TyömarkkinATutkimus RILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s.22

Transkriptio

1 AALTO-yliopisTO Kuuden korkeakoulun muodostama kokonaisuus, jossa tavoitteet ovat korkealla s.11 suuri opintokysely Faktaa opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. s.16 TyömarkkinATutkimus RILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s

2 RAKENNUSFYSIIKKA 2013 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut Tampere-talo /rakennusfysiikka2013 Rakennustekniikan laitos

3 Päätoimittaja Helena Soimakallio Brussels, we have a problem! Faktat rakennetun ympäristön yhteiskunnallisesta merkittävyydestä ovat tuttuja kaikille: Suomalainen viettää elämästään yli 90 prosenttia sisätiloissa ja sitoo asumiseen pääosan varallisuudestaan. Rakennuksissa, väylissä ja yhdyskuntateknisissä järjestelmissä ja verkostoissa on kiinni yli 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta ja rakennettu ympäristö vastaa liki puolesta Suomen energiankulutuksesta. Näin suuri valta kansalaisten elämään ja kansalliseen kilpailukykyyn vaikuttavista asioista tuo mukanaan vastuun. Luonnollisin tapa kantaa vastuuta on aktiivisesti tarjota yhteiskunnan käyttöön asiantuntijatietoa ja -taitoja niin, että ne tukevat päätöksentekoa. Alan tilaisuuksissa ja seminaareissa toistuukin jatkuvasti vaatimus siitä, että asiantuntijatietoa tulisi olla nykyistä paremmin saatavilla ja asiantuntijoita tulisi käyttää enemmän hyödyksi päätösten valmistelussa. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että varsinkin poliittiset ratkaisut perustuvat enemmin ideologisille valinnoille tai epämääräisille lehmänkaupoille kuin koville faktoille ja niiden analysoinnille. Onneksi näin ei yleensä ole. Asiantuntijoiden ja yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden väliselle vuoropuhelulle on olemassa selvät ja toimivat kanavat. Asiantuntijoita istuu tälläkin hetkellä sadoittain kymmenissä eri työryhmissä, lait ja asetukset valmistellaan osapuolia kuullen ja lausuntoja keräten. Järjestöt ajavat taustatahojensa etuja ja poliitikot tapaavat omien verkostojensa jäseniä. Eikä pidä unohtaa sitä, että päätökset valmistellaan poikkeuksetta virkakunnan asiantuntijoiden toimesta. Uskallankin väittää, että Suomessa asiantuntijoiden ääni kuuluu tärkeissä asioissa poikkeuksellisen hyvin. Ongelma vaikuttaa paremminkin olevan siinä, että poliittinen koneisto tekee roolinsa mukaista työtä eli valintoja. Ja valintojen eteen joudutaan aina, kun asiantuntijamielipiteet ovat toisistaan poikkeavia tai jopa keskenään ristiriitaisia. Viime vuosina on näyttänyt siltä, etteivät asiantuntijat ole olleet samaa mieltä juuri yhdestäkään päätettävästä asiasta. Sen sijaan, että kritisoimme menneitä tilanteita, voisimme kysyä tarvitaanko rakennetun ympäristön hallinnassa kaikkea nykyistä pakottavaa ohjausta ja tunnistammeko tulevat säädöstarpeet oikein. Rakennusala on hyvin poikkeuksellinen sen suhteen, että sen piirissä pidetään lainsäädäntöä yleisesti hyvänä ajurina toimialan kehittämiselle. Muualla teollisuudessa normiohjausta pyritään lykkäämään ankarasti Brysselissä lobbaamalla kunnes toimiala saa rakennettua riittävät valmiudet esimerkiksi uuden ympäristömyötäisemmän teknologian käyttöönotolle. Kyse lienee ainakin osittain harjoituksen puutteesta, sillä kiinteistö- ja rakentamisala on vasta kohtaamassa sen EU-direktiivien ja muiden kansainvälistä alkuperää olevien määräysten vyöryn, joka iski vientiteollisuuteemme jo kaksi vuosikymmentä sitten. Direktiivit ovat takana kaikissa viime vuosina meteliä nostattaneissa hankkeissa jätevesiasetuksesta energiatodistukseen ja CEmerkintään. Jopa yliopistolain ja tutkintojen kaksivaiheisuus tulee meille suoraan Brysselistä. Jos KIRA-ala mielii menestyä kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla, joiden osa Suomi väistämättä on, tulee meidän luoda vahvat linkit eurooppalaiseen asioiden valmistelu- ja päätösprosessiin. Paraskin asiantuntijatieto on myöhässä, jos se pyrkii vaikuttamaan vasta sitten, kun direktiiviä implementoidaan suomalaiseen lainsäädäntöön. Samalla voisimme purkaa liian raskasta tai hyödyiltään kyseenalaista kotimaista säätelyä sekä kehittää tarvittaessa vapaaehtoisia toiminnan valvonnan ja ohjauksen työkaluja. Toivotan kaikille Rakennustekniikan lukijoille lämmintä ja kansainvälistä kesää. Lehden seuraava numero ilmestyy lokakuun lopussa. Tällöin tulemme kysymään myös teidän mielipidettänne lehdestä, sen sisällöstä ja jatkosta. PS. Ehdotuksia juttuaiheiksi ja julkaistaviksi artikkeleiksi voi lähettää lehden toimitukseen osoitteella helena.soimakallio@ril.fi. 2/2013 Rakennustekniikka 3

4 TÄSSÄ NUMEROSSA >> 26 3 Pääkirjoitus Helena Soimakallion pääkirjoituksen aiheena EU ja rakentaminen. 5 Nyt ajankohtaiset uutiset Uutisia ympäristöministeriöstä, vuoden Kauppakeskusteko ja Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu. 11 Aallon mekin ansaitsemme Suomalaisen yliopistouudistuksen kärkihankeen tavoitteet korkealla. 16 Suuri opintokysely 2013 Faktoja opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. 22 Palkat nousivat, työllisyys hyvällä tasolla RILin jäsenille tehdyn työmarkkinatutkimuksen tuloksia. Rakennustekniikka Rantaväylä avaa Tampereen liikennesolmut Rantaväylän suunnitteluvaihe päättyy syksyllä Vauhtitien siltakilpailu ratkesi Chicaner teki vaikutuksen kilpailun tuomaristoon. 32 Kruunusillat Design competiton on bridges for a heritage site. 34 Sekaisin CE-merkistä CE-merkintä tulee pakolliseksi noin 4000 suomalaiselle yritykselle. 38 Työsopimus ja kilpailukielto Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset askarruttavat monen mieltä. 41 RILissä tapahtuu Tekniikan museolla tapahtuu ja vaalitoimikunnalla on asiaa Lisäksi juoksua, purjehdusta ja golfia. 46 Grillissä Mitä laittaa tänä kesänä grilliin LIVIn uusi puheenjohtaja Pekka Takki? 48 Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely Gunnar Åströmin tilannekatsaus. 50 Increasing the capacity of activated sludge plant Anna Mikolan tohtorinväitös Towards user-oriented suburb renovation Oulun SB13-konferensin parhaaksi valittu artikkeli. Uutuusjulkaisuna Hanaa! Viimeinen silaus Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl Päätoimittaja Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Toimitus Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Ritva Solasaari ritva.solasaari@ril.fi Teemu Vehmaskoski teemu.vehmaskoski@ril.fi Jaana Henell jaana.henell@ril.fi Taitto Jaana Henell Ilmoitusmyynti Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Ritva Solasaari ritva.solasaari@ril.fi Kansikuva Shutterstock Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painopaikka Forssa Print ISSN Rakennustekniikka 2/2013

5 Ympäristöministeriö asetti työryhmän edistämään laajarunkoisten hallien rakenteellista turvallisuutta Laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuutta edistävä työryhmä aloitti toimintansa toukokuun lopulla. Ryhmän tehtävänä on alan yhteisten toimintamallien valmistelu ja niistä sopiminen, tiedon välittäminen, koordinointi sekä asiaa koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmistelun tukeminen. Viime helmikuussa Laukaalla tapahtuneen maneesionnettomuuden jälkeen ympäristöministeriö käynnisti joukon toimia, joilla pyritään parantamaan laajarunkoisten hallien rakenteellista turvallisuutta. On hienoa, että laaja-alainen yhteistyö laajarunkoisten hallien turvallisuuden parantamiseksi on käynnissä. Tätä tärkeää asiaa ei ole näin kesän korvallakaan syytä unohtaa. Nyt kannattaa varautua jo tulevaan talveen tarkastamalla rakenteet ja tekemällä tarvittavat korjaukset, sanoo asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen. Ympäristöministeriö valmistelee lainsäädäntöä, jolla pyritään vähentämään laajarunkoisten hallien sortumavaaraan liittyvää onnettomuusriskiä. Esityksen on määrä valmistua kuluvan hallituskauden aikana. Lisäksi ympäristöministeriö valmistelee kansallista laajarunkoisten hallien tietokantaa. Toimintaryhmään kuuluu laaja joukko muun muassa rakennus- ja kiinteistöalan sekä kuntien ja muiden ministeriöiden edustajia. Puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön rakennetun ympäristön ylijohtaja Helena Säteri. Toimintaryhmän toimikausi päättyy ELY-keskusten ympäristöasioita koskeva asiakaspalvelu keskitetään Uusi valtakunnallinen Ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus aloitti toimintansa Keskus palvelee vuonna 2013 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) asiakkaita vesilain valvontaa ja vesihuoltoa koskevissa asioissa sekä antaa ympäristöasioiden yleisneuvontaa. Tavoitteena on, että palvelu laajenee vuodesta 2014 alkaen myös muihin ELY-keskusten hoitamiin ympäristöasioihin. "Keskus neuvoo puhelimitse ja sähköpostitse kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä suomeksi ja ruotsiksi. Meiltä voi kysyä esimerkiksi rantojen ruoppauksista, laiturin rakentamisesta tai vesiosuuskunnan perustamisesta", kertoo keskusta luotsaava asiakaspalvelupäällikkö Sirkka Lahtinen. "Kesällä vastaamme myös levätiedusteluihin." Keskitettyä asiakaspalvelua pilotoidaan vuonna 2013 Pirkanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskuksessa. Kahdessa kuukaudessa yhteydenottoja on ollut lähes 500. Enemmistö on koskenut yleisneuvontaa. Asiakkaita ovat askarruttaneet esimerkiksi vedenkorkeudet, ruoppaukset ja hulevesien johtaminen pois tontilta. Ympäristöasioiden asiakaspalvelun yhteystiedot Puh asiakaspalvelu (ma-pe klo 9-16, paitsi ma-pe klo 9-15) Tfn kundservice (må-fre kl. 9-16, må-fre kl. 9-15) Sähköposti: ympariston. (valitsemalla palautteen aiheeksi Ympäristö) 2/2013 Rakennustekniikka 5

6 Kauppakeskus Willa Hyvinkäällä on Vuoden Kauppakeskusteko 2013 YIT:n kauppakeskus Willa on voittanut Vuoden Kauppakeskusteko kilpailun Hyvinkään keskustan uudistaminen -teollaan. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry järjesti kilpailun Suomen merkittävimmästä kauppakeskusteosta neljännen kerran. Kilpailun tuomariston mukaan Willa on tiivistänyt Hyvinkään kaupunkirakennetta kaupallisen keskustan ympärille, ja näin uudistanut keskustan toiminnallisuutta, palvelukykyä ja vetovoimaisuutta. Willa on elävöittänyt Hyvinkään keskustaa ja mahdollistanut kaupungin palveluiden siirtymisen uudelle tasolle, kun sinne on tullut lähes 70 uutta toimijaa ja 600 uutta työpaikkaa. YIT lähti mukaan Hyvinkään keskustan kehittämiseen vuonna 2005 ostamalla Hyvinkään vanhan postitalokiinteistön. Heti tämän jälkeen käynnistyi yhteistyö Hyvinkään kaupungin ja alueen muiden kiinteistönomistajien kesken tavoitteena luoda elinvoimainen kaupallinen keskustakortteli, toteaa yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala YIT:ltä. Vuoden kauppakeskusteko -kilpailun tuomaristo antoikin kiitosta Willan toimijoille siitä, että yhteistyön ansiosta arvokas kulttuurimiljöö on kehitetty vetovoimaiseksi kaupunkikeskustaksi. Kauppakeskus Willa valmistui Hyvinkään ydinkeskustaan kahdessa vaiheessa, joista YIT:n kehittämä ja toteuttama ensimmäinen vaihe avattiin maaliskuussa vuonna Willassa on kaksi isoa päivittäistavarakauppaa, tavaratalo, liikuntakeskus, lääkäriasema, posti, yli 20 ravintolaa ja kahvilaa sekä yli 70 muodin ja erikoiskaupan myymälää. Yhteensä liikkeitä on yli 100, vuokrattavaa liikepinta-alaa noin m² ja pysäköintipaikkoja Willassa kävi avausvuonna 4,1 miljoonaa asiakasta. Kuvat: YIT ja SRV Yhtiöt Oyj 6 Rakennustekniikka 2/2013

7 Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu etsii uusia käyttötarkoituksia rakennuksille Bändikämppä autokaupassa, mediapaja meijerissä vai skeittirata vanhassa tehtaassa? Mikä rakennus ansaitsee uuden elämän? Euroopan rakennusperintöpäivät käynnistää lapsille ja nuorille Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun, joka kannustaa keksimään uusia käyttötarkoituksia unohdetuille rakennuksille. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun voi osallistua ideoimalla uusi käyttötarkoitus esimerkiksi tyhjillään, vajaakäytössä tai purkuuhan alla olevalle rakennukselle tai rakennelmalle. Osallistua voivat vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1995 tai sen jälkeen. Ryhmä voi muodostua esimerkiksi harrastus- tai kaveriporukasta, koululuokasta tai opiskelijaryhmästä. Kilpailun voittajana palkitaan yksi ryhmä 500 eurolla. Kaikki osallistujat saavat kunniakirjan. Kilpailuun voi osallistua 15. marraskuuta asti. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu on osa Euroopan rakennusperintöpäivien ohjelmaa. Vuoden 2013 teemana on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Suomessa on paljon erilaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Teeman kautta halutaan tuoda esiin vanhojen rakennusten, rakennuskokonaisuuksien ja rakennelmien uusiokäyttöä. Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita järjestämään rakennusperintöpäivien tapahtumia. Vuositeeman mukaisesti avointen ovien päiviä tai tutustumiskäyntejä toivotaan erityisesti kohteisiin, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Tapahtumien pääviikonloppu on syyskuuta, mutta ohjelmaa voi järjestää myös muuna ajankohtana. Euroopan rakennusperintöpäiviä koordinoivat Suomessa ympäristöministeriö, Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Lisätietoja ja osallistumisohjeet (Rakennusperintö.fi) Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö (ymparisto.fi) Euroopan rakennusperintöpäivät Tavoitteena on lisätä paikallisen rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta osana eurooppalaista kulttuuriperintöä sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja suojeluun. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu rakennusperintöpäivien tapahtumiin. Suomessa rakennusperintöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Tapahtumien pääviikonloppu on /2013 Rakennustekniikka 7

8 YM: Suomessa on ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä Ympäristöministeriö on julkaisut selvityksen ympäristön kannalta haitallisten tukien määrästä Suomessa. Sen mukaan ympäristön kannalta haitallisia tukia on Suomessa lähinnä energia-, liikenneja maataloussektoreilla. Näistä liikenteen osuus on suurin. Mahdollisten ympäristön kannalta haitallisten tukien yhteenlaskettu summa on lähes kolme miljardia euroa vuodessa ja ne ovat pääosin epäsuoria verotukia. Selvitys väittää, että tuet lisäävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä sekä siitä ilmastolle aiheutuvia vaikutuksia. Niillä on merkittäviä vaikutuksia myös vesistöjen tilaan, ilmanlaatuun sekä luonnon monimuotoisuuteen. Maailmanlaajuisesti fossiilisia tuetaan edelleen kaksi kertaa enemmän kuin vähäpäästöisiä energialähteitä. Kannustimet on muutettava sellaisiksi, että voidaan siirtyä puhtaisiin ratkaisuihin. Muutos voi tapahtua alan sisällä niin, että tuetaan vähäpäästöisiä ratkaisuja fossiilisten sijaan, ympäristöministeri Ville Niinistö toteaa asiasta annetussa tiedotteessa. Ympäristöministeriön mukaan osa liikenteen tuista ohjaa liikkumis- ja asumisvalintojamme autoriippuvaisempaan suuntaan. Parhaillaan ministeriöissä valmistaudutaankin liikenteeseen liittyvien verotuskäytäntöjen uudistamiseen. Ministeriö on huolissaan myös energiasektorin verotuista ja huomauttaa niiden olevan huomattavan suuria verrattuna esimerkiksi ilmastotoimien rahoitukseen. Ministeriössä nähdään, että tukien karsiminen ja uudelleen suuntaaminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Maataloustuista ympäristöministeriö toteaa, että ne perustuvat EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jonka menojen osuus EU:n budjetista on merkittävä. Yhteinen maatalouspolitiikka luo raamin maataloustuille, mutta kansallisilla toimilla on varmistettava niiden ympäristövastuullisuus. Maatalous on suurin yksittäinen vesistöjen ravinnekuormittaja: maatalouden osuus ihmisen aiheuttamista fosforikuormituksesta vesistöihin on noin 65 ja typen päästöistä noin 55 prosenttia. Taustoittava selvitys toteutettiin osana laajempaa valmisteluprosessia, jonka valtionvarainministeriö käynnisti yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkei noministeriön kanssa. Ympäristölle haitallisten tukien taustakartoitus sisältyy pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävää kasvun ja työllisyyden edistäminen. Hallitus vauhdittaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämistä Valtioneuvosto on päättänyt väliaikaisesta asetusmuutoksesta, jolla alennetaan korkotukilainojen omavastuukorkoa ja lievennetään perusparannuskorkotukilainojen myöntämisedellytyksiä. Lisäksi valtioneuvosto antoi eduskunnalle lisätalousarvion, jossa ehdotetaan merkittäviä lisäyksiä tämän vuoden määrärahoihin, joilla edistetään kohtuuhintaista asumista. Väliaikaisella asetusmuutoksella lainansaajan maksettavaksi jäävä omavastuukorko laskee 1,7 prosentista 1 prosenttiin niissä korkotukilainoissa, joita myönnetään uusien, muille kuin erityisryhmille tarkoitettujen vuokraasuntojen rakentamiseen. Lisäksi perusomavastuuta alennetaan 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin lainoissa, jotka myönnetään vuokraasuntojen perusparantamista varten. Muita korkotukilainan ehtoja ei muuteta. Valtion tukemaan asuntojen kokonaistuotantoon 8 Rakennustekniikka 2/2013

9 osoitettava korkotukilainoituksen hyväksymisvaltuus päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Lisäksi asetusta muutetaan niin, että perusparannuskorkotukilainoituksen myöntämisedellytyksiä lievennetään. Jatkossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi erityisestä syystä hyväksyä myös alle 20 vuotta sitten valmistuneen tai laajan perusparannuksen kohteena olleen rakennuksen perusparannuslainan korkotukilainaksi. Perusparannuslainan korkotukilainaksi hyväksymistä koskevaksi edellytykseksi jää kuitenkin edelleen, että rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 15 vuotta. Asetusmuutos tulivat voimaan Alennettua omavastuukorkoa sovelletaan lainoihin, joiden kohteena olevien asuntojen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset on hyväksytty aikaisintaan ja jotka ARA hyväksyy korkotukilainoiksi viimeistään Lainoille maksetaan uusien ehtojen mukaista korkotukea siihen saakka, kun lainojen korkotuki päättyy. Lisäksi hallitus esitti, että Kruunuasunnot Oy:n yleishyödylliseksi yhtiöksi nimettyä tytäryhtiötä A- kruunu Oy:ta pääomittettaisiin 30 miljoonalla eurolla. A-Kruunu Oy ryhtyy tuottamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ARAn korkotuella Helsingin seudulla. Hallitus esitti myös käynnistysavustuksia Helsingin seudulle yhteensä 10 miljoonaa euron edestä. Avustuksen suuruus on euroa asuntoa kohden, kuitenkin julkisyhteisöjen omistamille yhtiöil le euroa asuntoa kohden. Aiem pina vuosina käytössä olleeseen käynnistysavustukseen erona on se, että avustus vähentää rakennettavan kohteen omarahoitusosuutta. Näin käynnistysavustus parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten rakennuttajien mahdollisuuksia rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Erityisryhmien asuntoja varten myönnettäviä investointiavustuksia esitettiin lisättäväksi 10 miljoonalla eurolla ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteuttamiseksi. Lisäksi kunnallistekniikka-avustuksen valtuutta esitettiin korotettavaksi 5 miljoonalla 15 miljoonaan euroon. Hallituksen esitys ARA-asumisen kohtuuhintaisuuden edistämistä koskeva säädöskokonaisuus on parhaillaan lausuntokierroksella. Oulun yliopisto aloittaa yhdyskuntatekniikan DI-koulutuksen Oulun yliopistossa käynnistyy kesäkuussa yhdyskuntatekniikan DI-tutkintoon tähtäävä erilliskoulutus. Pääaineena on liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ja sivuaineena väylärakentaminen. Koulutus toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Tampereen teknillinen yliopisto vastaa opiskelijavalinnasta ja myöntää tutkinnot. Koulutusohjelman sisältö ja tavoitteet ovat TTY:n vaatimusten mukaisia. Koulutuksen toteutuksesta vastaavat TTY ja Oulun yliopisto yhdessä. Kaksivuotiseen koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan alan tai lähialan tutkinnon suorittaneita insinöörejä sekä muiden alojen DItutkinnon suorittaneita henkilöitä. Tavoitteena on, että ensimmäiset 30 rakennustekniikan diplomi-insinööriä valmistuvat Pohjois-Suomessa rakennustekniikan ammattilaisten tarve on lähivuosina noin 40 henkilöä vuosittain. Nyt käynnistyvällä koulutuksella pystytään vastaamaan laajasti Pohjois-Suomen rakentamisosaamisen tarpeisiin, aina liikenne- ja väylärakentamisesta talo- ja kaivosrakentamiseen saakka. Pääosa koulutuksen rahoituksesta toteutetaan EU-rakennerahastoista. Rahoitukseen ovat osallistuneet merkittävällä panoksella myös Oulun rakennustekniikan säätiö ja Oulun kaupunki. 2/2013 Rakennustekniikka 9

10 Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksissa oltava energialuokka Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden omakoti- ja paritalojen energialuokka lähtien. Energiatodistus vaaditaan asunnon vuokraus- ja myyntitilanteissa. Uudistunut energiatodistuslainsäädäntö edellyttää, että energialuokka ilmenee myös myyntiesitteestä. Lisäksi energiatodistuksen on oltava nähtävillä asuntoesittelyssä ja se on annettava alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle kaupan- tai sopimuksenteon yhteydessä, kertoo toimitusjohtaja Jukka Malila Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta. Energiatodistus tulee konkreettisesti mukaan asuntojen markkinointiin. Ammattilaisten laatimien 10 vuotta voimassa olevien energiatodistusten avulla asukkaat ja asunnonostajat voivat vertailla itse rakennusten ei ihmisten käyttötottumusten energiatehokkuutta sekä tunnistaa onko talo ympäristön ja luonnonvarojen käytön kannalta energiapihi vai energiasyöppö. Energiatodistuksen hankkimisesta vastaa lähtökohtaisesti taloyhtiön hallitus ja sen hankinta kannattaa yhdistää kuntoarvion tai energiakatselmuksen laadinnan yhteyteen, jolloin taloyhtiö voi säästää satoja euroja. Energiatodistusten käyttöä valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka voi antaa kehotuksen, varoituksen ja tehostaa käskyjä teettämisuhalla eli ARA voi teettää todistuksen laiminlyöjän kustannuksella. Energiatodistuksen suuri hyöty on se, että taloyhtiö saa todistuksen mukana parannusehdotuksia siitä, miten rakennuksen energiatehokkuutta on mahdollista parantaa. Laatijan on otettava kantaa myös rakennuksen energiatehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon, vaikka ne eivät itse energialuokkaan vaikutakaan. Energialuokka määritellään asteikolla A G ja sitä voidaan korottaa erilaisilla korjaustoimenpiteillä, kertoo Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Energialuokkaan vaikuttavat muun muassa rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja yläpohjan lämmöneristävyyden taso. Lisäksi siihen vaikuttaa esimerkiksi lämmitysmuoto ja se, onko rakennuksessa lämmöntalteenotto. Myös toteutuneet kulutustiedot on esitettävä aina todistuksessa, kun ne ovat olemassa, Pylsy kuvaa. Uudessa laissa luokitusasteikkoa on kiristetty ja todistuksen laadintatapaa muutettu. Esimerkiksi tyypilliset uudiskohteet sijoittuvat C-luokkaan. Uuden lain mukaisesti laadittu energiatodistus merkitsee vanhaan tapaan verrattuna sitä, että taloyhtiö putoaa todennäköisesti yhdestä kolmeen yksikköä huonompaan luokkaan. Ilmoituksissa vanhan lain aikana laaditut, mutta edelleen voimassa olevat, todistukset erotellaan uusista lisäämällä vanhan energialuokan tunnukseen alaindeksi Touko-kesäkuun vaihteessa voimassa olleet vanhan lain mukaiset erilliset energiatodistukset ovat käyttökelpoisia 10 vuotta laatimishetkestä ja osana isännöitsijäntodistusta annetut todistukset vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi uutta energiatodistuslakia sovelletaan rivi- ja ketjutaloihin vasta ja ennen vuotta 1980 käyttöön otettuihin omakoti- ja paritaloihin lähtien. Todistuksia voivat jatkossa laatia vain pätevyyden omaavat, rekisteröidyt henkilöt ja uusi laadintatapa on samanlainen sekä olemassa oleville rakennuksille että uudiskohteille. Uudet energiatodistukset ovat rakennuskohtaisia. Vanhojen asunto-osakkeiden kauppoja tehtiin Suomessa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yli , vanhojen omakotitalojen kauppoja ja uusien omistus asuntojen kauppoja noin Yhteensä asuntokauppoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin Rakennustekniikka 2/2013

11 Aallon mekin ansaitsemme Teksti: HeLENA SOIMAKALLIO Aalto-yliopisto on asettanut tavoitteekseen nousta maailman kärkiyliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi se on laatinut strategian, kerännyt 700 miljoonan euron pääoman, rakentanut uuden organisaation ja uudistanut koulutusohjelmat. Rakentajat ovat viime vuodet juosseet karavaanin rinnalla haukkuen, mutta nyt tilanne on muuttumassa. 2/2013 Rakennustekniikka 11

12 Yliopistouudistus ja arvioinnit pohjustivat muutoksia Suomen hallitus asetti vuosituhannen vaihteen lähestyessä tavoitteekseen kehittää suomalaista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää siten, että se vastaisi paremmin kansainvälistymisen haasteisiin sekä väestörakenteen, työelämän ja toimintaympäristön muutoksiin. Uudistuksen keskeinen osa oli vuoden 2010 yliopistolain muutos, jonka seurauksena yliopistot irtautuivat valtiosta itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi oikeushenkilöiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi. Samaan aikaan useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä selvityksissä määriteltiin toimenpiteitä, joilla suomalaista tutkimus- ja innovaatiostrategiaa ja korkeakoulutusta voitaisiin kehittää. Arvioinneissa korostettiin kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimusjärjestelmän tarvetta. Toimissa kaivattiin muun muassa suuririskisen ja korkealaatuisen perustutkimuksen laajentamista, akateemisten urajärjestelmien synnyttämistä, korkeakoulujen välisen työnjaon selkeyttämistä, tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuurin kehittämistä sekä teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroitua kehittämistä. Aalto syntyi ennätysvauhtia Lähtötilanteessa Suomessa oli 21 yliopistoa tai korkeakoulua 11 paikkakunnalla, sekä 1990-luvulla perustetut 31 ammattikorkeakoulua 24 paikkakunnalla. Tämä nähtiin opetushallinnossa liian suureksi määräksi. Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa ehdottikin 2005, että Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistettäisiin kolmen kampuksen innovaatioyliopistoksi. Uusi yliopisto syntyi, kun opetusministeriön suunnitteluryhmä sisällytti sen opetusministeri Antti Kalliomäelle antamaansa esitykseen ja sen toteuttamisesta sovittiin Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa huhtikuussa Suomen hallitus teki virallisen päätöksen innovaatioyliopiston perustamisesta marraskuussa. Aallosta tehtiin suomalaisen yliopistouudistuksen kärkihanke ja sen valmistelu alkoi liki 500 henkilön voimin pikimmiten niin kutsutun Sailaksen raportin pohjalta. Keväällä 2008 järjestettiin nimikilpailu, johon tuli yhteensä 1600 ehdotusta. Nimeksi vahvistettiin Aalto-yliopisto (ruotsiksi Aalto-universitetet ja englanniksi Aalto University). Uuden yliopiston säädekirja allekirjoitettiin juhannuksena samana vuonna, ja Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus aloitti työnsä elokuussa. Hallitus nimitti yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi FT Tuula Teerin. Aalto-yliopisto aloitti virallisesti toimintansa , jolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät. Opiskelijoita uudessa yliopistossa on noin ja henkilöstöä noin 5 000, joista professoreita noin 350. Rakentajat ja Aallon rahoitus Hallitus ehdotti Aalto-yliopiston hallinnon mukaista säätiömallia muillekin yliopistoille maaliskuussa Mallissa valtioneuvosto määrää hallituksen viisi jäsentä ja elinkeinoelämä kaksi. Porkkanana oli raha: Yliopisto saisi valtiolta 2,5 kertaa niin paljon peruspääomaa kuin se saa kerättyä yksityisiltä rahoittajilta. Aallon tavoitteena oli koota lahjoitusten kautta 200 miljoonaa euroa, jolloin Suomen valtio sitoutui sijoittamaan säätiöpääomaan maksimissaan 500 miljoonaa euroa. Varainhankinta sai lentävän lähdön, kun teknologiateol lisuus kokosi yhteensä noin 108 miljoonan lahjoitukset. Lahjoitusten avulla se halusi varmistaa alansa kannalta tärkeiden koulutusalojen tukemisen uudessa Aallossa. Kiinteistö- ja rakentamisalalta lahjoituksia tehtiin myös ahkerasti sekä yritysten, järjestöjen, säätiöiden ja yksityishenkilöiden toimesta, mutta noin 8 miljoonan euron potti ei riittänyt edes välieriin kilpailussa Aallon hallituspaikoista. Maailmanluokan yliopistoksi vuoteen 2020 mennessä Aallon tavoitteet ovat alusta saakka olleet hyvin kunnianhimoiset. Sille on asetettu strategisia tavoitteita niin tutkimuksen ja opetuksen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, taiteellisen toiminnan kuin kansainvälistymisenkin suhteen. Erityisesti tutkimuksellisuus ja kansainvälisyys ovat Aaltoa leimaavia piirteitä. Yliopisto haluaa olla kansainvälisesti arvostettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimusta tukee kansainvälinen ja monikulttuurinen oppimisyhteisö. Myös marssijärjestys on selvästi ilmoitettu; opetus perustuu tutkimukseen. Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta strategiaan on kirjattu, että Aalto-yliopisto on yhteiskunnan tarpeet ymmärtävä, niitä ennakoiva ja niihin vaikuttava toimija, joka korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin edistää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kärjistäen Aallon tavoitteena on tuottaa huippututkimusta ja -tutkijoita, ei soveltavaa tutkimusta tai asiantuntijoita työelämän tarpeisiin. Aalto on kuuden korkeakoulun muodostama kokonaisuus Aalto-yliopisto koostuu kuudesta korkeakoulusta: Insinööritietei- 12 Rakennustekniikka 2/2013

13 den korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Näistä insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut syntyivät alkuperäisen Teknillisen korkeakoulun jakamisen tuloksena vuoden 2011 alussa. Vastaavasti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muodostui, kun Taideteollisen korkeakoulun ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos yhdistyi vuoden 2012 alussa. Rakennetun ympäristön tutkimus ja opetus keskitetysti Insinööritieteiden korkeakoulussa Rakennetun ympäristön tutkimus ja opetus on Aallossa keskitetty Insinööritieteiden korkeakouluun, jonka laitoksia ovat energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, maankäyttötieteet, rakennustekniikka, sovellettu mekaniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikka. Insinööritieteiden korkeakoulussa toimii lisäksi erillisinä yksiköinä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK), Energiatekniikan instituutti ja Talotekniikan instituutti. Korkeakoulun painopistealueita ovat ilmaston lämpeneminen, energian säästö ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Rakennustekniikan laitos tuottaa rakentajat Rakennustekniikan laitos perustettiin jo vuoden 2008 alussa, kun silloisen Teknillisen korkeakoulun hallinnonuudistuksessa yhdistettiin osastoja tiedekunniksi ja laboratorioita laitoksiksi. Laitoksen nimeksi tuli tällöin Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos. Laitoksen nimi muutettiin uudessa Aallossa vuoden 2011 alussa Rakennustekniikan laitokseksi. Rakennustekniikan laitos muodostettiin yhdistämällä kuusi vanhan Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston yksikköä: Rakentamistalouden, Rakenteiden mekaniikan, Rakennusmateriaalitekniikan, Sillanrakennustekniikan, Talonrakennustekniikan ja Teräsrakennetekniikan laboratoriot sekä Talotekniikan instituutti. Rakennustekniikan laitos antaa opetusta ja tekee tutkimusta perinteisillä raksan osa-alueilla, kuten rakennetekniikassa ja rakenteiden mekaniikassa, rakennusmateriaalija rakennustuotantotekniikassa, rakennusfysiikassa ja rakenteiden käyttöiän hallinnassa, rakentamistaloudessa ja talotekniikassa sekä tietoyhdennetyssä rakentamisessa (BIM). Maankäyttötieteiden laitos kouluttaa kiinteistöosaajat Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden laitos ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK yhdistyivät 2012 muodostaen maankäyttötieteiden laitoksen. Laitoksen ytimen muodostavat geomatiikka ja kiinteistötalous sekä maankäytön suunnittelu. Laitoksella toimii kolme tutkimusryhmää, joiden yhteisiä painopistealueita ovat muun muassa digitaalinen rakennettu ympäristö (Smart and Livable Cities) sekä ilmastonmuutosvaikutusten mittaaminen, mallintaminen ja hallinta (Modeling and Managing Climate Change Impacts). Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos jatkaa vesi- ja ympäristötekniikan perinteitä Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen juuret ovat TKK:n rakennusinsinööriosastossa. Lai- 2/2013 Rakennustekniikka 13

14 Diplomi-insinöörien koulutus uudistuu Insinööritieteiden korkeakoulussa Kolmivuotinen tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) luo perustan osaamiselle, jota syvennetään kaksivuotisessa diplomi-insinöörin (DI) tutkinnossa. Tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien koulutus uudistuu Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa vuosina Diplomiinsinöörikoulutus jaksotetaan eurooppalaisesti yhteensopivaksi selvästi kahteen vaiheeseen: kolmivuotiseen kandidaattivaiheeseen ja kaksivuotiseen maisterivaiheeseen. Uudet kandidaattiohjelmat alkavat syksyllä 2013, ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat, kaksivuotiset maisteriohjelmat vuonna Suurin muutos insinööritieteiden korkeakoulussa koskee kandidaatinkoulutusta, joka on tulevaisuudessa lavea polyteknillinen väylä ja palvelee useita maisteriohjelmia. Lisäksi tavoitteena on ollut tuottaa opiskelijalle tulevaisuuden insinööriosaamista ja tukea opiskelijoiden liikkuvuutta. Kandidaattikoulutuksen hakukohteita on aiempaa vähemmän ja myös sisäänottoa supistetaan. Vastaavasti maisterivaiheen aloituspaikkoja lisätään ja varataan tilaa omien kandien lisäksi kyvykkäille opiskelijoille kotimaasta ja ulkomailta. Tavoite diplomi-insinöörien koulutusmääristä säilyy ennallaan. Lisäksi tavoitteena on lyhentää opiskeluaikoja parantamalla opiskelumotivaatiota Tekniikan alalle uudet kandidaattiohjelmat Insinööritieteiden korkeakoulussa on yksi kandidaatin koulutusohjelma, jossa on kolme hakukohdetta eli kandidaattiohjelmaa: kone- ja rakennustekniikka (vastuuprofessori Jani Romanoff), energia- ja ympäristötekniikka (vastuuprofessori Martti Larmi) ja rakennettu ympäristö (vastuuprofessori Raine Mäntysalo). Kandidaattiohjelmat ovat laaja-alaisia ja ne tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden löytää oman alansa ennen Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) maisteriohjelman valintaa. Tutkintouudistus edistää liikkuvuutta yliopiston sisällä siten, että sivuaineen kautta on mahdollista hakeutua muihin maisteriohjelmiin Insinööritieteiden korkeakoulussa tai Aalto-yliopistossa. Kandidaattiohjelmassa kurssit toteutetaan pääsääntöisesti suomeksi, ja opetusmateriaali on osittain englanninkielistä. Tulevaisuuden diplomi-insinöörit valmistuvat maisteriohjelmista Insinööritieteiden kandidaattikoulutusohjelmaan hyväksytty saa samalla oikeuden suorittaa diplomi-insinöörin tutkinnon maisteriohjelmassa (master s programme). Kandidaattiohjelmia vastaavat maisteriohjelmat on esitetty alla olevassa tutkinnon rakennekuvassa. Tarvittaessa korkeakoulu päättää valintakriteereistä erityisen suosittuihin maisteriohjelmiin. Maisteriohjelmissa englanninkielisen opetuksen osuus lisääntyy selvästi. Lisäksi uudet tutkinnot on rakennettu siten, että opiskelijavaihtoon ja ulkomaanharjoitteluun lähteminen on aiempaa joustavampaa. Korkeakoulu tarjoaa lisäksi kansainvälisiä maisteriohjelmia yhteistyössä parhaiden yliopistojen kanssa. Ennen vuoden 2013 syksyä opintonsa aloittaneet jatkavat pääsääntöisesti omassa koulutusohjelmassaan, jossa opintosuorituksia on mahdollista tehdä saakka ja viimeinen valmistumisaika on Ne vanhassa koulutusohjelmassa vielä opiskelevat, joiden kandidaatin tutkinto on edelleen kesken, siirretään uuteen kandidaattiohjelmaan ilman eri hakemusta. Tarkat tiedot siirtymäsäännöistä on koottu Intoopiskelijaportaaliin (into.aalto.fi/display/fimastereng). Diplomi-insinöörin tutkinto (120 opintopistettä) Kone- ja rakennustekniikka (150 aloituspaikkaa) Pääaineopinnot op Koneenrakennustekniikka Rakennustekniikka Sovellettu mekaniikka Energia-ja ympäristötekniikka (95 aloituspaikkaa) Perusopinnot 70 op Pääaineopinnot op Energiatekniikka Geoinformatiikka Georakentaminen Vesi- ja ympäristötekniikka Pääaineopinnot 60 op Rakennettu ympäristö (45 aloituspaikkaa) Pääaineopinnot op Kiinteistötalous Maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka Sivuaine 25 op Vapaasti valittavat opinnot 25 op Diplomityö 30 op Vapaasti valittavat opinnot 30 op 14 Rakennustekniikka 2/2013

15 tos perustettiin liittämällä yhteen kahdeksan laboratoriota: tietekniikka, liikennetekniikka, vesitalous ja vesirakennus, vesihuoltotekniikka, pohjarakennus- ja maa mekaniikka, kalliorakentaminen, geoympäristötekniikka ja ympäristönsuojelu. Koulutusohjelmat ja niihin haku muuttuvat 2013 Aalto-yliopiston hallinnollinen organisaatio luo vain puitteet tutkimukselle ja koulutukselle. koulutuksen rakenne ja sisällöt ovat nyt ja lähitulevaisuudessa voimak kaassa muutoksessa. Diplomi-insi nöörikoulutus jaksotetaan eurooppalaisen nykykäytännön mukaisesti erillisiin kandija maisterivaiheisiin. Insinööritieteiden korkeakoulussa tulee syksystä 2013 alkaen olemaan kolme hakukohdetta. Rakennustekniikasta kiinnostuneet voivat hakea kone- ja rakennustekniikan kandidaatin koulutusohjelmaan, vesi- ja ympäristötekniikan sekä georakentamisen maisteriohjelmiin haluavat vastaavasti energia- ja ympäristötekniikan kandiohjelmaan sekä tulevat liikennetekniikan ja kiinteistötalouden opiskelijat rakennetun ympäristön ohjelmaa. Kandiohjelmaan hyväksyminen avaa opiskelijalle oikeuden myös maisteriohjelman suorittamiseen. Valintakriteereitä maisteriohjelmiin ei ole vielä vahvistettu, mutta todennäköisesti esimerkiksi opintomenestys vaikuttaa asiaan. Kansainvälisyys on uhka ja mahdollisuus Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja kansainvälistyminen on Aallon keskeinen tavoite. Tätä tukee ylipiston päätös supistaa kandiohjelmien aloituspaikkoja samalla, kun maisteriohjelmien opiskelijamääriä kasvatetaan. Opiskelijat pyritään rekrytoimaan ulkomaisista ja kotimaisista yliopistoista ja korkeakouluista. Myös opetus ja oppimateriaalit muuttuvat viimeistään maisterivaiheessa englanninkieliseksi. Opiskelijan kannalta sekä uusi tutkintorakenne että kansainvälistyminen luovat entistä paremmat mahdollisuudet rakentaa tutkinnosta juuri omia toiveita vastaava, myös kotimaata laajempaa perspektiiviä sisältävä kokonaisuus. Osa työnantajista on kokenut, että Suomessa opiskellut ja suomalaiseen kulttuuriin tutustunut diplomi-insinööri on erinomainen resurssi toiminnan laajentuessa tai yrityksen etabloituessa ulkomaille. Toisenlaisiakin mielipiteitä on. Työnantajia arveluttaa eniten se, millaiset valmiudet nykyistä teoreettisempi ja vähemmän ammattiaineopintoja sisältävä tutkinto antaa käytännön työtehtäviin. Huolta on aiheuttanut myös osaajien riittävyys; jäävätkö ulkomaiset ammattilaiset Suomeen vai hakeutuvatko he muualle joko työn tai jatko-opintojen takia. Kilpailu parhaista osaajista on kovaa, sillä kansainvälisyyden lisääminen ja rankinglistoilla maailman parhaiden joukkoon pyrkiminen on tällä hetkellä yliopistomaailman muoti-ilmiö Skandinaviasta Kiinaan. Useita keskeisiä professuureja hakuprosessissa Rakennustekniikan laitoksella on parhaillaan käynnissä neljän professuurin haku. Kesän 2013 aikana toivotaan virantäytön etenevän muun muassa rakentamisen tuotantotalouden, paloturvallisuustekniikan, sisäympäristötekniikan ja rakenteiden suunnittelun professuureissa. Lisäksi kutsumenettelyllä ollaan täyttämässä osa-aikaisina siltasuunnittelun professuuria ja lähes nolla-energia rakennusten professuuria. Viimeksi mainitut ovat professuurien urapolkujärjestelmässä nk. Professor of Practise -tasolla, mikä antaa mahdollisuuden palkata yliopistoon määräajaksi erityistarkoituksia varten akateemisen maailman, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia tai vaikuttajia. Pikku toukka paksulainen Kiinteistö- ja rakennusala on vähitellen havahtunut entisen TKK:n muodonmuutokseen Aalto-yliopistoksi. Alan järjestöjä moititaan siitä, ettei kehitystä ole estetty eikä oman toimialan professuurien jatkuvuutta ole pystytty varmistamaan. Jos näin on, niin yrityksen puutteesta se ei ainakaan ole johtunut. RIL ja muut alan toimijat ovat prosessin alusta lähtien aktiivisesti seuranneet, osallistuneet, keskustelleet, tiedottaneet ja pyrkineet vaikuttamaan kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen yhteistyössä Aallon johdon, opettajakunnan ja opiskelijoiden kanssa. Muutoksen edetessä ovat tunnelmat vähitellen muuttumassa varovaisen toiveikkaiksi. Siihen on vaikuttanut epävarmuutta aiheuttaneiden avointen kysymysten ratkaiseminen esimerkiksi koulutusohjelmien osalta. Samalla on tunnistettu, että KIRAalalla on sekä tarvetta että mahdollisuuksia uudistumiselle ja jopa huippututkimukselle. Nyt viimeistään on syytä hyväksyä tapahtuneet muutokset ja pyrkiä kääntämään niiden tulokset työmarkkinoille viiden vuoden kuluttua valmistuvat kansainväliset ja vahvat polytekniset valmiudet omaavat diplomi-insinöörit koko toimialan mahdollisuuksiksi. Näin siitäkin syystä, ettei paluuta entiseen ole. Aallon on pakko onnistua tavoitteessaan, jonka mukaan siitä kuoriutuu vuoteen 2020 mennessä yksi maailman parhaista yliopistoista. 2/2013 Rakennustekniikka 15

16 Teksti: teemu vehmaskoski SUURI OPINTOKYSELY 2013: ETÄNÄ, TÖISSÄ, VAIHDOSSA OPISKELU MURROKSESSA Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin huhti-toukokuussa 2013 opintokysely internettutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille sekä niille työikäisille jäsenille, jotka ovat valmistuneet 2000-luvulla. Oikealla alalla koki olevansa 93 % vastaajista. Opintokysely toteutettiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa. Tavoitteena oli kerätä faktoja opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opintojen rinnalla. Tulokset on tarkoitettu työkaluiksi niiden ja koko alan kehittämisessä. Kyselyn sai 2056 henkilöä ja siihen vastasi kaikkiaan 394 henkilöä (19,2 %). Heillä nykyinen tai entinen oppilaitos oli Aalto/TKK 42 %, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) 42 % ja Oulun yliopisto (OY) 16 %. Vastaajista tekniikan ylioppilaita oli 45 % samalla kun diplomi-insinööriksi oli valmistunut 28 % ja tekniikan kandidaatiksi 27 %. Opinnot oli aloitettu keskimäärin vuonna 2007 ja yhä opiskelevilla opintopisteitä oli keskimäärin Opetuksessa perusasiat kunnossa, päivityksiä kaivataan Opetusmenetelmistä hyödyllisimpänä pidettiin laskuharjoituksia (arvosana 4,3 skaalalla 1 5), ryhmätöitä (4,1) ja yksityisiä harjoitustöitä (4,0). Puolikkaan verran heikommat arvosanat saivat tutkiva oppiminen, luento-opetus ja laboratorioharjoitukset. 40 % vastaajista totesi osan kurssimateriaaleista tarvitsevan päivitystä. Kaikista vastaajista vain 3,3 % oli sitä mieltä, että kurssi materiaalit ovat huippuluokkaa. Uusimman tekniikan suomia mahdollisuuksia koki pystyneensä hyödyntämään riittävässä määrin 58 % vastaajista, kun taas opetusmenetelmiä piti vanhanaikaisina 24 %. Väite opetushenkilökunnan vankasta asiatiedosta sai kaikilta vastaajilta hyvän arvosanan 4,1. Opetuksen selkeys ja havainnollisuus sekä henkilökohtainen apu ja neuvonta saivat molemmat arvosanan 3,1. Linkittyminen työelämään oli heikoin arvosanalla 2,8. Omaan suuntautumiseen, käytännössä siis erikoistumiseen, pyritään vaikuttamaan opintojen aikana sivuaineella (76 %), kesätöillä (72 %), työharjoitteluilla (40 %) ja vaihto-opinnoilla (8 %). Tiedusteltaessa mahdollisuuksista erikoistua opintojen kautta tyytyväisimpiä olivat tamperelaiset, joista 42 % piti sitä mahdollisena. Aallossa 38 % ja Oulussa 32 % pitivät erikoistumista mahdollisena, mutta erikoistumisopintoja nähtiin olevan liian vähän. Toisin päin opintojen suuntautumisen motivaattoreista kysyttäessä tärkeimmäksi nousivat hieman yllättäen opintomenestys aiheen kursseilla (3,1) sekä odotetusti aiheen vastaava professori (2,8). Kavereiden valinnat eivät niinkään vaikuttaneet (2,0). Opin- 16 Rakennustekniikka 2/2013

17 tojen ohjausta pidettiin kautta linjan masentavankin merkityksettömänä: opintojen etenemistahti, pää- ja sivuaineen valinta sekä opiskelumotivaatio saivat kaikki arvosanan 2,1. Opintojen puitteita voi aina kehittää Vastaajista 53 % koki yliopistokampuksen palveluiden tukevan opintoja. Lisää toivottiin erityisesti ryhmätyötiloja (58 %) ja tietokoneluokkia (43 %). Myös kahviloiden ilta-aukioloa, tulostusmahdollisuuksia ja lukunurkkauksia toivoi noin kolmannes vastaajista. Etäopiskelumahdollisuutta yliopiston omilla aineistoilla oli tarjottu 32 %:lle vastaajista ja koulun ulkopuolisilla aineistoilla 7 %:lle. Etäopetuksen toivotuista muo doista kysyttäessä luonte vim pa na pidettiin luentoja (61 %) ja oh jaus ta ja neuvontaa esimerkiksi harjoitustöihin liittyen (59 %). Tenttejä toivoi tekevänsä etänä 32 %. Opiskelijaelämän viiteryhmistä tärkeimpänä pidettiin oman vuosikurssin opiskelijoita sekä oman pääaineen opiskelijoita (4,0). Kiltatoiminta ja ammattiainekerhot seurasivat perässä arvosanalla 3,4. Harrastekerhot koskettivat harvimpia arvosanalla 2,9. Opintojensa arvioi olevansa 5 5,5 vuoden virallisessa aikataulussa 39 % edelleen opiskelevista vastaajista. Muut luettelivat viivästymisensä syiksi kurssien vaikeuden ja työläyden (26 %), oman alan työt opintojen ohessa (26 %) ja motivaation puutteen (19 %). Kymmenen prosentin molemmin puolin syitä olivat kurssien päällekkäisyys, päätai sivuaineen vaihto, opiskelijaelämä, elämäntilanne, muut työt ja vaihto-opiskelu. Kansainvälisyys kasvussa Diplomi-insinööriksi valmistuneista oli käynyt ulkomailla vaihto-opiskelemassa 22,5 %. Teekkareista vaihdossa oli käynyt tai aikoi käydä lähes kaksinkertainen määrä, 47 %. Tärkeimpiä syitä vaihtoon lähtemiselle olivat kielitaidon parantaminen (90 %) ja ylipäätän kiehtova kokemus (87 %). Työllistymistä vaihdon ennakoi edistävän ulkomailla 39 % ja kotimaassa 38 %. Myös kavereiden koke mukset olivat vahva peruste lähteä (38 %). Suosituimpia kohdemaita olivat teekkareille Saksa, Yhdysvallat, Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Englanti ja Etelä-Korea. Vaihto-opiskelupaikan valinnan perusteli kohdemaan kielellä 73 %, sijainnilla 66 % ja kulttuurilla 59 %. Vaihtoyliopiston tarjoamat opinnot esim. pää- tai sivuaineeseen olivat motii- 45% 40% 35% 30% 41,5% Onko opintojen aikana mahdollista erikoistua johonkin erityisalaan? (esim. rakennuttamiseen) 38,2% 28,0% 32,3% Aalto TTY Oulun yo 25% 23,0% 24,2% 20% 15% 15,2% 12,2% 16,1% 15,2% 14,0% 17,7% 10% 5% 6,1% 3,7% 8,1% 0% Kyllä Kyllä, mutta erikoistumisopintoja on liian vähän Ei, mutta pitäisi olla Ei, eikä ole tarvettakaan En tiedä 2/2013 Rakennustekniikka 17

18 Millaisia palveluita toivoisit lisää yliopistokampuksellesi? Valitse kaksi tärkeintä. 80% 70% 66,7% Aalto 60% 56,7% 54,2% 57,6% TTY Oulun yo 50% 44,0% 44,0% 40% 40,8% 37,3% 37,3% 38,7% 30% 20% 27,9% 16,9% 25,9% 21,8% 18,6% 24,0% 19,7% 20,3% 10% 0% Ryhmätyötilat Tietokoneluokat Kahviloiden iltaaukiolo 6,7% 6,1% 3,4% Tulostusmahdollisuus Lukunurkkauksia Taukotilat Jokin muu, mikä Ovatko opintosi aikataulussa? Jos opintosi ovat jostain syystä viivästyneet, valitse kaksi tärkeintä siihen johtanutta syytä. (pelkät opiskelijat) Opintoni ovat aikataulussa, valmistun tavoiteajassa (5 5,5 vuotta) 38,6% Kurssien vaikeus/työläys 26,3% Oman alan työt opintojen ohessa 25,7% Motivaation puute 18,7% Kurssien päällekäisyys 14,0% Pää tai sivuaineen vaihto 12,9% Opiskelijaelämä 12,9% Elämäntilanne (vanheimpainvapaa, sairaus yms.) Muut työt opintojen ohessa 9,4% 10,5% Vaihto opiskelu 8,2% Jokin muu, mikä 7,0% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 18 Rakennustekniikka 2/2013

19 30% 28,7% Kuinka paljon sinulle on kertynyt kokemusta seuraavista rakennusalan töistä opintojesi aikana? (DI tutkinnon suorittaneet, osa aikatyöt muutettu täysiksi työkuukausiksi) 25% 20% 15% 25,9% 24,1% 51,5% 25,7% 98,8% 1 3 kk 23,8% 4 6 kk 6 12 kk kk 18,1% yli 24 kk 16,2% ei kokemusta 13,3% 10% 9,3% 9,3% 10,9% 10,9% 10,9% 9,9% 5,9% 5% 2,8% 2,9% 1,2% 0% Työntekijä (esim haalariharjoittelu) Työnjohto (esim kesämestari) Toimisto (esim rakennesuunnittelija) 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% Yrittäjä vina 32 %:lle lähtijöistä. Yliopiston korkea taso oli yhtä tärkeä suositus paikalle kuin kavereiden kokemukset (22 %). Vaihto-opiskelun koettiin antaneen ennen kaikkea kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta (81 %). Kielitaito parani kolmella neljästä, uusia ystäviä sai joka toinen ja mielestään hyvän CV-merkinnän joka kolmas. Tärkeää täydennystä opintoihinsa koki saaneensa vain joka viides. Kotimaahan palattuaan 46 % opiskelijoista sai hyväksi luettua suunnittelemansa opinnot. Osan opinnoista sai hyväksytettyä 30 % palaajista. Vaikka otanta oli näiltä osin pieni, Oulussa opintoja näytettäisiin luettavan hyväksi yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Tampereella. Lopputuloksena 87 % vaihdossa käyneistä suosittelee kaikkia lähtemään opiskelijavaihtoon. Jos kaverireferenssi toimii kuten edellä luvattiin, vaihtoon lähtijöitä pitäisi siis olla vuosi vuodelta enemmän. Edelleen opiskelevista vastaajista 55 % ilmoittaa myös aikovansa hakea jossain vaiheessa uraansa töitä ulkomailta. Samalla 37 % ilmoittaa, että kotimaan työmarkkinat tulevat kyllä riittämään. Töissä käydään ja niistä on hyötyä Diplomi-insinöörin tutkinnon jo suorittaneilta tiedusteltiin erilaisissa rakennusalan töissä opintojen aikana kertyneestä kokemuksesta. Työntekijän roolissa esimerkiksi haalariharjoittelun kautta oli ollut vähintään 4 6 kk kaikkiaan 47 % valmistuneista. Yli vuoden vastaavissa suorittavissa tehtävissä oli ollut 12 %. Työntekijätason kokemusta ei ollut lainkaan 24 %:lla vastaajista. Työnjohdossa, esimerkiksi kesämestarina, oli ollut vähintään 4 6 kk kaikkiaan 38 % vastaajista. Yli vuoden vastaavissa tehtävissä oli ollut 17 %. Työnjohtokokemusta ei olut lainkaan 52 %:lla vastaajista. Toimistotehtävissä oli ollut vähintään 4 6 kk kaikkiaan 71 % vastaajista. Yli vuoden vastaavissa tehtävissä oli ollut 24 %. Toimistokokemusta ei olut lainkaan 26 %:lla vastaajista. Tällä hetkellä opiskelevista vastaajista työssä käy 52 %. Heistä ilmoitti työskentelevänsä alan töissä päätoimisesti ja opiskelevansa osa-aikaisesti 12 % vastaajista. 2/2013 Rakennustekniikka 19