Tampereen yliopistollinen sairaala, johtajaylilaakari Matti Lehto, lastentautien ylilaakari Matti Salo ja lastenallergologi Marita Paassilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopistollinen sairaala, johtajaylilaakari Matti Lehto, lastentautien ylilaakari Matti Salo ja lastenallergologi Marita Paassilta"

Transkriptio

1 1 Tampereen yliopistollinen sairaala, johtajaylilaakari Matti Lehto, lastentautien ylilaakari Matti Salo ja lastenallergologi Marita Paassilta Tampereen yliopiston rehtoraatti Suomen Akatemia, paajohtaja Markku Mattila ja hallinnon ylijohtaja Hedvig Mikkolanniemi Opetusministeri Sari Sarkomaa, tiedoksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, tiedoksi Tutkintapyynto Epailyt seuraavista rikkeista: Tutkimustulosten sepittaminen, haitanteko, tutkimusluparikkeet, potilaiden epaasiallinen kohtelu, virkamiehelle sopimaton kaytos ja hyvan tieteellisen kaytannon loukkaukset Johdanto Olen julkistamassa professori Erika Isolauria vastaan tekemaani kanteluun liittyvat aiemmat asiakirjat internetsivuillani koska hyvin perusteltu tutkintapyyntoni hyvan tieteeellisen kaytannon loukkauksista ja virkamiehelle sopimattomasta kaytoksesta on kerta toisensa jalkeen jatetty selvittamatta. Toivon, etta esittamani todisteet ja oikeusperiaatteet seka asiaan kohdistuva julkinen mielenkiinto johtaisivat viimein jutun selvittamiseen. Ymmartanette, etta esitan nettisivuillani ainoastaan totuudenmukaisia tietoja, jotta valttyisin kunnianloukkaussyytteelta ja vahingonkorvauksilta. Tampereen yliopiston rehtorien paatokset, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) paatos ja apulaisoikeuskanslerin paatos asiassa eivat tyydyta oikeustajuani. Jutun kasittelyssa ei ole noudatettu yhdenvertaisuusperiaatetta (toinen tutkija on aiemmin sanktioitu tutkimusluparikkeista) eika sita periaatetta, etta virkamiehella ei ole oikeutta tehda paatosta toiselle hallinnonalalle kuuluvassa asiassa. Tampereen yliopiston rehtorilla ei esimerkiksi ollut oikeutta tehda paatosta, ettei tutkimuslupaepaselvyyksia tarvitse tutkia, koska tutkimuslupa asiat kuuluvat eettisen toimikunnan ja TaYS:n johtajaylilaakarin toimivaltaan. Ylla mainitut epailyt tutkimustulosten sepittamisesta, toiseen tutkijaan kohdistuvasta haitanteosta, tutkimusluparikkeista ja potilaiden epaasiallisesta kohtelusta ovat kokonaisuudessaan tutkimatta, ja tulen tassa kirjoituksessani esittamaan teille yksityiskohtaisen tarkkoja todisteita tutkintapyyntoni tueksi. Tutkimustulosten sepittaminen Alkusyksysta 1994 ryhdyin tekemaan soija ja maitoallergiatutkimusta yhteistyossa silloisen dosentti Erika Isolaurin kanssa TaYS:ssa ja Tampereen yliopistossa. E. Isolaurin tehtavaksi jai varmistaa lasten ruokaallergia altistuksella ja mina olin vastuussa yhdesta laboratoriotutkimuksesta (= soluviljelytesti, lymfosyyttiproliferaatiotesti LPT eli lymfosyyttistimulaatiotesti LST eli lymfosyyttitransformaatiotesti LTT) seka ihokokeista.

2 2 V.1995 sain selville, etta E. Isolauri oli lahettanyt minulle virheellisia altistustuloksia. Tein tutkintapyynnon Tampereen yliopistolle. E. Isolauri selitti vastineissaan Tampereen yliopistolle, etta soijatulokset hanen faksissaan tarkoitti esitietoja (!) soijalle, ei altistustuloksia, ja etta maitoallergikko/ei maitoallergikko tarkoitti taudinmaaritysta eika altistustulosta ja etta 2 sokkomaitoaltistus tarkoitti tehtya tai tulevaisuudessa (!) tehtavaa 2 sokkomaitoaltistusta (faksi on Liite 2 kantelussani ). Seuraavassa esitan, miksi nama selitykset eivat ole totuudenmukaisia. 1. V E. Isolauri oli dosentti, joka oli tehnyt vuosikausia maitoallergiatutkimusta ja ohjannut seka ohjasi vaitoskirjoja. Suuri osa hanen potilaistaan oli ruoka allergisia tai sellaisiksi epailtyja. Hanella oli erinomainen ammattitaito ruoka allergioiden alueella. Mina olin tehnyt jonkin verran ruokaallergiatutkimusta ja minulla oli ollut kohtalaisesti ruoka allergisia potilaita hoidossani. Minulla oli hyva ammattitaito ruoka allergioiden alueella. Kun me kaksi itseansa ammattilaisena pitavaa henkiloa sovimme ryhtyvamme tekemaan yhdessa ruoka allergiatutkimusta, me sovimme tietenkin tekevamme sita altistetuilla potilailla, koska tutkimuksen tekemisessa ei altistetuilla potilailla ei olisi ollut mitaan mielta. Ilman ruoka altistusta meilla ei olisi ollut varmuutta siita, kuka on ruokaallerginen ja kuka ei, ja tama tosiasia oli v kaikkien ruoka allergioiden kanssa tekemisissa olevien laakareiden ja tutkijoiden tiedossa. Vastineissaan Tampereen yliopistolle E. Isolauri esitti, etta olisimme yhteistuumin tehneet syksylla 1994 esitutkimusta, jossa ei ollut tarkoituskaan altistaa potilaita. Kiistan tallaiset vaitteet jyrkasti ja pidan niita kunnianloukkauksina, jotka kohdistuvat rehellisyyteeni ja ammatilliseen patevyyteeni. Olin siirtynyt hyvaan osastonylilaakarin virkaan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Olin kliinikko, joka oli kiinnostunut tekemaan myos tutkimustyota. Minulla ei ollut mitaan halua tai tarvetta toimia salaliittolaisena E. Isolaurin kanssa ja kohdella tutkimuspotilaita epaasiallisesti seka yrittaa huijata tutkimusryhman muita jasenia ja TaYS:n ihotautiklinikkaa kelvottamilla tuloksilla (TaYS:n ihoklinikassa osallistuin ihotestien kehittelytyohon viela Kuopioon lahtoni jalkeen). Ainoa syy, miksi E. Isolauri uskottelee meidan ryhtyneen tekemaan tutkimustyota altistamattomilla potilailla, on se, etta han yrittaa peitella altistustulosten sepittamista. 2. Kun pyysin altistustuloksia, E. Isolauri lahetti minulle faksin (Liite 2, Kantelu ). Faksin sanoma on yksiselitteinen. Siina on seka soijalle etta maidolle altistustulos ja menetelma, milla altistustulos on saatu. Menetelma on 2 sokkoaltistus maidolla ja avoin altistus soijalla. Taydellisesti suomenkielta taitava, korkeasti koulutettu ja tutkimustyossa rutinoitunut henkilo osaa kayttaa sanoja eksaktisti eika vahingossa sotke kasitteita tulos ja (esi)tieto keskenaan eika myoskaan vahingossa esita tekemattomia altistuksia tehtyina (kommenttejani faksista on Tutkintapyynnon Liitteessa 8). 3. Vastineissaan Tampereen yliopistolle ja E. Isolauri esitti, ettei syksylla 1994 ollut mitaan soijatutkimusta kaynnissa, oli ainoastaan esitutkimus, jossa otettiin vain verikoe LPT:a varten ei altistetuilta potilailta. Potilaan #8 iholehdella 2B ja lastenlehdella 4A E. Isolauri puhuu soijatutkimuksesta ja lahettaa potilaan ihoklinikkaan ihotesteihin. Epikutaanitestit tehdaan kaksinkertaisina keittosuolassa ja vaseliinissa soijatutkimuksen tutkimussuunnitelman mukaan (Kantelu , Liite 1). Soijatutkimus tai soija ja maitotutkimus oli todella olemassa syksylla Sita varten oli laadittu tutkimussuunnitelma, jota E. Isolauri ei noudattanut useimpien potilaiden kohdalla. 4. E. Isolauri myos kertoi esiselvitystoimikunnalle, ettei han pyytanyt eika saanut minulta mitaan syksyn 1994 LPT tutkimustuloksia, paitsi sen lappusen, jonka toin mukanani tutkimusryhman kokoukseen Todellisuudessa E. Isolauri seka pyysi etta sai minulta syksyn 1994 tutkimustulokset. Maili Lehdon todistajanlausunnon mukaan E. Isolauri pyysi Maili Lehtoa

3 3 pyytamaan minulta LPT tutkimustulokset. Maili Lehdon kirje asiasta ja todistajanlausunto ovat Liite 1, Lisays I tutkintapyyntoon Olin pannut samaan E. Isolaurille osoitettuun kirjekuoreen kirjeeni liitteineen kolmena kappaleena. Yksi liitetaulukko sisalsi LPT tuloksia yhdistettyina E. Isolaurin faksissa lahettamiin altistustuloksiin (Kantelu , Liite 3). Yhden naista kirjeista E. Isolauri antoi Outi Maria Kekin kateen kommentein, etta siina on tulevaan kokoukseen liittyvaa materiaalia. Outi Maria Kekki ymmarsi niin, etta E. Isolauri oli todella tehnyt taulukossa kerrotut soija altistukset (Lisays I Tutkintapyyntoon, , Liite 2). En keksi kuin yhden ainoan syyn, miksi E. Isolauri ei korjannut taulukossa olevia olemattomia altistustuloksia kirjeen minulta saatuaan ja oman kappaleen Outi Maria Kekille antaessaan. Se on, etta han haluasi meidan uskovan, etta soija altistukset oli todella tehty. 5. Toin kokoukseemme taulukon LPT tulokset maidolla verrattaessa kokoverisolujen ja mononukleaaristen solujen viljelmia (Kantelu , Liite 4) ja annoin omat kappaleet Maili Lehdon, Outi Maria Kekin ja E. Isolaurin kateen. Taaskaan E. Isolauri ei korjannut olemattomia maitoaltistustuloksia. Han ei myoskaan korjannut niita olemattomia soija altistustuloksia, joita sisaltavan kirjeen olin lahettanyt hanelle aiemmin ja joita tuloksia kasittelimme kokouksessa. Miksi han ei korjannut altistustuloksia? Ei ole muuta selitysta, kuin etta han halusi meidan uskovan, etta han oli tehnyt altistukset.. 6. E. Isolauri siis vaitti selvityksessaan faksista, etta han oli lahettanyt minulle esitietoja soijan mahdollisesti aiheuttamista oireista. Yhdessatoista tapauksessa kuudestatoista, 69%:ssa, E. Isolaurin soijaesitiedoksi vaittama tieto tai se, etta esitieto soijan aiheuttamista oireista tai soijan sietamisesta on yleensa olemassa, ei kay yhteen todellisen esitiedon kanssa. Nain huono yhteensopivuus E. Isolaurin esitiedoiksi vaittamien ja todellisten esitietojen valilla ei voi johtua huolimattomuudesta. Lisaksi monet potilaat olivat olleet E. Isolaurin seurannassa jo pitempaan, joten han tunsi heidan allergia asiansa hyvin. Ainoastaan yhdelle soijatutkittavalle potilaalle oli tehty avoin altistus. Esitiedot soijan aiheuttamista oireista muilla lapsilla olivat seuraavanlaisia: seitseman lasta ei ollut saanut mitaan soijaa sisaltavia ruoka aineita (osa heista on silti saattanut olla soijalle allergisia), nelja (tai viisi mennessa) lasta oli syonyt tai maistellut soijajaateloa ja saanut/ei saanut oireita (soijajaatelon aiheuttamat oireet voivat aiheutua muistakin aineosista kuin soijasta) ja kolme lasta sai oireita tai oireet eivat lievittyneet soijamaidon kayton aikana (kahdella lapsella kaytossa samanaikaisesti muitakin epailyttavia ruoka aineita). Ruoka allergiatutkijaammattilainen ei voi tosissaan vaittaa, etta nain epavarmojen esitietojen tai esitietojen perusteella yleensakaan voitaisiin tehda ruoka allergiatutkimusta tai esitutkimusta. Faksin soijatulokset olivat alunperin sepitettyja altistustuloksia eivatka ne vaanny jalkikateen esitiedoiksi (Potilastietoja soijan suhteen on Liitteessa 1 tassa tutkintapyynnossa). 7. Maitopotilaiden piti faksin mukaan olla kaksoissokkoaltistettuja (Katso tutkintapyynto , Liite 8 kommenttejani faksista). Todellisuudessa 2 sokkoaltistus oli tehty vain yhdelle potilaalle, kahdelle oli tehty avoin maitoaltistus ja yhden avoin maitoaltistus oli parhaillaan menossa, joten E. Isolauri esitti faksissa tahallaan virheellisia tietoja. Useimpien potilaiden diagnoosi oli epaily maitoallergiasta vuodenvaihteessa 94/95. E. Isolaurin myohempi selitys faksista, etta maito 2 sokkoaltistus tarkoitti seka tehtyja etta tulevaisuudessa tehtavia 2 sokkoaltistuksia ( potilaat jonossa 2 sokkoaltistukseen ), ei ole totuudenmukainen eika hyvaksyttava. Moni potilas oli niin hankalaoireinen, ettei han ollut missaan altistusjonossa, ja myohemmin tehtiin seka avoimia etta 2 sokkoaltistuksia. Oli eparehellista esittaa maito 2 sokkoaltistus faksissa tehtyna, kun sita ei ollut tehty, eika asiaa voi korjata esittamalla, etta 2 sokkoaltistus tehdaan ehka joskus tulevaisuudessa. Kun E. Isolaurilla oli mahdollisuus korjata virheelliset maitoaltistustulokset kokouksessamme , han ei sita tehnyt. E. Isolaurilla oli ilmiselva tarkoitus huijata minua ja muita

4 4 tutkimusryhman jasenia sepitetyilla maito 2 sokkoaltistuksilla (Potilastietoja maidon suhteen on Liitteessa 2 tassa tutkintapyynnossa). 8. Melkein kaikki avoimet soija altistustulokset ja 2 sokkomaitoaltistustulokset olivat systemaattisesti sepitettyja potilaiden esitietojen, allergiatestitulosten ja oireiden perusteella. Kummastelen ja paheksun myos sita, etta E. Isolauri lahetti minulle virheellia tietoja potilaista muutoinkin. Esimerkiksi naissa tapauksissa oikeat tiedot olivat helposti nahtavissa potilaspapereista: (poistettu potilastietoja) Naissa tapauksissa E. Isolaurilla on ollut muistiinpanoissaan oikeita tietoja soijan suhteen, silti han esitti faksissa vaaria tietoja: (poistettu potilastietoja) Pystyn esittamaan vakuuttavan yhdensuuntaisten todisteiden kokonaisuuden E. Isolaurin epaillysta tutkimustulosten sepittamisesta ja uskon sen patevan tarvittaessa vaikka oikeudessa. Haitanteko Kun soija ja maitoallergiatutkimusta ryhdyttiin tekemaan syksylla 1994, tavoitteena oli tyosuunnitelman (Kantelu , liite 1) mukaan selvitella seuraavia kysymyksia: 1. toimiiko soija LPT:ssa 2. kumpi on parempi tapa viljella soluja LPT:ssa, eristetyt mononukleaariset solut vaiko koko veren solut 3. toimiiko itse eristetty soijaproteiini ihopistotestissa paremmin kuin kaupallinen valmiste 4. kumpi vehikkeli (keittosuola vaiko vaseliini) on parempi ruokaepikutaaneissa. Naista kohdat 3 ja 4 palvelivat myos TaYS:n ihotautiklinikan allergialaboratorion kehitystoimintaa ja kerron aiheesta tarkemmin Tutkintapyynnossa TaYS:n johtajaylilaakarille. Koska E. Isolauri jatti melkein kaikki altistukset tekematta, meilla ei enaa ollut keskeisen vertailumenetelman antamia tuloksia, joihin verrata muiden tutkimusten tuloksia ja tutkimushanke kaatui. Mihinkaan edella mainituista kysymyksista ei saatu vastausta syksyn 1994 tutkimuksessa. Tutkimushanketta varten minun tarvitsi lukea ja suunnitella, laatia tyoohjeita, joitakin soija allergeenien eristykseen liittyvia toita tein omakatisesti laboratoriossa, laskin tuloksia ja pohdin niita. Kaikki tama vei aikaa. Tutkimusryhman tuottamat tutkimustulokset ovat ryhman jasenten yhteista omaisuutta eika kenellakaan ryhman jasenella ole oikeutta tahallaan turmella yhteista omaisuutta. E. Isolaurin toiminta turmeli minun tyoni tulokset yhteistyohankkeessamme. Menetin LPT tutkimustulokset ja ne tulokset, jotka palvelivat TaYS:n ihotautiklinikan ihotestien kehittamistoimintaa.

5 5 Tutkimusluparikkeet Edella on kaynyt ilmi se, etta syksyn 1994 soija ja maitoallergiatutkimuksessa tehtiin muutakin kuin vain rutiinidiagnostiikkaan liittyvia tutkimuksia. Ei rutiinitutkimuksia olivat viljelymenetelmien vertailu LPTtutkimuksessa maidolla, LPT tutkimus uudella soija antigeenilla ja epikutaanitestissa kahden vehikkelin vertailu (silloin kun epikutaanitestaukselle ei ollut selvaa tarvetta potilaan diagnostiikan ja hoidon kannalta). Tutkimuksen toteuttamista varten olisi pitanyt hankkia lupa eettiselta toimikunnalta ja niilta yksikoilta, joiden resursseja kaytetaan hyvaksi. E. Isolauri jatti tutkimusluvan hakematta syksylla 1994 tehdylle soija ja maitoallergiatutkimukselle, jota han kutsuu esitutkimukseksi. Vastineissaan Tampereen yliopiston esiselvitystoimikunnalle han sanoo esim. sivulla 1, rivilla 20 alhaalta lukien ja sivulla 5, 7. rivilla alhaalta lukien, ettei tutkimuslupaa ollut. Tutkimusluvan puuttuminen on kiistaton tosiasia. Muutin Tampereelta Kuopioon alkusyksysta 1994 ja tutkimusluvan hakeminen jai E. Isolaurin tehtavaksi. Muutenkin han oli vastuussa lupa asioista tutkimusryhman johtajana. E. Isolaurin vastineiden liite 1 on yleiskirje A9/1992 ja siina kerrotaan tarkasti, miten tieteellista tutkimustyota tulee suorittaa TaYS:ssa. Kaikki tutkimustyo vaatii tutkimusluvan. Jos kerataan pelkastaan tietoja potilaspapereista, johtajaylilaakari voi yksinaan antaa tutkimusluvan. Potilastutkimukset vaativat eettisen tyoryhman hyvaksymisen seka luvat niilta yksikoilta, joiden resursseja tutkimuksessa kaytetaan. Mikali tutkimuksen toteutus poikkeaa jo hyvaksytysta suunnitelmasta, on siita tehtava uusi hakemus (E. Isolaurin vastineiden liite 1 = yleiskirje A9/1992, Tieteellisen tutkimustyon suorittaminen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, 2. sivu, 8. kohta). Kevaalla 1995 ruvettiin tekemaan vilja, soija ja maitoallergiatutkimusta. Vastineissa sivulla, 9. rivilla alhaalta lukien E. Isolauri sanoo: Tarkoituksena oli kerata 15 vilja altistusta, 15 soija altistusta ja 15 maitoaltistusta. 4. sivulla, rivilla ylhaalta lukien kerrotaan, etta vilja altistuksista puuttui muutama, maitoaltistuksia oli kertynyt useita ja soija altistuksia oli kertynyt vain muutama. Lisaksi viela E. Isolauri kertoo tassa kohdassa, etta han valitsi potilaita maito, soija ja vilja allergiatutkimusta varten TaYS:n lastentautien poliklinikalle tehtyjen lahetteiden joukosta.vastineiden liitteessa 5 Outi Maria Kekki kertoo 1. kappaleessa maito, soija ja vilja allergiatutkimuksesta. Se, etta kevaalla 1995 ruvettiin tekemaan maito, soija ja vilja allergiatutkimusta 2 sokkoaltistetuilla potilailla, on kiistaton tosiasia. Vastineiden sivulla 3 kahdessa viimeisessa kappaleessa E. Isolauri antaa ymmartaa, etta maito, soija ja vilja allergiatutkimusta varten oli saatu eettisen toimikunnan hyvaksynta lahtien. Tama on peraton tieto. Vastineiden liite 3 on ote eettisen toimikunnan kokouspoytakirjasta 2/95. Poytakirjan kohdassa 37 on kerrottu tutkimuksen tekijat ja sisalto. Lupa myonnettiin TaYS:n osalta pienten lasten allergisoitumisen seurantatutkimukseen, joka aloitetaan vastasyntyneisyyskaudella (= Ruoka allergian immunologiset mekanismit; sovellutukset varhaisen diagnostiikan tehostamiseksi). Tarkoituksena oli kerata 30 taysiaikaista vastasyntynytta, joiden perheessa oli vaikeaa allergiaa, ja 20 vastasyntynytta, joiden perheessa ei ollut allergiariskia esitietojen perusteella. Potilaiden keraamiseksi tutkimusta varten aitiysneuvoloista tutkijoiden tarvitsi saada viela lupa Tampereen kaupungin terveystoimen ao. vastuuhenkilolta. Vastasyntyneet lapset syovat aidinmaitoa tai sen korviketta. Lehmanmaito, soija ja vilja allergisiksi epaillyt lapset ovat vanhempia lapsia kuin vastasyntyneet. Vastasyntyneilla aloitettava allergisoitumisen seurantatutkimus (potilaat aitiysneuvoloista) ja maito, soijaja vilja allergiatutkimus (potilaista tehty lahete TaYS:aan) olivat kaksi erillista tutkimusta, mutta myos jalkimmaista tehtiin tutkimusluvalla Minulla on monesta potilaasta tiedenaytelahetteen kopioita (E.

6 6 Isolaurin vastineiden liite 2). Niissa on lupanumero 95032, vaikka nayte oli maito, soija ja viljaallergiatutkimusta varten. Tata tutkimusta varten olisi pitanyt erikseen hakea tutkimuslupa eettiselta toimikunnalta ja saada myos luvat TaYS:n eri klinikoista ja laboratorioista niiden resurssien kayttoon. E. Isolauri jatti tutkimusluvan hakematta maito, soija ja vilja allergiatutkimusta varten vastoin virallisia Yleiskirjeen A9/1992 ohjeita. Tutkimuspotilaiden epaasiallinen kohtelu Tarkoituksena oli tutkia, toimiiko soija soluviljelytestissa, kumpi viljelymenetelma (kokoverisolut vs. mononukleaarisolut) on parempi soluviljelytestissa, ja mika vehikkeli (keittosuola vs. vaseliini) on parempi lapputesteissa. Soluviljelmia varten otettiin ylimaarainen verinayte 2 x 4.5 ml. Altistusten puuttuessa useimpien potilaiden kohdalla ylimaarainen verinayte meni hukkaan (LPT tutkimus soijalla kaatui, kahta viljelymenetelmaa ei voinut verrata toisiinsa maidolla). Jotkut potilaat, joille ei jatkuvien, hankalien oireiden vuoksi voinut tehda maitoaltistusta, olisivat voineet hyotya LPT tutkimuksesta maidolle. Heille ei kuitenkaan tehty LPT tutkimusta maksupalvelututkimuksena (maksupalvelututkimuksen nimi oli antigeenispesifinen lymfosyyttistimulaatiokoe = Ly Antig S), enka mina vastannut LPT tuloksia maidolla minnekaan, kun niita ei pyydetty. Potilaiden laboratoriotuloksissa ei ole Ly Antig S tutkimuksen tulosta. Ainakin kahdella potilaalla (#11 ja #8) ei ollut mitaan muuta syyta kuin tutkimus tulla ihotesteihin, ja heidan huoltajiltaan ei TaYS:n mukaan ollut peritty poliklinikkamaksuja. #11 kesti maitoa ja viljoja, han ei hyotynyt epikutaanitesteista maidolla ja viljoilla, enka niista hyotynyt minakaan, koska ne tehtiin vain keittosuolavehikkelissa, soijaa ei testattu ja soija altistus puuttui. Katsotaan tarkemmin potilaan #8 tietoja. Lasta pidettiin maito ja vilja allergisena. Lapselle oli tehty ihopisto ja epikutaanitestit edellisen kerran 11 kuukautta aiemmin (poistettu potilastietoja). #8:lle ei ollut tehty missaan vaiheessa soija altistusta edeltavasti. Lapsi ei ollut koskaan saanut soijaa. Lapsi oli saanut pitkaan Neocatea, mutta maitoallergia oli varmistamatta altistuksella. Sellaisen potilaan valitseminen tutkimusryhmaan tai edes esitutkimukseen, jolle ei ollut tehty ruoka altistusta lahiaikoina eika aiottukaan tehda, on epaeettista ja hyvan tieteellisen kaytannon vastaista. Kaksinkertaiset epikutaanit ja soluviljelytestit menivat hukkaan tutkimushankkeen kannalta. Epikutaanitestauksesta alkuvuonna 1995 ei ollut lapsen hoidon kannalta hyotya. Epikutaanitesteja ei pitaisi tehda kovin usein ilman selvia indikaatiota. Epikutaanitestissa iholle laitetaan testikupujen ja teippauksen alle tutkittavia aineita ja niita pidetaan paikallaan iholla hautumassa 2 vuorokautta. Epikutaanitestaukseen liittyy pieni riski allergisoida potilas tutkittavalla aineella. Epikutaanitestaus voi viela voimistaa jo olemassa olevaa allergiaa tutkittavalle aineelle. Olen myos nahnyt muutaman kerran, miten epikutaanitestaus ruoka aineella lehahdutti lapselle laaja alaisen ihottuman. Testi vaatii yhteensa kolme kayntia ihotautien poliklinikalla viikon sisalla ja tulee kalliiksi, koska joka kaynti veloitetaan erikseen normaalina poliklinikkakayntina. Minusta E. Isolaurin suunnitelma potilaan #14 kohdalla ei ollut hyva: Talla potilaalla olisi hyva tehda prick ja epikutaanitesteja pitkittaisella seurantalinjalla, jotta nahtaisiin, milloin nama tulevat, jos tulevat, positiivisiksi. Potilaalla oli kuitenkin jatkuvasti ihottumaa, joten hanta ei pystytty testaamaan usein. E. Isolauri tiesi jo soluviljelytestia potilaistaan pyytaessaan, etta ilman soija altistusta LPT tutkimuksen tulos soijalla ja osa verinaytteesta menevat hukkaan ja ilman maitoaltistusta kahden viljelymenetelman vertailua

7 7 ei voi tehda, ja taas osa verinaytteesta menee hukkaan. Oli vaarin potilaita kohtaan tehda tutkimustyota tahallaan epatieteellisella tavalla, jolloin tutkimusnaytteita haaskattiin. Useimmat potilaat tai heidan huoltajansa haluavat vilpittomasti tukea tutkimustyota ja luottavat laakariinsa. Potilaiden tai huoltajien luottamuksen pettaminen haaskaamalla tahallaan tutkimusnaytteita ja tekemalla tutkimuskaynnit turhiksi kelvottomalla tutkimusasetelmalla on laakarilta paha eettinen rikkomus. Virkamiehelle sopimaton kaytos ja toiminta E. Isolauri toimi Suomen Akatemian vanhempana tutkijana sina aikana, jolloin tassa tutkintapyynnossa kerrottu moitittava kayttaytyminen tapahtui. Han toimi myos sivuvirkaisena erikoislaakarina TaYS:ssa. Han toimi virkamiehena. Virkamiehen on kayttaydyttava asemansa ja tehtaviensa mukaisesti. Virkamies ei saa virkatehtavia hoitaessaan valehdella, huijata eika muutoinkaan toimia eparehellisesti tai epaasiallisesti. E. Isolauri uskotteli minulle ja antoi minun, Outi Maria Kekin ja Maili Lehdon uskoa, etta olisi todella altistanut maito ja soijatutkittavat potilaat. Valtaosan altistustuloksista han keksi omasta paastaan, mika on virkamiehelle sopimatonta kaytosta. Kun todellisia altistustuloksia ei ollut, soijatutkimus ja viljelymenetelmien vertailu maidolla kaatuivat keskeisen vertailumenetelman puuttuessa. Suurin osa niista tuloksista, joiden eteen olin tehnyt toita, muuttui kayttokelvottomiksi. En saanut luotettavaa dataa soluviljelytestin kayttokelpoisuudesta enka myoskaan pystynyt edistamaan TaYS:n ihotautiklinikan ihotestien kehittamishanketta. Virkamies ei saa tahallaan aiheuttaa haittaa toiselle henkilolle taman tyossa saati turmella toisen henkilon tyon tulokset. Riippumatta siita, mita E. Isolauri kertoi hoidossaan olevien lapsipotilaiden huoltajille, tai kertoiko mitaan, huoltajat pitivat itsestaan selvana sita, etta tutkimukseen annettu verinayte tai tutkimuksen vuoksi tehty kaynti palveli hyodyllista tarkoitusta. Kun E. Isolauri jatti melkein kaikki altistukset tekematta, lasten ylimaaraiset verinaytteet menivat hukkaan. Ihokokeita tehtiin yhdeksalle potilaalle. Kahdelle potilaalle epikutaanitestit tehtiin ainoastaan soija ja maitotutkimuksen vuoksi, ja turhaan. Kun E. Isolauri tahallaan haaskasi tutkimusnaytteita ja aiheutti turhia tutkimuskaynteja, han petti sen luottamuksen, jota potilaiden huoltajat hanta kohtaan tunsivat. Han toimi eparehellisesti huoltajia kohtaan ja epaeettisesti lapsipotilaita kohtaan. Kun syksyn 1994 tutkimushanke kaatui altistusten puuttuessa, tutkimusteknikko Maili Lehdon tyopanos, hanen palkkaukseensa kulunut raha turhan tyon tekemisesta ja tutkimuksen vaatimat materiaalikustannukset menivat hukkaan. Virkamiehen edellytetaan toimivan jarkevalla tavalla, niin ettei han haaskaa niita taloudellisia resursseja, jotka hanelle on suotu ja yhteisilla verovaroilla tai muulla rahoituksella kustannettu. Valehtelullakin on oltava rajansa. E. Isolaurin vaitteet, etta olisimme yhteistuumin ryhtyneet syksylla 1994 tekeman ruoka allergiatutkimusta altistamattomilla potilailla, ovat minuun kohdistuvia kunnianloukkauksia, jotka kyseenalaistavat ammatillisen patevyyteni ja rehellisyyteni tutkimusryhman muita jasenia ja TaYS:n ihotautiklinikkaa kohtaan. Hyvan tieteellisen kaytannon loukkaukset Viittaan yhteen aiempaan ratkaisuun tutkimuseettisissa kysymyksissa. Tama on professori Tuomilehdon tapaus, joka ratkaistiin syksylla 2005 ja jota uutisoitiin kohtalaisesti. Prof. Tuomilehdon tutkimusrikkeista vilppia oli vaarien tietojen antaminen apurahahakemuksessa. Seuraavat teot olivat piittaamattomuutta

8 8 hyvasta tieteellisesta kaytannosta: tutkimusnaytteiden kaytto muihinkin tarkoituksiin kuin mihin lupa oli alun perin saatu ja toisen tutkijan tyon tahallinen vaikeuttaminen. Yhdenvertaisuusperiaate on keskeisia perusteita lain ja muun julkisen vallan kaytossa. Kun prof. Tuomilehdon toimet tutkittiin ja sanktioitiin, prof. Isolaurin samanlainen toiminta pitaa myos tutkia. On epaselvaa, minka vuoden tutkimuseettisia ohjeita tulisi noudattaa. TENK:n paasihteeri Salla Lotjonen kertoi minulle alkuvuonna 2004, etta noudatetaan sen vuoden ohjeita, jotka olivat voimassa teon tapahtuma aikana, eli tassa tapauksessa vuoden 1994 ohjeita. TENK kuitenkin kasitteli asian vuoden 2002 ohjeiden mukaan (eika noudattanut edes niita). Nyt TENK:n sivuilla esitetaan, etta ennen vuotta 2002 tapahtuneet tutkimusrikkeet tulisi kasitella vuoden 1998 ohjeiden mukaan. Tutkimustulosten keksiminen omasta paasta oli sepittamista ja tutkimusvilppia vuoden 1994 ohjeissa. Jos keksittyja tutkimustuloksia ei ole esitetty julkisesti tiedeyhteisolle, teko on vuoden 2002 ohjeiden mukaan muu hyvan tieteellisen kaytannon loukkaus tai piittaamattomuus hyvasta tieteellisesta kaytannosta. Toisen tutkijan tyon turmeleminen olisi ollut hyvan tieteellisen kaytannon loukkaus vuoden 1994 ohjeissa. Vuoden 2002 ohjeiden mukaan sen pitaisi olla piittaamattomuutta hyvasta tieteellisesta kaytannosta tai muu hyvan tieteellisen kaytannon loukkaus, kun alussa mainitun ratkaisun mukaan jo toisen tutkijan tyon vaikeuttaminen on piittaamattomuutta hyvasta tieteellisesta kaytannosta. Tutkimusluvan hakematta jattaminen, tutkimusluvan kaytto muihinkin tutkimuksiin kuin mihin se oli myonnetty ja tutkimuspotilaiden epaasiallinen kohtelu ovat hyvan tieteellisen kaytannon loukkauksia vuoden 1994 ohjeiden mukaan ja piittaamattomuutta hyvasta tieteellisesta kaytannosta vuoden 2002 ohjeiden mukaan. Lopuksi Vuosina 1994 ja 1995 E. Isolauri syyllistyi tutkimustyossa rikkeisiin, jotka kohdistuivat seka minua etta potilaita kohtaan. Vahvoista todisteista huolimatta en ole saanut tutkintapyyntoani tahan paivaan mennessa selvitetyksi. Laitan kopion tasta tutkintapyynnosta tiedoksi myos opetusministeri Sari Sarkomaalle, koska han on yliopistojen, Suomen Akatemian ja TENK:n ylin esimies. Nayttaa silta, ettei eparehellisyyteen tutkimustyossa suhtauduta Suomessa riittavan vakavasti. Joku tutkija otetaan silloin talloin kiinni, mutta paljon painetaan myos villaisella. Laitan kopion tutkintapyynnosta tiedoksi myos Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, jolle terveydenhuollon organisaatioiden valvonta kuuluu, koska TaYS:ssa ei ainkaan aiemmin loytynyt halukkuutta selvittaa perusteltua epailya siita, etta lapsipotilaita ja heidan huoltajiaan ei kohdeltu asianmukaisesti tutkimustyon yhteydessa. En tule hyvaksymaan perustelua kun Tampereen yliopiston rehtori, TENK ja apulaisoikeuskansleri eivat katsoneet aiheelliseksi selvittaa tutkintapyyntoa, ei meidankaan tarvitse. Jos nama virkamiehet sulkivat silmansa eparehellisyydelta ja muulta epaasialliselta toiminnalta tutkimustyossa, se on heidan hapeansa ja aiheuttaa huonoa mainetta myos heidan edustamilleen organisaatioille. Teidan tehtavanne on Hallintolain 31 pykalan mukaan aloittaa asian selvittaminen niiden yksityiskohtaisten todisteiden perusteella, jotka teille kirjoituksessani esitan. Korostan viela sita, etta Hallintolaki 434/2003 on se laki, mita on ensisijaisesti noudatettava kanteluasioiden tutkinnassa ja TENK:n saannokset kaikkine epaselvyyksineen ovat alisteisia Hallintolaille. E. Isolaurin moitittavaa toimintaa on arvioitava kahdesta nakokulmasta, mika on laakarille ja virkamiehelle sopimatonta toimintaa ja mika on hyvan tieteellisen kaytannon loukkausta, vaikkakin TENK:n nykyinen

9 9 maaritelma tutkimusvilpista on kummallinen (nettisivuillani ihmettelen, miksi tutkimuksen suorittamisvaihe jatettiin katvealueeksi tutkimusvilpin suhteen, kun tutkimuseettisia ohjeita uudistettiin v. 1998). Kuten tunnettua, kanteluasiat eivat vanhene. Tassa kanteluasiassa tehtiin esiselvitys vuodenvaihtessa eika se poistanut epailyja E. Isolaurin moitittavasta kayttaytymisesta tutkimustyon yhteydessa. Itse asiassa E. Isolaurin vastineissa ilmeni uusia, selvittamista kaipaavia asioita, kuten tutkimusluparikkeet. Uuteen esiselvitykseen ei ole aihetta, nyt on mentava suoraan tutkintaan. Tampereen yliopiston ja TaYS:n on tutkittava juttua yhteistyossa. Suomen Akatemian kannattaisi nimeta oma edustaja tai vahintaan yhteyshenkilo tutkintaryhmaan. Jutun tutkinnassa tarvitaan vahvaa allergologiasiantuntemusta ja tarvitaan dosenttitasoinen, ruoka allergiatutkimusta tehnyt henkilo. Ulkopuolisen asiantuntijan palkkio kuuluu Tampereen yliopiston korvattavaksi. Tampereen yliopiston rehtorin pitaa nimeta apulaisrehtori tutkintaryhman johtoon tai tutkintaryhmaan. Jutun selvittelyyn eivat saa osallistua rehtori Krista Varantola ja osastopaallikko Eeva Kaarina Nurmiranta. Olen tehnyt heista kantelun oikeuskanslerille ja he ovat jaaveja minua koskevissa asioissa. Liisa Rasanen, iho ja sukupuolitautien seka allergologian erikoislaakari, dosentti (minulla ei ole osoitetta Suomessa, pyydan asioimaan kanssani sahkopostitse) Liitteet: 1. Soijaan liittyvat potilastiedot 2. Maitoon liittyvat potilastiedot 3. Aiemmat asiakirjat loytyvat ja ovat tulostettavissa internetsivuiltani (jos sivujen avaaminen viivastyy, lahetan sahkopostina tai kirjepostina) 4. Huoltajien vahvistamia ruoka allergioihin liittyvia tietoja seka luvat lasten potilastietoihin (vain johtajaylilaakarin kirjeessa) 5. Isolaurin L. Rasaselle lahettama faksi, jossa potilaiden nimet ja henkilotunnukset (vain johtajaylilaakarin kirjeessa)

10 10 L. Rasanen, Tutkintapyynto /Liite 1. Soijaan liittyvat potilastiedot (poistettu 3 sivua potilastietoja) Taulukosta 1 nakyy kaksi asiaa: soija allergian diagnosointi tai poissulku ei onnistu esitietojen perusteella ja E. Isolaurin esitiedoiksi vaittamat tiedot kayvat huonosti yhteen todellisten esitietojen kanssa. Seitseman potilasta ei ollut koskaan syonyt mitaan soijatuotetta. Osa heista on voinut olla soijalle allergisia, osa tolerantteja. Allergisoituminen on voinut tapahtua esimerkiksi rintamaidon valityksella, kun aiti on syonyt soijaa tai allergeenisuudeltaan osin samankaltaisia hernekasveja. Ilman altistusta ei ole minkaanlaista tietoa siita, olivatko nama lapset soijalle allergisia vaiko eivat. Neljan (vuodenvaihteessa 94/95 todennnakoisesti viiden) lapsen kohdalla ainoa heidan nauttimansa soijatuote oli soijajaatelo, jota aidit olivat aiemmin kokeilleet tai lapset soivat tai maistelivat harvakseltaan satunnaisesti. Jos lapsi sai soijajaatelosta oireita, han saattoi reagoida myos sen sisaltamille muille aineosille tai lisaaineille. Jos han ei saanut soijajaatelosta oireita, han saattoi silti olla soija allergikko, mutta tarvitsi isompia soijamaaria ja pitempaa altistusta reagoidakseen. Potilailla #1 ja #2 ihottuma ei havinnyt soijamaidon aikana tai sen lopettamisen jalkeen. Heilla oli soijamaitokokeilun aikana kaytossa muitakin ruoka aineita, joille he saattoivat olla allergisia, esim. tattari. Ilman altistusta emme tieda, aiheutuiko ihottuma soijasta vaiko samanaikaisesti kaytetysta muusta ruokaaineesta/muista ruoka aineista tai ruoka aineesta ylipaataan. Aineistossa on ainoastaan yksi potilas #5, jonka soija allergia nayttaa varmistetulta. Lapsi sai soijamaitoa 2 viikkoa, riittavan kauan, yksityislaakari on ilmeisesti todennut kehittyneet oireet ennen kuin laati toisen B lausunnon, nyt Profylacin korvattavuudesta. Oireet havisivat, kun soijamaito lopetettiin ja aloitettiin Profylac. Tata voi pitaa avoimena, valvottuna altistuksena. Vaan miksi E. Isolaurin merkinta faksissa on taman lapsen kohdalla? Yhdentoista lapsen kohdalla E. Isolaurin esitiedoksi vaittama tieto tai se, etta on olemassa soija altistustulos tai esitieto soijan aiheuttamista oireista/sopivuudesta ei kay yhteen todellisen esitiedon kanssa. Kahden lapsen kohdalla E. Isolauri lupasi lahettaa puuttuvan soijatuloksen pikimmiten, mutta ei koskaan lahettanyt. Naiden lasten #8 ja #15 kohdalla ei ole olemassakaan mitaan soija altistustulosta tai tietoa soijan aiheuttamista oireista/soijan sopivuudesta, koska lapset eivat olleet koskaan saaneet soijaa. Viisi potilasta #6, #10, #14, #16 ja #17 saivat iho ja/tai suoli oireita jo rintaruokinnnan aikana ja siirtyivat erityisravintovalmisteelle 4.5, 5, 2, 8 ja 10 kk:n iassa. #6 ja #17 olivat hyvin vaikeaoireisia. Kolmella naista lapsista (#10, #14 ja #16) oli entuudestaan ruoka allerginen sisar. Alle puolivuotiaille, korkeaallergiariskisille (potilaalla ruoka allerginen sisar) tai vaikeaoireisille lapsille ei aloiteta soijamaitoa, ja ei aloitettu naille viidelle lapsellekaan. Lapset #17:ta lukuun ottamatta eivat saaneet Tuttelia, he siirtyivat rintamaidolta suoraan erityisravintovalmisteelle. Tallaisessa tilanteessa ei ole mitaan saumaa kokeilla soijamaitoa, minka asian lastenallergologi nakee suoralta kadelta. Lapset eivat olleet koskaan saanet mitaan soijatuotetta. Heista neljan lapsen aidit eivat nauttinut mitaan soijatuotteita imetysaikana. Yhden lapsen aiti kaytti soijakastiketta ehka kerran kuussa imetysaikana. Han ei huomannut, etta soijakastikkeen syominen tai mikaan muu ruoka aine hanen dieetissaan olisi pahentanut lapsen ihottumaa, koska ihottumaa oli koko ajan. E. Isolaurin avoimet soija altistukset ja myohempien selitysten mukaan esitiedot soijalle ovat perattomia naiden lasten kohdalla.

11 11 Rintamaitoon joutuu epailematta pienia maaria allergeeneja aidin nauttimista ruoka aineista. Imettavat aidit syovat monia ruoka aineita samanaikaisesti ja saman paivan aikana. Epaily, etta lapsi saisi oireita jostakin tietysta aidin nauttimasta ruoka aineesta, on varmentamatonta tietoa, eika imettavan aidin omien dieettikokeilujen avulla voi diagnosoida lapsen ruoka allergiaa. L. Rasanen, Tutkintapyynto /Liite 2. Maitoon liittyvat potilastiedot (poistettu 2.5 sivua potilastietoja) Taulukosta 2 kay ilmi, ettei kannata yrittaa diagnosoida maitoallergiaa oireiden perusteella ilman altistusta. Esim. potilaalla #1 oli maitoallergiaan sopivia oireita, mutta silti han ei ollut maitoallerginen, ei ainakaan 2/95. Monet tekijat, kuten atooppinen ihottuma ja sen lehahtelut, infektiot, allergioihin liittymattomat suolisto oireet ja muut ruoka allergiat voivat kovasti vaikeuttaa maidon osuuden arviointia potilaiden oireilussa. Maitoallergiatutkimusta (viljelymenetelmien vertailu) varten potilaita ei erikseen altistettu ja niinpa maidolle altistettuja oli vain kolme, niista yksi kaksoissokkoaltistus, ja yhden potilaan avoin altistus oli menossa vuodenvaihtessa 94/95. Monet lapset eivat edes olleet altistuskunnossa. Monen potilaan kohdalla altistusta ei ollut tehty lahella muiden tutkimusten ajankohtaa, ja talloin ei ole varmuutta, oliko potilas allerginen vaiko tolerantti LPT:n ja ihotestien tekoaikaan. Kun positiivinen maitoaltistustulos oli saatu kuukausia ennen vuodenvaihdetta 94/95, ei voinut tietaa varmuudella, onko lapsi enaa maitoallerginen vuodenvaihteessa 94/95. Suurin osa ruoka allergioista menee ian mukana ohi. Kun positiivinen maitoaltistustulos saatiin kuukausia yli vuosi vuodenvaihteen 94/95 jalkeen, ei voinut tietaa, oliko lapsi maitoallerginen jo vuodenvaihteessa 94/95. Allergisoituminen maidolle voi tapahtua myohemminkin kuin varhaislapsuudessa. Kun negatiivinen maitoaltistustulos saatiin kuukausia vuodenvaihteen 94/95 jalkeen, ei voinut tietaa, oliko lapsi maitotolerantti jo vuodenvaihteessa 94/95. Miksi E. Isolauri on faksissa laittanut #4:n maitotolerantiksi, vaikka jatkoi hanen maidotonta dieettiaan? Miksi han ei vaivautunut ilmoittamaan jalkikateen, etta potilaan #5 maitoaltistus oli positiivinen? Faksin lahettamisajankohtana potilaalle oli jo ilmaantunut oireita.

Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvä tieteellinen käytäntö Julkaise tai unohdu Ajatuksia julkaisupolitiikasta ja väitöskirjatöistä 8.5.2013 Tampereen yliopisto, CMT Hyvä tieteellinen käytäntö Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet 1 Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto 2 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

3 Päätös tutkimuslupaan HEL 2013-014196. Päätös

3 Päätös tutkimuslupaan HEL 2013-014196. Päätös Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 3 Päätös tutkimuslupaan HEL 2013-014196 HEL 2013-014196 T 13 02 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti myöntää hakemuksen mukaisesti tutkimusluvan ********** tutkimukselle

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008

Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 Lakiperustaisen vs. vapaaehtoisen mallin erot ja kirot Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Eero Vuorio 09.06.2008 TAUSTA Ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys

Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys ja riskitekijät --vuotiailla lapsilla Suomessa Etelä-Karjalan allergiatutkimus TUTKIMUSRYHMÄ Kaisa Pyrhönen LL, tutkija, KTTYL /Oulun yliopisto

Lisätiedot

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla

Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Allergiaterveyttä ohjatulla omahoidolla Erja Tommila projektivastaava, esh Filha ry Ohjattu omahoito Terveydenhuollon ammattilaisen antamaa yksilöllistä potilasohjausta: sairauden alkuperästä, oireiden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa

Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa Sanna Kaisa Spoof, TENK Tekijyys tieteessä seminaari 25.11.2015 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu asetuksella 1991

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma. Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta

Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma. Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta Ansioluettelon kehitys Nimikirjalain muutos 1989 -> valtaosa tieteellisistä, opetuksellisista

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 26.1.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 26.1.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen.

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.09.2015 Dnro OKV/2201/1/2014 1/5 ASIA Neuvonta työttömyysetuutta koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee 29.12.2014 oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa työ- ja elinkeinotoimiston

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2.

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2. HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 1/2010 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje (2012)

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje (2012) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje (2012) Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama (asetus 1347/1991) tutkimuseettinen neuvottelukunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) 13 Oikaisuvaatimus johtavan ylihammaslääkärin päätöksestä HEL 2015-006958 T 06 00 00 Päätösehdotus Perustelut päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen keskitettyjen

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista oikeuskäytäntöä hallintoasioissa

Ajankohtaista oikeuskäytäntöä hallintoasioissa Ajankohtaista oikeuskäytäntöä hallintoasioissa Kuntamarkkinat 9.9.2015 Mervi Kuittinen Sisältö KHO:2015:115, Valitusperusteen tutkiminen, koeaikapurkupäätöksen perusteleminen KHO:2015:123, Kuntayhtymän

Lisätiedot

Eettinen tutkimus mitä se on?

Eettinen tutkimus mitä se on? Mihin ennakkoarviointia tarvitaan Kirsti Uusi-Rasi 18.11.2015 Eettinen tutkimus mitä se on? Noudattaa lakia, määräyksiä ja suosituksia On laadultaan hyvää (täyttää hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteerit)

Lisätiedot

Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014. 21 kortin temppu

Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014. 21 kortin temppu Scifest-loppuraportti Jani Hovi 234270 4.5.2014 Toteutus 21 kortin temppu Temppuun tarvitaan nimensä mukaisesti 21 korttia. Kortit jaetaan kuvapuoli näkyvillä kolmeen pinoon, ensiksi kolme korttia rinnan

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero

Lisätiedot

TUTKIMUSRYHMÄ ESTÖ TUTKIMUSVÄEST PILOTTITUTKIMUKSEN TARKOITUS. Kangasalla asuvat lapset, joiden syntymäaika oli:

TUTKIMUSRYHMÄ ESTÖ TUTKIMUSVÄEST PILOTTITUTKIMUKSEN TARKOITUS. Kangasalla asuvat lapset, joiden syntymäaika oli: Ruoka-allergioiden allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyys ja riskitekijät t --vuotiailla lapsilla Suomessa Etelä-Karjalan allergiatutkimus TUTKIMUSRYHMÄ Kaisa Pyrhönen LL, tutkija, KTTYL /Oulun yliopisto

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

ASIA KANTELU SELVITYS

ASIA KANTELU SELVITYS ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.01.2015 Dnro OKV/4/1/2014 1/5 ASIA Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Oulun poliisilaitoksen menettely Oulujärven

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1 6232/10.03.00/2011 18 Vaatimus rakennusluvan 2011-1366 rakennusvalvontamaksun nro 114701171 poistamiseksi, kiinteistö 51-280-3, Sotarovastintie 5, 00370 Helsinki

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN EETTISET PERIAATTEET

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN EETTISET PERIAATTEET JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN EETTISET PERIAATTEET JAMKin hallituksen hyväksymä 13.5.2013 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Eettinen toimikunta... 4 3 Eettisistä periaatteista viestiminen... 4 4 Yleiset eettiset

Lisätiedot

Apteekkitarkastukset. Yliproviisori Sami Paaskoski Lääkelaitos

Apteekkitarkastukset. Yliproviisori Sami Paaskoski Lääkelaitos Apteekkitarkastukset Yliproviisori Sami Paaskoski Lääkelaitos Apteekkien henkilökunnan lääkekaapit tehosyyniin Lääkelaitos syynää apteekkien henkilökunnan lääkekaappeja apteekkitarkastusten yhteydessä

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.13 TERVEYSTIETEELLINEN TUTKIMUSTYÖ Hallituksen 4.5.2004/67 hyväksymä 1. Terveystieteellinen tutkimustyö Satakunnan sairaanhoitopiirissä 1.1.

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, -6 kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta Eettinen kipu ja riski Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin tarpeellisuus sekä ohjeistaminen Tieteiden talo, Helsinki 6.10.2008 HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio 1 2.6.2006 Rahoituksen haku Akatemiasta Uudet hakuajat Sähköinen asiointi Uudet hakuohjeet Hakemus Hakulomake Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään

Lisätiedot

Potilasinformaatio ja suostumus

Potilasinformaatio ja suostumus Potilasinformaatio ja suostumus Suomen lihastautirekisteri, Duchennen lihasdystrofia Tietoa verkostoon rekisteröityvälle Ennen rekisteröitymistä Suomen Lihastautirekisteriin, on hyvin tärkeää että ymmärrät

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila KATSAUS Kun ruoka ei sovi Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila Ruoka-allergia on atooppisen perimän ensimmäinen ilmenemismuoto. Oireilu alkaa tyypillisesti alle vuoden iässä ihottumalla ja

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

THL:n tutkimuseettinen työryhmä

THL:n tutkimuseettinen työryhmä THL:n tutkimuseettinen työryhmä Esitys TENK:in ja TUKIJA:n teemaseminaarissa Helsingissä 20.3.2012 Jussi Simpura, THL:n tutkimuseettisen työryhmän puheenjohtaja 20.03.2012 THL:n TUET 1 THL:n tutkimuseettinen

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy 1. Hakijan nimi ja tämän lomakkeen täyttäjän tiedot Pyydämme antamaan tässä vanhemman / huoltajan, jonka haluatte antaa ensisijaiseksi YFU:n yhteyshenkilöksi,

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Valviran määräys 4/2010: Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010), luku 5 ylitarkastaja,

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot