VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ"

Transkriptio

1 VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Anne Eskelinen TIIVISTELMÄ Laurea-ammattikorkeakoulun pedagogisena lähtökohtana on Kehittämispohjainen oppiminen, joka mahdollistaa opiskelijan osaamisen kehittymisen työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavissa kehittämishankkeissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan sosionomiopiskelijoiden osaamisen kehittymistä VIRTU-hankkeessa ja kuvataan VIRTUhanketta oppimisympäristönä Kehittämispohjaisen oppimisen ulottuvuuksien - autenttisuuden, kokemuksellisuuden, kumppanuuden, luovuuden ja tutkimuksellisuuden - kautta. Keväällä 2012 VIRTU-hankkeeseen osallistui 60 sosionomiopiskelijaa osana Metodisuus asiakastyössä -opintojaksoa. Opiskelijoilta kerättiin palaute hanketyöskentelystä opintojakson päätyttyä. Opiskelijapalautteista kävi ilmi, että hanketyöskentely kehitti opiskelijoiden asiakastyön osaamista yleisesti ohjaamistaitojen kehittymisenä, uudenlaisen tulevaisuuden osaamisen eli vuorovaikutteisen etäohjauksen muodossa sekä menetelmäosaamisen kehittymisenä. Hankkeen kautta opiskelijat tutustuivat vanhustyöhön ja vastanneista opiskelijoista 68 % kuvasi VIRTU-hankkeen työskentelyn olleen myönteinen kokemus ja muuttaneen opiskelijan suhtautumista vanhustyötä ja vanhuksia kohtaan positiiviseen suuntaan. VIRTU-hanke osoittautui opiskelijapalautteiden perusteella erittäin hyväksi oppimisympäristöksi Kehittämispohjaisen oppimisen ulottuvuuksien kautta hanketyöskentelyä tarkasteltaessa. Aito ja välitön vanhusten kohtaaminen sekä oman ammatillisuuden kehittyminen kokemuksellisuuden kautta nousivat esille palautteista. Asiasanat: Kehittämispohjainen oppiminen, vuorovaikutteinen etäohjaus, vanhustyö

2 1 VANHUSTYÖ JA KOULUTUKSEN HAASTEET VIRTU-hankkeessa tavoitteena on vastata tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen suuriin haasteisiin. Hankkeella haetaan ratkaisuja väestön ikääntymiseen ja ikääntyville suunnattujen palvelujen tarpeen kasvuun kehittämällä palveluja teknologiaa hyödyntäen. Haasteet tulee tiedostaa myös koulutusorganisaatioissa. Saari ja Viinamäki (2010) tarkastelevat artikkelissaan Ennakointeja sosionomien (AMK & ylempi AMK) paikasta tulevaisuuden hyvinvointipalvelujärjestelmän ammattilaisina 14 ennakointijulkaisuun pohjaten, millaista osaamista sosionomilla tulee olla hyvinvointipalvelujärjestelmän työntekijöinä luvuilla ja mihin ammattinimikkeisiin sosionomeja palkataan. Ennakointijulkaisujen pohjalta tehtyjen sisältöanalyysien perusteella Saari ja Viinamäki (2010) toteavat, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja kysyntä kasvaa väestön ikärakenteen vanhetessa. Ikääntyvien koulutustason noustessa palveluille asetetut vaatimukset lisääntyvät. Hyvinvointipalvelujen tarve, työvoiman kysyntä ja saatavuus ja kuntien tulopohjat kehittyvät maan eri osissa eri tavoin ja haasteena voidaan nähdä laadukkaiden ja monipuolisten palvelujen turvaaminen vanhusvoittoisilla muuttotappioalueilla. VIRTU-hankkeessa mukana olevat koulutusorganisaatiot ovat lähteneet vastaamaan hyvinvointipalvelujen haasteisiin kehittämällä hankkeen kautta tulevaisuuden ammattilaisten osaamista. Saaren & Viinamäen (2010, ) ennakointijulkaisujen pohjalta kootun analyysin mukaan sosionomin (AMK ja ylempi AMK) työn välineiden pitäisi tulevaisuudessa olla eettisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän työtavan mukaisia. Visio on että työtä tehdään asiakaslähtöisiin toimintatapoihin sitoutuneissa moniammatillisuuteen perustuvissa ryhmissä. Työryhmissä työnjako perustuu osaamista vastaavaan työtehtävien jakoon ja ryhmät pyrkivät vastaamaan yhä iäkkäämpien ja monikulttuuristen asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjen palvelujen muodossa. Selvitys haastaa ammattikorkeakoulut pohtimaan vastaako nykyinen koulutus tulevaisuuden työnkuvan vaatimiin osaamisen haasteisiin. (Saari & Viinamäki 2010, ) Väestön ikääntymisen myötä tulisi ratkaista, mitä ammattiryhmiä ja miten paljon työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa ikääntyvien parissa tehtävään hyvinvointityöhön. Hyvinvoinnin sosiaalisten ulottuvuuksien turvaamiseksi tarvitaan koulutettuja työntekijöitä mahdollistamaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut. Koulutuksessa tulisi painottaa hyvinvointipalvelujen osalta hoivan merkitystä hoidon sijaan sekä sosiaalisen

3 toimintakyvyn tukemiseen tarvittavan osaamisen tuottamista. (Saari & Viinamäki 2010, 194, 198.) Opiskelijan kuva tämän päivän vanhustyöstä on valitettavan usein negatiivinen. Syksyllä 2010 Laureassa tehdyssä kyselyssä (Putkonen et al. 2011) kartoitettiin kahden terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksen 217 opiskelijan kokemuksia ja käsityksiä vanhustyöstä. Tutkimuksen perusteella aiemmat positiiviset kokemukset vanhuksista ja kokemus vanhustyöstä lisäsivät halukkuutta työskennellä vanhustyössä. Huonot resurssit ja negatiiviset kokemukset vanhustyöstä koettiin suurimmiksi esteiksi hakeutua vanhustyön pariin. Vanhustyön kehittäjät ja tietotaidon syventäjät, joilla oli positiivisia käsityksiä vanhustyöstä ja halu jatkaa työssä erottuivat erityiseksi ryhmäksi tutkimuksessa. 2 HANKETYÖSKENTELY KEHITTÄMISPOHJAISEN OPPIMISEN LÄHTÖKOHTANA Laurea-ammattikorkeakoulussa alkoi 2000-luvun alussa kehittämistyö ammattikorkeakoulujen kolmen tehtävän integraation - opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä aluekehityksen - yhdistämiseksi. Tuloksena syntyi Kehittämispohjaisen oppimisen, Learning by Developing (LbD), toimintamalli, joka yhdistää opiskelijan osaamisen kehittämisen ja ammattikorkeakoulun perustehtävät toisiinsa. Toimintamalli johti avoimien oppimisympäristöjen syntymiseen, muutti johtamista ja opettajuutta sekä loi edellytykset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle. Malli yhdistää ammattikasvatuksen ja tutkimuksellisuuteen pohjautuvan korkeakouluopetuksen ja tavoitteena on osaamisen ja uuden tiedon luominen. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011a.) Kehittämispohjaisen oppimisen prosessin viisi ominaispiirrettä ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, tutkimuksellisuus ja luovuus. Autenttisuus toteutuu aitona työelämälähtöisyytenä ja työelämäyhteytenä, sillä oppimisympäristöinä toimivat työelämäläheiset tutkimus- ja kehittämishankkeet. Kumppanuus nähdään työelämän, asiakkaiden, opiskelijoiden ja opettajien yhteistoimintana hankkeen eri vaiheissa. Yhdenvertaisuus ja luottamus ovat keskeisiä kumppanuuden periaatteita. Kokemuksellisuus tarkoittaa yhteisöllistä kokemusperäisen tiedon jakamista ja hyödyntämistä hankeyhteistyössä niin osaamisen kehittymisen kuin esimerkiksi hankkeen vaikutusten arvioinnin muodossa. Tutkimuksellisuus nähdään tutkitun tiedon ja tutkimusmenetelmätiedon hyödyntämisenä

4 hankkeessa ja toisaalta tutkivana ja kriittisenä työotteena. Luovuus on kehittämishankkeessa voimavara ja hanke mahdollistaa luovuuden käyttöönoton. Luova ja utelias osallistuminen on lähtökohtana uusien toimintatapojen muotoutumiseen ja työelämää uudistavaan toimintaan. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011a, 12 13; Laurea-ammattikorkeakoulu 2011b, 8-9, 29; Raij 2006, ) Laurea-ammattikorkeakoulun Kehittämispohjaisen oppimisen lähtökohtana on, että opetus etenee työelämän kanssa tehtävissä yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Oppimisen kohteena ovat autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. (Laureaammattikorkeakoulu 2011a.) Kehittämispohjainen oppiminen sisältää Rauhalan (2009, 33) mukaan näkemyksen oppimistapahtumasta deweylaisena kasvatusajatteluna, jossa oppimistapahtuma on osa työelämän ja yhteiskunnan toimintaa eikä eristetty keinotekoinen saareke. Raijn (2006, 22) mukaan kehittämispohjaisen oppimisen prosessissa voidaan nähdä yksilön ja näin myös kaikkien hankkeen toimijoiden olevan aina oppijan roolissa. Se tuottaa sekä yksilön että yhteisön oppimista ja uuden tiedon tuottamista kumppanuuteen perustuen. Parhaimmillaan kaikkien osapuolten osaaminen kehittyy hanketoiminnassa. Kuvio 1. Kehittämispohjainen oppiminen Learning by Developing (LbD)

5 3 VIRTU-HANKKEEN TOIMINTAA LAUREASSA Laureassa VIRTU-hankkeen toimintaan osallistui lukuvuosien ja aikana yhteensä 249 opiskelijaa hoitotyön, sosiaalialan, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmista. Opiskelijoiden toimiminen hankkeessa oli kytketty osaksi eri opintojaksoja, opinnäytetyön prosessia, harjoitteluja tai vapaasti valittavia opintoja. Keskeisinä toimintamuotoina hanketyöskentelyssä olivat VIRTU-kanavan kehittämistoiminta yhteistyössä Sipoon kunnan kanssa sekä VIRTU-kanavan lähetystoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. 3.1 Sosionomiopiskelijoiden osaamisen kehittyminen VIRTU-hankkeessa Keväällä 2012 VIRTU-kanavan lähetystoimintaan osallistui Metodisuus asiakastyössä - opintojaksolta 60 sosiaalialan opiskelijaa. VIRTU-hanke toimi opintojaksolla teorian ja käytännön vuoropuhelun yhdistäjänä. Hanke nähtiin samalla mahdollisuutena tutustuttaa opiskelijat vanhustyöhön. VIRTU-hankkeessa toteutetun tehtävän tavoitteena oli kehittää opiskelijan valmiuksia toimia ohjaajana sosiaalialan asiakastyössä. Opiskelijat suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat ohjattua toimintaa VIRTU-kanavan käyttäjille. Ohjauksen tavoitteet ja menetelmät määräytyivät asiakkaiden tarpeiden mukaan VIRTU-kanavan yleisten tavoitteiden suunnassa. Ohjaustehtävä toteutettiin viiden hengen pienryhmissä VIRTU-hankkeessa vuorovaikutteisena etäohjauksena ja vertaisarviointina. Ohjaustehtävän suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin yhteistyötä opettajien ja opiskelija-assistentin kanssa ja keskusteltiin valittujen menetelmien ja toteutuksen soveltuvuudesta VIRTU-kanavan käyttäjille. Raijn (2006, 22,31) mukaan kehittämishankkeessa opitaan vuorovaikutussuhteessa osaamisen tiedonlajeihin. Tutkittu tieto, kyvyissä ja taidoissa oleva tieto, eettinen tieto ja kokemuksellinen tieto yhdistyvät yhdessä jakamalla ja yhdessä toimien. Läsnä ovat työelämäosaamisessa oleva tieto, sitä selittävä tieto ja hankkeen kautta tuotettava uusi tieto. (Raij 2006, 22, 31)

6 3.2 Opiskelijapalautteet Opintojakson päätyttyä opiskelijoilta kerättiin palaute osallistumisesta VIRTU-hankkeen työskentelyyn. Palautekysely sisälsi viisi kysymystä. Se koostui kahdesta täydennettävästä väittämästä, joilla haettiin vastausta opiskelijoiden näkemykseen opintojakson ja hanketoiminnan yhdistämisestä. Opiskelijan oppimiskokemuksen hyödyllisyyttä kartoitettiin kysymyksellä, johon oli liitetty arviointiasteikko 1-5. Kyselyssä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä opiskelijan näkemystä VIRTU-hankkeen vaikutuksesta opiskelijan suhtautumiseen vanhustyötä ja vanhuksia kohtaan. Lisäksi opiskelijalla oli mahdollisuus kirjata kyselyyn kehittämisajatuksia liittyen VIRTU-hankkeeseen. Palautekyselyyn vastasi 51 opiskelijaa, kun opintojaksolle osallistuneiden määrä oli 60 opiskelijaa. Palautekyselyn vastausprosentti oli 85 % Kokemus uudenlaisesta asiakastyöstä Opiskelijoiden palaute osallistumisesta VIRTU-hankkeeseen oli pääosin positiivista ja asiakastyö VIRTU-hankkeessa nähtiin kiinnostavana ja tärkeänä toimintamuotona. Toiminnassa korostui opiskelijoiden ja vanhusten välinen vuorovaikutus ja vanhusten kuuleminen ja kunnioittaminen. Rantasen & Toikon (2008,88) mukaan sosionomin osaamisen vahvuus on asiakastyössä ja vuorovaikutuksessa. Tämä ei tarkoita pelkästään asiakastyön välineiden hallintaa tai rajautumista tietynlaisiin konteksteihin, vaan valmiudet toimia muuttuvissa tilanteissa ja työtään kehittäen ovat oleellinen osa työtä. Vuorovaikutuksessa tärkeänä nähdään sen kytkeytyminen konkreettiseen arjen toimintaan. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisötyö ovat sosionomin keskeisiä osaamisalueita. Yhteiskunnallinen analyysitaito, hyvinvointivaltiollinen osaaminen ja muutostyön orientaatio nähdään myös keskeisenä sosionomin ammatillisuudessa. (Rantanen & Toikko 2008, 88.) Opiskelijoiden palautteen mukaan osallistuminen VIRTU-hankkeeseen antoi arvokkaan käytännön kokemuksen vuorovaikutteisesta etäohjauksesta. Etäohjausta opiskelijat kuvasivat osana tulevaisuuden asiakastyötä. Hanke nähtiin tapana tehdä vanhustyötä uudenlaisella tavalla. Vuorovaikutteinen etäohjaus koettiin hyvin erilaisena kuin perinteinen ohjaus, se näytti uuden tavan luoda vuorovaikutusta ja kommunikoida. Suurimmalle osalle opiskelijoista etäohjaus oli tuntematon käsite ja tapa tehdä asiakastyötä.

7 Sosionomin asiakastyön osaaminen edellyttää asiakkaan tavoitteellista tukemista ja ohjaamista sekä kykyä asiakasprosessin analysointiin. Suunnitelmallisuus ja erilaisten työmenetelmien hallinta ovat osa osaamista. Sosionomilta edellytetään jatkuvaa muuntautuvuutta ja kykyä oppia tilanteista. (Rouhiainen-Valo et al. 2010, 18.) Hankkeessa opiskelijat pystyivät hyödyntämään erilaisia asiakastyön menetelmiä, joita oli käsitelty opintojakson kontaktitunneilla. Opiskelijat näkivät että hanketyöskentelyssä oli kyse ohjaamisesta ja asiakkaan havainnoimisesta. Hanketyöskentelyssä pääsi pohtimaan toiminnan tavoitteellisuutta, erilaisia ohjaustapoja ja - menetelmiä asiakasnäkökulmasta. Myös tulevaisuuden teknologinen lähestymistapa tuli tutuksi hankkeen kautta. Opiskelijat kokivat että hanketyöskentely tuki hyvin opintojakson tavoitteiden saavuttamista, sillä siinä pääsi itse ohjaamaan ja lisäksi oli mahdollisuus soveltaa opittua käytäntöön. Virtu-kanavan käyttäjien näkökulmasta opiskelijat kokivat että menetelmä antoi vanhuksille mainion mahdollisuuden vuorovaikutukselle, mutta toisaalta pohdittiin, ovatko jatkuvasti vaihtuvat ohjaajat asiakkaiden etu. Seniori- ja vanhustyössä sosionomin osaaminen muodostuu sosiaaligerontologiasta sekä yhteiskunnallisesta tietoisuudesta ja vaikuttamisesta. Ydinosaamisena voidaan pitää myös sosiokulttuurista osaamista, jossa tärkeää on sosiokulttuurinen lukutaito, kulttuurien tuntemus ja voimavaralähtöinen työskentely. Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen, jossa vanhus nähdään omissa sosiaalisissa yhteyksissään, on osa sosionomin ydinosaamista vanhustyössä. (Salonen 2008, 165.) Suunnittelutyön osalta opiskelijat pitivät erityisen hyvänä sitä että saivat sisällyttää lähetyksiin erilaisia menetelmiä ja metodeja, lisäksi sisällön sai suunnitella vapaasti omissa ryhmissä. Suunnittelutyössä korostettiin luovuutta ja luovia toimintoja osana asiakkaan arkea. Opintojaksolla käsiteltiin erilaisia luovia tapoja lähestyä asiakasryhmää ja opiskelijoiden mielestä nämä kokemukset auttoivat omia aiheita suunniteltaessa. Suunnitelmat esiteltiin muille opiskelijoille ja opiskelijaryhmissä pohdittiin yhteisesti sitä, miten aiheet soveltuvat asiakasryhmän tarpeisiin sekä vuorovaikutteiseen etäohjaukseen. Osa opiskelijoista olisi toivonut lisää ohjausta ja vinkkejä ohjelmien suunnitteluun ja mahdollisuutta syventyä vielä laajemmin erilaisiin menetelmiin, jonka jälkeen olisi voinut paremmin soveltaa opittua Virtussa. Opiskelijat toivoivat tarkempaa aikataulutusta ja organisointia hanketoiminnassa, mutta toisaalta osa opiskelijoista näki etuna sen että saivat ottaa itse vastuuta aikatauluista toimiessaan pienryhmissä.

8 Asiantuntijan osaaminen rakentuu tietämisestä, ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja tilanteiden hallintakyvystä. Kehittämispohjaisen oppimisen kautta voidaan kehittää tiedon hankinnan ja sen käsittelyn taitoja. Kokemusten reflektointi ja jakaminen kehittävät ymmärtämisen taitoa. Eri toimintoihin osallistuminen ja seuraaminen sekä itsenäinen työskentely kartuttavat tekemisen osaamista. Kun ongelmaratkaisutaidot, itseohjautuvuus sekä tutkiva ja kehittävä työote kehittyvät, kehittyy tilanteiden hallintakyky. (Laureaammattikorkeakoulu 2011a, 10.) Palautteissaan kolme opiskelijaa toi esille että olisivat mieluummin ohjanneet ryhmää kasvokkain. Sosionomin laaja-alaisen tutkinnon osalta tuotiin esille että toiminta oli liiaksi sidottu yhteen asiakasryhmään eli vanhustyöhön. Kaikkia opintojaksolla käsiteltyjä menetelmiä ei voinut suoraan siirtää etäohjauksena toteutettavaksi tai vanhustyöhön. Teknologian rajat tulivat menetelmien soveltamisessa vastaan, sillä teknologia rajoitti suuresti sitä mitä kaikkea luovaa oli mahdollista tehdä, joku muu ympäristö olisi voinut antaa enemmän mahdollisuuksia luovuudelle. Palautekyselyssä tiedusteltiin VIRTU-hankkeesta saadun oppimiskokemuksen arvoa opiskelijalle väittämällä VIRTU-hankkeesta saamani oppimiskokemus on hyödyllinen. Opiskelijat arvioivat oppimiskokemustaan asteikolla 1-5, siten että numero yksi merkitsi mielipidettä täysin eri mieltä ja numero viisi täysin samaa mieltä. 26 vastaajaa oli täysin samaa mieltä, 21 melkein samaa mieltä, yksi ei osannut sanoa ja 3 opiskelijaa oli melkein eri mieltä väittämän suhteen. Väittämän vastausten keskiarvo oli 4,37, jota voidaan pitää erittäin hyvänä Sosionomiopiskelijoiden suhtautuminen vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan Sosionomiopiskelijoiden suhtautumista vanhuksiin ja vanhustyötä kohtaan kartoitettiin kysymyksellä Miten kokemuksesi osallistumisesta VIRTU-hankkeeseen on vaikuttanut suhtautumiseesi vanhustyötä ja vanhuksia kohtaan? Opiskelijoiden vastaukset luokiteltiin neljään ryhmään. 34 opiskelijan (68 %) vastauksesta kävi ilmi, että osallistuminen VIRTUhankkeeseen oli myönteinen kokemus ja se muutti omaa suhtautumista positiivisemmaksi vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan. Opiskelijoiden mielestä VIRTUhankkeen kautta saatu kokemus vanhustyöstä oli mielenkiintoinen, opetti arvioimaan omaa

9 toimintaa vanhusten kanssa ja vanhusten arvostus sai suuren roolin. Opiskelijat kokivat että vanhusten kanssa keskustellessa oppi itsekin uusia asioita sekä oppi ajattelemaan asioita eri näkökulmasta. Opiskelijoiden mielestä vanhukset suhtautuivat myönteisesti ohjaukseen ja opiskelijoiden valitsemiin aiheisiin. Vanhukset tulivat hankkeen myötä asiakasryhmänä tutummaksi ja heihin oppi suhtautumaan luontevammin. Hanketyöskentelyn kautta itsevarmuus vanhusten kohtaamisessa kasvoi ja se antoi rohkeutta kohdata vanhuksia. Hankkeessa työskentely muutti suhtautumista vanhustyötä kohtaan, sillä kokemuksen kautta tuli olo että vanhustyön kenttä on laajempi kuin ummehtuneen hajuiset palvelutalot yms. Vanhusten hyvinvoinnin tukeminen ja vanhusten mahdollisuus osallistumiseen nähtiin tärkeänä VIRTU-hankkeen kaltaisen toiminnan kautta. Vanhukset nähtiin positiivisina ja innokkaina oppimaan uusia asioita: myös se että vanhustenkin kanssa voi luoda jotakin uutta, nähtiin tärkeänä. Kolmen opiskelijan (6 %) näkemys oli että hanke ei ollut tuonut uutta heidän suhtautumiseensa vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan, mutta kokemus oli positiivinen. Kokemus ei juuri muuttanut käsityksiäni vanhuksia koskien, mutta kokemus oli mukava ja itse lähetyksiin osallistuneet vanhukset vaikuttivat tyytyväisiltä kyseiseen palveluun. Yhdeksän opiskelijaa (18 %) koki, että hanketyöskentely ei mitenkään muuttanut heidän suhtautumistaan vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan. Osalla opiskelijoista oli takanaan kokemusta vanhuksista asiakkaina tai opiskelijat kokivat kohtaamisen virtuaaliyhteyden kautta etäiseksi. Neljän opiskelijan (8 %) kohdalla hanketyöskentely muutti suhtautumista siten, että hankkeen kautta konkretisoitui, että vanhustyö ei ole se mihin haluaa suuntautua opinnoissaan.

10 4 VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Seuraavassa tarkastellaan sosionomiopiskelijoiden osallistumista VIRTU-hankeen toimintaan Kehittämispohjaisen oppimisen viiden ominaispiirteen kautta. Voidaan todeta että opiskelijat näkivät hanketyöskentelyn positiivisena oppimiskokemuksena ja VIRTU-hanke toimi kiinnostavana mahdollisuutena tutustua uudenlaiseen vanhustyön muotoon. VIRTU-hanke oppimisympäristönä Kehittämispohjaisen oppimisen ominaispiirteiden mukaan kuvattuna Autenttisuus toiminta oli aitoa vanhusten ohjaamista sai soveltaa opittua käytäntöön sai olla vuorovaikutuksessa vanhusten kanssa Kumppanuus vanhusten arvostus vanhuksiin oppi suhtautumaan luontevammin vanhuksilta oppi valtavasti Kokemuksellisuus antoi kokemuksen vuorovaikutteisesta etäohjauksesta sai kokemusta ja varmuutta omaan tekemiseen oppi hyvin eri käytäntöjen toimivuudesta Tutkimuksellisuus piti miettiä, mitkä menetelmät sopivat vanhuksille pystyi hyödyntämään opintojaksolla käytettyjä menetelmiä opetti arvioimaan omaa toimintaa vanhusten kanssa Luovuus sai kokeilla itse valitsemiaan menetelmiä sai käyttää luovasti ja monipuolisesti eri metodeja asiakkaan aktivoimiseksi ymmärsi, että vanhustenkin kanssa voi luoda jotakin uutta Kuvio 2. VIRTU-hanke sosionomiopiskelijoiden oppimisympäristönä VIRTU-hanke antoi opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella opiskelijoille autenttisen kokemuksen vanhusten ohjaamisesta sekä mahdollisuuden soveltaa opittua tietoa käytäntöön. Keskeisenä opiskelijat nostivat esiin vuorovaikutuksen merkityksen vanhusten kohtaamisessa.

11 Kumppanuus nähdään kehittämispohjaisessa oppimisessa yhteistoimintana kaikkien hankkeen toimijoiden kesken. Kumppanuus tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista ja osaamisen jakamista. (Raij 2006, 27.) VIRTU-hankkeessa opiskelijat kokivat olevansa oppijan roolissa kohdatessaan vanhuksia. Opiskelijapalautteiden perusteella opiskelijat toivat esille että he oppivat suhtautumaan vanhuksiin luontevammin sekä vanhusten arvostus korostui toiminnassa. VIRTU-hanke oppimisympäristönä antoi sosionomiopiskelijoille käytännön kokemuksen vanhusten ohjaamisesta ja vuorovaikutteisesta etäohjauksesta. Opiskelijoiden oli mahdollista soveltaa VIRTU-kanavalla kontaktitunneilla käsiteltyjä menetelmiä ja teoriatietoa. Hankkeen kautta oli mahdollisuus opiskella ja harjoitella vanhustyön menetelmiä käytännössä kokemuksellisesti. Opiskelijoiden tehtävänä oli soveltaa opittuja menetelmiä ja pohtia menetelmien toimivuutta VIRTU-kanavan lähetystoiminnassa. Opiskelijapalautteissa tuli esille arvioinnin merkitys ja menetelmien soveltuvuuden kriittinen pohdinta osana VIRTU-hankkeen toimintaa. Tutkimuksellisuus Kehittämispohjaisen oppimisen mallissa nähdään tutkitun tiedon ja tutkimusmenetelmätiedon hyödyntämisenä hanketoiminnassa ja oman osaamisen kehittämisessä (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011a, 12). VIRTU-hankkeen työskentely kehitti opiskelijoiden menetelmäosaamista vanhustyössä ja laajemmin sosiaalialan työssä. Hanketyöskentelyssä tavoitteena on uuden tiedon ja osaamisen luominen. Hankkeissa pyritään ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään toimintaa yhteistyössä. Hanketoiminnassa tarvitaan luovuutta uusien ideoiden ja toimintamallien tuottamiseen. (Laureaammattikorkeakoulu 2011a, 12; Laurea-ammattikorkeakoulu 2011b, 9.) VIRTU-hankkeessa toimineet sosionomiopiskelijat saivat kokeilla VIRTU-kanavalla itse valitsemiaan menetelmiä ja käyttää luovasti ja monipuolisesti valitsemiaan menetelmiä asiakkaiden aktivoimiseksi. Tärkeänä näkökulmana opiskelijat nostivat esille ymmärtäneensä hanketoiminnan kautta, että vanhustenkin kanssa toimiessa voi luoda jotakin uutta. VIRTU-hankkeen kaltaisen oppimisympäristön kautta voidaan opiskelijoiden kuvaa vanhustyöstä muuttaa monipuolisemmaksi ja mahdollisesti myönteisemmäksi vanhustyötä ja vanhustyössä työskentelyä kohtaan. Putkonen et al. (2011) kyselyn mukaan positiiviset

12 kokemukset vanhuksista ja kokemus vanhustyöstä lisäsivät halukkuutta työskennellä vanhustyössä. VIRTU-hanke osoittautui sosionomiopiskelijoille mielekkääksi oppimisympäristöksi ja asenteiden ja ennakkoluulojen muokkaajaksi. Opiskelijapalautteissa vanhusten arvostus ja oppiminen vanhuksilta olivat keskeisesti esillä. Hanke tutustutti opiskelijat tulevaisuuden työmuotoon, vuorovaikutteiseen etäohjaukseen, ja kehitti opiskelijoiden osaamista ohjaajuuden ja vanhustyön näkökulmasta.

13 LÄHTEET Laurea-ammattikorkeakoulu. 2011a. Kehittämispohjaisen oppimisen strategia Learning by Developing (LbD). Laurea-ammattikorkeakoulu. 2011b. Kehittämispohjaista oppimista. LbD-opas. Niiniö, H. & Putkonen, P. (toim.) Kehittämishanke muutosvoimana vanhustyössä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 42. Helsinki: Edita Prima Oy. Ora-Hyytiäinen, E.(toim.) Learning by Developing -toimintamalli ja arvioinnin haasteet. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 32. Helsinki: Edita Prima Oy. Putkonen, P., Toikko, A. & Ruohoniemi, M Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden käsitykset vanhustyöstä. Julkaisussa Niiniö, H. & Putkonen, P. (toim.) Kehittämishanke muutosvoimana vanhustyössä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 42. Helsinki: Edita Prima Oy Raij, K Kehittämispohjainen oppiminen ammattikorkeakouluosaamisen mahdollistajana Learning by Developing ammattikorkeakoulukontekstissa. Julkaisussa Erkamo, M. &Haapa, S:& Kukkonen, M-L. & Lepistö, L. & Pulli, M. & Rinne, T. (toim.) Uudistuvaa opettajuutta etsimässä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja. B11. Helsinki: Edita Prima Oy Rantanen, T & Toikko, T Sosionomin (AMK) osaaminen ja sosiaalityön tutkimus. Julkaisussa Viinamäki, L. (toim.) puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy. Rauhala, P LbD ja arvioinnin haasteet aluekehityksen näkökulmasta. Teoksessa Ora- Hyytiäinen, E.(toim.) Learning by Developing -toimintamalli ja arvioinnin haasteet. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 32, Saari, E. & Viinamäki, L Ennakointeja sosionomien (AMK & ylempi AMK) paikasta tulevaisuuden hyvinvointipalvelujärjestelmän ammattilaisina. Julkaisussa Viinamäki, L. (toim.) Sosionomin ammatti ja työ Havaintoja ja päätelmiä sosionomien (AMK & ylempi AMK) profiilista Suomien hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/2010. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy.

14 Salonen, K. Sosionomin (AMK) osaaminen 2000-luvun senoiri- ja vanhustyössä. Julkaisussa Viinamäki, L. (toim.) puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy. Viinamäki, L.(toim.) Sosionomin ammatti ja työ Havaintoja ja päätelmiä sosionomien (AMK & ylempi AMK) profiilista Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/2010. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy. Viinamäki, L. (toim.) puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy.

15

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Opetuksen toteutus työelämäyhteydessä II (11/2012 12/2014) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK) Ryhmä: YPT/SOK21 Sisältö

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot