VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ"

Transkriptio

1 VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Anne Eskelinen TIIVISTELMÄ Laurea-ammattikorkeakoulun pedagogisena lähtökohtana on Kehittämispohjainen oppiminen, joka mahdollistaa opiskelijan osaamisen kehittymisen työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavissa kehittämishankkeissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan sosionomiopiskelijoiden osaamisen kehittymistä VIRTU-hankkeessa ja kuvataan VIRTUhanketta oppimisympäristönä Kehittämispohjaisen oppimisen ulottuvuuksien - autenttisuuden, kokemuksellisuuden, kumppanuuden, luovuuden ja tutkimuksellisuuden - kautta. Keväällä 2012 VIRTU-hankkeeseen osallistui 60 sosionomiopiskelijaa osana Metodisuus asiakastyössä -opintojaksoa. Opiskelijoilta kerättiin palaute hanketyöskentelystä opintojakson päätyttyä. Opiskelijapalautteista kävi ilmi, että hanketyöskentely kehitti opiskelijoiden asiakastyön osaamista yleisesti ohjaamistaitojen kehittymisenä, uudenlaisen tulevaisuuden osaamisen eli vuorovaikutteisen etäohjauksen muodossa sekä menetelmäosaamisen kehittymisenä. Hankkeen kautta opiskelijat tutustuivat vanhustyöhön ja vastanneista opiskelijoista 68 % kuvasi VIRTU-hankkeen työskentelyn olleen myönteinen kokemus ja muuttaneen opiskelijan suhtautumista vanhustyötä ja vanhuksia kohtaan positiiviseen suuntaan. VIRTU-hanke osoittautui opiskelijapalautteiden perusteella erittäin hyväksi oppimisympäristöksi Kehittämispohjaisen oppimisen ulottuvuuksien kautta hanketyöskentelyä tarkasteltaessa. Aito ja välitön vanhusten kohtaaminen sekä oman ammatillisuuden kehittyminen kokemuksellisuuden kautta nousivat esille palautteista. Asiasanat: Kehittämispohjainen oppiminen, vuorovaikutteinen etäohjaus, vanhustyö

2 1 VANHUSTYÖ JA KOULUTUKSEN HAASTEET VIRTU-hankkeessa tavoitteena on vastata tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen suuriin haasteisiin. Hankkeella haetaan ratkaisuja väestön ikääntymiseen ja ikääntyville suunnattujen palvelujen tarpeen kasvuun kehittämällä palveluja teknologiaa hyödyntäen. Haasteet tulee tiedostaa myös koulutusorganisaatioissa. Saari ja Viinamäki (2010) tarkastelevat artikkelissaan Ennakointeja sosionomien (AMK & ylempi AMK) paikasta tulevaisuuden hyvinvointipalvelujärjestelmän ammattilaisina 14 ennakointijulkaisuun pohjaten, millaista osaamista sosionomilla tulee olla hyvinvointipalvelujärjestelmän työntekijöinä luvuilla ja mihin ammattinimikkeisiin sosionomeja palkataan. Ennakointijulkaisujen pohjalta tehtyjen sisältöanalyysien perusteella Saari ja Viinamäki (2010) toteavat, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja kysyntä kasvaa väestön ikärakenteen vanhetessa. Ikääntyvien koulutustason noustessa palveluille asetetut vaatimukset lisääntyvät. Hyvinvointipalvelujen tarve, työvoiman kysyntä ja saatavuus ja kuntien tulopohjat kehittyvät maan eri osissa eri tavoin ja haasteena voidaan nähdä laadukkaiden ja monipuolisten palvelujen turvaaminen vanhusvoittoisilla muuttotappioalueilla. VIRTU-hankkeessa mukana olevat koulutusorganisaatiot ovat lähteneet vastaamaan hyvinvointipalvelujen haasteisiin kehittämällä hankkeen kautta tulevaisuuden ammattilaisten osaamista. Saaren & Viinamäen (2010, ) ennakointijulkaisujen pohjalta kootun analyysin mukaan sosionomin (AMK ja ylempi AMK) työn välineiden pitäisi tulevaisuudessa olla eettisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän työtavan mukaisia. Visio on että työtä tehdään asiakaslähtöisiin toimintatapoihin sitoutuneissa moniammatillisuuteen perustuvissa ryhmissä. Työryhmissä työnjako perustuu osaamista vastaavaan työtehtävien jakoon ja ryhmät pyrkivät vastaamaan yhä iäkkäämpien ja monikulttuuristen asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjen palvelujen muodossa. Selvitys haastaa ammattikorkeakoulut pohtimaan vastaako nykyinen koulutus tulevaisuuden työnkuvan vaatimiin osaamisen haasteisiin. (Saari & Viinamäki 2010, ) Väestön ikääntymisen myötä tulisi ratkaista, mitä ammattiryhmiä ja miten paljon työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa ikääntyvien parissa tehtävään hyvinvointityöhön. Hyvinvoinnin sosiaalisten ulottuvuuksien turvaamiseksi tarvitaan koulutettuja työntekijöitä mahdollistamaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut. Koulutuksessa tulisi painottaa hyvinvointipalvelujen osalta hoivan merkitystä hoidon sijaan sekä sosiaalisen

3 toimintakyvyn tukemiseen tarvittavan osaamisen tuottamista. (Saari & Viinamäki 2010, 194, 198.) Opiskelijan kuva tämän päivän vanhustyöstä on valitettavan usein negatiivinen. Syksyllä 2010 Laureassa tehdyssä kyselyssä (Putkonen et al. 2011) kartoitettiin kahden terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksen 217 opiskelijan kokemuksia ja käsityksiä vanhustyöstä. Tutkimuksen perusteella aiemmat positiiviset kokemukset vanhuksista ja kokemus vanhustyöstä lisäsivät halukkuutta työskennellä vanhustyössä. Huonot resurssit ja negatiiviset kokemukset vanhustyöstä koettiin suurimmiksi esteiksi hakeutua vanhustyön pariin. Vanhustyön kehittäjät ja tietotaidon syventäjät, joilla oli positiivisia käsityksiä vanhustyöstä ja halu jatkaa työssä erottuivat erityiseksi ryhmäksi tutkimuksessa. 2 HANKETYÖSKENTELY KEHITTÄMISPOHJAISEN OPPIMISEN LÄHTÖKOHTANA Laurea-ammattikorkeakoulussa alkoi 2000-luvun alussa kehittämistyö ammattikorkeakoulujen kolmen tehtävän integraation - opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä aluekehityksen - yhdistämiseksi. Tuloksena syntyi Kehittämispohjaisen oppimisen, Learning by Developing (LbD), toimintamalli, joka yhdistää opiskelijan osaamisen kehittämisen ja ammattikorkeakoulun perustehtävät toisiinsa. Toimintamalli johti avoimien oppimisympäristöjen syntymiseen, muutti johtamista ja opettajuutta sekä loi edellytykset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle. Malli yhdistää ammattikasvatuksen ja tutkimuksellisuuteen pohjautuvan korkeakouluopetuksen ja tavoitteena on osaamisen ja uuden tiedon luominen. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011a.) Kehittämispohjaisen oppimisen prosessin viisi ominaispiirrettä ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, tutkimuksellisuus ja luovuus. Autenttisuus toteutuu aitona työelämälähtöisyytenä ja työelämäyhteytenä, sillä oppimisympäristöinä toimivat työelämäläheiset tutkimus- ja kehittämishankkeet. Kumppanuus nähdään työelämän, asiakkaiden, opiskelijoiden ja opettajien yhteistoimintana hankkeen eri vaiheissa. Yhdenvertaisuus ja luottamus ovat keskeisiä kumppanuuden periaatteita. Kokemuksellisuus tarkoittaa yhteisöllistä kokemusperäisen tiedon jakamista ja hyödyntämistä hankeyhteistyössä niin osaamisen kehittymisen kuin esimerkiksi hankkeen vaikutusten arvioinnin muodossa. Tutkimuksellisuus nähdään tutkitun tiedon ja tutkimusmenetelmätiedon hyödyntämisenä

4 hankkeessa ja toisaalta tutkivana ja kriittisenä työotteena. Luovuus on kehittämishankkeessa voimavara ja hanke mahdollistaa luovuuden käyttöönoton. Luova ja utelias osallistuminen on lähtökohtana uusien toimintatapojen muotoutumiseen ja työelämää uudistavaan toimintaan. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011a, 12 13; Laurea-ammattikorkeakoulu 2011b, 8-9, 29; Raij 2006, ) Laurea-ammattikorkeakoulun Kehittämispohjaisen oppimisen lähtökohtana on, että opetus etenee työelämän kanssa tehtävissä yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Oppimisen kohteena ovat autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. (Laureaammattikorkeakoulu 2011a.) Kehittämispohjainen oppiminen sisältää Rauhalan (2009, 33) mukaan näkemyksen oppimistapahtumasta deweylaisena kasvatusajatteluna, jossa oppimistapahtuma on osa työelämän ja yhteiskunnan toimintaa eikä eristetty keinotekoinen saareke. Raijn (2006, 22) mukaan kehittämispohjaisen oppimisen prosessissa voidaan nähdä yksilön ja näin myös kaikkien hankkeen toimijoiden olevan aina oppijan roolissa. Se tuottaa sekä yksilön että yhteisön oppimista ja uuden tiedon tuottamista kumppanuuteen perustuen. Parhaimmillaan kaikkien osapuolten osaaminen kehittyy hanketoiminnassa. Kuvio 1. Kehittämispohjainen oppiminen Learning by Developing (LbD)

5 3 VIRTU-HANKKEEN TOIMINTAA LAUREASSA Laureassa VIRTU-hankkeen toimintaan osallistui lukuvuosien ja aikana yhteensä 249 opiskelijaa hoitotyön, sosiaalialan, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmista. Opiskelijoiden toimiminen hankkeessa oli kytketty osaksi eri opintojaksoja, opinnäytetyön prosessia, harjoitteluja tai vapaasti valittavia opintoja. Keskeisinä toimintamuotoina hanketyöskentelyssä olivat VIRTU-kanavan kehittämistoiminta yhteistyössä Sipoon kunnan kanssa sekä VIRTU-kanavan lähetystoiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. 3.1 Sosionomiopiskelijoiden osaamisen kehittyminen VIRTU-hankkeessa Keväällä 2012 VIRTU-kanavan lähetystoimintaan osallistui Metodisuus asiakastyössä - opintojaksolta 60 sosiaalialan opiskelijaa. VIRTU-hanke toimi opintojaksolla teorian ja käytännön vuoropuhelun yhdistäjänä. Hanke nähtiin samalla mahdollisuutena tutustuttaa opiskelijat vanhustyöhön. VIRTU-hankkeessa toteutetun tehtävän tavoitteena oli kehittää opiskelijan valmiuksia toimia ohjaajana sosiaalialan asiakastyössä. Opiskelijat suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat ohjattua toimintaa VIRTU-kanavan käyttäjille. Ohjauksen tavoitteet ja menetelmät määräytyivät asiakkaiden tarpeiden mukaan VIRTU-kanavan yleisten tavoitteiden suunnassa. Ohjaustehtävä toteutettiin viiden hengen pienryhmissä VIRTU-hankkeessa vuorovaikutteisena etäohjauksena ja vertaisarviointina. Ohjaustehtävän suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin yhteistyötä opettajien ja opiskelija-assistentin kanssa ja keskusteltiin valittujen menetelmien ja toteutuksen soveltuvuudesta VIRTU-kanavan käyttäjille. Raijn (2006, 22,31) mukaan kehittämishankkeessa opitaan vuorovaikutussuhteessa osaamisen tiedonlajeihin. Tutkittu tieto, kyvyissä ja taidoissa oleva tieto, eettinen tieto ja kokemuksellinen tieto yhdistyvät yhdessä jakamalla ja yhdessä toimien. Läsnä ovat työelämäosaamisessa oleva tieto, sitä selittävä tieto ja hankkeen kautta tuotettava uusi tieto. (Raij 2006, 22, 31)

6 3.2 Opiskelijapalautteet Opintojakson päätyttyä opiskelijoilta kerättiin palaute osallistumisesta VIRTU-hankkeen työskentelyyn. Palautekysely sisälsi viisi kysymystä. Se koostui kahdesta täydennettävästä väittämästä, joilla haettiin vastausta opiskelijoiden näkemykseen opintojakson ja hanketoiminnan yhdistämisestä. Opiskelijan oppimiskokemuksen hyödyllisyyttä kartoitettiin kysymyksellä, johon oli liitetty arviointiasteikko 1-5. Kyselyssä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä opiskelijan näkemystä VIRTU-hankkeen vaikutuksesta opiskelijan suhtautumiseen vanhustyötä ja vanhuksia kohtaan. Lisäksi opiskelijalla oli mahdollisuus kirjata kyselyyn kehittämisajatuksia liittyen VIRTU-hankkeeseen. Palautekyselyyn vastasi 51 opiskelijaa, kun opintojaksolle osallistuneiden määrä oli 60 opiskelijaa. Palautekyselyn vastausprosentti oli 85 % Kokemus uudenlaisesta asiakastyöstä Opiskelijoiden palaute osallistumisesta VIRTU-hankkeeseen oli pääosin positiivista ja asiakastyö VIRTU-hankkeessa nähtiin kiinnostavana ja tärkeänä toimintamuotona. Toiminnassa korostui opiskelijoiden ja vanhusten välinen vuorovaikutus ja vanhusten kuuleminen ja kunnioittaminen. Rantasen & Toikon (2008,88) mukaan sosionomin osaamisen vahvuus on asiakastyössä ja vuorovaikutuksessa. Tämä ei tarkoita pelkästään asiakastyön välineiden hallintaa tai rajautumista tietynlaisiin konteksteihin, vaan valmiudet toimia muuttuvissa tilanteissa ja työtään kehittäen ovat oleellinen osa työtä. Vuorovaikutuksessa tärkeänä nähdään sen kytkeytyminen konkreettiseen arjen toimintaan. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisötyö ovat sosionomin keskeisiä osaamisalueita. Yhteiskunnallinen analyysitaito, hyvinvointivaltiollinen osaaminen ja muutostyön orientaatio nähdään myös keskeisenä sosionomin ammatillisuudessa. (Rantanen & Toikko 2008, 88.) Opiskelijoiden palautteen mukaan osallistuminen VIRTU-hankkeeseen antoi arvokkaan käytännön kokemuksen vuorovaikutteisesta etäohjauksesta. Etäohjausta opiskelijat kuvasivat osana tulevaisuuden asiakastyötä. Hanke nähtiin tapana tehdä vanhustyötä uudenlaisella tavalla. Vuorovaikutteinen etäohjaus koettiin hyvin erilaisena kuin perinteinen ohjaus, se näytti uuden tavan luoda vuorovaikutusta ja kommunikoida. Suurimmalle osalle opiskelijoista etäohjaus oli tuntematon käsite ja tapa tehdä asiakastyötä.

7 Sosionomin asiakastyön osaaminen edellyttää asiakkaan tavoitteellista tukemista ja ohjaamista sekä kykyä asiakasprosessin analysointiin. Suunnitelmallisuus ja erilaisten työmenetelmien hallinta ovat osa osaamista. Sosionomilta edellytetään jatkuvaa muuntautuvuutta ja kykyä oppia tilanteista. (Rouhiainen-Valo et al. 2010, 18.) Hankkeessa opiskelijat pystyivät hyödyntämään erilaisia asiakastyön menetelmiä, joita oli käsitelty opintojakson kontaktitunneilla. Opiskelijat näkivät että hanketyöskentelyssä oli kyse ohjaamisesta ja asiakkaan havainnoimisesta. Hanketyöskentelyssä pääsi pohtimaan toiminnan tavoitteellisuutta, erilaisia ohjaustapoja ja - menetelmiä asiakasnäkökulmasta. Myös tulevaisuuden teknologinen lähestymistapa tuli tutuksi hankkeen kautta. Opiskelijat kokivat että hanketyöskentely tuki hyvin opintojakson tavoitteiden saavuttamista, sillä siinä pääsi itse ohjaamaan ja lisäksi oli mahdollisuus soveltaa opittua käytäntöön. Virtu-kanavan käyttäjien näkökulmasta opiskelijat kokivat että menetelmä antoi vanhuksille mainion mahdollisuuden vuorovaikutukselle, mutta toisaalta pohdittiin, ovatko jatkuvasti vaihtuvat ohjaajat asiakkaiden etu. Seniori- ja vanhustyössä sosionomin osaaminen muodostuu sosiaaligerontologiasta sekä yhteiskunnallisesta tietoisuudesta ja vaikuttamisesta. Ydinosaamisena voidaan pitää myös sosiokulttuurista osaamista, jossa tärkeää on sosiokulttuurinen lukutaito, kulttuurien tuntemus ja voimavaralähtöinen työskentely. Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen, jossa vanhus nähdään omissa sosiaalisissa yhteyksissään, on osa sosionomin ydinosaamista vanhustyössä. (Salonen 2008, 165.) Suunnittelutyön osalta opiskelijat pitivät erityisen hyvänä sitä että saivat sisällyttää lähetyksiin erilaisia menetelmiä ja metodeja, lisäksi sisällön sai suunnitella vapaasti omissa ryhmissä. Suunnittelutyössä korostettiin luovuutta ja luovia toimintoja osana asiakkaan arkea. Opintojaksolla käsiteltiin erilaisia luovia tapoja lähestyä asiakasryhmää ja opiskelijoiden mielestä nämä kokemukset auttoivat omia aiheita suunniteltaessa. Suunnitelmat esiteltiin muille opiskelijoille ja opiskelijaryhmissä pohdittiin yhteisesti sitä, miten aiheet soveltuvat asiakasryhmän tarpeisiin sekä vuorovaikutteiseen etäohjaukseen. Osa opiskelijoista olisi toivonut lisää ohjausta ja vinkkejä ohjelmien suunnitteluun ja mahdollisuutta syventyä vielä laajemmin erilaisiin menetelmiin, jonka jälkeen olisi voinut paremmin soveltaa opittua Virtussa. Opiskelijat toivoivat tarkempaa aikataulutusta ja organisointia hanketoiminnassa, mutta toisaalta osa opiskelijoista näki etuna sen että saivat ottaa itse vastuuta aikatauluista toimiessaan pienryhmissä.

8 Asiantuntijan osaaminen rakentuu tietämisestä, ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja tilanteiden hallintakyvystä. Kehittämispohjaisen oppimisen kautta voidaan kehittää tiedon hankinnan ja sen käsittelyn taitoja. Kokemusten reflektointi ja jakaminen kehittävät ymmärtämisen taitoa. Eri toimintoihin osallistuminen ja seuraaminen sekä itsenäinen työskentely kartuttavat tekemisen osaamista. Kun ongelmaratkaisutaidot, itseohjautuvuus sekä tutkiva ja kehittävä työote kehittyvät, kehittyy tilanteiden hallintakyky. (Laureaammattikorkeakoulu 2011a, 10.) Palautteissaan kolme opiskelijaa toi esille että olisivat mieluummin ohjanneet ryhmää kasvokkain. Sosionomin laaja-alaisen tutkinnon osalta tuotiin esille että toiminta oli liiaksi sidottu yhteen asiakasryhmään eli vanhustyöhön. Kaikkia opintojaksolla käsiteltyjä menetelmiä ei voinut suoraan siirtää etäohjauksena toteutettavaksi tai vanhustyöhön. Teknologian rajat tulivat menetelmien soveltamisessa vastaan, sillä teknologia rajoitti suuresti sitä mitä kaikkea luovaa oli mahdollista tehdä, joku muu ympäristö olisi voinut antaa enemmän mahdollisuuksia luovuudelle. Palautekyselyssä tiedusteltiin VIRTU-hankkeesta saadun oppimiskokemuksen arvoa opiskelijalle väittämällä VIRTU-hankkeesta saamani oppimiskokemus on hyödyllinen. Opiskelijat arvioivat oppimiskokemustaan asteikolla 1-5, siten että numero yksi merkitsi mielipidettä täysin eri mieltä ja numero viisi täysin samaa mieltä. 26 vastaajaa oli täysin samaa mieltä, 21 melkein samaa mieltä, yksi ei osannut sanoa ja 3 opiskelijaa oli melkein eri mieltä väittämän suhteen. Väittämän vastausten keskiarvo oli 4,37, jota voidaan pitää erittäin hyvänä Sosionomiopiskelijoiden suhtautuminen vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan Sosionomiopiskelijoiden suhtautumista vanhuksiin ja vanhustyötä kohtaan kartoitettiin kysymyksellä Miten kokemuksesi osallistumisesta VIRTU-hankkeeseen on vaikuttanut suhtautumiseesi vanhustyötä ja vanhuksia kohtaan? Opiskelijoiden vastaukset luokiteltiin neljään ryhmään. 34 opiskelijan (68 %) vastauksesta kävi ilmi, että osallistuminen VIRTUhankkeeseen oli myönteinen kokemus ja se muutti omaa suhtautumista positiivisemmaksi vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan. Opiskelijoiden mielestä VIRTUhankkeen kautta saatu kokemus vanhustyöstä oli mielenkiintoinen, opetti arvioimaan omaa

9 toimintaa vanhusten kanssa ja vanhusten arvostus sai suuren roolin. Opiskelijat kokivat että vanhusten kanssa keskustellessa oppi itsekin uusia asioita sekä oppi ajattelemaan asioita eri näkökulmasta. Opiskelijoiden mielestä vanhukset suhtautuivat myönteisesti ohjaukseen ja opiskelijoiden valitsemiin aiheisiin. Vanhukset tulivat hankkeen myötä asiakasryhmänä tutummaksi ja heihin oppi suhtautumaan luontevammin. Hanketyöskentelyn kautta itsevarmuus vanhusten kohtaamisessa kasvoi ja se antoi rohkeutta kohdata vanhuksia. Hankkeessa työskentely muutti suhtautumista vanhustyötä kohtaan, sillä kokemuksen kautta tuli olo että vanhustyön kenttä on laajempi kuin ummehtuneen hajuiset palvelutalot yms. Vanhusten hyvinvoinnin tukeminen ja vanhusten mahdollisuus osallistumiseen nähtiin tärkeänä VIRTU-hankkeen kaltaisen toiminnan kautta. Vanhukset nähtiin positiivisina ja innokkaina oppimaan uusia asioita: myös se että vanhustenkin kanssa voi luoda jotakin uutta, nähtiin tärkeänä. Kolmen opiskelijan (6 %) näkemys oli että hanke ei ollut tuonut uutta heidän suhtautumiseensa vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan, mutta kokemus oli positiivinen. Kokemus ei juuri muuttanut käsityksiäni vanhuksia koskien, mutta kokemus oli mukava ja itse lähetyksiin osallistuneet vanhukset vaikuttivat tyytyväisiltä kyseiseen palveluun. Yhdeksän opiskelijaa (18 %) koki, että hanketyöskentely ei mitenkään muuttanut heidän suhtautumistaan vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan. Osalla opiskelijoista oli takanaan kokemusta vanhuksista asiakkaina tai opiskelijat kokivat kohtaamisen virtuaaliyhteyden kautta etäiseksi. Neljän opiskelijan (8 %) kohdalla hanketyöskentely muutti suhtautumista siten, että hankkeen kautta konkretisoitui, että vanhustyö ei ole se mihin haluaa suuntautua opinnoissaan.

10 4 VIRTU-HANKE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Seuraavassa tarkastellaan sosionomiopiskelijoiden osallistumista VIRTU-hankeen toimintaan Kehittämispohjaisen oppimisen viiden ominaispiirteen kautta. Voidaan todeta että opiskelijat näkivät hanketyöskentelyn positiivisena oppimiskokemuksena ja VIRTU-hanke toimi kiinnostavana mahdollisuutena tutustua uudenlaiseen vanhustyön muotoon. VIRTU-hanke oppimisympäristönä Kehittämispohjaisen oppimisen ominaispiirteiden mukaan kuvattuna Autenttisuus toiminta oli aitoa vanhusten ohjaamista sai soveltaa opittua käytäntöön sai olla vuorovaikutuksessa vanhusten kanssa Kumppanuus vanhusten arvostus vanhuksiin oppi suhtautumaan luontevammin vanhuksilta oppi valtavasti Kokemuksellisuus antoi kokemuksen vuorovaikutteisesta etäohjauksesta sai kokemusta ja varmuutta omaan tekemiseen oppi hyvin eri käytäntöjen toimivuudesta Tutkimuksellisuus piti miettiä, mitkä menetelmät sopivat vanhuksille pystyi hyödyntämään opintojaksolla käytettyjä menetelmiä opetti arvioimaan omaa toimintaa vanhusten kanssa Luovuus sai kokeilla itse valitsemiaan menetelmiä sai käyttää luovasti ja monipuolisesti eri metodeja asiakkaan aktivoimiseksi ymmärsi, että vanhustenkin kanssa voi luoda jotakin uutta Kuvio 2. VIRTU-hanke sosionomiopiskelijoiden oppimisympäristönä VIRTU-hanke antoi opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella opiskelijoille autenttisen kokemuksen vanhusten ohjaamisesta sekä mahdollisuuden soveltaa opittua tietoa käytäntöön. Keskeisenä opiskelijat nostivat esiin vuorovaikutuksen merkityksen vanhusten kohtaamisessa.

11 Kumppanuus nähdään kehittämispohjaisessa oppimisessa yhteistoimintana kaikkien hankkeen toimijoiden kesken. Kumppanuus tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista ja osaamisen jakamista. (Raij 2006, 27.) VIRTU-hankkeessa opiskelijat kokivat olevansa oppijan roolissa kohdatessaan vanhuksia. Opiskelijapalautteiden perusteella opiskelijat toivat esille että he oppivat suhtautumaan vanhuksiin luontevammin sekä vanhusten arvostus korostui toiminnassa. VIRTU-hanke oppimisympäristönä antoi sosionomiopiskelijoille käytännön kokemuksen vanhusten ohjaamisesta ja vuorovaikutteisesta etäohjauksesta. Opiskelijoiden oli mahdollista soveltaa VIRTU-kanavalla kontaktitunneilla käsiteltyjä menetelmiä ja teoriatietoa. Hankkeen kautta oli mahdollisuus opiskella ja harjoitella vanhustyön menetelmiä käytännössä kokemuksellisesti. Opiskelijoiden tehtävänä oli soveltaa opittuja menetelmiä ja pohtia menetelmien toimivuutta VIRTU-kanavan lähetystoiminnassa. Opiskelijapalautteissa tuli esille arvioinnin merkitys ja menetelmien soveltuvuuden kriittinen pohdinta osana VIRTU-hankkeen toimintaa. Tutkimuksellisuus Kehittämispohjaisen oppimisen mallissa nähdään tutkitun tiedon ja tutkimusmenetelmätiedon hyödyntämisenä hanketoiminnassa ja oman osaamisen kehittämisessä (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011a, 12). VIRTU-hankkeen työskentely kehitti opiskelijoiden menetelmäosaamista vanhustyössä ja laajemmin sosiaalialan työssä. Hanketyöskentelyssä tavoitteena on uuden tiedon ja osaamisen luominen. Hankkeissa pyritään ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään toimintaa yhteistyössä. Hanketoiminnassa tarvitaan luovuutta uusien ideoiden ja toimintamallien tuottamiseen. (Laureaammattikorkeakoulu 2011a, 12; Laurea-ammattikorkeakoulu 2011b, 9.) VIRTU-hankkeessa toimineet sosionomiopiskelijat saivat kokeilla VIRTU-kanavalla itse valitsemiaan menetelmiä ja käyttää luovasti ja monipuolisesti valitsemiaan menetelmiä asiakkaiden aktivoimiseksi. Tärkeänä näkökulmana opiskelijat nostivat esille ymmärtäneensä hanketoiminnan kautta, että vanhustenkin kanssa toimiessa voi luoda jotakin uutta. VIRTU-hankkeen kaltaisen oppimisympäristön kautta voidaan opiskelijoiden kuvaa vanhustyöstä muuttaa monipuolisemmaksi ja mahdollisesti myönteisemmäksi vanhustyötä ja vanhustyössä työskentelyä kohtaan. Putkonen et al. (2011) kyselyn mukaan positiiviset

12 kokemukset vanhuksista ja kokemus vanhustyöstä lisäsivät halukkuutta työskennellä vanhustyössä. VIRTU-hanke osoittautui sosionomiopiskelijoille mielekkääksi oppimisympäristöksi ja asenteiden ja ennakkoluulojen muokkaajaksi. Opiskelijapalautteissa vanhusten arvostus ja oppiminen vanhuksilta olivat keskeisesti esillä. Hanke tutustutti opiskelijat tulevaisuuden työmuotoon, vuorovaikutteiseen etäohjaukseen, ja kehitti opiskelijoiden osaamista ohjaajuuden ja vanhustyön näkökulmasta.

13 LÄHTEET Laurea-ammattikorkeakoulu. 2011a. Kehittämispohjaisen oppimisen strategia Learning by Developing (LbD). Laurea-ammattikorkeakoulu. 2011b. Kehittämispohjaista oppimista. LbD-opas. Niiniö, H. & Putkonen, P. (toim.) Kehittämishanke muutosvoimana vanhustyössä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 42. Helsinki: Edita Prima Oy. Ora-Hyytiäinen, E.(toim.) Learning by Developing -toimintamalli ja arvioinnin haasteet. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 32. Helsinki: Edita Prima Oy. Putkonen, P., Toikko, A. & Ruohoniemi, M Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden käsitykset vanhustyöstä. Julkaisussa Niiniö, H. & Putkonen, P. (toim.) Kehittämishanke muutosvoimana vanhustyössä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 42. Helsinki: Edita Prima Oy Raij, K Kehittämispohjainen oppiminen ammattikorkeakouluosaamisen mahdollistajana Learning by Developing ammattikorkeakoulukontekstissa. Julkaisussa Erkamo, M. &Haapa, S:& Kukkonen, M-L. & Lepistö, L. & Pulli, M. & Rinne, T. (toim.) Uudistuvaa opettajuutta etsimässä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja. B11. Helsinki: Edita Prima Oy Rantanen, T & Toikko, T Sosionomin (AMK) osaaminen ja sosiaalityön tutkimus. Julkaisussa Viinamäki, L. (toim.) puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy. Rauhala, P LbD ja arvioinnin haasteet aluekehityksen näkökulmasta. Teoksessa Ora- Hyytiäinen, E.(toim.) Learning by Developing -toimintamalli ja arvioinnin haasteet. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 32, Saari, E. & Viinamäki, L Ennakointeja sosionomien (AMK & ylempi AMK) paikasta tulevaisuuden hyvinvointipalvelujärjestelmän ammattilaisina. Julkaisussa Viinamäki, L. (toim.) Sosionomin ammatti ja työ Havaintoja ja päätelmiä sosionomien (AMK & ylempi AMK) profiilista Suomien hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/2010. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy.

14 Salonen, K. Sosionomin (AMK) osaaminen 2000-luvun senoiri- ja vanhustyössä. Julkaisussa Viinamäki, L. (toim.) puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy. Viinamäki, L.(toim.) Sosionomin ammatti ja työ Havaintoja ja päätelmiä sosionomien (AMK & ylempi AMK) profiilista Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3/2010. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy. Viinamäki, L. (toim.) puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. Anjalankoski: SOLVER palvelut Oy.

15

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Opetuksen toteutus työelämäyhteydessä II (11/2012 12/2014) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK) Ryhmä: YPT/SOK21 Sisältö

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Kokemuksellisuus

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Kokemuksellisuus Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Kokemuksellisuus Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Arviointi

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Arviointi Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Arviointi Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Kumppanuus

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Kumppanuus Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Kumppanuus Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot