Agrologiopetuksen 100-vuotisjuhlanumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Agrologiopetuksen 100-vuotisjuhlanumero"

Transkriptio

1 Agrologien Liitto Ry:n jäsenlehti Numero 2/2008 Agrologiopetuksen 100-vuotisjuhlanumero 100 VUOTTA AGROLOGIKOULUTUSTA Agrologien kesäpäivät 2008 Mustialassa

2 AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehityspäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestöagrologi: Hannele Liimatta, (09) Agrologit-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http//www.agrologit.fi Julkaisut: Agrologit, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Tässä numerossa: 3 Pääkirjoitus 4-5 Agrologiopetusta 100 vuotta 6-10 Agrologien opinahjot esittäytyvät 11 Arene jyrähti korkeakoulusuunnitelmista Yrittäjät ja palkansaajat kohta tasoissa 15 Terveiset agrologiopiskelijoilta Iisalmesta Ammattikorkeasta maatalouskaupan tehtäviin Mustialan oppilaiden viimeinen junamatka Agrologit eri vuosikymmeniltä Agrologit yhteiskunnallisina vaikuttajina Kuuden agrologin veljessarja Kymppikurssikuvat Ajankohtaista Henkilöuutisia 52 Ilmoittautuminen pikkujouluristeilylle 53 Kirjoja 54 Vanha isäntä 55 Jäsenyhdistykset Seuraava lehti ilmestyy: vko 38 Aineisto: Agrologit 2/2008

3 2/2008 Agrologeja 100 vuotta Tämä vuosi on agrologikoulutuksen juhlavuosi, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta agrologikoulutuksen aloittamisesta maassamme. Agrologikoulutuksen kahdeksan ensimmäistä vuosikymmentä sujuivat melko vakiintuneessa muodossa. Opiston opiskelija kävi tietyssä ajassa läpi putken, jonka toisesta päästä putkahti ulos valmis agrologi. Opinnoissa täytyi luonnollisesti suorittaa asetetut opintovaatimukset, mutta opiskelijoiden keskuudessa viljelty sanonta aika tekee agrologin kuvasi osuvasti opisto-opintojen putkimaista luonnetta. Ammattikorkeakoulussa opintojen edistymistä kuvasivat aluksi opintoviikot, sitten opintopisteet. Ammattikorkeakoulussa opiskelija pääsee rakentamaan tutkintoansa omien mieltymystensä mukaan ja saatuaan vaaditun opintopistemäärän kokoon, valmistuu alempaan korkeakoulututkintoon. Ammattikorkeakoulujen koulutus kehittyy koko ajan. Ensimmäiset aikaisemmin agrologi (AMK)-tutkinnon suorittaneet saivat tänä keväänä korotettua tutkintonsa agrologi ylempi (AMK)-tutkinnoksi. Seuraava tavoite on väylän rakentaminen ammattikorkeakoulun maistereille tohtorin tutkintoon. Juhlavuoden kunniaksi jäsenlehtemme on suurempi kuin koskaan ennen. Tässä juhlanumerossa tarkastelemme agrologikoulutusta ja agrologikuntaa eri kanteilta. Esittelemme agrologien koulutuspaikat, kerromme välähdyksiä opiskelusta eri vuosikymmenillä ja erilaisista reiteistä agrologi-tutkintoon, hahmotamme agrologien merkitystä suomalaisen maatalouden ja yhteiskunnan rakentamisessa, arvioimme agrologien koulutusmäärätarvetta tulevaisuudessa sekä palautamme mieliin maamme 90 vuoden takaiset synkät tapahtumat Mustialassa. Tätä juhlalehteä kootessani tulin jälleen kerran vakuuttuneeksi siitä, että maatalousteknikot ja agrologit ovat todella olleet monessa mukana. Maatalousopistoihin tiheällä seulalla seulotut lahjakkaat maaseudun nuoret olivat jo opistoon tullessaan maatalouden käytännön tuntevia ja hallitsevia ammattilaisia, joista opistot jalostivat maaseudun tuhattaitureita maatalouden ja yhteiskunnan eri saroille ja tasoille. Agrologikoulutuksella on takanaan upea 100-vuotinen historia. Uudella vuosisadalla ammattikorkeakouluilla on haastava tehtävä, sillä koulutukseen tulevilla nuorilla agrologiopiskelijoilla on maatalouden käytännön tuntemus ohuempi kuin ennen tai se puuttuu kokonaan. Koska käytännön opetus on opiskelussa vähentynyt, täytyy ammattikorkeakoulujen tiivistää yhteistyötään työelämän kanssa. Malliksi muille aloille kerromme tässä lehdessä esimerkin onnistuneesta ammattikorkeakoulun ja maatalouskaupan yhteistyöstä. Teorian ja käytännön yhdistäminen on välttämätöntä agrologiopetuksen menestystarinan jatkumiseksi alkavalla uudella agrologikoulutuksen vuosisadallakin. Toivotan Agrologien Liiton puolesta ammattikorkeakouluille onnea ja jatkuvaa menestystä uusien maaseudun tuhattaitureiden koulutustyöhön. Tavataan juhlan merkeissä Mustialassa 15.6.! ESKO LAPPALAINEN Toimituskunta Eino Heinola Jussi Kananen Heikki Kanniainen Salla Lindgrén Ville Paulaniemi Leea Sangi Sebastian Sohlberg Hannu Suominen Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Hannele Liimatta Taitto Painotalo Auranen Oy Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 20 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa KANNEN KUVA: STUDIO MEMOFOTO OY 3

4 Agrologiopetusta 100 vuotta Agrologit valtaavat Mustialan Tänä vuonna tulee täyteen 100 vuotta siitä, kun agrologiopetus aloitettiin Mustialassa. Tätä tärkeää tapahtumaa juhlitaan Lounais-Hämeen Agrologit ry:n järjestämien kesäpäivien yhteydessä. Juhlallisuudet aloitetaan perjantaina agrologikoulutusta käsittelevällä seminaarilla, lauantaina kisataan taitomestaruuskilpailussa, kokoustetaan ja vietetään iltajuhla. Sunnuntai on omistettu agrologiopetuksen 100-vuotisjuhlalle. Mustialassa on tarjolla myös oheisohjelmaa, sillä samanaikaisesti siellä järjestetään kansainvälinen koiranäyttely perjantaista sunnuntaihin. Lauantain aamupäivällä Mustialan pihalla maistellaan makkaroita Makkaratapahtumassa. Kovakuntoisimmat voivat kipaista Suvi-illan maratonin ennen iltajuhlaa. Kesäpäivien ohjelma Perjantai Agrologi osaa-seminaari klo Lounas Avaus, puheenjohtaja Heikki Kanniainen, Agrologien Liitto ry Agrologi Agrologi (AMK) Agrologi ylempi (AMK) Agrologi tohtori (AMK)? Ajankohtaisia kuulumisia ammattikorkeakouluista ja korkeakoulujen rakennemuutoksesta, rehtori Veli-Matti Tolppi, ARENE ry, luonnonvara- ja ympäristöalan kehittämisryhmä Riittääkö agrologeja työelämän tarpeisiin? toiminnanjohtaja Esko Lappalainen, Agrologien Liitto ry Kahvi Ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyö, johtaja Ari Mikkola, Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala Neuvontajärjestön odotukset agrologikoulutukselta, johtaja Juha Seppälä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Maatalouskauppa tarvitsee uusia osaajia, myyntipäällikkö Jaakko Perttula, K-Maatalous Korpisaari, Hämeenlinna Vieläkö agrologille tilaa pankkimaailmassa? henkilöstökonsultti Maarit Alanne, OP-Pohjola-ryhmä, HR- ja rekrytointipalvelu Maataloushallinnon muuttuvat työvoimatarpeet, osastopäällikkö Kari Kivikko, Hämeen TE-keskus, maaseutuosasto Agrologi (AMK) yrittäjän perustutkintoko? yrittäjä Janne Tolvi, Kolatun Vuohijuustola Seminaarin päätös, puheenjohtaja Heikki Kanniainen Illalla saapuville iltapala Iso Piipussa. Iso Piippu avoinna klo 01 saakka. Lauantai klo Aamupala kahviossa 9.30 Kesäpäivien avaus, Lounais-Hämeen Agrologit ry:n pj. Asko Nuikka Agrologien valtakunnallinen taitomestaruuskilpailu Nuorten ja agrologipuolisoiden tehtäväkilpailu Kurssitapaamisia Lounas Toimihenkilöagrologit ry:n vuosikokous Kiinteistö Oy Ylläs-Agrolan yhtiökokous Agrologien Liitto ry:n edustajiston kokous Iltajuhla ja latotanssit, pääsylippu viisi euroa (ei sisälly paketteihin) Iso Piippu avoinna klo 01 saakka. Sunnuntai klo Aamupala kahviossa 9.30 Seppeleenlasku Mustialan Vapaudenpatsaalla ja seppelepartioiden lähettäminen Tammelan sankarihaudalle, Hakkapeliitta-patsaalle ja Mustialan rehtoreiden haudoille Puhe koulutuspäällikkö, agrologi Markku Vuorensola Jumalanpalvelus Vanhan opiston salissa, toimittaa agrologi, MMM, pastori Timo Järvilahti, kanttorina agrologi, director cantus Pentti Virtaperko Juhlalounas/Kenttälounas Agrologiopetusta 100 vuotta-juhla 100 VUOTTA AGROLOGIKOULUTUSTA Agrologien kesäpäivät 2008 Mustialassa Vorssasta poijjaat, yhteislaulu Avaussanat, rehtori Veijo Hintsanen, Hämeen amk Eero Eerolan runoja, agrologi Satu Salovaara Juhlapuhe, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Agrologiopetuksen historiaa, opetusneuvos Seppo Niinivaara, opetusministeriö Vanha veli muistelee, agrologi, talousneuvos Pentti Simola, Mustiala Agrologi-ristien jakaminen, varapuheenjohtaja Ville Paulaniemi ja toiminnanjohtaja Esko Lappalainen, Agrologien Liitto ry Päätössanat, Anna-Maria Pajukivi, puheenjohtaja, AMK-agrologiopiskelijat ry ja Mustialan Toveriliitto ry Maamme Juhlan juontaa agrologi, trubaduuri Seppo Soittila Juhlakahvit 4 Agrologit 2/2008

5 Ruokailu- ja majoituspakettien varaukset Mustialasta Majoitus Mustialasta löytyy vielä majoituspaikkoja. Mustialan varaukset tehdään Mustialan matkailupalveluun. Yhteystiedot hinnaston alla. Venesillan leirintäalueelta varattavissa mökkejä ja asuntoauto-/vaunupaikkoja. Leirintäalue sijaitsee Pyhäjärven rannalla Saaren kansanpuistoon johtavan tien varrella. Matkaa Tammelan keskustasta neljä kilometriä. Venesillan varaukset Majoitusvastaava Silva Ketonen, puh Tutustu fi/portal/matkailu/venesillan_leirintaalue/ Lauantain kahvia ja lauantain iltajuhlan pääsylippua (viisi euroa) ei ole sisällytetty pakettihintoihin. Lauantaina kahvia voi ostaa sekä Huttulasta, että ulkokahviosta. Ruokailu- ja majoituspakettien hinnat Seminaaripaketti (perjantain lounas ja kahvi) Paketti 1 A Perjantain seminaarista sunnuntain juhlaan (aamupalat la, su; lounaat pe, la; juhlalounas su; päivällinen pe ja la; kahvit pe ja su) Paketti 1 B Perjantain seminaarista sunnuntain juhlaan (aamupalat la, su; lounaat pe, la, su; päivällinen pe ja la; kahvit pe ja su) Paketti 2 Perjantain seminaarista lauantain päivälliseen (aamupala la; lounas pe, la; päivällinen pe, la; kahvi pe) Paketti 3 A Perjantain päivällisestä sunnuntain juhlaan (aamupalat la, su; lounas la, juhlalounas su; Päivällinen pe ja la; kahvit pe ja su) Paketti 3 B Perjantain päivällisestä sunnuntain juhlaan (aamupalat la, su; lounaat la, su; Päivällinen pe ja la; kahvit pe ja su) Paketti 4 Lauantai (lounas ja päivällinen) Paketti 5 A Lauantain lounaasta sunnuntain juhlaan (aamupala su; lounas la, juhlalounas su; päivällinen la; kahvit su) Paketti 5 B Lauantain lounaasta sunnuntain juhlaan (aamupala su; lounaat la, su; päivällinen la; kahvit su) Ruokailut 8,50 - Ruokailu ja majoitus 71,00 154,00 54,30 137,50 48,50 76,00 56,00 139,50 40,00 124,00 20,00-45,50 87,00 29,00 71,00 Juhlalounas ja kahvit sunnuntaina 23,50 Kenttälounas ja kahvit sunnuntaina 8,50 Asuntoautopaikka/yö sähköllä 15,00 Varaa sunnuntain juhlalounaasi ajoissa! Sunnuntaina Mustialassa on koolla paljon juhlakansaa. Juhlalounaalle on kaksi kattausta, klo ja Jälkimmäinen kattaus on varattu pääosin pääjuhlaan tuleville kutsuvieraille. Toivomme, että juhlalounaalle mielivät agrologit tulevat jumalanpalveluksen jälkeen alkavaan kattaukseen. Varatkaa juhlalounas etukäteen, jotta keittiö pystyy varautumaan oikeisiin henkilömääriin. Viimeisimmät ilmoittautujat joutunevat tyytymään kenttälounaaseen, sillä keittiön kapasiteetti on rajallinen. Ruokailu- ja majoituspakettien varaukset Mustialan matkailupalvelu tai sähköposti Tervetuloa kesäpäiville ja agrologiopetuksen 100-vuotisjuhlaan! Agrologien Liitto ry Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala Lounais-Hämeen Agrologit ry 100 VUOTTA AGROLOGIKOULUTUSTA Agrologien kesäpäivät 2008 Mustialassa 5

6 Agrologien opinahjot esittäytyvät Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala Ammattikorkeakoulun kokeiluvaihe alkoi v. 1992, maatalousopisto aloitti vuonna Valmistuneita agrologi (AMK) 704 ja opistoagrologeja Mustialassa toimii Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, joka on jatkossa Etelä-Suomen ainoa suomenkielinen agrologikouluttaja. Koulutusoh- jelmassa voi suuntautua joko maatila- tai hevostalouteen. Mustialan agrologi on kestävän kehityksen, suunnitelmallisen taloudenpidon ja kehityshenkisen yrittämisen moniottelija. Valmistuvista lähes kaikki työllistyvät heti valmistuttuaan, merkittävä osa yrittäjiksi. Koulutus koostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoitteluista ja opinnäytetyöstä. Ammattiopintoihin liittyy runsaasti käytännön harjoituksia opetusmaatilalla, opetusmetsässä, konehalleissa ja laboratorioissa. Hevostaloudessa käytännön harjoituksia tehdään myös Ypäjän Hevosopistolla ja yksityisissä alan yrityksissä. Maatilatalouden suuntautumisvaihtoehdossa voi valita pääaineeksi kasvituotannon, kotieläintuotannon (sika- tai nauta) tai yritystalouden ja markkinoinnin. Hevostaloudessa pääaine on hevostalous. Sivuaineita ovat edellisten lisäksi maatalousteknologia, yksityismetsätalous, tuotantotalous, erikoistuva hevostalous, ympäristötietous sekä taajamien ja ympäristön luonnonhoito. Opiskelu ei ole sidottu vain Mustialaan. Mustiala on tunnettu lisäksi hyvistä virtuaaliopintomahdollisuuksista. Opintojensa aikana opiskelija tutustuu myös maaseudun toimijoihin ja rakentaa pohjaa omalle suhdeverkostolleen. Opittuja tietoja sovelletaan käytännössä projekteissa, harjoitteluissa, harjoitustehtävissä, messuilla, erikoistumisopinnoissa ja starttihautomossa. Agrologiksi voi opiskella myös monimuotoisesti työn ohessa. Aikuisopinnot jaksottuvat lähi- ja etäjaksoihin. HAMKissa voi jatkaa opintoja myös luonnonvara-alan ylempään AMK-tutkintoon asti (Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma). Mustialan opetusmaatila on pinta-alaltaan n ha, josta peltoa n. 180 ha. Pihattonavetassa on 60 lypsylehmää. Peltoviljelyssä tärkeimpiä kasveja ovat viljakasvit, nurmi, öljykasvit ja sokerijuurikas. ARI MIKKOLA Jyväskylän ammattikorkeakoulu Agrologi (AMK) -koulutus alkoi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna Opistotasoinen agrologikoulutus alkoi 1988 Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa Luonnonvarainstituutissa on suoritettu 140 agrologi (AMK) tutkintoa. Opistotutkintoja Tarvaalassa on suoritettu 317. Luonnonvarainstituutti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö Tarvaalassa Saarijärvellä. Toimintamme tavoitteena on elävän ja toimivan maaseudun säilyttäminen sekä maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen yhteistyössä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. 6 Agrologit 2/2008 Asiantuntijuutemme ydinalueet ovat bioenergia, maidon- ja lihantuotanto sekä maaseudun ympäristönhoitoon liittyen vesien käsittely. Toimintamme tähtää näiden alojen kautta maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen. Tasokas agrologikoulutus ja asiakaslähtöinen, maaseudun elinkeinoja uudistava tutkimus- ja kehitystyö ovat osaamista, josta meidät tunnetaan. Opiskelijoita Luonnonvarainstituutissa on noin 200 ja kehittämishankkeiden kautta teemme yhteistyötä yli sadan keskisuomalaisen maaseutuyrityksen kanssa. Vuosibudjettimme on noin 2 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa meillä on 30. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa on 35 nuorisoasteen aloituspaikkaa ja aikuiskoulutuksen vuosipaikkoja yksikössä on 34. Muodostamme Saarijärven Tarvaalassa ja Kolkanlahdessa monipuolisen luonnonvara-alan oppimisympäristön yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alan kanssa. JYRKI KATAJA

7 Agrologit-lehti kysyi 100-vuotiaan agrologikoulutuksen kunniaksi tuoreimmat kuulumiset agrologeja kouluttavista ammattikorkeakouluista. Mukaan on liitetty myös Kurkijoen maamiesopiston ja pätevöittämiskoulutusta järjestäneiden oppilaitosten panos agrologikoulutuksen antamisessa. esittelee Laureaammattikorkeakoulu Agrologi (AMK)-koulutus aloitettu vuonna 1998, opistokoulutus v Agrologi (AMK)-tutkintoa suoritettu 156 kpl, opistotutkintoja Laurean luonnonvara- ja ympäristöala toimii Hyvinkään kampuksella yhdessä liiketalouden ja terveysalan koulutusohjelmien kanssa. Kampuksella on kirjoilla n opiskelijaa, joista luonnonvara- ja ympäristöalan tutkinto-opiskelijoita on n Agrologiopiskelijoita heistä on n. 120 ja ympäristösuunnittelijaopiskelijoita n. 90. Laurea on toimintansa alusta lähtien pyrkinyt yhdistämään oppimisen, aluekehittämistyön sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Näistä ansioista opetusministeriö on valinnut Laurean kahdesti aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi sekä kerran ammattikorkeakoulutuksen laatuyksiköksi. Luonnonvara-ala on antanut oman merkittävän panoksensa tähän työhön. Keskeisenä toimintamuotona ovat maaseutuun ja ympäristöön liittyvät kehittämis- ja tutkimushankkeet, joita toteutetaan yhteistyössä muiden uusmaalaisten toimijoiden kanssa. Hankkeiden eri toimenpiteiden toteuttajina toimivat Laurean Kurkijoen maamiesopisto opiskelijat. Yhteistyötahojamme ovat maaseutualueiden eri järjestöt, Uudenmaan ympäristökeskus, paikalliset kylä- ja ympäristöyhdistykset, sekä maaseutuyritykset. Kehittämistoimemme sisältävät mm. alueemme viljelijöiden neuvontaa ja koulutusta, yrittäjyyden kehittämistä, vesistötutkimuksia, kyläsuunnittelua ja hankkeiden arviointia. Viime aikoina olemme keskittyneet bioenergian käytön edistämiseen. Ammattikorkeakoulujen rakenteelliset kehittämistoimet näkyvät yksikön tulevaisuudessa. Hämeen ammattikorkeakoulu ja Laurea vaihtavat koulutusohjelmia. Laurea saa Hämeestä matkailun koulutusohjelman, luonnonvara-ala siirtyy vastaavasti HAMKiin. HAMK jatkaa Hyvinkäällä luonnonvara-alan toimintaa mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä ainakin aikuiskoulutuksen muodossa. MARKKU LOISKEKOSKI Toiminnassa Valmistuneita maatalousteknikkoja 728 (Agrologien Liiton tilasto). Kurkijoella v aloittanut kaksivuotinen käytännöllistietopuolinen ylempi maanviljelyskoulu uudelleen järjestettiin vuoden 1909 asetuksella tietopuoliseksi kaksitalviseksi maamiesopistoksi vuoden 1910 alusta. Kurkijoen ylempi maanviljelyskoulu oli tarkoitettu maataloudelliseksi keskikouluksi sellaisia nuorukaisia varten, jotka syystä tai toisesta kykenemättömiä loppuun suorittamaan lyseon täydellistä oppikurssia. Kouluun vaadittiin mm. lyseon 5. luokan kurssi ja kahden vuoden käytännöllinen harjoittelu. Tämä sisäänpääsyvaatimus säilyi maamiesopistossakin. Vaih- 7

8 Mustialassa vuodesta 1909 lähtien, kirjoitetaan Kurkijoen maamiesopiston historiassa. Kurkijoen oppilaat tulivat melko tasaisesti ympäri maata, mutta Viipurin lääni oli jonkin verran muiden läänien edellä. Kurkijoen opiston historia toteaa, että enimmäkseen ovat oppilaat varakkailta viljelysseuduilta, kuten luonnollista onkin. Vuoteen 1934 mennessä opistosta oli päässyt 560 maatalousteknikkoa, joista 22 oli Inkeristä tai Karjalasta. Liivinmaalta ja Virosta oli yhdeksän valmistunutta. Mielenkiintoinen opiskelijoihin liittyvä seikka on naisten ilmestyminen opiskelijoiksi vuosien 1916, 1919 ja 1920 sisäänotoissa. Tällöin otettiin kahdeksan naisopiskelijaa. Ensimmäiset suotoehtoisesti hakijan piti omata vastaavat tiedot tai hänellä piti olla käytynä ylempi kansakoulu tai olla opintokauden kansanopistossa. Kaikilta vaadittiin kahden vuoden edellä käypä harjoittelu. Opinto-ohjelma oli sama kuin Mustialassakin, mutta Mustialan pääsyvaatimukset olivat alemmat. Suoritetun kansakoulun oppimäärän lisäksi vaadittiin kansanopiston, maamies- tai maanviljelyskoulun käynti ja yhden vuoden käytännöllinen hyväksytty harjoittelu. Ajan kansanvaltainen henki ei kuitenkaan voinut sietää sellaistakaan aste-eroa kuin Kurkijoen ja Mustialan pääsyvaatimuksissa esiintyi, ja niin muutettiinkin v pääsyvaatimukset Kurkijoen maamiesopistoon samanlaisiksi kuin menkielisestä opistosta valmistuneet naispuoliset maatalousteknikot ovat liivinmaalainen Tatjaana Hiiop (o.s. Laagus), inkeriläinen Liisa Vatjalainen ja maaninkalainen Aino Voutila. Kurkijoen maamiesopisto lakkautettiin asetuksella vuonna 1940, ja opiston silloiset opiskelijat siirrettiin Mustialaan. Vuoden 1939 alussa aloittanut kurssi valmistui päivälleen viiden vuoden ja viiden kuukauden kuluttua alkamispäivästä. Kurkijoelta valmistuneista maatalousteknikoista on elossa neljä. Heistä vanhin ja vanhimmalta kurssilta (1930) valmistunut on 97-vuotias Leo Vasara Mouhijärveltä. ESKO LAPPALAINEN Oulun seudun ammattikorkeakoulu Agrologi (AMK) koulutus alkoi vuonna Agrologikoulutus, Koivikon maatalousopisto, Muhos Agrologi (AMK)-tutkintoja 123 kpl mennessä. Opistotutkintoja 535. Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö tarjoaa nykyisin AMK-agrologin koulutusta sekä nuoriso- että aikuisryhmille. Nuorisoasteella vuotuinen aloituspaikkojen määrä on 25. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa on yritystoiminnan ja ympäristönhoidon suuntautumisvaihtoehdot. Tuotannolliset painopistealueet ovat nautakarjatalous, perunantuotanto, maatilametsätalous, luontoyrittäminen ja bioenergia. Lisäksi koulutetaan hortonomeja puutarhatalouteen ja maisemasuunnitteluun. Yksikön koko opiskelijamäärä on n. 300 ja henkilöstön määrä n. 40. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (agrologi, YAMK) johtava koulutus aloitettiin vuonna Tulevaisuudessa jatketaan opetuksen sisällön ja menetelmien kehittämistä kontakti- ja monimuoto-opetuksen tarpeisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus on % toimintamenoista. Meneillään ja suunnitteilla on kotimaisia ja kansainvälisiä kehittämis- ja tutkimushankkeita. Työelämäyhteyksiä vahvistetaan valituilla painopistealueilla, esim. nautakarja- ja bioenergiasektorilla. Yhteistoimintaa maaseutuyrityksien, muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään. Maaseutuelinkeinojen tulevaisuus näyttää valoisalta, ja kotimainen ja kansainvälinen kehitys rohkaisee ja antaa suunnan myös koulutuksen kehittämiselle. MATTI JÄRVI Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Agrologi (AMK)-koulutus aloitettu vuonna 1996, opistokoulutus v Agrologi (AMK)-tutkintoa suoritettu 128 kpl, opistotutkintoja 308. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma valmentaa kestävän kehityksen periaattein toimintaympäristönsä tarpeisiin ammatillisia asiantuntijoita ja toteuttaa koulutusta ja aluevaikutusta vahvistavaa tutkimusta sekä kehitystoimintaa. Koulutusohjelma tuottaa itse ja yhdessä keskeisten kumppaniensa kanssa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä maaseudun asiantuntijuutta julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille yrittäjyyttä edistäen. Koulutusohjelma tarjoaa tutkintoon johtavan nuorten ja aikuiskoulutuksen lisäksi ammatillisia erikoistumisopintoja ajankohtaisista teemoista. Opiskelijamäärä on noin 140 opiskelijaa. Opinnoissa korostuvat luonnonvarat, niiden kestävässä hyödyntämisessä käytettävä teknologia ja 8 Agrologit 2/2008

9 taloudelliset lainalaisuudet, yrittäjyys, johtaminen sekä maaseudun verkostot. Kansainvälisyys on oleellinen osa koulutusohjelman toimintaa, mikä tarjoaa opiskelijoille laajat mahdollisuudet opiskella ja harjoitella ulkomailla. Koulutusohjelman aktiivinen toiminta alan tutkimus- ja kehittämissekä aluekehittämistyössä ja verkostoissa edistävät maaseudun elinvoiman kehittymistä maakunnassa. Aktiivinen kehittämisote mahdollistaa myös opiskelijoiden työelämäyhteyksien luontevan syntymisen opintojen aikana. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Kiteen toimipiste tarjoaa modernin oppimisympäristön aidossa, maaseutumaisessa miljöössä. Vuoden 2009 aikana agrologikoulutus siirtyy Joensuuhun osaksi biotalouden ja kestävän kehityksen osaamiskeskittymää yhdessä metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusohjelmien kanssa. Uusi osaamiskeskittymä mahdollistaa maakunnan maaseudun entistä tuloksellisemman kehittämisen tulevaisuudessa. ULLA ASIKAINEN RAMKn agrologikoulutus vastaa pohjoisen tarpeisiin Agrologi (AMK)-koulutus aloitettu väliaikaisena vuonna 1996 ja vakinaistettuna v Opistokoulutusta Agrologi (AMK)-tutkintoa suoritettu 80 kpl, opistotutkintoja 72. Rovaniemen AMK agrologiopintojen läpäisyteemana on pohjoisen luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva kannattava liiketoiminta perinteisissä maa-, metsä- ja porotaloudessa ja uudemmissa, kuten matkailussa ja luonnontuotealalla. Opinnoissa korostuvat ylpeys omista lähtökohdista, eri elinkeinojen yhteensovitus, ihmisten ja eläinten hyvinvointi ja turvallisuus sekä uuden teknologian hyödyntäminen. Opetussisällöt ja -järjestelyt ovat työelämälähtöisiä. Toteutuksessa hyödynnetään viestintäteknologiaa. Oma yritystoiminta on mahdollista opintojen aikana. Opiskelijoita otetaan vuosittain Näistä kolmannes suuntautuu porotalouteen, muut maaseutuyrittäjyyteen. RAMK on EU:n Savoniaammattikorkeakoulu alueen ainoa korkeaasteen oppilaitos, jossa voi opiskella porotaloutta. Valtaosa valmistuneista työllistyy omassa maakunnassa. He toimivat asiantuntijoina hallinnossa, opetuksessa, neuvonnassa ja kehittämistyössä, liikeelämässä ja yrittäjinä. Juuri uudistettu opetussuunnitelma on tehty tiiviissä yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Opinnot jakautuvat seuraavasti: perusopinnot 40 op, ammattiopinnot 145 op, ammattia edistävä harjoittelu 30 op, vapaasti valittavat opinnot 10 op ja opinnäytetyö 15 op. Tutkinnon 240 op:stä 120 op on yhteisiä metsätalouden koulutusohjelman kanssa, mitä työelämän ja sidosryhmien edustajat pitävät erittäin hyvänä. Rantavitikalla toimivan RAMKn luonnonvara-alan henkilöstövahvuus on 15. Tukipalvelut ovat RAMKn yhteiset. HILKKA JANKKILA Agrologi (AMK) -koulutus alkoi Savonia-ammattikorkeakoulussa vuonna Opistotasoinen agrologikoulutus alkoi 1985 Peltosalmen maatalousoppilaitoksessa. Vuoden 2007 loppuun mennessä suoritettu 191 agrologi (AMK) tutkintoa ja opistotukintoja 533. Savonia-ammattikorkeakoulun agrologikoulutus on vuodesta 2005 lähtien sijoittunut Iisalmen yksikön monialaiselle kampukselle, jossa on myös liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja opiskelijoita yhteensä noin 700. Agrologin tutkinnon jälkeen Iisalmessa on mahdollista jatkaa opintoja agrologin ylempään amk-tutkintoon maaseudun kehittämisen koulutusohjelmassa. Agrologikoulutuksessa on 45 aloituspaikkaa, joista 12 on jyvitetty hevostalouden suuntautumisvaihtoehdolle. Koulutus kestää neljä vuotta. Lisäksi aikuiskoulutuspaikoilla järjestetään sekä koko tutkintoon johtavaa että muuntokoulutusta opistotasolta amk-tasolle. Ylempään tutkintoon johtava koulutus aloitetaan joka toinen vuosi 15 opiskelijapaikalla. Savonian agrologikoulutuksen painopiste on kotieläinyrittäjyydessä alueen elinkeinopainotuksen mukaisesti. Käytännön harjoituksissa hyödynnetään läheisiä Ylä-Savon ammattiopiston Peltosalmen ja Kiuruveden opetus- ja tutkimusmaatiloja. Harjoitteluja on kaksi: ne ajoittuvat ensimmäisen ja kolmannen opiskeluvuoden jälkeisiin kesiin. Harjoittelut tai osan opinnoista voi tehdä ulkomailla, ja vuosittain kansainväliseen vaihtoon lähtee toistakymmentä opiskelijaa. Osa opetuksesta järjestetään englannin kielellä. Agrologiopiskelijoiden oppimista edistävät kampuksen kirjasto- ja tietopalvelut, yksikön monipuolinen tutkimus- ja kehitystoiminta (hankkeet) sekä laajat työelämäyhteydet. Hanketoiminnassa painopisteinä ovat viime vuosina olleet eläinten terveys, maaseutuyritysten johtaminen ja teknologia sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen. MARJA KOPELI 9

10 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Agrologi (AMK)-koulutus aloitettu vuonna väliaikaisena vuonna 1992 ja vakinaistettuna v Opistokoulutus aloitettiin v Agrologi (AMK)- tutkintoa suoritettu 541 kpl, opistotutkintoja 537. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Maa- ja metsätalouden yksikkö toimii kahdella eri paikkakunnalla. Ilmajoelta valmistuu agrologeja ja Ähtäristä metsätalousinsinöörejä. Aloituspaikkoja agrologiopintoihin on 70 ja metsätalousinsinööriopintoihin 30. Agrologi (AMK)- opinnoissa korostuu työelämälähtöinen ja ongelmakeskeinen oppiminen. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma tarjoaa mielenkiintoisia opintokokonaisuuksia. Syventävissä opinnoissa voi suuntautua tuotantoeläinten terveydenhuoltoon, kotieläin- tai kasvituotantoon, maatalousteknologiaan, maatalouden tuotantotalouteen, yritystoiminnan kehittämiseen ja markkinointiin. Suuntautua voi myös maaseutuympäristöön, maaseutu- ja luontomatkailuun sekä maisemanhoitoon ja rakentamiseen. Etelä-Pohjanmaa on vahvaa maatalous- ja elintarviketeollisuusaluetta. Lisääntyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) sekä asiakastarpeista lähtevien palveluiden avulla SeAMK tukee erityisesti Etelä- Pohjanmaan elinkeinoja työelämän kehittämistä. Opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus osallistua tutkimus- ja kehitystoimintaan esimerkiksi opinnäyte- ja harjoitustöiden kautta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on toteuttanut yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Sydvästin kanssa Maaseudun kehittämisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (yamk). Ensimmäiset maa- ja metsätalouden uuden tutkinnon suorittaneet agrologit (yamk) ja metsätalousinsinöörit (yamk) valmistuvat keväällä Järjestyksessä kolmas yamk vuosikurssi aloittaa syksyllä YAMK -tutkinto vastaa työelämässä maisteritason opintoja, mutta on työelämälähtöinen. Opintojen loppuvaiheessa tehtävän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää omaa työyhteisöä tai yritystä. Hakijalta vaaditaan luonnonvara- ja ympäristöalan AMK-tutkinto ja kolmen vuoden työkokemus alalta opintojen jälkeen. Keväällä 2008 käynnistyivät Ilmajoella Agrologista agronomiksi opinnot, jotka toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston ja Ruralia-instituutin sekä Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston kanssa. Opintojen tavoitteena on helpottaa agrologien mahdollisuutta hakeutua erillisvalinnan kautta agronomiopintoihin Viikkiin. Ensimmäisenä aloitettiin kansantaloustieteen opinnot. MIIA UUSITUPA Yrkeshögskolan Sydväst Ruotsinkielinen agrologikoulutus alkoi Turussa Agrologi AMK- koulutus alkoi vuonna 1996 ja ensimmäiset valmistuivat vuonna Tähän mennessä on koulustamme valmistunut yhteensä 101 agrologia (AMK). Opistotasoisia agrologeja on valmistunut yhteensä Högre Svenska Lantbruksläroverket (HSL) eli Skuffis, aloitti Turussa , jatkaen toimintaansa itsenäisenä kouluna aina vuoteen Vuosina koulu yhdisti voimansa muiden ruotsinkielisten luonnonvara-alan oppilaitosten kanssa ja koulun nimeksi tuli Naturbruksinstitutet (NBI). Yrkeshögskolan Sydväst aloitti toimintansa Ab Utbildning Sydvästin tekemä päätös God utbildning i Sydväst, johti koulutuksen uudelleenorganisointiin ja koulu muutti syksyllä 2004 uusiin toimitiloihin Tammisaareen, yhdessä tekniikan, yritystalouden sekä luonnonvara-alan koulutusohjelmien kanssa. Tehty päätös vahvistaa opiskelijoiden poikkitieteellisiä opintoja, samoin kuin myös Västankvarnin koetilan läheisyys Inkoossa (www.vastankvarn.fi). Vuonna 2006 täytti ruotsinkielinen agrologikoulutus 90 vuotta. Maatalouselinkeinojen koulutusohjelma, jolla on 24 aloituspaikkaa, yhdistyy ensi vuonna maisemasuunnittelun sekä puutarhatalouden kanssa muodostaen uuden 46-paikkaisen koulutusohjelman. Tänä vuonna Yrkeshögskolan Sydväst yhdistyy Svenska Yrkeshögskolanin kanssa. Uusi koulu, jolla on kaikkiaan 3500 opiskelijaa, on nimeltään Yrkeshögskolan Novia (www.novia.fi). LARS FRIEDEFORS Ahlman, Otava ja Järvenpää Ahlmanin ja Otavan maatalousoppilaitoksissa ja Uudenmaan Maaseutuopiston Järvenpään toimipisteessä järjestettiin 1990-luvun alkupuoliskolla maatalous- ja maatalouskerhoteknikoille pätevöittämiskoulutusta agrologeiksi. Ahlmanissa ja Otavassa koulutettiin maatalousteknikkoja ja Järvenpäässä maatalouskerhoteknikkoja. Ahlmanista valmistui Agrologien Liiton tietojen mukaan 173, Otavasta 80 ja Järvenpäästä 72 agrologia. Pätevöittämiskoulutusta järjestettiin myös Mustialassa maatalousteknikoille, Ilmajoella ja Peltosalmella karjatalousteknikoille ja Rovaniemellä maatalouskerhoteknikoille. ESKO LAPPALAINEN 10 Agrologit 2/2008

11 Paljonko agrologeja valtakunnassa? 100-vuoden aikana valmistuneiden maatalousteknikkojen ja agrologien valmistumismäärien laskeminen ei ole yksinkertainen tehtävä. Agrologien Liitto on yrittänyt pitää agrologirekisteriä ajan tasalla, mutta kaikki agrologit ja maatalousteknikot eivät ole laskuissa mukana. Siitä voi osittain kiittää tietosuojalakia, mikä mahdollistaa nimen julkaisemisen kieltämisen valmistumisen yhteydessä. Agrologien Liiton tiedossa on suoritettua maatalousteknikon tai agrologin opistotutkintoa. Tietojemme mukaan heistä on elossa 7183 henkilöä. Kuten edellä on mainittu, luku ei ole aivan tarkka. Opistotutkintojen osalta oppilaitosten ja Agrologien Liiton luvut täsmäävät melko hyvin. Kun oppilaitosten ilmoittamat agrologitutkinnot ja agrologi (AMK)-tutkinnot lasketaan yhteen, syntyykin eroa. Ero syntyy opistoagrologien kouluttautumisesta agrologi (AMK)-tutkintoon. Koulujen ilmoittamasta AMK-tutkintojen määrästä täytyy tästä syystä vähentää 204 tutkintoa. Oppilaitosten ilmoittama agrologi (AMK)- tutkinnon suorittaneiden määrä on Kokonaisluku on opintotoimistojen ilmoittama, joten sitä voi pitää luotettavana. Agrologi (AMK) -tutkinnon suorittaneiden henkilöiden määrä on Laskiessani agrologien kokonaismäärää olen käyttänyt liiton keräämää opistoagrologien määrää ja agrologi (AMK)-tutkintojen korjattua määrää (opintotoimiston luku vähennettynä agrologista amk:ksi pätevöityneiden määrä). Täten maatalousteknikon, agrologin tai agrologi (AMK)-tutkinnon suorittaneita olisi maassamme henkilöä. Elossa heistä laskujeni mukaan on 9142 henkilöä. ESKO LAPPALAINEN ARENE jyrähti korkeakoulusuunnitelmista Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry ei kakistelematta niele sivistyspoliittisen ministerityöryhmän helmikuussa esittelemiä korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoja. Arenen mielestä opetusministeriön esittämä visio 2020 on raju muutos nykyiseen, koska se merkitsisi ammattikorkeakoulujen määrän vähenemistä puoleen nykyisestä seuraavan vuosikymmenen aikana. -Visio edellyttää useiden sellaistenkin ammattikorkeakoulujen yhdistymistä, jotka selvästi täyttävät asetetun minimikokovaatimuksen. Voidaan kysyä, onko tällainen saneeraus käytännössä mahdollinen toteuttaa. Korkeakoulujen lukumäärien ja mahdollisten yhteistyötä käynnistävien korkeakoulujen nimeäminen ylhäältä päin saattaa vaarantaa jo käynnistyneiden yhteistyöhankkeiden etenemisen. Yhteistyön ja mahdollisen fuusion tulee tuottaa korkeakouluille strategista lisäarvoa, jota pelkkä koon kasvattaminen ei itsestään selvästi tuo, toteaa Arene kannanotossaan. Agrologi (AMK)-opetusta antavista ammattikorkeakouluista opetusministeriön yhdistettävien listalla ovat Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakoulut. Suunnitelman mahdollinen toteutuminen saattaa Agrologien Liiton arvion mukaan merkitä yhdistyneen ammattikorkeakoulun agrologi (AMK)-opetuksen keskittämistä Savonia-ammattikorkeakouluun. Muiden ammattikorkeakoulujen agrologiopetusta esitys HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun rehtori Ritva Laakso-Manninen aloitti maaliskuussa ARENE ry:n puheenjohtajana. Väistyvä puheenjohtaja Pentti Rauhala Laurea-ammattikorkeakoulusta kertoi, että ARENE:n tavoitteena on olla opetusministeriön jälkeen toiseksi paras ammattikorkeakoulupolitiikan osaaja maassamme. ei uhkaa, elleivät opetusministeriön asettamat aloituspaikkavaatimukset muodostu pienimpien kohtaloksi. Väylä tohtoriopintoihin ARENE:n puheenjohtajana maaliskuussa aloittanut rehtori Ritva Laakso-Mannisen mielestä koko maan aluekehitystyön kannalta tasa-arvoisen korkeakoulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä aluekehityksen takaamiseksi jokaisessa nykyisessä maakunnassa tulisi säilyttää vähintään yksi ammattikorkeakoulu. Tulevalla toimintakaudellaan puheenjohtaja aikoo keskittyä myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien kehittämisen linjauksiin, tutkintonimikkeen yhtenäistämiseen maisteriksi sekä mahdollistamaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden väylää tohtoriopintoihin. Maisteri(AMK) ei Laakso-Mannisen mielestä riko hallitusohjelman periaatetta, mutta noudattaa Bolognan prosessin periaatteita. -Tutkintonimikkeiden tulee olla ennen kaikkea työelämälle selkeitä ja ymmärrettäviä, korostaa Laakso-Manninen. ESKO LAPPALAINEN 11

12 Yrittäjät ja palkansaajat kohta tasoissa tutkii Koulutuksen tarpeen arvioiminen on haastava tehtävä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana agrologien koulutusmäärät ovat olleet melko kohdallaan. Mutta riittävätkö agrologit, kun suuret ikäluokat poistuvat eläkkeelle? Mm. tähän kysymykseen haetaan vastausta tänä keväänä valmistuvassa Agrologien Liiton koulutuslinjauksessa. Tässä kirjoituksessa kuvataan tapahtunutta kehitystä eri kanteilta ja arvioidaan tulevaa työvoimantarvetta. Yrittäjyys yleistyy Agrologien Liitto on vuodesta 1961 lähtien viiden vuoden välein selvittänyt agrologien sijoittumista eri ammattialoille. Viimeisin selvitys on tehty vuonna Merkittävimpiä muutoksia tarkastelukaudella on maanviljelijöiden ja maaseutuyrittäjien suhteellisen osuuden lähes kaksinkertaistuminen, maatalousneuvonnan, kuntien ja valtion työpaikkojen suhteellisen osuuden pienentyminen yli kolmanneksella, maatalouskaupan ja teollisuuden osuuden puoliintuminen sekä pankkien, vakuutus- ja eläkelaitosten suhteellisen osuuden putoaminen noin viidesosaan vuoden 1961 tasosta. Myös muilla aloilla on tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta nämä alat ovat pienempiä työllistäjiä. Koulukunnan ikääntyessä eläkeläisten suhteellinen osuus on kasvanut 5,5-kertaiseksi vuoden 1961 tasosta. Koulukunnan kasvun myötä ryhmän muu (11) suhteellinen osuus on kasvanut. Koulutukseen hakeutuminen Vuoden 2007 ammattikorkeakoulujen nuorisoasteen yhteishaussa 451 nuorta laittoi maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman ensimmäiselle sijalle. Vuosi sitten vastaava luku oli 417. Ensisijaisten hakijoiden määrä nousi tällä jaksolla 8,2 %. Aikuiskoulutukseen hakeneiden agrologien kokonaismäärä on ollut vuosina sadan hakijan molemmin puolin. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan ensisijaisesti hakeneiden määrän lasku taittui ja kääntyi hienoiseen nousuun vuonna Pienen kasvun aiheutti Savonia ammattikorkeakoulussa aloitettu hevostalouden suuntautumisvaihtoehto. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman sijoille 1-5 asettaneiden hakijamäärä on ollut laskeva vuodesta 2003 lähtien. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmissaan yhdeksän alan koulutusta järjestävää ammattikorkeakoulua tarjosivat vuoden 2007 haussa 17 aloituspaikkaa enemmän kuin vuonna Ensi- Taulukko 1. Suomenkielisistä oppilaitoksista valmistuneiden agrologien ammatit Taulukossa on mukana myös eläkeläiset. Jos heidät jätetään pois, suurenevat eri ammateissa toimivien prosenttiosuudet. Ammatti kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % , , , , , , ,9 53 2,8 24 1,3 33 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 92 4,9 49 2,6 55 2, , , ,7 94 5,0 87 4,6 41 1, , , ,7 36 1,9 21 1,1 47 1, , , ,5 71 3,8 23 1,2 79 3, , , , , , , , , ,8 47 2,5 10 0, , , ,8 Yhteensä , , , , , ,0 Taulukon ammattikoodit: 1 maatalousyrittäjä tai yrittäjä maatalouteen liittyvällä alalla 2 tilanhoitaja tai työnjohtaja maatilalla 3 ProAgria, 4H, muu maatalousjärjestö, maataloushallinto/elinkeinotoimi, kunta, TE-keskuksen maaseutuosasto ja muu valtion toimi (mm. tutkimus) 4 maatalouskauppa, maatalouteen liittyvä teollisuus ja muu maatalouden liikelaitos 5 raha-, vakuutus- tai eläkelaitos 6 perus- ja maatalouskoulu, kurssikeskus 7 palkkatyö muulla maatalouteen liittyvällä alalla 8 yrittäjä maatalouden ulkopuolisella alalla 9 palkkatyö maatalouden ulkopuolisella alalla 10 eläkkeellä 11 työtön, opiskelija, varusmiespalvelus, työskentely kotitilalla, äitiysloma tai hoitovapaa, kotiäiti, muu tai ammatti tuntematon 12 Agrologit 2/2008

13 sijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden oli 1,37. Lukua kaunistaa hevostalouden suuntautumisvaihtoehto, jonka 24 aloituspaikkaan haki 116 nuorta (4,83 hakijaa/aloituspaikka). Kun hevostalous jätetään tarkastelun ulkopuolelle, jäi yhtä aloituspaikkaa kohden 1,1 ensisijaista hakijaa. Neljässä ammattikorkeakoulussa kaikki ensisijaiset hakijat mahtuivat aloituspaikkakiintiöön. Oppilaspulaan ammattikorkeakoulut eivät sentään joudu, sillä yhteishaussa voi asettaa ensisijaisen toiveen lisäksi neljä muuta kohdetta. Kun tarkastellaan maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman sijoille 1-5 asettaneiden määrää, on hakijamäärä alan koulutuspaikkaa kohden lohdullisempi. Sijoille 1-5 hakeneiden määrän perusteella tuo luku vuonna 2007 oli 4,28. Pääsyy maatalouden ammattikorkeakouluopintoihin hakeutumisen määrän vähentymiseen lienee maaseutuväestön supistuminen sekä maatalousammatin epävarmuuden lisääntyminen EU-aikana. Viimeaikaiset tuottajahintojen nousut toivottavasti luovat uutta uskoa maatalousammattia kohtaan. Agrologityövoimaa riittävästi Agrologikunnan kokonaismäärä marraskuussa 2007 oli 9047 henkilöä (luvussa mukana ruotsinkielisestä oppilaitoksesta valmistuneet). Heistä on vuonna 1945 tai sitä ennen syntyneitä 1531 henkilöä ja vuoden 1945 jälkeen syntyneitä 7171 henkilöä ja 345 henkilöstä ei ole syntymäaikatietoa (Taulukko 3). Vuoden 1945 jälkeen syntyneitä oli palkkatyössä 3381 ja yrittäjinä Ei työmarkkinoilla olevia oli 387 ja ammatiltaan tuntemattomia 571. Ikäluokat ja ovat kumpikin noin 600 agrologia luvulla työelämästä poistuneet vuosikerrat ovat suuruudeltaan ja valmistuneet vuosikerrat henkilöä/vuosi. Vuosina agrologikunnan nettolisäys oli 393 agrologia. Työvoiman lisäys on poistumaa suurempi noin vuoteen 2030 saakka. Taulukko 4 kertoo, että agrologityövoiman määrä kasvaa vuoden 2030 tienoille saakka. Sen jälkeen tulevan notkahduksen aiheuttaa luvulla valmistuneiden eläköityminen. Yrittäjyys yleistyy iän myötä Taulukko 2. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan hakeneet ja aloituspaikat nuorisoasteella v (Agrologien Liiton keräämät tiedot). Lkm Lukumäärä Vuosi Ensisijaiset hakijat Hakijat 1-5 sijat Sisäänot tokiintiö Taulukko 3. Agrologien määrä valmistumisvuosittain Taulukko 4. Agrologityövoiman lisäys ja poistuma vuosittain Lkm Taulukosta 5 ilmenee, että ikäryhmittäin tarkasteltaessa palkansaajien osuus on suurempi kuin yrittäjien osuus lukuun ottamatta vuosina syntyneitä. Vuonna 1976 ja sen jälkeen syntyneissä yrittäjyys on palkkatyötä selvästi vähäisempää. Tässä ryhmässä ammatiltaan tuntemattomien tai työelämästä poissaolevien suhteellinen osuus on yli neljännes. Vuosina syntyneistä noin puolet on eläkkeellä ja syntyneistä noin 10 % Työ vo ima Lisäys Vuos i Työ vo ima Poistuma

14 Taulukko 5. Agrologien työssäolo syntymävuoden mukaan. % S-vu osi Palkkatyö Ikäry hmä Yrittäj ä Tuntematon Eläkkeellä Työssäoloa valmistumisvuoden mukaan (Taulukko 6) on syytä tarkastella sen vuoksi, että valmistumisvuosi on tiedossa kaikista agrologirekisterissä olevista agrologeista. Agrologikoulutuksen voimakas lisäys 1980-luvulla ja karjatalous-, maatalouskerho- ja maatalousteknikoiden pätevöittäminen agrologeiksi 1990-luvulla näkyvät taulukossa yrittäjien tai palkansaajien terävänä piikkinä. Nuorimpiin valmistumisvuosiin tultaessa työelämän ulkopuolella olevien ja ammatiltaan tuntemattomien määrä kasvaa selvästi. Perinteiseen tapaan valmistuneet menevät ensiksi palkkatyöhön ja siirtyvät yrittäjiksi noin kymmenen vuoden sisällä. Eläkeläisten piikki valmistuneiden kohdalla selittyy sillä, että pätevöittämiskoulutukseen hakeutui myös lähellä eläkeikää olevia, joilla ilmeisenä tarkoituksena oli vain agrologin tittelin saaminen. Taulukko 6. Agrologien työssäolo valmistumisvuoden mukaan. Lkm Työttömyys hienoisessa laskussa Tammikuussa 2008 työministeriön tilastossa oli 199 työtöntä agrologia, joista agrologi (AMK)- tutkinnon suorittaneita 72 (36,2 %). Agrologi (AMK)-tutkinnon suorittaneiden osuus työttömistä agrologeista on ollut nousussa. Vuonna 2007 työttömien agrologien kuukausikeskiarvo kuitenkin aleni ollen 172 (vuonna 2006 keskimäärin 187) ja kaudella keskimäärin Joitakin arvioita tulevasta Yri rttäj ät Taulukko 7. Työttömät agrologit g Valmis tumis vuodet Palkka k työ Eläkke k ellä Ei tietoa Valmistumis- ja työttömyyslukujen valossa agrologityövoimaa tulee riittävästi eikä akuutti työvoimapula näytä uhkaavan. Alueellisia eroja tulee olemaan, sillä koulutus painottuu nykyisin vahvasti Väli-Suomeen. Koulutuspaikkoja tarvittaisiin Etelä-Suomessa lisää. Myös alakohtaista työvoimapulaa voi esiintyä miesagrologien hallitsemilla aloilla, mm. maatalouskaupassa ja teollisuudessa, sillä esimerkiksi vuoden 2006 valmistuneista 213 agrologista 63,3 % oli naisia. Agrologikoulutuspaikkojen kokonaismäärä lienee riittävä, vaikka palkkatyöpaikat vähenevät. Agrologien siirtyminen yrittäjiksi jatkuu. Noin 15 vuoden kuluttua ammatissa toimivien yrittäjä- ja palkansaaja-agrologien määrät lienevät yhtä suuret. 50 TEKSTI JA TAULUKOT ESKO LAPPALAINEN 0 touko kesä heinä elo syys loka marras tammi joulu helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras tammi joulu helmi maalis touko huhti kesä heinä elo syys loka marras tammi joulu helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras tammi joulu helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi Ag ro logit AMK Yh teensä Liukuva k.a. 14 Agrologit 2/2008

15 Terveiset agrologiopiskelijoilta Iisalmesta esittelee Siellä Pemollako sinä sitten opiskelet?, saattaa satunnainen tarkkailija kysyä. Ei, muutimme muutama vuosi sitten Haukisaarentielle, vastaan. Tuttuun kysymykseen on jo oppinut vastaamaan. Viime vuodet ovat olleet yhtä hulinaa AMK-agrologiopiskelijoille Iisalmessa: sopimuksen päättyminen Pemon kanssa, muutto kylille Iisalmeen, totuttelu isomman ammattikorkeakoulun organisaatioon ja toimintamalliin, opiskeluympäristöön ja tradenomi- ja sosionomiopiskelijoihin, uusiin kurssikokonaisuuksiin, moduulirakenteisiin opiskeluun, lista on lähes loputon. Tästä on onneksi jo selvinnyt, jos ei muulla niin huumorilla ja kovalla työllä. Tässä yhteydessä entinen Peltosalmen maaseutualan opiskelijat ry muuttui nykyiseksi Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen maaseutualan opiskelijat ry:ksi, tuttavallisimmin Saimo ry. Nimi muuttui, toimintatavat ja idea pysyivät ennallaan. Vaikka opiskelujen päätukikohta onkin siirtynyt Haukisaarentielle Iisalmen keskustan tuntumaan, on yhteistyö Peltosalmen koulutilan kanssa vielä vahvaa: Peltosalmen uusi automaattilypsynavetta antaa hyvät mahdollisuudet seurata lehmän elämää nykyaikaisessa navetassa. Koulumme sijaitsee vahvalla maidontuotantoalueella ja se näkyy, suurin osa opinnoista liittyy tavalla tai toisella lypsykarjatalouteen. Ensimmäisen vuoden opiskelijat viettävät edelleen yhden viikonlopun Pemolla lypsyä opiskellen tai jos haluavat, suorittavat sen näytöllä. Viikot menevät paitsi opiskellessa ja iltaelämää viettäen (Keivi ja kojjootti on jo tuttuja termejä monelle), myös pelaillen. Erityisesti tiistai-illan sählyvuoro ja keskiviikkoillan lentopallovuoro ovat agrologiopiskelijoiden kesken kovassa käytössä. Tämä näkyikin hyvänä tuloksena vuoden 2008 nuijaturnauksessa, jossa saavutimme kolmannen sijan. Hyvä Me! Toki muutkin tapahtumat on kierretty, syys- ja talvikisoja myöten. Erityisesti uudet opiskelijat ovat lähteneet ilahduttavan aktiivisesti mukaan toimintaan jatkamaan Pemon kunniakkaita perinteitä. Luvalaiset Savoniassa järjestivät ja järjestävät edelleen monia tapahtumia, jotka värittävät muuten niin kovin harmaata arkea: agrologiopiskelijoiden tutustumisilta syksyllä, Päivä maallatapahtuma syksyllä, laskiaisrieha, laidunkauden avajaiset jne. Lista jatkuu sitä mukaa, kun ideoita syntyy. Erityisesti Päivä maalla- tapahtuma on saanut jo hyvän maineen Iisalmessa ja lähikunnissa, joista tulee paljon väkeä seuraamaan kolmannen vuoden agrologiopiskelijoiden järjestämää maatalousnäyttelyä (vuonna 2007 ylitimme jälleen kerran yli tuhannen kävijän rajapyykin, kuten monena vuonna ennenkin). Entinen Pemolainen, nykyinen Meijän luvalla-kurssijulkaisu tuo maa- talouden polttavat puheenaiheet ja nykytrendit opiskelijanäkökulmasta esille. Ulkomaatkaan eivät ole tuntemattomia kohteita meille savonialaisille: harjoittelut ja osan kursseista voi suorittaa ulkomailla, Ruotsin kielen kurssiin kuuluu ekskursioreissu Ruotsiin (Örebroon maatalousalueelle). Myös muita opintomatkoja ulkomaille tehdään: kahtena vuotena peräkkäin kolmannen vuoden agrologiopiskelijat ovat käyneet Virossa, kaksi vuotta sitten Tanskassa. Pohjoismaat ovatkin kohta jo tuttua kauraa, ja Hollantikin on jo tullut tutuksi osalle opiskelijoista. Ulkomaalaiset opiskelijat käyvät myös välillä piristämässä koulumme arkea, jolloin englanninkielentaito joutuu käytännön koetukselle. Tällaista siis tänne, Ylä-Savoon ja Iisalmeen. Agrologiopinnot ovat edelleen se kaikkein suosituin opintovaihtoehto Iisalmen ammattikorkeakoulussa ja miksi ei. Onhan kyseessä kuitenkin mahdollisuus opiskella maaseudun moniottelijaksi, tai nykyisin keskittyä jopa hevosagrologiksi. SIMO RÄTY, AGROLOGIOPISKELIJA Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat opintomatkalla Ruotsissa. 15

16 Kymenlaakson Agrimarket satsaa nuoriin Ammattikorkeasta maatalouskaupan tehtäviin Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä on otettu Kymenlaakson Agrimarketissa vakavasti. Yhteistyössä Hämeen ja Laurea-ammattikorkeakoulujen kanssa on kasvatettu uusia maatalouskaupan osaajia. Nuorta agrologi (AMK)-väkeä tai tutkintoon valmistuvia on talon palkkalistoilla seitsemän. Agrologi (AMK)-tutkinnon suorittaneet nuoret ohjataan valmistumisen jälkeen talon omaan koulutukseen Jollakseen, jossa opitaan maatalouskaupan kommervenkit. Talon nuorin agrologi (AMK) Agrologi (AMK) Juho Markolan todistuksesta muste on tuskin vielä kuivunut, sillä todistus on päivätty reilu viikko käyntiäni aikaisemmin. Kymenlaakson Agrimarketissa Juho on työskennellyt vuoden 2006 toukokuusta lokakuuhun ja vuoden 2007 toukokuusta yhtäjaksoisesti. Työnteko viivästytti hieman valmistumista. Elimäellä kotitilaansa viljelevä Juho on jo aloittanut maatalouskauppaan valmentavat Jollas-opinnot. Juho pitää maatalouskauppaa kiinnostavana alana. Hän työskentelee Kouvolan toimipisteessä Kasvuohjelman parissa yhdessä kurssikaverinsa Teemu Helkalan kanssa. Juhon mielestä tuotetietouden hallitseminen on kaupankäynnin A ja O. Mustialan kursseja hän kehuu hyviksi. Niissä näki asioita laaja-alaisesti ja monelta kantilta. Agrologiopinnoissa Juholla oli pääaineenaan kasvintuotanto, sivuaineena yritystalous ja markkinointi sekä toisena sivuaineena koneteknologia. Opinnäytetyön aiheena oli Asiakastyytyväisyys vapaa-ajan pienkonekaupassa Kymenlaakson Agrimarketissa. Opinnäytetyö oli kyselyyn perustuva markkinatutkimus. Taloon on hyvä tulla Valkealalainen agrologi (AMK)-opiskelija Juha Ihanainen on aloittanut Kymenlaakson Agrimar- ketissa kesällä Työnsä ohessa hän viljelee viljatilaa ja kehuu, että jousto tilanhoitoon pelaa. Juha Ihanainen erikoistuu työkonepuoleen, jota hän oli oppimassa Haminan pisteessä neljän kuukauden ajan. Nyt hän on koneiden rakennetta oppimassa palvellen asiakkaita varaosatiskillä. Päättötyökin liittyi koneisiin, sillä Juha teki Junkkari Superseed-kylvökoneen käyttäjätyytyväisyystutkimuksen. Juhalla itselläänkin on kyseinen kylvökone käytössään. Mustialassa Juha opiskeli koneteknisiä ja kaupallisia aineita. Agrologi (AMK)-tutkinto on vielä hiukan kesken, mutta Jollaksen opinnot hän on jo suorittanut. Hänen aloittaessaan agrimarketissa vuorossa olivat rakennustarvikemyyjän ammattitutkinnon opinnot. Ne on havaittu Kymenlaakson Agrimarketissa hyviksi opinnoiksi maatalouskauppaan perehtyville uusille työntekijöille. Mustialan pohjat olivat valtava voimavara, sanoo Juha. Jollas olikin pääosin vanhojen oppien kertausta, jatkaa hän. Työssään Juha näkee henkilökohtaiset suhteet kullanarvoisiksi, sillä ne jouduttavat asiointia tehtaiden kanssa. Juha kiittelee, että taloon on ollut hyvä tulla, sillä vanhemmilta työntekijöiltä saa apua. Kymenlaakson Agrimarketissa uusia tulokkaita on lähdetty kehittämään vanhempien työntekijöiden pareina, jotta monipuolinen hiljainen tieto siirtyisi talon sisällä tulokkaille, kuvailee Juha Ihanainen talon henkilöstöpoliittista linjausta. Lassi tähtää jatko-opintoihin Nastolalainen agrologi (AMK) Lassi Kölli työskentelee Kymenlaakson Agrimarketin Kausalan toimipisteessä. Hän innostui maatalouskaupan pariin Mustialassa, kun harjoittelumahdollisuutta agrimarketissa esiteltiin. Jo sitä ennen maatalouskauppa oli ollut takaraivossa yhtenä mahdollisuutena. Käytännössä ala on ollutkin pelkkää positiivista, kuvailee Lassi tuntojaan maatalouskaupasta, johon hän spesialisoitui oppisopimusopiskelijana. Hän on suorittanut Jollaksessa rautakaupan myyjän ammattitutkinnon. Lassi antaa tunnustusta työnantajan tarjoamalle koulutukselle. Se on hänen mielestään ollut hyvää ja ajantasaista. Kasvuohjelmassa talon omat kouluttajat ovat tarjonneet hyvää oppia. Mustialassa Lassi Kölli opiskeli markkinointia, metsätaloutta, koneasioita sekä yrittäjyyttä. Lopputyönä hän teki Kausalan myymälän asiakastyytyväisyyskyselyn. Kausalan myymälässä maatalous-, rehu- ja rautakaupan lisäksi tehdään myös kodinkonekauppaa. Kesällä Iitissä lomailevat kesäasukkaat ovat huomattava asiakaskunta. Lassi toimii pääasiassa myymälästä käsin sekä tiskin takana palvellen että puhelimitse. Vaikka Lassi aikoo vastaanottaa kotitilan isännyyden, aikoo hän pitää maatalouskauppaa jatkossakin päätyönään. Haaveissa hänellä ovat jatko-opinnot Jollaksessa, eikä 28-vuotias Lassi sulje pois ylemmän agrologi (AMK)- tai agronomi-tutkinnon suorittamistakaan tulevaisuuden vaihtoehdoistaan. Viljakaupan uutuudet viehättävät Teemu Helkalan opinnäytetyö Mustialaan on vielä kesken, mutta toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on tehty viime syksynä. Opinnäytetyön aiheena on rauta- ja puutarhakaupan kehittäminen Kausalan myymälässä. 16 Agrologit 2/2008

17 Toissa kesänä Teemu oli erikoisharjoittelussa Kausalan myymälässä ja viime kesän samassa paikassa normaalisti töissä. Joulun aikaan hän on ollut kiireapulaisena. Vuoden vaihteessa Teemu siirtyi Kouvolan toimipisteeseen, jossa hän on puoliksi agrimarketin ja puoliksi viljaosaston tehtävissä. Agrimarketissa Teemu hoitaa lannoitteiden, siementen ja kasvinsuojeluaineiden kauppaa ja on saanut Kasvuohjelman koulutusta. Nykyisen Yara Suomen Kasvuohjelmaa ovat kaikki myyjät opiskelleet Kotkaniemen tutkimusasemalla ja lisäksi on järjestetty talon omaa koulutusta omalle joukolle. Kasvuohjelman koulutusta on vetänyt samassa talossa toimistoaan pitävä Kasvuohjelman päällikkö Pekka Lipsanen. Kasvuohjelmassa mukana olevat myyjät toimivat tiiminä. Kauppaa tehdään puhelimitse, mutta myös tiloilla käydään. Nykyaikaisilla tiedonsiirtovälineillä ei enää olla toimistosidonnaisia, sillä toimisto kulkee mukana. Viljakauppa on Teemun mielestä kiinnostava ala, sillä perinteisistä päivän hinnoista on luovuttu. Viljakauppa voidaan tehdä käteis- tai termiinikauppana, varasto-ostona tai futuurikauppana. Käteiskaupassa viljakauppa sovitaan päivän hintaan ja toimitus tapahtuu kuukauden sisällä ostosta. Viljaerän käyttötarkoitus on myös määritetty. Termiinikaupassa tehdään kauppa tulevaisuuden toimitukseen, mutta viljaerän hinta sovitaan ostohetkellä. Puidun sadon käyttötarkoitus on määritetty ja tulevalle sadolle se määritetään puinnin jälkeen. Varasto-ostossa viljaerä maksetaan termiinikaupan jälkeen ennen toimitusta. Viljaerän käyttötarkoitus on määritetty ja toimitusaika sovittu. Futuurikaupassa sovitaan, että osalle arvioitua viljasatoa hinnoitteluperusteena käytetään viljapörssin johdannaisten hintaa. Haluttuna hetkenä ennen toimitusta viljan myyjä voi ilmoittaa haluavansa lukita hinnan. Sen jälkeen kauppa muuttuu termiinihinnaksi ja hinta on siitä eteenpäin kiinnitetty. Valmistuttuaan Teemu aikoo ottaa vastaan kotitilan isännyyden 5-10 vuoden kuluessa Elimäellä, mutta jatkaa maatalouskaupan mielenkiintoisia töitä. -Tässä vaiheessa voi nähdä maailmaa ja autella isää, tuumaa Teemu. Juha Talikka (vas.) ja Teemu Helkala vaihtamassa mielipiteitä Kasvuohjelman asioista. Maatalouskaupassa on monenlaista opittavaa asiaa. Juho Markola ja Miia Nykänen tutkivat yhdessä tuotehinnastoa. Maatalouden tuntemus tukee työtä Iittiläinen Juha Talikka tekee poikkeuksen tarkkaan ottaen toisen poikkeuksen - talon nuorten tulokkaiden joukossa, sillä hän on lähtenyt maatalouskaupalliselle uralle Laurea-ammattikorkeakoulusta Hyvinkäältä. Hän on pitänyt omaa tilaa ja samalla tehnyt maatalouskaupan töitä jo viiden vuoden ajan. Työ on haitannut opiskelujen loppuunsaattamista. Lopputyö on sentään vireillä, lohduttelee Juha Talikka itseään. Juha Talikan mielestä harjoittelujakso agrimarketissa oli hyvä. Opiskelussaan hän on valinnut tueksi kaupallisia ja viljaan liittyviä aineita. Hän toimii myymälässä maataloustarvikkeiden ja siementen omamyyjänä ja hänen vastuullaan ovat myös John Deere ympäristönhoitokoneet. Myymälätuotteet on hallittava, sanoo Juha Talikka ja kertoo työnkuvaansa tulevan hiljalleen konekaupallista painotusta. Juha on suorittanut Jollaksen rautakaupan myyjän ammattitutkinnon. Ennen Kouvolaan siirtymistään hän työskenteli kaksi vuotta Kausalan myymälässä, joka on rautakauppamyyntipainotteinen myymälä. 17

18 Jukka Pukki Juha Talikka näkee maataloustaustansa ja käytännön tuntemuksensa työtään tukevina tekijöinä. Hän on valmis lähtemään esimieskoulutukseen heti, kun vuoro tulee. Maatalouskauppa sopii myös naisille Maatalouskauppa on hyvin miehinen ala. Mia Nykänen murtaa sukupuolirajoja ja kouluttaa itseään maatalouskaupan saloihin. Juha Talikan tavoin Miia Nykänen opiskelee agrologi (AMK)-tutkintoa Laurea- ammattikorkeakoulussa. Hän opiskelee yleensä pari päivää viikosta Hyvinkäällä ja työskentelee muut päivät Kouvolassa. Maatalousalalle helsinkiläissyntyinen Miia hakeutui sukulaisten maatilalla syttyneen maatalousinnostuksen siivittämänä. Miiaa kiinnosti myös kaupan ala, jonka harjoitteluun hän itse hakeutui. Liikeharjoitteluun Kouvolaan hänet toi poikaystävän työ. Miia työskentelee myymälässä hevostarvikkeiden ja muiden myymälätuotteiden parissa. Opinnoissaan hän on painottanut kasvinviljelypuolta. Työssään Miia kertoo oppivansa koko ajan uutta. Itselleen vieraimmiksi osaamisalueiksi tuntuvat koneasiat. Kysyessäni Miian kiinnostusta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen, saan kieltävän vastauksen. Tässä koulutuksen vaiheessa haluan tehdä töitä, sanoo Miia. Totean, että oikeastaan pian valmistuvalle agrologi (AMK):lle kysymykseni on ennenaikainen, sillä amk-tutkinnon jälkeen onkin oltava vähintään kahden vuoden työjakso ennen ylempään amktutkintoon pyrkimistä. 18 Agrologit 2/2008 Naisenergiaa rehukaupassa Rehukonsulentti Anne Salonen istuu puhelin korvalla tietokoneen näyttöä tutkiskellen työpaikallaan osaamiskeskuksen toisessa kerroksessa. Rehukauppa on muuttunut sähköiseksi, eivätkä rehukonsulentit ajele kylillä höyryäviä lantakasoja etsiskellen. Tuore lantakasa oli aikoinaan rehukonsulentille merkki toimivasta karjatilasta, siis asiakkaasta. Toimistolla Anne työskentelee päivän, pari viikossa. Anne Salonen kertoo, että nykyisin rehukauppa on jatkuvaa kilpailutusta, jossa tilat ostavat rehut vuodeksi tai sisäruokintakaudeksi. Sopimusasiakkailla älytekniikka huolehtii jopa rehutilausten tekemisestä. Rehukaupan tekeminen on viljan hinnan nousun vuoksi käynyt haasteelliseksi, kertoo Anne Salonen. Kukapa osaa kertoa elokuun lopun rehun hinnan? Anne aprikoi. Viime vuonna viljan hinnat nousivat kymmeniä prosentteja. Rehun hinta on noussut viime elokuusta kuusi kertaa, Anne kertoo. Työn haasteena ovat myös alenevat markkinat, sillä Kymenlaaksossa ei investoida karjatalouteen. Kaupanteon ohessa Anne joutuu antamaan myös ruokintaneuvontaa. Nykyisin viljelijät eivät jouda odottamaan muutaman viikon päästä saapuvaa neuvojaa, vaan homma täytyy hoitaa heti. Isot tilat hakevat neuvoja myös ulkomailta, jatkaa Anne. Henkistä kanttia oltava Seitsemän vuotta rehukaupassa toiminut Anne ei tullut rehukonsulentiksi suoraan, vaan sitä ennen hän toimi 15 vuotta TE-keskuksessa ja maatalousneuvojana Pohjois-Savossa. Agrologiksi Anne valmistui Kiteeltä vuonna 1991 ja vuonna 2000 Anne suoritti agrologi (AMK)-tutkinnon Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa. Rehukauppa on edelleen hyvin miehistä, sillä Agrimarket-ketjun 23 konsulentista vain neljä on naisia. Annen mielestä työ vaatii henkisiä ominaisuuksia: paineensietokykyä, ongelmanratkaisukykyä ja itseohjautuvuutta. Kun aloitin, sain alueen, jolta en tuntenut ketään. Suhde- ja tukiverkostot piti rakentaa itse. Anne kiittelee Suomen Rehun antamaa kaupallista koulutusta. Vaativasta työstä saa myös paremman rahallisen korvauksen kuin aikaisemmista työpaikoista. Raha olikin Annelle yksi kiihoke työalan vaihtoon. Anne on reipasotteinen muutenkin kuin vain leipätyössään. Viime vuonna hän osti vapaalla kaupalla itselleen viljatilan Elimäeltä työnantajani Suomen Rehu myytiin, ja minä tein elämäni suurimman velan ja menin kihloihin, muistelee Anne ikimuistoista päivää. Kaikki on mennyt hyvin, sillä rehumyyjän työ jatkuu agrimarketin tiloissa. Aikaisemmin Anne joutui pitämään toimistoa kotonaan.

19 Pekka Lipsanen Seppo Pekkanen Investointi henkilöstöön kannattaa Lassi Kölli Kymenlaakson Agrimarketin toimitusjohtaja Seppo Pekkanen pitää panostusta nuorten osaajien kouluttamiseen tärkeänä, sillä vanhoilla on liikaa poisoppimista. Tällä hän ei suinkaan väitä, ettei vanhakin voisi oppia uutta, mutta uuden opiskelu on eri asia. Seppo Pekkanen innostaa naisia maatalouskaupan pariin, sillä kyllä naisetkin täällä pärjäävät. Seppo Pekkasen mielestä henkilöstökulu on maatalouskaupassa iso kulu, mutta se on investointi, vaikka se ei kirjanpidossa investointina näykään. Hän näkee henkilöstöinvestoinnin näkyvän aikanaan tuloksessa, joten tulevaisuuteen panostaminen kannattaa. Toimitusjohtaja Pekkasella on pitkä maatalouskaupan kokemus ja maatalouskauppaa hän on aikaisemmin tehnyt Hankkijassa, Tukossa ja nykyisin Kymenlaakson Agrimarketissa. Kymenlaakson Agrimarketia hän pitää osaamiskeskuksena, josta viljelijä saa monipuoliset palvelut. Yhteistyön Kemira Growhow n kanssa Seppo Pekkanen katsoo vahvistaneen agrimarketketjua. Ennen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alkupuolen maatalouskaupan uudelleenjakoa Hankkija ja osuuskaupat olivat erillään toimivina ylivoimaisia maatalouskaupan markkinajohtajia Kymenlaaksossa. Hankkijan loputtua osuuskaupan puolella toimittiin viisaasti palkkaamalla Hankkijan myyntimiehiä, jolloin ne eivät valuneet kilpaileville Tukolle ja Keskolle, kertoo Seppo Pekkanen. Tukon loputtua Kesko ja Hankkija-Maatalous jakoivat sen maatalouskauppaosuuden suunnilleen puoliksi. Keskon ohella kilpailijoinamme ovat Yrittäjäin Maatalous ja meijerin maatalousmyymälä kumpikin noin 5 % markkinaosuudella. Seppo Pekkasen mukaan Kymenlaaksossa heillä on iso, mutta heterogeeninen asiakaskunta. Karjatiloja on alle 300 ja niiden määrä alenee edelleen. Urakointi on tiloilla yleistä ja maatalouden ulkopuolelta tuleva rahamäärä on iso. Suurella osalla tiloista tilan ulkopuoliset tulot ovat tilalta tulevia tuloja suuremmat. Moni viljelijä on työskennellyt paperitehtailla, joita on lopetettu. Kymenlaakso on selviytynyt kohtalaisen hyvin näistä takaiskuista. Perusteollisuus on työllistänyt täällä ja työllistää edelleenkin. Tulevaisuuden tila Kymenlaaksossa lieneekin 100 hehtaarin tila, jota yksi henkilö osa-aikaisesti viljelee, pohtii toimitusjohtaja Pekkanen. Hän odottaa, että maataloudessa ja maatalouskaupassa tapahtuu lähivuosina paljon. Viljakauppa piristyi Juha Honkaniemi vastaa Kymenlaakson Agrimarketissa viljakaupasta. Hän on myös talon johtoryhmän jäsen ja on ollut talossa kahdeksan vuotta, joista seitsemän vuotta vilja-asioiden parissa. Agrologiksi Juha valmistui vuonna 1997 Kiteeltä. Sen jälkeen hän aloitti tradenomiopinnot, mutta jätti ne kesken saatuaan vakituisen työpaikan Kymenlaakson Agrimarketista. -Voisi sanoa, että jäin kesätyöntekijäksi ja siitä se sitten lähti. Jollas-koulutuksessa aloitin heti vakinaistamisen jälkeen. Kuten toisaalla on todettu, on viljakaupassa ollut erikoinen vuosi. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt, vitsailee Juha. Aikaisempinakin vuosina on ollut erikoisuuksia, homeita, tummaa kauraa jne. Oikeastaan normaalivuotta ei ole ollutkaan, muistelee Juha. Kymenlaaksossa viljaa käyttäviä laitoksia on vähän; tärkeimmät käyttäjät ovat alueella sijaitsevat kaksi rehutehdasta. Seuraavaksi lähimmät käyttäjät ovat Fazer Lahti ja samoin Lahdessa sijaitseva mallastamo Viking Malt. Juhan johtaman viljaosaston hankkimaa viljaa matkaa 400 kilometrin päähän Altian tehtaille Koskenkorvalle. Rypsit sekä rapsit kuljetetaan 180 kilometrin päähän Kirkkonummelle. Koska viljankäyttäjiä alueella on vähän, on vienti tärkeällä sijalla, sillä Kotkan ja Loviisan satamat sijaitsevat lähellä. Viljakaupassa logistiikan hallinta on tärkeää. Kuljetukset hoitaa Movere Oy. Juhan osastolla on yksi vakinainen laborantti ja 3-4 muuta henkilöä. Laboratoriossa tutkitaan ennakkonäytteet ja määritetään rypsistä rikat. Parhaimpina vuosina Kymenlaakson Agrimarketin hankkima viljamäärä on ollut 100 miljoonaa kiloa. Viljakaupan valtakunnallinen erikoisuus Kymenlaaksossa on Suomen Viljavan kaksi suurtehokuivuria, jotka sijaitsevat Korialla ja Kouvolassa. Viime vuonna Kymenlaakson Agrimarketin viljaosasto osti 18 miljoonaa kiloa tuoreviljaa. Juha Honkaniemi kertoo, että tuoreviljaostot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuonna 1995 ostettu viljamäärä oli viisi miljoonaa kiloa. Mallasohralle, vehnälle, rehuohralle ja kauralle sekä rypsille kehitetty tuoreviljan kuivatus tarjoaa viljelijöille kasvinvuorottelumahdollisuuden. Tuoreviljan vastaanotto on tiloille erinomainen työvoiman tasaaja, mikä pienellä työvoimalla toimiville tiloille on merkittävä asia, sanoo Juha. Juha on osakkaana maatilayhtymässä, jolle hän tekee suunnittelutyöt. Käytännön töihin hän yrittää osallistua puintiaikana ainakin yhden viikonlopun, jolloin hän toimittaa tuoreviljaa kuivattavaksi. 19

20 Anne Salonen Viime syksynä viljelijöiden mielialat kuivaamolla olivat viljan hinnan nousun ansiosta aivan toiset kuin aikaisempina vuosina, kertoo Juha. Joinakin syksyinä on tuntunut, että uskaltaako sinne viljanostajana edes mennä, kun viljelijät vihoittelivat huonoista viljan hinnoista minulle. Pekka vastaa Kasvuohjelmasta Pitkän linjan kemiralainen Pekka Lipsanen on kahden vuoden ajan vastannut Kasvuohjelman toteuttamisesta vanhan Kymen läänin alueella. Hänellä on työpöytä agrimarketissa Kouvolassa ja työpiste Lappeenrannassa. Haminassa hän käy vähintään kerran viikossa. Työpaikka agrimarketeihin tuli, kun Kemira Growhow osti siivun Hankkija-Maatalous Oy:stä. Tämän jälkeen Kemira Growhow n konsulentit jakaantuivat agrimarket-ketjua ja muita asiakkaita hoitaviksi henkilöiksi. Lehden ilmestyessä Kemira Growhow on jo muuttunut Yara Suomeksi. Pekka Lipsasen mielestä jako eri asiakaslinjoista vastaamiseen selkeytti työn tekemistä. Viljelijäyhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin samoin kuin agrimarketeissa toimivien Kasvuohjelma-tiimienkin työ. Hyvä viljasato, hyvä viljanhinta ja kesantojen poistuminen ovat kasvattaneet lannoitemyyntiä. Maaliskuun alussa on myyty lannoitteita enemmän kuin vuonna 2007 yhteensä, toteaa Pekka myyntitilastoja tutkiessaan. Lannoitekysynnän kasvu saattaa tänä keväänä yllättää kylvöjen kynnykselle lannoitehankintansa jättäneen viljelijän. Myöhäinen lannoitteiden ostaja saattaa tänä keväänä jäädä ilman lannoitteita, arvioi yli neljännesvuosisadan lannoite- ja kasvinsuojeluainekauppaa tehnyt Pekka Lipsanen. 20 Agrologit 2/2008 Lannoite- ja kasvinsuojelukaupan lisäksi Kasvuohjelmaan kuuluu myös Borealin siementen myynti. Kasvinsuojeluneuvontaa mm. Syngentan tuotteista annetaan kuten Kemirassakin. Pekka Lipsanen näkee työnsä tärkeimmäksi tavoitteeksi oman ammattitaidon jatkuvan kehittämisen. Viimeisin tieto pitäisi löytää, toteaa hän. Omaa osaamistaan Pekka siirtää Kasvuohjelma-tiimiensä jäsenille, jotta osaamiskeskuksista löytyisi Kymenlaakson paras osaaminen. Pekka Lipsanen on Kymenlaakson Agrimarketin johtoryhmän jäsen. Samassa johtoryhmässä istuva agrimarketpäällikkö Jukka Pukki on Pekan kurssikaveri Mustialasta. Perinteistä reittiä taloon Agrimarketpäällikkö Jukka Pukin aamu on kiireinen, sillä hän on ollut edellisen viikon työmatkalla. Puhelin pärähtää tuon tuostakin, on ehdittävä johtoryhmän palaveriin ja sähköpostissa odottaa 600 viestiä selvittelyä. Jukka Pukki tuli taloon perinteistä reittiä, kun Hankkija haki myyjiä vuonna Vuoden 1977 alusta hän aloitti agrologiopinnot Mustialassa. Konttorinjohtaja Alf Olsson käski ilmoittautua opiston viimeisellä joululomalla. Valmistuttuaan Jukka aloitti viljamiehenä toimien siinä tehtävässä seitsemän vuotta. Vuodet hän teki Kaakkois-Suomen alue-hankkijassa vilja- ja öljykauppaa. Sitä seurasi kolmen vuoden jakso Osuuskauppa Ympäristön viljakauppiaana. Vuonna 1991 hän siirtyi Kausalan rauta-maatalouden osastonhoitajaksi, vuonna 1994 agrimarketiin Kouvolaan maatalouskaupan myyntitehtäviin ja nykyisessä tehtävässä agrimarketpäällikkönä hän aloitti v Henkilökunnan ikärakenne Henkilökunnasta puolet on yli 55-vuotiaita. Neljän vuoden sisällä 6-8 keskeistä henkilöä siirtyy eläkkeelle. Kakkukahvia eläkkeellelähdön merkeissä juodaan aika usein, naureskelee Jukka. Talossa ei ole jääty toimettomaksi, vaan uudet myyjät koulutetaan itse. Harjoittelijat tulevat Laurea- ja Hämeen ammattikorkeakouluista, joiden kanssa agrimarket-ketjulla on yhteistyösopimus. Tällä hetkellä talossa on seitsemän nuorta agrologi (AMK)-tutkinnon suorittanutta tai agrologi amk-opiskelijaa varttumassa maatalousmyyjiksi. Liiketaloudellinen valmennus kestää kaksi vuotta. Lähiopetus annetaan Jollaksessa ja työpaikalla koulutus tapahtuu oppisopimuskoulutuksena. Tämä järjestely on osoittautunut oivaksi tavaksi siirtää hiljaista tietoa vanhemmilta maatalouskaupan ammattilaisilta nuorille. Oppisopimuskoulutuksen aikana nähdään puolin ja toisin henkilön alalle sopivuus. Jokaisella henkilöllä on joku osaamisalue, joita ovat periteisen maatalouskaupan alat traktori-, työkone- ja puimurikauppaa lukuun ottamatta. Niissä myymälöissä, joissa ei ole rautakauppaa on erikoispienkonekauppaa, mm. skoottereita, mönkijöitä ja moottorikelkkoja. Kausalan myymälässä tehdään myös kodinkonekauppaa. Uusi kaupan muoto on Agrinetti, jonka kehittelyssä Jukka Pukki on ollut mukana. Agrinetin etu on se, että kaupankäynti ei ole aikaan sidottua. Jukan kertoman mukaan se on face to face-kauppaa, jossa myydään massatavaraa, kasvinsuojeluaineita, lannoitteita, rehuja ja öljyä. Agrinetti tukee perinteistä kauppaa hyvin, Jukka kertoo. Tyypillinen asiakas on yrittäjätaustainen, yli 45-vuotias henkilö, jatkaa Jukka. Jukka Pukki sanoo maatalouskaupan olevan hyvin kilpaillun alan. Sen takia takavuosina

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Näyttelykenttä Mustialaan Hämeen ammatti-instituutti Mustiala luonnonvara-alan opetusta Mustiala sijaitsee Tammelassa - Lounais-Hämeessä, hyvien yhteyksin varrella. Etäisyydet Mustialasta lähinnä oleviin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu Olli Oamkilainen 1 Jorma Niemitalo yliopettaja Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmavastaava Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hyvä kirjasto elävä alue, seminaari pienten kuntien kirjastoille Mikkeli

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 240 op KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja maaseutuelinkeinoja

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

31.10.2011. KAMK:n osaamisalueet

31.10.2011. KAMK:n osaamisalueet KAMK:n osaamisalueet Tietojärjestelmät Aktiviteettimatkailu = matkailu & liikunta Liiketoiminta ja innovaatiot Kone- ja kaivostekniikka Sairaan- ja terveydenhoito M i k k o K e r ä n e n 1 AKTIVITEETTIMATKAILU

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ammattikorkeakouluyksikkö/tarmo

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

LAMK Avoin ammattikorkeakoulu

LAMK Avoin ammattikorkeakoulu LAMK Avoin ammattikorkeakoulu Polkuopiskelijoiden info 7.9.2015 FellmanniCampus www.lamk.fi/avoin-amk Avoin AMK -opinnot Avoin AMK-opetus on Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien mukaista, kaikille

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

OAMK / LUOVA. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008

OAMK / LUOVA. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008 OAMK / LUOVA Maisemasuunnittelun koulutusohjelma 2008 Yliopettaja Pirjo Siipola Kuvat ja piirrokset koonnut opiskelija Sanna Sunnari Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Tavoitteena on parantaa elinympäristön

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat otsikoista sisällöiksi

Maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat otsikoista sisällöiksi Maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat otsikoista sisällöiksi Sidosryhmäseminaari 07.11.2008 Jouko Karhunen jouko.karhunen@oamk.fi Maaseutuelinkeinojen ko Agrologi (AMK) Puutarhatalouden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

BIOTALOUDESTA BUSINESSTA

BIOTALOUDESTA BUSINESSTA BIOTALOUDESTA BUSINESSTA MAATALOUSYRITTÄJÄN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KORKEAKOULUDIPLOMI Jaana Auer Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot