TyömarkkinATutkimus RILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s.22

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TyömarkkinATutkimus RILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s.22"

Transkriptio

1 AALTO-yliopisTO Kuuden korkeakoulun muodostama kokonaisuus, jossa tavoitteet ovat korkealla s.11 suuri opintokysely Faktaa opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. s.16 TyömarkkinATutkimus RILin työmarkkinatutkimuksen tuloksia, palkat nousivat ja työllisyys hyvällä tasolla s

2 RAKENNUSFYSIIKKA 2013 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut Tampere-talo /rakennusfysiikka2013 Rakennustekniikan laitos

3 Päätoimittaja Helena Soimakallio Brussels, we have a problem! Faktat rakennetun ympäristön yhteiskunnallisesta merkittävyydestä ovat tuttuja kaikille: Suomalainen viettää elämästään yli 90 prosenttia sisätiloissa ja sitoo asumiseen pääosan varallisuudestaan. Rakennuksissa, väylissä ja yhdyskuntateknisissä järjestelmissä ja verkostoissa on kiinni yli 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta ja rakennettu ympäristö vastaa liki puolesta Suomen energiankulutuksesta. Näin suuri valta kansalaisten elämään ja kansalliseen kilpailukykyyn vaikuttavista asioista tuo mukanaan vastuun. Luonnollisin tapa kantaa vastuuta on aktiivisesti tarjota yhteiskunnan käyttöön asiantuntijatietoa ja -taitoja niin, että ne tukevat päätöksentekoa. Alan tilaisuuksissa ja seminaareissa toistuukin jatkuvasti vaatimus siitä, että asiantuntijatietoa tulisi olla nykyistä paremmin saatavilla ja asiantuntijoita tulisi käyttää enemmän hyödyksi päätösten valmistelussa. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että varsinkin poliittiset ratkaisut perustuvat enemmin ideologisille valinnoille tai epämääräisille lehmänkaupoille kuin koville faktoille ja niiden analysoinnille. Onneksi näin ei yleensä ole. Asiantuntijoiden ja yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden väliselle vuoropuhelulle on olemassa selvät ja toimivat kanavat. Asiantuntijoita istuu tälläkin hetkellä sadoittain kymmenissä eri työryhmissä, lait ja asetukset valmistellaan osapuolia kuullen ja lausuntoja keräten. Järjestöt ajavat taustatahojensa etuja ja poliitikot tapaavat omien verkostojensa jäseniä. Eikä pidä unohtaa sitä, että päätökset valmistellaan poikkeuksetta virkakunnan asiantuntijoiden toimesta. Uskallankin väittää, että Suomessa asiantuntijoiden ääni kuuluu tärkeissä asioissa poikkeuksellisen hyvin. Ongelma vaikuttaa paremminkin olevan siinä, että poliittinen koneisto tekee roolinsa mukaista työtä eli valintoja. Ja valintojen eteen joudutaan aina, kun asiantuntijamielipiteet ovat toisistaan poikkeavia tai jopa keskenään ristiriitaisia. Viime vuosina on näyttänyt siltä, etteivät asiantuntijat ole olleet samaa mieltä juuri yhdestäkään päätettävästä asiasta. Sen sijaan, että kritisoimme menneitä tilanteita, voisimme kysyä tarvitaanko rakennetun ympäristön hallinnassa kaikkea nykyistä pakottavaa ohjausta ja tunnistammeko tulevat säädöstarpeet oikein. Rakennusala on hyvin poikkeuksellinen sen suhteen, että sen piirissä pidetään lainsäädäntöä yleisesti hyvänä ajurina toimialan kehittämiselle. Muualla teollisuudessa normiohjausta pyritään lykkäämään ankarasti Brysselissä lobbaamalla kunnes toimiala saa rakennettua riittävät valmiudet esimerkiksi uuden ympäristömyötäisemmän teknologian käyttöönotolle. Kyse lienee ainakin osittain harjoituksen puutteesta, sillä kiinteistö- ja rakentamisala on vasta kohtaamassa sen EU-direktiivien ja muiden kansainvälistä alkuperää olevien määräysten vyöryn, joka iski vientiteollisuuteemme jo kaksi vuosikymmentä sitten. Direktiivit ovat takana kaikissa viime vuosina meteliä nostattaneissa hankkeissa jätevesiasetuksesta energiatodistukseen ja CEmerkintään. Jopa yliopistolain ja tutkintojen kaksivaiheisuus tulee meille suoraan Brysselistä. Jos KIRA-ala mielii menestyä kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla, joiden osa Suomi väistämättä on, tulee meidän luoda vahvat linkit eurooppalaiseen asioiden valmistelu- ja päätösprosessiin. Paraskin asiantuntijatieto on myöhässä, jos se pyrkii vaikuttamaan vasta sitten, kun direktiiviä implementoidaan suomalaiseen lainsäädäntöön. Samalla voisimme purkaa liian raskasta tai hyödyiltään kyseenalaista kotimaista säätelyä sekä kehittää tarvittaessa vapaaehtoisia toiminnan valvonnan ja ohjauksen työkaluja. Toivotan kaikille Rakennustekniikan lukijoille lämmintä ja kansainvälistä kesää. Lehden seuraava numero ilmestyy lokakuun lopussa. Tällöin tulemme kysymään myös teidän mielipidettänne lehdestä, sen sisällöstä ja jatkosta. PS. Ehdotuksia juttuaiheiksi ja julkaistaviksi artikkeleiksi voi lähettää lehden toimitukseen osoitteella 2/2013 Rakennustekniikka 3

4 TÄSSÄ NUMEROSSA >> 26 3 Pääkirjoitus Helena Soimakallion pääkirjoituksen aiheena EU ja rakentaminen. 5 Nyt ajankohtaiset uutiset Uutisia ympäristöministeriöstä, vuoden Kauppakeskusteko ja Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu. 11 Aallon mekin ansaitsemme Suomalaisen yliopistouudistuksen kärkihankeen tavoitteet korkealla. 16 Suuri opintokysely 2013 Faktoja opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opiskelun rinnalla. 22 Palkat nousivat, työllisyys hyvällä tasolla RILin jäsenille tehdyn työmarkkinatutkimuksen tuloksia. Rakennustekniikka Rantaväylä avaa Tampereen liikennesolmut Rantaväylän suunnitteluvaihe päättyy syksyllä Vauhtitien siltakilpailu ratkesi Chicaner teki vaikutuksen kilpailun tuomaristoon. 32 Kruunusillat Design competiton on bridges for a heritage site. 34 Sekaisin CE-merkistä CE-merkintä tulee pakolliseksi noin 4000 suomalaiselle yritykselle. 38 Työsopimus ja kilpailukielto Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset askarruttavat monen mieltä. 41 RILissä tapahtuu Tekniikan museolla tapahtuu ja vaalitoimikunnalla on asiaa Lisäksi juoksua, purjehdusta ja golfia. 46 Grillissä Mitä laittaa tänä kesänä grilliin LIVIn uusi puheenjohtaja Pekka Takki? 48 Rakennusten kantavien rakenteiden tarkastusmenettely Gunnar Åströmin tilannekatsaus. 50 Increasing the capacity of activated sludge plant Anna Mikolan tohtorinväitös Towards user-oriented suburb renovation Oulun SB13-konferensin parhaaksi valittu artikkeli. Uutuusjulkaisuna Hanaa! Viimeinen silaus Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Ritva Solasaari Teemu Vehmaskoski Jaana Henell Taitto Jaana Henell Ilmoitusmyynti Helena Soimakallio Ritva Solasaari Kansikuva Shutterstock Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painopaikka Forssa Print ISSN Rakennustekniikka 2/2013

5 Ympäristöministeriö asetti työryhmän edistämään laajarunkoisten hallien rakenteellista turvallisuutta Laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuutta edistävä työryhmä aloitti toimintansa toukokuun lopulla. Ryhmän tehtävänä on alan yhteisten toimintamallien valmistelu ja niistä sopiminen, tiedon välittäminen, koordinointi sekä asiaa koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmistelun tukeminen. Viime helmikuussa Laukaalla tapahtuneen maneesionnettomuuden jälkeen ympäristöministeriö käynnisti joukon toimia, joilla pyritään parantamaan laajarunkoisten hallien rakenteellista turvallisuutta. On hienoa, että laaja-alainen yhteistyö laajarunkoisten hallien turvallisuuden parantamiseksi on käynnissä. Tätä tärkeää asiaa ei ole näin kesän korvallakaan syytä unohtaa. Nyt kannattaa varautua jo tulevaan talveen tarkastamalla rakenteet ja tekemällä tarvittavat korjaukset, sanoo asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen. Ympäristöministeriö valmistelee lainsäädäntöä, jolla pyritään vähentämään laajarunkoisten hallien sortumavaaraan liittyvää onnettomuusriskiä. Esityksen on määrä valmistua kuluvan hallituskauden aikana. Lisäksi ympäristöministeriö valmistelee kansallista laajarunkoisten hallien tietokantaa. Toimintaryhmään kuuluu laaja joukko muun muassa rakennus- ja kiinteistöalan sekä kuntien ja muiden ministeriöiden edustajia. Puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön rakennetun ympäristön ylijohtaja Helena Säteri. Toimintaryhmän toimikausi päättyy ELY-keskusten ympäristöasioita koskeva asiakaspalvelu keskitetään Uusi valtakunnallinen Ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus aloitti toimintansa Keskus palvelee vuonna 2013 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) asiakkaita vesilain valvontaa ja vesihuoltoa koskevissa asioissa sekä antaa ympäristöasioiden yleisneuvontaa. Tavoitteena on, että palvelu laajenee vuodesta 2014 alkaen myös muihin ELY-keskusten hoitamiin ympäristöasioihin. "Keskus neuvoo puhelimitse ja sähköpostitse kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä suomeksi ja ruotsiksi. Meiltä voi kysyä esimerkiksi rantojen ruoppauksista, laiturin rakentamisesta tai vesiosuuskunnan perustamisesta", kertoo keskusta luotsaava asiakaspalvelupäällikkö Sirkka Lahtinen. "Kesällä vastaamme myös levätiedusteluihin." Keskitettyä asiakaspalvelua pilotoidaan vuonna 2013 Pirkanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskuksessa. Kahdessa kuukaudessa yhteydenottoja on ollut lähes 500. Enemmistö on koskenut yleisneuvontaa. Asiakkaita ovat askarruttaneet esimerkiksi vedenkorkeudet, ruoppaukset ja hulevesien johtaminen pois tontilta. Ympäristöasioiden asiakaspalvelun yhteystiedot Puh asiakaspalvelu (ma-pe klo 9-16, paitsi ma-pe klo 9-15) Tfn kundservice (må-fre kl. 9-16, må-fre kl. 9-15) Sähköposti: ympariston. (valitsemalla palautteen aiheeksi Ympäristö) 2/2013 Rakennustekniikka 5

6 Kauppakeskus Willa Hyvinkäällä on Vuoden Kauppakeskusteko 2013 YIT:n kauppakeskus Willa on voittanut Vuoden Kauppakeskusteko kilpailun Hyvinkään keskustan uudistaminen -teollaan. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry järjesti kilpailun Suomen merkittävimmästä kauppakeskusteosta neljännen kerran. Kilpailun tuomariston mukaan Willa on tiivistänyt Hyvinkään kaupunkirakennetta kaupallisen keskustan ympärille, ja näin uudistanut keskustan toiminnallisuutta, palvelukykyä ja vetovoimaisuutta. Willa on elävöittänyt Hyvinkään keskustaa ja mahdollistanut kaupungin palveluiden siirtymisen uudelle tasolle, kun sinne on tullut lähes 70 uutta toimijaa ja 600 uutta työpaikkaa. YIT lähti mukaan Hyvinkään keskustan kehittämiseen vuonna 2005 ostamalla Hyvinkään vanhan postitalokiinteistön. Heti tämän jälkeen käynnistyi yhteistyö Hyvinkään kaupungin ja alueen muiden kiinteistönomistajien kesken tavoitteena luoda elinvoimainen kaupallinen keskustakortteli, toteaa yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala YIT:ltä. Vuoden kauppakeskusteko -kilpailun tuomaristo antoikin kiitosta Willan toimijoille siitä, että yhteistyön ansiosta arvokas kulttuurimiljöö on kehitetty vetovoimaiseksi kaupunkikeskustaksi. Kauppakeskus Willa valmistui Hyvinkään ydinkeskustaan kahdessa vaiheessa, joista YIT:n kehittämä ja toteuttama ensimmäinen vaihe avattiin maaliskuussa vuonna Willassa on kaksi isoa päivittäistavarakauppaa, tavaratalo, liikuntakeskus, lääkäriasema, posti, yli 20 ravintolaa ja kahvilaa sekä yli 70 muodin ja erikoiskaupan myymälää. Yhteensä liikkeitä on yli 100, vuokrattavaa liikepinta-alaa noin m² ja pysäköintipaikkoja Willassa kävi avausvuonna 4,1 miljoonaa asiakasta. Kuvat: YIT ja SRV Yhtiöt Oyj 6 Rakennustekniikka 2/2013

7 Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu etsii uusia käyttötarkoituksia rakennuksille Bändikämppä autokaupassa, mediapaja meijerissä vai skeittirata vanhassa tehtaassa? Mikä rakennus ansaitsee uuden elämän? Euroopan rakennusperintöpäivät käynnistää lapsille ja nuorille Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun, joka kannustaa keksimään uusia käyttötarkoituksia unohdetuille rakennuksille. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun voi osallistua ideoimalla uusi käyttötarkoitus esimerkiksi tyhjillään, vajaakäytössä tai purkuuhan alla olevalle rakennukselle tai rakennelmalle. Osallistua voivat vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1995 tai sen jälkeen. Ryhmä voi muodostua esimerkiksi harrastus- tai kaveriporukasta, koululuokasta tai opiskelijaryhmästä. Kilpailun voittajana palkitaan yksi ryhmä 500 eurolla. Kaikki osallistujat saavat kunniakirjan. Kilpailuun voi osallistua 15. marraskuuta asti. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu on osa Euroopan rakennusperintöpäivien ohjelmaa. Vuoden 2013 teemana on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Suomessa on paljon erilaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Teeman kautta halutaan tuoda esiin vanhojen rakennusten, rakennuskokonaisuuksien ja rakennelmien uusiokäyttöä. Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita järjestämään rakennusperintöpäivien tapahtumia. Vuositeeman mukaisesti avointen ovien päiviä tai tutustumiskäyntejä toivotaan erityisesti kohteisiin, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Tapahtumien pääviikonloppu on syyskuuta, mutta ohjelmaa voi järjestää myös muuna ajankohtana. Euroopan rakennusperintöpäiviä koordinoivat Suomessa ympäristöministeriö, Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Lisätietoja ja osallistumisohjeet (Rakennusperintö.fi) Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö (ymparisto.fi) Euroopan rakennusperintöpäivät Tavoitteena on lisätä paikallisen rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta osana eurooppalaista kulttuuriperintöä sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja suojeluun. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu rakennusperintöpäivien tapahtumiin. Suomessa rakennusperintöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Tapahtumien pääviikonloppu on /2013 Rakennustekniikka 7

8 YM: Suomessa on ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä Ympäristöministeriö on julkaisut selvityksen ympäristön kannalta haitallisten tukien määrästä Suomessa. Sen mukaan ympäristön kannalta haitallisia tukia on Suomessa lähinnä energia-, liikenneja maataloussektoreilla. Näistä liikenteen osuus on suurin. Mahdollisten ympäristön kannalta haitallisten tukien yhteenlaskettu summa on lähes kolme miljardia euroa vuodessa ja ne ovat pääosin epäsuoria verotukia. Selvitys väittää, että tuet lisäävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä sekä siitä ilmastolle aiheutuvia vaikutuksia. Niillä on merkittäviä vaikutuksia myös vesistöjen tilaan, ilmanlaatuun sekä luonnon monimuotoisuuteen. Maailmanlaajuisesti fossiilisia tuetaan edelleen kaksi kertaa enemmän kuin vähäpäästöisiä energialähteitä. Kannustimet on muutettava sellaisiksi, että voidaan siirtyä puhtaisiin ratkaisuihin. Muutos voi tapahtua alan sisällä niin, että tuetaan vähäpäästöisiä ratkaisuja fossiilisten sijaan, ympäristöministeri Ville Niinistö toteaa asiasta annetussa tiedotteessa. Ympäristöministeriön mukaan osa liikenteen tuista ohjaa liikkumis- ja asumisvalintojamme autoriippuvaisempaan suuntaan. Parhaillaan ministeriöissä valmistaudutaankin liikenteeseen liittyvien verotuskäytäntöjen uudistamiseen. Ministeriö on huolissaan myös energiasektorin verotuista ja huomauttaa niiden olevan huomattavan suuria verrattuna esimerkiksi ilmastotoimien rahoitukseen. Ministeriössä nähdään, että tukien karsiminen ja uudelleen suuntaaminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Maataloustuista ympäristöministeriö toteaa, että ne perustuvat EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jonka menojen osuus EU:n budjetista on merkittävä. Yhteinen maatalouspolitiikka luo raamin maataloustuille, mutta kansallisilla toimilla on varmistettava niiden ympäristövastuullisuus. Maatalous on suurin yksittäinen vesistöjen ravinnekuormittaja: maatalouden osuus ihmisen aiheuttamista fosforikuormituksesta vesistöihin on noin 65 ja typen päästöistä noin 55 prosenttia. Taustoittava selvitys toteutettiin osana laajempaa valmisteluprosessia, jonka valtionvarainministeriö käynnisti yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkei noministeriön kanssa. Ympäristölle haitallisten tukien taustakartoitus sisältyy pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävää kasvun ja työllisyyden edistäminen. Hallitus vauhdittaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämistä Valtioneuvosto on päättänyt väliaikaisesta asetusmuutoksesta, jolla alennetaan korkotukilainojen omavastuukorkoa ja lievennetään perusparannuskorkotukilainojen myöntämisedellytyksiä. Lisäksi valtioneuvosto antoi eduskunnalle lisätalousarvion, jossa ehdotetaan merkittäviä lisäyksiä tämän vuoden määrärahoihin, joilla edistetään kohtuuhintaista asumista. Väliaikaisella asetusmuutoksella lainansaajan maksettavaksi jäävä omavastuukorko laskee 1,7 prosentista 1 prosenttiin niissä korkotukilainoissa, joita myönnetään uusien, muille kuin erityisryhmille tarkoitettujen vuokraasuntojen rakentamiseen. Lisäksi perusomavastuuta alennetaan 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin lainoissa, jotka myönnetään vuokraasuntojen perusparantamista varten. Muita korkotukilainan ehtoja ei muuteta. Valtion tukemaan asuntojen kokonaistuotantoon 8 Rakennustekniikka 2/2013

9 osoitettava korkotukilainoituksen hyväksymisvaltuus päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Lisäksi asetusta muutetaan niin, että perusparannuskorkotukilainoituksen myöntämisedellytyksiä lievennetään. Jatkossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi erityisestä syystä hyväksyä myös alle 20 vuotta sitten valmistuneen tai laajan perusparannuksen kohteena olleen rakennuksen perusparannuslainan korkotukilainaksi. Perusparannuslainan korkotukilainaksi hyväksymistä koskevaksi edellytykseksi jää kuitenkin edelleen, että rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 15 vuotta. Asetusmuutos tulivat voimaan Alennettua omavastuukorkoa sovelletaan lainoihin, joiden kohteena olevien asuntojen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset on hyväksytty aikaisintaan ja jotka ARA hyväksyy korkotukilainoiksi viimeistään Lainoille maksetaan uusien ehtojen mukaista korkotukea siihen saakka, kun lainojen korkotuki päättyy. Lisäksi hallitus esitti, että Kruunuasunnot Oy:n yleishyödylliseksi yhtiöksi nimettyä tytäryhtiötä A- kruunu Oy:ta pääomittettaisiin 30 miljoonalla eurolla. A-Kruunu Oy ryhtyy tuottamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ARAn korkotuella Helsingin seudulla. Hallitus esitti myös käynnistysavustuksia Helsingin seudulle yhteensä 10 miljoonaa euron edestä. Avustuksen suuruus on euroa asuntoa kohden, kuitenkin julkisyhteisöjen omistamille yhtiöil le euroa asuntoa kohden. Aiem pina vuosina käytössä olleeseen käynnistysavustukseen erona on se, että avustus vähentää rakennettavan kohteen omarahoitusosuutta. Näin käynnistysavustus parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten rakennuttajien mahdollisuuksia rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Erityisryhmien asuntoja varten myönnettäviä investointiavustuksia esitettiin lisättäväksi 10 miljoonalla eurolla ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteuttamiseksi. Lisäksi kunnallistekniikka-avustuksen valtuutta esitettiin korotettavaksi 5 miljoonalla 15 miljoonaan euroon. Hallituksen esitys ARA-asumisen kohtuuhintaisuuden edistämistä koskeva säädöskokonaisuus on parhaillaan lausuntokierroksella. Oulun yliopisto aloittaa yhdyskuntatekniikan DI-koulutuksen Oulun yliopistossa käynnistyy kesäkuussa yhdyskuntatekniikan DI-tutkintoon tähtäävä erilliskoulutus. Pääaineena on liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ja sivuaineena väylärakentaminen. Koulutus toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Tampereen teknillinen yliopisto vastaa opiskelijavalinnasta ja myöntää tutkinnot. Koulutusohjelman sisältö ja tavoitteet ovat TTY:n vaatimusten mukaisia. Koulutuksen toteutuksesta vastaavat TTY ja Oulun yliopisto yhdessä. Kaksivuotiseen koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan alan tai lähialan tutkinnon suorittaneita insinöörejä sekä muiden alojen DItutkinnon suorittaneita henkilöitä. Tavoitteena on, että ensimmäiset 30 rakennustekniikan diplomi-insinööriä valmistuvat Pohjois-Suomessa rakennustekniikan ammattilaisten tarve on lähivuosina noin 40 henkilöä vuosittain. Nyt käynnistyvällä koulutuksella pystytään vastaamaan laajasti Pohjois-Suomen rakentamisosaamisen tarpeisiin, aina liikenne- ja väylärakentamisesta talo- ja kaivosrakentamiseen saakka. Pääosa koulutuksen rahoituksesta toteutetaan EU-rakennerahastoista. Rahoitukseen ovat osallistuneet merkittävällä panoksella myös Oulun rakennustekniikan säätiö ja Oulun kaupunki. 2/2013 Rakennustekniikka 9

10 Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksissa oltava energialuokka Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden omakoti- ja paritalojen energialuokka lähtien. Energiatodistus vaaditaan asunnon vuokraus- ja myyntitilanteissa. Uudistunut energiatodistuslainsäädäntö edellyttää, että energialuokka ilmenee myös myyntiesitteestä. Lisäksi energiatodistuksen on oltava nähtävillä asuntoesittelyssä ja se on annettava alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle kaupan- tai sopimuksenteon yhteydessä, kertoo toimitusjohtaja Jukka Malila Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta. Energiatodistus tulee konkreettisesti mukaan asuntojen markkinointiin. Ammattilaisten laatimien 10 vuotta voimassa olevien energiatodistusten avulla asukkaat ja asunnonostajat voivat vertailla itse rakennusten ei ihmisten käyttötottumusten energiatehokkuutta sekä tunnistaa onko talo ympäristön ja luonnonvarojen käytön kannalta energiapihi vai energiasyöppö. Energiatodistuksen hankkimisesta vastaa lähtökohtaisesti taloyhtiön hallitus ja sen hankinta kannattaa yhdistää kuntoarvion tai energiakatselmuksen laadinnan yhteyteen, jolloin taloyhtiö voi säästää satoja euroja. Energiatodistusten käyttöä valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka voi antaa kehotuksen, varoituksen ja tehostaa käskyjä teettämisuhalla eli ARA voi teettää todistuksen laiminlyöjän kustannuksella. Energiatodistuksen suuri hyöty on se, että taloyhtiö saa todistuksen mukana parannusehdotuksia siitä, miten rakennuksen energiatehokkuutta on mahdollista parantaa. Laatijan on otettava kantaa myös rakennuksen energiatehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon, vaikka ne eivät itse energialuokkaan vaikutakaan. Energialuokka määritellään asteikolla A G ja sitä voidaan korottaa erilaisilla korjaustoimenpiteillä, kertoo Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Energialuokkaan vaikuttavat muun muassa rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja yläpohjan lämmöneristävyyden taso. Lisäksi siihen vaikuttaa esimerkiksi lämmitysmuoto ja se, onko rakennuksessa lämmöntalteenotto. Myös toteutuneet kulutustiedot on esitettävä aina todistuksessa, kun ne ovat olemassa, Pylsy kuvaa. Uudessa laissa luokitusasteikkoa on kiristetty ja todistuksen laadintatapaa muutettu. Esimerkiksi tyypilliset uudiskohteet sijoittuvat C-luokkaan. Uuden lain mukaisesti laadittu energiatodistus merkitsee vanhaan tapaan verrattuna sitä, että taloyhtiö putoaa todennäköisesti yhdestä kolmeen yksikköä huonompaan luokkaan. Ilmoituksissa vanhan lain aikana laaditut, mutta edelleen voimassa olevat, todistukset erotellaan uusista lisäämällä vanhan energialuokan tunnukseen alaindeksi Touko-kesäkuun vaihteessa voimassa olleet vanhan lain mukaiset erilliset energiatodistukset ovat käyttökelpoisia 10 vuotta laatimishetkestä ja osana isännöitsijäntodistusta annetut todistukset vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi uutta energiatodistuslakia sovelletaan rivi- ja ketjutaloihin vasta ja ennen vuotta 1980 käyttöön otettuihin omakoti- ja paritaloihin lähtien. Todistuksia voivat jatkossa laatia vain pätevyyden omaavat, rekisteröidyt henkilöt ja uusi laadintatapa on samanlainen sekä olemassa oleville rakennuksille että uudiskohteille. Uudet energiatodistukset ovat rakennuskohtaisia. Vanhojen asunto-osakkeiden kauppoja tehtiin Suomessa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yli , vanhojen omakotitalojen kauppoja ja uusien omistus asuntojen kauppoja noin Yhteensä asuntokauppoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin Rakennustekniikka 2/2013

11 Aallon mekin ansaitsemme Teksti: HeLENA SOIMAKALLIO Aalto-yliopisto on asettanut tavoitteekseen nousta maailman kärkiyliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi se on laatinut strategian, kerännyt 700 miljoonan euron pääoman, rakentanut uuden organisaation ja uudistanut koulutusohjelmat. Rakentajat ovat viime vuodet juosseet karavaanin rinnalla haukkuen, mutta nyt tilanne on muuttumassa. 2/2013 Rakennustekniikka 11

12 Yliopistouudistus ja arvioinnit pohjustivat muutoksia Suomen hallitus asetti vuosituhannen vaihteen lähestyessä tavoitteekseen kehittää suomalaista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää siten, että se vastaisi paremmin kansainvälistymisen haasteisiin sekä väestörakenteen, työelämän ja toimintaympäristön muutoksiin. Uudistuksen keskeinen osa oli vuoden 2010 yliopistolain muutos, jonka seurauksena yliopistot irtautuivat valtiosta itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi oikeushenkilöiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi. Samaan aikaan useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä selvityksissä määriteltiin toimenpiteitä, joilla suomalaista tutkimus- ja innovaatiostrategiaa ja korkeakoulutusta voitaisiin kehittää. Arvioinneissa korostettiin kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimusjärjestelmän tarvetta. Toimissa kaivattiin muun muassa suuririskisen ja korkealaatuisen perustutkimuksen laajentamista, akateemisten urajärjestelmien synnyttämistä, korkeakoulujen välisen työnjaon selkeyttämistä, tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuurin kehittämistä sekä teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroitua kehittämistä. Aalto syntyi ennätysvauhtia Lähtötilanteessa Suomessa oli 21 yliopistoa tai korkeakoulua 11 paikkakunnalla, sekä 1990-luvulla perustetut 31 ammattikorkeakoulua 24 paikkakunnalla. Tämä nähtiin opetushallinnossa liian suureksi määräksi. Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa ehdottikin 2005, että Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistettäisiin kolmen kampuksen innovaatioyliopistoksi. Uusi yliopisto syntyi, kun opetusministeriön suunnitteluryhmä sisällytti sen opetusministeri Antti Kalliomäelle antamaansa esitykseen ja sen toteuttamisesta sovittiin Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa huhtikuussa Suomen hallitus teki virallisen päätöksen innovaatioyliopiston perustamisesta marraskuussa. Aallosta tehtiin suomalaisen yliopistouudistuksen kärkihanke ja sen valmistelu alkoi liki 500 henkilön voimin pikimmiten niin kutsutun Sailaksen raportin pohjalta. Keväällä 2008 järjestettiin nimikilpailu, johon tuli yhteensä 1600 ehdotusta. Nimeksi vahvistettiin Aalto-yliopisto (ruotsiksi Aalto-universitetet ja englanniksi Aalto University). Uuden yliopiston säädekirja allekirjoitettiin juhannuksena samana vuonna, ja Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus aloitti työnsä elokuussa. Hallitus nimitti yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi FT Tuula Teerin. Aalto-yliopisto aloitti virallisesti toimintansa , jolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät. Opiskelijoita uudessa yliopistossa on noin ja henkilöstöä noin 5 000, joista professoreita noin 350. Rakentajat ja Aallon rahoitus Hallitus ehdotti Aalto-yliopiston hallinnon mukaista säätiömallia muillekin yliopistoille maaliskuussa Mallissa valtioneuvosto määrää hallituksen viisi jäsentä ja elinkeinoelämä kaksi. Porkkanana oli raha: Yliopisto saisi valtiolta 2,5 kertaa niin paljon peruspääomaa kuin se saa kerättyä yksityisiltä rahoittajilta. Aallon tavoitteena oli koota lahjoitusten kautta 200 miljoonaa euroa, jolloin Suomen valtio sitoutui sijoittamaan säätiöpääomaan maksimissaan 500 miljoonaa euroa. Varainhankinta sai lentävän lähdön, kun teknologiateol lisuus kokosi yhteensä noin 108 miljoonan lahjoitukset. Lahjoitusten avulla se halusi varmistaa alansa kannalta tärkeiden koulutusalojen tukemisen uudessa Aallossa. Kiinteistö- ja rakentamisalalta lahjoituksia tehtiin myös ahkerasti sekä yritysten, järjestöjen, säätiöiden ja yksityishenkilöiden toimesta, mutta noin 8 miljoonan euron potti ei riittänyt edes välieriin kilpailussa Aallon hallituspaikoista. Maailmanluokan yliopistoksi vuoteen 2020 mennessä Aallon tavoitteet ovat alusta saakka olleet hyvin kunnianhimoiset. Sille on asetettu strategisia tavoitteita niin tutkimuksen ja opetuksen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, taiteellisen toiminnan kuin kansainvälistymisenkin suhteen. Erityisesti tutkimuksellisuus ja kansainvälisyys ovat Aaltoa leimaavia piirteitä. Yliopisto haluaa olla kansainvälisesti arvostettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimusta tukee kansainvälinen ja monikulttuurinen oppimisyhteisö. Myös marssijärjestys on selvästi ilmoitettu; opetus perustuu tutkimukseen. Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta strategiaan on kirjattu, että Aalto-yliopisto on yhteiskunnan tarpeet ymmärtävä, niitä ennakoiva ja niihin vaikuttava toimija, joka korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin edistää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kärjistäen Aallon tavoitteena on tuottaa huippututkimusta ja -tutkijoita, ei soveltavaa tutkimusta tai asiantuntijoita työelämän tarpeisiin. Aalto on kuuden korkeakoulun muodostama kokonaisuus Aalto-yliopisto koostuu kuudesta korkeakoulusta: Insinööritietei- 12 Rakennustekniikka 2/2013

13 den korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Näistä insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulut syntyivät alkuperäisen Teknillisen korkeakoulun jakamisen tuloksena vuoden 2011 alussa. Vastaavasti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muodostui, kun Taideteollisen korkeakoulun ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitos yhdistyi vuoden 2012 alussa. Rakennetun ympäristön tutkimus ja opetus keskitetysti Insinööritieteiden korkeakoulussa Rakennetun ympäristön tutkimus ja opetus on Aallossa keskitetty Insinööritieteiden korkeakouluun, jonka laitoksia ovat energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, maankäyttötieteet, rakennustekniikka, sovellettu mekaniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikka. Insinööritieteiden korkeakoulussa toimii lisäksi erillisinä yksiköinä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK), Energiatekniikan instituutti ja Talotekniikan instituutti. Korkeakoulun painopistealueita ovat ilmaston lämpeneminen, energian säästö ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Rakennustekniikan laitos tuottaa rakentajat Rakennustekniikan laitos perustettiin jo vuoden 2008 alussa, kun silloisen Teknillisen korkeakoulun hallinnonuudistuksessa yhdistettiin osastoja tiedekunniksi ja laboratorioita laitoksiksi. Laitoksen nimeksi tuli tällöin Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos. Laitoksen nimi muutettiin uudessa Aallossa vuoden 2011 alussa Rakennustekniikan laitokseksi. Rakennustekniikan laitos muodostettiin yhdistämällä kuusi vanhan Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston yksikköä: Rakentamistalouden, Rakenteiden mekaniikan, Rakennusmateriaalitekniikan, Sillanrakennustekniikan, Talonrakennustekniikan ja Teräsrakennetekniikan laboratoriot sekä Talotekniikan instituutti. Rakennustekniikan laitos antaa opetusta ja tekee tutkimusta perinteisillä raksan osa-alueilla, kuten rakennetekniikassa ja rakenteiden mekaniikassa, rakennusmateriaalija rakennustuotantotekniikassa, rakennusfysiikassa ja rakenteiden käyttöiän hallinnassa, rakentamistaloudessa ja talotekniikassa sekä tietoyhdennetyssä rakentamisessa (BIM). Maankäyttötieteiden laitos kouluttaa kiinteistöosaajat Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden laitos ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK yhdistyivät 2012 muodostaen maankäyttötieteiden laitoksen. Laitoksen ytimen muodostavat geomatiikka ja kiinteistötalous sekä maankäytön suunnittelu. Laitoksella toimii kolme tutkimusryhmää, joiden yhteisiä painopistealueita ovat muun muassa digitaalinen rakennettu ympäristö (Smart and Livable Cities) sekä ilmastonmuutosvaikutusten mittaaminen, mallintaminen ja hallinta (Modeling and Managing Climate Change Impacts). Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos jatkaa vesi- ja ympäristötekniikan perinteitä Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen juuret ovat TKK:n rakennusinsinööriosastossa. Lai- 2/2013 Rakennustekniikka 13

14 Diplomi-insinöörien koulutus uudistuu Insinööritieteiden korkeakoulussa Kolmivuotinen tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) luo perustan osaamiselle, jota syvennetään kaksivuotisessa diplomi-insinöörin (DI) tutkinnossa. Tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien koulutus uudistuu Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa vuosina Diplomiinsinöörikoulutus jaksotetaan eurooppalaisesti yhteensopivaksi selvästi kahteen vaiheeseen: kolmivuotiseen kandidaattivaiheeseen ja kaksivuotiseen maisterivaiheeseen. Uudet kandidaattiohjelmat alkavat syksyllä 2013, ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat, kaksivuotiset maisteriohjelmat vuonna Suurin muutos insinööritieteiden korkeakoulussa koskee kandidaatinkoulutusta, joka on tulevaisuudessa lavea polyteknillinen väylä ja palvelee useita maisteriohjelmia. Lisäksi tavoitteena on ollut tuottaa opiskelijalle tulevaisuuden insinööriosaamista ja tukea opiskelijoiden liikkuvuutta. Kandidaattikoulutuksen hakukohteita on aiempaa vähemmän ja myös sisäänottoa supistetaan. Vastaavasti maisterivaiheen aloituspaikkoja lisätään ja varataan tilaa omien kandien lisäksi kyvykkäille opiskelijoille kotimaasta ja ulkomailta. Tavoite diplomi-insinöörien koulutusmääristä säilyy ennallaan. Lisäksi tavoitteena on lyhentää opiskeluaikoja parantamalla opiskelumotivaatiota Tekniikan alalle uudet kandidaattiohjelmat Insinööritieteiden korkeakoulussa on yksi kandidaatin koulutusohjelma, jossa on kolme hakukohdetta eli kandidaattiohjelmaa: kone- ja rakennustekniikka (vastuuprofessori Jani Romanoff), energia- ja ympäristötekniikka (vastuuprofessori Martti Larmi) ja rakennettu ympäristö (vastuuprofessori Raine Mäntysalo). Kandidaattiohjelmat ovat laaja-alaisia ja ne tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden löytää oman alansa ennen Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) maisteriohjelman valintaa. Tutkintouudistus edistää liikkuvuutta yliopiston sisällä siten, että sivuaineen kautta on mahdollista hakeutua muihin maisteriohjelmiin Insinööritieteiden korkeakoulussa tai Aalto-yliopistossa. Kandidaattiohjelmassa kurssit toteutetaan pääsääntöisesti suomeksi, ja opetusmateriaali on osittain englanninkielistä. Tulevaisuuden diplomi-insinöörit valmistuvat maisteriohjelmista Insinööritieteiden kandidaattikoulutusohjelmaan hyväksytty saa samalla oikeuden suorittaa diplomi-insinöörin tutkinnon maisteriohjelmassa (master s programme). Kandidaattiohjelmia vastaavat maisteriohjelmat on esitetty alla olevassa tutkinnon rakennekuvassa. Tarvittaessa korkeakoulu päättää valintakriteereistä erityisen suosittuihin maisteriohjelmiin. Maisteriohjelmissa englanninkielisen opetuksen osuus lisääntyy selvästi. Lisäksi uudet tutkinnot on rakennettu siten, että opiskelijavaihtoon ja ulkomaanharjoitteluun lähteminen on aiempaa joustavampaa. Korkeakoulu tarjoaa lisäksi kansainvälisiä maisteriohjelmia yhteistyössä parhaiden yliopistojen kanssa. Ennen vuoden 2013 syksyä opintonsa aloittaneet jatkavat pääsääntöisesti omassa koulutusohjelmassaan, jossa opintosuorituksia on mahdollista tehdä saakka ja viimeinen valmistumisaika on Ne vanhassa koulutusohjelmassa vielä opiskelevat, joiden kandidaatin tutkinto on edelleen kesken, siirretään uuteen kandidaattiohjelmaan ilman eri hakemusta. Tarkat tiedot siirtymäsäännöistä on koottu Intoopiskelijaportaaliin (into.aalto.fi/display/fimastereng). Diplomi-insinöörin tutkinto (120 opintopistettä) Kone- ja rakennustekniikka (150 aloituspaikkaa) Pääaineopinnot op Koneenrakennustekniikka Rakennustekniikka Sovellettu mekaniikka Energia-ja ympäristötekniikka (95 aloituspaikkaa) Perusopinnot 70 op Pääaineopinnot op Energiatekniikka Geoinformatiikka Georakentaminen Vesi- ja ympäristötekniikka Pääaineopinnot 60 op Rakennettu ympäristö (45 aloituspaikkaa) Pääaineopinnot op Kiinteistötalous Maankäytön suunnittelu ja liikennetekniikka Sivuaine 25 op Vapaasti valittavat opinnot 25 op Diplomityö 30 op Vapaasti valittavat opinnot 30 op 14 Rakennustekniikka 2/2013

15 tos perustettiin liittämällä yhteen kahdeksan laboratoriota: tietekniikka, liikennetekniikka, vesitalous ja vesirakennus, vesihuoltotekniikka, pohjarakennus- ja maa mekaniikka, kalliorakentaminen, geoympäristötekniikka ja ympäristönsuojelu. Koulutusohjelmat ja niihin haku muuttuvat 2013 Aalto-yliopiston hallinnollinen organisaatio luo vain puitteet tutkimukselle ja koulutukselle. koulutuksen rakenne ja sisällöt ovat nyt ja lähitulevaisuudessa voimak kaassa muutoksessa. Diplomi-insi nöörikoulutus jaksotetaan eurooppalaisen nykykäytännön mukaisesti erillisiin kandija maisterivaiheisiin. Insinööritieteiden korkeakoulussa tulee syksystä 2013 alkaen olemaan kolme hakukohdetta. Rakennustekniikasta kiinnostuneet voivat hakea kone- ja rakennustekniikan kandidaatin koulutusohjelmaan, vesi- ja ympäristötekniikan sekä georakentamisen maisteriohjelmiin haluavat vastaavasti energia- ja ympäristötekniikan kandiohjelmaan sekä tulevat liikennetekniikan ja kiinteistötalouden opiskelijat rakennetun ympäristön ohjelmaa. Kandiohjelmaan hyväksyminen avaa opiskelijalle oikeuden myös maisteriohjelman suorittamiseen. Valintakriteereitä maisteriohjelmiin ei ole vielä vahvistettu, mutta todennäköisesti esimerkiksi opintomenestys vaikuttaa asiaan. Kansainvälisyys on uhka ja mahdollisuus Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja kansainvälistyminen on Aallon keskeinen tavoite. Tätä tukee ylipiston päätös supistaa kandiohjelmien aloituspaikkoja samalla, kun maisteriohjelmien opiskelijamääriä kasvatetaan. Opiskelijat pyritään rekrytoimaan ulkomaisista ja kotimaisista yliopistoista ja korkeakouluista. Myös opetus ja oppimateriaalit muuttuvat viimeistään maisterivaiheessa englanninkieliseksi. Opiskelijan kannalta sekä uusi tutkintorakenne että kansainvälistyminen luovat entistä paremmat mahdollisuudet rakentaa tutkinnosta juuri omia toiveita vastaava, myös kotimaata laajempaa perspektiiviä sisältävä kokonaisuus. Osa työnantajista on kokenut, että Suomessa opiskellut ja suomalaiseen kulttuuriin tutustunut diplomi-insinööri on erinomainen resurssi toiminnan laajentuessa tai yrityksen etabloituessa ulkomaille. Toisenlaisiakin mielipiteitä on. Työnantajia arveluttaa eniten se, millaiset valmiudet nykyistä teoreettisempi ja vähemmän ammattiaineopintoja sisältävä tutkinto antaa käytännön työtehtäviin. Huolta on aiheuttanut myös osaajien riittävyys; jäävätkö ulkomaiset ammattilaiset Suomeen vai hakeutuvatko he muualle joko työn tai jatko-opintojen takia. Kilpailu parhaista osaajista on kovaa, sillä kansainvälisyyden lisääminen ja rankinglistoilla maailman parhaiden joukkoon pyrkiminen on tällä hetkellä yliopistomaailman muoti-ilmiö Skandinaviasta Kiinaan. Useita keskeisiä professuureja hakuprosessissa Rakennustekniikan laitoksella on parhaillaan käynnissä neljän professuurin haku. Kesän 2013 aikana toivotaan virantäytön etenevän muun muassa rakentamisen tuotantotalouden, paloturvallisuustekniikan, sisäympäristötekniikan ja rakenteiden suunnittelun professuureissa. Lisäksi kutsumenettelyllä ollaan täyttämässä osa-aikaisina siltasuunnittelun professuuria ja lähes nolla-energia rakennusten professuuria. Viimeksi mainitut ovat professuurien urapolkujärjestelmässä nk. Professor of Practise -tasolla, mikä antaa mahdollisuuden palkata yliopistoon määräajaksi erityistarkoituksia varten akateemisen maailman, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia tai vaikuttajia. Pikku toukka paksulainen Kiinteistö- ja rakennusala on vähitellen havahtunut entisen TKK:n muodonmuutokseen Aalto-yliopistoksi. Alan järjestöjä moititaan siitä, ettei kehitystä ole estetty eikä oman toimialan professuurien jatkuvuutta ole pystytty varmistamaan. Jos näin on, niin yrityksen puutteesta se ei ainakaan ole johtunut. RIL ja muut alan toimijat ovat prosessin alusta lähtien aktiivisesti seuranneet, osallistuneet, keskustelleet, tiedottaneet ja pyrkineet vaikuttamaan kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen yhteistyössä Aallon johdon, opettajakunnan ja opiskelijoiden kanssa. Muutoksen edetessä ovat tunnelmat vähitellen muuttumassa varovaisen toiveikkaiksi. Siihen on vaikuttanut epävarmuutta aiheuttaneiden avointen kysymysten ratkaiseminen esimerkiksi koulutusohjelmien osalta. Samalla on tunnistettu, että KIRAalalla on sekä tarvetta että mahdollisuuksia uudistumiselle ja jopa huippututkimukselle. Nyt viimeistään on syytä hyväksyä tapahtuneet muutokset ja pyrkiä kääntämään niiden tulokset työmarkkinoille viiden vuoden kuluttua valmistuvat kansainväliset ja vahvat polytekniset valmiudet omaavat diplomi-insinöörit koko toimialan mahdollisuuksiksi. Näin siitäkin syystä, ettei paluuta entiseen ole. Aallon on pakko onnistua tavoitteessaan, jonka mukaan siitä kuoriutuu vuoteen 2020 mennessä yksi maailman parhaista yliopistoista. 2/2013 Rakennustekniikka 15

16 Teksti: teemu vehmaskoski SUURI OPINTOKYSELY 2013: ETÄNÄ, TÖISSÄ, VAIHDOSSA OPISKELU MURROKSESSA Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin huhti-toukokuussa 2013 opintokysely internettutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille sekä niille työikäisille jäsenille, jotka ovat valmistuneet 2000-luvulla. Oikealla alalla koki olevansa 93 % vastaajista. Opintokysely toteutettiin tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa. Tavoitteena oli kerätä faktoja opinnoista, yliopistoista ja työnteosta opintojen rinnalla. Tulokset on tarkoitettu työkaluiksi niiden ja koko alan kehittämisessä. Kyselyn sai 2056 henkilöä ja siihen vastasi kaikkiaan 394 henkilöä (19,2 %). Heillä nykyinen tai entinen oppilaitos oli Aalto/TKK 42 %, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) 42 % ja Oulun yliopisto (OY) 16 %. Vastaajista tekniikan ylioppilaita oli 45 % samalla kun diplomi-insinööriksi oli valmistunut 28 % ja tekniikan kandidaatiksi 27 %. Opinnot oli aloitettu keskimäärin vuonna 2007 ja yhä opiskelevilla opintopisteitä oli keskimäärin Opetuksessa perusasiat kunnossa, päivityksiä kaivataan Opetusmenetelmistä hyödyllisimpänä pidettiin laskuharjoituksia (arvosana 4,3 skaalalla 1 5), ryhmätöitä (4,1) ja yksityisiä harjoitustöitä (4,0). Puolikkaan verran heikommat arvosanat saivat tutkiva oppiminen, luento-opetus ja laboratorioharjoitukset. 40 % vastaajista totesi osan kurssimateriaaleista tarvitsevan päivitystä. Kaikista vastaajista vain 3,3 % oli sitä mieltä, että kurssi materiaalit ovat huippuluokkaa. Uusimman tekniikan suomia mahdollisuuksia koki pystyneensä hyödyntämään riittävässä määrin 58 % vastaajista, kun taas opetusmenetelmiä piti vanhanaikaisina 24 %. Väite opetushenkilökunnan vankasta asiatiedosta sai kaikilta vastaajilta hyvän arvosanan 4,1. Opetuksen selkeys ja havainnollisuus sekä henkilökohtainen apu ja neuvonta saivat molemmat arvosanan 3,1. Linkittyminen työelämään oli heikoin arvosanalla 2,8. Omaan suuntautumiseen, käytännössä siis erikoistumiseen, pyritään vaikuttamaan opintojen aikana sivuaineella (76 %), kesätöillä (72 %), työharjoitteluilla (40 %) ja vaihto-opinnoilla (8 %). Tiedusteltaessa mahdollisuuksista erikoistua opintojen kautta tyytyväisimpiä olivat tamperelaiset, joista 42 % piti sitä mahdollisena. Aallossa 38 % ja Oulussa 32 % pitivät erikoistumista mahdollisena, mutta erikoistumisopintoja nähtiin olevan liian vähän. Toisin päin opintojen suuntautumisen motivaattoreista kysyttäessä tärkeimmäksi nousivat hieman yllättäen opintomenestys aiheen kursseilla (3,1) sekä odotetusti aiheen vastaava professori (2,8). Kavereiden valinnat eivät niinkään vaikuttaneet (2,0). Opin- 16 Rakennustekniikka 2/2013

17 tojen ohjausta pidettiin kautta linjan masentavankin merkityksettömänä: opintojen etenemistahti, pää- ja sivuaineen valinta sekä opiskelumotivaatio saivat kaikki arvosanan 2,1. Opintojen puitteita voi aina kehittää Vastaajista 53 % koki yliopistokampuksen palveluiden tukevan opintoja. Lisää toivottiin erityisesti ryhmätyötiloja (58 %) ja tietokoneluokkia (43 %). Myös kahviloiden ilta-aukioloa, tulostusmahdollisuuksia ja lukunurkkauksia toivoi noin kolmannes vastaajista. Etäopiskelumahdollisuutta yliopiston omilla aineistoilla oli tarjottu 32 %:lle vastaajista ja koulun ulkopuolisilla aineistoilla 7 %:lle. Etäopetuksen toivotuista muo doista kysyttäessä luonte vim pa na pidettiin luentoja (61 %) ja oh jaus ta ja neuvontaa esimerkiksi harjoitustöihin liittyen (59 %). Tenttejä toivoi tekevänsä etänä 32 %. Opiskelijaelämän viiteryhmistä tärkeimpänä pidettiin oman vuosikurssin opiskelijoita sekä oman pääaineen opiskelijoita (4,0). Kiltatoiminta ja ammattiainekerhot seurasivat perässä arvosanalla 3,4. Harrastekerhot koskettivat harvimpia arvosanalla 2,9. Opintojensa arvioi olevansa 5 5,5 vuoden virallisessa aikataulussa 39 % edelleen opiskelevista vastaajista. Muut luettelivat viivästymisensä syiksi kurssien vaikeuden ja työläyden (26 %), oman alan työt opintojen ohessa (26 %) ja motivaation puutteen (19 %). Kymmenen prosentin molemmin puolin syitä olivat kurssien päällekkäisyys, päätai sivuaineen vaihto, opiskelijaelämä, elämäntilanne, muut työt ja vaihto-opiskelu. Kansainvälisyys kasvussa Diplomi-insinööriksi valmistuneista oli käynyt ulkomailla vaihto-opiskelemassa 22,5 %. Teekkareista vaihdossa oli käynyt tai aikoi käydä lähes kaksinkertainen määrä, 47 %. Tärkeimpiä syitä vaihtoon lähtemiselle olivat kielitaidon parantaminen (90 %) ja ylipäätän kiehtova kokemus (87 %). Työllistymistä vaihdon ennakoi edistävän ulkomailla 39 % ja kotimaassa 38 %. Myös kavereiden koke mukset olivat vahva peruste lähteä (38 %). Suosituimpia kohdemaita olivat teekkareille Saksa, Yhdysvallat, Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Englanti ja Etelä-Korea. Vaihto-opiskelupaikan valinnan perusteli kohdemaan kielellä 73 %, sijainnilla 66 % ja kulttuurilla 59 %. Vaihtoyliopiston tarjoamat opinnot esim. pää- tai sivuaineeseen olivat motii- 45% 40% 35% 30% 41,5% Onko opintojen aikana mahdollista erikoistua johonkin erityisalaan? (esim. rakennuttamiseen) 38,2% 28,0% 32,3% Aalto TTY Oulun yo 25% 23,0% 24,2% 20% 15% 15,2% 12,2% 16,1% 15,2% 14,0% 17,7% 10% 5% 6,1% 3,7% 8,1% 0% Kyllä Kyllä, mutta erikoistumisopintoja on liian vähän Ei, mutta pitäisi olla Ei, eikä ole tarvettakaan En tiedä 2/2013 Rakennustekniikka 17

18 Millaisia palveluita toivoisit lisää yliopistokampuksellesi? Valitse kaksi tärkeintä. 80% 70% 66,7% Aalto 60% 56,7% 54,2% 57,6% TTY Oulun yo 50% 44,0% 44,0% 40% 40,8% 37,3% 37,3% 38,7% 30% 20% 27,9% 16,9% 25,9% 21,8% 18,6% 24,0% 19,7% 20,3% 10% 0% Ryhmätyötilat Tietokoneluokat Kahviloiden iltaaukiolo 6,7% 6,1% 3,4% Tulostusmahdollisuus Lukunurkkauksia Taukotilat Jokin muu, mikä Ovatko opintosi aikataulussa? Jos opintosi ovat jostain syystä viivästyneet, valitse kaksi tärkeintä siihen johtanutta syytä. (pelkät opiskelijat) Opintoni ovat aikataulussa, valmistun tavoiteajassa (5 5,5 vuotta) 38,6% Kurssien vaikeus/työläys 26,3% Oman alan työt opintojen ohessa 25,7% Motivaation puute 18,7% Kurssien päällekäisyys 14,0% Pää tai sivuaineen vaihto 12,9% Opiskelijaelämä 12,9% Elämäntilanne (vanheimpainvapaa, sairaus yms.) Muut työt opintojen ohessa 9,4% 10,5% Vaihto opiskelu 8,2% Jokin muu, mikä 7,0% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 18 Rakennustekniikka 2/2013

19 30% 28,7% Kuinka paljon sinulle on kertynyt kokemusta seuraavista rakennusalan töistä opintojesi aikana? (DI tutkinnon suorittaneet, osa aikatyöt muutettu täysiksi työkuukausiksi) 25% 20% 15% 25,9% 24,1% 51,5% 25,7% 98,8% 1 3 kk 23,8% 4 6 kk 6 12 kk kk 18,1% yli 24 kk 16,2% ei kokemusta 13,3% 10% 9,3% 9,3% 10,9% 10,9% 10,9% 9,9% 5,9% 5% 2,8% 2,9% 1,2% 0% Työntekijä (esim haalariharjoittelu) Työnjohto (esim kesämestari) Toimisto (esim rakennesuunnittelija) 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% Yrittäjä vina 32 %:lle lähtijöistä. Yliopiston korkea taso oli yhtä tärkeä suositus paikalle kuin kavereiden kokemukset (22 %). Vaihto-opiskelun koettiin antaneen ennen kaikkea kokemusta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta (81 %). Kielitaito parani kolmella neljästä, uusia ystäviä sai joka toinen ja mielestään hyvän CV-merkinnän joka kolmas. Tärkeää täydennystä opintoihinsa koki saaneensa vain joka viides. Kotimaahan palattuaan 46 % opiskelijoista sai hyväksi luettua suunnittelemansa opinnot. Osan opinnoista sai hyväksytettyä 30 % palaajista. Vaikka otanta oli näiltä osin pieni, Oulussa opintoja näytettäisiin luettavan hyväksi yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Tampereella. Lopputuloksena 87 % vaihdossa käyneistä suosittelee kaikkia lähtemään opiskelijavaihtoon. Jos kaverireferenssi toimii kuten edellä luvattiin, vaihtoon lähtijöitä pitäisi siis olla vuosi vuodelta enemmän. Edelleen opiskelevista vastaajista 55 % ilmoittaa myös aikovansa hakea jossain vaiheessa uraansa töitä ulkomailta. Samalla 37 % ilmoittaa, että kotimaan työmarkkinat tulevat kyllä riittämään. Töissä käydään ja niistä on hyötyä Diplomi-insinöörin tutkinnon jo suorittaneilta tiedusteltiin erilaisissa rakennusalan töissä opintojen aikana kertyneestä kokemuksesta. Työntekijän roolissa esimerkiksi haalariharjoittelun kautta oli ollut vähintään 4 6 kk kaikkiaan 47 % valmistuneista. Yli vuoden vastaavissa suorittavissa tehtävissä oli ollut 12 %. Työntekijätason kokemusta ei ollut lainkaan 24 %:lla vastaajista. Työnjohdossa, esimerkiksi kesämestarina, oli ollut vähintään 4 6 kk kaikkiaan 38 % vastaajista. Yli vuoden vastaavissa tehtävissä oli ollut 17 %. Työnjohtokokemusta ei olut lainkaan 52 %:lla vastaajista. Toimistotehtävissä oli ollut vähintään 4 6 kk kaikkiaan 71 % vastaajista. Yli vuoden vastaavissa tehtävissä oli ollut 24 %. Toimistokokemusta ei olut lainkaan 26 %:lla vastaajista. Tällä hetkellä opiskelevista vastaajista työssä käy 52 %. Heistä ilmoitti työskentelevänsä alan töissä päätoimisesti ja opiskelevansa osa-aikaisesti 12 % vastaajista. 2/2013 Rakennustekniikka 19

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2015 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 26.10.2015

YLIOPISTOJEN SISÄÄNOTOT 2015 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 26.10.2015 SISÄÄNOTOT 2015 RIL-JÄSENKELPOISET OPISKELIJAT 26.10.2015 TIIVISTETTYNÄ YLIOPISTOJEN Alalle johtaville linjoille haki yhteishaussa ensisijaisesti 974 henkilöä. Edellisvuonna 2014 ensisijaisia hakijoita

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN?

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Useita eri todistuslomakkeita, laatimistapoja, laatijoiden pätevyysvaatimuksia ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

DIPLOMI INSINÖÖREIKSI VALMISTUNEIDEN PÄÄ JA SIVUAINEET 1990 2010

DIPLOMI INSINÖÖREIKSI VALMISTUNEIDEN PÄÄ JA SIVUAINEET 1990 2010 DIPLOMIINSINÖÖREIKSI VALMISTUNEIDENPÄÄ JA SIVUAINEET19902010 SUOMENRAKENNUSINSINÖÖRIENLIITTORIL 30.5.2011 Tämäselvitysperustuukolmenkiinteistö ja rakentamisalankoulutustatarjoavanyliopiston Aalto,TampereenteknillinenyliopistojaOulun

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014 OPINTOKYSELY 2014 5.5.2014 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 1 (58)

OPINTOKYSELY 2014 OPINTOKYSELY 2014 5.5.2014 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 1 (58) OPINTOKYSELY 2014 5.5.2014 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 1 (58) Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin maalis-huhtikuussa 2014

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY KESÄTYÖ- KYSELY 2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2014 kesätyökysely Internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY TULOKSET

KESÄTYÖKYSELY TULOKSET KESÄTYÖKYSELY TULOKSET Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2013 kesätyökysely internet tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Insinööri- tieteet. Tekniikan suunnannäyttäjäksi. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu. Kone- ja rakennustekniikka

Insinööri- tieteet. Tekniikan suunnannäyttäjäksi. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu. Kone- ja rakennustekniikka Tekniikan suunnannäyttäjäksi Kone- ja rakennustekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Rakennettu ympäristö Insinööri- tieteet Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Abiesite 2013 Dekaanin tervehdys

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa

RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa Jussi Koskinen 11.4.2013 Rakennusinsinööri AMK Perusopinnot 60 op Ammattiopinnot 120 op koulutusohjelman yhteiset 60 op

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Valitsemisen solmukohdassa. Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta

Valitsemisen solmukohdassa. Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta Valitsemisen solmukohdassa Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta 400 aloituspaikkaa 7 koulutusohjelmaa arkkitehtuuri konetekniikka prosessitekniikka ympäristötekniikka sähkötekniikka tietotekniikka tuotantotalous

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Opiskelijavalinta ja opiskelu Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Missä voi opiskella diplomi insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala TTY 13.5.2014 Taustaa Miksi vaihtoon? Minne? Mitä opiskelemaan? Miten

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ROOLI AALTO YLIOPISTOSSA VARMISTETTAVA

RAKENTAMISEN ROOLI AALTO YLIOPISTOSSA VARMISTETTAVA Rakentamisen rooli Aalto yliopistossa varmistettava Sivu 1 (6) Espoossa 29.6.2011 RAKENTAMISEN ROOLI AALTO YLIOPISTOSSA VARMISTETTAVA Rakentamis ja kiinteistöala on huolissaan sektorin koulutuksen tulevaisuudesta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Opiskelijavalinta ja opiskelu Teknillinen tiedekunta Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Missä voit opiskella diplomiinsinööriksi ja arkkitehdiksi? OULU Vaasa Turku Tampere Helsinki Lappeenranta Koulutusohjelmat

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen logistiikkakoulutus

Pohjois-Suomen logistiikkakoulutus Pohjois-Suomen logistiikkakoulutus Marika Tuomela-Pyykkönen Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys Pohjoinen piiri Logistiikkafoorumi 29.1.2014 Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY on Suomen suurin hankinnan

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

PiRIL-Nuoret ja TTS Nuorisojaosto Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014

PiRIL-Nuoret ja TTS Nuorisojaosto Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 PiRIL-Nuoret ja TTS Nuorisojaosto Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 17:00 Tilaisuus alkaa Tervetuloa! Stina Hyyrynen, PiRIL-Nuoret & Maija Mustonen, TTS Nuorisojaosto 17:10 Vinkit ensiasunnon ostoon rakennusalan

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

TLT-opintokysely 2011

TLT-opintokysely 2011 TLT-opintokysely Sähköinsinöörikilta toteutti keväällä opintokyselyn TLT-opiskelijoille. Kysely toteutettiin nettilomakkeena, ja siihen vastasi 7 TLT-opiskelijaa. Tämä on yhteenveto kyselyn tuloksista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot