KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO ESIPUHE... 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO... 4 1 ESIPUHE... 6"

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYSLUETTELO KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET TARKASTELUALUE KAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAUPAN RAKENNE Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Sähköinen kauppa MYYMÄLÄVERKON SUUNNITTELU Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa KAUPPAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö Maakuntakaavan tehtävä Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) LÄHTÖKOHDAT KAUPALLISELLE PALVELURAKENTEELLE PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVASSA MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVALUONNOS RAKENNEMALLI NYKYTILAKUVAUS MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Taajamarakenne Nykyinen keskusverkko Kaavoitustilanne Seutukaava ja maakuntakaava Kuntakaavoitus Rakentaminen VÄESTÖ Väestömäärä Väestön ikärakenne Asuntokuntakoko Autolliset ja autottomat asuntokunnat Tulonsaajien veronalaiset tulot Muuttoliike Vapaa-ajan asukkaat Ostokäyttäytyminen Asiointipaikkojen valintaperusteet ja asioinnin useus Asiointimatkat Kulutuksen rakenne TYÖPAIKAT Työpaikkojen määrä Kaupan työpaikat LIIKENNE Pendelöinti

4 5.4.2 Pendelöinti ja vapaa-ajan asukkaat Joukkoliikenne KAUPAN RAKENNE Palveluverkko Palvelujen saavutettavuus Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Keskittymät ja hankkeet TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT TAVOITTEELLINEN KESKUSVERKKO UUDET ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUEET VÄESTÖ TYÖPAIKAT LIIKENNE MERKITTÄVÄT KAUPAN HANKKEET YLEISIÄ KEHITYSNÄKYMIÄ Kaupan kehitysnäkymiä Kauppaan välillisesti tai välittömästi vaikuttavia kehitysnäkymiä OSTOVOIMA JA MITOITUS OSTOVOIMA Ostovoiman käsitteestä ja käsittelytavoista Ostovoima maakunnan kaupan selvityksissä Kulutusmenot ja vähittäiskaupan myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymä OSTOVOIMAENNUSTE MITOITUS Päivittäistavarakaupan mitoitus Erikoiskaupan mitoitus Väestön kasvun merkitys mitoituksessa PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN VAIHTOEHDOT JA TAVOITTEET VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Päivittäistavarakaupan suuryksiköt Lahden Renkomäki Heinolan Vierumäki Nastolan Uusikylä Hollolan valtatien 12 ja kantatien 54 liittymäalue Muut kaupallisten palveluiden keskittymät Lahden Renkomäki Lahden Holma Lahden Kujala Lahden Karisto Orimattilan Tuuliharjan palvelualue Yhteenveto ja suositukset suuryksiköiden sijoittumiselle maakuntakaavassa TAVOITTEELLINEN KAUPALLINEN PALVELUVERKKO SUOSITUKSET MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAAKUNTAKAAVALLE SUOSITUKSIA SEURANNAN JÄRJESTÄMISEKSI LÄHDELUETTELO LIITE 1: KÄSITTEITÄ LIITE 2: OSTOVOIMA KARTAT JA TAULUKOT LIITE 3: VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN YHTEENVETO LIITE 4: YHTEENVETO, LÄHIVAIKUTUSALUEITTAINEN KEHITYSTARKASTELU

5 KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO KUVAT Kuva 1: Päijät-Hämeen sijainti ja ympäröivät väestökasaumat Kuva 2: Päijät-Hämeen lähivaikutusalueet...9 Kuva 3: Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä ja kaavajärjestelmä...14 Kuva 4: Maakuntakaavaluonnos, voimakkaan kasvun kehitysnäkymä...24 Kuva 5: Päijät-Hämeen taajama-alueiden kasvu Kuva 6: Päijät-Hämeen asukastiheys kunnittain Kuva 7: Pelkistetty ote Päijät-Hämeen seutukaavasta Kuva 8: Kaavoitetut alueet (tilanne 02/2005)...31 Kuva 9: Asuinrakentaminen vuoden 1989 jälkeen...33 Kuva 10:Väestön sijoittuminen Päijät-Hämeessä Kuva 11: Väestön absoluuttinen ja suhteellinen muutos lähivaikutusalueittain Kuva 12: Ikäryhmäjakauman kehitys kunnittain Kuva 13: Lasten osuus suhteessa iäkkäisiin Kuva 14: Väestömäärä ja ikäjakauma lähivaikutusalueittain Kuva 15: Päijät-Hämeen autollisten ja autottomien asuntokuntien sijoittuminen Kuva 16: Päijät-Hämeen tulonsaajien veronalaiset tulot vuonna Kuva 17: Päijät-Hämeen lähtö- ja tulomuutto koulutusasteen mukaan Kuva 18: Päivittäistavaran viikoittaisen ostokertojen kehittyminen Kuva 19: Keskiostoksen kehitys (euroa/ostoskerta)...47 Kuva 20: Päijät-Hämeen kotitalouksien kulutusrakenne suhteessa koko maan kulutusrakenteeseen Kuva 21: Päijät-Hämeen työpaikkojen sijainti Kuva 22: Päijät-Hämeen työpaikkojen absoluuttinen ja suhteellinen muutos Kuva 23: Kaupan alan työllisen jakautuminen kunnittain Kuva 24: Lahden kaupunkiseudun kaupan sijainnin muutos yhdyskuntarakenteessa Kuva 25: Tutkimuksessa käytetty Lahden kaupunkiseudun osa-aluejako Kuva 26: Kaupan työpaikkojen määrän muutos Lahden kaupunkiseudulla Kuva 27: Päijät-Hämeen sisäinen ja ulkoinen pendelöinti...55 Kuva 28: Joukkoliikenteen palvelutaso Päijät-Hämeessä Kuva 29: Päijät-Hämeen kaupallisen palveluverkon nykytilanne Kuva 30: Päijät-Hämeen kaupallisen palveluverkon hierarkia asiointitodennäköisyyden mukaan...60 Kuva 31: Päijät-Hämeen palvelurakenne ja päivittäistavarakaupan saavutettavuus...61 Kuva 32: Kaupan toimialojen liikevaihto Päijät-Hämeessä Kuva 33: Päijät-Hämeen vähittäiskaupan reaalisen liikevaihdon kehitys suhteessa koko maahan...63 Kuva 34: Päijät-Hämeen päivittäistavaramyymälöiden lukumäärän muutos myymälätyypeittäin Kuva 35: Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärän kehitys lähivaikutusalueittain Kuva 36: Päivittäistavaramyymälät Päijät-Hämeessä ja rajautuvissa kunnissa Kuva 37: Pinta-alan kehitys myymälätyypeittäin Kuva 38: Myymälöiden pinta-ala ja myyntitehokkuus Kuva 39: Myyntitehokkuuden ( /m 2 ) muutos Kuva 40: Myyntitehokkuus ( /m2) kunnittain 1990 Kuva 41: Myyntitehokkuus ( /m2) kunnittain Kuva 42: Myyntitehokkuuden ( /m 2 ) lähivaikutusalueittainen muutos Kuva 43: Myyntitehokkuus lähivaikutusalueittain 1990 Kuva 44: Myyntitehokkuus lähivaikutusalueittain Kuva 45: Erikoiskaupan toimipaikkojen lukumääräinen kehitys Kuva 46: Erikoiskaupan kehitys kunnittain Kuva 47: Myynnin ja pinta-alan vetovoima...78 Kuva 48: Tavoitteellinen keskusverkko Kuva 49: Uudet ja tiivistyvät asuin- ja työpaikka-alueet maakuntakaavaluonnoksessa...81 Kuva 50: Päijät-Hämeen maakuntakaavan mitoitusväestö 2020 suhteessa 2002 väestöön...83 Kuva 51: Työpaikkojen muutos tavoitetyöpaikkamäärien mukaan Kuva 52: Vähittäiskauppaan kohdistuvien asukaskohtaisten kulutusmenojen suhteelliset muutokset maakunnittain vuosina ja Kuva 53: Kuntien osuudet (%) Päijät-Hämeen päivittäistavarakaupan myynnistä vuosina 1990 ja Kuva 54: Päivittäistavarakauppaan kohdistuvan ostovoiman siirtymä ja sen muutokset Päijät-Hämeen kunnissa Kuva 55: Päijät-Hämeen ostovoiman kehitys ja ostovoimaennuste maakuntakaavan mitoitusväkiluvulla ja Tilastokeskuksen ennusteväkiluvulla laskettuina Kuva 56: Renkomäen päivittäistavarakaupan suuryksikön sijainti Kuva 57: Vierumäen päivittäistavarakaupan suuryksikön sijainti Kuva 58: Nastolan päivittäistavarakaupan suuryksikön sijainti Kuva 59: Hollolan päivittäistavarakaupan suuryksikön sijainti Kuva 60: Maakuntakaavaluonnoksen uudet muut kaupalliset keskittymät Kuva 61: Suositus maakuntakaavan suuryksiköiden sijoituspaikoiksi Kuva 62: Päijät-Hämeen tavoitteellinen kaupallinen palveluverkko

6 TAULUKOT Taulukko 1: Päijät-Hämeen asuntotuotanto kunnittain Taulukko 2: Väestömäärän kehitys Päijät-Hämeen kunnissa Taulukko 3: Väestön ikäryhmittäinen jakauma Suomessa ja Päijät-Hämeessä Taulukko 4: Päijät-Hämeen asuntokunnat 2002 ja muutos Taulukko 5: Autolliset asuinkunnat Taulukko 6: Vakinaisten ja loma-asuntokuntien suhde kunnittain Taulukko 7: Päivittäistavaramyymälän valintaperusteet Taulukko 8: Päivittäistavaramyymälöiden keskimääräisten tunnuslukujen kehitys Taulukko 9: Myymälätyypeittäinen jakauma kunnittain Taulukko 10: Kunnittaiset osuudet vuonna Taulukko 11: Osuuksien muutos myymälätyypeittäin Taulukko 12: Myyntitehokkuus ( /m 2 ) myymälätyypeittäin Taulukko 13: Erikoiskauppojen määrä kunnittain ja toimialaryhmittäin Taulukko 14: Päijät-Hämeen erikoiskaupan toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon muutos Taulukko 15: Erikoiskaupan toimialojen kehitys Taulukko 16: Erikoiskaupan toimialojen kehitys kunnittain Taulukko 17: Maakuntakaavan mitoitusväestö Taulukko 18: Päijät-Hämeen työpaikkatavoite Taulukko 19: Vähittäiskauppaan kohdistuvat kulutusmento Päijät-Hämeessä v Taulukko 20: Päijät-Hämeessä merkittävien erikoistavarakaupan toimialojen kehitys v Taulukko 21: Vähittäiskaupan ostovoiman kehitys Päijät-Hämeessä Taulukko 22: Kuntien väliset elintarvikkeiden ja kodinkoneiden ostosmatkat...99 Taulukko 23: Vähittäiskauppaan kohdistuvat kulutusmenot Päijät-Hämeessä v Taulukko 24: Vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman kehitys Päijät-Hämeessä Taulukko 25: Pinta-alatarpeen lisäys kunnittain Taulukko 26: Hypoteettinen pinta-alatarve vuonna 2020 ostovoimasiirtymien säilyessä 2003 mukaisina Taulukko 27: Erikoiskaupan pinta-alatarpeen muutos

7 1 ESIPUHE Päijät-Hämeen maakuntakaavatyön tavoitteena on ollut luoda toimiva kokonaisuus ympäristön, ihmisten, asumisen, työnteon ja toimeentulon sekä palveluiden kesken. Maakuntakaavan käsittelemistä toiminnoista kauppa on tällä hetkellä nopeimmin muuttuva maankäyttömuoto. Päivittäistavarakaupan muutokseen nähden vielä moninkertainen erikoiskaupan kasvu ja muutos ovat tulevan maankäytön suuria haasteita. Tästä syystä kauppaan ja sen sijoittumisen suunnitteluun liittyy myös paljon epävarmuuksia, tiedon puutetta ja olettamia. Tehtävän merkittävyys maankäytön suunnittelun osana merkitsi Päijät-Hämeen liitolle suurta haastetta. Tulevaisuutta ajatellen pidettiin tärkeänä, että selvitystyö vastaa kaikkiin niihin kysymyksiin, joita kaupan osalta tulee maakuntakaavaa laadittaessa selvittää. Tämä lisäksi pidettiin ensiarvoisen tärkeänä, että tehty työ ja siihen liittyvä osaaminen ovat jatkuvasti maakunnan käytössä työn päätyttyä. Tällä osaamisella on suuri merkitys kaavan toteutumista seurattaessa ja tarvittaessa silloin, jos kaavan ratkaisuihin tarvitaan muutoksia ja muuta ajantasaistamista. Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvitystä on sen laadinnan aikana esitelty eri yhteyksissä, mm. Lahden kauppakamarin Kaupan valiokunnan kokouksissa sekä kaupan sidosryhmätilaisuuksissa. Ensimmäisessä kaupan sidosryhmätilaisuudessa perustettiin selvitystyön avuksi ns. kaupan teemaryhmä. Tähän ryhmään päätettiin kutsua toimitusjohtaja Tapani Kasso (Lahden kauppakamari), aluejohtaja Timo Huurtola (Kesko Oyj/Etelä-Suomen aluekeskus), toimitusjohtaja Taavi Heikkilä (Osuuskauppa Hämeenmaa), aluepäällikkö Timo Piepponen (Tradeka Oy), toimitusjohtaja Harri Seppä (Kauppakeskus Trio), osastopäällikkö Heikki Kankaanpää (Hämeen ympäristökeskus), maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen (Lahden kaupunkiseudun rakennemallikunnat), kaupunginarkkitehti Hartti Hämäläinen sekä maakuntajohtaja Esa Halme (Päijät-Hämeen liitto). Tämä selvitys on myös osa maakuntakaavaprosessia, jonka yhteydessä kauppaa koskevaa vuoropuhelua on käyty lukuisissa tilaisuuksissa ja neuvotteluissa. Selvitys on laadittu Päijät-Hämeen liitossa. Ostovoimaa ja ostovoimaennustetta koskevat kappaleet on laatinut tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen. Nykyinen ja tavoitteellinen keskusverkko ovat syntyneet tietohallintasuunnittelija Ahti Rönnebergin toimesta. Harjoittelija Jaana Martikaisen tekemiä ovat mm. tavoitteellista keskusverkkoa ja pendelöintiä kuvaavat kartat, joiden lisäksi hänen kädenjälkensä näkyy myös pendelöintikarttaa avaavana tekstinä ja muutamassa väestöä ja työpaikkoja koskevassa kartassa. Muilta osin selvityksen on laatinut ja siitä vastannut erityisasiantuntija Mari Lång-Kauppi. Haluan antaa kiitokset näkemyksistä ja kommenteista selvitystyön eri vaiheissa kaikille työhön osallistuneille. Erityiskiitokset kuuluvat kaupan teemaryhmälle avoimesta ja hyvästä tuesta työn aikana ja haastavan työn vastuullisesta ja osaavasta vetämisestä erityisasiantuntija Mari Lång- Kaupille. Esa Halme maakuntajohtaja 6

8 2 JOHDANTO 2.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kaupallisen palvelurakenteen ratkaiseminen maakuntakaavassa eri osapuolia tyydyttävällä tavalla on tärkeää paitsi ihmisten jokapäiväisen elämän ja elinkeinoelämän, myös yhdyskuntarakenteen kehittymisen, toimivuuden ja taloudellisuuden kannalta. Kaupallisen palveluverkon suunnittelun ja maakuntakaavoituksen yhteensovittaminen pitkällä aikatähtäimellä on usein melko ongelmallista mm. erilaisesta aikatähtäyksestä johtuen. Maakuntakaavoituksella suunnitellaan ja ohjataan yhdyskuntarakennetta pitkällä vuoden aikavälillä. Kaupan pitkä aikatähtäys puolestaan tarkoittaa korkeintaan 6-8 vuotta. Näkökulma kaupallisiin palveluihin on myös erilainen; kauppa tekee päätöksensä taloudellisin perustein, kun taas maakuntakaavoituksessa tulee huomioida koko maakunnan tasapainoinen kehitys. Maakuntakaavoitus on hitaasti etenevä ja toteutuva suunnitelma, jonka olisi kyettävä vastaamaan kaupan nopeastikin muuttuviin toimintaympäristön muutoksiin. Nopeiden muutoksien vuoksi maakuntakaavan kauppaa koskevat maankäyttöratkaisut saattavat vanhentua nopeammin kuin muut maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut. Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan Päijät-Hämeen kaupallisen palvelurakenteen tilaa, kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa riittävästi tietoa Päijät-Hämeen maakuntakaavatyön tueksi. Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen rakenne ja sisältö perustuvat ympäristöministeriön laatimaan ohjeistukseen ja olemassa oleviin palveluverkkoselvityksiin. Selvitys on laadittu osana maakuntakaavoitusprosessia. Selvityksen laatiminen aloitettiin Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnosvaiheen jälkeen. Luonnoksina esitettiin kolmeen erilaiseen kasvuun perustuvaa kehitysnäkymää (muuttumaton, maltillinen ja voimakas kasvu). Luonnosvaiheessa kaupan kysymyksiin otettiin kantaa esittämällä kussakin kehitysnäkymässä toisistaan poikkeavia uusia päivittäistavarakaupan ja muiden kaupallisten toimintojen suuryksikköjä. Luonnosvaiheen jälkeen jatkotyön pohjaksi ehdotusvaiheeseen valittiin voimakkaan kasvun kehitysnäkymä. Siksi tässä selvityksessä on lähtökohtana pidetty voimakkaan kasvun kehitysnäkymää ja tarkasteltu siinä esitettyjä suuryksikköjä. Selvityksessä ja vaikutusten arvioinnissa on pohdittu ennen kaikkea juuri voimakkaan kasvun vaihtoehdossa esitettyjen suuryksiköiden tarkoituksenmukaisuutta. 2.2 TARKASTELUALUE Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluu 12 kuntaa: Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Maakuntakeskuksena on Lahti. Päijät-Häme sijaitsee noin 100 km Helsingistä pohjoiseen ja luokitellaan kuuluvaksi pääkaupunkiseudun metropolialueeseen 1. Päijät-Hämettä ympäröi 7 maakuntaa; Uusimaa, Itä- Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme. Päijät-Hämeen ulkopuolisia alueita tarkasteltaessa, alle 50 kilometrin päässä Lahdesta ei sijaitse suuria kaupunkiseutuja. Voimakkaasti kasvava Mäntsälän kunta sijaitsee 44 km päässä. 100 km:n säteen sisällä Lahdesta sijaitsevat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Hämeenlinna, Riihimäki, Kouvola, Kuusankoski, Kotka ja Porvoo. Maakuntana Päijät-Häme on suuntautunut pääkaupunkiseudulle. Naapurimaakuntien keskusten kaupallinen vaikutus ei merkittävästi ulotu Päijät-Hämeeseen. Päijät- Häme muodostaakin melko itsenäisen ja yhtenäisen toiminnallisen ja taloudellisen kokonaisuuden. Maakunnan rajaseuduilla on kuitenkin heikkoja vaihettumisvyöhykkeitä, joilla tapahtuu maakuntarajat ylittävää toiminnallista ja taloudellista vuorovaikutusta. Pirkanmaan asiointi- ja 1 OECD:n metropolikatsauksen kansallinen tiimi 2002, s. 5 7

9 vaikutusaluetutkimuksen 2000 mukaan Kuhmoisten kunnan suuntautuminen on vuosien välisenä aikana muuttunut ja Kuhmoinen suuntautuu nykyään Lahden suuntaan, vaikkakin pääosa kunnan ulkopuolelle kohdistuvasta asioinnista suuntautuu edelleen Keski-Suomen maakunnassa olevaan naapurikunta Jämsään. Haastatteluaineiston perusteella 10 % asioinneista suuntautuu Lahden suuntaan. Kanta-Hämeeseen puolella oleva Lammi kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen ja suuntautuu vahvasti Hämeenlinnaan (24 % asioinneista), mutta myös Lahteen (12 % asioinneista). 2 Voimakkaasti kasvavan Mäntsälän ostovoimaa suuntautuu entistä enemmän Lahteen. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n kuluttajatutkimuksen mukaan 17 % mäntsäläläisistä käy useita kertoja viikossa asioimassa Mäntsälän ulkopuolella; 29 % kerran viikossa ja 33 % kerran kuukaudessa. Mäntsälän ulkopuolisista alueista suosituin asiointikohde oli Järvenpää, mutta toisena tuli Lahti, kolmantena Helsingin keskusta ja neljäntenä pääkaupunkiseudun kauppakeskukset. 3 Kuva 1: Päijät-Hämeen sijainti ja ympäröivät väestökasaumat Pirkanmaan liitto 2000, s Mäntsälän Yrityskehitys Oy / Uusi Lahti, keskiviikko , s Väestötietojen lähde: Väestö 2002, YKR/SYKE (Tilastokeskus & Väestörekisterikeskus),

10 Koska Päijät-Hämeen lähialueilla ei ole suuria kaupunkiseutuja tai merkittäviä kaupallisia keskittymiä eikä niitä toistaiseksi ole suunnitteilla, ja koska Päijät-Häme kokonaisuudessaan muodostaa oman toiminnallisen kokonaisuutensa, on Päijät-Hämeen kaupallisen palveluverkon tarkastelu rajattu pääasiassa koskemaan Päijät-Hämettä. Tarvittaessa tietoja on tarkasteltu myös Päijät-Hämeeseen rajautuvien kuntien osalta. Maakunnan kokonaiskartoituksen lisäksi on selvityksessä tehty kuntakohtaisia tarkasteluja, joissa pienimpänä yksikkönä käytetään ns. lähivaikutusaluetta 5. Lähivaikutusalueita on kaikkiaan 66 kappaletta ja ne ilmenevät oheisesta kartasta. Lähivaikutusalueittaiseen tietoon on viitattu useissa selvityksen kohdissa. Lähivaikutusalueittaista tietoa on koottu myös selvitykseen liitteiksi. Kuva 2: Päijät-Hämeen lähivaikutusalueet 5 Lähivaikutusalueella tarkoitetaan pienintä Päijät-Hämeen maakuntakaavatyössä käytettävää toiminnallista aluejakoa. Lähivaikutusalueella asuvan väestön ajatellaan hakevan päivittäiset peruspalvelut lähivaikutusalueella sijaitsevasta lähi-, kylä-, ala-, tms. keskuksesta. Maaseutualueilla lähivaikutusalueeseen voi kuulua useampia kyliä, jotka muodostavat keskuskylän ympärille kylien verkoston. 9

11 3 KAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kaupan perustehtäviksi yhteiskunnassa katsotaan tavaroiden ja palvelujen tehokas ja taloudellinen välittäminen tuottajilta kuluttajille sekä kuluttajien tavaroiden kysynnän ja saavutettavuuden tarpeen tyydyttäminen. Elinkeinona kauppa sopeutuu yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja reagoi niihin. 6 Kaupan rakennetta muokkaavat sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, jotka se huomioi lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmissaan. Muuttuvia toimintaympäristötekijöitä ovat: 1. Yhteiskuntalähtöiset tekijät väestön määrä ja sen rakenne väestön alueellinen jakauma ja muuttoliike kulutus, kulutuksen rakenne ja kulutuksen muutos kauppaan suuntautuva ostovoima 2. Asiakaslähtöiset tekijät kuluttajien ostopaikan valintaperusteet kuluttajien ostokäyttäytyminen kotitalouksien varustetaso autokannan kehitys 3. Institutionaaliset tekijät lainsäädäntö työmarkkinasopimukset kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 4. Hankintalähtöiset ja teknologiset tekijät valikoimien kasvu logistiikka 5. Kilpailu- ja kustannustekijät kilpailu kaupan ryhmien, ketjujen ja myymälöiden kesken kaupan kustannusrakenteen muuttuminen kaupan perustamis- ja toimintaedellytykset 7 Kauppa voi vaikuttaa hankinta-, kilpailu- ja osin kustannustekijöihin, muttei väestö- ja kulutustekijöihin enempää kuin ostokäyttäytymiseen ja lainsäädännöllisiin tekijöihinkään KAUPAN RAKENNE Kauppa jakaantuu tukku- ja vähittäiskauppaan. Tukkukaupan yritys myy suurimman osan tuotteistaan vähittäiskaupalle, toisille palvelu- tai tuotantotoimintaa harjoittaville yrityksille tai yhteisöille. Tukkukauppa voidaan jakaa kulutustavaroiden tukkukauppaan ja tekniseen tukkukauppaan. Vähittäiskaupan yritykset myyvät tuotteitaan pääasiassa kotitalouksille. Vähittäiskauppa jakaantuu päivittäistavarakauppaan ja erilaisten erikoistavaroiden kauppaan eli 6 Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s. 9 7 Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s

12 erikoiskauppaan. Kauppaa voidaan jaotella eri luokkiin myös sijainnin ja myymälätyyppien perusteella. 9 Vähittäiskaupan toimialat ovat kehittyneet varsin poikkeavasti toisistaan. Päivittäistavarakaupan toimipaikkojen määrä on vuodesta 1994 lähtien ollut koko ajan laskeva, kun taas erikoiskauppojen määrä on kasvanut. Vähittäiskaupan toimipaikat ovat tyypillisesti pieniä. Keskimäärin yhdessä vähittäiskaupan myymälässä työskentelee 3,6 henkeä. Henkilöstömäärältään muusta vähittäiskaupasta poikkeavat tavaratalot ja hypermarketit. Näistä yli 50 henkeä työllistäviä tavarataloja ja hypermarketteja on 43 % kaikista tavarataloista ja hypermarketeista, henkeä työllistäviä on lähes saman verran. Pääosa Suomen vähittäiskaupan yrityksistä on kotimaisia, mutta ulkomaalaisten omistamien yritysten määrä Suomessa on kasvussa. Ulkomaalaisten omistamia yrityksiä oli vuonna 2000 alle prosentti kaikista yrityksistä, mutta niiden määrä on yli kolminkertaistunut viidessä vuodessa. Kansainväliset yritykset Suomessa ovat keskimääräistä suurempia. Liikevaihdoltaan yli 5 milj. euron yrityksistä jo neljä prosenttia on ulkomaalaisten omistuksessa. Koko vähittäiskaupan liikevaihdosta ulkomaisten yritysten osuus oli vuosituhannen vaihteessa noin neljä prosenttia. Ulkomaalaisomisteisten yritysten markkinaosuus on liikevaihdolla mitattuna nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Vähittäiskaupan alueellinen sijoittuminen on vahvasti kytköksissä väestön alueelliseen jakautumiseen. Toimiakseen kannattavasti kauppa tarvitsee ympärilleen riittävän väestöpohjan, mikä puolestaan johtaa vähittäiskauppojen sijoittumisen keskittymiseen Päivittäistavarakauppa Sijainnin perusteella tarkasteltuna päivittäistavarakauppa on joko lähikauppaa, keskustakauppaa tai liikenteellisesti sijoittunutta kauppaa. Lähikauppoja on käytännössä viittä eri tyyppiä: taajamien lähikaupat, maaseudun lähikaupat (kyläkaupat), laatikkomyymälät, kioskit ja huoltoasemamyymälät. 11 Myymälätyypeittäin tarkasteltuna päivittäistavarakauppa voidaan jakaa kuuteen tyyppiin: Hypermarketit Tavaratalot Supermarketit Valintamyymälät Pienmyymälät Erikoismyymälät 12 Markkinaosuudella mitattuna päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit ovat hypermarketit ja supermarketit, jotka molemmat ovat kasvattaneet osuuttaan viime vuosina. Viime vuosien kehityspiirteisiin kuluu myös se, että uusia pienmyymälöitä on alettu perustaa etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. 13 Koko maassa päivittäistavaramyymälöitä oli kpl ( ), näiden lisäksi oli 608 erikoismyymälää ja kauppahallia. Puolet koko päivittäistavaramyynnistä kulki 396 suurimman myymälän kautta. Yli 10 milj. vuosimyyntiluokkaan kuuluvia myymälöitä oli 219 ja ne myivät 37,8 % koko maan päittäistavaramyynnistä. Päivittäistavaramyynti asukasta kohden oli 9 Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Santasalo & Koskela 2003, s. 20, 23, Ympäristöministeriö 2004, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Ympäristöministeriö 2004, s

13 noin ja päivittäistavaraneliötä kohden Asukkaita päivittäistavaramyymälää kohden oli keskimäärin henkeä Erikoiskauppa Erikoiskaupat ovat erikoistavaroita ja niihin liittyviä palveluja tarjoavia vähittäiskauppoja. Erikoiskaupoiksi luetaan kaikki ne vähittäiskaupan toimialat, jotka eivät ole päivittäistavarakauppoja tai päivittäistavaroita pääosin myyviä suuryksiköitä. Erikoiskauppoja ovat mm. vaate- ja kenkäkaupat, kirjakaupat, urheilukaupat, apteekit, rauta- ja sisustustarvikekaupat sekä Alkot ja muut tiettyjen kulutushyödykkeiden myyntiin erikoistuneet vähittäiskaupat. Vaikkei erikoiskaupalla olekaan selkeitä myymälätyyppejä, konseptieroja löytyy, kuten esimerkiksi boutiquet, merkkitavaraliikkeet jne. Erikoiskauppa muodostuu toimintatavoiltaan hyvin erilaisista toimialoista, joilla on yhteisiäkin piirteitä. Yhteistä erikoiskaupoille on hyötyminen toistensa läheisyydestä ja hakeutuminen lähelle kilpailevaa toimijaa tai muita erikoiskauppoja. Erikoiskaupoille on tyypillistä myös keskeinen sijainti yhdyskuntarakenteessa. Eritasoiset keskukset ovat niiden kannalta parhaita liikepaikkoja. Osa erikoiskaupoista kuitenkin hakeutuu ja myös paremmin soveltuu keskustojen ulkopuolelle. Tällaisia ovat paljon tilaa vaativat erikoiskaupat, kuten auto-, rauta- ja huonekalukaupat. Naiset ovat erikoiskaupalle tärkein asiakasryhmä, muutamilla keskeisillä toimialoilla naisten osuus asiakaskunnasta on noin 80 % Sähköinen kauppa Sähköisellä kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jota käydään tietoverkon, television, puhelimen tai faxin välityksellä, ja joka painottuu tuotteisiin, joiden jakelu kuluttajille voidaan järjestää sähköisesti tai postitse. Sähköisen kaupan etuja ovat ajan ja vaivan säästö, tilausajankohdan vapaa valinta, hintavertailun helpottuminen, mahdollinen alhaisempi hintataso, maantieteellisen saavutettavuuden paraneminen sekä kustannussäästöt yrityksille ja yhteiskunnalle. Sähköisen kaupan potentiaalisia kuluttajaryhmiä ovat mm. kiireiset tai harrastusten sitomat perheet, edullisen hinnan etsijät, hajaasutusalueella asuvat, liikuntaesteiset, vanhukset ja tietokonesukupolvi. 16 Muutama vuosi sitten arvioitiin joissakin yksittäisissä erikoiskaupan tuoteryhmissä sähköisen kaupan osuuden kokonaismyynnistä kasvavan vuoteen 2005 mennessä prosenttiin. Kehitys ei kuitenkaan ole edennyt arvioidulla tavalla. Päivittäistavarakaupassa sähköisen kaupan osuuden arvioidaan vielä vuonna 2005 jäävän noin yhteen prosenttiin kokonaismyynnistä. Päivittäistavarakaupan osalta arvioidaankin, ettei sähköinen kauppa aivan lähivuosina poista tai vähennä myymäläkaupan tarvetta. Sähköinen kauppa ei tule lähitulevaisuudessa vaikuttamaan oleellisesti myöskään erikoiskaupan rakenteeseen. Sähköisen kaupan vaikutuksiin ei siten ole tarvetta ainakaan toistaiseksi varautua kaavoituksessa A.C. Nielsen Finland Oy, tiedote Santasalo & Heusala 2002, s. 9-10, Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s. 34 (Alkuperäinen lähde LTT -Tutkimus Elektronisen kaupan instituutti 1998) 17 Ympäristöministeriö 2004, s

14 3.2 MYYMÄLÄVERKON SUUNNITTELU Kauppa kehittää ja uudistaa olemassa olevia myymälöitään aina, kun se on mahdollista, koska näin investoinnit pysyvät pienempinä kuin uutta rakennettaessa. Toimivia myymälöitä uudistetaan tai laajennetaan myös niiden palvelutason parantamiseksi. Lisäksi kauppa innovoi jatkuvasti uusia myymälätyyppejä ja uusia kaupankäyntimuotoja Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ryhmittymät suunnittelevat myymäläverkkoaan koko maassa aluejaolla seutukunta, kunta ja kaupunkiseuduilla kaupunginosa. Päivittäistavarakaupan myymäläverkon suunnittelu jakautuu pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnitteluun ja lyhyen tähtäyksen toteuttavaan kauppapaikkasuunnitteluun. Suunnittelu tapahtuu rullaavasti vuosittain niin, että kaupan toimintaympäristön muutokset voidaan huomioida välittömästi. Koko myymäläverkon pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu ulottuu 6-8 vuotta eteenpäin. Suunnittelujänne ei voi olla pidempi toimintaympäristön nopeiden muutosten vuoksi. Oleellisimmat seikat pitkän tähtäyksen myymäläverkon suunnittelussa ovat vastaaminen toimintaympäristön muutoksiin ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin, olemassa olevan myymäläverkon hyödyntäminen, liiketoiminnan jatkuva kehittäminen sekä palvelukokonaisuudet. Lyhyen tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu koskee yksittäistä kauppapaikkaa ja sen suunnittelujänne on 1-3 vuotta. 19 Toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa päivittäistavarakaupalle soveltumattomia sijaintipaikkoja ovat mm. väestöpohjaltaan liian pienet asuntoalueet, maaseudun haja-asutusalueet, yksipuoliset työpaikka-alueet, asuntoalueen kävelyraitin tai ainoastaan joukkoliikenteen varaan nojautuvat sijaintipaikat sekä syrjäiset sijaintipaikat. 20 Uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, hyvä liikenteellinen sijainti ja kohtuullinen investointitaso. 21 Kaavoituksella voidaan tukea päivittäistavarakaupan toimintaympäristön vaatimuksia mm. siten, että uudet asuinalueet kaavoitetaan väestömäärältään riittävän suuriksi. Vähimmäisväestömäärä uudelle kaupalle on 3 000, kaksi kauppaa edellyttävät asukasta. Kauppaa käsittelevissä kaavoissa tulisi olla mm. joustavuutta. Esimerkiksi nykyiseen tarpeeseen nähden lievän ylimitoituksen avulla kauppa pystyy sopeutumaan paremmin toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin Erikoiskauppa Monialaisuutensa vuoksi erikoiskauppa ei voi suunnitella myymäläverkkoa päivittäistavarakaupan tapaan, vaan se on riippuvainen tarjolla olevista vapaista liikepaikoista. Tosin ketjuuntumisen myötä suunnitelmallisuus liikepaikkojen suhteen on lisääntynyt. Erikoiskaupan kannalta oleellisin asia kauppapaikkasuunnittelussa on keskustojen tavoitteellinen kehittäminen. Tämä johtuu siitä, että yli kaksi kolmasosaa erikoistavaroista, autoja lukuun ottamatta, hankitaan keskustoista Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2004, s. 8-9, Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2004, s. 9 13

15 KAUPPAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA 3.3 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU Alueiden käytön suunnittelun tehtävänä on alueiden varaaminen eri toiminnoille, näiden keskinäisten suhteiden määrittely, ratkaiseminen ja tarkoituksenmukainen yhteensovittaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) 4 :n mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä koostuu valtakunnan tasolla määriteltävistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, maakuntatasolla laadittavista maakuntakaavoista, kuntien yhteisistä yleiskaavoista sekä kuntatason yleis- ja asemakaavoista. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmää suppeampi käsite on kaavajärjestelmä. Molempien järjestelmien periaatteena on asteittainen tarkentuminen yleispiirteisemmästä ja laaja-alaisemmasta yksityiskohtaisempaan siirryttäessä. Kuva 3: Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä ja kaavajärjestelmä Kaupallisen palvelurakenteen muodostumisessa kaavoitus on merkittävässä asemassa. Kunnat ja maakuntien liitot vaikuttavat kaavoituksella paitsi kaupan toimintaedellytyksiin yhdyskunnissa myös palvelurakenteeseen ja kaupan sijaintiin yhdyskuntarakenteessa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia ohjataan maakunta-, yleis- ja asemakaavoilla. Yhteiskunnan kannalta kaupan suuryksiköillä voi olla sekä yhdyskuntarakennetta myönteisesti vahvistava tai yhdyskuntarakennetta hajottava vaikutus. Maakuntakaavan sijainti alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä valtakunnan- ja kuntatason välissä yleispiirteisimpänä ja laaja-alaisimpana kaavamuotona merkitsee roolia kansainvälisten, valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten suunnittelutarpeiden yhteen sovittajana 24. Maakuntakaava esittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavassa tarkastellaan kaupallista palvelurakennetta osana yhdyskuntarakennetta ja etsitään kaupallisille palveluille parhaiten soveltuvat alueet yksityiskohtaiseen sijoittumiseen puuttumatta. Yleis- ja asemakaavat täsmentävät maakuntakaavassa esitetyt yleiset periaatteet ja aluevaraukset yksityiskohtaisemmiksi ratkaisuiksi. 25 Kuntien yhteinen yleiskaava soveltuu erityisesti kaupunkiseudun kuntien yhteisen näkemyksen muodostamiseen kaupan palveluverkon kehittämisestä ja uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisesta. Kaupunkiseutu on myös vaikutusten selvittämisen kannalta luonteva aluetaso. 24 Ympäristöministeriö 2002, s Ympäristöministeriö 2004, s

16 Yhteisen yleiskaavan laatii ja hyväksyy kuntien päättämä yhteinen toimielin. Sen vahvistaa ympäristöministeriö. 26 Yleiskaava ohjaa yleispiirteisesti kunnan tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen eri toimintoja. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan tarkentaa maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden rajoja sekä mahdollisten vähittäiskaupan suuryksiköiden alueita. Siinä voidaan myös osoittaa alueita uusille vähittäiskaupan suuryksiköille, joilla ei ole seudullista merkitystä. 27 Asemakaava laaditaan yleensä tiettyä hanketta varten. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa mahdollisuuden käyttää asemakaavassa kaupan laatua ja kokoa koskevia asemakaavamääräyksiä, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen (MRL 57.1 ). 28 Kaavamerkinnät ovat oleellinen osa maakunta-, yleis- ja asemakaavoja. Merkintöihin liittyvät määräykset täydentävät kaavojen sisältöä ja täsmentävät kaavojen ohjausvaikutusta. Maakuntakaavamääräykset voivat koskea kaupan laatua ja kokoa. Laatua ja kokoa koskevien kaavamääräysten käyttö edellyttää palvelujen saatavuutta koskevia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT), jotka asiasisällön perusteella on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 30 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. 31 Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakuntakaavoitusta, eikä niillä ole oikeudellisesti sitovaa vaikutusta kaavoitukseen ennen kuin ne ovat tulleet otetuiksi huomioon maakuntakaavoituksessa. Tämän jälkeen ne tulee ottaa huomioon kuntien kaavoituksessa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta MRL 32 :n mukaisesti Ympäristöministeriö 2001a, s Ympäristöministeriö 2001a, s Ympäristöministeriö 2001a, s Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2001b, s Ympäristöministeriö 2001b, s Ympäristöministeriö 2001b, s

17 Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyy kaupallisen palveluverkon suunnittelun kannalta tärkeitä tavoitteita. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa erityistavoitteissa esitetään kaupan palvelurakenteen suunnittelua ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamista koskevia suunnitteluperiaatteita. Niiden mukaan maakunta- ja yleiskaavoissa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä esitettävä eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on selvitettävä toimiva liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan rakentamisen olevan kestävän kehityksen mukaista. 33 Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai valtioneuvoston päätöksessä ei valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita aseteta tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen, siten ne ovat keskenään samanarvoisia. Soveltamisalan puitteissa kaikki tavoitteet otetaan lähtökohtaisesti huomioon kaavaa laadittaessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskinäinen yhteen sovittaminen ja priorisointi tehdään tapauskohtaisesti. Kaavan tarkoituksesta ja tehtävistä sekä olosuhteista ja tarpeista riippuen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat painottua eri tavoin ja mahdollisuudet niiden edistämiseen voivat vaihdella. Mikäli valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, ratkaisun on MRL 24.2 :n oikeusvaikutukset huomioon ottaen turvattava valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamisen edistäminen. Käytännössä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuitenkin yleensä mahdollistavat useita eri ratkaisuvaihtoehtoja, mikä näin jättää liikkumavaraa maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden huomioon ottamiselle Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta ja rakentamista. Lain yleisenä tavoitteena on hyvän elinympäristön luominen ja kestävä kehitys. Tavoitteita ovat ekologisesti ja sosiaalisesti toimivat yhdyskunnat, jotka tarjoavat myös kaupalle toimintaedellytykset ja joissa kaupan palvelut ovat kohtuullisesti kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. 35 Palveluiden järjestämiseen liittyy tällä hetkellä keskeisinä kysymyksinä toisaalta niiden turvaaminen taantuvilla ja haja-asutusalueilla, toisaalta hillitseminen suuryksikkörakentamista silmällä pitäen. 36 Maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena on tehostaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaamista. Ohjauksen tavoitteena on kaupunkien keskustojen vahvistaminen monipuolisina palvelukeskuksina sekä päivittäistavarakaupan toimintaedellytysten turvaaminen asuntoalueilla. Uudet suuryksiköt tulisi sijoittaa ensisijaisesti nykyisiin pääkeskuksiin ja alakeskuksiin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottuville. 37 Maankäyttö- ja rakennuslain perusteluissa on nostettu esiin mm. se, että myymäläverkon harveneminen jättää monet asuinalueet ilman kauppapalveluja, jolloin eri alueiden asukkaat samoin kuin eri väestöryhmät joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan. Erityisesti tämä koskee autottomia talouksia ja vanhuksia. Vaikka suuryksiköihin liittyy eräitä etuja, kuten edulliset hinnat, ne voivat taajamien reunamille tai 33 Ympäristöministeriö 2004, s Ympäristöministeriö 2003, s Ympäristöministeriö 2004, s Mikkonen 2001, s Ympäristöministeriö 2000, s. 3 16

18 ulkopuolelle sijoittuessaan aiheuttaa huomattavia ongelmia, kun keskustat taantuvat ja kaupassa käynti ilman autoa vaikeutuu. 38 Kaupan suuryksiköiden sijoittumisen sääntelyn tavoitteena on, että suurmyymälät sijoittuisivat yhdyskuntarakenteellisesti edullisemmin. Tämä vähentää sekä valtion että kuntien tie- ja katuverkon investointitarpeita, jotka johtuvat suuryksiköiden sijoittumisen edellyttämistä uusista yhteyksistä tai entisten yhteyksien ja liittymien parantamisesta. Kuntien osalta vähennystä kustannuksiin aiheutuu mahdollisesti myös muun kunnallistekniikan laajentamistarpeiden vähenemisestä. Kunnissa kauppapalvelujen väheneminen asuinalueilta ja niiden noutoetäisyyden kasvu on lisännyt sosiaalipalvelujen menoja vanhusten ja liikuntaesteisten kotipalvelujen tuottamisessa. Tältä osin pyritään vaikuttamaan kuntien palvelukustannusten nousuun ehkäisevästi Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö Erityiset vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset maankäyttö- ja rakennuslaissa ovat: vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää koskeva säännös (MRL 114 ) ja asemakaavan oikeusvaikutuksia koskevat säännökset (MRL 58.3 ja 58.4 ). Näihin kuuluu myös säännös siitä, että käyttötarkoituksen muutos vähittäiskaupan suuryksiköksi edellyttää rakennuslupaa (MRL ). MRL 114 : Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. MRL : Asemakaavan oikeusvaikutukset Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Vähittäiskaupan suuryksikkö määritellään 114 :ssä. Mitä 3 momentissa säädetään, koskee myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamista sekä sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Mitä 3 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske vähittäiskaupan myymälän, vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän laajentamista, joka ei ole merkittävä. MRL : Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan edellä tarkoitettua vaikutusta maankäyttöön, jollei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Suurin osa myymälöistämme on määriteltyä kerros-m 2 pinta-alaa pienempiä, joten niihin säädöksillä ei ole vaikutuksia. Myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaiseen myyntiin käytettävän tilan lisäksi kaikki myymälää palvelevat muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilat ja muut niihin rinnastettavat tilat. 40 Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön kerrosalaraja k-m 2 vastaa noin m 2 :n myyntipinta-alaa HE 101/1998 vp. 39 HE 101/1998 vp. 40 Ympäristöministeriö 2004, s Byckling et. al. 2002, s

19 Se, kuuluuko yli kerrosneliömetrin vähittäiskaupan myymälä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittaman paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan piiriin, määritellään myymälän toimialan perusteella. Toimialan lisäksi arviointiperusteena käytetään oheistuotteiden osuutta myymälän myyntialasta. 42 Suuryksikkömäärittelyn ulkopuolella ovat paljon tilaa vaativat erikoismyymälät (MRL 114 ). Tällaisiksi on luokiteltu mm. seuraavien toimialojen myymälät: - moottoriajoneuvojen kauppa, rengaskauppa ja varaosien myynti - huonekalukauppa - rautakauppa ja rakennustarvikekauppa - maatalouskauppa - puutarha-alan kauppa sekä - kodintekniikkakauppa Kaupan suurmyymälälle ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta käytännössä suurmyymälöiksi luetaan hypermarketit, tavaratalot, suuret supermarketit ja erikoiskaupan suurmyymälät. Suurmyymälä -käsitettä on pyritty täsmentämään myynnin tai pinta-alan perusteella. Myyntipintaala on useastakin syystä sopiva mittari, sillä pinta-ala korreloi positiivisesti myynnin ja varsin paljon myös henkilöstömäärän kanssa ja on kaavoituksen kannalta olennainen tekijä. 43 Kaupan asiantuntijat ovat päätyneet päivittäistavarakaupassa suurmyymälöiden osalta myyntineliömetrin vähimmäispinta-alaan. Tämä tilastollinen raja on yleisimmin käytössä myös muissa EU-maissa, tästäkin huolimatta maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan kuitenkin yli kerrosneliömetrin suuruista myymälää. Tilastolliset mittausongelmat vaikeuttavat suurmyymälöiden tarkastelua; muun muassa myymälärekisterin pinta-alatiedot ovat puutteelliset eikä erikoiskaupasta ole lainkaan käytettävissä myyntipintaalatietoja. 44 Suuryksiköiden määrä verrattuna maamme vähittäiskaupan toimipaikkojen kokonaismäärään on varsin vaatimaton, mutta niiden myyntiosuus on kolmannes koko vähittäiskaupan myynnistä (pois lukien autokauppa). Sen vuoksi niillä on huomattava vaikutus yhdyskuntien palvelurakenteeseen. Toisaalta suurten supermarkettien ja hypermarkettien myynnin osuus on Suomessa eurooppalaisen vertailun mukaan keskimääräistä pienempi. Suuryksikön vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen riippuvat suuryksikön sijainnista ja siitä onko seudulla jo ennestään muita suuryksiköitä. Ensimmäinen suuryksikkö kilpailee lähikauppojen kanssa, mutta seuraavat kilpailevat toisten suuryksiköiden kanssa, mikä vaikuttaa enemmän hintaan. Tällöin suuryksiköiden vaikutukset kokonaisuutena, samoin kuin vaikutukset pienempiin myymälöihin ovat suuremmat Vähittäiskaupan myymäläkeskittymä Vähittäiskaupan myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön, sovelletaan vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Ohjauksen piirissä olevat myymäläkeskittymät määrittyvät vaikutustensa perusteella. Keskeisiä vaikutuksia ovat tällöin mm. vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen, yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen. Pinta-alarajaa ei ole katsottu mahdolliseksi esittää, mutta yleensä yli kerrosneliömetrin myymäläkeskittymillä katsotaan olevan varsin merkittäviä vaikutuksia Ympäristöministeriö 2000, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Kauppa Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa 2000, s Ympäristöhallinnon internetsivut 18

20 Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan joko yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja. Tällaisia myymäläkeskittymiä ovat esimerkiksi kauppakeskukset, erikoiskaupan keskukset (ns. retail park) ja merkkituotemyymälöiden keskukset (Factory Outlet Center). Myymäläkeskittymällä ei tarkoiteta toisistaan toiminnallisesti erillisiä myymälöitä ja liikerakennuksia. Esimerkiksi teollisuus- ja varastoalueen vähittäistä muuttumista liiketoimintojen alueeksi ei voida pitää myymäläkeskittymän toteuttamisena Myymälän laajentaminen Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan myös myymälöiden merkittäviin laajennuksiin. MRL 58.4 mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan vähittäiskaupan myymälän laajentamiseen tai muuttamiseen suuryksiköksi, olemassa olevan vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä vähittäiskaupan myymäläkeskittymän laajentamiseen. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yli kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. 48 Merkittävän laajennuksen toteuttaminen maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella edellyttää, että alue on osoitettu asemakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamiseen Paljon tilaa vaativa erikoiskauppa Vähittäiskaupan suuryksiköllä ei laissa kuitenkaan tarkoiteta paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Maankäyttö- ja rakennuslain perustelujen mukaan paljon tilaa vievällä erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet, jotka edellyttävät hyviä liikenneyhteyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet. 49 Pääsääntöisesti paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät voidaan jakaa suuriin, jotka kilpailevat laajalla valikoimalla ja hinnoilla sekä pieniin, jotka panostavat palveluun ja erikoistuotteisiin. Suuret myymälät ovat yleensä sijoittuneet keskustojen ulkopuolelle ja pienet keskustoihin. 50 Laissa ei ole määritelty paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan -käsitettä. Ympäristöministeriö on kuitenkin laatinut käsitteen tulkinnan tueksi suosituksen, jossa on yksilöity ne kaupan toimialat, jotka ministeriön käsityksen mukaan tulisi lukea paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan piiriin. Suosituksen mukaan niitä ovat mm. moottoriajoneuvojen sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Suosituksen mukaan siihen eivät kuulu esimerkiksi sisustus- ja urheilukauppa. 51 Ongelmallisia ovat erityisesti uudet myymälätyypit, joissa myydään useiden eri toimialojen tuotteita. Toimialaan liittyvien oheistuotteiden osuus saisi olla enintään 20 % myyntipinta-alasta, kuitenkin enintään 400 neliömetriä. Tästä myyntipinta-alasta enintään 100 neliömetriä voidaan käyttää elintarvikkeiden ja sellaisten oheistuotteiden myyntiin, jotka eivät liity toimialaan. 47 Ympäristöhallinnon internetsivut 48 Ympäristöministeriö 2004, s HE 101/1998 vp. 50 Ympäristöministeriö 2000, s Ympäristöministeriö 2004, s

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET 1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Kauppa kaavoituksessa

Kauppa kaavoituksessa Ympäristöopas 115 Kauppa kaavoituksessa HELSINKI 2004... YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ympäristöopas 115 Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto Taitto: Ainoliisa Miettinen ISBN 952-11-1782-6 (nid.) ISBN 952-11-1783-4

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning 2012 Glesbygdens avloppsvatten YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta Matti Vatilo Mirkka Saarela

Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta Matti Vatilo Mirkka Saarela Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta 9.12.2016 Matti Vatilo Mirkka Saarela Hallituksen esityksen tavoitteet Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos 10.10.2012 Ympäristöministeriö I Esipuhe Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vähittäiskaupan ohjausta koskenut lainmuutos (319/2011, liite 1) tuli voimaan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset 6.9.2017 Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA Projekti Asiakas Päijät-Hämeen vähittäiskaupan nykyisen pinta-alan selvittäminen Päijät-Hämeen liitto Päivämäärä 19.9.2014 Laatijat Mari Pitkäaho 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen

ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen Karalusu-työryhmä 8.3.2016 Anu Kerkkänen Uudet pykäläluonnokset: MRL 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-,

Lisätiedot

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Alueiden käytön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista Kokous: 2.2.2010 Veli Pekka Toivonen Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen SEMINAARIN OHJELMA 9.00 Maakuntakaavatyön tilanne, Riitta Väänänen Maakuntakaavatyön tilanne Kaupan suunnittelukysymykset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot