s e u r a k u n ta m m e

Transkriptio

1 s e u r a k u n ta m m e Hollolan seurakunnan lehti no 11 (136) vsk Ismo Pekkarinen/Lehtikuva Hämeenkosken vihkiryijy vitriiniin s. 2 Rauhallista joulua ja siunattua uutta vuotta 2008 Hollolan seurakunta Vuoden 2008 talousarvio historian suurin s. 3 Joulun pysäköintijärjestelyt Hollolan kirkolla s.4 Kaste, nimenanto ja kummius s. 4-5 Joulupukin juuret piispa Nikolauksessa s. 5 Palveleva puhelin auki joulupyhinä s. 7

2 2 Pääkirjoitus Hollola Joulu lähestyy Vuosi 2007 alkaa olla lopuillaan. Ennen vuoden vaihtumista vietämme kuitenkin vielä juhla-aikaa. Kirkkovuodessa sydänjoulun aika ulottuu jouluaatosta loppiaiseen. Tuon ajan keskeisenä sanomana on Jeesuksen syntymä. Tulee aika, sanoo Herra, jolloin Daavidin suvusta nousee Vanhurskas Verso. Hän on kuningas, joka hallitsee viisaasti ja saattaa maassa voimaan oikeuden ja vanhurskauden. (Jer. 23:5). Näin profeetta Jeremia ennusti aikanaan. Jouluaattona ollaan profeettojen lupausten toteutumisen ovella. Jouluaaton aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta. Siksi jouluprofetiat kuuluvat jouluaaton jumalanpalveluksiin silloinkin, kun niissä luetaan muita joulun tekstejä. Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta saa kuulla enkelin viestin: Tänään on teille syntynyt Vapahtaja. Jouluaamun jumalanpalveluksessa, joka täällä Pohjolassa on perinteisesti ollut tärkein jumalanpalvelus, lähdemme paimenten kanssa Betlehemiin. Siellä näemme sen, mitä on tapahtunut. Joulupäivänä kiitämme Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi, veljeksemme, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia. Joulunpyhien sanoma voidaan pelkistää kolmeen kohtaan. Pääasia on Jumalan ihmiseksi tuleminen. Jumala sitoi itsensä ajan ja paikan rajoihin, koska me ihmisetkin olemme niihin sidotut. Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme. Toinen painopiste on ilmoituksessa paimenille ja heidän reaktionsa: Menkäämme Betlehemiin Joulun sanoma ei saanut jäädä salaiseksi. On hyvä huomata myös, että sanoma ilmoitettiin ensin vähäosaisille. Jumalan edessä olemme samanarvoisia. Hänen edessään inhimilliset arvostukset menettävät merkityksensä. Levitessään maailmaan jouluviesti jakoi ihmiset niihin, jotka ottivat sen vastaan, ja niihin, joissa nousi viha sitä kohtaan. Joulun sanoma ei ole menettänyt merkitystään, mikä näkyy siinä, että jouluajan kirkollisiin tilaisuuksiin osallistutaan aktiivisesti. Toivotankin teidät kaikki tervetulleiksi kirkkoon laulamaan, rukoilemaan ja hiljentymään. Perheen joulunviettoon on hyvä liittää osallistuminen esimerkiksi aattohartauteen. Jumalan siunaamaa joulujuhlaa teille kaikille ja varjelusta tulevaan aikaan. Antti Lahtinen Kirkkoherra Pyhäkoulujen opettajille tunnustusta juhlavuoden alla Salpakankaan kirkon ensimmäisen adventin jumalanpalveluksen yhteydessä jaettiin Seurakuntien Lapsityön Keskuksen pyhäkoulujen opettajille ja päivähoidon uskontokasvattajille myöntämiä kunniamerkkejä. Viisivuotisesta palveluksesta kirkon lapsityössä saivat kunniamerkin Anneli Lindroos ja Paula Salminen. Kymmenvuotisesta palveluksesta kirkon lapsityössä saivat kunniamerkin Marju Huhtinen, Leena Majola ja Mailis Oikarinen. Kaksikymmenvuotisesta palveluksesta kirkon lapsityössä kunniamerkin saivat Kaarina Hakala, Hellevi Jokinen, Varpu Murole, Soile Sipilä sekä hämeenkoskelainen Raija Valjus. Pyhäkoulu on lasten jumalanpalvelus Marraskuun lopulla Hämeenkosken kirkon peräosan sakastin vastaiselle seinälle asennettiin säilytysvitriini vihkiryijyä varten. Huljalan diakoniapiirin keräämistä varoista kustannetun vitriinin valmistusmateriaali saatiin pari vuotta sitten kirkkomaalta kaadetuista jalavista. Valoisaan kirkkoon hyvin sopivan vitriinin on valmistanut hämeenkoskelainen erikoispuuseppämestari Heikki Saraja. Hämeenkosken Huljalan kylän diakoniapiirin naiset sekä muutamat kirkonkylän kinkeripiiriin kuuluvat seurakuntalaiset valmistivat vuonna 1999 Hämeenkosken seurakunnalle uuden vihkiryijyn. Taiteilija Eva Mannerheim-Sparren, marsalkka Vuonna 1888 perustettu Pyhäkouluyhdistys, nykyiseltä nimeltään Seurakuntien Lapsityön Keskus, täyttää ensi vuonna 120 vuotta. Seurakuntamme vapaaehtoiset pyhäkoulujen opettajat ovat kautta vuosikymmenten tehneet arvokasta työtä pitäen pyhäkouluja kodeissa ja seurakunnan tiloissa. Viime aikoina pyhäkoulutoimintaa on järjestetty myös kunnan päiväkodeissa. Mannerheimin sisaren vuonna 1906 suunnitteleman Huntu mallin Pyhäkoulun opettajat Anneli Lindroos (vas.), Leena Majola, Paula Salminen, Soile Sipilä, Kaarina Hakala ja Raija Valjus. Yhteiset syntymäpäivät Vuoden 2008 alusta lähtien Hollolan seurakunnassa siirrytään uuteen syntymäpäiväkäytäntöön. Seurakunta kutsuu 70-, 75-, 80-, 85-, 90- ja yli 90-vuotiaat Salpakankaan kirkkoon yhteiseen juhlaan. Ensimmäinen juhlatilaisuus järjestetään keskiviikkona 20. päivänä helmikuuta kello tammi-, helmi- ja maaliskuussa syntyneille seurakuntalaisille. Kirkkoherranviraston henkilöstö lähettää jokaiselle syntymäpäiväänsä viettävälle henkilökohtaisen kutsun juhlaan. Juhlaan voi osallistua Hämeenkosken vihkiryijy vitriiniin kirkon seinälle Vihkiryijyn tekijöitä ja vitriinin kustantajia: Eila Mäkinen (vas.), Sinikka Lattunen, Aune Tupala, Maija Ristseppä ja Hilkka Roisko. Pyhäkouluhetki on lasten jumalanpalvelus, jossa Raamatun kertomusten, rukouksen ja hartauden viettämisen kautta syntyy uskon ja hengellisen turvallisuuden siemen, joka kantaa vanhuuteen saakka. Ensi kevään pyhäkoulujen alkamistiedot löytyvät tämän lehden sivulta 6. (js) yhdessä puolison tai jonkun läheisen henkilön kanssa. Mukana juhlassa on joukko seurakunnan työntekijöitä - papit, kanttorit, diakoniatyöntekijät ja Salpakankaan kirkon emännöinnistä vastaavat työntekijät. Juhlan alussa emännät tarjoavat syntymäpäiväkahvit, jonka aikana läsnäolijat voivat tutustua toisiinsa, jakaa elämänilojaan ja kaikenlaisia muitakin elämäkokemuksia keskenään. Tarjoilun jälkeen vietetään yhteinen juhlahetki. Jos joku syntymäpäiviään viettävä tarvitsee kuljetusapua tai toivoo seurakunnan työntekijän osallistuvan juhliinsa omassa kodissaan tai muussa juhlapaikassa, hänen tulee ottaa yhteys kirkkoherranvirastoon. Hämeenkosken kappeliseurakunnassa vietetään myös vuonna 2008 ensimmäistä kertaa yhteisiä syntymäpäiviä. Siellä 70- ja 75-vuotiaille järjestetään yhteiset syntymäpäivät kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäiset yhteiset syntymäpäivät ovat Ruusun päivänä toukokuussa. mukaan tehty ryijy lahjoitettiin seurakunnalle. Vitriinin hankinta taustalla on pitkä prosessi. Hämeenkoskella on etsitty pitkään ryijylle sopivaa säilytyspaikkaa, missä se olisi kirkossa kävijöiden nähtävillä ja samalla kuitenkin suojassa värejä haalistavalta auringon valolta sekä pölyltä. Vihkiryijyn tekeminen ja vitriinin kustantaminen ovat Hämeenkosken diakoniatyöntekijä Jaana Piilolan mukaan hyvä esimerkki diakonian piirissä tehtävästä talkootyöstä, jossa monen yksilön tekemä pieni mutta merkittävä työ tulee koko yhteisön yhteiseksi iloksi ja hyödyksi. (js)

3 Seurakuntahistorian suurin talousarvio vuodelle 2008 Kirkkovaltuusto hyväksyi viime viikolla ensi vuoden talousarvion, jota talouspäällikkö Heikki Seppänen luonnehti seurakunnan historian suurimmaksi. Talousarvion eri pääluokkien yhteissumma on vuonna euroa. Suuruus johtuu seurakuntakeskuksen rakentamisesta. Hollolan ja Hämeenkosken toimintakulut ovat tänä vuonna euroa ja vuonna euroa, kasvu on 5,5 prosenttia. Vuonna 2008 arvioidaan saatavan verotuloja euroa. Uusi seurakuntakeskus kolmivuotissuunnitelmassa Papinpalsta Kolmivuotistaloussuunnitelma sisältää seurakunnan historian suurimman hankkeen, seurakuntakeskuksen rakentamisen, mikä on budjetissa ajateltu tapahtuvan vuosina Lopullisesta aloitusajankohdasta ei ole vielä tehty päätöstä. Seurakunta on säästänyt jo vuodesta 1999 lähtien uutta seurakuntakeskusta varten. Säästöä on kertynyt vuosien varrella lähes 6 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 otetaan 3,9 miljoonaa euroa lainaa. Seurakunta sai hieman lisää rakentamiseen kun kirkkovaltuusto päätti myydä joulukuun kokouksessaan kirkonkylästä Kirkkotien ja Rantatien kulmasta osuuskauppa Hämeenmaalle tontin eurolla. Toiminta- ja palvelutaso turvattu Investointipainotteisuudesta huolimatta talousarviossa on otettu huomioon se, että talousarviolla voidaan turvata nykyinen toiminta- ja palvelutaso. Muun muassa sukuselvitystyötä helpottamaan Hollolan kirkonkirjojen mikrofilmaukseen ja digitointiin varattiin euroa ja Hämeenkosken kappelin vastaavaan työhön euroa. Hankinta on tarkoitus kilpailuttaa keskusrekisteriseurakuntien yhteistyönä. Kappeliseurakunnan tehtäväalueita emäseurakunnalle Kirkonkirjat Kastetut: Sofia Emilia Salo Salla Aurora Sarromaa Otto Mikael Tilli Siiri Aleksandra Virtanen (Hämeenkoski) Jesse Juha Antero Aalto Sanni Helmi Inkeri Aho Matias Nestori Koski Kellotapulin ulkoseinien kunnostus tehdään ensi vuonna. Hämeenkosken liittymiseen Hollolaan kappeliseurakuntana saadaan kirkon yhteisistä varoista avustusta ensi vuonna euroa. Avustus pienenee 20 prosenttiyksiköllä vuosittain ja vuonna 2012 sitä ei enää saada lainkaan. Joitakin tehtäväalueita on yhdistetty kappeliseurakunnan kanssa. Näitä tehtäväalueita ovat tilintarkastus, taloushallinto, tiedotus sekä sairaalasielunhoidon ja palvelevan puhelimen kustannuksiin osallistuminen. Taloussuunnitelma vuodelle 2010 osoittaa aloitusmäärärahan kappeliseurakunnan leirimajan peruskorjaukselle ja vesihuollon uusimiselle. Kustannusarvio on euroa. Keskeiset hankkeet kiinteistö- ja hautaustoimessa Emil Väinö Olavi Niemi Joona Juhani Nieminen Arttu Juhani Niskanen Kaarlo Arthur Sillanpää Matilda Eveliina Turunen Vihityt: Juha-Mikko Niskanen ja Satu Hannele Kaukola Parinpellon leirikeskuksen päärakennuksen peruskorjausluonteisia töitä on rakennusmestari Heikki Koljosen mukaan toteutettu talvisin tammi-helmikuussa, aikana jolloin leirikeskuksen käyttö on vähäistä. Työt on tehty omana työnä seurakunnan laitosmiesten toimesta. Viime vuosina on kunnostettu saunaostot, keittiö ja toimisto. Vuonna 2008 uusitaan käyttövesijohdot ja keittiön kylmälaitteet. Leirikeskuksessa vältytään näin suuremmalta, yhdellä kertaa toteutettavalta peruskorjaukselta, mikä olisi kalliimpaa ja aiheuttaisi pitkiä katkoksia tilojen käytölle. Kirkon paanukaton tervaaminen on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2008 aikana. Edellisestä tervauksesta on kulunut aikaa neljä vuotta. Museoviraston suosituksen mukaisesti etelälape pitäisi tervata noin viiden vuoden välein. Kattoon pyritään saamaan aikaan mahdollisimman pitkäaikainen tervakalvo. Kirkon kellotapulin ulkoseinien kunnostus on suunniteltu tehtäväksi kesän 2008 aikana. Kustannusarvio on euroa. Työ toteutetaan ulkopuolisella urakoitsijalla. Ulkoseinien puuverhouksia, rappauksia ja pellityksiä uusitaan ja pinnat maalataan. (js) Kuolleet: Elsa Margareta Pessinen 81 v (Hämeenkoski) Raija Tellervo Siitonen 73 v Mauno Erik Nummela 80 v Jouko Johannes Karonen 77 v Risto Aulis Hemmilä 73 v Paras joululahjamme Joulupukki hymyilee. Hän on sovussa itsensä kanssa. Työ on kiireistä ja sesonkiluontoista. Punainen suuri paita peittää pullean vartalon. Pakkasen puremia kasvoja kehystävät silmälasit ja parta. Pitkä tukka korostaa miehen olemusta, joka on huoleton ja hyväntuulinen. Mitäs ulkonäöstä, kun sydän on antelias ja oikeudenmukainen. Pukki antaa hetken aikaansa ja lahjan. Siitä syntyy joulumieli. Parasta ja kalleinta lahjaa, minkä toiselle voi antaa, on aika. Sitä on rajallinen määrä. Se ei maksa mitään. Se on kallista, mutta ilmaista. Se tulee käyttää viisaasti tuhlaten. Siitä syntyy joulumieli. Kaikkea tätä katselee syntymäpäiväsankari Jeesus. Vapahtajamme hymyilee. Hänen työnsä maan päällä oli kiireinen ja sesonkiluontoinen. Ihokas ja pitkä viitta olivat hänen asunsa. Huoleton pitkä tukka ja parta kehystivät lempeitä kasvoja. Jumalan Pojan sydän oli oikeudenmukainen ja antelias. Jeesus antoi aikaansa, opetuksiansa ja ihmetekojansa. Lahjaksi hän antoi itsensä ja rajattoman anteeksiantamuksen. Siitä syntyy joulumieli. Parasta ja kalleinta lahjaa, ajan lisäksi, on antaa anteeksi. Sitä on rajallinen määrä. Se ei maksa mitään. Se on kallista, mutta ilmaista. Se tulee käyttää viisaasti tuhlaten. Siitä syntyy joulumieli. Kiitos sulle, Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme. Piltti Lännenpää Kappalainen

4 Minä olen sinut nimeltä Kaste, nim Hollolan kirkon aattohartauksissa käy joka vuosi yli 3000 henkeä. Eniten ihmisiä käy kello 14, 15 ja 16 hartauksissa. Joulun pysäköintijärjestelyt Hollolan kirkolla Tuhannet autot suuntaavat Hollolan kirkonkylään joulun aikana. Vilkkain päivä on jouluaatto, jolloin käydään ahkerasti sekä aattohartauksissa että omaisten haudoilla. Tänä vuonna järjestetään jälleen kello 12 alkaen kuusi peräkkäistä aattohartautta, joihin osallistuu yli 3000 henkeä. Lisäksi haudoilla käynnit jatkuvat yön tunneille saakka. Kirkonkylän paikoitusalueiden rajallisuus aiheuttaa ongelmia liikenteeseen, koska tienvarsipysäköinti kasvaa. Aikaisempien vuosien kokemusten mukaan yksi hankalimmista kohdista on Parinpellontien alkupää. Tässä mäessä on paikoitus kielletty, mutta joulun aikaan sitä ei ole noudatettu. Pysäköidyt autot aiheuttavat ruuhkia, koska liukkaalla kelillä mäkeen jää herkästi kiinni ja vilkas kaksisuuntainen liikenne näin ollen puuroutuu. Parinpellontien varrella asuu runsaasti ihmisiä. Hälytysajoneuvojen esteettömän kulun ja yleisen liikenneturvallisuuden takaamiseksi Parinpellontien alkupään pysäköintikieltoa toivotaan noudatettavan. Tienvarsilta pappilan pysäköintialueelle Suositeltavia paikoitusalueita ovat seurakunnan omistamat Vanhan pappilan ja Hollolan kunnantuvan pysäköintialueet. Hollolan seurakunta auraa sään salliessa ylimääräisen paikoitusalueen pellolle. Tällä alueella on yleensä tilaa ja sieltä on hyvä kävely-yhteys kirkkoon. Pellon käyttö paikoitusalueena vaatii kuitenkin sen, että kylmä ilma jäädyttää sen kovaksi. Tänä vuonna lämmin sää voi estää pellon käytön. Tällöin suositellaan erityisesti Vanhan pappilan edessä ja takana olevan laajan parkkialueen käyttöä. Parinpellontien varrella, esinemuseon kohdalla on vain muutama autopaikka ja yleensä pahimmat ruuhkat. Sen puolen haudoille pääsee varmasti sujuvammin jättämällä auto suosiolla isommalle pysäköintipaikalle ja kävelemällä hautausmaan polkuja pitkin. Liikuntarajoitteisille tarkoitetut pysäköintipaikat ovat kellotapulin ja Parinpellontien esinemuseon vieressä. Aattohartauksiin järjestettyjen yleisten kuljetusten aikataulut ja reitit löytyvät tämän lehden takakannesta. Kun perheeseen syntyy lapsi, pian suunnitellaan hänen ensimmäistä juhlaansa, kastetilaisuutta. Suosituksena on, että kaste tapahtuu kahden kuukauden sisällä syntymästä. On toki erilaisia asioita johtuen lapsesta tai perheen tilanteesta, jolloin kaste voi olla hieman myöhemmin. Kirkkojärjestyksen mukaan lapsi on kuitenkin kastettava ilman tarpeetonta viivytystä. Kaste voidaan toimittaa kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa ottaen huomioon paikan valinnassa sen, että kaste on pyhä toimitus, sakramentti. Siinä Jumalan Sana yhdistyy kasteen ulkoiseen merkkiin, veteen. Kaste perustuu Jeesuksen antamaan kastekäskyyn, jossa hän sanoo: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28: 19-20) Kristillisen uskomme mukaan Jumalan hyvä tahto toteutuu jokaisen lapsen kohdalla. Kasteessa hänestä tulee Jumalan lapsi. Kasteessa Jumala lahjoittaa pelastuksen ja täh tuun armoon ihminen voi palata päivä. Tämä yhteys on tarkoite ko elinajan ja kantamaan taiva Vaikka kaste on ensisijaisesti k tus, oikeudellisesti se liittää ka seneksi. Kummiuden kristillinen te Kastettavalla tulee olla ainaki jotka ovat konfirmoituja eva uskoa tunnustavan kirkon jäse den kummin lisäksi voi olla henkilöitä sellaisesta kirkosta t yhdyskunnasta, joka hyväksyy mittaman kasteen. Joskus kysytään sitä, voiko maton olla lapsen kummina. Va hän ei täytä edellä mainittuja lytyksiä. Lapsi saa kasteen lahjan m le, isovanhemmille ja kummei tehtävä. Heidän tehtävänsä on h tä lapsi saa kasteopetusta eli o tä oman kirkkomme oppiin ja luu. Jo pienestä pitäen hänen lukea iltarukous ja ottaa mukaa rakunta tukee tätä opetusta pyh Sirkku Muhli Pysäköintialueet Hollolan kirkon ympäristössä. Ulla Koivukangas pitelee sylissään kummipoikaansa Einoa rovasti Erkki Lehtosen toimit

5 kutsunut i ja kummius än kasteessa saaelämässään joka ttu kestämään koan kotiin saakka. irkollinen toimistetun kirkon jähtävä n kaksi kummia, nkelis-luterilaista niä. Näiden kahkummeina myös ai uskonnollisesta kirkkomme toikirkkoon kuulustaus on ei, koska kummiuden edelutta vanhemmillle kaste on myös uolehtia siitä, etpetusta siitä, miperinteeseen kuukanssaan voidaan n kirkkoon. Seuäkouluissa ja seurakunnan kerhoissa eri ikäisille lapsille ja nuorille. Rippikoulu on myös osa kasteopetusta. Konfirmaatiossa kummeilla on tärkeä tehtävänsä olla yhdessä rippikoulunopettajien kanssa siunaamassa oma kummilapsensa. Oli kummilapsi sitten pieni vauva tai jo aikuinen, niin kummin tärkein tehtävä on rukoilla kummilapsensa puolesta ja viedä häntä näin taivaan Isän eteen. Kummien lisääminen mahdollista Nykyisin kummeja voidaan erityistilanteissa lisätä myös kasteen jälkeen. Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi kummin kuolema tai eroaminen kirkosta tai jos lapsi adoptoidaan. Kummin lisääminen voi olla myös aiheellista, jos kummin ja lapsen välinen yhteys on tosiasiallisesti katkennut. Kummeja voidaan lisätä vain alle 18-vuotiaille. Päätöksen kummien lisäämisestä tekee oman seurakunnan kirkkoherra. Kummeja voidaan siis painavista syistä lisätä mutta ei vaihtaa sillä kummiuden purkaminen ei ole mahdollista. Seurakunnan yhteyteen omalla nimellä Kasteessa Jumala kutsuu lapsen nimeltä omakseen. Jumala ei kutsu meitä ihmisiä luokseen minään nimettömänä ihmislaumana vaan hän kutsuu jokaista tämän omalla ristimänimellä. Jokaisen oma nimi on siis myös sinetti henkilökohtaiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Oma nimi on jokaiselle tärkeä. Sitä kannetaan mukana koko elämän ajan. Vanhemmat haluavat varmasti antaa lapselleen parhaan mahdollisen nimen. Heidän mieltymystensä lisäksi myös nimilaki määrää lapsen nimiä. Etunimeksi ei voida hyväksyä esimerkiksi nimeä, joka on muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen. Usein sanotaan, että lapsi sai kasteessa nimen tai että pappi antoi lapselle nimen. Tosiasiallisesti vanhemmat antavat lapselleen nimen. Joskus sukulaiset ja ystävät kuulevat sen vasta kasteen yhteydessä ensimmäisen kerran. Mutta itse kaste ei ole nimensaantitilaisuus vaan pyhässä kasteessa Jumalan nimeltä kutsuma lapsi otetaan Kristuksen kirkon jäseneksi ja seurakunnan yhteyteen. Maritta Viitanen Lisätietoa kasteesta ja muista kirkon toimituksista luterilaisen kirkon verkkosivustolta fi. Toimitusvaraukset hoidetaan Hollolassa kirkkoherranvirastossa ja Hämeenkoskella seurakuntatoimistossa. Joulupukin juuret piispa Nikolauksessa Joulupukin juuret juontavat piispa Nikolaukseen, joka eli 300-luvulla Vähä-Aasiassa. Nikolaus oli moninainen hyväntekijä ja lasten suojelija. Erityisesti hän rakasti orpolapsia, koska hän oli itsekin jäänyt pienenä orvoksi. Hyvistä töistään Nikolaus ei pitänyt ääntä, vaan teki ne salaa ihmisten tietämättä. Joulun aikaan hänen kerrotaan kuljettaneen mukanaan kahlehdittua pukkia vertauskuvana Kristuksen kahlehtimasta kiusaajasta. Aikojen mittaan lahjojen antajan, Nikolauksen, ominaisuudet siirtyivät saastaisena pidetylle pukille, ja pelottavasta joulupukista tuli kiltti lahjojen jakaja. Pohjoismaissa Nikolaus-perinteeseen kuuluu joulukoristeena käytetty olkipukki. Joulutonttu lahjojen tuojana tulee saksalaisessa ja ruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa esille ja 70-luvulta lähtien. Kuvakirjojen ja joulukorttien välityksellä joulutontut kotiutuivat pian Suomeenkin. Korvatunturi joulupukin asuinpaikkana tunnetaan 1910-luvulta, ja lopullisesti tämä tieto löi itsensä läpi Markussedän mainittua sen Yleisradion lastentunnilla vuonna Joululahjoja vähäosaisille Joululahjat ovat kristikunnassa paljon joulupukkia vanhempi perinne. Joululahjojen antamisen yhdeksi perusteeksi on mainittu Matteuksen evankeliumin kohta: Totisesti, kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisemmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Matt. 25:40) Kysymys olikin alunperin hyväosaisten köyhille ja sairaille antamista lahjoista. Jo keskiajalla kirkoissa oli laatikoita, joihin koottiin almuja vähävaraisille. Ne avattiin jouluna, ja niissä olleet varat jaettiin tarvitseville. Tähän perinteeseen liittynevät myös Pelastusarmeijan joulupadat. Pohjoismaissa joululahjat kuuluivat aluksi ylempiin yhteiskuntaluokkiin. Isäntäväki saattoi jakaa niitä myös alaisilleen. Sittemmin tapa saavutti kaikki kansalaisryhmät. Lahjojen määrä, laatu ja jakotavat ovat vaihdelleet. Pakettien värikkäät joulupaperit ovat norjalaista alkuperää. Ensimmäisinä niitä on myyty Oslossa luvun alussa. Joulukortteja sata vuotta Painetuille korteille tehtyjä onnellisen uuden vuoden toivotuksia tunnetaan 1700-luvulta lähtien. Joulukortti on hieman nuorempi. Ensimmäinen joulukortti julkaistiin Lontoossa vuonna Varhaisin Suomessa tunnettu joulukortti on postitettu vuonna 1871, mutta vasta 1920-luvulla korttien lähettäminen yleistyi. Joulukorttien kuva-aiheet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Suomessa on ollut mukana myös sellaisia aiheita, joita ei ulkomaisista joulukorteista löydy. Yksi tällainen on rekiretki joulukirkkoon. Joulutervehdyksen syvin tarkoitus on sanoa: sinulle tulee joulu, sinulle on syntynyt Vapahtaja, sinua ei ole unohdettu. Taustana on Uuden testamentin kirjeissä usein toistuva kehotus muistaa toinen toistaan, samoin enkelten tervehdys Betlehemin kedolla. Lähde: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat. Viides uudistettu painos, Kirjapaja, Pieksämäki taessa kasteen.

6 6 Tervetuloa! KOKOONTUMISIA Su 6.1. klo 14 sanansaattajien radiolähetyspiiri kokoontuu Erkki ja Maija-Liisa Lehtosella, Tiilipuistontie 1 C. Ke 9.1. klo lähetysseurat Irja Murrolla, Salpatie 2 A. Anne Takala Kansanlähetyksestä, Salamat Masih, Maarit Peltomaa. KAMMARILLA TAPAHTUU Kauppakuja 6. Avoinna ma-pe klo Joulutauko Ma 7.1 klo 11 lauluhetki, Maarit Peltomaa. Ma 14.1.klo 10 hartaus, Eila Virtanen MISSIOKAUPPA Sijainti: Kauppakuja 6. Avoinna ma-to klo 10-17, pe klo Missiokauppa on avoinna myös lauantaina klo Kauppa on suljettuna Maanantaina 7.1. avaamme klo 10, tarjoilua ja tarjouksia. Missiokauppa kiittää lämpimästi asiakkaita ja vapaaehtoisia toimijoita lähetystyön tukemisesta kuluvana vuonna. Toivotamme Hyvää Joulua ja Siunattua Uutta Vuotta. DIAKONIATYÖN PÄIVYSTYS Henkistä, hengellistä ja aineellista apua. Oman alueen diakoniatyöntekijän kanssa voi sopia henkilökohtaisen tapaamisajan vastaanotolle tai kotiin: Salpakankaan srk-keskus, Tiilijärventie 5 A: Kuntakeskus: Kansankadun itäpuoli ja Kankaantila Terveystien eteläpuolelta, Teollisuusalue, Yli- Kartano, Kumpula, Hedelmätarha, Kartano ja Koulutie: Eija Nuorinko, tiistai ja torstai klo 11-12, puh (Anitta Vuorikoski vuorotteluvapaalla vuoden 2008 kesäkuun loppuun saakka). Kuntakeskus: Kansankadun länsipuoli, Kankaantila Terveystien pohjoispuolella, Tiilijärvi, Soramäen kerrostaloalue ja Tiilikangas: Anne-Mari Andersson, tiistai ja torstai klo puh , muulloin Nostava, Miekkiö, Hangasmäki, Luhdantausta, Vanhatalo, Soramä- en omakotialue Harju- ja Työtjärventielle asti: Liisa Karkela, keskiviikko klo 11-12, puh Maakansa ja Työtjärven alue: Pia Rantatupa, maanantai klo 11-12, puh , muulloin Vesikansan srk-koti, Paimelantie 51, Kalliola: Vesikansa ja Salpakankaalta alueet: Vanhatalon palvelutalot, Koulurinteentie ja Opintien alue: Eila Virtanen, tiistai klo 11-12, puh , muulloin ELÄKEIKÄISTEN KERHOT KEVÄÄLLÄ 2008 Yhdessäoloa, keskustelua, erilaisia ohjelmatuokioita, päiväkahvi ja hartaushetki. Vesikansan seurakuntakodissa: joka toinen tiistai 8.1. alkaen klo Ohjaaja Riitta Ahonen. Koulutie 2, kerhohuone: joka toinen tiistai 8.1. alkaen. klo Ohjaaja Riitta Käppi. Koulurinteentie 3, Aamuvirkun kerhohuonetila: joka toinen keskiviikko 9.1. alkaen klo Ohjaaja Kaarina Hakala. Salpatie 3, kerhohuone: joka toinen tiistai alkaen klo Ohjaajat Pirkko Kurhila ja Annikki Rautio. Heinäsuon Suojapirtti: joka toinen keskiviikko 9.1. alkaen klo Ohjaaja Veikko Siivonen. Salpakankaan seurakuntakeskus: joka toinen tiistai alkaen 8.1. klo Ohjaaja Maija Yli-Kujala. Laitialan kerho Manskivessä: Alkaen maanantaina 7.1. klo 13. Ohjaaja Pia Rantatupa. PERHEKERHOT Kuntakeskuksessa: Salpakankaan seurakuntakeskus, Tiilijärventie 5 A: tiistaisin klo alkaen Salpakankaan seurakuntakeskus, Tiilijärventie 5 A: torstaisin klo alkaen 17.1 Hedelmätarhan srk-koti, Hedelmätarhantie 9: perjantaisin klo alkaen Kylillä: Herralan seurakuntakoti, Takkumäentie 3 joka toinen keskiviikko klo alkaen Hälvälän koulu, Aikkalantie 205 joka toinen keskiviikko klo alkaen Hämeenkosken Seurakuntatupa, Toijalantie 11 joka toinen maanantai klo alkaen Miekkiön koulu, Miekkiöntie 516 joka toinen tiistai klo alkaen Nostavan koulu, Nostavantie 382 joka toinen keskiviikkona klo alkaen Vanha pappila, Särkäntie 1 joka toinen keskiviikko klo alkaen Vesikansan seurakuntakoti, Paimelantie 51 joka torstai klo alkaen Lisätietoja torstaisin klo 15-17, Satu Vesa p PYHÄKOULUT Kuntakeskuksessa: Seurakuntakeskus, varhaisnuorten kerhohuone, Tiilijärventie 5 B: joka su klo alkaen Salpatie 5, päiväkerhotilat: joka toinen su klo alkaen Hälvälän koulun parakissa, Aikkalantie 205: joka toinen su klo 15 alkaen Kylissä: Hollolan kirkolla, Vanhan pappilan yläkerta, Särkäntie 1: joka toinen su alkaen Ensin isot, yli 7-vuotiaat klo 10. Sitten pienet, alle 7-vuotiaat klo Miekkiön koulussa, Miekkiöntie 516: joka toinen su klo alkaen Hakosilta-Nostava VPK, Nostavantie: joka toinen su klo alkaen Herralan seurakuntakoti, Takkumäentie 3: joka toinen su klo alkaen Vesikansan seurakuntakodissa, Paimelantie 51: joka toinen torstai klo alkaen Lisätietoja torstaisin klo 15-17, Satu Vesa p PÄIVÄKERHOT Vapaita päiväkerhopaikkoja 3-6- vuotiaille voi tiedustella päiväkerhotoimistosta. Kerhot kokoontuvat kuntakeskuksessa ja kylillä 1-2 kertaa viikossa klo 9-12 tai Lisätietoja seurakuntakeskuksen päiväkerhotoimistosta ma klo 9-10 ja to klo tai puhelimitse puh VARHAISNUORTEN KERHOT JATKUVAT TAMMIKUUSSA 2008 Puuhakerho luokkalaisille tytöille ja pojille Salpakankaan seurakuntakeskuksen kerhotilassa, Tiilijärventie 5 B. Tiistaisin klo Alkaen Tule kavereidesi kanssa viettämään aikaa askarrellen, leikkien ja pelaillen. Pelikerho luokkalaisille pojille Salpakankaan seurakuntakeskuksen kerhotilassa, Tiilijärventie 5 B. Torstaisin klo Alkaen Tule mukaan! Lautapelejä ja poikaporukalla hengailua. Kuviskerho luokkalaisille tytöille Salpakankaan seurakuntakeskuksen kerhotilassa, Tiilijärventie 5 B. Keskiviikkoisin klo Alkaen Kuvista, värejä ja tyttöporukalla taiteilua. Kevätkauden materiaalimaksu on 10 e. Kokkikerho luokkalaisille tytöille ja pojille Salpakankaan seurakuntakeskuksen kerhotilassa, Tiilijärventie 5 B. Torstaisin klo Alkaen Kokkailua ja leipomista mukavassa porukassa. Kevätkauden materiaalimaksu on 10 e. Lisätietoja kerhoista antaa nuorisotyönohjaaja Tuula Ryyppö p VAPAAEHTOISTYÖSTÄ KIINNOSTUNUT Sinua tarvitaan! Tule mukaan vapaaehtoistyöhön Hollolan seurakuntaan. Kurssi järjestetään kerran vuodessa yhteistyössä Hollolan kunnan, Hollolan seurakunnan ja Lahden Lähimmäispalvelu ry:n Virtaa vapaaehtoistyöhön -projektin kanssa. Voit toimia: ystävänä ja tukihenkilönä eri ikäisille ihmisille Ehtoollisjumalanpalvelukset ja hartaudet Ma klo 19 jouluaaton hartaus, Satu Kivi, Taisto Häkli. Ti klo 7 jouluaamun sanajumalanpalvelus, Antti Lahtinen, Terhi Forssell. Ti 1.1. klo 10 uudenvuodenpäivän messu, Maritta Viitanen, Su klo 18 iltamessu, Antti Lahtinen, Maarit Peltomaa. olla emäntänä/isäntänä Kaiken kansan kammarissa avustaa eri tilaisuuksien järjestämisessä jne. Tiedustelut, Eila Virtanen p KONSERTTI Hollolan kirkossa Sunnuntaina klo Raimo Sariola, sello Tuula Sariola, piano V e s i k a n s a n TO I M I N TA A Seurakuntakoti ja kirkko, Paimelantie 51 Kirkkoherranvirasto Avoinna ma-ke ja pe klo 9-15, to klo Puhelinvaihde , leiri-ilmoittautumiset, puh (ma-pe klo 9-15) tai Kirkkoherranvirasto palvelee mm. pappien ja kanttoreiden varaamisessa kirkollisiin toimituksiin, tilavarausten tekemisessä, avioliiton esteiden tutkinta-asioissa, kirkon jäsenyysasioissa sekä virkatodistus-, sukuselvitysja sukututkimusasioissa. Päivystävä pappi Ma-pe klo 9-13 ja lisäksi to klo 15-17, puh. (03) Päihdetyön saunailta Ke 9.1. klo takkahuoneessa. Lähetyspiiri 9.1.alkaen keskiviikkoisin klo 12. Raamattu- ja keskustelupiiri Ma 7.1.ja klo 18 raamattu-ja keskustelupiiri. Perhekerho joka torstai klo alkaen Pyhäkoulu joka toinen torstai klo 18 alkaen Seurakuntakeskuksen T O I M I N T A A Seurakuntakeskus ja kirkko, Tiilijärventie 5 A Hengellinen laulupiiri Kaikille avoin laulupiiri joka toinen torstai klo 14 Salpakankaan kirkossa.

7 7 TULOSSA!! IHANIEN NAISTEN ILOINEN ITSETUNTEMUSPÄIVÄ Salpakankaan srk-keskuksessa lauantaina 9.2. klo TERVETULOA löytöretkelle omaan sisimpään! Mukaan ovat tervetulleet kaikki iloa etsivät naiset, myös he, jotka eivät vielä näe itseään ihanina. OHJELMA klo 10-12Tervetuloa. Kuka olen? Yhdeksän tapaa hahmottaa elämää. Enneagrammityylien esittely. klo Lounas klo Mikä minua kosketti? Mistä löytäisin tasapainoa? klo Kahvia ja musiikkia klo Mitä jäi reppuun? Enneagrammi on ikivanha itsetuntemustyökalu, jonka avulla on mahdollista löytää tasapainoa elämään. Sen kautta voi oppia hyväksymään itsensä ja toiset erilaiset. Se auttaa omien voimavarojen kartoittamisessa ja uusien luovuuden lähteiden löytämisessä. Se näyttää myös kasvun suunnat ja mahdollisuudet. Se tuo laatua ja rohkeutta elämään. Ilmoittautumiset viimeistään seurakunnan verkkosivuille fi tai kirkkoherranvirastoon p Lounas 3e, kahvi ja pulla 2e - muuten naisten päivä on maksuton ja kaikille avoin. Kauneimmat joululaulut Ti klo 14 palvelutalo Huilissa Ke klo Nostavan koulussa To klo 16 Yli-Kartanon päiväkodissa Toiveremontti Hyvin suunniteltu & valmiiksi tehty! Ilmainen remonttiarvio kotonasi Keittiöt, saunat, kylpyhuoneet, huoneistoremontit Avaimet käteen -kotiremontit luotettavasti Palveleva puhelin jakaa tuntoja myös joulun alla Joulunalusaikana mielikuvat ja mainokset luovat perinteitä huokuvaa, sopuisaa ja yhteisöllistä joulua. Aina sellaista joulua ei kuitenkaan ole odotettavissa. Joulu saattaa pelottaa jo etukäteen, tietää Palvelevan puhelimen sihteeri Helena Samulin. "Odotusten keskellä olisi ensinnäkin tärkeää vapauttaa itsensä siitä ajatuksesta, että joulun pitäisi olla tietynlainen", Samulin sanoo. Hän näkee hyvänä sen, että joulunvieton tavat monipuolistuvat muun muassa monikulttuurisuuden myötä. Enää ei aina esimerkiksi kokoonnuta sukulaisten kanssa, vaan joulun voi rakentaa omanlaiseksi. Joulua voi viettää myös muualla kuin kotona. Samulin vinkkaa muun muassa seurakuntien moninaisista tapahtumista joulunpyhien aikaan. "Tärkeintä on joulun alla pysähtyä ja kuunnella itseään: minkälainen olisi se minun näköiseni joulu ja mitä se ei ole", Samulin sanoo. Joulun aikaankin Palveleva puhelin tarjoaa läsnäoloa ja kulkee kappaleen matkaa soittajan kanssa. Useammankin kerran voi soittaa, jos siltä tuntuu. la soitettaessa. Ulkomailta numerot ovat ja Soitto maksaa lankapuhelimesta paikallispuhelumaksun verran. Matkapuhelimella soitettaessa puhelun maksun määrittävät oman operaattorin puheluhinnat. Verkon auttamispalvelu Palveleva netti toimii osoitteessa fi/palvelevanetti. Palvelevaan nettiin voi lähettää viestin milloin tahansa. Viesteihin vastataan viiden päivän kuluessa. Palveleva puhelin ja netti eivät laskuta palveluistaan. Palveleva puhelin on luterilaisten seurakuntien ylläpitämä auttava puhelin. Palvelevaan puhelimeen soittaessa ei tarvitse esitellä itseään. Keskustelu tapahtuu nimettömänä ja on luottamuksellista. Palvelevan puhelimen päivystäjät ovat sitoutuneet vaitiolovelvollisuuteen. He ovat tehtävään huolellisesti valittuja ja koulutettuja vapaaehtoisia tai kirkon työntekijöitä. (kt) KIVIVEISTÄMÖ HOLLOLASSA kaiverrukset, asennukset spektroliitit, sävy- ja raidalliset kivilaadut valittavissa aihioista oman louhimon tuotteet edullisesti Kivimylläri Oy, Kivimyllärintie 11, Kukonkoivu, HOLLOLA Puh. (03) , Myös iltaisin ja viikonloppuisin, kotiesittelyt veloituksetta (03) Laatukatu 13, Lahti Uskosta, Toivosta ja Rakkaudesta Myös palveleva netti auttaa joulun aikaan Palveleva puhelin on avoinna joka päivä, myös joulunpyhinä. Suomenkielinen päivystys on avoinna koko maassa sunnuntaista torstaihin kello sekä perjantaina ja lauantaina Ruotsinkielinen päivystys on joka ilta kello Palvelevan puhelimen puhelinnumero on Suomessa suomenkielisille ja ruotsinkielisille. Suuntanumeroa ei tarvita myöskään matkapuhelimel- su-to klo pe-la klo myös joulun aikana Puhelun hinta pvm/mpm Hyvää Joulua! Torikuja Torikuja Hollola 1 Puh (03) Hollola Puh. (03) Tilaa lehti: tai: Hollolan seurakunnan toiminnasta informoiva lehti Seuraava numero: Aineiston jättö Julkaisija: Hollolan seurakunta Kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy Helsinki Päätoimittaja: Antti Lahtinen, puh. (03) antti.lahtinen@evl.fi Toimitussihteeri Juhana Säde, puh. (03) juhana.sade@evl.fi Ilmoitusmyynti: Eila Koivunen, puh fax (03) eila.koivunen@kotimaa.fi Paino: Keski-Uusimaan lehtipaino, Tuusula Painosmäärä: kpl Jakelu: Itella Oyj Jakeluhuomautukset: puh Toimituskunta : Aakala Seija, Jalonen Pasi, Lahtinen Antti, Muhli Sirkku, Mutala Eira, Riihelä Teemu, Säde Juhana, Valento Veikko Päiväkerholaiset juhlivat 90-vuotista Suomea Seurakunnan lapsityö järjesti päiväkerholaisille itsenäisyyspäivän aattona omat itsenäisyyspäiväjuhlat. Salpakankaan kirkko oli koristeltu Suomen lipuilla ja kynttilöillä huikean juhlalliseen kuntoon. Ohjelmassa oli juhlapuhe, juhlaruno, lastenlauluja ja perinneleikkejä. Sukupolvien välistä yhteyttä oli rakentamassa veteraanien Laulavat veljet kuoron lauluesitykset. Lopuksi hollolalaiset jonglööri Pekka Heikkinen ja taikuri Niko Kauppila esiintyivät lapsille, mikä herätti lapsissa paljon ihastusta ja naurua. (js) Taikuri Niko Kauppila teki ilmapalloista lemmikkieläinhahmoja.

8 JoulukirkkoonAnita Polkutie Jouluaaton hartaudet KULJETUKSET JOULUAATTONA Aihe: Lupaukset täyttyvät Raamatusta: Jes. 11:1-5, Jer. 23:5-6, Luuk. 2:1-14 Linja-auto- ja taksikuljetukset Hollolan kirkkoon aattohartautta ja hautausmaakäyntejä varten seuraavasti: Hollolan kirkossa klo 12, 13, 14: Maritta Viitanen, Vesa Koskimaa. Hollolan kirkossa klo 15, 16, 17: Eero Pitkäranta, Salpakankaan kirkossa klo 14: Salamat Masih, Taisto Häkli. Vesikansan kirkossa: klo 16: Satu Kivi, Taisto Häkli. Joulupäivän jumalanpalvelukset Aihe: Nyt Betlehemiin! Raamatusta: Jes. 9:1-6, Hepr. 1:1-6, Luuk. 2:1-20 Hollolan kirkossa klo 7: Maritta Viitanen, Salamat Masih, Vesa Koskimaa. Ei ehtoollista. Hollolan kirkossa klo 9: Maritta Viitanen, Salamat Masih, Vesa Koskimaa. Salpakankaan kirkossa klo 7: Satu Kivi, Vesikansan kirkossa klo 7: Antti Lahtinen, Terhi Forssell. 1) Salpakankaalta kello 12:n aattohartauteen Lähtö Salpakankaalta kello Pekolan liikenteen bussi kulkee reittiä Salpakan- kaantie-hedelmätarhantie-keskuskatu- Salpaharjuntie-Soramäentie-Kirkkotie. Paluu samaa reittiä kello ) Salpakankaalta kello 15:n aattohartauteen Lähtö Salpakankaalta kello Pekolan liikenteen bussi kulkee reittiä Salpakankaantie-Hedelmätarhantie-Keskuskatu-Salpaharjuntie-Soramäentie-Kirkkotie. Paluu samaa reittiä kello ) Vesikansan seurakuntakodilta kello 12:n aattohartauteen Lähtö kello seurakuntakodilta, Paimelantie 51 (Pekolan liikenne). Paluukuljetus lähtee kello ) Kylien kuljetukset kirkolle Hoppa-taksien reittejä kulkevat taksit kiertävät kylien kautta. Mahdollisuus noutaa reitin varrelta aikataulun puitteissa. Ilmoitus viimeistään tuntia ennen p A) kello 12:n hartauteen Lähtö klo Kalliotie-Miekkiö-Luhdanta- usta-nostava-okeroinen-tikkakallio-hollo- lan kirkko. Paluukuljetus klo samaa reittiä. Lähtö klo Nostavan koulu-hakosilta- Herrala-Heinäsuo-Pysäkkitie-Tennilä- Kukonkoivu-Hollolan kirkko. Paluu klo samaa reittiä. B) kello 15:n hartauteen Lähtö klo Kalliotie-Miekkiö-Luhdanta- usta-nostava-okeroinen-tikkakallio-hollolan kirkko. Paluukuljetus klo samaa reittiä. Lähtö klo Nostavan koulu-hakosilta- Herrala-Heinäsuo-Pysäkkitie-Tennilä- Kukonkoivu - Hollolan kirkko. Paluu samaa reittiä klo HÄMEENKOSKEN TOIMINTAA Ke klo kauneimmat joululaulut Eira ja Pekka Mutalan kotona Kaunkorventie 521. Su klo sanajumalanpalvelus Pentti Pohto, Veikko Saari, Aleksi Seppälä. Ma klo vanhainkodin aattohartaus Pentti Pohto, Veikko Saari. Ma klo kynttilänsytytyshartaus Valkjärven hautausmaalla Pohto Saari. Ma klo aaton perhehartaus kirkossa Anja Saraja, Veikko Saari, Mieskuoro. Ti klo 7.00 jouluaamun jumalanpalvelus, Pentti Pohto, Veikko Saari, Kirkkokuoro. Ke klo tapaninpäivän iltavesper, Pentti Pohto, Veikko Saari, Ikäiset kuoro. Su klo sanajumalanpalvelus Hanna-Leena Penttilä, Hanna-Mari Saari. Ti klo messu, Pentti Pohto, Veikko Saari. Ti 1.1. klo joululauluseurat Väinö Järvisellä, Ruotutie 1 Su 6.1. klo loppiaisen perhekirkko, Pentti Pohto, Veikko Saari. Su 6.1. klo Etu- Porvolan kinkerit Anja ja Tapio Pitkälässä Toijalantie 81. Su 6.1. klo vielä kauneimmat joululaulut kirkossa. Ti 8.1. klo vanhainkotihartaus, kahvitusvuorossa Huljala. Su klo sanajumalanpalvelus, Anja Saraja, Veikko Saari. Su klo messu, Pentti Pohto, Veikko Saari. Su klo Pätilän kinkerit Kirsti Syrjän kotona Pätiläntie 250. MESSU ELI EHTOOLLIS-JUMALANPALVELUS SUNNUNTAISIN KLO adventtisunnuntai Aihe: Herran syntymä on lähellä Eero Pitkäranta, Satu Kivi, Salamat Masih, Marjo Kortelainen, Vesa Koskimaa. Raamatusta: 1. Moos. 21:1-7, Hepr. 6: 13-19, Matt Tapaninpäivä (2. joulupäivä) Aihe: Kristuksen todistajat Piltti Lännenpää, Eero Pitkäranta, Antti Lahtinen, Vesa Koskimaa. Raamatusta: 2. Aik. 24:18-21, Ap.t. 6:8, 1-15, 7:51-60, Luuk. 12: sunnuntai joulusta Aihe: Pyhä perhe Eero Pitkäranta, Piltti Lännenpää, Maarit Peltomaa. Maritta Viitanen, Salamat Masih, Raamatusta: Jes. 25:1, 4-5, Gal. 4:3-7, Luuk. 2: Uudenvuodenpäivä Aihe: Jeesuksen nimessä Eero Pitkäranta, Satu Kivi, Vesa Koskimaa. Piltti Lännenpää, Maarit Peltomaa. Vesikansan kirkossa: Maritta Viitanen, Raamatusta: Jes. 43:1-3, 1. Joh. 5:1-5, Joh. 14: Loppiainen Aihe: Jeesus, maailman valo Salamat Masih, Maarit Peltomaa. Maritta Viitanen, Vesa Koskimaa. Raamatusta: Jes. 49: 5-7, Kol. 1:24-27, Matt. 2: sunnuntai Loppiaisesta Aihe: Kasteen lahja Maritta Viitanen, Antti Lahtinen, Marjo Kortelainen, Seppo Vänskä Kansanlähetyksestä, Maarit Peltomaa. Raamatusta: Jes. 61:1-3, Ap.t. 8:26-40, Joh. 1: sunnuntai ennen paastonaikaa Aihe: Ansaitsematon armo Eero Pitkäranta, Marjo Kortelainen, Maarit Peltomaa. Satu Kivi, Antti Lahtinen, Veikko Saari. Vesikansan kirkossa klo 18: Antti Lahtinen, Maarit Peltomaa. Raamatusta: 5. Moos. 7:6-8, Fil. 3: 7-14, Matt. 19:27-30 Lukuohje: Kirkon nimi: liturgi, saarnan pitäjä, kanttori Raamatusta: VT:n lukukappale, UT:n lukukappale, evankeliumi