiinnittänyt voimakas puutiaisaivokuumeen lisääntyminen viimeisten 20 vuoden aikana. Tautitapaukset ovat lisääntyneet vuosittain jopa viisi prosenttia. Ennusteiden mukaan seuraavien 20 vuoden aikana puutiaisten levittämää aivokuumetta arvioidaan esiintyvän jo aivan Venäjän pohjoisimmissa osissa. Myös Suomessa puutiaiset ovat levittäytyneet koko ajan pohjoisemmaksi, mutta leviämistahti ei ole ollut yhtä nopeaa kuin Venäjällä. Syytä tähän ei tiedetä, Rautio huomauttaa. Selityksiä voidaan hakea niin erilaises-

11 Valery Chashchin ja Petri Ovaskainen >2 Venäjällä puutiaisaivokuume on yleistynyt selvästi viime vuosikymmenien aikana. Ennusteiden mukaan vuonna 2027 tautia levittäviä puutiaisia esiintyy jo melko yleisesti maan kaikkein pohjoisimmissa osissa. Toistaiseksi pidetään vielä epätodennäköisenä, että Aasian tiikerihyttynen ja sen levittämät taudit leviäisivät Suomen korkeudelle. Matkailijoiden on kuitenkin syytä olla huolellisia, että eivät kuljeta hyttysiä Etelä-Euroopasta esimerkiksi autossaan. ta alueellisesta ilmaston lämpenemisestä, rokotteiden saantimahdollisuuksista, väestön suojautumisesta, terveydenhuollon saavutettavuudesta kuin viruksen eri alatyypeistä. Puutiaisaivokuumevirusta on kolmea alatyyppiä: eurooppalainen, siperialainen ja Kaukoidän tyyppi. Siperialainen taigapuutiainen levittää näistä kahta viimeistä. Myös taigapuutiainen näyttää asettuneen pysyvästi Suomeen. Se pärjää ankarammassa ilmastossa kuin puutiainen. Ikäviä matkatuliaisia Hyönteisten välittämien infektiotautien levinneisyyden muutoksiin vaikuttaa ilmaston lämpenemisen lisäksi voimakkaasti myös se, että ihmiset matkustavat nykyisin paljon. Esimerkiksi vuonna 2007 Intiasta levisi Italiaan lentomatkustajan mukana chikungunyavirusepidemia. Se pääsi leviämään, koska virusta kantava vektori, Aasian tiikerihyttynen, oli jo siirtynyt Välimeren alueelle käytettyjen autonrenkaiden kaupan mukana. Sama hyttyslaji välitti Euroopassa myös denguekuumetta vuonna Toistaiseksi pidetään vielä epätodennäköisenä, että Aasian tiikerihyttynen ja sen levittämät taudit leviäisivät Suomen korkeudelle. Matkailijoiden on kuitenkin syytä olla huolellisia, että eivät kuljeta hyttysiä Etelä-Euroopasta esimerkiksi autossaan. Jatkuu seuraavalla aukeamalla 11

12 Ympäristöön, useimmiten maaperään päässeet pernaruttobakteerien itiöt säilyvät tartuntakykyisinä vuosikymmeniä. Ilmaston lämpeneminen tuo uusia uhkia myös pernaruton leviämisen suhteen. Malarian ja pernaruton uusi tuleminen Arktikselle? Suomessa todetaan vuosittain muutamia kymmeniä malariatapauksia. Niissä kaikissa tartunta on saatu ulkomailla. Tauti on yleinen päiväntasaajan eteläpuolisilla alueilla. Malarialoista kantavaa hyttystä on kuitenkin ollut Suomessa erityisesti ja 1850-lukujen välisenä aikana. Suomi oli maailman pohjoisin maa, jossa malariaa esiintyi. Kyse ei ollut vain muutamista tautitapauksista, sillä esimerkiksi Ahvenanmaalla Saltvikin kunnassa jopa kolme prosenttia kaikista kuolintapauksista johtui malariasta, mainitsee terveystieteiden maisteri Alisa Nurminen tänä vuonna julkaistussa, Thule-instituuttiin tehdyssä pro gradu-tutkielmassaan. Malariaa todettiin yleisesti Oulun korkeudelle saakka. Kun ilmasto lämpenee, se luo otolliset olosuhteet malariahyttysen leviämiselle. Malariaa ihmisiin tartuttavia hyttysiä on jo paikoin esimerkiksi Kreikassa. Lintumalariaa on havaittu jo Alaskassa. Onkin herännyt kysymys, voiko malariaepidemia levitä uudelleen Suomeen saakka. Ennusteiden tekeminen on osoittautunut haastavaksi. Pelkkä ilmaston lämpeneminen ei riitä tarkasteltavaksi muuttujaksi. Myös sosioekonomisilla tekijöillä on suuri merkitys. Nyt elinolosuhteemme ovat ihan toisenlaiset, tutkimusprofessori Arja Rautio Thuleinstituutista huomauttaa. Entisajan asunnot olivat kosteita ja niissä asui suuri määrä ihmisiä pienessä tilassa. Pernaruttoitiöitä ikiroudasta Pernarutto luokitellaan vaarallisiin eläintauteihin, jotka voivat tarttua ihmiseen. Tartunnan saanut eläin on yleensä kasvinsyöjä, ku- ten lehmä, lammas tai poro. Suomessa pernaruttoa esiintyy nykyisin harvoin, mutta se oli yleinen 1960-luvulle saakka. Sen sijaan etelämpänä sitä esiintyy nykyisinkin. Ympäristöön, useimmiten maaperään päässeet pernaruttobakteerien itiöt säilyvät tartuntakykyisinä vuosikymmeniä. Ilmaston lämpeneminen tuo uusia uhkia myös pernaruton leviämisen suhteen. Arktisilla alueilla on maaperään haudattu suuria määriä sairastuneita eläimiä, Rautio kertoo. Kun ikirouta alkaa sulaa, bakteeriitiöt pääsevät vapautumaan maaperään. Sieltä ne voivat tarttua eläimeen yleensä suun, mutta joskus myös vaurioituneen ihon tai hyönteisen piston välityksellä. (MJ) Suomessa yleisimmät hyönteisten välittämät infektiotaudit Infektio Välittäjä Aiheuttaja Huom. borrelioosi eli Lymen tauti puutiaiset (paarmat) bakteeri Bakteerin siirtyminen ihoon kestää vähintään 24 h. Suomessa puutiaisista % kantaa bakteeria, joillakin alueilla jopa 50 %. Infektio ei tuo elinikäistä immuniteettiä. puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti puutiaiset virus Suomessa puutiaisista kantaa virusta 0,4-1 %, Baltiassa 5 % ja Venäjällä jopa 40 %. Virus tarttuu heti punkin puremasta. Rokote on olemassa. jänisrutto eli tularemia hyttyset, puutiaiset, mäkärät, paarmat bakteeri Voi tarttua myös sairasta jyrsijää tai jänistä käsitellessä ja syötäessä huonosti kypsennettyä lihaa. Infektio ei tuo elinikäistä immuniteettiä. nivelrokko eli pogostantauti loppukesän hyttyset virus Tautia tavataan seitsemän vuoden välein toistuvina epidemioina. 12 Aktuumi 3/2013

13 Hyönteiset maapallon tuntematon enemmistö Muurahainen kipittää kesäisen pyörätien laitaa. Ihmisen silmissä se näyttää mitättömältä mutta edustaa merkittävää enemmistöä: Hyönteiset ovat laji- ja lukumäärältään ylivoimaisesti maapallon suurin eliöryhmä, sanoo hyönteistutkija, intendentti Marko Mutanen. Koko maailman hyönteislajeista tunnetaan yli miljoona, mutta suuremman määrän uskotaan olevan vielä tuntemattomia. Pelkästään päiväperhoslajeja, jotka ovat pieni ryhmä hyönteisten joukossa, on enemmän kuin lintulajeja maailmassa, sanoo Mutanen. Suomen hyönteislajit tunnetaan melko hyvin, ja niitä tiedetään noin Suomessa lajeista tunnetaan mahdollisesti enemmistö. Niitä on ehkä Mahdotonta siis ei ole löytää uusi laji vaikka yliopiston takapihalta. Tropiikkiin mentäessä uuden lajin löytäminen on hyvin todennäköistä, kuvaa Mutanen. Hyönteisestä tekevät hyönteisen kuusi niveljalkaa ja useimmiten ne ovat siivellisiä. 99 prosenttia hyönteisistä lentää. Yhden prosentin siivet ovat surkastuneet, kuten esimerkiksi joillakin koppakuoriaisilla, jatkaa Mutanen. Tarkalleen ottaen siis esimerkiksi paljon julkisuutta saanut punkki eli puutiainen ei ole hyönteinen vaan hämähäkkieläin, koska sillä on kahdeksan jalkaa eikä se lennä. Hyönteislajien monimuotoisuutta ei voi sanoin kuvata. Kokoa ja näköä jo tunnetuista lajeista löytyy loputtomasti. Yritetään sen verran, että pienin on juuri silmin nähtävä, 0,1 millimetrin kokoinen pistiäislaji, joka elää loisena toisten hyönteisten munissa. Australiassa taas vastaan saattaa tulla sauvasirkka, jonka raajaväli on puoli metriä. Pikkuruisia pistiäisiä elää Suomessakin. Suurikokoisinta lajiamme taas ei ole helppo sanoa. Massaltaan suuri on pääkallokiitäjä, jonka vartalo on peukalon kokoinen. Sudenkorentojen siipiväli voi olla yli kymmenen senttiä, vastaa Mutanen. Valtava massa hyönteisiä elää kaikkialla ja tiheässä. Neliömetrillä suomalaismetsää voi elää tuhansia hyönteisyksilöitä, esimerkiksi muurahaisia, kiteyttää Mutanen. Mitä lajia Suomessa elää eniten, on arvauksen varassa. Toisin kuin luulisi, eniten ei ole ihmisen huomaamia hyttysiä ja mäkäräisiä, vaikka paljon niitäkin on, miettii Mutanen ja kertoo keskikesällä Hailuodon saarella parveilevista surviaissääskistä, joita voi olla kuin sumuna 15 kilometrin pituisella matkalla. Parvissa täytyy olla satoja miljoonia ellei miljardeja yksilöitä. Pelkästään muurahaisten biomassan on joskus arvioitu olevan suurempi kuin ihmisten. Sitä on kuitenkin hyvin vaikea mitata. Mittaamaton on myös hyönteisten merkitys maapallon luonnolle ja ekosysteemeille. Niillä on niin merkittävä rooli ravinteiden kierrossa, että nykyisenkaltaista luontoa ei ilman niitä olisi. Hyönteiset muokkaavat maaperää kelvolliseksi kasveille. Hyönteiset pölyttävät kasveja, ja vihannekset ja hedelmät syntyvät. Hyönteiset syövät toisia hyönteislajeja ja estävät niitä lisääntymästä rajattomasti. Hyönteiset toimivat itse monien muiden eläinlajien ravintona. Ilman niitä ei pääskynen lentäisi eikä peipponen laulaisi. Ilman hyönteisiä ei niitä syövä käkikään alkukesästä kukkuisi, Mutanen jatkaa. Maailmankuvamme on tietyllä tavalla vääristynyt. Nisäkkäitä ja lintuja on tutkittu paljon, koska ne huomataan. Hyönteisiä on tutkittu huomattavasti vähemmän. Vaikka juuri ne ovat isossa roolissa ekosysteemeissä, sanoo Marko Mutanen. Kun seuraavan kerran pyöräillessä lentää kärpänen suuhun, kannattaa ehkä sylkäisemisen sijasta nielaista se. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO antoi äskettäin suosituksen kääntää katse hyönteisiin uutena ihmisravinnon lähteenä, kun ihmisten määrä vain kasvaa ja ruoka vähenee. Tekstiä varten haastateltu intendentti Marko Mutanen työskentelee Oulun yliopiston biologian laitoksen biodiversiteettiyksikössä. Tiina Pistokoski 13

14 Teksti: Juho Karjalainen Kuvat: Juha Sarkkinen Professori Matti Weckström ryhmineen on kehittänyt hyönteisten virtuaalimaailman, jolla he tutkivat muun muassa kimalaisen, torakan, perhosen ja tikkuhyönteisen näköaistin ja aivojen toimintaa. Hyönteisistä ihmisaivojen rautalankamalli Hyönteisten aivot ovat ihmisaivoja huomattavasti pienemmät ja yksinkertaisemmat mutta solutasolla samanlaiset. Niiden avulla voidaan tutkia vielä tuntematonta hermoston perustoimintaa. 14 Aktuumi 3/2013 Hyönteisiä on käytetty tutkimuksen apuna pitkään. Raatokärpäset ovat auttaneet ruumiiden kuolinajan määrittämisessä ja kaikki muistavat banaanikärpästen avulla tehdyt perinnöllisyyskokeet. Ihmisaivot ovat monimutkainen elin, jossa aistien välityksellä saatu informaatio muuttuu teoiksi ja tunteiksi vielä melko tuntemattomien prosessien kautta. Lähemmäs totuutta päästään askel vai pitäisikö sanoa ötökkä kerrallaan. Aivojen tutkimiselle hyönteiset antavat loistavan panoksen tarjoamalla yksinker-

15 taistetun tutkimusympäristön. Ihmisen ja ötökän aivoista otetut hermosolut ovat samanlaisia. Se, mikä poikkeaa, on hermosolujen määrä ja miten ne kytkeytyvät ja muodostavat mikropiirejä aivoissa, selittää Oulun yliopiston biofysiikan professori Matti Weckström. Aivot koostuvat hermosoluista, joita ihmisellä on reippaat 100 miljardia. Luku on käsittämättömän suuri, ja siitä johtuen ihmisaivoja pidetään yhtenä maailmankaikkeuden monimutkaisimmista orgaanisista kokonaisuuksista. Kärpäsellä on hermosoluja noin miljoona. Onhan sekin paljon, mutta sitä on huomattavasti helpompi tutkia, jatkaa Weckström. Solutasolla aivojen pohjapiirros on sama, joten hyönteisten aivot toimivat eräänlaisena rautalankamallina. Hermoston tutkimisessa tarvitaan biologiaa ja biokemiaa, mutta aivojen signaalit ovat olennaisesti sähköisiä, joten fysiikkaa tarvitaan ilmiöiden mittaamiseen ja ymmärtämiseen. Tarkoitus on selvittää, miten hermosto käsittelee informaatiota. Meillä ei vielä ole ymmärrystä esimerkiksi dementian tai masennuksen syntymekanismeista ja syistä. Hermostojen toiminnan perustutkimuksella pääsemme koko ajan lähemmäksi, Weckström arvioi. Eri ötököistä eri informaatiota Professori Matti Weckströmillä ei ole lempihyönteistä, mutta tällä hetkellä hän on erityisen kiinnostunut perhosten erittäin tarkasta värinäöstä. Weckström tiimeineen tutkii aivojen hermostoja ensisijaisesti hyönteisten näköaistin avulla. Kuulo-, haju- ja tuntoaisteihin verrattuna on yksinkertaisempaa luoda koetilanteita näköaistin manipuloimiseksi. Myös informaatiota saa helpommin. Eri hyönteiset soveltuvat eri asioiden tutkimiseen. Raatokärpänen ja kimalainen antavat tärkeää tietoa siitä, miten näkö toimii päivänvalon olosuhteissa, jolloin informaation määrä on valtava. Torakat ovat yöeläimiä ja niitä tutkimalla saadaan tietoa, minkälaiset järjestelmät silmässä ja hermostossa mahdollistavat toimimisen ympäristössä, jossa fotoneja eli valohiukkasia tulee vain silloin tällöin. Tikkuhyönteiset ja malluaiset puolestaan ovat mielenkiintoisia tutkimuskohteita, sillä niiden näköaisti on kehittynyt erikoisella tavalla. Tikkuhyönteiset ovat tutkimustemme mukaan poikasina päivähyönteisiä, mutta aikuisiällä ne muuttuvat yöeläjiksi. Malluaiset taas pystyvät näkemään hyvin sekä vedessä että ilmassa, Weckström kertoo. Hyönteisten hermostoa tutkitaan muun muassa tutkimusryhmän itse kehittämässä hyönteisten virtuaalimaailmassa, jossa hyönteisille heijastetaan niitä ympäröivälle pallomaiselle pinnalle esimerkiksi ruohonjuurinäkymä. Ötökkä liikkuu herkän pallon päällä, ja sen liikkeistä ja käyttäytymisestä saadaan informaatiota. Myös erilaisia valoärsykkeitä luomalla saadaan reaaliaikaista tietoa ötököiden aivojen tapahtumista. Hyönteisiä kasvatetaan Oulun yliopiston fysiikan laitoksen tiloissa, mutta pelkoa ötökkäinvaasiosta ei ole. Esimerkiksi torakat ovat koiraita. Eikä kukaan ole vielä unohtanut lukita terraarion ovea Nanometrin tarkkaa työtä Weckström ryhmineen tekee erittäin tarkkoja mittauksia ja mikromanipulaatioita yksittäisten solujen pinnoille. Pystymme mittaamaan elävistä hyönteisistä yksittäisten hermosolujen lähettämiä signaaleja, ja kudoksia hajottamalla pääsemme proteiinien tasolle. Oulun yliopiston vahva perinne tarkan mittaamisen saralla auttaa Weckströmiä saamaan hyviä tuloksia työssään. Tällainen perustutkimus hyötyy myös matemaattisesta mallintamisesta, josta löytyy vahvaa osaamista Oulusta. Hermostojen informaation perustutkimukselle on helppo löytää sovelluskohteita lääketieteessä, mutta myös yritysmaailmassa kiinnostusta löytyy. Eräs tutkijamme, tutkimusprofessori Mikko Vähäsöyrinki, on jo perustanut yrityksen, jossa valmistetaan hänen kehittämiään mittausvälineitä tutkimusryhmille ympäri maailman, Weckström kertoo. Kansainvälistä yhteistyötä Weckström tiimeineen on tehnyt kymmeniä vuosia. Yhteistyökumppaneita löytyy Cambridgesta Kanadan ja Ruotsin yliopistoihin. Torakan maailma? Vaikka ötököiden maailmaa on tutkittu hermoston kautta jo vuosikausia, ei Weckström pidä kovinkaan helppona ymmärtää, miltä vaikkapa torakan maailma näyttää. Jotta ymmärtäisimme hyönteisten koko havaintomaailman, meidän pitäisi ymmärtää koko ketju havaitsemisesta, muistamisesta ja tunnistamisesta lähtien. Siitä olemme vielä kaukana. Silmään tuleva informaatio ei esimerkiksi ihmisellä ole se, mitä nähdään. Aistimaailma perustuu asioiden muistamiseen ja tunnistamiseen. Emme näe aallonpituuksia ja rajapintoja, hän muistuttaa. Ötökän aivoituksia tutkimalla päästään joka tapauksessa kiinni aivojen toiminnan perusmekanismeihin ja niitä ohjaavaan punaiseen lankaan. Lopullisena tavoitteena on ymmärtää, miten ajattelu ylipäänsä toimii. 15

16 Teksti: Satu Räsänen Kuvat: Rodeo ja Juha Sarkkinen Suomen hirvikärpästen leviäminen tyssäsi poroihin Hirvikärpäset ovat levittäytyneet Suomeen kaakosta viimeisten 50 vuoden aikana. Nykyinen levinneisyysraja myötäilee poronhoitoalueen eteläistä rajaa. Siihen hirvikärpästen invaasio näyttää pysähtyneen. Miksi, kysytään Oulun yliopiston hirvikärpästutkimuksissa ja etsitään vastausta. Miksi Suomen hirvikärpäset eivät lisäänny poroissa tai metsäpeuroissa? Miksi Ruotsissa niiden isäntälaji on metsäkauris? Näihin kysymyksiin etsii vastauksia eläintieteen professori Arja Kaitalan tutkimusryhmä Oulun yliopiston biologian laitoksesta. Hirvikärpästutkimuksissamme on kaksi pääteemaa. Ensiksi: miksi hirvikärpäsen leviäminen on pysähtynyt poronhoitoalueen etelärajalle? Ja toiseksi: miksi Ruotsin hirvikärpäskanta lisääntyy metsäkauriissa, kun taas meillä se lisääntyy huonosti metsäkauriissa, poroissa tai metsäpeuroissa, Kaitala pohtii. Ilmasto ei rajoita hirvikärpästen leviämistä nykyistä pohjoisemmaksi, vaikka matalammat lämpötilat lyhentävätkin aikuisten hirvikärpästen lentoaikaa. Kokeellisessa tutkimuksessa on todettu, että aikuiset yksilöt kestävät 20 asteen lämpötiloja ja lepotilaiset kotelot jopa 26 asteen pakkasta, Kaitala kuvailee. Porot näyttävät olevan hirvikärpäsille eräänlainen ekologinen ansa, hän jatkaa. 16 Aktuumi 3/2013 Poroilla on Suomen pohjoisosissa hirviä tiheämpi kanta, mutta hirvikärpänen ei lisäänny poroissa. Syynä voi olla porojen tiheämpi turkki ja porojen lääkitseminen ulkoloisia vastaan. Mutta kumpikaan tekijä ei täysin selitä sitä, miksi hirvikärpänen ei tuota jälkeläisiä poroissa. Vaikka hirvikärpäset aiheuttavat kutinaa ja karvanlähtöä niin poroille kuin metsäpeuroille, elinkelpoisia koteloita syntyy hyvin vähän. Myöskään metsäkauriissa tai valkohäntäkauriissa ei suomalainen hirvikärpäskanta mainittavasti lisäänny. Tähän mennessä meillä on löydetty metsäkauriista vain yksi kotelo, Kaitala toteaa. Idän ärhäkät, lännen leppoisat Suomessa hirvi metsästettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvun lopussa. Jos Suomessa oli aiemmin ollut hirvikärpäsiä, niin myös ne hävisivät hirvikannan kutistuessa olemattomiin. Hirvikanta runsastui nopeasti sotien jälkeen, ja 1960-luvulla alkoi maahamme levitä hirvikärpäsiä kaakosta. Ruotsissa hirvikärpäsiä on tavattu jo Carl von Linnén aikoina 1700-luvulla. Levinneisyyden pohjoisraja kulkee Upsalan tietämillä. Ruotsin hirvikärpäskanta on peräisin Keski-Euroopasta; ne ovat pienempiä ja vähemmän aggressiivisia kuin Suomeen idästä tulleet hirvikärpäset. Ruotsissa ihmiset eivät edes tiedä hirvikärpästen olemassaolosta, sillä ne eivät samalla tavalla lennä ihmisten kimppuun kuin meillä, professori Kaitala ihmettelee. Ja vaikka Ruotsissa hirvikanta on hyvin tiheä, ei hirvikärpänen ole siellä niin yleinen kuin meillä. Ehkä ruotsalaiset hirvet ovat 200 vuoden yhteiselon aikana kehittäneet vastustuskyvyn hirvikärpäsille. Norjassa hirvikärpäspopulaatio on leviämässä Oslon seudulla. Kanta on peräisin Ruotsista, ja sen levinneisyysraja on alle 20 kilometrin päässä villiporojen esiintymisalueesta. Nähtäväksi jää, milloin hirvikärpäset saavuttavat villiporot, ja pystyvätkö ne lisääntymään niissä, Kaitala jatkaa.

17 Hirvikärpänen talutushihnassa Ruotsin hirvikärpäskanta on peräisin Keski-Euroopasta; ne ovat pienempiä ja vähemmän aggressiivisia kuin Suomeen idästä tulleet hirvikärpäset. Arja Kaitala Hirvikärpäsiä on pidetty huonoina lentäjinä. Niiden on oletettu pystyvän lentämään vain muutamia kymmeniä metrejä etsiessään isäntää. Pari vuotta mietimme, miten voisimme mitata lentomatkan pituutta. Sitten keksimme keinon: hirvikärpäseen liimattiin irtoripsiliimalla ohut lanka, ja niin me talutimme lentäviä hirvikärpäsiä pitkin yliopiston käytäviä, Kaitala nauraa tutkimusryhmänsä luovalle idealle. Hirvikärpäset osoittautuivat ennakoitua paremmiksi lentäjiksi. Yhdellä lentorupeamalla kärpänen pörräsi jopa 300 metriä, ja lentomatkan kokonaispituus venyi kilometriksi. Hirvikärpästen lentokyky on paljon luultua parempi. Hirvikärpäsen elämää Syksyisin lentelevät hirvikärpäset (Lipoptena cervi) ovat marjastajille, sienestäjille ja metsästäjille tuttuja inhotuksia. Aikuiset hirvikärpäset etsivät isäntää, johon asettua talvehtimaan ja lisääntymään. Usein hirvikärpäset harhautuvat luonnossa liikkuvan ihmisen niskavilloihin. Joillekin ihmisille nämä sitkeähenkiset ötökät aiheuttavat kutiavia paukamia ja ikävän hirvikärpäsihottuman. Kun aikuinen hirvikärpänen elo-syyskuussa löytää tiensä sopivan isäntäeläimen turkkiin, se pudottaa siipensä ja asettuu aterioimaan. Loinen työntää imukärsänsä nahan läpi ja imee isäntäeläimensä verta. Hirvikärpäsnaaras tuottaa jälkeläisiä syksystä kevääseen eli niin kauan kuin se elää hirven turkissa. Yksi muna kerrallaan kehittyy toukaksi ja esikoteloksi naaraan sisuksissa. Yksi naaras tuottaa elämänsä aikana muutamia kymmeniä koteloita. Hirvikärpäsen koteloita tippuu isännän turkista maastoon pit- Kotelot kuoriutuvat syksyllä, ja aikuisen hirvikärpäsen on pian löydettävä tiensä hirven turkkiin, jotta elämä jatkuu. kin vuotta odottamaan seuraavaa syksyä ja kuoriutumista. Kotelot voivat kestää useita vuorokausia asteen pakkasta. Tämä on eduksi talvella, jolloin kotelot tipahtavat suoraan hangelle tai jään päälle ja altistuvat kovalle pakkaselle. Ohjaamassani Laura Härkösen väitöstutkimuksessa selvisi, että keväällä syntyneet kotelot ovat isompia ja elinvoimaisempia kuin syksyllä syntyneet. Olimme odottaneet tilanteen olevan päinvastoin: että syksyllä nuoret naaraat synnyttäisivät isompia koteloita kuin vanhenevat naaraat talven ja kevään edetessä. Ehkä hirven heikkenevä yleiskunto talven jäljiltä edesauttaa naarasta tuottamaan elinvoimaisempia jälkeläisiä, Oulun yliopiston eläintieteen professori Arja Kaitala tuumaa. Hirvien makuupaikoilla hirvikärpäsen koteloita voi olla kymmenittäin, ja sieltä niitä napsivat ruuakseen tiaiset ja myyrät. Kotelot kuoriutuvat syksyllä, ja aikuisen hirvikärpäsen on pian löydettävä tiensä hirven turkkiin, jotta elämä jatkuu. (SR) 17

18 Teksti: Hanna-Mari Vanhasalmi Kuva: Juha Sarkkinen Saariselältä Johannesburgiin Professori Jarkko Saarinen on tutkinut matkailun vaikutuksia ympäristöön ja kulttuuriin niin Pohjois-Suomessa kuin eteläisessä Afrikassa. Aikavyöhykkeen lisäksi alueita yhdistävät samanlaiset matkailun eettiset ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Kevätjäiden lähtö tänä vuonna oli maantieteen professori Jarkko Saariselle jännittävää aikaa. Kiiminkijoen pinta nousi niin paljon, että sen rannalla asuva Saarinen sai pelätä rantasaunansa puolesta. Tulva ei vienyt saunaa, mutta monet naapurit joutuivat tulvan tieltä evakkoon. Tällainen tulva menee vielä normaalin vaihtelun piiriin, mutta ei tämä viimeiseksi jää. Tulevaisuudessa sääilmiöt äärevöityvät. Ilmastonmuutoksen myötä sadanta lisääntyy, lunta tulee talvella myöhemmin mutta enemmän ja lumi myös sulaa nopeasti pois. Kesälläkin vettä sataa ehkä harvemmin, mutta kerralla enemmän, Saarinen kertoo. Ilmastonmuutos liittyy tiiviisti Jarkko Saarisen tutkimusalaan. Hän tutkii matkailua ja kestävää kehitystä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia matkailuun, paikalliskulttuureita ja matkailun ympäristösuhdetta. Hän on tarkastellut matkailun vaikutusta niin Pohjois-Suomen kuin eteläisen Afrikan paikallisyhteisöihin. Vaikka alueista ei äkkiseltään löytäisikään matkailullisesti yhteistä, tutkimuskysymykset ovat samanlaisia molemmin puolin maapalloa. Kysymys on siitä, kuka saa matkailusta hyödyt ja haitat, kuka työllistyy ja kuka tienaa. Esimerkiksi Pelkosenniemellä lähes joka toinen matkailuelinkeinosta taloudellisesti hyötyvä ei ole paikkakunnalta. Matkailulla ja luonnonsuojelulla on symbioottinen suhde, Saarinen toteaa. Maailman ensimmäisen kansallispuiston Yellowstonen perustamista vuonna 1872 lobbasivat rautatieyhtiöt, jotka näkivät matkailun 18 Aktuumi 3/2013 mahdollisuudet alueella. Saarisen mukaan kansallispuistoja on Suomessakin perusteltu matkailun kasvun tuomilla hyödyillä. Esimerkiksi 80-luvulla monissa UKKpuiston kunnissa oltiin sitä mieltä, että parhaimmillaan puisto olisi vaakasuorana matkalla nelostietä Veitsiluotoon eli hakattuna puutavaraksi. Sittemmin samat kunnat ovat halunneet lisää kansallispuistoja alueilleen, kun niiden arvo matkailulle on ymmärretty. Matkailu syntyy mielikuvista Matkailu on mielikuvien myyntiä. Suuret ulkomaiset matkanjärjestäjät vaativat kohteiltaan ympäristösertifikaatteja ja kestävän matkailun strategioita, ja ilman sellaisia matkailukeskukset eivät pääse suurten kansainvälisten matkanjärjestäjien kohteiksi. Kuitenkin 90 prosenttia matkailun hiilijalanjäljestä syntyy matkustamisesta. Kestävässä matkailussa pitäisi kiinnittää huomiota koko kuvioon, ei pelkästään matkakohteen tilanteeseen, Saarinen toteaa. Suomen matkailuun vaikuttaa tällä hetkellä edelleen vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi. Matkailu on kansainvälistynyt, ja yrittäjien pitää pysyä globaalissa kilpailussa mukana pitämällä vanhat asiakkuudet ja hankkimalla uusia. Esimerkiksi Lapin matkailukeskuksissa on herätty kaavoituksen ongelmiin kansainvälistymisen myötä. Lapin matkailukeskukset on alun perin rakennettu ajatellen kotimaisia turisteja, siis kuin ampumalla karttaan haulikolla. Suomalaiset turistit ovat tulleet omilla autoillaan matkailukeskuksiin, ja silloin ei ole ollut väliä, jos mökki on muutaman kilometrin päässä keskuksen palveluista ja rinteistä. Ulkomaisilla turisteilla ei ole mahdollisuutta liikkua matkailukeskuksissa näin, koska he tulevat lentokoneella. Jarkko Saarinen Syntynyt 1968 Tampereella, asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Kotkassa Väitteli vuonna 2001 Oulun yliopistosta matkailukeskusten kehitysprosesseista Maantieteen professoriksi Oulun yliopistoon vuonna 2003, alana matkailututkimus Perhe: vaimo ja kolme lasta Harrastukset: melonta, rugby ja Tappara Luottamustoimet: International Geographical Unionin varapuheenjohtaja, Suomalaisen tiedeakatemian jäsen, Suomen matkailututkimuksen seuran varapuheenjohtaja Muut tehtävät: 1996 Yhdysvalloissa vierailevana tutkijana, Botswanassa vierailevana professorina. Oli perustamassa Botswanan yliopistoon matkailututkimuksen ainelaitosta. Vuodesta 2011 Johannesburgin yliopistossa Senior Research Fellow na Ilmastonmuutos ei Saarisen mukaan ole toistaiseksi vielä paljoa haitannut pohjoisen matkailuelinkeinoa. Joulusesongin alku on tosin myöhentynyt viime vuosina. Pohjois-Suomi voi olla ilmastonmuutoksessa jopa voittaja verrattuna eteläiseen Suomeen ja Alppeihin. Välillisiä vaikutuksia kuitenkin tulee, esimerkiksi kustannuksia infrastruktuurista, kun routa rikkoo teitä ja lunta tulee liikaa. Nämä kustannukset koskevat matkailuelinkeinoakin. Toinen välillinen ongelma syntyy, jos Etelä-Suomessa ei opita hiihtämään ja laskettelemaan, kun joka talvi ei sadakaan

19 Matkailulla ja luonnonsuojelulla on symbioottinen suhde, kertoo maantieteen professori Jarkko Saarinen. tarpeeksi lunta. Silloin asiakkaita ei riitä pohjoisenkaan lumille. Pohjoinen kohtaloksi Saarinen itse matkustaa työn vuoksi jo niin paljon, että ei välitä juurikaan reissata vapaa-ajallaan. Mutta kun jonnekin lähdetään, suunta kulkee usein kotikonnuille Kotkaan. Nyt takana on myös huhtikuinen matka Los Angelesiin, jossa hän vastaanotti Roy Wolfe -palkinnon. Association of American Geographers -järjestön myöntämä palkinto ojennettiin Saariselle erityisen ansioituneesta toiminnasta matkailumaantieteen tutkimuksessa. Jarkko Saarinen on työyhteisössään tunnustettu tutkija mutta myöntää ajautuneensa alalle osin sattumien kautta. Valmistumisen jälkeen sain töitä Metsäntutkimuslaitokselta Rovaniemeltä vuonna Se oli lama-aikaa, ja joskus työsopimukset olivat vain viikon, kahden mittaisia. Lopulta reissu venähti kymmeneen vuoteen ja päätyi nimitykseen Pohjoismaiden ensimmäiseksi luontomatkailun professoriksi, hän muistelee. Työnantaja antoi ensimmäiseksi tehtäväksi tutkia Saariselän matkailua, ja sittemmin matkailuntutkimuksesta on kertynyt mittavasti tutkimustuloksia. Tällä hetkellä työn alla on Suomen Akatemian rahoittama tutkimus matkailusta ja ilmastonmuutoksesta Arktisella alueella. Saarinen sai aikoinaan opiskelupaikan myös Kotkasta merenkulkuoppilaitoksesta mutta ei käynyt päivääkään alan koulua. Merille lähtö olisi ollut Saarisen mukaan varsin tyypillinen uravalinta kotkalaiselle miehelle. En lähtenyt merille, jäin maalle, hän naurahtaa. 19

20 Katkolla mielekäs Nuorten huumevieroitushoito koetaan valitettavan yleisesti merkityksettömäksi potilashoidoksi. Ongelmana on näkökulma ja asenteet. Nuoret tulevat huumevieroitushoitoon vapaaehtoisesti ja ovat siten asiakkaita, eivät suinkaan potilaita. Nuoret itsekin kokevat olevansa asiakkaita, joten heitä tulee kohdella niin kuin organisaatiot kohtelevat itselleen tärkeitä asiakkaita. Haastattelin markkinoinnin alan väitöskirjaani varten huumevieroitushoidossa eli kansanomaisemmin katkolla olleita nuoria syksyinä 2007, 2008 ja Tutkimukseni osoittaa myös sen tosiasian, että huumevieroituksessa olevat nuoret kokevat olevansa toisen luokan kansalaisia. Siihen liittyy aina myös häpeän tunne. Mielekkään elämän mahdollistaminen ilman häpeän tunteita onkin sitten toinen juttu, koska yleiset asenteet huumeasiakkaiden merkityksettömyydestä ovat omiaan ylläpitämään negatiivisia asenteita julkisen sektorin pakollisissa asiakassuhteissa. Väitän, että julkisen sektorin haastavien asiakassuhteiden hallintaan ei uhrata riittävässä määrin liiketaloudellista ajattelua, vaikka onnistuminen asiakassuhteen syntymisessä ja päättymisessä huumevieroitushoidon kontekstissa on tavallaan yhteiskunnallista sijoituspääomaa. Kysynkin, onko meillä varaa luokitella asiakkaita tuottaviin ja ei-tuottaviin asiakkaisiin, sillä kaikki resurssit tarvitaan turvaamaan Suomen tulevaisuus. Elämän mielekkyyden rakentaminen myös ei-tuottaville, toisen luokan asiakkaille lienee jokaisen meidän vastuulla ja nimenomaan asenteiden muuttaminen kohtelemaan heitä heille kuuluvan ihmisarvon mukaisesti. Sehän lienee oleellisen tärkeää myös liikesuhteissa. Kirjoitukseni otsikon olen tarkoituksella muotoillut niin, että metaforinen ajattelu pääsee kunnolla kukoistamaan. Toisin sanoen huumevieroitushoitokin voi olla mielekästä elämää nuorelle, joka ei ole nähnyt selvää päivää noin 5 6 vuoteen, kun aineiden käyttö on alkanut jo noin vuo- 20 Aktuumi 3/2013

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2001 N:o 707 709 SISÄLLYS N:o Sivu 707 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Lukion ainevalintojen merkitys

Lukion ainevalintojen merkitys Lukion ainevalintojen merkitys Jouni Pursiainen, n LUMA-keskus, kemian professori Vanhempainstartti yliopistoon 28.2.2017 Meillä on oikeus tehdä valintoja, mutta valintojen seurauksia ei aina voi valita

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen SATURNUKSEN RENKAAT http://cacarlsagan.blogspot.fi/2009/04/compare-otamanho-dos-planetas-nesta.html SATURNUS Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Projekti: Photo Goldeneye 2015 Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2. TMC XIV Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.2017 Kenelle? Kokenut henkilö, jolla on sopiva koulutus sekä

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot