Tähtitieteellisen Observatorion kirjaston kokoelmat arviointi ja kehitysnäkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tähtitieteellisen Observatorion kirjaston kokoelmat arviointi ja kehitysnäkymät"

Transkriptio

1 Tähtitieteellisen Observatorion kirjaston kokoelmat arviointi ja kehitysnäkymät Eva Isaksson Tiivistelmä Kirjasto- ja tietopalvelualan pätevöitymiskoulutuksen projektityössäni luon yleiskatsauksen Helsingin yliopiston tähtitieteellisen observatorion kirjaston kokoelmiin sekä pyrin arvioimaan kokoelmia Raine Wilénin (HYK) syksyllä 2003 pitämän kokoelmatyön luentokurssin pohjalta. Sovellan Wilénin esittelemistä arviointimenetelmistä mm. tilastomenetelmää, listamenetelmää (sekä ydinlistaa että viiteanalyysia) että käyttäjätutkimusta. Sen sijaan käyttötutkimukseen ei ollut saatavilla riittävästi aineistoa. Keskityn painettuihin kokoelmiin, koska kirjaston tämänhetkiset kehittämistarpeet keskittyvät juuri niiden käytettävyyden parantamiseen ja karsintaan. Käsittelen myös kirjaston elektronisia aineistoja ja kokoelmien verkkokäyttöä, joiden osalta tilannetta voidaan kuitenkin pitää melko hyvänä. Perusasioita Observatorion kirjastosta Perustehtävä. Tähtitieteellisen Observatorion kirjaston perustehtävänä on palvella tähtitieteen alan tutkimusta ja opetusta Suomessa tarjoamalla painettua ja elektronista aineistoa sekä tähtitieteen alan tietopalveluita, erityisesti Helsingin yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille, mutta myös muille ko. tietoresursseja tarvitseville. Ydintehtävänä on tähtitieteen tutkimuksen palveleminen. Tähtitieteen aineistot Suomessa. Tähtitieteen aineistoja löytyy kaikista suomalaisista korkeakouluista joissa opetetaan eksakteja luonnontieteitä, mutta laajimmat kokoelmat ovat siellä missä harjoitetaan tähtitieteen ja avaruusalan tutkimusta: Helsingin, Turun sekä Oulun yliopistoissa. Tähtitieteen aineistoja löytyy runsaasti myös mm. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Tähtitieteen kirjastot Suomessa. Tähtitieteeseen erikoistuneita kirjastoja on Suomessa kaksi Observatorion kirjaston lisäksi Turun yliopiston Tuorlan Observatorion kirjasto. Jälkimmäisessä on aineistoa 1920-luvulta eteenpäin (noin 350 hyllymetriä ja 2700 monografiaa). Observatorion kirjastossa (noin 800 hyllymetriä ja 6800 monografiaa) on Suomen laajimmat ja vanhimmat tähtitieteen alan kokoelmat. Kirjasto on ollut ainoa läheskään täydellinen tähtitieteellinen kirjasto maassamme 1800-luvun alusta luvun lopulle. Tilat. Kirjasto sijaitsee 1834 Helsinkiin valmistuneessa, C. L. Engelin suunnittelemassa observatoriorakennuksessa, joka alun perin toimi yhdistettynä havainto-, asuin-, tutkimus-, opetus- ja kirjastotilana. Kokoelmat saivat lisätilaa, kun osaksi professorin virka-asuntona toiminut observatoriorakennus saatiin 1960-luvulla kokonaan tähtitieteen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Niihin aikoihin erillisenä yksikkönä toimineen Astrofysiikan laboratorion kokoelmat siirrettiin Observatorion tiloihin. Kirjaston kokoelmat käsittävät kaikkiaan noin 800 hyllymetriä. Koska rakennusta ei ole alun perin suunniteltu kirjastokäyttöön, kokoelmia on sijoitettu suurimpaan osaan observatoriorakennusta. Mitään erillistä valvontaportein varustettua tilaa ei näin

2 hajautetusti sijoitetulle kokoelmalle ole voitu tehdä luvulla Astrofysiikan laboratorion kokoelmista peräisin olevat aikakausjulkaisusarjojen kaksoiskappaleet luovutettiin Kuopion valtakunnalliseen Varastokirjastoon. Muita mainittavia poistoja ei kirjaston kokoelmista ole tehty. Rooli Helsingin yliopiston kirjastolaitoksessa. Observatorion kirjasto kuuluu Helsingin yliopiston kirjastot kokonaisuuteen. Se on tätä kirjoitettaessa ainoa jäljellä oleva matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laitoskirjasto. Muut tiedekunnan laitoskirjastot siirtyivät kesään 2004 mennessä osaksi Kumpulan tiedekirjastoa. Hankinnoista ja budjetista päättää tähtitieteen laitoksen johto. Työvoima. Kirjastoa on hoidettu ensin virkatyön ohessa, sitten n lähtien väliaikaistyönä vuoteen 1998, jolloin tähtitieteen laitokselle perustettiin kirjastonhoitajan virka. Lisäksi tähtitieteen laitoksen toimistosihteeri hoitaa osan lainausrutiineista. Vuodesta 2001 lähtien kirjastossa on työskennellyt kesäharjoittelijoita 1 kuukauden jaksoissa. Luettelot ja verkkoaineistot. Kirjaston kokoelmat on melko kattavasti luetteloitu HELKA-tietokantaan ja kirjastossa on käytössä HELKA-lainaus. Kirjastoon hankitut elektroniset lehdet on viety Helsingin yliopiston E-lehdet tietokantaan. Kirjastolla on oma suomen- ja englanninkielinen verkkosivusto osoitteessa Talous. Kirjaston tilastoitu budjetti oli vuonna 2003 noin Se koostuu pääosin työvoimakuluista ( ). Tosin kirjastonhoitajan tehtävistä varsin suuri osa on ollut laitostöitä, joita ei voi laskea varsinaiseksi kirjastotyöksi, toisaalta myös toimistosihteeri, jonka osalta työvoimakuluja ei ole tilastoitu, tekee jonkin verran kirjastotyötä. Aikakausjulkaisuihin (painettuihin ja elektronisiin) satsattiin ylivoimaisesti suurin osa kirjastoaineistokuluista, noin Kurssikirjojen osuus oli 510 ja muiden monografioiden vain 150. Lisäksi tutkimusryhmien varoista hankittiin kirjallisuutta tutkimusryhmien käyttöön, mutta tämä ei näy kirjaston budjetissa vaikka ko. kirjoja onkin luetteloitu HELKAan. Muuta aineistoa (lähinnä karttoja) hankittiin 740 edestä ja tietotekniikkaan meni 150. Miksi ja miten arvioida Observatorion kirjastoa ja sen kokoelmia? Edellä on jo käynyt ilmi että Observatorion kirjaston kokoelmat ovat sekä vanhat että monipuoliset. Niiden yksityiskohtainen arviointi onkin tämän projektityön puitteissa mahdotonta. Seuraavassa luettelen joitakin syitä tämän arvioinnin tekemiseen, ja niihin liittyviä kysymyksiä, joihin yritän vastata. 1. Kyseessä on kirjaston ensimmäinen kattavampi arviointi. Kokoelmia ei ole koskaan aiemmin arvioitu (paitsi osana koko kirjastolaitoksen arviointia). Observatorion kirjastosta ei ole olemassa perusasiakirjaa koskien kirjaston toiminnan lähtökohtia, taustoja, käyttöä, sisältöjä tai kehitysnäkymiä. Tämä projektityö muodostaa tällaisen asiakirjan. 2. Halutaan dokumentoida kokoelmien nykyinen tila paitsi kehittämistä varten, myös historiallisista syistä. Kun Glasgowin yliopiston kirjasto sai sikäläisen Observatorion

3 kokoelmat lahjoituksena, (Gibson 2004) todettiin että kokoelmat joista ei ole tehty lainkaan poistoja 1900-luvun mittaan antavat arvokkaan läpileikkauksen tähtitieteen tutkimuksesta. Samanlaista dokumentoivaa näkökulmaa kannattaa soveltaa myös Observatorion kirjastoa arvioitaessa, vaikka kyseessä onkin jatkuva eikä lakkautettu kokoelma. Tätä työtä varten on tarkasteltu ja dokumentoitu kokoelmien aineistokoostumusta eri tavoin. 3. Pyritään ajanmukaistamaan kirjaston kokoelmia karsimalla vanhoja, käyttämättömiä ja tilaa vieviä aineistoja ja täydentämällä kokoelmaa niin, että se mahdollisimman hyvin vastaa tarkoitustaan. Kirjasto ei voi olla vanhentuneen aineiston varasto vaan kokoelmista kannattaa poistaa tarpeettomaksi ja merkityksettömäksi käynyttä aineistoa. Kokoelmien karsinnan ongelmana on se, että karsittavan aineiston valinnasta ei yleensä vastaa kukaan. Miten hankittavan/poistettavan aineiston tarpeellisuus selvitetään? Käyttötutkimus antaa tietoa kokoelmien todellisesta käytöstä, joten aineiston poistamista (ja hankintaa) koskevien päätösten tulisi nojautua käyttötutkimukseen, mutta myös asiantuntija-arvioihin. Tarkastelen seuraavassa etenkin aikakausjulkaisukokoelman käyttöä. Karsiminen ja ehkä myös kirjahankinnat pyritään mikäli mahdollista tekemään yhteistyössä Kumpulan tiedekirjaston ja vanhan aineiston osalta Kansalliskirjaston kanssa. Laitoskirjastotasoisella kokoelmalla ei ole itseisarvoa vaan sen arvo riippuu siitä, miten hyvin se vastaa käyttäjiensä tarpeita. Tarkastellaan, miten Observatorion kirjaston kokoelmissa ilmenevät Raine Wilénin luennoillaan läpikäymät tyypilliset korkeakoulukirjaston perustehtävät. 1. Tiedonanto: aineiston välityksellä tutkijat kommunikoivat. Observatorion kirjasto palvelee erityisesti tähtitieteen tutkimusta, ja huomattava osa aineistosta on ainakin jossain vaiheessa ilmentänyt tätä perustehtävää. 2. Dokumentaatio: kokoelmissa on tutkimukselle tarpeellista tietoa. Tämä ei enää ensisijaisesti päde kokoelmista löytyvään painettuun aineistoon, vaan jatkossa yhä merkittävämpi osa aineistosta on elektronisessa muodossa. Tätä projektityötä varten tehdyn selvityksen mukaan merkittävä osuus laitoksen tutkijoiden referee-tasoisten artikkelien viitteistä löytyy myös painettuna omista kokoelmistamme, joten tämäkin tehtävä on ollut vielä hiljattainkin merkittävä. 3. Historiallinen: tieteenalan tuotteita säilytetään jälkipolville. Tähtitieteellinen observatorio rakennuksineen kuuluu Helsingin yliopiston vanhimpiin ja perinteikkäämpiin laitoksiin. Näin on luonnollista että sen kokoelmilla on historiallinenkin arvonsa joka on aina huomioitava, vaikka sen ei tulisikaan olla keskeisimmällä sijalla kokoelmien kehittämistyössä. 4. Opetustehtävä: tyydytetään opiskelijoiden tiedontarvetta. Tähtitieteen opiskelijat käyttävät painettua kurssikirjallisuutta ja pidemmälle ehtineet myös verkkoaineistoja. Perusopetuksen aineistoja löytyy kuitenkin kohtalaisen hyvin myös Kumpulan tiedekirjastosta. 5. Bibliografinen tehtävä: tiedon luettelointi & järjestäminen. Tämä tehtävä koskee kirjaston työntekijöitä, mutta vaikuttaa käyttäjiin tietoaineiston löydettävyyden lisääntymisen kautta. Kirjaston kokoelmat on luetteloitu omassa kirjastossa (esimerkiksi

4 Turun yliopiston Tuorlan observatorion kirjastossa luettelointityö on ulkoistettu tiedekuntakirjastolle). Observatorion kirjastossa tehdyn luettelointityön arviointi ei sisälly käsillä olevaan työhön. Tähtitieteen julkaisutoiminta muutostilassa Saadakseni yleiskuvan kokoelmien rakenteesta arvioin, minkä verran eri aineistotyypit vievät hyllytilaa kirjaston kokoelmien kaikkiaan noin 800 hyllymetristä. Monografiat (yksittäiset kirjat) käsittävät kokoelmista noin 18%, vaihtona saadut laitosten julkaisut noin 22% ja loput 60% ovat erilaisia aikakausjulkaisuja (kuva 1). Kuva 1. Kirjaston kolmen keskeisen aineistoryhmän osuudet kokonaishyllymetreistä. Koska kirjaston painotukset ovat nimenomaan tutkimustyön puolella, meitä kiinnostaa miten hyvin eri aineistoryhmät hyödyttävät tähtitieteen tutkimusta. Helmut Abt (2003) on tarkastellut tähtitieteen alan julkaisutoiminnassa tapahtuneita muutoksia tutkimalla keskeisten tähtitieteen lehtien viitteiden koostumuksessa 1900-luvulla tapahtuneita muutoksia. Vuosisadan alussa paljon nykyistä tärkeämpi kanava olivat laitosten julkaisut ja julkaisujen vaihto. Observatoriot ja tutkimuslaitokset julkaisivat kukin omia sarjojaan, joita lähetettiin toisille laitoksille ilmaiseksi. Ongelmana tässä aikoinaan niin kukoistavassa julkaisukanavassa oli toisaalta sen rahoitus lähettäjä maksoi kaiken, vastaanottaja ei mitään ja toisaalta arviointijärjestelmän puuttuminen. Laitosten julkaisujen levitys onkin huomattavasti vähentynyt 1900-lopulle tultaessa, ja Abtin selvityksen viimeisenä tarkasteluvuonna 1992 ne muodostivat vain 1% kaikista viitteistä. Observatorion kirjaston kokoelmista nämä julkaisut käsittävät merkittävän osan, noin 22 % hyllytilasta. Ne siis vievät huomattavasti tilaa verrattuna vähäiseen käyttöönsä. Abtin tulosten mukaan viittaukset tähtitieteen lehtiin ovat muodostaneet melko tasaisesti noin 80 % osuuden kaikista hänen aineistonsa viitteistä. Aikakausjulkaisujen 60% osuus hyllytilasta olisikin tämän nojalla perusteltua, mutta todellisuudessa viitteet keskittyvät kohtalaisen uuteen aineistoon ja alan keskeisiin lehtiin. Lisäksi yhä kasvava osuus aikakausjulkaisuista on saatavissa verkosta elektronisessa muodossa. Viittaukset konferenssijulkaisuihin lisääntyivät voimakkaasti 1900-luvun lopussa, ja ne muodostivat 1992 noin 10 % viitteistä. Konferenssijulkaisut sisältyvät pääosin kirjaston

5 monografiakokoelmiin, ja niiden osuutta kirjojen kokonaismäärästä on vaikea arvioida niiden hankinta lienee varsin paljon vähentynyt viime vuosina verrattuna tilanteeseen vaikkapa n Osittain se johtuu siitä, että konferenssijulkaisuja on yhä enemmän toteutettu aikakausjulkaisujen erikoisnumeroina, joten niitä löytyy myös aikakausjulkaisujen osuudesta, osin elektronisina. Toisaalta niitä tullaan enenevässä määrin julkaisemaan suoraan verkkoon. Monografioiden osuus viitteistä on vähentynyt tasaisesti 12 %:sta vuonna %:iin vuonna Observatorion kokoelmien hyllymetreistä kirjat muodostavat 18% ja suurin osa niistä seisoo hyllyssä täysin käyttämättöminä. Painettu kirja ei kuitenkaan ole menettänyt asemaansa oppikirjana, vaan kirjallisuutta käytetään edelleen tähtitieteen opetuksessa, ja tähtitieteilijät eri puolilla maailmaa käyttävät jokseenkin samoja oppikirjoja. Abt tarkastelee useita muitakin muuttujia. Vaikka julkaisutoiminta on muuttanut muotoaan ja sen volyymi kasvanut, yksi asia on kuitenkin pysynyt samana. Yksittäinen amerikkalainen tähtitieteilijä pystyy julkaisemaan vain keskimäärin 0,43 artikkelia vuodessa. Tähtitieteen julkaisut eivät voi paisua loputtomiin, vaan lopullisen rajan asettaa aina tähtitieteilijöiden kokonaismäärä. Kirjakokoelma: vanhaa ja uutta Kirjaston vanhimmat monografiat 1600-luvulta 1800-luvun alkuun ovat peräisin Turun Akatemian ajoilta. Teokset säästyivät vuoden 1827 tulipalolta, koska niitä säilytettiin Vartiovuorenmäelle 1817 valmistuneessa tähtitieteellisessä observatoriossa, josta ne sitten siirrettiin Helsinkiin yliopiston muuttaessa. Vanhat kirjat olivat jonkin aikaa deponoituina yliopiston pääkirjastoon, josta ne siirrettiin 1984 meridiaanisalin museoon Observatorion 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Observatorion kirjaston kokoelmat muodostavat varsin kattavan läpileikkauksen tähtitieteellisen kirjallisuuden historiaan, sillä niitä on hankittu melko tasaisesti aina näihin päiviin. Kirjakokoelmat käsittävät noin 6800 nidettä ja ne vievät hyllytilaa noin 145 hyllymetrin verran. Näistä meridiaanisalin museokirjat ( luvun alku) käsittävät 8,5 hyllymetriä, vanhat kirjat 1800-luvulta noin vuoteen hyllymetriä ja venäjänkieliset teokset noin 7,5 hyllymetriä. Suurin osa monografioista on tähtitieteen alalta, mutta etenkin vanhempaa matematiikan ja fysiikan kirjallisuutta on kohtuullisen paljon. Näitä hankittiin kirjastoon etenkin luvuilla. Vuonna 2002 laskin kirjojen painovuosijakautuman vuodesta 1900 eteenpäin. Kuvasta 2 näkyy toisaalta Astrofysiikan laboratorion kirjakokoelmien sulauttaminen observatorion kirjaston kokoelmiin, minkä johdosta kokoelmiin saatiin lisää lukujen kirjallisuutta, toisaalta kirjahankintamäärärahojen runsaus siinä vaiheessa kun kokoelmatyön ihanteena suomalaisissa korkeakoulukirjastoissa oli vielä kokoelmien mahdollisimman suuri kattavuus. Hankintamäärärahojen väheneminen 1980-luvulta alkaen pakotti sitten korkeakoulukirjastot supistamaan hankintojaan, ja 1990-luvulla painettuja kirjoja onkin Observatorion kirjaston kokoelmissa selvästi vähemmän kuin luvuilla hankittuja.

6 Kuva 2. Monografioiden määrät painovuosikymmenittäin (Isaksson 2003) On selvää, että varsin suurella osalla teoksista on enintään historiallista arvoa. Tähtitiede kuuluu kylläkin niihin tieteenaloihin, joilla vanhemmallakin kirjallisuudella on oma käyttäjäkuntansa, joten kokoelmien kaikkia osia käytetään ainakin jossain määrin. On silti selvää että monografiakokoelmia kannattaisi karsia. Poistettavien teosten valinta on kuitenkin varsin vaikeaa, koska poistokriteerejä on hankala määritellä. On helpompaa selvittää, miten kokoelmaa kannattaisi täydentää. Tähtitieteellisestä kirjallisuudesta on olemassa erinomainen ja jatkuvasti päivittyvä "Core list of astronomy books", joka löytyy osoitteesta Valitsin listauksesta sen pääosion Texts and textbooks selvittääkseni, mitkä teokset löytyvät meiltä ja mitkä muista HELKAkirjastoista. Taulukossa 1 on yhteenveto tuloksista. Taulukko1. Astronomy Core Books listan kirjojen paikannettavuus Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjasto lkm prosenttia Hmtäh % HELKA muut % Ei ole % Yhteensä % Listan teoksista 56 % löytyy Observatorion kirjastosta ja kaikkiaan 68 % HELKAkirjastoista. Onko tämä hyvä, keskinkertainen vai huono tulos? Ainakaan se ei ole huono, sillä listaa ei ole käytetty meillä aiemmin kirjahankintojen apuvälineenä, mutta silti reilusti yli puolet teoksista löytyy kokoelmistamme. Erityisen hyväkään se ei ole, sillä tähtitiede on lopultakin pieni tieteenala ja kansainvälisesti katsoen eri maissa käytetään melko samoja teoksia. Katsoisinkin tämän tuloksen perusteella että em. listalta löytyvien teosten saatavuusprosenttia kannattaisi jonkin verran kasvattaa. Kuka valitsee aineistot? Pienessä kirjastoyksikössä valinnan tekevät laitos ja tutkijat. Mitä isompi kirjastoyksikkö (esim. kampuskirjastot) sitä enemmän kirjasto osallistuu aineiston valintaan. Observatorion kirjaston monografioiden hankintaehdotukset tekee käytännössä tutkimus- ja opetushenkilökunta ja päätökset hankinnoista laitoksen johto.

7 Kirjastonhoitaja toteuttaa hankinnat käytännössä. Hankinnoissa ei ole huomioitu teosten saatavuutta muista kirjastoista, vaan on toimittu muista kirjastoista riippumatta. Suurin osa muissa HELKA-kirjastoissa sijaitsevista Astronomy Core Books listan kirjoista löytyy Kumpulan tiedekirjastosta, ja olisikin luonnollista että hankintoja tehtäisiin jonkinasteisessa yhteistyössä sen kanssa. Kirjoja hankittaessa voitaisiin selvittää, onko hankittava teos Kumpulassa, ja aiotaanko tai voidaanko se hankkia sinne. Tarvittaessa Kumpulan tiedekirjastolle kannattaisi ehkä tehdä kirjanhankintaehdotuksia. Listamenetelmän perusteella vajaat sata kokoelmissa olevaa kirjaa ovat ydinkirjoja, muuten menetelmä ei ota mitään kantaa tuhansiin muihin monografioihin. Abtin artikkelissa esiin tuotu konferenssijulkaisujen tärkeä asema 1900-luvun loppuvuosina ei sekään näy ydinlistauksessa mitenkään, sillä lista ei sisällä lainkaan konferenssijulkaisuja. Yksi mahdollinen monografiakokoelman arviointimenetelmä olisi kokoelmien lainaustilastoista näkyvä käyttö. Mutta koska Observatorion kirjastossa on käytetty varsin pitkään tilastoimatonta lappulainausta, ja koska teoksia edelleen käytetään runsaasti ilman että niitä kirjataan lainoiksi HELKA-järjestelmään, en ole katsonut lainauspohjaiseen käyttöön perustuvan arviointimenetelmän tuovan riittävästi tietoa. Jane Holmqvist (Princetonin yliopisto) on tehnyt kansainvälisen kyselyn selvittääkseen tähtitieteen eniten lainatut kirjat keväällä Tämän varsin epävirallisen listan viidestätoista kärkiteoksesta 10 löytyy Observatorion kirjastosta, 2 puuttuvista teoksista muista HELKA-kirjastoista. Kolmea nimekettä ei löydy HELKAsta lainkaan. Lista kirjoista ja yhteenveto tuloksista löytyy osoitteesta: Näillä tuloksilla on kyselyn suppean luonteen vuoksi arvioinnin kannalta vain vähän arvoa. Meiltä tämän listan osalta puuttuvat kirjat näyttävät löytyvän myös ydinlistalta, ja sijoittumisen tähtitieteen lainatuimpien kirjojen epäviralliselle maailmanlistalle ehkä tulisi lisätä ko. nimekkeiden painoarvoa kirjahankintojen suunnittelussa. Aikakausjulkaisukokoelma: paperilla ja sähköisesti Luonnontieteellisille tutkimusaloille tärkein arvioinnin osa-alue ovat kuitenkin kausijulkaisut, sekä painetut että elektroniset. Ne ovatkin Observatorion kirjaston kokoelmien ja hankintabudjetin selvästi suurin aineistoryhmä. Kirjaston kokoelmien noin 800 hyllymetristä noin 480 hyllymetriä on aikakausjulkaisuja, ja suuri osa laitosten sarjojen 173 hyllymetristä voitaneen katsoa aikakausjulkaisusarjoiksi. HELKAan nimikkeitä on viety yhteensä noin 440 nimikkeen verran. Nimikkeitä on todellisuudessa enemmän, mutta aivan kaikkia laitosten sarjoista löytyviä vähäisempiä sarjajulkaisuja ei ole voitu työvoimaresurssien vähäisyyden takia luetteloida. Kirjaston sääntöjen mukaan aikakausjulkaisuja ei lainata, joten käyttölukuja ei saada. Lisäksi kokoelmien sijoittelu pitkin observatoriorakennusta tekee julkaisujen käytön seurannan käytännössä mahdottomaksi. Julkaisujen käyttöä voi yrittää selvittää kyselyillä, mutta ongelmana on se että kyselyt tavoittavat vain osan kirjaston käyttäjistä.

8 Tein vuonna 2000 sisäisen jakelulistan kautta jaetun lehtien käyttökyselyn, joka löytyy osoitteestahttp://www.astro.helsinki.fi/library/lehtikysely.html. Listasta löytyy 68 sellaista julkaisua, jotka tulivat kirjastoon vuonna 2000 (tai joiden tilaus oli ainakin ollut hiljattain aktiivinen). Mukana eivät siis ole lehdet, joiden tilaus oli lakkautettu aiemmin. Kysely uusittiin touko-kesäkuussa Vastauksia tuli vähän (7 vastausta vuonna 2000 ja 18 vastausta vuonna 2004), mutta tulosta voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavana. Taulukossa 2 on lueteltu eniten mainintoja saaneet lehdet. Tulokset kaikille kyselyssä mukana olleille lehdille löytyvät seuraavasta verkko-osoitteesta: Taulukko 2. Käytetyimmät painetut lehdet 2004 ja 2000 tehdyn kyselyn mukaan. Lehdet, joiden painettua versiota vastaava elektroninen versio on saatavilla, on lihavoitu. Tähdellä merkittyjen lehtien elektronisen saatavuus on vähemmän kattava kuin yleensä. 28 Astronomy &Astrophysics 27 Astrophysical Journal 22 Astronomical Journal 21 Nature 21 MNRAS* 16 Annual Review of A&A 15 MikroPC 15 Astrophysical Journal Supplement 14 Sky & Telescope 14 Astronomy & Astrophys. Suppl. 13 Tähdet ja avaruus 13 PASP 12 Science* 10 Astronomy & Astrophys. Review 10 Astronomical Almanac 9 Icarus Lähes kaikkia tilattuja paperimuotoisia lehtiä on tulosten mukaan myöskin käytetty. Käytetyimpien lehtien listalta löytyy runsaasti sellaisia, joiden elektroninen versio on varsin hyvin saatavilla. Lehtitilauksia suunniteltaessa onkin yhä enemmän otettu huomioon elektronisen version saatavuus, pyrkien huolehtimaan siitä että lähinnä tähtitieteen keskeiset lehdet olisivat joka tapauksessa saatavilla myös paperimuotoisina. Aikakausjulkaisukokoelma: entä elektroninen aineisto? Tätä kyselyä täydentää kesäkuussa 2003 tehty laajempi kysely tähtitieteen aineistojen käytöstä. Kyselyä levitettiin tähtitieteilijöille (tutkijat, opettajat, jatko-opiskelijat ja edistyneet perustason opiskelijat) myös Turussa ja Oulussa, ja vastaajilta kysyttiin ovatko he opiskelijoita vai tutkijoita. Vastaukset löytyvät esseestäni Tähtitieteilijöiden tiedonhankinta Tuloksista ehkä mielenkiintoisin on tulos että elektronisen aineiston käyttö (suoraan näytöltä lukeminen tai verkosta printatun version lukeminen) muodostaisi yli 2/3 keskeisten tähtitieteen lehtien käytöstä. Jopa suosituimpien lehtien paperiversio häviää elektroniselle versiolle. Elektroninen aineisto ei vie metriäkään hyllytilaa, mutta se maksaa. Minkä verran Observatorion tutkijoiden käyttämiä aineistoja saadaan FinELibin kautta, minkä verran niitä ostetaan itse? Tätä kannattaa ehkä tarkastella tutkimalla miten tähtitieteen lehdet listautuvat ISIn Impact Factor listoille, ja mitkä kyseisistä lehdistä saadaan mitäkin kautta. Sijoituksia ei voida pitää tähtitieteen osalta luotettavina, ja ISI onkin joutunut myöntämään tehneensä virheitä Astronomy & Astrophysics lehden impact-arvon laskennassa. Silti listalle päässeitä lehtiä voidaan pitää tähtitieteen viitatuimpina lehtinä.

9 ISIn listan Astronomy and Astrophysics osastoon kuuluvat lehdet on listattu vuodelle 2002 lasketun impact-arvon mukaisessa järjestyksessä osoitteessa Listaan on merkitty elektronisen version hankintakanava. Yhteensä 43 lehdestä 26 saadaan FinELibin kautta, 9 ostetaan itse, 3 on vapaasti saatavissa ja 3 lehteä ei julkaista elektronisessa muodossa. Saatavuudessa on usein rajoituksia (esim. viimeisin vuosikerta saattaa tulla saataville vasta myöhemmin tai arkistosta löytyy vain rajoitettu määrä vuosikertoja) mutta muuten Observatorion kirjasto pystyy tarjoamaan käyttäjilleen kaikki merkittävät tähtitieteen lehdet. Ne tähtitieteen keskeiset lehdet, joita ei saada FinELibin kautta, on hankittu itse. Elektronisten lehtien saatavuuden osalta tilannetta voidaan pitää lähes erinomaisena. Aikakausjulkaisukokoelma: onko Observatorion kirjasto 90% kirjasto? Tähtitieteen aineistoihin työssään perehtynyt Greg Youngen (1999) on analysoinut keinoja joilla voidaan arvioida aikakausjulkaisujen ydinkokoelmaa. Youngenin artikkelissa käydään läpi joitakin aikakauslehtikokoelman arvioinnin teoreettisia metodeja käsitteleviä artikkeleita. Bourne (1965) on käsitellyt ns. 90% kirjaston käsitettä. Mitä kirjasto voi tehdä tyydyttääkseen 90% käyttäjiensä tarpeista? Kirjasto, joka tarjoaa käyttäjälleen 90% tämän etsimistä julkaisuista on toimiva kirjasto, eikä kyseistä prosenttia yleensä ole kannattavaa kasvattaa resursseja lisäämällä. Tätä voidaan soveltaa erilaisiin muuttujiin. Esimerkiksi 90% tarpeista tyydyttyy tietyllä määrällä uusimpia aikakausjulkaisuja, tai tietyllä määrällä keskeisimpiä julkaisuja. Erityisesti eksakteissa luonnontieteissä 90% saavutetaan tietyllä, kustakin tieteenalasta riippuvalla määrällä lehtiä. Viitteiden laskentaa Bourne pitää varsin epätarkkana menetelmänä. Miten hyödyllinen metodi kirjastoa käyttävien tutkijoiden julkaisujen viitteiden paikantaminen sitten on? Tunnetusti viiteluettelot ovat epäluotettavia vaikkapa siksi etteivät tutkijat todellisuudessa ole lukeneet kaikkia lähteitä joihin viittaavat, eivätkä kaikki käytetyt lähteet päädy viiteluetteloon tai käytetään vain niitä viitteitä, joita satutaan löytämään. Lisäksi viive referee-artikkelien julkaisemisessa vähentää viitetiedon ajantasaisuutta ja on muistettava sekin, etteivät tulokset ennusta tulevaa käyttöä vaan ainoastaan kuvaavat mennyttä, käytännössä jo parin vuoden takaista käyttöä (Swigger & Wilkes, 1991). Viitemenetelmä on hyödyllinen vain tutkimuskäytön osalta, ja silloinkin lähinnä aktiivisesti julkaisevien tutkijoiden osalta. Opiskelijat saattavat käyttää varsin erilaisia aineistoja kuin tutkijat. Koska Observatorion kirjasto on painottunut palvelemaan tähtitieteen tutkimusta, viitteiden tarkastelu saattaa kuitenkin tarjota kiinnostavaa tietoa. Viitteissä useimmin mainitut lehdet kuuluvat ydinkokoelmaan, ja 90% tästä ydinkokoelmasta tulisi mielellään olla saatavilla joko omasta tai jonkin lähikirjaston kokoelmista. Koska laitoksemme tutkijoiden referee-julkaisut on listattu kattavasti ja niiden viitteet ovat helposti poimittavissa elektronisesta kokotekstiversiosta, selvitin mikä on vastaava tulos meidän tutkijoittemme osalta. Minua kiinnosti tässä kohdin lähinnä

10 kokonaisprosentti, joten en tilastoinut viitteissä esiintyviä yksittäisiä lehtinimekkeitä. Onko Observatorion kirjasto 90% kirjasto? Tarkastellaan observatorion tutkimusryhmien 2003 referee-tason lehdissä julkaisemien artikkelien viitteitä (taulukko 3). Mistä tähtitieteen laitoksen tutkijoiden käytössä olevasta kirjastosta ko. julkaisut löytyvät? Sen lisäksi että olen selvittänyt löytyneiden julkaisujen kokonaismäärän, olen myös eritellyt ne tutkimusryhmittäin sen selvittämiseksi, miten hyvin kirjaston kokoelmat palvelevat eri tutkimusryhmiä. Taulukko3. Observatorion tutkimusryhmien vuoden 2003 referee-artikkelien viitteiden paikannettavuus Observatorion kirjaston ja HELKA-kirjastojen kokoelmista (määrällisesti ja prosentteina). ryhmä yhteensä Hmtäh Muu HELKA ei löydy epäselvä HESA ISM PSR YHT HESA 69% 7% 23% 3% ISM 88% 1% 8% 1% PSR 63% 8% 27% 2% YHT 84% 4% 17% 2% Lähes 90% eli noin 88% viitteistä on löytynyt HELKA-kirjastoista, eli kokonaisuudessaan viiteaineistojen löytyvyyttä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Kirjaston kokoelmat eivät kuitenkaan vastaa tasaisesti eri tutkimusryhmien tarpeisiin, vaan ne ryhmät joiden tutkimustyössä käytetään kohtuullisen paljon lähitieteiden (erityisesti fysiikan eri alojen) kirjallisuutta ovat viitanneet mm. Kumpulan tiedekirjastosta löytyviin aineistoihin. Tähtien välisen aineen tutkimusryhmä (ISMryhmä) on käyttänyt selvästi eniten omasta kirjastosta löytyvää aineistoa viitteissään. Muut ryhmät ovat ilmeisesti hankkineet viiteaineistoaan omatoimisesti, sillä HELKAkirjastoista löytymättömän aineiston osuus on kahdella muulla ryhmällä yhteensä noin neljänneksen luokkaa. Voidaan myös olettaa, että osa kyseisissä artikkeleissa esiintyvistä viitteistä on muiden kuin Observatoriossa työskentelevien tekijöiden lisäämiä, sillä useimmat artikkelithan kirjoitetaan pitkälti kansainvälisenä yhteistyönä. Tähän liittyvä kysymys kuuluu: mistä tähtitieteilijät löytävät viitteitä ja elektronisia aineistoja? Käyttävätkö he FinELibiä, E-lehdet tietokantaa tai uutta Nelli-portaalia? Tähtitieteilijöiden tiedonhankinta kyselyni mukaan viitteet ja aineistot löydetään etupäässä tärkeimmistä tähtitieteen lehdistä ja tähtitieteen omista viitetietokannoista. Tähtitieteen ylivoimaisesti tärkein viitetiedon lähde on NASAn rahoittama ja käyttäjille ilmainen ADS (Astrophysics Data System), Observatorion työasemien ip-osoitteet ovat muotoa * tosin kaikki tällaiset ip-osoitteet eivät sijaitse Observatoriolla, mutta melko varmasti lähes kaikki sellaiset, joista käsin on käytetty ADSia. Hain ADSin käyttötilastoista käyttäjien (oikeastaan ADSia käyttäneiden työasemien), tehtyjen hakujen, saatujen viitteiden ja katsottujen abstraktien määrät. Nämä tiedot olivat saatavissa helmikuusta 2001 lähtien. Laatimani tilastoyhteenveto kuukausittaisesta käytöstä löytyy osoitteesta

11 Keräämieni käyttölukujen perusteella ADSia käytetään suunnilleen jokaiselta Observatorion työasemalta. Kuukausittain ADSista tehdyistä hauista löytyneistä viitteistä noudetaan noin abstraktia. ADSista löytyvät abstraktit sisältävät linkin kokotekstiaineistoon, joten sekä FinELibin kautta että laitoksen varoin hankittuja elektronisia aineistoja käytetään kohtuullisen paljon ADSin artikkelilinkkien kautta. Muut aineistoryhmät Observatorion kirjaston kokoelmiin sisältyy paljon erilaisia aineistoryhmiä, joita edellä ei ole käsitelty. Näitä ovat mm. arkistoaineistot, eripainoskokoelmat ja kartat. Arkistoaineistot muodostavat yhdessä museossa säilytettävien vanhimpien kirjojen kanssa historiallisesti arvokkaan museokokoelman. Pääosin kyse on F.W.A. Argelanderin ( ), Anders Donnerin ( ) ym. tähtitieteilijöiden muistiinpanoista, havaintopäiväkirjoista ja kirjeenvaihdosta. Donnerin kirjeenvaihtoa on systemaattisesti valokopioitu vuodesta 2001 lähtien ja sen osia on digitoitu skannaamalla. Ks. esimerkiksi J. C. Kapteynin kirjeiden muodostamaa digitoitua arkistoa, Eripainoskokoelmissa on pääosin luetteloimatonta aineistoa aina 1600-luvulta lähtien. Aineistoja säilytetään käytäväkaapeissa, joiden sisältö tulisi inventoida. Joitakin observatorion tutkijoiden 1800-luvun julkaisuja jotka löytyvät eripainoskokoelmista on digitoitu verkkoon. Kartta-aineistoa on kertynyt kohtalaisen paljon, mutta niiden määrää on vaikea ilmaista hyllymetreinä. Koska vanhemmatkin kartta-aineistot ovat yhä enemmän siirtymässä digitaaliseen muotoon, valtaosaa näistä kokoelmista ei juuri käytetä muihin kuin historiallisiin tarkoituksiin, jos ollenkaan. Karttamuotoisen aineiston ongelmana on niiden vaatima säilytystila vanhat kartastolaatikostot ja kaapit vievät rakennuksessa paljon pinta-alaa. Osa aineistosta kannattaa siirtää muualle. Yhden vanhan, matalan kartastolaatikoston sisältämät aineistot on alustavasti inventoitu kesäkuussa 2004 ja inventaariolista on lähetetty Kansalliskirjastoon asiantuntijalausuntoa varten. Joitakin päätelmiä ja ehdotuksia Tämän projektityön puitteissa ei ole ollut mahdollista eikä järkevääkään tehdä kattavaa arviointia. Tarkoituksenani on ollut vain hahmotella nykytilanne ja muutamia soveltuvia keinoja sen arvioimiseksi. Yritän seuraavassa luonnostella vaihtoehtoja jatkoselvityksiä ja toimenpiteitä varten. 1. Elektronisten julkaisujen käyttö ja saatavuus vastaavat mielestäni hyvin Observatoriossa tehdyn tutkimustyön tarpeita. Viitetietokantojen suhteen tähtitieteilijät ovat varsin omavaraisia. Näiden aineistoryhmien kasvava osuus tulee kuitenkin ajan mittaan muuttamaan kirjastoa nykyisenlaisesta uutta ja vanhaa yhdistävästä hybridikirjastosta virtuaalisempaan suuntaan. Tähtitiede

12 tulee ajan mittaan kehittymään varsin riippumattomaksi paikkaan sidotuista ja tilaa vievistä painetuista kokoelmista. 2. Käyttämätöntä monografia-aineistoa on paljon. Sen todellinen käyttö tulisi selvittää pidemmän aikavälin lainaustilastoja tarkastelemalla ja muilla soveltuvilla menetelmillä. Kirjakokoelmille tulisi laatia karsintasuunnitelma. Kokoelmista tulisi karsia etenkin tähtitieteen kannalta vähemmän tärkeää aineistoa. 3. Monografiakokoelmaan sisältyy kohtuullisen hyvin tähtitieteen kirjallisuuden ydinaineisto. Kokoelmista puuttuvaa Astronomy Core Books listan kirjallisuutta kannattaisi hankkia jonkin verran lisää, mielellään yhteistyössä Kumpulan tiedekirjaston kanssa. Sen sijaan vanhempaa tähtitieteen monografiaaineistoa tulisi säilyttää kokoelman historiallisen kattavuuden vuoksi. 4. Ns. laitosten sarjat ovat mittava kokonaisuus, jota käytetään hyvin vähän. Valtaosa tästä kokoelmasta kannattaisi siirtää varastoon. Varastoinnin vaihtoehdot (Observatorion verstassiipeen valmistumassa oleva varastotila, kokoelman osien valikoiva siirtäminen muualle jne.) tulisi selvittää. 5. Kokoelmissa on runsaasti tähtitieteen kannalta marginaalista aikakausjulkaisuaineistoa. On selvitettävä, voisiko osia tästä aineistoryhmästä siirtää joko Kumpulan tiedekirjastoon tai Varastokirjastoon. Olen teettänyt harjoittelijalla päivitetyn listauksen aikakausjulkaisuistamme (yli 400 nimekettä), sekä aineiston siirtoja ja karsintaa silmälläpitäen siitä, mistä muista korkeakoulukirjastoista kyseisiä sarjoja löytyy. Osa listalta löytyvistä julkaisuista sisältyy laitosten sarjoihin. Kyseisen listauksen perusteella teen laitoksen johtoryhmälle syksyyn 2005 mennessä ehdotuksen muualle siirrettävistä sarjajulkaisuista. Observatorion kirjaston kehittämistoimenpiteistä päättää viime kädessä tähtitieteen laitoksen johtoryhmä, ja jatkoarvioinnin painopisteet valikoituvat sen valitsemien suuntaviivojen mukaan. On luonnollista, että kehittämistyön keskeisenä painopisteenä tulee jatkossakin olemaan tähtitieteen tutkimuksen edistäminen. Tässä kehittämistyössä kannattaa kuitenkin ehdottomasti käyttää apuna kokoelmatyön työkaluja, kirjastoammatillisia näkökulmia ja kirjastoalan asiantuntemusta. Lähteet H.A. Abt: "Changes in astronomical publications during the 20th century." Information handling in astronomy historical vistas. Dordrecht: Kluwer 2003, ss Bourne, C.E.: "Some user requirements stated quantitatively in terms of the 90 percent library". Electronic information handling, ed. A. Kent. Washington, DC: Spartan Books, 1965, ss Gibson, J.: Retention statement for Observatory collection. Julkaisematon luonnos, Glasgow University, Isaksson, Eva: Astronomy library in a small country a rare species. Library and information services in astronomy IV (LISA IV). Washington, DC : United States Naval Observatory 2003, ss Swigger, K.; Wilkes, A.: "The use of citation data to evaluate serials subscriptions in an academic library." Serials Review Summer :2, ss Wilén, R.: Kokoelmien kehittämistä vai hankintaa: tieteellisten kirjastojen kokoelmatyön käytäntö ja haasteet. Helsinki: Suomen tieteellinen kirjastoseura, Wilén, R.: Kirjastokokoelmien evaluointi: teoria, menetelmät ja käytäntöön soveltaminen. Kirjastokokoelmien evaluointi- teoriasta toteutukseksi. Tampere: Tampereen yliopisto 1992, ss Youngen, G.K.: "Using current awareness search results to measure a journal collection's relevancy." Library Collections, Acquisitions & Technical Services 23:2 (1999), ss

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011 Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto STKS:n seminaari 20.1.2011 Taustaa Varastokirjasto perustettiin Kuopioon 1989 helpottamaan yliopistokirjastojen tilaongelmia (-> useita komiteanmietintöjä tilaongelmista

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Nelli kaukopalvelutyössä

Nelli kaukopalvelutyössä Nelli kaukopalvelutyössä Jouni Nevalainen 22.5.2008 Esityksen sisältö Mikä Nelli-portaali on? Pikahaku, tietokannat, E-lehdet, monihaku Hakeminen Nellissä OmaNelli SFX-linkitys Nelli-portaali, miksi? TKK:lla

Lisätiedot

Taloustilastoinnin perusteista

Taloustilastoinnin perusteista Taloustilastoinnin perusteista Markku Laitinen Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Taloustilastot päätöksenteon tukena Kirjaston osakkaat johtajat, päättäjät, rahoittajat tarvitsevat tietoa

Lisätiedot

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

E-kirjat Helsingin yliopiston kirjastossa

E-kirjat Helsingin yliopiston kirjastossa E-kirjat Helsingin yliopiston kirjastossa FinELibin aineistopäivä 9.3.2011 Marja Hirn ja Seija Karvanen www.helsinki.fi/yliopisto 1 Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmapolittiisen ohjelman linjauksia

Lisätiedot

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 10.4.2013 Päivitetty 5.11.2014 Sisältö Kirjaston tehtävä... 1 Kokoelmatyön periaatteet... 1 Aineiston valinta ja hankinta...

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJOJEN LÄHDEANALYYSI. Pauliina Aittala, Tapani Takalo

LAPIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJOJEN LÄHDEANALYYSI. Pauliina Aittala, Tapani Takalo LAPIN YLIOPISTON VÄITÖSKIRJOJEN LÄHDEANALYYSI Pauliina Aittala, Tapani Takalo 7.4.28 1. Johdanto Lapin yliopisto pyrkii enenevästi profiloitumaan tutkimusyliopistoksi. Osana sitä on väitöskirjojen määrän

Lisätiedot

IL / HYK sopimus kirjastopalveluista. Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011

IL / HYK sopimus kirjastopalveluista. Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011 IL / HYK sopimus kirjastopalveluista Eriloiskirjastopäivä 20.1.2011 1.2.2011 Ilmatieteen laitos Sää- ja ilmastopalvelu ja -tutkimus, ilmanlaadun seuranta ja tutkimus, merentutkimus kaukokartoitus, avaruustutkimus

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

Älykäs laskenta, diplomityöseminaari. Lappeenrannan Tiedekirjasto Iris Tahvanainen 1.2.2013

Älykäs laskenta, diplomityöseminaari. Lappeenrannan Tiedekirjasto Iris Tahvanainen 1.2.2013 Älykäs laskenta, diplomityöseminaari Lappeenrannan Tiedekirjasto Iris Tahvanainen 1.2.2013 Tiedonlähteitä Kirjat painetut ja sähköiset oppikirjat, tietokirjat, käsikirjat jne. Wilma, muut (kirjasto)tietokannat,

Lisätiedot

Kirjastojen esimerkkejä kokoelmapolitiikan laadinnasta ja muuttumisesta. Turun yliopiston kirjasto

Kirjastojen esimerkkejä kokoelmapolitiikan laadinnasta ja muuttumisesta. Turun yliopiston kirjasto Kirjastojen esimerkkejä kokoelmapolitiikan laadinnasta ja muuttumisesta Turun yliopiston kirjasto Alku Ei ollut mitään aiempaa kirjattua kokoelmapolitiikkaa Kirjavat käytännöt eri tieteenalojen yksiköissä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Kansallisarkiston kirjasto

Kansallisarkiston kirjasto Kansallisarkiston kirjasto Valtakunnallinen arkistoalan, asiakirjadiplomatiikan sekä heraldiikan ja sigillografian tieteellinen erikoiskirjasto. Kansallisarkiston kirjasto palvelee kokoelmillaan ensisijaisesti

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Nelli-opetus Helsingin yliopiston kirjastoissa

Nelli-opetus Helsingin yliopiston kirjastoissa Nelli-opetus Helsingin yliopiston kirjastoissa Nicola Nykopp 19.5. 2005 Humanistisen tiedekunnan kirjasto Kouluttavat kirjastot Helsingin Yliopistolla useita kirjastoja, joista useimmat ovat järjestäneet

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Anna Järvi/Turun yliopisto

KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Anna Järvi/Turun yliopisto KIRJASTON TALOUS- JA TUNNUSLUVUT TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Anna Järvi/Turun yliopisto TIETEELLISTEN KIRJASTOJEN TILASTOTIETOKANTA Järjestelmän tarkoitus tavoitteet

Lisätiedot

Uutta oppimassa Suomessa ja Unkarissa - Jyväskylässä ja Budapestissä. Marjaana Salminen Jyväskylän yliopiston kirjasto

Uutta oppimassa Suomessa ja Unkarissa - Jyväskylässä ja Budapestissä. Marjaana Salminen Jyväskylän yliopiston kirjasto Uutta oppimassa Suomessa ja Unkarissa - Jyväskylässä ja Budapestissä Marjaana Salminen Jyväskylän yliopiston kirjasto Henkilöstövaihtoa kolmen kirjaston välillä Marja Sarvilinnan alustuksessa on tietoa

Lisätiedot

Mitä on sisällönkuvailu

Mitä on sisällönkuvailu Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu

Lisätiedot

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston kirjasto. Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma

Itä Suomen yliopiston kirjasto. Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 18.10.2011 Sisältö Kirjaston tehtävä... 3 Kokoelmatyön periaatteet... 3 Aineiston valinta ja hankinta... 4 Kokoelmien

Lisätiedot

KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJASTOKÄSIKIRJA

KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJASTOKÄSIKIRJA Karjalan tutkimuslaitoksen toimintakäsikirja Liite 6 KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN KIRJASTOKÄSIKIRJA Sisältö 1. Lainaaminen...2 2. Palauttaminen...3 3. Aineiston paikantaminen...4 Kirjasto...4 Työhuoneet...5

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Kansallisen elektronisen kirjaston käyttäjäkysely ammattikorkeakouluille 2007

Kansallisen elektronisen kirjaston käyttäjäkysely ammattikorkeakouluille 2007 Kansallisen elektronisen kirjaston käyttäjäkysely ammattikorkeakouluille 2007 Tutkimuksen tarkoitus Tällä kyselyllä kartoitetaan elektronisten aineistojen käyttöä ammattikorkeakouluissa. Kyselyn tuloksia

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit

Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit Tietoaineistoseminaari 15.10.2010 Hannele Nurminen 10/18/2010 Kirjastosta on hyötyä Ilman kirjastoa ei ole yliopistoa Kirjasto on yliopiston

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Kirjastotilastoinnin prosessikuvaus Yhteistilastoprosessi

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014)

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) Tärkeimmät kotimaiset hakupalvelut Porin tiedekirjaston kotisivut (kerrataan pikaisesti) Porin tiedekirjaston painettu aineisto Tutcatista:

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Helsingin kaupunginkirjasto 4.11.2011 PAINETTU VS DIGITAALINEN Yleiset kirjastot ovat vasta siirtymässä digitaalisiin aineistoihin. Painettua aineistoa

Lisätiedot

Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku 11.5.2010

Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku 11.5.2010 Kaukopalvelun todellisuus tilastojen valossa Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku 11.5.2010 Markku Laitinen Kansalliskirjasto markku.laitinen (at) helsinki.fi http://www.helsinki.fi/~malaitin/

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

YLIOPISTOKIRJASTOJEN KOKOELMARAKENTEITA

YLIOPISTOKIRJASTOJEN KOKOELMARAKENTEITA YLIOPISTOKIRJASTOJEN KOKOELMARAKENTEITA Elokuu 2006 Koonnut Kokoelmakartta-projekti/ VP TKK:n kirjaston kokoelmat (pääkirjasto) Muut TKK:n e-julkaisut (ja julkaisutoiminta) Mf- Mikrokortit Ref-kirjat Kur-kirjat

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke 2013 2015 Loppuraportti 21.10.2015 Laura Yli-Seppälä Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke käynnistyi

Lisätiedot

JYK ja Varastokirjasto

JYK ja Varastokirjasto JYK ja Varastokirjasto Kaisa Saikkonen 17.2.2016 Periaatteet Noudatamme Varastokirjaston tarkennettua ohjeistusta Tarkistamme puutteet Vaarista/Melindasta Emme lähetä kotimaista aineistoa Emme pääsääntöisesti

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset

Lisätiedot

Kirjastoverkkopäivät, DSpace-sessio, 29.10.2010 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Kirjastoverkkopäivät, DSpace-sessio, 29.10.2010 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Suomalaiset julkaisuarkistot vuonna 2010 Kirjastoverkkopäivät, DSpace-sessio, 29.10.2010 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuarkistot, rajanvetoa OpenDoar (http://www.opendoar.org) org) listaa

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Stefan Oino. TITEPK.n vierailuluento 24.8.2012

Stefan Oino. TITEPK.n vierailuluento 24.8.2012 1 Kirjaston sähköiset palvelut opiskelijalle Stefan Oino TTY /Kij Kirjasto 23.8.2012 2012 POP:n kautta kirjaston sivuille 2 1. 2. 3. Tutcat 3 Luettelo kirjaston painetuista aineistosta: kirjat ja lehdet

Lisätiedot

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Sisältö 1 Johdanto 5 2 Laatusuositukset Satakirjastoissa 2014 6 3 Kokoelmien

Lisätiedot

Kansallisen elektronisen kirjaston käyttäjäkysely yleisten kirjastojen asiakkaille 2007

Kansallisen elektronisen kirjaston käyttäjäkysely yleisten kirjastojen asiakkaille 2007 Kansallisen elektronisen kirjaston käyttäjäkysely yleisten kirjastojen asiakkaille 2007 Tutkimuksen tarkoitus Tällä kyselyllä kartoitetaan elektronisten aineistojen käyttöä yleisissä kirjastoissa. Kyselyn

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

JOHDANTO: NELLI KANSALLINEN TIEDONHAKUPORTAALI

JOHDANTO: NELLI KANSALLINEN TIEDONHAKUPORTAALI Johdanto Nelli-portaaliin 1 (7) JOHDANTO: NELLI KANSALLINEN TIEDONHAKUPORTAALI Nelli-portaali on väline tiedonhakuun ja -hallintaan. Nellin kautta pääsee käyttämään sähköisiä aineistoja, esim. sanakirjoja,

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301)

Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301) Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301) 09.09.2016 www.helsinki.fi/yliopisto 09.09.2016 1 Luennon sisältö 1. Tieteellinen tutkimustieto: EBSCO, Idäntutkimus,

Lisätiedot

Dawsonera e-kirjaportaalin käyttöohje

Dawsonera e-kirjaportaalin käyttöohje Dawsoneraopas_2014 1 (10) Dawsonera e-kirjaportaalin käyttöohje Yhteyden luonti Dawsoneraan Savonia-amk:n verkosta Dawsoneran e-kirjaluetteloon saa yhteyden Nelliportaalin kautta valitsemalla etusivun

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KIRJASTON JA VARASTOKIRJASTON LOWTAG-KÄYTÄNTÖ

OULUN YLIOPISTON KIRJASTON JA VARASTOKIRJASTON LOWTAG-KÄYTÄNTÖ OULUN YLIOPISTON KIRJASTON JA VARASTOKIRJASTON LOWTAG-KÄYTÄNTÖ Anne Kivinen & Heino Puoskari Oulun yliopiston kirjasto Tietoaineistopalvelut 15.9.2016 Kuopio, Varastokirjaston kokoelmayhdyshenkilötapaaminen

Lisätiedot

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY TERKON VERKKOPALVELUISTA 2006

ASIAKASKYSELY TERKON VERKKOPALVELUISTA 2006 Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko YHTEENVETO ASIAKASKYSELY TERKON VERKKOPALVELUISTA 2006 Kysely oli verkossa yhden vuorokauden ajan 28. 29.11.2006 Kyselyyn vastasi 332 käyttäjää (vuonna 2004 vastasi

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 Ammattikorkeakoulujen toinen yhteinen kirjaston asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin 14.3.-13.4.2006 lähes samansisältöisenä kuin vuonna 2004. Vastausten

Lisätiedot

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä

Lisätiedot

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA TRITONIA 2010- Vaasan yliopisto Vaasan ammattikorkeakoulu ÅA i Vasa Åbo Akademi Tritonia, Vaasan tiedekirjasto 2001- ja oppimiskeskus 2004-2010- 3 yliopistoa

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjastostartti, hammaslääketiede, lääketiede, ravitsemustiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede 6.9.2012, palvelupäällikkö Tuulevi Ovaska Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Lisätiedot

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjastostartti 4.9.2012, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta tietoasiantuntija Heikki Laitinen heikki.laitinen@uef.fi Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjasto osana yliopistoyhteisöä

Lisätiedot

Miksi arkistointi on tärkeää?

Miksi arkistointi on tärkeää? Miksi arkistointi on tärkeää? Siksikö, kun lait ja asetukset määräävät? Vaiko onko se oman edun mukaista ja järkevää? Arkistopäivät 2003 Leena Kononen @tulli.fi Sisäinen ja ulkoinen tieto - perusero on

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Finna Tunnusluvut 5.3.2015

Finna Tunnusluvut 5.3.2015 Finna Tunnusluvut 1. TUNNUSLUVUT Nykyään Finnasta lasketaan seuraavat tunnusluvut: Osallistuvien organisaatioiden määrä Indeksin viitteiden määrä Verkossa saatavilla olevien viitteiden määrä Eri aineistotyyppien

Lisätiedot

Kokoelmakartta. Kartoitusten suunnittelua ja toteuttamista Joensuun yliopiston kirjastossa. Riitta Porkka/Tomi Rosti Joensuun yliopiston kirjasto

Kokoelmakartta. Kartoitusten suunnittelua ja toteuttamista Joensuun yliopiston kirjastossa. Riitta Porkka/Tomi Rosti Joensuun yliopiston kirjasto Kokoelmakartta Kartoitusten suunnittelua ja toteuttamista n kirjastossa Riitta Porkka/Tomi Rosti n kirjasto 5.12.2005 1 Mitä, miksi ja miten? n hankintatoimen tehtävänä on huolehtia tietoaineiston hankinnasta

Lisätiedot

Kuvailutiedot tiedonhakijan näkökulmasta

Kuvailutiedot tiedonhakijan näkökulmasta Kuvailutiedot tiedonhakijan näkökulmasta 14.10.2013, MA-T Kuvailun päämääränä on mahdollisimman hyvä aineistojen löydettävyys. Kuvailutietojen perusteella tiedonhakijan tulisi voida löytää ja tunnistaa

Lisätiedot

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja E-aineistojen muuttuva käyttö seminaari 5.10.2016 Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto/FinELib Mistä aion puhua tänään Lehtitilaukset ennen ja nyt Kohti

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013

Arena-koulutus e-kirjat PIKIssä. Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista. Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Arena-koulutus 2013 e-kirjat PIKIssä Mitä jokaisen pikiläisen on hyvä tietää e-kirjoista Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjasto 8/2013 Kolmiyhteys Verkkokirjasto Ellibs Lukuohjelma e-kirjasta E-kirja

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu. Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä

Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu. Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä Miten digitointi vaikuttaa kaukopalveluun? Kaukopalvelu Kirjastojen kokoelmat: -Painatteet -Tallenteet

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Kirjaston johtajan puheenvuoro

Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Kirjaston johtajan puheenvuoro Korkeakoulukirjastojen talousseminaari Kirjaston johtajan puheenvuoro Ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki Oulun yliopisto Päivi Kytömäki 28.11.2012 Seminaarin aiheet Tilastoinnissa ilmenevät ongelmat, esim.

Lisätiedot