F I N N S T E V E N T I E D O T U S - J A U U T I S L E H T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "F I N N S T E V E N T I E D O T U S - J A U U T I S L E H T I"

Transkriptio

1 S STEVIS F I N N S T E V E N T I E D O T U S - J A U U T I S L E H T I 1

2 S i s ä l l y s l u e t t e l o S TEVIS PÄÄKIRJOITUS: "LISÄARVO SATAMASSA" -TEESIT... 3 FINNSTEVEN TIEDOTUS- JA UUTISLEHTI Julkaisija: FINNSTEVE OY AB PL 225 (Saukonkuja 5) Helsinki Puh FORUM MARINUM TURUSSA... 4 LAATUJÄRJESTELMÄ ON OSA JOHTAMISTA... 5 ASIAKKAITA KOULUNPENKILLÄ, FINNSTEVEN ASIAKASOSIO PROJEKTIKULJETUS ON OSAAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ... 8 KUKA DIGGAA HEVIÄ?... 8 SURRAUS ON TÄRKEÄ OSA LOGISTISTA KETJUA KUORMATRAKTORIT MATKAAN LUOTETTAVASTI JA NOPEASTI Päätoimittaja: Leena Liuskanto ERIKOISLASTIEN MÄÄRÄ KASVUSSA UUTISIA TYÖKONEIDEN AJO- JA KÄSITTELYKOULUTUS FINNSTEVELLÄ Ulkoasu: Got You Oy BALTIC LINE A/S LINJALIIKENNETTÄ SUOMESTA NORJAAN FINNSTEVE LYHYESTI Painopaikka: STAR-OFFSET Oy Helsinki ISSN Kansikuva: Soile Kallio

3 P ä ä k i r j o i t u s LISÄARVO SATAMASSA -TEESIT Vuonna 1999, siis viime vuosituhannella, kirjoitin lisäarvosta asiakkaillemme. Kokemustemme perusteella päädyin tällaiseen yhteenvetoon: Uskon, että lisäarvo asiakkaalle löytyy juuri asiakkaan ja satamaoperaattorin yhteistyöstä sekä koko kuljetusketjun tehokkuudesta, kannattavuudesta sekä kehittämisestä. Satamavalinta on strateginen päätös. Olimme juuri tuolloin, tavoitetilaamme 2001 liittyen, lanseeranneet Helsinki-etu-konseptimme. Kyseisestä artikkelista löytyvät myös sanat ennakkosuunnittelu, optimaaliset resurssit, kuljetusketjun täsmääminen, asiakkaan hyöty/lisäarvo, lisäarvoa kaikille osapuolille. Finnsteve on omalta osaltaan pyrkinyt toteuttamaan näitä oppeja kaikissa toimintansa kehitystä koskevissa hankkeissa, olipa kyse asiakkaan palvelusta tai teknisistä ratkaisuista. Tavoitetilamme FS2004 sisältö on nyt käyty läpi koko henkilökuntamme kanssa viime syksyn ja tämän alkuvuoden kestäneissä päivän mittaisissa tilaisuuksissa, joita on ollut kaikkiaan 41 Helsingissä ja Turussa. Tulemme painottamaan tämän tavoitetilakauden aikana viittä perusasiaa tavassamme toimia: Asiakkuuden hallinta Erikoistuminen suuryksikköliikenteeseen Osaamisen järjestelmällinen kehittäminen Tiedon ja toiminnan hallinta Huippusuorituskyky. LISÄARVOTEESIMME Tieto Ennakoivan kuljetustiedon käyttö suunnittelussa - koko kuljetusketjussa - sekä poikkeama-avisoinnin kehittäminen ovat Finnsteven tavoitetilaohjelman FS2004 päätavoitteita. Toimitusten valvonta ja hallintajärjestelmien kehittäminen sekä Stevis-infojärjestelmä ovat osia tästä hankkeesta. EXCC -asiakastyytyväisyysmittauksemme viime toimenpiteet koskevat informaation välitystä asiakkaille/asiakkailta, aikatauluja, toimitusten valvontaa, satamainfoa, helpdesk -palvelua, tuontilähetysten tietoa ja yhteyshenkilötietoja. Olemme keränneet kaiken tämän kehitystarpeen toimitustenvalvontahankkeeseemme. Kevään aikana valmistuvat järjestelmän määrittelyt ja syksyllä pääsemme rakentamaan itse järjestelmää. Tehokkaampi toimitusketju Tehokkaampaan toimitusketjuun moniulotteisessa kuljetusverkostossa voi päästä vain toimivammalla yhteistyöllä osapuolien välillä. Yhteiset tavoitteet, jotka lähtevät tavaranomistajan tarpeista on tunnistettava, määriteltävä ja sovittava entistä paremmin ja kattavammin. Osaavampi toimitusketju Osaamista ja osapuolien toiminnan tuntemusta tulee lisätä tekijätasolla. Finnsteve-opisto finnsteveläisille ja asiakkaille on yksi tapa parantaa kuljetusketjun toimivuutta. Lisäksi asiakkaamme kouluttavat finnsteveläisiä tuotteidensa turvalliseen ja oikeaan käsittelyyn. Erikoisosaaminen Finnsteve tarjoaa erikoisosaamista esim. projektikuljetusten tarpeisiin, raskaiden yksiköiden kiinnitys- ja nosto-osaamista suuryksiköille, junavaunuihin, aluksiin. Finnsteve hallitsee junalauttaliikenteen telinvaihdon sekä junaliikenteen vaatimat lastinkiinnitysvaatimukset. Finnsteveltä asiakkaat saavat neuvoja tai voivat teettää kuormaustyön erikoisosaajillamme Turun Pansion Trans Port -terminaalissa. Konttien tarkistukseen ja korjaustoimintaan on pitkä kokemus ja alan kehitystä maailmalla seurataan tiiviisti. Finnsteve on ottanut käyttöön automaattisen konttientunnistusmenetelmän Helsingin Länsisatamassa. Finnsteve on mukana Liikenne- ja viestintäministeriön sähköisen sinetin kehitysprojektissa. Konttiliikenteen edifact- ja xml/edi -sanomavälitykseen on kertynyt Finnstevelle merkittävä osaamispotentiaali. Asiakkaat voivat käyttää tätä tieto-taitoa rakentaessaan toimitustenvalvonta- ja hallintajärjestelmiään. Voimme reagoida nopeasti sanomatarpeisiin. Tavaranomistajan etu Tavaranomistajan tarpeet luovat ratkaisupaineita toimitusketjulle. Toimitusketjussa olevien osapuolien tulee löytää yhdessä tavaranomistajan tarpeisiin sopiva kannattavin ratkaisu. Helsinki ja Turku -etukonseptit Finnsteve on kerännyt jo vuodesta 1999 lähtien Helsinki ja Turku-etukonseptinsa piiriin toimenpiteitä, joilla varmistetaan tavaranomistajalle kannattavin kuljetusketju. Liikenne satamissamme on tasapainoista ja mahdollistaa kaikille kuljetusketjun osapuolille kannattavan ja pitkäjänteisen toiminnan. Uskallankin nyt ehdottaa, että kun me kaikki laitamme huoneentauluksemme lisäarvon teesit, niin seuraavassa tilityksessä, vaikkapa Finnsteven tavoitetila fs2004 lopussa, on taas tehty paljon asioita, jotka ovat tuottaneet asiakkaillemme lisäarvoa. Taidanpa taas toistaa itseäni kun lopetan kuluneeseen mutta hyvään fraasiin: Tehdään yhdessä. Petteri Sammalisto 3

4 FORUM MARINUM TURUSSA 4 Merikeskus aloitti varsinaisen toimintansa heinäkuussa 1999 Linnanpuomin kiinteistössä Linnankatu 72:ssa. Ensimmäisenä näyttelynä avattiin Turun satamatoimintaa 850 vuoden ajalta esittelevä näyttely. Toimitusjohtaja Seppo Sareliuksen mukaan yleisö on ottanut merikeskuksen hyvin vastaan. Positiivista palautetta ovat antaneet sekä kotimaiset että erityisen paljon ulkomaiset vieraat. Kävijämäärä on ollut vuosittain yli 45000, mikä on Sareliuksen mielestä odotuksia vastaava määrä. Itse näyttelytila on mielenkiintoinen. Talon sisään on rakennettu osa laivan kylkeä. Yksi kappale puista kylkeä ja toinen teräksinen kylki. Näiden välissä on auditoriotila. Näyttelytiloissa on nähtävissä perusnäyttelyn lisäksi myös Sigyn on pelastettu -näyttely. Lisäksi voi tutustua loistoristeilijän sviittiin, erilaisiin pienoismalleihin sekä monenlaiseen satamatoimintoihin liittyvään tarpeistoon. Museon tiloissa on myös Oy A.E.Erickson Ab:n lahjoittama sähkövaunu, jollaisia käytettiin satamassa vielä 1970-luvulla. Museon piiriin kuuluvat myös tulevana kesänä 100 vuotta täyttävä fregatti Suomen Joutsen, kolmimastoparkki Sigyn (ainoa laatuaan maailmassa), miinalaiva Keihässalmi, satamahinaaja S/S Vetäjä V, kirjailija Göran Schildtin Daphne-purjevene ja monia muita mielenkiintoisia kohteita. Merimuseotoiminnan perustan muodostavat Turun maakuntamuseon merihistorialliset kokoelmat ja Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademin kokoelmat. Tiloihin sijoitetaan mm. Åbo Akademin Merihistorian laitoksen arkisto. Meritietokeskuksessa on Suomen laajin merihistoriallinen arkisto. Keskuksessa on mm meriaiheista valokuvaa. Forum Marinum toimii myös Suomen laivastomuseona, Turku on ollut merenkululle tärkeä paikka jo ammoisista ajoista. Turun satama juhli äskettäin 850-vuotispäiväänsä. Jo keskiajalta lähtien Turku on ollut tärkeä kauppapaikka. Turussa on sijainnut aikanaan Suomen suurin ja vanhin telakka Crichton- Vulcan. Onkin luonnollista, että Turkuun haluttiin perustaa merikeskus. Sen toiminnan edellytyksiä arvioimaan koottiin työryhmä vuonna joka esittelee Suomen merivoimien historiaa. Telakkamuseo esittelee puolestaan Aurajoen rantojen telakkateollisuutta. Toimintaa harjoittaa Forum Marinum -säätiö, jossa ovat mukana Turun Kaupunki, Stiftelsen vid Åbo Akademi, Puolustusministeriö, Merenkulkulaitos, Rajavartiolaitos sekä yksityisiä yrityksiä. Kaupunki rahoittaa toiminnasta 50%. Kaupunki vastaa myös säätiön hallinnosta 50%:n osuudella. Viime aikoina on keskusteltu Helsingin Hylkysaaressa olevan Suomen Merimuseon siirtämisestä muualle sen epäsuotuisan sijainnin sekä huonojen toimintaedellytysten vuoksi. Museovirasto teki aikanaan hankesuunnitelman Merimuseon siirtämiseksi Helsingin Hernesaareen. Kulttuuriministeri Suvi Lindénin vieraillessa kesällä 2001 Forum Marinumissa esitettiin idea Merimuseon siirtämisestä Turkuun Forum Marinumin yhteyteen. Siirron aiheuttama kustannus olisi vain 10% Hernesaareen siirtoon verrattuna. Turun vaihtoehtoa puoltaisivat myös jo nyt olemassa olevat museotilat ja laivat. Lisäksi Turussa sijaitsevat alan korkeakoulut. Puolustusministeri Enestam on lisäksi vahvistanut, että merivoimien perinnettä esittelevä Suomen Laivastomuseo on Turussa. Toimitusjohtaja Sareliuksen mukaan Suomen Merimuseon sijaintipaikka selvinnee jo maaliskuun aikana. Käy valinnassa niin tai näin, Forum Marinum toimii ja kasvaa Turussa. Tänä kesänä Forum Marinumin päätilaksi valmistuu vanha vuonna 1894 rakennettu Kruununmakasiini, jossa on huomattavasti enemmän tilaa kuin nykyisessä Linnanpuomin talossa. Toimitusjohtaja Sarelius kertoi, että avataan uusi perusnäyttely Skuutasta roroon - kaleerista ilmatyynyyn. Tulevana kesänä juhlitaan myös Suomen Joutsenen 100 -vuotisjuhlaa, jonka pääjuhla on Samoihin aikoihin sijoittuu myös Historiallisten laivojen purjehdus ( ). Tällöin Turkuun saapuu yhteensä vanhaa alusta ja ns. replikaa. Kesällä avataan tykkivene Karjala yleisölle jne. Suuria odotuksia Sarelius asettaa myös kesällä 2003 tapahtuvalle Tall Ships Racelle, joka nyt toistamiseen on saatu Turkuun. Vuonna 2004 järjestetään Hansapäivät, jotka myös liittyvät satamaan ja merenkulkuun. Forum Marinum on kiinnostava tutustumiskohde sekä lapsille että aikuisille. Kaikille on mielenkiintoisia kohteita ja paljon nähtävää. Museon myymälässä on myös paljon erikoista ja hauskaa kotiin vietävää. Toimitusjohtaja Seppo Sarelius toivottaa Finnsteveläiset perheineen tervetulleiksi tutustumaan Forum Marinumiin ja Suomen Merenkulun ja satamatoimintojen historiaan. Forum Marinum, Linnankatu 72 (Turun Linnan vieressä) avoinna asti: ti-su ma suljettu 1.5. alkaen: joka päivä Lähteet: toim.joht. Seppo Sareliuksen haastattelu Forum Marinumin nettisivut Vesa Jokinen

5 LAATUJÄRJESTELMÄ ON OSA JOHTAMISTA Osasyy tuollaiseen kehitykseen oli ensimmäisen sukupolven standardeissa. Onneksi standardin laatijatkin huomasivat asian ja korjaus saatiin ISO 9000/ 2000 standardissa. Uusi standardi on enemmän prosessipohjainen, koska palvelutuotteessakin palvelupoikkeama johtuu useimmissa tapauksissa prosessien toiminnassa tapahtuvista virheistä. Nykyisessäkin muodossa standardi antaa mahdollisuuden rakentaa laatujärjestelmä normaalin toiminnan päälle, vaikka sen pitäisi olla osa jokapäiväistä johtamista. Yksinkertaistettuna järjestelmä on se tahtotila tai tavoitetila, jota kohti yrityksen halutaan kulkevan. Jokaisen yrityksen johdolla tämä on kirkkaasti mielessä, mutta harvoin sitä vieläkään osataan pukea laatujärjestelmän muotoon. Kun yrityksen johdolla on näkemys suunnasta, on turha yrittää keksiä hienoa laatupolitiikkaa tai - järjestelmää. Yksinkertaisempaa on laatia järjestelmä, jonka avulla voidaan seurata ja saavuttaa tavoitetila. Koska yrityksellä voi olla vain yksi tavoitetila, kaikkien osatavoitteiden on tuettava tämän tavoitteen saavuttamista. Prosessien omistajien on yrityksen tavoitetilan suuntaviivojen mukaan rakennettava omien prosessiensa tavoitetila. Prosessien tulosten summana saavutetaan yrityksen tavoitetila. Prosessit voivat koostua useammasta tuotantotiimistä, jolloin ne taas luovat omat tavoitteensa niin, että prosessin tavoite täyttyy. MITTAAMINEN Jos ajatellaan, että järjestelmällä pyritään ensisijaisesti asiakastyytyväisyyteen ja sen lisäksi henkilöstö- ja Laatujärjestelmiä rakennettiin aikoinaan sertifikaatti tähtäimessä. Sinänsä siinä ei varmasti ollut mitään pahaa. Toiminnan kannalta tällainen järjestelmä jäi vain kovin ulkopuoliseksi ja omaa elämäänsä eläväksi. Sellaisena se aiheutti ainoastaan kustannuksia tuomatta lisäarvoa sen paremmin yritykselle kuin asiakkaille. omistajatyytyväisyyteen, on tärkeää mitata juuri niihin vaikuttavia tekijöitä. Asiakastyytyväisyys mitataan useimmiten kyselyillä. Näin saadaan asiakastulos. Henkilöstötulos selviää sisäisen ilmapiirin kartoituksella. Taloudellinen tulos on useimmiten ainoa oikea mittari omistajatyytyväisyydelle. Kun muistetaan, että palvelun laatu muodostuu prosessien toimivuudesta, on myös sitä voitava mitata. Tällöin uutena käsitteenä tulee prosessipoikkeama, joka voi ilmetä palveluaikojen pitenemisinä tai jopa asiakasreklamaatioina. Oikein asetetut toiminnan tuloksen mittarit auttavat prosesseja reagoimaan ennen kuin se näkyy asiakastyytyväisyydessä. Prosessien toimivuutta mitattaessa on osattavat asettaa mittarit niin, että toiminnan pysyessä tietyn toleranssin sisässä, ne ovat normaalipalvelua. Kehityksen kannalta on yhtä tärkeää analysoida niin toleranssissa asetettua tavoitetta paremmat kuin huonommatkin suoritteet. Hyvä suoritus voi olla tulevaisuuden normaalisuoritus. OSAAMINEN Useissa laatujärjestelmissä osaaminen on pyritty varmistamaan liittämällä järjestelmään sivukaupalla työohjeita tai vastaavia. Jokainen ymmärtää, ettei sellainen yritys voi olla osaava yritys, jossa ohjeistuksella varmistetaan palvelun oikea tuottaminen. Useasti olisi hyödyllistä suunnata se energia, joka nyt käytetään ohjeistuksen laatimiseen ja ylläpitämiseen, prosessihenkilöstön koulutukseen. Osaaminen prosesseissa onkin varmistettava koulutuksella tai osaamisen kehittämisellä. Logistisia palveluita tuottavissa yrityksissä tältä osin painopiste näyttää siirtyvän yhä enemmän kuljetustiedon käsittelyyn ja kuljetusten suunnittelun osaamiseen. PROSESSIT JA NIIDEN OMISTAJAT Tällaisessa laatujohtamisen mallissa on keskeistä onnistua määrittelemään avaintai ydinprosessit oikein. Ne ovat yrityksen toiminnan ja asiakkaan kannalta tärkeimmät palveluprosessit. Niiden lisäksi on useimmiten määriteltävä muita prosesseja, joiden pääasiallinen tehtävä on tukea avainprosesseja. Jokaisella prosessilla on oltava omistaja. Tämä prosessin omistaja, useimmiten esimies, on ratkaisevassa asemassa yrityksen tavoitetilan saavuttamiseksi. Kuinka hän onnistuu määrittelemään oman prosessinsa tavoitetilan ja sen vaatimat toimenpiteet, ratkaisee yrityksen pääsemisen kokonaistavoitteeseen. Kun noin on, on laatujärjestelmän toimimisen avain niillä henkilöillä, jotka omistavat prosessin tai edes osan siitä. Laatujohtajat ja laatupäälliköt voivat olla vain hänen apulaisiaan suorittamalla sisäiset auditoinnit niin, että ne tukevat tavoitetilaan pääsemistä. Veli Takanen 5

6 ASIAKKAITA KO FINNSTEVEN ASI VIENTITOIMISTON EDESSÄ, SATAMAKIERROSTA OHJASI OLLI PULLI (OIK.). LEMBITUN PÄÄKANNELLA, LASTAUS ALKAMASSA VASTA ILTAPÄIVÄLLÄ. 6 Finnsteve -opiston oman henkilöstökoulutuksen rinnalla olemme järjestäneet koulutusta myös asiakkaillemme. Tämän vuoden ensimmäiset tilaisuudet pidettiin helmikuun alussa, 5.2. Sompasaaressa ja Länsisatamassa. Noin kolme tuntia kestäneisiin tilaisuuksiin oli kutsuttu huolinta- ja kuljetusliikkeiden henkilöstöä, joiden työtehtävät liittyvät satamaan tai jotka ovat työssään yhteydessä finnsteveläisiin. Satama ympäristönä muuttuu jatkuvasti ja järjestelmät kehittyvät, joten tutustumiskäynti itse paikalla selventää yhteistyötä ja antaa nimille kasvot. TUTUSTUMINEN LÄNSISATAMAAN Länsisataman koulutuksessa oli mukana 14 henkilöä Kesped Oy:lta, Oy Kuehne & Nagel Ltd:ltä sekä EE Trans Finland Oy:ltä. Markkinointijohtaja Petteri Sammaliston ja Länsisataman tuotantopäällikkö Ilkka Varsion esitykset Finnstevestä ja Länsisatamasta lukuina ja kuvina antoivat taustatietoa tämänhetkisistä liikenne- ja tavaramääristä. Pääosan tutustumisessa muodosti Olli Pullin ohjaama kiertoajelu sumuisessa satamassa ja sen eri toimintapisteissä. Tuontitoimiston esittelyn suoritti Mika Raunemo. Bunkkerissa sijaitseva toimisto hoitaa tuonti- ja vientiselvitykset. Finnsteven venäjänkielinen asiakaspalvelu on ollut todella tarpeellinen. Portti eli konttiterminaali kirjaa jokaisen satamaan tulevan ja sieltä lähtevän yksikön, siis erittäin tärkeä piste. Sataman nopea palvelukyky perustuu siihen, että yksikköä koskevat asiapaperit ja terminaali-ilmoitus on tarpeellisin tiedoin täytetty ja toimitettu konttiterminaaliin ennen auton saapumista. Jos kaikki on kunnossa, voi auton vierailu satamassa parhaimmillaan viedä alle 10 minuuttia, kaikki tehokasta työaikaa. Konttiterminaalin aukioloaika on arkisin Vientitoimiston esimies Timo Mäkinen esitteli joukkuettaan ja vientiterminaalin toimintoja. Viennissä paperiteollisuuden osuus on suurin, mutta paljon tehdään myös vientikonttien sekä erikoiskäsittelyä vaativien koneiden ja laitteiden lastausta. Terminaali on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. Vientitoimisto suorittaa myös huolintapalveluja. Lämmintä varastotilaa kysytään vilkkaasti koko talvikauden ja ruuhkahuiput on pystytty palvelemaan, onneksi on ollut leuto talvi... Tuontiterminaalia luotsaa Pekka Kaijanlaakso. Konteista puretaan USA:sta ja Kanadasta tulevia tuontiautoja, jotka useimmiten jatkavat matkaansa Venäjälle. Osa asiakkaistamme haluaa kappaletavarakonttinsa purettavaksi jo satamassa, lisäksi tulli tekee omia tarkastuksiaan. Suoritamme myös tarkastuslaskentaa, eli puramme ja lastaamme koko kontin esim. puuttuvan sinetin takia, hieman harmillista ja turhaakin, mutta pakollista työtä sekin. Lembitun perämies joka muuten oli nainen oli luvannut ryhmällemme laivavierailun. Saimme kuvauksen lastauksesta Lembitun sää- ja pääkannelle sekä kellariin lastattavien perävaunujen lastaussuunnitelmasta. Ilkka Varsio esitteli Finnsteven operatiivisen osaston, joka tietojärjestelmien avulla hallitsee kaikkien satamassa liikkuvien konttien, perävaunujen, koneiden, ja laivalastien liikkeitä kentällä. FIPS -järjestelmään syötetty tieto satamaan (portista/laivasta) saapuvista yksiköistä nopeuttaa tavaran ja tiedon liikkumista päätyen lopulta laskutukseen. Raimo Westersund

7 ULUNPENKILLÄ AKASOSIO 2002 ILKKA VARSIO ESITTELEMÄSSÄ LÄNSISATAMAN HERMOKESKUSTA ELI OPERATIIVISTA OSASTOA. PAAVO MÄNTYLÄ (VAS.) KERTOMASSA LAIVAN LASTAUKSEEN JA PURKAUKSEEN KÄYTETTÄVISTÄ OHJELMISTA. selvitti ryhmälle aika-avisointia. Hän kertoi mm. että asiakkaan kiireelliset yksiköt huomioidaan laivojen purkausaikataulujen suunnittelussa. KOKEMUKSIA PÄIVÄN OHJELMASTA Johanna Granqvist toimii Kuehne & Nagel Oy Ltd:n Suomen pääkonttorissa Vantaalla. Meitä on Suomessa 95 henkilöä 8 konttorissa, Johanna kertoo. Toimimme yhtä lailla rautatie-, lento- kuin meriliikenteen alueella. Itse päivän annista Johanna toteaa: Finnsteven satamatoiminnasta esitetyt luvut olivat mielenkiintoisia, sillä keskimäärin 8 minuutin palveluaika per auto yllätti positiivisesti. Sama aika kuluu kaupungilla jo parissa liikennevaloissa. Vientiterminaali on itselleni tuttu. Osa asiakkaistamme ei lastaa kontteja itse, joten työ hoidetaan täällä Länsisatamassa, ja Jukka Pihlaja on huolehtinut kaikesta hyvin. Riitta Peltonen EE Trans Finland Oy:stä kertoi edus- tamansa yrityksen olevan Baltian maantiekuljetuksiin erikoistunut huolintaliike. Traileriliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä toimii päivittäin, ja viikoittainen jatkoyhteys on myös Latviaan ja Liettuaan. Riitta kertoi heidän käyttävän paljon Finnsteven vientitoimiston palveluja, mutta vaikka yrityksellä on oma mies satamassa, niin on myös hyvä itse päästä näkemään paikkoja ja toimintoja. Olen työskennellyt EE Transilla vasta reilun kuukauden ja jouduin yllättäen viime viikolla tuomaan illalla paperit laivalle. Pimeä ja sateinen satama oli sekava, mutta tämä kierros selventää sitä, Riitta toteaa. Kesped Oy on K-konsernin huolinta ja kuljetusliike. Noin 5 % heidän volyymistaan on ulkopuolisia asiakkaita, joilta saadaan paluukuljetuksia runkokuljetusten tyhjille sivuille. Kespediltä koulutustilaisuudessamme oli mukana mm. Reeta Salonen. Hän kertoi itse olevansa paljon tekemisissä Finnsteven kanssa. Sataman toiminnot ja kokonaisuus hahmottuivat hänelle tilaisuutemme myötä melko hyvin. Reeta kertoi heidän käyttävän Finnsteven palveluista mm. varastointipalveluja tarpeen mukaan. Tuontiasiakkaalle aika-avisointi antaa sen tärkeän tiedon, milloin tavara on noudettavissa. Reeta itse on Kespedin edustajana mukana Palkeprojektissa, jonka tavoitteena on, että jokaisen tuontierän liikkeitä pystytään seuraamaan omatoimisesti. Kespedin kannalta Hakkilan konttivarikko on otollisessa paikassa ja tyhjien palautuskonttien aika- ja matkasäästö on huomattava. Hakkilaa käytetään niiltä osin kuin neuvotteluissa edetään, sillä kontit palautetaan varustamon ohjeiden mukaan. Tällaista asiakkaille suunnattua koulutustilaisuutta pidettiin yleisesti erittäin hyvänä ideana. Saadut kommentit olivat voittopuolisesti positiivisia. Seuraavassa vielä pari Kespediläisten kommenttia: Ossi Äikää: Vaikka olenkin vuosia työskennellyt Sompassa ja Lännessä, niin kyllä minullekin tuli uusia paikkoja ja muutamat asiat saivat uuden näkökannan. Minulle hyödyllinen ja mielenkiintoinen tilaisuus! Anne Harjunpää: Olen vieraillut Länsisatamassa työn puolesta aiemminkin, mutta tämä kierros valotti monta epäselvää aukkoa ja antoi lisätietoa ja faktoja, jotka helpottavat ihan jokapäiväisessä työssä. Finnsteve haluaa esittää parhaat kiitokset kaikille osallistujille! Vastaavia koulutuspäiviä järjestetään jatkossakin ja koulutus on avoin kaikille Finnsteven asiakkaille, joten tervetuloa mukaan kaikki halukkaat. Voit myös etukäteen kertoa toiveesi koulutuksen suhteen. Ota yhteyttä sähköpostiosoitteisiimme tai Tuija Pulli 7

8 PROJEKTIKULJETUS ON OSAAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ KUKA Projektikuljetusten hal- Projektivienteihin liittyvät linta on niiden logistiik- lastit ja yksittäiset kollit kavastaavan kannalta ovat usein niin suuria tai erittäin haasteellinen raskaita, että perinteisillä tehtävä. Koneen tai lait- ahtausvälineillä niitä ei teen asentaminen, jossa- pystytä käsittelemään. kin maapallon toisella Viime vuosina Finnsteve puolella on aikataulutettu on varustautunut muun rakentamisen hankkimalla kalustoa kanssa, ja omienkin erikoisnostoja varten. positioiden on oltava kokoonpanon kannalta oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä asennuspaikalla. Kun vielä alihankkijoita niin laiteosien valmis- Oma välineistö takaa nopean ja joustavan palvelun satamaan tulevalle autolle, jonka lastina voi olla vaikkapa 12 metriä pitkä paperikoneen tela. Eli Finnsteve diggaa heviä! SUURI 8 tamisessa kuin logistiikan toteuttamisessakin on useita, ei onnistuminen ole helppoa. Tyypillinen sataman kautta kulkeva projektikuljetus on yleensä konepajateollisuuden laitetoimitus, joka muodostuu useasta lastiyksiköstä. Osa toimituksesta saattaa tulla valmiiksi yksiköitynä ja osa taas kolleina omilta tehtailta tai eri alihankkijoilta satamaterminaaliin, jossa ne yksiköidään edelleen laivattavaksi. Tehtävää ei yhtään helpota se, että osa positioista on hyvin hankalia nostaa ja kiinnittää lastiyksikköön. On ylileveitä, ylikorkeita ja hellävaraista käsittelyä vaativia laitteita. Yksiköinnissä on vielä otettava huomioon kohdemaan liikenteeseen asetetut paino-, korkeus- ja leveysmääräykset. Myös laitteen painopisteellä on kuljetusten ja nostojen kannalta merkitystä. Myös lastin kiinnittäminen kuljetusalustaan vaatii useimmiten laitteen valmistajan (suunnittelijan) ja kiinnityksen suorittavan yhteistyötä. Onnistuminen projektikuljetuksissa vaatii logistiikkavastaavalta osaamista ja osaavien yhteistyökumppanien valintaa. Kuljettaminen konteissa tai vastaavissa lastiyksiköissä antaa lisää mahdollisuuksia aikataulujen ja reittien osalta. Reitittäminen Helsingin kautta antaa pelivaraa, koska täältä on lähtöjä päivittäin Euroopan valtamerisatamiin ja niistä edelleen hyvät valtameriyhteydet. Finnstevellä on vientiterminaalissa oma projektilaivauksiin erikoistunut ryhmä. Usean vuoden kokemuksella se osaa hankalienkin laitteiden käsittelyn ja lastiyksikköön kiinnittämisen. Asiakas voi käyttää tämän ryhmän osaamista myös yksiköidessään itse tuotteitaan. Projektilaivauksissa kuljetustiedon oikeellisuus ja hallinta ovat korostuneen tärkeitä. Voin hyvin kuvitella projektin logistiikkavastaavan hermoilun laivauspäivän lähetessä. Alihankkijoiden on pitänyt toimittaa positio satamaan, terminaalin on pitänyt se yksiköidä ja huolitsijan tehdä tullipaperit sekä muut dokumentit. Useimmiten tilanne aiheuttaa lukuisia puheluja ennen kuin kokonaisuus on hallinnassa. Projektiviennin hallinnan ratkaisemiseksi on kehitteillä toimintamalli, jonka avulla sekä logistiikkapalveluiden tuottaja että projektikuljetuksen omistaja pystyvät paremmin hallitsemaan ja ohjaamaan itse fyysistä kuljetusta. Avainasia toimintamallin luomisessa on yhdistää eri osapuolilla oleva osaaminen palvelemaan toimitusta kokonaisuudessaan. Veli Takanen Satamassa lastataan erilaisille kuljetusalustoille tavallisesti konttiin tms. päivittäin lukematon määrä tavaraa. Tämä lasti on kooltaan normaalia, toisin sanoen sitä pystytään käsittelemään esimerkiksi haarukkatrukilla. Koko on tietysti suhteellinen käsite, mutta ahtaajan kannalta yksittäinen kolli on suuri, mikäli se koon puolesta vaatii käsittelyyn erikoisvälineitä tai esim. kaksi trukkia. Viisi metriä kantiltaan oleva tai 25 metriä pitkä laatikko edustavat ehkä kooltaan ääripäätä, mutta sellaisiakin satamassa käsitellään. Kollin suurentuessa oikeiden nostokohtien merkitys kasvaa. Väärästä paikasta nostettu kevytkin taakka voi vaurioitua, jos se on kovin pitkä. Leveissä taakoissa täytyy erityisesti huomioida nostovälineiden aiheuttama puristuminen, joka rikkoo helposti vahvankin näköisen laatikon. RASKAS Paperikoneen tela, jonka paino on 75 tonnia, on

9 varmasti raskas taakka. Sen paino vastaa yli 60 tavallista henkilöautoa, ja nostaminen sekä kuljettaminen satamassa vaatii erikoiskalustoa. Koko ja paino eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Raskas kolli voi olla melko pieni, ja suuri vastaavasti kevyt. EPÄMÄÄRÄINEN Epämääräisyys ei tässä yhteydessä tarkoita hämäräperäistä tai muuten epäselvää. Epämääräiseksi kollin tekee sen poikkeava muoto, nostopisteiden vaihteleva sijainti tai esimerkiksi painopisteen poikkeava sijainti. ne. Nostoapuvälineen valinnassa huomioidaan myös taakan muodon tai nostopisteiden sijainnin aiheuttama nostokulma, joka voi aiheuttaa esimerkiksi raksiin kohdistuvan kuormituksen kaksinkertaistumisen. kan väliin asetetaan sitten sopiva nostoapuväline. Finnstevellä on kaksi nostokehikkoa; Sompa 2 ja Jätkä 1, joiden sallitut kuormitukset ovat vastaavasti 25 ja 40 tonnia. DIGGAA HEVIÄ? kollin tullessa satamaan asiaa pähkäiltiin pitkään ja lopulta tilattiin jostain pari ajoneuvonosturia nostoa suorittamaan. Nyt erikoisnoston vaativasta taakasta on parhaassa tapauksessa rakennekuva painopisteineen etukäteen käytettävissä; sen perusteella valitaan sopivat nostoapuvälineet. Helsingin Sompasaaressa on käytössä mobiilinosturi, joten ulkopuolisen nostoavun tarve on vähentynyt minimiin. Nämä seikat ja asiallinen kalusto varmistavat tehokkaat ja turvalliset nostot kaiken kokoisille ja muotoisille taakoille niissä satamissa, joissa Finnsteve toimii. Jos kolli on muodoltaan L, nostopisteet sijaitsevat eri korkeuksilla esimerkiksi kollin päissä, ja painopiste vielä lähellä toista päätä, voidaan sitä nostomielessä kutsua epämääräiseksi. Sen liikuttaminen ehjänä vaatii kokemusta ja ammattitaitoa. KETTINKIÄ Määritelmä: Nostoapuvälineellä tarkoitetaan komponenttia tai laitetta, joka on sijoitettu nostavan koneen ja kuorman väliin. Erikoisnostoissa nostoapuvälineiden osuus ja valinta korostuu. Raskasnostoissa täytyy nostavalla koneella olla tarpeeksi kapasiteettia, samoin nostoapuvälineiden tulee olla oikein mitoitettuja. SWL:ää (Safe Working Limit) ei saa missään olosuhteissa ylittää. Erikoisnostoihin käytetään Finnstevellä kettinkirakseja, nostovöitä, päällysterakseja ja vaijerirakseja. Nostoapuvälineen valintaan vaikuttaa painon lisäksi moni asia, kuten nostettavan tavaran laatu. 30 tonnia painava graniittimöhkäle nostetaan eri välineillä kuin saman painoinen purjeve- KUVASSA 32 MM KETTINKI- RAKSI, LEVITTÄJÄKEHIKKO VUOSAARI 1 JA 20 TONNIN PÄÄLLYSTERAKSI. KOVA YHDISTELMÄ ESIM. PAPERI- KONETELAN NOSTOON. RAUTAA Erimuotoiset ja -kokoiset levittäjäkehikot näyttelevät tärkeää osaa erikoisnostoissa. Levittäjäkehikolla sananmukaisesti levitetään esimerkiksi nosturin koukusta lähtevät raksit siten, ettei nostettavaan taakkaan kohdistu ylimääräisiä kuormituksia, kuten puristusta. Tavoitteena voidaan pitää, että levittäjän avulla saadaan järjestetyksi taakan kannalta suora nosto. Finnstevellä on käytössä kaksi levittäjäkehikkoa erikoisnostoihin. Sompa 1 soveltuu suurten laatikoiden nostoon ja sen SWL on 75 tonnia. Vuosaari 1 :tä käytetään pitkien taakkojen, esim. telojen nostoon. Sen SWL on 90 tonnia. Nostokehikko poikkeaa levittäjästä siten, että se kiinnitetään suoraan nostavaan koneeseen. Kehikon ja taa- AMMATTITAITOA Parhaistakaan laitteista ei ole hyötyä, jos niitä ei osata käyttää oikein. Finnstevellä erikoisnostot suorittaa ammattitaitoinen ryhmä, jolla on vuosien kokemus hankalista nostoista. Koska tekniikka ja välineet kehittyvät jatkuvasti, järjestetään tänäkin keväänä kaksi koulutustilaisuutta, joissa kerrataan vanhoja asioita ja perehdytään uusiin. Ammattitaito varmistaa taakan kannalta parhaan noston. Ammattitaito varmistaa myös nostotapahtumassa työskentelevien ihmisten kannalta parhaan noston, joka ei aiheuta tarpeettomia turvallisuusriskejä. TAHTI KIIHTYY Eipä taida enää olla paluuta aikaan, jolloin erikoisen NOSTOSANASTOA hevinosto = raskasnosto kolli= taakka= tässä tapauksessa nostettava kappale haarukkatrukki = trukki, joka on varustettu nostohaarukoilla eli sarvilla nostopiste = paikka, josta kollia nostetaan SWL= suurin sallittu kuormitus raksi = taipuisa nostoapuväline, jota käytetään taakan kiinnittämiseen nostolaitteen kuormauselimeen NOSTOTRIVIAA Finnstevellä on kaksi kaksihaaraista (Ø32 mm, pituus 15 m) kettinkiraksia, joiden omapaino nostorenkaineen on n kg kun nostoraksin nostokulma (pystysuoraan nähden) kasvaa 30 asteesta 60 asteeseen, raksiin kohdistuva rasitus lähes kaksinkertaistuu Sompasaaren mobiilinosturin (omistaja Helsingin Satama) nostokyky on n. 110 tonnia nostettaessa pitkää tasapaksua kappaletta kahdesta nostopisteestä siihen kohdistuu vähiten rasitusta, mikäli nostopisteet sijaitsevat 2/9 päistä (eli keskelle jää 5/9). Mika Niskanen 9

10 LUKKEJA ETELÄ-AFRIKKAAN JA SURRAUS ON TÄRKEÄ O Finnsteven erikoislastien kiinnitystiimi vastaa ylileveiden ja -korkeiden lastien nostosta ja kiinnittämisestä. Oleellista on, että lasti säilyy vahingoittumattomana maailman merillä määränpäähän asti. 10 Länsisataman L7-terminaalissa pitää tukikohtaansa erikoislastien kiinnitysyksikkö, tuttavallisemmin surraustiimi. Sen vetäjänä toimii Esko Kuosmanen jo yhdeksättä vuotta. Hänen vakiobändiinsä kuuluu neljä vakituista ahtaajaa ja tarvittaessa muutama aputyömies. Markus Rannanpää, Tom Mellen, Jukka Willberg ja Kimmo Korhonen ovat olleet tiimissä mukana jo useamman vuoden ja ovat kokeneita ammattimiehiä. Turvallisuussyistä surraustiimissä tehdään töitä pareittain ja suurimpia lasteja kiinnitettäessä tarvitaan koko tiimin työpanosta myös Esko saa silloin pukea työhaalarit ylleen. - Suurempien lastien kiinnittäminen vaijerilla vaatii tekniikkaa ja ammattitaitoa ja on fyysisesti raskasta, koska vaijerit vedetään lastin yli ja kiinnitetään käsin. Riittävä miehitys varmistaa meriturvallisen lopputuloksen, josta emme halua tinkiä, kertoo Kuosmanen, joka aloitti uransa Finnstevessä parikymmentä vuotta sitten. Tiimin päätehtävänä on yksittäisten erikoislastien, kuten koneiden, koneenosien ja laitteiden vastaanotto, nostot ja kiinnitykset eri lastinkantajille eli mm. flätille merikuljetuksia varten. Haastatteluhetkellä valtaisa Sisu-merkkinen konttien kuljetuslaite, lukki, odottaa valmiiksi surrattuna siirtämistä valtamerialukseen. Sisällä terminaalissa lastinkantajalle on surrattuna ki- venmurskain, kiveä Puolaan ja Islantiin sekä paperikoneen tela Yhdysvaltoihin. LASTI EI SAA LIIKKUA Raskaat erikoisyksiköt nostetaan satamanostureilla tai Finnsteven omilla nostokoneilla ja kiinnitetään esimerkiksi flätille lastin leveyden, korkeuden tai painopisteen määritysten mukaisesti. Käsittely vaatii miehiltä ammattitaitoa ja lisäksi näkemystä nosto- ja kiinnityskohdista, jos ei asiakas ole merkinnyt niitä. - Tiimin jäsenten on ymmärrettävä lastiin kohdistuvat rasitukset kuljetusketjun eri vaiheissa ja pystyttävä eliminoimaan nämä vaikutukset. On myös erittäin oleellista, että surrari osaa tarvittaessa määrittää lastin painopisteen sekä vetolujuudet ja -suunnat kiinnityk-

11 IVEÄ ISLANTIIN TURVALLISESTI SA LOGISTISTA KETJUA VIIMEISEN VUODEN AIKANA FINNSTEVE ON KÄYTTÄNYT ERIKOIS- LASTIEN KIINNITYKSESSÄ MATERIAALEJA SEURAAVASTI: MUUN MUASSA 18 KILOMETRIÄ VAIJERIA, YLI 3000 VANTTIRUUVIA JA 6500 SAKKELIA, 4500 KILOA VANNETTA JA 8000 VANNELUKKOA, SUURTEN LASTIEN KIINNITTÄMINEN VAATII OIKEAA TEKNIIKKAA MUTTA MYÖS FYYSISTÄ KESTÄVYYTTÄ. LISÄKSI SURRARIN ON OLTAVA JOUSTAVA, SANOO ESKO KUOSMANEN KITKA- TAI SUOJAKUMIA JA 2 KILOMETRIÄ KUUSI- TUUMAISTA PARRUA. sissä. Lasti pitää kiinnittää tiukasti niin, ettei se pääse yhtään liikkumaan, mutta samalla pitää kuitenkin varoa, ettei tavara rikkoudu, Kuosmanen toteaa. Surrausmateriaaleina käytetään vaijereita, vanttiruuveja ja vaijerilukkoja sekä tuennassa yleensä puutavaraa. Joustavien renkaiden alle asennetaan puiset pukit renkaiden joustamisen estämiseksi merimatkalla. Myös liian suurta pistepainoa voidaan jakaa aluspuilla. Kuosmanen sanookin, että bändin on tunnettava eri kiinnitysmateriaalien ominaisuudet ja osattava valita kulloinkin oikeat materiaalit ja työtavat. Myös erilaisten lastinkantajien suomat mahdollisuudet ja rajoitteet on tunnettava. TIIMILTÄ VAADITAAN JOUSTAVUUTTA Paitsi fyysistä voimaa ja ammatillisia taitoja bändin jäseniltä vaaditaan myös joustavuutta ja kykyä sopeutua nopeasti uusiin tilanteisiin. Rauhallinen hetki muuttuu hetkessä kaaokseksi, kun tulee kiireellinen surrauskeikka. Surrauksen ohessa tiimillä on vastuu materiaalihuollosta ja rullankorjauspaikasta. Esko hoitaa lisäksi asiakaskontakteja ja -konsultointia. - Työ on kuluttavaa ja likaista ja lämpötila terminaalissa ja sen ulkopuolella on vaihtelevaa, mutta vaakakupin toisella puolella painavat itsenäinen työ ja mahdollisuus työskennellä ulkoilmassa hyvällä säällä. Tiimi ottaa osaa myös työkalu- ja materiaalikehittelyyn, kertoo Kuosmanen. ASIAKASYHTEISTYÖ TÄRKEÄÄ Kuosmanen rohkaisee asiakkaita antamaan entistä enemmän erikoislastin lastaus- ja käsittelyohjeita. Nosto-, tuenta- ja kiinnityskohtien sekä painopisteen merkitseminen varmistavat mahdollisimman turvallisen käsittelyn ja kuljetuksen. Samalla säästetään molemmin puolin aikaa ja kustannuksia. - Toimimme luonnollisesti asiakkaalta tulleiden ohjeiden mukaisesti, mikäli meillä sellaiset on. Muussa tapauksessa teemme ohjeet itse ja hyväksytämme ne lähettäjällä. - On erittäin hyödyllistä molemmin puolin keskustella ja käydä läpi erikoislastin kiinnittämiseen liittyviä vaatimuksia. Oivallisena esimerkkinä yhteistyöstä voi mainita Outokummun, jonka kaivostoiminnassa tarvittavien suodattimien lastausja käsittelyohjeita kehitetään koko ajan. Pidän tiivistä yhteistyötä ja koulutusta asiakkaiden kanssa erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä, päättää Esko Kuosmanen. Jaana Rantalainen Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio 11

12 12 KUORMATRAKTORIT MATKAAN LUOTETTAVASTI JA NOPEASTI Timberjack Oy on yksi Finnsteven erikoislastien kiinnityspalveluja käyttävä asiakas. Amerikkalaisen John Deere Companyn maanrakennus- ja metsäkonedivisioonaan nykyisin kuuluva Timberjack valmistaa Suomessa kuormaa kantavia metsätraktoreita, jotka ovat tulleet tutuiksi myös Finnstevelle. Useimmiten kuormatraktorit lähtevät Suomesta roro-laivoilla eli koneet ajetaan omilla pyörillä laivaan. On kuitenkin satamia, joihin roro-yhteydellä ei pääse. Silloin käytetään flät-kuljetusta joko niin, että kuormatraktori seisoo flätillä omilla pyörillään tai pyörät otetaan pois. Kuormatraktori on 9 11 metriä pitkä, korkeutta voi olla yli 4 metriä ja leveyttäkin saattaa olla yli 3 metriä. Shipping Manager Marita Jarva Timberjack Oy:stä kuvaa Finnsteven erikoislastien kiinnitysyksikköä erittäin asiantuntevaksi. - On myönteistä, että finnsteveläiset haluavat tutustua asiakkaan tuotteeseen. He ovat myös palvelualttiita. Yhteistyömme pelaa hyvin, Jarva kertoo. Hän on itse käynyt Länsisatamassa paikan päällä katsomassa, miten kuormatraktoria kiinnitetään flätille TEHTAALTA LAIVAAN RIPEÄSTI - Olemme sopineet joustavasti sekä varustamon että TIMBERJACKIN KUORMATRAKTORI ON 9-11 METRIÄ PITKÄ, NOIN 4 METRIÄ KORKEA JA JOPA YLI 3 METRIÄ LEVEÄ. Finnsteven kanssa, että tarvittaessa koneemme voivat tulla satamaan jopa ro-ro laivan lähtöpäivän aamuna. Näin olemme pystyneet minimoimaan kuljetusajan tehtaalta satamaan. Jos joku, me, Finnsteve tai varustamo, joutuu poikkeamaan sovitusta aikataulusta, puhelinsoitto riittää, Marita Jarva sanoo. Asiakkaan ja satamaope- TIMBERJACK raattorin toimivaa vuorovaikutusta kuvaa myös se, että Timberjack on antanut Finnstevelle kuormatraktoreiden ajokoulusta. - Vaikka ahtaajat ovatkin tottuneet monenlaisiin koneisiin, niissä aina on omat niksinsä. Pidän hyvin positiivisena, että Finnsteven edustajat kävivät hakemassa meiltä oppia metsäkoneiden käsittelystä, hän kiittää. Timberjack on maailman johtava metsäkonevalmistaja ammattimaisessa puunkorjuussa. Metso myi Timberjack Oy:n vuonna 2000 amerikkalaiselle John Deere & Companylle, joka on yksi suurimpia maansiirtokoneiden ja maatalouskoneiden valmistajia maailmassa. Tampereella on Timberjackin Euroopan-markkinointi, tuotekehitys ja tuotetukikeskus. Kuormaa kantavat metsätraktorit, jotka kulkevat harvesterien perässä ja keräävät harvesterin prosessoimat tukit, valmistetaan Timberjackin tehtaalla Joensuussa. Timberjackin harvesterit tehdään Ruotsissa. Kanadan tehdas valmistaa puunjuontokoneita ja kaatokasauskoneita. John Deere & Companyn Construction and Forestry -divisioonan liikevaihto vuonna 2001 oli 2,3 miljardia euroa ja henkilöstö noin Timberjack Oy -konsernin liikevaihto oli 157 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Suomessa noin 500. ERIKOIS- LASTIEN MÄÄRÄ KASVUSSA Finnsteve on Suomen suurimpia erikoislastien kiinnittäjiä. Ylileveiden ja -korkeiden lastien määrä on ollut kasvussa. Finnsteven tilastojen mukaan erikoisnostojen määrä on vuodesta 2000 vuoteen 2001 kasvanut %. Eniten Finnsteven erikoislastien kiinnitysyksikölle tulee toimeksiantoja Tampereen seudulta, jossa on paljon konepajateollisuutta. Erikoisosaamista vaativia lasteja tulee myös muun muassa Jyväskylän alueelta ja Järvenpäästä. Erikoislastien kiinnittäminen merikuljetuksia varten vaatii tarkkuutta. Jos ylileveää tai -korkeaa lastia ei ole tarkasti sijoitettu lastinkantajalle eli flätille, lasti saattaa mittauksessa osoittautua vieläkin leveämmäksi ja korkeammaksi ja se taas maksaa entistä enemmän. Finnsteven myyntipäällikkö Jarmo Merisalo sanookin, että erikoislastien kiinnityksessä suunnittelun rooli korostuu. Sataman läpi kulkee myös yhä enemmän laitteita, joiden käynnistäminen ja ajaminen on hallittava. Finnsteve pyrkii systemaattisesti ennaltaehkäisemään ongelmatilanteiden syntyä hakemalla valmistajilta tietoa eri koneiden toimintatavoista, käynnistyksenestoista ja ajoohjeista, kertoo terminaalipäällikkö Tuomas Vainio Finnstevestä. Neuvoa voi saada myös kuljetusajoneuvojen kuljettajilta. Esimerkiksi Timberjackin yhteistyökumppaneina on kuljetusliikkeitä, joilla on metsäkoneisiin erikoistuneita kuljettajia. Sari Tiiro

13 TYÖKONEIDEN AJO- JA KÄSITTELY- KOULUTUS FINNSTEVELLÄ Finnsteven tavoitteena on tuottaa asiakkailleen maailmanluokan suuryksikköpalveluita. Finnstevellä on monia työja erikoiskoneita, joihin yrityksemme koulutuksesta vastaavat järjestävät ajo- ja käsittelykoulutusta. Kattava peruskoulutus antaa valmiudet myöhemmin suoritettavaan jatkokoulutukseen, jonka tavoitteena on kuljettajien monitaitoisuuksien lisääminen. HYVÄ POHJAKOULUTUS KAIKEN PERUSTA Kaikki työkoneenkuljettajamme ovat saaneet tietyn teoriaa ja harjoittelua sisältäneen pohjakoulutuksen. Harjoittelu on jatkunut tuotannollisissa tehtävissä, ja vuosien kokemuksen myötä kuljettajamme ovat omaksuneet rautaisen ammattiosaamisen. Koulutuksemme lähtökohta on, että tuotantoesimiehet ja osaamisen kehittäjä ennakoivat mahdollisen koulutustarpeen tai havaitaan, että tietty osa-alue tarvitsee uutta, ajantasaista jatkokoulutusta. Kaikkien uusien työkoneenkuljettajakoulutukseen valittujen soveltuvuus tuotannon tarpeisiin arvioidaan. Finnsteve käyttää Työterveyslaitosta soveltuvuusarvioinnissa, koska heidän testinsä perustuvat laajaan ja perusteelliseen tieteelliseen tutkimukseen. Ulkopuolisen arvioijan käyttö on yksilön kannalta tasapuolinen ja oikeudenmukainen ja ehdokkaat asetetaan mahdollisimman tasavertaiseen asemaan. Arvioinnissa tarkastellaan yksilön soveltuvuutta työkoneenkuljettajaksi ja testataan mm. näkö, kuulo, huomio-, harkinta- ja etäisyyksien arviointikyky. Arviointi suoritetaan testattavan soveltuvuuden varmistamiseksi sekä testattavan ja työtovereiden turvallisuuden takaamiseksi. Arvioinnit hyväksyttävästi läpäisseet pääsevät ns. työkoneenkuljettajakurssille. TEORIAA JA KÄYTÄNNÖN HARJOITUSTA Kurssi on yleensä 3-viikkoinen. Teoriaosuus on 40 tuntia sisältäen kuljettajan vastuut ja velvollisuudet, työturvallisuusmääräykset ja ohjeet, koneiden tekniset tiedot, yksikön tai tavaran kuljetuskäsittelyohjeet, vaarallisten aineiden käsittelyohjeet, asiakaspalveluohjeet, ympäristön näkökannat, koneisiin tutustumisen jne. Yksilöstä riippuen ajoharjoittelujakso on 80 tuntia tai enemmän. Teoria- ja harjoittelujaksoa seuraa kurssikoe, jossa esitetään kysymyksiä kaikilta osa-alueilta. Kokeen läpäisemiseksi pitää vastauksista olla vähintään 70 % oikein. Kokeen saa uusiakin, mutta kysymykset ovat uusia ja hankalampia. Vaatimukset ovat kovat, mutta kuljettajilla pitää olla kattavat tiedot työkoneen oikeasta ja turvallisesta käytöstä, asiakaspalvelusta, vastuista ja velvollisuuksista sekä työtapaturmien ennalta ehkäisemisestä. Kyseisen kurssin kokonaisuudessaan käyvät kaikki uudet työkoneenkuljettajat; myöhemmin järjestettävät kurssit jatkokoulutuksineen ovat ajallisesti lyhyempiä painottuen kyseisen työkoneen tekniikkaan, hallintaan, käyttötarkoitukseen ja ajoharjoitteluun. ERIKOISOSAAMISTA Taataksemme asiakkaiden tarpeet täyttävän erikoisosaamisen on Finnstevellä alettu kouluttaa erikoisosaajia. Yksi osaamisalue, johon olemme panostaneet, on erikoisajoneuvojen ajo - ja käsittelykoulutus. Kautta historian ovat ahtaajat ajaneet ja käsitelleet laivoista tulevia ja niihin lähteviä erikoisajoneuvoja. Osalle työntekijöistä ovat erikoisajoneuvot olleet tuttuja ja niiden käsittely ja ajo on ollut ongelmatonta. Erikoisajoneuvojen määrän kasvu, mallien lisääntyminen, elektroniikan ja ajonestojen yleistyminen jne. ovat jonkin verran aiheuttaneet ongelmatilanteita. Palvellaksemme asiakkaidemme tarpeita, parantaaksemme ajo- ja käsittelyvarmuutta, antaaksemme kuljettajillemme riittävät tekniset tiedot sekä ehkäistäksemme turhat ongelmatilanteet ja tapaturmat olemme yhdessä asiakkaittemme kanssa laatineet ohjeistuksen erikoisajoneuvoista, niiden turvallisesta ja tarkoituksenmukaisesta ajosta ja käsittelystä. Tarkoituksena on kouluttaa erikoisosaajia joille aina tarpeen vaatiessa opetetaan uusimpien muutoksien merkitys sekä uusien koneiden käsittely. Erikoisajoneuvojen ajo- ja käsittelykoulutusta annetaan jokaisessa työryhmässämme pienelle joukolle koneahtaajia, joilla on jo kokemusta ajoneuvoista ja syvällisempi tieto niiden käsittelystä. Lisäksi työnjohtajillamme on käytössään koottu ohjeistus erikoisajoneuvoista; siitä he voivat tarvittaessa tarkistaa tietojaan. Ohjeistukseen lisätään aina saatu uusi materiaali ja vanhatkin säilytetään. Näin pyrimme ennalta ehkäisemään ongelmatilanteita, jos käsiteltäväksemme tulee jokin iäkäs erikoisajoneuvo, jonka hallintalaitteiden/kojelaudan merkinnät ovat kuluneet pois. Ohjeistusta päivittävät Sompasaaressa Petri Määttänen ja Länsisatamassa Tuomas Vainio. Saadun tiedon pohjalta kartoitetaan koulutustarpeet ja ryhdytään tarvittaviin toimiin. Seuraavassa muutamia asiakkaitamme, joiden kanssa olemme ohjeistuksia laatineet: Timberjack metsätyökone harvester metsätyökone-kuljetusyksikkö Deere/Case erikokoiset ja -malliset maatalouskoneet: leikkuupuimurit, puuvillapoimurit, traktorit ym. Ponsse metsätyökoneet Tamrock maanpäälliset ja maanalaiset kallioporat, kuormaajat ja kuljetusyksiköt Lokomo liikkuvat/kiinteät murskaimet Pasi sotilasajoneuvot Volvo bussinalustat Palvellaksemme asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä pitääksemme kiinni siitä, mitä olemme asiakkaan kanssa sopineet, koulutamme suurelta osin itsenäisesti kaikkia, nykyisiä sekä tulevia, Finnsteven palveluksessa olevia työntekijöitä. Petri Määttänen Osaamisen kehittäjä 13

14 UUTISIA FINNSTEVEN KYMMENES- TUHANNES LAIVANSELVITYS TOP TEAM TRUCKERS CLUB TIEDOTTAA: Finnsteven laivanselvitys (entinen Turku Shipping/Erickson) saavutti viime vuoden marraskuun lopussa tasaluvun. M/S ANTJE oli kymmenestuhannes selvitys yrityksen historiassa. Antje on TeamLinesin konttilaiva, netto 2530 ja kuollut paino 6650 tonnia. Alus liikennöi Suomen ja Saksan välisessä linjaliikenteessä. Laiva saapui klo Hampurista ja jatkoi seuraavana aamuna klo 4:n jälkeen Mäntyluotoon. Konttivaihto Turussa oli 164 kappaletta. Aluksen päällikkö K.Ermoneit sai käynnistä muistoksi kuvakirjan Suomesta sekä Finnsteven viirin. Ensimmäinen Turku Shippingin selvittämä alus on arkistojen mukaan ollut M/S Barbara Ann. Sen netto oli 357 ja kuollut paino 1480 tonnia. Alus saapui silloin Gdanskista. Ensimmäisen ja kymmenennen tuhannen laivan väliin on mahtunut lukuisa joukko kaikenkirjavaa alusta yksityisistä huviveneistä, kalastusaluksista ja proomuista aina loistoristeilijöihin ja tankkereihin. Suurimman osan tästä kymmenentuhannen laivan urakasta ovat tehneet Kai Lintunen ja Greger Skärström. Kaitsu aloitti kesäkuussa 1979 ja Greger joulukuussa Lisäksi tärkeän panoksensa ovat antaneet Mervi Raitmaa, Maija Wulff ja Kaj Lindell. Finnsteve kuuluu tällä hetkellä laivamäärällä mitaten Suomen suurimpiin laivanselvittäjiin. Vesa Jokinen KAI LINTUNEN OJENTAA VIIRIN M/S ANTJEN PÄÄLLIKÖLLE K.ERMONEITILLE. Järjestämme seuraavan klubilaisten yhteisen satamapäivän lauantaina 4.5. Turussa Tähän jo perinteiseen tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki TTTC -klubilaiset perheineen ja Finnsteven henkilökunta perheineen. Tarpeen mukaan järjestämme bussikuljetuksen Helsingistä mukaan tuleville. Olemme järjestäneet mahdollisuuden käydä myös Turun merikeskuksen FORUM MARINUM -näyttelyssä. TTTC:n satamapäivän kutsut sekä päivän ohjelman postitamme erikseen. Toivomme, että ilmoitat osallistumisestasi vastaamalla kutsukirjeeseemme. LÄNSISATAMASSA Olemme todenneet, että mennessään nostopaikalle n:o 7 autot kulkevat nostopaikan n:o 6 ja Melkinlaiturin kautta, jossa on laivan lastaus on meneillään. Tämä aiheuttaa monesti vaaratilanteita. Nostopaikalle 7 on ajettava Kalliosaarenkujan kautta eli KTL:stä vasemmalle. 14 ARGOGOODIN LINJALIIKENNE HELSINGISTÄ CUXHAVENIIN JA HULLIIN ALKOI ArgoGood on Argo Reederei Richard Adler & Söhne GmbH:n ja John Good& Sons Limitedin perustama varustamo. Reitillä on Suomen lipun alla purjehtiva ro-ro alus ms Borden. ArgoGood on solminut agenttisopimuksen Oy Saimaa Lines Maritime Ltd:n kanssa. Laivan purkaa ja lastaa Helsingin Länsisatamassa viikoittain perjantaisin. ArgoGood kuljettaa autoja, pyörillä kulkevia koneita ja laitteita, trailereita ja kontteja sekä lauttavaunuliikenteessä metsäteollisuuden tuotteita, terästä, raaka-aineita sekä projektilasteja. Varustamolla on valmiudet kuljettaa myös vaarallisia aineita sekä lämpösäädeltyjä yksikköjä. Ms Bordenilla on 12 kuljettajan paikkaa. Ranskalainen CMA-CGM -varustamo on aloittanut liikenteen Helsingin Länsisatamasta omalla konttialuksellaan. Varustamo liikennöi Helsingistä joka maanantai linjalla Helsinki-Hampuri-Gdynia-Klaipeda- Kotka- Helsinki. Liikenteen avasi Englannin lipun alla purjehtiva ms Euro Storm. Aluksen lastauskapasiteetti on 686 TEU:ta. Alus kuuluu jäämaksuluokkaan 1 A. Aluksen ahtausoperoinnin ja satamaselvityksen hoitaa Finnsteve.

15 BALTIC LINE A/S LINJALIIKENNETTÄ SUOMESTA NORJAAN M/S BALTIC SEA. YLI 50 VUOTTA LINJA- LIIKENNETTÄ NORJAAN Sotien jälkeen norjalainen Fred Olsen & Co. tytäryhtiöineen aloitti linjaliikenteen Suomen ja Norjan satamien välillä. Linjalla kuljetettiin perinteisiä mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita luvulla kilpaileva Simon Möksten Rederi A/S yhdisti liikenteensä Fred Olsenin kanssa ja liikenne keskittyi Länsi-Norjan satamiin. Nykyinen liikenne Baltic Line A/S -nimellä sai alkunsa 1986, jolloin mukaan tuli Larsenin laivanvarustajaperhe, joka osti koko liikenteen itselleen vuonna Liikennettä hoidettiin Suomessa Helsingistä, Mäntyluodosta ja Turusta. Alkuvuodesta 1989 liikenne keskitettiin Turun satamaan. UUSIA SATAMIA, LISÄÄ KAPASITEETTIA Norjalainen Boreal Shipping Industrier (BSI) A/S osti tammikuussa 2001 Baltic Line A/S:n linjatoiminnot Sea Truck A/S:ltä, jonka takana oli Larsenin perhe. Bergeniläinen BSI harjoittaa tavaraliikennettä perinteisellä Nattrutten-linjalla Bergenin ja Stavangerin välillä ja halusi laajentaa liiketoimintaansa Itämerelle. Vuoden 2002 alusta Baltic Linen liikenteeseen hankittiin perinteisen ms Baltic Sean rinnalle toinen alus, ms Baltic Trader. Alukset liikennöivät vuoroviikoin Norjasta Tanskan ja Ruotsin kautta Turkuun ja Turusta suoraan takaisin Norjaan. Käyntisatamina Norjassa ovat mm. Moss, Bergen, Kristiansand ja Larvik, Tanskassa Mariager ja Middlefart sekä Ruotsissa Malmö. Baltic Trader poikkeaa joka toinen viikko Tallinnaan matkalla Turusta Norjaan, joten uusi Turku-Tallinna -linja on näin avattu ja ensimmäiset lastitkin reitillä kulje- tettu. Uudet satamat tukevat hyvin Turun Sataman konseptia toimia Skandinavian liikenteen satamana. Perinteisten vientituotteiden eli mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden, raudan ja veneiden lisäksi toisen aluksen tulo reitille ja sen suoma lisäkapasiteetti mahdollistavat myös erilaisten vienti- ja tuontiprojektien laivaamisen. Mahdollisuuksien mukaan alukset voivat suorittaa myös poikkeamia aikataulunmukaisista satamista laivaajien tarpeiden mukaan. Linjan pääagenttina Suomessa toimii Loadmarine MARITA SCHENDO JA KAJ FLOOD. Oy Ltd. ja linjapäällikkönä kokenut Norjan liikenteen asiantuntija Kaj Flood. Hän on toiminut linjan pääedustajana Suomessa vuodesta Apunaan Kaitsulla on Marita Schendo. Tiimi hoitaa yhdessä linjan myynnin ja markkinoinnin Suomessa sekä operatiivisen liikenteenhoidon. Finnsteve satama-agenttina hoitaa aluksen laivanselvityksen, ahtauksen ja terminaalityöt sekä vienti- ja tuontihuolinnat kotimaankuljetuksineen. Tomas Uschanow F I N N S T E V E L Y H Y E S T I FINNSTEVE OY AB O M I S T A J A : Finnlines Oyj H E N K I L Ö K U N T A : Helsingissä yhteensä 643 (2001); näistä toimihenkilöitä 125 ja ahtaajia 518 Turussa yhteensä 186; näistä toimihenkilöitä 40 ja ahtaajia 146 T O I M I N T A : Finnsteve on erikoistunut Helsingin ja Turun satamissa tuotettaviin säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemiin suuryksikköpalveluihin. Näitä ovat mm. ahtaus, terminaalitoiminta, tulliselvitykset, palveluvarastot sekä konttien korjaus ja konttivarikkopalvelut. 15

16

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia TOT-RAPORTTI YTOT 1/01 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Eläkeläinen jäi puisen seinäelementin ja sokkelin väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Omakotityömaalla

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Myynnin tukipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o palvelee sisäisiä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 ARVOISAT LEIJONAT, LEOT, LADYT JA PUOLISOT KAUSI ON PUOLIVÄLISSÄ Kausi on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Kiitokset klubeille ja jäsenille menneestä syksystä.

Lisätiedot

ERIKKILA TEOLLISUUSNOSTURIT

ERIKKILA TEOLLISUUSNOSTURIT ERIKKILA TEOLLISUUSNOSTURIT Kapasiteetti 20 000 kg:aan asti SILTANOSTURIT - Radan päällä kulkevat - Riippuvarakenteiset PUKKINOSTURIT I-PALKKISET KÄÄNTÖ- PUOMINOSTURIT NOSTOPUOMIT HUOLTO ERIKKILA Hyvässä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Työvaateprofilointi Painettu & Valmis PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Nykyään yhä useampi yritys haluaa työvaatteisiin yrityksen logon. Ahlsell

Lisätiedot

Logistiikan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori

Logistiikan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori Logistiikan perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Pori Hyväksymispäätökset Työelämäjaos 4.11.2015 Johtokunta 22.12.2015 1 Sisällys Jaksosuunnitelma...2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp...3

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 Sivu 1/5 KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULUKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Urapalvelut. CHEM & ENG Susanna Saarinen, koordinaattori career-tech@aalto.fi. into.aalto.fi/careerweb

Urapalvelut. CHEM & ENG Susanna Saarinen, koordinaattori career-tech@aalto.fi. into.aalto.fi/careerweb Urapalvelut CHEM & ENG Susanna Saarinen, koordinaattori career-tech@aalto.fi into.aalto.fi/careerweb Mistä löydän vinkkejä työnhakuun? Kandiopiskelijan CV ja hakukirje Urapalvelut Apua työnhakuun - Aalto

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Päivin öin Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Suomen Kaukokiito Oy Kuljetusliike I. Lehtonen Oy Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy Auramaayhtiöt Kuljetusliike Taipale Oy Kuljetusliike

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä

Lisätiedot

Puhe-Judon peruskurssi

Puhe-Judon peruskurssi Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten

Lisätiedot

RAUTAISIA OTTEITA. Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT

RAUTAISIA OTTEITA. Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT RAUTAISIA OTTEITA Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT Viisikymmentä vuotta sitten, 50-luvulla, kansa rakensi kotimaata ja Pintos Oy teki ensimmäiset naulansa, aluksi vain kahdella

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tuoteneuvonta, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o suunnittelee

Lisätiedot

HONDA PELAA VARMASTI.

HONDA PELAA VARMASTI. Lumilingot 2014-2015 HONDA PELAA VARMASTI. Honda-lumilinkojen perusominaisuuksiin kuuluvat varmatoimisuus, suuri suorituskyky ja helppo hallittavuus. Hondan ylistettyjä ominaisuuksia ovat leveä ja korkea

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI 02 ASIAKKAAMME PARAS KUMPPANI Meillä Swagelok Helsingissä on tavoitteena aina tyytyväinen asiakas. Haluamme tehdä joka päivä parhaamme asiakkaidemme eteen. Asiakaspalvelu Tarjoamme

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät Akkutoimiset porraskiipijät ihmiset SANO asettaa etusijalle! LIFTKAR PT PORRASKIIPIJÄT LIFTKAR PT ON TURVALLINEN PORTAISSA JA HELPPOKÄYTTÖINEN. ELÄMÄNLAATU ON ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISTA TÄYSILLÄ JA YHDESSÄ

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Press Brake Productivity -pikaopas

Press Brake Productivity -pikaopas Kuinka aloitat Press Brake Productivity -pikaopas Kiitos, että olet ostanut Wilan valmistaman laatutuotteen Wila on valmistanut jo yli 80 vuotta työkalunpitimiä, työkaluja ja varusteita särmäyspuristimien

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Maatalous YTOT 3/00. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia

Maatalous YTOT 3/00. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia TOT-RAPORTTI YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia YTOT 3/00 Maanviljelijä jäi renkaanvaihdossa tuelta pudonneen leikkuupuimurin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus

Kuljetus TOT 22/03. Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Koneenkuljettaja. Kassakaapin kuljetus TOT-RAPORTTI 22/03 Työntekijä menehtyi jäätyään suuren kassakaapin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kolmen työntekijän tehtävänä oli viedä suuri kassakaappi (500 kg) teollisuushallin tiloista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

VALMENTAVA JOHTAMINEN

VALMENTAVA JOHTAMINEN KUTSU ESAVI/10961/2016 Etelä-Suomi 8.12.2016 Opetus ja kulttuuritoimi -vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen torstaina 9.3.2017 klo 8.45

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta

Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta Marina Bay Sands TM, Singapore Singapore on Kaakkois-Aasiassa sijaitseva kaupunkivaltio, joka on yksi suurimpia kansainvälisen kaupan

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Maakuljetusten lisäpalvelut Suomessa

Maakuljetusten lisäpalvelut Suomessa Maakuljetusten lisäpalvelut Suomessa Apumiespalvelu Kirjeavisointi Apumiespalvelu on tarpeen, jos lähetyksesi lastaaminen, purkaminen tai kerros-/sisäänkanto edellyttävät kuljettajalle apuvoimia. Apumiespalvelu

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

OHJEITA STEVECO OY:N HIETASEN TERMINAALISSA ASIOIVILLE

OHJEITA STEVECO OY:N HIETASEN TERMINAALISSA ASIOIVILLE HN/AN/ES/JM ASIOINTIOHJE 29.06.2016 OHJEITA STEVECO OY:N HIETASEN TERMINAALISSA ASIOIVILLE Hietaseen saapuminen Kaikki tavaran tuojat ja hakijat ilmoittautuvat Stevecon autovastaanotossa Hietasen portilla.

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Parhaat käytännöt työvälineasioissa

Parhaat käytännöt työvälineasioissa Jussi Aarnivuo, ABB Oy Turvallisuusmessut 9.9.2010, Tampere Parhaat käytännöt työvälineasioissa September 3, 2010 Slide 1 Parhaat käytännöt työvälineasioissa ABB Suomessa Työturvallisuuslaki taustalla

Lisätiedot

Masor Works Masor Works

Masor Works Masor Works Luotettava kumppanisi teollisuuden asennus- ja kunnossapitotöihin Masor Works Masor Works Palvelemme niin suuria kunnallisia konserneja kuin pieniä yksityisiä yrityksiä aina samalla tehokkuudella ja palveluasenteella.

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi.

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO TIEDOTTAA! Torstaina 20.11.14 lääkärin vastaanotto suljettu klo 11.00 16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi. KOKKOLAN KAUPUNKI TIEDOTTAA Lohtajalainen Lohtajan aluetoimiston tiedotuslehti 21/2014 16.11.2014 Kokkolan kaupungin Lohtajan aluetoimisto os. Lokaniituntie 1, 68230 Lohtaja Avoinna ma pe, klo 9 11 ja

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot