KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO ESIPUHE... 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO... 4 1 ESIPUHE... 6"

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYSLUETTELO KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET TARKASTELUALUE KAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAUPAN RAKENNE Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Sähköinen kauppa MYYMÄLÄVERKON SUUNNITTELU Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa KAUPPAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö Maakuntakaavan tehtävä Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) LÄHTÖKOHDAT KAUPALLISELLE PALVELURAKENTEELLE PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVASSA MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS RAKENNEMALLI NYKYTILAKUVAUS MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Taajamarakenne Nykyinen keskusverkko Kaavoitustilanne Seutukaava ja maakuntakaava Kuntakaavoitus Rakentaminen VÄESTÖ Väestömäärä Väestön ikärakenne Asuntokuntakoko Autolliset ja autottomat asuntokunnat Tulonsaajien veronalaiset tulot Muuttoliike Vapaa-ajan asukkaat Ostokäyttäytyminen Asiointipaikkojen valintaperusteet ja asioinnin useus Asiointimatkat Kulutuksen rakenne TYÖPAIKAT Työpaikkojen määrä Kaupan työpaikat LIIKENNE Pendelöinti

4 5.4.2 Pendelöinti ja vapaa-ajan asukkaat Joukkoliikenne KAUPAN RAKENNE Palveluverkko Palvelujen saavutettavuus Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Keskittymät ja hankkeet TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT TAVOITTEELLINEN KESKUSVERKKO UUDET ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUEET VÄESTÖ TYÖPAIKAT LIIKENNE MERKITTÄVÄT KAUPAN HANKKEET YLEISIÄ KEHITYSNÄKYMIÄ Kaupan kehitysnäkymiä Kauppaan välillisesti tai välittömästi vaikuttavia kehitysnäkymiä OSTOVOIMA JA MITOITUS OSTOVOIMA Ostovoiman käsitteestä ja käsittelytavoista Ostovoima maakunnan kaupan selvityksissä Kulutusmenot ja vähittäiskaupan myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymä OSTOVOIMAENNUSTE MITOITUS Päivittäistavarakaupan mitoitus Erikoiskaupan mitoitus Väestön kasvun merkitys mitoituksessa PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN VAIHTOEHDOT JA TAVOITTEET VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Päivittäistavarakaupan suuryksiköt Lahden Renkomäki Heinolan Vierumäki Nastolan Uusikylä Hollolan valtatien 12 ja kantatien 54 liittymäalue Muut kaupallisten palveluiden keskittymät Lahden Renkomäki Lahden Holma Lahden Kujala Lahden Karisto Orimattilan Tuuliharjan palvelualue Yhteenveto ja suositukset suuryksiköiden sijoittumiselle maakuntakaavassa TAVOITTEELLINEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO SUOSITUKSET MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAAKUNTAKAAVALLE SUOSITUKSIA SEURANNAN JÄRJESTÄMISEKSI LÄHDELUETTELO LIITE 1: KÄSITTEITÄ LIITE 2: OSTOVOIMA KARTAT JA TAULUKOT LIITE 3: VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN YHTEENVETO LIITE 4: YHTEENVETO, LÄHIVAIKUTUSALUEITTAINEN KEHITYSTARKASTELU

5 KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO KUVAT Kuva 1: Päijät-Hämeen sijainti ja ympäröivät väestökasaumat Kuva 2: Päijät-Hämeen lähivaikutusalueet...9 Kuva 3: Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä ja kaavajärjestelmä...14 Kuva 4: Maakuntakaavaluonnos, voimakkaan kasvun kehitysnäkymä...24 Kuva 5: Päijät-Hämeen taajama-alueiden kasvu Kuva 6: Päijät-Hämeen asukastiheys kunnittain Kuva 7: Pelkistetty ote Päijät-Hämeen seutukaavasta Kuva 8: Kaavoitetut alueet (tilanne 02/2005)...31 Kuva 9: Asuinrakentaminen vuoden 1989 jälkeen...33 Kuva 10:Väestön sijoittuminen Päijät-Hämeessä Kuva 11: Väestön absoluuttinen ja suhteellinen muutos lähivaikutusalueittain Kuva 12: Ikäryhmäjakauman kehitys kunnittain Kuva 13: Lasten osuus suhteessa iäkkäisiin Kuva 14: Väestömäärä ja ikäjakauma lähivaikutusalueittain Kuva 15: Päijät-Hämeen autollisten ja autottomien asuntokuntien sijoittuminen Kuva 16: Päijät-Hämeen tulonsaajien veronalaiset tulot vuonna Kuva 17: Päijät-Hämeen lähtö- ja tulomuutto koulutusasteen mukaan Kuva 18: Päivittäistavaran viikoittaisen ostokertojen kehittyminen Kuva 19: Keskiostoksen kehitys (euroa/ostoskerta)...47 Kuva 20: Päijät-Hämeen kotitalouksien kulutusrakenne suhteessa koko maan kulutusrakenteeseen Kuva 21: Päijät-Hämeen työpaikkojen sijainti Kuva 22: Päijät-Hämeen työpaikkojen absoluuttinen ja suhteellinen muutos Kuva 23: Kaupan alan työllisen jakautuminen kunnittain Kuva 24: Lahden kaupunkiseudun kaupan sijainnin muutos yhdyskuntarakenteessa Kuva 25: Tutkimuksessa käytetty Lahden kaupunkiseudun osa-aluejako Kuva 26: Kaupan työpaikkojen määrän muutos Lahden kaupunkiseudulla Kuva 27: Päijät-Hämeen sisäinen ja ulkoinen pendelöinti...55 Kuva 28: Joukkoliikenteen palvelutaso Päijät-Hämeessä Kuva 29: Päijät-Hämeen kaupallisen palveluverkon nykytilanne Kuva 30: Päijät-Hämeen kaupallisen palveluverkon hierarkia asiointitodennäköisyyden mukaan...60 Kuva 31: Päijät-Hämeen palvelurakenne ja päivittäistavarakaupan saavutettavuus...61 Kuva 32: Kaupan toimialojen liikevaihto Päijät-Hämeessä Kuva 33: Päijät-Hämeen vähittäiskaupan reaalisen liikevaihdon kehitys suhteessa koko maahan...63 Kuva 34: Päijät-Hämeen päivittäistavaramyymälöiden lukumäärän muutos myymälätyypeittäin Kuva 35: Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärän kehitys lähivaikutusalueittain Kuva 36: Päivittäistavaramyymälät Päijät-Hämeessä ja rajautuvissa kunnissa Kuva 37: Pinta-alan kehitys myymälätyypeittäin Kuva 38: Myymälöiden pinta-ala ja myyntitehokkuus Kuva 39: Myyntitehokkuuden ( /m 2 ) muutos Kuva 40: Myyntitehokkuus ( /m2) kunnittain 1990 Kuva 41: Myyntitehokkuus ( /m2) kunnittain Kuva 42: Myyntitehokkuuden ( /m 2 ) lähivaikutusalueittainen muutos Kuva 43: Myyntitehokkuus lähivaikutusalueittain 1990 Kuva 44: Myyntitehokkuus lähivaikutusalueittain Kuva 45: Erikoiskaupan toimipaikkojen lukumääräinen kehitys Kuva 46: Erikoiskaupan kehitys kunnittain Kuva 47: Myynnin ja pinta-alan vetovoima...78 Kuva 48: Tavoitteellinen keskusverkko Kuva 49: Uudet ja tiivistyvät asuin- ja työpaikka-alueet maakuntakaavaluonnoksessa...81 Kuva 50: Päijät-Hämeen maakuntakaavan mitoitusväestö 2020 suhteessa 2002 väestöön...83 Kuva 51: Työpaikkojen muutos tavoitetyöpaikkamäärien mukaan Kuva 52: Vähittäiskauppaan kohdistuvien asukaskohtaisten kulutusmenojen suhteelliset muutokset maakunnittain vuosina ja Kuva 53: Kuntien osuudet (%) Päijät-Hämeen päivittäistavarakaupan myynnistä vuosina 1990 ja Kuva 54: Päivittäistavarakauppaan kohdistuvan ostovoiman siirtymä ja sen muutokset Päijät-Hämeen kunnissa Kuva 55: Päijät-Hämeen ostovoiman kehitys ja ostovoimaennuste maakuntakaavan mitoitusväkiluvulla ja Tilastokeskuksen ennusteväkiluvulla laskettuina Kuva 56: Renkomäen päivittäistavarakaupan suuryksikön sijainti Kuva 57: Vierumäen päivittäistavarakaupan suuryksikön sijainti Kuva 58: Nastolan päivittäistavarakaupan suuryksikön sijainti Kuva 59: Hollolan päivittäistavarakaupan suuryksikön sijainti Kuva 60: Maakuntakaavaluonnoksen uudet muut kaupalliset keskittymät Kuva 61: Suositus maakuntakaavan suuryksiköiden sijoituspaikoiksi Kuva 62: Päijät-Hämeen tavoitteellinen kaupallinen palveluverkko

6 TAULUKOT Taulukko 1: Päijät-Hämeen asuntotuotanto kunnittain Taulukko 2: Väestömäärän kehitys Päijät-Hämeen kunnissa Taulukko 3: Väestön ikäryhmittäinen jakauma Suomessa ja Päijät-Hämeessä Taulukko 4: Päijät-Hämeen asuntokunnat 2002 ja muutos Taulukko 5: Autolliset asuinkunnat Taulukko 6: Vakinaisten ja loma-asuntokuntien suhde kunnittain Taulukko 7: Päivittäistavaramyymälän valintaperusteet Taulukko 8: Päivittäistavaramyymälöiden keskimääräisten tunnuslukujen kehitys Taulukko 9: Myymälätyypeittäinen jakauma kunnittain Taulukko 10: Kunnittaiset osuudet vuonna Taulukko 11: Osuuksien muutos myymälätyypeittäin Taulukko 12: Myyntitehokkuus ( /m 2 ) myymälätyypeittäin Taulukko 13: Erikoiskauppojen määrä kunnittain ja toimialaryhmittäin Taulukko 14: Päijät-Hämeen erikoiskaupan toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon muutos Taulukko 15: Erikoiskaupan toimialojen kehitys Taulukko 16: Erikoiskaupan toimialojen kehitys kunnittain Taulukko 17: Maakuntakaavan mitoitusväestö Taulukko 18: Päijät-Hämeen työpaikkatavoite Taulukko 19: Vähittäiskauppaan kohdistuvat kulutusmento Päijät-Hämeessä v Taulukko 20: Päijät-Hämeessä merkittävien erikoistavarakaupan toimialojen kehitys v Taulukko 21: Vähittäiskaupan ostovoiman kehitys Päijät-Hämeessä Taulukko 22: Kuntien väliset elintarvikkeiden ja kodinkoneiden ostosmatkat...99 Taulukko 23: Vähittäiskauppaan kohdistuvat kulutusmenot Päijät-Hämeessä v Taulukko 24: Vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman kehitys Päijät-Hämeessä Taulukko 25: Pinta-alatarpeen lisäys kunnittain Taulukko 26: Hypoteettinen pinta-alatarve vuonna 2020 ostovoimasiirtymien säilyessä 2003 mukaisina Taulukko 27: Erikoiskaupan pinta-alatarpeen muutos

7 1 ESIPUHE Päijät-Hämeen maakuntakaavatyön tavoitteena on ollut luoda toimiva kokonaisuus ympäristön, ihmisten, asumisen, työnteon ja toimeentulon sekä palveluiden kesken. Maakuntakaavan käsittelemistä toiminnoista kauppa on tällä hetkellä nopeimmin muuttuva maankäyttömuoto. Päivittäistavarakaupan muutokseen nähden vielä moninkertainen erikoiskaupan kasvu ja muutos ovat tulevan maankäytön suuria haasteita. Tästä syystä kauppaan ja sen sijoittumisen suunnitteluun liittyy myös paljon epävarmuuksia, tiedon puutetta ja olettamia. Tehtävän merkittävyys maankäytön suunnittelun osana merkitsi Päijät-Hämeen liitolle suurta haastetta. Tulevaisuutta ajatellen pidettiin tärkeänä, että selvitystyö vastaa kaikkiin niihin kysymyksiin, joita kaupan osalta tulee maakuntakaavaa laadittaessa selvittää. Tämä lisäksi pidettiin ensiarvoisen tärkeänä, että tehty työ ja siihen liittyvä osaaminen ovat jatkuvasti maakunnan käytössä työn päätyttyä. Tällä osaamisella on suuri merkitys kaavan toteutumista seurattaessa ja tarvittaessa silloin, jos kaavan ratkaisuihin tarvitaan muutoksia ja muuta ajantasaistamista. Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvitystä on sen laadinnan aikana esitelty eri yhteyksissä, mm. Lahden kauppakamarin Kaupan valiokunnan kokouksissa sekä kaupan sidosryhmätilaisuuksissa. Ensimmäisessä kaupan sidosryhmätilaisuudessa perustettiin selvitystyön avuksi ns. kaupan teemaryhmä. Tähän ryhmään päätettiin kutsua toimitusjohtaja Tapani Kasso (Lahden kauppakamari), aluejohtaja Timo Huurtola (Kesko Oyj/Etelä-Suomen aluekeskus), toimitusjohtaja Taavi Heikkilä (Osuuskauppa Hämeenmaa), aluepäällikkö Timo Piepponen (Tradeka Oy), toimitusjohtaja Harri Seppä (Kauppakeskus Trio), osastopäällikkö Heikki Kankaanpää (Hämeen ympäristökeskus), maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen (Lahden kaupunkiseudun rakennemallikunnat), kaupunginarkkitehti Hartti Hämäläinen sekä maakuntajohtaja Esa Halme (Päijät-Hämeen liitto). Tämä selvitys on myös osa maakuntakaavaprosessia, jonka yhteydessä kauppaa koskevaa vuoropuhelua on käyty lukuisissa tilaisuuksissa ja neuvotteluissa. Selvitys on laadittu Päijät-Hämeen liitossa. Ostovoimaa ja ostovoimaennustetta koskevat kappaleet on laatinut tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen. Nykyinen ja tavoitteellinen keskusverkko ovat syntyneet tietohallintasuunnittelija Ahti Rönnebergin toimesta. Harjoittelija Jaana Martikaisen tekemiä ovat mm. tavoitteellista keskusverkkoa ja pendelöintiä kuvaavat kartat, joiden lisäksi hänen kädenjälkensä näkyy myös pendelöintikarttaa avaavana tekstinä ja muutamassa väestöä ja työpaikkoja koskevassa kartassa. Muilta osin selvityksen on laatinut ja siitä vastannut erityisasiantuntija Mari Lång-Kauppi. Haluan antaa kiitokset näkemyksistä ja kommenteista selvitystyön eri vaiheissa kaikille työhön osallistuneille. Erityiskiitokset kuuluvat kaupan teemaryhmälle avoimesta ja hyvästä tuesta työn aikana ja haastavan työn vastuullisesta ja osaavasta vetämisestä erityisasiantuntija Mari Lång- Kaupille. Esa Halme maakuntajohtaja 6

8 2 JOHDANTO 2.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kaupallisen palvelurakenteen ratkaiseminen maakuntakaavassa eri osapuolia tyydyttävällä tavalla on tärkeää paitsi ihmisten jokapäiväisen elämän ja elinkeinoelämän, myös yhdyskuntarakenteen kehittymisen, toimivuuden ja taloudellisuuden kannalta. Kaupallisen palveluverkon suunnittelun ja maakuntakaavoituksen yhteensovittaminen pitkällä aikatähtäimellä on usein melko ongelmallista mm. erilaisesta aikatähtäyksestä johtuen. Maakuntakaavoituksella suunnitellaan ja ohjataan yhdyskuntarakennetta pitkällä vuoden aikavälillä. Kaupan pitkä aikatähtäys puolestaan tarkoittaa korkeintaan 6-8 vuotta. Näkökulma kaupallisiin palveluihin on myös erilainen; kauppa tekee päätöksensä taloudellisin perustein, kun taas maakuntakaavoituksessa tulee huomioida koko maakunnan tasapainoinen kehitys. Maakuntakaavoitus on hitaasti etenevä ja toteutuva suunnitelma, jonka olisi kyettävä vastaamaan kaupan nopeastikin muuttuviin toimintaympäristön muutoksiin. Nopeiden muutoksien vuoksi maakuntakaavan kauppaa koskevat maankäyttöratkaisut saattavat vanhentua nopeammin kuin muut maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut. Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan Päijät-Hämeen kaupallisen palvelurakenteen tilaa, kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa riittävästi tietoa Päijät-Hämeen maakuntakaavatyön tueksi. Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen rakenne ja sisältö perustuvat ympäristöministeriön laatimaan ohjeistukseen ja olemassa oleviin palveluverkkoselvityksiin. Selvitys on laadittu osana maakuntakaavoitusprosessia. Selvityksen laatiminen aloitettiin Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnosvaiheen jälkeen. Luonnoksina esitettiin kolmeen erilaiseen kasvuun perustuvaa kehitysnäkymää (muuttumaton, maltillinen ja voimakas kasvu). Luonnosvaiheessa kaupan kysymyksiin otettiin kantaa esittämällä kussakin kehitysnäkymässä toisistaan poikkeavia uusia päivittäistavarakaupan ja muiden kaupallisten toimintojen suuryksikköjä. Luonnosvaiheen jälkeen jatkotyön pohjaksi ehdotusvaiheeseen valittiin voimakkaan kasvun kehitysnäkymä. Siksi tässä selvityksessä on lähtökohtana pidetty voimakkaan kasvun kehitysnäkymää ja tarkasteltu siinä esitettyjä suuryksikköjä. Selvityksessä ja vaikutusten arvioinnissa on pohdittu ennen kaikkea juuri voimakkaan kasvun vaihtoehdossa esitettyjen suuryksiköiden tarkoituksenmukaisuutta. 2.2 TARKASTELUALUE Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluu 12 kuntaa: Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Maakuntakeskuksena on Lahti. Päijät-Häme sijaitsee noin 100 km Helsingistä pohjoiseen ja luokitellaan kuuluvaksi pääkaupunkiseudun metropolialueeseen 1. Päijät-Hämettä ympäröi 7 maakuntaa; Uusimaa, Itä- Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme. Päijät-Hämeen ulkopuolisia alueita tarkasteltaessa, alle 50 kilometrin päässä Lahdesta ei sijaitse suuria kaupunkiseutuja. Voimakkaasti kasvava Mäntsälän kunta sijaitsee 44 km päässä. 100 km:n säteen sisällä Lahdesta sijaitsevat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Hämeenlinna, Riihimäki, Kouvola, Kuusankoski, Kotka ja Porvoo. Maakuntana Päijät-Häme on suuntautunut pääkaupunkiseudulle. Naapurimaakuntien keskusten kaupallinen vaikutus ei merkittävästi ulotu Päijät-Hämeeseen. Päijät- Häme muodostaakin melko itsenäisen ja yhtenäisen toiminnallisen ja taloudellisen kokonaisuuden. Maakunnan rajaseuduilla on kuitenkin heikkoja vaihettumisvyöhykkeitä, joilla tapahtuu maakuntarajat ylittävää toiminnallista ja taloudellista vuorovaikutusta. Pirkanmaan asiointi- ja 1 OECD:n metropolikatsauksen kansallinen tiimi 2002, s. 5 7

9 vaikutusaluetutkimuksen 2000 mukaan Kuhmoisten kunnan suuntautuminen on vuosien välisenä aikana muuttunut ja Kuhmoinen suuntautuu nykyään Lahden suuntaan, vaikkakin pääosa kunnan ulkopuolelle kohdistuvasta asioinnista suuntautuu edelleen Keski-Suomen maakunnassa olevaan naapurikunta Jämsään. Haastatteluaineiston perusteella 10 % asioinneista suuntautuu Lahden suuntaan. Kanta-Hämeeseen puolella oleva Lammi kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen ja suuntautuu vahvasti Hämeenlinnaan (24 % asioinneista), mutta myös Lahteen (12 % asioinneista). 2 Voimakkaasti kasvavan Mäntsälän ostovoimaa suuntautuu entistä enemmän Lahteen. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n kuluttajatutkimuksen mukaan 17 % mäntsäläläisistä käy useita kertoja viikossa asioimassa Mäntsälän ulkopuolella; 29 % kerran viikossa ja 33 % kerran kuukaudessa. Mäntsälän ulkopuolisista alueista suosituin asiointikohde oli Järvenpää, mutta toisena tuli Lahti, kolmantena Helsingin keskusta ja neljäntenä pääkaupunkiseudun kauppakeskukset. 3 Kuva 1: Päijät-Hämeen sijainti ja ympäröivät väestökasaumat Pirkanmaan liitto 2000, s Mäntsälän Yrityskehitys Oy / Uusi Lahti, keskiviikko , s Väestötietojen lähde: Väestö 2002, YKR/SYKE (Tilastokeskus & Väestörekisterikeskus),

10 Koska Päijät-Hämeen lähialueilla ei ole suuria kaupunkiseutuja tai merkittäviä kaupallisia keskittymiä eikä niitä toistaiseksi ole suunnitteilla, ja koska Päijät-Häme kokonaisuudessaan muodostaa oman toiminnallisen kokonaisuutensa, on Päijät-Hämeen kaupallisen palveluverkon tarkastelu rajattu pääasiassa koskemaan Päijät-Hämettä. Tarvittaessa tietoja on tarkasteltu myös Päijät-Hämeeseen rajautuvien kuntien osalta. Maakunnan kokonaiskartoituksen lisäksi on selvityksessä tehty kuntakohtaisia tarkasteluja, joissa pienimpänä yksikkönä käytetään ns. lähivaikutusaluetta 5. Lähivaikutusalueita on kaikkiaan 66 kappaletta ja ne ilmenevät oheisesta kartasta. Lähivaikutusalueittaiseen tietoon on viitattu useissa selvityksen kohdissa. Lähivaikutusalueittaista tietoa on koottu myös selvitykseen liitteiksi. Kuva 2: Päijät-Hämeen lähivaikutusalueet 5 Lähivaikutusalueella tarkoitetaan pienintä Päijät-Hämeen maakuntakaavatyössä käytettävää toiminnallista aluejakoa. Lähivaikutusalueella asuvan väestön ajatellaan hakevan päivittäiset peruspalvelut lähivaikutusalueella sijaitsevasta lähi-, kylä-, ala-, tms. keskuksesta. Maaseutualueilla lähivaikutusalueeseen voi kuulua useampia kyliä, jotka muodostavat keskuskylän ympärille kylien verkoston. 9

11 3 KAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kaupan perustehtäviksi yhteiskunnassa katsotaan tavaroiden ja palvelujen tehokas ja taloudellinen välittäminen tuottajilta kuluttajille sekä kuluttajien tavaroiden kysynnän ja saavutettavuuden tarpeen tyydyttäminen. Elinkeinona kauppa sopeutuu yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja reagoi niihin. 6 Kaupan rakennetta muokkaavat sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, jotka se huomioi lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmissaan. Muuttuvia toimintaympäristötekijöitä ovat: 1. Yhteiskuntalähtöiset tekijät väestön määrä ja sen rakenne väestön alueellinen jakauma ja muuttoliike kulutus, kulutuksen rakenne ja kulutuksen muutos kauppaan suuntautuva ostovoima 2. Asiakaslähtöiset tekijät kuluttajien ostopaikan valintaperusteet kuluttajien ostokäyttäytyminen kotitalouksien varustetaso autokannan kehitys 3. Institutionaaliset tekijät lainsäädäntö työmarkkinasopimukset kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 4. Hankintalähtöiset ja teknologiset tekijät valikoimien kasvu logistiikka 5. Kilpailu- ja kustannustekijät kilpailu kaupan ryhmien, ketjujen ja myymälöiden kesken kaupan kustannusrakenteen muuttuminen kaupan perustamis- ja toimintaedellytykset 7 Kauppa voi vaikuttaa hankinta-, kilpailu- ja osin kustannustekijöihin, muttei väestö- ja kulutustekijöihin enempää kuin ostokäyttäytymiseen ja lainsäädännöllisiin tekijöihinkään KAUPAN RAKENNE Kauppa jakaantuu tukku- ja vähittäiskauppaan. Tukkukaupan yritys myy suurimman osan tuotteistaan vähittäiskaupalle, toisille palvelu- tai tuotantotoimintaa harjoittaville yrityksille tai yhteisöille. Tukkukauppa voidaan jakaa kulutustavaroiden tukkukauppaan ja tekniseen tukkukauppaan. Vähittäiskaupan yritykset myyvät tuotteitaan pääasiassa kotitalouksille. Vähittäiskauppa jakaantuu päivittäistavarakauppaan ja erilaisten erikoistavaroiden kauppaan eli 6 Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s. 9 7 Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s

12 erikoiskauppaan. Kauppaa voidaan jaotella eri luokkiin myös sijainnin ja myymälätyyppien perusteella. 9 Vähittäiskaupan toimialat ovat kehittyneet varsin poikkeavasti toisistaan. Päivittäistavarakaupan toimipaikkojen määrä on vuodesta 1994 lähtien ollut koko ajan laskeva, kun taas erikoiskauppojen määrä on kasvanut. Vähittäiskaupan toimipaikat ovat tyypillisesti pieniä. Keskimäärin yhdessä vähittäiskaupan myymälässä työskentelee 3,6 henkeä. Henkilöstömäärältään muusta vähittäiskaupasta poikkeavat tavaratalot ja hypermarketit. Näistä yli 50 henkeä työllistäviä tavarataloja ja hypermarketteja on 43 % kaikista tavarataloista ja hypermarketeista, henkeä työllistäviä on lähes saman verran. Pääosa Suomen vähittäiskaupan yrityksistä on kotimaisia, mutta ulkomaalaisten omistamien yritysten määrä Suomessa on kasvussa. Ulkomaalaisten omistamia yrityksiä oli vuonna 2000 alle prosentti kaikista yrityksistä, mutta niiden määrä on yli kolminkertaistunut viidessä vuodessa. Kansainväliset yritykset Suomessa ovat keskimääräistä suurempia. Liikevaihdoltaan yli 5 milj. euron yrityksistä jo neljä prosenttia on ulkomaalaisten omistuksessa. Koko vähittäiskaupan liikevaihdosta ulkomaisten yritysten osuus oli vuosituhannen vaihteessa noin neljä prosenttia. Ulkomaalaisomisteisten yritysten markkinaosuus on liikevaihdolla mitattuna nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Vähittäiskaupan alueellinen sijoittuminen on vahvasti kytköksissä väestön alueelliseen jakautumiseen. Toimiakseen kannattavasti kauppa tarvitsee ympärilleen riittävän väestöpohjan, mikä puolestaan johtaa vähittäiskauppojen sijoittumisen keskittymiseen Päivittäistavarakauppa Sijainnin perusteella tarkasteltuna päivittäistavarakauppa on joko lähikauppaa, keskustakauppaa tai liikenteellisesti sijoittunutta kauppaa. Lähikauppoja on käytännössä viittä eri tyyppiä: taajamien lähikaupat, maaseudun lähikaupat (kyläkaupat), laatikkomyymälät, kioskit ja huoltoasemamyymälät. 11 Myymälätyypeittäin tarkasteltuna päivittäistavarakauppa voidaan jakaa kuuteen tyyppiin: Hypermarketit Tavaratalot Supermarketit Valintamyymälät Pienmyymälät Erikoismyymälät 12 Markkinaosuudella mitattuna päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit ovat hypermarketit ja supermarketit, jotka molemmat ovat kasvattaneet osuuttaan viime vuosina. Viime vuosien kehityspiirteisiin kuluu myös se, että uusia pienmyymälöitä on alettu perustaa etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. 13 Koko maassa päivittäistavaramyymälöitä oli kpl ( ), näiden lisäksi oli 608 erikoismyymälää ja kauppahallia. Puolet koko päivittäistavaramyynnistä kulki 396 suurimman myymälän kautta. Yli 10 milj. vuosimyyntiluokkaan kuuluvia myymälöitä oli 219 ja ne myivät 37,8 % koko maan päittäistavaramyynnistä. Päivittäistavaramyynti asukasta kohden oli 9 Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Santasalo & Koskela 2003, s. 20, 23, Ympäristöministeriö 2004, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Ympäristöministeriö 2004, s

13 noin ja päivittäistavaraneliötä kohden Asukkaita päivittäistavaramyymälää kohden oli keskimäärin henkeä Erikoiskauppa Erikoiskaupat ovat erikoistavaroita ja niihin liittyviä palveluja tarjoavia vähittäiskauppoja. Erikoiskaupoiksi luetaan kaikki ne vähittäiskaupan toimialat, jotka eivät ole päivittäistavarakauppoja tai päivittäistavaroita pääosin myyviä suuryksiköitä. Erikoiskauppoja ovat mm. vaate- ja kenkäkaupat, kirjakaupat, urheilukaupat, apteekit, rauta- ja sisustustarvikekaupat sekä Alkot ja muut tiettyjen kulutushyödykkeiden myyntiin erikoistuneet vähittäiskaupat. Vaikkei erikoiskaupalla olekaan selkeitä myymälätyyppejä, konseptieroja löytyy, kuten esimerkiksi boutiquet, merkkitavaraliikkeet jne. Erikoiskauppa muodostuu toimintatavoiltaan hyvin erilaisista toimialoista, joilla on yhteisiäkin piirteitä. Yhteistä erikoiskaupoille on hyötyminen toistensa läheisyydestä ja hakeutuminen lähelle kilpailevaa toimijaa tai muita erikoiskauppoja. Erikoiskaupoille on tyypillistä myös keskeinen sijainti yhdyskuntarakenteessa. Eritasoiset keskukset ovat niiden kannalta parhaita liikepaikkoja. Osa erikoiskaupoista kuitenkin hakeutuu ja myös paremmin soveltuu keskustojen ulkopuolelle. Tällaisia ovat paljon tilaa vaativat erikoiskaupat, kuten auto-, rauta- ja huonekalukaupat. Naiset ovat erikoiskaupalle tärkein asiakasryhmä, muutamilla keskeisillä toimialoilla naisten osuus asiakaskunnasta on noin 80 % Sähköinen kauppa Sähköisellä kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jota käydään tietoverkon, television, puhelimen tai faxin välityksellä, ja joka painottuu tuotteisiin, joiden jakelu kuluttajille voidaan järjestää sähköisesti tai postitse. Sähköisen kaupan etuja ovat ajan ja vaivan säästö, tilausajankohdan vapaa valinta, hintavertailun helpottuminen, mahdollinen alhaisempi hintataso, maantieteellisen saavutettavuuden paraneminen sekä kustannussäästöt yrityksille ja yhteiskunnalle. Sähköisen kaupan potentiaalisia kuluttajaryhmiä ovat mm. kiireiset tai harrastusten sitomat perheet, edullisen hinnan etsijät, hajaasutusalueella asuvat, liikuntaesteiset, vanhukset ja tietokonesukupolvi. 16 Muutama vuosi sitten arvioitiin joissakin yksittäisissä erikoiskaupan tuoteryhmissä sähköisen kaupan osuuden kokonaismyynnistä kasvavan vuoteen 2005 mennessä prosenttiin. Kehitys ei kuitenkaan ole edennyt arvioidulla tavalla. Päivittäistavarakaupassa sähköisen kaupan osuuden arvioidaan vielä vuonna 2005 jäävän noin yhteen prosenttiin kokonaismyynnistä. Päivittäistavarakaupan osalta arvioidaankin, ettei sähköinen kauppa aivan lähivuosina poista tai vähennä myymäläkaupan tarvetta. Sähköinen kauppa ei tule lähitulevaisuudessa vaikuttamaan oleellisesti myöskään erikoiskaupan rakenteeseen. Sähköisen kaupan vaikutuksiin ei siten ole tarvetta ainakaan toistaiseksi varautua kaavoituksessa A.C. Nielsen Finland Oy, tiedote Santasalo & Heusala 2002, s. 9-10, Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s. 34 (Alkuperäinen lähde LTT -Tutkimus Elektronisen kaupan instituutti 1998) 17 Ympäristöministeriö 2004, s

14 3.2 MYYMÄLÄVERKON SUUNNITTELU Kauppa kehittää ja uudistaa olemassa olevia myymälöitään aina, kun se on mahdollista, koska näin investoinnit pysyvät pienempinä kuin uutta rakennettaessa. Toimivia myymälöitä uudistetaan tai laajennetaan myös niiden palvelutason parantamiseksi. Lisäksi kauppa innovoi jatkuvasti uusia myymälätyyppejä ja uusia kaupankäyntimuotoja Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ryhmittymät suunnittelevat myymäläverkkoaan koko maassa aluejaolla seutukunta, kunta ja kaupunkiseuduilla kaupunginosa. Päivittäistavarakaupan myymäläverkon suunnittelu jakautuu pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnitteluun ja lyhyen tähtäyksen toteuttavaan kauppapaikkasuunnitteluun. Suunnittelu tapahtuu rullaavasti vuosittain niin, että kaupan toimintaympäristön muutokset voidaan huomioida välittömästi. Koko myymäläverkon pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu ulottuu 6-8 vuotta eteenpäin. Suunnittelujänne ei voi olla pidempi toimintaympäristön nopeiden muutosten vuoksi. Oleellisimmat seikat pitkän tähtäyksen myymäläverkon suunnittelussa ovat vastaaminen toimintaympäristön muutoksiin ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin, olemassa olevan myymäläverkon hyödyntäminen, liiketoiminnan jatkuva kehittäminen sekä palvelukokonaisuudet. Lyhyen tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu koskee yksittäistä kauppapaikkaa ja sen suunnittelujänne on 1-3 vuotta. 19 Toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa päivittäistavarakaupalle soveltumattomia sijaintipaikkoja ovat mm. väestöpohjaltaan liian pienet asuntoalueet, maaseudun haja-asutusalueet, yksipuoliset työpaikka-alueet, asuntoalueen kävelyraitin tai ainoastaan joukkoliikenteen varaan nojautuvat sijaintipaikat sekä syrjäiset sijaintipaikat. 20 Uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, hyvä liikenteellinen sijainti ja kohtuullinen investointitaso. 21 Kaavoituksella voidaan tukea päivittäistavarakaupan toimintaympäristön vaatimuksia mm. siten, että uudet asuinalueet kaavoitetaan väestömäärältään riittävän suuriksi. Vähimmäisväestömäärä uudelle kaupalle on 3 000, kaksi kauppaa edellyttävät asukasta. Kauppaa käsittelevissä kaavoissa tulisi olla mm. joustavuutta. Esimerkiksi nykyiseen tarpeeseen nähden lievän ylimitoituksen avulla kauppa pystyy sopeutumaan paremmin toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin Erikoiskauppa Monialaisuutensa vuoksi erikoiskauppa ei voi suunnitella myymäläverkkoa päivittäistavarakaupan tapaan, vaan se on riippuvainen tarjolla olevista vapaista liikepaikoista. Tosin ketjuuntumisen myötä suunnitelmallisuus liikepaikkojen suhteen on lisääntynyt. Erikoiskaupan kannalta oleellisin asia kauppapaikkasuunnittelussa on keskustojen tavoitteellinen kehittäminen. Tämä johtuu siitä, että yli kaksi kolmasosaa erikoistavaroista, autoja lukuun ottamatta, hankitaan keskustoista Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2004, s. 8-9, Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2004, s. 9 13

15 KAUPPAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA 3.3 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU Alueiden käytön suunnittelun tehtävänä on alueiden varaaminen eri toiminnoille, näiden keskinäisten suhteiden määrittely, ratkaiseminen ja tarkoituksenmukainen yhteensovittaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) 4 :n mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä koostuu valtakunnan tasolla määriteltävistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, maakuntatasolla laadittavista maakuntakaavoista, kuntien yhteisistä yleiskaavoista sekä kuntatason yleis- ja asemakaavoista. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmää suppeampi käsite on kaavajärjestelmä. Molempien järjestelmien periaatteena on asteittainen tarkentuminen yleispiirteisemmästä ja laaja-alaisemmasta yksityiskohtaisempaan siirryttäessä. Kuva 3: Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä ja kaavajärjestelmä Kaupallisen palvelurakenteen muodostumisessa kaavoitus on merkittävässä asemassa. Kunnat ja maakuntien liitot vaikuttavat kaavoituksella paitsi kaupan toimintaedellytyksiin yhdyskunnissa myös palvelurakenteeseen ja kaupan sijaintiin yhdyskuntarakenteessa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia ohjataan maakunta-, yleis- ja asemakaavoilla. Yhteiskunnan kannalta kaupan suuryksiköillä voi olla sekä yhdyskuntarakennetta myönteisesti vahvistava tai yhdyskuntarakennetta hajottava vaikutus. Maakuntakaavan sijainti alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä valtakunnan- ja kuntatason välissä yleispiirteisimpänä ja laaja-alaisimpana kaavamuotona merkitsee roolia kansainvälisten, valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten suunnittelutarpeiden yhteen sovittajana 24. Maakuntakaava esittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavassa tarkastellaan kaupallista palvelurakennetta osana yhdyskuntarakennetta ja etsitään kaupallisille palveluille parhaiten soveltuvat alueet yksityiskohtaiseen sijoittumiseen puuttumatta. Yleis- ja asemakaavat täsmentävät maakuntakaavassa esitetyt yleiset periaatteet ja aluevaraukset yksityiskohtaisemmiksi ratkaisuiksi. 25 Kuntien yhteinen yleiskaava soveltuu erityisesti kaupunkiseudun kuntien yhteisen näkemyksen muodostamiseen kaupan palveluverkon kehittämisestä ja uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisesta. Kaupunkiseutu on myös vaikutusten selvittämisen kannalta luonteva aluetaso. 24 Ympäristöministeriö 2002, s Ympäristöministeriö 2004, s

16 Yhteisen yleiskaavan laatii ja hyväksyy kuntien päättämä yhteinen toimielin. Sen vahvistaa ympäristöministeriö. 26 Yleiskaava ohjaa yleispiirteisesti kunnan tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen eri toimintoja. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan tarkentaa maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden rajoja sekä mahdollisten vähittäiskaupan suuryksiköiden alueita. Siinä voidaan myös osoittaa alueita uusille vähittäiskaupan suuryksiköille, joilla ei ole seudullista merkitystä. 27 Asemakaava laaditaan yleensä tiettyä hanketta varten. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa mahdollisuuden käyttää asemakaavassa kaupan laatua ja kokoa koskevia asemakaavamääräyksiä, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen (MRL 57.1 ). 28 Kaavamerkinnät ovat oleellinen osa maakunta-, yleis- ja asemakaavoja. Merkintöihin liittyvät määräykset täydentävät kaavojen sisältöä ja täsmentävät kaavojen ohjausvaikutusta. Maakuntakaavamääräykset voivat koskea kaupan laatua ja kokoa. Laatua ja kokoa koskevien kaavamääräysten käyttö edellyttää palvelujen saatavuutta koskevia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT), jotka asiasisällön perusteella on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 30 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. 31 Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakuntakaavoitusta, eikä niillä ole oikeudellisesti sitovaa vaikutusta kaavoitukseen ennen kuin ne ovat tulleet otetuiksi huomioon maakuntakaavoituksessa. Tämän jälkeen ne tulee ottaa huomioon kuntien kaavoituksessa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta MRL 32 :n mukaisesti Ympäristöministeriö 2001a, s Ympäristöministeriö 2001a, s Ympäristöministeriö 2001a, s Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2001b, s Ympäristöministeriö 2001b, s Ympäristöministeriö 2001b, s

17 Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyy kaupallisen palveluverkon suunnittelun kannalta tärkeitä tavoitteita. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa erityistavoitteissa esitetään kaupan palvelurakenteen suunnittelua ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamista koskevia suunnitteluperiaatteita. Niiden mukaan maakunta- ja yleiskaavoissa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä esitettävä eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on selvitettävä toimiva liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan rakentamisen olevan kestävän kehityksen mukaista. 33 Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai valtioneuvoston päätöksessä ei valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita aseteta tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen, siten ne ovat keskenään samanarvoisia. Soveltamisalan puitteissa kaikki tavoitteet otetaan lähtökohtaisesti huomioon kaavaa laadittaessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskinäinen yhteen sovittaminen ja priorisointi tehdään tapauskohtaisesti. Kaavan tarkoituksesta ja tehtävistä sekä olosuhteista ja tarpeista riippuen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat painottua eri tavoin ja mahdollisuudet niiden edistämiseen voivat vaihdella. Mikäli valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, ratkaisun on MRL 24.2 :n oikeusvaikutukset huomioon ottaen turvattava valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamisen edistäminen. Käytännössä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuitenkin yleensä mahdollistavat useita eri ratkaisuvaihtoehtoja, mikä näin jättää liikkumavaraa maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden huomioon ottamiselle Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta ja rakentamista. Lain yleisenä tavoitteena on hyvän elinympäristön luominen ja kestävä kehitys. Tavoitteita ovat ekologisesti ja sosiaalisesti toimivat yhdyskunnat, jotka tarjoavat myös kaupalle toimintaedellytykset ja joissa kaupan palvelut ovat kohtuullisesti kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. 35 Palveluiden järjestämiseen liittyy tällä hetkellä keskeisinä kysymyksinä toisaalta niiden turvaaminen taantuvilla ja haja-asutusalueilla, toisaalta hillitseminen suuryksikkörakentamista silmällä pitäen. 36 Maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena on tehostaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaamista. Ohjauksen tavoitteena on kaupunkien keskustojen vahvistaminen monipuolisina palvelukeskuksina sekä päivittäistavarakaupan toimintaedellytysten turvaaminen asuntoalueilla. Uudet suuryksiköt tulisi sijoittaa ensisijaisesti nykyisiin pääkeskuksiin ja alakeskuksiin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottuville. 37 Maankäyttö- ja rakennuslain perusteluissa on nostettu esiin mm. se, että myymäläverkon harveneminen jättää monet asuinalueet ilman kauppapalveluja, jolloin eri alueiden asukkaat samoin kuin eri väestöryhmät joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan. Erityisesti tämä koskee autottomia talouksia ja vanhuksia. Vaikka suuryksiköihin liittyy eräitä etuja, kuten edulliset hinnat, ne voivat taajamien reunamille tai 33 Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2003, s Ympäristöministeriö 2004, s Mikkonen 2001, s Ympäristöministeriö 2000, s. 3 16

18 ulkopuolelle sijoittuessaan aiheuttaa huomattavia ongelmia, kun keskustat taantuvat ja kaupassa käynti ilman autoa vaikeutuu. 38 Kaupan suuryksiköiden sijoittumisen sääntelyn tavoitteena on, että suurmyymälät sijoittuisivat yhdyskuntarakenteellisesti edullisemmin. Tämä vähentää sekä valtion että kuntien tie- ja katuverkon investointitarpeita, jotka johtuvat suuryksiköiden sijoittumisen edellyttämistä uusista yhteyksistä tai entisten yhteyksien ja liittymien parantamisesta. Kuntien osalta vähennystä kustannuksiin aiheutuu mahdollisesti myös muun kunnallistekniikan laajentamistarpeiden vähenemisestä. Kunnissa kauppapalvelujen väheneminen asuinalueilta ja niiden noutoetäisyyden kasvu on lisännyt sosiaalipalvelujen menoja vanhusten ja liikuntaesteisten kotipalvelujen tuottamisessa. Tältä osin pyritään vaikuttamaan kuntien palvelukustannusten nousuun ehkäisevästi Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö Erityiset vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset maankäyttö- ja rakennuslaissa ovat: vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää koskeva säännös (MRL 114 ) ja asemakaavan oikeusvaikutuksia koskevat säännökset (MRL 58.3 ja 58.4 ). Näihin kuuluu myös säännös siitä, että käyttötarkoituksen muutos vähittäiskaupan suuryksiköksi edellyttää rakennuslupaa (MRL ). MRL 114 : Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. MRL : Asemakaavan oikeusvaikutukset Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Vähittäiskaupan suuryksikkö määritellään 114 :ssä. Mitä 3 momentissa säädetään, koskee myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamista sekä sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Mitä 3 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske vähittäiskaupan myymälän, vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän laajentamista, joka ei ole merkittävä. MRL : Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan edellä tarkoitettua vaikutusta maankäyttöön, jollei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Suurin osa myymälöistämme on määriteltyä kerros-m 2 pinta-alaa pienempiä, joten niihin säädöksillä ei ole vaikutuksia. Myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaiseen myyntiin käytettävän tilan lisäksi kaikki myymälää palvelevat muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilat ja muut niihin rinnastettavat tilat. 40 Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön kerrosalaraja k-m 2 vastaa noin m 2 :n myyntipinta-alaa HE 101/1998 vp. 39 HE 101/1998 vp. 40 Ympäristöministeriö 2004, s Byckling et. al. 2002, s

19 Se, kuuluuko yli kerrosneliömetrin vähittäiskaupan myymälä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittaman paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan piiriin, määritellään myymälän toimialan perusteella. Toimialan lisäksi arviointiperusteena käytetään oheistuotteiden osuutta myymälän myyntialasta. 42 Suuryksikkömäärittelyn ulkopuolella ovat paljon tilaa vaativat erikoismyymälät (MRL 114 ). Tällaisiksi on luokiteltu mm. seuraavien toimialojen myymälät: - moottoriajoneuvojen kauppa, rengaskauppa ja varaosien myynti - huonekalukauppa - rautakauppa ja rakennustarvikekauppa - maatalouskauppa - puutarha-alan kauppa sekä - kodintekniikkakauppa Kaupan suurmyymälälle ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta käytännössä suurmyymälöiksi luetaan hypermarketit, tavaratalot, suuret supermarketit ja erikoiskaupan suurmyymälät. Suurmyymälä -käsitettä on pyritty täsmentämään myynnin tai pinta-alan perusteella. Myyntipintaala on useastakin syystä sopiva mittari, sillä pinta-ala korreloi positiivisesti myynnin ja varsin paljon myös henkilöstömäärän kanssa ja on kaavoituksen kannalta olennainen tekijä. 43 Kaupan asiantuntijat ovat päätyneet päivittäistavarakaupassa suurmyymälöiden osalta myyntineliömetrin vähimmäispinta-alaan. Tämä tilastollinen raja on yleisimmin käytössä myös muissa EU-maissa, tästäkin huolimatta maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan kuitenkin yli kerrosneliömetrin suuruista myymälää. Tilastolliset mittausongelmat vaikeuttavat suurmyymälöiden tarkastelua; muun muassa myymälärekisterin pinta-alatiedot ovat puutteelliset eikä erikoiskaupasta ole lainkaan käytettävissä myyntipintaalatietoja. 44 Suuryksiköiden määrä verrattuna maamme vähittäiskaupan toimipaikkojen kokonaismäärään on varsin vaatimaton, mutta niiden myyntiosuus on kolmannes koko vähittäiskaupan myynnistä (pois lukien autokauppa). Sen vuoksi niillä on huomattava vaikutus yhdyskuntien palvelurakenteeseen. Toisaalta suurten supermarkettien ja hypermarkettien myynnin osuus on Suomessa eurooppalaisen vertailun mukaan keskimääräistä pienempi. Suuryksikön vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen riippuvat suuryksikön sijainnista ja siitä onko seudulla jo ennestään muita suuryksiköitä. Ensimmäinen suuryksikkö kilpailee lähikauppojen kanssa, mutta seuraavat kilpailevat toisten suuryksiköiden kanssa, mikä vaikuttaa enemmän hintaan. Tällöin suuryksiköiden vaikutukset kokonaisuutena, samoin kuin vaikutukset pienempiin myymälöihin ovat suuremmat Vähittäiskaupan myymäläkeskittymä Vähittäiskaupan myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön, sovelletaan vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Ohjauksen piirissä olevat myymäläkeskittymät määrittyvät vaikutustensa perusteella. Keskeisiä vaikutuksia ovat tällöin mm. vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen, yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen. Pinta-alarajaa ei ole katsottu mahdolliseksi esittää, mutta yleensä yli kerrosneliömetrin myymäläkeskittymillä katsotaan olevan varsin merkittäviä vaikutuksia Ympäristöministeriö 2000, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Ympäristöhallinnon internetsivut 18

20 Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan joko yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja. Tällaisia myymäläkeskittymiä ovat esimerkiksi kauppakeskukset, erikoiskaupan keskukset (ns. retail park) ja merkkituotemyymälöiden keskukset (Factory Outlet Center). Myymäläkeskittymällä ei tarkoiteta toisistaan toiminnallisesti erillisiä myymälöitä ja liikerakennuksia. Esimerkiksi teollisuus- ja varastoalueen vähittäistä muuttumista liiketoimintojen alueeksi ei voida pitää myymäläkeskittymän toteuttamisena Myymälän laajentaminen Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan myös myymälöiden merkittäviin laajennuksiin. MRL 58.4 mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan vähittäiskaupan myymälän laajentamiseen tai muuttamiseen suuryksiköksi, olemassa olevan vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä vähittäiskaupan myymäläkeskittymän laajentamiseen. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yli kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. 48 Merkittävän laajennuksen toteuttaminen maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella edellyttää, että alue on osoitettu asemakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamiseen Paljon tilaa vaativa erikoiskauppa Vähittäiskaupan suuryksiköllä ei laissa kuitenkaan tarkoiteta paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Maankäyttö- ja rakennuslain perustelujen mukaan paljon tilaa vievällä erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet, jotka edellyttävät hyviä liikenneyhteyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet. 49 Pääsääntöisesti paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät voidaan jakaa suuriin, jotka kilpailevat laajalla valikoimalla ja hinnoilla sekä pieniin, jotka panostavat palveluun ja erikoistuotteisiin. Suuret myymälät ovat yleensä sijoittuneet keskustojen ulkopuolelle ja pienet keskustoihin. 50 Laissa ei ole määritelty paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan -käsitettä. Ympäristöministeriö on kuitenkin laatinut käsitteen tulkinnan tueksi suosituksen, jossa on yksilöity ne kaupan toimialat, jotka ministeriön käsityksen mukaan tulisi lukea paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan piiriin. Suosituksen mukaan niitä ovat mm. moottoriajoneuvojen sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Suosituksen mukaan siihen eivät kuulu esimerkiksi sisustus- ja urheilukauppa. 51 Ongelmallisia ovat erityisesti uudet myymälätyypit, joissa myydään useiden eri toimialojen tuotteita. Toimialaan liittyvien oheistuotteiden osuus saisi olla enintään 20 % myyntipinta-alasta, kuitenkin enintään 400 neliömetriä. Tästä myyntipinta-alasta enintään 100 neliömetriä voidaan käyttää elintarvikkeiden ja sellaisten oheistuotteiden myyntiin, jotka eivät liity toimialaan. 47 Ympäristöhallinnon internetsivut 48 Ympäristöministeriö 2004, s HE 101/1998 vp. 50 Ympäristöministeriö 2000, s Ympäristöministeriö 2004, s

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Alueiden käytön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista Kokous: 2.2.2010 Veli Pekka Toivonen Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva MRL:n muutokset Merja Vikman-Kaverva 2.10.2015 Kaavoitusta ja rakentamisen ohjausta uudistetaan Tavoitteena menettelyjen sujuvoittaminen ELY-keskuksille kuuluva poikkeamistoimivalta siirretään kuntiin

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Säkylän keskustaan laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

HIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan 407-3-30 Kouranta osalta 11.11.2016 Maanmittauslaitos 2016 HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavamuutos (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO KEHA/1749/2016 Pohjois-Pohjanmaa 29.8.2016 Ympäristöministeriö Kirjaamo sähköisesti Lausuntopyyntönne 22.6.2016 (YM19:00/2015) LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma NURMEKSEN KAUPUNKI Läntisen 111 kaupunginosan asemakaavamuutos (Läntisen puurivikadut) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

1(5) LAUSUNTO Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO

1(5) LAUSUNTO Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO 1(5) LAUSUNTO 23.6.2010 Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 17.5.2010 (YM7/500/2010) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNNONANTAJASTA YLEISTÄ on kauppa- ja ostoskeskusten

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot