TyömarkkinATutkimus RILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s.22

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TyömarkkinATutkimus RILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s.22"

Transkriptio

1 AALTO-yliopisTO Kuuden korkeakoulun muodostama kokonaisuus, jossa tavoitteet ovat korkealla s.11 suuri opintokysely Faktaa opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. s.16 TyömarkkinATutkimus RILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s

2 RAKENNUSFYSIIKKA 2013 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut Tampere-talo /rakennusfysiikka2013 Rakennustekniikan laitos

3 Päätoimittaja Helena Soimakallio Brussels, we have a problem! Faktat rakennetun ympäristön yhteiskunnallisesta merkittävyydestä ovat tuttuja kaikille: Suomalainen viettää elämästään yli 90 prosenttia sisätiloissa ja sitoo asumiseen pääosan varallisuudestaan. Rakennuksissa, väylissä ja yhdyskuntateknisissä järjestelmissä ja verkostoissa on kiinni yli 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta ja rakennettu ympäristö vastaa liki puolesta Suomen energiankulutuksesta. Näin suuri valta kansalaisten elämään ja kansalliseen kilpailukykyyn vaikuttavista asioista tuo mukanaan vastuun. Luonnollisin tapa kantaa vastuuta on aktiivisesti tarjota yhteiskunnan käyttöön asiantuntijatietoa ja -taitoja niin, että ne tukevat päätöksentekoa. Alan tilaisuuksissa ja seminaareissa toistuukin jatkuvasti vaatimus siitä, että asiantuntijatietoa tulisi olla nykyistä paremmin saatavilla ja asiantuntijoita tulisi käyttää enemmän hyödyksi päätösten valmistelussa. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että varsinkin poliittiset ratkaisut perustuvat enemmin ideologisille valinnoille tai epämääräisille lehmänkaupoille kuin koville faktoille ja niiden analysoinnille. Onneksi näin ei yleensä ole. Asiantuntijoiden ja yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden väliselle vuoropuhelulle on olemassa selvät ja toimivat kanavat. Asiantuntijoita istuu tälläkin hetkellä sadoittain kymmenissä eri työryhmissä, lait ja asetukset valmistellaan osapuolia kuullen ja lausuntoja keräten. Järjestöt ajavat taustatahojensa etuja ja poliitikot tapaavat omien verkostojensa jäseniä. Eikä pidä unohtaa sitä, että päätökset valmistellaan poikkeuksetta virkakunnan asiantuntijoiden toimesta. Uskallankin väittää, että Suomessa asiantuntijoiden ääni kuuluu tärkeissä asioissa poikkeuksellisen hyvin. Ongelma vaikuttaa paremminkin olevan siinä, että poliittinen koneisto tekee roolinsa mukaista työtä eli valintoja. Ja valintojen eteen joudutaan aina, kun asiantuntijamielipiteet ovat toisistaan poikkeavia tai jopa keskenään ristiriitaisia. Viime vuosina on näyttänyt siltä, etteivät asiantuntijat ole olleet samaa mieltä juuri yhdestäkään päätettävästä asiasta. Sen sijaan, että kritisoimme menneitä tilanteita, voisimme kysyä tarvitaanko rakennetun ympäristön hallinnassa kaikkea nykyistä pakottavaa ohjausta ja tunnistammeko tulevat säädöstarpeet oikein. Rakennusala on hyvin poikkeuksellinen sen suhteen, että sen piirissä pidetään lainsäädäntöä yleisesti hyvänä ajurina toimialan kehittämiselle. Muualla teollisuudessa normiohjausta pyritään lykkäämään ankarasti Brysselissä lobbaamalla kunnes toimiala saa rakennettua riittävät valmiudet esimerkiksi uuden ympäristömyötäisemmän teknologian käyttöönotolle. Kyse lienee ainakin osittain harjoituksen puutteesta, sillä kiinteistö- ja rakentamisala on vasta kohtaamassa sen EU-direktiivien ja muiden kansainvälistä alkuperää olevien määräysten vyöryn, joka iski vientiteollisuuteemme jo kaksi vuosikymmentä sitten. Direktiivit ovat takana kaikissa viime vuosina meteliä nostattaneissa hankkeissa jätevesiasetuksesta energiatodistukseen ja CEmerkintään. Jopa yliopistolain ja tutkintojen kaksivaiheisuus tulee meille suoraan Brysselistä. Jos KIRA-ala mielii menestyä kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla, joiden osa Suomi väistämättä on, tulee meidän luoda vahvat linkit eurooppalaiseen asioiden valmistelu- ja päätösprosessiin. Paraskin asiantuntijatieto on myöhässä, jos se pyrkii vaikuttamaan vasta sitten, kun direktiiviä implementoidaan suomalaiseen lainsäädäntöön. Samalla voisimme purkaa liian raskasta tai hyödyiltään kyseenalaista kotimaista säätelyä sekä kehittää tarvittaessa vapaaehtoisia toiminnan valvonnan ja ohjauksen työkaluja. Toivotan kaikille Rakennustekniikan lukijoille lämmintä ja kansainvälistä kesää. Lehden seuraava numero ilmestyy lokakuun lopussa. Tällöin tulemme kysymään myös teidän mielipidettänne lehdestä, sen sisällöstä ja jatkosta. PS. Ehdotuksia juttuaiheiksi ja julkaistaviksi artikkeleiksi voi lähettää lehden toimitukseen osoitteella 2/2013 Rakennustekniikka 3

4 TÄSSÄ NUMEROSSA >> 26 3 Pääkirjoitus Helena Soimakallion pääkirjoituksen aiheena EU ja rakentaminen. 5 Nyt ajankohtaiset uutiset Uutisia ympäristöministeriöstä, vuoden Kauppakeskusteko ja Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu. 11 Aallon mekin ansaitsemme Suomalaisen yliopistouudistuksen kärkihankeen tavoitteet korkealla. 16 Suuri opintokysely 2013 Faktoja opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. 22 Palkat nousivat, työllisyys hyvällä tasolla RILin jäsenille tehdyn työmarkkinatutkimuksen tuloksia. Rakennustekniikka Rantaväylä avaa Tampereen liikennesolmut Rantaväylän suunnitteluvaihe päättyy syksyllä Vauhtitien siltakilpailu ratkesi Chicaner teki vaikutuksen kilpailun tuomaristoon. 32 Kruunusillat Design competiton on bridges for a heritage site. 34 Sekaisin CE-merkistä CE-merkintä tulee pakolliseksi noin 4000 suomalaiselle yritykselle. 38 Työsopimus ja kilpailukielto Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset askarruttavat monen mieltä. 41 RILissä tapahtuu Tekniikan museolla tapahtuu ja vaalitoimikunnalla on asiaa Lisäksi juoksua, purjehdusta ja golfia. 46 Grillissä Mitä laittaa tänä kesänä grilliin LIVIn uusi puheenjohtaja Pekka Takki? 48 Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely Gunnar Åströmin tilannekatsaus. 50 Increasing the capacity of activated sludge plant Anna Mikolan tohtorinväitös Towards user-oriented suburb renovation Oulun SB13-konferensin parhaaksi valittu artikkeli. Uutuusjulkaisuna Hanaa! Viimeinen silaus Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Ritva Solasaari Teemu Vehmaskoski Jaana Henell Taitto Jaana Henell Ilmoitusmyynti Helena Soimakallio Ritva Solasaari Kansikuva Shutterstock Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painopaikka Forssa Print ISSN Rakennustekniikka 2/2013

5 Ympäristöministeriö asetti työryhmän edistämään laajarunkoisten hallien rakenteellista turvallisuutta Laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuutta edistävä työryhmä aloitti toimintansa toukokuun lopulla. Ryhmän tehtävänä on alan yhteisten toimintamallien valmistelu ja niistä sopiminen, tiedon välittäminen, koordinointi sekä asiaa koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmistelun tukeminen. Viime helmikuussa Laukaalla tapahtuneen maneesionnettomuuden jälkeen ympäristöministeriö käynnisti joukon toimia, joilla pyritään parantamaan laajarunkoisten hallien rakenteellista turvallisuutta. On hienoa, että laaja-alainen yhteistyö laajarunkoisten hallien turvallisuuden parantamiseksi on käynnissä. Tätä tärkeää asiaa ei ole näin kesän korvallakaan syytä unohtaa. Nyt kannattaa varautua jo tulevaan talveen tarkastamalla rakenteet ja tekemällä tarvittavat korjaukset, sanoo asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen. Ympäristöministeriö valmistelee lainsäädäntöä, jolla pyritään vähentämään laajarunkoisten hallien sortumavaaraan liittyvää onnettomuusriskiä. Esityksen on määrä valmistua kuluvan hallituskauden aikana. Lisäksi ympäristöministeriö valmistelee kansallista laajarunkoisten hallien tietokantaa. Toimintaryhmään kuuluu laaja joukko muun muassa rakennus- ja kiinteistöalan sekä kuntien ja muiden ministeriöiden edustajia. Puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön rakennetun ympäristön ylijohtaja Helena Säteri. Toimintaryhmän toimikausi päättyy ELY-keskusten ympäristöasioita koskeva asiakaspalvelu keskitetään Uusi valtakunnallinen Ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus aloitti toimintansa Keskus palvelee vuonna 2013 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) asiakkaita vesilain valvontaa ja vesihuoltoa koskevissa asioissa sekä antaa ympäristöasioiden yleisneuvontaa. Tavoitteena on, että palvelu laajenee vuodesta 2014 alkaen myös muihin ELY-keskusten hoitamiin ympäristöasioihin. "Keskus neuvoo puhelimitse ja sähköpostitse kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä suomeksi ja ruotsiksi. Meiltä voi kysyä esimerkiksi rantojen ruoppauksista, laiturin rakentamisesta tai vesiosuuskunnan perustamisesta", kertoo keskusta luotsaava asiakaspalvelupäällikkö Sirkka Lahtinen. "Kesällä vastaamme myös levätiedusteluihin." Keskitettyä asiakaspalvelua pilotoidaan vuonna 2013 Pirkanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskuksessa. Kahdessa kuukaudessa yhteydenottoja on ollut lähes 500. Enemmistö on koskenut yleisneuvontaa. Asiakkaita ovat askarruttaneet esimerkiksi vedenkorkeudet, ruoppaukset ja hulevesien johtaminen pois tontilta. Ympäristöasioiden asiakaspalvelun yhteystiedot Puh asiakaspalvelu (ma-pe klo 9-16, paitsi ma-pe klo 9-15) Tfn kundservice (må-fre kl. 9-16, må-fre kl. 9-15) Sähköposti: ympariston. (valitsemalla palautteen aiheeksi Ympäristö) 2/2013 Rakennustekniikka 5

6 Kauppakeskus Willa Hyvinkäällä on Vuoden Kauppakeskusteko 2013 YIT:n kauppakeskus Willa on voittanut Vuoden Kauppakeskusteko kilpailun Hyvinkään keskustan uudistaminen -teollaan. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry järjesti kilpailun Suomen merkittävimmästä kauppakeskusteosta neljännen kerran. Kilpailun tuomariston mukaan Willa on tiivistänyt Hyvinkään kaupunkirakennetta kaupallisen keskustan ympärille, ja näin uudistanut keskustan toiminnallisuutta, palvelukykyä ja vetovoimaisuutta. Willa on elävöittänyt Hyvinkään keskustaa ja mahdollistanut kaupungin palveluiden siirtymisen uudelle tasolle, kun sinne on tullut lähes 70 uutta toimijaa ja 600 uutta työpaikkaa. YIT lähti mukaan Hyvinkään keskustan kehittämiseen vuonna 2005 ostamalla Hyvinkään vanhan postitalokiinteistön. Heti tämän jälkeen käynnistyi yhteistyö Hyvinkään kaupungin ja alueen muiden kiinteistönomistajien kesken tavoitteena luoda elinvoimainen kaupallinen keskustakortteli, toteaa yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala YIT:ltä. Vuoden kauppakeskusteko -kilpailun tuomaristo antoikin kiitosta Willan toimijoille siitä, että yhteistyön ansiosta arvokas kulttuurimiljöö on kehitetty vetovoimaiseksi kaupunkikeskustaksi. Kauppakeskus Willa valmistui Hyvinkään ydinkeskustaan kahdessa vaiheessa, joista YIT:n kehittämä ja toteuttama ensimmäinen vaihe avattiin maaliskuussa vuonna Willassa on kaksi isoa päivittäistavarakauppaa, tavaratalo, liikuntakeskus, lääkäriasema, posti, yli 20 ravintolaa ja kahvilaa sekä yli 70 muodin ja erikoiskaupan myymälää. Yhteensä liikkeitä on yli 100, vuokrattavaa liikepinta-alaa noin m² ja pysäköintipaikkoja Willassa kävi avausvuonna 4,1 miljoonaa asiakasta. Kuvat: YIT ja SRV Yhtiöt Oyj 6 Rakennustekniikka 2/2013

7 Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu etsii uusia käyttötarkoituksia rakennuksille Bändikämppä autokaupassa, mediapaja meijerissä vai skeittirata vanhassa tehtaassa? Mikä rakennus ansaitsee uuden elämän? Euroopan rakennusperintöpäivät käynnistää lapsille ja nuorille Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun, joka kannustaa keksimään uusia käyttötarkoituksia unohdetuille rakennuksille. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun voi osallistua ideoimalla uusi käyttötarkoitus esimerkiksi tyhjillään, vajaakäytössä tai purkuuhan alla olevalle rakennukselle tai rakennelmalle. Osallistua voivat vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1995 tai sen jälkeen. Ryhmä voi muodostua esimerkiksi harrastus- tai kaveriporukasta, koululuokasta tai opiskelijaryhmästä. Kilpailun voittajana palkitaan yksi ryhmä 500 eurolla. Kaikki osallistujat saavat kunniakirjan. Kilpailuun voi osallistua 15. marraskuuta asti. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu on osa Euroopan rakennusperintöpäivien ohjelmaa. Vuoden 2013 teemana on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Suomessa on paljon erilaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Teeman kautta halutaan tuoda esiin vanhojen rakennusten, rakennuskokonaisuuksien ja rakennelmien uusiokäyttöä. Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita järjestämään rakennusperintöpäivien tapahtumia. Vuositeeman mukaisesti avointen ovien päiviä tai tutustumiskäyntejä toivotaan erityisesti kohteisiin, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Tapahtumien pääviikonloppu on syyskuuta, mutta ohjelmaa voi järjestää myös muuna ajankohtana. Euroopan rakennusperintöpäiviä koordinoivat Suomessa ympäristöministeriö, Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Lisätietoja ja osallistumisohjeet (Rakennusperintö.fi) Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö (ymparisto.fi) Euroopan rakennusperintöpäivät Tavoitteena on lisätä paikallisen rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta osana eurooppalaista kulttuuriperintöä sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja suojeluun. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu rakennusperintöpäivien tapahtumiin. Suomessa rakennusperintöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Tapahtumien pääviikonloppu on /2013 Rakennustekniikka 7

8 YM: Suomessa on ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä Ympäristöministeriö on julkaisut selvityksen ympäristön kannalta haitallisten tukien määrästä Suomessa. Sen mukaan ympäristön kannalta haitallisia tukia on Suomessa lähinnä energia-, liikenneja maataloussektoreilla. Näistä liikenteen osuus on suurin. Mahdollisten ympäristön kannalta haitallisten tukien yhteenlaskettu summa on lähes kolme miljardia euroa vuodessa ja ne ovat pääosin epäsuoria verotukia. Selvitys väittää, että tuet lisäävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä sekä siitä ilmastolle aiheutuvia vaikutuksia. Niillä on merkittäviä vaikutuksia myös vesistöjen tilaan, ilmanlaatuun sekä luonnon monimuotoisuuteen. Maailmanlaajuisesti fossiilisia tuetaan edelleen kaksi kertaa enemmän kuin vähäpäästöisiä energialähteitä. Kannustimet on muutettava sellaisiksi, että voidaan siirtyä puhtaisiin ratkaisuihin. Muutos voi tapahtua alan sisällä niin, että tuetaan vähäpäästöisiä ratkaisuja fossiilisten sijaan, ympäristöministeri Ville Niinistö toteaa asiasta annetussa tiedotteessa. Ympäristöministeriön mukaan osa liikenteen tuista ohjaa liikkumis- ja asumisvalintojamme autoriippuvaisempaan suuntaan. Parhaillaan ministeriöissä valmistaudutaankin liikenteeseen liittyvien verotuskäytäntöjen uudistamiseen. Ministeriö on huolissaan myös energiasektorin verotuista ja huomauttaa niiden olevan huomattavan suuria verrattuna esimerkiksi ilmastotoimien rahoitukseen. Ministeriössä nähdään, että tukien karsiminen ja uudelleen suuntaaminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Maataloustuista ympäristöministeriö toteaa, että ne perustuvat EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jonka menojen osuus EU:n budjetista on merkittävä. Yhteinen maatalouspolitiikka luo raamin maataloustuille, mutta kansallisilla toimilla on varmistettava niiden ympäristövastuullisuus. Maatalous on suurin yksittäinen vesistöjen ravinnekuormittaja: maatalouden osuus ihmisen aiheuttamista fosforikuormituksesta vesistöihin on noin 65 ja typen päästöistä noin 55 prosenttia. Taustoittava selvitys toteutettiin osana laajempaa valmisteluprosessia, jonka valtionvarainministeriö käynnisti yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkei noministeriön kanssa. Ympäristölle haitallisten tukien taustakartoitus sisältyy pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävää kasvun ja työllisyyden edistäminen. Hallitus vauhdittaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämistä Valtioneuvosto on päättänyt väliaikaisesta asetusmuutoksesta, jolla alennetaan korkotukilainojen omavastuukorkoa ja lievennetään perusparannuskorkotukilainojen myöntämisedellytyksiä. Lisäksi valtioneuvosto antoi eduskunnalle lisätalousarvion, jossa ehdotetaan merkittäviä lisäyksiä tämän vuoden määrärahoihin, joilla edistetään kohtuuhintaista asumista. Väliaikaisella asetusmuutoksella lainansaajan maksettavaksi jäävä omavastuukorko laskee 1,7 prosentista 1 prosenttiin niissä korkotukilainoissa, joita myönnetään uusien, muille kuin erityisryhmille tarkoitettujen vuokraasuntojen rakentamiseen. Lisäksi perusomavastuuta alennetaan 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin lainoissa, jotka myönnetään vuokraasuntojen perusparantamista varten. Muita korkotukilainan ehtoja ei muuteta. Valtion tukemaan asuntojen kokonaistuotantoon 8 Rakennustekniikka 2/2013

9 osoitettava korkotukilainoituksen hyväksymisvaltuus päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Lisäksi asetusta muutetaan niin, että perusparannuskorkotukilainoituksen myöntämisedellytyksiä lievennetään. Jatkossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi erityisestä syystä hyväksyä myös alle 20 vuotta sitten valmistuneen tai laajan perusparannuksen kohteena olleen rakennuksen perusparannuslainan korkotukilainaksi. Perusparannuslainan korkotukilainaksi hyväksymistä koskevaksi edellytykseksi jää kuitenkin edelleen, että rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 15 vuotta. Asetusmuutos tulivat voimaan Alennettua omavastuukorkoa sovelletaan lainoihin, joiden kohteena olevien asuntojen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset on hyväksytty aikaisintaan ja jotka ARA hyväksyy korkotukilainoiksi viimeistään Lainoille maksetaan uusien ehtojen mukaista korkotukea siihen saakka, kun lainojen korkotuki päättyy. Lisäksi hallitus esitti, että Kruunuasunnot Oy:n yleishyödylliseksi yhtiöksi nimettyä tytäryhtiötä A- kruunu Oy:ta pääomittettaisiin 30 miljoonalla eurolla. A-Kruunu Oy ryhtyy tuottamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ARAn korkotuella Helsingin seudulla. Hallitus esitti myös käynnistysavustuksia Helsingin seudulle yhteensä 10 miljoonaa euron edestä. Avustuksen suuruus on euroa asuntoa kohden, kuitenkin julkisyhteisöjen omistamille yhtiöil le euroa asuntoa kohden. Aiem pina vuosina käytössä olleeseen käynnistysavustukseen erona on se, että avustus vähentää rakennettavan kohteen omarahoitusosuutta. Näin käynnistysavustus parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten rakennuttajien mahdollisuuksia rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Erityisryhmien asuntoja varten myönnettäviä investointiavustuksia esitettiin lisättäväksi 10 miljoonalla eurolla ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteuttamiseksi. Lisäksi kunnallistekniikka-avustuksen valtuutta esitettiin korotettavaksi 5 miljoonalla 15 miljoonaan euroon. Hallituksen esitys ARA-asumisen kohtuuhintaisuuden edistämistä koskeva säädöskokonaisuus on parhaillaan lausuntokierroksella. Oulun yliopisto aloittaa yhdyskuntatekniikan DI-koulutuksen Oulun yliopistossa käynnistyy kesäkuussa yhdyskuntatekniikan DI-tutkintoon tähtäävä erilliskoulutus. Pääaineena on liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ja sivuaineena väylärakentaminen. Koulutus toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Tampereen teknillinen yliopisto vastaa opiskelijavalinnasta ja myöntää tutkinnot. Koulutusohjelman sisältö ja tavoitteet ovat TTY:n vaatimusten mukaisia. Koulutuksen toteutuksesta vastaavat TTY ja Oulun yliopisto yhdessä. Kaksivuotiseen koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan alan tai lähialan tutkinnon suorittaneita insinöörejä sekä muiden alojen DItutkinnon suorittaneita henkilöitä. Tavoitteena on, että ensimmäiset 30 rakennustekniikan diplomi-insinööriä valmistuvat Pohjois-Suomessa rakennustekniikan ammattilaisten tarve on lähivuosina noin 40 henkilöä vuosittain. Nyt käynnistyvällä koulutuksella pystytään vastaamaan laajasti Pohjois-Suomen rakentamisosaamisen tarpeisiin, aina liikenne- ja väylärakentamisesta talo- ja kaivosrakentamiseen saakka. Pääosa koulutuksen rahoituksesta toteutetaan EU-rakennerahastoista. Rahoitukseen ovat osallistuneet merkittävällä panoksella myös Oulun rakennustekniikan säätiö ja Oulun kaupunki. 2/2013 Rakennustekniikka 9

10 Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksissa oltava energialuokka Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden omakoti- ja paritalojen energialuokka lähtien. Energiatodistus vaaditaan asunnon vuokraus- ja myyntitilanteissa. Uudistunut energiatodistuslainsäädäntö edellyttää, että energialuokka ilmenee myös myyntiesitteestä. Lisäksi energiatodistuksen on oltava nähtävillä asuntoesittelyssä ja se on annettava alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle kaupan- tai sopimuksenteon yhteydessä, kertoo toimitusjohtaja Jukka Malila Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta. Energiatodistus tulee konkreettisesti mukaan asuntojen markkinointiin. Ammattilaisten laatimien 10 vuotta voimassa olevien energiatodistusten avulla asukkaat ja asunnonostajat voivat vertailla itse rakennusten ei ihmisten käyttötottumusten energiatehokkuutta sekä tunnistaa onko talo ympäristön ja luonnonvarojen käytön kannalta energiapihi vai energiasyöppö. Energiatodistuksen hankkimisesta vastaa lähtökohtaisesti taloyhtiön hallitus ja sen hankinta kannattaa yhdistää kuntoarvion tai energiakatselmuksen laadinnan yhteyteen, jolloin taloyhtiö voi säästää satoja euroja. Energiatodistusten käyttöä valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka voi antaa kehotuksen, varoituksen ja tehostaa käskyjä teettämisuhalla eli ARA voi teettää todistuksen laiminlyöjän kustannuksella. Energiatodistuksen suuri hyöty on se, että taloyhtiö saa todistuksen mukana parannusehdotuksia siitä, miten rakennuksen energiatehokkuutta on mahdollista parantaa. Laatijan on otettava kantaa myös rakennuksen energiatehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon, vaikka ne eivät itse energialuokkaan vaikutakaan. Energialuokka määritellään asteikolla A G ja sitä voidaan korottaa erilaisilla korjaustoimenpiteillä, kertoo Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Energialuokkaan vaikuttavat muun muassa rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja yläpohjan lämmöneristävyyden taso. Lisäksi siihen vaikuttaa esimerkiksi lämmitysmuoto ja se, onko rakennuksessa lämmöntalteenotto. Myös toteutuneet kulutustiedot on esitettävä aina todistuksessa, kun ne ovat olemassa, Pylsy kuvaa. Uudessa laissa luokitusasteikkoa on kiristetty ja todistuksen laadintatapaa muutettu. Esimerkiksi tyypilliset uudiskohteet sijoittuvat C-luokkaan. Uuden lain mukaisesti laadittu energiatodistus merkitsee vanhaan tapaan verrattuna sitä, että taloyhtiö putoaa todennäköisesti yhdestä kolmeen yksikköä huonompaan luokkaan. Ilmoituksissa vanhan lain aikana laaditut, mutta edelleen voimassa olevat, todistukset erotellaan uusista lisäämällä vanhan energialuokan tunnukseen alaindeksi Touko-kesäkuun vaihteessa voimassa olleet vanhan lain mukaiset erilliset energiatodistukset ovat käyttökelpoisia 10 vuotta laatimishetkestä ja osana isännöitsijäntodistusta annetut todistukset vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi uutta energiatodistuslakia sovelletaan rivi- ja ketjutaloihin vasta ja ennen vuotta 1980 käyttöön otettuihin omakoti- ja paritaloihin lähtien. Todistuksia voivat jatkossa laatia vain pätevyyden omaavat, rekisteröidyt henkilöt ja uusi laadintatapa on samanlainen sekä olemassa oleville rakennuksille että uudiskohteille. Uudet energiatodistukset ovat rakennuskohtaisia. Vanhojen asunto-osakkeiden kauppoja tehtiin Suomessa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yli , vanhojen omakotitalojen kauppoja ja uusien omistus asuntojen kauppoja noin Yhteensä asuntokauppoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin Rakennustekniikka 2/2013

11 Aallon mekin ansaitsemme Teksti: HeLENA SOIMAKALLIO Aalto-yliopisto on asettanut tavoitteekseen nousta maailman kärkiyliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi se on laatinut strategian, kerännyt 700 miljoonan euron pääoman, rakentanut uuden organisaation ja uudistanut koulutusohjelmat. Rakentajat ovat viime vuodet juosseet karavaanin rinnalla haukkuen, mutta nyt tilanne on muuttumassa. 2/2013 Rakennustekniikka 11

12 Yliopistouudistus ja arvioinnit pohjustivat muutoksia Suomen hallitus asetti vuosituhannen vaihteen lähestyessä tavoitteekseen kehittää suomalaista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää siten, että se vastaisi paremmin kansainvälistymisen haasteisiin sekä väestörakenteen, työelämän ja toimintaympäristön muutoksiin. Uudistuksen keskeinen osa oli vuoden 2010 yliopistolain muutos, jonka seurauksena yliopistot irtautuivat valtiosta itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi oikeushenkilöiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi. Samaan aikaan useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä selvityksissä määriteltiin toimenpiteitä, joilla suomalaista tutkimus- ja innovaatiostrategiaa ja korkeakoulutusta voitaisiin kehittää. Arvioinneissa korostettiin kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimusjärjestelmän tarvetta. Toimissa kaivattiin muun muassa suuririskisen ja korkealaatuisen perustutkimuksen laajentamista, akateemisten urajärjestelmien synnyttämistä, korkeakoulujen välisen työnjaon selkeyttämistä, tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuurin kehittämistä sekä teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroitua kehittämistä. Aalto syntyi ennätysvauhtia Lähtötilanteessa Suomessa oli 21 yliopistoa tai korkeakoulua 11 paikkakunnalla, sekä 1990-luvulla perustetut 31 ammattikorkeakoulua 24 paikkakunnalla. Tämä nähtiin opetushallinnossa liian suureksi määräksi. Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa ehdottikin 2005, että Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistettäisiin kolmen kampuksen innovaatioyliopistoksi. Uusi yliopisto syntyi, kun opetusministeriön suunnitteluryhmä sisällytti sen opetusministeri Antti Kalliomäelle antamaansa esitykseen ja sen toteuttamisesta sovittiin Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa huhtikuussa Suomen hallitus teki virallisen päätöksen innovaatioyliopiston perustamisesta marraskuussa. Aallosta tehtiin suomalaisen yliopistouudistuksen kärkihanke ja sen valmistelu alkoi liki 500 henkilön voimin pikimmiten niin kutsutun Sailaksen raportin pohjalta. Keväällä 2008 järjestettiin nimikilpailu, johon tuli yhteensä 1600 ehdotusta. Nimeksi vahvistettiin Aalto-yliopisto (ruotsiksi Aalto-universitetet ja englanniksi Aalto University). Uuden yliopiston säädekirja allekirjoitettiin juhannuksena samana vuonna, ja Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus aloitti työnsä elokuussa. Hallitus nimitti yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi FT Tuula Teerin. Aalto-yliopisto aloitti virallisesti toimintansa , jolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät. Opiskelijoita uudessa yliopistossa on noin ja henkilöstöä noin 5 000, joista professoreita noin 350. Rakentajat ja Aallon rahoitus Hallitus ehdotti Aalto-yliopiston hallinnon mukaista säätiömallia muillekin yliopistoille maaliskuussa Mallissa valtioneuvosto määrää hallituksen viisi jäsentä ja elinkeinoelämä kaksi. Porkkanana oli raha: Yliopisto saisi valtiolta 2,5 kertaa niin paljon peruspääomaa kuin se saa kerättyä yksityisiltä rahoittajilta. Aallon tavoitteena oli koota lahjoitusten kautta 200 miljoonaa euroa, jolloin Suomen valtio sitoutui sijoittamaan säätiöpääomaan maksimissaan 500 miljoonaa euroa. Varainhankinta sai lentävän lähdön, kun teknologiateol lisuus kokosi yhteensä noin 108 miljoonan lahjoitukset. Lahjoitusten avulla se halusi varmistaa alansa kannalta tärkeiden koulutusalojen tukemisen uudessa Aallossa. Kiinteistö- ja rakentamisalalta lahjoituksia tehtiin myös ahkerasti sekä yritysten, järjestöjen, säätiöiden ja yksityishenkilöiden toimesta, mutta noin 8 miljoonan euron potti ei riittänyt edes välieriin kilpailussa Aallon hallituspaikoista. Maailmanluokan yliopistoksi vuoteen 2020 mennessä Aallon tavoitteet ovat alusta saakka olleet hyvin kunnianhimoiset. Sille on asetettu strategisia tavoitteita niin tutkimuksen ja opetuksen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, taiteellisen toiminnan kuin kansainvälistymisenkin suhteen. Erityisesti tutkimuksellisuus ja kansainvälisyys ovat Aaltoa leimaavia piirteitä. Yliopisto haluaa olla kansainvälisesti arvostettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimusta tukee kansainvälinen ja monikulttuurinen oppimisyhteisö. Myös marssijärjestys on selvästi ilmoitettu; opetus perustuu tutkimukseen. Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta strategiaan on kirjattu, että Aalto-yliopisto on yhteiskunnan tarpeet ymmärtävä, niitä ennakoiva ja niihin vaikuttava toimija, joka korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin edistää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kärjistäen Aallon tavoitteena on tuottaa huippututkimusta ja -tutkijoita, ei soveltavaa tutkimusta tai asiantuntijoita työelämän tarpeisiin. Aalto on kuuden korkeakoulun muodostama kokonaisuus Aalto-yliopisto koostuu kuudesta korkeakoulusta: Insinööritietei- 12 Rakennustekniikka 2/2013

13 den korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Näistä insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut syntyivät alkuperäisen Teknillisen korkeakoulun jakamisen tuloksena vuoden 2011 alussa. Vastaavasti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muodostui, kun Taideteollisen korkeakoulun ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos yhdistyi vuoden 2012 alussa. Rakennetun ympäristön tutkimus ja opetus keskitetysti Insinööritieteiden korkeakoulussa Rakennetun ympäristön tutkimus ja opetus on Aallossa keskitetty Insinööritieteiden korkeakouluun, jonka laitoksia ovat energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, maankäyttötieteet, rakennustekniikka, sovellettu mekaniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikka. Insinööritieteiden korkeakoulussa toimii lisäksi erillisinä yksiköinä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK), Energiatekniikan instituutti ja Talotekniikan instituutti. Korkeakoulun painopistealueita ovat ilmaston lämpeneminen, energian säästö ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Rakennustekniikan laitos tuottaa rakentajat Rakennustekniikan laitos perustettiin jo vuoden 2008 alussa, kun silloisen Teknillisen korkeakoulun hallinnonuudistuksessa yhdistettiin osastoja tiedekunniksi ja laboratorioita laitoksiksi. Laitoksen nimeksi tuli tällöin Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos. Laitoksen nimi muutettiin uudessa Aallossa vuoden 2011 alussa Rakennustekniikan laitokseksi. Rakennustekniikan laitos muodostettiin yhdistämällä kuusi vanhan Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston yksikköä: Rakentamistalouden, Rakenteiden mekaniikan, Rakennusmateriaalitekniikan, Sillanrakennustekniikan, Talonrakennustekniikan ja Teräsrakennetekniikan laboratoriot sekä Talotekniikan instituutti. Rakennustekniikan laitos antaa opetusta ja tekee tutkimusta perinteisillä raksan osa-alueilla, kuten rakennetekniikassa ja rakenteiden mekaniikassa, rakennusmateriaalija rakennustuotantotekniikassa, rakennusfysiikassa ja rakenteiden käyttöiän hallinnassa, rakentamistaloudessa ja talotekniikassa sekä tietoyhdennetyssä rakentamisessa (BIM). Maankäyttötieteiden laitos kouluttaa kiinteistöosaajat Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden laitos ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK yhdistyivät 2012 muodostaen maankäyttötieteiden laitoksen. Laitoksen ytimen muodostavat geomatiikka ja kiinteistötalous sekä maankäytön suunnittelu. Laitoksella toimii kolme tutkimusryhmää, joiden yhteisiä painopistealueita ovat muun muassa digitaalinen rakennettu ympäristö (Smart and Livable Cities) sekä ilmastonmuutosvaikutusten mittaaminen, mallintaminen ja hallinta (Modeling and Managing Climate Change Impacts). Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos jatkaa vesi- ja ympäristötekniikan perinteitä Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen juuret ovat TKK:n rakennusinsinööriosastossa. Lai- 2/2013 Rakennustekniikka 13

14 Diplomi-insinöörien koulutus uudistuu Insinööritieteiden korkeakoulussa Kolmivuotinen tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) luo perustan osaamiselle, jota syvennetään kaksivuotisessa diplomi-insinöörin (DI) tutkinnossa. Tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien koulutus uudistuu Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa vuosina Diplomiinsinöörikoulutus jaksotetaan eurooppalaisesti yhteensopivaksi selvästi kahteen vaiheeseen: kolmivuotiseen kandidaattivaiheeseen ja kaksivuotiseen maisterivaiheeseen. Uudet kandidaattiohjelmat alkavat syksyllä 2013, ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat, kaksivuotiset maisteriohjelmat vuonna Suurin muutos insinööritieteiden korkeakoulussa koskee kandidaatinkoulutusta, joka on tulevaisuudessa lavea polyteknillinen väylä ja palvelee useita maisteriohjelmia. Lisäksi tavoitteena on ollut tuottaa opiskelijalle tulevaisuuden insinööriosaamista ja tukea opiskelijoiden liikkuvuutta. Kandidaattikoulutuksen hakukohteita on aiempaa vähemmän ja myös sisäänottoa supistetaan. Vastaavasti maisterivaiheen aloituspaikkoja lisätään ja varataan tilaa omien kandien lisäksi kyvykkäille opiskelijoille kotimaasta ja ulkomailta. Tavoite diplomi-insinöörien koulutusmääristä säilyy ennallaan. Lisäksi tavoitteena on lyhentää opiskeluaikoja parantamalla opiskelumotivaatiota Tekniikan alalle uudet kandidaattiohjelmat Insinööritieteiden korkeakoulussa on yksi kandidaatin koulutusohjelma, jossa on kolme hakukohdetta eli kandidaattiohjelmaa: kone- ja rakennustekniikka (vastuuprofessori Jani Romanoff), energia- ja ympäristötekniikka (vastuuprofessori Martti Larmi) ja rakennettu ympäristö (vastuuprofessori Raine Mäntysalo). Kandidaattiohjelmat ovat laaja-alaisia ja ne tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden löytää oman alansa ennen Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) maisteriohjelman valintaa. Tutkintouudistus edistää liikkuvuutta yliopiston sisällä siten, että sivuaineen kautta on mahdollista hakeutua muihin maisteriohjelmiin Insinööritieteiden korkeakoulussa tai Aalto-yliopistossa. Kandidaattiohjelmassa kurssit toteutetaan pääsääntöisesti suomeksi, ja opetusmateriaali on osittain englanninkielistä. Tulevaisuuden diplomi-insinöörit valmistuvat maisteriohjelmista Insinööritieteiden kandidaattikoulutusohjelmaan hyväksytty saa samalla oikeuden suorittaa diplomi-insinöörin tutkinnon maisteriohjelmassa (master s programme). Kandidaattiohjelmia vastaavat maisteriohjelmat on esitetty alla olevassa tutkinnon rakennekuvassa. Tarvittaessa korkeakoulu päättää valintakriteereistä erityisen suosittuihin maisteriohjelmiin. Maisteriohjelmissa englanninkielisen opetuksen osuus lisääntyy selvästi. Lisäksi uudet tutkinnot on rakennettu siten, että opiskelijavaihtoon ja ulkomaanharjoitteluun lähteminen on aiempaa joustavampaa. Korkeakoulu tarjoaa lisäksi kansainvälisiä maisteriohjelmia yhteistyössä parhaiden yliopistojen kanssa. Ennen vuoden 2013 syksyä opintonsa aloittaneet jatkavat pääsääntöisesti omassa koulutusohjelmassaan, jossa opintosuorituksia on mahdollista tehdä saakka ja viimeinen valmistumisaika on Ne vanhassa koulutusohjelmassa vielä opiskelevat, joiden kandidaatin tutkinto on edelleen kesken, siirretään uuteen kandidaattiohjelmaan ilman eri hakemusta. Tarkat tiedot siirtymäsäännöistä on koottu Intoopiskelijaportaaliin (into.aalto.fi/display/fimastereng). Diplomi-insinöörin tutkinto (120 opintopistettä) Kone- ja rakennustekniikka (150 aloituspaikkaa) Pääaineopinnot op Koneenrakennustekniikka Rakennustekniikka Sovellettu mekaniikka Energia-ja ympäristötekniikka (95 aloituspaikkaa) Perusopinnot 70 op Pääaineopinnot op Energiatekniikka Geoinformatiikka Georakentaminen Vesi- ja ympäristötekniikka Pääaineopinnot 60 op Rakennettu ympäristö (45 aloituspaikkaa) Pääaineopinnot op Kiinteistötalous Maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka Sivuaine 25 op Vapaasti valittavat opinnot 25 op Diplomityö 30 op Vapaasti valittavat opinnot 30 op 14 Rakennustekniikka 2/2013

15 tos perustettiin liittämällä yhteen kahdeksan laboratoriota: tietekniikka, liikennetekniikka, vesitalous ja vesirakennus, vesihuoltotekniikka, pohjarakennus- ja maa mekaniikka, kalliorakentaminen, geoympäristötekniikka ja ympäristönsuojelu. Koulutusohjelmat ja niihin haku muuttuvat 2013 Aalto-yliopiston hallinnollinen organisaatio luo vain puitteet tutkimukselle ja koulutukselle. koulutuksen rakenne ja sisällöt ovat nyt ja lähitulevaisuudessa voimak kaassa muutoksessa. Diplomi-insi nöörikoulutus jaksotetaan eurooppalaisen nykykäytännön mukaisesti erillisiin kandija maisterivaiheisiin. Insinööritieteiden korkeakoulussa tulee syksystä 2013 alkaen olemaan kolme hakukohdetta. Rakennustekniikasta kiinnostuneet voivat hakea kone- ja rakennustekniikan kandidaatin koulutusohjelmaan, vesi- ja ympäristötekniikan sekä georakentamisen maisteriohjelmiin haluavat vastaavasti energia- ja ympäristötekniikan kandiohjelmaan sekä tulevat liikennetekniikan ja kiinteistötalouden opiskelijat rakennetun ympäristön ohjelmaa. Kandiohjelmaan hyväksyminen avaa opiskelijalle oikeuden myös maisteriohjelman suorittamiseen. Valintakriteereitä maisteriohjelmiin ei ole vielä vahvistettu, mutta todennäköisesti esimerkiksi opintomenestys vaikuttaa asiaan. Kansainvälisyys on uhka ja mahdollisuus Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja kansainvälistyminen on Aallon keskeinen tavoite. Tätä tukee ylipiston päätös supistaa kandiohjelmien aloituspaikkoja samalla, kun maisteriohjelmien opiskelijamääriä kasvatetaan. Opiskelijat pyritään rekrytoimaan ulkomaisista ja kotimaisista yliopistoista ja korkeakouluista. Myös opetus ja oppimateriaalit muuttuvat viimeistään maisterivaiheessa englanninkieliseksi. Opiskelijan kannalta sekä uusi tutkintorakenne että kansainvälistyminen luovat entistä paremmat mahdollisuudet rakentaa tutkinnosta juuri omia toiveita vastaava, myös kotimaata laajempaa perspektiiviä sisältävä kokonaisuus. Osa työnantajista on kokenut, että Suomessa opiskellut ja suomalaiseen kulttuuriin tutustunut diplomi-insinööri on erinomainen resurssi toiminnan laajentuessa tai yrityksen etabloituessa ulkomaille. Toisenlaisiakin mielipiteitä on. Työnantajia arveluttaa eniten se, millaiset valmiudet nykyistä teoreettisempi ja vähemmän ammattiaineopintoja sisältävä tutkinto antaa käytännön työtehtäviin. Huolta on aiheuttanut myös osaajien riittävyys; jäävätkö ulkomaiset ammattilaiset Suomeen vai hakeutuvatko he muualle joko työn tai jatko-opintojen takia. Kilpailu parhaista osaajista on kovaa, sillä kansainvälisyyden lisääminen ja rankinglistoilla maailman parhaiden joukkoon pyrkiminen on tällä hetkellä yliopistomaailman muoti-ilmiö Skandinaviasta Kiinaan. Useita keskeisiä professuureja hakuprosessissa Rakennustekniikan laitoksella on parhaillaan käynnissä neljän professuurin haku. Kesän 2013 aikana toivotaan virantäytön etenevän muun muassa rakentamisen tuotantotalouden, paloturvallisuustekniikan, sisäympäristötekniikan ja rakenteiden suunnittelun professuureissa. Lisäksi kutsumenettelyllä ollaan täyttämässä osa-aikaisina siltasuunnittelun professuuria ja lähes nolla-energia rakennusten professuuria. Viimeksi mainitut ovat professuurien urapolkujärjestelmässä nk. Professor of Practise -tasolla, mikä antaa mahdollisuuden palkata yliopistoon määräajaksi erityistarkoituksia varten akateemisen maailman, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia tai vaikuttajia. Pikku toukka paksulainen Kiinteistö- ja rakennusala on vähitellen havahtunut entisen TKK:n muodonmuutokseen Aalto-yliopistoksi. Alan järjestöjä moititaan siitä, ettei kehitystä ole estetty eikä oman toimialan professuurien jatkuvuutta ole pystytty varmistamaan. Jos näin on, niin yrityksen puutteesta se ei ainakaan ole johtunut. RIL ja muut alan toimijat ovat prosessin alusta lähtien aktiivisesti seuranneet, osallistuneet, keskustelleet, tiedottaneet ja pyrkineet vaikuttamaan kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen yhteistyössä Aallon johdon, opettajakunnan ja opiskelijoiden kanssa. Muutoksen edetessä ovat tunnelmat vähitellen muuttumassa varovaisen toiveikkaiksi. Siihen on vaikuttanut epävarmuutta aiheuttaneiden avointen kysymysten ratkaiseminen esimerkiksi koulutusohjelmien osalta. Samalla on tunnistettu, että KIRAalalla on sekä tarvetta että mahdollisuuksia uudistumiselle ja jopa huippututkimukselle. Nyt viimeistään on syytä hyväksyä tapahtuneet muutokset ja pyrkiä kääntämään niiden tulokset työmarkkinoille viiden vuoden kuluttua valmistuvat kansainväliset ja vahvat polytekniset valmiudet omaavat diplomi-insinöörit koko toimialan mahdollisuuksiksi. Näin siitäkin syystä, ettei paluuta entiseen ole. Aallon on pakko onnistua tavoitteessaan, jonka mukaan siitä kuoriutuu vuoteen 2020 mennessä yksi maailman parhaista yliopistoista. 2/2013 Rakennustekniikka 15

16 Teksti: teemu vehmaskoski SUURI OPINTOKYSELY 2013: ETÄNÄ, TÖISSÄ, VAIHDOSSA OPISKELU MURROKSESSA Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin huhti-toukokuussa 2013 opintokysely internettutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille sekä niille työikäisille jäsenille, jotka ovat valmistuneet 2000-luvulla. Oikealla alalla koki olevansa 93 % vastaajista. Opintokysely toteutettiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa. Tavoitteena oli kerätä faktoja opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opintojen rinnalla. Tulokset on tarkoitettu työkaluiksi niiden ja koko alan kehittämisessä. Kyselyn sai 2056 henkilöä ja siihen vastasi kaikkiaan 394 henkilöä (19,2 %). Heillä nykyinen tai entinen oppilaitos oli Aalto/TKK 42 %, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) 42 % ja Oulun yliopisto (OY) 16 %. Vastaajista tekniikan ylioppilaita oli 45 % samalla kun diplomi-insinööriksi oli valmistunut 28 % ja tekniikan kandidaatiksi 27 %. Opinnot oli aloitettu keskimäärin vuonna 2007 ja yhä opiskelevilla opintopisteitä oli keskimäärin Opetuksessa perusasiat kunnossa, päivityksiä kaivataan Opetusmenetelmistä hyödyllisimpänä pidettiin laskuharjoituksia (arvosana 4,3 skaalalla 1 5), ryhmätöitä (4,1) ja yksityisiä harjoitustöitä (4,0). Puolikkaan verran heikommat arvosanat saivat tutkiva oppiminen, luento-opetus ja laboratorioharjoitukset. 40 % vastaajista totesi osan kurssimateriaaleista tarvitsevan päivitystä. Kaikista vastaajista vain 3,3 % oli sitä mieltä, että kurssi materiaalit ovat huippuluokkaa. Uusimman tekniikan suomia mahdollisuuksia koki pystyneensä hyödyntämään riittävässä määrin 58 % vastaajista, kun taas opetusmenetelmiä piti vanhanaikaisina 24 %. Väite opetushenkilökunnan vankasta asiatiedosta sai kaikilta vastaajilta hyvän arvosanan 4,1. Opetuksen selkeys ja havainnollisuus sekä henkilökohtainen apu ja neuvonta saivat molemmat arvosanan 3,1. Linkittyminen työelämään oli heikoin arvosanalla 2,8. Omaan suuntautumiseen, käytännössä siis erikoistumiseen, pyritään vaikuttamaan opintojen aikana sivuaineella (76 %), kesätöillä (72 %), työharjoitteluilla (40 %) ja vaihto-opinnoilla (8 %). Tiedusteltaessa mahdollisuuksista erikoistua opintojen kautta tyytyväisimpiä olivat tamperelaiset, joista 42 % piti sitä mahdollisena. Aallossa 38 % ja Oulussa 32 % pitivät erikoistumista mahdollisena, mutta erikoistumisopintoja nähtiin olevan liian vähän. Toisin päin opintojen suuntautumisen motivaattoreista kysyttäessä tärkeimmäksi nousivat hieman yllättäen opintomenestys aiheen kursseilla (3,1) sekä odotetusti aiheen vastaava professori (2,8). Kavereiden valinnat eivät niinkään vaikuttaneet (2,0). Opin- 16 Rakennustekniikka 2/2013

17 tojen ohjausta pidettiin kautta linjan masentavankin merkityksettömänä: opintojen etenemistahti, pää- ja sivuaineen valinta sekä opiskelumotivaatio saivat kaikki arvosanan 2,1. Opintojen puitteita voi aina kehittää Vastaajista 53 % koki yliopistokampuksen palveluiden tukevan opintoja. Lisää toivottiin erityisesti ryhmätyötiloja (58 %) ja tietokoneluokkia (43 %). Myös kahviloiden ilta-aukioloa, tulostusmahdollisuuksia ja lukunurkkauksia toivoi noin kolmannes vastaajista. Etäopiskelumahdollisuutta yliopiston omilla aineistoilla oli tarjottu 32 %:lle vastaajista ja koulun ulkopuolisilla aineistoilla 7 %:lle. Etäopetuksen toivotuista muo doista kysyttäessä luonte vim pa na pidettiin luentoja (61 %) ja oh jaus ta ja neuvontaa esimerkiksi harjoitustöihin liittyen (59 %). Tenttejä toivoi tekevänsä etänä 32 %. Opiskelijaelämän viiteryhmistä tärkeimpänä pidettiin oman vuosikurssin opiskelijoita sekä oman pääaineen opiskelijoita (4,0). Kiltatoiminta ja ammattiainekerhot seurasivat perässä arvosanalla 3,4. Harrastekerhot koskettivat harvimpia arvosanalla 2,9. Opintojensa arvioi olevansa 5 5,5 vuoden virallisessa aikataulussa 39 % edelleen opiskelevista vastaajista. Muut luettelivat viivästymisensä syiksi kurssien vaikeuden ja työläyden (26 %), oman alan työt opintojen ohessa (26 %) ja motivaation puutteen (19 %). Kymmenen prosentin molemmin puolin syitä olivat kurssien päällekkäisyys, päätai sivuaineen vaihto, opiskelijaelämä, elämäntilanne, muut työt ja vaihto-opiskelu. Kansainvälisyys kasvussa Diplomi-insinööriksi valmistuneista oli käynyt ulkomailla vaihto-opiskelemassa 22,5 %. Teekkareista vaihdossa oli käynyt tai aikoi käydä lähes kaksinkertainen määrä, 47 %. Tärkeimpiä syitä vaihtoon lähtemiselle olivat kielitaidon parantaminen (90 %) ja ylipäätän kiehtova kokemus (87 %). Työllistymistä vaihdon ennakoi edistävän ulkomailla 39 % ja kotimaassa 38 %. Myös kavereiden koke mukset olivat vahva peruste lähteä (38 %). Suosituimpia kohdemaita olivat teekkareille Saksa, Yhdysvallat, Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Englanti ja Etelä-Korea. Vaihto-opiskelupaikan valinnan perusteli kohdemaan kielellä 73 %, sijainnilla 66 % ja kulttuurilla 59 %. Vaihtoyliopiston tarjoamat opinnot esim. pää- tai sivuaineeseen olivat motii- 45% 40% 35% 30% 41,5% Onko opintojen aikana mahdollista erikoistua johonkin erityisalaan? (esim. rakennuttamiseen) 38,2% 28,0% 32,3% Aalto TTY Oulun yo 25% 23,0% 24,2% 20% 15% 15,2% 12,2% 16,1% 15,2% 14,0% 17,7% 10% 5% 6,1% 3,7% 8,1% 0% Kyllä Kyllä, mutta erikoistumisopintoja on liian vähän Ei, mutta pitäisi olla Ei, eikä ole tarvettakaan En tiedä 2/2013 Rakennustekniikka 17

18 Millaisia palveluita toivoisit lisää yliopistokampuksellesi? Valitse kaksi tärkeintä. 80% 70% 66,7% Aalto 60% 56,7% 54,2% 57,6% TTY Oulun yo 50% 44,0% 44,0% 40% 40,8% 37,3% 37,3% 38,7% 30% 20% 27,9% 16,9% 25,9% 21,8% 18,6% 24,0% 19,7% 20,3% 10% 0% Ryhmätyötilat Tietokoneluokat Kahviloiden iltaaukiolo 6,7% 6,1% 3,4% Tulostusmahdollisuus Lukunurkkauksia Taukotilat Jokin muu, mikä Ovatko opintosi aikataulussa? Jos opintosi ovat jostain syystä viivästyneet, valitse kaksi tärkeintä siihen johtanutta syytä. (pelkät opiskelijat) Opintoni ovat aikataulussa, valmistun tavoiteajassa (5 5,5 vuotta) 38,6% Kurssien vaikeus/työläys 26,3% Oman alan työt opintojen ohessa 25,7% Motivaation puute 18,7% Kurssien päällekäisyys 14,0% Pää tai sivuaineen vaihto 12,9% Opiskelijaelämä 12,9% Elämäntilanne (vanheimpainvapaa, sairaus yms.) Muut työt opintojen ohessa 9,4% 10,5% Vaihto opiskelu 8,2% Jokin muu, mikä 7,0% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 18 Rakennustekniikka 2/2013

19 30% 28,7% Kuinka paljon sinulle on kertynyt kokemusta seuraavista rakennusalan töistä opintojesi aikana? (DI tutkinnon suorittaneet, osa aikatyöt muutettu täysiksi työkuukausiksi) 25% 20% 15% 25,9% 24,1% 51,5% 25,7% 98,8% 1 3 kk 23,8% 4 6 kk 6 12 kk kk 18,1% yli 24 kk 16,2% ei kokemusta 13,3% 10% 9,3% 9,3% 10,9% 10,9% 10,9% 9,9% 5,9% 5% 2,8% 2,9% 1,2% 0% Työntekijä (esim haalariharjoittelu) Työnjohto (esim kesämestari) Toimisto (esim rakennesuunnittelija) 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% Yrittäjä vina 32 %:lle lähtijöistä. Yliopiston korkea taso oli yhtä tärkeä suositus paikalle kuin kavereiden kokemukset (22 %). Vaihto-opiskelun koettiin antaneen ennen kaikkea kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta (81 %). Kielitaito parani kolmella neljästä, uusia ystäviä sai joka toinen ja mielestään hyvän CV-merkinnän joka kolmas. Tärkeää täydennystä opintoihinsa koki saaneensa vain joka viides. Kotimaahan palattuaan 46 % opiskelijoista sai hyväksi luettua suunnittelemansa opinnot. Osan opinnoista sai hyväksytettyä 30 % palaajista. Vaikka otanta oli näiltä osin pieni, Oulussa opintoja näytettäisiin luettavan hyväksi yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Tampereella. Lopputuloksena 87 % vaihdossa käyneistä suosittelee kaikkia lähtemään opiskelijavaihtoon. Jos kaverireferenssi toimii kuten edellä luvattiin, vaihtoon lähtijöitä pitäisi siis olla vuosi vuodelta enemmän. Edelleen opiskelevista vastaajista 55 % ilmoittaa myös aikovansa hakea jossain vaiheessa uraansa töitä ulkomailta. Samalla 37 % ilmoittaa, että kotimaan työmarkkinat tulevat kyllä riittämään. Töissä käydään ja niistä on hyötyä Diplomi-insinöörin tutkinnon jo suorittaneilta tiedusteltiin erilaisissa rakennusalan töissä opintojen aikana kertyneestä kokemuksesta. Työntekijän roolissa esimerkiksi haalariharjoittelun kautta oli ollut vähintään 4 6 kk kaikkiaan 47 % valmistuneista. Yli vuoden vastaavissa suorittavissa tehtävissä oli ollut 12 %. Työntekijätason kokemusta ei ollut lainkaan 24 %:lla vastaajista. Työnjohdossa, esimerkiksi kesämestarina, oli ollut vähintään 4 6 kk kaikkiaan 38 % vastaajista. Yli vuoden vastaavissa tehtävissä oli ollut 17 %. Työnjohtokokemusta ei olut lainkaan 52 %:lla vastaajista. Toimistotehtävissä oli ollut vähintään 4 6 kk kaikkiaan 71 % vastaajista. Yli vuoden vastaavissa tehtävissä oli ollut 24 %. Toimistokokemusta ei olut lainkaan 26 %:lla vastaajista. Tällä hetkellä opiskelevista vastaajista työssä käy 52 %. Heistä ilmoitti työskentelevänsä alan töissä päätoimisesti ja opiskelevansa osa-aikaisesti 12 % vastaajista. 2/2013 Rakennustekniikka 19

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet KANDIUUDISTUS Tilanne, tulevaisuus ja haasteet MIKÄ IHMEEN KANDIUUDISTUS? Tutkintoja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteita ja Aalto-yliopiston strategiaa Aalto-yliopisto aikoo maailmanluokan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2016 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 9.12.2016 TIIVISTETTYNÄ YLIOPISTOJEN Alalle johtaville linjoille haki yhteishaussa ensisijaisesti 547 henkilöä. Edellisvuonna 2015 ensisijaisia

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos 2011-2013 15.11.2012 Matti Pentti Lähtökohtia Tekniikan yliopistokoulutuksessa nyt 33 eri hakukohdenimikettä Tutkinnot putkimaisia, liikkuminen koulutusohjelmasta

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

DIPLOMI INSINÖÖREIKSI VALMISTUNEIDEN PÄÄ JA SIVUAINEET 1990 2010

DIPLOMI INSINÖÖREIKSI VALMISTUNEIDEN PÄÄ JA SIVUAINEET 1990 2010 DIPLOMIINSINÖÖREIKSI VALMISTUNEIDENPÄÄ JA SIVUAINEET19902010 SUOMENRAKENNUSINSINÖÖRIENLIITTORIL 30.5.2011 Tämäselvitysperustuukolmenkiinteistö ja rakentamisalankoulutustatarjoavanyliopiston Aalto,TampereenteknillinenyliopistojaOulun

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017 15.12.2016 1 (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: OKM/42/010/2016, asiakirja nro 304490 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

B 14/11 2 Vuoden 2012 kansainvälisten hakujen valmistelu: kv-maisteriohjelmien valintaperusteet

B 14/11 2 Vuoden 2012 kansainvälisten hakujen valmistelu: kv-maisteriohjelmien valintaperusteet Tiedekuntaneuvosto 5/11 23.5.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 11/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus OPINTOASIAINPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA B B 13/11 1 Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011 Aika Paikka tiistaina 15.2.2011 klo 13.15 alkaen luonnontieteellisen tiedekunnan kokoushuone YL136-1 Käsiteltävät asiat Hallintopäällikön

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola

Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola Mitä kurssilla tehdään? Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Opiskelukäytännöt IT-harjoitus ja kirjastoharjoitus VP1 Ohjaustapaaminen Kansainvälistymistyöpajat

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 12.9.2016 Pia Lahti Ohjelma 12.9.2016 9.15 Tutkinnon rakenne ja opintojen suunnittelu Kotitehtävä myöhemmin tällä viikolla, tulee kurssin

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ajankohtaista asuntopolitiikassa

Ajankohtaista asuntopolitiikassa Ajankohtaista asuntopolitiikassa Jouni Parkkonen Asunto- ja viestintäministerin erityisavustaja Helsingin kaupungin vuokralaisneuvottelukunnan Hyyryläispäivä 5.10.2013 Asuntopoliittinen uudistus Hallitus

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot