HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) AIKA klo 16:30-17:23 PAIKKA Lohjan sairaala, auditorio KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 16 RALF BACKMANIN ERO JOHTAVAN LÄÄKÄRIN VIRASTA JA VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN 4 17 YLILÄÄKÄRIN VAKANSSIN 1A LAKKAUTTAMINEN JA PLASTIIKKAKIRURGIAN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRAN PERUSTAMINEN 18 TERVEYSALAN OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUKYSELYN TULOKSET KEVÄT LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN SAIRAANHOITAJAKOULUTUS LOHJALLA 20 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUTILANNE TOTEUMATIEDOT TAMMI-KESÄKUULTA LAUTAKUNNAN VUODEN 2013 KOKOUKSET 17

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) OSALLISTUJAT Läsnä Nimi Jäsen/ X X X X X X X X X X Tuija Sundberg Jaripekka Turtiainen Pirjo-Leena Forsström Iiro Jääskeläinen Raimo Karjalainen Terttu Grönfors-Roos Aulis Stenholm Paula Salapuro Sirpa Kaisla Rauli Nummenmaa Marjo Hellgren Tero Vepsäläinen Ismo Turunen Merja Juolahti Kari Hakala Arja Penttinen Laila Reikko Pekka Halonen Tiina Sivonen Heidi Savolainen Matti Pajuoja Gunilla Wikberg Markku Lehtonen Sari Metsäkivi Merja Laaksonen Sebastian Oksanen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen X X X Riikka Slunga-Poutsalo Merja Puurunen Liisa Astala Eero Mämmelä HUS:n hallituksen edustaja henkilöstöpäällikkö, johtava ylihoitaja hallintojohtaja/pöytäkirjanpitäjä

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) ALLEKIRJOITUKSET Tuija Sundberg puheenjohtaja Eero Mämmelä pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu / 2013 TARKASTUS pöytäkirjantarkastaja Ismo Turunen pöytäkirjantarkastaja Kari Hakala PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Lohjan sairaala, virallinen ilmoitustaulu, Sairaalatie 8, Lohja KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ismo Turunen ja Kari Hakala.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) RALF BACKMANIN ERO JOHTAVAN LÄÄKÄRIN VIRASTA JA VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN LOHLTK 16 Lohjan sairaanhoitoalueella on päätoiminen johtavan lääkärin virka. Viran vastuualueeseen kuuluu vastaavan lääkärin tehtävien osalta somaattinen erikoissairaanhoito. Psykiatrisilla erikoisaloilla (aikuis- ja nuorisopsykiatria) p.o. erikoisalojen johtavan lääkärin tehtävät hoitaa psykiatrian tulosyksikön johtaja. Tässä käsiteltävänä olevan johtavan lääkärin viranhaltijan tehtäviin kuuluu mm. Vuonna 2011 voimaan astuneen Terveydenhuoltolain mukaiset vastaavan lääkärin tehtävät somaattisilla erikoisaloilla (potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä siirtämisestä toiseen terveydenhuollon toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai tämän antamien ohjeiden mukaan muu laillistettu terveyden ammattihenkilö). Laajasti sairaanhoidon lääketieteelliseen sisältöön, potilasturvallisuuteen, erikoisalojen väliseen yhteistyöhön ja potilaan hoitoketjuihin (yhteistyö terveydenhuollon muiden toimijoiden kanssa) liittyvät tehtävät Sairaanhoidollisten prosessien ja toimintatapojen jatkuva parantaminen, parhaiden käytäntöjen käyttöönoton valvonta Potilasmuistutuksiin ja Potilasvakuutusyhdistyksen sekä valvontaviranomaisten pyytämiin vastineisiin liittyvät asiat Lohjan sairaanhoitoalueen ja HUS-tasoiseen sairaanhoitoon liittyvä kehittämistyö ja yhteistyöfoorumit Lääketieteellisten ja sairaanhoidollisten trendien, käytäntöjen ja teknologian aktiivinen seuranta Kehittämispäällikön tehtävät oman toimen ohella HUS:n potilasturvallisuussuunnitelman (v. 2011) määrittelemät laatupäällikön tehtävät oman toimen ohella Johtava lääkäri on Lohjan sairaanhoitoalueen johtoryhmän ja tämän työvaliokunnan sekä johdon tukiyksikön jäsen ja raportoi yleisesti virkatehtävissään sairaanhoitoalueen johtajalle. Johtava lääkäri on kuitenkin sairaanhoidollisen vastuualueensa ylin viranomainen yksittäisen potilaan hoitoon liittyvissä asioissa (mm. vastaavan lääkärin tehtävät, potilasmuistutukset ja hoitoihin liittyvät vastineet näihin oikeutetuille tahoille jne.) Keuhkosairauksien erikoislääkäri Ralf Backman on hoitanut johtavan lääkärin tehtäviä vakituisena päätoimisena alkaen ja muilla virkajärjestelyillä alkaen (sekä tätä aikaisemmin vastaavan ylilääkärin nimikkeellä vuodesta 2003 alkaen). Hän on pyytänyt eroa johtavan lääkärin virasta eläkkeelle siirtymisensä takia alkaen. Pitämättömät lomat huomioiden hän on ilmoittanut jäävänsä pois virantoimituksesta marraskuun 2013 alusta alkaen.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) HUS:n hallintosäännön 7 :n 3. kohdan mukaan sairaanhoitoalueen lautakunta päättää välittömästi sairaanhoitoalueen johtajan alaisten johtavien viranhaltijoiden ottamisesta virkaan. Päätösesitys Lautakunta 1. päättää myöntää Ralf Backmanille eron johtavan lääkärin tehtävistä alkaen 2. julistaa viran haettavaksi HUS:n ohjeistuksen mukaisesti. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen, p

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) YLILÄÄKÄRIN VAKANSSIN 1A LAKKAUTTAMINEN JA PLASTIIKKAKIRURGIAN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRAN PERUSTAMINEN LOHLTK 17 Lohjan sairaanhoitoalueen ja HYKS:n operatiivisen tulosyksikön välillä on neuvoteltu yhteistyöstä silmätautien erikoisalalla. Tämän mukaan HYKS vastaa lääkärien työpanoksen tuottamisesta Lohjan sairaalan silmätautien yksikköön. Lohjan sairaanhoitoalue hyvittää HUS:n sisäisellä laskutuksella lääkärien henkilöstökulut HYKS:lle ja järjestää itse poliklinikka- sekä leikkaustoimintaan liittyvät tilat ja hoito- sekä muun henkilökunnan. Kuntalaskutus ja suoritteiden kirjautuminen on Lohjan sairaanhoitoalueen toimintaa. Järjestely sovittiin erityisesti silmälääkäripulan takia. Sen tarkoituksena on myös varmistaa HUS:n oman tuotannon jatkuvuutta silmätautien erikoisalalla ja mm. toimia erikoistuvien lääkärien koulutusjärjestelyjen osana. Lohjan sairaalan silmätautien yksikön lääkärin virat siirrettiin henkilöstöhallinnollisesti HYKS:n operatiiviseen tulosyksikköön vuoden 2012 aikana kahta lukuun ottamatta. Näistä ylilääkärin viran hoitaja irtisanoutui siirtyäkseen yksityissektorille kevään 2013 aikana. Virkaa ei ole ollut tarpeellista täyttää, koska edellä kuvatuilla järjestelyillä on voitu hoitaa silmätautien erikoisalan toiminnat Lohjan sairaalassa kohtuullisessa määrin yhteistyössä HYKS:n kanssa. Lohjan sairaanhoitoalueen johtaja ja operatiivisen tulosyksikön johtaja ovat käyneet neuvottelut HYKS:n operatiivisen tulosyksikön johtajan sekä siihen kuuluvan plastiikkakirurgian klinikan ylilääkärin kanssa alkuvuoden 2013 aikana plastiikkakirurgian toiminnan aloittamisesta Lohjan sairaalassa. HYKS:n Töölön ja Jorvin sairaaloissa joudutaan kysyntään vastaamiseksi tekemään runsaasti lisätöitä plastiikkakirurgiassa (jopa neljänä arkipäivänä iltatöitä ja lauantaitöitä). Hoitotakuun puitteissa pysyminen on tästä huolimatta vaikeaa, mm. johtuen myös leikkaussalien pulasta ja osin huonosta kunnosta (Töölön sairaala). Tyypilliset leikkaukselliset toimenpiteet liittyvät syöpäkirurgiaan, kroonisten haavojen hoitoihin, sekä tapaturmien jälkihoitoon. Neuvotteluissa HYKS:n edustajat ovat voimakkaasti puoltaneet plastiikkakirurgian erikoislääkärin viran perustamista Lohjan sairaanhoitoalueelle. Tällä uudella viralla voitaisiin hoitaa merkittävä määrä Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien ao. potilaista, lukuun ottamatta yliopistollista sairaalahoitoa edellyttävät tilanteet. Järjestely parantaa hoitotakuun määräajoissa pysymistä ja vähentää lisätöitä HYKS-alueella. Lohjan sairaalassa ollaan perustamassa moniammatillista ja usean erikoisalan asiantuntemusta edellyttävää haavanhoitotiimiä. Tämän tiimin tärkeä lääkäriasiantuntija on plastiikkakirurgi. Lohjan sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön kirurgian ja ortopedian vastuualueilla on 11 erikoislääkärin ja 5 erikoistuvan lääkärin virkaa. Silmätautien ylilääkärin viran muuttaminen plastiikkakirurgian osastonylilääkärin viraksi ei edellytä määrärahan lisäystä vuodelle Virkamuutos on jonkin verran (n. 540 /kk) kustannusnegatiivinen.

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Plastiikkakirurgian toiminnan aloittamiseen tarvittava hoitohenkilökunta, toimitilat ja välineistö voidaan järjestää sairaalan sisäisin järjestelyin, eikä edellytä määrärahojen lisäystä. HUS:n hallintosäännön 7 :n 1. kohdan mukaan sairaanhoitoalueen lautakunta päättää sairaanhoitoalueen johtajan ja HYKS toimialajohtajan virkoja lukuun ottamatta sairaanhoitoalueen virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Päätösesitys Lautakunta päättää 1. lakkauttaa silmätautien ylilääkärin viran (vakanssinumero 1A ) operatiivisesta tulosyksiköstä perustaa lukien plastiikkakirurgian osastonylilääkärin viran operatiivisen tulosyksikköön sekä julistaa viran haettavaksi HUS:n ohjeistuksen mukaisesti Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen, p

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) TERVEYSALAN OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUKYSELYN TULOKSET KEVÄT 2013 LOHLTK 18 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kaikissa työyksiköissä kerätään yhtenäistä ja jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta. Opiskelijaohjauksen laadun mittarina toimii kansallisesti ja kansainvälisestikin käytössä oleva internet-pohjainen sähköinen CLES-mittari (Clinical Learning Environment and Supervision). Mittari on validoitu. Terveysalan opiskelijat antavat harjoittelujaksonsa päättämisvaiheessa palautteen saamastaan ohjauksen laadusta. Mittarin avulla arvioidaan työyksikön ilmapiiriä, hoidon lähtökohtia, opetuksellisia lähtökohtia ja ohjaussuhdetta. Arviointi tapahtuu VAS-asteikolla (0-10). Kysymysten keskiarvosta muodostuu työyksikön opiskelijaohjauksen kokonaislaadun tunnusluku. Lisäksi opiskelijat valitsevat jokaiselta osa-alueelta tärkeimmät ohjauksen laatuun vaikuttaneet tekijät ja antavat avointa palautetta ohjauksen laadusta. Kysely on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen. Kyselyn tulokset raportoidaan kaksi kertaa vuodessa työyksiköihin. Lohjan sairaanhoitoalueella opiskelijaohjauksen kokonaislaatu oli keväällä 2013 paras HUS:ssa (8,65). 109 terveysalan opiskelijaa vastasi kyselyyn. Lohjan sairaanhoitoalueen eri tulosyksiköt ovat saavuttaneet arviointikohteissa asteikolla 1-10 keskiarvon 7,87 9,03 välillä. Tämä on erittäin hyvä tulos. Lohjan sairaanhoitoalueella on opiskelijaohjauksessa onnistuttu erittäin hyvin erilaisten toimenpiteitten johdosta. Lohjan sairaanhoitoalueella on järjestetty henkilökunnalle opiskelijaohjaukseen liittyviä kehittämisiltapäiviä ja alueen oppilaitokset ovat järjestäneet tilaisuuksia opiskelijaohjauksen kehittämiseksi. Jokaisessa Lohjan sairaanhoitoalueen työyksikössä on myös erikseen nimetyt opiskelijavastaavat ja HUS tasoisesti toimii opiskelijaohjauksen kehittämisryhmä. Opiskelijaohjauksesta saatava yhtenäinen, vertailtavissa oleva palaute muodostaa tärkeän kehittämis- ja rekrytointivälineen. Opiskelijaohjauksella on merkittävä työvoimapoliittinen vaikutus ja sen toteutumista seurataan HUS:ssa systemaattisesti. Lohjan sairaanhoitoalueella ollaan halukkaita saamaan palautetta opiskelijoilta ja kehittämään ohjauksen asiakaslähtöisyyttä. Hyvät tulokset ja niistä saatu palaute motivoivat opiskelijoiden ohjaajia. Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus edistää myös Lohjan sairaanhoitoalueen vetovoimaisuutta työnantajana. Sen avulla varmistetaan hyviä oppimistuloksia ja saadaan terveydenhuoltoon osaavaa henkilöstöä. Päätösesitys Päätös Lautakunta merkitsee tulokset tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja henkilöstöpäällikkö, johtava ylihoitaja Liisa Astala p

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN SAIRAANHOITAJAKOULUTUS LOHJALLA LOHLTK 19 Lohjan kaupungissa sijaitsevassa oppilaitoksessa on ollut ammattikorkeakoulutasoista (AMK) sairaanhoitajakoulutusta 1998 alkaen (EVamk). Vuodesta 2000 alkaen amk-tasoisen sairaanhoitaja koulutuksen on järjestänyt Laurea AMK. Lohjalla on pitkä perinne sairaanhoitajakoulutuksesta, sillä 1980-luvulta alkaen Lohjan terveydenhuolto-oppilaitos koulutti sairaanhoitajia. HUS Lohjan sairaanhoitoalue muodostaa merkittävän väestöalueen läntisellä Uudellamaalla. Sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio, asukkaita yhteensä alueella on n ja kasvaa arviolta n asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön kasvu alueella on keskimäärin 2 % luokkaa myös vuoteen Alueen väestökehityksestä johtuen myös erikoissairaanhoidon ja terveydenhuoltoalan palvelujen tarve on kasvava. Terveydenhuoltoala on nyt ja jatkossa työvoimapainotteinen alan teknologian kehittymisestä huolimatta Tulevista SoTe ratkaisuista riippumatta Lohjalla ja sairaanhoitoalueen kunnissa on jatkossakin merkittävää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaa. Alueellinen koulutus takaa tulevaisuudenkin terveydenhuollon tarpeisiin hoitajatyövoiman parhaiten. Hoitotyössä tarvitaan osaavaa henkilökuntaa ja erikoissairaanhoidossa eniten alan ammattikorkeakoulusta valmistuvia sairaanhoitajia. Lohjan sairaanhoitoalueella hoitohenkilökunnan kokonaismäärä on tällä hetkellä 417, josta sairaanhoitajia (amk-koulutus) on n. 276 ja lähihoitajia 83 (II-asteen koulutus). Lohjan sairaanhoitoalue on sairaanhoitajien rekrytoinnissa suurelta osin tukeutunut Lohjan Laurean valmistuviin sairaanhoitajiin. Alan naisvaltaisuudesta johtuen mm. perhevapaiden tai muiden työvapaiden osuus on suuri. Vuosittain n amk-tason hoitajaa on perhevapailla. Eläköitymisen kautta työvoimatarve on vuosittain 2-4 sairaanhoitajaa. Vuoteen 2025 mennessä ammatillinen eläkeikä täyttyy 30 sairaanhoitajalla. Edellä mainituista syistä Lohjan sairaanhoitoalueelle erikoissairaanhoitoon rekrytoimme Lohjan Laureasta vuosittain vakituisiin tehtäviin tai pitkäaikaisiin sijaisuuksiin 5-20 sairaanhoitajaa. Useat valmistuvat ovat olleet alueelta kotoisin, sillä taas on positiivista merkitystä työvoiman pysyvyyden kannalta. Lyhytaikaisiin sijaisuustarpeisiin rekrytoimme jatkuvasti Lohjan Laurean sairaanhoitajaopiskelijoita Valviran ja HUS:n ohjeistuksien mukaisesti. Lohjan Laurea näin ollen toimii merkittävänä hoitohenkilöstön työvoiman tuottajana sairaanhoitoalueelle. Työelämälähtöinen kehittämistoiminta Lohjan sairaanhoitoalueen ja Lohjan Laurean välillä on ollut poikkeuksellisen mittavaa ja hedelmällistä. Esimerkkinä mainittakoon mm aivohalvauspotilaan hoitopolun kehittäminen ja potilaan hoidon kirjaamisen sekä potilaan hoidon ohjauksen kehittäminen. Lohjan Laurean ja sairaanhoitoalueen kanssa on sovittu, että opiskelijoilta vaadittavat mittavat opinnäytetyöt kiinnitetään Lohjan sairaanhoitoalueen

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) kehittämishankkeisiin ja työelämälähtöisiin tarpeisiin. Näin ollen olemme voineet toteuttaa HUS:n strategian mukaisesti hoitotyötä ja sen kehittämistä näyttöön perustuvasti ja jopa kansainvälisesti. Sekä toiminnan näyttöön perustuvuus että kansainvälisyys ovat HUS:n ja ammattikorkeakoulun vaatimuksia. Lohjan sairaanhoitoalue toimii sairaanhoito-opiskelijoitten käytännön harjoittelun kenttänä. Tällä on positiivinen merkitys hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisen kannalta. Opiskelijat tuovat ajantasaista tietoa ja me annamme hoitotyön käytännön toteutuksen mallin. Opiskelijaohjauksen laatua mitataan jatkuvasti ja mm. kevään 2013 arvioinneissa saimme opiskelijaohjauksesta HUS:n parhaat arvioinnit. Lohjan sairaanhoitoalue on pystynyt vuosittain tarjoamaan n. 250 amk-opiskelijalle työssäoppimisen jakson ja opintoviikkoja on kertynyt lähes 900. Pääkaupunkiseudulla työssäoppimisen paikoista on puute. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta esittää huolensa nuorisoasteen sairaanhoitajakoulutuksen loppumisesta. On todennäköistä, että hoitohenkilöstön rekrytointi vaikeutuu, hoitotyön kehittäminen jää vähemmälle, koska opiskelijat käytännön harjoittelussa vähenevät. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta esittää kohteliaasti, että Laurean hallitus harkitsee uudelleen Lohjan Laurean nuorisoasteen sairaanhoitajakoulutuksen lopettamista ja kuulee ennen lopullista päätöstään vielä erityisesti Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien työelämän tarpeita. Päätösesitys Lautakunta lähettää esityslistan mukaisen tekstin Laurea Ammattikorkeakoulun hallitukselle ja pyytää luopumaan AMK-tasoisennuorisoasteen sairaanhoitajakoulutuksen lopettamissuunnitelmista Lohjalla. Käsittely Keskustelun kuluessa Aulis Stenholm teki Matti Pajuojan kannattamana päätösesitykseen seuraavan täydennysesityksen: Lautakunta lähettää esityslistan mukaisen tekstin lisäksi tiedoksi sairaanhoitoalueen kunnille. Päätös Täydennetty päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja henkilöstöpäällikkö, johtava ylihoitaja Liisa Astala, p

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUTILANNE LOHLTK 20 Lautakunta merkitsi toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluvaiheen tiedoksi kokouksessaan ( 11). Sairaanhoitopiirin hallitus vahvisti kokouksessaan talousarvion valmistelun periaatteet ja tavoiteasetannan sekä jäsenkuntien maksuosuudet. Talousarvion ja toimintasuunnitelman pohjana on HUS:n voimassaolevan strategia. Sen mukaisesti pyritään pysyviin rakenteellisiin sekä tuottavuutta parantaviin ja kustannusten kasvua hillitseviin ratkaisuihin. Hallitus vahvisti kuntien vuoden 2014 maksuosuuksien määräksi 1 445,8 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä keskimäärin +2,9% kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Suurin prosentuaalinen kasvu on Nurmijärvellä +4% ja pienin Hangossa +1%. Jäsenkuntakohtainen maksuosuuden muutos- prosentti vaihtelee sen johdosta että jokaiselle kunnalle on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuen yksilöllinen väestönmuutos- kerroin, jossa on huomioitu kunkin kunnan väestön määrän muutos ja väestön ikärakenteen muutos. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien keskimääräinen maksuosuuden muutos vuodesta 2013 vuoteen 2014 on +2,8%. Karkkilan muutos on +2,4%, Lohjan +2,5%, Siuntion +3,4% ja Vihdin +3,4%. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon, joka tarkoittaa DRG-tuotteita, hoitopäivä- ja käyntituotteita sekä ostopalveluita muista sairaaloista. Maksuosuuteen sisältyvät myös palvelusetelit, tartuntatautilääkkeet sekä perinnöllisyyslääketieteen kustannukset. Jäsenkuntien kanssa sovitaan erikseen muista palveluista kuten terveyskeskuspäivystyksestä, ensihoidosta ja HUS:n liikelaitosten palveluiden ostoista. Nämä eivät sisälly edellä mainittuun hallituksen vahvistamaan kuntien maksuosuuteen. Vuoden 2014 talousarvion tavoitteena on keskimäärin 1,5 %:n tuottavuuden parannus sekä nollatulostavoite. Esityslistan liitteenä on kopio hallituksen päätöksestä. Hallitus käsittelee tulevan vuoden talousarvioesitystä loka- ja marraskuussa. Hallituksen esitys valtuustolle käsitellään joulukuun alun kokouksessa. Valtuuston kokous on Päätösesitys Lautakunta merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelutilanteen tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja hallintojohtaja Eero Mämmelä, p

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) TOTEUMATIEDOT TAMMI-KESÄKUULTA 2013 LOHLTK 21 Hoitoon pääsy ja hoidon saatavuus Tammi-kesäkuulta ei laadita tavanomaista kuukausiraporttia. Esityslistan liitteenä on yhteenveto sairaanhoidollisen palvelutuotannon tunnusluvuista. Ajanjaksolla tammi-kesäkuu 2013 on tullut enemmän ulkoisia lähetteitä kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. Eroa on +2,9%, Kesäkuussa saapuneiden lähetteiden määrä on hieman pienempi kuin alkuvuonna keskimäärin. Kuukausittaiset lähetemäärän vaihtelevat mutta kesäkuun lähetemäärä on lähellä pidemmän aikavälin keskiarvoa. Päivystyslähetteiden määrä on hieman kasvanut vaikkakin alkuvuonna 2013 saapuneiden elektiivisten lähetteiden suhteellinen osuus on hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Päivystyskäyntien määrässä ei ole merkittäviä muutoksia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Terveyskeskuslähetteiden ja yksityisen sektorin lähetteiden määrä on kasvanut. Yksityissektorin lähetteiden suhteellinen osuus on kasvanut parilla prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden lukumäärä on pienentynyt vuodenvaihteen tilanteeseen verrattuna. Yli 6kk odottavia potilaita ei kesäkuun lopussa ole lainkaan. Myös polikliiniseen hoitoon odottavien kokonaismäärä on vähentynyt. Sen sijaan yli 3 kk odottavien määrässä on tapahtunut kasvua. Osiltaan sitä selittävät lähetemäärän kasvu ja kesälomakausi. Vuodevaihteen tilanteeseen verrattuna lähetteiden käsittelyaika on lyhentynyt selvästi. Kuitenkin alkuvuonna käsittelyaika on ollut edellisvuoden keskimääräistä aikaa pidempi.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Alla olevassa taulukossa on vertailu saapuneiden ulkoisten lähetteiden kertymästä kesäkuun sekä tammi-kesäkuun osalta. Lähetteiden lkm Terveyskeskus Elektiiviset Päivystys Yhteensä Yliopistosairaala Elektiiviset Päivystys Yhteensä Keskussairaala Elektiiviset Muu yleis/aluesairaala Päivystys Yhteensä Elektiiviset Päivystys Yhteensä x Työterveyshuolto Elektiiviset Päivystys Yhteensä Mielisairaala/tsot Elektiiviset Yhteensä Muut lähettäjät Elektiiviset Yksityislääkäri/sairaal a Päivystys Yhteensä Elektiiviset Päivystys Yhteensä ZZ99 Luokittelematon Elektiiviset Päivystys Yhteensä Lähettäjät yhteensä Elektiiviset Päivystys Yhteensä Sairaanhoidollinen palvelutuotanto ja tuottavuus Laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi on 1,9% edellisvuotista suurempi mutta jää edelleen jälkeen kuluvan vuoden suunnitellusta tasosta. Eroa suunniteltuun on kesäkuun lopussa -1,9%. Ero toiminnan toteumatason ja suunnitellun toimintavolyymin välillä on pienentynyt kevään kuluessa. Eroa selittävät psykiatrian hoitopäivien ja drg-tuotteiden toteumaluvut, jotka jäävät alle suunnitellun tason vaikkakin käyntituotteiden toteuma ylittää suunnitellun yli 4%:lla.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Kuntien maksuosuuksien toteuma Drg-tuoteryhmän sisällä on siirtymää klassisista drg-tuotteista avohoidon drg-tuotteisiin. Kuntien perusterveydenhuolto on pystynyt vastaanottamaan hyvin erikoissairaanhoidosta uloskirjoitetut potilaat ja järjestämään heille tarvittavat jatkohoitopaikat. Laskutettavien siirtoviivepäivien määrä pudonnut yli 15% edellisvuoteen verrattuna. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla on kertynyt 166 laskutettavaa siirtoviivepäivää (n e). Suurin osa toteutui helmi-maaliskuussa. Psykiatrian hoitopäivien toteuma on 1,5% alle kuluvalle vuodelle arvioidun tason. Hoitopäivätoteuman arvioidaan laskevan suunnitelmien mukaisesti loppuvuoden kuluessa avohoitopainotteisuuden lisääntymisen myötä. Erityyppiset avohoitokäynnit ovat lisääntyneet 4,1% edellisvuoteen verrattuna ja niiden toteuma ylittää tämän vuoden suunnitelman 1,6%:lla. Suurin osa kasvusta kertyy ensikäynneistä. Hoidettujen potilaiden määrä on myös kasvanut lähes prosentilla viime vuoteen verrattuna. Leikkausten kokonaismäärä samoin kuin päiväkirurgisten leikkausten määrässä on kasvua edellisvuoden toteumaan verrattuna. Lohjan sairaalassa on toteutunut 484 synnytystä tammi-kesäkuussa Se reilu 2% viimevuotista enemmän. Alkuvuoden tilastojen perusteella on havaittavissa että Meilahden alueen remontit tulevat jonkin verran muuttamaan sairaaloiden välisiä synnytyslukuja kuluvan vuoden osalta. HUS:n tammi-kesäkuun laskutus Lohjan sairaanhoitoalueen kunnille poikkeaa talousarvioon sisältyvästä maksuosuudesta vain +0,1% ( e). Erotusta edellisen vuoden vastaavan ajan toteumaan on +4,7%. Laskutuksen toteuma koko vuoden budjettiin verrattuna on 50,7%. Koko HUS:n laskutus tämän vuoden budjettiin verrattuna alittuu Lohjalla (-2,1%) sekä Siuntiossa (-3,2%). Karkkilan (+0,6%) ja Vihdin (+4,8%) laskutus ylittävät tässä vaiheessa talousarvion. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna sekä Karkkilan, Lohjan että Vihdin laskutus ylittyy. Lohjan sairaanhoitoalueen laskutus kaikille sairaanhoitopiirin kunnille tuotetuista erikoissairaanhoidon palveluista on lähes suunnitellulla tasolla. Poikkeama puolen vuoden talousarvioon on vain +0,1%. Kasvua edellisvuotiseen verrattuna on +6,2%. HYKS-sairaanhoitoalueen kuntien laskutus jää -0,7% alle suunnitellun tason vaikkakin ylittää viime vuoden vastaavan ajankohdan laskutuksen yli 15%:lla. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien laskutus ylittää talousarvion 10,7% tänä vuonna. Ylitys edellisvuoteen verrattuna on +3,4%. Lohjan sairaanhoitoalueen laskutus omille jäsenkunnilleen jää -0,5% alle suunnitellun. Laskutuksen toteuma vaihtelee kunnittain. Lohjan sairaanhoitoalueen ensimmäisen puolen vuoden laskutus omille jäsenkunnilleen ylittyy Karkkilan (+1,7%), Siuntion (+4,1%) ja Vihdin (+4,4%) osalta. Lohjan laskutus jää -3,5% alle arvioidun. Kaikkien kuntien laskutus ylittää selvästi edellisvuoden tason. Toteumaprosentit koko vuoden talousarvioon

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Sairaanhoitoalueen talous verrattuna ovat tässä vaiheessa vuotta kaikkien muiden paitsi Lohjan kohdalla jo yli 50%:n tasoa. Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueiden kuntien palvelukäytön laskutus ylittyy ensimmäisen vuosipuoliskon ajalta selvästi. Kasvuprosentit ovat suuria mutta budjetoidut ja toteutuneet euromääräiset summat jäävät vuositasollakin muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon. Sairaanhoitoalueen ensimmäisen vuosipuoliskon tulos on 0,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koko vuoden budjetti valmisteltiin 0,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Toimintatuottojen toteuma puolen vuoden talousarvioon verrattuna on suunnitellulla tasolla. Tuotot ylittävät talousarvion 0,2%:lla ei vajalla sadalla tuhannella eurolla. Erotus edelliseen vuoteen on 2,9 milj. euroa eli +8,3%. Toimintatuottojen toteuma koko vuoden budjettiin verrattuna on 51.%. Toimintakulut ylittävät puolen vuoden budjetoidun tason 1,1 miljoonalla eurolla eli 3.2%:lla. Erotusta edellisen vuoden vastaavan ajan toteumaan on 1,6 miljoonaa euroa eli 4,6%. Koko vuoden talousarvioon verrattaessa toimintakulujen toteuma on 50,6%. Menolajeittain tarkasteltuja voi todeta että budjettiylitys aiheutuu selvästi henkilöstökulujen ylittymisestä. Yhtenä merkittävänä tekijänä henkilöstökulujen ylittymisessä on se että budjettiin ei sisälly varausta kalliin hoitotiimin perustamiseen. Sen euromääräinen vaikutus on 0,5 miljoonan euron luokkaa. Ylitystä puolen vuoden budjettiin verrattuna on 1,2 miljoonaa euroa eli +6,8%. Euromääräisesti tarkasteltuna tammi-kesäkuun toteuma 2013 on vain 0,3 miljoonaa euroa suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2012 (+1,7%). Henkilöstökulujen toteumaa koko vuoden budjettiin verrattaessa voi nähdä että laskennalliseen puolen vuoden toteumaan verrattaessa ylitystä on vain 1 prosenttiyksikön verran. Toteumien ero verrattaessa puolen vuoden budjettiin ja koko vuoden budjettiin, johtuu siitä että varsinkin henkilöstömenojen budjetointi on loppuvuosipainotteista. Kuluvan vuoden henkilöstöbudjetin toteuttaminen suunnitellulla tavalla tulee olemaan kova haaste. Alkuvuoden kuluessa aloitetut toimenpiteet ja uudet toimintamallit ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä että suunta on oikea. Palvelujen ostojen toteuma alittaa kuluvan vuoden tammi-kesäkuun budjetin reilulla eurolla (-1,0%). Toteuma on 1,1 miljoonaa (+10,8%) suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Vuosibudjettiin verrattuna toteuma jää alle 50%:n. Aineiden ja tarvikkeiden puolivuosibudjetti ylittyy reilulla eurolla (+3,4%) mutta toteuma on edellisen vuoden toteuman tasoa. Aineiden ja tarvikkeiden vuositoteuma on 51%. Muut toimintakulut, jotka ovat pääasiallisesti sisäisiä tilavuoksia ja yhtymän keskitettyjä menoja ovat toteutuneet lähes budjetoidulla tavalla. Puolivuotisbudjetti alittuu eurolla (-2,1%) mutta edellisen vuoden vastaavan ajanjakson toteuma ylittyy yli 0,2 miljoonalla eurolla (+7,8%). Vuositason budejettiin verrattuna toteuma jää hivenen alle 50%:n.

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Kausi: Kumulatiivinen toteuma Talousarvio koko vuosi TA-toteuma % T3 TOIMINTATUOTOT ,0% T30 Myyntituotot ,0% T32 Maksutuotot ,2% T33 Tuet ja avustukset ,4% T34 Muut toimintatuotot ,8% T4 TOIMINTAKULUT ,6% T41 Henkilöstökulut ,0% T43 Palvelujen ostot ,9% T45 Aineet tarvikkeet ja tavarat ,0% T47 Avustukset ,1% T48 Muut toimintakulut ,9% TT6 TOIMINTAKATE ,0% T7 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,7% T71 Poistot ja arvonalentumiset ,7% TOIMINTAKULUT JA POISTOT YHTEENSÄ ,6% TOIMINTAKATE POISTOJEN JÄLKEEN ,8% T6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 0 /0 T8 SATUNNAISET ERÄT 0 0 /0 T9 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET 0 0 /0 T91 Varausten ja rahastojen muutokset 0 0 /0 TT9 TILIKAUDEN TULOS ,7% TT7 VUOSIKATE ,8% Investoinnit Tavoitteena on kuluvan vuoden talousarvion toteuttaminen. Ensimmäisen puolen vuoden suoritetoteuma viittaisi siihen, että arvioitujen tulojen toteuttaminen on realistista ja mahdollista. Toimintakulupuolella on suurimmat haasteet, varsinkin henkilöstökulujen hallitsemiseksi. Psykiatrian uudisrakennushankkeen jatkosta ei vielä ole tehty virallisia päätöksiä. Pienten laitehankintojen toteuma tammi-kesäkuulta on 15%. Päätösesitys Päätös Lautakunta merkitsee tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja hallintojohtaja Eero Mämmelä p

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) LAUTAKUNNAN VUODEN 2013 KOKOUKSET LOHLTK 22 Lautakunnan hyväksymän kokousaikataulun mukaisesti seuraava kokous olisi Tätä kokousta tulisi siirtää päällekkäisyyksien johdosta. Päätösesitys Lautakunta päättää, että loppuvuoden 2013 kokoukset pidetään seuraavasti: klo klo klo (pikkujoulukokous Tuohilampi kurssikeskus, Otalampi) Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja hallintojohtaja Eero Mämmelä, p

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Kokouspäivä Pykälät Sivut MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: 20, 21, 22 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: 16, 17 Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: - OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuskielto Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisena. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee päätöksen valmistelua tai täytäntöönpanoa, oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyä päätöstä, eikä päätöksestä, johon haetaan muutosta muun lain nojalla. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksestä oikaisuvaatimus osoitetaan sairaanhoitoalueen lautakunnalle. HUS:n hallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen silloin, jos se on käyttänyt kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimuksen viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, oikaisuvaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja oikaisuvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimuksen hakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Jos oikaisuvaatimuksen hakijan puhevaltaa käyttää muu kuin muutoksenhakija itse, on oikaisuvaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan päätösasiakirjoja voi tiedustella sairaanhoitoalueen kirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnalle osoitettu oikaisuvaatimus sairaanhoitoalueen kirjaamoon. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla. Sähköpostilla saapuneen oikaisuvaatimuksen katsotaan tulleen perille määräajassa, mikäli se on viranomaisen käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa ennen määräajan päättymistä. Tarvittaessa voidaan oikaisuvaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta oikaisuvaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) OIKAISUOHJE Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintalain :n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Hankintaoikaisu tehdään kirjallisena. Viranomainen, jolle vaatimus osoitetaan Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle hankintayksikköön. Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, vaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi asianosaisen nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet.

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Jos puhevaltaa käyttää muu kuin asianosainen itse, on vaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos vaatimus toimitetaan kirjeenä, on asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava vaatimus. Tarvittaessa voidaan vaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta vaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Lohjan sairaanhoitalueen lautakunnan päätöksen liitteistä voi tiedustella kirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Toimitusosoite Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava 1) Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnalle osoitetut vaatimukset kirjaamoon; Vaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla vaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla. VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Valituskielto Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Valitusoikeus koskee kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon ylittävistä julkisista hankinnoista annettuja päätöksiä. Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain (365/1995) eikä hallintolainkäyttölain (586/1996) nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti.

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Asian saattaminen markkinaoikeuteen Valituslupa Valituksen määräaika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi se jota asia koskee tai muu julkisista hankinnoista annetun lain 78 :ssä mainittu taho saattaa asian valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja käyttää asiassa puhevaltaa. Markkinaoikeus ei käsittele hakemusta, jonka ennakoitu arvo on pienempi kuin hankintalain 15 :ssä säädetyt kynnysarvot. Markkinaoikeuden käytettävissä olevista seuraamuksista on säädetty julkisista hankinnoista annetun lain 11 luvussa. Päätös ei sido kuntayhtymää ennen kuin on selvinnyt, käyttääkö ylempi toimielin asiassa kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta. Sopimus ei synny päätöksen tiedoksiannolla. Julkisista hankinnoista annetun lain 74 :n mukaan hankintayksikön on päätöksen tekemisen jälkeen tehtävä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan tehdä ja panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua päätöksen tiedoksiannosta. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1. asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2. siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Valituksen sisältö käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta mukaan määräaikaan. Jos vireillepanoajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, asiakirjat saa toimittaa markkinaoikeudelle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee ja valittajan vaatimukset ja niiden perusteet puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä päätös, jota vaaditaan muutettavaksi, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys vireillepanoajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallinnonkäyttölain 21 :ssä säädetään. Viranhaltijapäätöksen liitteistä voi tiedustella sairaanhoitoalueen kirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä.

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle asianomaisen kirjaamon osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle, jonka yhteystiedot ovat: Markkinaoikeus Radanrakentajantie Helsinki puh faksi markkinaoikeus@oikeus.fi Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Asian käsittelystä markkinaoikeudessa peritään voimassa olevan lain mukainen oikeudenkäyntimaksu (laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista, 1024/02). VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Kunnallisvalitus, pykälä - Hallintovalitus, pykälä - Valitusoikeus Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös oikaisuvaatimuksen johdosta on muuttunut, päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), kun tayhtymän jäsenkunta sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai 3. päätös on muuten lainvastainen. Hallintovalituksen saa tehdä päätöksestä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkittavaksi ottamatta.

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Valituskielto Valitusaika Valituskirjelmän sisältö Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa taikka kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/1970) 26 :ssä mainittuja asioita. Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei saa valittaa kuntalain (365/1995) nojalla eikä hallintolainkäyttölain (586/1996) nojalla. Valituskielto perustuu julkisista hankinnoista annetun lain 102 :än.. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtäville asettamispäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta sekä miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perusteet. Valittajan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava valitus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää muu kuin valittaja itse, on valituskirjelmässä mainittava myös tämän henkilön nimi ja ammatti sekä postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys vireillepanoajan alkamisen ajankohdasta. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan päätösasiakirjoja voi tiedustella sairaanhoitoalueen kirjaamosta. Tiedon antamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä.

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (26) Valituksen toimittaminen Valittajan tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava valitus Helsingin hallinto-oikeuteen, jonka yhteystiedot ovat: Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI puh faksi helsinki.hao@oikeus.fi Asiakirjat toimitetaan omalla vastuulla. Valitus on jätettävä siten, että se ehtii perille hallinto-oikeuteen ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina. Asian käsittelystä hallinto-oikeudessa peritään voimassa olevan lain mukainen oikeudenkäyntimaksu (laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista, 1024/02). Yhteystiedot Lohjan sairaanhoitoalueen kirjaamo Osoite: Sairaalatie 8, Lohja (Käyntiosoite: Lohjan sairaala, Sairaalatie 8, Lohja) Puhelin: (vaihde) Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.lohja@hus.fi Suora puh: Asiakaspalvelu klo