OPETUSSUUNNITELMA. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Hyvinvointiteknologia 90 op

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMA. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Hyvinvointiteknologia 90 op"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Hyvinvointiteknologia 90 op Koulutus perustuu ammattikorkeakoululakiin 411/2005 Hyväksytty Vararehtorin viranhaltijapäätös D Y:\OPETUS\OPSIT\ylempi amk tutkinnot\thy08_ops_syksy2008.doc

2 SISÄLLYS 1. KOULUTUKSEN TAUSTA TAVOITTEET JA KOULUTUKSEN TUOTTAMA ERITYISOSAAMINEN Tavoitteet Koulutuksen tuottama erityisosaaminen KOULUTUKSEN SISÄLTÖ KOULUTUKSEN TOTEUTUS Pedagoginen perusta Opetusjärjestelyt Palautejärjestelmä Hyväksilukeminen OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOJAKSOJEN KUVAUS THY1 ORIENTOIVAT OPINNOT 9 OP THY11 Orientoituminen hyvinvointiteknologian opintoihin 3 op THY12 Hyvinvointiteknologian kehittämishaasteet 3 op THY13 Hyvinvointipalvelujen liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen, 3 op THY2 INFORMAATIOTEKNOLOGIAOPINNOT 20 OP THY21 Tietoverkot ja tietoturva 5 op THY22 Ohjelmistotekniikka ja projektin hallinta 4 op THY23 Ohjelmointi 4 op THY24 Tiedonhallinta 4 op THY25 Hyvinvointiteknologian standardit 3 op THY3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN 18 OP THY31 Tutkimus- ja kehittämismenetelmätaidot 7 op THY32 Työyhteisön päätöksenteko ja johtamisen nykysuuntaukset 4 op THY33 Muutosprosessin hallinta hyvinvointialan kehittyvässä työympäristössä 3 op THY34 Ennakointi ja menetelmät kehittämisorganisaatiossa ja työyhteisössä 3 op THY4 HYVINVOINTITEKNOLOGIAOSAAMINEN 10 OP THY41 Näyttöön perustuva toiminta hyvinvoinnin edistämisessä 4 op THY42 Menetelmät hyvinvoinnin edistämisessä 3 op THY43 Hyvinvoinnin yhteisöllinen edistäminen 3 op VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 5 OP THY5 OPINNÄYTETYÖ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEKSI 30 OP THY51 Opinnäytetyö 30 op Y:\OPETUS\OPSIT\ylempi amk tutkinnot\thy08_ops_syksy2008.doc

3 1. KOULUTUKSEN TAUSTA Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta määrittelee, että ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa oppijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, voidaan 20 :n 3 momentin mukaan vaadittavaksi työkokemukseksi ammattikorkeakoulun harkinnan mukaan hyväksyä vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta, josta vähintään vuosi ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. (L 411/2005.) Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. (A423/2005). Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on uusi korkeakoulututkinto. Opintojen tarkoituksena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta ja valmiudet toimia työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä. Koulutus edistää yksilön työuran kehitystä. Työntekijä saattaa vaihtaa työpaikkaa tai työtä tavoitteenaan uralla eteneminen, uuden oppiminen ja osaamisen laajentaminen tai vaihtelun hakeminen ja leipääntymisen välttäminen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sisältyy syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa oppijalle mahdollisuus syventää hyvinvointiteknologiaa tukevan teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. (A 423/2005) Hyvinvointiteknologian ylempi ammattikorkeakoulututkinto on mahdollista suorittaa sosiaali- ja terveysalalla. Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä. Koulutusohjelma perustuu sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon tai muuhun soveltuvaan korkeakoulututkintoon. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma sisältää sosiaali- ja terveysalalla 55 opintopistettä hyvinvointiteknologian alaan kuuluvia syventäviä ammattiopintoja, 5 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja sekä 30 opintopisteen laajuisen työelämän kehittämiseen tähtäävän opinnäytetyön. Hyvinvointialaa kehitetään laajoilla ohjelmilla. Kansallinen terveyshanke loppui v lopussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) toimii yhteisenä terveys- ja sosiaalialan kehittämishankkeena. Lisäksi sosiaalialan oman tietoteknologiahankkeen (Tikesos) toimikausi on Tietoteknologiahankkeet tekevät hyvinvointialan tarpeista lähtevää informaatioteknologian kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioiden ja sähköisten palveluiden edistäminen toteutetaan mm. kansallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin käyttöönotolla sekä samalla hyvinvointipalveluita kehittämällä. Painopistealueita kehittämisessä ovat mm. asiakas- ja potilastietojärjestelmät, tietoturva, ammattilaisten tiedonhallinta ja teknologiaosaaminen. Tietotekniikan hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa edellyttää sitä, että kansalaiset voivat luottaa palvelun saatavuuteen, luottamuksellisuuteen ja tekniseen toteutukseen. Tekninen toiminta ei kuitenkaan saa syrjäyttää vuorovaikutuksellista asiakastyötä. Hyvinvointiteknologian, erityisesti informaatioteknologian laajamittaisen käyttöönoton vaikutukset ulottuvat kaikille inhimillisen elämän lohkoille. Muutoksen tuloksena nähdään vuorovaikutteisesti toimiva verkottunut tietoyhteiskunta. Verkostoituminen ja teknologian käyttöönotto muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoprosesseja, asiakkaan ja ammattihenkilöstön suhdetta, lisää asiakkaiden/potilaiden omatoimisuutta ja osallistumista sekä muuttaa nykyisiä hallintorakenteita. 1

4 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) hankkeen yhtenä tarkoituksena on sekä sovittaa yhteen hajanaista hyvinvointipalvelutuotantoa että lisätä palveluiden läpinäkyvyyttä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyö lisääntyy ja kehittyy tietoverkon mahdollistaman hoitoketjujen hallinnan avulla. Kehittämisen tavoite on terveydenhuollon eri toimijoiden ja toisaalta sosiaalialan toimijoiden arkipäivän yhteistyön sujuvuus ja palvelujärjestelmän saumakohtien poistaminen asiakkaan ja potilaan tarvitseman palvelun lähtökohdista. Käytännön tietohallinnon kehittämistä ohjaavat hyvinvointialan toiminnan tunnistetut kehittämistarpeet ja erilliset kehittämishankkeet. Informaatioteknologian kehittämiskeinot ovat mm. asiakastietojärjestelmien yhteistoiminnallisuuden kehittäminen, ammattilaistiedon saatavuuden ja yhtenäisyyden kehittäminen, nykyistä tehokkaammin hyväksi käytetyt hallintojärjestelmät ja niiden perustalla toimivien laadun ja prosessihallinnan järjestelmien kehittäminen. Verkostoituminen ja tietoverkot mahdollistavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti väestöpohjaltaan riittävän suurissa kunnissa. Lainsäädäntö ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä, esim. Laki sähköisistä potilasasiakirjoista tuli voimaan heinäkuussa 2007 ja se velvoittaa terveydenhuollon organisaatioita siirtymään vuoteen 2011 mennessä sähköiseen potilastietojärjestelmään. Informaatioteknologian sovellutukset muuttavat merkittävän osan rutiinipalveluista sähköisen asioinnin piiriin ja virtuaalisiksi mm. asiantuntijoiden konsultointi, ajanvaraus ja reseptien käsittely. Tietoverkkojen käyttöön tottuneille kehitys voi merkitä kokonaan uusia, aika- ja paikkariippumattomia palveluvaihtoehtoja ja itsehoidon asiantuntijatukea. Tulevaisuudessa sähköinen kertomusjärjestelmä pystyy itse hakemaan mm. tarpeelliset perustiedot asiakkaasta/potilaasta, täydentämään itseään asiakkaasta/potilaasta saaduilla uusilla tiedoilla, muodostamaan asiakas/potilaskohtaisia arvioita diagnoosista ja soveliaimmista hoidoista, tuottamaan komplikaatioriskien luokituksia, valvomaan hoidon toteuttamista ja varoittamaan virheistä. Informaatioteknologian keinoin voidaan lisätä kansalaisten tietoutta terveellistä elämäntavoista ja sosiaalisten ongelmien ehkäisystä ja näin kaventaa väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja. Itsenäistä suoriutumista ja omatoimisuutta tuetaan avopalveluja ja kotona selviytymistä tukevalla hyvinvointiteknologialla. Kansalaisen mahdollisuudet valita hänelle parhaiten sopivat palvelut sekä osallistua aktiivisena osapuolena palvelujen järjestämiseen paranevat, kun palvelut organisoidaan alueellisiksi ja valtakunnallisiksi saumattomiksi prosesseiksi. Myös tiedon lisääminen palveluista sekä niiden kustannuksista ja laadusta parantaa valinnanmahdollisuuksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lähtökohta on, että onnistuneen kehityksen turvaamiseksi tarvitaan yhä monialaisempaa erikoisosaamista ja tutkivaa toimintaa hyvinvointipalveluiden toteuttamiseksi. Kehittämistarpeita on hyvinvointialan ammattilaisten tiedonhallinnassa ja itosaamisessa, sähköisessä asioinnissa sekä niin sanottujen mobiilien työvälineiden käyttökelpoisuudessa ja hyödynnettävyydessä. Hyvinvointipalveluiden käyttäjän oikeuksia ja asemaa, erityisesti asiakkaan/potilaan yksityisyyden suojaa tarvitaan hyvinvointipalveluiden tietojärjestelmien kehittyessä. Teknologiainvestoinnit voivat muodostua hukkainvestoinneiksi ellei rinnan teknologian käyttöönoton kanssa kehitetä ja uudisteta toimintoja. Koulutuksen kehittäminen mahdollistaa osaavan henkilöstön. Työssä vaadittavan tiedon monimutkaistuminen ja lisääntyvät laatuvaatimukset pakottavat sosiaalija terveydenhuollon lisääntyvästi turvautumaan päätöksenteon tukijärjestelmiin. Hyvinvointialan informaatioteknologiset sovellukset yleensä vaikuttavat työprosesseihin organisaation sisällä sekä yhteistyöhön organisaatioiden välillä. Teknologian merkitys ja oikea käyttötapa muotoutuvat vasta työyhteisön toiminnan kautta. Jaettu asiantuntijuus tarkoittaa, että eri alojen ihmiset jakavat tietonsa, taitonsa ja aikansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Jaettua asiantuntijuutta hyödynnetään varsinkin hyvinvointiteknologian alalla, jossa alan tavoitteet ja ratkaistavat ongelmat muuttuvat usein monimutkaisiksi, ettei niiden käsittelyyn riitä vain yhden yksilön osaaminen. Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on työvoimavaltaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein voimavara. Tietoyhteiskunnassa ammatit ja työtehtävät häviävät ja muuttuvat jatkuvasti. Kansallisesti eri alueet kilpailevat hyvinvointiteknologian yritysten ja osaavien ihmisten sijainnista. 2

5 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma tuottaa Itä-Suomen alueen ja valtakunnan tarpeisiin kyvykkäitä hyvinvointialan informaatioteknologian sovellusten osaajia sekä tarjoaa yksittäiselle sosiaali- ja terveysalan työn-tekijälle yhden mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen. Hyvinvointi tarkoittaa ehkäiseviä, ihmisen omaa toimintakykyä edistäviä, hoitavia ja kuntouttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Eettisesti toimiminen edellyttää laajempaa maailman kuvaa ja ymmärrystä hyvinvointialan kehittymisestä osana tietoyhteiskunnan palvelujen kehittymistä. Elämän vaatimukset muuttuvat, tarvitaan arvoja ja tavoitteita, jotka ohjaavat toimintaa. Hyvinvointiteknologia tarkoittaa tässä ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa ihmisen hyvinvoinnin ja selviytymisen tukemista informaatioteknologian avulla. Hyvinvointiteknologia käsite tässä tutkinnossa ymmärretään seuraavasti: hyvinvoinnin edistäminen, psykososiaalisen turvallisuuden tukeminen sekä palveluprosessien, yksilön toimintaedellytysten ja tuoteympäristön kehittäminen teknologian avulla. 2. TAVOITTEET JA KOULUTUKSEN TUOTTAMA ERITYISOSAAMINEN Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman tarkoituksena on laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista informaatioteknologian alueelle ja tukea ammatillista urakehitystä. Tavoitteena on lisätä valmiuksia hyvinvointipalvelujärjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja palveluiden tekemiseen, saada tietoa kehittämiseen liittyvistä asioista kuten uusiutuva lainsäädäntö, yleisesti hyväksytyt standardit ja suositukset sekä perustietoa työyhteisön johtamiseen liittyvistä asioista, laajentaa tietoutta hyvinvointiteknologian kansainvälisistä markkinoista ja lisätä tietoa tilaaja-tuottajamallista. 2.1 Tavoitteet Tavoitteena on, että koulutuksen suoritettuaan oppija: Omaa valmiuden elinikäiseen oppimiseen oman asiantuntijuuden ja ammatillisten taitojen jatkuvaan kehittämiseen. Ymmärtää hyvinvointiteknologian keskeiset taustatiedot ja toiminnalliset elementit sekä kansalaisen yksityisyyden suojan. Kykenee tutkivaan toimintaan, arvioimaan kriittisesti hyvinvointiteknologian uusia sovellutuksia sekä ongelmakokonaisuuksia ja niiden erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Osaa huomioida yksilön ja yhteiskunnan näkökulmat hyvinvointiteknologian kehittämisessä. Osaa analysoida sosiaali- ja terveysalan työprosesseja ja pystyy arvioimaan mitä muutoksia informaatioteknologian käyttöönotto aiheuttaa. Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä osallistumaan monialaisen työyhteisön kehittämisen koordinointiin ja johtamiseen. Hallitsee hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä ja osaa itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehityshankkeita. Osaa toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa toimintakulttuureissa ja kansainvälisissä verkostoissa Osaa ohjata ja kouluttaa erilaisia ihmisryhmiä Osaa soveltaa hyvinvointialan kansainvälistä tietoa ja osaamista Kykenee monimuotoisesti viestimään suullisesti ja kirjallisesti asianomaiseen tehtäväalueeseen liittyvistä kysymyksistä sekä asiantuntijoille että yleisölle. Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty hyvinvointiteknologian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yleiset kompetenssit ja niiden saavuttamista tukevat opintojaksot (Taulukko 1) Opetussuunnitelmassa hyödynnetään Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen -projektissa (myöhemmin ECTS-projekti) kuvattuja kompetensseja. Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia - yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa mm. yksilön pätevyyttä, suorituskykyä sekä opinnoissa että 3

6 ammattiin kuuluvissa työtehtävissä. Yleiset työelämävalmiudet (kompetenssit) ovat eri ammateille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset työelämävalmiudet, kuten tutkiva toiminta, projektiosaaminen ja johtamiseen liittyvä perusasiat, luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillinen perusosaaminen, työkokemus sekä hyvinvointiteknologian opinnot muodostavat asiantuntijuuden pohjan sekä koulutusohjelman identiteetin ja olemassaolon perustan. Erityiskompetenssi muodostuu esimerkiksi kyvystä toimia asiantuntijana hyvinvointiteknologian kehittämistyöryhmissä. Koulutuksen tuottama erityisosaaminen (informaatioteknologia-, tutkimus- ja kehittämis- sekä hyvinvointiteknologiaosaaminen ) kuvataan sivulla 8. 4

7 Yleiset kompetenssit Itsensä kehittäminen Eettinen osaaminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Kehittämistoiminnan osaaminen Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen Kansainvälisyysosaaminen Ylempi amk-tutkinto - osaamisalueen kuvaus osaa monipuolisesti ja systemaattisesti arvioida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan sekä määritellä osaamisensa kehittämistarpeita hyvinvointiteknologian alalla kykenee jatkuvaan oppimiseen sekä ymmärtää ja ohjaa tavoitteellisesti omaa oppimisprosessiaan kykenee yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen erilaisissa hyvinvointialan kehittämis- ja asiantuntijayhteisöissä kykenee toiminaan aloitteellisesti sekä ennakoimaan muutoksia ja muutostarpeita osaa suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa osaa soveltaa sosiaali- ja terveysalan arvoperustaa ja ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja toimii sovittujen toimintatapojen mukaisesti osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun osaa ottaa muut huomioon toiminnassaan ja tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat kykenee toisten kuuntelemiseen sekä asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen erilaisille kohderyhmille osaa toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja ymmärtää ryhmä- ja tiimityöskentelyn periaatteet ja osaa työskennellä yhdessä toisten kanssa monialaisissa työryhmissä sekä johtaa niitä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa työssään osaa hankkia ja käsitellä oman asiantuntijuusalueen ja lähialueiden tietoa sekä kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä uuden tiedon luomiseen hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa itsenäisesti toteuttaa hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämishankkeita tuntee projektitoiminnan osa-alueet, osaa toimia projektitehtävissä ja johtaa niitä toimii aloitteellisesti ja kehittävän työtavan mukaisesti sekä osaa käynnistää ja toteuttaa muutosprosesseja kykenee luovaan ja innovatiiviseen ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon työssään osaa käynnistää kannattavia ja asiakaslähtöisiä kehittämistoimintoja osaa ohjata ja kouluttaa toisia tuntee oman alansa organisaatioiden yhteiskunnallis-taloudellisia yhteyksiä tuntee ja osaa hyödyntää yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia osaa arvioida työyhteisön toimintaa sekä suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa työelämän muuttuvissa tilanteissa kykenee hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja asioiden välisiä syyseuraussuhteita sekä kykenee toimimaan rajallisen tiedon pohjalta monialaista osaamista vaativissa tilanteissa omaa hyvinvointialan työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee toimimaan kansainvälisessä työ- ja toimintaympäristössä osaa soveltaa oman alansa kansainvälistä tietoa ja osaamista omaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä toimintaympäristössä Opintojaksot Orientoituminen hyvinvointiteknologian opintoihin Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelujen liiketoimintaja yrittäjyysosaaminen Tietoverkot ja tietoturva Hyvinvointiteknologian standardit Opinnäytetyö Tiedonhallinta Menetelmät hyvinvoinnin edistämisessä Opinnäytetyö Hyvinvointiteknologian kehittämishaasteet Hyvinvointipalvelujen liiketoimintaja yrittäjyysosaaminen Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta Tutkimus- ja kehittämismenetelmät Ennakointi ja menetelmät kehittämisorganisaatiossa ja työyhteisössä Menetelmät hyvinvoinnin edistämisessä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelujen liiketoimintaja yrittäjyysosaaminen Työyhteisön päätöksenteko ja johtamisen nykysuuntaukset Muutosprosessin hallinta hyvinvointialan kehittyvässä toimintaympäristössä Ennakointi ja menetelmät kehittämisorganisaatiossa ja työyhteisössä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelujen liiketoimintaja yrittäjyysosaaminen Näyttöön perustuva toiminta hyvinvoinnin edistämisessä Hyvinvoinnin yhteisöllinen edistäminen Opinnäytetyö Taulukko1. Ammattikorkeakoulututkinnon yleiset kompetenssit ja opintojaksot (Lähde mukaellen ECTS-projektin suositus Eeva Harjulahti (Turun AMK), Johanna Heikkilä (JAMK), Outi Kallioinen (Laurea-amk), Leena Mäkelä (TAMK), Minna Nieminen (SAMOK), Lasse Seppänen (HAMK), Pekka Auvinen (ECTS-projekti/PKAMK) 5

8 2.2 Koulutuksen tuottama erityisosaaminen Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman tuottaman erityisosaamisen alueet ovat informaatioteknologia-, tutkimus- ja kehittämis- ja hyvinvointiteknologiaosaaminen Informaatioteknologia osaaminen auttaa suunnittelemaan, organisoimaan ja toimimaan asiantuntijana hyvinvointialan tietojärjestelmiä kehitettäessä. Hyvinvointiin liittyvien asiakas/potilastietojen käsittely edellyttää sitä, että toimitaan vastuullisesti sekä noudatetaan sovittuja toimintatapoja ja yleisesti hyväksyttyjä standardeja. Asiantuntijat eroavat kokeneista työntekijöistä siinä, että heidän työskentelytapaansa voidaan kuvata asteittain etenevänä ongelmanratkaisuprosessina. Asiantuntija toimii osaamisensa ylärajoilla ja joutuu rajat myös ylittämään, mikä kasvattaa omaa asiantuntijuutta. Tutkimus- ja kehittämisosaaminen painottuu tietoisen tulevaisuusperspektiivin omaksuminen siten, että ennakointi on osa kaikkia omaksuttavia kehittämistoimintoja. Osaaminen hyödyntää aikaisempaa työkokemusta, sillä osaaja on tietoinen omista toimintatavoistaan sekä osaa soveltaa uutta tietoa sekä työ että omassa elämässään. Kehittämishaasteiden tunnistaminen, niihin aktiivisesti vastaaminen ja kehittämisprosessien toteutuminen mahdollistuu innovatiivisten työskentelymenetelmien osaamisella, muutos- ja ongelmanratkaisuprosessien tietoisella hallinnalla, vuorovaikutuksen ohjaamisella ja monensuuntaisesta sekä monimuotoisella tiedottamisesta huolehtimalla. Tutkimus- ja kehittämisosaaminen auttaa hahmottamaan oman työyhteisön osana hyvinvointipalvelujärjestelmän kokonaisuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hyvinvointiteknologian alalla sovelletaan monitieteistä tietoa sekä luodaan uutta tietoperustaa. Oma liikeidea voi syntyä projektin myötä tai tuotoksena. Yritys/oma liikeidea on osa yhteiskuntaa, osa hyvinvointipalvelumarkkinoita - menestyäkseen on tunnettava oman alan organisaatioiden yhteiskunnallistaloudellisia yhteyksiä. Hyvinvointiteknologiaosaamisen avulla voidaan vaikuttaa asiakkaan/potilaan ohjaukseen ja tiedon saavutettavuuteen sekä asiakkaan/potilaan osallistumiseen. Näyttöön perustuva toiminta ohjaa hyvinvointipalveluiden kehittämistä. Tietoverkkojen hyödyntäminen mahdollistaa hyvinvointitiedon levittämisen yksilö- ja yhteisötasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Moniammatillisuuden täysimittainen hyödyntäminen vaatii vahvasti uskallusta mennä omiin yhteistyöverkostoihin ja tuntemattomille alueille myös oman osaamisen vahvistumiseksi. Hyvinvointia voidaan edistää monimuotoisesti eri teknologioita hyödyntämällä. Monimediallisista lähtökohdista on ymmärrettävää, että luotaessa multimedian avulla hyvinvointiohjausmateriaalia tarvitaan hyvin monenlaisia asiantuntijoita. Erilaisia työtehtäviä ja rooleja on lukuisia: tuottaja, käsikirjoittaja, sisällön asiantuntija, ohjelmoija, graafikko, kuvaaja, äänisuunnittelija, lausuja, säveltäjä, laulaja, videosuunnittelija ja koostaja. Tämän koulutuksen myötä osataan toimia mm. hyvinvointia edistävän ohjausmateriaalin käsikirjoittajana, sisällönasiantuntijana sekä asiakkaan/potilaan/yhteisön ohjaajana hyvinvoinnin edistämisessä. 6

9 3. KOULUTUKSEN SISÄLTÖ KOULUTUKSEN (90 OP) SISÄLLÖN PÄÄLINJAT HYVINVOINTITEKNOLOGIAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 90 OP SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT 55 OP VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 5 OP OPINNÄYTETYÖ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEKSI 30 OP ORIENTOIVAT OPINNOT 9 OP INFORMAATIO- TEKNOLOGIA OSAAMINEN 20 OP TUTKIMUS- JA KEHITTÄMIS- OSAAMINEN 16 OP HYVINVOINTI- TEKNOLOGIA OSAAMINEN 10 OP Orientoituminen hyvinvointiteknologian opintoihin 3 op Hyvinvointiteknologian kehittämishaasteet 3 op Hyvinvointipalvelujen liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen 3 op Tietoverkot ja tietoturva 5 op Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta 4 op Ohjelmointi 4 op Tiedonhallinta 4 op Hyvinvointiteknologian standardit 3 op Tutkimus- ja kehittämismenetelmät 7 op Työyhteisön päätöksenteko ja johtamisen nykysuuntaukset 3 op Muutosprosessin hallinta hyvinvointialan kehittyvässä toimintaympäristössä 3 op Näyttöön perustuva toiminta hyvinvoinnin edistämisessä 4 op Menetelmät hyvinvoinnin edistämisessä 3 op Hyvinvoinnin yhteisöllinen edistäminen 3 op Ennakointi ja menetelmät kehittämisorganisaatiossa ja työyhteisössä 3 op Kuvio 1. Koulutusohjelman sisältö ja rakenne 7

10 4. KOULUTUKSEN TOTEUTUS 4.1 Pedagoginen perusta Savonia-ammattikorkeakoulussa opetuksen ja opiskelun pedagogiset lähtökohdat ovat ammatillisen asiantuntemuksen kasvussa ja sen tukemisessa opetuksella ja ohjauksella. Opetuksen suunnittelun lähtökohdat ovat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimuksissa. Koulutusta suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden, työelämän, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyö perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, osaamisen jakamiseen ja yhdessä oppimiseen. Koulutus rakentuu soveltuvin osin tutkivan oppimisen metodiin, verkko-opetukseen ja toiminnallisten menetelmien hyödyntämiseen. Tutkiva oppiminen ja toiminta ovat prosessi, jonka aikana haetaan vastausta sellaiseen haasteeseen, jota ei voida ratkaista aiemman tiedon varassa. Oppimis- ja toimintaprosessin aikana ratkaisuja etsitään yhdessä asiantuntijuutta jakamalla ja arvioimalla sekä reflektoimalla uutta tutkittua tietoa. Yhteisessä, vuorovaikutteisessa, ongelmanratkaisuprosessissa oppijat vaihtavat ajatuksiaan, testaavat niitä sekä tarkastelevat omia käsityksiään uudesta näkökulmasta. Savonia-ammattikorkeakoulun kehittämishankkeita hyödynnetään soveltuvin osin osana oppimista. Oppija on itseohjautuva ja omasta opiskelustaan vastuun ottava. Oppiminen on aktiivista tiedon rakentamista. Oppija on aktiivinen tiedon muokkaaja ja rakentaja, jolloin hän rakentaa tieto- ja taitoperustaansa omien oppimistarpeittensa ja ammattialansa kehittämishaasteiden lähtökohdasta käsin. 4.1 Opetusjärjestelyt Tutkivan oppimisen ja toiminnan prosessia tukevat opetusjärjestelyt. Koulutusohjelma toteutetaan monimuoto-opiskeluna, jossa lähiopiskelu, itsenäinen työskentely, verkkoympäristössä työskentely, projektityöskentely ja ohjaavan opettajan antama yksilöllinen ohjaus muodostavat oppimiskontekstin, jotta hyvinvointiteknologian koulutusohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Opetuksessa käytetään hyväksi monialaisia tiimejä ja projektiopetusta. Oppija laatii opiskelunsa alussa henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman (HOPS). Verkottumisen ja hajautuneen asiantuntemuksen edut voidaan käyttää informaatioteknologian avulla tehokkaasti hyväksi. Savonia-ammattikorkeakoulussa on käytössä verkkopohjainen alusta Moodle, joka toimii sekä keskustelualueena että aineiston säilytys- ja tiedon hakupaikkana. Lisäksi yhteydenpitovälineenä toimii Adobe Connect Pro -sovellus esim. videoneuvottelu- ja verkkokokouksessa. Opiskelun alussa oppija laatii portfolion, jota hän täydentää opiskelunsa kuluessa. Yhteiset lähiopetusjaksot (3 pv/kk) sisältävät asiantuntijaluentoja, pienryhmä- ja parityöskentelyä ja erimuodossa toteutettua ohjaus- ja mentorointitoimintaa. Itsenäiseen työskentelyyn oppija saa tukea vertaistyöskentelystä ryhmän muiden jäsenten kanssa, käytännön työelämässä toimivilta asiantuntijoilta ja ohjaavalta opettajalta verkkoympäristön välityksellä. Itsenäinen opiskelu koostuu laajoista, käytännön työelämää palvelevista oppimistehtävistä, jotka oppija suorittaa pääsääntöisesti omassa työyhteisössään. Opiskelussa toteutetaan yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteita, jolloin ryhmät, parit tai yksilöt työskentelevät myös verkkoympäristön avulla käyttäen hyväksi ryhmän jäsenten tietämystä, jolloin yksittäisen oppijan tietämys laajenee ja kehittyy. 4.2 Palautejärjestelmä Palautejärjestelmän muodostavat Savonia-ammattikorkeakoulun oppimisen ja opetuksen arviointijärjestelmät. Oppimisen arviointijärjestelmillä tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joilla ohjataan, tuetaan ja seurataan oppimisen tavoitteiden saavuttamista. Palautetietoa kerätään ja annetaan oppijalle jatkuvasti opetuksen tavoitteiden toteutumisesta ja henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman toteutumisesta. Opetuksen arviointijärjestelmän avulla kerätään palautetietoa 8

11 oppimistapahtuman onnistumisesta ja koulutuksen työelämävastaavuudesta. Palautetietoa kerätään säännöllisesti jokaisen opintojakson päättyessä, koulutusohjelman lopulla ja seurantakyselyllä kahden vuoden päästä valmistumisesta. Kaikkea palautejärjestelmän avulla kerättyä tietoa ja tuloksia käytetään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edelleen kehittämisessä. Arvioinnin tehtävänä Savonia-ammattikorkeakoulussa on: Tukea oppijan oppimisprosessia ja itsearviointikyvyn kehittymistä Vahvistaa oppijan opiskelumotivaatiota Seurata oppijan oppimisprosessia ja ohjata häntä löytämään henkilökohtaisesti sopivimmat oppimismenetelmät Tukea oppimisen yhteistoiminnallisuutta Tuottaa tietoa oppijan osaamisen tasosta seuraamalla kuinka syvällisesti hän ymmärtää ja hallitsee opetussuunnitelman edellyttämät ammattitaitovaatimukset Antaa koko oppilaitokselle palautetta oman opetustoiminnan tuloksellisuudesta ja opetustoimen vaikuttavuudesta Antaa työnantajille tietoa oppijoiden osaamisen tasosta Arviointiperusteena käytetään opetussuunnitelmassa ja henkilökohtaisessa opiskelu- ja urasuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita joihin oppijan saavutuksia verrataan. Oppimisprosessin arviointi muodostuu itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta. Opiskelijoiden kanssa sovitaan arvioitavista oppimistehtävistä, tenteistä ja muista suorituksista. Opinnäytetyön arviointi kohdistuu sekä opinnäytetyöprosessiin että valmiiseen työhön. Opinnäytetyöprosessin aikana palautetta kerätään oppijalta, ohjaajalta, vertaiselta, toimeksiantajalta ja käytännön asiantuntijalta. Prosessiarviointiin osallistuvat opinnäytetyön tekijän lisäksi ohjaava(t) opettaja(t), vertaiset ja työelämästä tuleva opinnäytetyön ohjaaja tai työn toimeksiantaja. Merkittävä osa prosessiarviointia on oppijan itsearviointi. Arvioinnissa voidaan käyttää joko numeerista asteikkoa 1 5 tai 0/S-asteikkoa. Suoritetuista opintojaksoista pidetään oppilaitoksessa rekisteriä. Halutessaan oppija voi saada suorituksistaan rekisteriotteen. 4.3 Hyväksilukeminen Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen suoritettuja ylempään korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja tai vastaavia, kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä opintoja, voidaan hyväksilukea soveltuvin osin. Periaatteena on, että opintojen sisältö on vastaava ja tukee ja täydentää jatkotutkintoon liittyviä opintoja. Hyväksilukeminen päätetään yksilöllisesti ja heti opintojen alussa. 9

12 5. OPINTOJEN ETENEMINEN Syksyllä 2008 aloittavat oppijat Syksy op Kevät op Syksy op Kevät op Kevät 2009 Kevät 2011 opinnäytetyö 30 op Yhteensä 90 op OPINTOJAKSOT AJANKOHTA OP SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT 55 OP Orientoivat opinnot 9 op Orientoituminen hyvinvointiteknologian opintoihin 3 op Syksy Hyvinvointiteknologian kehittämishaasteet 3 op Syksy Hyvinvointipalvelujen liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen 3 op Kevät Informaatioteknologiaosaaminen 20 op Tietoverkot ja tietoturva 5 op Syksy Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta 4 op Syksy Ohjelmointi 4 op Kevät Tiedonhallinta 4 op Kevät Hyvinvointiteknologian standardit 3 op Kevät Hyvinvointiteknologiaosaaminen 10 op Näyttöön perustuva toiminta hyvinvoinnin edistämisessä 4 op Kevät Menetelmät hyvinvoinnin edistämisessä 3 op Syksy Hyvinvoinnin yhteisöllinen edistäminen 3 op Syksy Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 16 op Tutkimus- ja kehittämismenetelmät 7op Syksy Työyhteisön päätöksenteko ja johtamisen nykysuuntaukset 4 op Syksy Muutosprosessin hallinta hyvinvointialan kehittyvässä toimintaympäristössä 3 op Kevät Ennakointi ja menetelmät kehittämisorganisaatiossa ja työyhteisössä 3 op Kevät VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 5 OP Kevät OPINNÄYTETYÖ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEKSI 30 OP Kevät Kevät Yhteensä 90 10

13 6. OPINTOJAKSOJEN KUVAUS 7. THY1 ORIENTOIVAT OPINNOT 9 OP Orientoivat opinnot sisältävät henkilökohtaisen opintosuunnitelman ohjausta sekä perehtymistä työskentelyyn monimuotoisissa oppimisympäristöissä. Opinnot ohjaavat tutkivaan oppimiseen, hyvinvointia tukevaan viestintään sekä vuorovaikutus- ja kommunikaatio-osaamisen kehittämiseen yksilö- ja ryhmätilanteessa. 7.1 THY11 Orientoituminen hyvinvointiteknologian opintoihin 3 op - suunnittelee opiskelunsa omista lähtökohdistaan ja oman ammatin kehittämisen vaatimuksista käsin. - harjaantuu käyttämään opiskelussa tarvittavia tietoteknisiä ratkaisuja - saa kuvan hyvinvointipalveluja tuottavista tahoista ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittymisestä, kuten kunnallisten ja valtakunnallisten tilastotietojen kerääminen sekä vertailutietojen saanti Orientointi opiskeluun, Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), Portfolio osaamisen näytön välineenä. Terveysalan yksikön oppijahallintosovellus, opiskelijoiden sähköposti, opiskelijoiden verkkoresurssit, opiskelussa käytettävä verkko-oppimisalusta, opiskelussa käytettävä videoneuvotteluympäristö. (Moodle- ja Connect Pro oppimisympäristöinä). Suoritustapa: Hopsin laatiminen, verkkokeskustelu, Portfolion kokoaminen opiskelun lopussa. Arviointi: 0/S Kirjallisuuus: Lallimo J & Veermans M. Yhteisöllisen verkko-oppimisen rakenteita. Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston julkaisusarja 1/2005. Saatavilla www-muodossa > Saarinen J, Vainio L& Varis T (toim.) Verkossa opitaan tuloksia Digital Learning Lab tutkimushankkeesta. HAMKin e-julkaisuja 6/2007. Saatavana verkkojulkaisuna. Niikko A Portfolio oppimisen avartajana. Tammi. Tampere. Kankaanranta M,Grant A & Linnakylä P (Eds.) E-portfolio: adding value to lifelong learning. University of Jyväskylä, Finland. Institute for Educational Research and Agora Center. Vaattovaara V Verkko-opiskelijoiden kokemuksia yliopisto-opiskelusta: Kertomuksia teoriasta ja käytännöstä. Lisensiaatintutkimus. Kasvatustieteiden tiedekunta. Lapin yliopisto. Rovaniemi. Saatavana verkkojulkaisuna. Pulkkinen L OHJUS (Verkkopohjaisten kuva ja äänipuheluiden käyttöä ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksessa). Loppuraportti. Saatavana verkkojulkaisuna. v Fiandt N. (toim) Tietoteknologiavalmiuksien vahvistaminen sosiaali- ja terveysalalla. TIVAhankkeen raportti. Stakes. Saatavana verkkojulkaisuna. Kuusi O, Ryynänen O, Kinnunen J, Myllykangas M & Lammintakanen J Terveydenhuollon tulevaisuus Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon. Suomen terveydenhuollon tulevaisuudet. Teknologian arvioinnin perusraportti. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 24. Saatavana verkkojulkaisuna. Opintojaksosta vastaavat opettajat: Arja Kemiläinen, Seppo Räsänen ja Pirkko Kouri. 11

14 7.2 THY12 Hyvinvointiteknologian kehittämishaasteet 3 op - tuntee keskeisen hyvinvointipalveluketjun on erityispiirteitä, jotka vaativat moniammatillista yhteistyötä ja tietojen siirtoa yli organisaatiorajojen. - ymmärtää, että informaatioteknologian tulisi integroitua sulavasti tehtävään työhön. - tutustuu oman alueensa ja taustaorganisaationsa informaatioteknologian hyödyntämistapoihin ja ymmärtää sähköisen kertomusjärjestelmän perusteet. - ymmärtää hyvinvointipalveluiden käyttäjän oikeuksia ja asemaa, erityisesti asiakkaan/potilaan yksityisyyden suojaa sekä suojan sisältöä, tarkoitusta, rajoja ja rajoituksia. - osaa käynnistää kannattavia ja asiakaslähtöisiä hyvinvointiteknologian kehittämistoimintoja - hankkii perustietoa sekä kansallisesta että kansainvälisestä liike- ja markkinointitoiminnasta. - tunnistaa informaatioteknologian tarjoamat mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä perusteita Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet (mm. Kaste-, Paras- ja Tikesos hankkeet). Alustava selvitys käynnissä olevista oman taustaorganisaation hyvinvointiteknologian kehittämishankkeista sekä kehittämisideoista. Tietosuojalainsäädäntö. Sähköinen viestintä ja asiointi sekä sähköinen kertomusjärjestelmä. Suoritustapa: Luennot, oppimistehtävät. Tutustuminen sosiaali- ja terveydenhuollon informaatioteknologian kehittämisstrategioihin, yksilölliset tehtävät sekä ryhmätehtävät. i A European Information Society for growth and employment. Saatavilla www-muodossa. Kansalliset ja maakunnalliset tietoyhteiskuntastrategiat. Winblad I et al Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö. Tilanne ja kehityksen suunta. Stakesin raportteja 7. Saatavana verkkojulkaisuna. Nygård C (toim) Näkökulmia hyvinvointiteknologiaan. Tampere University Press. Mäkelä K Terveydenhuollon tietotekniikka : terveyden ja hyvinvoinnin sovellukset. Talentum. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen seurantaryhmän loppuraportti Vuosien Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:5 toiminta. Saatavana verkkojulkaisuna STM:n sivuilta. Taipale V. & Hämäläinen H. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista Stakes. Helsinki Nouko- Juvonen K, Ruotsalainen P & Kiikkala I (toim) Hyvinvointivaltion palveluketjut. Tammi. Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien toteuttamista ohjaavan työryhmän loppuraportti. STM Työryhmämuistioita. 18. Ylipartanen A Tietosuoja terveydenhuollossa. Potilaan asema ja oikeudet henkilötietojen käsittelyssä. Tietosanoma. Helsinki. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Saatavana verkkojulkaisuna STM:n sivuilta. Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa. Turun yliopisto. Väitöskirja. Keskeiset sähköistä asiointia ja viestintää koskevat lait ja asetukset Opintojaksosta vastaava opettaja: Arja Kemiläinen ja Pirkko Kouri 12

15 7.3 THY13 Hyvinvointipalvelujen liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen, 3 op - perehtyy hyvinvointipalvelumarkkinoihin - syventää tietouttaan yritysidean kehittämisestä ja sen markkinoille tuomisesta hyvinvointipalvelualalla erilaisissa kulttuureissa - ymmärtää suunnitelmallisen markkinointityön merkityksen hyvinvointipalvelualalla osaa arvioida yritystoiminnan rahantarvetta ja taloudellista tuloksellisuutta Hyvinvointipalvelujen erilaiset tuottamistavat, ostajien ja myyjien rooli ja toiminta eri tilanteissa ja kulttuureissa Liiketoimintasuunnitelma ja sen rakentaminen Yritystoiminnan käynnistämisprosessi hyvinvointipalvelualalla Kokonaisvaltainen markkinointiajattelu hyvinvointipalvelujen tuottamisen tukena Yritystoiminnassa tarvittavat rahalaskelmat ja niiden sisällön analysointi Suoritustapa: Lähijaksoille ja verkkokeskusteluun osallistuminen, liiketoimintasuunnitelman laatiminen Arviointi: 0/S Hiltunen M, Karjalainen T, Mannio L, Pättiniemi P, Pöyry J, Savolainen A, Tainio J, Tirkkonen T, Välke R Hyvinvointiyrittäjän liiketoimintaopas - ammatinharjoittajasta yrittäjäksi. Tietosanoma. Tallinna. Forsberg K, Mooz H, Cotterman H Projektinhallinta Malli kaupalliseen ja tekniseen menestykseen. Edita. Muu ajankohtainen materiaali, joka sovitaan opintojakson alussa Opintojaksosta vastaava opettaja: Ritva Pirinen 8. THY2 INFORMAATIOTEKNOLOGIAOPINNOT 20 OP 8.1 THY21 Tietoverkot ja tietoturva 5 op - ymmärtää tärkeimmät sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävät paikallis- ja alueverkkotekniikat, Internet-verkon toiminnan hyvinvointiteknologian tietoverkkojen näkökulmasta sekä osaa rakentaa verkkoon hyvinvointiteknologiaan sopivia tietoturvallisia palveluja. - huomioi tietoverkkopalveluiden määrityksessä mm. sähköisen asiakas- ja potilastiedon käsittelyn vaatimukset, käyttöoikeuksien hallinnan, varmenneratkaisut, lokitietojen valvonnan, asiakkaan oikeuden tarkistaa lokitiedot, toimivat suostumusjärjestelmät ja hyvinvointiteknologiaan liittyvän lainsäädännön tietoverkkopalveja toteutettaessa (mm. henkilörekisterilaki). Internet-verkon rakenne, toiminta ja tavallisimman aktiivilaitteet. Palvelinarkkitehtuurit. OSI-malli ja TCP/IP-protokollaperhe. Windows- ja Linux-palvelimet ja tavallisimmat palvelut. Tietoturva toteutus LAN- ja WAN -verkoissa. Lokitietojen muodostuminen 13

16 Suoritustapa: Luennot, harjoitustyö ja tentti (Tenttiin tuleva kirjallisuus sovitaan opintojen yhteydessä tarkemmin) Ruotsalainen P (toim.) Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin arkkitehtuuriksi - terveydenhuollon PKI-arkkitehtuuri. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 4. Mykkänen J, Korhonen M, Porrasmaa J, Tuomainen T, Ensio A Tietojärjestelmien standardointityön organisointi ja kehittäminen terveydenhuollossa: nykytila ja toimenpideehdotukset Standardointiselvitystyön loppuraportti. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 3. Ajankohtainen materiaali Opintojaksosta vastaava opettaja: Seppo Räsänen 8.2 THY22 Ohjelmistotekniikka ja projektin hallinta 4 op - osaa ohjelmistoprojektin vaiheistuksen, mallinnuksen, dokumentoinnin ja ohjelmistoprojektin hallinnan. Projektinhallinta ja projektin hallintasovellus Ohjelmiston elinkaari ja vaihejakomallit (määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, käyttöönotto ja ylläpito sekä eri vaiheisiin liittyvä dokumentaatio) UML-kuvauskielen perusteet Suoritustapa: Luennot, harjoitustyö ja tentti. Harjoitustyö etenee vaihe vaiheelta koko tietojärjestelmien kehittämisopintojakson ajan. (Tenttiin tuleva kirjallisuus sovitaan opintojen yhteydessä tarkemmin) JHS 165 Tietojärjestelmän vaatimusten määrittely osana järjestelmän hankintaa Sovitaan opintojakson alussa. Opintojaksosta vastaava opettaja: Seppo Räsänen 8.3 THY23 Ohjelmointi 4 op - ymmärtää, mitä ohjelmointi on, eri ohjelmoinnin käsitteitä (kehitysympäristö, kieli, kielen rakenne) sekä ohjelmoinnin vaiheet ja dokumentoinnin. - ymmärtää ohjelmoinnin ja ohjelman suunnittelun yhteyden - osaa käyttöliittymän suunnittelun perusteet. Ohjelman rakenteen kuvaaminen vuokaaviolla ja pseudokielellä. Ohjelmointikielen perusteet (mm. muuttujat, ohjausrakenteet, tiedostonkäsittely). Olio-ohjelmoinnin perusteet. Konsolipohjaisen ja 14

17 graafisen käyttöliittymän suunnittelu ja teko Suoritustapa: Luennot, harjoitustyö ja tentti. Harjoitustyö etenee vaihe vaiheelta koko tietojärjestelmien kehittämisopintojakson ajan. Sovitaan opintojakson alussa. Opintojaksosta vastaava opettaja: Seppo Räsänen 8.4 THY24 Tiedonhallinta 4 op - ymmärtää tietokannan rakenteen ja peruskäsitteet - osaa kuvata tietokannan rakenteen - osaa tietokannan suunnittelun perusperiaatteita - osaa toteuttaa pienimuotoisen tietokannan ja hyödyntää SQL-kieltä tietokannan käytössä. Tiedonhallinnan peruskäsitteet Relaatiokanta Tietokannan suunnittelu ja mallinnus mm. ER-mallia, loogista ja fyysistä mallia käyttäen SQL-kieli Tietokannan toteutus sovitulla tietokantavälineellä. Käyttöliittymän teko tietokantaan Suoritustapa: Luennot, harjoitustyö ja tentti. Sovitaan opintojakson alussa. Opintojaksosta vastaava opettaja: Seppo Räsänen 15

18 8.5 THY25 Hyvinvointiteknologian standardit 3 op - tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamiseen liittyvät keskeiset standardit. Tietojärjestelmiin liittyvät standardit, OVT tarpeet ja integrointialustat, tietotyypit, syöttö, tulostus, koodit, eheys ja pakollisuus, mallinnus UML, yksilöinti OID, UUID, semattinen web ym. W3C:n XML, DTD, CSS, sähköinen allekirjoitus ja salaus. Kuvat, äänet, video. Toimistoautomaatio ebxml ja Soap, OVT/EDI, CDA R2, DICOM, EKG, biosignaalit Suoritustapa: Luennot, harjoitustyö ja tentti. (Tenttiin tuleva kirjallisuus sovitaan opintojen yhteydessä tarkemmin) Mykkänen J, Korhonen M, Porrasmaa J, Tuomainen T & Ensio A Tietojärjestelmien standardointityön organisointi ja kehittäminen terveydenhuollossa: nykytila ja toimenpideehdotukset Standardointiselvitystyön loppuraportti. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 3/2005. Saatavana verkkojulkaisuna. Muu ajankohtainen materiaali sovitaan opintojakson alussa Opintojaksosta vastaava opettaja: Pirkko Kouri ja Seppo Räsänen 9. THY3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN 18 OP 9.1 THY31 Tutkimus- ja kehittämismenetelmätaidot 7 op - osaa käyttää tutkivaa oppimista ja toimintaa - osaa hankkia, käsitellä ja kriittisesti arvioida oman asiantuntijuusalueen ja lähialueiden tietoa - osaa analysoida tutkimustietoa sekä soveltaa sitä oman työn kehittämiseen ja uuden tiedon tuottamiseen - osaa etsiä toimintaympäristössään kehittämistarpeita ja arvioida realistisesti kehittämismahdollisuuksia huomioiden organisaation historiallisen ja kulttuurisen taustan. - hallitsee tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä sekä osaa toteuttaa omaa alaansa kehittävän tutkimus- ja kehittämishankkeen - omaa valmiudet muutoksen johtamiseen hyvinvointiteknologia hankkeiden onnistuneessa läpiviemisessä. Tiedon analysointimenetelmät. Innovatiivisen työskentelyn käytännön menetelmät ja mallit kehittämistoiminnoissa. Erilaiset tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät. Tutkivan oppimisen ja toiminnan prosessi. Projektityöskentelyn vaiheet, projektin hallinnointi, hankehakemusten ja rahoituksen hakeminen. Eri projekteihin tutustuminen. Käyttöönoton strategiat. Käyttöönottoprojektin toteutus. Suoritustapa: Luennot, oppimistehtävät 16

19 Olin N, Kaarlela-Tuomaala A, Kuitunen H, Laine M, Länsisalmi H, Heikkilä T & Vanhala A Innovaatiot suomalaissa erikoissairaanhoidon organisaatioissa -loppuraportti, Tykes-hanke. Saatavana verkkojulkaisuna. Kosonen E (toim.) Puheenvuoroja sosiaalityön tulevaisuudesta Itä-Suomessa. Sosiaalityön ItäSuomen maisterikoulutusohjelma. Kuopion yliopisto. Kopijyvä. Kuopio. Saatavana verkkojulkaisuna. Lööw M Onnistunut Projekti. Tietosanoma. Helsinki. Lampikoski K Innovatiivisuus: muutosvoima. WSOY. Anttila P Realistinen evaluaatio ja tuloksellinen kehittämistyö ARTEFAKTA 19. Akatiimi Oy Anttila P Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. Toinen painos. Akatiimi Oy Miettinen R, Hyysalo S, Lehenkari J, Hasu M Tuotteesta työvälineeksi. Uudet teknologiat terveydenhuollossa. Stakes. Moilanen R : Oppivan organisaation mahdollisuudet. Kustannus Oy Tammi. Helsinki Pelin R Projektihallinnan käsikirja. Projektijohtaminen Oy. Gummerus, Jyväskylä. Ruuska K Pidä projekti hallinnassa: suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus. Talentum. Sarala U & Sarala A Oppiva Organisaatio. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Hakkarainen K, Lonka K & Lipponen L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo, WSOY. Opintojaksosta vastaava opettaja: Sinikka Tuomikorpi ja Pirkko Kouri 9.2 THY32 Työyhteisön päätöksenteko ja johtamisen nykysuuntaukset 4 op - osaa havainnoida organisaation ja työyksikön päätöksentekokulttuuria ja päätöksentekoa ohjaavia periaatteita. - omaa valmiuksia päätöksentekoprosessin läpiviemiseen ja erilaisten päätöksentekomallien soveltamiseen käytännön työelämässä. - tietää johtamisen peruskäsitteet, johtamisajattelun kehittymisen ja keskeisimmät johtamisen nykysuuntaukset ja niiden avulla syntyvät tuotokset. - osaa myös arvioida päätösten ja erilaisten johtamismallien seurausvaikutuksia laaja-alaisesti. Päätöksentekokulttuurin ja johtajuusajattelun kehittymiseen vaikuttaneet historialliset ja yhteiskunnalliset tekijät Päätöksentekotaito, päätöksentekoprosessin vaiheet ja keskeisimmät päätöksentekomallit Päätösten toimeenpanon seuranta ja arviointimenetelmät Johtamisteoriat ja johtajuuden käytännöt Strateginen ajattelu ja johtaminen Julkisten organisaatioiden johtamisen erityispiirteet ja näkyvyys terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Päätöksenteon seurausvaikutusten arviointi tuloksen, prosessin ja henkilöstön näkökulmasta tarkasteltuna Suoritustapa: Lähiopetukseen ja oppimiskeskusteluun osallistuminen. Kirjallisten oppimistehtävien suorittaminen. Verkkotyöskentely. Kirjallisuuteen tutustuminen. Tentti (Tenttiin tuleva kirjallisuus sovitaan opintojen yhteydessä tarkemmin) Hujala A Johtamisen moniäänisyys. Johtaminen vuorovaikutuksena ja puhuntana. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. 17

20 Ropo A, Eriksson M, Sauer E, Lehtimäki H, Keso H, Pietiläinen T & Koivunen N. (2005) Jaetun johtajuuden särmät. Helsinki: Talentum). Kaplan R & Norton D Strategialähtöinen Organisaatio. Gummerus. Jyväskylä Lindroos J & Lohivesi K Onnistu Strategiassa. WS Bookwell. Opintojaksosta vastaava opettaja: Sinikka Tuomikorpi 9.3 THY33 Muutosprosessin hallinta hyvinvointialan kehittyvässä työympäristössä 3 op - tunnistaa erilaisia organisaatioiden ja työyhteisöjen toimintakulttuureita ja muutostarpeita niissä - omaa valmiuksia muutosprosesseissa ilmenevien ongelmien kohtaamiseen ja ratkaisemiseen ja on oppinut ohjaamaan ja johtamaan muutosprosessia tietoisesti ja tavoitteellisesti. - ymmärtää mentoroinnin ja työnohjauksen mahdollisuudet työyhteisön ohjaamisessa ja johtajuuden tukemisessa ja kehittämisessä. - saa valmiuksia käyttää työnohjaukseen ja mentorointiin liittyviä erilaisia toteutusmenetelmiä Organisaation muutoshistorian ja muutoskulttuurin tunnistaminen ja merkitys. Muutososaamisen ja -johtamisen keskeiset käsitteet. Muutostarpeen havainnoiminen ja tiedostaminen. Muutosprosessin vaiheet. Muutoksen hallinnan strategiat. Tieto/taito-osaamisen kehittäminen muutosprosessin eri vaiheissa oppivassa organisaatiossa. Tunneprosessien hallinta ja kehittäminen muutosprosessissa olevassa oppivassa organisaatiossa. Tietoisesti ohjatun ja johdetun muutoksen apuvälineet Suoritustapa: Lähiopetukseen ja opetuskeskusteluun osallistuminen. Harjoituksiin osallistuminen Kirjallisten oppimistehtävien suorittaminen. Kirjallisuuteen perehtyminen. Tentti. (Tenttiin tuleva kirjallisuus sovitaan opintojen yhteydessä tarkemmin) Carnall C Managing Change in Organizations, 4th ed. Erämetsä T Myönteinen muutos. Kustannus Oy Tammi, Helsinki Hellsten T Muutos, löydä mitä olet. Kirjapaja Johnson B Kuka vei juustoni? - kesytä muutosvastarintasi löydä rohkeutesi työssä ja elämässä. WSOY. Helsinki. Kotter J Leading Change. Boston.MA. Harvard Business School Press. Opintojaksosta vastaava opettaja: Sinikka Tuomikorpi 18

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 90 op Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (90 op) Tradenomi (ylempi AMK) 2.3.2011 Liiketalous Kuopio 2 Koulutuksen lähtökohdat Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti.

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti. TARKENNETTU OPINTOKUVAUS Tutkinnon osa: 10 ov Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: tuottaminen 6 ov Työssäoppiminen 4 ov Opinto: Työssäoppiminen 4 ov Tavoitteet: Opiskelija osaa kartoittaa sähköisten liiketoiminnan

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala OPINTO-OPAS 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Fysioterapian,

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Kulttuurituottaja (ylempi AMK) Opetussuunnitelma 2009-2010

Kulttuurituottaja (ylempi AMK) Opetussuunnitelma 2009-2010 Opetussuunnitelma 2009-2010 opetussuunnitelma Lukuvuosi 2009-2010 Ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (351/2003) ja asetuksessa (352/2003) ja niitä koskevissa muutossäädöksissä (411/10.6.2005

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan.

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Pelituotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja testata pelin, jossa on useita erilaisia pelitiloja, grafiikkaa,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

AOTT -mestari täydennyskoulutus

AOTT -mestari täydennyskoulutus AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan pois lukien yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien ja ammattialan yritystoiminnan työmenetelmien, -välineiden

Lisätiedot