Tähtitieteellisen Observatorion kirjaston kokoelmat arviointi ja kehitysnäkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tähtitieteellisen Observatorion kirjaston kokoelmat arviointi ja kehitysnäkymät"

Transkriptio

1 Tähtitieteellisen Observatorion kirjaston kokoelmat arviointi ja kehitysnäkymät Eva Isaksson Tiivistelmä Kirjasto- ja tietopalvelualan pätevöitymiskoulutuksen projektityössäni luon yleiskatsauksen Helsingin yliopiston tähtitieteellisen observatorion kirjaston kokoelmiin sekä pyrin arvioimaan kokoelmia Raine Wilénin (HYK) syksyllä 2003 pitämän kokoelmatyön luentokurssin pohjalta. Sovellan Wilénin esittelemistä arviointimenetelmistä mm. tilastomenetelmää, listamenetelmää (sekä ydinlistaa että viiteanalyysia) että käyttäjätutkimusta. Sen sijaan käyttötutkimukseen ei ollut saatavilla riittävästi aineistoa. Keskityn painettuihin kokoelmiin, koska kirjaston tämänhetkiset kehittämistarpeet keskittyvät juuri niiden käytettävyyden parantamiseen ja karsintaan. Käsittelen myös kirjaston elektronisia aineistoja ja kokoelmien verkkokäyttöä, joiden osalta tilannetta voidaan kuitenkin pitää melko hyvänä. Perusasioita Observatorion kirjastosta Perustehtävä. Tähtitieteellisen Observatorion kirjaston perustehtävänä on palvella tähtitieteen alan tutkimusta ja opetusta Suomessa tarjoamalla painettua ja elektronista aineistoa sekä tähtitieteen alan tietopalveluita, erityisesti Helsingin yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille, mutta myös muille ko. tietoresursseja tarvitseville. Ydintehtävänä on tähtitieteen tutkimuksen palveleminen. Tähtitieteen aineistot Suomessa. Tähtitieteen aineistoja löytyy kaikista suomalaisista korkeakouluista joissa opetetaan eksakteja luonnontieteitä, mutta laajimmat kokoelmat ovat siellä missä harjoitetaan tähtitieteen ja avaruusalan tutkimusta: Helsingin, Turun sekä Oulun yliopistoissa. Tähtitieteen aineistoja löytyy runsaasti myös mm. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Tähtitieteen kirjastot Suomessa. Tähtitieteeseen erikoistuneita kirjastoja on Suomessa kaksi Observatorion kirjaston lisäksi Turun yliopiston Tuorlan Observatorion kirjasto. Jälkimmäisessä on aineistoa 1920-luvulta eteenpäin (noin 350 hyllymetriä ja 2700 monografiaa). Observatorion kirjastossa (noin 800 hyllymetriä ja 6800 monografiaa) on Suomen laajimmat ja vanhimmat tähtitieteen alan kokoelmat. Kirjasto on ollut ainoa läheskään täydellinen tähtitieteellinen kirjasto maassamme 1800-luvun alusta luvun lopulle. Tilat. Kirjasto sijaitsee 1834 Helsinkiin valmistuneessa, C. L. Engelin suunnittelemassa observatoriorakennuksessa, joka alun perin toimi yhdistettynä havainto-, asuin-, tutkimus-, opetus- ja kirjastotilana. Kokoelmat saivat lisätilaa, kun osaksi professorin virka-asuntona toiminut observatoriorakennus saatiin 1960-luvulla kokonaan tähtitieteen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Niihin aikoihin erillisenä yksikkönä toimineen Astrofysiikan laboratorion kokoelmat siirrettiin Observatorion tiloihin. Kirjaston kokoelmat käsittävät kaikkiaan noin 800 hyllymetriä. Koska rakennusta ei ole alun perin suunniteltu kirjastokäyttöön, kokoelmia on sijoitettu suurimpaan osaan observatoriorakennusta. Mitään erillistä valvontaportein varustettua tilaa ei näin

2 hajautetusti sijoitetulle kokoelmalle ole voitu tehdä luvulla Astrofysiikan laboratorion kokoelmista peräisin olevat aikakausjulkaisusarjojen kaksoiskappaleet luovutettiin Kuopion valtakunnalliseen Varastokirjastoon. Muita mainittavia poistoja ei kirjaston kokoelmista ole tehty. Rooli Helsingin yliopiston kirjastolaitoksessa. Observatorion kirjasto kuuluu Helsingin yliopiston kirjastot kokonaisuuteen. Se on tätä kirjoitettaessa ainoa jäljellä oleva matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laitoskirjasto. Muut tiedekunnan laitoskirjastot siirtyivät kesään 2004 mennessä osaksi Kumpulan tiedekirjastoa. Hankinnoista ja budjetista päättää tähtitieteen laitoksen johto. Työvoima. Kirjastoa on hoidettu ensin virkatyön ohessa, sitten n lähtien väliaikaistyönä vuoteen 1998, jolloin tähtitieteen laitokselle perustettiin kirjastonhoitajan virka. Lisäksi tähtitieteen laitoksen toimistosihteeri hoitaa osan lainausrutiineista. Vuodesta 2001 lähtien kirjastossa on työskennellyt kesäharjoittelijoita 1 kuukauden jaksoissa. Luettelot ja verkkoaineistot. Kirjaston kokoelmat on melko kattavasti luetteloitu HELKA-tietokantaan ja kirjastossa on käytössä HELKA-lainaus. Kirjastoon hankitut elektroniset lehdet on viety Helsingin yliopiston E-lehdet tietokantaan. Kirjastolla on oma suomen- ja englanninkielinen verkkosivusto osoitteessa Talous. Kirjaston tilastoitu budjetti oli vuonna 2003 noin Se koostuu pääosin työvoimakuluista ( ). Tosin kirjastonhoitajan tehtävistä varsin suuri osa on ollut laitostöitä, joita ei voi laskea varsinaiseksi kirjastotyöksi, toisaalta myös toimistosihteeri, jonka osalta työvoimakuluja ei ole tilastoitu, tekee jonkin verran kirjastotyötä. Aikakausjulkaisuihin (painettuihin ja elektronisiin) satsattiin ylivoimaisesti suurin osa kirjastoaineistokuluista, noin Kurssikirjojen osuus oli 510 ja muiden monografioiden vain 150. Lisäksi tutkimusryhmien varoista hankittiin kirjallisuutta tutkimusryhmien käyttöön, mutta tämä ei näy kirjaston budjetissa vaikka ko. kirjoja onkin luetteloitu HELKAan. Muuta aineistoa (lähinnä karttoja) hankittiin 740 edestä ja tietotekniikkaan meni 150. Miksi ja miten arvioida Observatorion kirjastoa ja sen kokoelmia? Edellä on jo käynyt ilmi että Observatorion kirjaston kokoelmat ovat sekä vanhat että monipuoliset. Niiden yksityiskohtainen arviointi onkin tämän projektityön puitteissa mahdotonta. Seuraavassa luettelen joitakin syitä tämän arvioinnin tekemiseen, ja niihin liittyviä kysymyksiä, joihin yritän vastata. 1. Kyseessä on kirjaston ensimmäinen kattavampi arviointi. Kokoelmia ei ole koskaan aiemmin arvioitu (paitsi osana koko kirjastolaitoksen arviointia). Observatorion kirjastosta ei ole olemassa perusasiakirjaa koskien kirjaston toiminnan lähtökohtia, taustoja, käyttöä, sisältöjä tai kehitysnäkymiä. Tämä projektityö muodostaa tällaisen asiakirjan. 2. Halutaan dokumentoida kokoelmien nykyinen tila paitsi kehittämistä varten, myös historiallisista syistä. Kun Glasgowin yliopiston kirjasto sai sikäläisen Observatorion

3 kokoelmat lahjoituksena, (Gibson 2004) todettiin että kokoelmat joista ei ole tehty lainkaan poistoja 1900-luvun mittaan antavat arvokkaan läpileikkauksen tähtitieteen tutkimuksesta. Samanlaista dokumentoivaa näkökulmaa kannattaa soveltaa myös Observatorion kirjastoa arvioitaessa, vaikka kyseessä onkin jatkuva eikä lakkautettu kokoelma. Tätä työtä varten on tarkasteltu ja dokumentoitu kokoelmien aineistokoostumusta eri tavoin. 3. Pyritään ajanmukaistamaan kirjaston kokoelmia karsimalla vanhoja, käyttämättömiä ja tilaa vieviä aineistoja ja täydentämällä kokoelmaa niin, että se mahdollisimman hyvin vastaa tarkoitustaan. Kirjasto ei voi olla vanhentuneen aineiston varasto vaan kokoelmista kannattaa poistaa tarpeettomaksi ja merkityksettömäksi käynyttä aineistoa. Kokoelmien karsinnan ongelmana on se, että karsittavan aineiston valinnasta ei yleensä vastaa kukaan. Miten hankittavan/poistettavan aineiston tarpeellisuus selvitetään? Käyttötutkimus antaa tietoa kokoelmien todellisesta käytöstä, joten aineiston poistamista (ja hankintaa) koskevien päätösten tulisi nojautua käyttötutkimukseen, mutta myös asiantuntija-arvioihin. Tarkastelen seuraavassa etenkin aikakausjulkaisukokoelman käyttöä. Karsiminen ja ehkä myös kirjahankinnat pyritään mikäli mahdollista tekemään yhteistyössä Kumpulan tiedekirjaston ja vanhan aineiston osalta Kansalliskirjaston kanssa. Laitoskirjastotasoisella kokoelmalla ei ole itseisarvoa vaan sen arvo riippuu siitä, miten hyvin se vastaa käyttäjiensä tarpeita. Tarkastellaan, miten Observatorion kirjaston kokoelmissa ilmenevät Raine Wilénin luennoillaan läpikäymät tyypilliset korkeakoulukirjaston perustehtävät. 1. Tiedonanto: aineiston välityksellä tutkijat kommunikoivat. Observatorion kirjasto palvelee erityisesti tähtitieteen tutkimusta, ja huomattava osa aineistosta on ainakin jossain vaiheessa ilmentänyt tätä perustehtävää. 2. Dokumentaatio: kokoelmissa on tutkimukselle tarpeellista tietoa. Tämä ei enää ensisijaisesti päde kokoelmista löytyvään painettuun aineistoon, vaan jatkossa yhä merkittävämpi osa aineistosta on elektronisessa muodossa. Tätä projektityötä varten tehdyn selvityksen mukaan merkittävä osuus laitoksen tutkijoiden referee-tasoisten artikkelien viitteistä löytyy myös painettuna omista kokoelmistamme, joten tämäkin tehtävä on ollut vielä hiljattainkin merkittävä. 3. Historiallinen: tieteenalan tuotteita säilytetään jälkipolville. Tähtitieteellinen observatorio rakennuksineen kuuluu Helsingin yliopiston vanhimpiin ja perinteikkäämpiin laitoksiin. Näin on luonnollista että sen kokoelmilla on historiallinenkin arvonsa joka on aina huomioitava, vaikka sen ei tulisikaan olla keskeisimmällä sijalla kokoelmien kehittämistyössä. 4. Opetustehtävä: tyydytetään opiskelijoiden tiedontarvetta. Tähtitieteen opiskelijat käyttävät painettua kurssikirjallisuutta ja pidemmälle ehtineet myös verkkoaineistoja. Perusopetuksen aineistoja löytyy kuitenkin kohtalaisen hyvin myös Kumpulan tiedekirjastosta. 5. Bibliografinen tehtävä: tiedon luettelointi & järjestäminen. Tämä tehtävä koskee kirjaston työntekijöitä, mutta vaikuttaa käyttäjiin tietoaineiston löydettävyyden lisääntymisen kautta. Kirjaston kokoelmat on luetteloitu omassa kirjastossa (esimerkiksi

4 Turun yliopiston Tuorlan observatorion kirjastossa luettelointityö on ulkoistettu tiedekuntakirjastolle). Observatorion kirjastossa tehdyn luettelointityön arviointi ei sisälly käsillä olevaan työhön. Tähtitieteen julkaisutoiminta muutostilassa Saadakseni yleiskuvan kokoelmien rakenteesta arvioin, minkä verran eri aineistotyypit vievät hyllytilaa kirjaston kokoelmien kaikkiaan noin 800 hyllymetristä. Monografiat (yksittäiset kirjat) käsittävät kokoelmista noin 18%, vaihtona saadut laitosten julkaisut noin 22% ja loput 60% ovat erilaisia aikakausjulkaisuja (kuva 1). Kuva 1. Kirjaston kolmen keskeisen aineistoryhmän osuudet kokonaishyllymetreistä. Koska kirjaston painotukset ovat nimenomaan tutkimustyön puolella, meitä kiinnostaa miten hyvin eri aineistoryhmät hyödyttävät tähtitieteen tutkimusta. Helmut Abt (2003) on tarkastellut tähtitieteen alan julkaisutoiminnassa tapahtuneita muutoksia tutkimalla keskeisten tähtitieteen lehtien viitteiden koostumuksessa 1900-luvulla tapahtuneita muutoksia. Vuosisadan alussa paljon nykyistä tärkeämpi kanava olivat laitosten julkaisut ja julkaisujen vaihto. Observatoriot ja tutkimuslaitokset julkaisivat kukin omia sarjojaan, joita lähetettiin toisille laitoksille ilmaiseksi. Ongelmana tässä aikoinaan niin kukoistavassa julkaisukanavassa oli toisaalta sen rahoitus lähettäjä maksoi kaiken, vastaanottaja ei mitään ja toisaalta arviointijärjestelmän puuttuminen. Laitosten julkaisujen levitys onkin huomattavasti vähentynyt 1900-lopulle tultaessa, ja Abtin selvityksen viimeisenä tarkasteluvuonna 1992 ne muodostivat vain 1% kaikista viitteistä. Observatorion kirjaston kokoelmista nämä julkaisut käsittävät merkittävän osan, noin 22 % hyllytilasta. Ne siis vievät huomattavasti tilaa verrattuna vähäiseen käyttöönsä. Abtin tulosten mukaan viittaukset tähtitieteen lehtiin ovat muodostaneet melko tasaisesti noin 80 % osuuden kaikista hänen aineistonsa viitteistä. Aikakausjulkaisujen 60% osuus hyllytilasta olisikin tämän nojalla perusteltua, mutta todellisuudessa viitteet keskittyvät kohtalaisen uuteen aineistoon ja alan keskeisiin lehtiin. Lisäksi yhä kasvava osuus aikakausjulkaisuista on saatavissa verkosta elektronisessa muodossa. Viittaukset konferenssijulkaisuihin lisääntyivät voimakkaasti 1900-luvun lopussa, ja ne muodostivat 1992 noin 10 % viitteistä. Konferenssijulkaisut sisältyvät pääosin kirjaston

5 monografiakokoelmiin, ja niiden osuutta kirjojen kokonaismäärästä on vaikea arvioida niiden hankinta lienee varsin paljon vähentynyt viime vuosina verrattuna tilanteeseen vaikkapa n Osittain se johtuu siitä, että konferenssijulkaisuja on yhä enemmän toteutettu aikakausjulkaisujen erikoisnumeroina, joten niitä löytyy myös aikakausjulkaisujen osuudesta, osin elektronisina. Toisaalta niitä tullaan enenevässä määrin julkaisemaan suoraan verkkoon. Monografioiden osuus viitteistä on vähentynyt tasaisesti 12 %:sta vuonna %:iin vuonna Observatorion kokoelmien hyllymetreistä kirjat muodostavat 18% ja suurin osa niistä seisoo hyllyssä täysin käyttämättöminä. Painettu kirja ei kuitenkaan ole menettänyt asemaansa oppikirjana, vaan kirjallisuutta käytetään edelleen tähtitieteen opetuksessa, ja tähtitieteilijät eri puolilla maailmaa käyttävät jokseenkin samoja oppikirjoja. Abt tarkastelee useita muitakin muuttujia. Vaikka julkaisutoiminta on muuttanut muotoaan ja sen volyymi kasvanut, yksi asia on kuitenkin pysynyt samana. Yksittäinen amerikkalainen tähtitieteilijä pystyy julkaisemaan vain keskimäärin 0,43 artikkelia vuodessa. Tähtitieteen julkaisut eivät voi paisua loputtomiin, vaan lopullisen rajan asettaa aina tähtitieteilijöiden kokonaismäärä. Kirjakokoelma: vanhaa ja uutta Kirjaston vanhimmat monografiat 1600-luvulta 1800-luvun alkuun ovat peräisin Turun Akatemian ajoilta. Teokset säästyivät vuoden 1827 tulipalolta, koska niitä säilytettiin Vartiovuorenmäelle 1817 valmistuneessa tähtitieteellisessä observatoriossa, josta ne sitten siirrettiin Helsinkiin yliopiston muuttaessa. Vanhat kirjat olivat jonkin aikaa deponoituina yliopiston pääkirjastoon, josta ne siirrettiin 1984 meridiaanisalin museoon Observatorion 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Observatorion kirjaston kokoelmat muodostavat varsin kattavan läpileikkauksen tähtitieteellisen kirjallisuuden historiaan, sillä niitä on hankittu melko tasaisesti aina näihin päiviin. Kirjakokoelmat käsittävät noin 6800 nidettä ja ne vievät hyllytilaa noin 145 hyllymetrin verran. Näistä meridiaanisalin museokirjat ( luvun alku) käsittävät 8,5 hyllymetriä, vanhat kirjat 1800-luvulta noin vuoteen hyllymetriä ja venäjänkieliset teokset noin 7,5 hyllymetriä. Suurin osa monografioista on tähtitieteen alalta, mutta etenkin vanhempaa matematiikan ja fysiikan kirjallisuutta on kohtuullisen paljon. Näitä hankittiin kirjastoon etenkin luvuilla. Vuonna 2002 laskin kirjojen painovuosijakautuman vuodesta 1900 eteenpäin. Kuvasta 2 näkyy toisaalta Astrofysiikan laboratorion kirjakokoelmien sulauttaminen observatorion kirjaston kokoelmiin, minkä johdosta kokoelmiin saatiin lisää lukujen kirjallisuutta, toisaalta kirjahankintamäärärahojen runsaus siinä vaiheessa kun kokoelmatyön ihanteena suomalaisissa korkeakoulukirjastoissa oli vielä kokoelmien mahdollisimman suuri kattavuus. Hankintamäärärahojen väheneminen 1980-luvulta alkaen pakotti sitten korkeakoulukirjastot supistamaan hankintojaan, ja 1990-luvulla painettuja kirjoja onkin Observatorion kirjaston kokoelmissa selvästi vähemmän kuin luvuilla hankittuja.

6 Kuva 2. Monografioiden määrät painovuosikymmenittäin (Isaksson 2003) On selvää, että varsin suurella osalla teoksista on enintään historiallista arvoa. Tähtitiede kuuluu kylläkin niihin tieteenaloihin, joilla vanhemmallakin kirjallisuudella on oma käyttäjäkuntansa, joten kokoelmien kaikkia osia käytetään ainakin jossain määrin. On silti selvää että monografiakokoelmia kannattaisi karsia. Poistettavien teosten valinta on kuitenkin varsin vaikeaa, koska poistokriteerejä on hankala määritellä. On helpompaa selvittää, miten kokoelmaa kannattaisi täydentää. Tähtitieteellisestä kirjallisuudesta on olemassa erinomainen ja jatkuvasti päivittyvä "Core list of astronomy books", joka löytyy osoitteesta Valitsin listauksesta sen pääosion Texts and textbooks selvittääkseni, mitkä teokset löytyvät meiltä ja mitkä muista HELKAkirjastoista. Taulukossa 1 on yhteenveto tuloksista. Taulukko1. Astronomy Core Books listan kirjojen paikannettavuus Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjasto lkm prosenttia Hmtäh % HELKA muut % Ei ole % Yhteensä % Listan teoksista 56 % löytyy Observatorion kirjastosta ja kaikkiaan 68 % HELKAkirjastoista. Onko tämä hyvä, keskinkertainen vai huono tulos? Ainakaan se ei ole huono, sillä listaa ei ole käytetty meillä aiemmin kirjahankintojen apuvälineenä, mutta silti reilusti yli puolet teoksista löytyy kokoelmistamme. Erityisen hyväkään se ei ole, sillä tähtitiede on lopultakin pieni tieteenala ja kansainvälisesti katsoen eri maissa käytetään melko samoja teoksia. Katsoisinkin tämän tuloksen perusteella että em. listalta löytyvien teosten saatavuusprosenttia kannattaisi jonkin verran kasvattaa. Kuka valitsee aineistot? Pienessä kirjastoyksikössä valinnan tekevät laitos ja tutkijat. Mitä isompi kirjastoyksikkö (esim. kampuskirjastot) sitä enemmän kirjasto osallistuu aineiston valintaan. Observatorion kirjaston monografioiden hankintaehdotukset tekee käytännössä tutkimus- ja opetushenkilökunta ja päätökset hankinnoista laitoksen johto.

7 Kirjastonhoitaja toteuttaa hankinnat käytännössä. Hankinnoissa ei ole huomioitu teosten saatavuutta muista kirjastoista, vaan on toimittu muista kirjastoista riippumatta. Suurin osa muissa HELKA-kirjastoissa sijaitsevista Astronomy Core Books listan kirjoista löytyy Kumpulan tiedekirjastosta, ja olisikin luonnollista että hankintoja tehtäisiin jonkinasteisessa yhteistyössä sen kanssa. Kirjoja hankittaessa voitaisiin selvittää, onko hankittava teos Kumpulassa, ja aiotaanko tai voidaanko se hankkia sinne. Tarvittaessa Kumpulan tiedekirjastolle kannattaisi ehkä tehdä kirjanhankintaehdotuksia. Listamenetelmän perusteella vajaat sata kokoelmissa olevaa kirjaa ovat ydinkirjoja, muuten menetelmä ei ota mitään kantaa tuhansiin muihin monografioihin. Abtin artikkelissa esiin tuotu konferenssijulkaisujen tärkeä asema 1900-luvun loppuvuosina ei sekään näy ydinlistauksessa mitenkään, sillä lista ei sisällä lainkaan konferenssijulkaisuja. Yksi mahdollinen monografiakokoelman arviointimenetelmä olisi kokoelmien lainaustilastoista näkyvä käyttö. Mutta koska Observatorion kirjastossa on käytetty varsin pitkään tilastoimatonta lappulainausta, ja koska teoksia edelleen käytetään runsaasti ilman että niitä kirjataan lainoiksi HELKA-järjestelmään, en ole katsonut lainauspohjaiseen käyttöön perustuvan arviointimenetelmän tuovan riittävästi tietoa. Jane Holmqvist (Princetonin yliopisto) on tehnyt kansainvälisen kyselyn selvittääkseen tähtitieteen eniten lainatut kirjat keväällä Tämän varsin epävirallisen listan viidestätoista kärkiteoksesta 10 löytyy Observatorion kirjastosta, 2 puuttuvista teoksista muista HELKA-kirjastoista. Kolmea nimekettä ei löydy HELKAsta lainkaan. Lista kirjoista ja yhteenveto tuloksista löytyy osoitteesta: Näillä tuloksilla on kyselyn suppean luonteen vuoksi arvioinnin kannalta vain vähän arvoa. Meiltä tämän listan osalta puuttuvat kirjat näyttävät löytyvän myös ydinlistalta, ja sijoittumisen tähtitieteen lainatuimpien kirjojen epäviralliselle maailmanlistalle ehkä tulisi lisätä ko. nimekkeiden painoarvoa kirjahankintojen suunnittelussa. Aikakausjulkaisukokoelma: paperilla ja sähköisesti Luonnontieteellisille tutkimusaloille tärkein arvioinnin osa-alue ovat kuitenkin kausijulkaisut, sekä painetut että elektroniset. Ne ovatkin Observatorion kirjaston kokoelmien ja hankintabudjetin selvästi suurin aineistoryhmä. Kirjaston kokoelmien noin 800 hyllymetristä noin 480 hyllymetriä on aikakausjulkaisuja, ja suuri osa laitosten sarjojen 173 hyllymetristä voitaneen katsoa aikakausjulkaisusarjoiksi. HELKAan nimikkeitä on viety yhteensä noin 440 nimikkeen verran. Nimikkeitä on todellisuudessa enemmän, mutta aivan kaikkia laitosten sarjoista löytyviä vähäisempiä sarjajulkaisuja ei ole voitu työvoimaresurssien vähäisyyden takia luetteloida. Kirjaston sääntöjen mukaan aikakausjulkaisuja ei lainata, joten käyttölukuja ei saada. Lisäksi kokoelmien sijoittelu pitkin observatoriorakennusta tekee julkaisujen käytön seurannan käytännössä mahdottomaksi. Julkaisujen käyttöä voi yrittää selvittää kyselyillä, mutta ongelmana on se että kyselyt tavoittavat vain osan kirjaston käyttäjistä.

8 Tein vuonna 2000 sisäisen jakelulistan kautta jaetun lehtien käyttökyselyn, joka löytyy osoitteestahttp://www.astro.helsinki.fi/library/lehtikysely.html. Listasta löytyy 68 sellaista julkaisua, jotka tulivat kirjastoon vuonna 2000 (tai joiden tilaus oli ainakin ollut hiljattain aktiivinen). Mukana eivät siis ole lehdet, joiden tilaus oli lakkautettu aiemmin. Kysely uusittiin touko-kesäkuussa Vastauksia tuli vähän (7 vastausta vuonna 2000 ja 18 vastausta vuonna 2004), mutta tulosta voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavana. Taulukossa 2 on lueteltu eniten mainintoja saaneet lehdet. Tulokset kaikille kyselyssä mukana olleille lehdille löytyvät seuraavasta verkko-osoitteesta: Taulukko 2. Käytetyimmät painetut lehdet 2004 ja 2000 tehdyn kyselyn mukaan. Lehdet, joiden painettua versiota vastaava elektroninen versio on saatavilla, on lihavoitu. Tähdellä merkittyjen lehtien elektronisen saatavuus on vähemmän kattava kuin yleensä. 28 Astronomy &Astrophysics 27 Astrophysical Journal 22 Astronomical Journal 21 Nature 21 MNRAS* 16 Annual Review of A&A 15 MikroPC 15 Astrophysical Journal Supplement 14 Sky & Telescope 14 Astronomy & Astrophys. Suppl. 13 Tähdet ja avaruus 13 PASP 12 Science* 10 Astronomy & Astrophys. Review 10 Astronomical Almanac 9 Icarus Lähes kaikkia tilattuja paperimuotoisia lehtiä on tulosten mukaan myöskin käytetty. Käytetyimpien lehtien listalta löytyy runsaasti sellaisia, joiden elektroninen versio on varsin hyvin saatavilla. Lehtitilauksia suunniteltaessa onkin yhä enemmän otettu huomioon elektronisen version saatavuus, pyrkien huolehtimaan siitä että lähinnä tähtitieteen keskeiset lehdet olisivat joka tapauksessa saatavilla myös paperimuotoisina. Aikakausjulkaisukokoelma: entä elektroninen aineisto? Tätä kyselyä täydentää kesäkuussa 2003 tehty laajempi kysely tähtitieteen aineistojen käytöstä. Kyselyä levitettiin tähtitieteilijöille (tutkijat, opettajat, jatko-opiskelijat ja edistyneet perustason opiskelijat) myös Turussa ja Oulussa, ja vastaajilta kysyttiin ovatko he opiskelijoita vai tutkijoita. Vastaukset löytyvät esseestäni Tähtitieteilijöiden tiedonhankinta Tuloksista ehkä mielenkiintoisin on tulos että elektronisen aineiston käyttö (suoraan näytöltä lukeminen tai verkosta printatun version lukeminen) muodostaisi yli 2/3 keskeisten tähtitieteen lehtien käytöstä. Jopa suosituimpien lehtien paperiversio häviää elektroniselle versiolle. Elektroninen aineisto ei vie metriäkään hyllytilaa, mutta se maksaa. Minkä verran Observatorion tutkijoiden käyttämiä aineistoja saadaan FinELibin kautta, minkä verran niitä ostetaan itse? Tätä kannattaa ehkä tarkastella tutkimalla miten tähtitieteen lehdet listautuvat ISIn Impact Factor listoille, ja mitkä kyseisistä lehdistä saadaan mitäkin kautta. Sijoituksia ei voida pitää tähtitieteen osalta luotettavina, ja ISI onkin joutunut myöntämään tehneensä virheitä Astronomy & Astrophysics lehden impact-arvon laskennassa. Silti listalle päässeitä lehtiä voidaan pitää tähtitieteen viitatuimpina lehtinä.

9 ISIn listan Astronomy and Astrophysics osastoon kuuluvat lehdet on listattu vuodelle 2002 lasketun impact-arvon mukaisessa järjestyksessä osoitteessa Listaan on merkitty elektronisen version hankintakanava. Yhteensä 43 lehdestä 26 saadaan FinELibin kautta, 9 ostetaan itse, 3 on vapaasti saatavissa ja 3 lehteä ei julkaista elektronisessa muodossa. Saatavuudessa on usein rajoituksia (esim. viimeisin vuosikerta saattaa tulla saataville vasta myöhemmin tai arkistosta löytyy vain rajoitettu määrä vuosikertoja) mutta muuten Observatorion kirjasto pystyy tarjoamaan käyttäjilleen kaikki merkittävät tähtitieteen lehdet. Ne tähtitieteen keskeiset lehdet, joita ei saada FinELibin kautta, on hankittu itse. Elektronisten lehtien saatavuuden osalta tilannetta voidaan pitää lähes erinomaisena. Aikakausjulkaisukokoelma: onko Observatorion kirjasto 90% kirjasto? Tähtitieteen aineistoihin työssään perehtynyt Greg Youngen (1999) on analysoinut keinoja joilla voidaan arvioida aikakausjulkaisujen ydinkokoelmaa. Youngenin artikkelissa käydään läpi joitakin aikakauslehtikokoelman arvioinnin teoreettisia metodeja käsitteleviä artikkeleita. Bourne (1965) on käsitellyt ns. 90% kirjaston käsitettä. Mitä kirjasto voi tehdä tyydyttääkseen 90% käyttäjiensä tarpeista? Kirjasto, joka tarjoaa käyttäjälleen 90% tämän etsimistä julkaisuista on toimiva kirjasto, eikä kyseistä prosenttia yleensä ole kannattavaa kasvattaa resursseja lisäämällä. Tätä voidaan soveltaa erilaisiin muuttujiin. Esimerkiksi 90% tarpeista tyydyttyy tietyllä määrällä uusimpia aikakausjulkaisuja, tai tietyllä määrällä keskeisimpiä julkaisuja. Erityisesti eksakteissa luonnontieteissä 90% saavutetaan tietyllä, kustakin tieteenalasta riippuvalla määrällä lehtiä. Viitteiden laskentaa Bourne pitää varsin epätarkkana menetelmänä. Miten hyödyllinen metodi kirjastoa käyttävien tutkijoiden julkaisujen viitteiden paikantaminen sitten on? Tunnetusti viiteluettelot ovat epäluotettavia vaikkapa siksi etteivät tutkijat todellisuudessa ole lukeneet kaikkia lähteitä joihin viittaavat, eivätkä kaikki käytetyt lähteet päädy viiteluetteloon tai käytetään vain niitä viitteitä, joita satutaan löytämään. Lisäksi viive referee-artikkelien julkaisemisessa vähentää viitetiedon ajantasaisuutta ja on muistettava sekin, etteivät tulokset ennusta tulevaa käyttöä vaan ainoastaan kuvaavat mennyttä, käytännössä jo parin vuoden takaista käyttöä (Swigger & Wilkes, 1991). Viitemenetelmä on hyödyllinen vain tutkimuskäytön osalta, ja silloinkin lähinnä aktiivisesti julkaisevien tutkijoiden osalta. Opiskelijat saattavat käyttää varsin erilaisia aineistoja kuin tutkijat. Koska Observatorion kirjasto on painottunut palvelemaan tähtitieteen tutkimusta, viitteiden tarkastelu saattaa kuitenkin tarjota kiinnostavaa tietoa. Viitteissä useimmin mainitut lehdet kuuluvat ydinkokoelmaan, ja 90% tästä ydinkokoelmasta tulisi mielellään olla saatavilla joko omasta tai jonkin lähikirjaston kokoelmista. Koska laitoksemme tutkijoiden referee-julkaisut on listattu kattavasti ja niiden viitteet ovat helposti poimittavissa elektronisesta kokotekstiversiosta, selvitin mikä on vastaava tulos meidän tutkijoittemme osalta. Minua kiinnosti tässä kohdin lähinnä

10 kokonaisprosentti, joten en tilastoinut viitteissä esiintyviä yksittäisiä lehtinimekkeitä. Onko Observatorion kirjasto 90% kirjasto? Tarkastellaan observatorion tutkimusryhmien 2003 referee-tason lehdissä julkaisemien artikkelien viitteitä (taulukko 3). Mistä tähtitieteen laitoksen tutkijoiden käytössä olevasta kirjastosta ko. julkaisut löytyvät? Sen lisäksi että olen selvittänyt löytyneiden julkaisujen kokonaismäärän, olen myös eritellyt ne tutkimusryhmittäin sen selvittämiseksi, miten hyvin kirjaston kokoelmat palvelevat eri tutkimusryhmiä. Taulukko3. Observatorion tutkimusryhmien vuoden 2003 referee-artikkelien viitteiden paikannettavuus Observatorion kirjaston ja HELKA-kirjastojen kokoelmista (määrällisesti ja prosentteina). ryhmä yhteensä Hmtäh Muu HELKA ei löydy epäselvä HESA ISM PSR YHT HESA 69% 7% 23% 3% ISM 88% 1% 8% 1% PSR 63% 8% 27% 2% YHT 84% 4% 17% 2% Lähes 90% eli noin 88% viitteistä on löytynyt HELKA-kirjastoista, eli kokonaisuudessaan viiteaineistojen löytyvyyttä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Kirjaston kokoelmat eivät kuitenkaan vastaa tasaisesti eri tutkimusryhmien tarpeisiin, vaan ne ryhmät joiden tutkimustyössä käytetään kohtuullisen paljon lähitieteiden (erityisesti fysiikan eri alojen) kirjallisuutta ovat viitanneet mm. Kumpulan tiedekirjastosta löytyviin aineistoihin. Tähtien välisen aineen tutkimusryhmä (ISMryhmä) on käyttänyt selvästi eniten omasta kirjastosta löytyvää aineistoa viitteissään. Muut ryhmät ovat ilmeisesti hankkineet viiteaineistoaan omatoimisesti, sillä HELKAkirjastoista löytymättömän aineiston osuus on kahdella muulla ryhmällä yhteensä noin neljänneksen luokkaa. Voidaan myös olettaa, että osa kyseisissä artikkeleissa esiintyvistä viitteistä on muiden kuin Observatoriossa työskentelevien tekijöiden lisäämiä, sillä useimmat artikkelithan kirjoitetaan pitkälti kansainvälisenä yhteistyönä. Tähän liittyvä kysymys kuuluu: mistä tähtitieteilijät löytävät viitteitä ja elektronisia aineistoja? Käyttävätkö he FinELibiä, E-lehdet tietokantaa tai uutta Nelli-portaalia? Tähtitieteilijöiden tiedonhankinta kyselyni mukaan viitteet ja aineistot löydetään etupäässä tärkeimmistä tähtitieteen lehdistä ja tähtitieteen omista viitetietokannoista. Tähtitieteen ylivoimaisesti tärkein viitetiedon lähde on NASAn rahoittama ja käyttäjille ilmainen ADS (Astrophysics Data System), Observatorion työasemien ip-osoitteet ovat muotoa * tosin kaikki tällaiset ip-osoitteet eivät sijaitse Observatoriolla, mutta melko varmasti lähes kaikki sellaiset, joista käsin on käytetty ADSia. Hain ADSin käyttötilastoista käyttäjien (oikeastaan ADSia käyttäneiden työasemien), tehtyjen hakujen, saatujen viitteiden ja katsottujen abstraktien määrät. Nämä tiedot olivat saatavissa helmikuusta 2001 lähtien. Laatimani tilastoyhteenveto kuukausittaisesta käytöstä löytyy osoitteesta

11 Keräämieni käyttölukujen perusteella ADSia käytetään suunnilleen jokaiselta Observatorion työasemalta. Kuukausittain ADSista tehdyistä hauista löytyneistä viitteistä noudetaan noin abstraktia. ADSista löytyvät abstraktit sisältävät linkin kokotekstiaineistoon, joten sekä FinELibin kautta että laitoksen varoin hankittuja elektronisia aineistoja käytetään kohtuullisen paljon ADSin artikkelilinkkien kautta. Muut aineistoryhmät Observatorion kirjaston kokoelmiin sisältyy paljon erilaisia aineistoryhmiä, joita edellä ei ole käsitelty. Näitä ovat mm. arkistoaineistot, eripainoskokoelmat ja kartat. Arkistoaineistot muodostavat yhdessä museossa säilytettävien vanhimpien kirjojen kanssa historiallisesti arvokkaan museokokoelman. Pääosin kyse on F.W.A. Argelanderin ( ), Anders Donnerin ( ) ym. tähtitieteilijöiden muistiinpanoista, havaintopäiväkirjoista ja kirjeenvaihdosta. Donnerin kirjeenvaihtoa on systemaattisesti valokopioitu vuodesta 2001 lähtien ja sen osia on digitoitu skannaamalla. Ks. esimerkiksi J. C. Kapteynin kirjeiden muodostamaa digitoitua arkistoa, Eripainoskokoelmissa on pääosin luetteloimatonta aineistoa aina 1600-luvulta lähtien. Aineistoja säilytetään käytäväkaapeissa, joiden sisältö tulisi inventoida. Joitakin observatorion tutkijoiden 1800-luvun julkaisuja jotka löytyvät eripainoskokoelmista on digitoitu verkkoon. Kartta-aineistoa on kertynyt kohtalaisen paljon, mutta niiden määrää on vaikea ilmaista hyllymetreinä. Koska vanhemmatkin kartta-aineistot ovat yhä enemmän siirtymässä digitaaliseen muotoon, valtaosaa näistä kokoelmista ei juuri käytetä muihin kuin historiallisiin tarkoituksiin, jos ollenkaan. Karttamuotoisen aineiston ongelmana on niiden vaatima säilytystila vanhat kartastolaatikostot ja kaapit vievät rakennuksessa paljon pinta-alaa. Osa aineistosta kannattaa siirtää muualle. Yhden vanhan, matalan kartastolaatikoston sisältämät aineistot on alustavasti inventoitu kesäkuussa 2004 ja inventaariolista on lähetetty Kansalliskirjastoon asiantuntijalausuntoa varten. Joitakin päätelmiä ja ehdotuksia Tämän projektityön puitteissa ei ole ollut mahdollista eikä järkevääkään tehdä kattavaa arviointia. Tarkoituksenani on ollut vain hahmotella nykytilanne ja muutamia soveltuvia keinoja sen arvioimiseksi. Yritän seuraavassa luonnostella vaihtoehtoja jatkoselvityksiä ja toimenpiteitä varten. 1. Elektronisten julkaisujen käyttö ja saatavuus vastaavat mielestäni hyvin Observatoriossa tehdyn tutkimustyön tarpeita. Viitetietokantojen suhteen tähtitieteilijät ovat varsin omavaraisia. Näiden aineistoryhmien kasvava osuus tulee kuitenkin ajan mittaan muuttamaan kirjastoa nykyisenlaisesta uutta ja vanhaa yhdistävästä hybridikirjastosta virtuaalisempaan suuntaan. Tähtitiede

12 tulee ajan mittaan kehittymään varsin riippumattomaksi paikkaan sidotuista ja tilaa vievistä painetuista kokoelmista. 2. Käyttämätöntä monografia-aineistoa on paljon. Sen todellinen käyttö tulisi selvittää pidemmän aikavälin lainaustilastoja tarkastelemalla ja muilla soveltuvilla menetelmillä. Kirjakokoelmille tulisi laatia karsintasuunnitelma. Kokoelmista tulisi karsia etenkin tähtitieteen kannalta vähemmän tärkeää aineistoa. 3. Monografiakokoelmaan sisältyy kohtuullisen hyvin tähtitieteen kirjallisuuden ydinaineisto. Kokoelmista puuttuvaa Astronomy Core Books listan kirjallisuutta kannattaisi hankkia jonkin verran lisää, mielellään yhteistyössä Kumpulan tiedekirjaston kanssa. Sen sijaan vanhempaa tähtitieteen monografiaaineistoa tulisi säilyttää kokoelman historiallisen kattavuuden vuoksi. 4. Ns. laitosten sarjat ovat mittava kokonaisuus, jota käytetään hyvin vähän. Valtaosa tästä kokoelmasta kannattaisi siirtää varastoon. Varastoinnin vaihtoehdot (Observatorion verstassiipeen valmistumassa oleva varastotila, kokoelman osien valikoiva siirtäminen muualle jne.) tulisi selvittää. 5. Kokoelmissa on runsaasti tähtitieteen kannalta marginaalista aikakausjulkaisuaineistoa. On selvitettävä, voisiko osia tästä aineistoryhmästä siirtää joko Kumpulan tiedekirjastoon tai Varastokirjastoon. Olen teettänyt harjoittelijalla päivitetyn listauksen aikakausjulkaisuistamme (yli 400 nimekettä), sekä aineiston siirtoja ja karsintaa silmälläpitäen siitä, mistä muista korkeakoulukirjastoista kyseisiä sarjoja löytyy. Osa listalta löytyvistä julkaisuista sisältyy laitosten sarjoihin. Kyseisen listauksen perusteella teen laitoksen johtoryhmälle syksyyn 2005 mennessä ehdotuksen muualle siirrettävistä sarjajulkaisuista. Observatorion kirjaston kehittämistoimenpiteistä päättää viime kädessä tähtitieteen laitoksen johtoryhmä, ja jatkoarvioinnin painopisteet valikoituvat sen valitsemien suuntaviivojen mukaan. On luonnollista, että kehittämistyön keskeisenä painopisteenä tulee jatkossakin olemaan tähtitieteen tutkimuksen edistäminen. Tässä kehittämistyössä kannattaa kuitenkin ehdottomasti käyttää apuna kokoelmatyön työkaluja, kirjastoammatillisia näkökulmia ja kirjastoalan asiantuntemusta. Lähteet H.A. Abt: "Changes in astronomical publications during the 20th century." Information handling in astronomy historical vistas. Dordrecht: Kluwer 2003, ss Bourne, C.E.: "Some user requirements stated quantitatively in terms of the 90 percent library". Electronic information handling, ed. A. Kent. Washington, DC: Spartan Books, 1965, ss Gibson, J.: Retention statement for Observatory collection. Julkaisematon luonnos, Glasgow University, Isaksson, Eva: Astronomy library in a small country a rare species. Library and information services in astronomy IV (LISA IV). Washington, DC : United States Naval Observatory 2003, ss Swigger, K.; Wilkes, A.: "The use of citation data to evaluate serials subscriptions in an academic library." Serials Review Summer :2, ss Wilén, R.: Kokoelmien kehittämistä vai hankintaa: tieteellisten kirjastojen kokoelmatyön käytäntö ja haasteet. Helsinki: Suomen tieteellinen kirjastoseura, Wilén, R.: Kirjastokokoelmien evaluointi: teoria, menetelmät ja käytäntöön soveltaminen. Kirjastokokoelmien evaluointi- teoriasta toteutukseksi. Tampere: Tampereen yliopisto 1992, ss Youngen, G.K.: "Using current awareness search results to measure a journal collection's relevancy." Library Collections, Acquisitions & Technical Services 23:2 (1999), ss

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 10.4.2013 Päivitetty 5.11.2014 Sisältö Kirjaston tehtävä... 1 Kokoelmatyön periaatteet... 1 Aineiston valinta ja hankinta...

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJOJEN LÄHDEANALYYSI. Pauliina Aittala, Tapani Takalo

LAPIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJOJEN LÄHDEANALYYSI. Pauliina Aittala, Tapani Takalo LAPIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJOJEN LÄHDEANALYYSI Pauliina Aittala, Tapani Takalo 7.4.28 1. Johdanto Lapin yliopisto pyrkii enenevästi profiloitumaan tutkimusyliopistoksi. Osana sitä on väitöskirjojen määrän

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Uutta oppimassa Suomessa ja Unkarissa - Jyväskylässä ja Budapestissä. Marjaana Salminen Jyväskylän yliopiston kirjasto

Uutta oppimassa Suomessa ja Unkarissa - Jyväskylässä ja Budapestissä. Marjaana Salminen Jyväskylän yliopiston kirjasto Uutta oppimassa Suomessa ja Unkarissa - Jyväskylässä ja Budapestissä Marjaana Salminen Jyväskylän yliopiston kirjasto Henkilöstövaihtoa kolmen kirjaston välillä Marja Sarvilinnan alustuksessa on tietoa

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJASTOKÄSIKIRJA

KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJASTOKÄSIKIRJA Karjalan tutkimuslaitoksen toimintakäsikirja Liite 6 KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJASTOKÄSIKIRJA Sisältö 1. Lainaaminen...2 2. Palauttaminen...3 3. Aineiston paikantaminen...4 Kirjasto...4 Työhuoneet...5

Lisätiedot

Mitä on sisällönkuvailu

Mitä on sisällönkuvailu Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Anna Järvi/Turun yliopisto

KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Anna Järvi/Turun yliopisto KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Anna Järvi/Turun yliopisto TIETEELLISTEN KIRJASTOJEN TILASTOTIETOKANTA Järjestelmän tarkoitus tavoitteet

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Helsingin kaupunginkirjasto 4.11.2011 PAINETTU VS DIGITAALINEN Yleiset kirjastot ovat vasta siirtymässä digitaalisiin aineistoihin. Painettua aineistoa

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston kirjasto. Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma

Itä Suomen yliopiston kirjasto. Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 18.10.2011 Sisältö Kirjaston tehtävä... 3 Kokoelmatyön periaatteet... 3 Aineiston valinta ja hankinta... 4 Kokoelmien

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

JOHDANTO: NELLI KANSALLINEN TIEDONHAKUPORTAALI

JOHDANTO: NELLI KANSALLINEN TIEDONHAKUPORTAALI Johdanto Nelli-portaaliin 1 (7) JOHDANTO: NELLI KANSALLINEN TIEDONHAKUPORTAALI Nelli-portaali on väline tiedonhakuun ja -hallintaan. Nellin kautta pääsee käyttämään sähköisiä aineistoja, esim. sanakirjoja,

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjastostartti, hammaslääketiede, lääketiede, ravitsemustiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede 6.9.2012, palvelupäällikkö Tuulevi Ovaska Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KIRJASTON JA VARASTOKIRJASTON LOWTAG-KÄYTÄNTÖ

OULUN YLIOPISTON KIRJASTON JA VARASTOKIRJASTON LOWTAG-KÄYTÄNTÖ OULUN YLIOPISTON KIRJASTON JA VARASTOKIRJASTON LOWTAG-KÄYTÄNTÖ Anne Kivinen & Heino Puoskari Oulun yliopiston kirjasto Tietoaineistopalvelut 15.9.2016 Kuopio, Varastokirjaston kokoelmayhdyshenkilötapaaminen

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Sisältö 1 Johdanto 5 2 Laatusuositukset Satakirjastoissa 2014 6 3 Kokoelmien

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Arena-koulutus 2013 e-kirjat PIKIssä Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Kolmiyhteys Verkkokirjasto Ellibs Lukuohjelma e-kirjasta E-kirja

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjastostartti 4.9.2012, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta tietoasiantuntija Heikki Laitinen heikki.laitinen@uef.fi Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjasto osana yliopistoyhteisöä

Lisätiedot

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja E-aineistojen muuttuva käyttö seminaari 5.10.2016 Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto/FinELib Mistä aion puhua tänään Lehtitilaukset ennen ja nyt Kohti

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 Ammattikorkeakoulujen toinen yhteinen kirjaston asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin 14.3.-13.4.2006 lähes samansisältöisenä kuin vuonna 2004. Vastausten

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen yhteentoimivuus

Julkaisuarkistojen yhteentoimivuus Julkaisuarkistojen yhteentoimivuus Rita Voigt Teknillisen korkeakoulun kirjasto ja OA-JES OA-seminaari 29.11.2006 Tampereen yliopisto Avoin julkaisuarkisto määritelmiä Sisältää kaikista julkaisuista kuvailutietojen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto

Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruun avoin saatavuus -tieto Julkaisutiedonkeruuseminaari, Turku, 31.8.2015 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Nykytilanne OKM:n tiedonkeruussa kerättyjen open access -tietojen laadussa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa!

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli elektroniset aineistot yhdessä paikassa Nellissä voit silmäillä mitä elektronisia

Lisätiedot

E-aineistot helpottavat tutkimusta ja opiskelua

E-aineistot helpottavat tutkimusta ja opiskelua E-aineistot helpottavat tutkimusta ja opiskelua Paula Mikkonen & Elina Late Kansalliskirjasto toteutti verkkokyselyn elektronisten lehtien ja e-kirjojen sekä muun kirjastojen hankkiman elektronisen aineiston

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

Tutkijan identifiointi kyselyn tuloksia. Hanna-Mari Puuska, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy 30.8.2013 hanna-mari.puuska@csc.

Tutkijan identifiointi kyselyn tuloksia. Hanna-Mari Puuska, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy 30.8.2013 hanna-mari.puuska@csc. n tuloksia Hanna-Mari Puuska, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy 30.8.2013 hanna-mari.puuska@csc.fi Tutkijan identifiointi -kysely Webropol-kysely lähetettiin yliopistoille ja korkeakouluille kesäkuussa

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja 12.5.2011 2011 Kansalliskirjasto Vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta,

Lisätiedot

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu 5.10.2016 Kari Tossavainen Opiskelijoita 14 221 (kyselyyn vastasi 90 opiskelijaa) = 0,6 % Vastanneiden tiedekunta: humanistinen 43,2%, kasvatustieteellinen

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Terttu Kortelainen & Kristiina Miilukangas

Terttu Kortelainen & Kristiina Miilukangas FinELibin aineiston näkyvyys lähdeanalyysin avulla Terttu Kortelainen & Kristiina Miilukangas Kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin käyttöä tarkastellaan tässä tutkimuksessa lähdeanalyysin avulla.

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Työntöä ja vetoa digiloikkaan

Työntöä ja vetoa digiloikkaan Työntöä ja vetoa digiloikkaan Kurssikirjallisuusskenaarioita Helsingin yliopiston kirjastossa Helsingin yliopiston kirjasto Seija Karvanen & Marjo Kuusela www.helsinki.fi/yliopisto 8.11.2016 1 HULib: monografioiden

Lisätiedot

Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta. Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta

Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta. Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta Yliopistokirjastojen verkoston Osaamiskartta Osaamistarvekartta osaamisen suunnittelun näkökulmasta Osaamistarvekartta yliopistokirjastoissa: kokemukset ja näkemykset jaossa Suomen yliopistokirjastojen

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Väitöskirjojen lähteet ja niiden saatavuus valtiotieteissä - lähdeanalyysin tuloksia

Väitöskirjojen lähteet ja niiden saatavuus valtiotieteissä - lähdeanalyysin tuloksia Väitöskirjojen lähteet ja niiden saatavuus valtiotieteissä - lähdeanalyysin tuloksia Mika Holopainen Tässä artikkelissa esitetään yhteenvetoa tutkimuksesta, jossa kohteena oli viiden Helsingin yliopiston

Lisätiedot

AAPELISSA KATTAVA PAINETTU KOKOELMA - LISENSOIDUN E- AINEISTON KÄYTTÖ VÄHÄISTÄ!

AAPELISSA KATTAVA PAINETTU KOKOELMA - LISENSOIDUN E- AINEISTON KÄYTTÖ VÄHÄISTÄ! KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähdeanalyysi AAPELISSA KATTAVA PAINETTU KOKOELMA - LISENSOIDUN E- AINEISTON KÄYTTÖ VÄHÄISTÄ! 29.4.2016 TEKIJÄT : Miia Mähönen, opiskelija,

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

VAIHTOKESKUKSEN TIETOJÄRJESTELMÄ

VAIHTOKESKUKSEN TIETOJÄRJESTELMÄ VAIHTOKESKUKSEN TIETOJÄRJESTELMÄ 1. Tietojärjestelmän yleisluontoinen kuvailu 2. Saapuvien ulkomaisten julkaisujen käsittely 3. Haku tietokannasta Internetin kautta Vaihdot ja kehitys seminaari Tieteiden

Lisätiedot

Pienenevät budjetit - ratkaisuja etsimässä

Pienenevät budjetit - ratkaisuja etsimässä Pienenevät budjetit - ratkaisuja etsimässä FinELibin aineistopäivä 29.9.2010 Arja Tuuliniemi http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/finelib/ FinELib-aineistojen määrä FinELibin kautta lisensioitujen

Lisätiedot

KTL:n tutkijoiden tiedonhakutavat ja tietopalvelun rooli. Kim Holmberg/Pro Gradu

KTL:n tutkijoiden tiedonhakutavat ja tietopalvelun rooli. Kim Holmberg/Pro Gradu KTL:n tutkijoiden tiedonhakutavat ja tietopalvelun rooli Kim Holmberg/Pro Gradu 2003-2004 kim.holmberg@abo.fi www.kjhweb.fi/gradu/ 1. Vastaajat Vastaajien kuvaus ja taustatiedot Vastaajien ikä Kpl Prosentti

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen ESITTELYLISTA A 5/2012 Kokous n:o 2 tiistaina 23.10.2012 klo 15.00-16.20 dekaani Peppi Karppinen akatemiatutk. Jouni Jaakkola I Raija Lähdesmäki tutkijatoht. Juha Risteli prof. Suvi Rahja 1. Kokouksen

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Tiedonlähteille NELLIn kautta -

Tiedonlähteille NELLIn kautta - 28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten

Lisätiedot

Avoin julkaiseminen // Tiedekulma

Avoin julkaiseminen // Tiedekulma Avoin julkaiseminen 25.10.2016 // Tiedekulma Mikael Laakso Tutkijatohtori, Tietojärjestelmätieteet mikael.laakso@hanken.fi @mikaellaakso Tiedelehdet ja tilauspohjainen malli» Useammilla tieteenaloilla

Lisätiedot

Theseus ja rajatun käytön aineistot

Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus-seminaari, 26.4.2016 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Lähtökohta : mistä on kyse? Julkaisuarkistossa ensisijaisesti vapaasti saatavilla olevia aineistoja Miten

Lisätiedot

Pienpainatteet Luston museokokoelmissa. Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo

Pienpainatteet Luston museokokoelmissa. Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo Pienpainatteet Luston museokokoelmissa Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo Luston kirjastokokoelma käsikirjastoluontoinen; yleisöllä pyynnöstä mahdollisuus tutustua aineistoihin ensisijaisesti museotyön

Lisätiedot

Aluetietokantaselvitys

Aluetietokantaselvitys Aluetietokantaselvitys 4.2.2015 Petri Tonteri, petri.tonteri@tampere.fi Työryhmä Anna-Mari Andersson (Kouvola) Johanna Jauhonen (Tampere) Jaana Käki (Hämeenlinna) Liisa Rossi (Kuopio) Maija Saraste (Oulu)

Lisätiedot

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa!

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! Lapin korkeakoulukirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut Juolukka pikaopas Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! TIEDONHAKU Jos etsit

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

MTTTS2 Pro gradu -tutkielma ja seminaari. Kevät 2014, 40op Jaakko Peltonen

MTTTS2 Pro gradu -tutkielma ja seminaari. Kevät 2014, 40op Jaakko Peltonen MTTTS2 Pro gradu -tutkielma ja seminaari Kevät 2014, 40op Jaakko Peltonen Osaamistavoitteet Opiskelija osaa tehdä itsenäisesti tilastollista tutkimustyötä ja osaa raportoida sekä käyttämiensä menetelmien

Lisätiedot