KUOKKANEN MAALISKUU 2008 KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N KULTTUURI- JA TIEDOTUSLEHTI, 22. VUOSIKERTA

Transkriptio

1 MAALISKUU 2008 KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N KULTTUURI- JA TIEDOTUSLEHTI, 22. VUOSIKERTA TIETOA, TAITOA, KOKEMUSTA JA NÄKEMYSTÄ A YSTÄVÄNPÄIVÄN TANSSIAISET S.3 AVOIMIN SYDÄMIN S.5 EMMERDALE S.6 HYMYÄ ELÄMÄÄN S.7 Kauko Tuupainen Kauko Tuupainen Puh kauko.tuupainen@co.inet.fi A

2 2 PÄÄKIRJOITUS VIRSUJALKAINEN VAPAHTAJA Kuokkalan patruuna Julius Johnson ( ), kartanon rakennuttaja, kauppaneuvos, vietti hopeahäitään Hilda-rouvansa kanssa vuonna Paikalle oli kutsuttu koko Jyväskylän kerma. Kyseessä oli valtakunnallisestikin merkittävä seurapiiritapahtuma. Samalla kertaa juhlittiin näet patruunan tyttären Sigridin ja pojan Allanin häitä. Johnson oli vaikutusvaltainen mies. Hän toimi kaupungin valtuusmiehenä, oli kauden valtuuston puheenjohtajanakin ja myös tarkastuslautakuntaan hän jossain vaiheessa kuului. Hopeahäittensä kunniaksi Johnson lahjoitti rahat kaupunginkirkon alttaritauluun. Köyhä kaupunkiseurakunta riemastui, mutta riemu jäi lyhytaikaiseksi. Seurasi pitkä ja repivä riita itse taulusta. Johnson nimittäin halusi taulun tilattavan Eero Järnefeltiltä. Järnefeltin maalaus Jeesus kulkee vetten päällä ei kuitenkaan kaupunkilaisille kelvannut, silloin. Mikään virsujalkainen Kristus ei ollut sopiva kaupungin kauniiseen kirkkoon. Alttaritaulun osti sittemmin maaseurakunta kirkkoonsa Taulumäelle. Kun seurakuntien yhdistymisen myötä Taulumäen kirkosta tulee Jyväskylän kaupunginkirkko, patruuna Johnsonin lahjoitus on siellä mihin hän sen halusikin, tosin 120 vuotta aiottua myöhemmin. Julius Johnson ansaitsisi tulla muistetuksi vaikka nimeämällä katu, tie, puisto, aukio, tori tai risteys hänen mukaansa ja tietysti Kuokkalassa. Lähde: Jorma Tuomi - Nikula, Kuokkalan patruuna, Julius Johnsonin elämä, Virsujalkainen Vapahtaja s. 68, 2007 KUOKKALAN ASUKKAAT RY Hallitus hallitus@kuokkala.org, Puheenjohtaja, päätoimittaja: Aarre Mäkelä, varapuheenjohtaja: Kauko Järvinen, sihteeri: Päivi Räsänen, taloudenhoitaja: Vesa Asp Pirjo Jämsen-Ahonen Marko Kauppinen Laila Koivunen Gloria Lapitan-Ashtiani Erkki Metsä Aarre Mäkelä Eini Tuupainen Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksut 2008: 5 Tili: Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, ) tilisiirron viestikentässä. KUOKKANEN-LEHTI Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan. Levikki kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: puh Kuokkasen toimitus: toimitus@kuokkala.org päätoimittaja kirsti.leskinen@kuokkala.org puh Jaakko Leskinen taitto ja mainosvalmistus aineisto@kuokkala.org puh Valmiit mainokset: 20. päivä Vedostettavat: 15. päivä aineisto@kuokkala.org Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä. Kauko Järvinen laskutus kauko.jarvinen@kuokkala.org puh Erkki Metsä mainosmyynti ja jakelu puh Seuraava Kuokkanen ilmestyy huhtikuun ensinmäisellä viikolla alkaen Sanakirja Koppari KUOKKANEN - MAALISKUU 2008 Kuokkalan Asukkaat ry Kuokkalan Asukkaat ry:n vuosikokous Sunnuntaina klo 14 Yhteispalvelu, Polttolinja 1 Esillä sääntöjen 7 asiat sekä sääntöjen muuttaminen Kahvitarjoilu Tervetuloa! Hallitus Kuokkanen -verkkolehti avattu osoitteessa Verkkolehteen juttuja voit lähettää sähköpostilla toimitus@kuokkala.org Tuoreeks, terveeks, paastosta päästen Helmikuu helisee loppuaan ja alkaa maaliskuu, mahlakuu eli kuukausi, jonka aikana mahla alkaa kehittyä puissa. Maaliskuu myös maan näyttää ja huhtikuu humahuttaa vanhan sananparren mukaan. Maaliskuun perinteisiä merkkipäiviä ovat Marianpäivä, palmusunnuntai ja pääsiäinen. Pääsiäisviikolla jokaisella päivällä on oma nimensä ja merkityksensä. Tänä vuonna Marianpäivä on 9.3. Marianpäivästä on yhdeksän kuukautta jouluun, joulun lapsen syntymäjuhlaan. Vanhan kansan havaintojen mukaan on tarkkailtava säitä, katsottava muun muassa, minkä verran katoilla on lunta. Sanotaanhan eri puolilla Suomea: Se mikä on maariana katolla, se on vappuna vaolla. Myös juhannussää on nähty Marianpäivän säästä: Millaista ilmaa maariana, sellaista juhannuksena. Viikkoa ennen pääsiäistä on palmusunnuntai. Palmusunnuntain aattona lapset kävivät virpomassa oman väen ja naapurit tuoreeks ja terveeks. Virpomaloruja Miltä Kuokkala näyttää tulevaisuudessa on tunnettu monenlaisia, tässä yksi esimerkiksi: Virpoi, varpoi,/vitsat käyvät/ tulevaks vuuveks/ tuoreeks, terveeks/ vitsa sulle,/ palkka mulle. Virpomispalkka on alun alkaen ollut voiluska (voilusikka) lehmästäis,/ kaakku taikinastais,/ muna kanastais,/ ja kopeekka kukkarostais. Taloon jääneet virpovitsat säästettiin lammasläävässä siihen saakka, kunnes lampaat laskettiin keväällä metsään. Virpovitsat takasivat lammaslykyn taloon. Palmusunnuntain sää enteili koko kesän säätä: Jos palmusunnuntai on pilvinen, tulee sateinen kesä, jos ilma on selkeä, tulee poutakesä. Pääsiäisviikon päivät kuluivatkin sitten alkuviikosta pääsiäisen valmisteluun. Kullakin päivällä oli oma merkityksensä ja nimensäkin: malko- eli maitomaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko/ kiirastorstai/pitkäperjantai/ lankalauantai ja sukkasunnuntai. Maanantaina maidot tarkastettiin, tiistaina vuoltiin sytyketikut ja pantiin luudan varpuja tuvan seinän rakoihin, jotteivät pahat henget pääsisi pirttiin Sain sähköpostin. Ylistönmäen viereen rakennetaan pienkerrostaloja ja lähiseudun asukkaat eivät tykkää siitä. Soittelin kunnan työntekijöille ja sain vastauksen, että se on ollut kaavassa kauan. Ei sille enää mitään voi. Päinvastoin sitä on kevennetty huomattavasti. Jos alkuperäinen suunnitelma toteutettaisiin, se olisi asukkaille pahempi ratkaisu. Minä ainakin opin, että asioihin pitää vaikuttaa ajallaan. Entä jos aika oli silloin, kun et haaveillut Kuokkalasta tai et edes tiennyt koko alueesta. Niinpä, sellaista se on. Asiat pitäisi nähdä vuosien päähän. Olen katsellut lehdistä havainnekuvia ja saanut päähäni, että Kuokkala kaupungistuu. Ei sille mitään voi. Asukkaita tulee lisää, taloja rakennetaan ja rakentamattomat alueet jäävät vähiin. Kehätie tulee ja lähelle uusi voimala. Kaikki ei todellakaan ole mukavaa, mutta suunnittelun tavoite on kokonaisuus. Tarvitaan liikkua, tarvitaan lämpöä ja jonnekin ne pitää laittaa, voimalat ja autotiet. Jyväskylä ja maalaiskunta yhdistyvät. Kuokkalan ja Vaajakosken välinen alue täyttyy. Asuinalueena järvien välinen alue on hieno ja siksi varmasti kysytty ja kallis. Ei ole kuin hetki aikaa siitä, kun tuntui, että se on maaseutua pitkän matkan päässä kaupungista. Kirkko rakennetaan tai sitten ei. Oikeastaan sen taitaa nyt seurakuntien yhtyessä määrätä maaseurakunta. Mutta muuten keskustan seutu kaipaisi uudelleen ajattelua. Lamasta päästiin eroon ja rähjäisyys ja harmaus väistyvät, yrittäjiä tulee ja Kuokkalan keskustasta on tullut ja tulee vielä enemmän haluttu toimipaikka. Isolle parkkipaikalle tulee lähtö, ehkäpä piakkoinkin. Itse toivoisin siihen puistotoria. Mihin autot sitten. Ehkäpä aluksi sinne Survon Kampetta ja kulttuuria, matka Ikeaan ja Helsinkiin lauantaina Lähtö klo Kuokkalan liikekeskuksen edustalta. Jätetään kodinrakentajat Vantaan Ikeaan ja muut jatkavat Helsinkiin. Helsingissä on halukkaille pieni kiertoajelu Senaatintori n ja mahdollisesti Temppeliaukion kirkon kautta. Rautatientorilla pysähdys. Mahdollisuus tutustumiskierrokseen Eduskunnassa klo tai käyntiin Ateneumissa Pekka Halosen taidenäyttelyssä. Ikealaiset haetaan Helsinkiin. Hetki vapaata aikaa ja kotia kohti, noin klo Maksu mennessä asukasyhdistyksen tilille: Sampopankki Muutama paikka vapaana. Peruutuspaikkoja kannattaa kysyä. Hinta 5 asukasyhdistyksen jäsenmaksun maksaneille, muille 10. Pullakahvit menomatkalla kuuluu hintaan. Jäsen- ja retkimaksut voi maksaa myös Yhteispalveluun. Ilmoittautumiset:, p , kirsti.leskinen@kuokkala.org jälkeen Päivi Räsänen, p , paivi.rasanen@kuokkala.org Kesällä tehdään teatteriretki Martin Kievariin katsomaan operettia Lepakko ja syksyllä pikkujouluinen ostosretki Tuuriin. Tiedusteluihin vastaa Kirsti. Tervetuloa mukaan! Kuokkalan Asukkaat ry seinänraoista. Kellokeskiviikkona pantiin kellot lehmien kaulaan. Kiirastorstai oli puhdistuspäivä: silloin siistittiin aamupäivällä tupa ja ihmiset ja katumuksentekijät puhdistuivat synneistä, tarkoittaahan sana kiiras muun muassa `puhdasta ja kirkasta. Paha kiira karkotettiin vanhan tavan mukaan kiirastorstaina savuavan tervaämpärin saattelemana metsään hokemalla: Kitis kiira mehtään/tulta, savua selekään. Pitkänäperjantaina ei käyty kylässä, vain kirkkoon sai mennä. Pitkänäperjantaina päivä on pilvinen, sanoo runoilija. Sananlaskujenkin mukaan auringonpaiste pitkänäperjantaina tietää muun muassa suuria tulipaloja ja muita onnettomuuksia. Pääsiäislauantaina eli lankalauantaina keitettiin ne langat, jotka oli talven mittaan kehrätty. Pääsiäislauantaina karkotettiin ainakin Pohjanmaalla noitia sytyttämällä pääsiäiskokkoja ja muualla Suomessa vahdittiin, etteivät trullit päässeet tekemään pahojaan navetassa. Joulun ja pääsiäisen säät, samoin pääsiäisen ja kesän säät olivat vanhan kansan mukaan yhteydessä toisiinsa: Jos jouluna on kesä, on pääsiäisenä talvi. Jos pääsiäisenä sataa, tulee kylmä ja kolkko kesä. Nytpä sitten vain säitä seurailemaan ja pohtimaan perimätiedon paikkansa pitävyyttä. Itse pääsiäinen johtuu verbistä päästä ja tarkoittaa paaston päättymisaikaa, paastosta pääsemistä. Kevät on meille suomalaisille lisääntyvän valon, ilon ja toivon aikaa: tulemme tuoreiksi ja terveiksi paastosta päästen. Mahtavaa mahlakuuta ja hyvää pääsiäistä Kuokkasen lukijoille! Marja-Leena Koppinen kartanon viereen tai parkkitaloon. Niinpä kukapa uskoi jokin aika sitten, että Kuokkalakin kaipaa parkkitalon. Mitäpä sitä itse Kuokkalan keskustalta kaipaisi. Palveluja, palveluja. Kirjasto saatiin, niin semmoinen pieni. Lapsi on syntyessään pieni. Toivottavasti se kasvaa tavalliseksi ja sitten oikein isoksi ja voimakkaaksi. Kyllä se tarvitaan, vaikka valtuuston puheenjohtaja aikoinaan sanoi, ettei kaupunki tarvitse kuin pääkirjaston. Mitä itse tarvitsisin, on ruokapaikka. Tietysti pitsaa saa ja vähän muutakin, muttei ruokaa. Siis tarkoitan ihan semmoista syötävää ruokaa. Haave tietysti olisi pikkuputiikkeja ja kesällä semmoinen tori, jossa voisi juoda, ei olutta, vaan kupposen kahvia lauantaiaamuna ennen kauppaan menoa. Vaikkapa siinä nykyisen parkkipaikan kohdalla. Muuten maailmanmittakaavassakin tunnetaan Ei minun takapihalleni liike. Se tarkoittaa, että kun jokin asia tulee lähellä uusi rakennus, autotie, hoitolaitos, asukkaat heräävät ja alkavat vastustaa asiaa, vaikka se useimmiten on jo liian myöhäistä. Ettei tällaistä tapahtuisi, on Kuokkalassa alettu pitää tilaisuuksia, joissa katseltaisiin vähän pitemmälle. Mitä on suunnitteilla, ainakin virallisesti kaupungilla. Tiedän pari toimijaa Kuokkalssa, jotka lähiaikoina sellaisen järjestävät, että jos haluat tietää ja vaikuttaa, niin menepäs mukaan. Nimittäin se tie tai rakennus saattaa olla pihallasi ennen kuin huomaatkaan. Koppari

3 KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N KULTTUURI- JA TIEDOTUSLEHTI VUOSIKERTA MAALISKUU 2008 Ystävänpäivän tanssiaiset Kuokkalan koululla Valokuvat kuttamiseen koulun jälkeenkin. Kyllä kannatti!, huudahti Emmi Jokinen ja jatkoi että, heti letkajenkan jälkeen, johon osallistui parikymmentä nuorta, tunnelma nousi kohisten. Jokinen on koulun tukioppilaita ja tanssiaistapahtuman projektin vetäjä. Jo ennen joulua koululla alettiin suunnitella jotain, joka parantaisi yhteishenkeä. Hän toivoo myös että ystävänpäivätansseista tulisi koululle perinne. Tällaisia tapahtumia tarvitaan. Emmi Jokinen soitti pop-lauluyhtyeessä viulua. Valmiina ystävänpäivätanssiin olivat myös (oik.) Qais, Tiina Liesoja, Natasa Abdul-H, Rahman Almaszadeh, Minna, Sandra Kiiskinen, Emel Lukkarila ja Tiina Paananen KIRSTI LESKINEN Kuokkalan yläkoulun tukioppilaat ja oppilaskunnan hallitus järjestivät Kuokkalan yläkoululla ystävänpäivätanssiaiset torstaina Tanssiaiset oli tarkoitettu kaikille Kuokkalan yläkoululaisille ja teemana oli ystävyys, rakkaus ja suuret sydämet. Tavoitteena oli piristää harmaata arkea ja lisätä yhteishenkeä koululaisten kesken. Tanssiaisprojekti toteutettiin yhteistyössä Kuokkalan yläkoulun ja Jyvässeudun 4H:n Tekemällä oppimisen keskus (TOK)- hankkeen kanssa. Mukana projektissa oli 20 nuoren porukka, joka koostui tukioppilaista ja oppilaskunnan hallituksesta, kertoo menossa mukana ollut 4H:n TOK-hankkeen valmentaja Anna-Maija Purola. Oppilaskunnan puheenjohtaja Sebastian Merisaari kertoi valmisteluja tehdyn kaksi ja puoli kuukautta. Oppilaskunnan aktiivisena toimijana hän oli tyytyväinen tämän kaltaiseen tapahtumaan. Kovin moni asia ei mene läpi, hän kommentoi oppilaitten mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhdeksäsluokkalainen Merisaari on tykännyt oppilaskuntatyöstä ja aikoo varmasti jatkaa osallistumista yhteiskunnalliseen vai- Rehtori tanssii liikunnanopettajan draivilla Emmi Jokinen, projektin vetäjä ja Sebastian Merisaari, oppilaskunnan puheenjohtaja, olivat tyytyväisiä tapahtuman järjestämiseen ja kiittivät kaikkia osallistuneita. Mene edeltä kyllä se jää kantaa ole rauhassa, tiedät mä sua seuraan kyllä se jää kantaa, sulje jo silmäsi ei, ei se mennyt niin toisiltamme eksyttiin ei se mennyt niin sä tiedät syyn, sä tiedät syyn Tunne kuinka tuuli sun kasvoillesi maalaa värin uuden ei ole hätä ääni jonka kuulet on aamun kuiskaus, hiljaa se sut herättää Liikunnanopettaja Tuuli Matinsalo tanssii tähtenäkin, musiikinopettaja Esa-Markku Juutilainen johtaa Pop-laulua, musiikin valinnaisaineena valinneita. Lisää kuvia Syötkö mämmiä? Terttu Sandelin Eino Nissinen Seppo Lindholm Essi Hölttä Syön pienen tuokkosen. Ainoa perheessä. Syön, pikkusen. Syön. Laktoosittoman kerman kanssa. En syö. Olisit kysynyt suklaamunista.

4 4 Niilo tapasi Tasavallan Presidentin Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili Normaalikoululla Kuulin tyttöjen puhuvan, että presidentti on tulossa. Virallisesti sain tietää asiasta oppilaskunnan hallituksen kokouksessa. Hallituksen kokouksessa päätettiin kuka kysyy ja ketkä antaa kukat ja kirjeen. Kirjeessä luki, että kiitokset oppilaskunnalta vierailusta. Pari ovea oli lukossa ja poliisit vartioi pihaa. Kaikkein ihmeellisintä oli se, kun aamulla menin kouluun, niin kauheat auratraktorit oli auraamassa pihaa. Se oli ihan turhaa, kun presidentti ei tullut sieltä kautta. Kun presidentti tuli oltiin koulun pääoven edessä rivissä. Ykkös-, kakkos-, ja kolmasluokkalaiset. Hetken päästä alkoi kyselytunti. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet esittivät kysymyksiä. Minä edustin 3. A luokkaa yhdessä Fannin kanssa. Kysyin: Oletko sitä mieltä, että lapset ja nuoret liikkuvat tarpeeksi? Presidentti vastasi, että hän vähän hämärästi tietää, kun ei itse ole nuori. Mutta oletan, että liikkuvat tarpeeksi, ainakin suurin osa. Muuten oli ihan mukavaa, mutta kun joku tuli pressan lähelle, niin turvamiehet tarkkaili. Se oli vähän hämmentävää. KUOKKANEN - MAALISKUU 2008 En halua presidentiksi, ehkä turvamieheksi. Ehkä kuitenkin kaikkein mieluummin haluan hiihtäjäksi. -Presidentiltä tuli kiitoskirje kouluun. Siinä luki, kiitos oppilaskunnalle kyselytunnista. On kivaa, että jo nuin nuorena olette kiinnostuneet lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Kirjekuoressa oli hieno kohokuvioinen leijona. Niilo Koivisto ja Olinhan siellä minäkin Nimittäin Jyväskylän valtuuston historiallisessa kokouksessa. Tuoreena - noin puolivuotta sitten kaupunkiin muuttaneena - sain istuimekseni yhden niistä lisätuoleista, joita tuotiin valtuustosalin takaseinälle jonossa saliin pääsyä odottaneelle yleisölle. Lehteri oli täyttynyt noin tuntia ennen kokouksen alkua. Kokous oli todella mielenkiintoinen. Kielillä puhujat ja runomuotoon puheenvuoronsa rustannut antoivat taidoistaan näytteet. Kielet eivät kirvoittaneet, mutta runoilija sai salin raikumaan aplodeista. En ole ennen kuullut moista virallisessa kokouksessa. Ehken hämäläisissä on muitakin piirteitä Kolumni, K-S Viikko 31.1., Tony Melville: Nykyinen Jyväskylän kaupungin sosiaalija terveyslautakunta on hyvä esimerkki, kokouksia aivan liian harvoin - kerran kuussa - ja esityslista yhtä paksu kuin Keski-Suomen puhelinluettelo. Hups! kuin hitaus. Jospa he nyt heräsivät oivaltamaan kuntien yhdistymisen. Verratessani nykyajan kuntien yhdistymistä entisaikoihin, jolloin ainakin Itä-Suomessa isoja kuntia pilkottiin, niin nousee mieleen vertailevia mielikuvia. Nyt saivat kuntien edustajat kuulla, jopa nähdä päätöksestä reaaliajassa, eli heti kun valtuustot olivat päätöksensä tehneet. Entisaikojen sarkapalttoiset, lapikasjalkaiset isännät ajoivat kokouksiin hevosilla ja jahkailivat aikansa, ilmoitellen sitten kotiin päästyään, että näin on käynyt ja meillä on oma pitäjä. Lehdetkin ilmestyivät muutaman kerran viikossa ja posti kulki samoin. Nyt itäsuomalaiset tekevät kuntapäätökset nopeassa tahdissa. Kosinnasta liitokseen kuluu tuskin kahta vuotta. Täällä kuulemma liittoa on harkittu 60 vuotta. Kumpi tapa lienee parempi, se selviää yhteiselon ihanuutta ja kurjuutta seuratessa. Toivotan tälle Suur-Jyppilälle vaurautta ja viisautta hoitaa myös liitoksessa mukaan tulleiden syrjäseutujen asukkaiden asioita. Ennen kaikkea vanhukset ja lapset tarvitsevat hyvää ja turvallista hoitoa. Ovathan vanhukset edesauttaneet yhteiskunnan vaurastumista ja lapset ovat tulevaisuudessa nykyisten päättäjien asioista päättämässä. Ainolan mummo Muuten olen sitä mieltä, että Yliopistonkadun laboratoriopalvelut on siirrettävä katutasoon,...sano mummo lumessa Maaliskuun tähtitaivas viikon kuva RIIKKA LESKINEN Maaliskuussa voidaan jo sanoa kevään alkavan lähestyä. Maaliskuun keskivaiheen jälkeen, kiirastorstaina eli 20. maaliskuuta on kevätpäiväntasaus. Tällöin aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Pimeän ajan väheneminen on kaikista nopeimmillaan maaliskuussa. Kuun lopulla siirrytäänkin jo sitten kesäaikaan. Tämä tapahtuu 30. päivä sunnuntaina. Maaliskuussa Linnunradan Viisi viikkoa vanhustyön harjoittelua Virma projektissa on takanapäin. Paljon on ehtinyt tapahtua tuona aikana ja kokemuksia on kertynyt monenlaisia. Olimme onnekkaita, koska ryhmämme ainoina opiskelijoina pääsimme suorittamaan harjoittelun ikääntyvien maahanmuuttajien parissa. Opiskelemaamme sosionomin tutkintoon Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kuuluu toisena vuotena vanhustyön harjoittelu. Harjoittelussa on tarkoitus keskittyä erilaisiin ryhmänohjaus- ja ilmaisullisiin työmenetelmiin. Hakeuduimme työharjoitteluun Virma projektiin, koska meitä molempia kiinnostaa monikulttuurisuus ja Virma tarjosi mahdollisuuden yhdistää ikääntyneet ihmiset ja maahanmuuttajat. Harjoittelumme ohjaajat Galina Ahtamo ja Gloria Lapitan-Ashtiani ottivat meidät lämpimästi vastaan ja tutustuttivat meidät Virma projektin toimintaan. Ensimmäisen harjoitteluviikon aikana tutustuimme yleisesti projektiin sekä Vaajakoskella, Kuokkalassa, Keltinmäellä ja Huhtasuolla ko- voi hyvällä säällä nähdä kulkevan Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian, Perseuksen ja Ajomiehen kautta. Seuraamalla Linnunrataa näiden tähdistöjen opettelu ja tunnistaminen saattaa helpottua. Mitä enemmän tähtikuvioita tunnistaa, sitä helpompi on niiden avulla löytää muita tähtikuvioita ja tähtiä. Hyvä esimerkki tästä on Orionin tähtikuvion keskellä oleva kolmen tähden muodostama Orionin vyö. Kun seuraa vyön koontuvien monikulttuuristen ryhmien ihmisiin. Toisen viikon alkaessa pääsimmekin jo tositoimiin kun aloitimme ryhmien ohjaamisen. Ensimmäisten ohjauskertojen aikana kokemamme pieni jännitys haihtui huomaamatta, kun tutustuimme avoimiin ja iloisiin ryhmäläisiin paremmin. Jokaisessa ohjaamassamme ryhmässä vallitsi lämmin ja välitön ilmapiiri, joka ilmeni hersyvänä huumorina ja rentona jutusteluna. Aloitimme jokaisen ohjauskerran kuulumiskierroksella, jossa jokainen sai kertoi kuulumisia ja tapahtumia menneeltä viikolta. Tämän jälkeen siirryimme puuhastelemaan erilaisten aktiviteettien pariin, jotka sisälsivät mm. muistelua, mielikuvamaalausta, musiikkia, pelaamista ja askartelua. Yritimme myös sisällyttää suomen arkikielen harjoittelun luontevasti jokaiseen ohjauskertaan. Harjoitteluviikkojen aikana saimme kuulla monenlaisia elämäntarinoita ryhmäläisiltämme. He jakoivat kanssamme avoimesti kokemuksiaan ja muistojaan. Nämä keskustelut ovat auttaneet meitä ymmärtä- linjaa vasemmalle alaviistoon, löytää taivaan kirkkaimman tähden, Siriuksen. Kevätpäiväntasausta seuraavana päivänä on täysikuu maaliskuussa. Kuun sirppiä voi ryhtyä etsiskelemään jo 14. päivän tienoilla, jolloin on kuun ensimmäinen neljännes. Tuttuun härän tähtikuvioon kuuluvan Plejadien tähtijoukon, eli "seitsemän sisaruksen", kuu peittää taakseen 12. päivä. Samaisesta Härän tähtikuviosta voi myös etsiä Marsia, aina 5. päivään asti, koska silloin se siirtyy Kaksosten tähtikuvioon. Mars näkyy iltayöllä korkealla etelän suunnalla. Etelästä voi bongata myöskin Saturnuksen. Se näkyy suurinpiirtein samaan aikaan kuin Mars, mutta sijaitsee Leijonan tähdistössä. Kaakkoon katsellessa voi havaita Jupiterin, joka on Jousimiehen tähdistössä ja nousee taivaalle aamuhämärissä. Työharjoittelu monikulttuurisessa ympäristössä Katja Koponen ja Daniel Majabacka haastattelemassa Lilja Jurinaa (keskellä). VIRMA-projektin vetäjä Gloria Lapitan (oikealla). Kirjoittaja on Jyväskylän Sirius ry:n jäsen ja Valkoinen Kääpiö -lehden toimittaja. mään paremmin niitä haasteita ja ongelmia, joita ikääntyvät maahanmuuttajat kohtaavat suomalaisessa yhteiskunnassa. Ryhmäkeskusteluissa nousi usein esille se tosiasia, että suomen kielen oppimiselle ei ole ikääntyville maahanmuuttajille tarjolla tarpeeksi mahdollisuuksia. Jotkut heistä myös kokevat itsensä yksinäisiksi ja kaipaavat yhteyttä ikääntyviin suomalaisiin. Harjoittelumme aikana huomasimme, että vaikeuksista huolimatta monet ikääntyvät maahanmuuttajat omaavat valoisan elämänasenteen. Heidän iloisuutensa ja peräänantamattomuutensa tekivät meihin vaikutuksen. Menneet viisi viikkoa ovat olleet kaikin puolin antoisaa ja opettavaista aikaa. Olemme löytäneet itsestämme uusia puolia suhteessa ikääntyvien kanssa työskentelyyn. Myös kynnys maahanmuuttajien parissa työskentelyyn on madaltunut entisestään. Harjoitteluaika on osoittanut meille Virma projektin tekemän työn merkityksen. Projektin tarjoamilla monikulttuurisilla ryhmillä on tärkeä sija monen ikääntyvän maahanmuuttajan elämässä. Ryhmät tarjoavat heille mahdollisuuden suomen arkikielen harjoitteluun sekä ystävyyssuhteiden solmimiseen ikääntyvien maahanmuuttajien ja suomalaisten kanssa. Monen maahanmuuttajataustaisen ryhmäläisen toiveena onkin, että Virman monikulttuurisiin ryhmiin saataisiin lisää suomalaisia. Daniel Majabacka & Katja Koponen

5 Avoimin sydämin KIRSTI LESKINEN Kuokkalalaisella taidemaalari Olga Malytchevalla on meneillään näyttely Kuokkalan kartanossa. Näyttely on nimeltään 21 kutsuttua. Näyttelyn mesenaattina toimineella kotiseutuneuvos Kauko Sorjosella oli idea maalauttaa 21 jyväskyläläisen kulttuurivaikuttajanaisen muotokuvat. Taiteilija Malytcheva tarttui innolla tarjottuun työhön. Työ kesti 21 viikkoa. Aikaa kullekin mallille oli siten viikko. Malytcheva kuitenkin piti nopeatempoisesta mutta hyvin rytmittyneestä työjaksosta. Oli mahdollisuus vain maalata tavoitteena tehdä hyvä näyttely. Tämänkaltaisen näyttelyn valmistaminen oli myös sisäisesti iso työ. Malytcheva sanoo mallien tapaamisesta, että kontakti tapahtuu heti. Olga Malytcheva kertoo menneensä tapaamisiin avoimin sydämin ja mallit ottivat vastaan avoimin sydämin. Se mahdollisti työn nopean etenemisen. Jos on halua, aikaa kyllä löytyy, sanoo Malytcheva. Projektissa käytännön asioissa avustanut tytär 5 Anna Malytcheva toteaakin, että äiti on aina kellarissa maalaamassa. Anna on kirjoittanut ylioppilaaksi Lyseon IB-lukiosta ja haaveilee juristin urasta. Perheen kolmesta lapsesta enää yksi asuu kotona. Näyttelyä kierrellessäni pari työtä ensimmäisessä huoneessa kiinnitti huomiotani. Maalaus tanssinopettaja Teija Häyrysestä kuvasi mielestäni hienosti tanssijan herkkyyttä, plastisuutta ja toisaalta sitä voimaa, lihasten vahvaa kuntoa mitä tanssijan ammatti vaatii. Samaa herkkyyttä ja vahvuutta löytyy kasvatus- ja perheneuvolan johtajan Kaija Pänkäläisen muotokuvasta. Teija Häyrysen kuvaa maalatessaan Olga Malytcheva sai voimakkaan tuntemuksen Eevasta. Aatami ja Eeva, vain omena puuttuu! Mielenkiintoinen, hauska yksityiskohta löytyi jälkeenpäin muotokuvan allekirjoituksesta. Sieltä erottautuu nimi Eva taiteilijan nimen lopusta erivärisenä tekstinä. Näyttelyn nimenä voisikin siten olla vaikka Eevan tyttäriä. Muotokuvathan kertovat joukosta kulttuurisesti vaikuttavia Ihania, kauniita tauluja, sanoivat Sirkka Pihlajasaari ja Sirpa Lahtinen, jonka naapuri, lausuntataiteilija Hellevi Piispanen kuuluu kutsuttujen joukkoon. Olga Malytcheva naisia omien töittensä äärellä. Olga Malytcheva kertoo saaneensa taulujen ja taiteen kautta monta hyvää ystävää. Ihmiset tulevat lähelle, käydään askel yhdessä, hän kertoo. Niinpä tämä näyttely on tehty myös ihmiseltä ihmiselle. Ihmisten kohtaamisen kautta löytyy usein myös seuraava etappi taiteilijan työssä. Ei saa pysähtyä. Työskentelen ja maalaan koko ajan. Pitää olla valmiina. Inkeriläinen Olga Malytcheva muutti Suomeen 12 vuotta sitten. Maalaamista hän on opiskellut 11-vuotiaasta asti. Hän kertoo tienneensä, tunteneensa jo aivan pikkulapsesta asti, että hänestä tulee taidemaalari. Hänen ominta aluettaan on juuri muotokuvien maalaus. Näyttelyitä Malytchevalla on ollut Pietarissa, Moskovassa, Berliinissä. Ars Jok Vars -näyttelyissä Jämsässä hänen taulunsa ovat olleet yleisön suosikkeja. Malytchevan äidillä Sylvi Pöllällä on monen inkerinsuomalaisen tapaan ihmeellinen elämäntarina, jossa monenlaiset vastoinkäymiset ankarissa olosuhteissa, muutot maasta ja elämäntilanteesta toiseen limittyvät vahvaan elämänhaluun ja toivoon paremmasta. Sylvi Pöllä asuu Jämsänkoskella Gennandi - miehensä kanssa tyytyväisenä elämäänsä Suomessa ja tapaa ystäviä Venäjällä iloisella mielellä. Olohuoneen seinällä komeilee Olga-tyttären maalaama taulu pariskunnasta nuoruuden päivinä. Valokuvat Taiteilija Olga Malytchevan taustalla taulut Terhi Pullista, joka kertoo kokemuksistaan taiteilijan mallina, sekä Jonna Paanasesta. Paanasen muotokuvassa siveltimen vedoissa heijastuu rock! Hänhän on tanssisali Lutakkoa pyörittävän Jelmu ry:n toiminnanjohtaja. Taiteilija Olga Malytcheva ja tytär Anna Malytcheva. Toinen tärkeä avustaja taiteilijalle oli valokuvaaja Arto Hietakangas, Raami, Jämsästä. Näyttely Kuokkalan kartanossa asti. Miltä tuntui istua taiteilijan mallina, Terhi Pulli? Olga aloitti muotokuvani maalauksen , hän kävi silloin kotonani valokuvaaja Raamin kanssa. Taiteilija ja valokuvaaja viipyivät meillä reilun puoli tuntia, jolloin Olga piirsi hiilikynällä luonnoksen asennostani ja Raami otti minusta useita valokuvia. Olgan pyynnöstä käsivarteni ovat ristissä rinnan päällä. Tämä lyhyt sessio oli myös tutustumissessio ja ainoa tapaamisemme maalauksen tekovaiheessa. Olisin halunnut keskustella Olgan kanssa, mutta hän toivoi minun olevan hiljaa, jotta pystyy keskittymään. En voinut oikein muutenkaan jutella, koska Raami kuvasi minua jatkuvasti. Olgan toivomuksesta en hymyile muotokuvassani leveästi, kuten yleensä teen valokuvissa. Ilmeisesti Olga halusi maalata minut melko totisena. Olga kertoi luonnosta piirtäessään, että hän maalaa valmiin muotokuvan luonnoksen päälle ja viimeistelee kasvot valokuvasta. Hän kertoi maalaavansa yleensä öisin. Lähtiessään Olga kysyi suosikkiväriäni, ja vastasin hetkeäkään epäröimättä oranssi. Maalauksessa yllä oleva jakkuni on oikeasti musta, mutta Olga oli maalatessaan muuttanut sen oranssiksi. Minusta idea oli erittäin hyvä ja sikäli hauska, että minulla todella on olemassa oranssi jakku! Tätä Olga ei tiennyt. Raami lähetti minulle valokuvan muotokuvastani Tällöin Olga pyysi kommentteja ja korjausehdotuksia kuvaan. Olin todella otettu muotokuvastani, minusta olin kuvassa yllättävän kaunis, enkä osannut tai halunnut antaa Olgalle korjausehdotuksia. Ajattelin ja ajattelen edelleen, että olen muotokuvassani sen näköinen, kuin millaisena taiteilija minut näki tai halusi nähdä, eikä minulla mallina ole hänen näkemykseensä korjattavaa tai lisättävää. Tunnistin totta kai kuvasta itseni aina oranssia jakkua myöten, joskin minulle on vieläkin arvoitus, miksi Olga maalasi minulle juuri tuon ilmeen. Sen tietää vain Olga. Taulu päätyy varmasti olohuoneeni seinälle keskeiselle paikalle. Oli todella hieno kokemus saada olla mallina taiteilijalle ja saada itsestään muotokuva. Olen todella kiitollinen Kauko Sorjoselle, joka kutsui minut tähän projektiin ja erityisesti Olgalle, joka maalasi minusta kauniin muotokuvan. En usko, että kukaan kieltäytyisi, jos samanlainen mahdollisuus osuisi hänen kohdalleen. Minä olin nyt yksi näistä onnekkaista. Terveisin, Terhi

6 6 Kuokkalalainen KIRSTI LESKINEN Kuka olet? Seppo Pulkkinen, Kuokkalan koulun rehtori Mistä tulet, missä asut, milloin muutit Kuokkalaan? Olen syntynyt Jyväskylässä, mutta olen asunut suurimman osan elämästäni Vaajakoskella. Sieltä muutin lokakuussa 2005 Samulinniemeen. KUOKKANEN - MAALISKUU 2008 Kerro työstäsi Kuokkalan koulun rehtorina? Aloitin viime elokuussa suurella innolla, olinhan päässyt kotikulmilleni töihin. Into ei ole siitä laantunut. Olen viihtynyt työssäni erittäin hyvin mukavien ja energisten oppilaiden ja reilujen työkavereiden kanssa. Töitä on ollut mukavasti, ei liikaa, mutta eipä ole vastaavasti aikakaan tullut työn puutteen vuoksi pitkäksi. Haasteena on ollut saada suhteellisen suuri oppilasmäärä toimimaan pienemmälle määrälle mitoitetuissa tiloissa joustavasti. Koulussamme on paljon erilaisia oppilaita. Se on suuri rikkaus kouluyhteisöllemme. Opimme jatkuvasti toisiltamme. Koen itseni vielä hyvin pitkälle oppipojaksi, sillä jokainen koulu on omanlaisensa ja kestää aikansa ennen kuin tietää talon toimintakulttuurin. Uskon olevani viisaampi tämän lukuvuoden jälkeen. Vanhakin oppii. Koulun tavoitteita? Koulun tavoitteena on antaa oppilaillemme hyvä ja turvallinen paikka käydä koulua, elää nuoren elämää kouluyhteisössä sen pelisäännöillä. Tavoitteenamme on, että nuoret saavat hyvät eväät jatko-opiskelua varten ja mukavia muistoja Kuokkalan koulusta. Kuinka paljon koulussa on oppilaita ja luokkia? Koulumme on ns. yläkoulu, eli oppilaamme ovat peruskoulun 7-9 luokilla. Heitä on tällä hetkellä 506 ja luokkia on 22. Onko koululla aktiivista oppilaskuntatoimintaa? Oppilaskuntamme on erittäin aktiivinen. He saavat yhdessä tukioppilaidemme kanssa paljon hyvää aikaan. Viimeksi loistavat ystävänpäivän tanssiaiset. Liikekeskusongelmat? Miten niihin voitte koululla vaikuttaa? Koulupäivän aikana suurimpana ongelmanamme on se, että kaikki oppilaamme eivät noudata koulun alueelta poistumiskieltoa ja menevät liikekeskukseen kesken koulupäivän. Siihen yritämme vaikuttaa valvonnalla sekä sääntöjä jatkuvasti kertaamalla. Toinen asia, mihin pyrimme jatkuvasti vaikuttamaan, on käyttäytyminen liikekeskuksessa ja yleensäkin julkisilla paikoilla. Tässä meillä riittää kaikilla haasteita. Mitä merkitsee asua oppilaitten kanssa samalla alueella? Tavata vapaaajalla ostarin kulmilla? Koen sen suurena etuoikeutena. Olen ensimmäistä kertaa töissä samalla alueella, mistä oppilaani tulevat. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Pidän erittäin hyvänä, että tapaan sekä oppilaita että vanhempia myös muissa ympyröissä, ihan tavallisina kuokkalalaisina. Sen ansiosta tulee normaalia kanssakäymistä, joka helpottaa myös koulutyötä. Perheesi? Vaimoni Merja työskentelee opinto-ohjaajana Vaajakosken koulussa ja kolmesta lapsestani nuorimmainen, Anna, asuu kotona ja käy Kuokkalan koulun yhdeksättä luokkaa. Keskimmäiseni, Outi, asuu miehensä Veskun, Rasmus poikansa (1v.) ja Martta -koiransa kanssa Jyskän Äijälässä. Esikoiseni, Mari, asuu miehensä Ilen kanssa myös tässä lähellä, he muuttivat kolme viikkoa sitten tuohon kivenheiton päähän. Perheeni on siis lähellä, se on erittäin mukavaa. Vietämmekin paljon aikaa yhdessä. Olemme vähän sellainen hieman omanlainen tiimi. Harrastuksesi? Urheilu eri muodoissaan on ollut iso osa elämääni ja on sitä edelleenkin, vaikka 32 valmentajavuoden jälkeen jäin tauolle tuosta aktiivivalmentajan hommasta. Urheilun lisäksi lukeminen, erityisesti dekkarit, on suuri intohimoni ja mielestäni loistavaa ajanvietettä. Opiskelu kuuluu myös aktiivisiin harrastuksiini. Suolahden yhteiskoulun miesopettajaporukan toiminta? Ennen Kuokkalaan tuloa olin rehtorina Suolahden lukiossa. Siellä olevaan työyhteisöön oli syntynyt 28 vuotta sitten puhtaasti sovinistinen ryhmittymä, Aavikon Pojat. Siihen pääsevät jäseniksi kaikki Suolahden yhteiskoulussa, peruskoulun yläasteella/yläkoulussa tai Suolahden lukiossa vähintään vuoden työskennelleet miesopettajat. Jäsenyys on elinikäinen, vaikka työ vaihtuisikin, niin jäsenyys säilyy. Pääsin tähän yhteisöön jäseneksi 11 vuotta sitten. Olemme aktiivinen ryhmittymä ja teemme säännöllisesti kaksi seminaarinaarimatkaa vuosittain, hiihtoseminaarin talvella ja syysseminaarin syksyllä. Hiihtoseminaarimme pidetään tänä vuonna Tahkolla ja syyseminaaria vietimme Pietarissa. 30 vuotisjuhlaseminaarin vietämme aavikolla Egyptissä kahden vuoden kuluttua. Tervehdys kuokkalalaisille. Nautitaan talvesta, kun se vihdoin tuli moikataan kun tavataan. Suosikkisarjan kuvauspaikoilla - Ikimuistoinen matka Emmerdaleen Erja Krapu Mark Charnockin (Marlon Dingle) kanssa. Kerran vuodessa Englannissa järjestetään faniviikonloppu, jossa Emmerdalefanit saavat tavata sarjan näyttelijöitä ja tutustua itse kylään ja lavasteisiin. Viikonloppuun päästetään vain faniklubien jäseniä, eikä näitä klubeja ole muualla maailmassa kuin Englannissa ja Suomessa. Suomesta pääsee joka vuosi vain muutama onnekas tälle ihanalle elämysmatkalle ja tänä vuonna minä olin yksi näistä onnekkaista. Tämä oli myös ensimmäinen kertani Englannissa ja niinpä olin koko matkan ajan hyvin innoissani kaikesta. Etenkin iltapäivä Yorkissa jäi mieleeni haikeana ja sinne on päästävä joskus uudelleen. Ihanien Emmerdalekokemusten lisäksi tapasin myös mielenkiintoisia ihmisiä. Kerrankin sain olla isossa seurueessa, jossa kaikki ymmärsivät minun sekopäisyyteni Emmerdalea kohtaan. Tapahtumat alkoivat jo perjantai-iltana kun hotellillamme kävivät Chris Chittell (Eric Pollard), Steve Halliwell (Zak Dingle), Dominic Brunt (Paddy Kirk) ja pari henkilöä, joita emme ole vielä Suomessa nähneet. Se ei kuitenkaan ollut vielä mitään lauantai-iltaan verrattuna. Silloin pääsimme tapaamaan vielä useampia tuttuja naamoja ja joitain vähän vähemmän tuttuja naamoja. Parhaimpana muistona jäi mieleen henkilö, jonka tapaamista olin eniten odottanut. Mark Charnock (Marlon Dingle) oli juuri niin mukava ja hauska kuin olin odottanutkin. Hänen kanssaan palasin juttelemaan monta kertaa, vaikka kävinkin välillä muiden näyttelijöiden luona. Taisin jäädä ihan positiivisesti Markin mieleen, koska hän kävi vielä halaamassa minua ennen kuin lähti tapahtumasta pois. Urhoollisesti olin jaksanut olla viimeisten valvojien joukossa. Olinkin jo etukäteen uhonnut, että en lähde nukkumaan niin kauan kuin vain yksikin näyttelijöistä on paikalla. Kylä Seuraavana aamuna ei sitten ollutkaan niin helppoa nousta ylös. Herätys oli aikaisin aamulla, enkä varmasti olisi jaksanut muuten nousta, mutta kun tiesin Erja Krapu istuu Emmerdale-kylän pubin, Villapakan edessä. mitä on ohjelmanumerossa seuraavaksi, niin pakkohan sitä oli herätä. Menimme nimittäin tutustumaan Emmerdalen kylään. Nykyisin kuvauksissa käytettävä kylä on varta vasten tv-sarjaa varten rakennettu. Näin kuvauksia saadaan tehdä rauhassa turisteilta. Oli hassua kierrellä kylää ja katsella paikkoja, samalla testaillen, että osaanko itse sanoa, kuka hahmo asuu missäkin talossa. Kylän pubi, Villapakka, oli tietenkin helpointa tunnistaa. Säät suosivat meitä ja mielelläni olisin istunut Villapakan pihalla nauttimassa pari olutta. Harmi vain, että rakennuksen sisällä ei oikeasti ollut pubia, vaan sisäkohtaukset kuvataan oikeasti studioilla. Osa kylän rakennuksista oli sisältä sellaisia kuin sarjassakin, osassa taas oli sisällä jonkun muun asunto tai sitten jotain muita tuotantoon liittyviä tiloja. Valokuvat Erja Kravun arkistosta. Studiot Kävimme tutustumassa myös studioihin, joilla kuvataan useita sisäkohtauksia. Oli omituista nähdä vierekkäin monien tuttujen paikkojen lavasteita. Silloin sen vasta kunnolla tajusi, että kaikkea ei kuvata kylässä ja kaikki ei ole oikeasti siellä missä sen sarjassa väitetään olevan. Joukossa oli myös paljon täysin outoja ja tuntemattomia lavasteita. Olemmehan Suomessa kolme vuotta jäljessä Englannin jaksoihin nähden. Jälkimietteitä Nyt kun jälkeenpäin olen katsellut sarjaa ja kylän karttoja, niin tuntuu, että osaan ajatella talojen sijainnit paremmin kuin ennen kylässä käyntiä. Välillä sarjaa katsellessa on tullut myös tilanteita, että olen miettinyt, että onkohan tuo nyt tuosta vai tuosta kulmasta ja missä kohti. Nyt olisi pakko päästä vielä uudelleen kylään katselemaan ja tarkastamaan paikkoja. Valokuvia katsoessa tulee ihan sellainen omituinen ja epätodellinen olo. Miten minä muka olen tuolla kuvassa seisoskelemassa kylässä tai istumassa jonkun tutun hahmon olohuoneessa? Ehkä ei olisi pitänytkään tehdä tätä matkaa, koska nyt haluan faniviikonloppuun vieläkin enemmän kuin silloin kun en ollut siellä vielä yhtään kertaa käynyt. Erja Krapu Uudelle Jyväskylälle parhaiten sopiva nimi on Muuramen maalaiskunta. MAALAINEN KAUPUNGISSA (Ksml 23.2.) Hups!

7 Hymyä elämään 7 Valokuvat Päivän ohjelmaan kuului kilpailukysymyksiin vastaaminen. Terveys ry on valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön järjestö. Toiminnan tavoitteena on tupakan ja päihteiden käytön ehkäisy, päihteettömän liikenteen sekä terveellisten ja turvallisten elämäntapojen edistäminen. Huomiota kiinnitetään erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Terveys ry:n pystyttämässä tupakkahuoneessa jaettiin tupakka- ja nuuskatietoutta. Havainnollistettiin kuvin niiden aikaansaama tuhoa suussa. Esillä oli myös purkillinen tervaa. Se määrä minkä säännöllinen tupakointi tervaa keuhkoihin kerää. Vas. Jenna Syvänperä, Sofia Akhtar, Sini -Tuulia Ahonen, Iida -Maria Tuomainen Vuoden tervat tupakoitsijan keuhkoissa. Terveys ry:n järjestösihteeri Harri Jukkala käyttää en käytä t-paitaa. Hymyä elämään -kampanja lähestyi kaikkia yläkouluikäisiä Jyväskylässä tammi-helmikuussa. Kampanja sisälsi kaikki yläkoulut kiertävän näyttelyn. Näyttelyssä oppilaat itse huolsivat hampaitaan ja tutustuivat konkreettisesti asioihin, joilla voivat vaikuttaa oman suunsa terveyteen. Oppilaiden vanhemmat tutustuivat ennakolta näyttelyyn koulun vanhempainillassa. Kampanjan tarkoituksena oli opettaa nuoret huomaamaan, miten tärkeää on huolehtia suun terveydestä. Hampaiden säännöllinen hoitaminen, ateriarytmin noudattaminen ja tupakoinnin välttäminen ovat niitä keinoja, jotka nuoren kannattaa ottaa tavaksi. Niiden avulla jokaisen nuoren on helpompi saada hymyä elämäänsä. Tapahtumaa järjestämässä ovat Jyväskylän kaupungin hammashuollon, kouluterveydenhuollon, ravitsemusneuvonnan sekä sivistystoimen henkilöstöä sekä Terveys ry. Mukana on myös nuoria aikuisia hammas- ja terveydenhoitoalan opiskelijoita. Kuokkalan koululla kampanjapäivät olivat , vanhempainilta Pikajuoksija Johannan Manninen, uimari Jere Hård ja jääkiekkoilija Jari Jääskeläinen ovat idoleina mukana tukemassa kampanjan sanomaa. Hampaitten harjauksen opastusta kädestä pitäen antoivat suu- ja hammashoidon lähihoitajaopiskelijat. Hammaslääkäri Marita Laitila (vas.) ja suuhygienisti Tarja Kuula (oik.), Kuokkalan hammashoitolasta olivat mukana valitustyössä sekä Kuokkalan koulun kouluterveydenhoitaja Sanni Silvennoinen Tupakkahuoneen esittelijöinä toimivat lähihoitajaopiskelijat (sairaanhoito ja huolenpito) oik. Anniina Karppinen ja Saimi Liukkonen Hampaitten harjauksen opastusta kädestä pitäen antoivat suu- ja hammashoidon lähihoitajaopiskelijat. Mohsena (sininen paita), Minna Liski (vihreä paita), Mariella Kärkkäinen (punainen paita). Lisää kuvia Laskiainen Ainolassa Laskiaistiistaita vietettiin Ainolassa pilvisessä mutta sopivasti lumisessa säässä. Aikuisia ja pieniä lapsia saapui runsain joukoin mäkeä laskemaan ja talvisesti leikkimään ja pelaamaan. Makkaraa oli otettu nuotiolla paistettavaksi evääksi. Kahvilassa tuore pulla, kahvi ja mehu maistuivat. Kiitos erityisesti Vladimir Iikolle talvisen puuhamaan suunnittelusta ja toteutuksesta. Ja Lilja Jurinalle kahvilan pidosta. Onni, Saara ja Ilona sekä Konsta ja Pikku-Eevi olivat mukana mäenlaskussa. Lisää kuvia verkkolehdessä:

8 8 KUOKKANEN - MAALISKUU 2008 Rakennus- ja ympäristölautakunta Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on vaihtunut Uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Kuokkalalainen, Eino Nissinen (kesk.). Monimessi palkittiin Monimessi sai Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton myöntämän kansalaistoiminnan palkinnon. Palkinnonjakoperusteluissa todettiin, että avoin kohtaamispaikka on edistänyt sekä maahanmuuttajien kotoutumista että suomalaisten valmiuksia kohdata eri kulttuurien ihmisiä. Monimessi tarjoaa monipuolista toimintaa, mahdollisuuden tietojen ja taitojen hankkimiseen ja jakamiseen sekä lapsille paikan leikkiä. Perhekahvila on myös tärkeä kielikylpypaikka. Monimessi on muuttanut Kuokkalasta Jyväskylän keskustaan. Nyt monikulttuurinen perhekahvila kokoontuu perjantaisin klo Palapeliprojektin tiloissa Väinönkatu 1 B:ssä. Toimintaa järjestää yhteistyössä Jyväskylän seudun Perhe-hanke, MLL:n Keski-Suomen piiri ja Jyväskylän kaupungin Maahanmuuttajapalvelut. Lisätietoja Anu Juurakko puh Rakennuslautakunta ja ympäristölautakunta yhdistyivät rakennus- ja ympäristölautakunnaksi vuoden 2005 alusta. Se muodostaa yhdyskuntatoimen toimialan kaupunkisuunnittelulautakunnan ja sen alaisten yksiköiden kanssa. Rakennus- ja ympäristölautakunta kokoontuu neljän viikon välein. Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii rakennusvalvontaviranomaisena, jonka apuna Laajeneminen tuo haasteita Olin vuodesta 2000 rakennuslautakunnan jäsen ja vuodesta 2004 olen ollut rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen. Ympäristöasioiden mukaan tullessa kokoukset ovat pidentyneet, eivät kuitenkaan liiaksi. Kokouksia on kerran kuukaudessa eli sopiva määrä. Pidän lautakunnassa työskentelystä. Työni museolehtorina Keski- Suomen museossa ja harrastukseni kaupunkitutkimuksen parissa liittyvät tiiviisti kulttuuriympäristöön, joten minulla on luontevaa mielenkiintoa rakennus- ja ympäristölautakunnan asioihin, ja toivottavasti myös jotain annettavaa päätöksentekoihin ja lausuntoihin. Olen siis innostunut lautakunnan asioista ja kunnan laajeneminen varmasti tuo hyvin paljon lisää haasteita rakennus- ja ympäristöasioiden hoitoon. Miten sitten asiat hoidetaan ilman, että muodostuu mammuttilautakuntia Merja Värtö-Niemi (vihr, sit), Seppo Hytönen (kesk), Mervi Kinnunen (kesk), Tuula Vuolio-Vallenius (kok), Hannu Glad (vas), Pentti Leminen (sdp), Ilkka Lilja (kd), Markku Lamberg (kok), Tuija Elina Lindström, puheenjohtaja (vihr), Niko Hjelt (sdp), Irma Hirvonen (sdp) ja Marjatta Hynynen (sdp). Kuvasta puuttuu varapuheenjohtaja Heini Utunen-Ziv (kesk). Pentti Leminen on lautakunnan varsinaisen jäsenen Raimo Honkosen varajäsen. Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii rakennus- ja ympäristölautakunnan asettama kaupunkikuvatoimikunta. Se toimii myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena sekä ympäristöterveydenhuollon tehtävistä vastaavana viranomaisena. Lisäksi lautakunta toimii kunnan leirintäalueviranomaisena ja maa-aineslupa- ja valvontaviranomaisena. Lautakunnassa käsitellään esim. isompien rakennusten ra- on varmaan tarkan miettimisen paikka. Asun Lutakossa ja alue on läheinen siitäkin syystä, että työni ja harrastukseni puitteissa tutkin Lutakon historiaa ja suunnittelu- ja rakentamisvaiheita. Esim. satama-alueen tulevaa edelleen kehittämistä pidän hyvänä, sillä satama on vielä paremmin saatava kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Lutakon kaksivaiheisessa arkkitehtuurikilpailuohjelmassa vuosina 1989 ja 1990 korostettiin suhdetta Jyväsjärveen: Lutakon vapautuminen teollisuuskäytöstä antaa mahdollisuuden tehdä Jyväskylästä todellisen rantakaupungin. Kilpailualueen todettiin olevan niin toiminnallisesti kuin visuaalisesti keskustan laajenemisaluetta ja että se mahdollistaa nykyisen keskustan ja Kuokkalan yhdistämisen nauhamaiseksi kokonaisuudeksi vesipeilin ylitse. Yhtenä keskeisenä asiana kilpailuohjelmassa nähtiinkin Lutakonniemen liittämistä toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä Jyväsjärveen. Tämä on mielestäni suuntaus, josta Lutakon kohdalla on kaupunkisuunnittelussa pidetty kiinni. Tuula Vuolio-Vallenius kennusluvat, ympäristöluvat, lausuntoja asemakaavoista ja ympäristöasioista. Yksiköiden johtajat valmistelevat lautakunnan käsittelyyn tulevat asiat, mutta yhdyskuntatoimenjohtaja vastaa niistä viime kädessä. Yhdyskuntatoimenjohtajana työskentelee Osmo Rosti. Rakennus- ja ympäristö- Maankäyttö- ja rakennuslain henki kaikkeen kunnalliseen päätöksentekoon lautakunnan jäsenet: Tuija Elina Lindström, puheenjohtaja (vihr), Heini Utunen Ziv, varapuheenjohtaja (kesk), Mervi Kinnunen (kesk), Seppo Hytönen (kesk), Marjatta Hynynen (sdp), Irma Hirvonen (sdp), Niko Hjelt (sdp), Raimo Honkonen (sdp), Hannu Glad (vas), Markku Lamberg (kok), Olen toiminut kuluvan valtuustokauden rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtajana. Ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen kauteni paikallisena päätöksentekijänä on ollut monella tavalla mielenkiintoinen. Voin sanoa tarkoituksella, että lautakuntatyö on kunnallisdemokratiaa parhaimmillaan. Lautakunnat tekevät nimittäin hyvin käytännöllistä työtä. Rakennus- ja ympäristöasiat eivät useinkaan ole poliittisia aiheita, vaan enemmänkin lupaviranomaisena toimimista ja ovat monin osin hyvin teknisiä päätöksiä. Ei olekaan ihme, että osa yhdyskuntatoimen lupaprosesseista oli aikaisemmin maistraatin toimialaa ja kuuluisivat jonnekin muualle kuin poliittisesti valittujen ja nimettyjen kuntalaisten päätösvallan alle. Meille maallikoille, jotka tulemme kunnallisvaalien kautta valituiksi luottamustoimiimme, on haasteellista päästä sisälle kaikkeen siihen asiantuntijaavaruuteen, joka lautakunnissa vallitsee. Sitten vuosisataisen köyhäinhoitolain suomalainen kunnalliskenttä on monimutkaistunut ja monipuolistunut. Tämä tulisi huomioida luotaessa puitteita kunnalliselle päätöksentekojärjestelmälle. Kuluvalla valtuustokaudella on aloitettu laaja kunta- ja palvelurakenneuudistus. Keskustelu ja toimenpiteet ovat keskittyneet palvelujen järjestämiseen, ei niinkään edustuksellisuuden uudistamiseen ja päätöksentekojärjestelmän nykyaikaistamiseen. Itse olen odottanut ja omalta pieneltä osaltani aloittanutkin keskustelua siitä, miten myös kunnallista osallistumista voitaisiin uudistaa 2000-luvun hengessä. Maankäyttö- ja rakennuslain kaltainen ajattelutapa, jossa osallistava kuuntelumenettely on sisäänrakennettu, tulisi Tuula Vuolio-Vallenius (kok), Merja Värtö-Niemi (vihr, sit), Ilkka Lilja (kd). Tommi Pesonen hallintosihteeri Kuokkalalaisia lautakunnan jäsenistä ovat Heini Utunen-Ziv, Seppo Hytönen, Irma Hirvonen ja Lutakossa nyttemmin asuva Tuula Vuolio- Vallenius. Heiltä kysyttiin jäsenen näkemyksiä ja kokemuksia lautakuntatyöskentelystä. Mitä se antaa ja mitä se ottaa. Heistä Vuolio- Vallenius ja Heini Utunen Ziv vastasivat. toteuttaa halki koko kunnalliskentän. Kunta- ja palvelurakenneuudistus antaa oivallisen tilaisuuden kehittää uudenlaisia ja vaihtoehtoisia tapoja kunnalliseen osallistumiseen niin kuntalaisille kuin päätöksentekijöillekin luvun henkeen kuuluu laajasti osallistavat menetelmät, paikkaan sitoutumaton osallistumismahdollisuus ja korkean osaamisen käyttäminen paikallisyhteisöjen hyväksi. Uusien osallistumisen ja vaikuttamisen tapojen kehittämiseen on suhtauduttava vakavasti ja vähintään yhtä suurella kiinnostuksella kuin palvelurakenteiden uudistamiseen. Heini Utunen Kirjoittaja on kuokkalalainen kaupunginvaltuutettu, joka kuvailee itseään akateemiseksi pätkätyöläiseksi. Hän toimii rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuheenjohtajana ja EU:n alueiden komitean jäsen. Tämän lehden mennessä painoon olen vaalitarkkailijana Armenian presidentinvaaleissa Kaukasuksella.

9 Kirkonmenoja, musiikkia, diakoniaa, nuorten toimintaa - seurakunnan kuulumisia Kuokkalan alueella Pappi Pekka Mustonen seurakuntalaisineen. LEENA RUOTONEN Kirkonmenoihin osallistujien määrä nousi viime vuonna Kuokkalan alueella 36 prosenttia. Näin yllättävän tiedon voi lukea alueen seurakunnan toimintakertomuksesta vuodelta Muutenkin Kuokkalan alueen seurakuntaelämä on vilkastumaan päin, siitä huolimatta, että alueella ei vielä ole omaa kirkkoa. Seurakunnan toimintakertomuksesta löytyy monenlaista mielenkiintoista tietoa. Paitsi kirkonmenoja eli jumalanpalveluksia, jotka kirkon puutteessa järjestetään Tikan seurakuntakodissa, on alueella paljon muutakin toimintaa, joka on jakaantunut ympäri Kuokkalan aluetta. Yhteistyötä seurakunta tekee monien eri toimijoiden kanssa. Missio Jyväskylä oli sekin yksi viime vuoden tapahtumista. Musiikkia yhteistyössä Musiikki vetää ihmisiä seurakunnan toimintaan se onkin Kuokkalan alueen varsinainen tavaramerkki. Musiikkiryhmiä toimii kaikkiaan yksitoista. Kaikelle kansalle tarkoitettu Kehittyvät laulajat on ehdoton lippulaiva. Tässä lauluryhmässä, johon tervetulleita ovat kaikki vasta-alkajista lähtien, osallistujia on ja meno sen Janne Könönen, Jousia Lappi ja Maria Marttala esiintyivät alueen papin Minna Korhosen järjestämässä Neljä puheen vuoroa uskosta -tilaisuudessa lokakuussa Käsikellon soittajia. mukaista. Esiintymisiä oli sekä Kuokkalassa että muualla ja yhteistyötä tehtiin Pohjanlammen koulun kouluorkesterin, Pelimannien ja Studiokuoron kanssa. Ongelmana musiikkitoiminnassa on riittävän suuren harjoitus- ja esiintymistilan puute. Muita musiikkiryhmiä ovat 9 muun muassa viime vuonna toimintansa aloittaneet uudet käsikelloryhmät, lapsikuorot ja Toivon Siivet orkesteri. Tanssiakin voi Kuokkalassa liturginen tanssiryhmä toimii aktiivisesti. Koululaisetkin saivat osansa musiikkitoiminnasta. Tokaluokkalaiset saivat viime vuonna omat virsikirjat ja seurakunta kävi kouluilla antamassa opetusta virsien veisuussa. Diakonien kotikäynnit vähentyneet Keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, pienituloinen eläkeläinen tai yksinhuoltaja ovat niitä ihmisiä, joita diakoniatyöntekijät kohtaavat päivystysvastaanotoillaan. Seurakunnalta ihmiset hakevat apua, kun rahat ovat vähissä tai ihmissuhteissa mättää. Seurakunnalta voi saada paitsi ruokapankkiseteleitä ja taloudellista avustusta myös tukevan olkapään ja kuulevan korvan. Kotikäyntejäkään, jotka ovat diakonistyön, vanha muoto, ei ole unohdettu, mutta niiden määrä vähentynyt. Syitä on monia; diakonien muun työn lisääntyminen tärkein niistä. Diakoniatyö järjestää eläkeläisille, mielenterveyskuntoutujille, lähetystyöstä kiinnostuneille ja miehille. Lisäksi lähdetään retkille vaikkapa Vesalaan ja osallistutaan Yhteisvastuu keräykseen. Kun vanheneva seurakuntalainen täyttää vuosia, vaikkapa 70, niin onnittelukortteja voi alkaa odotella myös seurakunnalta, ja niin toivoessaan saa papin tai diakoniatyöntekijän vieraakseen. Diakoniatyössä toimii kaksi henkilöä, mutta Kuokkalan alueella olisi tarvetta ainakin vielä yhdelle työntekijälle. Lapsille kerhoja pyhäkouluja Päiväkerhot ja koululaisten iltapäivätoiminta tavoittavat melkoisen joukon alueen lapsia. Iskän kaa! iltoihin voivat osallistua isät lapsineen ja muskareihin pääsee musiikkitoiminnasta innostuneita. Kuokkalan lapsilla on kesällä mahdollisuus lähteä retkille. Päiväleirimahdollisuus oli Lehtisaaressa ja yöleireille pääsi Vesalaan. Seurakuntalaisia kokosivat toimintaan myös lasten pääsiäispolku, isien ja lasten iltakirkko, lasten kauneimmat joululaulut ja jouluaskarteluilta. Varhaisnuorille kerhoja, nuorille iltoja ja retkiä Kun menojalka vipattaa, niin varhaisnuorille on mahdollisuus olla mukana kerhossa tai Kuppilassa ja Kippolassa. Kaksi viimeksi mainittua olivat kaikille avoimia iltapäiväkahviloita. Tyttöjen kaa lauantait ja nuorten illat sekä jatkoisoiskoulutus ja avustajatoiminta olivat nuorten taas omia säännöllisiä tapahtumia. Nuorille oli mahdollisuus olla mukana myös muissa nuorten toiminnoissa, muun muassa nuorten joulujuhlassa ja lähetysaiheisessa Lyhtyillassa. Rippikoululaiset pääsivät mukaan rippikoululauantaihin ja sunnuntaihin. Ongelmallista lapsi- ja nuorisotyössä on kokoontumistilojen puute. Vapaaehtoista mehutarjoilua. Kouluyhteistyö Kuokkalan alueella on vilkasta ja alueen nuorisotoiminnan painopisteenä onkin koulujen kanssa tehtävä yhteistyö. Leirejä nuorille pidettiin useita. Mahtava kokemus nuorille oli ensimmäistä kertaa järjestetty vaellusretki Ruotsin Lappiin. Nuoret aikuiset, lähetystyö ja sanan ja rukouksen illat sekä syksyllä järjestetty mahdollisuus tutustua alueen pappeihin ja heidän ajatuksiinsa kahvipöydän ympärillä vetivät myös seurakuntalaisia mukaan toimintaan. Kuokkalan alueseurakunta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistyessä , myös seurakunnat yhdistyvät Jyväskylän seurakunnaksi. Se tulee jatkossa jakaantumaan yhdeksään alueseurakuntaan, joista Kuokkalan alueseurakunta on yksi. Suunnitelmissa on, että seurakunnan alueneuvostoista tulee aikaisempaa itsenäisempiä ja päätösvaltaisempia toimijoita. Jyväskylän Kaupunkiseurakuntakunta TOIMINTAA MAALISKUUSSA Tervetuloa Tikan seurakuntakotiin, Toritie 24: Messu su 2.3. klo 10, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Pekka Niinivirta Sanan ja rukouksen ilta to 6.3. klo 18.30, Ylistän Herraa! Messu su 9.3. klo 10, Pekka Mustonen, Eija Väisänen, Tiina Korhonen Vaimon kaa ilta su 9.3. klo 17. Tahdonko? Iltapalaa, lastenhoito järj., pyhäkoulu. Messu su klo 10, Minna Korhonen, Eija Väisänen, Päivi Heikkilä, lapsikuoro Hiljaisen viikon iltakirkko ma klo 18, Pekka Mustonen, Eija Väisänen Hiljaisen viikon iltakirkko ti klo 18, Arto Kauppinen; Pergolesi: Stabat Mater, Liisa Partanen sopraano, Sirpa Lampinen altto, jousiorkesteri, Hanna Knuutila urut Hiljaisen viikon iltakirkko ke klo 18, Riku Bucht, Eija Väisänen, Draamaryhmä Toivo Kiirastorstain messu klo 19, Minna Korhonen, Sirpa Lampinen, Tiina Korhonen, Hyminäkuoro Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10, Pekka Mustonen, Sirpa Lampinen, Hyminäkuoro Pääsiäispäivän messu su klo 10, Arto Kauppinen, Eija Väisänen, Ulla-Maija Grönholm, kirkkokahvit Lasten pääsiäiskirkko ma klo 15, Riku Bucht, Sirpa Lampinen Kauneimmat hengelliset laulut Taulumäen kirkossa ti klo 19, Kehittyvät laulajat, Sirpa Lampinen, Toivon siivet orkesteri, lasten ja aikuisten käsikelloryhmät, kolehti Messu su klo 10, Minna Korhonen, Kari Valkonen, Eija Väisänen, Pekka Niinivirta, Ylistysryhmä LAPSILLE JA PERHEILLE: Pyhäkoulu su klo 10 (9.3. klo 17) Tikan srk-koti. Kaakaopyhäkoulu 6 10 v. ma klo Jenkkakuja 1. Päiväkerhot: Tikan srk-koti p , Polttolinja 29 p , Jenkkakuja 1 p , Hauhontie 2 C p Avoimet päiväkerhot ke klo Jenkkakuja 1, tied. ja ilm. p , to klo Hauhontie 2 C, tied. ja ilm. p Perhekerhot ti Tikan srk-koti ja Polttolinja 29. Vauvaperhepesät to klo Jenkkakuja 1, pe Polttolinja 37. Iskän kaa! ilta ke klo Polttolinja 29. Koululaisten jälkkäri ma-pe klo Polttolinja 37, tied Muskarit tied. Sirpa Poikolainen p Lapsityön tied. Tiina Korhonen p VARHAISNUORET: Tyttöjen kaa lauantai 3-6-luokk. tytöille la 5.4. klo Polttolinja 37. Askartelemme ja syömme yhdessä. Mukaan mahtuu 10. Ilm mennessä p Toimintakerho 3-5-luokkal. MA klo Polttolinja 37. Puuha- ja leikkikerho 1-3-luokkal. MA klo Polttolinja 29. Sählykerho 3-6-luokkal. pojille TI klo Nenäinniemen koululla. Sanaleikkikerho 4-5-luokkal. KE klo Polttolinja 37. Kippola 3-4-luokkal. KE klo Polttolinja 37. Kuppila 5-6-luokkal. TO klo Polttolinja 37. Ilm. kerhoihin p NUORET: Nuortenilta ke klo 19 Polttolinja 37. Nuorten (yli 15 v.) laskettelumatka Rukalle Hinta 120 e sis. matkat, majoituksen, aamupalan, päivällisen, iltapalan. Ilm mennessä kirkkojyvaskyla.net > Ilmoittaudu TAI puh (ma-pe 9-15). Tiedustelut: Marjo tai Ulla-Maija. Nuorten leiri Vesalan Rysässä. Hinta 15 e. Ilm mennessä kirkkojyvaskyla.net> Ilmoittaudu TAI puh (ma-pe 9-15). Leirin tied.: Marjo. Nuorisotyön tied. Ulla-Maija Grönholm , Marjo Nieminen RYHMÄTOIMINTAA: Avoin raamattupiiri ma klo 19 Polttolinja 37. Diakonia-lähetyspiiri ke klo 13 (parittomat viikot) Tikan srk-koti. Elämässä eteenpäin ryhmä ke klo 13 (parilliset viikot) Polttolinja 37. Kuokkamiehet miesten keskusteluillat ti klo 18 (parilliset viikot) Polttolinja 37, tied. Heikki Hannula p tai Timo Kovanen M-klubi miehille ke klo 13 (parittomat viikot) Polttolinja 37. Tied. Juha Lappi p , Pekka Niinivirta p Naisten raamattukirjallisuuspiiri to klo Polttolinja 29, lastenhoito järj. MUSIIKKIRYHMÄT: Lapsikuoro pe Nenäinniemi-talolla, tied. Eija Väisänen p Concretum-kuoro: tied. Eija Väisänen. Lasten käsikelloryhmä ti Polttolinja 37. Aikuisten käsikelloryhmä: harj. Taulumäen kirkossa ti klo 18, ohjaa Sari Eirtola-Loukola p Kanteleryhmä ti klo 17 Tikan srk-kodilla (18.3. Polttolinja 29). Orkesteri Toivon siivet ti klo 19 Tikan srk-kodilla, tied. Niina Sapattinen Kehittyvät laulajat, Liturgisen tanssin ryhmä, Virsimiehet ja Hyminäkuoro: tied. Sirpa Lampinen Ylistysryhmä, tied. Minna Salla p VARTTUNEELLE VÄELLE: Eläkeläisten kerho to klo 13 (parilliset viikot) Polttolinja 37. MAAHANMUUTTAJATYÖ: tied. Mirja Hytönen ti ja ke klo DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: ma-ke klo 9-11 Polttolinja 37, p Tikan seurakuntakoti p. (014) www. kirkkojyvaskyla.net Tikan seurakuntakoti p. (014) Toritie 24 Diakonia- ja nuorisotyön toimisto Polttolinja 37

10 10 KUOKKANEN - MAALISKUU 2008 Fysikaalinen hoitolaitos Medica oy toimii nyt neljässä toimipisteessä. Kuokkalassa Sinua palvelevat Anu, Sirpa, Minna, Maria, Anu ja Nina. TERVETULOA! *fysioterapia (mm. tuki- ja liikuntaelinongelmat, vaikeavammaisten kuntoutus, allasterapia) *akupunktio *voice massage *hieronta *fysio shop-tuotteita myynnissä Marko Kauppinen Jyväskylän Pohjanlammen koulusta Keski-Suomen vuoden alakoulu 2008 KIRSTI LESKINEN Pohjanlammen koulu Jyväskylästä on valittu Keski-Suomen vuoden alakouluksi Kuokkalassa sijaitsevan 450 oppilaan ja 50 aikuisen koulun vahvuuksia on positiivinen, kannustava, turvallinen, luova, avarakatseinen ja yhteistyökykyinen ilmapiiri. Valinta julkistettiin Keski-Suomen luokanopettajat ry:n 25-vuotisjuhlassa 9.2. tusta ja oppia esiintymiseen. Koulun kirjastoa on kehitetty määrätietoisesti. Syksystä 2007 alkaen koulukirjasto on ollut osa Aalto-kirjastoa, joten lainaus tapahtuu kirjastokortilla. Kirjastosta huolehtivat opettajaparin lisäksi yksi koulunkäyntiavustaja. Kulttuurikasvatus edistää myös kasvua erilaisuuden hyväksymiseen ja suvaitsevaisuuteen monikulttuurisessa arjessa. Koulusta on monien kulttuuri- Polttolinja 1, Jkl (014) Ahjokeskus, Jkl (014) Huhtakeskus, Jkl (014) Palokka, Jkl (014) Pohjanlammen koulu on työyhteisönä kannustava ja opettajan työtä tukeva. Koulun kehittynyt sisäinen työnjako ja jaettu johtajuus on lisännyt koulun vahvaa yhteisöllisyyttä. Tiedottaminen tukee koulunkäyntiä. Useimmilla luokilla on oma nettisivu koulun ja kodin välistä tiedottamista varten. Koulun nettisivuilla julkaistava kuukausitiedote jaetaan myös paperiversiona koteihin. Koulun vanhempainryhmät tiedot- Kaukolämpöä Jyväskylän Energia Oy rakennuttaa kaukolämpöverkkoa Kuokkalan alueella Sulkulanja Pohjanlahdentiellä. Työ aloitetaan viikolla 4 ja se valmistuu putkitöiden osalta huhtikuussa ja jälkitöiden osalta kesäkuussa. Urakoitsijana toimii JE- Urakointi Oy. Lisätietoja: työmaavastaava Atte Pakkanen, JE-Urakointi Oy p Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä. Valokuva salmen ruoppauksesta Vanhalta sillalta. Vasemalla näkyy tulevaa rantaraittia. Kuokkalassa ruopataan Äijälänsalmen ruoppaus Äijälänsalmen parannustöissä on edetty ruoppausvaiheeseen ja työt aloitetaan viikolla 45. Kohteen rakennuttaa Merenkulkulaitos ja pääurakoitsijana toimii Niska & Nyyssönen Oy. Suuntaa antava aikataulu - Päivittäinen työaika klo Ruoppaustyöt suoritetaan välisenä aikana - Ruoppaustyön edetessä tehdään luiskiin louheverhoukset - Urakka on valmis ( Jyväskylän kaupungilla ja maalaiskunnalla on komeita suunnitelmia Jyväskylän ympäri kiertävän rantaraitin jatkoksi. Tulevaisuudessa rantoja pitkin pääsee kulkemaan Jyskään ja Samulinniemeen saakka. Äijälänsalmen kaupunginpuoleisella rannalla rakentuu uutta reittiä jo ensi kesäksi. Rantaraitin jatkoksi valmistuu väylä Vanhansillantien ali Kartanonrantaan saakka. (Ksml) Televisiosta lumisadetta Vahvuutena kulttuurikasvatus Koulun erityinen vahvuus on kulttuurikasvatus. Päätapahtuma on vuosittain järjestettävä kulttuuritapahtumien viikko keväällä maalis-huhtikuussa. Viime vuoden kulttuuriviikon huipensi perinteinen Pohjanlammen taitajat -näytös, jossa jokainen oppilas saa halutessaan esiintyä yleisön edessä omalla tavallaan lyhyen esityksen ajan. Näytös on ollut erittäin suosittu jo kauan ennen Idols ja Talent -huumaa. Kulttuuri näkyy myös arjessa, lasten työt ovat näyttävästi esillä koulun käytävillä ja ruokailutiloissa. Juhlissa jokaiselle oppilaalle tarjoutuu mahdollisuus osallistua ja saada kannus- en, liki kymmentä kieltä puhuvien lasten, heidän vanhempiensa ja koulun väen luonteva kohtauspaikka. Toimivat ja terveet tilat edistävät hyvinvointia Pohjanlammen koulun melko suuri oppilasmäärä on jaettu kahteen oppilaspihaan, jossa pienillä ja isoilla oppilailla on oma koulurakennuksensa ja piha-alueensa. Koulussa osataan iloita molemmista fyysisesti terveistä koulurakennuksista. Koulun sääntöjen noudattaminen lupaa oppilaalle: " Saat kavereita ja sinuun luotetaan, oppiminen onnistuu ja pärjäät elämässä." Lapset ja aikuiset pitävät kiinni sovituista asioista. tavat itse toiminnastaan ylläpitämällään sivulla. Henkilöstö tiedottaa sisäisesti lähes yksinomaan sähköisesti. Kommentti Tietysti tällainen huomaavaisuus tuntuu mukavalta erityisesti sen vuoksi, että iso koulu ja sen henkilökunta saa harvoin julkisuudessa positiivista palautetta työstään. Terveisin Raimo Lapiolahti Rehtori Maaliskuun ensimmäisen päivän jälkeen myös kaapeliverkossa olevat kotitaloudet siirtyvät digilähetysten katseluun. Syksyllä 2007 suomessa tehtiin suuri televisio uudistus, kun analogiset televisiolähetykset loppuivat. Kaapeli-tv -yhtiöt alkoivat muuntaa digilähetyksiä analogisille televisioille sopivaan muotoon, joten tässä vaiheessa muutos tapahtui vain antenniverkossa olevien television katselijoiden keskuudessa. Maaliskuun ensimmäisestä päivästä lähtien kaapeli-tv?yhtiöt lopettavat digilähetysten muuntamisen analogisille televisioille, jolloin siitä vanhasta televiosta ei näy muuta, kuin lumisadetta, ellei televisioon ole kytketty digisovitinta eli digiboksia. Digitelevision hankkiminen on monelle lähes mahdoton sijoitus tässä vaiheessa, jolloin ainoaksi mahdollisuudeksi jää digiboksin hankkiminen. Ennen digiboksin hankkimista täytyy varmistaa, että televisioon voi liittää digiboksin sekä onko taloudessa antenni- vai kaapeliverkko. Digiboksi liitetään televisioon SCART?liittimellä, joten on syytä varmistaa, että television takaa löytyy tällainen liitin. Lisäksi ennen kodinkoneliikkeeseen menoa on varmistettava kuuluuko talous antenni- vai kaapeliverkkoon, koska molempiin verkkoihin on olemassa omat digiboksinsa. Television ohjelmien kadotessa maaliskuun alussa taloutenne on suurella todenäkäisyydellä kaapeli-tv verkossa. Digiboksin sekä digitelevision asentaminen voi olla hyvinkin hankalaa ja on turvauduttava asiantuntijan apuun. Digiboksin asentamisen jälkeen saattaa ohjelmista kadota tekstitys kokonaan tai osittain. Esimerkiksi lottonumeroista saattaa jäädä ensimmäinen ja viimeinen numero kokonaan pois, myös tällaisissa tilanteissa asiantuntijan apu saattaa olla tarpeen. Digitelevisio ongelmissa voitte ottaa yhteyttä esimerkiksi laitteita myyvään kodinkoneliikkeeseen. Digitelevisio asioissa voitte ottaa yhteyttä myös digitalkkariin Marko Kauppinen, puh www. digitalkkari.net, jonka palvelu on maksutonta Jyväskylän alueella

11 Vuosikokouksia V- JA U- SEURA JYVÄSKY- LÄN VALO RY: N VUOSI- KOKOUS. V- ja U- Seura Jyväskylän Valo ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona klo Kuokkalan Graniitin kokoustilassa, osoitteessa pohjanlahdentie 12. Tervetuloa. Johtokunta. Kuokkalan Sosialidemokraatit ry. Kevätkokous kello Survonkulman Takkahuoneella. Siltakatu 18 A. Kuokkala. Tervetuloa. Johtokunta. JAPA ry:n kevätkokous pidetään tiistaina klo Lutakon palvelutalolla. Kokousta alustaa Jyväskylän kaupungin ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo Katu- ja puisto-osastolta aiheenaan asukasyhteistyö, viherhoitosopimukset sekä tapahtumien järjestämisen lupamenettelyt. Jyväskylä Seura Jyväskylä Seura järjestää kevätkaudella useita Jyväskyläaiheisia yleisöluentoja. Ti Seminaarinpuisto 125 museopuutarhako sekin on? Museologi Pertti Pyhtilä kertoo Seminaarinpuiston 125-vuotiaasta historiasta, sen kasveista, suomalaisista museopuutarhoista ja herättää keskustelua Jyväskylän kansainvälisestikin tärkeimmän viheralueen tulevaisuudesta. Ti Keski-Suomen karttakirja Osmo Rinta-Tassi esittelee uuden karttakirjan, joka käsittelee Keski-Suomen alueen karttoja 1500-luvulta nykypäivään. Jyväskylä Seura on Jyväskylän kotiseutuyhdistys. Sen toiminnan painopiste on monipuolinen kotiseututyö, jonka tavoitteena on mm. lisätä kotiseudun ja paikallishistorian tuntemusta sekä ottaa kantaa ajankohtaisiin yhteiskuntasuunnittelun, ympäristönsuojelun ja maisemanhoidollisiin kysymyksiin. Hullu urheilukirjoitus, Ksml 1.2., Tuomas Heikkilä: Oikeudenkäynnissä (Jere Karalahti) esille tulleisiin tietoihin viitaten työryhmä myös toteaa, etteivät äidit, nuo toivossa väkevät, lainaa pojilleen rahaa. He antavat. Hups! Jyväskylän seudun nuoriso pääsee kevään aikana käyttämään luovuuttaan osallistumalla Sotkutonta päivää! -juliste- ja kirjoituskilpailuun. Kilpailussa on kaksi sarjaa. Sarja 1 on julistekilpailu, jossa aiheena on Älä jätä kesäkoiraa Mäyräkoirien kuoret eivät kuulu luontoon. Julisteen tavoitteena on herättää huomiota siitä, että mäyräkoirien ja sixpackien pahvikuoret sekä lasinsirut eivät kuulu puistoihin ja tienvarsille. Sarja 2 on Paras roskariimi -kirjoituskisa, jossa palkitaan paras roskaantumisen ja ilkivallan vähentämiseen liittyvä teksti, joka voi olla esimerkiksi runo, räppi tai kolumni. Kilpailu on avoin Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen lukiolaisille ja ammattiopiskelijoille eli toisen asteen opiskelijoille. Kilpailuaika päättyy huhtikuun 11 Sotkutonta päivää! Juliste- ja kirjoituskilpailu lukiolaisille ja ammattiopiskelijoille puolivälissä. Kilpailun tavoitteena on kiinnittää positiivisella tavalla huomiota ympäristön roskaantumiseen ja siitä aiheutuviin haittoihin sekä siihen, että jokainen on vastuussa yhteisen ympäristömme siisteydestä. Kilpailutyöt voidaan tehdä vapaa-ajalla tai ottaa kilpailu osaksi opetusta. Kilpailun aihe liittyy useaan eri oppiaineeseen, ja se sopii mainiosti esimerkiksi kuvataiteen, äidinkielen tai vaikkapa biologian tunnille. Kilpailu on osa keväällä 2008 käynnistyvää roskaantumisen ja ilkivallan vähentämiseen tähtäävää Sotkutonta päivää! -kampanjaa. Kampanjassa ovat mukana Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame. Kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa JAPA ry, joka on jyväskyläläinen kestävää kehitystä edistävä yhdistys. Mukana kilpailua tukemassa on myös useita yhteistyökumppaneita. Kilpailussa palkitaan kummankin sarjan voittajien lisäksi kilpailuun aktiivisesti osallistuneita opetusryhmiä. Lisätietoa kilpailusta ja säännöt löytyvät osoitteesta Lisätietoja: Koordinaattori Kati Korkki, , kati.korkki@jkl. fi tai Koordinaattori Anna Sarkkinen, , anna.sarkkinen@jkl.fi JAPA ry Kilpisenkatu JYVÄSKYLÄ Kartanossa tapahtuu Muotokuvanäyttely Inkerin suomalaisen taiteilijan Olga Malytchevan muotokuvanäyttely "21 kutsuttua" on nähtävissä , ke-pe 10-17; la-su Näyttelyiden pääsymaksu: aikuiset 5 euroa, lapset 5-15 v. 2,50 euroa, ryhmät (yli 10 henkeä) ja opiskelijat 4,20 euroa. Näyttelyn pääsymaksulla voi lisäksi katsoa DVD-esitys Kuokkalan kartanosta. Sotahistorian luennot la klo 14 Marokon kauhu ja Kollaanjoki Luennot pitää komentajakapteeni evp Heikki Ahonen Tarinoiden Jyväskylä la klo 15 Hypyistä ja heitoista Kuokkalan kartanossa. Kuokkalan kartanon esitelmäsarjassa Tarinoiden Jyväskylä otetaan vauhtia. Otsikotkin suurenevat. Lauantaina 8.3. YTT Erkki Vettenniemi kertoo urheilun synnystä Jyväskylässä. Ja toden totta, asuihan täällä aikanaan, ratkaisevina vuosinaan niin Tahko Pihkala kuin Isä Järvinen. Nykyisin heidän jäljillään vaikuttaa vapaana tutkijana Erkki Vettenniemi, jonka haastaviin käsityksiin urheilun varhaishistoriasta voi nyt päästä tuoreina tutustumaan. Tilaisuus alkaa kello 15:00. Liput maksavat 5 euroa ja niihin sisältyy kahvitarjoilu. Sitovat ilmoittautumiset emännälle numeroon Konsertteja klo 15 Sopraanos-yhtye (laulu) Niina Jokela Tuija Kiviranta Sirpa Poikolainen Kati-Marjut Rautalin Niina Loimusalo, piano klo 15 Eija Ahvo, laulu Toni Edelmann, piano ja laulu Tervetuloa Wivin Salongin konsertteihin! Konserttiliput, Eur 20/henkilö, sisältää kahvitarjoilun. Liput on varattava ja lunastettava etukäteen. Lippuvaraukset: Kuokkalan kartano puh (ke-pe klo 10-17, la-su klo 12-17) tai Kopijyvä Oy (ma-pe klo ) tai sähköpostilla osoitteesta: kartano(at) kuokkalankartano.fi Kahvila Wivi ja kirjamyymälä Kuokkalan kartano, Hämeenpohjantie 50, JYVÄS- KYLÄ Avoinna ke-pe 10-17, la-su Kartanokahvila Wivissä pääset nauttimaan kartanon erikoisuuksista, kuten itse valmistetusta teestä, mehusta ja leivonnaisista. Kesäisin avoinna myös viihtyisä ulkoterassi. Kahvilan matkamuisto- ja kirjamyymälässä on myytävänä Minerva Kustannus Oy:n (aikaisemmin Kopijyvä Kustannus Oy) laadukkaat kirjat, kartat, kalenterit ja postikortit. Kartanokahvilassa on kirjasto, jossa voi lukea tai tutustua Minerva Kustannuksen tuotantoon. Kirjoja voi myös lainata! Kotikaari Kotikaaren päiväkeskuksessa, Polttolinja 39 2.krs toimintaa ikääntyville: - ti 4.3. klo Kuokkalan seniorikerho - to 20.3.klo Pääsiäishartaus - to klo 11 "Käymme yhdessä ain" lauluja muistelutuokio Lisätietoja puh Tervetuloa tutustumaan toimintaan! KYLÄTALKKARI auttaa kodin talvitöissä Jyväskylän omakotiyhdistys Mika Koskinen puh DIGITALKKARI Puh Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö Kauppakatu 30 A, IV krs. Puh Koulutettu Hieroja Eija Levänen Isokuja 10 A, Jyväskylä. Puh Parturi-Kampaamo Elnaz Puh Polttolinja 1, Kuokkala Parturi-Kampaamo Divian Puh Kuokkalan Liikekeskus Musteasema Puh Polttolinja 1, Kuokkala Ikinuorten kulttuurikerho 2008 Tule mukaan Kuokkalan Ikinuorten toimintaan! Puh , aarre.makela@gmail.com Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys Polttolinja 39, Jyväskylä. Puh MUSAIIKKI, Musiikkiterapia&Musiikkikasvatus Riitta Koski-Helfenstein Tuomaantie 3, Ristonmaa P Leskinen Design Mainostoimisto Puh VR Sonic Systems Oy Ohjelmatoimisto Puh Yhteyksiä -palstan ilmoituksen hinta 15 / kerta, 120 / vuosi. Ilmoitus logon kanssa 25 / kerta, 200 / vuosi.... toimitus@kuokkala.org Punajuurikiusaus aus 500g etikkapunajuuria 500g suikaleperunoita 1 pussi aurajuustomurua 3dl ruokakermaa ripaus suolaa yrttimaustetta mustapippuria Yhteyksiä... Miten Kuokkalaa rakennetaan? Vuoroparin kerhohuoneella, Polttolinja 7 A Kuokkala kello Kaavoitusarkkitehti Anne Sandelin. Tervetuloa, kuuntelemaan ja ottamaan kantaa tuleviin kaavoitus-suunnitelmiin. Kahvitarjoilu. Järjestää Kuokkalan Sosialidemokraatit ry NINAN N RESEPTI Raasta etikkapunajuuret ja sekoita suikaleperunat, aurajuustomuru keskenään. Kaada seos uuninkestävään voideltuun vuokaan. Sekoita kerman joukkoon suola, yrttimauste ja puri ja kaada se punajuuri, peruna ja aurajuustomuru seoksen mustapippäälle. Paista Kiusaus 150 asteessa n.40 minuuttia.

12 12 KUOKKANEN - MAALISKUU 2008 Pitsa pelastaa päivän Peltipizza 2 dl 25 g 2 rkl 4 5 dl Täyte 3 dl 400 g ripaus 1 tl 1/2 rs 3 4 dl Lisäksi vettä hiivaa öljyä vehnäjauhoja valmista tomaattipastakastiketta naudan paistijauhelihaa suolaa ja mustapippuria oreganoa kirsikkatomaatteja mozzarellaraastetta oliiviviipaleita rucolasalaattia Lue lisää: Fanta Virvoitusjuomat 1,5 l (1,06/l) (sis. 1,59 + pantti 0,40) Arla Ingman Raejuusto 400 g (4,48/kg) Saarioinen Mikropastat 300 g (5,97/kg) Valiojäätelö Eskimo Trio tai Vanilja monipakkaus, 15 kpl 525 g (6,65/kg) Bonusta jopa 5 % Atria Naudan paistijauheliha 400 g (7,23/kg) Valio Kevyt Levi 400 g (3,98/kg) 495 Latz Kissan hyytelö 6 x 400 g (2,06/kg) S-Etukortilla maksaessasi saat maksutapaetua 0,5 % I Lisätietoja: Meira Kulta Katriina 500 g (3,98/kg) 3 49 Lapin Liha Kotasavu metvursti 600 g (5,82/kg) Kokki Porsaan lihasuikaleet g (4,98 3,98/kg) 49 Oululainen Reilu viipaleet 500 g (2,98/kg) Kuokkala, palvelemme ma pe 7 21, la 7 18