VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
|
|
- Olavi Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Anne Eskelinen TIIVISTELMÄ Laurea-ammattikorkeakoulun pedagogisena lähtökohtana on Kehittämispohjainen oppiminen, joka mahdollistaa opiskelijan osaamisen kehittymisen työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavissa kehittämishankkeissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan sosionomiopiskelijoiden osaamisen kehittymistä VIRTU-hankkeessa ja kuvataan VIRTUhanketta oppimisympäristönä Kehittämispohjaisen oppimisen ulottuvuuksien - autenttisuuden, kokemuksellisuuden, kumppanuuden, luovuuden ja tutkimuksellisuuden - kautta. Keväällä 2012 VIRTU-hankkeeseen osallistui 60 sosionomiopiskelijaa osana Metodisuus asiakastyössä -opintojaksoa. Opiskelijoilta kerättiin palaute hanketyöskentelystä opintojakson päätyttyä. Opiskelijapalautteista kävi ilmi, että hanketyöskentely kehitti opiskelijoiden asiakastyön osaamista yleisesti ohjaamistaitojen kehittymisenä, uudenlaisen tulevaisuuden osaamisen eli vuorovaikutteisen etäohjauksen muodossa sekä menetelmäosaamisen kehittymisenä. Hankkeen kautta opiskelijat tutustuivat vanhustyöhön ja vastanneista opiskelijoista 68 % kuvasi VIRTU-hankkeen työskentelyn olleen myönteinen kokemus ja muuttaneen opiskelijan suhtautumista vanhustyötä ja vanhuksia kohtaan positiiviseen suuntaan. VIRTU-hanke osoittautui opiskelijapalautteiden perusteella erittäin hyväksi oppimisympäristöksi Kehittämispohjaisen oppimisen ulottuvuuksien kautta hanketyöskentelyä tarkasteltaessa. Aito ja välitön vanhusten kohtaaminen sekä oman ammatillisuuden kehittyminen kokemuksellisuuden kautta nousivat esille palautteista. Asiasanat: Kehittämispohjainen oppiminen, vuorovaikutteinen etäohjaus, vanhustyö
2 1 VANHUSTYÖ JA KOULUTUKSEN HAASTEET VIRTU-hankkeessa tavoitteena on vastata tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen suuriin haasteisiin. Hankkeella haetaan ratkaisuja väestön ikääntymiseen ja ikääntyville suunnattujen palvelujen tarpeen kasvuun kehittämällä palveluja teknologiaa hyödyntäen. Haasteet tulee tiedostaa myös koulutusorganisaatioissa. Saari ja Viinamäki (2010) tarkastelevat artikkelissaan Ennakointeja sosionomien (AMK & ylempi AMK) paikasta tulevaisuuden hyvinvointipalvelujärjestelmän ammattilaisina 14 ennakointijulkaisuun pohjaten, millaista osaamista sosionomilla tulee olla hyvinvointipalvelujärjestelmän työntekijöinä luvuilla ja mihin ammattinimikkeisiin sosionomeja palkataan. Ennakointijulkaisujen pohjalta tehtyjen sisältöanalyysien perusteella Saari ja Viinamäki (2010) toteavat, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja kysyntä kasvaa väestön ikärakenteen vanhetessa. Ikääntyvien koulutustason noustessa palveluille asetetut vaatimukset lisääntyvät. Hyvinvointipalvelujen tarve, työvoiman kysyntä ja saatavuus ja kuntien tulopohjat kehittyvät maan eri osissa eri tavoin ja haasteena voidaan nähdä laadukkaiden ja monipuolisten palvelujen turvaaminen vanhusvoittoisilla muuttotappioalueilla. VIRTU-hankkeessa mukana olevat koulutusorganisaatiot ovat lähteneet vastaamaan hyvinvointipalvelujen haasteisiin kehittämällä hankkeen kautta tulevaisuuden ammattilaisten osaamista. Saaren & Viinamäen (2010, ) ennakointijulkaisujen pohjalta kootun analyysin mukaan sosionomin (AMK ja ylempi AMK) työn välineiden pitäisi tulevaisuudessa olla eettisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän työtavan mukaisia. Visio on että työtä tehdään asiakaslähtöisiin toimintatapoihin sitoutuneissa moniammatillisuuteen perustuvissa ryhmissä. Työryhmissä työnjako perustuu osaamista vastaavaan työtehtävien jakoon ja ryhmät pyrkivät vastaamaan yhä iäkkäämpien ja monikulttuuristen asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjen palvelujen muodossa. Selvitys haastaa ammattikorkeakoulut pohtimaan vastaako nykyinen koulutus tulevaisuuden työnkuvan vaatimiin osaamisen haasteisiin. (Saari & Viinamäki 2010, ) Väestön ikääntymisen myötä tulisi ratkaista, mitä ammattiryhmiä ja miten paljon työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa ikääntyvien parissa tehtävään hyvinvointityöhön. Hyvinvoinnin sosiaalisten ulottuvuuksien turvaamiseksi tarvitaan koulutettuja työntekijöitä mahdollistamaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut. Koulutuksessa tulisi painottaa hyvinvointipalvelujen osalta hoivan merkitystä hoidon sijaan sekä sosiaalisen
3 toimintakyvyn tukemiseen tarvittavan osaamisen tuottamista. (Saari & Viinamäki 2010, 194, 198.) Opiskelijan kuva tämän päivän vanhustyöstä on valitettavan usein negatiivinen. Syksyllä 2010 Laureassa tehdyssä kyselyssä (Putkonen et al. 2011) kartoitettiin kahden terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksen 217 opiskelijan kokemuksia ja käsityksiä vanhustyöstä. Tutkimuksen perusteella aiemmat positiiviset kokemukset vanhuksista ja kokemus vanhustyöstä lisäsivät halukkuutta työskennellä vanhustyössä. Huonot resurssit ja negatiiviset kokemukset vanhustyöstä koettiin suurimmiksi esteiksi hakeutua vanhustyön pariin. Vanhustyön kehittäjät ja tietotaidon syventäjät, joilla oli positiivisia käsityksiä vanhustyöstä ja halu jatkaa työssä erottuivat erityiseksi ryhmäksi tutkimuksessa. 2 HANKETYÖSKENTELY KEHITTÄMISPOHJAISEN OPPIMISEN LÄHTÖKOHTANA Laurea-ammattikorkeakoulussa alkoi 2000-luvun alussa kehittämistyö ammattikorkeakoulujen kolmen tehtävän integraation - opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä aluekehityksen - yhdistämiseksi. Tuloksena syntyi Kehittämispohjaisen oppimisen, Learning by Developing (LbD), toimintamalli, joka yhdistää opiskelijan osaamisen kehittämisen ja ammattikorkeakoulun perustehtävät toisiinsa. Toimintamalli johti avoimien oppimisympäristöjen syntymiseen, muutti johtamista ja opettajuutta sekä loi edellytykset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle. Malli yhdistää ammattikasvatuksen ja tutkimuksellisuuteen pohjautuvan korkeakouluopetuksen ja tavoitteena on osaamisen ja uuden tiedon luominen. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011a.) Kehittämispohjaisen oppimisen prosessin viisi ominaispiirrettä ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, tutkimuksellisuus ja luovuus. Autenttisuus toteutuu aitona työelämälähtöisyytenä ja työelämäyhteytenä, sillä oppimisympäristöinä toimivat työelämäläheiset tutkimus- ja kehittämishankkeet. Kumppanuus nähdään työelämän, asiakkaiden, opiskelijoiden ja opettajien yhteistoimintana hankkeen eri vaiheissa. Yhdenvertaisuus ja luottamus ovat keskeisiä kumppanuuden periaatteita. Kokemuksellisuus tarkoittaa yhteisöllistä kokemusperäisen tiedon jakamista ja hyödyntämistä hankeyhteistyössä niin osaamisen kehittymisen kuin esimerkiksi hankkeen vaikutusten arvioinnin muodossa. Tutkimuksellisuus nähdään tutkitun tiedon ja tutkimusmenetelmätiedon hyödyntämisenä
4 hankkeessa ja toisaalta tutkivana ja kriittisenä työotteena. Luovuus on kehittämishankkeessa voimavara ja hanke mahdollistaa luovuuden käyttöönoton. Luova ja utelias osallistuminen on lähtökohtana uusien toimintatapojen muotoutumiseen ja työelämää uudistavaan toimintaan. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011a, 12 13; Laurea-ammattikorkeakoulu 2011b, 8-9, 29; Raij 2006, ) Laurea-ammattikorkeakoulun Kehittämispohjaisen oppimisen lähtökohtana on, että opetus etenee työelämän kanssa tehtävissä yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Oppimisen kohteena ovat autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. (Laureaammattikorkeakoulu 2011a.) Kehittämispohjainen oppiminen sisältää Rauhalan (2009, 33) mukaan näkemyksen oppimistapahtumasta deweylaisena kasvatusajatteluna, jossa oppimistapahtuma on osa työelämän ja yhteiskunnan toimintaa eikä eristetty keinotekoinen saareke. Raijn (2006, 22) mukaan kehittämispohjaisen oppimisen prosessissa voidaan nähdä yksilön ja näin myös kaikkien hankkeen toimijoiden olevan aina oppijan roolissa. Se tuottaa sekä yksilön että yhteisön oppimista ja uuden tiedon tuottamista kumppanuuteen perustuen. Parhaimmillaan kaikkien osapuolten osaaminen kehittyy hanketoiminnassa. Kuvio 1. Kehittämispohjainen oppiminen Learning by Developing (LbD)
5 3 VIRTU-HANKKEEN TOIMINTAA LAUREASSA Laureassa VIRTU-hankkeen toimintaan osallistui lukuvuosien ja aikana yhteensä 249 opiskelijaa hoitotyön, sosiaalialan, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmista. Opiskelijoiden toimiminen hankkeessa oli kytketty osaksi eri opintojaksoja, opinnäytetyön prosessia, harjoitteluja tai vapaasti valittavia opintoja. Keskeisinä toimintamuotoina hanketyöskentelyssä olivat VIRTU-kanavan kehittämistoiminta yhteistyössä Sipoon kunnan kanssa sekä VIRTU-kanavan lähetystoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. 3.1 Sosionomiopiskelijoiden osaamisen kehittyminen VIRTU-hankkeessa Keväällä 2012 VIRTU-kanavan lähetystoimintaan osallistui Metodisuus asiakastyössä - opintojaksolta 60 sosiaalialan opiskelijaa. VIRTU-hanke toimi opintojaksolla teorian ja käytännön vuoropuhelun yhdistäjänä. Hanke nähtiin samalla mahdollisuutena tutustuttaa opiskelijat vanhustyöhön. VIRTU-hankkeessa toteutetun tehtävän tavoitteena oli kehittää opiskelijan valmiuksia toimia ohjaajana sosiaalialan asiakastyössä. Opiskelijat suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat ohjattua toimintaa VIRTU-kanavan käyttäjille. Ohjauksen tavoitteet ja menetelmät määräytyivät asiakkaiden tarpeiden mukaan VIRTU-kanavan yleisten tavoitteiden suunnassa. Ohjaustehtävä toteutettiin viiden hengen pienryhmissä VIRTU-hankkeessa vuorovaikutteisena etäohjauksena ja vertaisarviointina. Ohjaustehtävän suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin yhteistyötä opettajien ja opiskelija-assistentin kanssa ja keskusteltiin valittujen menetelmien ja toteutuksen soveltuvuudesta VIRTU-kanavan käyttäjille. Raijn (2006, 22,31) mukaan kehittämishankkeessa opitaan vuorovaikutussuhteessa osaamisen tiedonlajeihin. Tutkittu tieto, kyvyissä ja taidoissa oleva tieto, eettinen tieto ja kokemuksellinen tieto yhdistyvät yhdessä jakamalla ja yhdessä toimien. Läsnä ovat työelämäosaamisessa oleva tieto, sitä selittävä tieto ja hankkeen kautta tuotettava uusi tieto. (Raij 2006, 22, 31)
6 3.2 Opiskelijapalautteet Opintojakson päätyttyä opiskelijoilta kerättiin palaute osallistumisesta VIRTU-hankkeen työskentelyyn. Palautekysely sisälsi viisi kysymystä. Se koostui kahdesta täydennettävästä väittämästä, joilla haettiin vastausta opiskelijoiden näkemykseen opintojakson ja hanketoiminnan yhdistämisestä. Opiskelijan oppimiskokemuksen hyödyllisyyttä kartoitettiin kysymyksellä, johon oli liitetty arviointiasteikko 1-5. Kyselyssä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä opiskelijan näkemystä VIRTU-hankkeen vaikutuksesta opiskelijan suhtautumiseen vanhustyötä ja vanhuksia kohtaan. Lisäksi opiskelijalla oli mahdollisuus kirjata kyselyyn kehittämisajatuksia liittyen VIRTU-hankkeeseen. Palautekyselyyn vastasi 51 opiskelijaa, kun opintojaksolle osallistuneiden määrä oli 60 opiskelijaa. Palautekyselyn vastausprosentti oli 85 % Kokemus uudenlaisesta asiakastyöstä Opiskelijoiden palaute osallistumisesta VIRTU-hankkeeseen oli pääosin positiivista ja asiakastyö VIRTU-hankkeessa nähtiin kiinnostavana ja tärkeänä toimintamuotona. Toiminnassa korostui opiskelijoiden ja vanhusten välinen vuorovaikutus ja vanhusten kuuleminen ja kunnioittaminen. Rantasen & Toikon (2008,88) mukaan sosionomin osaamisen vahvuus on asiakastyössä ja vuorovaikutuksessa. Tämä ei tarkoita pelkästään asiakastyön välineiden hallintaa tai rajautumista tietynlaisiin konteksteihin, vaan valmiudet toimia muuttuvissa tilanteissa ja työtään kehittäen ovat oleellinen osa työtä. Vuorovaikutuksessa tärkeänä nähdään sen kytkeytyminen konkreettiseen arjen toimintaan. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisötyö ovat sosionomin keskeisiä osaamisalueita. Yhteiskunnallinen analyysitaito, hyvinvointivaltiollinen osaaminen ja muutostyön orientaatio nähdään myös keskeisenä sosionomin ammatillisuudessa. (Rantanen & Toikko 2008, 88.) Opiskelijoiden palautteen mukaan osallistuminen VIRTU-hankkeeseen antoi arvokkaan käytännön kokemuksen vuorovaikutteisesta etäohjauksesta. Etäohjausta opiskelijat kuvasivat osana tulevaisuuden asiakastyötä. Hanke nähtiin tapana tehdä vanhustyötä uudenlaisella tavalla. Vuorovaikutteinen etäohjaus koettiin hyvin erilaisena kuin perinteinen ohjaus, se näytti uuden tavan luoda vuorovaikutusta ja kommunikoida. Suurimmalle osalle opiskelijoista etäohjaus oli tuntematon käsite ja tapa tehdä asiakastyötä.
7 Sosionomin asiakastyön osaaminen edellyttää asiakkaan tavoitteellista tukemista ja ohjaamista sekä kykyä asiakasprosessin analysointiin. Suunnitelmallisuus ja erilaisten työmenetelmien hallinta ovat osa osaamista. Sosionomilta edellytetään jatkuvaa muuntautuvuutta ja kykyä oppia tilanteista. (Rouhiainen-Valo et al. 2010, 18.) Hankkeessa opiskelijat pystyivät hyödyntämään erilaisia asiakastyön menetelmiä, joita oli käsitelty opintojakson kontaktitunneilla. Opiskelijat näkivät että hanketyöskentelyssä oli kyse ohjaamisesta ja asiakkaan havainnoimisesta. Hanketyöskentelyssä pääsi pohtimaan toiminnan tavoitteellisuutta, erilaisia ohjaustapoja ja - menetelmiä asiakasnäkökulmasta. Myös tulevaisuuden teknologinen lähestymistapa tuli tutuksi hankkeen kautta. Opiskelijat kokivat että hanketyöskentely tuki hyvin opintojakson tavoitteiden saavuttamista, sillä siinä pääsi itse ohjaamaan ja lisäksi oli mahdollisuus soveltaa opittua käytäntöön. Virtu-kanavan käyttäjien näkökulmasta opiskelijat kokivat että menetelmä antoi vanhuksille mainion mahdollisuuden vuorovaikutukselle, mutta toisaalta pohdittiin, ovatko jatkuvasti vaihtuvat ohjaajat asiakkaiden etu. Seniori- ja vanhustyössä sosionomin osaaminen muodostuu sosiaaligerontologiasta sekä yhteiskunnallisesta tietoisuudesta ja vaikuttamisesta. Ydinosaamisena voidaan pitää myös sosiokulttuurista osaamista, jossa tärkeää on sosiokulttuurinen lukutaito, kulttuurien tuntemus ja voimavaralähtöinen työskentely. Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen, jossa vanhus nähdään omissa sosiaalisissa yhteyksissään, on osa sosionomin ydinosaamista vanhustyössä. (Salonen 2008, 165.) Suunnittelutyön osalta opiskelijat pitivät erityisen hyvänä sitä että saivat sisällyttää lähetyksiin erilaisia menetelmiä ja metodeja, lisäksi sisällön sai suunnitella vapaasti omissa ryhmissä. Suunnittelutyössä korostettiin luovuutta ja luovia toimintoja osana asiakkaan arkea. Opintojaksolla käsiteltiin erilaisia luovia tapoja lähestyä asiakasryhmää ja opiskelijoiden mielestä nämä kokemukset auttoivat omia aiheita suunniteltaessa. Suunnitelmat esiteltiin muille opiskelijoille ja opiskelijaryhmissä pohdittiin yhteisesti sitä, miten aiheet soveltuvat asiakasryhmän tarpeisiin sekä vuorovaikutteiseen etäohjaukseen. Osa opiskelijoista olisi toivonut lisää ohjausta ja vinkkejä ohjelmien suunnitteluun ja mahdollisuutta syventyä vielä laajemmin erilaisiin menetelmiin, jonka jälkeen olisi voinut paremmin soveltaa opittua Virtussa. Opiskelijat toivoivat tarkempaa aikataulutusta ja organisointia hanketoiminnassa, mutta toisaalta osa opiskelijoista näki etuna sen että saivat ottaa itse vastuuta aikatauluista toimiessaan pienryhmissä.
8 Asiantuntijan osaaminen rakentuu tietämisestä, ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja tilanteiden hallintakyvystä. Kehittämispohjaisen oppimisen kautta voidaan kehittää tiedon hankinnan ja sen käsittelyn taitoja. Kokemusten reflektointi ja jakaminen kehittävät ymmärtämisen taitoa. Eri toimintoihin osallistuminen ja seuraaminen sekä itsenäinen työskentely kartuttavat tekemisen osaamista. Kun ongelmaratkaisutaidot, itseohjautuvuus sekä tutkiva ja kehittävä työote kehittyvät, kehittyy tilanteiden hallintakyky. (Laureaammattikorkeakoulu 2011a, 10.) Palautteissaan kolme opiskelijaa toi esille että olisivat mieluummin ohjanneet ryhmää kasvokkain. Sosionomin laaja-alaisen tutkinnon osalta tuotiin esille että toiminta oli liiaksi sidottu yhteen asiakasryhmään eli vanhustyöhön. Kaikkia opintojaksolla käsiteltyjä menetelmiä ei voinut suoraan siirtää etäohjauksena toteutettavaksi tai vanhustyöhön. Teknologian rajat tulivat menetelmien soveltamisessa vastaan, sillä teknologia rajoitti suuresti sitä mitä kaikkea luovaa oli mahdollista tehdä, joku muu ympäristö olisi voinut antaa enemmän mahdollisuuksia luovuudelle. Palautekyselyssä tiedusteltiin VIRTU-hankkeesta saadun oppimiskokemuksen arvoa opiskelijalle väittämällä VIRTU-hankkeesta saamani oppimiskokemus on hyödyllinen. Opiskelijat arvioivat oppimiskokemustaan asteikolla 1-5, siten että numero yksi merkitsi mielipidettä täysin eri mieltä ja numero viisi täysin samaa mieltä. 26 vastaajaa oli täysin samaa mieltä, 21 melkein samaa mieltä, yksi ei osannut sanoa ja 3 opiskelijaa oli melkein eri mieltä väittämän suhteen. Väittämän vastausten keskiarvo oli 4,37, jota voidaan pitää erittäin hyvänä Sosionomiopiskelijoiden suhtautuminen vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan Sosionomiopiskelijoiden suhtautumista vanhuksiin ja vanhustyötä kohtaan kartoitettiin kysymyksellä Miten kokemuksesi osallistumisesta VIRTU-hankkeeseen on vaikuttanut suhtautumiseesi vanhustyötä ja vanhuksia kohtaan? Opiskelijoiden vastaukset luokiteltiin neljään ryhmään. 34 opiskelijan (68 %) vastauksesta kävi ilmi, että osallistuminen VIRTUhankkeeseen oli myönteinen kokemus ja se muutti omaa suhtautumista positiivisemmaksi vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan. Opiskelijoiden mielestä VIRTUhankkeen kautta saatu kokemus vanhustyöstä oli mielenkiintoinen, opetti arvioimaan omaa
9 toimintaa vanhusten kanssa ja vanhusten arvostus sai suuren roolin. Opiskelijat kokivat että vanhusten kanssa keskustellessa oppi itsekin uusia asioita sekä oppi ajattelemaan asioita eri näkökulmasta. Opiskelijoiden mielestä vanhukset suhtautuivat myönteisesti ohjaukseen ja opiskelijoiden valitsemiin aiheisiin. Vanhukset tulivat hankkeen myötä asiakasryhmänä tutummaksi ja heihin oppi suhtautumaan luontevammin. Hanketyöskentelyn kautta itsevarmuus vanhusten kohtaamisessa kasvoi ja se antoi rohkeutta kohdata vanhuksia. Hankkeessa työskentely muutti suhtautumista vanhustyötä kohtaan, sillä kokemuksen kautta tuli olo että vanhustyön kenttä on laajempi kuin ummehtuneen hajuiset palvelutalot yms. Vanhusten hyvinvoinnin tukeminen ja vanhusten mahdollisuus osallistumiseen nähtiin tärkeänä VIRTU-hankkeen kaltaisen toiminnan kautta. Vanhukset nähtiin positiivisina ja innokkaina oppimaan uusia asioita: myös se että vanhustenkin kanssa voi luoda jotakin uutta, nähtiin tärkeänä. Kolmen opiskelijan (6 %) näkemys oli että hanke ei ollut tuonut uutta heidän suhtautumiseensa vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan, mutta kokemus oli positiivinen. Kokemus ei juuri muuttanut käsityksiäni vanhuksia koskien, mutta kokemus oli mukava ja itse lähetyksiin osallistuneet vanhukset vaikuttivat tyytyväisiltä kyseiseen palveluun. Yhdeksän opiskelijaa (18 %) koki, että hanketyöskentely ei mitenkään muuttanut heidän suhtautumistaan vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan. Osalla opiskelijoista oli takanaan kokemusta vanhuksista asiakkaina tai opiskelijat kokivat kohtaamisen virtuaaliyhteyden kautta etäiseksi. Neljän opiskelijan (8 %) kohdalla hanketyöskentely muutti suhtautumista siten, että hankkeen kautta konkretisoitui, että vanhustyö ei ole se mihin haluaa suuntautua opinnoissaan.
10 4 VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Seuraavassa tarkastellaan sosionomiopiskelijoiden osallistumista VIRTU-hankeen toimintaan Kehittämispohjaisen oppimisen viiden ominaispiirteen kautta. Voidaan todeta että opiskelijat näkivät hanketyöskentelyn positiivisena oppimiskokemuksena ja VIRTU-hanke toimi kiinnostavana mahdollisuutena tutustua uudenlaiseen vanhustyön muotoon. VIRTU-hanke oppimisympäristönä Kehittämispohjaisen oppimisen ominaispiirteiden mukaan kuvattuna Autenttisuus toiminta oli aitoa vanhusten ohjaamista sai soveltaa opittua käytäntöön sai olla vuorovaikutuksessa vanhusten kanssa Kumppanuus vanhusten arvostus vanhuksiin oppi suhtautumaan luontevammin vanhuksilta oppi valtavasti Kokemuksellisuus antoi kokemuksen vuorovaikutteisesta etäohjauksesta sai kokemusta ja varmuutta omaan tekemiseen oppi hyvin eri käytäntöjen toimivuudesta Tutkimuksellisuus piti miettiä, mitkä menetelmät sopivat vanhuksille pystyi hyödyntämään opintojaksolla käytettyjä menetelmiä opetti arvioimaan omaa toimintaa vanhusten kanssa Luovuus sai kokeilla itse valitsemiaan menetelmiä sai käyttää luovasti ja monipuolisesti eri metodeja asiakkaan aktivoimiseksi ymmärsi, että vanhustenkin kanssa voi luoda jotakin uutta Kuvio 2. VIRTU-hanke sosionomiopiskelijoiden oppimisympäristönä VIRTU-hanke antoi opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella opiskelijoille autenttisen kokemuksen vanhusten ohjaamisesta sekä mahdollisuuden soveltaa opittua tietoa käytäntöön. Keskeisenä opiskelijat nostivat esiin vuorovaikutuksen merkityksen vanhusten kohtaamisessa.
11 Kumppanuus nähdään kehittämispohjaisessa oppimisessa yhteistoimintana kaikkien hankkeen toimijoiden kesken. Kumppanuus tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista ja osaamisen jakamista. (Raij 2006, 27.) VIRTU-hankkeessa opiskelijat kokivat olevansa oppijan roolissa kohdatessaan vanhuksia. Opiskelijapalautteiden perusteella opiskelijat toivat esille että he oppivat suhtautumaan vanhuksiin luontevammin sekä vanhusten arvostus korostui toiminnassa. VIRTU-hanke oppimisympäristönä antoi sosionomiopiskelijoille käytännön kokemuksen vanhusten ohjaamisesta ja vuorovaikutteisesta etäohjauksesta. Opiskelijoiden oli mahdollista soveltaa VIRTU-kanavalla kontaktitunneilla käsiteltyjä menetelmiä ja teoriatietoa. Hankkeen kautta oli mahdollisuus opiskella ja harjoitella vanhustyön menetelmiä käytännössä kokemuksellisesti. Opiskelijoiden tehtävänä oli soveltaa opittuja menetelmiä ja pohtia menetelmien toimivuutta VIRTU-kanavan lähetystoiminnassa. Opiskelijapalautteissa tuli esille arvioinnin merkitys ja menetelmien soveltuvuuden kriittinen pohdinta osana VIRTU-hankkeen toimintaa. Tutkimuksellisuus Kehittämispohjaisen oppimisen mallissa nähdään tutkitun tiedon ja tutkimusmenetelmätiedon hyödyntämisenä hanketoiminnassa ja oman osaamisen kehittämisessä (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011a, 12). VIRTU-hankkeen työskentely kehitti opiskelijoiden menetelmäosaamista vanhustyössä ja laajemmin sosiaalialan työssä. Hanketyöskentelyssä tavoitteena on uuden tiedon ja osaamisen luominen. Hankkeissa pyritään ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään toimintaa yhteistyössä. Hanketoiminnassa tarvitaan luovuutta uusien ideoiden ja toimintamallien tuottamiseen. (Laureaammattikorkeakoulu 2011a, 12; Laurea-ammattikorkeakoulu 2011b, 9.) VIRTU-hankkeessa toimineet sosionomiopiskelijat saivat kokeilla VIRTU-kanavalla itse valitsemiaan menetelmiä ja käyttää luovasti ja monipuolisesti valitsemiaan menetelmiä asiakkaiden aktivoimiseksi. Tärkeänä näkökulmana opiskelijat nostivat esille ymmärtäneensä hanketoiminnan kautta, että vanhustenkin kanssa toimiessa voi luoda jotakin uutta. VIRTU-hankkeen kaltaisen oppimisympäristön kautta voidaan opiskelijoiden kuvaa vanhustyöstä muuttaa monipuolisemmaksi ja mahdollisesti myönteisemmäksi vanhustyötä ja vanhustyössä työskentelyä kohtaan. Putkonen et al. (2011) kyselyn mukaan positiiviset
12 kokemukset vanhuksista ja kokemus vanhustyöstä lisäsivät halukkuutta työskennellä vanhustyössä. VIRTU-hanke osoittautui sosionomiopiskelijoille mielekkääksi oppimisympäristöksi ja asenteiden ja ennakkoluulojen muokkaajaksi. Opiskelijapalautteissa vanhusten arvostus ja oppiminen vanhuksilta olivat keskeisesti esillä. Hanke tutustutti opiskelijat tulevaisuuden työmuotoon, vuorovaikutteiseen etäohjaukseen, ja kehitti opiskelijoiden osaamista ohjaajuuden ja vanhustyön näkökulmasta.
13 LÄHTEET Laurea-ammattikorkeakoulu. 2011a. Kehittämispohjaisen oppimisen strategia Learning by Developing (LbD). Laurea-ammattikorkeakoulu. 2011b. Kehittämispohjaista oppimista. LbD-opas. Niiniö, H. & Putkonen, P. (toim.) Kehittämishanke muutosvoimana vanhustyössä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 42. Helsinki: Edita Prima Oy. Ora-Hyytiäinen, E.(toim.) Learning by Developing -toimintamalli ja arvioinnin haasteet. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 32. Helsinki: Edita Prima Oy. Putkonen, P., Toikko, A. & Ruohoniemi, M Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden käsitykset vanhustyöstä. Julkaisussa Niiniö, H. & Putkonen, P. (toim.) Kehittämishanke muutosvoimana vanhustyössä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 42. Helsinki: Edita Prima Oy Raij, K Kehittämispohjainen oppiminen ammattikorkeakouluosaamisen mahdollistajana Learning by Developing ammattikorkeakoulukontekstissa. Julkaisussa Erkamo, M. &Haapa, S:& Kukkonen, M-L. & Lepistö, L. & Pulli, M. & Rinne, T. (toim.) Uudistuvaa opettajuutta etsimässä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja. B11. Helsinki: Edita Prima Oy Rantanen, T & Toikko, T Sosionomin (AMK) osaaminen ja sosiaalityön tutkimus. Julkaisussa Viinamäki, L. (toim.) puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy. Rauhala, P LbD ja arvioinnin haasteet aluekehityksen näkökulmasta. Teoksessa Ora- Hyytiäinen, E.(toim.) Learning by Developing -toimintamalli ja arvioinnin haasteet. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 32, Saari, E. & Viinamäki, L Ennakointeja sosionomien (AMK & ylempi AMK) paikasta tulevaisuuden hyvinvointipalvelujärjestelmän ammattilaisina. Julkaisussa Viinamäki, L. (toim.) Sosionomin ammatti ja työ Havaintoja ja päätelmiä sosionomien (AMK & ylempi AMK) profiilista Suomien hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/2010. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy.
14 Salonen, K. Sosionomin (AMK) osaaminen 2000-luvun senoiri- ja vanhustyössä. Julkaisussa Viinamäki, L. (toim.) puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy. Viinamäki, L.(toim.) Sosionomin ammatti ja työ Havaintoja ja päätelmiä sosionomien (AMK & ylempi AMK) profiilista Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/2010. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy. Viinamäki, L. (toim.) puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy.
15
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla "Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS 21.8.2019 Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu.
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotSERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ. KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas
SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ KAMU-pajaseminaari 14.5.2014 Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas Vapaaehtoistoiminnassa oppimisen konteksti Metropoliassa Uusi
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotKESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotLaurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Kokemuksellisuus
Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Kokemuksellisuus Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotOpinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?
Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi
LisätiedotTutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotDIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere
DIGIOPE-selvitys Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö 16.5.2017 Tampere Sanna Ruhalahti ja Virve Kentta @somesanna #AMdiginyt #xbreikki #AMdiginyt Vastaajat
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotAMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi
AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotLapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)
Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Opetuksen toteutus työelämäyhteydessä II (11/2012 12/2014) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK) Ryhmä: YPT/SOK21 Sisältö
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotTYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA
TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA Tarja Tuononen ja Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuononen & Toom 22/03/2018 1 JOHDANTO Erilaisten työelämätaitojen,
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotVANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotKuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen
LisätiedotSuoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA
OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotPaja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros
Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotVapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli
Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotUusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina
Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu
LisätiedotOhjatun harjoittelun palaute
Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun
LisätiedotHoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on
LisätiedotToimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotAUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotIkäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu
Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen
LisätiedotOpinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu
OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä
LisätiedotKOSMETIIKKA-ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN
OPETUSSUUNNITELMA KOSMETIIKKA-ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN KAUNEUDENHOITOALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO ESTENOMI (YLEMPI AMK) MASTER OF BEAUTY AND COSMETICS 90 op KEVÄT 2019 Opetussuunnitelma
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotKÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU
KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
Lisätiedot