Tampereen yliopistollinen sairaala, johtajaylilaakari Matti Lehto, lastentautien ylilaakari Matti Salo ja lastenallergologi Marita Paassilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopistollinen sairaala, johtajaylilaakari Matti Lehto, lastentautien ylilaakari Matti Salo ja lastenallergologi Marita Paassilta"

Transkriptio

1 1 Tampereen yliopistollinen sairaala, johtajaylilaakari Matti Lehto, lastentautien ylilaakari Matti Salo ja lastenallergologi Marita Paassilta Tampereen yliopiston rehtoraatti Suomen Akatemia, paajohtaja Markku Mattila ja hallinnon ylijohtaja Hedvig Mikkolanniemi Opetusministeri Sari Sarkomaa, tiedoksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, tiedoksi Tutkintapyynto Epailyt seuraavista rikkeista: Tutkimustulosten sepittaminen, haitanteko, tutkimusluparikkeet, potilaiden epaasiallinen kohtelu, virkamiehelle sopimaton kaytos ja hyvan tieteellisen kaytannon loukkaukset Johdanto Olen julkistamassa professori Erika Isolauria vastaan tekemaani kanteluun liittyvat aiemmat asiakirjat internetsivuillani koska hyvin perusteltu tutkintapyyntoni hyvan tieteeellisen kaytannon loukkauksista ja virkamiehelle sopimattomasta kaytoksesta on kerta toisensa jalkeen jatetty selvittamatta. Toivon, etta esittamani todisteet ja oikeusperiaatteet seka asiaan kohdistuva julkinen mielenkiinto johtaisivat viimein jutun selvittamiseen. Ymmartanette, etta esitan nettisivuillani ainoastaan totuudenmukaisia tietoja, jotta valttyisin kunnianloukkaussyytteelta ja vahingonkorvauksilta. Tampereen yliopiston rehtorien paatokset, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) paatos ja apulaisoikeuskanslerin paatos asiassa eivat tyydyta oikeustajuani. Jutun kasittelyssa ei ole noudatettu yhdenvertaisuusperiaatetta (toinen tutkija on aiemmin sanktioitu tutkimusluparikkeista) eika sita periaatetta, etta virkamiehella ei ole oikeutta tehda paatosta toiselle hallinnonalalle kuuluvassa asiassa. Tampereen yliopiston rehtorilla ei esimerkiksi ollut oikeutta tehda paatosta, ettei tutkimuslupaepaselvyyksia tarvitse tutkia, koska tutkimuslupa asiat kuuluvat eettisen toimikunnan ja TaYS:n johtajaylilaakarin toimivaltaan. Ylla mainitut epailyt tutkimustulosten sepittamisesta, toiseen tutkijaan kohdistuvasta haitanteosta, tutkimusluparikkeista ja potilaiden epaasiallisesta kohtelusta ovat kokonaisuudessaan tutkimatta, ja tulen tassa kirjoituksessani esittamaan teille yksityiskohtaisen tarkkoja todisteita tutkintapyyntoni tueksi. Tutkimustulosten sepittaminen Alkusyksysta 1994 ryhdyin tekemaan soija ja maitoallergiatutkimusta yhteistyossa silloisen dosentti Erika Isolaurin kanssa TaYS:ssa ja Tampereen yliopistossa. E. Isolaurin tehtavaksi jai varmistaa lasten ruokaallergia altistuksella ja mina olin vastuussa yhdesta laboratoriotutkimuksesta (= soluviljelytesti, lymfosyyttiproliferaatiotesti LPT eli lymfosyyttistimulaatiotesti LST eli lymfosyyttitransformaatiotesti LTT) seka ihokokeista.

2 2 V.1995 sain selville, etta E. Isolauri oli lahettanyt minulle virheellisia altistustuloksia. Tein tutkintapyynnon Tampereen yliopistolle. E. Isolauri selitti vastineissaan Tampereen yliopistolle, etta soijatulokset hanen faksissaan tarkoitti esitietoja (!) soijalle, ei altistustuloksia, ja etta maitoallergikko/ei maitoallergikko tarkoitti taudinmaaritysta eika altistustulosta ja etta 2 sokkomaitoaltistus tarkoitti tehtya tai tulevaisuudessa (!) tehtavaa 2 sokkomaitoaltistusta (faksi on Liite 2 kantelussani ). Seuraavassa esitan, miksi nama selitykset eivat ole totuudenmukaisia. 1. V E. Isolauri oli dosentti, joka oli tehnyt vuosikausia maitoallergiatutkimusta ja ohjannut seka ohjasi vaitoskirjoja. Suuri osa hanen potilaistaan oli ruoka allergisia tai sellaisiksi epailtyja. Hanella oli erinomainen ammattitaito ruoka allergioiden alueella. Mina olin tehnyt jonkin verran ruokaallergiatutkimusta ja minulla oli ollut kohtalaisesti ruoka allergisia potilaita hoidossani. Minulla oli hyva ammattitaito ruoka allergioiden alueella. Kun me kaksi itseansa ammattilaisena pitavaa henkiloa sovimme ryhtyvamme tekemaan yhdessa ruoka allergiatutkimusta, me sovimme tietenkin tekevamme sita altistetuilla potilailla, koska tutkimuksen tekemisessa ei altistetuilla potilailla ei olisi ollut mitaan mielta. Ilman ruoka altistusta meilla ei olisi ollut varmuutta siita, kuka on ruokaallerginen ja kuka ei, ja tama tosiasia oli v kaikkien ruoka allergioiden kanssa tekemisissa olevien laakareiden ja tutkijoiden tiedossa. Vastineissaan Tampereen yliopistolle E. Isolauri esitti, etta olisimme yhteistuumin tehneet syksylla 1994 esitutkimusta, jossa ei ollut tarkoituskaan altistaa potilaita. Kiistan tallaiset vaitteet jyrkasti ja pidan niita kunnianloukkauksina, jotka kohdistuvat rehellisyyteeni ja ammatilliseen patevyyteeni. Olin siirtynyt hyvaan osastonylilaakarin virkaan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Olin kliinikko, joka oli kiinnostunut tekemaan myos tutkimustyota. Minulla ei ollut mitaan halua tai tarvetta toimia salaliittolaisena E. Isolaurin kanssa ja kohdella tutkimuspotilaita epaasiallisesti seka yrittaa huijata tutkimusryhman muita jasenia ja TaYS:n ihotautiklinikkaa kelvottamilla tuloksilla (TaYS:n ihoklinikassa osallistuin ihotestien kehittelytyohon viela Kuopioon lahtoni jalkeen). Ainoa syy, miksi E. Isolauri uskottelee meidan ryhtyneen tekemaan tutkimustyota altistamattomilla potilailla, on se, etta han yrittaa peitella altistustulosten sepittamista. 2. Kun pyysin altistustuloksia, E. Isolauri lahetti minulle faksin (Liite 2, Kantelu ). Faksin sanoma on yksiselitteinen. Siina on seka soijalle etta maidolle altistustulos ja menetelma, milla altistustulos on saatu. Menetelma on 2 sokkoaltistus maidolla ja avoin altistus soijalla. Taydellisesti suomenkielta taitava, korkeasti koulutettu ja tutkimustyossa rutinoitunut henkilo osaa kayttaa sanoja eksaktisti eika vahingossa sotke kasitteita tulos ja (esi)tieto keskenaan eika myoskaan vahingossa esita tekemattomia altistuksia tehtyina (kommenttejani faksista on Tutkintapyynnon Liitteessa 8). 3. Vastineissaan Tampereen yliopistolle ja E. Isolauri esitti, ettei syksylla 1994 ollut mitaan soijatutkimusta kaynnissa, oli ainoastaan esitutkimus, jossa otettiin vain verikoe LPT:a varten ei altistetuilta potilailta. Potilaan #8 iholehdella 2B ja lastenlehdella 4A E. Isolauri puhuu soijatutkimuksesta ja lahettaa potilaan ihoklinikkaan ihotesteihin. Epikutaanitestit tehdaan kaksinkertaisina keittosuolassa ja vaseliinissa soijatutkimuksen tutkimussuunnitelman mukaan (Kantelu , Liite 1). Soijatutkimus tai soija ja maitotutkimus oli todella olemassa syksylla Sita varten oli laadittu tutkimussuunnitelma, jota E. Isolauri ei noudattanut useimpien potilaiden kohdalla. 4. E. Isolauri myos kertoi esiselvitystoimikunnalle, ettei han pyytanyt eika saanut minulta mitaan syksyn 1994 LPT tutkimustuloksia, paitsi sen lappusen, jonka toin mukanani tutkimusryhman kokoukseen Todellisuudessa E. Isolauri seka pyysi etta sai minulta syksyn 1994 tutkimustulokset. Maili Lehdon todistajanlausunnon mukaan E. Isolauri pyysi Maili Lehtoa

3 3 pyytamaan minulta LPT tutkimustulokset. Maili Lehdon kirje asiasta ja todistajanlausunto ovat Liite 1, Lisays I tutkintapyyntoon Olin pannut samaan E. Isolaurille osoitettuun kirjekuoreen kirjeeni liitteineen kolmena kappaleena. Yksi liitetaulukko sisalsi LPT tuloksia yhdistettyina E. Isolaurin faksissa lahettamiin altistustuloksiin (Kantelu , Liite 3). Yhden naista kirjeista E. Isolauri antoi Outi Maria Kekin kateen kommentein, etta siina on tulevaan kokoukseen liittyvaa materiaalia. Outi Maria Kekki ymmarsi niin, etta E. Isolauri oli todella tehnyt taulukossa kerrotut soija altistukset (Lisays I Tutkintapyyntoon, , Liite 2). En keksi kuin yhden ainoan syyn, miksi E. Isolauri ei korjannut taulukossa olevia olemattomia altistustuloksia kirjeen minulta saatuaan ja oman kappaleen Outi Maria Kekille antaessaan. Se on, etta han haluasi meidan uskovan, etta soija altistukset oli todella tehty. 5. Toin kokoukseemme taulukon LPT tulokset maidolla verrattaessa kokoverisolujen ja mononukleaaristen solujen viljelmia (Kantelu , Liite 4) ja annoin omat kappaleet Maili Lehdon, Outi Maria Kekin ja E. Isolaurin kateen. Taaskaan E. Isolauri ei korjannut olemattomia maitoaltistustuloksia. Han ei myoskaan korjannut niita olemattomia soija altistustuloksia, joita sisaltavan kirjeen olin lahettanyt hanelle aiemmin ja joita tuloksia kasittelimme kokouksessa. Miksi han ei korjannut altistustuloksia? Ei ole muuta selitysta, kuin etta han halusi meidan uskovan, etta han oli tehnyt altistukset.. 6. E. Isolauri siis vaitti selvityksessaan faksista, etta han oli lahettanyt minulle esitietoja soijan mahdollisesti aiheuttamista oireista. Yhdessatoista tapauksessa kuudestatoista, 69%:ssa, E. Isolaurin soijaesitiedoksi vaittama tieto tai se, etta esitieto soijan aiheuttamista oireista tai soijan sietamisesta on yleensa olemassa, ei kay yhteen todellisen esitiedon kanssa. Nain huono yhteensopivuus E. Isolaurin esitiedoiksi vaittamien ja todellisten esitietojen valilla ei voi johtua huolimattomuudesta. Lisaksi monet potilaat olivat olleet E. Isolaurin seurannassa jo pitempaan, joten han tunsi heidan allergia asiansa hyvin. Ainoastaan yhdelle soijatutkittavalle potilaalle oli tehty avoin altistus. Esitiedot soijan aiheuttamista oireista muilla lapsilla olivat seuraavanlaisia: seitseman lasta ei ollut saanut mitaan soijaa sisaltavia ruoka aineita (osa heista on silti saattanut olla soijalle allergisia), nelja (tai viisi mennessa) lasta oli syonyt tai maistellut soijajaateloa ja saanut/ei saanut oireita (soijajaatelon aiheuttamat oireet voivat aiheutua muistakin aineosista kuin soijasta) ja kolme lasta sai oireita tai oireet eivat lievittyneet soijamaidon kayton aikana (kahdella lapsella kaytossa samanaikaisesti muitakin epailyttavia ruoka aineita). Ruoka allergiatutkijaammattilainen ei voi tosissaan vaittaa, etta nain epavarmojen esitietojen tai esitietojen perusteella yleensakaan voitaisiin tehda ruoka allergiatutkimusta tai esitutkimusta. Faksin soijatulokset olivat alunperin sepitettyja altistustuloksia eivatka ne vaanny jalkikateen esitiedoiksi (Potilastietoja soijan suhteen on Liitteessa 1 tassa tutkintapyynnossa). 7. Maitopotilaiden piti faksin mukaan olla kaksoissokkoaltistettuja (Katso tutkintapyynto , Liite 8 kommenttejani faksista). Todellisuudessa 2 sokkoaltistus oli tehty vain yhdelle potilaalle, kahdelle oli tehty avoin maitoaltistus ja yhden avoin maitoaltistus oli parhaillaan menossa, joten E. Isolauri esitti faksissa tahallaan virheellisia tietoja. Useimpien potilaiden diagnoosi oli epaily maitoallergiasta vuodenvaihteessa 94/95. E. Isolaurin myohempi selitys faksista, etta maito 2 sokkoaltistus tarkoitti seka tehtyja etta tulevaisuudessa tehtavia 2 sokkoaltistuksia ( potilaat jonossa 2 sokkoaltistukseen ), ei ole totuudenmukainen eika hyvaksyttava. Moni potilas oli niin hankalaoireinen, ettei han ollut missaan altistusjonossa, ja myohemmin tehtiin seka avoimia etta 2 sokkoaltistuksia. Oli eparehellista esittaa maito 2 sokkoaltistus faksissa tehtyna, kun sita ei ollut tehty, eika asiaa voi korjata esittamalla, etta 2 sokkoaltistus tehdaan ehka joskus tulevaisuudessa. Kun E. Isolaurilla oli mahdollisuus korjata virheelliset maitoaltistustulokset kokouksessamme , han ei sita tehnyt. E. Isolaurilla oli ilmiselva tarkoitus huijata minua ja muita

4 4 tutkimusryhman jasenia sepitetyilla maito 2 sokkoaltistuksilla (Potilastietoja maidon suhteen on Liitteessa 2 tassa tutkintapyynnossa). 8. Melkein kaikki avoimet soija altistustulokset ja 2 sokkomaitoaltistustulokset olivat systemaattisesti sepitettyja potilaiden esitietojen, allergiatestitulosten ja oireiden perusteella. Kummastelen ja paheksun myos sita, etta E. Isolauri lahetti minulle virheellia tietoja potilaista muutoinkin. Esimerkiksi naissa tapauksissa oikeat tiedot olivat helposti nahtavissa potilaspapereista: (poistettu potilastietoja) Naissa tapauksissa E. Isolaurilla on ollut muistiinpanoissaan oikeita tietoja soijan suhteen, silti han esitti faksissa vaaria tietoja: (poistettu potilastietoja) Pystyn esittamaan vakuuttavan yhdensuuntaisten todisteiden kokonaisuuden E. Isolaurin epaillysta tutkimustulosten sepittamisesta ja uskon sen patevan tarvittaessa vaikka oikeudessa. Haitanteko Kun soija ja maitoallergiatutkimusta ryhdyttiin tekemaan syksylla 1994, tavoitteena oli tyosuunnitelman (Kantelu , liite 1) mukaan selvitella seuraavia kysymyksia: 1. toimiiko soija LPT:ssa 2. kumpi on parempi tapa viljella soluja LPT:ssa, eristetyt mononukleaariset solut vaiko koko veren solut 3. toimiiko itse eristetty soijaproteiini ihopistotestissa paremmin kuin kaupallinen valmiste 4. kumpi vehikkeli (keittosuola vaiko vaseliini) on parempi ruokaepikutaaneissa. Naista kohdat 3 ja 4 palvelivat myos TaYS:n ihotautiklinikan allergialaboratorion kehitystoimintaa ja kerron aiheesta tarkemmin Tutkintapyynnossa TaYS:n johtajaylilaakarille. Koska E. Isolauri jatti melkein kaikki altistukset tekematta, meilla ei enaa ollut keskeisen vertailumenetelman antamia tuloksia, joihin verrata muiden tutkimusten tuloksia ja tutkimushanke kaatui. Mihinkaan edella mainituista kysymyksista ei saatu vastausta syksyn 1994 tutkimuksessa. Tutkimushanketta varten minun tarvitsi lukea ja suunnitella, laatia tyoohjeita, joitakin soija allergeenien eristykseen liittyvia toita tein omakatisesti laboratoriossa, laskin tuloksia ja pohdin niita. Kaikki tama vei aikaa. Tutkimusryhman tuottamat tutkimustulokset ovat ryhman jasenten yhteista omaisuutta eika kenellakaan ryhman jasenella ole oikeutta tahallaan turmella yhteista omaisuutta. E. Isolaurin toiminta turmeli minun tyoni tulokset yhteistyohankkeessamme. Menetin LPT tutkimustulokset ja ne tulokset, jotka palvelivat TaYS:n ihotautiklinikan ihotestien kehittamistoimintaa.

5 5 Tutkimusluparikkeet Edella on kaynyt ilmi se, etta syksyn 1994 soija ja maitoallergiatutkimuksessa tehtiin muutakin kuin vain rutiinidiagnostiikkaan liittyvia tutkimuksia. Ei rutiinitutkimuksia olivat viljelymenetelmien vertailu LPTtutkimuksessa maidolla, LPT tutkimus uudella soija antigeenilla ja epikutaanitestissa kahden vehikkelin vertailu (silloin kun epikutaanitestaukselle ei ollut selvaa tarvetta potilaan diagnostiikan ja hoidon kannalta). Tutkimuksen toteuttamista varten olisi pitanyt hankkia lupa eettiselta toimikunnalta ja niilta yksikoilta, joiden resursseja kaytetaan hyvaksi. E. Isolauri jatti tutkimusluvan hakematta syksylla 1994 tehdylle soija ja maitoallergiatutkimukselle, jota han kutsuu esitutkimukseksi. Vastineissaan Tampereen yliopiston esiselvitystoimikunnalle han sanoo esim. sivulla 1, rivilla 20 alhaalta lukien ja sivulla 5, 7. rivilla alhaalta lukien, ettei tutkimuslupaa ollut. Tutkimusluvan puuttuminen on kiistaton tosiasia. Muutin Tampereelta Kuopioon alkusyksysta 1994 ja tutkimusluvan hakeminen jai E. Isolaurin tehtavaksi. Muutenkin han oli vastuussa lupa asioista tutkimusryhman johtajana. E. Isolaurin vastineiden liite 1 on yleiskirje A9/1992 ja siina kerrotaan tarkasti, miten tieteellista tutkimustyota tulee suorittaa TaYS:ssa. Kaikki tutkimustyo vaatii tutkimusluvan. Jos kerataan pelkastaan tietoja potilaspapereista, johtajaylilaakari voi yksinaan antaa tutkimusluvan. Potilastutkimukset vaativat eettisen tyoryhman hyvaksymisen seka luvat niilta yksikoilta, joiden resursseja tutkimuksessa kaytetaan. Mikali tutkimuksen toteutus poikkeaa jo hyvaksytysta suunnitelmasta, on siita tehtava uusi hakemus (E. Isolaurin vastineiden liite 1 = yleiskirje A9/1992, Tieteellisen tutkimustyon suorittaminen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, 2. sivu, 8. kohta). Kevaalla 1995 ruvettiin tekemaan vilja, soija ja maitoallergiatutkimusta. Vastineissa sivulla, 9. rivilla alhaalta lukien E. Isolauri sanoo: Tarkoituksena oli kerata 15 vilja altistusta, 15 soija altistusta ja 15 maitoaltistusta. 4. sivulla, rivilla ylhaalta lukien kerrotaan, etta vilja altistuksista puuttui muutama, maitoaltistuksia oli kertynyt useita ja soija altistuksia oli kertynyt vain muutama. Lisaksi viela E. Isolauri kertoo tassa kohdassa, etta han valitsi potilaita maito, soija ja vilja allergiatutkimusta varten TaYS:n lastentautien poliklinikalle tehtyjen lahetteiden joukosta.vastineiden liitteessa 5 Outi Maria Kekki kertoo 1. kappaleessa maito, soija ja vilja allergiatutkimuksesta. Se, etta kevaalla 1995 ruvettiin tekemaan maito, soija ja vilja allergiatutkimusta 2 sokkoaltistetuilla potilailla, on kiistaton tosiasia. Vastineiden sivulla 3 kahdessa viimeisessa kappaleessa E. Isolauri antaa ymmartaa, etta maito, soija ja vilja allergiatutkimusta varten oli saatu eettisen toimikunnan hyvaksynta lahtien. Tama on peraton tieto. Vastineiden liite 3 on ote eettisen toimikunnan kokouspoytakirjasta 2/95. Poytakirjan kohdassa 37 on kerrottu tutkimuksen tekijat ja sisalto. Lupa myonnettiin TaYS:n osalta pienten lasten allergisoitumisen seurantatutkimukseen, joka aloitetaan vastasyntyneisyyskaudella (= Ruoka allergian immunologiset mekanismit; sovellutukset varhaisen diagnostiikan tehostamiseksi). Tarkoituksena oli kerata 30 taysiaikaista vastasyntynytta, joiden perheessa oli vaikeaa allergiaa, ja 20 vastasyntynytta, joiden perheessa ei ollut allergiariskia esitietojen perusteella. Potilaiden keraamiseksi tutkimusta varten aitiysneuvoloista tutkijoiden tarvitsi saada viela lupa Tampereen kaupungin terveystoimen ao. vastuuhenkilolta. Vastasyntyneet lapset syovat aidinmaitoa tai sen korviketta. Lehmanmaito, soija ja vilja allergisiksi epaillyt lapset ovat vanhempia lapsia kuin vastasyntyneet. Vastasyntyneilla aloitettava allergisoitumisen seurantatutkimus (potilaat aitiysneuvoloista) ja maito, soijaja vilja allergiatutkimus (potilaista tehty lahete TaYS:aan) olivat kaksi erillista tutkimusta, mutta myos jalkimmaista tehtiin tutkimusluvalla Minulla on monesta potilaasta tiedenaytelahetteen kopioita (E.

6 6 Isolaurin vastineiden liite 2). Niissa on lupanumero 95032, vaikka nayte oli maito, soija ja viljaallergiatutkimusta varten. Tata tutkimusta varten olisi pitanyt erikseen hakea tutkimuslupa eettiselta toimikunnalta ja saada myos luvat TaYS:n eri klinikoista ja laboratorioista niiden resurssien kayttoon. E. Isolauri jatti tutkimusluvan hakematta maito, soija ja vilja allergiatutkimusta varten vastoin virallisia Yleiskirjeen A9/1992 ohjeita. Tutkimuspotilaiden epaasiallinen kohtelu Tarkoituksena oli tutkia, toimiiko soija soluviljelytestissa, kumpi viljelymenetelma (kokoverisolut vs. mononukleaarisolut) on parempi soluviljelytestissa, ja mika vehikkeli (keittosuola vs. vaseliini) on parempi lapputesteissa. Soluviljelmia varten otettiin ylimaarainen verinayte 2 x 4.5 ml. Altistusten puuttuessa useimpien potilaiden kohdalla ylimaarainen verinayte meni hukkaan (LPT tutkimus soijalla kaatui, kahta viljelymenetelmaa ei voinut verrata toisiinsa maidolla). Jotkut potilaat, joille ei jatkuvien, hankalien oireiden vuoksi voinut tehda maitoaltistusta, olisivat voineet hyotya LPT tutkimuksesta maidolle. Heille ei kuitenkaan tehty LPT tutkimusta maksupalvelututkimuksena (maksupalvelututkimuksen nimi oli antigeenispesifinen lymfosyyttistimulaatiokoe = Ly Antig S), enka mina vastannut LPT tuloksia maidolla minnekaan, kun niita ei pyydetty. Potilaiden laboratoriotuloksissa ei ole Ly Antig S tutkimuksen tulosta. Ainakin kahdella potilaalla (#11 ja #8) ei ollut mitaan muuta syyta kuin tutkimus tulla ihotesteihin, ja heidan huoltajiltaan ei TaYS:n mukaan ollut peritty poliklinikkamaksuja. #11 kesti maitoa ja viljoja, han ei hyotynyt epikutaanitesteista maidolla ja viljoilla, enka niista hyotynyt minakaan, koska ne tehtiin vain keittosuolavehikkelissa, soijaa ei testattu ja soija altistus puuttui. Katsotaan tarkemmin potilaan #8 tietoja. Lasta pidettiin maito ja vilja allergisena. Lapselle oli tehty ihopisto ja epikutaanitestit edellisen kerran 11 kuukautta aiemmin (poistettu potilastietoja). #8:lle ei ollut tehty missaan vaiheessa soija altistusta edeltavasti. Lapsi ei ollut koskaan saanut soijaa. Lapsi oli saanut pitkaan Neocatea, mutta maitoallergia oli varmistamatta altistuksella. Sellaisen potilaan valitseminen tutkimusryhmaan tai edes esitutkimukseen, jolle ei ollut tehty ruoka altistusta lahiaikoina eika aiottukaan tehda, on epaeettista ja hyvan tieteellisen kaytannon vastaista. Kaksinkertaiset epikutaanit ja soluviljelytestit menivat hukkaan tutkimushankkeen kannalta. Epikutaanitestauksesta alkuvuonna 1995 ei ollut lapsen hoidon kannalta hyotya. Epikutaanitesteja ei pitaisi tehda kovin usein ilman selvia indikaatiota. Epikutaanitestissa iholle laitetaan testikupujen ja teippauksen alle tutkittavia aineita ja niita pidetaan paikallaan iholla hautumassa 2 vuorokautta. Epikutaanitestaukseen liittyy pieni riski allergisoida potilas tutkittavalla aineella. Epikutaanitestaus voi viela voimistaa jo olemassa olevaa allergiaa tutkittavalle aineelle. Olen myos nahnyt muutaman kerran, miten epikutaanitestaus ruoka aineella lehahdutti lapselle laaja alaisen ihottuman. Testi vaatii yhteensa kolme kayntia ihotautien poliklinikalla viikon sisalla ja tulee kalliiksi, koska joka kaynti veloitetaan erikseen normaalina poliklinikkakayntina. Minusta E. Isolaurin suunnitelma potilaan #14 kohdalla ei ollut hyva: Talla potilaalla olisi hyva tehda prick ja epikutaanitesteja pitkittaisella seurantalinjalla, jotta nahtaisiin, milloin nama tulevat, jos tulevat, positiivisiksi. Potilaalla oli kuitenkin jatkuvasti ihottumaa, joten hanta ei pystytty testaamaan usein. E. Isolauri tiesi jo soluviljelytestia potilaistaan pyytaessaan, etta ilman soija altistusta LPT tutkimuksen tulos soijalla ja osa verinaytteesta menevat hukkaan ja ilman maitoaltistusta kahden viljelymenetelman vertailua

7 7 ei voi tehda, ja taas osa verinaytteesta menee hukkaan. Oli vaarin potilaita kohtaan tehda tutkimustyota tahallaan epatieteellisella tavalla, jolloin tutkimusnaytteita haaskattiin. Useimmat potilaat tai heidan huoltajansa haluavat vilpittomasti tukea tutkimustyota ja luottavat laakariinsa. Potilaiden tai huoltajien luottamuksen pettaminen haaskaamalla tahallaan tutkimusnaytteita ja tekemalla tutkimuskaynnit turhiksi kelvottomalla tutkimusasetelmalla on laakarilta paha eettinen rikkomus. Virkamiehelle sopimaton kaytos ja toiminta E. Isolauri toimi Suomen Akatemian vanhempana tutkijana sina aikana, jolloin tassa tutkintapyynnossa kerrottu moitittava kayttaytyminen tapahtui. Han toimi myos sivuvirkaisena erikoislaakarina TaYS:ssa. Han toimi virkamiehena. Virkamiehen on kayttaydyttava asemansa ja tehtaviensa mukaisesti. Virkamies ei saa virkatehtavia hoitaessaan valehdella, huijata eika muutoinkaan toimia eparehellisesti tai epaasiallisesti. E. Isolauri uskotteli minulle ja antoi minun, Outi Maria Kekin ja Maili Lehdon uskoa, etta olisi todella altistanut maito ja soijatutkittavat potilaat. Valtaosan altistustuloksista han keksi omasta paastaan, mika on virkamiehelle sopimatonta kaytosta. Kun todellisia altistustuloksia ei ollut, soijatutkimus ja viljelymenetelmien vertailu maidolla kaatuivat keskeisen vertailumenetelman puuttuessa. Suurin osa niista tuloksista, joiden eteen olin tehnyt toita, muuttui kayttokelvottomiksi. En saanut luotettavaa dataa soluviljelytestin kayttokelpoisuudesta enka myoskaan pystynyt edistamaan TaYS:n ihotautiklinikan ihotestien kehittamishanketta. Virkamies ei saa tahallaan aiheuttaa haittaa toiselle henkilolle taman tyossa saati turmella toisen henkilon tyon tulokset. Riippumatta siita, mita E. Isolauri kertoi hoidossaan olevien lapsipotilaiden huoltajille, tai kertoiko mitaan, huoltajat pitivat itsestaan selvana sita, etta tutkimukseen annettu verinayte tai tutkimuksen vuoksi tehty kaynti palveli hyodyllista tarkoitusta. Kun E. Isolauri jatti melkein kaikki altistukset tekematta, lasten ylimaaraiset verinaytteet menivat hukkaan. Ihokokeita tehtiin yhdeksalle potilaalle. Kahdelle potilaalle epikutaanitestit tehtiin ainoastaan soija ja maitotutkimuksen vuoksi, ja turhaan. Kun E. Isolauri tahallaan haaskasi tutkimusnaytteita ja aiheutti turhia tutkimuskaynteja, han petti sen luottamuksen, jota potilaiden huoltajat hanta kohtaan tunsivat. Han toimi eparehellisesti huoltajia kohtaan ja epaeettisesti lapsipotilaita kohtaan. Kun syksyn 1994 tutkimushanke kaatui altistusten puuttuessa, tutkimusteknikko Maili Lehdon tyopanos, hanen palkkaukseensa kulunut raha turhan tyon tekemisesta ja tutkimuksen vaatimat materiaalikustannukset menivat hukkaan. Virkamiehen edellytetaan toimivan jarkevalla tavalla, niin ettei han haaskaa niita taloudellisia resursseja, jotka hanelle on suotu ja yhteisilla verovaroilla tai muulla rahoituksella kustannettu. Valehtelullakin on oltava rajansa. E. Isolaurin vaitteet, etta olisimme yhteistuumin ryhtyneet syksylla 1994 tekeman ruoka allergiatutkimusta altistamattomilla potilailla, ovat minuun kohdistuvia kunnianloukkauksia, jotka kyseenalaistavat ammatillisen patevyyteni ja rehellisyyteni tutkimusryhman muita jasenia ja TaYS:n ihotautiklinikkaa kohtaan. Hyvan tieteellisen kaytannon loukkaukset Viittaan yhteen aiempaan ratkaisuun tutkimuseettisissa kysymyksissa. Tama on professori Tuomilehdon tapaus, joka ratkaistiin syksylla 2005 ja jota uutisoitiin kohtalaisesti. Prof. Tuomilehdon tutkimusrikkeista vilppia oli vaarien tietojen antaminen apurahahakemuksessa. Seuraavat teot olivat piittaamattomuutta

8 8 hyvasta tieteellisesta kaytannosta: tutkimusnaytteiden kaytto muihinkin tarkoituksiin kuin mihin lupa oli alun perin saatu ja toisen tutkijan tyon tahallinen vaikeuttaminen. Yhdenvertaisuusperiaate on keskeisia perusteita lain ja muun julkisen vallan kaytossa. Kun prof. Tuomilehdon toimet tutkittiin ja sanktioitiin, prof. Isolaurin samanlainen toiminta pitaa myos tutkia. On epaselvaa, minka vuoden tutkimuseettisia ohjeita tulisi noudattaa. TENK:n paasihteeri Salla Lotjonen kertoi minulle alkuvuonna 2004, etta noudatetaan sen vuoden ohjeita, jotka olivat voimassa teon tapahtuma aikana, eli tassa tapauksessa vuoden 1994 ohjeita. TENK kuitenkin kasitteli asian vuoden 2002 ohjeiden mukaan (eika noudattanut edes niita). Nyt TENK:n sivuilla esitetaan, etta ennen vuotta 2002 tapahtuneet tutkimusrikkeet tulisi kasitella vuoden 1998 ohjeiden mukaan. Tutkimustulosten keksiminen omasta paasta oli sepittamista ja tutkimusvilppia vuoden 1994 ohjeissa. Jos keksittyja tutkimustuloksia ei ole esitetty julkisesti tiedeyhteisolle, teko on vuoden 2002 ohjeiden mukaan muu hyvan tieteellisen kaytannon loukkaus tai piittaamattomuus hyvasta tieteellisesta kaytannosta. Toisen tutkijan tyon turmeleminen olisi ollut hyvan tieteellisen kaytannon loukkaus vuoden 1994 ohjeissa. Vuoden 2002 ohjeiden mukaan sen pitaisi olla piittaamattomuutta hyvasta tieteellisesta kaytannosta tai muu hyvan tieteellisen kaytannon loukkaus, kun alussa mainitun ratkaisun mukaan jo toisen tutkijan tyon vaikeuttaminen on piittaamattomuutta hyvasta tieteellisesta kaytannosta. Tutkimusluvan hakematta jattaminen, tutkimusluvan kaytto muihinkin tutkimuksiin kuin mihin se oli myonnetty ja tutkimuspotilaiden epaasiallinen kohtelu ovat hyvan tieteellisen kaytannon loukkauksia vuoden 1994 ohjeiden mukaan ja piittaamattomuutta hyvasta tieteellisesta kaytannosta vuoden 2002 ohjeiden mukaan. Lopuksi Vuosina 1994 ja 1995 E. Isolauri syyllistyi tutkimustyossa rikkeisiin, jotka kohdistuivat seka minua etta potilaita kohtaan. Vahvoista todisteista huolimatta en ole saanut tutkintapyyntoani tahan paivaan mennessa selvitetyksi. Laitan kopion tasta tutkintapyynnosta tiedoksi myos opetusministeri Sari Sarkomaalle, koska han on yliopistojen, Suomen Akatemian ja TENK:n ylin esimies. Nayttaa silta, ettei eparehellisyyteen tutkimustyossa suhtauduta Suomessa riittavan vakavasti. Joku tutkija otetaan silloin talloin kiinni, mutta paljon painetaan myos villaisella. Laitan kopion tutkintapyynnosta tiedoksi myos Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, jolle terveydenhuollon organisaatioiden valvonta kuuluu, koska TaYS:ssa ei ainkaan aiemmin loytynyt halukkuutta selvittaa perusteltua epailya siita, etta lapsipotilaita ja heidan huoltajiaan ei kohdeltu asianmukaisesti tutkimustyon yhteydessa. En tule hyvaksymaan perustelua kun Tampereen yliopiston rehtori, TENK ja apulaisoikeuskansleri eivat katsoneet aiheelliseksi selvittaa tutkintapyyntoa, ei meidankaan tarvitse. Jos nama virkamiehet sulkivat silmansa eparehellisyydelta ja muulta epaasialliselta toiminnalta tutkimustyossa, se on heidan hapeansa ja aiheuttaa huonoa mainetta myos heidan edustamilleen organisaatioille. Teidan tehtavanne on Hallintolain 31 pykalan mukaan aloittaa asian selvittaminen niiden yksityiskohtaisten todisteiden perusteella, jotka teille kirjoituksessani esitan. Korostan viela sita, etta Hallintolaki 434/2003 on se laki, mita on ensisijaisesti noudatettava kanteluasioiden tutkinnassa ja TENK:n saannokset kaikkine epaselvyyksineen ovat alisteisia Hallintolaille. E. Isolaurin moitittavaa toimintaa on arvioitava kahdesta nakokulmasta, mika on laakarille ja virkamiehelle sopimatonta toimintaa ja mika on hyvan tieteellisen kaytannon loukkausta, vaikkakin TENK:n nykyinen

9 9 maaritelma tutkimusvilpista on kummallinen (nettisivuillani ihmettelen, miksi tutkimuksen suorittamisvaihe jatettiin katvealueeksi tutkimusvilpin suhteen, kun tutkimuseettisia ohjeita uudistettiin v. 1998). Kuten tunnettua, kanteluasiat eivat vanhene. Tassa kanteluasiassa tehtiin esiselvitys vuodenvaihtessa eika se poistanut epailyja E. Isolaurin moitittavasta kayttaytymisesta tutkimustyon yhteydessa. Itse asiassa E. Isolaurin vastineissa ilmeni uusia, selvittamista kaipaavia asioita, kuten tutkimusluparikkeet. Uuteen esiselvitykseen ei ole aihetta, nyt on mentava suoraan tutkintaan. Tampereen yliopiston ja TaYS:n on tutkittava juttua yhteistyossa. Suomen Akatemian kannattaisi nimeta oma edustaja tai vahintaan yhteyshenkilo tutkintaryhmaan. Jutun tutkinnassa tarvitaan vahvaa allergologiasiantuntemusta ja tarvitaan dosenttitasoinen, ruoka allergiatutkimusta tehnyt henkilo. Ulkopuolisen asiantuntijan palkkio kuuluu Tampereen yliopiston korvattavaksi. Tampereen yliopiston rehtorin pitaa nimeta apulaisrehtori tutkintaryhman johtoon tai tutkintaryhmaan. Jutun selvittelyyn eivat saa osallistua rehtori Krista Varantola ja osastopaallikko Eeva Kaarina Nurmiranta. Olen tehnyt heista kantelun oikeuskanslerille ja he ovat jaaveja minua koskevissa asioissa. Liisa Rasanen, iho ja sukupuolitautien seka allergologian erikoislaakari, dosentti (minulla ei ole osoitetta Suomessa, pyydan asioimaan kanssani sahkopostitse) Liitteet: 1. Soijaan liittyvat potilastiedot 2. Maitoon liittyvat potilastiedot 3. Aiemmat asiakirjat loytyvat ja ovat tulostettavissa internetsivuiltani (jos sivujen avaaminen viivastyy, lahetan sahkopostina tai kirjepostina) 4. Huoltajien vahvistamia ruoka allergioihin liittyvia tietoja seka luvat lasten potilastietoihin (vain johtajaylilaakarin kirjeessa) 5. Isolaurin L. Rasaselle lahettama faksi, jossa potilaiden nimet ja henkilotunnukset (vain johtajaylilaakarin kirjeessa)

10 10 L. Rasanen, Tutkintapyynto /Liite 1. Soijaan liittyvat potilastiedot (poistettu 3 sivua potilastietoja) Taulukosta 1 nakyy kaksi asiaa: soija allergian diagnosointi tai poissulku ei onnistu esitietojen perusteella ja E. Isolaurin esitiedoiksi vaittamat tiedot kayvat huonosti yhteen todellisten esitietojen kanssa. Seitseman potilasta ei ollut koskaan syonyt mitaan soijatuotetta. Osa heista on voinut olla soijalle allergisia, osa tolerantteja. Allergisoituminen on voinut tapahtua esimerkiksi rintamaidon valityksella, kun aiti on syonyt soijaa tai allergeenisuudeltaan osin samankaltaisia hernekasveja. Ilman altistusta ei ole minkaanlaista tietoa siita, olivatko nama lapset soijalle allergisia vaiko eivat. Neljan (vuodenvaihteessa 94/95 todennnakoisesti viiden) lapsen kohdalla ainoa heidan nauttimansa soijatuote oli soijajaatelo, jota aidit olivat aiemmin kokeilleet tai lapset soivat tai maistelivat harvakseltaan satunnaisesti. Jos lapsi sai soijajaatelosta oireita, han saattoi reagoida myos sen sisaltamille muille aineosille tai lisaaineille. Jos han ei saanut soijajaatelosta oireita, han saattoi silti olla soija allergikko, mutta tarvitsi isompia soijamaaria ja pitempaa altistusta reagoidakseen. Potilailla #1 ja #2 ihottuma ei havinnyt soijamaidon aikana tai sen lopettamisen jalkeen. Heilla oli soijamaitokokeilun aikana kaytossa muitakin ruoka aineita, joille he saattoivat olla allergisia, esim. tattari. Ilman altistusta emme tieda, aiheutuiko ihottuma soijasta vaiko samanaikaisesti kaytetysta muusta ruokaaineesta/muista ruoka aineista tai ruoka aineesta ylipaataan. Aineistossa on ainoastaan yksi potilas #5, jonka soija allergia nayttaa varmistetulta. Lapsi sai soijamaitoa 2 viikkoa, riittavan kauan, yksityislaakari on ilmeisesti todennut kehittyneet oireet ennen kuin laati toisen B lausunnon, nyt Profylacin korvattavuudesta. Oireet havisivat, kun soijamaito lopetettiin ja aloitettiin Profylac. Tata voi pitaa avoimena, valvottuna altistuksena. Vaan miksi E. Isolaurin merkinta faksissa on taman lapsen kohdalla? Yhdentoista lapsen kohdalla E. Isolaurin esitiedoksi vaittama tieto tai se, etta on olemassa soija altistustulos tai esitieto soijan aiheuttamista oireista/sopivuudesta ei kay yhteen todellisen esitiedon kanssa. Kahden lapsen kohdalla E. Isolauri lupasi lahettaa puuttuvan soijatuloksen pikimmiten, mutta ei koskaan lahettanyt. Naiden lasten #8 ja #15 kohdalla ei ole olemassakaan mitaan soija altistustulosta tai tietoa soijan aiheuttamista oireista/soijan sopivuudesta, koska lapset eivat olleet koskaan saaneet soijaa. Viisi potilasta #6, #10, #14, #16 ja #17 saivat iho ja/tai suoli oireita jo rintaruokinnnan aikana ja siirtyivat erityisravintovalmisteelle 4.5, 5, 2, 8 ja 10 kk:n iassa. #6 ja #17 olivat hyvin vaikeaoireisia. Kolmella naista lapsista (#10, #14 ja #16) oli entuudestaan ruoka allerginen sisar. Alle puolivuotiaille, korkeaallergiariskisille (potilaalla ruoka allerginen sisar) tai vaikeaoireisille lapsille ei aloiteta soijamaitoa, ja ei aloitettu naille viidelle lapsellekaan. Lapset #17:ta lukuun ottamatta eivat saaneet Tuttelia, he siirtyivat rintamaidolta suoraan erityisravintovalmisteelle. Tallaisessa tilanteessa ei ole mitaan saumaa kokeilla soijamaitoa, minka asian lastenallergologi nakee suoralta kadelta. Lapset eivat olleet koskaan saanet mitaan soijatuotetta. Heista neljan lapsen aidit eivat nauttinut mitaan soijatuotteita imetysaikana. Yhden lapsen aiti kaytti soijakastiketta ehka kerran kuussa imetysaikana. Han ei huomannut, etta soijakastikkeen syominen tai mikaan muu ruoka aine hanen dieetissaan olisi pahentanut lapsen ihottumaa, koska ihottumaa oli koko ajan. E. Isolaurin avoimet soija altistukset ja myohempien selitysten mukaan esitiedot soijalle ovat perattomia naiden lasten kohdalla.

11 11 Rintamaitoon joutuu epailematta pienia maaria allergeeneja aidin nauttimista ruoka aineista. Imettavat aidit syovat monia ruoka aineita samanaikaisesti ja saman paivan aikana. Epaily, etta lapsi saisi oireita jostakin tietysta aidin nauttimasta ruoka aineesta, on varmentamatonta tietoa, eika imettavan aidin omien dieettikokeilujen avulla voi diagnosoida lapsen ruoka allergiaa. L. Rasanen, Tutkintapyynto /Liite 2. Maitoon liittyvat potilastiedot (poistettu 2.5 sivua potilastietoja) Taulukosta 2 kay ilmi, ettei kannata yrittaa diagnosoida maitoallergiaa oireiden perusteella ilman altistusta. Esim. potilaalla #1 oli maitoallergiaan sopivia oireita, mutta silti han ei ollut maitoallerginen, ei ainakaan 2/95. Monet tekijat, kuten atooppinen ihottuma ja sen lehahtelut, infektiot, allergioihin liittymattomat suolisto oireet ja muut ruoka allergiat voivat kovasti vaikeuttaa maidon osuuden arviointia potilaiden oireilussa. Maitoallergiatutkimusta (viljelymenetelmien vertailu) varten potilaita ei erikseen altistettu ja niinpa maidolle altistettuja oli vain kolme, niista yksi kaksoissokkoaltistus, ja yhden potilaan avoin altistus oli menossa vuodenvaihtessa 94/95. Monet lapset eivat edes olleet altistuskunnossa. Monen potilaan kohdalla altistusta ei ollut tehty lahella muiden tutkimusten ajankohtaa, ja talloin ei ole varmuutta, oliko potilas allerginen vaiko tolerantti LPT:n ja ihotestien tekoaikaan. Kun positiivinen maitoaltistustulos oli saatu kuukausia ennen vuodenvaihdetta 94/95, ei voinut tietaa varmuudella, onko lapsi enaa maitoallerginen vuodenvaihteessa 94/95. Suurin osa ruoka allergioista menee ian mukana ohi. Kun positiivinen maitoaltistustulos saatiin kuukausia yli vuosi vuodenvaihteen 94/95 jalkeen, ei voinut tietaa, oliko lapsi maitoallerginen jo vuodenvaihteessa 94/95. Allergisoituminen maidolle voi tapahtua myohemminkin kuin varhaislapsuudessa. Kun negatiivinen maitoaltistustulos saatiin kuukausia vuodenvaihteen 94/95 jalkeen, ei voinut tietaa, oliko lapsi maitotolerantti jo vuodenvaihteessa 94/95. Miksi E. Isolauri on faksissa laittanut #4:n maitotolerantiksi, vaikka jatkoi hanen maidotonta dieettiaan? Miksi han ei vaivautunut ilmoittamaan jalkikateen, etta potilaan #5 maitoaltistus oli positiivinen? Faksin lahettamisajankohtana potilaalle oli jo ilmaantunut oireita.

TENK, tutkimus ja yhteiskunta

TENK, tutkimus ja yhteiskunta TENK, tutkimus ja yhteiskunta Sanna Kaisa Spoof, TENK VNK aamukahvit 6.4.2016 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu asetuksella 1991 Itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaelin OKM nimittää

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Tutkimuslain alainen tutkimus on sellaista, jossa seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti:

Tutkimuslain alainen tutkimus on sellaista, jossa seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti: LAUSUNTOHAKEMUS tutkimuseettiselle toimikunnalle Pvm Dnro / (sihteeri täyttää tämän kohdan) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (Ksshp) tutkimuseettinen toimikunta on alueellinen lakisääteinen toimikunta,

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet 1 Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto 2 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUKSET TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK)

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUKSET TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUKSET TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) TUTKIMUKSEN EETTINEN ARVIOINTI SUOMESSA (www.research.fi) TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna

Lisätiedot

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään.

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään. 1/4 OHJEET DOSENTIN ARVOA HAKEVILLE 1. Kelpoisuusvaatimukset Yliopistolain (558/2009) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan,

Lisätiedot

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00 Lisälista MH 30.1.2017 Maakuntahallitus esityslista 30.01.2017 10:00 20 LAUSUNTO KUNNALLISVALITUKSEEN, MAAKUNTAJOHTAJAN VALINTA, SIMO RIUTTAMÄKI... 1 - Liite 20... 5 - Liite 20 - Lausuntopyyntö_Turun hallinto-oikeus...

Lisätiedot

ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta

ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN 2011-2012 Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta 21.9.2011 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari 21.3.2011 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT TUTKIMUSEETTINEN TOIMIKUNTA (http://www.uef.fi/uef/tutkimusetiikka) professori Risto

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 52/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 52/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 159 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2015-008754 HEL 2015-008754 T 13 02 01 Päätös Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö päätti myöntää ********** ym. luvan

Lisätiedot

Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa

Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa Sanna Kaisa Spoof, TENK Tekijyys tieteessä seminaari 25.11.2015 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu asetuksella 1991

Lisätiedot

Kantelija ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen.

Kantelija ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.08.2014 Dnro OKV/1650/1/2013 1/5 ASIA Poliisin menettely asiakirjapyyntöä koskevassa asiassa KANTELU A arvostelee oikeuskanslerinvirastoon 16.10.2013 saapuneeksi kirjatussa kantelussaan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Eettinen tutkimus mitä se on?

Eettinen tutkimus mitä se on? Mihin ennakkoarviointia tarvitaan Kirsti Uusi-Rasi 18.11.2015 Eettinen tutkimus mitä se on? Noudattaa lakia, määräyksiä ja suosituksia On laadultaan hyvää (täyttää hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteerit)

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 144 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2016-009900 HEL 2016-009900 T 13 02 01 Päätös Päätöksen perustelut ja ehdot päätti myöntää tutkimusluvan projektipäällikkö **********

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle

Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle Opetus- ja kasvatuslautakunta 105 27.10.2016 Lukiokoulutuksen lehtorin viran täyttäminen / valitus / lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle 559/01.01.01.01/2016 OPEKAS 105 valmistelijat: hallintopäällikkö

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkijahuonestipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

THL:n tutkimuseettinen työryhmä

THL:n tutkimuseettinen työryhmä THL:n tutkimuseettinen työryhmä Esitys TENK:in ja TUKIJA:n teemaseminaarissa Helsingissä 20.3.2012 Jussi Simpura, THL:n tutkimuseettisen työryhmän puheenjohtaja 20.03.2012 THL:n TUET 1 THL:n tutkimuseettinen

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

TENKin koulutustyöryhmän ohjeistus tutkimusetiikan koulutuksesta. Heidi Hyytinen

TENKin koulutustyöryhmän ohjeistus tutkimusetiikan koulutuksesta. Heidi Hyytinen TENKin koulutustyöryhmän ohjeistus tutkimusetiikan koulutuksesta Heidi Hyytinen 24.9.2014 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Itsenäinen ja riippumaton toimija Toimisto sijoitettu Tieteellisten seurain

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Maanantaina klo Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone

Maanantaina klo Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantaina 15.12.2014 klo 12.00 15.12 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

69 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL Päätös. Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja päätti myöntää tutkimusluvan

69 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL Päätös. Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja päätti myöntää tutkimusluvan Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 69 Päätös tutkimuslupahakemuksesta HEL 2016-011038 HEL 2016-011038 T 13 02 01 Päätös Päätöksen perustelut ja ehdot päätti myöntää tutkimusluvan professori **********

Lisätiedot

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Hyvän hallinnon periaatteet YHDENVERTAISUUSPERIAATE Tasapuolinen kohtelu ei tasapäistävä! Viranomainen

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Hakemuksen saapumispvm (opetusylihoitaja täyttää): Tutkija täyttää: Tutkimuksen nimi: Tutkimuksen tekijä /-t: Tutkimus:

Hakemuksen saapumispvm (opetusylihoitaja täyttää): Tutkija täyttää: Tutkimuksen nimi: Tutkimuksen tekijä /-t: Tutkimus: TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 2013 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUSLUPAHAKEMUS Ylemmät korkeakoulututkinnot ja (YAMK, pro gradu, lisensiaatti, väitöskirja jne.) Hakemuksen saapumispvm (opetusylihoitaja täyttää):

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio 1 2.6.2006 Rahoituksen haku Akatemiasta Uudet hakuajat Sähköinen asiointi Uudet hakuohjeet Hakemus Hakulomake Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Lausunto ja selvitykset lähetetään kantelijalle tiedoksi tämän päätöksen mukana.

Lausunto ja selvitykset lähetetään kantelijalle tiedoksi tämän päätöksen mukana. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.12.2016 Dnro OKV/1734/1/2015 1/5 ASIA Itä-Suomen aluehallintoviraston menettely KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 11.12.2015 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Itä-Suomen

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 1226/420/2012 JULKINEN 29.11.2012 ASIA Vahvistusilmoituksen lähettämisen laiminlyönti ja laskun lähettäminen ennen huomautusajan päättymistä ASIANOSAINEN 220 Energia

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Datapolitiikka Mitä ja miksi?

Datapolitiikka Mitä ja miksi? Datapolitiikka Mitä ja miksi? 16.3.2016 1 Oikeudellinen raami Miten tutkimusdatasta säädetään? 16.3.2016 2 Oikeus tutkimusdataan? Käytännön kontrollin ja laillisten yksinoikeuksien ero? Käytännön kontrollia

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 47/2005 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 21/2006 24.3.2006 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen päätös 26.5.2005, jolla A:lle annettiin

Lisätiedot