4/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET"

Transkriptio

1 4/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET Palveluseteli antaa vaihtoehdon Servicesedeln erbjuder alternativ Kaiken kansan liikuttaja Fart på hela folket Valomainos huomataan Ljusreklam märks 12

2 Yhteistyöllä eroon kyseenalaisesta maineesta Förbättrat rykte genom samarbete Tässä artikkelisarjassa VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen keskustelee Vaasan seudun ajankohtaisista asioista eri sidosryhmiä edustavien asiantuntijoiden kanssa. I den här artikelserien diskuterar VASEKs verkställande direktör Pekka Haapanen aktuella ärenden i Vasaregionen med experter från olika intressentgrupper. Vaasanseudun viestintää on ryhdytty kehittämään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Yhteistyön tavoitteena on viestiä seudusta ulospäin yhdenmukaisesti ja tehokkaasti ja siten saada myös positiivista viestiä läpi valtakunnan tasolla. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTOJOHTAJA VELI-MATTI LAITINEN, MIKSI VIESTINTÄYHTEIS- TYÖ ON TARPEEN? Kaikki mittarit kertovat, että Vaasa ja Vaasan seutu ovat mainettaan parempia paikkoja; meillä on täällä asiat hyvin. Poliittiset päättäjät ja elinkeinoelämän edustajat pääsääntöisesti tietävät sen, samoin ihmiset, jotka ovat tulleet seudulle. Määrittelemällä viestinnälle yhteiset tavoitteet ja toteutustavat pyrimme saamaan tämän viestin myös tavallisten suomalaisten tietoisuuteen. TÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ ON MUKANA USEITA TAHO- JA, ESIMERKIKSI POHJANMAAN LIITTO, VASEK, KAUPPAKAMARI, YRITTÄJÄYHDISTYKSET, YLIOPIS- TO, YLE JA USEITA SUURIA YRITYKSIÄ. TARKOIT- TAAKO TÄMÄ, ETTÄ NIIDEN ON HYVÄKSYTETTÄVÄ VIESTINTÄNSÄ VAASAN KAUPUNGILLA? Viestintäyhteistyössä on mukana sellaisia tahoja, joille Vaasan seudun imago on tärkeä. Imagon tärkeys voi näkyä esimerkiksi rekrytoinnissa tai opiskelijoiden tänne saamisessa. Me määrittelemme yhdessä millaisista asioista ja mille kohderyhmälle haluamme kertoa ja raportoimme toisillemme, millaisia markkinointi- ja tiedottamistoimenpiteitä olemme omilla tahoillamme tehneet. Yhteistyö ei siis rajoita minkään yksittäisen toimijan viestintää, mutta tuo siihen mukaan suunnitelmallisen seutunäkökulman. MYÖS VASEK TUO OMAN KORTENSA VIESTINTÄYHTEISTYÖHÖN REKRY- TOIMALLA LÄHITULEVAISUUDESSA PALVELUKSEENSA SEUDUN VIESTIN- NÄN KOORDINAATTORIN, JOKA PALVELEE KAIKKIA YHTEISTYÖ- TAHOJA. Juuri näin. Tämä henkilö tulee osallistumaan Utveckling av kommunikationen i Vasaregionen har inletts som samarbete mellan den offentliga och den privata sektorn. Syftet med samarbetet är att sända ut enhetliga och effektiva signaler om regionen och därigenom få igenom det positiva budskapet även på riksnivå. VASA STADS FÖRVALTNINGSDIREKTÖR VELI-MAT- TI LAITINEN, VARFÖR BEHÖVS SAMARBETE INOM KOMMUNIKATION? Alla mätare visar att Vasa och Vasaregionen är bättre än sitt rykte; vi har det bra här. Huvudsakligen är de politiska beslutsfattarna och näringslivets representanter medvetna om detta, likaså de människor som har kommit till regionen. Genom att precisera gemensamma mål för vårt budskap och metoder för att sprida det, strävar vi efter att nå fram med budskapet också till den vanliga finländaren. I DET HÄR SAMARBETET DELTAR FLERA OLIKA AKTÖRER, TILL EXEMPEL ÖSTERBOTTENS FÖR- BUND, VASEK, HANDELSKAMMAREN, FÖRETA- GARFÖRENINGARNA, UNIVERSITETET, YLE OCH MÅNGA STORA FÖRETAG. BETYDER DET HÄR ATT DE MÅSTE FÅ SIN INFORMATION GODKÄND AV VASA STAD? I kommunikationssamarbetet deltar de sektorer, för vilka Vasaregionens image är viktig. Imagens betydelse kan märkas till exempel vid rekrytering eller då man försöker få hit studerande. Vi fastställer tillsammans vilka saker vi vill berätta för vilken målgrupp, och vi rapporterar till varandra hurdana marknadsförings- och informationsåtgärder vi har vidtagit i våra egna sektorer. Samarbetet begränsar alltså inte någon enskild aktörs budskap, men bidrar med regionens planmässiga synvinkel. OCKSÅ VASEK BIDRAR TILL KOMMUNIKATIONS- SAMARBETET GENOM ATT INOM EN NÄRA FRAMTID REKRYTERA EN KOMMUNIKATIONS- KOORDINATOR, SOM SKA BETJÄNA ALLA SAMARBETSPARTER. Det stämmer. Denna person kommer också att delta i styrgruppen för utveckling av kommunikation och i den operativa gruppens arbete och blir ett ypperligt PEKKA HAAPANEN Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin toimitusjohtaja, rakentamistalouden diplomi-insinööri Vasaregionens Utveckling Ab VASEKs verkställande direktör, diplomingenjör inom byggnadsekonomi 2

3 myös viestinnän kehittämisen ohjausryhmän ja operatiivisen ryhmän työskentelyyn ja on erinomainen lisä yhteistyöhön. Usean kunnan omistaman VASEKin palkkalistoilla oleva viestintäkoordinaattori pystyy tekemään viestintäyhteistyötä seudun eri toimijoiden kanssa luonnollisesti, olipa sitten kyseessä oppilaitos, yritys, kunta tai muu julkinen toimija MONESTI IHMINEN ON SOKEA NÄKEMÄÄN LÄHELLÄ OLEVIA HYVIÄ ASIOITA. MITKÄ ASIAT SEUDULLA OVAT TÄLLÄ HETKELLÄ NIIN HYVIN, ETTÄ NIISTÄ KANNATTAA KERTOA VALTAKUNNAN TASOLLA? Esimerkiksi työllisyystilanne Vaasassa ja koko seudulla on erittäin hyvä ja tästä kuuluu iso kiitos energiaklusterin yrityksille. Tämänhetkinen taloussuhdanne tietysti vaikuttaa meihinkin, mutta toistaiseksi olemme selvinneet lamasta melko pienin vaurioin. Meillä on runsaasti opiskeluvaihtoehtoja ja -paikkoja, asumisympäristömme on turvallinen ja infrastruktuuri ja palvelurakenne toimivat hienosti. Myös kulttuuritarjonta on runsasta ja monipuolista. MITKÄ OVAT VIESTINTÄYHTEISTYÖN TÄRKEIMMÄT KOHDERYHMÄT? Ensimmäinen kohderyhmä ovat seudun nykyiset ja tulevat asukkaat ja työntekijät, toisen ryhmän muodostavat uudet opiskelijat, kolmanteen ryhmään kuuluvat uudet yritykset ja neljäs ryhmä ovat matkailijat. Näiden ryhmien lisäksi myös valtakunnallinen media on tärkeä kohderyhmä, koska sen kautta leviää viesti seudusta koko kansalle. MITEN NÄITÄ HYVIÄ ASIOITA TUODAAN JULKI? Eri organisaatiot ja hankkeet vievät viestiä pitkin omia tiedotus- ja markkinointikanaviaan. Lähtökohta on, että kerrotaan kullekin kohderyhmälle sellaisista asioista, joiden ajatellaan kiinnostavan juuri kyseistä kohderyhmää. Esimerkiksi lukiota päättävää opiskelijaa kiinnostavat eri asiat kuin lapsiperhettä. tillskott till samarbetet. Eftersom VASEK, som ägs av flera kommuner, har kommunikationskoordinatorn på sin lönelista, möjliggörs ett naturligt kommunikationssamarbete med regionens olika aktörer, oberoende om det handlar om läroanstalter, företag, kommuner eller någon annan offentlig aktör. MÄNNISKAN ÄR OFTA BLIND FÖR DE GODA SA- KER SOM FINNS I HENNES NÄRHET. VILKA SAKER I REGIONEN ÄR FÖR TILLFÄLLET SÅ BRA ATT DET LÖNAR SIG ATT BERÄTTA OM DEM PÅ RIKSNIVÅ? Till exempel sysselsättningsläget i Vasa och i hela regionen är väldigt gott och för detta går ett stort tack till företagen i energiklustret. Det nuvarande ekonomiska läget påverkar förstås även oss, men tills vidare har vi klarat oss undan lågkonjunkturen med relativt små skador. Vi har gott om studiealternativ och studieplatser, vår boendeomgivning är trygg och infra- och servicestrukturen fungerar fint. Också kulturutbudet är rikligt och mångsidigt. VILKA ÄR DE VIKTIGASTE MÅLGRUPPERNA FÖR KOMMUNIKATIONSSAMARBETET? Den första målgruppen är regionens nuvarande och framtida invånare och arbetstagare, den andra gruppen utgörs av nya studerande, till den tredje gruppen hör nya företag och den fjärde gruppen utgörs av turister. Förutom dessa grupper är också riksomfattande medier en viktig målgrupp, eftersom regionens budskap via den vägen når ut till hela folket. HUR FÅR VI UT INFORMATION OM DESSA GODA SIDOR? Olika organisationer och projekt sprider formation via sina egna kommunikations- och in- marknadsföringskanaler. Utgångspunkten ten är att vi för varje målgrupp berättar sådana saker som vi antar är av intresse för just den målgruppen. En studerande som slutför gymnasiet har till ex- empel andra intressen än en barnfamilj. FORUM VELI MATTI LAITINEN Vaasan kaupungin hallintojohtaja / Vasa stads förvaltningsdirektör 3 VF F4 4/2009 0

4 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLTOPALVELUIDEN OSTA MINEN PALVELUSETELILLÄ YLEISTYY PALVELUN TARVIT SIJOIDEN MÄÄRÄN KASVAESSA. SAMAAN AIKAAN KAS VAA YKSITYISTEN HOIVAPALVELUYRITYSTEN MÄÄRÄ. Palveluseteli antaa vaihtoehdon Servicesedeln erbjuder alternativ TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: SMARTUM & AITO KOTIHOITO OY I TAKT MED ATT ANTALET PERSONER SOM BEHÖVER SOCIAL OCH HÄLSOTJÄNSTER ÖKAR, BLIR KÖP MED SER VICESEDEL ALLT VANLIGARE. SAMTIDIGT ÖKAR ANTALET PRIVATA PRODUCENTER AV OMSORGSTJÄNSTER. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttö on ollut mahdollista vuodesta 2004 lähtien. Palvelusetelillä kunnan asukas voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kuuluvat kunnan järjestämisvastuun piiriin ja joihin kunta on päättänyt myöntää palvelusetelin käyttömahdollisuuden. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. Tänä vuonna hyväksytty palvelusetelilaki antaa kunnille mahdollisuuden käyttää yksityisiä palveluntuottajia entistä laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Käyttökohteiden lisääminen tuo yksityisille palveluntuottajille lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Uuden lain tavoitteena on kehittää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja sitä kautta lisätä asukkaiden valintamahdollisuuksia palvelujen käytössä sekä lisätä pienten kuntien palveluresursseja palvelusetelillä käytettävien ostopalveluiden kautta. Jokainen kunta päättää kuitenkin itse palvelusetelin käyttöönotosta sekä sen myöntämisestä asiakkaille. Vain kunnan hyväksymät ja kriteerit täyttävät palvelujentuottajat voivat toimia palveluseteliyrittäjinä. VAASA SEUDUN EDELLÄKÄVIJÄNÄ Vuoden 2006 alusta lähtien Vaasassa on käytetty palveluseteliä asiakkaan kotona tapahtuvaan tilapäiseen tai säännölliseen kotipalveluun sekä omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Setelin käyttöä on tarkoitus lähivuosina laajentaa myös kotisairaanhoitoon. Palveluseteli on vaihtoehto kaupungin itse tuottamille palveluille. Palvelusetelin saanut asiakas tilaa tarvitsemansa palvelun valitsemaltaan, kaupungin hyväksymältä palveluntuottajalta, selittää Vaasan kaupungin kotihoidon johtaja Christine Skjäl. Det har varit möjligt att använda servicesedlar inom social- och hälsovården sedan år Med en servicesedel kan kommunens invånare anskaffa sådana social- och hälsotjänster som åligger kommunen att ordna och för vilka kommunen har beslutat bevilja möjlighet att använda servicesedel. Den tjänst som anskaffas med sedel är ett alternativ till den tjänst som kommunen eller samkommunen producerar. Lagen om servicesedlar som godkändes i år ger kommunerna möjlighet att i större utsträckning än tidigare anlita privata serviceproducenter för ordnandet av social- och hälsotjänster. Ett utökat antal användningsalternativ ger privata serviceproducenter ökade verksamhetsmöjligheter. Syftet med den nya lagen är att utveckla samarbetet mellan den privata och offentliga sektorn och därigenom öka invånarnas valmöjligheter i användningen av tjänster, samt att med hjälp av köptjänster som anskaffas med servicesedel öka små kommuners serviceresurser. Varje kommun beslutar emellertid själv om ibruktagandet av servicesedel och om beviljandet av den till klienterna. Endast de serviceproducenter som kommunen har godkänt och som uppfyller kriterierna för serviceproducenter kan verka som servicesedelsföretag. VASA SOM FÖREGÅNGARE I REGIONEN Från och med början av år 2006 har servicesedlar använts i Vasa för tillfällig eller regelbunden hemtjänst som sker i klientens hem samt för ordnandet av lagstadgade lediga dagar för anhörigvårdare. Användningen av sedeln är tänkt att inom de närmaste åren utvidgas även till hemsjukvården. Servicesedeln ger ett alternativ till de tjänster som staden själv producerar. Den klient som har fått servicesedel beställer själv den behövliga servicen av en önskad serviceproducent, som är godkänd av staden, förklarar Christine Skjäl, chef för hemservicen i Vasa stad. För närvarande finns i Vasa 13 stycken serviceproducenter som är godkända av staden. Den största delen av hemtjänstens klienter i Vasa använder tjänster som staden producerar, drygt 20 procent av klienterna använder servicesedel. Andelen som använder servicesedel har ökat snabbt, eftersom behovet av hemtjänst har ökat snabbare än stadens eget serviceutbud. Skjäl betonar ändå att varje klient inom hemtjänsten har rättighet att få service som produceras av staden och ingen är tvungen att ta emot servicesedeln. Servicesedeln är ett tryggt sätt att skaffa sig hemtjänst, eftersom staden övervakar de privata serviceproducen- 4

5 Palveluseteli rohkaisi yrittäjyyteen Vaasalainen AITO Kotihoito on tänä syksynä toimintansa aloittanut hoivapalveluyritys, joka on Vaasan kaupungin kotipalvelun hyväksymä palveenluntuottaja. Nuoret yrittäjät Hanna-Leena Muurinen, Kati Murtonen ja Maarit Kokkinen ovat aiemmin olleet töissä samalla työnantajalla ja heillä on yhteensä yli kymmenen vuoden kokemus yksityisistä hoivapalveluista. Kokkinen ja Murtonen, sairaanhoitaja ja lähihoitaja, olivat suunnitelleet oman yrityksen perustamista jo pitempään. Sosionomin koulutuksen saaneen Muurisen liittyminen tiimiin sai heidät päättämään yritystoiminnan aloittamisesta. Asiakkaiden mahdollisuus palvelusetelin ja kotitalousvähennyksen käyttöön vaikutti yrittäjyyspäätöksen syntymiseen, Muurinen kertoo. Myös Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startiasta saatu yrityksen perustamisneuvonta rohkaisi yrittäjyyteen. Murtonen vakuuttaa, että kaikki kolme tekevät työtä sydämellä. Sydämen lisäksi työssä on mukana järki, ja ammatillisen osaamisen lisäksi he hakevat oppia myös yrittäjyyteen. Yrityksen palvelutarjonta on tarkkaan mietitty ja palvelut on mitoitettu niin, että yrittäjät pystyvät ainakin aluksi pyörittämään vuorotyötä vaativaa yritystä kolmestaan. Palvelumme on suunnattu kaikille vauvasta vaariin. Tarjoamme monipuolista kotihoitoa ihan kaikenikäisille vaasalaisille, Kokkinen sanoo. Lisätietoja / Mera information: Servicesedeln uppmuntrade till företagande Företaget AITO Kotihoito i Vasa, som producerar omsorgstjänster och har inlett sin verksamhet i höst, är en av Vasa stads hemtjänst godkänd serviceproducent. De unga företagarna Hanna-Leena Muurinen, Kati Murtonen och Maarit Kokkinen har tidigare arbetat för samma arbetsgivare och de har sammanlagt över tio års erfarenhet av omsorgstjänster i privat regi. Kokkinen och Murtonen, sjukvårdare och närvårdare, hade redan en längre tid planerat att grunda eget företag. Då Muurinen, som är utbildad socionom, anslöt sig till teamet bestämde de sig för att inleda företagsverksamheten. Klienternas möjlighet att utnyttja servicesedel och hushållsavdrag inverkade positivt på företagsbeslutet, berättar Muurinen. Också rådgivningen som de fick vid Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia uppmuntrade till att starta eget. Murtonen försäkrar att alla tre arbetar med hjärtat. Förutom hjärta är också förstånd och yrkesmässigt kunnande med i arbetet och dessutom införskaffar de sig kunskaper i företagande. Företagets serviceutbud är noggrant uttänkt och tjänsterna är dimensionerade så att företagarna åtminstone till en början klarar av att på tre man hand sköta det skiftarbete som krävs. Vår service är riktad till alla, såväl gammal som ung. Vi erbjuder mångsidig hemvård till vasabor i precis alla åldrar, säger Kokkinen. Tällä hetkellä Vaasassa on 13 kaupungin hyväksymää palveluntuottajaa. Suurin osa Vaasan kotipalvelun asiakkaista käyttää kaupungin tuottamia palveluja, palveluseteliä käyttää reilu 20 prosenttia asiakkaista. Palvelusetelin käyttäjien osuus on noussut nopeasti, sillä kotipalveluiden tarve on kasvanut nopeammin kuin kaupungin oma palveluntarjonta. Skjäl kuitenkin korostaa, että jokainen kotipalvelun asiakas on oikeutettu saamaan kaupungin tuottamia palveluja eikä palveluseteliä ole pakko ottaa vastaan. Palveluseteli on turvallinen tapa hankkia kotipalveluita, sillä kaupunki valvoo yksityisten palveluntuottajien toimintaa ja niiden tuottamien palveluiden on oltava yhtä laadukkaita kuin kaupungin palvelun. Siksi esimerkiksi tarjoamme kaikille palveluseteliyrittäjille ilmaiseksi samat, itse järjestämämme koulutukset, jotka tarjoamme myös omalle henkilökunnallemme, hän sanoo. Vaasan seudun kunnista ainoastaan Vaasan kaupunki käyttää palveluseteliä. VASEKin hyvinvointialan yritysneuvoja Sari Saarikoski on kuitenkin toiveikas siitä, että myös muut kunnat hyväksyisivät palvelusetelin. Jos seudun kunnat sopisivat keskenään, että ottaisivat käyttöön seudullisen palvelusetelin, yhdessä kunnassa hyväksytty palveluntuottaja voisi silloin tarjota palvelujaan myös toisen kunnan asukkaille. Silloin palvelujen kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin, hän ehdottaa. ternas verksamhet och den service som dessa producerar måste vara lika högklassig som stadens service. Därför erbjuder vi till exempel alla servicesedelsföretagare gratis den utbildning som vi själva arrangerar och som vi också erbjuder vår egen personal, säger hon. Av kommunerna i Vasaregionen är det endast Vasa stad som använder servicesedel. VASEKs företagsrådgivare inom välfärdsbranschen, Sari Saarikoski, hoppas ändå att också de andra kommunerna ska godkänna servicesedeln. Om regionens kommuner sinsemellan skulle avtala om att ta i bruk en regional servicesedel, kunde en serviceproducent som är godkänd i en kommun erbjuda sina tjänster också till invånare i en annan kommun. Då skulle efterfrågan och tillgång på service bättre mötas, förklarar hon. Hyväksytty palveluntuottaja: - on ennakonperintärekisterissä - on saanut lääninhallitukselta vaaditun toimiluvan - tuottaa tasoltaan kunnallisia palveluita vastaavia palveluita - on potilasvahinkovakuutettu tai vastuuvakuutettu - täyttää kunnan asettaman muut vaatimukset En godkänd serviceproducent: finns i förskottsuppbördsregistret har fått det verksamhetstillstånd av länsstyrelsen som krävs producerar tjänster som till standarden motsvarar de kommunala tjänsterna är patientskade- eller ansvarsförsäkrad uppfyller övriga krav som kommunen ställer 5

6 Kaiken kansan liikuttaja TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN MONI MIELTÄÄ KUNTAYHTYMÄ VAASANSEUDUN UR HEILUHALLIEN OMISTAMAT BOTNIAHALLIN JA VAASA ARENAN VAIN HUIPPU URHEILIJOIDEN JA URHEILUA VAKAVISSAAN HARRASTAVIEN HARJOITTELUPAIKOIKSI. Tälle luulolle kuntayhtymän johtaja Leena Ollila antaa kyytiä laajan kädenliikkeen säestämänä. Sekä Botniahalli että Vaasa Arena ovat myös kaiken kansan terveysliikuntakeskuksia, jonne me tavalliset kuntoilijatkin olemme tervetulleita, hän huudahtaa. Ollila myöntää, että järjestelmällisestä terveysliikuntatyöstä ja tiedottamisesta huolimatta vanhat käsitykset istuvat lujassa ja ovat osittain myös median ohjaamia. Eihän seudun pk-yritysten tyky-päivistä tai sauvakävelykursseista kirjoiteta lehdissä tai kerrota televisiossa. Niissä Botniahalli tai Vaasa Arena mainitaan urheilukilpailujen tai jääkiekko-otteluiden pitopaikkoina. POTKUA TOIMINTAAN EU-PROJEKTISTA Leena Ollila on jo muutaman vuoden markkinoinut molempia halleja terveysliikuntakeskuksina yrityksille tykyja virkistyspäivien pitopaikaksi. Tätä varten molempien liikuntapaikkojen visuaalista markkinointi-ilmettä on MÅNGA UPPFATTAR BOTNIAHALLEN OCH VAASA ARENA, SOM ÄGS AV SAMKOMMUNEN VASAREGIONENS IDROTTSHALLAR, ENBART SOM TRÄNINGSPLATSER FÖR TOPPIDROTTARE OCH PERSONER SOM HÅLLER PÅ MED IDROTT PÅ ALLVAR. Samkommunens direktör Leena Ollila understryker sin rättelse av denna missuppfattning med en vid handrörelse. Både Botniahallen och Vaasa Arena är hela folkets friskvårdscenter, där också vi vanliga motionärer är välkomna, utropar hon. Ollila medger att trots organiserat hälsofrämjande arbete och information är de gamla uppfattningarna seglivade och också delvis styrda av media. Inte skriver man ju i tidningen eller berättar i tv om sm-företags tyky-dagar eller stavgångskurser. Botniahallen eller Vaasa Arena nämns som arenor där det ordnas idrottstävlingar eller ishockeymatcher. EU-PROJEKT GAV KICK ÅT VERKSAMHETEN Leena Ollila har redan under några års tid marknadsfört båda hallarna som friskvårdscenter där företag kan hålla sina tyky- och rekreationsdagar. För detta ändamål har båda motionshallarnas visuella marknadsföringsimage ändrats för att passa hela folket bättre vem kan väl mot- 6

7 Botniahallissa järjestetään esimerkiksi yritysten tyky-päiviä. I Botniahallen ordnas till exempel företags tyky-dagar. muutettu enemmän koko kansalle sopivaksi kukapa voisi vastustaa herkullista, kotimaista mansikkaa! Samanaikaisesti on haettu oppia myös muista suomalaisista terveysliikuntaan erikoistuneista keskuksista. Lisää uskoa terveysliikuntakeskuksena toimimiseen on saatu 36 partnerin yhteiseurooppalaisesta Healthy Stadia -hankkeesta, johon Botniahallin ja Vasa Arenan lisäksi Suomesta osallistui vain Finnair Stadium. Hankkeen tavoitteena oli kehittää osallistuvista urheiluareenoista entistä terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä paikkoja niin katsojille, urheilijoille, työntekijöille kuin ympäröivälle yhteiskunnallekin. Liverpoolista liikkeelle lähtenyt idea istui kuin nenä päähän jo olemassa olevaan terveysliikuntakeskukseen. Healthy Stadia on Vaasassa toteutettu niin, että terveysliikuntakeskuksen terve/frisk -ajatusta on laajennettu liikuntamahdollisuuksista esimerkiksi ruokatarjontaan, siivoukseen, ilmanlaatuun ja kierrätykseen. Vaikka EU-projekti on nyt ohi, me jatkamme tätä työtä sekä omin päin että pitämällä yhteyttä partnereihimme ja oppimalla heidän kokemuksistaan, Ollila vakuuttaa. MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN LIIKUNTAPAIKKOJA Vaasa Arenan kolmella jäällä voi jääkiekon lisäksi harrastaa esimerkiksi luistelua tai vaikka curlingia. Se antaa erinomaiset mahdollisuudet yritysten tai muiden ryhmien harrastamiseen. Botniahallissa voi yleisurheilulajien lisäksi pelata jalkapalloa, pesäpalloa, amerikkalaista jalkapalloa, lentopalloa, sulkapalloa, rullakiekkoa, salibandya ja futsalia sekä harrastaa rullahiihtoa, rullaluistelua, kävelyä tai vaikka pyörätuolikelausta. Hallissa on myös erittäin hyvät testausmahdollisuudet sekä jumppa- ja kuntosalit. Molemmat hallit ovat monikäyttöisiä tiloja. Ne soveltuvat urheilun lisäksi hyvin erilaisten tapahtumien kuten esimerkiksi konserttien, messujen tai konferenssien pitopaikaksi. Etenkin Botniahallissa on paljon vuoroja, jolloin yleisö voi tulla mukaan harrastamaan liikuntaa. Fysioterapeuttimme järjestävät mielekästä tekemistä niin ryhmille kuin yksilöille ja ovat aina valmiita neuvomaan, kuinka liikuntaharrastusta voi jatkaa siihen tutustumisen jälkeen, Ollila sanoo. Botniahallissa on paljon vuoroja, jolloin yleisö voi tulla mukaan harrastamaan liikuntaa. Yrityksissä on viime vuosikymmenten aikana huomattu työja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävän toiminnan tärkeys. Ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti toteutettu tyky-toiminta tukee osaltaan työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä ehkäisee työkyvyttömyyttä. Tämä tiedetään myös Botniahallissa. Yritysten henkilökunnalle räätälöidyt tyky-päivät ovat meidän erikoisalaamme, Ollila kertoo. stå en läcker, inhemsk jordgubbe! Samtidigt har man också lärt sig genom kontakt med andra finländska motionscenter som är specialiserade på friskvård. Mera trovärdighet som friskvårdscenter har man fått genom det sameuropeiska projektet Healthy Stadia, i vilket 36 partner deltar. Förutom Botniahallen och Vasa Arena är det från Finland endast Finnair Stadium som deltar i projektet. Syftet med projektet är att utveckla de deltagande idrottsarenorna till ännu hälsosammare och miljövänligare platser såväl för åskådare, idrottare och arbetstagare som för omgivande samhälle. Idén, som fick sin start i Liverpool, passade som hand i handske för det redan befintliga friskvårdscentret. Healthy Stadia har i Vasa genomförts utgående från friskvårdscentrets idé terve/frisk, och har utvidgats från att handla om motionsmöjligheter till att också omfatta bespisning, städning, luftkvalitet och återvinning. Trots att EUprojektet nu är avslutat, fortsätter vi det här arbetet både självständigt och genom att hålla kontakt med våra partner och lära oss av deras erfarenheter, försäkrar Ollila. MOTIONSARENOR MED MÅNGA MÖJLIGHETER På Vaasa Arenas tre isplaner kan man förutom att spela ishockey också åka skridsko och spela curling. Det ger utmärkta möjligheter för företag och andra grupper att motionera. I Botniahallen kan man utöva allmänna idrottsgrenar och dessutom spela fotboll, boboll, amerikansk fotboll, volleyboll, badminton, inline-hockey, innebandy och futsal, samt åka rullskidor, inlines, promenera eller testa rullstolsåkning. I hallen finns också väldigt goda testmöjligheter samt både gymnastiksalar och gym. Speciellt i Botniahallen finns många sådana turer då allmänheten kan komma med och motionera. Båda hallarna har många användningsmöjligheter. De lämpar sig förutom för sport också väl för olika evenemang som till exempel konserter, mässor eller konferenser. Speciellt i Botniahallen finns många sådana turer då allmänheten kan komma med och motionera. Våra fysioterapeuter ordnar trevlig sysselsättning både för grupper och enskilda och är alltid redo att ge råd om hur man kan fortsätta med en sportgren efter att man har bekantat sig med den, säger Ollila. I företag har man under de senaste årtiondena märkt betydelsen av verksamhet som syftar till att upprätthålla arbets- och funktionsförmågan. Professionellt och långsiktigt genomförd tyky-verksamhet stödjer för sin del orken i arbetet och upprätthållandet av arbetsförmågan samt förebygger arbetsoförmåga. Det här är man också medveten om i Botniahallen. Skräddarsydda tyky-dagar för företagens personal är vår specialitet, berättar Ollila. 7

8 Uusiutuvalla energialla i Med förnybar ene Osana EU:n ilmastopakettia myös Suomen on nostettava uusiutuvan energian käytön osuutta 10 prosenttiyksikköä, vaikka uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaisenergian käytöstä on jo 28 prosenttia. Tämä edellyttää uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Vaasan seudulla on paljon osaamista energian tuotantoon, jakeluun ja energiansäästöön liittyvissä teknologioissa. Tällä seudulla on myös toteutettu ja tullaan jatkossakin toteuttamaan monipuolisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä hankkeita. Tässä on muutamia esimerkkejä niistä. TUULESTA PUHDASTA ENERGIAA Tuulivoiman hyödyntämisestä on Suomessa puhuttu paljon, sillä siihen on jo nyt olemassa hyvät tekniset mahdollisuudet. Tuulivoimakeskustelu puhaltaa voimakkaana myös Vaasan seudulla. Meillä on tuuliolosuhteiltaan erinomaisesti voimalakäyttöön sopiva rannikko, rakentamiseen halukas energiayhtiö ja paljon erilaista tuulivoimaloihin liittyvää teknistä osaamista. Uusia tuulivoimaloita ei alueelle kuitenkaan ole vielä noussut Korsnäsin vanhojen voimaloiden seuraksi. Tuulivoimalan rakentamisen mahdollistaa se, että se on sekä teknisesti että taloudellisesti toteutettavissa ja että sen lupa-asiat ovat kunnossa, sanoo EPV Tuulivoima Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto. Tekninen toteutus onnistuu jo nyt ja taloudellinen kannattavuus on mahdollista varsinkin suurille yksiköille, kunhan hallitus ja eduskunta viimeistelevät ensi keväänä syöttötariffilain. Sitten ovat jäljellä kunnissa tehtävät kaavoitus- ja rakennuslupapäätökset. Tuulivoiman hyväksikäyttö on haasteellista, sillä vaikka enemmistö kansasta näkee sen olevan hyvä asia, juuri kukaan ei halua tuulivoimalapuistoja omaan lähiympäristöönsä. Uusiutuvan energian tuottaminen tuulivoimalla on kuitenkin mahdollista sitten, kun hankkeet etenevät kuntatasolla. I EU:s miljöpaket ingår att också Finland bör öka sin användning av förnybar energi med 10 procentenheter, trots att andelen förnybar energi av den totala energianvändningen i Finland redan är 28 procent. Det här förutsätter utveckling och ibruktagande av lösningar med förnybar energi. I Vasaregionen finns mycket kunnande om teknologier i anslutning till produktion och distribuering av energi, liksom om energisparande åtgärder. I den här regionen har också genomförts, och kommer även i fortsättningen att genomföras, projekt som mångsidigt utnyttjar förnybar energi. Här presenteras några exempel på sådana projekt. VIND GER REN ENERGI I Finland har det talats mycket om utnyttjandet av vindkraft, eftersom det redan nu finns goda tekniska möjligheter tillgängliga. Diskussionen om vindkraft blåser kraftigt också i Vasaregionen. Vi har en kust med vindförhållanden som lämpar sig utmärkt för kraftverksbruk, ett energibolag som är villigt att bygga och mycket tekniskt kunnande i anknytning till vindkraft. I nejden har ändå inte rests några nya vindkraftverk som sällskap till de gamla kraftverken i Korsnäs. Byggandet av ett vindkraftverk möjliggörs av att det är både tekniskt och ekonomiskt genomförbart och tillstånden är i skick, säger EPV Tuulivoima Oy:s verkställande direktör Tomi Mäkipelto. Det tekniska genomförandet lyckas redan nu och ekonomisk lönsamhet är möjlig Det är en utmaning att utnyttja vindkraften, eftersom majoriteten av befolkningen, trots att den anser vindkraft vara en god sak, inte vill ha en vindkraftspark i sin egen närmiljö. 8

9 ilmastonmuutosta vastaan rgi i kampen mot klimatförändringen TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN LÄNSIMAAT OVAT YKSIMIELISIÄ SIITÄ, ETTÄ FOSSIILIS TEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÄ ON RAJOITETTAVA JA UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖÄ LISÄTTÄVÄ, JOTTA VOIMME HILLITÄ ILMASTONMUUTOSTA. VÄSTLÄNDERNA ÄR ENIGA OM ATT ANVÄNDNINGEN AV FOSSILA BRÄNSLEN MÅSTE BEGRÄNSAS OCH AN VÄNDNINGEN AV FÖRNYBAR ENERGI MÅSTE ÖKA, FÖR ATT VI SKA KUNNA HEJDA KLIMATFÖRÄNDRINGEN. JÄTEVOIMAA Bioenergiasta ei Vaasan seudulla ole viime aikoina puhuttu yhtä paljon kuin tuulienergiasta. Silti Mustasaaressa sijaitseva Stormossenin jätteenkäsittelylaitos oli yksi Suomen ensimmäisistä mekaanisen ja biologisen käsittelyn laitoksista, joka jalostaa jätteet energiaksi. Stormossenilla käsitellään päivittäin noin 170 tonnia keittiö- ja biojätettä sekä 70 tonnia puhdistamolta tulevaa raakalietettä, joka mädätetään ja siitä prosessista syntyvällä biokaasulla tuotetaan sähköä ja lämmitysenergiaa Stormossenin omaan käyttöön ja esimerkiksi Botniahallin lämmitykseen. Påttin puhdistamolla syntyvä liete on tähän asti rahdattu kuorma-autoilla Stormossenille, mutta nyt Vaasan Veden suunnitelmissa on rakentaa putki Påttin puhdistamolta suoraan Stormossenille, mikäli rahoitus järjestyy. Tämä helpottaisi pinta-alaltaan pienen ja keskellä asuinaluetta sijaitsevan Påttin puhdistamon logistiikkaa ja vähentäisi ympäristön hajuhaittoja. PUHTAASTI POLTTAMALLA Jätehuolto kuuluu myös tulevaisuudessa kiinteästi seudun energiantuotantokuvioon. Viiden alueellisen jäteyhtiön omistaman Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitoksen maanrakennustyöt alkoivat marraskuun puolivälissä Stormossenin alueella. Vuonna 2012 valmistuvassa jätteenpolttolaitoksessa on tarkoitus polttaa 50 kunnan alueelta kerätty kierrätykseen kelpaamaton palava jäte ja tuottaa siitä syntyvällä lämmöllä sähköä. Vaikka polttolaitos tuottaakin jätteestä energiaa, sen päätehtävä on jätteenkäsittely. Laitoksella poltetaan sellaista jätettä, joka muuten päätyisi kaatopaikoille synnyttämään kaatopaikkakaasuja. Polttamalla jätteet vähennämme hiilidioksidipäästöjä ympäristössä, sanoo Westenergyn toimitusjohtaja Jan Teir. speciellt för stora enheter, bara regeringen och riksdagen nästa vår färdigställer lagen om inmatningstariff. Sedan återstår bara planläggnings- och bygglovsbesluten som ska fattas i kommunerna. Det är en utmaning att utnyttja vindkraften, eftersom majoriteten av befolkningen, trots att den anser vindkraft vara en god sak, inte vill ha en vindkraftspark i sin egen närmiljö. Det är ändå möjligt att producera förnybar energi med vindkraft sedan då projekten framskrider på kommunnivå. AVFALLSKRAFT Det har inte pratats lika mycket om bioenergi som om vindenergi i Vasaregionen den senaste tiden. Ändå var Stormossens avfallscentral i Korsholm en av de första i Finland som tog i bruk en mekanisk och biologisk behandlingsanläggning, som förädlar avfall till energi. På Stormossen hanteras dagligen cirka 170 ton köks- och bioavfall. Från reningsverket kommer dessutom 70 ton råslam för förruttning. Biogasen som utvinns i rötningsprocessen används till el och uppvärmningsenergi för Stormossens eget bruk och för exempelvis uppvärmning av Botniahallen. Det slam som samlas vid Påttska reningsverket har hittills fraktats med lastbilar till Stormossen, men nu planerar Vasa Vatten att bygga en ledning från Påttska reningsverket direkt till Stormossen, förutsatt att finansieringen ordnas. Detta skulle underlätta logistiken och minska luktproblemen i omgivningen av Påttska reningsverket, som är placerat på en liten tomt mitt i ett bostadsområde. RENT GENOM FÖRBRÄNNING Även avfallshantering hör i framtiden nära ihop med regionens energiproduktionssystem. För Westenergy Oy Ab, som ägs av fem regionala avfallsbolag, påbörjades i mitten av november jordbyggnadsarbetena för förbränningsanläggningen 9

10 Tuulivoiman hyväksikäyttö on haasteellista, sillä vaikka enemmistö kansasta näkee sen olevan hyvä asia, juuri kukaan ei halua tuulivoimalapuistoja omaan lähiympäristöönsä. Arinatekniikkaa iikk käyttävässä ä ä ä polttolaitoksessa l jätteiden polttolämpötila on niin korkea, jopa 850 C, että savukaasut palavat täydellisesti. Korkea polttolämpötila, poltettavien jätteiden koostumus sekä tuhkan ja savukaasujen erikoiskäsittely nostavat polttolaitoksen hinnan normaalia voimalaitosta korkeammaksi. 135 miljoonan euron investointikulut aiheuttavat sen, että ainakaan ensimmäisen 20 käyttövuoden aikana polttolaitokselle jätepusseja toimittava kuluttaja ei saa korvausta raaka-aineesta, vaan joutuu tuttuun tapaan maksamaan jätteenkäsittelystä. GEOENERGIAA VERKOSTON KAUTTA Vaasan asuntomessualueella Suvilahdessa hyödynnettiin geoenergiaa ensimmäistä kertaa matalaenergiaverkoston avulla. Suvilahdessa energia kerätään merenpohjan sedimenttikerroksista ja johdetaan kiinteän verkoston avulla 43 kiinteistölle, joissa jokaisessa on oma maalämpöpumppu. Tämä maalämpöpumppu käyttää sedimenttiin varastoitunutta energiaa joko asuntojen lämmittämiseen tai kesäaikana niiden viilennykseen. Asuntomessualueelle rakentanut Jarkko Juntunen valitsi talonsa lämmitysjärjestelmäksi matalalämpöverkoston. Hän halusi kotiinsa luotettavaa ja tasaista lämpöä suhteellisen edullisesti. Matalalämpöverkoston vertailukohteena hän käytti perinteistä maalämpöratkaisua. Juntusen valitsemassa matalalämpöverkostossa kaikki käytännön ratkaisut talon sisällä ovat samankaltaiset lukuun ottamatta pientä eroavaisuutta lämpöpumpussa kuin perinteisessä maalämpövaihtoehdossa. Vain investointi omaan lämpökaivoon puuttuu. Otin tietoisen riskin valitsemalla ennen käyttämättömän järjestelmän, hän toteaa. Uskon, että kehittämällä lämmönkeruujärjestelmää edelleen, järjestelmästä saadaan nykyistäkin kilpailukykyisempi vaihtoehto esimerkiksi perinteiseen maalämpöön verrattuna. Juntunen on lämmittänyt taloaan kaksi talvea matalalämpöverkostosta saatavalla energialla, sillä jo ensimmäisenä talvena energiaa käytettiin kivitalon rakennusaikaiseen kuivattamiseen. Hän on ollut tyytyväinen valitsemaansa lämmitysratkaisuun, vaikka sen kokonaiskustannuksia on vielä vaikea verrata omasta maalämpökaivosta aiheutuviin kustannuksiin. Meillä ainakin on ollut lämmintä, vaikka myös toisenlaisia uutisia olemme lehdestä lukeneet, hän sanoo. Vaasan toinen matalalämpöverkosto on rakennettu Västervikiin, jossa verkostoon kuuluu 19 kiinteistöä. Matalalämpöverkoston energia kerätään kallioperästä, mutta energianjakeluverkosto on muuten samankaltainen kuin asuntomessualueella. på Stormossens område. I avfallsförbränningsanläggningen som färdigställs år 2012 ska enligt planerna 50 kommuners brännbara avfall som inte är återvinningsbart brännas, och av värmen som uppstår ska elektricitet produceras. Även om förbränningsanläggningen producerar energi av avfall, så är dess huvudsakliga uppgift avfallshantering. I anläggningen förbränns sådant avfall, som annars skulle hamna på avstjälpningsplatser och förorsaka deponigaser. Genom att bränna avfallet minskar vi koldioxidutsläppen i omgivningen, säger Westenergys verkställande direktör Jan Teir. I förbränningsanläggningen används rostteknik, vilket innebär att soporna förbränns vid en så hög temperatur, till och med 850 C, att rökgaserna förbränns totalt. Den höga förbränningstemperaturen, avfallets sammansättning samt specialhanteringen av askan och rökgaserna gör att priset för förbränningsanläggningen stiger högre än normalt. Investeringsutgifterna på 135 miljoner euro gör att under åtminstone de första 20 bruksåren kommer konsumenten som för sina soppåsar till förbränningsanläggningen inte att få ersättning för råvarorna, utan får liksom tidigare betala för avfallshanteringen. GEOENERGI VIA NÄTVERK På området för Vasa bostadsmässa i Sunnanvik utnyttjades geoenergi för första gången med hjälp av ett lågenerginät. I Sunnanvik upptas energi från havsbottens sedimentlager och leds med ett fast nät till 43 fastigheter, där var och en har sin egen jordvärmepump. Denna pump använder energin som har lagrats i sedimenten, antingen för uppvärmning av lägenheterna eller för nedkylning sommartid. Jarkko Juntunen som byggde på mässområdet valde lågvärmenät som uppvärmningssystem för sitt hus. Han ville få pålitlig och jämn värme till sitt hem till ett relativt förmånligt pris. Som jämförelseobjekt till lågvärmenätet använde han traditionellt jordvärmesystem. I lågvärmenätet, som Juntunen valde, är alla praktiska lösningar inne i huset av samma slag som i ett traditionellt jordvärmealternativ med undantag av en liten skillnad på värmepumpen. Det är bara investeringen i en egen värmebrunn som saknas. Jag tog givetvis en risk genom att välja ett hittills oanvänt system, konstaterar han. Jag tror att lågvärmenätet, efter ytterligare utveckling av värmeupptagningssystemet, kommer att bli ett ännu mera konkurrenskraftigt alternativ än till exempel traditionell jordvärme. Juntunen har under två vintrar värmt upp sitt hus med energi från lågvärmenätet, eftersom energi redan den första vintern användes för att torka upp stenhuset under byggskedet. Han har varit nöjd med valet av uppvärmning, trots att de totala kostnaderna fortfarande är svåra att jämföra med de utgifter som en egen jordvärmebrunn förorsakar. Vi har åtminstone haft det varmt, även om vi har läst andra slags nyheter i tidningen, säger han. Det andra lågvärmenätet i Vasa har byggts i Västervik, där 19 fastigheter hör till nätverket. Lågvärmenätets energi upptas från berggrunden, men energidistributionsnätet är i övrigt av samma slag som på bostadsmässans område. 10

11 FORUM Raine Vasanoja, Pekka Haapanen, Pentti Risberg ja Tuula Töyli kertovat, että VASEK ja Vaasan Yrittäjät tukevat toisiaan yrittäjyyden edistämisessä. Raine Vasanoja, Pekka Haapanen, Pentti Risberg och Tuula Töyli berättar att VASEK och Vaasan Yrittäjät stödjer varandra i arbetet för företagande. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: CHRISTOFFER BJÖRKLUND Juhliva yrittäjäyhdistys toimii yhteistyössä VASEKin kanssa Den jubilerande företagarföreningen verkar i samarbete med VASEK Kesäkuussa 1939 perustettu Vaasan Yksityisyrittäjät ry merkittiin yhdistysrekisteriin talvisodan kynnyksellä saman vuoden lokakuussa. Sota ja säännöstely haittasivatkin nuoren yrittäjäyhdistyksen toimintaa, mutta jälleenrakennuksen myötä niin yritys- kuin yhdistystoiminta saivat vauhtia, joka jatkui koko 1900-luvun lopun ajan. Nykyään Vaasan Yrittäjät ry on 70-vuotias, vireä yrittäjyyden ja yritteliäisyyden äänitorvi, jonka jäsenmäärä hipoo tuhatta. Vaasan Yrittäjät osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaalii jäsenkuntansa etuja erilaisissa luottamuselimissä. Yhdistyksen jäseniä on mukana yrittäjäjärjestön päätöksentekoelimissä valtakunnan tasolla ja yhdistyksen jäseniä on myös useilla muilla tärkeillä edunvalvontapaikoilla. Vaasan Yrittäjät nousi erittäin näkyvään asemaan yhdessä Österbottens Företagarföreningin kanssa kamppaillessaan oman aluejärjestönsä puolesta 2000-luvun alkuvuosina. Tämän voimannäytön tuloksena saatiin Pohjanmaan rannikolla toimiville yrittäjäyhdistyksille oma aluejärjestö, Rannikko- Pohjanmaan Yrittäjät. Vaasan Yrittäjät on aina ollut erityisesti pienten yritysten edunvalvoja. Pienet yritykset eivät yksin saa ääntään kuuluville, mutta yhdessä ne pystyvät vaikuttamaan yhteiskunnan asioihin, toteaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pentti Risberg. Viime vuosikymmeninä yrittäjien arvostus on noussut, mikä näkyy myös vaikuttamismahdollisuuksien nousuna. Vaasan Yrittäjät toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa paitsi Vaasan kaupungin myös seudun kuntien yhteisen elinkeinoyhtiön VASEKin kanssa. Pyrimme yhdessä edistämään yrittäjyyttä mm. erilaisten hankkeiden kautta. VASEKin edustaja Raine Vasanoja on myös kutsuttu mukaan Vaasan Yrittäjien hallitustyöhön, kertoo Vaasan Yrittäjien toimitusjohtaja Tuula Töyli. Vaikka toimimme saman asian puolesta, toimintamme ei ole päällekkäistä, vaan teemme yhteistyötä hyvässä hengessä ja toisiamme kunnioittaen, kertoo VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen, jolla itselläänkin on yrittäjätausta. Företagarföreningen Vaasan Yksityisyrittäjät ry, som grundades i juni 1939, infördes i föreningsregistret i oktober samma år, på tröskeln till vinterkriget. Krig och ransonering störde den unga företagarföreningens verksamhet, men i takt med återuppbyggandet tog både företagar- och föreningsverksamheten fart, vilket höll i sig under hela slutet av 1900-talet. Idag är Vaasan Yrittäjät ry en pigg 70-åring, som fungerar som språkrör för företagande och företagsamhet, med ett medlemsantal som nuddar vid tusenstrecket. Vaasan Yrittäjät deltar aktivt i den samhälleliga diskussionen och värnar i olika förtroendeorgan om medlemskårens intressen. Föreningens medlemmar är med i företagarorganisationens beslutsfattande organ på riksnivå och föreningens medlemmar finns också på många andra viktiga intressebevakningsposter. Vaasan Yrittäjät fick, tillsammans med Österbottens Företagarförening, väldigt mycket publicitet i den gemensamma kampen för en egen regionorganisation i början av 2000-talet. Resultatet av detta kraftprov var en egen regionorganisation, Kust-Österbottens Företagare, för de företagarföreningar som verkar på den österbottniska kusten. Vaasan Yrittäjät har alltid varit intressebevakare speciellt för små företag. Små företag får inte ensamma sin röst hörd, men tillsammans kan de påverka ärenden i samhället, konstaterar föreningens styrelseordförande Pentti Risberg. Under de senaste årtiondena har företagarnas status höjts, vilket också märks som ökade möjligheter att påverka. Vaasan Yrittäjät verkar, förutom med Vasa stad, också i aktivt samarbete med regionens kommuners gemensamma näringslivsbolag VASEK. Vi strävar tillsammans efter att främja företagande, bl.a. med hjälp av olika projekt. VASEKs representant Raine Vasanoja har också kallats till Vaasan Yrittäjäts styrelsearbete, berättar Vaasan Yrittäjäts verkställande direktör Tuula Töyli. Trots att vi arbetar för samma sak, är verksamheten inte överlappande, utan vi samarbetar i god anda med ömsesidig respekt, berättar VASEKs verkställande direktör Pekka Haapanen, som också själv har företagarbakgrund. 11

12 LUUPIN ALLA - UNDER LUPPEN Luupin alla on uusi artikkelisarja, jossa esitellään eri aloilla toimivia yrityksiä Vaasan seudulta. Koko artikkeli löytyy VASEKin sivuilta Under luppen är en ny artikelserie som presenterar företag verksamma inom olika branscher i Vasaregionen. Hela artikeln finns att läsa på VASEKs webbplats TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Valomainos huomataan Isokyröläinen Veli-Pekka Koskela on tehnyt töitä valomainosten kanssa koko aikuisen ikänsä. Armeijan jälkeen hän meni töihin seinäjokelaiseen valomainosyritykseen ja vuonna 1994 hän perusti oman yrityksen, Lakeuden Neonin. Ensimmäiset vuodet yritys toimi Seinäjoella vuokratiloissa melkein kivenheiton päässä kodista. Perheen muutto Isoonkyröön mutkisti työmatkatilannetta. Kuljimme molemmat vaimon kanssa Isostakyröstä Seinäjoelle töihin, joten silloisen elinkeinoasiamiehen Mika Erkkilän houkuttelemana päädyin siirtämään yritykseni Isoonkyröön, Koskela muistelee. Lakeuden Neon Oy on täyden palvelun valomainosyritys, olipa sitten kyse valomainoksen suunnittelusta, valmistamiseen liittyvistä pelti- ja sähkötöistä tai teippaamisesta, asentamisesta taikka olemassa olevien mainosten huoltamisesta. Suurimman osan töistä teemme itse, mutta teemme myös yhteistyötä muiden yritysten esimerkiksi mainostoimistojen kanssa, Koskela kertoo. NEONISTA LEDEIHIN Suomessa on tällä hetkellä noin 20 ulkovalomainosten valmistajaa. Se tarkoittaa, että koko Suomi on Lakeuden Neonin markkinaaluetta. Haastatteluhetkellä hallissa teipataan ja viimeistellään isoa, Kittilään asennettavaa valomainosta. Lakeuden Neonin erikoisosaamisalaa ovat valaistut irtokirjainmainokset, loisteputkivalaistut valolaatikot, valomainoskuutiot, kello-lämpömittarit sekä valomainostornit. Irtokirjainten valaistuksessa käytetään sekä perinteisiä neonvaloja että uusia LEDvaloja. Samoissa tiloissa Lakeuden Neonin kanssa toimii yksi harvoista suomalaisista neonvaloputkien puhaltajista, Glasberg Oy Ltd. HALLIN LAAJENNUS HARJASSA Yleinen taloustilanne näkyy myös valomainosten menekissä ja Koskelan mukaan töitä on ollut vähemmän kuin normaalisti. Toisaalta jo yksi vähän isompi tilaus voi muuttaa tilanteen, hän muistuttaa. Kun laskusuhdanne oli edessä, Koskela päätti hyödyntää tuon ajan laajentamalla hallia ja siten varautua tulevaan nousuun. Olin yhteydessä VASEKin yritysneuvoja Antti Alasaareen heti, kun aika näytti sopivalta hallin laajentamiselle. Antti on auttanut mm. TE-keskukselle menneen investointihakemuksen laatimisessa, Koskela kertoo. LUE LISÄÄ - LÄS MER Veli-Pekka Koskela Ljusreklam märks Storkyrobon Veli-Pekka Koskela har arbetat med ljusreklam hela sitt vuxna liv. Efter armén började han arbeta i ett ljusreklamföretag i Seinäjoki och år 1994 grundade han sitt eget företag, Lakeuden Neon. De första åren verkade företaget i en hyrd lokal i Seinäjoki, nästan bara ett stenkast hemifrån. Men familjens flytt till Storkyro krånglade till arbetsresorna. Både jag och min fru pendlade från Storkyro till våra arbeten i Seinäjoki, så på inrådan av dåvarande näringsombudsman Mika Erkkilä beslutade jag flytta företaget till Storkyro, berättar Koskela. Lakeuden Neon Oy är ett ljusreklamföretag med full service, oberoende om det gäller planering, plåt- och elarbete i anslutning till tillverkning, tejpning och montering, eller service av befintlig reklam. Den största delen av arbetet gör vi själva, men vi samarbetar också med andra företag, till exempel med reklambyråer, förklarar Koskela. FRÅN NEON TILL LED I Finland finns för närvarande cirka 20 tillverkare av ljusreklam för utomhusbruk. Det betyder att Lakeuden Neons marknadsområde är hela Finland. Under intervjun håller man i hallen på att tejpa och färdigställa en stor ljusreklam som ska monteras i Kittilä. Lakeuden Neons specialområden är ljusreklamer med separata bokstäver, lysrörsupplysta ljuslådor, ljusreklamskuber, klock-termometrar och ljusreklamstorn. För belysning i separata bokstäver används både traditionellt neonljus och nytt LED-ljus. I samma lokaler som Lakeuden Neon verkar ett av de få finländska glasblåserier som framställer neonrör, Glasberg Oy Ltd. UTBYGGNAD AV HALLEN Det allmänna ekonomiska läget märks också i efterfrågan på ljusreklam och enligt Koskela har det varit mindre arbete än vanligt. Å andra sidan kan redan en litet större beställning förändra situationen, påpekar han. Då lågkonjunkturen var ett faktum, beslutade Koskela sig för att använda tiden till att bygga ut hallen och på så vis förbereda sig för den kommande uppgången. Jag kontaktade VASEKs företagsrådgivare Antti Alasaari genast då tidpunkten var lämplig att utvidga hallen. Antti har hjälpt bland annat med utarbetandet av den investeringsansökan som inlämnades till TE-centralen, berättar Koskela. Lisätietoja / Mera information: 12

13 Seuraava Yrittäjäakatemia alkaa Vaasassa helmikuussa Infotilaisuus Yrittäjäakatemiasta Hotel Vallonia Gardenissa Ilmoittautuminen infotilaisuuteen: Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia, Anne Pennström, puh (06) , Nästa Yrittäjäakatemia inleds i Vasa i februari Information om utbildningen Yrittäjäakatemia ges i Hotel Vallonia Garden Anmälningar till informationsmötet: Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia, Anne Pennström, tfn , ONKO KOULUTUKSESTA HYÖTYÄ TUOREELLE YRITTÄJÄLLE? Vanha viisaus sanoo, ettei oppi ojaan kaada. Tämä pätee myös yrittäjiin. Koulutustapahtumat lisäävät yrittäjän tietomäärää ja auttavat häntä verkottumaan uusien ihmisten kanssa. Eri oppilaitokset ja hankkeet tarjoavat monia erilaisia koulutuksia. Runsas tarjonta voi hankaloittaa juuri omaan tarpeeseen sopivan koulutusvaihtoehdon valintaa. Yrittäjän ammattitutkintoon johtava Yrittäjäakatemia on käytännönläheinen ja joustava koulutusmuoto sekä alkavalle että jo toimivalle yrittäjälle. Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startialla, Rastorilla ja Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimistolla on lähes 10 vuoden kokemus yhteistyönä järjestetyistä, suosituista Yrittäjäakatemioista, joissa jokainen opiskelija soveltaa saamiaan oppeja oman yrityksensä kehittämiseen. Noin 1,5 vuotta kestävä Yrittäjäakatemia on sopiva sekoitus lähiopetusta, ohjattua etäopiskelua sekä omassa yrityksessä tehtävää kehittämistyötä. Yrittämisen ohella tapahtuva opiskelu on mielekästä, koska yrittäjäkokemusta saaneiden opettajien antamaa tietoa ja neuvoja voi soveltaa suoraan oman yrittäjätoiminnan kehittämiseen. Ryhmään kuuluvien muiden yrittäjien kanssa käytävät keskustelut antavat yrittäjälle yhtä paljon ajateltavaa kuin varsinainen koulutus. ÄR UTBILDNING NYTTIG FÖR EN FÄRSK FÖRETAGARE? Kunskap skadar aldrig, som det brukar heta. Det påståendet gäller också för företagare. Utbildning ger företagarna ökade kunskaper och hjälper dem att knyta nya kontakter och bilda nätverk. Olika läroanstalter och projekt erbjuder många olika slags utbildningar. Det rikliga utbudet kan försvåra valet av lämplig utbildning för just de egna behoven. Utbildningen Yrittäjäakatemia (sv. företagarakademin) som leder till yrkesexamen för företagare är en praktisk och flexibel utbildningsform som passar för både nya och redan verksamma företagare. Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia, Rastor och Vasa kustregions läroavtalsbyrå har närmare tio års erfarenhet av att i samarbete anordna de populära utbildningarna, där varje studerande tillämpar de införskaffade kunskaperna i utvecklingen av det egna företaget. SVARAR RAMI VASTAA Utbildningen tar 1,5 år och är en lagom blandning av närstudier, instruerade distansstudier och utvecklingsarbete som utförs i det egna företaget. Studierna som sker vid sidan av företagandet är givande, eftersom lärarna har erfarenhet av företagande och ger information och råd som direkt kan tillämpas i utvecklingen av den egna företagsverksamheten. Diskussionerna med de andra företagarna i gruppen ger företagaren lika mycket tänkvärd information som den egentliga utbildningen. Tällä palstalla ll Vaasanseudun Uusyrityskeskus k Startian ti johtaja j Raimo Mansikkamäki vastaa yrittäjiksi aikovien yleisimpiin kysymyksiin. I den här kolumnen svarar Vasaregionens Nyföretagscentrum Startias direktör Raimo Mansikkamäki på de vanligaste frågorna som ställs av personer som planerar att bli företagare. 13

14 FORUM Jussila RPY:n johtoon Markus Jussila on aloittanut työnsä Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajana Samanaikaisesti hän toimii myös Österbottens Företagarförening r.f.:n toimitusjohtajana. Aiemmin vientiosuuskunta Viexpon sekä sen tytäryhtiön Awec Oy:n toimitusjohtajana toiminut Jussila on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Ensimmäiset päivät kuluvat työhön ja laajaan toimintakenttään tutustuessa, Jussila toteaa. Vaikka osa työhön liittyvistä asioista ja henkilöistä on tuttuja, Jussila myöntää, että paljon on myös uutta. Tehtäväkenttä on laaja sekä monimuotoinen ja uudessa työssään hän kohtaa pääosin kotimaan markkinoilla toimivia yrityksiä. Omalta osaltaan hän toivoo voivansa vaikuttaa positiivisesti ihmisten asenteisiin yrittäjyyttä kohtaan. Jussila luotsaa yrittäjäjärjestöä nöyrällä mielellä. Toiminnan sisältöä suunnitellessa täytyy ohjenuoraksi ottaa jäsenyrityksiltä tuleva palaute, hän sanoo. VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen iloitsee Jussilan valinnasta yrittäjäjärjestön johtoon. Olen tehnyt Jussilan kanssa yhteistyötä vuodesta 2002 lähtien ja uskon, että RPY sai erittäin aikaansaavan toimitusjohtajan, joka osaa myös sidosryhmäyhteistyön, Haapanen hehkuttaa. Jussila styr KÖF Markus Jussila har inlett sitt arbete på Kust-Österbottens Företagare som verkställande direktör den 2 november Han är samtidigt också Österbottens Företagarförening r.f.:s verkställande direktör. Jussila, som tidigare har varit vd på exportandelslaget Viexpo och dess dotterbolag Awec Oy, är till utbildningen ekonomie magister. De första dagarna bekantade jag mig med arbetet och det omfattande verksamhetsfältet, konstaterar Jussila. Även om en del av ärendena och personerna i anslutning till arbetet är bekanta, medger Jussila att mycket också är nytt. Arbetsfältet är omfattande och mångfasetterat och i sitt nya arbete möter han främst företag som verkar på den inhemska marknaden. För egen del hoppas han kunna inverka positivt på attityderna gentemot företagande. Jussila lotsar företagarorganisationen med ödmjukt sinne. Vid planeringen av verksamhetens innehåll bör rättesnöret vara den respons som kommer från medlemsföretagarna, säger han. VASEKs vd Pekka Haapanen glädjer sig åt valet av Jussila till företagarföreningens ledning. Jag har samarbetat med Jussila sedan år 2002 och jag anser att KÖF fick en väldigt företagsam vd, som också behärskar samarbetet med intressentgrupperna, berömmer Haapanen. VASEKin sivut uudistuvat Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK ottaa käyttöön uusitut verkkosivut tammikuussa Sivujen osoite säilyy entisellään, mutta sivujen ulkoasua uudistetaan ja sivuilla olevat tiedot ryhmitellään uudella, käyttäjäystävällisellä tavalla. Jatkossa sivuillamme on enemmän lukemista, esimerkiksi ajankohtaisia verkkoartikkeleita, kertoo sivujen sisällöstä vastaava tiedottaja-kääntäjä Johanna Hietikko-Koljonen VASEKista. Näistä ja muista ajankohtaisista asioista kerrotaan evasek-uutiskirjeessä, jonka voi tilata omaan sähköpostiin osoitteesta Sivujen uudesta ulkoasusta vastaa Mainostoimisto Bock s Office ja ne toteutetaan yhteistyössä Creamarketingin kanssa. VASEKs webbsidor förnyas Vasaregionens Utveckling Ab VASEK tar i bruk förnyade webbsidor i januari Adressen www. vasek.fi är fortfarande den samma, men sidornas layout förnyas och informationen presenteras på ett nytt och användarvänligt sätt. I fortsättningen finns det mera att läsa på vår webbplats, till exempel aktuella webbartiklar, berättar VASEKs informatör-översättare Johanna Hietikko-Koljonen, som ansvarar för webbplatsens innehåll. Om de här och andra aktuella ärenden berättar vi mera i evaseks nyhetsbrev, som du kan beställa till din egen e-post från För sidornas nya layout svarar Mainostoimisto Bock s Office och de utarbetas i samarbete med Creamarketing. 14

15 Videokirjeitä lentoasemalta Vaasan lentoaseman kautta matkustavat voivat joulukuusta lähtien lähettää lentoa odotellessaan videoterveiset esimerkiksi kotiin tai työpaikalle. JoinMe Tube -videokirjepalvelun mahdollistaa VASEK, joka on tehnyt sopimuksen JoinMe Tube -laitteen pilottikäytöstä lentoasemalla. Videoterveisten lähettäminen on käyttäjille ilmainen palvelu. Videokirjeen saaja saa lähettäjän terveisten kylkiäisenä tietoa myös Vaasan seudun energiaosaamisesta ja logistiikkakeskuksesta, kertoo yritysneuvoja Raine Vasanoja VASEKilta. Vaasalaisyrityksen kehittämä JoinMe Tube on laajakaistapäätelaite, jolla satunnaiset käyttäjät voivat lähettää tuttavilleen sähköpostin tai sosiaalisen median kautta videotervehdyksiä, joihin lisätään palvelun tarjoajan internetmainontaa. Tänä vuonna toimintansa aloittanut yritys tähtää tuotteellaan ensi vaiheessa Suomen lisäksi myös Euroopan markkinoille. JoinMe Tube on ns. viraalimarkkinointijärjestelmä, jossa laitteen käyttäjät eli tavalliset kuluttajat levittävät omien tervehdystensä lisäksi myös laitteen ylläpitäjän markkinointiviestiä omille tuttavilleen joko sähköpostin tai vaikkapa YouTuben tai Facebookin kautta, kertoo JoinMe Tube Oy:n myyntipäällikkö Kimmo Nyman. Lisätietoja: Videobrev från flygplatsen Resenärer som besöker Vasa flygplats kan från och med december skicka videohälsningar till exempel hem eller till arbetsplatsen i väntan på flyget. JoinMe Tube -videobrevsservice möjliggörs av VASEK, som har ingått ett avtal om pilotanvändning av JoinMe Tube på flygplatsen. Att skicka videohälsningar är gratis för användarna. Videobrevets mottagare får vid sidan av avsändarens hälsning också information om Vasaregionens energikunnande och logistikcentrum, berättar företagsrådgivare Raine Vasanoja på VASEK. Ovi Vaasan seudun energiaklusteriin Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK ja Teknologiakeskus Oy Merinova Ab ovat yhteistyössä luoneet Vaasan seudun energiaklusteria esittelevän portaalin, jonka kautta löytyy tietoa energiateknologian alalla toimivista Vaasan seudun yrityksistä, niitä palvelevista organisaatioista sekä alalle osaajia kouluttavista korkeakouluista ja oppilaitoksista. Kolmella kielellä toteutettu portaali tarjoaa tuoreinta faktatietoa seudun energiaklusterista ja alan tapahtumista ja se on tuotettu aluekeskusohjelman rahoituksella. Lisätietoa: En dörr till energiklustret i Vasaregionen Vasaregionens Utveckling Ab VASEK och Teknologicentrum Oy Merinova Ab har tillsammans skapat en portal som presenterar Vasaregionens energikluster. Genom portalen finner man information om företag i Vasaregionen som sysslar med energiteknologi, om organisationer som betjänar dem samt om högskolor och läroanstalter som utbildar sakkunniga inom branschen. Portalen erbjuder också den nyaste faktainformationen om regionens energikluster och händelser inom branschen på tre språk. Portalens förverkligande är finansierat av regioncentrumprogrammet. Tilläggsinformation: VASEK FORUM FORUM Kannessa / I Pärmen: Veli-Pekka Koskela, Lakeuden Neon Oy Vasaföretaget JoinMe Tube har utvecklat bredbandsterminalen, med vilken tillfälliga användare kan sända e-post till sina bekanta eller videohälsningar via sociala medier, där serviceleverantörens webbreklam tilläggs. Företaget, som inledde sin verksamhet i år, siktar med sin produkt i första hand förutom på Finlands även på Europas marknad. JoinMe Tube är en s.k. viral marknadsföringsmetod. Terminalens användare, alltså vanliga konsumenter, sprider vid sidan av sina egna hälsningar också marknadsföringsbudskap från terminalens tillhandahållare till sina bekanta, antingen per e-post eller via YouTube eller Facebook, berättar JoinMe Tube Ab:s försäljningschef Kimmo Nyman. Mera information: JULKAISIJA / UTGIVARE Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK PÄÄTOIMITTAJA/CHEFREDAKTÖR: Pekka Haapanen TOIMITUSNEUVOSTO/REDAKTIONSKOMMITTÉ: Gromov Tarja, Haapanen Pekka, Hietikko-Koljonen Johanna, Ismark Anita, Jacklin Elina, Kuha Rita TEKSTIT/TEXTER: Viestintä Oy Prowomedia KÄÄNNÖKSET/ÖVERSÄTTNINGAR: Lingart TAITTO, VALOKUVAUS / OMBRYTNING, FOTOGRAFERING: Mainostoimisto Pointer C&D Oy PAINO, JAKELU/TRYCK, DISTRIBUTION: UPC Print PAINOS/UPPLAGA: kpl/st. ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Alatori / Nedre torget 1 A VAASA / VASA puh. / tfn (06)

16 Varaudu menestymään Förbered dig för framgång Vaasanseudun Kehitys Oy Vasaregionens Utveckling Ab toimitusjohtaja verkställande direktör Pekka Haapanen, Aloittava yrittäjä Blivande företagare Raimo Mansikkamäki, Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia Kehittyvä yritys Befintliga företag Antti Alasaari, Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö Storkyro, Laihela, Lillkyro erityisosaaminen: maaseutuyrittäjyys specialkompetens: landsbygdens näringar Sari Saarikoski, erityisosaaminen: hyvinvointiala specialkompetens: välfärdsbranschen Harkitsetko oman yrityksen perustamista? Tarvitsetko neuvoja yrityksesi kehittämiseen tai haetko kenties jatkajaa yrityksellesi? Avun kaikkiin kysymyksiisi yritys- ja elinkeinoasioista saat VASEKista. Ota meihin yhteyttä! VASEK koordinoi seudullisia yrityspalveluja Vaasan seudulla. Neuvontapalvelumme ovat maksuttomia. Överväger du att grunda eget företag? Behöver du råd för att utveckla ditt företag eller söker du kanske någon som kan överta verksamheten? Hos VASEK får du hjälp med alla frågor som rör företags- och näringslivsärenden. Kontakta oss! VASEK koordinerar regionala företagstjänster i Vasaregionen. Våra rådgivningstjänster är avgiftsfria. Stefan Malm, Maalahti Malax erityisosaaminen: metalliala specialkompetens: metallbranschen Kjell Nydahl, Korsnäs, Oravainen, Vöyri-Maksamaa Korsnäs, Oravais, Vörå-Maxmo erityisosaaminen: turkisala specialkompetens: pälsbranschen Stefan Råback, Mustasaari Korsholm erityisosaaminen: puu-, vene- ja media-alat specialkompetens: trä-, båt- och mediebranscherna Raine Vasanoja, Vaasa Vasa erityisosaaminen: kansainvälistyminen specialkompetens: internationalisering Omistajan- ja sukupolvenvaihdokset sekä yrityskummitoiminta Ägar- och generationsskiften samt företagsmentorverksamhet Kari Huhta, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK Alatori 1 A Nedre Torget 1A VAASA VASA (06) ,

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln Rakastu palveluseteliin Förälska dig i servicesedeln 28.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Energiskt samarbete som en resurs Energinen yhteistyö voimavarana Planeringssystemet

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2013 vp Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaiden asema Eduskunnan puhemiehelle Espanjan Aurinkorannikolla on vuodesta 1991 lähtien toiminut yksityinen suomalainen peruskoulu,

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2008 vp Tehostetun palveluasumisen kriteeristön laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1995 lähtien palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut 63 prosenttia. Vuonna 1994 asukkailta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 973/2012 vp Yleisradion tv-kanavien näkyvyys laajakaistaverkkoja asennettaessa Eduskunnan puhemiehelle Kun laajakaistaverkkoja asennetaan, voi siitä aiheutua häiriöitä tv-verkkoon.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1010/2008 vp Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asema sosiaalialalla Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmää luotaessa syntyi myös sosiaalialalle ylempi

Lisätiedot