5/2009 KINRA. päihitti jälleen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/2009 KINRA. päihitti jälleen"

Transkriptio

1 5/2009 KINRA päihitti jälleen

2 sisältö KINRAn hallituksen jäsenten mukaan tekniikan alan ammattikorkeakoulutus antaa hyvät eväät työelämään. 17 Itäsuomalainen Harri Honkanen lähti kesätöihin meren rannalle länteen. Kesän antina oli työkokemusta omalta alalta. 10 Pääkirjoitus... 5 Opiskelijat tarvitsevat harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, valmistuneet töitä Uutisia... 6 Kolumni... 8 Ammattikorkeakoululakia päivtettiin Puheenjohtajan palsta... 9 Ovatko keskusjärjestöt ajan tasalla? Edunvalvontaa Hyvä yhteishenki vie kuopiolaisopiskelijoita eteenpäin IOL valvoo insinööriopiskelijoiden etuja Koulutuksen laatu ylös, työelämäyhteydet kuntoon Onnekas opiskelija pääsi oikeisiin töihin Uraohjuksen uudet kuviot Osaamista Nuori laivainsinööri vastuullisena suurprojektissa Tuhansia tarinoita aikuisena opintiellä Kesätyö Kiinassa on ainutlaatuinen mahdollisuus Osaaminen vahvistui täydennyskoulutuksella Yhteiskunnasta Ammattikorkeakoulut ovat aluekehityksen primus motor Totta ja tutkittua Viime vuonna insinöörit valmistuivat kahteen erilaiseen maailmaan Sosiaalisesti taitava osaa hypätä toisen saappaisiin Ammattikorkeakoulujen työmarkkinatoiminta tehostuu Maailmalta Korkeakoululuokittelu jakaa mielipiteitä Eurocadresissa Tarkennettu EWC-direktiivi selkeyttää toimintaa Oikeutta Työsuhteen pätkimiseen on oltava syy Opiskelija-asiaa Jäsenetuja Uutisia Järjestöyhteydet Mennen tullen Kannen kuva: Pentti Vänskä 2

3 20.8. numero 5/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. 20 Jere Laaksonen on ollut opiskelujen alusta lähtien työssä Deltamarinilla. Valmistuttuaan neljän vuoden puurtamisen jälkeen Turun ammattikorkeakoulusta hän sai laivainsinöörin paperit käteensä ja saman tien vastuullisen homman jättialuksen suunnittelussa. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , , ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Ylempi ammattikorkeakoulututkinto päivitti Ari-Pekka Hietalan osaamisen palveluliiketoiminnassa. Tutkinto auttoi myös uuden työpaikan saamisessa. Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4

5 pääkirjoitus Opiskelijat tarvitsevat harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, valmistuneet töitä Elokuu 2009 Ilona Mäenpää Kesä on kohta muisto vain. Kesätöissä pakersi arviolta kolme neljästä insinööriopiskelijasta. Neljännekselle heistä ei löytynyt töitä. Myös vastavalmistuneiden työttömyys on yli kaksinkertaistunut viime vuodesta. Ekonomistit ennustavat, että taantuman aiheuttama työttömyys on huipussaan vuonna Kun elinkeinorakenne on hurjassa murroksessa ja ammattikorkeakoulut rukkaavat koulutusohjelmarakenteitaan, herää kysymys, mikä on koulutustarve laman jälkeen. Kun teollisuus menettää työpaikkoja, niitä toivottavasti syntyy palvelualoilla. Myös suunnitteluala on ollut viime vuosina kasvussa. Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen mukaan nykyiset työpaikat vastaavat koulutusta hyvin. Noin viidesosa joutuu kuitenkin työskentelemään koulutusta vastaamattomassa tehtävässä. Tärkeimmäksi ensimmäisen työpaikan saantiväyläksi on osoittautunut aiempi työskentely joko harjoittelijana tai kesätyöntekijänä kyseisessä työpaikassa. Kontaktien luominen työelämään jo opiskeluaikana on siis erityisen tärkeää. Sekä liiton tutkimusosaston tekemän sijoittumistutkimuksen vapaan palautteen että lehtemme tekemän webropol-kyselyn mukaan opiskelijat haluavat lisää koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Työelämäyhteyksissä kaivataan lisää yhteisprojekteja koulun ja elinkeinoelämän välille sekä konkreettista työelämälähtöistä opetusta. Hyvälaatuinen harjoittelu osana opiskelua on ehdoton. Insinööriopiskelijoita on eri vuosikursseilla lähes Heille kaikille tarvitaan ensikin kesänä työpaikkoja. Harjoittelijoille tarvitaan harjoittelupaikkoja ja valmistuneille oikeita työpaikkoja. Yritysten pitää satsata tulevaisuuteen ja tarjota näitä mahdollisuuksia opiskelijoille ja valmistuneille. Ammattikorkeakoulut puolestaan pitäköön huolta siitä, että myös kesällä voi opiskella, jos työpaikkaa ei heru. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Teksti ja kuva: Marketta Harinen Pirkanmaalla vauhditetaan omatoimista työllistymistä Pirkanmaalla on ryhdytty vastaamaan nouseviin työttömyyslukuihin hankkeella, jolla tuetaan korkeasti koulutettujen omaehtoista työllistymistä. Pirkanmaan Otty -nimeä kantavan hankkeen tavoitteena on pirkanmaalaisten insinöörien, diplomi-insinöörien, ekonomien, tradenomien ja muiden yksityiseltä sektorilta potkut saaneiden korkeasti koulutettujen ammattilaisten työnhakuvalmiuksien edistäminen. Tarkoitus on löytää uusia mahdollisuuksia osaamisen hyödyntämiseen työmarkkinoilla. Hankkeella myös tuetaan työttömien jaksamista työtä hakiessa. Luvassa on ohjausta ja neuvontaa, tapaamisia, koulutuspäiviä, kursseja ja kaikenlaista verkostoitumista. Projektin taustalla on Ylemmät Toimihenkilöt YTN, johon kuuluvat muun muassa Uusi Insinööriliitto, TEK, Ekonomiliitto ja Tradenomiliitto. Niiden urapalvelut auttavat hankkeessa monin tavoin. Pirkanmaan Ottyn puuhamiehenä on ollut Tampereen Insinöörien toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen. Hän on myös hoitanut paperisodan, joka ei osoittautunut sodaksi lainkaan. Yllättävän nopeasti kaikki järjestyi. TE-keskus suhtautui hankkeeseen erittäin myönteisesti, Koskinen kehuu. Pirkanmaan Otty -hanke sai paikalliselta TE-keskukselta tälle vuodelle euroa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN maksaa noin euron omavastuuosuuden, jota TE-rahoitus edellyttää. Koskisen mukaan tuella pystytään hoitamaan henkilöstö- ja hallintokulut, mutta myös jonkin verran toiminnallisia kuluja, kursseja ja niin edelleen. Pirkanmaan Otty -hanke saikin heti elokuun alkupäivinä oman projektipäällikön, Eeva Ereniuksen. TE-keskuksen antaman tuen myötä olemme sitoutuneet hoitamaan hanketta 2,5 vuotta. Otty-hankkeelle on selvä markkinarako, sillä korkeasti koulutetuille ei ole ollut tarjolla heidän työllistymistään tukevia projekteja, Koskinen sanoo. Myös muualla viritellään Pirkanmaan alueella oli elokuussa työttömiä insinöörejä, diplomi-insinöörejä, ekonomeja ja tradenomeja noin 800. Joukko on jo niin suuri, että pahan päivän varalle pöytälaatikkoon muutama vuosi sitten perustettu Otty oli syytä kaivaa esille. Näin pöytälaatikoihin varastoituja Jyrki Koskinen kertoo, että Pirkanmaan Otty -hankkeen tavoitteena on työttömän insinöörin ja diplomi-insinöörin laadukas työllistyminen. Urakehityksen kannalta parasta on saada osaamista ja koulutusta vastaavaa työtä pitkäaikaisessa työsuhteessa. Otty-yhdistyksiä on olemassa 15 eri paikkakunnilla. Ainakin Oulussa ja Kuopiossa niitä viritellään jo toimintaan. Jyrki Koskisen mukaan tarkoitus on, että työttömien tueksi perustettavia yhdistyksiä käynnistettäisiin alueilla omaaloitteisesti, eikä toimintaa jätettäisi liittojen Pasilan toimistojen varaan. Kaikkien asiasta kiinnostuneiden työttömien kannattaa ottaa yhteyttä alueen sa aktiivisiin toimijoihin. Tietoa saa myös liittojen alueasiamiehiltä. YTN varoittaa Nestettä lyhytnäköisistä päätöksistä Neste Oil ilmoitti elokuun alussa mittavista henkilöstövähennyksistä, joiden pelätään kohdistuvaan erityisesti ylempiin toimihenkilöihin. YTN:n varapuheenjohtaja Heikki Kauppi varoittaa säästöjen lyhytnäköisyydestä ja muistuttaa henkilöstön olevan muutakin kuin yrityksen kustannuserä. Kaupin mukaan yrityksen henkinen pääoma on yksi tärkeimmistä elementeistä tuotekehityksen kilpajuoksussa. Asiantuntijatyö on Nesteen kaltaisille yrityksille kriittinen menestystekijä, Kauppi painottaa. Koville irtisanomisille haettava vaihtoehtoja Neste Oilin tytäryhtiössä Neste Jacobsissa Porvoossa työskentelevä ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Timo Nyman paheksuu sitä, että valtio on Neste Oilin suurimpana omistajana mukana työpaikkojen vähentämisessä erityisesti nyt, yhä pahenevan työttömyystilanteen keskellä. Nyman on kuitenkin toiveikas yt-neuvottelujen suhteen. Esimerkiksi eläkejärjestelyin ja eropakettien avulla niin sanottujen kovien irtisanomisten määrää voidaan vähentää huomattavasti, Nyman arvelee. Neste Oil suunnittelee vähentävänsä Suomessa jopa 450 työpaikkaa eli yli 10 prosenttia työpaikoista. Yritys pyrkii yli 60 miljoonan euron vuotuisiin kiinteiden kustannusten säästöihin. Niistä noin 30 miljoonaa aiotaan saavuttaa henkilöstöratkaisuilla. 6

7 UIL vaatii kesäopintomahdollisuutta insinöörikoulutukseen Insinöörikoulutuksen kiinnostavuus ammattikorkeakouluopintoina kasvoi nuorten keskuudessa ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Ensisijaisia hakijoita oli runsaat 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tänä keväänä tarjolla oli noin aloituspaikkaa insinöörikoulutukseen: niihin haki hieman yli nuorta. Pitkäjänteinen työ insinöörikoulutuksen vetovoimaisuuden kasvattamiseksi alkaa viimeinkin tuottaa tulosta, Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari toteaa. Tänä kesänä insinööriopiskelijat ovat huomanneet, ettei opintoihin pakollisena kuuluvan harjoittelun vaatimia työpaikkoja näytä löytyvän. Porokarin mielestä yritysten on kannettava oma osuutensa koulutuspolitiikasta. Pitkäjänteisessä yritystoiminnassa huolehditaan tulevaisuuden tekijöistä. Talouselämän asiantuntijoiden mukaan tilanne ei ensi kesänä ole ainakaan yhtään parempi. Pikemminkin on syytä varautua vielä huonompaan tilanteeseen, Porokari pohtii. Hän korostaa, että tulevana syksynä ammattikorkeakouluissa on mietittävä, miten ensi kesänä pystytään tarjoamaan opiskelijoille myös teoria-opintojen opiskelumahdollisuuksia. Asia on syytä huomioida myös ammattikorkeakoulujen ensi vuoden budjetteja laadittaessa. UIL:n mielestä kesäopinnot ovat yksi keino opintojen nopeuttamiseen edellyttäen, että opiskelijoilla on myös kesäaikana mahdollisuus opiskella normaalin opintotuen turvin. Samalla kesä aikaista koulutustarjontaa voi tarjota myös jo tutkinnon suorittaneille mahdollisuutena täydentää ja päivittää omaa ammattitaitoaan. Kyseessä olisi valtiollekin varsin edullinen lamantappotapa. Neuvottelu-uutisia Neuvottelut lähtökuopissa Uuden Insinööriliiton jäsenten työehtosopimusneuvottelut ovat käynnistyneet kesäkatkon jälkeen. Ensimmäisenä ovat vientiteollisuuden tärkeiden alojen, kuten teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden sopimusneuvottelut. Koko vuoden teemana onkin ollut neuvottelujen aikaistaminen, joka johtuu kansantalouden taantuman tuomista paineista vakaan lähitulevaisuuden turvaamiseksi. Ratkaisuja haetaan ympäristössä, jota värittävät mittavat lomautukset sekä irtisanomiset. Niitä pyrimme palkansaajapuolella välttämään, mikä on ollut yhtenä merkittävänä tavoitteena mukana. Muita keskeisiä tavoitteitamme ovat ostovoiman säilyminen, joka näkyy reaaliansioiden kohoamisena sekä selkeät yleiskorotukset ilman paikallista neuvottelurumbaa, työaikapankkien edistäminen ja luottamusmiehen aseman kehittäminen vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Henkilöstön vähentämistilanteissa tarvitaan myös uudenlaisia, jämäkämpiä keinoja irtisanottavien tukemisessa ja auttamisessa uuteen työhön. Yritysten ja myös julkisen sektorin on siis otettava tosissaan vastuunsa työntekijöidensä tulevaisuudesta. Henkilöstön kouluttamisesta huonompina aikoina irtisanomisten sijaan pitää sopia työehtosopimusteitse. Työnantajan keskeisiä tavoitteita ja visioita ei tarvitse paljon arvuutella: palkat neuvotellaan paikallisesti siten, että yrityksen tarpeet otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa toteutuessaan sitä, että henkilöstöstä jää aina joukko ihmisiä ilman. He jäävät ilman korotuksia tai ilman jotakin muuta korvausta, vaikkapa matkustamisesta vapaa-ajalla. Myös palkkojen alentamisen vaihtoehto on tuotu neuvottelupöytään, mutta toistaiseksi vain yritystasolla. Vastineeksi vaadittua pidättäytymistä henkilöstövähennyksistä ei kuitenkaan ole tarjolla. Konsensuksen löytäminen tässä taloudellisessa ja poliittisessa ilmastossa on siis erittäin vaikeaa. Kunnat painivat talousvaikeuksissa ja kunta työmarkkinoilla odottaa myös hankalat neuvottelut, jotka juontavat juurensa edelliseltä kierrokselta. Tehy sopi kaukaa viisaasti omalla sopimusalueellaan korotukset myös vuodelle 2010 ja nämä muodostavat pohjan muille kunta-alan ryhmille, myös insinööreille. Maamme hallitus odottaa kuntajärjestöiltä palkkamalttia, joka tarkoittaisi pienempiä korotuksia. Ei taitaisi käydä meillekään. Elo-syyskuu näyttää tietä tuleville ratkaisuille. Kukaan ei halua olla ensimmäinen sopimuksen solmija, sillä ensimmäinen tekee usein halvimmat sopimukset. Tarvittaisiin siis eri puolia sitova kokonaisratkaisu, jota aikaisemmin tupoksikin kutsuttiin. Ismo Kokko neuvottelujohtaja UUSI INSINÖÖRI 7

8 Eija Hiltunen kolumni Simo Pöyhönen koulutuspoliittinen asiamies, Akava Ammattikorkeakoululakia päivitettiin Suuren huomion saaneen yliopistolakiuudistuksen kylkiäisenä myös ammattikorkeakoululainsäädäntöön tehtiin muutoksia. Koska muutokset johtuivat pääosin yliopistolakiuudistuksesta, prosessi ei juurikaan vaikuta ammattikorkeakoulujen toimintaan. On kuitenkin selvää, että myös ammattikorkeakoululainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän suurempaan uudistukseen on jatkossa paineita. Merkittävimpiä lain muutoksia ovat lukukausimaksukokeilun ulottaminen myös ammattikorkeakoulujen toimintaan sekä korkeakoulututkintojen asemoinnin kirjaaminen lakiin. Ammattikorkeakoulut saavat yliopistojen tavoin mahdollisuuden kerätä maksuja EU-/ ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeilu rajattiin yliopistojen tavoin vain ylempiin korkeakoulututkintoihin, mikä on kuitenkin ammattikorkeakoulujen kannalta tilanteena erilainen kuin yliopistoilla. Yliopistot tuottavat perustutkintoinaan pääasiallisesti maistereita, kun taas ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia on vähän. Viisivuotisen kokeilun tulokset jäänevätkin ammattikorkeakoulujen osalta vähäisiksi. Pitkäaikainen kissanhännänveto ammattikorkeakoulututkintojen suhteesta yliopistoissa suoritettaviin tutkintoihin saa nyt muodollisen lopun, kun lakiin kirjattiin pykälä siitä, että ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto. Maistereita ei ammattikorkeakouluista silti valmistu, vaan nimikkeet ovat erilaiset verrattuna yliopistosektoriin. Merkittävä tämä paljon puhuttu uudistus on lähinnä sellaisissa julkisissa viroissa, joissa on säädettynä kelpoisuusehtona ylempi korkeakoulututkinto. Muodollinen koulutusjärjestelmä ei ratkaise yksityisten työmarkkinoiden dynamiikkaa, vaan tutkintojen arvostuksen määrittävät viime kädessä työmarkkinat itse. Onkin koulutukseen hakeutuvan oikeusturvan mukaista, että tutkinnon tuottamista valmiuksista ja sijoittumisesta työmarkkinoille luodaan mahdollisimman realistinen käsitys koulutusta markkinoitaessa. Ammattikorkeakoulujen pitää uuden tehtävämuotoilun mukaan yliopistojen tavoin edistää kaikessa toiminnassaan elinikäistä oppimista. Ammattikorkeakoulusektorilla on jo aiemmin ollut tarjolla aikuiskoulutuksena paitsi tutkintoon johtavaa, myös lisä- ja täydennyskoulutustyyppistä koulutusta. Tämä tehtävä toivottavasti vahvistuu erityispätevyyksinä annettavien, uudentyyppisten täydennyskoulutuskokonaisuuksien myötä. Keskustelu aiheesta on kuitenkin aina niin kauan helppoa, kun rahasta ei tarvitse puhua. Vielä on täysin epäselvää, miten nämä toiminnot jatkossa resursoidaan. Selvää on, etteivät ne mahdu nykyiseen ammattikorkeakoulutuksen perusrahoitukseen. Vaikka uudistukset ammattikorkeakoululainsäädäntöön olivatkin tällä kertaa teknisluonteisia, keskustelu järjestelmän kehittämisestä jatkuu. Ikävien kouluampumistapausten ja nuorten pahoinvoinnin yleisen lisääntymisen myötä esiinnoussut keskustelu muun muassa opiskelijaterveydenhuollon tilasta on asia, josta varmasti puhutaan jatkossa paljon. Kuntien vastuulla oleva ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto vaihtelee valtavasti, eivätkä muutkaan hyvinvointipalvelut, kuten esimerkiksi liikuntapalvelut, usein kehuja herätä. Muodollinen koulutusjärjestelmä ei ratkaise yksityisten työmarkkinoiden dynamiikkaa, vaan tutkintojen arvostuksen määrittävät viime kädessä työmarkkinat itse. Eduskunta edellytti käsittelyssään myös tarkempaa seurantaa ammattikorkeakoulujen koulutusmääristä ja opiskelijoiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Kaikki nämä haasteet aikaansaanevat sen, että ammattikorkeakoululainsäädännön uudistamisesta käydään kiivasta keskustelua, kun seuraavaa hallitusohjelmaa laaditaan. Johtaako tämä keskustelu uudistukseen ja tuleeko mahdollinen uudistus vastaan liian nopeasti yliopistolain uudistamisesta saatavien kokemusten kannalta, jää nähtäväksi ensi vuosikymmenen alkupuolella. 8

9 puheenjohtajan palsta Ovatko keskusjärjestöt ajan tasalla? Elokuu 2009 Pertti Porokari Voidaan perustellusti esittää kysymys, että onko palkansaajien edun mukaista pitää yllä kolmea keskusjärjestöä. Voin kokemuksesta sanoa, että yksityinen sektori ja julkinen sektori ovat hyvin erilaisia ja niiden yhteensovittaminen usein erittäin vaikeata. Siksi uskon, että kaikkein toimivin malli olisi kaksi keskusjärjestöä, yksityiselle ja julkiselle sektorille kummallekin omansa. Eri liitot sitten järjestäytyisivät näihin alan jäsenmääriensä suhteessa. Näin hallintopaikat menisivät demokraattisesti jäsenmäärän mukaan. Mikään nykyisistä keskusjärjestöistä ei ole niin vetovoimainen, että se laukaisisi liittojen yhdistymisiä yli keskusjärjestörajojen. Päinvastoin, nykyiset keskusjärjestöt ovat esteenä liittoyhdistymisille ja kehitykselle. Henkilöstöryhmäjakoinen keskusjärjestömalli on muinaisjäänne, joka ei pysty enää vastaamaan nykyajan sopimusneuvotteluhaasteisiin. Tuntuu mielettömältä neuvotella useassa eri pöydässä saman yrityksen henkilöstön työsuhteen ehdoista. Eikö olisikin selkeätä ja oikeudenmukaista, että yhdessä yrityksessä sovellettaisiin yksiä ja samoja sääntöjä koko henkilöstöön? Näin käytännössä onkin monessa teknologiateollisuuden yrityksessä, jossa käytännöt on harmonisoitu paikallisesti sopien. Tämä onkin järkevää paikallista sopimista. Palkoista pitää ehdottomasti sopia yleiskorotuksin kollektiivisesti liittojen kesken. Tällä turvataan ostovoiman kehitys ja kompensoidaan inflaatiovaikutusta. Yksilöllinen palkkapolitiikka on toteutettava yrityksissä meriittikorotusten kautta niin kuin tähän astikin on tapahtunut, ennen kuin työnantajat runnoivat tämän pelkkää riitaa ja eripuraa työpaikoille aiheuttavan paikallisen sopimusmallinsa. Tästä on siis päästävä eroon! Hyvää syksyä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Pentti Vänskä Hyvä yhteishenki vie kuopiolaisopiskelijoita eteenpäin Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry valittiin toistamiseen vuoden paikallisyhdistykseksi viime talvena. Yhdistyksen aktiivien mielestä valinta kohdistui heihin, koska he antavat kaikkensa järjestötyölle. Kinralaiset ovat aktiivisia toimimaan. Viime vuonna KINRA hankki 250 uutta jäsentä. Lukukauden alussa yhdistys esittäytyy aloitteleville opiskelijoille, joiden on helpompi tulla kyselemään, kun kauemmin opiskelleet ovat vielä kesälaitumilla. Esimerkiksi saunailloissa kerrotaan yhdistyksestä ja opiskelijakulttuurista. Myös Kuopion Insinöörit järjestää aloitteleville vuosittain tilaisuuden. Alueyhdistys saa paremmin näkyvyyttä aloittavien opiskelijoiden parissa kuin työelämään siirtyvien keskuudessa, sanoo KINRAn puheenjohtaja Juho Kauppinen. Joka luokalta on pyritty saamaan yhteyshenkilö, joka välittää tietoa paikallisyhdistyksen ja luokan välillä. Pitkin luku vuotta Savonia ammattikorkeakoulun tiloissa pidetään ständeja, joissa kerrotaan ajankohtaisesta teemasta kuten työsuhdeasioista, työttömyyskassasta tai Insinööriopiskelijaliitosta (IOL). KINRAlla on hyvä maine muiden keskuudessa, Mikko Ruotsalainen huomauttaa. Hän viittaa sekä IOL:n että Savonian suuntaan. Kinralaiset ovat saaneet ylimääräisiä paikkoja IOL:n järjestämissä koulutuksissa, jos niitä on muilta paikallisyhdistyksiltä jäänyt vapaaksi, sillä Kuopiossa halukkaita riittää. Kuopion Tekniikan yksikön henkilöstön mukaan nykyiset opiskelijat ovat aktiivisempia kuin muutama vuosikerta aikaisemmin. Oppilaitos tarjosi yhdistyksen käyttöön suuremman tilan, jonka KINRAn hallituksen jäsenet remontoivat kesällä toimistokäyttöön. Oppilaitos tuki remonttia muun muassa materiaalikuluissa sekä sähköasennuksissa. IO-päivien järjestely näytön paikka Omaa toimistoa tarvitaankin tiuhaan, sillä KINRAn hallitus kokoontuu usein. Viime lukuvuonna kokouksia oli kolmisenkymmentä ja lisäksi Insinööriopiskelijapäivien järjestelykokouksia. Kinralaisilla on kokoustekniikka hallussaan, Jyri Hakkarainen naurahtaa. Viime syksynä järjestetyt IO-päivät teettivät paljon työtä, mutta onnistuivat erittäin hyvin. Lauantain ja sunnuntain kestänyt tapahtuma keräsi tuhatkunta kävijää. Talkoissa oliahkeroimassa noin 60 opiskelija-aktiivia, joista osa oli muista Itä-Suomen paikallisyhdistyksistä. Yli 700 opiskelijan loppubileet olivat hyvä lopetus hyville päiville, opiskelijat muistelevat. Opiskelijoista kasvaa ylpeitä insinöörejä KINRAn hallituksen jäsenet suosittelevat niin aloitteleville opiskelijoille ja opinnoissaan edenneille järjestötoimintaa. Ammatti-identiteetti syntyy jo opiskeluaikana ja yhdessä on hyvä kasvat- 10

11 Kuopion Insinööriopiskelijoiden aktiiveista ei tule liukuhihnainsinöörejä, sillä he ovat jo opiskeluaikana suunnanneet reippaat askeleet ja uteliaan katseen kohti tulevaa. Vasemmalta Jyri Hakkarainen, Ilja Knuutinen, Sakera Joarder, Mikko Ruotsalainen, Eeva Inkeroinen, Atte Kauhanen, Joonas Kuuramaa, Marko Kauranen ja Juho Kauppinen. taa ammattiylpeyttä. Aktiivisuus ja yhteisymmärrys tukevat myös opinnoissa. Kun ryhmähenki on kohdallaan, uskaltaa tehdä enemmän ja mielekäs toiminta vie mukanaan, Atte Kauhanen huomauttaa. Aktiivit kehuvat hyötyvänsä monin tavoin järjestötoiminnasta. Verkostoa on luotu ympäri Suomen eri insinööriopiskelijoiden kanssa. Kukaties on jo tutustunut tulevaan kollegaan tai esimieheen. Tutussa ja turvallisessa porukassa, omassa paikallisyhdistyksessä, oppii useita asioita elämää varten. Myös vapaa-ajan toimintaa sekä ystäviä ja kavereita saa järjestömaailmasta. Jäsenten kannattaa pyytää rohkeasti haluamaansa toimintaa omilta yhdistyksiltään, KINRAn hallituksen jäsenet vinkkaavat. Tukea opiskelijoiden kesätyöllistymiseen Kevään urakka KINRAn aktiiveille oli Inssipörssin perustaminen. Mallia otettiin tamperelaisista insinööriopiskelijoista ja mukaan saatiin Savon Yrittäjät. Inssipörssin tarkoituksena ei ole välittää kesätyöpaikkoja, vaan tietoa yhdistyksen jäsenten ja yritysten välillä. Jäsenpalvelu halutaan pitää yksinkertaisena, mutta sen ympärille rakennetaan kenties muitakin työelämään liittyviä palveluja opiskelijoille. Tavoitteena oli saada edes yksi opiskelija työllistymään kesäksi. Siinä onnistuttiin jo alkumetreillä; useampikin työpaikka ja opiskelija kohtasivat toisensa. KINRAn aktiivit hakivat kesäksi töitä kuka enemmän, kuka vähemmän. Lopputulos oli laiha: kolmella oli alkukesästä tiedossa työpaikka ja ainoastaan yhdellä omalta alalta. Edellisenä kesänä harjoitteluksi luettavassa kesätyössä oli kolme. > > > UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta KINRAn hallituksen jäseniä kokoontui pohtimaan, miksi heidät valittiin uudelleen vuoden paikallisyhdistykseksi. Kesätöitä saaneet nostivat käden pystyyn. Vasemmalta Eeva Inkeroinen, Joonas Kuuramaa, Atte Kauhanen, Mikko Ruotsalainen, Jyri Hakkarainen, Juho Kauppinen, Sakera Joarder, Marko Kauranen ja Ilja Knuutinen. Palkkatöiden sijaan kesä kului muun muassa talkootöissä sukulaisten luona ja oman elektroniikkaprojektin parissa. Tein kaikkea, mitä on jäänyt tekemättä aiempina kesinä, kuului kommentti. Porukan pisimpään opiskellut sai harjoittelunsa suoritettua jo ensimmäisten lukukausien välillä. Osalla valmistuminen viivästyy, kun osa harjoittelusta puuttuu. Ikuisuuskysymys aloituspaikoista mietityttää Kurja kesätyötilanne saa kinralaiset pohtimaan, onko insinöörikoulutuksessa aloituspaikkoja sopivan verran ja onko koulutusohjelmat suunnattu oikeille aloille. Käytäntö, jonka vuoksi nuorten on pakko hakea koulutukseen, ei saa kannatusta. Opiskelupaikkoja saavat myös sellaiset, joilla ei ole mitään kiinnostusta alalle. Toisaalta muistutetaan, että motivaatio voi herätä myös opintojen alussa. Koulutusalojen näkyvyys ympäröivässä yhteiskunnassa vaikuttaa osaltaan hakijoiden määrään. Jos alalla on paljon näkyvyyttä, niin hakijoita riittää, Ilja Knuutinen toteaa. Jos opiskelijoiden joukossa ei ole riittävästi aktiivisia, niin useat jäävät roikkumaan eivätkä kiinnity kouluun eivätkä opintoihin. Esimerkiksi sähköalalla on liikaa aloituspaikkoja eivätkä kaikki haluakaan opiskella, Marko Kauranen sanoo. Hänen luokaltaan 40 prosenttia lopetti opinnot alkuunsa. Vaikka muillakin on kokemuksia keskeyttäjistä, yhdestä suusta todetaan, että opintojen kesken jättäminen on ala- ja luokkakohtaista. Isoilta koulutuslinjoilta valmistuvat kohtaavat kovan kilpailun työpaikoista, Eeva Inkeroinen huomauttaa. Opiskelija-aktiivit arvioivat, että Tekniikan Kuopion yksiköllä on toimivat työelämäyhteydet. Ammattikorkeakoululla on suunnilleen oikeat ja sopivankokoiset linjat Kuopion seudun työpaikkoihin nähden. Petrattavaa koululla on verkoston kasvattamisessa alueellisesti laajemmaksi. Mukaan on saatava opiskelijoiden mielestä myös pienet, kehittyvät yritykset. Kinralaiset arvostavat oppilaitostaan ja sen henkilöstöä, vaikka eivät kritiikittä niele kaikkea. Reilussa laitoksessa aktiivisena pärjää. Koulu myös tukee aktiiveja. Monipuolista koulutusta antavat opettajat, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita. Tosin kaikki eivät osaa opettaa, Joonas Kuuramaa arvioi. Sakera Joarder toivoo lisää kursseja, joilla saa käytännön kokemusta. Ei aina pelkkää laskemista tai lukemista. Koulutusalojen näkyvyys ympäröivässä yhteiskunnassa vaikuttaa osaltaan hakijoiden määrään. 12

13 Insinööriopiskelijaliitto valvoo insinööriopiskelijoiden etuja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry on insinööriopiskelijoiden vuonna 1955 perustama tekniikan opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, joka keskittyy vain ja ainoastaan tekniikan opiskelijoiden edunvalvontaan. Uuden Insinööriliiton opiskelijajärjestössä, Insinööriopiskelijaliitossa on noin jäsentä ja siihen kuuluu 27 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Kaikissa suomenkielistä insinöörikoulutusta antavissa ammattikorkeakouluissa toimii IOL:n paikallisyhdistys. IOL:n tehtävä Insinööriopiskelijaliiton päätehtävä on pehmentää opiskelijan kynnystä siirtyä opiskelijaelämästä työelämään, tuomalla tietoa insinöörien ja tekniikan ammattilaisten sijoittumisesta koti- sekä ulkomaalaisilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on tehdä työelämän pelisäännöt selviksi jo opiskeluaikana sekä tarjota mahdollisuuksia urahallintaan ja näin pyrkiä mahdollistamaan kaikille opiskelijoille laadukas työllistyminen. IOL kiertää kouluilla ympäri vuoden jakamassa työelämätietoutta opiskelijoille erilaisten infojen ja tilaisuuksien, kuten insinöörityö-, työsuhdeinfojen, harjoittelun valmennuksien ja työelämäpäivien kautta. Insinööriopiskelijaliitto kouluttaa jäsenistöään ja aktiivejaan vuosittain. Kursseilla käsitellään niin opiskeluun kuin työelämään liittyviä asioita, mm. kokoustekniikkaa, työnhakua sekä neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Kurssit ovat liiton jäsenille maksuttomia. Insinööriopiskelijaliiton hallitus valitaan vuosittain liittokokouksessa ja siihen kuuluvat puheenjohtaja, vara puheenjohtaja ja kuusi hallituksen jäsentä sekä varajäsen. Jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuualue ja aluevastuupaikkakunnat. Aluevastaava toimii kummina paikallisyhdistykselle, tukee ja auttaa tarvittaessa. Kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista Insinööriopiskelijaliitto hoitaa koulutuspoliittista edunvalvontaa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Koulutuspolitiikassa keskeisiä asioita ovat aloituspaikkojen määrä, ammattikorkeakoulujen rahoitus ja koulutuksen sekä harjoittelun laatu. Ajatuksen voi tiivistää lauseeseen laatua määrän sijasta. Laadukkaalla tutkimustyöllä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton kanssa tuetaan liiton tavoitteita koulutuspoliittisissa ja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijapuolella tärkeimmät tutkimukset ovat tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus ja valmistuneiden sijoittumistutkimus, jotka laaditaan vuosittain. IOL toimii tiiviissä yhteistyössä Uuden Insinööriliiton valtakunnallisten ja alueellisten yhdistysten kanssa. Yhteisillä tapahtumilla, tiedotuksella ja monilla muilla keinoilla valmistuvien tekniikan opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja liiton jäseneksi helpotetaan ja yksinkertaistetaan. IOL osallistuu kansainväliseen toimintaan opiskelija- ja insinöörijärjestöjen kautta. Kansainvälisiä yhteyksiä hoidetaan myös Uuden Insinööriliiton ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kautta. YH toimii linkkinä Insinööriopiskelijaliiton toiminnan ehdoton edellytys on paikallisyhdistysten aktiivinen toiminta, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Yksittäisen opiskelijan ja liiton välisenä linkkinä toimii yhteyshenkilö eli YH. Jokaisella luokalla on oma yhteyshenkilö, joka toimii luokan asiantuntijana liittoasioissa. YH:n tehtäviin kuuluvat tiedon jakaminen niin luokkaan kuin liittoonkin päin, jäsenhankinta sekä yhdistyksen toiminnan kehittäminen. Yhteyshenkilöverkoston lisäksi jäsenistön tiedottamisessa keskeisinä välineinä ovat www-sivut, sähköposti sekä Uusi Insinööri-lehden opiskelijasivut. Insinööriopiskelijaliitto ylläpitää ja kehittää insinööri opiskelijoiden ammattikuvaa ja kulttuuria. Liitto edistää ammattikunnan symboleiden, kuten Insinöörilakin ja -sormuksen, käyttöä. Vuosittain järjestettäville Insinööriopiskelijapäiville kerääntyy reilusti yli tuhatpäinen opiskelijajoukko juhlistamaan vuoden päätapahtumaa. Liiton oma laulukirja Laulumatti kuuluu luonnollisesti olennaisena osana opiskelijan varustukseen. Lisätietoa Insinööriopiskelijaliitosta ja sen toiminnasta on osoitteessa Jos sinua kiinnostaa lähteä mukaan toimintaan, ota yhteyttä oman koulusi paikallisyhdistykseen. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Koulutuksen laatu ylös, työelämäyhteydet kuntoon Teknillisen korkeakoulutuksen kehittämisen tarpeesta ovat samaa mieltä niin ammattikorkeakoulut, elinkeinoelämä kuin opetusministeriökin. Jotain pitäisi tehdä pikaisesti! Mutta mitä? Anneli Pirttilä AMK: Ammattikorkeakouluissa menossa mittava kehitystyö Ammattikorkeakouluissa on menossa mittava rakenteellinen kehittämistyö. Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n rehtorin ja toimitusjohtajan Anneli Pirttilän mukaan sillä tulee olemaan järisyttävät aluepoliittiset vaikutukset. Nyt pitäisi rohkeasti pystyä lakkauttamaan yksiköitä, joissa vetovoima on huono ja koulutuksen läpäisy kehnolla tasolla. Keskittämistä ei Pirttilän mielestä kuitenkaan kannata viedä niin pitkälle, että tietyn alan insinöörejä koulutettaisiin vain joillakin harvoilla paikkakunnilla. Täytyy muistaa, että ammattikorkeakoulut on aikoinaan perustettu korkeakoulujärjestelmäksi, jolla on alueellinen tehtävä. Se tehtävä meillä on edelleen. Pirttilän mielestä nyt kannattaisi koota samalla paikkakunnalla toimivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä kohtuullisella maantieteellisellä etäisyydellä olevat ammattikorkeakoulut yhteen. Vain siten syntyy tarvittavaa synergiaa. Duaalimalli puhdasoppisesti sovellettuna on tullut tiensä päähän. Vaikka tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa pidetään erillään, ei se saisi estää järkevää resurssien yhteiskäyttöä ja yhteistyötä. Laatu paremmaksi Korkealaatuisen tekniikan opetuksen ylläpitäminen on mahdollista vain riittävän suurissa yksiköissä, joissa koulutukseen sekä opetustiloihin panostetaan, Pirttilä sanoo. Pelkkään yksikkökokoon ei kuitenkaan kannata tuijottaa. Opetusministeriön AMKOTAtunnusluvut ovat erinomaisen hyviä ja paljastavia mittareita. Niitä katselemalla herää kyllä monia kysymyksiä ja ajatuksia siitä, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä. Tekniikan alan ammattikorkeakouluissa on neuvottelukuntaorganisaatiolla pitkät perinteet. Pirttilän mukaan se luo hyvän pohjan työelämältä tuleville kehittämisimpulsseille. Tämän lisäksi tulisi vuosittain tehdä työnantajille kyselyjä valmistuneiden taidoista ja niiden työelämävastaavuudesta. Näin monissa ammattikorkeakouluissa tehdäänkin. Viime kädessä paras mittari koulutuksen laadusta on se, miten hyvin valmistuneet ammattikorkeakouluinsinöörit sijoittuvat työelämässä ja miten kehittyvät urallaan, Pirttilä sanoo. EK: Elinkeinoelämä tarvitsee monenlaisia insinöörejä Insinöörien tehtävät ja osaamistarpeet muuttuvat, sanoo asiantuntija Marita Aho Elinkeinoelämän Keskusliittio EK:n innovaatioympäristö ja osaamissektorilta. Palvelujen merkitys suomalaisten yritysten liiketoiminnassa kasvaa. Insinöörien tehtävänä on yhä useammin kehittää teknologioita ja alustoja erilaisille palveluille. Kilpailuetua etsitään erilaisten osaamisten yhdistämisestä. Menestysresepti saattaa syntyä esimerkiksi ympäristöosaamisen ja kovan teknologisen osaa- 14

15 Opiskelijoiden mielipiteitä opiskelun laadusta Kyselimme Insinööriopiskelijaliiton IOL:n alueyhdistysten noin 250 aktiivilta insinöörikoulutuksen kehittämisestä. Webropol-kyselyyn saimme 144 vastaus ta juhannuksen alusviikoilla. Halusimme mielipiteitä opetuksen laadusta, lähi-/verkko-opetuksesta, oppilaitoksen työelämäyhteyksistä, yritysten tarjoamista urapolkumahdollisuuksista ja mahdollisuuksista poikkitieteellisiin opintoihin. Vastanneista noin 30 prosenttia on Metropolia ammattikorkeakoulusta ja noin 26 prosenttia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan yksiköstä. Muista ammattikorkeakouluista vastauksia tuli vähemmän. Lähes 40 prosenttia oli kolmannen vuosikurssin opiskelijoita ja 27 prosenttia neljänneltä vuosikurssilta. Vastanneiden mielipiteitä: Opetushenkilöstö tuntee riittävästi työelämää ja on osaavaa (54 % samaa mieltä). Aivan yhtä moni ei kuitenkaan pidä opettajien taitoja ajanmukaisia (50 % samaa mieltä). 73 prosenttia opiskelijoista ei osallistu sellaisille oppilaitoksen järjestämille kursseille, joista osa suoritettaisiin joko yrityksessä tai projektina yritykselle vain 27 prosenttia osallistuu. Suurin osa vastanneista on sitä mieltä, että oppilaitos ei järjestä opinnoille hyödyllisiä yhteyksiä työelämään riittävästi. Joskin rekryillat, ekskursiot yrityksiin, messut, mentorointi ja seminaarit ovat heille tuttuja. 64 prosentin mielestä alueen yritykset tarjoavat mahdollisuuksia opiskeluaikana aloitettavalle urapolulle, jolloin harjoittelut ja insinöörityön voi tehdä samalle työnantajalle. Toisaalta 48 prosenttia on sitä mieltä, että he eivät saa yhdistettyä työelämäyhteyksiä opintoihin. Työelämäyhteyksissä kaivataan lisää yhteisprojekteja koulun ja elinkeinoelämän välille, konkreettista työelämälähtöistä opetusta, projekteja yrityksiin, harjoittelupaikkoja, asiantuntijoita opettamaan ja lisää tietoa konkreettisesta työstä. Yli 80 prosenttia kiinnostaisi tekniikan alan opintojen ohella myös muut alat kuten kaupalliset aineet, kielet ja yhteiskunnalliset aineet. Yli 42 prosenttia vastanneista voi tällä hetkellä opiskella poikkitieteellisesti itseään kiinnostavia aineita. Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Opetushenkilöstö tuntee riittävästi työelämää Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Opetushenkilöstö on osaavaa Ei samaa eikä eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Osallistutko lukukausien aikana oppilaitoksesi/ koulusi järjestämille kursseille, joista osa suoritetaan joko yrityksessä tai projektityönä yritykselle? Osallistutko lukukausien aikana oppilaitoksesi/ koulusi järjestämille kursseille, joita on pitämässä myös yrityksen edustaja koululla? Järjestääkö oppilaitoksesi muulla tavoin opinnoillesi hyödyllisiä yhteyksiä työelämään? Kyllä vastanneiden osuudet % Jokseenkin eri mieltä Opetushenkilöstön taidot ovat ajanmukaisia Ei samaa eikä eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Webropol-kyselyyn osallistuneiden joukosta onnetar arpoi lupaamamme lahjakortin. Sen saa Miia Lämsä Raumalta. Onnea Miialle! > > > UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta 16 Marita Aho misen yhdistelmästä. Haasteena onkin, miten saadaan erilaiset osaajat yhdistämään osaamisensa ja toimimaan tehokkaasti yhteen. Ahon mukaan ihmisten käyttäytymisen ymmärtäminen tulee entistä tärkeämmäksi. Myös viestintätaitoja tarvitaan; monikulttuurisuus, sosiaalinen media sekä erilaisten web-pohjaisten, virtuaalisten työympäristöjen hallinta lisää viestinnän vaativuutta. Tekniikan yhteistyöryhmä nosti vastuullisuuden ja eettisyyden osaamistarpeiden eturintamaan. Ei riitä, että tehdään vain asioita paremmin, pitää tehdä parempia asioita! Osaamistavoitteet määriteltävä Ahon mukaan elinkeinoelämä toivoo, että insinöörikoulutuksessa määritellään työelämän tarpeisiin pohjautuvat selkeät osaamistavoitteet. Koulutusta pitää kehittää monin tavoin. Valmiudet työelämään eivät synny pelkästään opintopisteillä. Koulutusta pitää kehittää monin tavoin. Valmiudet työelämään eivät synny pelkästään opintopisteillä. Ne syntyvät myös koulutuksen toimintakulttuurissa, oppimisen prosesseissa ja arviointikäytänteissä. Opetusmenetelmien pitäisi heijastaa tätä maailmaa: virtuaalitodellisuutta, blogeja ja simulaatioita. Nuorilla itsellään saattaa olla jostain asiasta paljon enemmän tietoa kuin kouluttajilla. Itsetuntemusta ja tervettä itsetuntoa voidaan kehittää antamalla opiskelijalle laadukasta palautetta. Koulutuksessa on myös tarpeen aloittaa kansainvälisten verkostojen rakentaminen. Vähäinenkin alan työkokemus antaa paremmat lähtökohdat työelämään kuin pelkkä teoriaopiskelu. Harjoittelun ja opinnäytetöiden pitää insinööri (amk) koulutuksessa olla sellaisia, että niistä on aitoa hyötyä työnantajalle, opiskelijalle ja korkeakoululle. Osaamishaaste tuntuu olevan myös se, että vastavalmistuneilla on usein vaikeuksia arvioida, kuinka paljon johonkin tehtävään kuluu aikaa, pärjäävätkö he yksin vai tarvitsevatko avuksi muita. Vaikka yritykset toki vastaavat uusien työntekijöiden perehdytyksestä ja ohjaamisesta. Olisi kuitenkin hyvä, että koulutuksessa saisi evästystä oikeisiin toimintatapoihin, Aho sanoo. OPM: Yksiköiden työnjako nousee vahvasti esille Hannu Siren Tekniikan yhteistyöryhmän aikaansaama profiilikartta kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen koulutuksen nykytilanteen, eri tekniikan alojen korkeakoulutuksen volyymijaon ja profiilit. Miten tätä tietoa käytetään hyväksi kun korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä jatketaan? Vuosia koskevissa sopimusneuvotteluissa saatua tietoa hyödynnetään mm. korkeakoulujen tutkintotavoitteita määriteltäessä, keskusteltaessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa yksittäisten korkeakoulujen profiloitumisesta, painopistealoista koulutusohjelmarakenteesta sekä yksiköiden määrän vähentämisestä, sanoo johtaja Hannu Siren opetusministeriöstä. Sirenin mukaan koulutusohjelmarakenteiden päällekkäisyydet ja alueella toimivien useiden korkeakouluyksiköiden työnjako nousee vahvasti esille. Opetusministeriö rahoittaa ARENE:n alaisuudessa toimivaa Koulutusohjelmaprojektia, joka sekin selkeyttää ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmarakennetta ja -nimikkeistöä. Myös Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoima Tekniikan alan amk-koulutuksen kehittämishanketta saa siltä rahoitusta. Painopistealat vuosille Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat vuoteen 2010 mennessä strategiansa, joissa profiilit ja painopistealat määritellään. Strategioita hyödynnetään, kun opetusministeriö tekee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuosille Koulutustarjonta työryhmä tekee marraskuun loppuun mennessä opetusministeriölle selvityksen vuosien 2008 ja 2009 yhteiskunta-, talous- ja työvoimakehityksen vaikutuksista vuosille hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa asetettuihin koulutustarjonnan tavoitteisiin. Työryhmä työstää myös jo ehdotusta koulutustarjonnan tavoitteista vuosille

17 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Johannes Tervo Harri Honkanen on tuntenut itsensä koko kesän lottovoittajaksi, sillä hän sai kesätöitä omalta alaltaan. Valtaosa opiskelukavereista jäi kesän ajaksi työttömiksi. Onnekas opiskelija pääsi oikeisiin töihin Kesätienestit varmistavat, että Harri Honkanen voi keskittyä talvella pelkästään opiskeluun. Kaksi vuotta elektroniikan koulutus ohjelmassa opiskellut Harri Honkanen haki alkuvuodesta useita kymmeniä kesätyöpaikkoja. Tarjonta oli nihkeää. Hakemusten määrä kasvoi myös siksi, että hän haki töitä ympäri Suomen eikä ainoastaan opiskelupaikkakuntansa Kuopion lähialueilta. Hyväksyin, että työt eivät tule tekijän luo, vaan tekijän on mentävä niitten luo, Honkanen kertoo. Työvoimatoimiston internetsivuilla oli Vacon Oyj:n työpaikkailmoitus ja netissä insinööriopiskelija täytti hakemuksenkin. Se tärppäsi ja kesätyö kokoonpanijana alkoi toukokuun puolivälissä Vaasassa. Työ sisältää taajuusmuuttajien kokoonpanoa. Vacon on globaalisti toimiva, kotimainen taajuusmuuttajavalmistaja. Taajuusmuuttajia käytetään sähkömoottorin ohjauksessa ja uusiutuvan energian tuotannossa. Yhtiön tuotekehitys- ja tuotantoyksiköt ovat Suomessa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Italiassa. Olen ollut erittäin tyytyväinen kesätyöpaikkaani muutenkin kuin vain sen saamisen takia. Honkasen mukaan Vaconissa työt on opetettu juurta jaksaen ja työ on ollut mielekästä. Se ei ole mitään lattianlakaisua, kuten jotkut pelottelivat ensimmäisten kesätöitten yleensä olevan. Aiempina kesinä hän on ollut vanhempien maatilalla hanttihommissa. Teorian sijaan käytäntöä Kesätyöt antavat Honkaselle tärkeää perustietoa alan käytännön tehtävistä, joita ei koulussa olisi voinut oppia. Vaikka opiskelijan työt eivät vielä insinöörin töitä olekaan, alan perustehtävinä ne sivuavat opintoja. Kuva siitä, mitä sähkölaitteiden perusvalmistuksessa tapahtuu, on selkiytynyt huomattavasti. Honkanen arvelee, että oman alan arvokas työkokemus auttaa tulevassa työnhaussa. Hän on ollut alusta alkaen kiinnostunut tuotekehitystehtävistä elektroniikan alalta ja kesätyö on varmistanut tavoitteet. Kynnys lähteä edemmäs töihin on madaltunut entisestään, Nurmeksesta kotoisin oleva opiskelija arvioi. Muutto kesäksi Savon sydänmailta Pohjanlahden rannikolle aluksi hieman jännitti. Vaasaan oli paljon helpompi tulla kuin aluksi pelkäsin. Asunto järjestyi Vaasan opiskelija-asuntosäätiöltä melkeinpä minuuteissa hakemuksen lähettämisestä. Hän ei tuntenut aiemmin ketään Vaasassa. Tutuiksi ovat tulleet kesän mittaan ennen kaikkea työkaverit, joiden joukossa on myös sekä ammattikorkeassa että tiedekorkeakoulussa opiskelevia insinöörin alkuja. Ilman lomaakin voi virkistyä Kesälomaa ammattikorkeakoulu Savonian opiskelijalla ei tänä vuonna ole oikeas taan lainkaan. Juhannuksena oli kesän pitkäkestoisin vapaa: neljä päivää. Kun työt päättyvät elokuun lopussa, opinnot alkavat suunnilleen saman tien. Talven koulurutiineista irtiotto on kuitenkin tärkeää. Honkanen käy muun muassa festareilla ja lueskelee kirjoja. Terry Prachettin fantasiakirjat englanninkielisinä kuuluvat kesälukemistoon. Jos olisin työskennellyt kesän Kuopion seudulla, varmaan Turun Ruisrockissa olisi jäänyt käymättä, itäsuomalainen Honkanen summaa länsisuomalaisen työpaikan vaikutusta kesäohjelmaansa. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti ja kuvitus: Valeria Gasik Uraohjuksen uudet kuviot Taantuma voi tehdä tepposia urasuunnitelmille. Elämänmyönteinen uranahjus nauttii vaihtelusta ja ohittaa työelämän esteet ja hidasteet. Epävarmuus tulevasta on monelle nuorelle valitettavan tuttua. Työpaikkoja oli kesällä tarjolla miltei puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Nuorisotyöttömyydestä kirjoitetaan jatkuvasti ikäviä uutisia. Moni jäi ilman harjoittelupaikkaa. Yksi tapa kestää tilanne on istua kädet ristissä ja murehtia. Toinen ryhtyä hommiin. Ilo irti työpäivästä Uranahjus on oman elämänsä projektijohtaja ja työhedonisti. Vaikka termi ei ole uraohjuksen tavoin vakiintunut, ilmaisuun sisältyvää ajatusta rennosta ja omaehtoisesta työurasta jakavat muun muassa vapaaehtoinen hidastaminen eli downshifting, kuhnurien kerho, hakkerien työetiikka sekä luovan luokan esiinmarssi. Uranahjuuden lähtökohta on yksinkertainen: nauttia elämästä ja työstä kaikkina talouden aikoina. Koska työ vie lähes kolmanneksen elämästä, työhedonistille tärkein elementti on rahan sijasta arjesta saatava ilo. Uranahjus ei piittaa perinteisistä poluista tai sosiaalisista paineista: tilastojen sijasta hän seuraa intuitiotaan, esittää rohkeasti toiveitaan, eikä murehdi mahdollisesta lomautuksesta onpahan enemmän aikaa löytää uusia haasteita. Kyseessä ei ole vain taiteilijoiden etuoikeus, myös insinööri voi ryhtyä oman uransa nahjukseksi. Uraohjukset ja -nahjukset Uraohjus kokee kiipeävänsä työelämänsä palotikkaita. Hän luottaa uutisointiin ja hakee opiskelemaan vain niille aloille, joista maksetaan. Kahvitauoilla uraohjus lukee verkostoituminen avaimena menestykseen -oppaita ja odottaa eläkeikää, jolloin voi sitten rentoutua. Uranahjus ei ota paineita. Hän kokeilee siipiään arkeologina, itkonsulttina tai vaikka matkaoppaana, jos ammatti vetää puoleensa. Ansioluettelo täyttyy sen mukaan, kun elämä etene. Stressilomakaan ei tarvita, kun työtä tekee intohimolla. Uranahjus tietää uivansa vastavirtaan eikä löysäile. Jokainen työ on referenssi. Jos työtahti kiristää, uranahjus ottaa aikalisää ja lähtee rantapummina Tyynelle merelle pulikoimaan. Uranahjus ei verkostoidu sanan perinteisessä mielessä, vaan tutustuu ihmisiin pyyteettömästi ja sattumalta. Kompastuskiviä tulee eteen takuu- varmasti. Työ vaikkapa geoinformaatikkona ei ole yhtä tuottava kuin poliitikon pesti. Epäilijät ovat oikeassa: voi menettää asunnon, saada lapsia tai velkaantua, jos työtä ei löydy. Mutta jos näin voi käydä taantuman keskelle kenelle vaan, miksei samalla valitsisi sen henkisesti palkitsevamman tien? 18

19 Uranahjus ei ota paineita. Hän kokeilee siipiään arkeologina, it-konsulttina tai vaikka matkaoppaana. Entä jos tekisi jotain muuta Mitä uranahjukset tekisivät kriisin keskellä? Ajatus, jonka mukaan kannattaa hakea vain oman alan töitä, on hiukan vanhentunut. Hetkittäinen tai harkittu alasukkulointi ei tarkoita, että oma koulutus olisi mennyt hukkaan päinvastoin. Verkkojulkaisuista löytyy monia esimerkkejä. Nokialainen 19-vuotias Otto Selander ei löytänyt lomakaudeksi työpaikkaa ja työllisti itsensä perustamalla omannäköisensä nakkikojun. Himangalla kesätyöttömät Sonja Pöyhtäri ja Johanna Saarenpää avasivat jäätelökioskin. Toiselta alalta voi löytää jopa uuden uran. Insinööri Lauri Väänänen perusti Tampereelle perheensä kanssa Heinätoriravintolan. Biokemisti Maritta Pietilä ja diplomi-insinööri Pekka Keränen ryhtyivät puolestaan hyvinvointiohjaajiksi. Eikä merta edemmäs tarvitse lähteä: myös nykyisessä työssä voi ryhtyä nahjukseksi. Lisäkoulutus? Ulkomaankomento? Konsultointi työn ohella? Asiantuntijuuden hyödyntäminen vaikkapa uuteen patenttiin? Vaihtoehtoja on usein enemmän kuin osaisi odottaa. Boheemi työsuhde Maaliskuussa julkaistun Taloudellisen Tiedotustoimiston teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista kokee elämänsä kiireiseksi: työelämä stressaa, oma jaksaminen askarruttaa ja kova arvomaailma pelottaa. Moni arvelee menettävänsä työpaikkansa jossain vaiheessa elämäänsä. Uraohjuksen järkivalintakaan ei ole turvassa. Kannattaako edes maineikkaaseen työnantajaan sitoutua, jos työnantaja ei sitoudu työntekijöihinsä? Tosin kuin uraohjus, uranahjus ei usko rekrytoijan mainostamiin upeisiin mahdollisuuksiin, vaan omiin silmiin. Jos työpaikka ei tarjoa henkisiä porkkanoita tai tilaa uusille ajatuksille, eikä mitään ole tehtävissä, uranahjus äänestää jaloillaan. Minustako uranahjus? Kenelle uranahjuus sitten sopii? Kyynikko ajattelisi, ettei se sovi kenellekään Uranahjuksen asennevinkkejä on jälkikasvua, lainaa ja jossittelua. Selitykseksi voi keksiä myös myyttejä siitä, ettei insinöörin koulutukselle ole montakaan urapolkua, eikä kaikille intohimoisille 3D-suunnittelijoille löydy töitä. Sillä välin kun yritämme kuumeisesti keksiä hyviä vasta-argumentteja työhedonismille, isosta teknologiayhtiöstä lomautettu uranahjus kerää työkaverinsa yhteen ja hakee perustamislainaa uudelle ohjelmointiyritykselleen. Tutustu esimerkiksi Jussi Vähämäen kirjaan Kuhnurien kerhoon tai downshiftingajattelumalliin UUSI INSINÖÖRI 19

20 osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Nuori laivainsinööri vastuullisena suurprojektissa Vuodenvaihteessa laivainsinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta valmistunut Jere Laaksonen sai harteilleen vastuullisen homman turkulaiselta Deltamarinilta tilatun jättialuksen suunnittelussa. 20

21 Sveitsiläisen Allseas Groupin turkulaiselta Deltamarinilta tilaama alus on valtava. Jo sen pituus 382 metriä ja leveys 117 metriä rajaavat sen rakentamisen pois suomalaisilta telakoilta. Mutta suunnitteluun kelpaavat suomalaiset laivainsinöörit. Yksi heistä on Jere Laaksonen. Hän vastaa jättialuksen painonseurannasta. Aluksen nostokapasiteetti on valtava. Silloin on todella tärkeää, että paino on oikein sijoitettu, vastavalmistunut Jere Laaksonen tietää. Teoriapainotteisen opiskelun ohessa yrityksessä tehty työ on tuonut aimo annoksen osaamista ja varmuutta. Laaksonen on selvästi ylpeä saamastaan vastuullisesta tehtävästä. Hän on innostunut alasta ja Deltamarinin tarjoamista mahdollisuuksista. Globaalisti toimiva yritys hyödyntää kaikissa projekteissaan oman suomalaisen henkilökuntansa lisäksi tytäryhtiöitään Kiinassa, Malesiassa, Venäjällä ja Kroatiassa sekä verkostojaan ympäri maailmaa. Viimeksi perustettu tytäryritys Puolassa hyödyntää sikäläistä korkeata laivasuunnittelun osaamista. Allseas in tilaaman Pieter Schelte -nimisen aluksen tuleva työmaa on Pohjanmerellä. Sitä käytetään öljynporauslauttojen tornien purkamiseen, paloitteluun, keräämiseen ja kuljetukseen kierrätettäväksi. Jere Laaksosen tehtävänsä on suunnitella aluksen painon seuranta koko sen valmistussuunnittelun ajalta. Ensin hän tekee ohjeistuksen siitä, miten painoa kerätään, sitten osasuunnitelmat 3D-suunnittelua käyttäen. On iso juttu, että sain tämän tehtävän, vastavalmistunut Laaksonen toteaa. Turku kirkastaa kuvaa Turku on ainoa paikkakunta Suomessa, jossa koulutetaan ammattikorkeakoulutasoisia laivainsinöörejä. Kuvaa laivainsinöörin työstä on viime vuosina pyritty kirkastamaan. Opiskelijat onkin saatu kiinnostumaan alasta, sillä suomalaisille laivasuunnittelijoille uskotaan löytyvän töitä. Deltamarin on myös huomioinut opiskelijoiden kesätyötarpeet ja palkannut kuluneeksi kesäksi peräti 11 kesätyöntekijää. Toimitusjohtaja Mika Laurilehto näkee laivateollisuuden tulevaisuuden valoisana. Deltamarin ja Aker ovat yhdistäneet voimansa paikallisten toimijoiden kuten Meriteollisuusyhdistyksen ja Turun kaupungin kanssa tehdäkseen laivasuunnittelua tunnetuksi. Työharjoittelu tärkeä Jere Laaksonen on ollut opiskelujen alusta, toukokuusta 2006 lähtien työssä Deltamarinilla. Pian hän huomasi, että kyseessä oli aika makee ala. Se vei mennessään niin, että neljän vuoden puurtamisen jälkeen hän sai laivainsinöörin paperit käteensä. Laaksonen osaa kuitenkin olla kriittinen saamaansa koulutusta kohtaan. Erityisesti hän on huolissaan siitä, että tietotaito häipyy eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien mukana. Meille nuorille on haasteellisinta oppia se tietotaito, mikä vanhoille laivasuunnittelijoille on kertynyt 30 vuoden aikana. Koulussa pitäisikin olla mentori parin vuoden ajan opiskelua opastamassa. Sillä kysymällä saa tietoa parhaiten. Koulu antaa vain teoriapohjan ja ymmärryksen asiasta. Nyt kun lähituntien määrää on vähennetty ja itseopiskelulle annettu enemmän aikaa, on opetuksen laatu Laaksosen mielestä selvästi kärsinyt. Koulun pitäisi tulla mukaan järjestämään todellisia projekteja asiakkaille, Jere Laaksonen painottaa. Niissä oppilaat oppisivat ja asiakkaatkin hyötyisivät. Laivatekniikka kiinostaa Koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertasen mukaan koneinsinöörikoulutus on viime vuosina jatkuvasti lisännyt suosiotaan. Laivatekniikkaan erikoistuminen alkaa toisen opintovuoden jälkeen ja myös siihen hakijoita oli tänä vuonna enemmän kuin aiemmin. Tämän vuoden alussa saatiin lahjoituksena Turun kaupungilta uusi yliopettajan virka laivatekniikkaan. Se takaa omalta osaltaan laatua ja mahdollistaa sellaistenkin opintojaksojen toteuttamisen, joissa ei ole suurta määrää opiskelijoita. Kehitämme koulutuksen sisältöjä jatkuvasti yhteistyössä alan yritysten Kielitaitoinen Jere Laaksonen puhuu englantia, ruotsia, espanjaa ja saksaa. Niitä hän tulee varmasti tarvitsemaan globaalin Deltamarinin projekteissa. kanssa, Kairisto-Mertanen sanoo. Projektitöitä tehdään suoraan tosi elämälle ja opiskelijat suorittavat työharjoittelujaan alueen yrityksissä. Viime vuosina on panostettu voimakkaasti opiskelijalähtöiseen ja opiskelijaa aktivoivaan oppimiseen ja opetukseen. Se saa aikaan töihin kykeneviä ja omaaloitteisia insinöörejä. Töitä on myös ollut tiedossa. Valmistuvat insinöörit ovat sijoittuneet töihin jo ennen tutkinnon loppuun viemistä. Korkeasuhdanteen aikana se osittain jopa jarrutti valmistumista ja pidensi opiskeluaikoja. Kairisto-Mertanen toivookin, että laskusuhdanne pian kääntyisi nousuksi eikä ehtisi vaikuttaa valmistuvien insinöörien työtilanteeseen. Vielä viime keväänä valmistuneet laivainsinöörit työllistyivät hyvin. Eräs ratkaisu olisi saada yritykset tukevasti mukaan rahoittamaan ammattikorkeakouluja. UUSI INSINÖÖRI 21

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle? Mistä uudet osaajat infra-alalle alalle? Panu Tuominen projektipäällikkö MANK ry Tausta MANK:n pitkäaikainen huoli Ala ikääntyy Heikko vetovoima Mistä uudet osaajat? Projektin kesto 2014 2015 1 Ongelma

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot