Kaava N 134 Nummelan taajaman Huhmarin alueen asemakaava

Transkriptio

1 Kaava N 134 Nummelan taajaman Huhmarin alueen asemakaava Asemakaavan selostus Kv Kv liite Kh Kh liite Kh om. Ympa Ympa om. Kh Kh om. Ympa Ympa om. Ympa Ympa liite 1 Ympa om. Kh Kh liite 1 Ympa Ympa liite 5 Ympa om. d

2 ASIA 368/ /2011 Vihti, Nummela, Nummelan taajaman Huhmarin alueen asemakaava Kaavan laatija: Matti Hult, kaavasuunnittelija, YKS Asemantie 30, Nummela s-posti puh. (09) KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa Ympa liite 5 Ympa Ympa liite TAVOITTEET Ympa Ympa om. d Kh Kh Liite 1 PERUSSELVITYKSET JA VALMISTELUAINEISTO KAAVAEHDOTUS Ympa Ympa liite 1 Ympa om valmisteluaineisto nähtävillä Ympa Ympa om. kh kh om. VASTINEET Ympa Ympa om. kh kh liite. KAAVAN HYVÄKSYMINEN Ympa Ympa om. kh kh om. kv kv liite Tämä selostus liittyy päivättyyn hyväksymismenettelyyn laadittuun kaavakarttaan. (1:1000). Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MML/12 Vihdin kunnan mittaustoimi Selostuksen on laatinut Matti Hult 2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Alue: Huhmari Kaavan nimi: Nummelan taajaman Huhmarin alueen asemakaava Asemakaavalla muodostuu korttelit , katu-, suojaviher- sekä maa- ja metsätalousalueita Kaavanumero: kaava N 134 Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: Palajärvi Palajärventien maantien alue 2: Kaava-alueen sijainti Kaava alue sijaitsee Nummelan keskustasta noin 5 kilometriä kaakkoon, Huhmarin alueella. Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa Vanha Turuntie (mt 110) ja etelässä vt 1 (E18). 1.3 Kaavan tarkoitus Alueelle on tavoitteena sijoittaa hyvien liikenneyhteyksien varrelle, pohjavesialueen ulkopuolelle työpaikkatoimintoja, joille ei ole löytynyt taajaman välittömästä läheisyydestä aluevarauksia. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 17,9 hehtaaria. Suunnittelualueen sijainti Vihdin kunnan opaskartalla Vihdin kunnan mittaustoimi. 3

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 6 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan vaihtoehdon kuvaus Kaavaratkaisun valinta Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksestsa 17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, asumiseen ja väestöön Vaikutukset kaupallisiin ja muihin palveluihin vaikutkset tekniseen huoltoon Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ilmastoon Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Kaavatalous ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 22

5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Kaavakartta LIITE 3 Kaavamerkinnät ja määräykset LIITE 4 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto LIITE 5 Havainnepiirustus Liite 6 Vastineet lasuntoihin ja muistutuksiin 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, Uudenmaan 2. vaihemaakunta, valmisteluaineisto, Uudenmaan liitto 2010 Vihdin kunnan tasapainotettu strategia 2012, kv 2011 Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kunta, kv Vihdin kunnan keskeiset tavoitteet, kv 2005 Vihdin kunnan ilmastostrategia , kv 2010 Vihdin kunnan yleiskaava Vihdin kunta, kv Nummelan eteäosien osayleiskaavaehdotus mm seuraavine selvityksineen, kh Täydentävä selvitys, kasvillisuus- ja linnusto Liito-oravaselvitys Etelä-Nummelan liikenneselvitys Arkeologinen inventointi Etelä-Nummelan alueen vesihuollon runkoverkoston mitoitustarkastelu Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys Etelä-Nummelan pintavesiselvitys Nummelan eteläosien osayleiskaavan vaikutusselvitys 2010 Suomen kallioperäkartta 1: , GTK 1997 Palojärven työpaikka-alueen pohjatutkimuslausunto, Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy, Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, Meluselvitys 2007, Tielaitos / Ramboll Finland Oy, Espoo-Salo -oikorata, Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ratahallintokeskus, 2009 Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys, Espoo-Kirkkonummi-Vihti-Lohja FCG Planeko Oy / A-konsultit / Strafica Oy, 2009 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri, Vihdin kunta, Sito-yhtiöt, Strafica Oy, 2005 Kaupunki-innovaatiot hanke, www-dokumentti, Ympäristöministeriö, Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Ympäristöministeriö, 2/2009 5

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Toisen maanomistajan ja Vihdin kunnan välillä solmittiin asemakaavoituksen käynnistämissopimus , joka koski noin 25,4 hehtaarin suuruista määräalaa suunnittelualueella. Kunta osti kyseisen määräalan (Kh , 269 ). Kaavatyöstä on ollut maininta kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2007 lähtien, ja se sisältyy myös kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Asemakaava Asemakaavalla alueelle suunnitellaan korttelialueita teollisuuden ja työpaikkatoimitilojen sekä muiden toimintojen tarpeisiin. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alueen toteuttaminen aloitetaan heti kaavan saatua lainvoiman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , 22. Kaavatyö kuulutettiin vireille Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet Alueen toisen maanomistajan kanssa tehtiin maakaupat kaava-alueella sijaitsevasta tilasta Aurinkola RNo. 1:20 (Kh , 92 ). Ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja hyväksyi kaavan valmisteluaineiston asetettavaksi nähtäville MRL 62 :n tarkoittamalla tavalla (Ympa ). Kunnanhallitus päätti hyväksyä kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville MRL 65 :n tarkoittamlla tavalla ( ). 6

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Vanhaan Turuntiehen (mt 110), etelässä Valtatie 2:en, idässä Palajärventiehen ja lännessä Karhusenmäkeen. Alue on peltoa ja metsää. Maastokartta alueen nykytilasta Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue on pääkaupunkiseudulta tultaessa ensimmäinen avoin näkymä Vihtiin. Maisema suunnittelualueella ja sen ympäristössä on puoliavointa, peltojen ja metsäisten kumpareiden muodostamaa. Hieman suunnittelualueen länsipuolella sijaitseva Huhmarjoki on maisemallisesti merkittävä. Ilmakuva Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Siuntionjoen valumaalueeseen. Suunnittelualueen pintavedet valuvat Huhmarjokeen puroa pitkin. Huhmarjoki on 4-7 metriä leveä ja noin metrin syvyinen ja laskee Palojärveen. Yllä alueen vedenjakajat ja vesisuhteet Palojärven ravinnepitoisuus on suhteellisen korkea ja hajakuormitus on suuruudeltaan kohtalaista. Vedenlaatu on yleisluokitukseltaan tyydyttävän ja välttävän rajalla. Suunnittelualueen muuttaminen viljelyalueesta työpaikka-alueeksi vähentää Palojärven ravinnekuormitusta. Alla suunnittelualueen peltoa 7

8 Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualue on maatalouskäytössä sekä metsämaana. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Huhmarjoki, jota reunustavat tulvaniityt ja pensaikkoalueet sekä vetinen luhta. Luhta ulottuu suunnittelualueelle saakka puroa myötäillen. Huhmarjoki on tärkeä leviämisreitti maaeläimille ja kaloille. Saukkoa on tavattu Huhmarjoella. Huhmarjoen ja suunnittelualueen välisellä alueella Vanhan Turuntien eteläreunassa sijaitsee Pähkinärinteen liito-oravametsikkö. Suunnittelualueen itäpuolella, Järvenpäänmäen itäpuolinen notko on kurjenmiekkavaltaista tervaleppäkorpea, joka on tärkeä sienten, sammalien ja monien eläinlajien elinympäristö. Arvokkaiden luontokohteiden sijainti Tervaleppäkorpi Huhmarjoen ranta ja luhtametsä Pähkinärinteen liito-orava metsikkö Luonnonsuojelu lähialueilla Lähiympäristössä ei ole tehty suojelupäätöksiä. Huhmarjoen rannan ja luhdan luontoarvojen säilyttäminen perustuu metsälain 10 :ään. Pähkinärinteen liito-orava metsikköä ei luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti saa hävittää tai heikentää. Tervaleppäkorven suojelu perustuu luonnonsuojelulain 29 :ään. Suojelupäätöksen tekee Uudenmaan ELY-keskus. Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartasta (1995). Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen kallioperä on mikrokliinigraniittia. (GTK 1997) Maaperä koostuu vaihtelevan paksuisista savi-, siltti- ja hiekkakerrostumista, joita peittää paikoitellen humuspitoinen pintamaa. Maaperä on routivaa. Alueella on tehty pohjatutkimus rakennusten perustamistavan arvioimiseksi. Sen perusteella alueen keskelle, puroa ympäröivälle alavalle alueelle sekä läjitysalueelle tulevat rakennukset tulee perustaa paalujen varaan. Kunnallistekniikan rakenteet vaativat maaperän vahvistustoimenpiteitä. Muualla suunnittelualueella rakennukset voidaan mahdollisesti perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Rakentamisen yhteydessä tulee perustamistapa selvittää rakennushankekohtaisesti. Maaperän rakennettavuus Maavarainen perustus Paaluperustus Maavarainen tai paaluperustus 8

9 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alueella ei ole rakennettua ympäristöä vaan se on pääosin maatalouskäytössä. Alueen läheisyydessä, Huhmarjoen itäpuolella sijaitsee viisi omakotitaloa ja Palajärventien itäpuolella muutama talousrakennus sekä omakotitalo. Rakennettuympäristö Tiiviimpiä asumisryppäitä on muodostunut Huhmarjoen länsipuolelle Palajärventien varrelle, Palojärven ja Valtatie 1:n väliselle alueelle sekä Haukilammen ympäristöön. Haja-asutusta on myös Huhmarjärven ja Vanhan Turuntien väliselle alueelle. Taajamakuva Suunnittelualue on pääkaupunkiseudulta tultaessa ensimmäinen avoin näkymä Vihtiin, joten rakentamisen laadulla on suuri merkitys Vihdin imagolle. Nykyisin alue on maalaismainen peltoaukeineen ja metsäkumpareineen. Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Veikkolassa noin 4 kilometrin päässä ja lähimmät kunnalliset palvelut sijaitsevat Nummelassa noin 5 kilometrin päässä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Maa- ja metsätalous ovat alueen pääasialliset elinkeinotoiminnan muodot. Virkistys Peltoa ja metsää suunnittelualueelta Kaava-alueella ei ole asukkaiden virkistyskäyttöön osoitettuja alueita. Huhmarjärvi, Palojärvi ja Kypärijärvi sekä niiden lähiympäristöt tarjoavat virkistysmahdollisuuksia Palojärven ja Huhmarin alueiden asukkaille. Liikenneve rkko Liikenneverkko ja alueen tiestö Suunnittelualue sijoittuu Vanhan Turuntien (mt 110) ja Turunväylän (vt 1) väliselle alueelle. Alueelle pääsee Vanhan Turuntien kautta Palajärventietä. Turunväylä (vt 1) on osa E 18 -tietä sekä Eurooppalaista TEN-liikenneverkostoa. Se kuuluu myös Suomen ehdotettuun runkotieverkkoon, jolle on asetettu muuta tieverkkoa korkeammat laatutasotavoitteet. Turunväylä on nelikaistainen moottoritie, jolla on kaava-alueen kohdalla nopeusrajoitukset ovat km/h. 9

10 Vanha Turuntie (mt 110) on Turunväylän rinnakkaistie. Se on kaksikaistainen ja risteykset ovat tasoristeyksiä. Tien vieressä ei ole kevyenliikenteen väylää. Nopeusrajoitus kaava-alueen kohdalla on 80 km/h. Palajärventie on kaksikaistainen yhdystie (11 239), joka liittyy Vanhaan Turuntiehen noin 300 m Porintien (vt 2) eritasoliittymästä sekä uudestaan idempänä tällä kaava-alueella. Tekninen huolto Suunnittelualue ei kuulu kunnallistekniikan piiriin. Huhmarnummen koululle, n. 1,5 km päähän alueesta on tuotu vesi- ja viemärijohdot. Vanha Turuntie (mt 110) Ympäristöhäiriöt Ympäristöhäiriön lähteitä kaava-alueella ovat tieliikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Suunnittelualue sijaitsee alueella, jolla tieliikenteen melu nykytilanteessa on voimakasta (65 db tai enemmän). Valtioneuvoston säätämiä melutason ohjearvoja ulkona ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaan kunnan omistuksessa. Kunta osti muut suunnittelualueella sijaitsevat maat ja Ote meluvyöhykekartasta Maanmittauslaitos, lupa nro 20/MYY/ Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole merkintöjä, joskin se sijoittuu aivan maankäytön kehittämisalue liikenteen solmukohdassa -merkityn alueen viereen. Aluetta koskee myös nuolimerkintä, jonka selitys on taajamarakenteen laajenemisuunta, alueella on tarvetta kuntarajat ylittävän yhdyskuntarakenteen laajenenmisen suunnitteluun. Aivan Vanhan Turuntien pohjoispuolta kulkee ohjeellisena merkintänä yhdysradan linjaus. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan, ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä vaihemaakuntakaavan tavoitteena on vähentää ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen ja muun maankäytön välisiä konflikteja. Turunväylän pohjoispuolelle on osoitettu 110 kv:n voimalinjan yhteystarve. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Kaava-alueen sijainti

11 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen on käynnissä. 2. vaiheen maakuntakaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä. Suunnittelualue on siinä merkitty raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen alueeksi ja oikoradan linjaus on siirretty tehdyn suunnitelman mukaiseen paikkaan. Yleiskaava ja osayleiskaava Ote Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta. Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10. marraskuuta Yleiskaavassa alueelle on sijoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), maa- ja metsätalousaluetta (MT) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MU-1). Kunnanhallitus päätti asettaa Nummelan eteläosien osayleiskaava -aluetta 1A koskevan kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville Siinä kaava-alue oli merkitty työpaikkaalueeksi (TP), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), suojaviheralue (EV) sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Ote ehdotuskartasta Nummelan eteläosien osayleiskaavas 1A koskevasta kaavaehdotuksesta vuodelta Koko Nummelan eteläosien osayleiskaavan ehdotus oli nähtävillä Ehdotuksessa Palojärven kaava-alueelle on sijoitettu työpaikka-aluetta (TP), suojaviheraluetta (EV) sekä suojelukohde (S 41) Huhmarjoen luhtametsälle. Kaava-alueen pohjoisreunassa on aluevaraus länsiradalle. Alueella ei ole asemakaavaa. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Ote Nummelan eteläosien osayleiskaava ehdotuksesta vuodelta Pohjakartta on hyväksytty

12 Rakennuskiellot Alueella on voimassa Uudenmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) asettama rakennuskielto saakka Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kunnanvaltuusto hyväksyi Vihdin kunnan kehityskuvan Huhmarin seutu on kehityskuvassa osoitettu taajaman ja yritystoimintojen kasvusuunnaksi. Etelä-Nummelan rakennemalli on laadittu osayleiskaavatyön pohjaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi rakennemallin Kehityskuvassa linjattuja tavoitteita konkretisoitiin rakennemallissa. Kaava-alueelle on rakennemallissa osoitettu tuotannollisten työpaikkojen tms. alueeksi. Ote Vihdin kunnan kehityskuvasta 2025 Espoo-Salo -oikoradasta on tehty alustava yleissuunnittelu. Sen esitetyt linjaukset ovat alustavia ja siksi linjaukset, toimenpiteet, rakenteiden sijoittuminen ja tekniset kysymykset saattavat muuttua tarkemmassa suunnittelussa mutta tuskin Vihdin alueella. Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys on usean kunnan yhteinen projekti Länsiradan alueen (Espoo-Kirkkonummi-Vihti-Lohja) kehittämiseksi ja maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Kehityskuvaselvityksen ensimmäisessä vaiheessa Länsirata ulottuu Espoon Histaan saakka. Etelä-Nummela kehittyy niin asumisen kuin työpaikka-alueidenkin osalta. Palojärven kaava-alue on Etelä-Nummelan merkittävin uusi työpaikka-alue. Ote mahdollisesta ratalinjauksesta kaava-alueella. Ote kevyen liikenteen tavoiteverkosta. Ote länsiradan maankäytön kehityskuvasta, vaihe 1 (FCG Planeko Oy/A-konsultit Oy/Strafica Oy) 12

13 Toisessa vaiheessa Länsirata yltää Lohjan keskustaan saakka ja yhdyskuntarakenne radanympäristössä laajenee ja tiivistyy. Huhmarin aseman vaikutusalueella tämä tarkoittaa Palojärven lisäksi muitakin uusia työpaikka-alueita, asumista ja kaupallisia toimintoja. Kaava-alueella ratalinjaus kulkee Vanhan Turuntien eteläreunassa. Palojärvi-Huhmari alue on ollut osana kaupunkiinnovaatiot hanketta. Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön uudistus tai parannus. Innovaatio voi liittyä asumiseen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan tai ihmisten arkeen ja osallisuuteen. Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy on tehnyt kaavatyön pohjaksi alueen pohjatutkimuksen helmikuussa Pohjasuhteiden selvittämiseksi alueella suoritettiin painokairauksia yhteensä 11 pisteessä. Maaperän on todettu olevan routivaa koko alueella. Tutkimuksessa on suositeltu alueen rakennusten perustamistavaksi sijainnista riippuen maavaraista perustusta tai paalutusta (katso kuva maaperän rakennettavuus., s. 8). Nummelan eteläosien osayleiskaavan alueelle on laadittu luontoselvitys 2005/2008, joiden pohjalta suunnittelualueen luoteisosaan on osoitettu suojelukohde. Etelä-Nummelan liikenneselvityksessä 2009 on vt 1 esitetty kuusikaistaisena (3+3) vuoteen 2030 mennessä. Vanha Turuntie (mt 110) toimii Huhmarin/Palojärven alueen pääkokoojana. Sille ei sallita tonttiliittymiä. Vanhan Turuntien liikenteen arvioidaan kasvavan n ajoneuvosta/vrk (2008) n ajoneuvoon/vrk ennustevuonna Kevyen liikenteen yhteyksien parantamista on esitetty niin, että Ojakkalan ja Nummelan suunnilta on yhteydet Palojärvelle. Vihdin kunnan ilmastostrategiassa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Aluetta koskevat sopimukset Toisen maanomistajan ja Vihdin kunnan välillä solmittiin asemakaavoituksen käynnistämissopimus , joka koski noin 25,4 hehtaarin suuruista määräalaa suunnittelualueella. Kunta osti kyseisen määräalan Ote länsiradan maankäytön kehityskuvasta, vaihe 2 (FCG Planeko Oy/A-konsultit Oy/Strafica Oy) 13

14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Koska Vihdin kunnan työpaikka- ja teollisuusalueet sijoittuvat pääosin pohjavesialueille Nummelanharjun vaikutuspiiriin, on tarpeen löytää uusia, hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia alueita teollisuuden tarpeisiin pohjavesialueiden ulkopuolelta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset -Toisen maanomistajan ja Vihdin kunnan välillä solmittiin asemakaavoituksen käynnistämissopimus , joka koski noin 25,4 hehtaarin suuruista määräalaa suunnittelualueella. Kunta osti kyseisen määräalan Kaavatyöstä on ollut maininta kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2007 lähtien, ja se sisältyy myös kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet Ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja hyväksyi kaavan valmisteluaineiston asetettavaksi nähtäville MRL 62 tarkoittamalla tavalla (Ympa ). -Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n tarkoituksessa nähtäville (kh ). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat ja kaikki ne joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Kaavatyö kuulutettiin vireille Viranomaisyhteistyö Nummelan eteläosien osayleiskaavatyön yhteydessä on käyty viranomaisneuvotteluja koskien myös Palojärven kaava-aluetta. Nummelan eteläosien osayleiskaavatyön pohjana toimivaa Nummelan eteläosien kehityskuvaa ja eteläosien rakennesuunnitelmaa koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin Nummelan eteläosien osayleiskaavatyötä 1A koskeva maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Nummelan eteläosien osayleiskaava-alueelle 1A laadittuja maankäyttövaihtoehtoja ja muuta kaavan valmisteluaineistoa esiteltiin kunnan viranomaistahoille tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa Nummelan eteläosien osayleiskaavatyötä 1B koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Nummelan eteläosien osayleiskaavatyötä koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Osayleiskaa vatyötä koskien järjestettiin lisäksi epävirallinen viranomaisneuvottelu, jossa esiteltiin alustavaa kaavaluonnosta. Osayleiskaavatyön rinnalla on edennyt Liikenneviraston ESA-radan alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi omine asukastilaisuuksineen ja Fortum on antanut lausuntoja osayleiskaavatyön eri vaiheissa 110 kv:n johtoreitin sijainnista ja johtoalueesta. Kaavan vuorovaikutusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin kunnavirastolla

15 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavalla tutkitaan voidaanko alueelle suunnitella työpaikkarakentamista. Koska alueen sijainti moottoritien varrella on Vihdin imagon kannalta merkittävä, tulee rakennusten sijoittelulla ja kaavamerkinnöin varmistaa rakentamisen sopivuus alueelle. Samalla tutkitaan mahdollinen Vanhan Turuntien linjauksen muutos ottaen huomioon maakuntakaavassa esitetylle Espoo Lohja -radalle suunniteltu varaus. (Kh , 88, liite 1) Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taas yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. MRL:n sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. 15

16 Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaava ei voi olla maakuntakaavan vastainen ja lisäksi asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tarkoituksena on löytää toimiva korttelirakenne ja liikennejärjestelmä moottoritien ja mahdollisen länsiradan/esa -radan väliselle alueelle sekä löytää ratkaisu, joka ottaa huomioon alueella osittain sijaitsevan Huhmarjoen luhdan erityispiirteet ja suojeluarvot. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan vaihtoehdon kuvaus Valmisteluaineistossa alueelle laadittiin yksi maankäytön suunnitelma. Siinä osoitettiin 6 korttelialuetta teollisuus- ja varastorakennusten tarpeisiin. Kaavamerkintä salli myös jonkin verran toimitilarakentamista. Alueen kokoojatie on johdettu Palajärventielle. Väliaikainen liittymä on tarvittaessa mahdollista tehdä myös vanhalle Turuntielle, se suunnitellaan yhteistyössä tienpitäjän kanssa. Huhmarjoen luhta on merkitty s-6 -merkinnällä (alue on säilytettävä luonnonmukaisena) Kaavaratkaisun valinta Kaavaehdotus laaditaan valmisteluaineistossa esitetyn kaavaratkaisun pohjalta, ottaen huomioon saaduissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyjä näkökohtia. Lausunnoissa on kiinntetty seuraaviin asioihin huomiota: Rakentamisen suuri määrä tarkoittaa, että kysessä ei ole paikallinen maakäyttö (Udenmaan ELY-keskus, Uudenmaan Liitto). Vaikka Uudenmaan maakuntakaavan mukaan ns. valkoiselle alueella suunniteltavien paikallisten... työpaikka-alueiden koolle ei ole selvää ylärjajaa vaan toiminnan laatu osoittaa onko kyse seudullisesta maankäytöstä, on lausuntoihin viitaten korttelialueiden rakennusoikeutta pienennetty tehokkuuteen e=0,30. Maakuntakaavan, Nummelan eteläosien osayleiskaavan ja Palojärven asemakaavan kaavaprosessit tulee sovittaa yhteen. Kaavan valmisteluaineisto on voimassa olevan maakuntakaavan vastainen (Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan Liitto). Asemakaavatyössä on otettu ja otetaan huomioon muiden kaavaprosessien vaihe ja niiden sen hetkinen sisältö. Siksi asemakaavatyön maankäytön aloittamista lykättiin Nummelan eteläosien OYK:n ja toisen vaihemaakuntakaavan maankäyttöratkaisujen selville saamiseksi. Kun näyttää siltä, että sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat suunnittelualueen maankäyttöön, ei ole tulossa, jatketaan asemakaavatyötä kaavaehdotusvaiheeseen. 16

17 Maakuntakaavan suunnittelu on jatkuva prosessi, ja koska alueella on jo oikeusvaikutteinen maakuntakaava, täytyy asemakaavoitusta voida viedä eteenpäin tukeutumalle siihen. Suunnitelma ei ole kuitenkaan ristiriidassa 2. vaihemaakuntakaavan maankäyttöratkaisun kanssa. Kunnan käsityksen mukaan alueelle suunniteltu työpaikkarakentaminen on paikallista, alueelle ei suunnitella suuria infrastruktuurihankkeita tms. eikä maa-ainesten ottoa. Hanke vähentää kuntien välistä henkilöliikennettä koska työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Kaavahanke on näin ollen voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Palojärven työpaikka-alue on muusta yhdyskuntarakenteesta irrallinen ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta (Uudenmaan ELY-keskus). Huhmarin alue on Vihdin kunnan tärkein tulevaisuuden kasvusuunta, jonne tullaan kaavoittamaan hyvien liikenneyhteyksin ääreen, ja pois tärkeiltä pohjavesialueilta, kaupan-, työpaikkojen- ja asumisen alueita. Palojärven työpaikka-alue liittyy saumattomasti (n. 1 km) tähän Huhmarin alueeseen. Kunta on tehnyt pitkäjänteistä maanhankintaa Huhmarin alueella saadakseen käyttökelpoisia alueita mm. työpaikkarakentamisen piiriin. Alue on n. 5 km etäisyydellä Nummelan keskustasta, kun esim. olemassa olevat Hiekan teollisuus- ja työpaikka alue (n k-m2) on n. 8 km etäisyydellä ja Tuohivehmaan työpaikka-alue n. 4 km etäisyydellä. Nekään eivät ole hajoittaneet Nummelan yhdyskuntarakennetta. Espoo-Salo -oikoradan yleissuunnitelmassa rata on linjattu Vanhan Turuntien eteläreunaan. Kaava-alueen ja maantiealueen väliin jää n. 50 metrin levyinen alue radalle. Radalle pitää varata 100 metrin levyinen käytävä (Uudenmaan ELY-keskus). Ratalinjaus tulisi ottaa kaava-alueseen mukaan (Kirkkonummen kunta). Kaava-alueen rakentamiselle varatun alueen koillisreunaa on siirretty n. 50 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Korttelialueiden ja Vanhan Turuntien välinen alue on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Korttelin 362 rakennuspaikan 3 ja LP-alueen läpi kulkee moottoritien kuivatuksen purkuoja, jonka osalle tulee merkitä rasitemerkintä. Täyttöalueen liukusortuman johdosta on tarpeen tehdä geotekninen rakennettavuusselvitys (tekninen lautakunta). Rasitemerkintä lisätään kaavaehdotukseen. Alueella tehdyn pohjatutkimuksen mukaan osalla aluetta rakennukset joudutaan perustamaan paaluille. Lisätutukimukset tehdään rakennusten tarkkojen sijaintien selvittyä. Hulevesien käsittelylle luonnonmukaisesti tulee varata kaavassa mahdollisuus (ympäristövalvonta). Kaavassa osoitetaan alue hulevesien käsittelemiseksi. Liikennejärjestelyt tulee paremmin selittää kaavaselotuksessa (Uudenmaan ELY-keskus, Kirkkonummen kunta), kuten myös kevyenliinteen järjestelyt (ed. lisäksi kuntayhtymä Karviainen, liikuntalautakunta, kasvatus- ja koulutusltk, kauppakamari, Pro Huhmari), moottorien kolmansille kaistoille tulee varata tilaa (Kirkkonummen kunta). Selostuksen kohdan 5, Liikenne -osiota on täydennetty. Voimasiirtojohdon linjaukselle on merkittävä rasite myös maa- ja metsätalousalueelle (Fortum Sähkönsiirto), Voimasiirtojohdon linjaus poikkeaa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan linjauksesta, jossa se on Vanhan Turuntien varrella. Mikäli linjaus on tarpeen osoittaa asemakaavassa tulisi laatia yleissuunnitelma voimalinjan sijoittumisesta, joka käsittää myös Veikkolan länsiosan (Kirkkonummen kunta) Voimansiirtolinjalle osoitetaan johtorasite koko asemakaava-alueen kohdalla. Uusi linjaus kaavaalueen kohdalla perustuu sähkönsiirtoyhtiön esittämään suunnitelmaan, joka on tehty Nummelan eteläosien osayleiskaavatyön yhteydessä. Linja siirtyy kaava-alueen itäosassa Vanhan Turuntien varteen ja noudattaa siitä Veikkolaan päin 1. vaihemaakuntakaavan linjausta Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta Kaavaehdotuksesta saatiin lasuntoja ja yksi muistutus. Vastineraportti on selostuksen liitteenä. Lausuntojen ja muistutuksen vuoksi hyväksyttäväksi vietävään asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset: - kaava-alueen rajausta on muutettu niin, että alueen rakennusoikeus pienenee n. puoleen, - Tulevalle rata-alueelle on lisätty rajat ja käyttötarkoitusmerkintä, - Palajärventie on otettu asemakaavaan kaduksi välillä mt vt 1, - pp/h merkintä lisätty koko tilustien matkalle, - poistettu ajoyhteysmerkintä Martinkujalta mt 110:lle 17

18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alueelle on kaavoitettu 4 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta yhden kokoojakadun ja sen sivukadun varteen Mitoitus Korttelialueelle voidaan rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia, joissa voi olla jonkin verran toimitiloja. Maankäyttö jakautuu kaava-alueella seuraavasti: Palvelut Työpaikka-aluetta palvelevat toiminnot voidaan sijoittaa osittain alueelle. Muuten kaupalliset palvelut sijaitsevat Nummelassa ja tulevaisuudessa Huhmarissa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat maatalousalueen muuttumisen työpaikka-alueeksi ja luo edellytykset kunnalle tarpeellisen teollisuusalueen muodostamiselle. Käyttötarkoitus Pinta-ala (ha) % Kerrosala (n. kem 2 ) Tehokkuus T-7 5, Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue (LP) 0,38 2 EV 6,91 39 MY 2,43 14 Kadut ja kevyen liikenteen väylät 2,70 14 Yhteensä 17, , Aluevaraukset Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, T-7 Alueelle voidaan rakentaa toimitiloja enintään 30 % rakennuspaikan rakennusoikeudesta. Vt 1:n puoleiset rakennuspaikat on suunniteltu enintään kolmekerroksisille rakennuksille ja Vanhan Turuntien (mt 110) puolella enintään kaksikerroksisille. Osoitettavien autopaikkojen määrä riippuu rakennuspaikalle rakennettavien käyttötarkoituksien suhteesta. Autopaikkoja on osoitettava vähintään 1 autopaikka per 100 k-m 2 teollisuusja varastotilaa kohden, 1 ap toimitilojen 50 k-m 2 kohden. Alueella sijaitsevat lastaus-, purku-, pysäköinti- ja varastoalueet on päällystettävä vettä läpäisemättömillä materiaaleilla sekä sade- ja hulevedet on johdettava siten, etteivät ne pääse suodattamattomina alueen läpi virtaavaan ojaan. Alueelle rakennettavien rakennusten osalta määräyksiin on lisätty seuraavaa: Teollisuus- ja työpaikkarakennusten julkisivumateriaalin, värityksen, kattomateriaalin, kattokulman ja katon värityksen tulee olla sama kortteliden 361 ja 362 alueella sekä erikseen sama kortteleiden alueilla (aloituskorttelin osalta edellytetään esisuunnitelmaa, jonka perusteella määräytyvät muiden rakennuspaikkojen rakentamismääräykset ja rakennusten sijoituksen periaatteet rakennuspaikoilla). Alueelle ei voida sijoittaa teollisuustoimintoja, jotka voivat aiheuttaa asutusta haittaavaa melua tai ilman pilaantumista Muut alueet Yleinen pysäköintialue, LP Merkinnällä osoitetaan yleiseen pysäköintiin varattavat alueet.

19 Suojaviheralue, EV/LR ja EV EV/LR -merkinnällä on osoitettu rakentamiseen varatun alueen ja Vanhan Turuntien välinen alue, jonka tuleva käyttö on rautatiealue. Muut EV -alueet eivät sijaintinsa takia sovi virkistysalueeksi (P tai VL). Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, MY. Merkinnällä osoitetaan sellaisia maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joilla halutaan turvata alueen erityiset ympäristöarvot. Alueella sijaitsee Huhmarjoen luhtametsää, joka on luontotyyppinä yksi monimuotoisimpia ja ekologisesti tärkeimpiä elinympäristöjä. MY -alueelle on osoitettu alueen osa, joka tulee säilyttää luonnonmukaisena, s-6. MY -alueelle on osoitettu hulevesien järjestelyille alue (hule). Kadut ja liikenne Alueen kokoojakatuna toimii Palajärventaival -niminen katu, joka liittyy Palajärventielle, joka on esitetty katuna mt 110:ltä vt1:lle. Alueen tonttikatu on nimeltään Martinkuja. Liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjen alustava suunnitelma on osoitettu kaavan havainnepiirrkoksessa. Katusuunnitelmat laaditaan myöhemmin. Kaava-alueen raja Turun moottoritietä vastaan on määritetty 30 metrin päähän pohjoisen ajoradan reunasta, jotta 3. kaistat voidaan luiskineen rakentaa. Alueelle ei johda nykyisin kevyen liikenteen reittejä. Kunta on laatimassa kevyen liikenteen ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelmaa, joka valmistuu kevään 2012 aikana. Nummelan eteläosien liikenneselvityksessä kohdassa maantien 110 kehittämisperiaatteet on esitetty kunnan tahtotila myös kevyen liikenteen reittien sijoittamiseksi. Tämä alueen kohdalla reitti sijoittuu Vanhan Turuntien eteläpuolelle. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, asumiseen ja väestöön Kaavalla ei ole erityistä vaikutusta ympäröivään asumiseen. Olemassa olevat asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella eikä kaava-alueen läheisyydessä ole liikennemelun vuoksi asuinrakentamiselle mahdollisia rakennuspaikkoja Vaikutukset kaupallisiin ja muihin palveluihin Työpaikka-alueen osalta vaikutukset kaupallisiin palveluihin ovat vähäiset. Palvelujen käyttö työaikana rajoittuu yleensä lounaalla käyntiin. Alueelle on mahdollista toteuttaa aluetta palveleva lounaspaikka joko jonkin alueella toimivan yrityksen tiloihin tai erikseen omalle tontille. Joukkoliikenne käyttää nykyisin pääasiassa Vanhaa Turuntietä. Lähimmät linja-autopysäkit ovat 400 metriä alueen länsipuolella ja Palajärventien risteyksessä. Alue on erittäin hyvin saavutettavissa linja-autolla. 19

20 5.4.3 Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaava-alueen toteuttaminen edellyttää vesi- ja viemärijohtojen jatkamista Huhmarnummen koululta kaava-alueelle Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alue on nykyisellään suurimmaksi osaksi maatalouskäytössä, joka väistyy alueelta sen rakentamisen toteuduttua. Lähiympäristön olemassa olevat luontoarvot ja niiden erityispiirteet on otettu huomioon tarvittavilta osin kaavassa. Alueen rakentamisella ei ole vaikutusta vesistöihin. Kaavalla mahdollistetaan hulevesien suodattaminen altaiden kautta ennen niiden laskemista alueen kautta virtaavaan ojaan Vaikutukset liikenteeseen Alueelle on kaavoitettu rakennusoikeutta teollisuus-, varasto- ja toimitilarakentamiselle yhteensä n k-m2:ä. Alueelle arvioidaan tulevan n. 80 työpaikkaa. Aluetta palvelevan liikenteen määrä riippuu siitä minkälaisia yrityksiä alueelle saadaan sijoittumaan. Enimmillään vuorokausiliikenteen arvioidaan lisääntyvän tämän työpaikka-alueen vuoksi Vanhalla Turuntiellä enintään 400 ajoneuvolla/vrk, jonka merkitys maantien liikenteelle on marginaalinen. Tavoitevuonna 2030 Vanhalla Turuntiellä arkivuorokausiliikenne alueen kohdalla on liikenneselvityksen mukaan n ajoneuvoa (v n. 2600), mutta tämän kaava-alueen osuus siitä on pieni. Liikenne Vanhalla Turuntiellä lisääntyy ennen kaikkea Nummelan tulevalle asemanseudulle suunnitellun maankäytön muutoksien vuoksi. Selvityksen mukaan tavoitevuoden 2030 iltahuipputunnin liikenne on n. puolet Nummelan keskustassa olevan pääkadun, Asemantien, saman tavoitevuoden liikenteestä. Lisäksi liikenneselvityksestä voidaan huomata, ettei liikenne Tervalammentien liittymästä Veikkolan suuntaan kasva samassa suhteessa kuin tämän kaavaalueen kohdalla, koska pääosa kaava-alueen liikenteestä suuntautuu vt 2:lle. Kaava-alueen rakentamisen liikenteelliset vaikutukset Veikkolan taajaman läpikulkuliikenteen kasvuun eivät ole suuret. Liikenteen kasvu Veikkolassa selittyy pääasiassa Vanhan Turuntien yleisellä liikenteen kasvulla, joka aiheutuu maankäyttöratkaisuista koko tien vaikutuspiirissä, myös Kirkkonummen puolella. Palajärventien liittymä mt 110:lle voidaan parantaa nykyisellä paikallaan uuden liikenteen edellyttämälle tasolle. Mt 110:n pituuskaltevuus risteyksen ympäristössä on n. 5 %, joka ei tuota haittaa liittymäjärjestelyille Vaikutukset ilmastoon Kaavaehdotuksessa on määrätty, että toiminta alueella ei saa pilata ilmaa Muut vaikutukset Kaavaratkaisu noudattaa Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksen (kh ) rakenteellista ratkaisua. Alueen rakentaminen vt 1:n viereen näkyvälle paikalle edellyttää hyvää suunnittelua ja toteutusta rakennuksilta ja piha-alueilta. Alueen laadukkaalla toteutuksella voidaan vahvistaa Vihdin imagoa. Kaava-alue toimii hyvin toteutettuna positiivisena maamerkkinä Vihtiin saapumisesta, sillä alue on etelästä tullessa ensimmäinen avoin näkymä Vihtiin. Kaavaehdotuksessa on rakentamista ohjaavia määräyksiä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Teollisuus- ja työpaikka-alue tuottaa aina joitakin ympäristöhäiriötä, mutta niiden vaikutukset eivät tällä alueella ulotu juurikaan kaava-alueen ulkopuolelle. Häiritseviä vaikutuksia Veikkolan taajaman asutukseen ei synny. Liikenteen aiheuttama melu kantautuu pääasiassa Turun moottoriteiltä, eikä Vanhan Turuntien marginaalinen liikenteen lisääntyminen vaikuta tien vaikutuspiirissä olevien asukkaiden olosuhteisiin. 5.6 Asemakaava, kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaava ja kaavamerkinnät ja määräykset ovat erillisenä liitteenä. Merkintöjä on referoitu selostuksen kohdassa Nimistö Alueen nimistöä ei ole muutettu kaavaehdotuksessa esitetyistä nimistä. Nimistö liittyy Palojärven alueeseen. 20

21 5.8 Kaavatalous Suomessa pidetään yleisesti hyvänä, että kunnat hankkivat raakamaata työpaikkojen ja asumisen kaavoittamiseksi kuntiin. Vihdin kunta on hankkinut maata aktiivisesti Etelä-Nummelan alueelta, koska Nummelanharju rajoittaa taajaman kasvua ja aivan erityisesti se rajoittaa teollisuus- ja työpaikka-alueiden sijoittamista aivan taajaman viereen. On muutenkin järkevää, että nuo toiminnot sijoittuvat kauemmaksi taajaman keskustasta. Huhmarin alue on tulevaisuuden alue työpaikkojen ja paljon tilaa vaativan kaupan toiminoille, mutta myös asumiselle. Siksi kunta on hankkinut Palojärveltä työpaikka-alueelle maata n eurolla. Alueen kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen maksaa arviolta saman Kaavoituskustannukset ovat n ja erillisten selvitysten teko n Tontinmyynnistä voidaan arvioda saatavan n. 1,0 milj. ja liittymismaksuista Tärkein kaavataloudellinen vaikutus on kuitenkin se, että kuntaan saadaan lisää työpaikkoja ja mahdollisesti niiden avulla uusia veronmaksajia. On myös tärkeää, että työpaikkaomavaraisuus kasvaa ja sitä kautta Vihdistä pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa työpaikkaliikennettä voidaan vähentää. 21

22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelta on laadittu havainnepiirros, joka osoittaa yhden ratkaisumallin kaavan salliman rakennusoikeuden sijoittamiseksi tonteille sekä liikenteen järjestelyistä. Alueen katu-, johto- ja mahdolliset tiesuunnitelmat laaditaan ja hyväksytään, sekä tarkentavat maaperätutkimukset tehdään, kun kaava on saanut lainvoiman. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentuminen voi alkaa heti, kun kaava saa lainvoiman ja kun alueen kadut ja kunnallistekniikka on rakennettu. Vihdissä Rauno Kujanpää Tekninen ja ympäristöjohtaja DI Matti Hult Kaavasuunnittelija Kaavaselostus on saatettu ajantasalle

23 Nummela, Huhmari, Palojärven työpaikka-alueen asemakaavaehdotuksen selostus kaavasuunnittelija Matti Hult 23