toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden"

Transkriptio

1 5 Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli 5.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallin kuvaus Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli hyödyntää Tekesin käytössä olevan vaikuttavuusmallin rakennetta, joka erottelee panokset, toiminnan, tulokset, välittömät vaikutukset sekä laajemmat vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan (kuva 5.1). Tässä selvityksessä kehitetty Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli tarkentaa vaikuttavuusmallia ja vaikutusketjuja hyvinvoivaan yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden osalta. Luvussa 3 kuvatut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset Tekesin panostukset ja toiminta, Tekesin strategia ja asiakkuudet, innovaatiotoiminnan kyvykkyydet sekä elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen luovat kehitetyn vaikuttavuusmallin pohjan. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja uudistuminen sekä innovaatiotoiminnan kyvykkyydet viitaten uuteen tietoon, osaamiseen ja sen hyödyntämiseen näyttäytyvät mallin panostekijöinä ja edellytyksinä. Edellytysten yhteiskunnallinen vaikuttavuus on välillinen, eikä niiden analyysi anna vielä riittävää pohjaa perimmäisten vaikutusten arvioinnille. Kuva 5.1. Tekesin vaikuttavuusmalli. Tekesin päämäärät Talous ja uudistuminen Vaikutukset Ympäristö Hyvinvointi Sivistys ja kulttuuri Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet Tuotokset Innovaatiot: tuotteet ja palvelut, menetelmät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Uudet yritykset, liiketoimintaalueet ja palvelut Toiminta Tutkimus- ja innovaatiotoiminta Koulutus Uudet toimintatavat ja verkottuminen Panokset Investoinnit aineettomaan ja aineelliseen pääomaan Olemassa oleva tieto ja osaaminen Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Tuottavuus Uuden tiedon ja osaamisen leviäminen ja hyödyntäminen 39

2 Kuva 5.2 Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallin yleiskuva. Tekesin toiminnan perimmäiset yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät innovaatioiden laajamittaisen käyttöönoton kautta. Tavoitellut perimmäiset yhteiskunnalliset vaikutukset ovat painopistekohtaisia ja riippuvat Tekesin strategisista valinnoista. Nykyisten painopistevalintojen perimmäisinä vaikuttavuustavoitteina ovat esimerkiksi uusiutuvan energian käytön lisäämisen ja julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun kehittämisen. Painopistealueiden perimmäisiä vaikuttavuustavoitteita on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin liitteenä olevissa esimerkeissä. Perimmäisten vaikuttavuustavoitteiden kohdalla tulisi Tekesin strategiassaan määritellä myös tavoitteiden saavuttamisen aikajänteet vähintään suuntaa-antavasti. Yleiskuva Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallista on kuvassa 5.2. Vaikuttavuusmallissa on eriytetty kaksi erilaista vaikutusmekanismia, joissa toisessa tarkastellaan vaikutusten syntymistä yritystoiminnan kautta ja toisessa huomioidaan uudenlainen kumppanuustoiminta ja julkisen sektorin rooli (ks. kuva 5.2). Kummassakin vaikuttavuusmallissa myös tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla voi olla merkittävä rooli yritysten tai julkisten toimijoiden kumppanina. Erot kahden mekanismin välillä ovat usein hyvin pienet ja mallit hyödyntävät pitkälti samoja elementtejä. Yritysten tuotekehityslähtöinen innovaatiotoiminta ja tuotteiden saaminen markkinoille on kuitenkin selkeä ja todennettu innovaatiotoiminnan vaikuttavuusketju, jota tukevat myös osoitetut Tekesin toiminnan vaikutukset innovaatiotoimintaan ja elinkeinoelämän uudistumiseen. Uudenlainen julkisten toimijoiden innovaatiotoimintaa vahvistava kumppanuustoiminta ja julkisen sektorin rooli Tekesin asiakkaana on näkökulmaltaan uudempi vaikuttavuusketju. Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan vaikutusmekanismit ovat jossain määrin erilaiset kuin yritystoiminnan, ja vaikuttavuuden arviointiin tarvittava tieto on tältä osin vielä pitkälti puutteellista ja toiminta uutta. Tässä luvussa on myöhemmin kuvattu esimerkeillä näitä kahta vaikuttavuusmekanismia. Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden analysoimiseksi on tarkasteltava Tekesin toiminnan vaikutuksia innovaatiotoimintaan, innovaatiotoiminnan tuloksia sekä niiden innovaatioiden käyttöönottoa ja laajamittaista hyödyntämistä. Tästä syystä vaikuttavuusmalli rakentuu sekä yritysten 40

3 Kuva 5.3. Tekesin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden malli. Innovaatiotoiminta Innovaatiotoiminnan tulokset Potentiaalisten innovaatioiden käyttöönotto Innovaatioiden laajamittainen käyttöönotto Vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön Tekesin toiminta ja muut edellytykset Vaikuttavuusmalli A: Yritysten liiketoiminta Vaikuttavuusmalli B: Kumppanuustoiminta Yritykset Julkiset organisaatiot Tutkimus Teknologiat, palvelut ja tuotteet Prosessit ja toimintamallit Rakenteet, standardit, asenteet ja päätöksenteko Innovaation uutuusarvo Innovaation potentiaali vaikutusten kannalta Kaupallistaminen Edelläkävijäkäyttäjät Testaus, demonstrointi ja pilotointi Kysyntä ja asiakkaat Uusien ratkaisujen leviäminen yritysten liiketoimintana Uusien ratkaisujen leviäminen muiden kuin yrityskanavien kautta Strategisesti valitut tavoitteet Ja mittarit innovaatiotoiminnan että kumppanuustoiminnan osalta edellytysten lisäksi seuraavista osista: innovaatiotoiminta innovaatiotoiminnan tulokset potentiaalisten innovaatioiden käyttöönotto innovaatioiden laajamittainen käyttöönotto. Nämä vaikuttavuusmallin osat ja niiden sisältö on kuvattu kuvassa 5.3 sekä alla olevassa tekstissä. Vaikuttavuusmalli on kehitetty ja sen toimivuus on testattu liitteenä olevien esimerkkien avulla. Liitteen esimerkeistä löytyy myös vaikuttavuusmallin ja sen osien tarkempi analyysi. Vaihe 1: Innovaatiotoiminta Innovaatiotoiminnan lähtökohtana ovat luvussa 3 kuvatut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytykset. Innovaatiotoiminnalla viitataan tässä vaikuttavuusmallissa määrätietoiseen ja kohdennettavissa olevaan toimintaan innovaatioiden luomiseksi, joka perustuu Tekesin tukemiin panostuksiin ja hankkeisiin tarkasteltavana ajanjaksona. Tässä yhteydessä innovaatiotoiminta ei pidä sisällään osaamis- ja tietopohjaa luovaa tutkimustoimintaa eikä kuvaa yleisellä tasolla eri elinkeinoelämän klusterien innovaatiotoimintaa ja uusiutumiskykyä. Tutkimustoiminta ja elinkeinoelämän uudistuminen on otettava huomioon edellytysten luojana luvussa 3 kuvatun mukaisesti, mutta toteutuneita vaikutuksia analysoitaessa on oltava tunnistettavissa, minkä tyyppisiä konkreettisesti käyttöön otettavia innovaatioita on odotettavissa ja mitä toimintaa Tekes on tukenut. Innovaatiotoiminnan osalta mallissa tarkastellaan erikseen yritysten innovaatiotoimintaa ja sellaista kumppanuustoimintaa, jossa julkisilla toimijoilla on innovaatiotoiminnassa merkittävä rooli. Tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat luontaisia kumppaneita sekä yritysten että julkisten toimijoiden innovaatiotoiminnassa alihankintojen ja uudentyyppisten kumppanuushankkeiden kautta. Mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä on jatkossa sen, millaiseen yhteistyöhön ja verkostoihin julkisen sektorin tuloksekas innovaatiotoiminta perustuu ja miten se eroaa yritysten innovaatiotoiminnasta Tilastokeskuksen (2010) selvityksessä kartoitettiin julkisen sektorin innovaatiotoimintaa ja kysyttiin myös yhteistyön eri muodoista. Kyselyssä ei kuitenkaan eriytetty tutkimustahoja (korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) omaksi yhteistyötahoksi. Tekesin toiminnan kehittämisen kannalta olisi kuitenkin tärkeä tietää, missä määrin julkisen sektorin innovaatiotoiminta perustuu tutkimusyhteistyöhön ja missä määrin kumppanuuksiin muiden tahojen kanssa. 41

4 Vaihe 2: Innovaatiotoiminnan tulokset Innovaatiotoiminnan odotettavissa olevat konkreettiset tulokset 54 on tunnistettava, jotta konkreettisia vaikutuksia ja kohdentumista voidaan analysoida. Vaikutusten analysointia varten on pystyttävä hahmottamaan tavoiteltujen vaikutusten kannalta olennaisten innovaatioiden tyypittelyt. Seurannan ja arvioinnin helpottamiseksi tulisi nojautua kansainvälisen tilastoinnin käytäntöihin siltä osin kuin mahdollista. Toistaiseksi Tekesin käytössä on ollut teknologiatyypittelyjä erityisesti energia- ja ympäristöaloilla, mutta yhdenmukaisia tyypittelyjä tulisi käyttää myös laajemmin kattaen teknologiat, palvelut, tuotteet sekä toimintatapa- ja prosessi-innovaatiot sekä alakohtaiset vakiintuneet luokittelut. Uusilla ja nousevilla alueilla vakiintuneita luokittelukäytäntöjä ei useinkaan ole. Tekes voi halutessaan olla näiden kehittämisessä aloitteellinen ja tähdätä myös uudenlaisten innovaatiotoiminnan muotojen vakiintuneeseen seurantaan. Luokittelua ja täsmällistä kuvausta kaipaavat mm. julkisen sektorin toimintatapamuutokset, prosessi-innovaatiot ja laajemmat systeemiset rakennemuutokset. Tähän vaiheeseen kuuluu analyysi innovaatiotoiminnan tuloksena syntyvien innovaatioiden uutuusarvosta (innovatiivisuudesta) ja toisaalta innovaatioiden potentiaalista synnyttää yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta myönteisiä vaikutuksia. Uutuusarvo ja innovaatiotoiminnan riskinotto erottavat Tekesin toiminnan muiden julkisten tahojen toiminnasta ja ovat perusta Tekesin toiminnalle ja sen oikeutukselle. Tekesin tällä hetkellä käyttämä hankkeiden haastavuusluokittelu on hyvä pohja toiminnan uutuusarvon ja riskinoton arvioinnin kehittämiselle. Potentiaali synnyttää yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta myönteisiä vaikutuksia kertoo innovaatioiden merkittävyydestä. Uusien teknologioiden potentiaalia, esimerkiksi uusiutuvan energiantuotannon teknologiaratkaisujen vaikutusta kasvihuonepäästöihin, voidaan monesti määritellä ja arvioida suhteellisen tarkasti. Monilla palveluihin, prosesseihin ja toimintatapoihin sekä rakenteisiin liittyvillä innovaatioalueilla potentiaalin arviointi voi olla hankalampaa. Erityisesti tämä koskee mahdollistavia teknologia- ja innovaatioratkaisuja esimerkiksi tietoteknisiä ratkaisuja. Innovaatioiden uutuusarvo ja potentiaali vaikutusten saavuttamiseksi ovat määreitä, joiden avulla voidaan periaatteessa luokitella eri innovaatioita kattaen niin teknologiat, palvelut, tuotteet sekä toimintatapa- ja prosessiinnovaatiot. Vaihe 3: Potentiaalisten innovaatioiden käyttöönotto Tekesin toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallissa on olennaista huomioida myös vaihe, jolloin potentiaaliset innovaatiot otetaan ensimmäisen kerran käyttöön. Yritysten toiminnassa käyttöönotto kytkeytyy erityisesti uusien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiseen. Julkisen sektorin innovaatiotoiminnassa käyttöönotto on usein osa kehityshanketta. Merkittäviä ovat erityisesti ne edelläkävijäkäyttäjät, jotka ensimmäisenä testaavat ja ottavat käyttöön uusia ratkaisuja. Tekesillä voi tässä vaiheessa olla merkittävä rooli innovaatioiden käyttöönottovaiheen vauhdittajana testauksessa, pilotoinnissa ja demonstroinnissa 55. Tässä vaiheessa potentiaaliset innovaatiot eivät vielä ole niin laajasti levinneet, että niiden todellisten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi olisi perusteltua. Vaihe 4: Innovaatioiden laajamittainen käyttöönotto Laajamittainen innovaatioiden käyttöönotto viittaa vaiheeseen, jossa voidaan jo laajemmin tarkastella innovaatioiden käytön laajuutta markkinoilla kysynnän ja asiakkaiden kautta. Esimerkiksi standardoinnilla voi innovaatioiden laajamittaiselle käyttöönotolle olla olennainen merkitys. Uudet ratkaisut leviävät yritysten liiketoimintana ja muiden kanavien kautta, mutta tähän vaiheeseen Tekesin toiminta vaikuttaa vain välillisesti. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta potentiaalisten innovaatioiden laajamittainen käyttöönotto on kuitenkin ensisijaista. Tekes voi arvioida vaihetta mm. innovaatioiden markkinoiden laajuutta kartoittamalla tai monistamisen ja leviämisen edellytyksiä arvioimalla. Innovaatioiden laajamittaiseen käyttöönottoon vaikuttavat monet toimintaympäristön tekijät, jotka koskevat esimerkiksi poliittisia toimenpitei- 54 Vaiheessa voidaan myös puhua tuotoksista viitaten rajatumpiin kehityshankkeiden tuottamiin tuloksiin, mutta vaikuttavuuden kannalta olennaista on puhua tuloksista viitaten esimerkiksi laajempien hankekokonaisuuksien tuloksellisuuteen yhtenä kokonaisuutena. 55 Ks. esim. kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelman toimenpide 2.4., jonka mukaisesti Tekes, VTT, TEM, YM ja muut ministeriöt vastuulla on kehittää tuki- ja rahoitusmalleja demonstraatio- ja referenssilaitosten käyttöönottoon ja uusien tuotteiden ja menetelmien suorituskyvyn verifiointiin. 42

5 tä, standardeja tai infrastruktuuria. Analyysissä tulee huomioida myös laajamittaisen käyttöönoton aikajänteet. Tämän hetkisen innovaatiotoiminnan ja siitä syntyvien innovaatioiden laajamittainen käyttöönotto voi viedä vuosikymmeniä. Vaikuttavuusmalli A: Vaikutusten syntymien yritysten liiketoiminnan kautta Yritysten innovaatiotoiminnan ja innovaatioiden markkinoille päätymisen kautta syntyvät vaikutukset yhteiskunnassa ovat tällä hetkellä merkittävin Tekesin toiminnasta seuraava myönteinen yhteiskunnallinen vaikutus perimmäisten vaikutusten näkökulmasta. Tekes myös seuraa kattavasti yritysjoukon innovaatiotoiminnan panostekijöitä ja myös vaikutustietoa edellytysten kehittymisestä yritysten innovaatiotoiminnan osalta on olemassa. Vaikka yritysten innovaatiotoiminta on monimuotoista sisältäen mm. tutkimusta ja yhteisyötä asiakkaiden kanssa, keskitytään vaikuttavuusmallissa vain siihen vaikutusketjuun, joka syntyy uusien innovaatioiden saamisesta markkinoille. Vaikuttavuuden kannalta olennaista on tarkentaa päämääräalueen painopistealuevalintojen näkökulmasta Tekesin asiakkuuksia ja tavoiteltavia kohdeyrityksiä sekä näiden yritysten kasvun sekä uudistumisen kehittymistä (ks. luku 3). Nämä ovat kuitenkin vasta edellytyksiä Tekesin toiminnan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle. Yritysten näkökulmasta innovaatioiden käyttöönottovaihe tarkoittaa innovaatioiden kaupallistamista. Vaikutuksia voidaan osin mitata yritysten liiketoiminnan kehittymisen mittarein ja myös Tekesin toiminnassa jo seurataan hankkeiden vaikutuksia ja tuloksellisuutta kaupallistamisen onnistumisessa. Tekesin tuella voi olla merkittävä vaikutus innovaatioiden käyttöönottovaiheessa demonstroinnin ja pilotoinnin tukena. Osana vaikuttavuuden analysointia tulisi huomioida milloin ja mitkä yritykset onnistuvat saattamaan uusia innovaatioita käyttöön ensimmäisenä maailmassa ja myös Suomessa. Tekesillä on osoitettu vaikutus sekä tuotekehitys- että kaupallistamisvaiheen nopeuttajana. Käyttöönottovaiheen tarkempi seuranta antaa eväitä Tekesin suoran vaikuttavuuden analysointiin myös yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta merkittävien innovaatioiden osalta. Tekes ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kysynnän muokkautumiseen ja markkinoihin, mutta Tekes voi jo hankevaiheessa huomioida ja kartoittaa, Laatikko 5.1 mitkä markkinat ja asiakkaat ovat yritysten ensisijaisena kohteena. Lisäksi myöhemmässä vaiheessa voidaan jälkiraportoinnin ja arvioinnin yhteydessä kartoittaa mille markkinoille yritykset ovat uusilla tuotteilla päässeet, jolloin kertyy näkemystä lopullisten vaikutusten syntymisestä. Vaikuttavuusmallissa voidaan kokonaisuutena ottaa huomioon aikajänteet, mutta dynamiikan tarkempi analysointi riippuu painopistevalinnoista ja monista hyvin kompleksisista tekijöistä. Yleisesti koko vaikuttavuusketju yrityksen innovaatiotoiminnasta laajamittaiseen markkinoille pääsyyn vie pitkän ajan. Liikenteen biopolttoaineet on esitelty esimerkkinä vaikutusten syntymisestä yritysten toiminnan kautta laatikossa 5.1. Liikenteen biopolttoaineet esimerkkinä vaikutusten syntymisestä yritysten toiminnan kautta Liikenteen biopolttoaineisiin liittyvä yritysten innovaatiotoiminta on aktiivista ja yritykset näkevät liikenteen biopolttoaineissa selvää liiketoimintapotentiaalia. Koska kehitystyössä ja Tekesin hankkeissa on mukana tuote- ja teknologiavalmistajien lisäksi myös polttoaineen jakelijoita ja käyttäjiä, on innovaatiotoiminnalla erinomaiset edellytykset päätyä kaupallistettaviksi ja laajamittaisesti käyttöönotettaviksi ratkaisuiksi. Liikenteen biopolttoaineiden valmistuksen ja käytön osalta todellisen mittakaavan demonstrointi on ensisijaista, sillä muuten tuotannon vaatimien investointien riski on yrityksille liian suuri. Innovaatiotoimintaan liittyvä päätöksenteko on pitkälti yritysten käsissä julkisten toimijoiden luodessa puitteet markkinoiden kasvulle biopolttoaineiden käyttöä edistävillä politiikkatoimenpiteillä. Liikenteen biopolttoaineissa Tekes on merkittävällä ja pitkäjänteiselle panostuksella synnyttänyt kriittisen suuria osaamis- ja hankekokonaisuuksia, joista on edellytyksiä syntyä uutuusarvoltaan ja potentiaaliltaan merkittävä innovaatioita, joiden laajamittaiselle käyttöönotolle on poliittisilla toimenpiteillä luotu markkinat. Biopolttoaineiden kehitys on ollut pitkäjänteistä ja pohja tänä päivänä syntyville innovaatioille on luotu pitkän ajan kuluessa. Käyttöönotettavien innovaatioiden vaikutus hyvinvointiin ja ympäristöön näkyy tästä eteenpäin parhaassa tapauksessa merkityksellisenä pitkälle tulevaisuuteen. 43

6 Vaikuttavuusmalli B: Kumppanuustoiminta Uudentyyppinen julkisen sektorin mukaantulo Tekesin asiakkaaksi on olennaista sisällyttää analyysimalliin, mutta toistaiseksi Tekesin panostukset alueella ovat pienet ja todellisesta vaikuttavuudesta ei ole vielä saatavilla aineistoa. Julkisen sektorin innovaatiotoiminta on yleisesti alue, jonka merkitys on korostumassa ja jonka ymmärtäminen vaatii lisää tutkimusta 56. Valmista vaikuttavuusmallia analyysin tueksi ei ole saatavilla siinä määrin kuin on yritysten innovaatiotoiminnan jäsentämiseksi. Siltä osin kuin yritykset ovat mukana kumppaneina, yritysten toiminnan osalta soveltuu toisen vaikuttavuusmallin ajattelutapa. Julkisen sektorin oman toiminnan muodot ja toimijatahot ovat erilaisia kuin yritysmallin kohdalla. Yrityksillä on selkeä motiivi olla Tekesin asiakkaita, mutta motiivit eivät ole samoja julkisen sektorin asiakkaiden kohdalla. Tekesillä on ollut vaikeuksia saada julkisen sektorin asiakkaita kiinnostumaan Tekesin rahoitusmahdollisuuksista. Esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen tuki-instrumentin soveltaminen on jäänyt odotettua vähäisemmäksi. Erityisesti kumppanuustoiminnan osalta olisi tärkeää, että Tekes määrittelee painopistevalintojen kannalta olennaiset tavoitteena olevat Tekesin asiakasryhmät tai olennaiset sidosryhmät. Kumppanuustoiminnan kohdalla painopistevalintojen kannalta olennaiset innovaatiotyypittelyt ovat samanlaiset kuin yritysten kohdalla, mutta kumppanuusmallissa korostuvat innovaatiot, jotka vaikuttavat julkisen sektorin rakenteisiin, asenteisiin ja päätöksentekoon. Nämä ovat innovaatiotyypittelyinä hyvin hankalasti hahmotettavissa olevia systeemisiä muutoksia, joiden määrittelyt ovat epäselvät, mutta joiden rooli on olennainen aidon vaikuttavuuden syntymiseksi. Laatikko 5.2 Innovaatioiden käyttöönottovaiheessa kumppanuusmallissa on iso paino demonstroinnilla ja edelläkävijyydellä viitaten uusien ratkaisujen testaamisen ja käyttämiseen ensimmäisenä. Tältä osin on haasteena se, että Tekesin toiminnan ei tulisi olla Toimintamallien uudistaminen Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelman esimerkkinä vaikutusten syntymisestä kumppanuustoiminnan kautta Yksityisen sektorin rooli sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa on kasvanut viime vuosina, ja toimintaympäristön muutokset asettavat oman haasteensa uusien toimintamallien kehittämiselle. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelman kautta rahoitetuissa hankkeissa kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja yhteistyössä yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on muun muassa palveluiden laadun ja tuottavuuden sekä asiakaslähtöisyyden parantaminen. Perimmäisenä vaikuttavuustavoitteena on yhteiskunnan ja yksilön terveys ja hyvinvointi. Tavoitteiden saavuttamista voidaan edistää kumppanuustoiminnan kautta yhdistämällä eri toimijoiden vahvuuksia keskenään. Yritykset ovat tunnetusti nopeampia liikkeissään ja pystyvät reagoimaan muutoksiin helpommin kuin julkisen sektorin toimijat, joilla toimintaa hidastaa joskus jäykkäkin byrokratia. Yksityinen sektori on myös useammin kiinnostunut riskipitoisimmista hankkeista kuin julkinen sektori. Yksityisen sektorin insentiivinä toimii usein innovaation kaupallistaminen, jolloin ratkaisut saattavat levitä markkinoille nopeastikin. Julkisen sektorin näkökulmasta ratkaisujen leviäminen muihin julkisen sektorin organisaatioihin on usein hitaampaa, mutta toisaalta vaikuttavampaa, jos vaikutetaan esim. rakenteiden uudistumiseen. Loppuasiakkaan näkökulma saadaan mukaan hankkeisiin usein tutkimusorganisaatioiden kautta. Hankkeiden kautta voidaan kehittää uudentyyppisiä palvelumalleja tai kuntien ostotoimintaa, ja sitä kautta myös markkinan toimintaedellytyksiä. Kumppanuustoiminnan rahoitus on kuitenkin vielä uutta eikä päättyneitä hankkeita ole. Osa kumppanuushankkeista on syntynyt lainsäädännön muutosten kautta, kuten potilasturvallisuuden kehittämiseen kohdistunut hanke, jonka kimmokkeena toimii uusi terveydenhuoltolaki. Laajasti käyttöönotettavilla kumppanuustoiminnan kautta syntyvillä innovaatioilla on potentiaalia vaikuttaa jopa koko toimialan kehittymiseen, sillä vaikutukset ovat usein kumulatiivisia ja syntyvät pitkän aikavälin kuluessa. 56 OECD (2010b) 44

7 päällekkäistä tai kilpailevaa muun julkisen kehittämisrahoituksen kanssa, joka myös kohdentuu testaukseen ja pilotointiin. Olennainen ero syntyy siitä, että Tekesin rahoituksella tulisi käynnistää demonstrointia ja pilotointia, jonka riskitaso on erittäin korkea ja hankkeet ovat laajuudeltaan merkittäviä. Tällä hetkellä yleisesti Tekesin demonstraatiotoiminnan seuranta on puutteellista ja hankkeita on vähän. Tämä vaihe ja siihen liittyvät seurantatarpeet tulevat kuitenkin korostumaan, jos yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta tulee ottamaan merkittävän roolin Tekesin toiminnassa. Perimmäisten vaikutusten kannalta voidaan saada täsmällistäkin tietoa vaikutuksista yhteiskunnalle yksittäisen hankkeen kohdalla, kun julkinen taho loppukäyttäjänä on mukana hankkeessa (esim. julkisen palvelun laadun ja kattavuuden kehittyminen), mutta haasteena on vaikutusten laaja leviäminen. Monistamisen ja leviämisen kanavat ovat toistaiseksi hyvin epäselvät ja vaativat myös paljon muita kuin Tekesin vastuulla olevia toimenpiteitä. Esimerkki sosiaali- ja terveyspalvelujen innovaatiotoiminnan vaikuttavuudesta kumppanuustoiminnan kautta on esitetty laatikossa Vaikuttavuusmallin soveltaminen ja vaikuttavuuden seuranta Vaikuttavuusmallia on sovellettu esimerkeissä, jotka on kuvattu liitteissä ja joiden tulokset kokoava yhteenveto analyysistä on koottu lukuun 6. Esimerkkien perusteella malli on hyvin sovellettavissa Tekesin toiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten analyysiin. Tekesin tekemien painopistevalintojen näkökulmasta on hyödyllistä erityisesti tulevaisuudessa kiinnittää huomiota uudenlaisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoiminnan vaikutusten analysointiin, vaikka toistaiseksi tämän toiminnan vaikutuksia on liian aikaista analysoida. Malli on riittävän yleispätevä kehikko soveltuen hyvin erilaisen toiminnan ja eri osa-alueiden analysointiin. Vaikuttavuuden analysoinnin keskiöön on otettu innovaatiotoiminta ja olettama, että Tekesin toiminnan ja tuen tuloksena syntyvät innovaatiot ovat eriytettävissä ja tunnistettavissa. Oletus on yksinkertaistus ja jättää sivuun esimerkiksi innovaatiotoiminnan ulkoisvaikutuksia. On kuitenkin huomattava, että nämä on katettu muiden päämääräalueiden erillisanalyyseissä. Taulukossa 5.1 on kuvattu Tekesin panostuksia ja toimintaa sekä edellytyksiä yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle kuvaavan seurannan elementtejä. Tekesin toiminnasta ja panostuksista on tällä hetkellä hyvin saatavilla tietoa. Strategian kannalta puutteellinen osa-alue on ollut painopistealueiden kannalta olennaisten Tekesin asiakkaiden ja asiakkuustavoitteiden määrittely. Tämä koskee myös painopistealueiden kannalta olennaisia ohjelmia. Strategian kannalta tulisi myös jatkossa kiinnittää huomiota siihen mikä on Tekesin rooli ja vaikutusmahdollisuudet kansallisesti yhteiskunnallisten tavoitteiden kohdalla. Tämän seurannan tueksi olisi mahdollista toteuttaa säännöllisesti barometriseura olennaisten sidosryhmien näkemyksistä Tekesin roolista ja toimintaedellytyksistä. Tähän liittyviä kysymyksiä sivuttiin Tekesin käynnissä olevan strategian päivityksen yhteydessä tehdyssä kyselyssä, mutta kysymyksiä ei kohdennettu esimerkiksi eri painopistealueille, joilla Tekesin toiminta ja mandaatti toimia ovat erilaisia 57. Kyselyjä Tekesin roolista voitaisiin myös hyvin tehdä painopistealueille kohdennettujen ohjelmien toteuttamien kyselyjen yhteydessä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytyksiä luodaan osaamisen ja tutkimuksen vahvistamisella sekä elinkeinoelämän uudistumisella. Nämä kuuluvat muiden päämäärien analyyseihin, mutta näiden kohdalla seurannassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta olisi olennaista saada tietoa painopistealueita koskevan tutkimuksen laatutekijöistä, osaamisen kehittymisestä sekä erityisesti olennaisten yritysklusterien kehittymisestä ja uudistumisesta. Seurannan tulisi kuitenkin olla johdonmukainen muiden päämääräalueiden seurannan kanssa, mutta kohdennettuna yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta olennaisiin klustereihin. Haaste vaikuttavuusmallin soveltamisen ja seurantatiedon tuottamisen kannalta on se, että erityisesti innovaatiotoiminnan tuloksia koskeva Tekesin toiminnan seurantatieto on tällä hetkellä puutteellista. Tehdyistä panostuksista on saatavilla hyvin luokiteltavissa olevaa tietoa, mutta tuloksista ei. Hankekohtainen raportointi edellyttää myös vaikutusten kuvaamista, mutta 57 Kysymyksenä oli esimerkiksi mielipide siitä kuinka merkittävästi Tekes tukee julkisten palvelujen kehittämistä (esim. koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut). Eri julkisten palvelujen kehittämisen kohdalla Tekesin rooli voi olla hyvin erilainen. 45

8 Taulukko 5.1. Tekesin toimintaan ja edellytyksien luomiseen liittyvä seuranta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden analyysin pohjaksi. Tekesin toiminta ja muut edellytykset Panostukset ja toiminta Tekesin strategia Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet (osaamisen ja tutkimuksen kehittyminen) Tuottavuus ja elinkeinoelämän uudistuminen Strategisille valinnoille määriteltävä seuranta T&k&i-panostukset painopistealueilla Tekesin toimintamuodot painopistealueiden tavoitteiden saavuttamiseksi (olennaiset ohjelmat, uudet toimintamuodot) Strategisten tavoitteiden kuvaus (painopistealueiden valinta ja näitä koskevat tavoitteet sekä aikajänteet) Tavoitteiden kannalta olennaisten Tekesin asiakkaiden ja asiakastavoitteiden määrittely Tekesin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden barometriseuranta kohdennettuna painopistealueille (sidosryhmien näkemykset Tekesin toiminnasta ja strategisten valintojen osuvuudesta sekä vaikuttavuudesta) Tutkimuspanosten kohdentuminen strategisten valintojen alueille (huomioiden jako tutkimusprojektin luonteen mukaan, tutkimuksen tekijät, tutkimuksen sisällöllinen luokittelu) Tutkimustoiminnan suorat tuotokset strategisten valintojen alueella (tieteen tason mittarit, t&k-henkilöstön määrä, opinnäytetyöt, patentit, suoraan tutkimustoiminnasta syntyneet innovaatiot ja niiden kaupallistaminen) Painopistealuevalintojen kannalta olennaisen yritysjoukon ja klusterien tunnistaminen (myös muut kuin Tekesin asiakkaat) Painopistealuevalintojen kannalta olennaisten yritysten menestyminen ja kasvu (elinkeinoelämän uusiutuminen -vaikuttavuustavoite) Uusien yritysten syntyminen ja kasvu (elinkeinoelämän uusiutuminen -vaikuttavuustavoite) Yritysrakenteiden turbulenssi ja toimialojen rakennemuutos (elinkeinoelämän uusiutuminen -vaikuttavuustavoite) tämä on tehty pääasiassa avovastauksina eikä näiden syvällisempää analyysiä ole tehty tämän selvityksen puitteissa. Jälkiraportointimenettely antaa mahdollisuuden vaikutustiedon kokoamiselle, mutta kysyttävät tiedot eivät ole tällä hetkellä riittävän kohdennettuja analyysiin pohjaksi. Vaikuttavuusmallia luodessa ja testattaessa esimerkkikohteiden avulla analysoitiin myös mahdollisuutta luoda yleisiä kaikille strategisille valinnoille sopivia hankkeiden lopullisia vaikutuksia kuvaavia vaikuttavuusmittareita. Tämän tyyppistä hanketason seurantaan kytkettyä vaikuttavuusindeksiä Tekes ja TEM ovat harkinneet jo aiemmin 58. Periaatteessa hanketason seurantaan voidaan kytkeä geneeriset indeksit, joiden tulkinta määriteltäisiin painopistevalintakohtaisesti. Indeksin selitysvoima ja informatiivisuus kansallisesti ja kansainvälisesti olisi kuitenkin heikko, koska se nojautuisi vain Tekesin omaan tulkintaan ja asiantuntijuuteen eikä vastaaviin muualla käytettyihin mittareihin. Lisäksi lopullisten vaikutusten arviointi ei anna tietoa vaikutusketjun edeltävistä vaiheista, joihin Tekes voi myös enemmän vaikuttaa omalla toiminnallaan. Johtopäätös on, että paremmin hyödynnettävissä olevaa tietoa saadaan esimerkiksi kiinnittämällä enemmän huomiota hankkeiden innovaatiotoiminnan tulosten kohdentumisen luokitteluun perustuen muualla käytössä oleviin luokitteluihin. Näitä ovat esimerkiksi joidenkin alueiden yhteiset kansainväliset tilastointiperusteet kuten esimerkiksi energia- ja ympäristöteknologioiden kohdalla Tekesillä jo on. Uusien avauksien ja toiminnan kohdalla luokittelun tukena voi käyttää esimerkiksi muiden maiden tai EU:n vastaavien ohjelmien sisältöjä ja seurantaa. 58 Tekesin tulossopimus vuodelle 2010 linjaa tavoitteiksi hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueelle hankekohtaiseen arviointiin perustuvan indeksin, joka esimerkiksi energia- ja ympäristön osalta olisi energia- ja ympäristöteemojen projektien merkittävyys kestävän kehityksen edistäjänä (indeksi 0 100). Arviointi olisi perustunut Tekesin asiantuntijoiden arvioihin, joiden perusteet olisi määritelty erikseen kullekin painopistealueelle. 46

9 Vaikuttavuuden kannalta olennaista on täsmentää innovaatiotoiminnan tuloksena syntyvien innovaatioiden ja kehitettyjen ratkaisujen luokitteluja, jotta voidaan tuottaa tietoa oletetuista vaikutuksista. Innovaatioiden luokittelun lisäksi tulisi täsmentää Tekesin tukeman toiminnan innovatiivisuutta ja riskinottoa. Tähän antaa pohjan jo nyt käytössä oleva hankkeiden haastavuusluokittelu. Tulosten potentiaalin arviointi perimmäisten vaikutusten syntymisen kannalta on seurannassa puutteellista erityisesti niiden painopistealueiden kohdalla, jotka ovat Tekesille uusia. Innovaatiotoiminnan osalta on olennaista saada tietoa myös siitä, kuinka hyvin Tekesin strategiakauden toiminta ja kohdennetut toimenpiteet kattavat painopistevalinnan kannalta olennaiset asiakkaat sekä yritys- että julkissektorilla. Tällä hetkellä käytössä oleva organisaatioluokittelu sekä yritysasiakkaiden toimialaluokittelu ei anna tähän riittävää pohjaa, koska näitä ei voida suoraan kohdentaa painopistealueittain. Ohjelmatasolla on jo nyt olemassa oleva tieto mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi julkisten Tekesin asiakkaiden seurannan. Innovaatiotoiminnan luonteen osalta hankkeiden raportointikäytännöt antavat osin pohjaa analyysille eriyttäen esimerkiksi sen, onko hankkeiden tavoitteena uusien tuotteiden kehittäminen tai prosessin tehostaminen. Julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisen kumppanuustoiminnan kohdalla tulisi seurata ja kehittää luokitteluja uudenlaisille toimintatavoille ja niiden käyttöönotolle (mm. yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien määrä, PPP-toimijoiden määrä, julkisen sektorin välinen yhteistyö). Vaikuttavuuden analysoinnin kannalta olennaisinta olisi ottaa käyttöön uusia seurannan työkaluja erityisesti innovaatioiden käyttöönottovaiheen tueksi. Tällä hetkellä Tekes ei esimerkiksi seuraa erillisesti demonstraatiohankkeita, jotka kuitenkin luonteeltaan ovat erilaisia kuin muut tutkimus- ja kehityshankkeet. Näiden on todettu olevan erittäin merkittävässä roolissa innovaatioiden käyttöönoton kannalta ja niistä tulisi olla paremmin tietoa saatavilla. Lisäksi uusien ratkaisujen ensimmäisten käyttäjien ja edelläkävijöiden tunnistaminen tulee olemaan tärkeää erityisesti kumppanuustoiminnassa. Näitä tietoja voitaisiin kerätä erityisesti ohjelmatasolla hankekohtaisesti. Yleisesti hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö -päämääräalueen painopistealueiden tavoitteiden saavuttamisen ensisijaisena keinona toimii ohjelmaprosessi. Painopistealueille kohdennetut ohjelmat ovat hyvin tunnistettavissa vaikkakin on huomattava painopistevalintojen läpileikkaavuus kaikessa Tekesin toiminnassa. Valittujen ohjelmien ollessa avainasemassa erityisesti uudenlaisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoiminnan kannalta, olisi olennaista että näiden ohjelmien kohdalla kiinnitettäisiin huomiota ohjelmakohtaisen seurannan yhdenmukaisuuteen. Kansallisen tason perimmäisten vaikutusten seurantaan on olemassa indikaattoreita, jotka on syytä ottaa mukaan seurantaan, mutta näiden kohdalla on mahdoton eriyttää Tekesin toiminnan merkitystä ja lisäarvoa. Perimmäiset vaikutukset kuvaavat yleisesti kansallisen tilanteen kehittymistä, mutta niitä ei voida käyttää esimerkiksi Tekesin tulosohjauksen elementteinä, koska niiden toteutumiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät. Painopistevalintojen kannalta olennaisia kansallisia indikaattoreita on kuvattu liitteissä esimerkkianalyysien yhteydessä. Mielenkiintoinen avaus Tekesin toiminnan vaikuttavuuden arviointiin on hyödyntää Tilastokeskuksen tietoja esimerkiksi yritysten materiaalitehokkuudesta vertaamalla Tekesin tukemien yritysten materiaalitehokkuuden kehitystä muihin yrityksiin. Toteutuneiden vaikutusten lisäksi tulisi seurata markkinoiden ja kysynnän kehittymistä uusille ratkaisuille huomioiden myös toimintaympäristön muiden tekijöiden roolin sekä analysoida ratkaisujen leviämisen kanavia erityisesti uuden kumppanuustoiminnan kohdalla. Laajamittaisen käyttöönoton vaihe on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että Tekesin kannalta olennainen seuranta tulee perustua erillisanalyyseihin. Taulukkoon 5.2 on koottu yhteenvetoa Tekesin toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja vaikuttavuusmalliin liittyvän seurannan näkökulmista, joiden tulisi kehittää hyödyntäen jo olemassa olevaa tietoa. 47

10 Taulukko 5.2. Vaikuttavuusmalliin liittyvä seuranta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden analyysin pohjaksi. Innovaatiotoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Kumppanuustoiminta Innovaatiotoiminnan tulokset Innovaatioiden tyypittely Uutuusarvo Potentiaali vaikutusten kannalta Innovaatioiden käyttöönotto Kaupallistaminen Edelläkävijäkäyttäjät Testaus, demonstrointi ja pilotointi Laajamittainen käyttöönotto Vaikuttavuustavoitteet Kysyntä ja asiakkaat Uusien ratkaisujen leviäminen yritysten liiketoiminta Uusien ratkaisujen leviäminen muiden kanavien kautta Aikajänne Strategisille valinnoille määriteltävä seuranta Asiakastavoitteiden saavuttaminen ja olennaisen yritysjoukon kattavuus Innovaatiotoiminnan luonne ja tuotokset Asiakastavoitteiden saavuttaminen ja olennaisen yritysjoukon kattavuus Innovaatiotoiminnan luonne ja tuotokset Olennaisten innovaatiotoiminnan tulosten seuranta perustuen tavoitteiden kannalta olennaiseen luokitteluun (teknologiat, palvelut, tuotteet, prosessit ja toimintamallit) Innovaatiotoiminnan tulokset, jotka edesauttavat systeemistä muutosta (rakenteelliset muutokset, asennemuutokset tai päätöksentekorakenteiden muutokset) Tulosten uutuusarvo ja innovatiivisuus (hankkeiden haastavuus -luokittelu) Olennaisten innovaatioiden potentiaali tavoitteen kannalta (ts. eri innovaatioiden teoreettinen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden potentiaali) Arvio innovaatiotoiminnan tulosten potentiaalista tavoitteen kannalta (ts. kuinka merkittäväksi tulos arvioidaan esimerkiksi hankekohtaisen arvion perusteella) Innovaatioiden kaupallistamisvaiheen seuranta Innovaatioiden ensimmäisten käyttäjien seuranta Tekesin tukemien testaus, demonstrointi ja pilotointihankkeiden erillinen seuranta Kansalliset indikaattorit perimmäisille vaikuttavuustavoitteille (esim. uusiutuvan energian käyttö) Uusien ratkaisujen leviämisen seuranta markkinoilla yleisesti Innovatiivisen kysynnän kehittyminen (esim. julkisten hankintojen seuranta) Uusien ratkaisujen leviämisen seuranta markkinoilla yritystoimintana Kumppanuusmallin leviämiskanavien tunnistaminen ja leviämisen seuranta Laajamittaiselle vaikuttavuudelle asetetut aikajänteet 48

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MEDIAN INNOVAATIOTUEN ARVIOINTI

MEDIAN INNOVAATIOTUEN ARVIOINTI MEDIAN INNOVAATIOTUEN ARVIOINTI SEMINAARIESITYS 2.10. 4FRONT OY Esityksen sisältö 1. Arvioinnin tausta, tavoitteet ja toteutus 2. Johtopäätökset 3. Suositukset 2 1. Tausta, tavoitteet ja toteutus 3 Taustaa

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sääntelyn vaikutukset innovaatiotoimintaan ja markkinoiden kehittymiseen I Kirsti Työ- ja elinkeinoministeriö

Sääntelyn vaikutukset innovaatiotoimintaan ja markkinoiden kehittymiseen I Kirsti Työ- ja elinkeinoministeriö Sääntelyn vaikutukset innovaatiotoimintaan ja markkinoiden kehittymiseen 11.10.2018 I Kirsti Vilén @kirstivilen Työ- ja elinkeinoministeriö Innovaatiomyönteinen sääntely Innovaatiomyönteisellä sääntelyllä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat - Turvallisuus Tekesin aamukahvitilaisuus 1.2. 2012 9.00 9.30 Aamukahvi ja sämpylä 9.30 9.45 Avaussanat, Mikko Utriainen, Tekes 9.45 10.15 Alustukset, Case: Tupaturva

Lisätiedot

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT

EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 19.10.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Kasvumoottori on markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10. Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT

EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 18.6.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä kokonaisuus. Houkuttelee

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta 29.11.2017 Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yrityksen kehittämisavustus Myönnetään lähinnä pk-yrityksille kasvua, kansainvälistymistä,

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa

LOPPURAPORTTI. Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa Selvitys Tekesin toiminnan vaikutuksista yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin LOPPURAPORTTI Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa Gaia Consulting

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 # Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #1916549 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja

Lisätiedot

Future Smart City. Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä. Juha Ruokari. Huhtikuu 2018

Future Smart City. Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä. Juha Ruokari. Huhtikuu 2018 Future Smart City Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä Juha Ruokari Huhtikuu 2018 Tulevaisuuden älykäs kunta ja sen mahdollistajat UUDET PALVELUT Hyvinvointi, elinvoima, kilpailukyky

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen TKI-faktoja Vuoden 2017 lukuja 2250 tutkimus- ja kehittämishanketta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive.

Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive. Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive. Opetus- ja kulttuuriministeriö KOTA-seminaari 27.8.2019 Pääarkkitehti Ari Lehtiö,

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #

Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 # Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #1916549 Kasvuun tähtääville yrityksille STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Katsaus Tekesin vaikuttavuudesta

Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Katsaus Tekesin vaikuttavuudesta Tekesin katsaus 292/2012 Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö Katsaus Tekesin vaikuttavuudesta Mari Hjelt, Päivi Luoma, Aki Pesola, Mari Saario, Vesa Kämäräinen, Anna Maksimainen ja Jarkko Vesa 10 Mari

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 YRITYSRAHOITUKSELLA Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-Keskus Haasteita ohjelman ratkaistavaksi Yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa, 14.6.2017, Helsinki Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Karvi Selvityksen tarkoitus

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot