1 JOHDANTO. 1.1 Aiheen esittely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 JOHDANTO. 1.1 Aiheen esittely"

Transkriptio

1 1 1 JOHDANTO "Tunne itsesi ja tunne vihollinen, sadassakaan taistelussa et ole vaarassa. Kun et tunne vihollista, mutta tunnet itsesi, ovat mahdollisuutesi voittaa tai hävitä yhtäläiset. Jos et tunne sen paremmin vihollista kuin itseäsi, häviät varmasti jokaisen taistelun." -Sun Tzu 1.1 Aiheen esittely Satoja vuosia sitten eläneen kiinalaisen strategikon toteamus pätee hyvin vielä nykyaikaisessa markkinataloudessakin, onhan sekä kansallisen että kansainvälisen kilpailun kiristyessä noussut esiin selkeä tarve tutkia yrityksen toimintaympäristöä ja kilpailijoita yhä enemmän ja tarkemmin. Nykyaikaista markkinaa voidaan ajatella eräällä tavalla taistelukenttänä, jossa yritykset yrittävät kaikin keinoin saada vastustajan antautumaan tai tuhotuksi. Klassisessa mielessäkin sotatieteessä on tiedustelulla merkittävä asema taistelun kääntämisessä omaksi voitoksi. Ensin on kuitenkin tiedettävä, mitkä ovat omat vahvuudet ja mitkä ovat vihollisen heikkoudet. Sama asema on kilpailijan seurannalla nykyaikaisessa yritysmaailmassa. Seurannalla voidaan ennakoida vastustajan toimintaa, päämääriä ja heikkouksia. 1.2 Tutkimuksen rajaus ja lähestymistavat Tutkimuksen tavoite on selvittää Porvoon Taidetehtaan kilpailijaympäristöä ja niitä vaatimuksia, joita se tarvitsee voidakseen kilpailla tehokkaasti kulttuuripalvelujen tarjonnassa eteläisen Suomen muiden kulttuuritalojen kanssa. Sen lisäksi Taidetehtaalle on tehty kilpailija-analyysi Lahden Sibeliustalosta. Tutkimuksen teoriaosassa on keskitytty kilpailija-analyysiin käsitteenä ja siihen miten se toteutetaan. Lisäksi teoriaosassa käsittelellään lyhyesti palveluiden markkinoinnin teoriaa.

2 2 Sen jälkeen määritellään Porvoo ja Lahti kulttuuripalvelujen tarjoajina demografisten ja tilastollisten tietojen valossa ja esitellään Taidetehdas ja Sibeliustalo kulttuurimarkkinoiden toimijoina. Empiirisessä osassa käsittellään tehtyjen teemahaastattelujen tuloksia. Tulosten esittämisessä on hyödynnetty David Aakerin analyysimallia ja muokattu tuloksia myös lukijalle helppokäyttöiseen matrikkeliin. Tutkimus on luonteelta selvittävä ja sen tarkoituksena on kartoittaa sekä Porvoon Taidetehtaan että Lahden Sibeliustalon taustaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Tietolähteinä on käytetty virallisia tilastoja, teemahaastatteluja, toimintakertomuksia, artikkeleita, lehtileikkeitä ja teoreettista kirjallisuutta. Tutkimusta on tehty syyskuusta 2002 toukokuuhun 2003.

3 3 2 MITÄ KULTTUURI ON? Sanalle kulttuuri on yhtä paljon määritelmiä kuin on määrittelijöitäkin. Nykysuomen sanakirja määrittelee kulttuurin päämerkityksessään seuraavasti: Ihmiskunnan, jonkin kansan tai kansaryhmän aikojen kuluessa saavuttama aineellisen ja henkisen kehityksen tila tai aste kaikkine ilmiöineen. Kulttuuri mielletään usein tarkoittamaan pelkästään sellaisia ilmiöitä kuten taiteita ja kirjallisuutta, jotka eivät varsinaisesti ole aineellisia. Puhutaan korkeakulttuurista. Totta kai kirja on esineenä aineellinen, mutta sen arvo liittyy sen sisältämiin ajatuksiin ja teksteihin. Taiteilijoiden tuotanto, maalaukset ja taideteokset mielletään myös kulttuuriksi. Viime vuosikymmeninä länsimaissa on ollut vahvoja kulttuurisia suuntauksia, joista ehkä parhaiten tunnetaan popkulttuuri 1960-luvulta, keulakuvanaan Andy Warhol. Tarkastellessamme kulttuuria suppeasti tarkastelemme vain muutamaa sen ilmiötä kerralla. Holistinen, kokonaisvaltainen kulttuurikäsitys sisältää kaikki kulttuurin tuottamat ilmiöt. Kaikki ovat esimerkiksi kuulleet puhuttavan antiikin ajan eurooppalaisista kulttuureista. Siinä tapauksessa kulttuurin määritelmä kattaa kaikki ajanjakson tai kansan ominaispiirteet korkeakulttuurista rakennustaiteeseen, kaupankäynnin tavoista yhteisön arvoihin ja sodankäynnin taitoon. Kulttuuri on lisäksi muutoksessa koko ajan kukaan ei voine väittää, etteikö suomalainenkin kulttuuri olisi muuttunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Esimerkiksi suomalaisten voimakkaasti omaksuma televiestintä on jo muuttanut todennäköisesti pysyvästi viestintätapoja ja eri viestintämuotojen välistä painotusta. Joitakin viestintävälineitä on lopullisesti kadonnut, jotkut hiipuvat vuosi vuodelta, mutta toisaalta uusia muotoja on taas tullut roppakaupalla lisää. Lisäksi, viestimien mahdollistettua jatkuvan tavoitettavuuden, viestinnän syklit ovat kiihtyneet. Enää ei välttämättä sovita asioita pilkuntarkasti etukäteen, koska toinen on aina tavoitettavissa lisäneuvotteluja tai lisäneuvoja varten. Muutoksista voidaan sopia joustavasti ja reaaliajassa.

4 4 Entäpä suomalainen yrityskulttuurin muutos Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen? Markkinasuojien romututtua ja suomalaisten markkinoiden jouduttua ulkomaisen paineen alle myös vanhan ajan turvalliset suomalaisyritykset ovat joutuneet yhä enenevässä määrin soveltamaan Yhdysvalloista tuttuja toimintamalleja selvitäkseen. Lisäksi monet suomalaisyritykset on ostettu ulkomaiseen omistukseen. Kaikki nuo muutokset muokkaavat kulttuuria kokonaisuudessaan. On vaikea määritellä juuri tämän hetkistä kulttuuria tarkasti, koska suurilta tuntuneet asiat tai epäkohdat tavoissa, kielessä tai muulla kulttuurin alueella voivat historiallisessa perspektiivissä paljastua epäolennaisiksi tai sangen lyhytaikaisiksi ilmiöiksi. Kulttuurihistoriallinen tutkimus onkin tärkeä väline luotaessa kaikkia kulttuurin osaalueita kartoittavia selvityksiä jostakin aikakaudesta. Esimerkiksi jälkeenpäin on voitu selvittää melko tarkoin vaikkapa Rooman imperiumin rappioitumiseen johtaneet syyt osin tutkimalla valtiollisia asiakirjoja ja arkistoja, toisaalta taas kaivautumalla tavallisen roomalaisen elämään vanhojen kaupunkien raunioilla. Kaikesta aineistosta voidaan löytää yhdistäviä tekijöitä, jotka kertovat nykyaikaiselle tutkijalle enemmän kokonaisuudesta kuin useimmille aikalaisilleen. Tässä tutkimuksessa kulttuurin käsitettä on haluttu hyödyntää tutkimalla organisaation kulttuuria kysymyslomakkeessa olleilla kysymyksellä. Koska yrityskulttuurin tutkiminen ei ollut tutkimuksen päätavoite, tutkimuksen tuloksissa kulttuuriin liittyviä tuloksia on kommentoitu vain lyhyesti. Jo lyhyen katsauksen perusteella oli mahdollista päätellä jotain yrityskulttuureista lähinnä sen, että niitä esiintyy. Koska kulttuuri käsitteenäkin tarkoittaa tapoja, ajatusmalleja ja perinteitä, jotka syntyvät yhteisöllisestä kanssakäymisestä yksilöiden välillä, on selvää, että pitempään samassa työpaikassa työskennelleiden keskuuteen syntyy yhteisiä naurunaiheita, toimintatapoja ja perinteitä, joista kaksi viimeistä saatetaan joskus kirjoittaa muistiin toimintaohjeiksi tai vastaaviksi. Työpaikasta toiseen kulttuurit saattavat vaihdella ääripäästä toiseen joissain myöhästymistä sallitaan ja katsotaan läpi sormien, kun taas toisessa se saattaa olla jumalanpilkasta seuraava rike. Kulttuuria, kulttuuria.

5 5 Kulttuurin määriteltyämme voimme alkaa tarkastella kulttuurialaa. Edellisen määrittelyn mukaan kulttuuriala voisi olla yksi suppeammin tarkasteltavista kulttuurin alueista. Emme siis kulttuurialasta puhuessamme tarkoita teatterin työntekijöiden tai kirjailijoiden klubin jäsenten välisiä tapoja, vaan lähinnä kulttuurilaitoksia ja niiden toimintaa. Kaupunkien ja kuntien kulttuuritoiminta keskittyy siis monesti laitosten kautta tapahtuvaan ja kontrolloitavaan toimintaan lapsille tarjotaan musiikkiopetusta, nuorille mahdollisuutta esiintyä ja toteuttaa kulttuuriproduktioita ja vanhemmille mahdollisuutta osallistua luovan maalaamisen kursseille. Kulttuurilaitokset taas toteuttavat ammattimaisen henkilöstönsä avulla suurempia produktioita ja ylläpitävät puitteita, joita usein jo kunnostautuneet taiteilijat tai taiteilijaryhmät voivat käyttää esiintymiseen tai näyttelyihin. Tärkeimpiä ja vanhimpia kulttuurialan laitoksia ovat tietenkin kirjastot ja teatterit varmuudella tiedetään, että heti kirjoitustaidon kehityttyä vuosituhansia sitten ensimmäiset kirjastot alkoivat muodostua vahva teatterikulttuuri tunnetaan varmuudella ainakin antiikin Kreikasta. Kulttuurialan tehtävänä yhteiskunnassa on henkisten arvojen ja henkisen virkistyksen ylläpitäminen, kertyneen tiedon tallentaminen ja nykyhetken kritisointi ja virtausten esille tuominen. Tutkimuksen kaksi kulttuurilaitosta ovat voimakkaasti vastakkaisia pinnailisilta arvoiltaan toinen pyrkii nykysuuntauksen mukaan tuottamaan kulttuurin lisäksi positiivista taloudellista arvoa omistajilleen, kun taas toinen pyrkii toiminnassaan maksimoimaan kulttuurisen arvon, ohitse taloudellisten näkökulmien. Pohjimmiltaan kumpikin toteuttaa vuosituhantista perinnettä. Ne jalostavat, esittävät ja tuovat yhteiskunnan jäsenten saataville kulttuuria ja kulttuuriteoksia. Niiden esittämät teokset muokkaavat yhteiskuntaa ja yhteiskunnan trendit ja muutokset muokkaavat niitä. Tutkimuksen esityksessä kulttuuriala on se pelikenttä, jolla tutkimus on tehty. Siksi demografisissa tiedoissa on käytetty huomattavan paljon tilaa esittelemään sekä kahden kulttuurilaitoksen että tutkimuksen kahden kaupungin kulttuurisesta kentästä kertovia

6 6 tunnuslukuja ja määrittelyjä. Tiedoissa on pyritty esittämään kaupunkien kulttuurialaan panostama rahasumma per asukas ja kulttuurityöntekijöiden määrä per kaupunkilainen. Kysymyslomakkeita tehdessä pyrittiin kiinnittämään huomiota juuri kulttuurialaan ja se näkyy kulttuuriaiheisten kysymysten merkittävänä painoarvona kaikista kysymyksistä. (Helsingin kaupungin kulttuurikomitea, 2000.)

7 7 3 KULTTURIKESKUKSET JA NIIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT Seuraavassa luvussa esitellään ja vertaillaan tutkimuksen kohteeksi valittuja kaupunkeja, Lahtea ja Porvoota. Tietoja on muokattu taulukoihin, jotka helpottavat lukijaa tulkitsemaan ja vertailemaan tietoja. Ensin esitellään keskeisimpiä tietoja Porvoosta ja Lahdesta, hiukan niiden historiaa, nykypäivää ja kulttuurikenttää. Lisäksi luvussa tullaan käsittelemään lyhyesti Porvoon Taidetehdasta ja Lahden Sibeliustaloa, niiden historiaa, nykypäivän toimintaa, talojen toimitiloja ja tulevaisuutta. 3.1 Porvoon kaupunki Vain viisikymmentäyksi kilometriä Helsingin hektisestä vilinästä itään Porvoojoen rannalla sijaitsee pieni, sympaattinen ja historiaa tulviva maaseutukaupunki Porvoo, jonka rannoilla ja vainioilla jo viikinkiajan soturit kävivät kauppaa ja taistelivat paremmuudesta Porvoon kaupungin historiaa Keskiajalla perustettin Suomeen kuusi kaupunkia. Osa kaupungeista syntyi itsestään ilman perustamiskäskyä. Tämä koski myös Porvoota, joka sai kaupunkioikeutensa luvulla. Kaupunki sai ruotsinkielisen nimensä Borgå (Linnajoki) Linnamäelle rakennetun linnan mukaan. Porvoon pitäjä mainitaan jo 1300-luvun alussa. Varhaisempina aikoina siihen kuului myös Askola, Pornainen ja Pukkila luvun keskivaiheilla Porvoon pitäjä annettiin läänitykseksi Virossa sijainneelle Padiksen luostarille, jolle se kuului seuraavan vuosisadan alkuun saakka. Porvoon pitäjä kasvoi Linnamäen ympärille. Porvoon alkuperäinen sijainti oli luultavasti Saksalassa, muutama kilometri Porvoonjokea ylös. Porvoonseutu sai kiinteän asutuksen 1200-luvulla ja 1300-luvulla. Vanhimmat säilyneet asiakirjat, joissa on tietoja Porvoonseudusta, ovat peräisin 1300-luvun alusta.

8 8 Porvoon pitäjä oli keskiajalla Itä-Uudenmaan ja Porvoon lääniksi kutsutun hallintoalueen keskus. Suurin Porvoota keskiajalla kohdannut katastrofi oli ruttoepidemia, musta surma, joka riehui Euroopassa noin 1350-luvun vaiheilla ja tappoi suuren osan väestöstä. Keskiajan lopulla Porvoossa oli runsaasti saksalaisia kauppiaita, jotka harjoittivat kauppaa Suomenlahden eteläpuolisten maiden kanssa. Tanskalaiset tuhosivat luvulla Porvoon kerran ja venäläiset kolme kertaa. Porvoota kohtasi hävitys myös isonvihan ja pikkuvihan aikana 1700-luvulla. Vuonna 1740 Porvoossa oli 1600 asukasta ja jonkin aikaa se oli Suomen toiseksi suurin kaupunki. Porvoon suuri palo vuonna 1760 tuhosi 203 rakennusta kaupungin 293 rakennuksesta. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Porvoo korotettiin piispanistuimeksi Viipurin sijasta, joka oli luovutettu Venäjälle. Borgå Gymnasiumissa on Suomen vanhin julkinen kirjasto. Suomen kuusisataavuotinen yhteys Ruotsiin katkesi Suomen sotaan Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suurruhtinaskuntana. Venäjän keisari Aleksanteri I julisti pidettäväksi Porvoon valtiopäivät Maaliskuun 29. päivänä keisari antoi Porvoon tuomiokirkossa hallitsijanvakuutuksen, jossa hän vahvisti maan uskonnon ja perustuslait sekä säätyjen ja väestön oikeudet. Keisari Aleksanteri I tuli myös valtiopäivien päättäjäisiin heinäkuussa Tunnetuimpia porvoolaistaiteilijoita ovat tietenkin kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (s. Pietarsaaressa 1804, k. Porvoossa 1877), taidemaalari Albert Edelfelt ( ), joka syntyi Kiialan kartanossa, lähinnä monumentaalitöistään tunnettu Lennart Segerstråle ( ), kuvanveistäjä Ville Vallgren ( ), kansallisrunoilijan poika, kuvanveistäjä Walter Runeberg ( ) ja taiteilija Louis Sparre ( ), jolle on annettu mainesana "Porvoon suojelusenkeli" suomalaisen muotoilun uranuurtajana ja vanhan Porvoon säilyttäjänä. Porvoon kaupunki ja Porvoon maalaiskunta yhdistettiin tammikuun 1. päivänä Kysymys kuntaliitoksesta oli kauan ollut esillä niin virallisissa kuin epävirallisissakin keskusteluissa. Uuden kunnan nimi on Porvoon kaupunki. (Porvoon kaupunki 2002.)

9 Yleistietoa Porvoosta Porvoon kaupunki sijaitsee Itä-Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla noin 50 km Helsingistä itään. Asukkaita on noin ja kaupunki on väestömäärältään maan 17:sta suurin. Porvoon kaupunki toimii Itä-Uudenmaan alueen pääkeskuksena. Alueella asuu yhteensä noin asukasta. Porvoon kaupungin maapinta-ala on 654 km 2 ja asukastiheys 70 as./km 2, vesipinta-ala on km 2. Kaupungin alue jakautuu keskusta-alueeseen, keskustan lähistöllä oleviin suurempiin lähiöihin kuten Kevätkumpu, Huhtinen, Näsi, Peippola ja Gammelbacka sekä kylätaajamiin ja laajaan maaseutu- ja saaristoalueeseen Väestö Porvoossa on asukkaita 45730, joista naisia on 51 % ja miehiä 49 %. Kielisuhteiltaan kaupunki on kaksikielinen, suomenkielisten osuus väestöstä on 64 %, ruotsinkielisten osuus on 34 % ja muun kielisiä on 2 %. Taulukko 1: Porvoon asukasluku ja ikäjakauma Vuosi asukasluku 0-14 v v. 65 v. (%) ,2 65,8 11, ,6 66,3 12, ,5 67,4 12, ,6 68,1 12, ,0 67,4 12, ,7 67,5 12, ,5 67,6 12,9 (Porvoon kaupunki 2002) Elinkeinot Porvoossa on työpaikkoja noin kpl. ja työlliseen työvoimaan kuuluu henkilöä. Työpaikkaomavaraisuus on 90 %. Työvoiman ja työpaikkojen jakauma toimialoittain on seuraava:

10 10 Taulukko 2: Elinkeinot Porvoossa Toimiala työvoima % työpaikat % alkutuotanto 2 2 teollisuus rakennustoiminta 7 8 kauppa muut palvelut (Porvoon kaupunki 2002) Kaupungissa toimivat suurimmat yksityiset työnantajat ovat Fortum Oyj, Sanoma- WSOY Oyj, Ensto-yhtiöt Oy, Norpe Oy, Borealis Polymers Oy, Stora Enso Timber, Ok Osla, Haikon kartano ja Uusimaa Oy Porvoon kaupungin henkilöstö Porvoon kaupungin henkilökunnasta toimii kulttuuritoimessa vain noin 0.5%, joka tarkoittaa 13 henkeä koko 2773 vahvuisesta henkilöstöstä. Taulukko 3: Porvoon kaupungin henkilökunta Hallinnon ala Vakinaiset Virkavapaalla Sijaiset ja Kaikki yhteensä % tilapäiset Keskushallinto ,9 Sosiaali- ja terveystoimi ,9 Sivistystoimi ,3 Tekninen ja ympäristötoimi ,9 Kulttuuri (sis. (-) (-) (-) (13) (0,5) sivistystoimeen) Yhteensä (Porvoon kaupunki, 2001) Porvoon kaupungin menot ja tulot toimialoittain Porvoon kaupunki käyttää kaikista menoistaan noin 0,68% kulttuurin edistämiseen kulttuuritoimen avulla. Vuonna 2001 kaupungin kaikki toimintakulut olivat yhteensä 1050 miljoonaa markkaa. Tilikausi alijäämäinen noin 23,5 miljoonalla markalla.

11 11 Taulukko 4: Porvoon kaupungin menot ja tulot toimialoittain 2001 Menot milj. markkaa Tulot milj.markkaa Yleishallinto 86,8 45,9 Sosiaali- ja terveystoimi 606,9 83,9 Sivistystoimi 250,7 14,6 Tekninen- ja ympäristötoimi ,5 Kulttuuri (sis. sivistystoimeen) (7,2) (1,3) (Porvoon kaupunki, 2001) 3.2 Porvoon Taidetehdas Porvoojoen länsirannalla sijaitseva Taidetehdas, monille tutumpi Fiskarsin tehtaana on osa Porvoon ainutlaatuista kokonaisuutta ja historiaa Taidetehtaan historia Porvoon teollisuus keskittyi luvuilla joen länsirannalle vastapäätä muita historiallisesti merkittäviä kaupunginosia muodostaen laajan alueen monipuolisine pajoineen ja tehtaineen. Meri, joki, Kuninkaantie ja vanha rautatie yhdistivät teollisuusalueen liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Teollisuusrakennuksista on jäljellä ainoastaan noin 7500 m2:n suuruinen tehdaskiinteistö, joka tunnetaan nykyisin nimellä Taidetehdas. Se on myös ainoita jäljelle jääneitä tiilisiä tehdaskiinteistöjä, joka edustaa 1900-luvun teollista aikakautta koko Porvoossa. Porvoon Taidetehdas valmistui nykyisiin mittoihinsa vaiheittain lukujen välissä ja siellä on toiminut monia yrityksiä mm. Oy Fiskars Ab, Partek ja Oy Loglift Ab. Tehtaassa on valmistettu sekä puunjalostustuotteita että konepajatuotteita. Puunjalostus tehtaalla jatkui jopa vuoteen 1987 asti. Kun Fiskars myi kiinteistön Porvoon kaupungille vuonna 1986, ryhdyttiin pian puhumaan tehtaan kunnostamisesta kulttuurikäyttöön. Vuonna 1991 FISK-ARStyöryhmä julkaisi oman käyttösuunnitelmansa Taidetehdasta koskien ja vuonna 1995 puolestaan valmistui Porvoon kaupungin talo-osaston Timo Mattelmäen suunnitelma Länsirannan monitoimitalosta. Nämä suunnitelmat ovat ainakin tähän asti jääneet vain

12 12 suunnitelmiksi, ehkä osaksi luvun laman ja osaksi kaupungin taloudellisen tilanteen takia Taidetehtaan nykypäivä Taidetehdas toimii luvulla Porvoon kulttuurielämän hyvinvoinnin edistäjänä, taiteilijoiden työpajana, sekä erilaisten kulttuuritapahtumien järjestäjänä. Taidetehtaan ydin on Avanti -sali, jossa järjestetään mm. konsertteja esimerkiksi Avantin Suvisoitto ja Mustalaismusiikin festivaalit, sekä messuja, taidenäyttelyitä ja monia erilaisia kaupallisia tapahtumia kuten esimerkiksi Free-vapaa-ajanmessut ja Joulubasaari. Lisäksi Taidetehtaan tiloissa toimii Paperitaiteen keskus, Graafinen paja ja Porvoon Teatteri. Työtiloja on järjestetty lisäksi taidemaalareille sekä keraamikoille. Rakennuksessa toimii myös kahvila, joka on pääasiassa tarkoitettu palvelemaan työttömiä. Taidetehtaan pääasiallinen toiminta koostuu liiketilavuokrauksesta ja tapahtumatoimintavuokrauksesta. Vuoden 2001 liikevaihto oli noin , niistä vuokratulojen osuus oli noin ja avustuksien osuus noin Taidetehtaan hallitus on asettanut pitkän tähtäimen kehitysnäkymiksi ja tavoitteekseen edistää alueen kilpailukykyä ja hyvinvointia, joten jos säätiön suunnitelmat toteutuvat niin Taidetehdas lisää Itä-Uudenmaan ja Porvoon seudun taide- ja kulttuuripalveluja, yrityksiä ja työpaikkoja sekä edistää alueelle kohdistuvaa matkailua. Taidetehdas on tullut valtakunnallisesti tunnetuksi jo 16 vuoden ajan järjestetyllä Avanti! Suvisoitolla. Merkittävät kapellimestarit, kuten Esa-Pekka Salonen ja ovat määrittäneet vanhan teollisuussalin (iso sali) akustiikan erittäin korkeatasoiseksi. Taidetehtaan sali on akustiikaltaan Suomen paras sali, totesi kapellimestari Paavo Berglund johdettuaan Avantin! konsertin kesällä Talvella 1999 perustettu Porvoon Taidetehtaan säätiö selvittää yhteistyössä kaupungin ja rahoittajien kanssa parhaillaan niitä keinoja, joilla rakennus saataisiin toimivaksi, edustavaksi ja aktiiviseksi kulttuurikeskukseksi. (Markku Välimäki, 2002.)

13 Taidetehtaan toimintatilat Taidetehtaan keskeisimpänä tapahtumapaikkana toimii Avanti-sali, jonka pinta-ala on noin 780m 2. Alakerran muita toimitiloja ovat lämpiö (200m 2 ) ja Aurinkosali (190m 2 ), joista on yhteydet lämpiön ohella isoon saliin ja siten ko. tilat voivat tarvittaessa palvella ison salin oheistilana sekä verstaana (350m 2 ), jossa voidaan rakentaa tapahtumien tarvitsemaa rekvisiittaa. Yläkerran tiloja ovat Basilikasali (390m 2 ), joka on hyvin kaunis ja siksi suosittu näyttelytilana. Salissa on pitkä jälkikaiku, joten sen akustiikka luo kirkollisen tunnelman. Muita yläkerran toimitiloja ovat Keskisali (530m 2 ) ja Itäsali (538m 2 ). Myös yläkerran salit ovat mahdollista yhdistää toisiinsa tarvittaessa. Varastotilaa Taidetehtaalta nykykunnossaan löytyy noin 970 m Taidetehtaan tulevaisuus Tällä hetkellä Porvoon Taidetehdas siis elää vahvaa muutoksen aikaa. Taidetehdas tulisi peruskorjata, jotta sen tilat saataisiin edustavaan ja ympärivuotiseen hyötykäyttöön. Tehtyjen kuntotutkimusten ja selvitysten perusteella rakennus on tällä hetkellä täysin peruskorjattavassa kunnossa. Rahoitus on kuitenkin osoittautunut ongelmaksi, ja juuri tälläkin hetkellä peruskorjaukseen tarvittavista varoista ja niiden jakamisesta käydään tiukkoja neuvotteluja. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 73,5 Mmk, josta Porvoon kaupungin osuus on noin 56 Mmk ja Porvoon Taidetehtaan osuus noin 17,5 Mmk. Iso sali ja rakennuksen pohjoissiipi tulisi peruskorjata, perustukset korjata, pilaantunut maaperä kunnostaa ja muutenkin julkisivua ehostaa. Varsinaisen peruskorjauksen ulkopuoliseksi rahoitusosuudeksi hankitaan vähintään 30% kokonaiskustannusarviosta Porvoon kaupungin osuuden lisäksi. Mahdollisuus ulkopuoliseen rahoitukseen paranee, kun Porvoon kaupunki, kiinteistönomistajana, sitoutuu peruskorjaushankkeeseen. Peruskorjaukseen tarvittava ulkopuolinen rahoitus koostuu toisen perustajan Ensio Miettisen osuudesta, muista sponsorirahoitusosuuksista sekä EU-rahoituksesta. Rahoitus järjestetään yhteistyössä

14 14 Porvoon Taidetehtaan säätiön ja Porvoon kaupungin kanssa. Porvoon Taidetehtaan säätiö on laatinut hankkeelle sponsorointiohjelman. Myös valtiolta on mahdollista hakea avustusta ja Opetusministeriö onkin myöntänyt hankkeelle jo peruskorjausavustusta. Uusimpien tilastojen mukaan Itä-Uudellamaalla on vähiten kulttuuritaloja valtakunnallisesti verraten, vaikka sillä olisi luontaisia edellytyksiä tuotteistaa kulttuuri hyvinvoinnin edistämiseen. Historian ja perinteen lisäksi ovat mm. alueen sijainti, yhteydet, luonto, maisema ja olemassa oleva osaaminen esimerkkejä voimavaroista, joita kehittämällä ja hyödyntämällä voitaisiin kilpailla menestyksestä. Juuri näistä syistä Porvoo tarvitsisi tehokasta suunnittelua ja nopeita päätöksiä, jotta Taidetehtaasta saataisiin muokattua taiteen ja kulttuurin monitoimitalo, ja siten Porvoosta Itä- Uudenmaan kulttuurikeskus. 3.3 Lahden kaupunki Sata kilometriä Helsingistä pohjoiseen kauniin Vesijärven vehreällä rannalla sijaitsee perinteikäs teollisuuskaupunki, jonka lukuisat vanhanajan teollisuuslaitokset huokuvat suomalaisen työn pitkää historiaa. Lahtena tunnetaan tuo kaupunki, joka edelleen sykkii elämää Lahden kaupungin historiaa Lahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna Lahden kylä kuului tuolloin Hollolan pitäjään. Lahden kylän kasvu suurkyläksi jo keskiaikana johtui suurelta osin sen sijainnista maa- ja vesireittien solmukohdassa. Kun Riihimäki-Pietari rautatie avattiin liikenteelle 1870 ja seuraavana vuonna Vääksyn kanava, kylän elämä vilkastui. Lahden kylä paloi lähes kokonaan Jo seuraavana vuonna Lahti sai kauppalaoikeudet. Kauppalan asemakaavaksi hyväksyttiin 1878 empiretyylinen ruutukaava, johon kuuluivat suuri tori ja leveät puistokadut. Lahti on ollut Päijät-Hämeen maakunnan keskus 1980-luvulta lähtien. Aikanaan Suomen suurimpia markkinoita alettiin järjestää 1875 alussa. Vuonna 1905 Lahti sai

15 15 kaupunkioikeudet. Kaupungin alueella asui tuolloin noin 2800 asukasta ja kaupungin ulkopuolelle syntyneellä taajama-alueella yli henkeä. Hyvien liikenneyhteyksien vuoksi Lahteen syntyi muun muassa metalli-, lasi-, puusepän- ja tekstiiliteollisuutta luvulla alkoi myös elintarviketeollisuus kehittyä voimakkaasti. Uusien alueliitosten kautta vuosina 1924, 1933 ja 1956 Lahti kasvoi niin väestöltään kuin pinta-alaltaan. Erityisen voimakasta väestön kasvu oli sotien jälkeen, jolloin Lahteen muutti noin siirtolaista luovutetulta Karjalan alueelta ja myöhemmin ja 1970-lukujen vaihteessa massamuuton seurauksena väestöä muualta Itä-Suomesta. Lahteen syntyi tuolloin kokonaisia uusia kaupunginosia ja 1980-luvuilla Lahden kulttuuritarjontaa kehitettiin rakentamalla muun muassa teatteritalo, kirjastotalo ja aikuiskoulutuskeskus samoihin aikoihin kuin useat korkeakoulut perustivat Lahteen sivutoimipisteensä Yleistietoa Lahdesta Lahden kaupunki sijaitsee Päijät-Hämeessä Päijänteen rannalla noin 100 km Helsingistä pohjoiseen. Asukkaita on noin ja kaupunki on väestömäärältään maan kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Lahden kaupunki toimii Päijät-Hämeen alueen pääkeskuksena. Lahden kaupungin maapinta-ala on 134,9 km 2 ja asukastiheys 726 as./km 2, vesipinta-ala on 19,6 km Väestö Lahden kaupungin väestö on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Ennen vuotta 2001 ei tutkimusta tehdessä ollut käytettävissä ikäjakaumataulukkoa vertailua varten.

16 16 Taulukko 5: Lahden kaupungin väestö ja ikäjakauma Vuosi asukasluku 0-14 v v. 65 v. (%) (97163) 16,5 68,3 15,2 ( ja 2001 (97163) Lahden kaupunki, ja 2001 Fennica.net) Elinkeinot Lahden suurimmat yritykset työpaikkojen mukaan olivat Isku-Yhtymä Oy, Esa-konserni, Fazer Leipomot Oy, L-Fashion Group Oy, Hämeenmaa-konserni, Hartwall Oyj Abp, Stora Enso Packaging Oy ja Päijät-Hämeen Puhelin Oyj. Taulukko 6: Lahden kaupungin henkilökunta Toimialat Työpaikat kpl Työpaikat (%) Maa- ja metsätalous 50 0,12 Teollisuus Rakennustoiminta ,6 Palvelut ,3 (Lahden kaupunki, 2002) Lahden kaupungin henkilöstö Lahden kaupungin henkilökunnasta toimii kulttuuritoimessa ja vapaa-ajan palveluissa 8.8%, joka tarkoittaa 410 henkeä koko 4646 vahvuisesta henkilöstöstä. Tarkkaa kulttuuritoimen henkilöstölukua ei ole tällä hetkellä saatavissa.

17 17 Taulukko 7: Lahden kaupungin vakinainen henkilökunta Hallinnon ala Viranhaltijat Työsuhteiset kkpalkkaiset Työsuhteiset tuntipalkkaiset Kaikki yhteensä % Konsernihallinto ,7 Järjestystoimi ,3 Sosiaali- ja terveystoimi ,5 Koulutuspalvelut ,3 Kulttuuri ja vapaaaika ,8 Tekninen virasto ,4 Aluepalvelu ,3 Kiinteistöpalvelut ,9 Yhteensä (Lahden kaupunki, 2002) Lahden kaupungin menot ja tulot toimialoittain Lahden kaupunki käyttää kaikista menoistaan noin 8 % kulttuurin edistämiseen kulttuuritoimen avulla sekä muihin vapaa-ajan palveluihin. Vuonna 2001 kaupungin kaikki toimintakulut olivat yhteensä 2257,4 miljoonaa markkaa. Taulukko 8: Lahden kaupungin menot ja tulot toimialoittain 2001 Menot milj. markkaa Tulot milj.markkaa Konsernihallinto 138,8 67,6 Järjestystoimi 68,4 35,5 Sosiaali- ja terveystoimi 1243,8 154,6 Koulutuspalvelut 336,6 11,5 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palv. 181,1 34,6 Tekninen virasto 168,4 173,7 Liikelaitokset 120,3 122,3 (Lahden kaupunki, 2002) 3.4 Lahden Sibeliustalo Lahden Sibeliustalo sijaitsee Vesijärven kuvankauniilla rannalla. Vuonna 1869 kauppias Karl J. Unonius ja Knut Hj Cassel vuokrasivat kapteeni August Fellmannilta tontin perustamalleen Lahden Höyrysaha Osakeyhtiölle. Höyrysaha loi teollisuuden, hyvinvoinnin ja puun tarinan Lahteen.

18 18 Sibeliustalo valmistui vuonna 1999 ja sen kokonaiskustannukset olivat suunnilleen 126 Mmk (21M). Sibeliustalon keskeinen toimintaidea on tilojen vuokraaminen erilaisiin tapahtumiin, kuten konsertteihin, näyttelyihin, kongresseihin ja messuihin. Sibeliustalo on Lahden alueella iso työllistäjä. Se ei työllistä suoraan kuin 20 henkilöä, mutta luo työpaikkoja epäsuorasti esimerkiksi hotellipalveluihin ja ravintolapalveluihin järjestettyjen tapahtumien yhteydessä ja on siten mittava talouselämän veturi. Kävijöitä Sibeliustalossa on vuosittain noin , vuonna 2000 kävijöitä oli noin ja 2002 noin Sibeliustalon tärkeimpiä tapahtumia ovat erilaiset kongressit ja lukuisat konsertit. Sibeliustalon suunnittelun innoituksena on ollut suomalainen metsä, metsän myyttiset tuoksut ja muistot. Rakennuspaikan historia, vanhojen tiilirakennusten estetiikka ja veden läheisyys luovat luontevan ja välittömän kokonaisuuden. Arkkitehtoninen suunnittelun on tehnyt Suomessa arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Akustinen suunnittelu tilattiin Artec Consultants Incorporatediltä New Yorkista, Yhdysvalloista. Sibeliustalon sydän on 1800 neliöinen, 1250-paikkainen pääsali, jonka äänentoistolaitteet ja rakenne tekevät siitä ihanteellisen kokous- ja konserttikäyttöön. Yli tuhannen neliön Metsähalli toimii juhlatilana jopa tuhannelle hengelle, ja se henkii suomalaisen metsän tunnelmaa, jota korostaa yhdeksän 14 metristä puupylonia. Kongressisiiven hyvin varustellut viisi erillistä kokoustilaa luovat hyvät puitteet koulutus-, kokous- ja kongressitapahtumille. Puusepäntehtaan idylliset pienpajat, Puusepän Verstas, Puusepän Sali ja pienryhmähuoneet ja saunakabinetti mahdollistavat tilojen räätälöimisen tarpeen mukaan. Alakerrassa palvelee maukkaasta ruoasta tunnettu 140-paikkainen ravintola Lastu. (Sibeliustalo Kongressi- ja kongressikeskus, 4.)

19 19 4 KILPAILUUN VAIKUTTAVAT VOIMAT Tutkimuksen kannalta on välttämätöntä määrittää ensin ne tekijät, joiden puitteissa käydään kilpailua. Sen takia seuraavassa kappaleessa tullaankin esittelemään miten toimiala, markkinat ja kilpailijat voidaan määritellä. 4.1 Toimialan määrittely Monessa tapauksessa yrityksen toimiala on helppo määritellä: supermarketin toimiala on ruokatarvikkeiden vähittäismyynti ja autokaupan autojen jälleenmyynti. Tietenkin ne voivat tuottaa pääasiallisen toimialansa ohella asiakkailleen myös muita palveluja, jotka ovat luonteeltaan sivutoimia, kuten autoliikkeen yhteydessä olevia huoltopalveluja tai autonvuokrausta. Nämä muut palvelut eivät kuitenkaan yleensä näyttele merkittävää osaa yrityksen toiminnassa. Arvostettu kilpailuteoreetikko Michael Porter kertoo, että toimialasta voidaan käyttää määritelmää, jonka mukaan toimiala on yritysten muodostama ryhmä, joka tuottaa keskenään läheisesti toisiaan korvaavia valmisteita. Ne eivät siis tuota palveluja tai hyödykkeitä, jotka olisivat identtisiä keskenään, joka osoittaa, että nekin autoliikkeet, jotka eivät tuota huoltopalveluja, voivat silti toimia samalla toimialalla palveluja tuottavien kanssa ilman, että toimialan määritelmä vaarantuu. (Porter 1987, 25.) On myös yhtä yleistä, ettei yritykselle voida määritellä pelkästään yhtä toimialaa, vaan se toimii usealla alalla yhtäaikaa. Voidaan ajatella, että esimerkkimme supermarket on itsenäinen, ketjuuntumaton liike. Se tuo osan myyntiartikkeleistaan itse maahan, myy samoja tuotteita myös muille liikkeille ja myy tuotteita vähittäiskaupassa. Lisäksi marketin yhteydessä voi vaikka toimia ruokaravintola. Tässä tapauksessa yritys toimii niin maahantuojana, tukkumyyjänä, vähittäismyyjänä kuin ravintoloitsijanakin. McGee ja Thomas (1992, 81) väittävätkin oikeutetusti teoksessa International Review of Strategic Management, että kilpailija-analyyseissa käytetty määritelmä toimialasta on usein epäselvä. Juuri yrityksen toimiminen yhä yhtenäisemmillä markkinoilla useilla toiminnoilla vaikeuttaa sen sijoittamista oikealle toimialalle.

20 Kilpailijoiden määrittely Joidenkin tulkintojen mukaan yritysten toimintaa markkinoilla voidaan pitää eräänlaisina sotatoimina: markkinat ovat sotatoimialue ja siellä toimivat yritykset ovat sotatilassa toisiinsa nähden. Klassisen sotilasteoreetikon Carl von Clausewitzin mukaan: "Sota on siis väkivaltainen toimi, jonka tarkoituksena on pakottaa vastustaja noudattamaan meidän tahtoamme" ja...vihollisen saattaminen puolustuskyvyttömäksi on sotilaallisen toiminnan tavoite... sekä Jos vastustajan on noudatettava meidän tahtoamme, meidän on saatettava hänet asemaan, joka on epäedullisempi kuin häneltä vaatimamme uhraus;... (von Clausewitz 1998, 16.) Samaan tapaan yritykset pyrkivät kilpailukeinoin pakottamaan vastustajansa konkurssiin (eliminoimaan) tai pois toimialalta tai ainakin saamaan hegemonian markkinoilla. Jos yritys toimii pääasiassa vain yhdellä toimialalla, on sen yleensä helppo määritellä myös sen kanssa kilpailevat yritykset. Supermarketin kilpailijana olisivat esimerkiksi useimmat muut samalla paikkakunnalla toimivat ruoan vähittäismyyjät, itsenäiset tai ketjuihin kuuluvat, ulkomaista ja kotimaista alkuperää olevat, huoltoasemat ja kioskit. Yrityksen on huomattavasti vaikeampi määritellä kilpailijansa, jos se toimii monella toimialalla yhtä aikaa. Samalla se yleensä myös moninkertaistaa mahdollisten kilpailijoidensa määrän ja voi olla kykenemätön toimimaan millään toimialalla tehokkaasti. 4.3 Markkinoiden määrittely Vielä 1960-luvulla yritykset toimivat pääsääntöisesti markkinoilla, joiden muutosten ennustaminen oli mahdollista melko pitkälle tarkastelemalla aikaisempaa kehitystä ja trendejä. Yritykset saattoivat varautua nousu- ja laskukausiin vuosia ennen niiden tapahtumista ja siten mukauttivat toimintansa ennusteiden mukaan. Lisäksi valtaosa kilpailijoista oli pelkästään omilla markkinoilla toimivia yrityksiä ylikansallisten yritysten ollessa vähemmän merkittäviä. (Helsinki University of Technology 2002.)

21 21 Tämän aikakauden yritykset sovelsivat strategisessa ajattelussaan juuri von Clausewitzin kaltaisten klassisten sotilasajattelijoiden traditioita. Jäykät, suurikokoiset organisaatiot tekivät siirtoja toimitusjohtajien käskyjen mukaan, hämäsivät ja juonittelivat vastustajiaan tavoitteenaan voittojen maksimointi. Rationaalinen pitkän tähtäimen suunnittelu oli toimiva vakaasti kehittyvillä markkinoilla. (Harfield 1998, 3). Samankaltainen toiminta on nykyisin muuttunut lähes mahdottomaksi; jo 1960-luvun lopussa oli havaittavissa ensimmäiset merkit muutoksesta kansainvälisen kaupan alkaessa muuttua yhä vapaammaksi. Vapaakauppasopimukset, tulliesteiden madaltaminen ja uusi informaatioteknologia on tähän päivään mennessä luonut hyvin paljon yhtä maailmanlaajuista markkina-aluetta muistuttavan tilanteen, jossa jokainen yritys missä tahansa maapallolla kilpailee periaatteessa kaikkien maailman samalla toimialalla toimivien yritysten kanssa. Tietenkin suurin osa yrityksistä toimii luonteeltaan paikallisella markkinalla, eikä useimmilla ole resursseja maailmanlaajuiseen toimintaan. Mahdollisuudet tähän ovat kuitenkin aivan toista luokkaa kuin kolme vuosikymmentä sitten. 4.4 Yhteenveto Voidaan siis todeta, että markkinoilla toimivat yritykset ja yhteisöt ovat joutuneet kohtaamaan muuttuvan markkinan haasteet joutuessaan toimimaan kansainvälisesti. On entistä vaikeampaa määritellä suoranaiset kilpailijat ja vieläkin vaikeampaa yrityksen pääasiallinen markkina-alue. Toimialoja tarkastellessa voi kuitenkin todeta, että kansainvälistymisen ja markkinoiden laajenemisen vastapainoksi yritykset haluavat nykyään keskittää toimintaansa omaksi kokemalleen ydinalueelle tästä kertoo esimerkiksi yrityksen eri toimintojen kasvanut ulkoistaminen. Kun nyt on määritelty toimiala, kilpailijat ja markkinat, voidaan tarkastella niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat toimialan sisäiseen kilpailuun. Yritykset, jotka toimivat toimialoilla, voivat tehdä tiettyjä kilpailustrategisia ratkaisuja pyrkiessään sellaiseen asemaan

22 22 kilpailussa, jossa se toimii kilpailijoitaan paremmin ja on siten turvannut oman pysyvyyden ja taloudellisen edun ainakin hetkeksi. Kuitenkaan kaikki ratkaisut eivät ole mahdollisia kaikilla toimialoilla, vaan käytettävissä oleviin ratkaisuihin vaikuttaa vahvasti toimialan rakenne. Toimialaan eivät nimittäin vaikuta vain sillä toimivat yritykset, vaan myös niihin sidoksissa olevat, muilla toimialoilla toimivat yritykset. Sen takia toimialan ulkopuolella tapahtuneet muutokset vaikuttavat yleensä kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yrityksiin. Esimerkiksi perunalastuja valmistettaessa perunan hinnan noustessa maailmanlaajuisesti vaikka huonon sadon takia, kaikki perunalastujen valmistajat kokevat paineita nostaa lastujen ulosmyyntihintaa, koska ne joutuvat todennäköisesti maksamaan korkeamman hinnan ostaessaan perunaa raaka-ainetoimittajiltaan. Niinpä nämä voimat vaikuttavat suhteellisesti kaikkiin toimialalla toimiviin yrityksiin. Yrityksen näkökulmasta markkinoilla pärjäämisen avainkohtana on yritysten erilainen kyky tulla toimeen näiden tekijöiden kanssa. (Porter 1987, 23).

23 Viisi kilpailutekijää On olemassa viisi kilpailutekijää, joiden yhteisvaikutuksesta syntyy kulloinenkin kilpailutilanne: 1) uusien tulokkaiden uhka, 2) ostajien vaikutusvalta, 3) korvaavien tuotteiden uhka, 4) toimittajien vaikutusvalta ja 5) kilpailu nykyisten yritysten kesken. Alan mahdolliset tulokkaat Uusien tulokkaiden uhka Toimittajien vaikutusvalta Alan kilpailijat Toimittajat Ostajat Kilpailu nykyisten yritysten kesken Ostajien vaikutusvalta Korvaavien tuotteiden tai palvelujen uhka Korvaavat tuotteet Kuvio 1: Viisi kilpailutekijää (Porter 1987, 24) Tässäkin tapauksessa alan rakenne vaikuttaa hyvin paljon kilpailutekijöiden esiintymisen voimakkuuteen. Kaikilla on kuitenkin sama vaikutus: yhden tai useamman kilpailutekijän voimistuminen tai realisoituminen pienentää yleensä yritysten voittopotentiaalia. Esimerkiksi kahden matkapuhelinvalmistajan hallitsemilla markkinoilla voidaan olettaa tuottajakohtaisten voittomarginaalien pienenevän uuden valmistajan tullessa markkinoille, tai jos asiakkaat eivät ole tarpeeksi innokkaita ostamaan toista tai kolmatta kännykkäänsä ensimmäisen ostoksen jälkeen.

24 24 Alan rakenne vaikuttaa myös siihen, millaiset kilpailutekijät ovat todennäköisiä, pitkällä aikavälillä. Yleensä lyhytaikaisia tapahtumia, vaikkapa luonnonkatastrofeja tai lakkoja ei noteerata arvioidessa alan rakennetta pitkällä tähtäimellä. Ne toki aiheuttavat mahdollisesti suuriakin muutoksia markkinoihin, mutta lyhytaikaisesti. Yleisen alan rakenteen kannalta ne eivät ole merkityksellisiä; merkityksellistä on alan kehitys vuosikymmenten aikana. Toisaalta taas jotkin poliittiset ratkaisut voivat vaikuttaa alan tulevaisuuteen, kuten erilaiset luonnonsuojeluun liittyvät määräykset. Jotkut tekijät ovat lisäksi todennäköisemmin ilmaantuvia kuin toiset. Esimerkiksi kulutuselektroniikkaa valmistava yritys voi olettaa uuden tuotteen saavan nopeasti jäljittelijöitä, joten uhkana ovat uusien tulokkaiden uhka. Se lisäksi yleensä johtaa hintakilpailuun, tai ainakin laskee hintoja, jolloin voittomarginaali tuotetta kohden pienenee. Tuotteet vanhenevat nopeasti, joten kilpailijat voivat tuoda korvaavan tuotteen markkinoille. On toisaalta epätodennäköistä, että öljy-yhtiön tuotteet korvaa nopeassa tahdissa jokin uusi tuote uhkana voi olla raaka-aineiden tuottajien halu nostaa raakaöjyn hintaa, jolloin öljy-yhtiön voittomarginaali pienenee ellei se nosta tuotteidensa hintaa. Niinpä yritykselle on elintärkeää tiedostaa nuo viisi kilpailutekijää, jotta oman yrityksen heikot ja vahvat puolet voidaan löytää, ja sitä kautta huomata ne alueet, joilla on mahdollisuuksia saavuttaa uusia voittoja; ja toisaalta nähdä, mihin vihollinen voi iskeä. Skenaarioiden rakentaminen analyysin perusteella voi auttaa yritystä huomaamaan uhkaavat kehitysnäkymät ja suunnittelemaan strategisia muutoksia Uusien tulokkaiden uhka Tietokoneiden komponentteja valmistavat yritykset ovat maailmanlaajuisesti kärsineet viimeiset viisi vuotta vakavasti alan ylikapasiteetista. Tästä on ollut seurauksena voittomarginaalien romahtaminen, tuotteiden elinkaaren lyhentyminen ja kilpailun kiristyminen. Tämä on tyypillinen tilanne alalla, joka on niin houkutteleva, että markkinoille pyrkii useita uusia tulijoita, ja jo alalla vaikuttavat yritykset joutuvat ahdinkoon. Alalle syntyy siis ylikapasiteettia ja lisäresursseja.

25 25 Aivan suoraviivaista ei uusien tulijoidenkaan ilmaantuminen houkutteleville markkinoille ole, vaan alalla jo toimivat yritykset muodostavat joko sattumalta tai joskus järjestelmällisesti esteitä alalle pääsyyn. Alalletulon esteillä pyritään luonnollisesti pitämään uudet kilpailijat poissa alalta. Alalletulon kustannukset on pyrittävä ennakkoon tekemään niin korkeiksi, että potentiaalinen kilpailija pelkää, että sijoitetun pääoman tuotto saattaa olla negatiivinen (Karlöf 1995, 235). Michael E. Porter on teoksessaan Strategia kilpailutilanteessa ryhmitellyt nämä esteet seuraavasti (Porter 1987, 27): Mittakaavaedut. Markkinoilla pitkään toimineilla yrityksillä on usein tukenaan mittakaavaedut; ne ovat jo sopeuttaneet tuotantonsa markkinatilanteeseen, niiden tutkimus-ja kehitystyö, markkinointi ja jakelukanavat ovat rakennettu tarkoituksenmukaisesti. Ne pystyvät lähes kaikessa toiminnassaan hyödyntämään etenkin taloudellisessa mielessä mittakaavaetuaan. Uusi tulokas onkin hankalassa tilanteessa: kasvattaako tuotanto ja muut toiminnot suurella riskillä kokoon, jossa voidaan saavuttaa mittakaavaetua, ja odottaa voimakkaita vastatoimia kilpailijoilta, vai onko ainoa mahdollisuus laajentua tasaisesti ja tyytyä pieneen kokoon alussa? Kummatkin vaihtoehdot, kova kilpailu tai pieni tuotanto, voivat toteutuessaan vaikuttavaa alentavasti tuotteiden katteisiin. (Porter 1987, 27.) Tuotedifferointi. Useimmilla markkinoilla uudet yritykset törmäävät vahvoihin ja vakiintuneisiin tavaramerkkeihin, joiden brandia ja imagoa on luotu ehkä jo kymmenien vuosien aikana voimakkaalla markkinoinnilla ja mainonnalla, tuotekehityksellä ja rakentamalla toimiva asiakaspalvelu. Asiakkaat ovat tottuneet esimerkiksi odottamaan aina seuraavaa tuotesukupolvea vakiintuneelta yritykseltä, eivätkä välttämättä kiinnostu uusista tuotteista. Lisäksi alalla pisimpään vaikuttaneiden yritysten tuotteista saattaa ajan myötä muodostua standardien tapaisia tuotteita, joihin kaikkia uusia tulokkaita verrataan, vaikka niillä ei virallista patenttia olisikaan. Uusien kilpailijoiden uhatessa vanhat yritykset voivat tietysti hakea tuotteilleen tai sen ominaisuuksille patenttia, koska se pakottaa haastajat tuottamaan omia ratkaisujaan tuotteisiinsa. (Porter 1987, )

26 26 Suuri pääoman tarve. Yksi merkittävimmistä esteistä tietyille aloille on suuri pääoman tarve heti aloitushetkestä lähtien. Tämä on varsinkin teknologiaintensiivisten yritysten ongelma yritys tarvitsee tietojärjestelmiä, atklaitteistoja, tutkimuslaitteita, kalliita asiantuntijoita, aggressiivista markkinointia usein ulkomaillakin. Lisäksi tuottoja investoinneille voidaan monesti odottaa vasta kuukausien, pahimmillaan jopa vuosien päästä. Sen takia jotkin alat ovat hyvin riippuvaisia pääomasijoituksista, jotka mahdollistavat juuri tuon tulojen kannalta tyhjän hetken yrityksen elinkaaressa. (Porter 1987, 30.) Vaihtokustannukset. Toimialat, joilla toimimiseen tarvitaan järjestelmiä, joita rakennetaan ja käytetään yhdessä asiakkaiden kanssa, ovat hyvin hankalia uusille tulokkaille, koska asiakkaat ovat tottuneet vanhaan järjestelyyn. Yleensä näihin järjestelmiin on lisäksi sijoitettu merkittäviä määriä pääomaa, ehkä laitteiden tai koulutuksen muodossa, eikä investointeja olla valmiita tekemään uudestaan ellei uuden tulokkaan tarjoama vaihtoehto ole merkittävästi edullisempi tai tarjoa ratkaisevaa kilpailuetua vanhaan verrattuna. Tämä alalletulon este pätee vielä nykyäänkin, vaikka tietoverkkojen kehitys onkin muuttanut ja yhtenäistänyt järjestelmiä enää ei välttämättä rakenneta erillisiä asiakasverkkoja, vaan ne voidaan rakentaa internetin kautta hallittaviksi. Tietenkin tottumuksen voima on edelleen merkittävä uuden tulokkaan voi olla vaikea saavuttaa asiakkaan luottamusta järjestelmän luotettavuudesta ja toimivuudesta. (Porter 1987, ) Pääsy jakelukanaviin. Nykyään yksi kovimmista kilpailuista käydään päivittäistavarakauppojen hyllyillä, kun suuret kaupan toimijat käyttävät mittakaavaetuaan valitessaan tuotteet, joita se ostaa. Monet merkittävästi vanhoja vaihtoehtoja paremmat tai onnistuneemmat tuotteet voivat jäädä pois myynnistä, jos niitä valmistavalla yrityksellä ei ole tarpeeksi suurta kapasiteettia valmistaa tarpeeksi tuotteita valtakunnalliseen jakeluun. Toinen este voi olla juuri kapasiteetin pienuudesta johtuva kyvyttömyys hinnoitella tuote tarpeeksi halvaksi keskusliikkeille. Uuden tulokkaan on siis vakuutettava suuret kauppaketjut tuotteen paremmuudesta saadakseen tuotteensa hyllyille. Uusia tulokkaita voidaan myös torjua integroimalla jakelukanavat esimerkiksi valmistajan taholta. Silloin uusi tulija ei edes saa järjestettyä kilpailukykyistä kuljetusta tuotteilleen. (Porter 1987, 31.)

27 27 Oppimisedut. Ennen uusmedia-alan kuplan puhkeamista 1990-luvun lopussa vanhanaikaiselle kivijalkaliiketoiminnalle ennustettiin pikaista loppua uudet yritykset toimisivat nopeammin, tehokkaammin ja välttäen aikaisemmin tehdyt virheet. Arveltiin, että ne voivat uudistaa liiketoimintaprosessin. Perinteisiä yrityksiä pidettiin siis vanhoillisina. Kuitenkin pitkään toimineina vanhan talouden yritykset olivat juuri käytännön toimissa keränneet valtavasti tietotaitoa liiketoiminnan pyörittämisestä, ja ottivatkin siten erävoiton uudesta taloudesta. Juuri toiminnan aikana kertynyt tietotaito ja virheistä oppiminen ovat merkittäviä esteitä uusien yritysten markkinoilletulolle; tulokkaiden on vaikeaa saada näitä etuja muuten kuin ajan myötä. (Karlöf , 234; Porter 1987, ) Nykyisten yritysten mahdolliset vastatoimet. Voimakkaita vastatoimia voi odottaa, mikäli toimialalla vallitsee mm. seuraavanlaisia olosuhteita: 1) aikaisemmin ilmenneet voimakkaat vastatoimet, 2) vakiintuneilla yrityksillä on huomattavat resurssit vastatoimiin ryhtymiseksi, 3) vakiintuneilla yrityksillä on suuri sitoutuminen alaan ja huono likviditeetti, 4) alan hidas kasvu, joka rajoittaa kykyä sulattaa uutta yritystä heikentämättä myyntiä ja taloudellista suorituskykyä. (Porter 1987, ) Ostajien vaikutusvalta Koska useimmilla toimialoilla toimii useita yrityksiä, jotka tarjoavat samanlaisia tai samankaltaisia tuotteita tai palveluja, ostajat - yksityishenkilöt, instituutiot tai toiset yritykset - kykenevät halutessaan kilpailuttamaan yrityksiä, joilta ovat aikeissa hankkia tuotteita tai palveluja. He ehkä haluavat parempaa palvelua tai laatua, ja todennäköisesti halvempaa hintaan. Kilpailutettaville yrityksille tämä tarkoittaa yleensä pienempiä katteita ja voi siksi vaikuttaa myös negatiivisesti koko alan houkuttelevuuteen. On tiettyjä tapauksia, joissa Porterin mukaan ostajilla on erityisen paljon vaikutusvaltaa hinnan suhteen: Ostettava tuote muodostaa suuren osan ostajan kuluista. Raakaaineintensiivisillä aloilla ostajien suurin kulu muodostuu raaka-aineesta, ja sen takia ostajat ovat hintatietoisia ja motivoituneita löytämään sen edullisimmalla mahdollisella hinnalla. Jos taas raaka-aineen laatu vaikuttaa merkittävästi ostajan

28 28 valmistaman tuotteen laatuun, ei hintatekijä ole yhtä tärkeä ostajalle. (Porter 1987, ) Ostajalla on mahdollisuus valita monista toisiaan korvaavista tuotteista. Jos tuotteet ovat hyvin samankaltaisia tai tasalaatuisia, asiakas valitsee yleensä ehdottomasti edullisimman vaihtoehdon. (Mt ) Ostavan toimialan voitot ovat alhaiset. Alhaiset voitot saavat aikaan voimakkaita yllykkeitä ostokustannusten alentamiseen. (Mt ) Ostajilla on mahdollisuus vertikaaliseen integraatioon, eli he voivat ryhtyä itse tuottamaan kyseessä olevaa tuotetta. (Mt ) Ostaja saa täydellistä informaatiota. Kun ostajalla on täydelliset tiedot kysynnästä, todellisista markkinahinnoista ja jopa toimittajan kustannuksista, antaa tämä suuremman tinkimismahdollisuuden kuin jos informaatiotilanne on heikko. (Mt ) Ostajaryhmä on keskittynyt tai ostaa suuria volyymejä suhteessa myyjän myyntiin. Jos tietty asiakas tai asiakasryhmä muodostaa suuren osan yrityksen myynnistä, asiakkaan vaikutusvalta kasvaa. (Mt ) Korvaavien tuotteiden tai palvelujen uhka Toimialat, jotka tuottavat tuotteita, joille löytyy runsaasti substituutteja, ovat vähemmän houkuttelevia kuin alat, joiden tuotteille on vaikea löytää korvaavia hyödykkeitä. Korvaavilla tuotteilla tarkoitetaan tuotteita, jotka korvaavat saman tehtävän kuin tarkasteltava tuote. Koska lähes kaikki toimialat kärsivät korkeasta substituuttien määrästä, tätä ei voida pitää epäkiinnostavan alan määräävänä tekijänä. Kuitenkin suurimmat voitot saavutetaan aloilla, joilla korvaavien tuotteiden määrä on alhainen. (Lehmann & Winer 1988, 48.) Toimittajien vaikutusvalta Aivan kuten ostajillakin on joissain tapauksissa paljon valtaa myyjään nähden, voimakkailla tai ainutlaatuisilla alihankkijoillakin voi olla joskus paljon valtaa ostajaan nähden, ja he voivat esimerkiksi sanella toimitusehdot, hinnat jne. Porterin mukaan alihankkijoilla on erityisen paljon valtaa seuraavissa tilanteissa:

29 29 Markkinat ovat keskittyneet eli niitä hallitsee vain muutama vahva toimittaja. Hankkijat, jotka myyvät hajautetuille ostajille, pystyvät tavallisesti vaikuttamaan huomattavasti hintoihin, laatuun ja ehtoihin. (Porter ) Tuotteelle ei olemassa substituuttia. Jopa suurien ja vaikutusvaltaisten toimittajien voima voidaan testata, jos ne kilpailevat substituuttituotteiden kanssa. Alan kypsyysvaiheessa tuotteelle löytyy yleensä useita vaihtoehtoja. (Mt ) Toimittaja on erilaistanut tuotteen ja/tai sitonut ostajan korkeisiin vaihtokustannuksiin. Kun ostaja on erikoistunut tai sillä on vaihtokustannuksia, ei sillä ole halua vaihdella toimittajaa. (Mt ) Ala ei ole toimittajaryhmän tärkeä asiakas. Kun toimittajat myyvät lukuisille toimialoille, eikä tietty ala muodosta huomattavaa osaa myynnistä, toimittajat ovat taipuvaisia käyttämään valtaansa. Jos ala taas on tärkeä asiakas, toimittajien tulolähteet ovat vahvasti sidoksissa alaan ja ne haluavat suojella sitä esimerkiksi järkevällä hinnoittelulla. (Mt ) Toimittajien edustama tuote on tärkeänä tuotannon osana ostajan liiketoiminassa. Tällainen tuote on tärkeä ostajan valmistuksen ja tuotelaadun kannalta, ja toimittajat voivat käyttää tilannetta hyväkseen. (Mt ) Toimittajaryhmä muodostaa todennäköisen tulevan integraation uhan. Tämä varmistaa sen, että toimittajat pystyvät tarvittaessa parantamaan niitä ehtoja, joilla ne myyvät. (Mt ) Kilpailu nykyisten yritysten kesken Useimmilla aloilla yritykset ovat toisistaan riippuvaisia eli yhden yrityksen toimet vaikuttavat muiden toimintaan ja mahdollisiin vastatoimiin. Useimmiten toimialan sisäinen kilpailu nostaa yritysten markkinointikustannuksia, laskee tuotteiden hintoja, ja pakottaa yritykset parantamaan tehokkuuttaan ja panostamaan asiakastyytyväisyyteen. Tällainen kehitys on yleensä toivottavaa asiakkaan kannalta, mutta se vähentää toimialan houkuttelevuutta. Erityisesti hintakilpailu jättää yleensä koko alan entistä heikompaan asemaan kannattavuuden suhteen. Kilpailijat reagoivat usein hinnanleikkauksiin laskemalla omia

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan toiminnan kehittäminen Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan sää=ö Porvoon Taidetehtaan sää=ö on 1999 perustebu yleishyödyllinen yhteisö. o Perustajat Porvoon kaupunki

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana?

Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Jakelutoiminta kansainvälistymisen toisena tukijalkana? Erkki Järvinen toimitusjohtaja CMD, Kansainvälistymisstrategia Taustaa 2 n kansainvälistymisen keihäänkärjiksi valitut toimialat: Lehtijakelutoiminta

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä. Vastaajia n. 250 13.12.2013

Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä. Vastaajia n. 250 13.12.2013 Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä Vastaajia n. 250 13.12.2013 Mistä tämä tutkimus kertoo Tutkimuksemme perusteella voimme entistä vahvemmin todeta, että uudistuminen lähtee ihmisistä - ja

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tuotantolaitos työpöydälläsi Katsaus kotimaiseen 3D-tulostusosaamiseen

Tuotantolaitos työpöydälläsi Katsaus kotimaiseen 3D-tulostusosaamiseen Tuotantolaitos työpöydälläsi Katsaus kotimaiseen 3D-tulostusosaamiseen Kuka olen? Ville Piispanen, minifactory Oy Ltd:n brändipäällikkö Ensisijaiset opinnot tuotantotalousinsinööriksi, valmistumisaika

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot