HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma. Heidi Oksanen BALTIAN MAIDEN SATAMIEN NYKYTILA JA KEHITYS

Transkriptio

1 HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Heidi Oksanen BALTIAN MAIDEN SATAMIEN NYKYTILA JA KEHITYS Opinnäytetyö 2007

2 Koulutusohjelma Utbildningsprogram Degree Program Studienrichtung: Liiketalouden koulutusohjelma Tekijä/Tekijät Författare Author Verfasser/ in: Heidi Oksanen Opinnäytetyön nimi Arbetets titel Title Titel der Diplomarbeit: Baltian maiden satamien nykytila ja kehitys Valmistumisvuosi År Year Abschlussjahr: 2007 Sivumäärä Sidoantal Number of pages Seitenzahl: 55 Tiivistelmä Sammandrag Abstract Zusammenfassung: TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG ABSTRACT ZUSAMMENFASSUNG Koulutusohjelman osa-alue Enhet Program Division Studienrichtung: Liipo Liitteitä Bilagor Appendices Anlagen: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Baltian maiden kauppasatamien nykytilaa sekä kehitystä. Toimeksiantajana on Merikotka, joka on meriturvallisuuden ja - liikenteen tutkimuslaitos. Tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisten tietojen tutkimista sekä tiivistämistä. Kolmen Baltian maan suurimmat satamat ovat Tallinna, Riika, Ventspils, Liepaja ja Klaipeda. Erityisen tärkeää satamille on transitoliikenteen välitys Venäjälle, joka muodostaakin suurimman osan satamien tavarankäsittelystä. Satamilla ovat kehittyneet tie- ja ratayhteydet sekä satamainfrastruktuuri. Jokainen maa, erityisesti Viro, on investoinut suuria summia satamien tason parantamiseen. Jokaisessa tutkitussa satamassa toimii useita ahtausyrityksiä, mikä parantaa satamien tehokkuutta. Satamissa on myös syvät laiturit, joka mahdollistaa myös isojen alusten pääsyn satamiin. Vaikka terminaalit ovatkin kehittyneitä sekä moderneja, ei lastausnopeus ole satamissa vielä Suomen luokkaa. Kilpailussa Baltian maiden satamien etuna ovat joustava työaika sekä edullinen palkkataso, mutta turvallisuutta ei vielä pidetä yhtä hyvänä kuin esim. Suomessa, vaikka turvallisuustaso Baltian maissa onkin parantunut sekä korruptio vähentynyt. Satamien ongelmina pidetään kaluston sekä varusteiden puutteellisuutta sekä suhteita Venäjään. Avainsanat Nyckelord Keywords Schlüsselwörter: Baltia, Satamat, Merikuljetus, Logistiikka, Ulkomaankauppa Säilytyspaikka Förvaringsställe Filing location Pflichtexemplar: HAAGA-HELIAn kirjasto HAAGA-HELIAS bibliotek HAAGA-HELIA Library Bibliothek von HAAGA-HELIA

3 Koulutusohjelma Utbildningsprogram Degree Program Studienrichtung: Degree Programme in Business Management Tekijä/Tekijät Författare Author Verfasser/ in: Heidi Oksanen Opinnäytetyön nimi Arbetets titel Title Titel der Diplomarbeit: Present State and Development of Baltic State Ports Valmistumisvuosi År Year Abschlussjahr: 2007 Sivumäärä Sidoantal Number of pages Seitenzahl: 55 Tiivistelmä Sammandrag Abstract Zusammenfassung: TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG ABSTRACT ZUSAMMENFASSUNG Koulutusohjelman osa-alue Enhet Program Division Studienrichtung: Liipo Liitteitä Bilagor Appendices Anlagen: The purpose of the study was to explore the present state of the Baltic state ports and to find out how these are being developed. The study was assigned by Merikotka, a Kotka-based Maritime Research Centre. This is a desktop study, i.e. written information on these ports was studied and facts were compiled and interpreted. The biggest ports in the three Baltic states are Tallinn, Riga, Ventspils, Liepaja and Klaipeda. These ports rely especially on transit traffic to Russia; these activities make up the main part of the handling of goods in the ports. All ports have developed road and railway connections and a port infrastructure. All states, especially Estonia, have invested in further improvements of their ports. Several stevedoring companies operate in all the ports included in this study, which improve the effectiveness of the ports. The ports also have deep quays, which also enable big vessels to use these. However, although the terminals are well developed and modern, they still are not able to serve vessels as fast as Finnish terminals. Flexible working hours and favourable wage levels are an advantage for Baltic states in the competition, but the safety level is not as good as in Finland, for example, even though it has improved and corruption has decreased. A problem for the ports is the shortage of equipment and also relations to Russia. Avainsanat Nyckelord Keywords Schlüsselwörter: Baltic countries, ports, sea transport, logistics, foreign trade Säilytyspaikka Förvaringsställe Filing location Pflichtexemplar: HAAGA-HELIAn kirjasto HAAGA-HELIAS bibliotek HAAGA-HELIA Library Bibliothek von HAAGA-HELIA

4 1(55) 1 JOHDANTO Tutkimusongelma ja -tavoitteet Tutkimus menetelmä Käsitteet BALTIAN maat Viro Ulkomaan kauppa ja liikenneyhteydet Latvia Ulkomaankauppa ja liikenneyhteydet Liettua Ulkomaankauppa ja liikenneyhteydet Satamat Satamaorganisaatiot Satamapalvelut Satamatyypit Satamatekniikka Baltian maiden logistiikka ja satamat Viron satamat Tallinnan satama Muugan satama Paldiskin satama Paljassaaren satama Sillamäen satama Latvian satamat Riian satama Ventspils Liepaja Liettuan satamat Klaipeda Yhteenveto Johtopäätökset...48 LÄHTEET...50

5 2(55) KUVALUETTELO Kuva 1. Viron tärkeimmät talousluvut (Finpron maakansio Viro)...8 Kuva 2. Tärkeimmät talousluvut. (Finpron maakansio Latvia)...10 Kuva 3. Tärkeimmät talousluvut (Finpron maakansio Liettua)...12 Kuva 4. Sataman sidosryhmät (Meriliitto Sjöfartsförbundet ry)...15 Kuva 5. Kokonaistavaran käsittely määrä (tuhansissa tonneissa) vuosittain. (FREE PORT OF RIGA)...33 Kuva 6. Kuukausittainen volyymimäärä (Miljoonaa tonnia) vuonna (Ventspils Nafta Terminals, transshipment amount)...37 Kuva 7. Tavaran käsittelyvolyymit (tuhansissa tonneissa) vuosina (Port of Liepaja)...40 Kuva 8. Satamien omistus. (Ojala ym s.51)...44 Kuva 9. Satamapalveluiden (Ahtaajat) omistus. (Ojala ym s.51)...44 Kuva 10. Tallinnan sataman aluskäynnit tyypeittäin v (Coker 2001 s.47)...45 Kuva 11. Latvian satamien aluskäynnit tyypeittäin v (Coker 2001 s.47)...46 Kuva 12. Liettuan satamien aluskäynnit tyypeittäin v (Coker 2001 s.47)...46 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Ulkomaankaupan kehitys (Finpron maakansio Viro)...9 Taulukko 2. Ulkomaankaupan kehitys (Finpron maakansio Latvia)...11 Taulukko 3. Ulkomaankaupan kehitys. (Finpron maakansio Liettua)...13 Taulukko 4. Tavaramäärien kehitys Baltian maiden satamissa (miljoonaa tonnia vuodessa). (EU:n ja Venäjän väliset pääkuljetusreitit)...23 Taulukko5. Itämeren satamien kokonaiskonttimäärät (TEU). (Transitoketjun kilpailukyky)...23 Taulukko 6. Tallinnan sataman infrastruktuuri. (Baltic Ports Organisation)...25 Taulukko 7. Riian sataman infrastruktuuri. (Baltic Ports Organization)...34 Taulukko 8. Tavaran liikevaihto Ventspilsin satamassa. (Port of Ventspils, Statistics)...35 Taulukko 9. Tavararyhmien osuus kaikista kuljetuksista. (Port of Ventspils, Statistics)...36 Taulukko 10. Liepajan sataman infrastruktuuri (Baltic Ports Organization)...39 Taulukko 11. Klaipedan sataman infrastruktuuri. (Baltic Ports Organization)...42 Taulukko 12. Tavaran käsittely satamassa tuoteryhmittäin vuonna (Port of Klaipeda)...42 Taulukko 13. Tavaran volyymimäärät (tuhansissa tonneissa) Baltian maiden satamissa (Ojala ym s.52)...45 Taulukko 14. Yhteenveto käsitellyistä satamista...47

6 3(55) 1 JOHDANTO Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Baltian maiden eli Viron, Latvian ja Liettuan kauppasatamien nykytilaa sekä kehitystä. Toimeksiantajana on Merikotka, joka on meriturvallisuuden ja - liikenteen tutkimuslaitos. Toimeksiantajan eli Merikotkan päämääränä on meriturvallisuuden ja meriympäristöön liittyvän tutkimuksen vahvistaminen, jota se tekee mm. toteuttamalla korkeatasoista Suomenlahden olosuhteisiin sovellettua tutkimusta. Myös merikuljetusten ja satamatoimintojen tutkimus on tärkeällä sijalla. Merikotkan yksi kulmakivi on laaja kansainvälinen yhteistyö ja tavoitteena on muodostaa Kotkaan koko Itämeren keskeinen merenkulun osaamiskeskus. Merikotka on merenkulkualan tutkimuskeskittymä, joka yhdistää useiden yliopistojen ja korkeakoulujen toimintaa. Jo yhteensä 20 henkilöä toimii tutkimuskeskuksen yhteydessä mm. professoreita sekä tutkijoita. (Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus) 1.1 Tutkimusongelma ja -tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on tehdä selvitystyö Baltian maiden kauppasatamien nykytilasta sekä kehityksestä. Tutkimuksessa tulee selvittää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Ovatko satamat yksityisessä vai julkisessa omistuksessa? Milloin satama on rakennettu? Minkälaisia tavaravirtoja satamassa liikkuu? Satamien kapasiteetti? Millainen koneistus satamissa on? Minkälaiset raideyhteydet satamista on? Mikä on satamien tekninen taso? Mitkä satamaoperaattorit satamissa toimii ja miten? Minkälainen turvallisuustaso satamassa on?

7 4(55) Tavoitteena on löytää vastauksen edellä mainittuihin kysymyksiin, sekä tulkita satamien kehittymismahdollisuuksia. Toimeksiantajalla on meneillään samankaltainen tutkimus Venäjän satamista, joten heillä on kiinnostusta myös tutkimukseen Baltian maiden satamista, joita ei aiemmin Merikotkassa ole tutkittu. Toimeksiantajan tekemässä selvityksessä tavoitteena on ollut arvioida Suomen Venäjän kaupassa toimivien yritysten ja viranomaisten haasteita ja kehitysnäkymiä haastatteluihin perustuen. Selvitys on ensimmäinen väliraportti Transport and logistics in the Gulf of Finland (TRANSGOF) tutkimuksesta. (Merikotka, julkaisut) Tutkimus on nähtävillä Merikotkan sivuilla ja kulkee nimellä Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka. 1.2 Tutkimus menetelmä Menetelmänä on kirjallisen tiedon tutkiminen ja tiivistäminen. Tutkimuksessa pyritään kirjallisia lähteitä hyväksikäyttäen löytämään tarpeellinen tieto. Aineistona toimii internetistä löytyvät lähteet sekä muu kirjallinen aineisto. Tärkeimpänä lähteenä toimivat satamien omat kotisivut, mutta myös artikkeleita sekä kolumneja pyritään käyttämään hyväksi. Tutkimuksessa ei saatu toivottua tulosta yhteydenotosta satamiin, eikä se näin ollen vaikuttanut tutkimuksen tekoon. Yhteydenotto tehtiin sähköpostitse ja tarkoitus oli kartoittaa tulevaisuuden investointeja sekä satamien turvallisuustasoa. Sähköposti lähetettiin kaikkiin satamiin vähintään kahdelle henkilölle, joiden yhteystiedot löytyivät satamien kotisivuilta. Vastaukset tulivat vain kolmesta satamasta, mutta niiden merkitys tutkimuksessa oli vähäinen. Kaksi vastanneista lähetti satamaa koskevan esitteen ja yksi vastaajista kehotti käymään sataman kotisivuilla. Jos tutkimus nyt toistettaisiin, saataisiin varmasti kattavammat sekä todelliset tiedot käymällä satamissa paikanpäällä. Myös yhteydenotto varustamoihin, jotka satamia käyttävät olisi hyvä keino tutkittaessa satamia. Varustamoilta tietoa saisi erityisesti palvelutasosta sekä perusteluja miksi juuri he käyttävät kyseistä satamaa. Varustamot voisivat myös antaa parannusehdotuksia, joista myös satamat itse hyötyisivät.

8 5(55) Tutkimuksen reliabiliteetti eli luotettavuus tarkoittaa sitä, etteivät tutkimustulokset ole sattumanvaraisia, vaan ne ovat toistettavissa. Satunnaisvirheitä voi syntyä, jos esimerkiksi tutkija ja haastateltava käsittävät kysymyksen eri tavalla. Tutkimuksen validiteetilla eli pätevyydellä tarkoitetaan mittarin kykyä mitata juuri sitä, mitä on tarkoitus mitata. Kun teoreettinen ja operationaalinen määritelmä on yhtäpitävät, on validiteetti täydellinen. Validiteetti lasketaan tai arvioidaan vertaamalla mittaustulosta vain pelkästään todelliseen tietoon mitattavasta ilmiöstä. Teoreettisten käsitteiden mittaamisen validius on viime kädessä arviointikysymys, jossa tutkijoiden rationaalisen keskustelun tuloksena muodostunut vallitseva mielipide ratkaisee. ( Uusitalo 1991, 84-85) Tutkimuksen luotettavuus eli reliabiliteetti on täysin julkaistun tiedon varassa. On myös mahdollista, että satamat itse antavat itsestään hieman positiivisemman kuvan kuin mitä todellisuus on. Tämä vaikuttaa erityisesti satamien kotisivuilta saatuun tietoon. Jonkin verran tutkimuksen luotettavuuteen saattaa vaikuttaa myös se, että lähteinä käytettävä tieto löytyy yleisesti ottaen vain englanninkielisenä, joten tulkinnassa saattaa tapahtua reliabiliteettiin vaikuttavia asioita. Tutkimuksen pätevyys eli validiteetti jää hieman vaillinaiseksi tiedon puutteen vuoksi. Kaikkia tutkimusongelman kysymyksiä ei pystytty tutkimuksessa ratkaisemaan ja validiteettiin vaikuttaa myös tiedon paljous terminaaleista, kun tutkimuksessa oli tarkoitus suurimmalta osalta tutkia satamien tilaa, ei niissä toimivia terminaaleja. Turvallisuudesta sekä ympäristöstä ei ollut vielä kovinkaan paljoa reaaliaikaista tietoa saatavilla.

9 6(55) 1.3. Käsitteet Transitoliikenne =kauttakulkuliikennettä, jolla tarkoitetaan kahden muun valtion välistä liikennettä kolmannen valtion alueen kautta. (Tilastokeskus: Transitoliikenne Suomen kautta) DWT (dead weight tonne)= Täysin valmiin, mutta tyhjän aluksen kantokykyä. (Torikka 2002, s.9) RTG-nosturi (rail mounted gantry crane)= Kiskoilla kulkevaa konttipukkinosturi, jota käytetään konttien käsittelyyn konttiterminaaleissa. ( Karhunen 2006, s.15) STS-nosturi (ship-to-shore gantry crane) = Laiturikonttinosturi on pukkinosturi, jolla siirretään kontteja satamassa laivan ja laiturin välillä. ( Karhunen 2006, s.16) WTO= Maailman kauppajärjestä, joka on perustettu vuonna 1995.Ensisijaisena tavoitteena on kaupan vapauttaminen. (Ulkoasiainministeriö, Kauppapolitiikka) IMF= Kansainvälinen valuuttarahasto, jonka tarkoituksena on edistää kansallisten ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautta. (Valtiovarainministeriö. Kansainvälinen yhteistyö, IMF) ERBD= Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki perustettiin vuonna 1991 tukemaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden, Baltian sekä muiden entisen Neuvostoliiton maiden taloudellista kehitystä ja siirtymistä demokratiaan ja avoimeen markkinatalouteen. (Valtiovarainministeriö. Kansainvälinen yhteistyö, ERBD) EIP= Euroopan investointipankki on sekä EU:n toimielin, joka osallistuu neuvoston päätösten toimeenpanoon ja myös toisaalta rahoituslaitos. EIP myöntää pitkäaikaisia lainoja tavoitteena edistää EU:n jäsenvaltioiden yhdentymistä, tasapainoista alueellista kehitystä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. (Valtiovarainministeriö. Kansainvälinen yhteistyö, EIP) ALSC= Association of Lithuanian Stevedoring Companies

10 7(55) 2 BALTIAN MAAT Baltian maat saivat hyvän vauhdin talouskasvulle jo 1990-luvulla ja kasvu jatkuu edelleen nopeana. Viron ja Latvian kasvuvauhti ylitti vuosina 2000 sekä 2001 KIEmaiden (Keski- ja Itä-Euroopan maat) keskimääräisen kasvun, Liettua jäi hieman alemmalle tasolle. (Baltian maat 2002) Kaikkien kolmen maan ongelmana on vaihtotaseen vaje, mutta viennin kasvun myötä vaje on kaventunut alle 10 prosenttiin. Inflaatio kaikissa maissa on saatu alle 10 prosenttiin jo 1990-luvulla. Virossa inflaatio on hieman Latviaa ja Liettuaa korkeampi. Maailmankaupan nopea hidastuminen vuonna 2001 näkyi Baltian maissa vientitulojen hidastumisena. (Baltian maat 2002) 2.1 Viro Viron pinta-ala on neliökilometriä ja asukasluku 1,35 miljoonaa. Luonnonvaroista tärkeimpiä ovat liuskeöljy, turve sekä meripihka. Rajanaapureita ovat Latvia sekä Venäjä. Hallitusmuotona on parlamentaarinen demokratia. (Finpron maakansio Viro) Viron talous pysyttelee kokoajan EU:n kärkitasolla ja on hyvässä kunnossa. Hallitus on jatkanut liberaalia talouspolitiikkaa sekä verokevennyksiä. Viron julkinen velka on Euroopan pienimpiä ja valtion budjetti on tasapainossa. (Kauppapolitiikka 2007) Koko uudelleenitsenäistymisen jälkeen Viron ulkomaankauppa on ollut alijäämäistä, eikä olennaista parannusta ole odotettavissa. Huomattavan osan viennissä ja tuonnissa muodostavat edelleen sopimusvalmistukseen liittyvät tavaravirrat. (Kauppapolitiikka 2007) Liikenteellä ja logistiikalla on suuri rooli Viron taloudessa. Hyvin kehittynyt infrastruktuuri sekä maantieteellisesti suotuisa sijainti tarjoavat hyvät mahdollisuudet kaikille kuljetusmuodoille. Noin 7,5 prosenttia Viron työvoimasta työskentelee kuljetusten parissa. Meriliikenteen liikevaihto on yli nelinkertaistunut vuoteen1994 verrattuna aktiivisten yksityistämisprosessien vuoksi. (Invest in Estonia: TRANSPORT AND LOGISTICS)

11 8(55) Viro liittyi WTO: n jäseneksi marraskuussa Viro on myös Maailmanpankin ja IMF:n jäsen. Toukokuussa 2004 Viro liittyi Euroopan Unioniin. (Finpron maakansio Viro) Viron bruttokansantuote on kasvanut voimakkaasti (kuva 1). Yksityisen kulutuksen sekä investointien kasvu vauhdittivat ennen kaikkea talouskasvua. Tästä kertovat mm. kauppavajeen suureneminen sekä vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu. Talouspolitiikan merkittävin tavoite on euroalueeseen liittyminen, sillä se toisi talouteen vakautta ja vähentäisi valuutanvaihtoon liittyviä riskejä. Viron tavoitteena on liittyä euroon vuoden 2008 alussa, mutta inflaation vuoksi on todennäköistä, että siirtyminen on ajankohtaista aikaisintaan vuoden 2009 alussa. (Finpron maakansio Viro) Kuva 1. Viron tärkeimmät talousluvut (Finpron maakansio Viro) Ulkomaan kauppa ja liikenneyhteydet Vuonna 2006 merkittävimpiä vientituotteita olivat kivennäisainetuotteet, koneet ja laitteet sekä puu ja metalli. Tekstiilien osuus viennissä laski edellisvuoden 7,2 prosentista 5,2 prosenttiin. Kauppatase on säilynyt kokoajan ja ennustetaan jatkuvankin alijäämäisenä (Taulukko 1). Tuonnin merkittävimmät tuotteet olivat koneet ja laitteet sekä kuljetusvälineet. Tärkeimpänä kauppakumppanina on Suomi. Vuonna 2006 vienti kasvoi eniten Yhdysvaltoihin, Gibraltarille sekä Venäjälle. Tuonti kasvoi eniten Venäjältä, Suomesta, Latviasta ja Ruotsista. (Finpron maakansio Viro)

12 9(55) Taulukko 1. Ulkomaankaupan kehitys (Finpron maakansio Viro) Virossa on maantieverkostoa km, joista noin 8600 km päällystettyjä. Rautatieverkostoa on 967 km, josta sähköistettyä n. 130 km. Tärkeimpiä satamia ovat Tallinnan satamat (mm. Muuga), Pärnu, Kunda ja Paldinsk. (Finpron maakansio Viro) Viron maantieteellinen asema Itämeren rannalla tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle ja sitä markkinoidaankin transitoliikenteen väylänä Venäjälle ja Keski-Aasiaan. Suuri osa Viron saamista tuloista tulee läpikulkuyhteyksien järjestämisestä Venäjän ja muiden IVY-maiden sekä Euroopan maiden välillä. (viro: maaprofiili) 2.2 Latvia Latvian pinta-ala on neliökilometriä ja asukasluku 2,281 miljoonaa. Luonnonvaroista tärkeimmät ovat metsävarat, kalkkikivi sekä meripihka. Rajanaapureita Latvialle ovat Viro, Liettua, Valko-Venäjä sekä Venäjä. Suurimpia kaupunkeja ovat Riika, Vetspils, Daugavpils, Liepaja sekä Jelgava. (Finpron maakansio Latvia) Latvian talous kasvaa vakaasti viennin sekä kotimaisen kysynnän vauhdittamana. Latvian tavoitteena on vähentää suurta energiariippuvuutta Venäjästä, mutta avointa talouspolitiikka on pakko jatkaa. Latvia vie paljon puuta, metallia ja tekstiilejä ja viennistä EU: n osuus on jopa 80 %. Talouskehitys on vähentänyt myös työttömyyttä, mutta alueelliset erot ovat kuitenkin edelleen suuria. (Kauppapolitiikka 2005)

13 10(55) Latvian itsenäistymisen ensimmäisinä vuosina BKT laski voimakkaasti, mutta lähti pikkuhiljaa nousuun. Talouskasvu hidastui vielä vuonna 1995 pankkikriisin vuoksi sekä vuonna 1999 Venäjän talouskriisin vuoksi, mutta sen jälkeen kasvu on ollut suhteellisen voimakasta (kuva 2). (Finpron maakansio Latvia) Kuva 2. Tärkeimmät talousluvut. (Finpron maakansio Latvia) Ulkomaankauppa ja liikenneyhteydet Latvia hyväksyttiin ensimmäisenä Baltian maana WTO:n jäseneksi lokakuussa Euroopan unioniin Latvia liittyi ja samana vuonna myös NATOon. Vuonna 2006 Latvian vienti kasvoi 12,9 prosenttia (Taulukko 2) ja tuonti kasvoi 28,8 prosenttia edellisvuodesta. (Finpron maakansio Latvia). Tärkeimpiä vientituotteita ovat puutuotteet, tekstiilituotteet sekä metallit. Tuonnissa suurimmat osuudet ovat koneilla ja laitteilla sekä kemiantuotteilla ja elintarvikkeilla. Latvian tärkein kauppakumppani on Saksa. (Tilastokeskus)

14 11(55) Taulukko 2. Ulkomaankaupan kehitys (Finpron maakansio Latvia) Latvian maantieverkosto koostuu kilometristä valtiollisia sekä kilometristä paikallisia teitä. Rautatieverkostossa pääratoja on 2305 kilometriä. Lentokenttiä on kolme, joiden liikenteestä 99 % on Riiassa. Pienemmät kentät sijaitsevat Liepajassa sekä Ventspilsissä. Tärkeimmät satamat ovat Ventspils, Riika sekä Liepaja. Latviassa on myös seitsemän pienempää satamaa. (Finpron maakansio Latvia) Kuljetus- ja tietoliikennesektorin osuus Latvian bruttokansantuotteesta oli 13 prosenttia vuonna Kauttakulkuliikenne, erityisesti EU-Venäjä- liikenne, vaikuttaa maan talouskehitykseen. Hyvät rautatiet sekä satamat tarjoavat kauttakulkuliikenteelle mahdollisuuden kasvuun jatkossakin. Latvian hallitus on käynnistänyt useita kehitysohjelmia parantaakseen satamien tehokkuutta sekä modernisoidakseen maantie- ja rautatieverkostoa. Näillä kehityksillä pyritään vahvistamaan maan asemaa idän ja lännen välisenä kauttakulkumaana. (Finpron maakansio Latvia)

15 12(55) 2.3 Liettua Liettuan pinta-ala on neliökilometriä ja asukasluku on 3,4 miljoonaa. Liettuan suurimmat kaupungit ovat Vilna, Kaunas, Klaipeda, Siauliai sekä Panevezys. Naapurimaita ovat Valko-Venäjä, Latvia, Puola sekä Venäjä. Liettuan tärkeimmät luonnonvarat ovat metsävarat, savi sekä hiekka. Liettuan valtiomuoto on tasavalta. (Finpron maakansio Liettua) Liettuan bruttokansantuote osoitti ensimmäistä kertaa itsenäistymisen jälkeen kasvua vasta vuonna Venäjän talouskriisin vuonna 1998 vaikutukset näkyivät selvästi Liettuan taloudessa. Talouskriisin vaikutuksista Liettua toipui kuitenkin nopeasti ja tämän jälkeen Liettua on ollut useamman vuoden talouskasvun kärjessä koko Keski- Ja Itä- Euroopassa. (Finpron maakansio Liettua) Liettuan BKT on kasvanut hitaammin kuin kahden muun Baltian maan (kuva 3). Inflaatio on Liettuassa pysynyt hyvin kurissa. (Vilna info) Kuva 3. Tärkeimmät talousluvut (Finpron maakansio Liettua)

16 13(55) Ulkomaankauppa ja liikenneyhteydet Liettuan kauppatase on ollut useiden vuosien ajan alijäämäinen. Vuonna 2006 Liettuan vienti kasvoi 18,4 prosenttia ja tuonti kasvoi 23 prosenttia edellisvuodesta (Taulukko 3). Tärkeimpinä vientikumppaneina olivat Venäjä, Latvia sekä Saksa. Vienti kasvoi erityisesti Venäjälle. Venäjä on myös Liettuan ylivoimaisesti tärkein tuontimaa. Vuonna 2006 tuonti kasvoi voimakkaasti myös Puolasta, Latviasta sekä Italiasta. (Finpron maakansio Liettua)Tärkeimpinä vientituotteina ovat olleet lannoitteet ja mineraalit sekä tekstiilit. Tuontituotteiden suurimpia ryhmiä ovat mineraalituotteet sekä koneet ja laitteet. (Vilna info) Taulukko 3. Ulkomaankaupan kehitys. (Finpron maakansio Liettua) Liettuassa on maantieverkostoa km, josta päällystettyä km. Moottoritietä on 417 kilometriä. Rautatieverkostoa on 1782 kilometriä ja Liettuassa on neljä kansainvälistä lentokenttää. (Finpron maakansio Liettua) Venäjän ja Kalingradin välisen transitoliikenteen vuoksi rautateiden merkitys rahtiliikenteelle on kasvanut. Maantieteellisesti Liettua on merkittävä läpikulkuliikenneväylä idän ja lännen välillä ja EU-jäsenyyden myötä tätä etua hyödynnetään myös tulevaisuudessa. (Finpron maakansio Liettua)

17 14(55) Maanteiden kunnostaminen on ollut yksi prioriteettikohteista jo 90-luvun alusta lähtien. Kunnostushankkeita rahoittavat sekä EU, EBRD ja EIP. Myös Liettuan hallitus on allokoinut 303 miljoonaa euroa teiden kunnostamiseen. (Finpron maakansio Liettua) Rautateistä 122 kilometriä on sähköistetty ja niiden merkitys rahtiliikenteelle on edelleen suuri transitoliikenteen vuoksi. Liettuasta on suora rautatieyhteys Venäjän lisäksi myös Valko-Venäjälle, Latviaan, Puolaan sekä Saksaan. Rautateitse kuljetetaan erityisesti öljyä, turvetta sekä autoja ja metalleja. Vuonna 2006 rautateiden kautta kulki rahtitavaraa n. 50 miljoonaa tonnia. (Finpron maakansio Liettua)

18 15(55) 3. SATAMAT Satama on kuljetusketjussa se kohta, jossa tavarat siirtyvät maaliikenteen kuljetusvälineistä laivoihin tai toisinpäin. Tavaroiden varastointi liittyy myös olennaisesti satamatoimintoihin. (Pöllänen, Säily, Kalenoja, Mäntynen 2005,74) Satamassa tapahtuvan tavarankäsittelyn osuus loppukäyttäjän kokemista logistiikkakustannuksista on keskimäärin %. Osuuteen vaikuttaa kuljetusmatka sekä merikuljetusmuoto. (Pöllänen, Säily, Kalenoja, Mäntynen 2005, 75) Sataman sidosryhmät Satamaorganisaatiot Satamanpitäjät - Satamalaitokset ja liikelaitokset - Omistajayhtiöt Satamaoperaattorit Sataman käyttäjät/asiakkaat Varustamot Maaliikenneyritykset Laivaajat Tavaran vastaanottajat Matkustajat Palvelujen tuottajat Laivanselvitys Huolinta Laivamuonitus Polttoainehuolto Huolto ja korjaus Hinaus Luotsaus Jäänmurto Merimiespalvelu- ja lähetys Kuva 4. Sataman sidosryhmät (Meriliitto Sjöfartsförbundet ry) Viranomaiset Merenkulku Tulli Poliisi Ympäristö Rajavartiosto

19 16(55) 3.1 Satamaorganisaatiot Satamaorganisaatioon kuuluvat satamalaitokset, omistajayhtiöt ja satamaoperaattorit. Lastin purkamisesta tai lastaamisesta laivaan vastaa yleensä satamaoperaattori. (Pöllänen, Säily, Kalenoja, Mäntynen 2005, 77) Sataman käyttäjiä ovat ne yritykset, jotka maksavat sataman käytöstä ja näin ylläpitävät sataman toimintaa. Tällaisia yrityksiä ovat varustamot sekä rahdinottajat ja antajat. Varustamoita kiinnostaa satamassa mm kustannustaso, tekninen taso, toiminnan tehokkuus sekä muu palvelutaso eli mm. huolto- ja korjaustyöt. Aikaisemmin käyttösatamaksi valittiin lähinnä oleva, nykyään kuitenkin edellä mainitut vaikuttavat sataman valintaan. (Pöllänen, Säily, Kalenoja, Mäntynen 2005, 79) Varustamot voivat olla hyvin erilaisia. Joku varustamo omistaa vain yhden aluksen, osa taas useita aluksia. On myös varustamoita, jotka eivät omista yhtään omaa alusta vaan toimivat hoitovarustamoina eli operoivat muiden omistamia aluksia. Varustamot voidaan jakaa myös alusten kuljettamien lastien perusteella esimerkiksi lastiliikennettä harjoittaviin säiliö- ja kuivalastialusvarustamoihin, matkustajaja autolauttaliikennettä tai matkustajaliikennettä ja hinaustoimintaa harjoittaviin varustamoihin. (Meriliitto Sjöfartsförbundet ry) 3.2 Satamapalvelut Satamapalvelut voidaan jakaa alukseen, lastiin ja matkustajiin liittyviin palveluihin ja ne voivat olla organisoituja eritavoilla. Suomessa esimerkiksi kunta omistaa maa-alueet ja satamanosturit, mutta aluspalvelut tuottaa pääasiassa kunnallinen satamalaitos. Yksityiset satamaoperaattorit eli ahtausliikkeet vastaavat lastiin liittyvistä palveluista. Baltiassa sataman maa-alueet, infrastruktuurin ja satamalaitoksen omistaa valtio. Aluspalveluita tarjoavat sekä satamalaitos että yksityiset operaattorit. Lastipalveluita tuottavat yksityiset operaattorit. (Pöllänen, Säily, Kalenoja, Mäntynen 2005, 81)

20 17(55) 3.3 Satamatyypit Tavara, joka sataman kautta liikkuu, määrää pitkälti sen tyypin. Erilaisia satamatyyppejä on olemassa mm. irtolastituotteille ja öljylle. Erilaiset lastausmenetelmät vaativat satamilta erilaista teknologiaa. Kuivalastialukset kuljettavat yksikkö-, kappale- tai irtotavaraa. Lastaus ja purkausmenetelmä, jossa lasti nostetaan nosturilla pystysuoraan alukseen tai siitä pois on nimeltään lolo-menetelmä (lift on- lift off). Nosturit varustetaan tavaralajiin sopivilla tartuntavarusteilla ja ne voivat olla joko laivassa tai laiturilla. (kuljetusopas) Kun lasti siirretään alukseen tai aluksesta pyörien päälle, on kyseessä roro-järjestelmä (roll on- roll off). Tavarat lastataan satamavarastossa lauttavaunuille, jotka siirretään alukseen ja kiinnitetään paikoilleen merimatkan ajaksi. Yleensä lasti siirretään laivaan peräportista, mutta myös sivu- tai keulaporttia voidaan käyttää. Roro-järjestelmä on hyvä lyhyissä ja vaativissa kuljetuksissa, joissa lastausnopeus on tilankäyttöä tärkeämpää. (kuljetusopas) Storo-järjestelmässä (stowable roro) lasti viedään laivan ruumaan lauttavaunuilla, ahdetaan paikalleen trukeilla ja tyhjät lauttavaunut viedään takaisin varastoon. Lastaus on hitaampaa kuin roro-menetelmässä, mutta aluksen kapasiteetti tulee tehokkaammin käytettyä. (kuljetusopas) Konttijärjestelmä on erikoistunut standardoitujen konttien kuljetukseen ja tätä varten suunnitelluilla aluksilla voidaan siirtää tehokkaasti suuria määriä kontteja valtameriliikenteessä. Kontit soveltuvat pitkien matkojen kuljetuksiin, joissa käytetään suuria aluksia. Konttikuljetusten yhteydessä käytetään yksikköä TEU ( twenty foot equivalent unit). Yksikkö ilmaisee kuinka monta 20 jalan konttia alukseen voidaan lastata. Yleensä kapasiteetti on useita tuhansia TEU-yksiköitä. Konttijärjestelmä vaatii tehokkaita lastinkäsittelylaitteita satamissa. (kuljetusopas)

21 18(55) Bulk-satamissa käsitellään yleensä yhtä tai enintään muutamaa tuotetta. Tyypillisiä bulktuotteita ovat mm. kivihiili, malmit, vilja sekä puuhake. Irtolasti laivataan tavallisesti erikoisaluksissa, joiden lastikoot ovat yleensä suuria. Suurien kertalastien vuoksi, irtolastisatamissa tarvitaan runsaasti varastotiloja. (Pöllänen, Säily, Kalenoja, Mäntynen 2005, 95) Öljysatamat ovat joko tuotantoalueiden läheisyydessä sijaitsevia raakaöljyn lastaussatamia tai jalostamojen omia satamia, joissa puretaan raakaöljyä ja lastataan öljyjalosteita. Öljysatamien toiminnalle on ominaista tarkat toimintasäännöt. (Pöllänen, Säily, Kalenoja, Mäntynen 2005, 95) Ympäristövaatimusten sekä teknisen kehityksen johdosta erikoissatamien tarve on kasvanut. Erikoissatamia ovat esimerkiksi autojen vienti- ja tuonti-, kaasu-, kemikaalisekä turistiristeilyjä palvelevat matkustajasatamat. (Pöllänen, Säily, Kalenoja, Mäntynen 2005, 96)

22 19(55) 3.4 Satamatekniikka Telakoilla laivakuljetusten kasvanut kysyntä on näkynyt jo pidempään ja rakenteilla olevat konttilaivat ovat aiempaa suurempia. Satamaoperaattorit ympäri maailmaa joutuvat investoimaan satamien kontinkäsittelyjärjestelmiin vastatakseen tulevia tarpeita. Entistä pidemmät ja leveämmät alukset vaativat korkeampia ja pidemmälle ylettäviä satamanostureita. Myös kenttälaitteita pitää olla riittävästi, jotta isot konttimäärät pystytään käsittelemään tehokkaasti. Uusien tuotteiden lisäksi satamaoperaattorit investoivat myös entisten laitteiden kunnostukseen. (cargotec) Satamanosturit lastaavat ja purkavat laiturilla tehokkaasti laivan kontteja ja niitä käytetään erityisesti suurissa satamissa ja konttiterminaaleissa. Kenttänostureita käytetään suurissa terminaaleissa, sillä ne pystyvät pinoamaan kontteja leveämpiin ja korkeampiin pinoihin kuin muut kontinkäsittelylaitteet. Konttilukkeja käytetään normaalisti keskikokoisissa satamissa sekä suurissa terminaaleissa konttien kuljettamiseen laiturin, konttikentän ja lastausalueen välillä. Niiden avulla voidaan kuljettaa, pinota, lastata ja purkaa kontteja. Konttikurottajia käytetään konttien pinoamiseen pienissä ja keskisuurissa terminaaleissa, joissa tarvitaan monipuolista kontinkäsittelylaitteistoa. Kuljetuslukit kuljettavat kontteja laiturin ja konttikentän välillä nopeasti ja tehokkaasti. (cargotec, sanasto)

23 20(55) 4 BALTIAN MAIDEN LOGISTIIKKA JA SATAMAT Baltian maat sijaitsevat logistisesti keskeisessä paikassa Venäjän liikenteen kannalta. Niissä sijaitsee useita merkittäviä Itämeren satamia, joista on hyvät yhteydet rautateitse Venäjälle. Ulkomaalaisia yrityksiä on etabloitunut kehittämään satamatoimintoja sekä kuljetus- ja terminaaliverkostoja Baltian maihin. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2003) Kaikissa Baltian maissa infrastruktuuri on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Tiet ja rautatiet ovat Liettuassa lähtökohdaltaan parhaassa kunnossa ja kansainvälisestä tuesta johtuen se todennäköisesti kehittyykin nopeasti. Melko hyvässä kunnossa on myös Viron infrastruktuuri. Sen sijaan Latvian infrastruktuuri on osittain heikkokuntoinen, aiheuttaen usein ongelmia myös liiketoiminnalle. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2003) Baltian maissa rajanylityspaikat sekä tullit ovat teknologialtaan erittäin nykyaikaisia. Tullissa on käytössä yhteinen sähköinen järjestelmä, jonka vuoksi valmiudet maiden väliseen joustavaan liikkumiseen ovat hyvät. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2003) Liikennöinnin ja kuljetusten saaminen toimivimmaksi sekä tehokkaiksi on liikenneinfrastruktuurin tehtävänä. Lait ja asetukset ovat oleellinen osa kuljetusjärjestelmien perusrakennetta, jonka näkyvimpiä osia ovat tiet, satamat, lentokentät jne. Tehokkaat kuljetusreitit mahdollistetaan näillä. Asetusten tehtävänä on ohjata kuljetusten toimintatapoja. Erityisesti meriliikenteessä on mukana paljon vanhoja lakeja, jotka osaltaan hidastavat alan kehitystä. Osana yrityksen logistista prosessia, kuuluu kuljetusmuodon valinta, johon voi vaikuttaa monetkin asiat. Suurimmat kuljetustavan valintaan vaikuttavat tekijät ovat taloudelliset tekijät sekä kuljetustavan helppous. (Karrus 2001, 121) Hyvin suuri määrä kansainvälisten kuljetusten tonnimääristä liikkuu meriteitse. Kauppamerenkulun kolme päämuotoa ovat linjaliikenne, hakurahtiliikenne sekä välimuotona sopimusliikenne, jossa vuokrataan kokoalus. Linjaliikenne perustuu säännöllisiin aikatauluihin, hakurahtiliikenne voi perustua matkarahtaukseen tai aikarahtaukseen ja kalusto on tällöin asiakkaan tarpeen mukaista. (Karrus 2001, 116)

24 21(55) Alustyypit jakaantuvat neljään pääryhmään. Ensimmäinen ryhmä on matkustaja-alukset. Toinen ryhmä ovat kuivalastialukset, joita ovat mm. kontti- ro-ro- sekä kappaletavara alukset ja irtolastialukset. Kolmanteen ryhmään kuuluvat tankkialukset, joita ovat mm. nesteiden kuljetusalukset. Neljäntenä ryhmänä ovat erikoisalukset, kuten hinaajat, proomut sekä jäänmurtajat. (Karrus ) Maantiekuljetukset ovat kuljetusmuodoista joustavin, sillä voidaan siirtää suuriakin kuormia päästä-päähän kuljetuksina. Maantiekuljetukset jakaantuvat mm. säännöllisiin reittikuljetuksiin, runko- ja siirtokuljetuksiin sekä satunnaisiin kuljetuksiin. Maantiekuljetuksen erityisvaatimukset syntyvät tieverkostosta ja sen rajoituksista, kaluston koko- ja painorajoituksista sekä kuljetuskapasiteetin ja kysynnän rakenteesta. (Karrus 2001, 114) Erityisesti suurten massojen runkokuljetuksissa rautatiekuljetusten merkitys on suuri. Rautatieliikenne on perustunut kaikkein selvimmin kaikista rahdinkuljetusmuodoista aikataulujen täsmällisyyteen. Useat maat ovat poliittisista - sekä ympäristösyistä siirtyneet enenevässä määrin takaisin rautatiekuljetuksin. Rautatiekuljetuksissa Suomessa sekä Baltiassa on itäeurooppalainen raideleveys. (Karrus 2001, 118) Kolmen Baltian maan suurimmat satamat ovat Tallinna, Riika, Ventspils, Liepaja ja Klaipeda. Satamat yhdistyvät Pohjoismaiden, Puolan, Alankomaiden, Saksan, Belgian sekä Englannin pääsatamiin linjaliikenne yhteyksillä. Lisäksi liikennettä on Etelä-Eurooppaan, Afrikkaan, Aasiaan ja Amerikkaan. Venäjän tärkeimpiä kohteita on Luoteis- ja Keski- Venäjällä sekä Ural. Tärkeitä yhteyksiä ovat myös liikenne Valko- Venäjälle sekä Kazakstaniin. (Liikenne- ja viestintäministeriönjulkaisuja 42/2003) Baltian maille erityisen tärkeää on transitoliikenteen välitys Venäjälle. Baltian satamat sekä maakuljetusreitit ovat tehokkaita, mutta reitillä on puutteitta mm. rautatierajaasemien teknisessä varustelussa sekä ympäristöonnettomuuksien torjunnassa. (Liikenneja viestintäministeriönjulkaisuja 42/2003)

25 22(55) Baltian satamilla on suotuisa sijainti sekä ne ovat tehokkaita hyvine maaliikenne yhteyksineen. Venäjän ulkomaankaupan kasvaessa, on sen välttämätöntä käyttää jatkossakin Baltian satamia. Käytön jatkumista edesauttavat venäläisten omat investoinnit satamien infrastruktuuriin sekä terminaalitoimintaan. (Liikenne- ja viestintäministeriönjulkaisuja 42/2003) Satamien etuja ovat mm. maantieteellisesti hyvä sijainti Venäjän keskuksiin nähden, jääolot ovat tavallisesti talvisin helpot tai täysin jäävapaat. Satamilla ovat myös kehittyneet tie- ja ratayhteydet sekä satamainfrastruktuuri. Suuressa osassa satamia satama-altaat ovat syvät sekä terminaalit tehokkaita. Turvallisuus sekä viranomaistoiminta satamissa ovat kehittynyttä. (EU:n ja Venäjän väliset pääkuljetusreitit) Erityisesti Ventspilsin liikenteessä on ollut pientä laskua (Taulukko 4), sillä öljyputkistot eivät ole olleet käytössä. Ongelmia aiheuttaa myös satamien raja-asemien tekninen varustus mm. säiliövaunujen tarkastusta varten on vielä puutteellinen. Ympäristöriskit ovat suuret, eikä torjuntakalustoa ole riittävästi. Riiassa ja Tallinnassa vaaralliset aineet pitää kuljettaa suurkaupunkialueen läpi, joka aiheuttaa entisestään riskejä. (EU:n ja Venäjän väliset pääkuljetusreitit)

26 23(55) Taulukko 4. Tavaramäärien kehitys Baltian maiden satamissa (miljoonaa tonnia vuodessa). (EU:n ja Venäjän väliset pääkuljetusreitit) Vertailun vuoksi esitetään myös taulukon, jossa näkyy Itämeren satamien kokonaiskonttimäärät. Pietarin satama oli volyymimääriltään selvästi merkittävin Itämeren satama vuonna 2006 (Taulukko 5) Taulukko5. Itämeren satamien kokonaiskonttimäärät (TEU). (Transitoketjun kilpailukyky) OSUUS VUONNA 2006 (%) SATAMA Pietari ,0 Kotka ,0 Helsinki ,7 Klaipeda ,0 Riika ,4 Hamina ,1 Tallinna ,6 Kalingrad ,6 Hanko ,5 Turku ,6 Ventspils ,4 Kokkola ,1 Yhteensä

27 24(55) 4.1 Viron satamat Viron hyvä sijainti Itämerellä on kasvattanut meriliikenteen osuuksia kuljetuksista. Viron satamat tarjoavat syvät väylät sekä hyvät jääolot talvisin. Satamat voivat toimia jakelukeskuksina Itämeren alueella. Tallinnan satama on suurin tavara- sekä matkustaja satama Virossa. Tavarankäsittely Tallinnan satamassa on kaksinkertaistunut vuodesta Transitoliikenteen osuus koko tavarankäsittelystä on 83 %. Vuonna 2005 Viron satamissa käsiteltiin 46,9 miljoonaa tonnia tavaraa ja se oli 2 % edellisvuotta enemmän. Petrolin osuus kaikista hyödykkeistä kasvaa kokoajan, kun taas öljy siirtyy enenevissä määrin Venäjän satamiin. Muugan sekä Sillamäen satamien on suunniteltu kasvattavan kilpailukykyään transitosektorilla Virossa tarjoamalla joustavampia tullausmenetelmiä. (Invest in Estonia: TRANSPORT AND LOGISTICS.) Tallinnan satama Tallinnan satamassa on viisi eri satamaa, joista kolmea, Muugaa, Paldiskia sekä Paljassaarta, käsitellään seuraavassa erikseen. Tallinnan satama toimii landlord port (vuokraisäntä) periaatteella eli se omistaa maa-alueita ja huolehtii satamainfrastruktuurista. Satama on valtion omistuksessa. Yksityiset toimijat, kuten ahtaajat, liikennöitsijät sekä huolitsijat vuokraavat siltä satamatilaa ja sijoittavat terminaaleihin. (Pohjoismaiden investointipankki, joulukuu 2004)

28 25(55) Taulukko 6. Tallinnan sataman infrastruktuuri. (Baltic Ports Organisation) Laitureiden Max. RoRo määrä syvyys (m) Hyödykkeet Satamanostureiden määrä LoLo Konttitavarat t yleistavarat t Irtolasti * * * * Max. nosto kapasiteetti Bulk Pääasialliset tuotteet Kuiva lannoite, turve, kivihiili, vilja Nestemäinen öljytuotteet, ruokaöljy Muugan satama Muugan satama on erikoistunut erityisesti transitotavaraan, joka kulkee Viron läpi ja on Tallinnan päätavarasatama. Noin 80 % kaikista Tallinnan satamien tavaroista sekä 90 % transitotavaroista käsitellään Muugassa ja sen kautta kulkee enemmän transitoliikennettä kuin Suomen kaikkien satamien kautta yhteensä. Satama on yksi syvimmistä Itämeren alueella ja sijaitsee 17 kilometriä itään Tallinnasta. Lähes kolme neljäsosaa Muugassa lastatuista tavaroissa sisältää raakaöljyä tai öljytuotteita, mutta myös kuivalastituotteita kuten esimerkiksi kivihiiltä ja viljaa käsitellään. (Port of Tallinn, Muuga) Muugan satamassa toimii useampi terminaali, joita ovat: Kuiva-bulk terminaalit Coal Terminal AS sekä DBT AS. Nestemäisten tuotteiden terminaalit: E.O.S. AS (Termoil), Eurodek Services OÜ, Neste Eesti AS, Nynas AS, Oiltanking Tallinn AS, Pakterminal AS, Trendgate AS. Kontti- ja ro-ro terminaali: AS Muuga CT. Yleisterminaalit: AS Stivis sekä AS Refetra. Viljaterminaali: MGT Muuga Grain Terminal AS. (Port of Tallinn,Operators)

29 26(55) Muuga CT terminaali tarjoaa nopeaa sekä korkealaatuista palvelua sekä ro-ro että lo-lo kuljetuksille. Terminaali on perustettu vuonna 1998 ja se työllistää lähes 150 työntekijää. Terminaalin tämänhetkinen kapasiteetti on TEU:ta vuodessa, mutta kehityssuunnitelman mukaan terminaalin on tarkoitus kasvattaa kapasiteettia TEU:hun vuoteen 2015 mennessä. Terminaalin ala on 20 hehtaaria ja varastotiloissa on 150 reefer-kytkentä paikkaa. Kolme laituripaikkaa aluksille, joiden kulkusyvyys voi olla 12 metriä. Terminaalissa on kaksi STS- nosturia (Ship-to-Shore) sekä mobiilinostureita ja kaksi RTG-nosturia (Rubber Tyred Gantry). (Muuga Container Terminal) Pakterminal AS on virolais-hollantilainen yhteisyritys, joka on erikoistunut öljyn ja öljytuotteiden käsittelyyn ja se on perustettu vuonna Terminaalin kapasiteetti on kuutiometriä ja siellä on 33 tankkia. Laitureita on kolme ja niiden syvyys on 15,5 metriä. Kapasiteetti riittää 600 junatankin purkamiseen päivässä ja lastausnopeus tankkeriin on 5500 kuutiometriä tunnissa. (Pakterminal) Muugan sataman investointisuunnitelmat vuosille Hiili-ja konttiterminaalin laajennus. -Rautatieyhteyksien laajentaminen. -Teollisuuspuiston sekä Muugan sataman itäisen osan yhdistäminen sillalla. -Teollisuuspuiston tieyhteyksien parantaminen. -Teollisuuspuiston rautateiden parantaminen. (Port of Tallinn, Investments)

30 27(55) Muuga satama numeroina: Pinta-ala: 451 hehtaaria Laiturien määrä: 28 Laitureiden kokonaispituus: 5,9 kilometriä Maksimi syvyys: 18 metriä Maksimi pituus alukselle: 300 metriä Maksimi leveys alukselle: 48 metriä Terminaalit: 6 neste-bulk terminaalia 2 monikäyttöterminaalia, joista toisessa reefer-kytkentäpaikat. 1 kontti ja ro-ro terminaali 1 kuiva-bulk terminaali 1 viljaterminaali 1 hiiliterminaali 1 terästerminaali Varaston pinta-ala: neliömetriä Avoin varastotila: neliömetriä Reefer varastotila: neliömetriä Öljytankki kapasiteetti: kuutiometriä Viljasiilo: tonnia. (Port of Tallinn, Muuga)

31 28(55) Paldiskin satama Paldiskin satama sijaitsee 45 kilometriä länteen Tallinnasta. Satama on huomattavasti Muugaa pienempi, mutta nopeasti kehittyvä ja haastaa isompia satamia kokoajan. Ro-ro sekä nestemäisten tuotteiden lisäksi Paldiskissa käsitellään myös autojen kuljetusta. Paldiskin satama numeroina: Pinta-ala 58 hehtaaria Laitureiden määrä: 8 Laitureiden kokonaispituus: 1,4 kilometriä Maksimi syvyys: 13,5 metriä Maksimi pituus alukselle: 230 metriä Maksimi Leveys alukselle: 35 metriä Terminaalit: Matkustaja terminaali ro-ro- ja yleistavaraterminaali Puutuoteterminaali Metalliterminaali Biodieselterminaali (suunnitteilla) 2 autoterminaalia Varastotilat: Varastointi tilaa neliömetriä Avoin varastotila neliömetriä Öljytankki kapasiteetti: kuutiometriä (Port of Tallinn, Paldiski) Paldiskin satamassa on pikainen tarve kaavoitukselle uusista laituripaikoista jatkoyhteyksineen nopeasta tavaravolyymin kasvusta johtuen. Laiturin myötä bulk-tavara viedään kauemmas matkustajasatamasta. On ennustettu myös että kuivabulkin kuljettaminen Paldiskin sataman kautta tulisi kasvamaan ja tätä varten suunnitellaan uusi laituri. Laiturista tulee 230 metriä pitkä ja sille on suunniteltu 2,7 hehtaarin maa-alue. Laiturin suunnittelu on käynnissä ja sen on tarkoitus valmistua kesäkuussa (Port of Tallinn, Investments.)

32 29(55) Suunnitellun autoterminaalin laajentumisesta johtuen, sataman infrastruktuuri ei ole riittävä. Nopeaa purkamista varten tarvitaan laajemmat takamaat. Myös tätä varten suunnitteilla on uusi laituri sekä takamaa tarvittavine kalustoineen. Laiturin suunniteltu pituus on 260 metriä ja maa-aluetta on suunniteltu 10 hehtaaria. Laiturin on tarkoitus valmistua kesäkuussa Jo olemassa olevaa ro-ro laituria pidennetään 75 metrillä ja työn on tarkoitus valmistua vuoden 2007 lopussa. (Port of Tallinn, Investments.) Paldiskissa toimivia terminaaleja ovat: Nestemäistentuotteidenterminaali: Alexela Terminal AS, ro-ro terminaalit: Assistor AS, Hansatee Cargo AS, Nurminen PDI Services OÜ, Transfennica OÜ. Kontti- ja yleisterminaali: ESTEVE Terminal AS. ESTEVE Terminal AS on ahtaus- sekä laivameklari yritys, joka on perustettu vuonna Terminaalissa on kuusi laituria, joiden kokonaispituus on 975 metriä. Nostureita on yhteensä kahdeksan ja niiden nostovoima on 3-40 tonnia. Varaston kokonaispinta-ala on neliömetriä ja terminaaliin menee seitsemän raidetta. (ESTEVE) Paljassaaren satama Paljassaaren satama sijaitsee noin kuusi kilometriä Tallinnan keskustasta. Vuosittainen tavaran käsittelykapasiteetti on noin kolme miljoonaa tonnia, joten satama on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Muuga. Sijaintinsa puolesta satama on yksi tuulelta ja aalloilta suojaisampia, sillä alukset saapuvat kanaalia pitkin, joka on 800 metriä pitkä, metriä leveä sekä yhdeksän metriä syvä. Satama on erikoistunut sekalaisten tavaroiden käsittelyyn aina hiilestä ja öljystä puutuotteisiin asti. Satamassa laivataan myös ruokaöljyä vieressä olevan jalostamon vuoksi. (Port on Tallinn, Paljassaare)

33 30(55) Paljassaaren satama numeroina: Pinta-ala: 43,6 hehtaaria Laitureiden määrä: 11 Laitureiden kokonaispituus: 1,9 kilometriä Maksimisyvyys: 9 metriä Maksimipituus alukselle: 190 metriä Maksimileveys alukselle: 30 metriä Terminaalit: Öljyterminaali Ruokaöljyterminaali Puuterminaali Hiiliterminaali Yleisterminaali (sisältää reeferterminaalin) Suojattu varastotila: neliömetriä Avoin varastotila: neliömetriä Öljytankkikapasiteetti: kuutiometriä Reefer-varastotila: neliömetriä (Port on Tallinn, Paljassaare) Paljassaaressa toimivia terminaaleja ovat: yleisterminaali Haltransa AS, yleis-sekä kuivabulkterminaalit KS Stivideerimise AS ja Petromaks Stividori AS, sekä nestemäistentuotteidenterminaali ScanTrans AS. (Port on Tallinn, Paljassaare) KS Stivideerimise AS on aloittanut toimintansa Paljassaareen satamassa vuonna 1998 ja käsittelee tonnia tuotteita vuodessa. Suljettua varastotilaa on neliömetriä ja avointa tilaa neliömetriä. Terminaalissa on myös kylmävarasto, jossa voidaan säilöä tuotteita aina 25 pakkasasteeseen asti. Kylmävarastontila on 5100 neliömetriä. Kaikkiin varastoihin on pääsy sekä raiteita että tietä pitkin. Terminaalissa on seitsemän laituripaikkaa, joiden kokonaispituus on 1154 metriä ja maksimi syvyys 9 metriä. (KS STEVEDORE AS)

34 31(55) Sillamäen satama Sillamäen satama eli SILPORT on perustettu vuonna SILPORTISSA toimii viisi eri terminaalia, jotka ovat: Sillamäe Oil Terminal (öljy), Tankchem (muut nestemäiset kemikaalit) Sillgas (LPG:bensa), SilSteve (yleishyödykkeet: puu, paperi) sekä Baltic Chemical Terminal (lannoitteet). Sillamäen satama Tallinnan sataman tapaan toimii Landlord-periaatteella, eli vuokraa maa-alueet operaattoreille. SILPORT on EU:n Venäjää lähinnä oleva syväsatama (kuva 8), vain 25 kilometrin päässä rajasta. Laiturin syvyys 16 metriä sallii satamassa suurimmat alukset, jotka voivat Itämerellä seilata. Terminaalista lähtee myös raiteet Venäjälle ja jopa Kauko Itään. (Estonian Logistics 2006) SILPORT on tarkoitus rakentaa kolmessa osassa, joista ensimmäinen avattiin liikenteelle lokakuussa Satamassa on kaksi laituria öljytuotteille, joiden syvyys on 16 metriä. Lisäksi yksi laituri muille nestemäisille kemikaaleille sekä yksi ro-ro ramppi ja kolme laituria yleistuotteille. Kaikkien näiden laitureiden syvyys on 12 metriä. Satamassa on neljä raidetta, joiden määrää on tarkoitus lisätä aina kahdeksaantoista asti sekä hyvät tieyhteydet. Vuonna 2006 SILPORT:ssa käsiteltiin yhteensä tonnia tavaraa kun taas tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana käsiteltyjen tavaroiden määrä on ollut tonnia. (SILPORT)

35 32(55) Kuva 8. SILPORT:sta lähtevät reitit (SILPORT) 4.2 Latvian satamat Meriliikenne on kautta aikojen ollut tärkeässä asemassa Latvian liikenteessä. Latvian pääsatamat ovat Liepaja, Riika sekä Ventspils, mutta maassa on myös useita pienempiä satamia. Suurin osa pääsatamien tavarankäsittelyvolyymeista on transitoliikennettä, kun taas pienemmissä satamissa käsitellään mm. kala- sekä puutuotteita.

36 33(55) Riian satama Riian satama numeroina: Kokonaisala: hehtaaria Maa-ala:1 962 hehtaaria Vesiala: hehtaaria Laitureiden kokonaispituus: metriä Aluksen maksimi syvyys: 12,2 metriä Lastauskapasiteetti: 45 miljoonaa tonnia vuodessa Vuonna 2006 sataman kautta kuljetettiin 25,4 miljoonaa tonnia tavaraa (kuva 5)ja se on kaikkien aikojen suurin määrä sataman toiminnan aikana. Aluksia satamassa kävi vuoden 2006 aikana kappaletta. Kaikista käsitellyistä tavaroista 80 % on transitoliikennettä. Satamassa toimii 31 ahtausyritystä sekä 39 laivameklaria. Pääasiassa Riikan satamassa käsitellään kontteja, metalleja, puuta, hiiltä, mineraaleja, kemikaaleja sekä öljy ja ruokatuotteita. Satamalla on laatusertifikaatit ISO 9001:2000 sekä ISO 14001:2004 ja se on valtion omistuksessa. (FREE PORT OF RIGA) Kuva 5. Kokonaistavaran käsittely määrä (tuhansissa tonneissa) vuosittain. (FREE PORT OF RIGA)

37 34(55) Taulukko 7. Riian sataman infrastruktuuri. (Baltic Ports Organization) Laitureiden Max RoRo määrä syvyys (m) Hyödykkeet Nostureiden Max.nosto LoLo määrä kapasiteetti Kontti t Yleishyödykkeet t Kappaletavara t Bulk Pääasialliset tuotteet Kuiva Kivihiili, lannoite, puulastut Nestemäinen öljytuotteet Riian sataman yhteyskanavaa on tarkoitus syventää 14 metriin. Suunnitteilla on myös konttiterminaalin laajentaminen uudella konttiterminaalilla, jonka myötä satamasta tulisi Itämeren itäisen rannikon suurin konttisatama. Kehitteillä on uusi puutavaraterminaali sekä uusi öljyterminaali ja yleisrahtiterminaalin saneeraaminen. (Kaupunkijärjestelmää yhdistävä infrastruktuuri, 2001) Ventspils Ventspils on Latvian kuudenneksi suurin kaupunki ja yksi itämeren suurimmista satamista ja sijaitsee Latvian luoteisosassa. Satama on jäätymätön ympäri vuoden. Siellä on yhteensä yhdeksän terminaalia sekä ahtaaja yritystä, jotka yhdessä operoivat 35 miljoonaa tonnia vuodessa. Ventspilsin satama on vuokraisäntä, joka omistaa maan sekä sataman infrastruktuurin ja säännöstelee toimintaa, kun taas satamapalveluita tarjoavat yksityiset operaattorit. (Free Port of Ventspils)