3/2008. Kirsi Leiri: Ennakointia tarvitaan muutostilanteissa UUSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2008. Kirsi Leiri: Ennakointia tarvitaan muutostilanteissa UUSI"

Transkriptio

1 3/2008 Kirsi Leiri: Ennakointia tarvitaan muutostilanteissa UUSI

2 sisältö 12 Terveystarkastaja Kannen kuva: Juha Metso Kirsi Leirin neuvottelutaitoja on tarvittu, kun Haminan kaupunki on tasapainottanut talouttaan. 24 Jani Nieminen on vielä tuore kasvo Kone Hissit Oy:ssä. Mielenkiintoinen työ ja uramahdollisuudet houkuttelivat Niemisen hakeutumaan yhtiön palvelukseen. Pääkirjoitus... 5 Jaksamisen rajoilla Uutisia... 6 Kolumni... 8 Uusi teknologia tekee kunnianhimoisen ilmastopolitiikan mahdolliseksi Puheenjohtajan palsta... 9 Luottamusmies ajaa sinun asiaasi Luottamusmiesasiaa Paikallisen erän jakamisessa on vielä haasteita Kokenutkin pääluottamusmies tarvitsee tukea Metson yt-neuvottelut ja lainsäädäntö TeliaSonera Finlandin ylemmille oma luottamusmies Ketä luottamusmies edustaa? Luottamusmies tilaa oppaita! Totta ja tutkittua Työpaikkakohtaisen erän jakaminen teknologiateollisuudessa Maailmalta Brysselin barometri EU-tirkistykset Osaaminen Uramahdollisuudet houkuttelivat Jani Niemisen Koneelle Insinöörien maastamuutto huolena Japanissa Korkeasti koulutettua pelastustoimintaa Edunvalvontaa Päästöneuvottelut ulottuvat kaupan tai tehtaan lattialta vallan torneihin Aurinkoenergiaa kasvaville markkinoille Tuulesta voimaa Kestävillä julkisilla hankinnoilla hillitään ilmastonmuutosta Voittaako vapaa kilpailu työntekijöiden perusoikeudet? Työtaisteluoikeus tunnustettu ILO:n yleissopimuksessa Rakentamismääräyskokoelman A2-hanke Tasa-arvokokemukset vaihtelevat työnantajasektoreittain Tekniikkaa Tapiolassa rakennetaan Berliinin muuria Oikeutta Perintöverotus uudistunut Vuokratyövoiman käyttö lisääntynyt reippaasti Opiskelija-asiaa Kuntauutisia Mennen tullen Järjestöyhteydet Jäsenasiaa

3 20.3. numero 3/ Palomestari Kalle Kaipainen vastaa osaltaan pelastussuunnitelmien teosta yritysten ja yhteisöjen kanssa Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksella. Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Päätoimittaja Suvi Veramo Toimitussihteeri Ilona Mäenpää markkinoita Suomalaisen The Switchin tuulivoimateknologia valloittaa maailmalla. Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 12.6., 21.8., 18.9., , ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa ISSN UUSI Insinööri 3

4

5 maaliskuu 2008 pääkirjoitus Suvi Veramo Jaksamisen rajoilla Moni tekee töitä jaksamisen äärirajoilla. Työtehtävät sekä suorituspaineet ovat lisääntyneet organisaatiomuutosten, yt-neuvotteluiden tai toimintojen tehostamisen myötä. On syytä pysähtyä hetkeksi sekä työpaikalla että kotona pohtimaan, minne oikein ollaan menossa. Jotta osaisi hallita elämäänsä, pitää tuntea ensin itsensä. Ja jotta voi tulla toimeen muiden kanssa, on ensin tultava toimeen itsensä kanssa. Edessä on siis melkoinen Jaakobin paini. Pohdi omia arvojasi ja ole rehellinen niiden seuraamiselle. Elämänhallinta ei ole paikallaan pysyvä tila, vaan sitä voi kehittää jatkuvasti. Sinun on annettava aikaa ja tilaa itsellesi ja pohdinnoillesi. Voit syventää itsetuntemustasi myös kohtaamalla muita ihmisiä. Tee tietoisesti töitä oman itsesi löytämiseksi ja ota itsellesi riittävästi aikaa. Uskalla tehdä valintoja, myös karsintoja, itsellesi tärkeiden asioiden hyväksi. Löydä elämäsi johtolanka ja seuraa sitä. Kun tunnet itsesi, ymmärrät myös ympäristösi muutokset ja arvostat iän mukanaan tuomaa viisautta. Tee sitä, mitä olet! Muista myös unelmoida, sillä unelmilla on tapana toteutua. Muista, että omaan elämään liittyvät päätökset on aina tehtävä itse, vaikka muiden mielipiteitä onkin hyvä kuunnella ja kunnioittaa. Sinun on myös tiedostettava, miten muiden mielipiteet vaikuttavat sinuun. Jos ajat karille muiden ehdoilla eläessäsi, heittääkö kukaan pelastusrengasta? Vaikka haluaisit olla lojaali työnantajaasi ja työtehtäviäsi kohtaan, on sinun huolehdittava elämäsi kokonaisuudesta. Et voi siirtää oman elämäsi hallintaa ulkopuolisille. Tilanteita ja asioita ei pidä niellä pureskelematta. Se mikä sopii yhdelle, ei ehkä sovikaan toiselle. Vain sinä tiedät, mikä sopii sinulle. Kun osaat hahmottaa itsellesi tärkeät asiat, pystyt myös jakamaan voimavarasi oikeille asioille. Näin vähennät riittämättömyyden tunnetta. Pidä huolta fyysisestä kunnostasi, mutta ennen kaikkea: huolla ihmissuhteitasi. Ihminen tarvitsee toista ihmistä niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Työpaikkoja tulee ja menee, mutta sukulaiset ja todelliset ystävät ovat ne, jotka säilyvät ja jotka tukevat meitä tiukan paikan tullen. Muista, että olet itse oman onnesi seppä.... PS Voit rakentaa oman elämäsi tarinaa YTN:n tutkimusryhmän tuottaman Voinhan minäkin -opasvihkosen avulla. Oppaan saa liiton toimistosta ja se löytyy myös neuvottelujärjestön nettisivuilta (www. ytn.fi). UUSI Insinööri 5

6 uutisia Tykesiltä 45 milj. euroa työpaikkojen toiminnan kehittämiseen n Työelämän kehittämisohjelma Tykes on myöntänyt vuosina yhteensä 45,5 miljoonaa euroa työpaikkojen toiminnan kehittämiseen. Tykes rahoittaa työpaikkojen tuottavuutta ja hyvinvointia samanaikaisesti parantavia hankkeita. Tulosten mukaan 74 prosenttia kehittämisprojektien työpaikoista on parantanut tuottavuuttaan ja 70 prosenttia henkistä hyvinvointiaan Vuonna 2007 vastaanotettiin 308 rahoitushakemusta, mikä on kolmannes edellisvuotta enemmän. Eniten kasvoi pk-yrityksistä tulleiden hakemusten määrä. Projekteja on käynnistetty yhteensä 735. Eniten tukea on saanut teollisuus. Pk-yritysten osuus kaikesta yritysten saamasta rahoituksesta on yli 70 prosenttia. Tykes-rahoituksesta suurin osa on käytetty työpaikkojen aloitteista käynnistettyihin kehittämisprojekteihin. Kehittämisprojekteja on käynnistetty lähes yrityksessä ja 200 kunnassa. Yleisimpiä kehittämiskohteita ovat työprosessit, henkilöstöjohtaminen ja työn organisointi. Vuosina käynnistettyihin kehittämisprojekteihin on osallistunut henkeä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti Lappi-työryhmän n Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään toimia, joilla Lapin kehitykselle myönteisiä hankkeita voitaisiin vauhdittaa. Työryhmä pohtii myös, miten alueen kielteisimpiin kehityssuuntiin saataisiin muutoksia. Työryhmän selvittää myös, miten nimenomaan elinkeinopoliittisilla toimilla voidaan vähentää alueen työttömyyttä ja miten toisaalta varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saanti alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Työryhmän tulisi arvioida myös erityisiä toimintamalleja, joilla edistetään suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua Barentsin alueen kehittämiseen. Työeläkevakuuttajille vastuullisen sijoittamisen periaatteet n Työeläkevakuuttajat TELA on hyväksynyt uudistetun vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Niiden tarkoituksena on kehittää työeläkevarojen vastuullisen sijoittamisen menetelmiä. TELAn jäseninä olevat työeläkevakuuttajat toteuttavat niitä itsenäisesti omaan sijoitustoimintaansa sopivalla tavalla. Rahastoitujen työeläkevarojen määrä on kasvanut voimakkaasti ja varoja oli vuoden 2007 lopussa yli 122 miljardia euroa. Sijoitukset yritysten osakkeisiin ovat lisääntyneet nopeasti ja niitä on yhä enemmän hajautettu Suomen ulkopuolelle. Tämä kehitys tuo väistämättä esille vastuullisuuden, miten sijoituskohteena olevat yritykset huolehtivat ympäristöstä, työntekijöidensä oikeuksista ja muista yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvistä asioista. TELAn periaatteisiin on sisällytetty Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2006 hyväksyttyjen vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Ne tarkoittavat ympäristöön, yhteiskuntaan tai sijoituskohteena olevien yritysten hyvään hallintotapaan (Environmental, Social, Governance, ESG) liittyvien asioiden ottamista kiinteäksi osaksi sijoitustoimintaa ja omistajuutta. Oleellista on omistajaohjauksen painottaminen, yhteydenpito ja vuoropuhelu sijoituskohteen kanssa, sen sijaan, että laadittaisiin esimerkiksi vain mustia listoja yrityksistä tai toimialoista, joihin ei sijoiteta. Valintoja Akavan elinkeinopoliittiseen toimikuntaan n Insinööri Matti Mononen valittiin Akavan elinkeinopoliittisen toimikunnan ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaoston puheenjohtajaksi. Timo Auvinen valittiin Matti Monosen varahenkilöksi. Molemmat ovat UIL:n jäseniä. UIL:n varapuheenjohtaja Keijo Houhala valittiin Akavan elinkeinopoliittisen toimikunnan julkisen sektorin jaoston puheenjohtajaksi. Tekesiltä suuntaviivat Suomen tulevaisuuden rakentamiseksi n Tekes on määritellyt laajana yhteistyönä painopisteet Suomen tulevaisuuden rakentamiseksi. Tehtyihin valintoihin vaikuttaa entistä voimakkaammin kolme tekijää: ihmisestä ja ihmisen hyvinvoinnista nousevat haasteet ja mahdollisuudet, teknologian ja talouden mahdollisuudet sekä ympäristön rajoitteet, haasteet ja mahdollisuudet. Tehdyt valinnat ohjaavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan painotuksia tulevina vuosina. Valintojen tarkoituksena on varmistaa, että suomalaisten hyvinvointi ja elinkeino elämämme kilpailukyky kehittyvät hyvin myös vastaisuudessa. Tekes toteuttaa valintoja ohjelmien ja strategisen huippuosaamisen keskittymien avulla. Tehdyt valinnat painottuvat kahdeksaan teemaan: hyvinvointi ja terveys; kaikkien tietämys yhteiskunta; puhdas energia; niukkaresurssiset ratkaisut; rakennettu ympäristö; älykkäät järjestelmät ja ympäristöt; palveluliiketoiminta ja -innovaatiot sekä vuorovaikutteinen viestintä. Tieto- ja viestintäteknologiassa älykkäät järjestelmät ja ympäristöt hyödyntävät niitä mahdollisuuksia, joita tietotekniikka ja digitalisointi tarjoavat. Kaikkien tietämysyhteiskunnalla ja vuorovaikutteisella viestinnällä hyödyt halutaan kaikkien käyttöön, Tekesin johtaja Martti Äijälä kertoo. Energian ja raaka-aineiden hinta, ympäristötietoisuus, uudenlaiset arvot ja regulaatio nostavat esiin uudenlaisia kilpailu tekijöitä, kuten päästömaksut tuotannontekijöinä, uusiutuvat tai päästöttömät energiaraaka-aineet, kierrätettävyys ja säästävät prosessit ja toimintatavat. Tavoitteena on saada niukkaresurssisuudesta kilpailuetua suomalaiselle elinkeinoelämälle, Äijälä konkretisoi työn sisältöä. Työhön osallistui aktiivisesti noin 200 vaikuttajaa ja asiantuntijaa elinkeinoelämästä, tutkimus maailmasta ja sidosryhmistä. 6

7 Maavoimien materiaalin kunnossapito siirtyy Millog Oy:lle n Maavoimien materiaalin kunnossapito siirtyy ensi vuoden alusta lähtien Millog Oy:lle. Elektroniikkalaitos osana Puolustusvoimia lakkautetaan ja sen kunnossapitotoiminnot siirretään kumppanille. Myös Ajoneuvovarikon, Kuopion Varikon, Lievestuoreen Varikon ja Tervolan Varikon kunnossapitotoiminnot siirretään Millog Oy:lle lähtien. Varikoiden muut toiminnot jäävät edelleen Puolustusvoimille. Varuskuntakorjaamojen ja -huoltoloiden asemaan ei tule muutosta. Maavoimien materiaalin kunnossapidon siirtyminen johtaa noin 660 maavoimien henkilöstöön kuuluvan työntekijän siirtymiseen Millog Oy:lle ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtyvää henkilöstöä koskee neljän vuoden suoja-aika, jolloin Millog Oy ei voi irtisanoa tai lomauttaa siirtyvää henkilöstöä. Henkilöstön vähentäminen pyritään hoitamaan luonnollisen poistuman kautta. Puolustusvoimien JUKOn päätoiminen luottamusmies Ari Rautakorpi arvioi, että maavoimien materiaalien kunnossapidon ulkoistaminen koskettaa useaa kymmentä Uuden Insinööriliiton jäsentä. Rautakorpi muistuttaa, että JUKO neuvottele Millogin kanssa työehtosopimuksesta ja neuvotteluja käydään tämän vuoden aikana. Työehtosopimusneuvottelujen aikana henkilöstöön sovelletaan edelleen Puolustusvoimien työehtosopimusta. Vasta kun osapuolet ovat päässeet sopimukseen uudesta työehtosopimuksesta, henkilöstöön sovelletaan uutta työehtosopimusta ja neuvotteluoikeudet siirtyvät JUKOlta Ylemmät Toimihenkilöt YTN:lle. Rautakorven mukaan palkoista ja loma-asioista sovitaan työehtosopimuksessa. Kenenkään palkat eivät laske. Neljän vuoden suoja-aikana eläkkeelle jäävät säilyttävät eläke-etuutensa sellaisinaan. Nykysuunnitelman mukaan sotilasvirassa toimivien erikoisupseerien eläke-etuudet heikkenevät rajusti, sillä heidän eläkkeelle siirtymisikää suunnitellaan nostettavan jopa viidellä vuodella. JUKO ei hyväksy tätä heikennystä ja jos asiasta ei päästä oikeudenmukaiseen ratkaisuun, asiaan joudutaan hakemaan päätöstä virkamieslautakunnasta, Rautakorpi toteaa. Eläkkeellesiirtymisiän nousu tasaantui n Työeläkeuudistus tarjoaa mahdollisuuden ja kannustaa työssä jatkamiseen. Ikääntyvien työssäkäynti onkin yhä yleisempää. Tilastokeskuksen työvoimatutkimukset kertovat 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen kasvaneen edelleen. Erityisen ripeää nousu oli 60 vuotta täyttäneiden keskuudessa vuotiaiden työllisyysaste on noussut vuodesta 2004 kymmenisen prosenttia. Eläkkeellesiirtymisiän nousu tasaantui vuonna Kunnan ja valtion palveluksessa olevilla se nousi edelleen, mutta yksityisellä sektorilla nousu taittui. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisiän odote oli julkisella sektorilla 60 vuotta ja yksityisellä sektorilla 59,7 vuotta. Eläkkeelle siirrytään entistä vanhempina. Odote 50-vuotiailla on noussut jo lähes vuodella ja 25-vuotiaan odote 0,7 vuodella 2000-luvulla. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikuttavat iän myötä kasvavat eläkekarttumat, mutta myös varhaiseläkkeelle pääsyä on tiukennettu. Oleellinen merkitys on viime vuosien hyvällä talouskehityksellä. Vuoden 2006 lopussa joustavassa eläkeiässä olevista vuotiaista työssä oli kaikkiaan henkeä eli 11 prosenttia tämänikäisestä väestöstä. Kuusi prosenttia heistä teki työtä ja sai samanaikaisesti eläkettä. Alle 68-vuotias eläkeläinen, joka on töissä, vakuutetaan ja siitä karttuu hänelle uutta eläkettä. Vuonna 2005 vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi ikävuoden välillä. Uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on nostaa eläkkeelle siirtymisikää kahdella-kolmella vuodella pitkällä aikavälillä, mikä varmistaa työeläketurvan kestävyyttä. Pekka Hotti Kemianteollisuuden työmarkkinajohtajaksi n Oikeust. kand. Pekka Hotti (56) on nimitetty Kemianteollisuus ry:n Työmarkkinat-sektorin johtajaksi vastaamaan sektorin toiminnasta. Hän toimii samasta päivämäärästä lähtien myös Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajan varamiehenä. Kemianteollisuuden työmarkkina-asioista pitkään vastannut varatoimitusjohtaja Martti Niskanen jää sopimuksensa mukaisesti eläkkeelle alkaen. Pekka Hotti on hoitanut alan työmarkkinakysymyksiä apulaisjohtajana Kemianteollisuus ry:ssä ja sitä ennen Kemianteollisuuden Työnantajaliitossa vuodesta 1986 alkaen. Osastopäällikkö, fil. maist. Juha Pyötsiä (53) on nimitetty Kemianteollisuus ry:ssä apulaisjohtajaksi. Hän työskentelee Kemianteollisuus ry:n Ympäristö, terveys ja turvallisuus -sektorilla vastuualueenaan EU:n kemikaaliasetuksen, REACH:in täytäntöönpano ja kemikaalivalvontaan liittyvät tehtävät. UUSI Insinööri 7

8 kolumni Oras Tynkkynen Kirjoittaja on valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija ja vihreiden tamperelainen kansanedustaja. Uusi teknologia tekee kunnianhimoisen ilmastopolitiikan mahdolliseksi Kun komissio julkisti ehdotuksen ilmasto- ja energiapaketiksi, osa elinkeinoelämästä tyrmäsi tavoitteet kohtuuttomina tai jopa mahdottomina. Miksi tämä kuulostaa tutulta? Siksi, että ilmastopolitiikkaa on aiemminkin vastustettu samantapaisin väittein. Jo Kioton pöytäkirjan ja EU:n päästökaupan peloteltiin pahentavan työttömyyttä ja romuttavan Euroopan kilpailukyvyn. Ja toden totta, heti päästökaupan alettua vuonna 2005 Suomen talouskasvu notkahti edellisvuoden 3,7 prosentista 2,8 prosenttiin. Syy oli kuitenkin poikkeuksellinen paperiteollisuuden työtaistelu. Jos sen vaikutus siivotaan pois, talouskasvu päinvastoin kiihtyi. Vuonna 2006 kasvu nousi 4,9 prosenttiin, ja viime vuonnakin se oli yhä 4,4 %. Työllisyyden suhteen tarina on samansuuntainen. Vuonna 2004 työllisten määrä pysyi samana, edellisenä vuonna se jopa laski. Päästökaupan alettua työllisten määrä hypähti korkeimmalle tasolle laman jälkeen. Kauppakaudella työttömyys on laskenut ripeästi 8,8 prosentista viime vuoden 6,9 prosenttiin. Nyt mahdotonta, pian mahdollista Ympäristönsuojelun kustannusten paisuttelu ei toki ole uusi ilmiö. Esimerkiksi autoteollisuus arvioi aikoinaan katalysaattorien tulevan maksamaan euroa autolta. Todellisuudessa hinta asettui alle kymmeneosaan siitä. Euroopan kemikaalituottajien liitto puolestaan väitti, että vaihtoehtoja otsonia tuhoaville aineille ei olisi saatavilla näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Niitä tuli kuitenkin markkinoille muutamassa vuodessa, ja CFC-yhdisteiden otsonikatovaikutus on vähentynyt peräti 94 %. Miksi ympäristönsuojelun vaikutuksilla pelottelijat sitten ovat kerta toisensa jälkeen olleet väärässä? Siksi, että he ovat aliarvioineet innovaatioiden ja teknologian mahdollisuudet. Se, mikä tänään on kallista, voi huomenna olla edullista. Se, mikä tänään on mahdotonta, voi ylihuomenna olla jo mahdollista. Ja usein onkin. Esimerkiksi silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön tilaama raportti arvioi, että tuulivoiman tuotantokustannukset voivat laskea vielä kolmanneksen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Aurinkopaneelien hintojen ennakoidaan 15 vuodessa jopa puolittuvan. Tarvitaan markkinoiden vetoa Toisin kuin usein ajatellaan, teknologian kehittäminen ei kuitenkaan yksin riitä uudet ratkaisut pitää myös kaupallistaa. Teknologian työnnön lisäksi tarvitaan markkinoiden vetoa. Juuri tällaista vetoa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet synnyttävät. Ne antavat yrityksille selvän signaalin siitä, että on alkanut siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Päästökauppa on luonut hiilelle hinnan, mikä kannustaa vähentämään päästöjä. Ilmastotavoitteet luovat kysyntää uudelle teknologialle ja synnyttävät kotimarkkinoita. Kotimarkkinoilta on helpompi lähteä viemään kestäviä ratkaisuja muihin maihin. Maailman investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat kasvaneet kolmessa vuodessa 40 miljardista 71 miljardiin dollariin. Näillä nopeasti kasvavilla markkinoilla kannattaa suomalaisten olla mukana. Historia on kerta toisensa jälkeen osoittanut, että kun asetetaan tavoite, markkinat löytävät ratkaisut. Näin tulee käymään myös komission ilmasto- ja energiapaketille. Päästöjä on täysin mahdollista vähentää, energiankäyttöä tehostaa ja uusiutuvan energian osuutta kasvattaa merkittävästi. Uudella teknologialla ja insinööreillä on tässä työssä keskeinen rooli. Se, mikä tänään on mahdotonta, voi ylihuomenna olla jo mahdollista. Ja usein onkin. 8

9 maaliskuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari Luottamusmies ajaa sinun asiaasi Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n ja KTN ry:n järjestämille luottamusmiehen perusja jatkokursseille on osallistunut ilahduttavan paljon uusia ja jo kokemusta omaavia luottamusmiehiä. Suuresta kysynnästä johtuen on järjestetty ylimääräisiä kursseja. Myös kokeneen luottamusmiehen tulee päivittää osaamistaan kursseilla ja seminaareilla. Vieläkin on aloja, joissa akavalaisiin liittoihin järjestäytyneet työntekijät eivät saa valita keskuudestaan luottamusmiestä ajamaan etujaan, vaikka kyse on työntekijöiden perusoikeudesta. Järkevää henkilöstöpolitiikkaa harjoittavat yritykset osaavat arvostaa ja hyödyntää luottamusmiesjärjestelmää molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Näin turha kinaaminen jää pois ja henkilöstö antaa motivoituneena parhaan tuottavuuden. Oma luottamusmies on lähin liiton kontakti työpaikalla ja pystyy antamaan kurssit käyneenä laadukasta apua ja viimeisintä tietoa työsuhdeasioissa edustettavilleen. YTN:n tekemän luottamusmiestutkimuksen mukaan luottamusmiehenä toimiminen on auttanut monia myös urakehityksessä. He ovat pystyneet näin hyödyntämään henkilöstönedustuskautenaan oppimaansa yrityksen johtamista, taloudellista osaamista ja neuvottelutaitoja. Eri henkilöstöedustuksista oppii monia hyödyllisiä asioita vaikuttamisen lisäksi. Tällä sopimuskierroksella monien alojen työehtosopimuksiin tuli luottamusmieskorvaus. Lopultakin ylempien toimihenkilöiden henkilöstöedustajat saavat korvauksen tekemästään arvokkaasta työstä. Myös luottamustehtävän ajankäyttöön tuli täsmennyksiä. Olkaa aktiivisia ja selvittäkää, kuka teitä edustaa työpaikallanne! Luottamusmiehesi tarvitsee tietoa myös yrityksessäsi tapahtuvista työsuhdeasioista, jotta hän osaa antaa parasta paikallista liiton palvelua. Hän myös välittää liittoon päin valtakunnallisesti merkittävää tietoa. Ole siis yhteydessä omaan edustajaasi. Luottamusmiesverkosto on liiton tärkeä resurssi. Hyvää kevättalvea! Insinööri UUSI 9

10 Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä Paikallisen erän jakamisessa on vielä haasteita Viime kesänä solmitussa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa sovittiin, että osa palkankorotuksista jaetaan työpaikkakohtaisesti. Paikallisen erän jakamisesta päästiin sopimukseen suurimmassa osassa teknologiateollisuuden yrityksistä, YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Tomi Seppä toteaa. Tosin kaikissa yrityksissä ei ole täysin sisäistetty paikallisen sopimisen merkitystä. Viime syksynä paikallisen erän jakamisesta päästiin sopimuksiin YTN:n kyselyn mukaan yli 70 prosentissa yrityksistä. Tomi Sepän mukaan aito paikallinen sopiminen ei kuitenkaan toteutunut kaikissa yrityksissä, sillä konsernitasolta tulleet ohjeistukset eivät ole paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että paikallisen erän jakamisesta on sovittava työpaikkakohtaisen luottamusmiehen kanssa. Yksi luottamusmies ei voi sopia erän jakamisesta kaikkien muiden luottamusmiesten puolesta, vaan kukin luottamusmies sopii edustamiensa työntekijöiden puolesta. Joissakin yrityksissä paikallisen erän jakamisesta on kuitenkin sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken. Työnantajilta on myös tullut hyviä esityksiä erän jakoperusteista ja paikallinen sopiminen on myös mahdollistanut avoimempaa keskustelua palkoista osassa yrityksistä. - Yhdessä teknologiateollisuuden yrityksessä henkilöstön ja työnantajan edustajat totesivat yhteisymmärryksessä, että oikeudenmukaisinta on jakaa yhden prosentin erä kaikille ylemmille toimihenkilöille. Muitakin kohtuullisen hyviä esimerkkejä löytyy. Tomi Sepän mukaan paikallisen erän jakamisessa oli haasteita viime syksynä. Onnistuneista paikallisista neuvotteluista huolimatta kentältä on tullut viestiä, jonka mukaan suurimmat ongelmat ovat osassa isoista yrityksistä, joissa työnantajan yksipuolisella ilmoituksella on päädytty jakamaan 0,5 prosenttia kaikille ylemmille toimihenkilöille. Lisää tietoa erän kohdentamisesta Osa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehistä on kokenut, etteivät he ole saaneet riittävästi tietoa paikallisen erän kohdentamisesta. Jos erän jakaminen on tehty oikeudenmukaisesti, työnantajalla ei pitäisi olla mitään ongelmaa kertoa, keille erä on jaettu. Työnantajan olisi hyvä kertoa avoimesti paikallisen erien jakoperusteista, koska vaikeneminen aiheuttaa helposti epäilyä siitä, että samat henkilöt korjaavat koko potin. Toivottavasti YTN:n ja Teknologiateollisuuden yhdessä keväällä järjestämät koulutustilaisuudet työnantajien ja henkilöstön edustajille parantavat jatkossa tiedon saantia. Vaikka paikallista erää on käytetty palkkavääristymien korjaamiseen, palkkavääristymät ovat pitkälti työnantajan aiheuttamia. Mielestäni työnantajan on huolehdittava palkkauksen oikeudenmukaisuudesta, eikä käyttää työehtosopimuksen mukaisia eriä omien virheittensä korjaamiseen. Paikallisen erän tulevaisuus Sepän mukaan luottamusmiehiltä tulleen palautteen perusteella näyttää siltä, että työpaikkakohtaisessa erässä on vielä paljon kehitettävää. Jos kaikki työnan- 10

11 Lue YTN:n tutkimus aiheesta sivulla 20. tajat suhtautuisivat oikein paikalliseen sopimiseen, sillä voi toki olla tulevaisuutta. Monet yritykset ovat olleet jopa sitä mieltä, että paikallisista eristä ei pitäisi sopia yrityksissä, vaan korotukset pitäisi maksaa yleiskorotuksina. Yritysten päätarkoituksena on tehdä voittoa, joten paikallisen sopimisen neuvotteluihin ei haluta välttämättä käyttää aikaa. Yhteisymmärryksessä tehdyllä selvällä ohjeistuksella tämäkin on ratkaistavissa, Seppä muistuttaa. Jos työpaikkakohtaiset erät ovat tulleet jäädäkseen ja työnantajapuoli haluaa kohdistaa niitä yksipuolisesti, se tarkoittaa, että ylempien toimihenkilöiden palkkakehityksen nouseva trendi on otettava huomioon tes-neuvotteluissa. Yleiskorotusten tasolla on tällöin turvattava palkkakehitys, jonka jälkeen voidaan sopia työpaikkakohtaiset erät. Jos paikallinen sopiminen toimii oikein ja luottamusmiehet ovat tasavertaisessa neuvotteluasemassa, en näe mitään syytä, miksi paikallista sopimista ei voitaisi jopa lisätä. Tämä vaatii kuitenkin hyvää yhteisymmärrystä siitä, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan ja mikä sen tavoite on. n Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä Teknologiateollisuuden mukaan ylempien toimihenkilöiden paikallisen erän jakaminen toteutui hyvin Teknologiateollisuuden mukaan paikallisen erän jakaminen onnistui ylempien toimihenkilöiden kentässä hyvin. Paikallisen erän jakaminen parantaa työpaikoilla tapahtuvaa palkkakeskustelua, uskoo ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi työnantajaliitto Teknologiateollisuudesta. Viime kesän työehtosopimusneuvotteluissa työnantajan ja työntekijänpuolen edustajat keskustelivat siitä, halutaanko sopia pelkästään yleiskorotuksista vai laajemmasta kokonaisuudesta, joka sisältää sekä yleiskorotukset että työpaikkakohtaiset erät. Työehtosopimuksessa päädyttiin lopulta sekä yleiskorotuksiin että paikallisesti jaettaviin eriin. Sekä yleiskorotusten että paikallisen erän jakaminen parantaa Jarkko Ruohoniemen mukaan työpaikoilla käytävää palkkakeskustelua. Paikallisen erän jakaminen edellyttää työnantajan ja henkilöstön edustajan välisiä neuvotteluita. Näin voidaan avoimesti paneutua palkka vääristymien korjaamiseen, kannustavan palkkauksen kehittämiseen, jossa palkka vastaa työn vaativuutta ja suoriutumista. Samalla voidaan tukea yrityksen oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa. Vaikka paikallisia eriä jaettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa, Ruohoniemi on tyytyväinen tuloksiin. YTN:n ja Teknologiateollisuuden yhteisen tutkimuksen mukaan yhden prosentin paikallisen erän jakamisesta päästiin sopimuksiin valtaosassa yrityksistä. Tulos kertoo, että ylempien toimihenkilöiden osalta paikallisen erän jakaminen onnistui hyvin, Ruohoniemi toteaa. Ruohoniemen mukaan paikallisen erän jakamisessa ei ole ollut merkittäviä ongelmia. Joissakin pienissä yrityksissä työnantajan on ollut vaikea neuvotella paikallisen erän jakamisesta, koska ylemmillä toimihenkilöillä ei ole välttämättä ollut omaa edustajaa tai heitä on liian vähän. Näissä tapauksissa työnantaja on itsenäisesti päättänyt paikallisen erän jakamisesta joko jakamalla 0,5 prosenttia kaikille tai kohdentamalla 1 prosenttia osalle ylemmistä toimihenkilöistä tai jakamalla yhden prosentin kaikille. Lisää ohjeistusta Jarkko Ruohoniemi Teknologiateollisuudesta uskoo, että paikallinen sopiminen on tullut jäädäkseen. Sekä työnantajalta että henkilöstön edustajilta on kuulunut kritiikkiä siitä, että ohjeistus paikallisen erän jakamisesta on ollut epäselvä. Viime syksynä YTN ja Teknologiateollisuus ohjeistivat luottamushenkilöstöä sekä työnantajan edustajia paikallisen erän jakamisesta, mutta tietoa kaivataan lisää. Huhtikuussa YTN ja Teknologiateollisuus järjestävät sekä henkilöstön että työnantajien edustajille neljä koulutustilaisuutta paikallisen erän jakamisesta. YTN ja Teknologiateollisuus ovat sopineet, että paikallinen erä jaetaan myös ensi vuonna. Ruohoniemi uskoo, että paikallinen sopiminen on tullut jäädäkseen Suomeen. EU-aikana yritysten on pystyttävä jakamaan palkankorotuksia joustavasti ja kannustavasti. Toki paikallisen erän jakamisessa on vielä kehitettävää, mutta kokonaisuutena ensimmäisen erän jakaminen sujui hyvin. Yrityskohtaisen erän jakaminen edesauttaa palkkauksen oikeudenmukaista toteutumista ja vääristymien korjaamista. Samalla avoimuus palkkaasioista lisääntyy, kun luottamushenkilöt ja työnantajan edustajat keskustelevat palkka-asioista. Kun palkkavääristymät korjataan, tämä lisää myös henkilöstön työmotivaatiota. n UUSI Insinööri 11

12 Teksti: Sinikka Aho-Salomaa n Kuvat: Juha Metso Pääluottamusmies Kirsi Leiri: Kokenutkin pääluottamusmies tarvitsee tukea KTN:n Haminan pääluottamusmiehen, terveystarkastaja Kirsi Leirin neuvottelutaitoja on vuodenvaihteessa tarvittu, kun Haminan kaupungin talouden tasapainottamiseksi on pitänyt löytää 1,2 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoista. Marraskuussa alkaneet yt-neuvottelut henkilöstösäästöjen toteuttamisesta saatiin päätökseen tammikuun lopussa. Työntekijä voi valita kahden viikon lomautuksen tai vaihtaa osan lomarahastaan vapaaksi. Haminan pääluottamusmiehet ovat huolellisesti esitelleet jäsenistölle näiden vaihtoehtojen vaikutukset kunkin työntekijän henkilökohtaiseen talouteen. Teknisistä noin 40 prosenttia valitsi lomarahan leikkauksen. Kokonaisuudessaan pysyvä säästötarve ensi vuodesta alkaen on kolme miljoonaa euroa. Säästöt saadaan aikaan organisaatiomuutoksilla. Koko kaupungin toimintaa ja organisointia koskevan muutosesityksen on oltava valmiina ensi kesäkuussa. Ennakointia tarvitaan muutostilanteissa Kirsi Leiri puhuu ennakoivan ja osallistavan henkilöstösuunnittelun puoles- Pääluottamusmies Kirsi Leiri pitää kuuntelun taitoa luottamusmiehen tärkeimpänä ominaisuutena. 12

13 ta Haminan organisaatiouudistuksessa. Nyt tehtävien päätösten kanssa eletään vuosia. Haminan uusi organisaatio on rakennettava omin voimin. Vain siten saadaan ihmiset sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstöllä on osaamista, jota kannattaa muutostilanteissa käyttää hyödyksi. On silkkaa työnantajan tyhmyyttä, jos se ei kuuntele henkilöstöään. Järjestöt ovat vaatineet uusien neuvottelujen aloittamista Haminan henkilöstön tehtävänkuvista viisi vuotta sitten tapahtuneen Haminan kaupungin, Vehkalahden kunnan ja kahden kuntayhtymän fuusion jäljiltä. Jo silloin tiedettiin, että tehtävien muutoksista seuraa epäkohtia, mutta niitä ei korjattu. Nyt jälkiä paikataan, vaikka korjaaminen olisi alun perin vaatinut rahaa vain yhden henkilön palkan verran. Haminassa ovat taas edessä kuntaliitosneuvottelut, tällä kertaa Virolahden ja Miehikkälän kanssa. Pääluottamusmiehet on otettava alusta asti mukaan muutosten valmisteluun, Kirsi Leiri vaatii. Kunnat kaipaavat ammattimaisia muutosjohtajia Kunnat ja niiden työntekijät ovat sellaisessa myllerryksessä, että hyvä tai huono johtaminen korostuu nyt. Emme tarvitse yhtään ainokaista työssään uupunutta kuntatyöntekijää lisää. Meitä pitää johtaa jämptisti ja ammattimaisesti niin, että selviämme tästä pyörityksestä. Kunnan palvelut ovat ennakoivaa hyvinvointityötä. Kun kaikki on hyvin, työ on näkymätöntä. Kun jokin menee pieleen, ollaan uutisten otsikoissa. Tehokkuuden ja tuottavuuden maksimointi ei Haminan pääluottamusmiestä innosta. Sen sijaan että puristetaan kunnista supertuottavia liikelaitoksia, on syytä keskittyä kunnan perustehtäviin. Kuntapäättäjien on kirkastettava, miksi ja kenelle kunta on olemassa. Vertaistukea ja verkostoja Kirsi Leiri kertoo saaneensa liitolta ja neuvottelujärjestöltä kaiken mahdollisen tuen vaikeissakin neuvottelutilanteissa. Alueasiamiehen apua paikallisten Työnantajan on kunnioitettava ja arvostettava työntekijöitään. Haminan tekniset on hyvä, ammattitaitoinen porukka, joka on arvostuksensa ansainnut, sanoo KTN:n pääluottamusmies Kirsi Leiri. ongelmien ratkaisussa hän pitää erityisen tärkeänä ja antaa kiitokset alueasiamies Tuomo Hiltuselle ripeästä ja ammattitaitoisesta toiminnasta. Kokenutkin pääluottamusmies tarvitsee myös vertaistukea, arvioi yhteensä parikymmentä vuotta eri luottamusmiestehtävissä toiminut Leiri. Apua voisi olla oman liiton alueellisista verkostoista, joissa aktiivit etsivät yhdessä ratkaisuja ja oppivat toisiltaan. Palkansaajajärjestöjen paikallinen yhteistyö on myös verrattoman tärkeää. Tietoa pitää jakaa, sillä järjestöt toimivat kunnassa henkilöstön yhteiseksi hyväksi. Haminassa on hyvä pääluottamusmiesporukka, joka ymmärtää yhteistyön merkityksen. Luottamusmies on kutsumustyössä Työntekijöitten hyvinvoinnin, osaamisen ja jaksamisen eteen tehtävästä työstä pitäisi maksaa riittävä korvaus. Suhteessa työmäärään ja henkiseen kuormaan korvaus pääluottamusmiehen työstä on mitätön. Aikaakin saisi olla edes yksi päivä viikossa hoitaa pääluottamusmiehen tehtävä kunnialla. Haminan tilanne tosin vaatisi tällä hetkellä useamman päätoimisen pääluottamusmiehen työpanoksen, Kirsi Leiri arvioi. Pääluottamusmiehen työtä Leiri jaksaa hoitaa, sillä Haminassa jäsenet ovat aktiivisia, pitävät yhteyttä, kannustavat ja tukevat. Onnistumisista tulee välittömästi palautetta. Kriittistäkin palautetta Kirsi Leiri uskaltaa ottaa vastaan. Eihän omaa toimintaa muuten osaa kehittää eikä tiedä, mitä jäsenet aidosti haluavat. Jäsenen eroaminen liitosta tai irtisanoutuminen työstään henkilöstöongelmien takia on pääluottamusmiehelle vakavan itsetutkiskelun paikka. Poislähteviä Kirsi jututtaa aina kun mahdollista, sillä hän haluaa saada tietoa siitä, mitä olisi voitu ehkä tehdä toisin. Uusien jäsenten kanssa keskustelu on yhtä tärkeää, sillä jäsenen odotukset täytyy tietää. Vastuu jäsenten hyvinvoinnista useammalla Pääluottamusmiehen harteilla huolenpito jäsenistä ei kokonaan ole, vaan koko KTN:n Haminan paikallisyhdistyksen porukka tekee yhteistyötä. Töitä on jaettu pääluottamusmiehen, varapääluottamusmiehen ja paikallisyhdistyksen puheenjohtajan kesken. On hienoa, kun omassa paikallisyhdistyksessä on jämptejä keskustelijoita, vastaväittäjiä ja kyseenalaistajia. Haluan testauttaa omat näkemykseni muilla, jotta voin olla uskottava neuvottelupöydässä työnantajan kanssa. n UUSI Insinööri 13

14 Teksti: Ari Kiiras, johtava työsuhdelakimies n Kuva: Ilona Mäenpää Metson yt-neuvottelut ja lainsäädäntö Metsossa yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Yt-menettelyn epäonnistumiseen vaikuttivat yhteistoimintalain ja työsopimuslain rikkomukset sekä Metson arvojen ja normaalien käyttäytymismallien vastaiset teot. YTN tarkasteleekin nyt jokaista tapausta erikseen ja on jo aloittanut selvitystyön. Metson käymässä yhteistoimintamenettelyssä ei neuvoteltu vaan niitä voidaan pitää vain keskusteluina. Nämä yhteistoimintakahvikeskustelut eivät missään vaiheessa olleet vuorovaikutuksellisia, yksimielisyydestä puhumattakaan. Irtisanottaviksi aiottujen henkilöiden tietoja ei annettu tai niistä ei haluttu neuvotella tai edes keskustella. Vaihtoehtoja ei esitetty eikä vastaanotettu. Samoin lain pykälää vastaan sotii Metson esimiehen käyttäytyminen, kun hän ilmoitti, ettei hän ole lukenut yt-lakia. Tämä on selvä osoitus myös ammattitaidon puutteesta. Metsossa Järvenpäässä yt-neuvottelut kohdistuivat 40 henkeen. Neuvotteluiden päätyttyä luku olikin 41. Henkilö, joka ei ollut yt-neuvottelujen kohteena, irtisanottiin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Neuvottelut tulee tietenkin kohdistaa kaikkiin irtisanottaviin. Hämmentävää tässä tilanteessa on se, että hänen osastolleen haetaan kahta uutta työntekijää. YTN arvioi tilannetta ytlain ja työsopimuslain rikkomuksena. YTN:n arvion mukaan useiden irtisanomisten takana ovatkin todellisuudessa henkilökohtaiset perusteet. Näitä Metso, yhteistoimintalaki ja työsopimuslaki Kun irtisanotaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, on käytävä ensin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Työsopimuslaissa käsitellään taas niitä perusteita, joilla tuotannolliset ja taloudelliset perusteet ovat olemassa. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on myös tarkemmat määräykset molemmista laeista. Yhteistoimintalaki Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan Yhteistoimintalakia on noudatettava, kun työnantaja harkitsee toimia, jotka voivat johtaa työvoiman käytön vähentämiseen taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Ennen työvoiman vähentämistä työnantajan on käytävä yt-neuvottelut. Niitä on käytävä tietty vähimmäisaika ennen kuin työnantaja voi tehdä työvoiman vähentämistä koskevan päätöksen. Työnantajalla on siis ns. tehostettu neuvotteluvelvollisuus eli säädetty neuvottelumenettely on näissä tilanteissa määrämuotoista. Yhteistoimintalain 50 :n mukaan, jos työnantajan harkitsemat, yritystoimintaa koskevat ratkaisut ilmeisesti johtavat yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi näiden toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia, toimintaperiaatteita tai toimintasuunnitelmaa, vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Työsopimuslain 7 luvun 3 :n mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. 14

15 YTN on aloittanut selvitystyön koskien Metson yt-neuvotteluja, kertoo johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras. oletuksia tukevat työnantajien edustajien lausumat esimerkiksi siitä, että eräät henkilöt olisi pitänyt irtisanoa jo aiemmin. Alkuperäisellä listalla oli mukana luottamusmiehiä ja raskaana olevia naisia. Luottamusmiesten ansiosta nämä Bonukset menivät M etso Paperin yhteistoimintamenettelyyn pettyneet toimihenkilöryhmät järjestivät Jyväskylässä Rautpohjan yksikössä mielenilmauksen poistumalla työpaikaltaan Työnantaja ilmoitti bonusohjeistukseen perustuen, että Metson johto on päättänyt sulkea Rautpohjassa laittomaan työtaisteluun osallistuneet työntekijät ulos tulospalkkauksen maksatuksesta. Eli päivän mielenilmauksella työnantaja kuittasi työntekijöiden vuoden bonukset. Olisin odottanut työnantajan taholta kohtuullisuutta ja inhimillisyyttä päätöstä tehtäessä, toteaa ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Rauno Minkkinen. henkilöt kuitenkin poistettiin listoilta. Mielenkiintoista olikin, että esimiehet eivät olleet vaivautuneet tarkistamaan henkilöiden taustoja. Usein tämä johtuu siitä, ettei uusi esimies edes tunne työntekijöiden tehtäviä, saati sitten elämäntilannetta. Huolestuttavaa on myös se, että irtisanottavien joukossa on suurten perheiden huoltajia. Heidän elatusvelvollisuutensa vaikutuksesta irtisanomisiin ei edes keskusteltu. Tämä on työehtosopimuksen vastaista. Alustavien tietojen mukaan irtisanottavien joukossa on myös useita pitkän työuran tehneitä iäkkäitä henkilöitä. Iän perusteella ei työntekijää saa irtisanoa. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Määräys irtisanomiseen on tullut johdolta. Vaikka esimies tietää, että jäljelle jäävät eivät kykene hoitamaan irtisanotun töitä, on hänen silti irtisanottava tietty määrä työntekijöitä. Metsossa tuotannollisilla perusteilla irtisanottuja henkilöitä on lisäksi tarvittu niin paljon, että esimiehet olivat huolissaan siitä, että samat ihmiset ovat tulevaisuudessa Metson alihankkijoiden palveluksessa. Tehtävät jatkuivat samalla työpaikalla samoissa tehtävissä. Koska työ ei ole vähentynyt työsopimuslaissa määritellyin tavoin olennaisesti ja pysyvästi, tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita ei ole olemassa. Metson väite, että perusteena on taloudellinen tilanne, ei pidä paikkaansa. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Tiedot saavutetuista tuloksista tulivat kuitenkin kokonaisuudessaan ilmi luottamusmiehille vasta yt-neuvottelujen jälkeen. Tuotannollisena perusteena voidaan pitää esimerkiksi organisaatiomuutosta. Metso tekikin organisaatiomuutoksen viime kesänä. Kuitenkin koko ajan painotettiin, ettei organisaatiomuutoksella ei ole henkilöstövaikutuksia. Ketä työntekijät tällaisessa tilanteessa uskovat? Työsopimuslain ja työtuomioistuimen ennakkopäätöksen mukaan, jos työntekijä irtisanotaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla työnantajalla on työsopimuslain mukainen aktiivinen Metsolla oli useita paikkoja auki tämän vuoden puolella eli siis työntekijöiden irtisanomisaikana. Paikkoja olisi pitänyt aktiivisesti tarjota irtisanotuille henkilöille. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. työntarjoamisvelvollisuus. Metsolla oli useita paikkoja auki tämän vuoden puolella eli siis työntekijöiden irtisanomisaikana. Paikkoja olisi pitänyt aktiivisesti tarjota irtisanotuille henkilöille. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kun irtisanottu työntekijä haki paikkaa, häntä ei valittu. Hänelle ilmoitettiin, ettei paikkaa saa täyttää ulkopuolelta. Työntekijä ei ole irtisanomisaikana ulkopuolinen vaan vielä töissä yrityksessä. Irtisanottavilla on lisäksi myös etuoikeus vapautuviin paikkoihin. Muuten tuotannollisia ja taloudellisia perusteita ei ole olemassa. Tämän tyyppisillä lainvastaisilla ja muuten normaalin työntekijän ja työnantajan välisen kanssakäymisen toimintatapojen rikkomisella voi olla paljon laajempiakin seurauksia. Työmarkkinoilta poistuu EK:n mukaan ensimmäistä kertaa enemmän työntekijöitä kuin sinne saapuu. Metson maine työnantajana on uhattuna ja työntekijöiden saatavuus varmasti heikkenee. Edellä mainitut perustelut ovat viemässä ylempiä toimihenkilöitä ja työnantajia eri suuntiin. Toivottavaa on, että yrityksen ammattitaitoa yhteistoimintamenettelyissä kehitettäisiin ja jatkossa osoitettaisiin kunnioitusta irtisanottavia ja heitä edustavia henkilöitä kohtaan. n UUSI Insinööri 15

16 Tekstit ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä TeliaSonera Finlandin ylemmille toimihenkilöille oma luottamusmies Viime syksynä saavutettuun ICT-alan työehtosopimukseen kirjattiin ylemmille toimihenkilöille oikeus luottamusmieheen alalla toimiviin yrityksiin. Nyt TeliaSonera Finlandissa ylempiä toimihenkilöitä edustaa Pekka Riiali. Viime syksyn neuvottelukierros toi isojen palkankorotusprosenttien lisäksi ison työvoiton ICT-alalle. Ylempien toimihenkiöiden omaan työehtosopimukseen kirjattiin, että ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus saada oma luottamusmies kaikkiin alalla toimiviin yrityksiin. Tämä oli historiallinen voitto kaikille alalla työskenteleville ylemmille toimihenkilöille ja erityisesti teliasoneralaisille. Vaikka ylemmät toimihenkilöt saivatkin työehtosopimuksen mukaan oman luottamusmiehen TeliaSonera Finlandiin, ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmää ei ole vielä voitu perustaa sopimusrajakiistan takia. Toimihenkilöiden edustajat kinaavat työnantajan kanssa siitä, miten ylemmän toimihenkilön tehtävät määritellään. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Pekka Riiali toteaa, että lähtökohtaisesti ylemmän toimihenkilön tehtäväkuvan on oltava samanlainen koko tietoliikennealalla. Olisi täysin epäloogista, että alalla toimivissa yrityksissä ylemmän toimihenkilön tehtävärajaus olisi hyvin erilainen. Toivon mukaan asiaan saadaan pian yksimielisyys ja ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmä voidaan perustaa. Pekka Riiali valittiin TeliaSonera Finlandin väliaikaiseksi ylempien toimihenkilöiden luottamusmieheksi helmikuussa. Riialin tehtävä ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä on väliaikainen, koska ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmää ei ole voitu vielä muodostaa. Kun henkilöstöryhmä on perustettu, suoritetaan luottamusmiehen vaali. Riiali lupaa asettautua ehdokkaaksi vaaleissa. Kokemusta Riialilta löytyykin, sillä hän on aikaisemmin toiminut luottamus- ja työsuojeluvaltuutettuna sekä ollut mukana perustamassa yritysyhdistystä, jonka toiminta alkoi joulukuussa Luottamusmiestehtävän lisäksi hän toimii kehityspäällikkönä Lappeenrannassa. Säästöohjelma vähentää työpaikkoja TeliaSonera ilmoitti helmikuussa vähentävänsä yhteensä työpaikkaa. Suomesta työpaikkoja vähennetään tuhannella. Yhtiön johdon ilmoittama säästöohjelmatavoite on työllistänyt Riialia, koska näin isot vähennysmäärät merkitsevät sitä, että vähennykset koskevat jossain määrin myös ylempien toimihenkilöitä. Tällä hetkellä on kuitenkin mahdoton arvioida konkreettisia säästötoimia, koska sellaisia ei ole vielä asetettu. TeliaSoneran säästöohjelmatavoite on laadittu kahdelle vuodelle, eli kerral- 16

17 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä UUSI Insinööri la Suomesta ei vähennetä tuhatta työpaikkaa. Tarkoitus on, että ketään ei irtisanota, vaan esimerkiksi eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. TeliaSonera Finlandissa toimivan osaamiskeskuksen kautta pyritään myös työllistämään työpaikkansa menettäneet yhtiössä avoinna oleviin työpaikkoihin. Riiali arvioi, että TeliaSoneran kovat säästötavoitteet aiheuttavat sen, että monet ylemmät toimihenkilöt hakeutuvat muualle töihin. Ensimmäisenä lähtevät ne, joiden osaamista yhtiössä eniten tarvitaan ja joita muut yritykset kilvan rekrytoivat. On toki ymmärrettävää, että epävarmuus ajaa ihmisiä hakeutumaan muualla töihin. Riiali on itse viihtynyt pitkään TeliaSonerassa. Hän tuli TeliaSoneran tytäryhtiön palvelukseen jo kymmenen vuotta sitten. Emoyhtiön palvelukseen hän siirtyi vuonna Yt-neuvottelut ja säästöohjelma työllistävät Henkilöstöjohtaja Juha Pentti: Luottamusmies helpottaa yhteydenpitoa ylempiin toimihenkilöihin TeliaSoneran henkilöstöjohtaja Juha Pentti on tyytyväinen siihen, että yhtiön ylemmät toimihenkilöt ovat saaneet oman luottamusmiehen. On tärkeää, että näin merkittävä henkilöstöryhmä sai oman edustajan. Yhteydenpito ylempiin toimihenkilöihin helpottuu oman edustajan kautta. Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmän perustaminen on vielä kesken neuvottelujen takia, mutta Pentin arvion mukaan ylempien toimihenkilöiden määrä TeliaSoneran Suomen yksiköissä on noin henkilöä. Vaikka henkilöstöryhmän perustaminen on vielä kesken, ylemmillä toimihenkilöillä Teliasonerassa käynnissä olevat yt-neuvottelut työllistävät luottamusmies Riialia. Tälläkin hetkellä yhtiössä käydään useita yt-neuvotteluita, mutta läheskään kaikissa ei tähdätä henkilöstövähennyksiin, vaan niitä käydään organisaatiomuutosten takia. Ylemmät toimihenkilöt ovat olleet ahkerasti yhteydessä Riialiin ja kyselleet, missä mennään niin henkilöstöryhmän muodostamisessa kuin säästöohjelmassakin. Ihmiset haluavat lisää tietoa, koska tiedon puute aiheuttaa epävarmuutta. n on jo oma edustaja. Henkilöstöjohtaja Juha Pentin mukaan yhtiön säästöohjelmatavoite ei vähennä Suomen työpaikkoja normaalitilannetta ankarammin. Kahden kuluneen vuoden aikana TeliaSoneran Suomen yksiköissä on päättynyt enemmän työtehtäviä kuin kaksivuotinen säästöohjelma edellyttää. Yhtiössä avautuu koko ajan uusia tehtäviä, mutta aina tehtävän sisältö ja työpaikan sijainti eivät sovi niille henkilöille, joiden työtehtävät päättyvät. Pentin mukaan on vielä mahdotonta arvioida, missä laajuudessa säästöohjelma koskettaa ylempiä toimihenkilöitä. n Akava: Henkilöstön edustajien osaaminen paikallisen sopimisen lähtökohdaksi Paikallisen sopimisen onnistuminen työpaikoilla edellyttää osaavaa, toimivaltaista ja jokaisen henkilöstöryhmän omaa henkilöstöedustusta. Henkilöstön edustajien asemaa ja valmiuksia parantamalla avataan mahdollisuus molempia sopijapuolia hyödyttävään paikalliseen sopimiseen. Muutoin ei neuvotteluasetelma ole tasavertainen eikä kollektiiviselle sopimiselle ole edellytyksiä. Professori Martti Kairisen johtaman tutkijaryhmän yksityistä sektoria koskevan selvityksen mukaan vain noin 30 prosenttia paikallisia sopimuksia tehneistä henkilöstön edustajista piti sopijapuolten asemaa riittävän tasavertaisena. Neuvottelukulttuurissa on roimasti korjattavaa, jotta paikallinen sopimustoiminta ei kuihdu sanelupolitiikkaan. Akavan mielestä aito tasavertaisen neuvottelun periaate on jalkautettava kaikkeen kollektiivisesti tapahtuvaan työsuhteen osapuolia koskevaan sopimiseen. Luottamus osapuolten välillä syntyy vasta, kun neuvotteluasetelma on tasapainoinen. Luottamus on työelämässä kilpailuetu, jonka avulla työhyvinvointi lisääntyy ja työpaikan tuottavuus paranee. Paikallisessa sopimisessa työntekijöitä edustaa heidän valitsemansa henkilöstön edustaja. Henkilöstön edustajan rooli työntekijäpuolen sopimustoiminnan luotsina ei ole helppo. Toisinaan hänen roolinsa perustuu yksinomaan lainsäädäntöön, jolloin hänen oikeutensa voivat olla riittämättömästi säänneltyjä. Akava muistuttaa, että henkilöstön edustajan on hallittava paitsi oikeudelliset puitteet myös sosiaaliset taidot. Hänellä on oltava riittävät voimavarat ja ajantasainen tieto. Tämä edellyttää osaamisen ylläpitoa ja syventämistä kouluttamalla, tehtävän hoitoon käytettävissä olevan ajan lisäämistä ja tietojensaantioikeuden laajentamista. Vaativa tehtävä on myös korvattava rahallisesti riittävän tasoisesti riippumatta siitä, mihin normistoon hänen asemansa perustuu. Henkilöstöryhmien tarpeet työpaikoilla ovat erilaiset. Myös asiat, joista voidaan sopia, vaihtelevat sopimusaloittain tai perustuvat lainsäädäntöön. Tämä asia on otettava huomioon myös paikallisessa sopimustoiminnassa. Akavan mielestä kaikilla henkilöstöryhmillä on oltava oikeus valita itselleen oma edustaja ja kaikkien ryhmään kuuluvien on voitava osallistua valintaan. Maria Löfgren, lakimies, Akava 17

18 Teksti: Riitta Roisko, työsuhde- ja neuvotteluyksikkö Keitä luottamusmies edustaa Toimialoilla, joilla noudatetaan työ ehtosopimusta, tes:iä, voidaan valita tes:n mukainen luottamusmies. Luottamusmiehen tulee kuulua johonkin YTN-liittoon. Tes:n mukaan luottamusmies edustaa kaikkia työpaikan ylempiä toimihenkilöitä. Luottamusmiehen tehtävät Luoda hyvät ja toimivat suhteet yrityksen johtoon ja henkilöstöhallintoon. Luottamusmies on työpaikan sillanrakentaja. Luottamusmiehen tehtävä on huolehtia, että palkansaajan eli ylempien asemaa ei unohdeta ja että kaikkien henkilöstöryhmien näkökulma tulee huomioitua tehtäessä päätöksiä yhteisellä työpaikalla. Luottamusmies tiedottaa edustettaviaan koskevista päätöksistä. Luottamusmies valvoo työehtosopimuksen noudattamista työpaikalla ja tekee tes:n mukaiset paikalliset sopimukset ylempien edustajana. Tarvittaessa luottamusmies auttaa työpaikan ylempää toimihenkilöä paikallisissa neuvotteluissa. Onhan sinun työpaikallasi valittu ylempien YTN-luottamusmies? Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on AKAVAn yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN kouluttaa luottamusmiehiä, luottamusmiesavain 1 3 antaa perustiedot. Lisäksi alakohtaiset seminaarit mahdollistavat verkostoitumisen ja lisäävät oman toimialan tuntemusta. Luottamusmieskoulutuksista löydät tietoa Jos työpaikallasi valitaan ylempien luottamusmies ensimmäisen kerran, tarkista mitä työehtosopimuksessa sanotaan luottamusmiehen valinnasta. Lisäksi ohjeet luottamusmiehen valinnasta löydät kohdasta työpaikkatoiminta. Mikä ihmeen tes? Tarkista henkilökohtaisesta työsopimuksestasi, löytyykö siitä maininta noudatettavasta työehtosopimuksesta. Jos mainintaa ei löydy, tarkista, minkä työnantajaliiton jäsen työnantajasi on. Työantaja noudattaa silloin alalla käytössä olevaa tes:iä. Jos tes:n tulkinta aiheuttaa harmaita hiuksia, ota yhteyttä sopimusalasi vastaavaan YTN-asiamieheen. Asiamiesten yhteystiedot sekä alasi tes:n löydät toimialakohtaisilta sivuilta netistä www. ytn.fi/sopimusalat. Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu edustavat oman henkilöstöryhmänsä palkansaajia. Mikä on luottamusvaltuutettu? Luottamusvaltuutettu on työsopimuslain perusteella valittu henkilöstöryhmän edustaja. Kaikilla toimialoilla ei ole ylempiin sovellettavaa työehtosopimusta. Tällöin ylemmillä on oikeus valita työsopimuslain perusteella luottamusvaltuutettu edustamaan itseään. Luottamusvaltuutettu edustaa työpaikalla kaikkia ylempiä toimihenkilöitä mm. työaika- yhteistoimintalakien osalta sekä lomautusta ja irtisanomista koskevissa asioissa. YTN:n lähtökohta on että luottamusvaltuutetun tulee kuulua johonkin YTN-liittoon. Ylempien toimihenkilöiden edustajan rooli perustuu siis joko toimialan työehtosopimukseen tai työsopimuslakiin. Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu edustavat oman henkilöstöryhmänsä palkansaajia. Heillä on oikeus neuvotella ja sopia työsuhteen ehdoista lakien ja sopimusten määräämissä rajoissa. He toimivat myös yhteistoimintalain mukaisina henkilöstöedustajina yt-menettelyssä. Työsuojeluvaltuutettu valitaan lain perusteella Työsuojeluvaltuutetun tehtävät löydät osoitteesta Lain mukaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu. YTN suosittelee, että työsuojeluvaltuutetuksi ja luottamusmieheksi/-valtuutetuksi valitaan eri henkilöt, jotta saadaan mahdollisimman laaja henkilöstöedustus. Työpaikan toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan oma työsuojeluvaltuutettunsa. Lisätietoja YTN:n sivulta Järjestäytyminen kannattaa Työnantaja saa mm. laki- ja neuvotteluapua omasta liitostaan. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry on työnantajaliittojen keskusjärjestö kuten palkansaajapuolella Akava, STTK tai SAK. Voit tarkistaa, onko oma työnantajasi järjestäytynyt työnantajaliitoon osoitteesta: Järjestäytyneet palkansaajat saavat työsuhdeasioissa laki- ja neuvonta-apua omasta liitostaan. Ammattiliittoon jäseneksi liittymisellä olet varmistanut asiantuntevan avun työsuhteeseen liittyvissä asioissa. n 18

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT Tampere 10.2.2009 Timo Voutilainen IRTISANOMISSUOJA Yleissäännös: Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla 1 Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla Yhteistoimintalaista Tässä yhteistoimintaneuvotteluita koskevassa oppaassa on tarkoitus antaa ohjeita niin luottamusmiesten kuin jäsentenkin näkökulmasta

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä

Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Palkkakeskustelumallit ja erilaiset yrityspotit käytännössä Ekonomisti Antti Aarnio, STTK Asiantuntija Niilo Hakonen, EK 13.3.2008 1 Esimerkki: Rahoitusalan palkkakeskustelumalli Sopimuskausi 1.6.2007-31.5.2011

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ 14.4.2016 Oulun yliopisto Human resources management Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknolgiateollisuus ry Työnantajaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Asianajaja Teppo Laine 13.05.2014 ASIANAJOTOIMISTO LEGISTUM OY LIIKEJURIDIIKAN ASIANTUNTIJA www.legistum.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä YHTEISTOIMINTALAKI

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ?

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? Katja Leppänen EK TYÖVOIMAN SOPEUTTAMISKEINOT - PERUSTEENA YRITYKSEN TUOTANTO / TALOUS 1. Irtisanominen työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi (ns. kollektiiviperuste)

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Palvelutyönantajat ry/erja Nuottimäki Eteläranta 10 00130 Helsinki Puh. 09-17 2831 e-mail: erja.nuottimaki@palvelutyonantajat.fi

Palvelutyönantajat ry/erja Nuottimäki Eteläranta 10 00130 Helsinki Puh. 09-17 2831 e-mail: erja.nuottimaki@palvelutyonantajat.fi Keskusjärjestösopimus Luottamusmiessopimus PT-STTK Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi ruotsiksi Servicearbetsgivarna

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Seuraamukset ja pakkokeinot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Hyvitys (62 ) - Työnantaja irtisanoo, lomauttaa, osa-aikaistaa

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset Keskusjärjestösopimus Luottamusmiessopimus PT-SAK Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi ruotsiksi Servicearbetsgivarna

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02.

Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015. Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013. Kh 09.02. Kaupunginhallitus 52 09.02.2015 Kaupunginhallitus 127 13.04.2015 Oikaisuvaatimus/ Työsopimuksen irtisanominen 357/01.00.01/2013 Kh 09.02.2015 52 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot