SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Sosionomi (AMK)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Sosionomi (AMK)"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA /19 SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Sosionomi (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Opintojen laajuus 210 op Opintojen kestoaika Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa

2 OPETUSSUUNNITELMA /19 JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMATYÖN PERUSTEET KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Joustavat toteuttamistavat Koulutusohjelman työelämäyhteydet T&K&I:n ja opetuksen integrointi Yrittäjyys koulutusohjelmassa Kansainvälisyys koulutusohjelmassa OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN KOULUTUSOHJELMASSA... 13

3 OPETUSSUUNNITELMA /19 JOHDANTO Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön osaamis- ja oppimisperustaisen opetussuunnitelman koulutusohjelmissaan. Keskiössä on opiskelijan oppimisprosessi. Osaamisen kehittymistä koulutuksen aikana tukevat tiiviisti opintojen ohjaus ja osaamisen kehittymisen arviointi. Painopistealueina koulutuksen toteuttamisessa ovat joustavuuden kehittäminen, opetuksen ja T&K -hankkeiden yhteyden tiivistäminen, yrittäjyyden kehittäminen ja kansainvälisyys. Tähän koulutusohjelman kuvaukseen on koottu opetussuunnitelmatyön perusteet, koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. 1 OPETUSSUUNNITELMATYÖN PERUSTEET Tutkintoon johtavan koulutuksen perusteina ovat ammattikorkeakoululainsäädännön mukainen koulutuksen perustehtävä, Bolognan julistus, European Qualification Framework, hallitusohjelma, Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä koulutustarpeiden alueellinen ennakointi mm. Toimivat työmarkkinat ohjelman mukaan. Sosiaalialan koulutusohjelmassa opetussuunnitelmatyön perusteita ovat lisäksi Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) ja Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset sosiaalialan ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteista ja mitoituksen kehittämisestä. Koulutuksen linjauksessa otetaan huomioon Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategian mukaiset valinnat, soveltuvin osin yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma, työelämän ja alueen kehittämistä koskevat linjaukset ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaiset toiminnot. Koulutuksen kehittäminen tapahtuu toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteista on erillinen opetussuunnitelmaohjeistus (hyväksytty , lopullinen versio ). Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioonottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä (4 1 mom.) Bolognan prosessin tavoitteena on EU-alueen korkeakoulutuksen tutkintorakenteiden ja tutkintojen mitoitusjärjestelmän yhdenmukaistaminen vuoteen 2010 mennessä. Siihen kytketään vahvasti tutkintojen laadukkuus ja sen varmistaminen yhteisillä arvioinneilla. Tutkintojen ja opintosuoritusten suuri rakenteellinen yhtenevyys, vertailtavuus ja tunnustettavuus mahdollistavat vapaan liikkumisen eurooppalaisten korkeakoulujen välillä sekä työmarkkinoilla.

4 OPETUSSUUNNITELMA /19 Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käytetään European Qualification Framework (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia sekä Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (OPM 2009:24) esityksiä. Viimeksi mainitun mukaan jokainen ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Omaa perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Omaa valmiuden jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. EQF mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja tutkintorakenteiden joustavuuden Euroopan korkeakoulualueella. Elinikäisen oppimisen tukemiseksi yhteistyötä tiivistetään eri koulutusasteiden välillä ottamalla opetussuunnitelmissa huomioon edellisellä koulutusasteella saavutettu osaamisen taso. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7 (ks. taulukko 1). TAULUKKO 1. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason kuvaus Euroopan korkeakoulualueella (Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen pohjalta) Taso 6 Bachelor taso Keskeiset oppimistulokset Tiedot Taidot Pätevyydet Hyvät oman koulutus Hyvää perehtyneisyyttä Kyky vastata monimutkaisista tai ammattialan ja innovatiivisuutta teknisistä tai ammatillisista tiedot, joihin liittyy osoittavat taidot, joita tehtävistä tai projekteista kyky teoreettisen vaaditaan oman työ- tai ennakoimattomissa työ- tai tiedon ja periaatteiden opintoalan monimutkaisten opintoympäristöissä. Vastuun kriittiseen ja ottaminen yksilöiden ja ryh- tarkasteluun. ennakoimattomien mien ammatillisen kehittymisen ongelmien ratkaisussa. johtamisesta. Koulutuksen linjauksessa otetaan huomioon Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategian mukaiset valinnat, soveltuvin osin yksikön pedagoginen toimintasuunnitelma, työelämän ja alueen kehittämistä koskevat linjaukset ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaiset toiminnot. Koulutuksen kehittäminen tapahtuu toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti. Opetussuunnitelmatyön perusteista on erillinen opetussuunnitelmaohjeistus (hyväksytty , lopullinen versio ).

5 OPETUSSUUNNITELMA /19 EQF:n pohjalta on luotu myös korkeakoulututkintojen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework, NQF), jossa kuvataan suomalaiset korkeakoulututkinnot eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein: korkeakoulututkintojen vaatiman työmäärän, tutkintojen tason ja niille määriteltyjen yleisten oppimistulosten, tutkintojen tuottaman jatko-opintokelpoisuuden ja ammatillisen pätevyyden kautta. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteista ja mitoituksen kehittämisestä määrittävät sosionomin (AMK) kelpoisuuden eri tehtäviin sosiaalialan kentällä sekä sosionomin (AMK) paikan ja tehtävät sosiaalialan asiakastyön prosesseissa, missä yhteydessä määritetään myös tutkinnon suhdetta sosiaalityöntekijän ja lähihoitajan tutkintoihin. Koulutusohjelmassa opiskelija hankkii osaamista, mikä mahdollistaa hänen toimintansa sosiaaliohjauksen ja kasvatuksen asiantuntijana sekä kehittämis- ja lähiesimiestehtävissä. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa korostetaan kahta pääajatusta. Siinä halutaan ensinnäkin turvata kaiken sosiaalialalla tehtävän työn taustalla olevien eettisten periaatteiden ja yhteiskunnallisten ja inhimillisten kokonaisprosessien ymmärtäminen koulutusohjelmakohtaisten pätevyyksien mukaisesti. Toiseksi saavutettu osaaminen mahdollistaa yhteisen orientaation sosiaalialalle, erityisen tehtäväalueen joustavan valinnan ja luo myös edellytyksiä siirtyä tulevaisuudessa tehtävästä toiseen. Koulutusohjelman kolmessa suuntautumisvaihtoehdossa, jotka ovat erityiskasvatus ja vammaistyö, sosiokulttuurinen työ sekä varhaiskasvatus ja sosiaalipedagoginen työ, opiskelijalla on mahdollisuus syventää pätevyyksien mukaista osaamistaan. Työelämän muutokset huomioidaan opintosisällöissä kytkemällä opiskelu autenttisiin oppimisympäristöihin (työelämä/yritykset, verkostot, hankkeet jne.) ja tutkimus- ja kehitystyöhön. Koulutusprosessin joustavuus perustuu opiskelijan mahdollisuuteen rakentaa henkilökohtainen opintosuunnitelmansa oman urakehitystavoitteensa pohjalta hyödyntäen Jyväskylän ammattikorkeakoulun sisäistä synergiaa opintojen toteuttamisessa. Koulutusohjelmassa yrittäjyysopinnot mielletään osaksi verkostoituvaa toimintaa, jossa palveluja tuotetaan ja organisoidaan asiakkaan tarpeisiin yhteisvastuullisesti julkisten palvelujen, yritysten ja järjestöjen toimesta. Koulutustarjonnan muutostarpeet Keski-Suomessa vuoteen 2012 mennessä - Ennakointikatsaus 2007-raportin mukaan hyvinvointi on yksi maakunnan kehittämisen painopisteitä. Monipuolisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa mm. väestön ikääntyessä, lasten, nuorten ja perheiden aseman muuttuessa sekä osallisuusvaatimusten lisääntyessä ja pyrittäessä ehkäisemään syrjäytymistä. Nämä ovat myös koulutustarjonnan perusteluja.

6 OPETUSSUUNNITELMA /19 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT Koulutusohjelman suunnittelutyössä on huomioitu: 1) kansainväliset laatuvaatimukset 2) kansalliset koulutuksen kehittämisen linjaukset 3) aluekehitystyön painopisteet 4) ammattikorkeakoulukoulutuksen yleiset pätevyyskuvaukset (ARENEN kuvaukset) 5) soveltuvin osin kansallisen tutkintojen viitekehyksen pätevyyskuvauksien esitykset (ARENEN NQF-työryhmän tulokset) Opetussuunnitelman osaamistavoitteet on laadittu yhteistyössä alueen työelämän edustajien, opiskelijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa. Työelämäkyselyn tuloksia on hyödynnetty opetussuunnitelman rakenteita ja sisältöjä muokattaessa. Koulutusohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin rakentamisessa. Koulutusohjelman opetussuunnitelman vastuuhenkilöt: Koulutuspäällikkö Mirja Immonen p Lehtori Timo Hintikka p Opiskelijaryhmälle tullaan nimeämään opintojen alkuun mennessä opiskelijan ohjauksesta ja käytännön asioista vastaava opettajatutor ja vertaistutorit.

7 OPETUSSUUNNITELMA /19 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE 3.1 Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset pätevyydet ja työelämävalmiudet Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ovat seuraavat (ARENE): 1) itsensä kehittäminen 2) eettinen osaaminen 3) viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 4) kehittämistoiminnan osaaminen 5) yhteiskunta ja organisaatio-osaaminen 6) kansainvälisyysosaaminen 7) Yrittäjyysosaaminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat ammattikorkeakoulun ja koulutusohjelman osaamistavoitteisiin. Sosiaalialan koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet, jotka on määritelty Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston työryhmässä , ovat (LIITE 1): sosiaalialan arvot ja eettinen osaaminen asiakastyön osaaminen sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen yhteiskunnallinen analyysitaito ja vaikuttamisosaaminen reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen yhteisöllinen osaaminen Koulutusohjelman kokonaisosaamistavoite määritellään seuraavasti: Sosionomi (AMK) on sosiaaliohjauksen ja kasvatuksen asiantuntija, joka tuntee hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta tukevan palvelujärjestelmän. Hän osaa ohjata ja tukea erilaisia asiakkaita heidän arjessaan, kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa sekä muuttuvissa elämäntilanteissa. Lisäksi hän osaa toimia kehittämisen ja lähijohtamisen tehtävissä sekä edistää sosiaalista näkökulmaa verkostoituvissa ja moniasiantuntijuutta edellyttävissä hyvinvointipalveluissa. Koulutusohjelman kokonaisosaamistavoite jaetaan osaamisalueisiin, jotka muodostuvat koulutusohjelman ensimmäisen vuoden opintojen osaamisalueista ja eri suuntautumisvaihtoehtojen osaamisalueista. Seuraavaksi on kuvattu koulutusohjelman osaamisalueet, joiden alla olevat opintojaksot ja niihin liitetyt pätevyydet sekä ajoitus käyvät ilmi opetussuunnitelman rakennekaaviosta.

8 OPETUSSUUNNITELMA /19 TAULUKKO 2. Koulutusohjelman osaamisalueet Osaamisalue Kuvaus SOSIAALIALAN AMMATILLISET PERUSOPINNOT Arki ja elämänkulku (12 op) Yhteiskunta ja sosiaalinen turvallisuus (8 op) Sosiaalialan asiakastyö (17 op) ERITYISKASVATUK- SEN JA VAMMAIS- TYÖN SUUNTAUTU- MISVAIHTOEHTO Erityiskasvatus, perhetyö ja palveluohjaus (45 op) Aikuiserityiskasvatus ja palveluohjaus (43 op) Lähijohtaminen ja kehittäminen vammaistyössä (25 op) toimii työyhteisöä ja työmenetelmiä kehittävänä esimiehenä, tiimin vastuuhenkilönä ja aktiivisena työyhteisön jäsenenä sekä suunnittelee asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja moniammatillisena yhteistyönä ohjaa ja johtaa asiakastyötä ja asiakasprosesseja soveltaa valtakunnallisia ja paikallisia strategioita toimintayksikön näkökulmasta arvioi toiminnan vaikuttavuuden merkitystä hyödyntäen laadunarvioinnin välineitä toimii ja vaikuttaa kansalais- ja viranomaisverkostoissa tuntee yksityisesti tuotettujen ja kolmannen sektorin palveluiden merkityksen ja toimintaedellytykset vammaispalveluiden järjestämisessä sekä arvioi omia ammatillisia kehittymistarpeitaan suhteessa näihin SOSIOKULTTUURI- SEN TYÖN SUUN- TAUTUMISVAIH- TOEHTO Sosiokulttuurisen työn ja sosiaaliohjauksen lähtökohdat (29 op) tuntee ihmisen arkeen ja elämänkulkuun liittyviä ilmiöitä ja ymmärtää niiden merkityksen sosiaalialan osaamisen lähtökohtana osaa hahmottaa yksilön elämänkulkua eri vaiheissa ja tilanteissa osana sosiaalista verkostoa, kulttuuria ja yhteiskuntaa tunnistaa yksilölliset ja yhteisölliset voimavarat ja tuen tarpeet sekä tuntee erilaisia tukemisen mahdollisuuksia arjen elin-, kasvu- ja oppimisympäristöissä. tuntee suomalaisen yhteiskunnan ja sosiaalisten ongelmien muutokset sekä sosiaalipolitiikan tehtävät, mahdollisuudet ja rajat tuntee erilaiset sosiaalipoliittiset ideologiat ja sosiaalipolitiikan toteuttamisen mallit tuntee sosiaalipalveluiden erilaiset tuottamistavat osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen elämänhallinnassa sekä sosiaalisen turvallisuuden tuottamisessa tuntee sosiaaliturvan pääpiirteet sekä ympäristötekijöiden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille tuntee sosiaalialan asiakastyön ammatilliset, eettiset ja menetelmälliset lähtökohdat ja asiakastyön prosessit toimii asiakastyössä tavoitteellisesti ja asiakkaan osallisuutta, kehitystä ja kasvua tukien. tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan asiakastyössä ohjaa ja tukee erityistä tukea tarvitsevaa lasta ja nuorta sekä hänen perhettään syksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti moniasiantuntijuutta hyödyntäen arvioi ja kehittää toimintakäytäntöjä ja omaa ammatillista osaamistaan ottaen huomioon sosiaalialan arvoperustan ja ammattieettiset perusteet tukee yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti vammaista aikuista ja ikääntyvää henkilön osallisuudessa ja arjessa selviytymisessä moniasiantuntijuutta hyödyntäen kehittää esteetöntä asuin- ja palveluympäristöä lähtökohtanaan yksilön ja yhteisön hyvinvointi jäsentää yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla kohtaamiaan sosiaalisia ongelmia yhteiskunnallisessa ja monikulttuurisessa viitekehyksessä tuntee hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta tukevan palvelujärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön osaa suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluja erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden ja asiakasryhmien sekä yhteisöjen tueksi ja ymmärtää moniammatillisuuden ja sosiaaliohjauksen merkityksen ymmärtää asiakasprosessin kokonaisuuden ja osaa toimia tavoitteellisesti palvelusuunnitelmaa hyödyntäen

9 OPETUSSUUNNITELMA /19 Sosiokulttuurisen asiakastyön menetelmät (39 op) kykenee sosiokulttuurisen työn edellyttämään eettiseen pohdintaan. osaa luoda ammatillisen ja asiakasta osallistavan vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen erilaisissa palvelu- ja toimintaympäristöissä ymmärtää asiakkaan tarpeet ja voimavarat kontekstisidonnaisesti sekä osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakastyön prosessia yhteistyössä asiakkaan kanssa tuntee sosiaaliohjauksen ja psykososiaalisen työn menetelmät yksilö-, perhe- verkosto- yhteisö sekä yhdyskuntatyössä tasolta rakenteelliseen työhön ja soveltaa ja kehittää niitä käytännössä osaa käyttää, arvioida ja kehittää asiakastyön menetelmiä julkisella, yksityisellä sekä kolmannella sektorilla ottaen huomioon yhteiskunnalliset reunaehdot Luovat ja ilmaisulliset aineet (6 op) Sosiokulttuurinen seniori- ja vanhustyö (14 op) Lähijohtaminen ja kehittäminen (25 op) omaa perustaidot ja -tiedot lähijohtamisen ja asiakastyön ja menetelmistä sekä henkilöstöhallinnosta ymmärtää lähijohtamisen merkityksen työyhteisön ja asiakastyön arjessa ja kehittämisessä omaa perustiedot hallinnollisen osaamisen tehtäväalueista osaa toimia ja vaikuttaa lähijohtajana erilaisissa viranomais- ja kansalaisverkostoissa ja koota niitä tuntee yhteiskunnallisen päätöksenteon ja vaikuttamisen kanavat sekä ymmärtää palveluiden kehittämisen yhteiskunnalliset reunaehdot ja lainsäädännön tuntee sosiaalialan yritystoiminnan sekä järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan roolin palveluiden tuottajina osaa toimia sosiaalialan yrityksissä, yhdistystoiminnassa ja hankkeissa osaa toimia työyhteisön aloitteellisena esimiehenä ja aktiivisena jäsenenä osaa arvioida eri asiakasryhmien palvelujärjestelmää sekä suunnitella ja kehittää asiakaslähtöisiä palveluratkaisuja VARHAISKASVATUK- SEN JA SOSIAALIPE- DAGOGISEN TYÖN SUUNTAUTUMIS- VAIHTOEHTO Varhaiskasvatus (48 op) Sosiaalipedagoginen työ (48 op) Lähijohtaminen ja kehittäminen (17 op) osaa käyttää ja kehittää luovia, ilmaisullisia ja taiteellisia työmenetelmiä sosiokulttuurisessa asiakastyössä ymmärtää sosiokulttuurisen ikääntymiskäsityksen ja työotteen merkityksen seniori- ja vanhustyössä käyttää ja kehittää sosiokulttuurisen työotteen mukaisia yksilö-, ryhmä- ja yhteisötason menetelmiä seniori- ja vanhustyön toimintaympäristöissä tulee tietoiseksi ikäpoliittisesta ja ikäeettisestä keskustelusta ja sen merkityksestä käytännön työssä osaa arvioida ikääntyvien palvelujärjestelmää ja suunnitella asiakaslähtöisiä palveluratkaisuja tuntee varhaiskasvatustyötä ohjaavat ammatilliset ja eettiset periaatteet osaa soveltaa varhaiskasvatuksen teoreettisia ja pedagogisia lähestymistapoja sekä tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida varhaiskasvatusta asiakaslähtöisesti hallitsee asiakastyössä tarvittavat ohjaus- ja yhteistyötaidot, osaa käyttää ilmaisullisia ja toiminnallisia työmenetelmiä sekä työskennellä moniasiantuntijuustiimeissä. ymmärtää sosiaalipedagogisen työn orientaation ja sen yhteiskunnalliset, yhteisölliset ja yksilölliset yhteydet osaa toimia asiakkaan arjen ja osallisuuden innostajana ja tukijana hänen lähiyhteisöissään ja verkostossaan osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida eettisesti sekä asiakaslähtöisesti varhaiskasvatus-, lastensuojelu- ja perhetyötä sekä lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä sekä työskennellä moniasiantuntijuustiimeissä hallitsee perustiedot ja taidot lähijohtamisen, asiakastyön ja asiakasprosessien johtamisesta sekä työyhteisön hyvinvoinnista osaa varhaiskasvatus- ja lastensuojelutyön johtamisen periaatteet sekä hallitsee tiimityön lähtökohdat osaa reflektoivan työotteen ja tiedostaa laadunarvioinnin ja kehittämisen osana johtamista sekä asemansa yhteiskunnallisena vaikuttajana tuntee palveluiden tuottamisen ja ohjaamisen eri tapoja sekä tunnistaa moniammatillisten verkostojen merkityksen tietää yrittäjänä toimimisen edellytykset Opintojen laajuudet ja suunnitellut ajoitukset ovat sähköisessä opinto-oppaassa.

10 OPETUSSUUNNITELMA / Joustavat toteuttamistavat Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteisen koulutuksen ohjaus (OPM) tapahtuu vuodesta 2010 suoritettavien tutkintomäärien ja laskennallisten opiskelijamäärien kautta. Nuorten ja aikuisten koulutuksen keskitetty erottaminen poistuu ja ammattikorkeakoululle avautuu mahdollisuus opiskelijoiden ja työelämän edellyttämien joustavien koulutusjärjestelmien käyttöön. Osatutkintojen suoritus mahdollistuu ja myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat saanevat rajatun opiskelukelpoisuuden tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tämän seurauksena sekä koulutusrakenteet että opetussuunnitelmien toteuttaminen joustavoituu. Vuonna 2011 alkavien opetussuunnitelmien koulutusrakenteet suunnitellaan joustaviksi kokonaisuuksiksi (modulointi) niin, että opintotarjonta mahdollistaa yksilölliset opintojen valinnat ja opintourat. Osa tästä uudistuksesta toteutuu vuoden 2010 aikana alkavissa koulutuksissa. Tämän rinnalla osaamisen kehittäminen ja kehittyminen mahdollistetaan monimuotoisesti. Muun muassa virtuaaliopintojen laajentaminen, sosiaalisen median hyödyntäminen, opiskelijan oman työn opinnollistaminen ja vaihtoehtoisten osaamisen osoittamistapojen käyttäminen ovat keinoja yksilöllisen joustavuuden lisäämiseen. Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen on osa tätä prosessia ja se on tutkintosäännössä määritelty opiskelijalähtöisesti. Opiskelijan on osoitettava, että hänellä on opintojakson tavoitteena olevaa osaamista. Samaan aikaan varmistetaan, että opiskelun henkilökohtaistaminen ja osaamisen kumulatiivisen kehittymisen edellyttämä ohjaus on toimivaa ja riittävää. Esimerkkejä joustavista toteuttamistavoista: Opiskelijoiden aiemmin hankkimaa osaamista tunnistetaan mm. (AHOT) osaamiskartoituksen avulla, jonka pohjalta tehdään yksilölliset opintosuunnitelmat JAMKin verkko-oppimisympäristöä käytetään aktiivisesti opintojaksojen toteutuksessa. Tämä mahdollistaa aikaan ja paikkaan sitomattoman opiskelun. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuudet opiskella projekteissa; tällöin opiskelu hankkeistetaan. Sosiaalisen median välineitä käytetään aktiivisesti: esimerkkeinä Adobe Connect Pro:n, Blogin, Messengerin ja sähköpostin monipuolinen käyttö opiskelijan ohjauksessa Työssä käyvälle opiskelijalle tarjotaan joustavasti mahdollisuuksia tehdä opintojaksoihin sisältyviä oppimistehtäviä omaan työyhteisöönsä. 3.3 Koulutusohjelman työelämäyhteydet Koulutusohjelman opettajat tuovat monipuolisten työelämäverkostojen kautta opetukseen työelämäyhteistyön eri mahdollisuuksia opintojen kaikissa vaiheissa (erilaiset hankkeet ja niihin liittyvät selvitykset, asiakas- ja yhteisöanalyysit, harjoittelu, opinnäytetöiden aiheet). Opettajat toimivat eri hankkeissa ja työelämän kehittämistyössä ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä sekä koulutus- ja konsultaatiotehtävissä (esim. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hankkeet, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen hankkeet jne.) Työelämäyhteistyö liittyy kiinteästi yksikön tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

11 OPETUSSUUNNITELMA /19 Työelämän asiantuntijat toimivat vastavuoroisesti kouluttajina ja asiantuntijoina koulutusohjelmassa. Opintojaksojen osaamistavoitteet ja työelämäkumppaneiden tuomat ideat ja kehittämistarpeet kohtaavat myös erilaisissa pienprojekteissa, joista esimerkkeinä ovat kertaluontoiset tapahtumat (mm. juhlat, messut, osallistuminen erilaisten päivien ja seminaarien järjestämiseen, ryhmätoimintojen ohjaukset jne.) sekä pitkäjänteinen yhteistyö erilaisissa kerhoissa, päiväkeskuksissa, ns. kummiyksiköissä ja hankkeissa. Niissä opiskelija toimii autenttisissa oppimisympäristöissä ja hänellä on mahdollisuus kehittää ammatillista osaamistaan pidemmällä aikavälillä aloittelevasta osaajasta kehittyneeksi osaajaksi. Opiskelija tutustuu oman alansa työtehtäviin jo perusopintojen aikana osallistumalla erilaisiin vierailukäynteihin ja suorittamalla ensimmäisen vuoden asiakastyön orientoivan harjoittelun. Suuntautumisvaihtoehdoissa kiinnitytään erilaisiin pienprojekteihin, kerhotoimintaan, kummiyksikkötoimintaan ja Hyvinvointipalvelutoiminnan oppimiskeskus HYVIpisteen toimintaan. Ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa opiskelijalla on mahdollisuus tehdä valintoja oman kiinnostuksensa ja urasuunnitelmansa mukaan mm. siten, että hän voi suorittaa asiakastyön harjoittelun ja hallinnon harjoittelun samassa toimintayksikössä. Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä, kiinnittyen erilaisiin työelämästä nouseviin hankkeisiin, kehittämiskohteisiin ja toimeksiantoihin tiivistäen opiskelijan työelämäyhteyksiä. Koulutusohjelman ristiinarvioinnin yhteydessä vuonna 2007 kerätyn palautteen mukaan opiskelijat ovat tyytyväisiä niihin mahdollisuuksiin, joita avautuu koulutusohjelman ja sen henkilöstön työelämäyhteyksien kautta. 3.4 T&K&I:n ja opetuksen integrointi JAMK:n Hyvinvointiyksikkö tekee tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä työelämän sidosryhmien kanssa vastatakseen alueen kehitystarpeisiin ja osaamisen uudistumiseen. Samalla T&K-I toiminnan tulee palvella mahdollisimman hyvin opetusta ja opiskelijoiden oppimista. Opiskelijoiden oppiminen onkin siirtynyt yhä enemmän toiminnaksi työelämän oppimisympäristöissä tai yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Opetusta ja T&K- työtä yhdistetään monin tavoin ja vastuu oppimisesta on niin opiskelijalla, opettajilla kuin työelämän edustajilla. Opiskelijan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen kehittyy vaiheittain koko oppimisprosessin ajan. Oppimista ja opetusta suunnataan alkuvaiheesta lähtien siten, että opiskelija saa valmiudet hankkia tutkittua tietoa, käyttää ja käsitellä sitä. Oppimisprosessin myöhemmässä vaiheessa jokainen opiskelija osallistuu JAMKin tai työelämän tutkimus- tai kehittämishankkeisiin/projekteihin. Opinnäytetyöt tehdään työelämän kehittämistarpeiden pohjalta. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot sekä ohjattu ammattitaitoa edistävä harjoittelu voidaan myös suorittaa projekteissa ja hankkeissa. Kokonaisia opintojaksoja tai opintojaksojen oppimistehtäviä voidaan toteuttaa koulutuksen ja työelämän yhteisissä soveltavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Hyvinvointipalvelutoiminnan oppimiskeskus tarjoaa eri alojen ja vaiheen opiskelijoille moniammatillisen ja autenttisen oppimisympäristön tutkimus- ja kehittämisosaamisen edistämiseen.

12 OPETUSSUUNNITELMA / Yrittäjyys koulutusohjelmassa Osaamistavoitteena on että, opiskelija tuntee perusasiat yrittäjyydestä ja tietää yritystoiminnan mahdollisuudet oman alansa palvelujen tuottajana ja kehittäjänä sekä tuntee järjestötoiminnan periaatteet ja tiedostaa sen yhtenä keskeisenä palveluiden tuottajana sosiaalialalla. Hän oivaltaa yrittäjyyden tai toimimisen järjestöissä yhtenä uravaihtoehtonaan ja sitä tukevat mahdollisuudet omissa opinnoissaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yrittäjyyskoulutusta ja -kasvatusta toteutetaan koulutusalan yhteisissä opintojaksoissa, joita ovat: Työelämäosaajaksi kasvu, Asiakkuus ja hyvinvointipalvelut, Johtaminen ja yrittäjyys sekä Työelämäläheinen kehittämistoiminta. Kussakin koulutusohjelmassa opiskelijan on mahdollista kehittää yrittäjyysvalmiuksiaan myös ammattiopinnoissa, harjoittelussa sekä opinnäytetyössä. Lisäksi koulutuksessa on mahdollista hyödyntää vapaavalintaisina opintoina JAMK:n eri yksiköiden tarjoamia yrittäjyysopintoja tai JAMKin yrityshautomotoimintaa. Opiskelijan on mahdollista hakea Hyvinvointiyksikön omalle yrittäjyyspolulle, eli monialaiseen yrittäjyysryhmään, jossa painopistealueena opinnoissa on yrittäjyys. Yrittäjyyspolku sisältää hyvinvointiyksikön yhteisiä opintoja, koulutusohjelmien omia pakollisia ja vaihtoehtoisia opintoja, vapaasti valittavia eri koulutusalojen opintoja sekä Yrittäjyyteen kasvu opintojakson. Opiskelijan yrittäjyys-hops mahdollistaa suunnitelmallisuuden yrittäjyyteen liittyvissä opinnoissa, jotka voivat olla myös harjoittelua Jamkin HYVIpisteellä, yhteistyöyrityksissä, T&K- projekteissa sekä opintoja JAMKin yrityshautomossa. Opinnot etenevät yrittäjyyspolkua hyödyntäen kunkin opiskelijan yrittäjyys-hopsin yksilöllisten valintojen mukaisesti. Jokainen hyvinvointiyksikön opiskelija voi hakea mahdollisuutta suorittaa osan opinnoistaan ammattikorkeakoulun yhteisessä yrityshautomossa. Tänne valitaan JAMKin eri yksiköiden opiskelijoista yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet seuraaviin ryhmiin: (1) olemassa olevat yrittäjät ja (2) liikeideaa kehittämässä olevat opiskelijat perustaakseen yrityksen tai periäkseen yrityksen sukupolvenvaihdoksessa (3) Yrittäjyyden laukaisualusta opiskelijoille, joilla on vahva kiinnostus yrittäjyyteen ja yrittäjäominaisuuksia, mutta ei välttämättä vielä liikeideaa. Yrityshautomossa opiskelija jatkaa syvemmälle oman yrittäjyytensä kehittämistä, josta muodostuu opiskelujen "punainen lanka". Hautomossa opiskelijalle valitaan valmentaja, joka tarjoaa ammattimaista tukea ja valmennusta yritystoiminnan kehittämiseksi osana opintoja. Yrittäjyysopinnot esihautomossa nivotaan koulutusohjelman vapaasti valittaviin ja syventäviin ammattiopintoihin, opinnäytetyöhön ja/tai harjoitteluun henkilökohtaisen yrittäjyys-hopsin mukaisesti. Sosiaalialan koulutusohjelman pätevyyksissä korostuvat yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja näin ollen järjestöosaamisella on sosionomikoulutuksessa erityinen painoarvo. Koulutuksessa osaamista vahvistetaan sekä teoriaopinnoissa että harjoitteluissa. Sosiaalialan koulutusohjelmalla on laaja järjestöyhteistyöverkosto ja järjestöt toimivat kouluttajakump-

13 OPETUSSUUNNITELMA /19 paneina tuoden kokemusasiantuntijuutta. Opetuksen ja T&K&I -toiminnan integraatiota on vahvistettu toimimalla järjestöjen hankkeissa. Sosiaalialalla järjestöt tuottavat merkittävän osan sosiaalipalveluista. Usein järjestöjen palvelut ovat täydentämässä julkisia ja yksityisiä palveluita. Järjestöjen tuottaminen palveluiden merkitys korostuu alueellisen tasa-arvoisuuden takaajana sekä sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäisevänä ja yhteisöllisyyttä edistävänä toimintana. Järjestöjen osuus yksityisistä palveluista on suurin päihdehuollossa, jossa esimerkiksi lähes kaikki A-klinikat ja asumispalveluyksiköt ovat järjestöjen ylläpitämiä. Myös lähes kaikki ensi- ja turvakodit, osa lastensuojeluyksiköistä, sekä työ- ja päivätoimintayksiköt ovat järjestöjen ylläpitämiä. 3.6 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä voi kansainvälistyä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kansainvälistymisen painopisteet ulkomailla ovat Pohjoismaissa ja Euroopassa, mutta kansainvälisiä yhteyksiä pidetään yllä myös Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Kansainvälisyys toteutuu kieli- ja kulttuuriopintoina, vieraskielisinä opintoina, eri alojen ulkomaalaisten vierailijoiden luentoina opetuksessa, oppimateriaaleina, intensiivikursseina, kanssakäymisenä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden tutorointina sekä opiskelijavaihtona. Opiskelija voi suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa sekä ohjattua harjoittelua että teoreettisia opintoja. Opiskelijavaihto tapahtuu muun muassa Nordplus- ja Erasmus - ohjelmien kautta. Kansainväliset vaihdot ovat tavoitteellista toimintaa. Opiskelijavaihtoon haetaan keväällä, lisäksi syksyllä järjestetään täydennyshaku.

14 OPETUSSUUNNITELMA /19 4 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Osaaminen on kykyä rakentaa yhteen tiedot, taidot, kokemukset, arvopäätelmät ja sosiaaliset verkostot. Koulutusohjelman osaamiset on kuvattu pätevyyksinä, joita ovat työelämän yleiset pätevyydet ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet. Opintojen alussa opiskelijan tekemän osaamiskartoituksen avulla arvioidaan koulutuksen alkuvaiheen osaamista suhteessa näihin pätevyyksiin. Osaamisen kehittymistä seurataan HOPS-keskustelujen yhteydessä. Opintojen aikana opiskelija arvioi oman osaamisensa kehittymistä ja tämän pohjalta päivitetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Tavoitteena on löytää ne alueet, joissa osaamista tulisi vielä vahvistaa. Valmistumisvaiheessa opiskelijan oma analyysi osaamisestaan helpottaa työhakuprosessia. Osaamisen kehittymisen arvioinnin mahdollistamiseksi on määritelty seuraavien osaamisen tasojen kriteerit: 1. perustason osaaminen (1-2) 2. kehittyvän tason osaaminen (3) 3. edistyneen tason osaaminen (4-5) Osaamisen arvioinnissa opiskelija saa arvosanan arviointiasteikolla 1-5 tai hyväksytty -merkinnän opintojaksoista ja osaamisalueen osaamisestaan. 5 AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN KOULUTUSOHJELMASSA Opintojen alussa jokainen opiskelija tekee oman osaamiskartoituksensa, jolloin on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan aiempi osaaminen suhteessa koulutusohjelman tavoitteena olevaan osaamiseen. Tämän pohjalta käydään ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijan kanssa keskustelu henkilökohtaisista opintovalinnoista. Jokaisella opiskelijalla on oikeus halutessaan hakea hyväksilukua aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelija on vastuussa osaamisensa näyttämisestä toteen. Toteennäyttämistavat sovitaan asianomaisen osaamisalueen vastuuhenkilön kanssa ja päätöksen tunnustamisesta tekee koulutuspäällikkö. Korkeakoulutasoisen asiantuntijuuden mukainen aiempi osaaminen voidaan hyväksilukea osaksi tutkintoa. Hyväksilukeminen voi olla opetussuunnitelman opintojaksojen tai osaamisalueiden korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla tai aiemman osaamisen sisällyttämistä tutkintoon. Lisäksi opiskelija voi osoittaa epävirallisen tai arkioppimisen myötä hankitun aiemman osaamisensa näyttöjen avulla. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet on kuvattu tutkintosäännössä ja siihen liittyvä prosessi on kuvattu selkeästi toiminnanohjausjärjestelmässä.

15 OPETUSSUUNNITELMA /19 LIITE 1: Ammattikorkeakoulun yleiset pätevyydet ja koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN YLEISET KOMPETENSSIT Taustaa Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen -projekti <www.ncp.fi/ects> on Arene ry:n asettama ja opetusministeriön rahoittama projekti, joka toteutettiin vuosina Projektin tavoitteena on edistää ammattikorkeakoulujen integroitumista osaksi eurooppalaista korkeakoulutusaluetta sekä tukea ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyötä ja siihen liittyvien hyvien käytäntöjen leviämistä. Projektin aikana tuotetaan kansalliset suositukset koulutusohjelmakohtaisista ja kaikille ammattikorkeakoulututkinnoille yhteisistä, yleisistä kompetensseista. Koulutusohjelmakohtaiset ja yleiset kompetenssit Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa tässä yhteydessä pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Suomen ammattikorkeakouluissa kompetenssien luokittelussa on päätetty käyttää jakoa koulutusohjelmakohtaisiin (ammatilliseen) (subject specific competences) ja yleisiin kompetensseihin (generic comptences). Kompetenssien tavoitteena on olla selkeästi toisistaan erottuvia ja arvioitavissa olevia osaamiskokonaisuuksia. Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tavoiteltavien kompetenssin kehittymiseen voidaan koulutuksessa vaikuttaa sekä sisällöllisillä että toimintatapoihin liittyvillä pedagogisilla valinnoilla. Opetussisältöjen valinta tapahtuu ensisijaisesti koulutusohjelmakohtaisen erikoisosaamisen ehdoilla ja yleisten työelämävalmiuksien kehittyminen erikoisosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti pedagogisilla ja oppimisympäristöihin liittyvillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys. Kompetenssien määrittelytyö ammattikorkeakouluissa Koulutusohjelmakohtaisten kompetenssien määrittelytyöstä ovat vastanneet Arene ry:n nimeämät koulutusohjelmakohtaiset vastuuhenkilöt. Yleiset kompetenssit on määritelty valtakunnallisessa työryhmässä, johon kuului kuusi edustajaa eri ammattikorkeakouluista ja yksi SAMOK ry:n edustaja. Ryhmän työskentelyn tuloksia ovat eri vaiheissa arvioineet professori Päivi Tynjälä Jyväskylän yliopistosta ja professori Pekka Ruohotie Tampereen yliopistosta. Määrittelytyön taustamateriaaleina on käytetty amk-asetusta, korkeakoulututkintojen eurooppalaisia ja kansallisia osaamiskuvauksia, kompetensseihin liittyvää kirjallisuutta ja selvityksiä sekä Suomen eri korkeakouluissa tehtyä työtä. Määrittelytyö on tehty ammattikorkeakoulujen opettajien ja muun henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän edustajien yhteistyönä. Kompetenssien määrittelyyn liittyviä asioita ja määrittelytyön tuloksia on käsitelty tarkemmin projektin kotisivuilla Lisätietoja: projektipäällikkö Pekka Auvinen, ,

16 OPETUSSUUNNITELMA /19 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit ECTS-projektin suositus Eeva Harjulahti (Turun AMK), Johanna Heikkilä (JAMK), Outi Kallioinen (Laurea-amk), Leena Mäkelä (TAMK), Minna Nieminen (SAMOK), Lasse Seppänen (HAMK), Pekka Auvinen (ECTS-projekti/PKAMK) Yleiset kompetenssit (Generic competences) Itsensä kehittäminen (Learning competence) Eettinen osaaminen (Ethical competence) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (Communication and social competence) Kehittämistoiminnan osaaminen (Development competence) Osaamisalueen kuvaus, ammattikorkeakoulututkinto (Description of the competence, bachelor level) osaa arvioida omaa osaamistaan ja määritellä osaamisensa kehittämistarpeita tunnistaa omat oppimistapansa sekä kykenee itsenäiseen oppimiseen ja oppimistapojen kehittämiseen kykenee yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen työyhteisössä kykenee toimimaan muutoksissa sekä havaitsemaan ja hyödyntämään erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia osaa suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa osaa soveltaa oman alansa arvoperustaa ja ammattieettisiä periaatteita omassa toiminnassaan ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja toimii sovittujen toimintatapojen mukaisesti osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan osaa ottaa muut huomioon toiminnassaan kykenee toisten kuuntelemiseen sekä asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen käyttäen erilaisia viestintätyylejä osaa toimia oman alan tyypillisissä viestintäja vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ryhmä- ja tiimityöskentelyn periaatteet ja osaa työskennellä yhdessä toisten kanssa monialaisissa työryhmissä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa työssään osaa hankkia ja käsitellä oman alan tietoa sekä kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen tuntee tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteita ja menetelmiä sekä osaa toteuttaa pienimuotoisia tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa tuntee projektitoiminnan osa-alueet ja osaa toimia projektitehtävissä omaksuu aloitteellisen ja kehittävän työtavan sekä kykenee ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon työssään ymmärtää kannattavan ja asiakaslähtöisen Osaamisalueen kuvaus, ylempi amk-tutkinto (Description of the competence, master level) osaa monipuolisesti ja systemaattisesti arvioida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan sekä määritellä osaamisensa kehittämistarpeita kykenee jatkuvaan oppimiseen sekä ymmärtää ja ohjaa tavoitteellisesti omaa oppimisprosessiaan kykenee yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen erilaisissa asiantuntijayhteisöissä kykenee toiminaan aloitteellisesti sekä ennakoimaan muutoksia ja muutostarpeita osaa suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa osaa soveltaa oman alansa arvoperustaa ja ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja toimii sovittujen toimintatapojen mukaisesti osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun osaa ottaa muut huomioon toiminnassaan ja tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat kykenee toisten kuuntelemiseen sekä asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen erilaisille kohderyhmille osaa toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja ymmärtää ryhmä- ja tiimityöskentelyn periaatteet ja osaa työskennellä yhdessä toisten kanssa monialaisissa työryhmissä sekä johtaa niitä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa työssään osaa hankkia ja käsitellä oman asiantuntijuusalueen ja lähialueiden tietoa sekä kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä uuden tiedon luomiseen hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita tuntee projektitoiminnan osa-alueet, osaa toimia projektitehtävissä ja johtaa niitä toimii aloitteellisesti ja kehittävän työtavan mukaisesti sekä osaa käynnistää ja toteuttaa muutosprosesseja kykenee luovaan ja innovatiiviseen ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon työssään

17 OPETUSSUUNNITELMA /19 Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen (Organizational and societal competence) Kansainvälisyysosaaminen (International competence) toiminnan periaatteita sekä omaa valmiuksia yrittäjyyteen tuntee oman alansa organisaatioiden yhteiskunnallis-taloudellisia yhteyksiä tuntee yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia oman alan kehittämiseksi tuntee organisaatioiden toiminnan ja johtamisen pääperiaatteet sekä omaa valmiuksia työn johtamiseen tuntee työelämän toimintatavat ja osaa toimia työyhteisössä osaa suunnitella ja organisoida toimintaa omaa oman alan työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan vähintään yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa osaa hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä ymmärtää kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan osaa käynnistää kannattavia ja asiakaslähtöisiä kehittämistoimintoja osaa ohjata ja kouluttaa toisia tuntee oman alansa organisaatioiden yhteiskunnallis-taloudellisia yhteyksiä tuntee ja osaa hyödyntää yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia tuntee työelämän toimintakulttuuria ja kykenee osallistumaan organisaatioiden toiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja johtamiseen osaa arvioida työyhteisön toimintaa sekä suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa työelämän muuttuvissa tilanteissa kykenee hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja asioiden välisiä syy-seuraussuhteita sekä kykenee toimimaan rajallisen tiedon pohjalta monialaista osaamista vaativissa tilanteissa omaa oman alan työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee toimimaan kansainvälisessä työ- ja toimintaympäristössä osaa soveltaa oman alansa kansainvälistä tietoa ja osaamista omaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä toimintaympäristössä Yrittäjyysosaaminen tietää yrittäjyydessä keskeisen liiketoimintaosaamisen tiedolliset perustat: liiketoimintasuunnittelu, talous, lainsäädäntö, markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu, johtaminen ja henkilöstöhallinto, tuotanto sekä yrityksen yhteiskuntavastuu tunnistaa perustaidot ja -kokemuksen, joiden kautta em. tietoja käytetään käytännössä yritystoiminnassa hallitsee perusteet yhteistoiminnallisen yrittäjyyden edellyttämistä vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidoista saa omakohtaisen näkemyksen yrittäjyydestä ja yritystoiminnasta omaksuu peruskyvykkyydet johtaa itseään yrittäjämäisesti ja asenteen toimia rohkeasti

18 OPETUSSUUNNITELMA /19 Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET KOMPETENSSIT, 04/2006 Sosiaalialan koulutusohjelma Laadintatyön vastuuhenkilö Tuula Rouhiainen-Valo Organisaatio Satakunnan ammattikorkeakoulu Osoite Maamiehenkatu 10, Pori Puhelin Puh: tai Sähköposti Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalialan eettinen osaaminen Asiakastyön osaaminen Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen Yhteiskunnallinen analyysitaito Reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen Yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Osaamisalueen kuvaus Sosionomi (AMK) on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti. Hän kykenee sosiaalialan ammattien edellyttämään eettiseen reflektioon. Hän ottaa huomioon jokaisen yksilön ainutkertaisuuden ja kykenee toimimaan arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa. Sosionomi (AMK) edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä pyrkii huono-osaisuuden ehkäisemiseen yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön näkökulmista. Sosionomi (AMK) osaa luoda ammatillisen ja asiakasta osallistavan vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen. Hän ymmärtää asiakkaan tarpeet ja voimavarat kontekstisidonnaisesti. Sosionomi (AMK) osaa soveltaa erilaisia teoreettisia lähestymistapoja ja työmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti sekä arvioida niitä. Hän osaa tukea ja ohjata tavoitteellisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä heidän arjessaan, kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja eri elämäntilanteissa. Suuntautumisvaihtoehtojen mukaan painottuvat varhaiskasvatus ja sosiaalipedagoginen osaaminen, erityiskasvatusosaaminen ja sosiokulttuurinen ohjausosaaminen. Sosionomi (AMK) tuntee hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta tukevat palvelujärjestelmät ja niihin liittyvän lainsäädännön. Hän osaa hahmottaa palveluiden muutoksia ja pystyy osallistumaan niiden monipuoliseen kehittämiseen. Hän osaa suunnata ja koota tarpeen mukaisia palveluita erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tueksi, osaa toimia moniammatillisissa verkostoissa ja hallitsee palveluohjauksen. Sosionomi (AMK) ymmärtää yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen ja osaa jäsentää ja analysoida sitä erilaisista teoreettisista näkökulmista. Hän ymmärtää ihmisten sosiaalisten toimintaedellytysten muotoutumisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisen yhteyden. Sosionomi (AMK) osaa jäsentää sosiaalisia ongelmia yhteiskunnallisesta viitekehyksestä. Sosionomi (AMK) on sisäistänyt reflektiivisen ja tutkivan työotteen. Hän osaa arvioida toimintansa teoreettisia lähtökohtia ja soveltaa vaihtoehtoisia ajattelu- ja lähestymistapoja. Hänellä on käytäntöpainotteista tutkimuksellista osaamista ja hän osaa tuottaa uutta tietoa. Hän osaa toimia työyhteisön aloitteellisena esimiehenä ja aktiivisena jäsenenä. Hän osaa kehittää ja johtaa sosiaalialan osaamista, työyhteisöjä ja palveluja moniammatillisena yhteistyönä. Sosionomi (AMK) ymmärtää yhteisöjen toimintaperiaatteita ja kulttuureita sekä osaa yhteistyössä muiden kanssa vahvistaa ja luoda kansalaisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Hän osaa toimia erilaisissa kansalais- ja viranomaisverkostoissa ja luoda niitä. Sosionomi (AMK) kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun ja vaikuttamaan päätöksentekoon yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Hän tunnistaa epätasa-arvoa tuottavia rakenteita ja toimii niiden purkamiseksi.

19 OPETUSSUUNNITELMA /19 SUBJECT SPECIFIC COMPETENCES 04/2006 Degree programme in Social Studies Subject specific competences Degree programme in Social Studies Ethical competences in social work Client work Social services Social analysis Reflective development and management Community and society Competence description A Bachelor of Social Services has adopted the ethical principles of the profession and is committed to implement them in professional practice. He or she is able to pursue ethical reflection required by the professions within social work. He or she is able to take the clients individual needs into consideration and to work in situations which involve conflicting values. A Bachelor of Social Services promotes equality and tolerance and strives for the prevention of marginalisation at social, community and individual level. A Bachelor of Social Services is able to create an interactive, professional relationship with the client which enables client participation. He or she understands the clients needs and resources in a particular context. A Bachelor of Social Services is able to implement a variety of theoretical approaches and working methods in an appropriate way and to assess their success. He or she is able to support and guide individuals and groups of clients in their daily activities in a goal-oriented way taking into consideration the different stages of growth and development and personal contexts. A Bachelor of Social Services knows the organisation and legislation of the services which support well-being and social security. He or she is able to perceive changes in the services and to participate in their development in a variety of ways. He or she is able to select the appropriate services to support clients in a variety of situations. A Bachelor of Social Services is able to work in multidisciplinary networks and is competent in case management. A Bachelor of Social Services understands the relationship between an individual and society and is able to approach and analyse it from a variety of theoretical perspectives. He or she knows the connection between the prerequisites for functioning socially and decision-making in society. A Bachelor of Social Services can analyse social problems within the social-structural framework. A Bachelor of Social Services has adopted a reflective and explorative approach to work. He or she is able to evaluate the theoretical points of departure for his or her actions and, as required, to implement alternative approaches so as to change his or her actions. A Bachelor of Social Services has evidence-based theoretical knowledge and he or she is able to produce new knowledge. A Bachelor of Social Services is able to work as a manager with initiative and as an active member of the work community. He or she is able to lead experts in social work, work communities and services in cooperation with a multidisciplinary group. A Bachelor of Social Services understands the functional principles and characteristics of communities. He or she is able to cooperate with concerned parties to strengthen and create community spirit and participation. A Bachelor of Social Services is able to participate in social discussion on values and to influence decision-making in cooperation with clients and other actors. He or she can identify constructions which produce inequality and is able to act so as to deconstruct them.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuurituottaja (ylempi AMK) Opetussuunnitelma 2009-2010

Kulttuurituottaja (ylempi AMK) Opetussuunnitelma 2009-2010 Opetussuunnitelma 2009-2010 opetussuunnitelma Lukuvuosi 2009-2010 Ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (351/2003) ja asetuksessa (352/2003) ja niitä koskevissa muutossäädöksissä (411/10.6.2005

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS Master s Degree Programme in Entrepreneurial and Business Competence YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS 90 op OPS 2014 2016 Tradenomi (ylempi amk) Koulutuksesta valmistuu tradenomi (ylempi

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa

Lisätiedot

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN TUTKINTO-OHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2017 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoasioiden lautakunnassa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN TUTKINTO-OHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2017 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoasioiden lautakunnassa 4.10.2016

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät

Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 1 Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät Kouvola 10.11.2010 TAIDOT YHTEISINÄ KOMPETENSSEINA HAASTE OPPIMISPROSESSIEN SUUNNITTELULLE JA TOTEUTUKSELLE Oppiminen

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa tutkintojen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

INSINÖÖRIKOULUTUS KONETEKNIIKKA

INSINÖÖRIKOULUTUS KONETEKNIIKKA INSINÖÖRIKOULUTUS KONETEKNIIKKA TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä kaikki tutkinnot

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 240 op KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja maaseutuelinkeinoja

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu luonnonvara-alalla ja elintarvikeketjussa työskentelevien

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

AHOT arviointityöpaja. Hanne Koli

AHOT arviointityöpaja. Hanne Koli AHOT arviointityöpaja Hanne Koli 9.1.2012 1. VAIHE OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT BACHELOR JA MASTER TASOT MITEN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA? M itä ajatuksia, käsityksiä,

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit Eija Heikkinen Katri Takala Anna-Maija Rahikkala Marja Haapavaara Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmasta

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot