Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka"

Transkriptio

1 Osastrategia Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia

2 Sisällysluettelo 1. Henkilöstöpolitiikan reunaehdot Hyvän työnantajan ja työyhteistön menettelytavat puolustushallinnossa Eettinen perusta ja arvot Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Työhyvinvointi ja toimintakyky Muutostilanteiden henkilöstöpolitiikka Muutosturvan ja uudelleen työllistymisen menettelytavat Muutostilanteiden muut henkilöstöpoliittiset toimet Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Palkkapolitiikka Rekrytointi Varusmiehet ja reserviläiset osana henkilöstövoimavaroja Henkilöstö- ja tehtävärakenteen kehittämislinjaukset Kehittämisen perusteet Puolustusvoimien henkilöstö- ja tehtävärakenne Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakenne Puolustusministeriön henkilöstö- ja tehtävärakenne Seuranta ja arviointi Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö ISBN: pdf

3 1. Henkilöstöpolitiikan reunaehdot Alueellisen puolustuksen periaate, yleinen asevelvollisuus, laaja reservi, vahva maanpuolustustahto sekä syvenevä verkottuminen vaikuttavat osaltaan puolustushallinnon henkilöstöpoliittisiin linjauksiin ja strategisiin valintoihin. Verkottuneeseen puolustukseen perustuva puolustusratkaisu edellyttää strategisia päätöksiä siitä, mitkä sotilaallisista suorituskyvyistä pidetään kaikissa tilanteissa omassa hallussa. Verkottunut puolustus on kansallista ja kansainvälistä puolustuspoliittista ja sotilaallista yhteistyötä, jossa verkoston jäsenet kehittävät suorituskykyjä yhdessä ja tarjoavat omia suorituskykyjään tarvittaessa toistensa käyttöön. Mikäli valtionjohdon tasolla päätetään siirtyä yhteiseen puolustukseen, on henkilöstö- ja tehtävärakenteen kehittämisessä otettava huomioon myös sen vaatimukset ja sen edellyttämä henkilöstö kansainvälisissä tehtävissä. Henkilöstöpoliittisen strategian on tuettava puolustushallinnon pitkän ajan strategista suunnitelmaa sekä samanaikaisesti otettava huomioon valtiotyönantajan linjaukset henkilöstöpolitiikan osatekijöistä. Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan vastuut ja roolit eri toimijoiden välillä on pidettävä selkeinä. Valtion henkilöstöpolitiikan linjasta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ministeriöt vastaavat henkilöstöpolitiikan toteutuksen ohjauksesta hallinnonalallaan sekä valtiovarainministeriö (Valtion työmarkkinalaitos) valtion yhteisen henkilöstöpolitiikan valmistelusta ja valtion keskustason työnantajatoiminnasta. Kukin puolustushallinnon virasto vastaa omasta henkilöstöstään ja hallinnonalan henkilöstöpoliittisten linjausten toteuttamisesta virastossaan. Henkilöstöjohtamisen vahvistamistarve sekä rakenne- ja toimintatapamuutokset edellyttävät työnantajaroolin tukemista ja vahvistamista puolustushallinnon organisaation eri tasoilla. Valtiontalouden tiukkenevat resurssit ja sen vaikutukset puolustusbudjettiin sekä väestön ikärakenteen muutos asettavat suuria haasteita puolustushallinnon kilpailukyvylle osaavasta henkilöstöstä, työtyytyväisyyden ylläpitämiselle ja henkilöstörakenteeseen ja määrään vaikuttavien muutosten läpiviennille. Samanaikaisesti puolustushallinnon on kyettävä huolehtimaan henkilöstön asemaan, osaamisvaatimuksiin ja toimintakykyyn liittyvien erityispiirteiden, kuten puolustusvoimien virkamiehille säädetyn siirtymisvelvollisuuden, sotilaita koskevan sotilaseläkejärjestelmän ja fyysisestä toimintakyvyn vaatimuksen, kehittämisestä muuttuvissa tilanteissa. Puolustushallinnon yhteiskunnallinen vaikuttavuus muun muassa asevelvollisia ja kriisinhallintatehtävissä palvelevien aseman turvaamiseksi edellyttää puolustushallintoa rakentamaan entistä laaja-alaisempaa ja tiiviimpää yhteistyötä muiden hallinnonalojen sekä yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia 1

4 2. Hyvän työnantajan ja työyhteistön menettelytavat puolustushallinnossa 2.1. Eettinen perusta ja arvot Puolustushallinto on hyvä ja vastuullinen työnantaja sekä työyhteisö. Puolustushallinto noudattaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Tämä tapahtuu tiedostamalla eettiset lähtökohdat ja huolehtimalla yleisestä työnantajakuvasta, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja toimivuudesta, hyvästä työilmapiiristä sekä henkilöstön asemasta ja osaamisen kehittymisestä. Toimintaympäristön useat muutostekijät tekevät puolustushallinnon henkilöstöpolitiikan kannalta tärkeiksi ja ajankohtaisiksi eettiset lähtökohdat koskien isänmaallisuutta, yhteisöllisyyttä, ihmisarvoa, erilaisuuden ymmärtämistä ja yksilön kunnioittamista, oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta sekä vastuuntuntoa. Valtionhallinnon yhteinen arvoperusta määriteltiin valtioneuvoston vuonna 2001 tekemässä periaatepäätöksessä Valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Sen mukaan valtion toiminnan tulee olla arvolähtöistä ja eettisesti korkeatasoista. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikan arvoperustaan vaikuttaa valtioneuvoston vahvistama arvoperusta. Se muodostuu seuraavista arvoista: toiminnan tuloksellisuus, avoimuus, laatu ja vahva asiantuntemus, luottamus, palveluperiaate, puolueettomuus ja riippumattomuus, tasa-arvo ja vastuullisuus. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikassa korostetaan lisäksi turvallisuutta, luotettavuutta, uskottavuutta ja isänmaallisuutta. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikan eräänä tavoitteena on yhteisen arvoperustan ja yhtenäisen toimintakulttuurin vahvistaminen ja hyödyntäminen sekä toimintatapojen kehittäminen. Arvoilla on selvä yhteys toimintojen tuottavuuteen, laatuun ja luotettavuuteen. Arvopohjan ja korkean eettisen tason vahvistaminen tarkoittaa, että koko henkilöstö sisäistää ja kokee omakseen ne jokapäiväisessä toiminnassaan. Puolustushallinnon henkilöstöllä tulee olla kyky erottaa, mikä on kulloinkin hyvä, eettisesti kestävä ja kokonaisetua palveleva toimintatapa. Tärkein onnistumisen kriteeri on käytännön elämä. Etiikka, moraali ja arvot koetellaan joka päivä arjen työssä, päätöksissä ja ratkaisuissa Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Osaamisen johtamisen ja kehittämisen tavoitteena on tuottaa hallinnonalan tehtävien hoitamisessa tarvittava osaaminen. Puolustushallinto kehittää osaamisen johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavia toimintatapoja ja työkaluja. Näiden avulla varmistetaan tehtävien suorittamiseksi tarvittava osaaminen sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa. Esimiehellä on vastuu henkilöstönsä osaamisen varmistamisesta. Yksilön vastuulla on huolehtia omasta ammattitaidostaan ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Hallinnonalan koulutusjärjestelmä sekä työssä oppiminen ja harjaantuminen tuottavat eri suorituskykyalueiden edellyttämän sotilaallisen maanpuolustuksen osaamisen. Puolustusvoimien kehittämisen tavoitteet johdetaan joukkojen suorituskykyvaatimuksista sekä kehittämisohjelmista johdetuista uusista osaamisvaatimuksista. Tällaisia vaatimuksia ovat entistä parempi valmius kansainvälisiin tehtäviin sekä muutoksenhallintakyky. Puolustusvoimien virkamiehille säädetyn siirtymisvelvollisuuden tarkoituksena on kerryttää tehtäväkierron kautta tarvittava osaaminen ja valmiudet rauhan ja sodan ajan tehtäviin. 2 Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia

5 Kehittämisessä hyödynnetään monipuolisesti koko osaamisen kehittämisen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen keinovalikoimaa (työssä oppiminen, kurssit, tutkinnot, työkierto, urakierto, osaamisen näytöt ja olemassa olevan osaamisen tunnustaminen). Eri henkilöstöryhmien koulutuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kansallisen koulutusjärjestelmän tuottamaa koulutustarjontaa. Koulutuksen yhteensopivuutta, vertailtavuutta sekä opiskelijoiden liikkuvuutta kehitetään suomalaisen yhteiskunnan ja Euroopan unionin tekemien linjausten mukaisesti. Sotilaallisen suorituskyvyn keskeinen osa on osaavan ja toimintakykyisen sotilashenkilöstön sijoittaminen osaamisensa perusteella poikkeusoloissa tärkeimpiin tehtäviin. Puolustusvoimien suorituskykyjen ja erityisesti sotilastehtävien edellyttämää osaamista tuotetaan sotilasorganisaation omin toimenpitein. Osaamisen kehittäminen on kuitenkin kiinteästi verkottunut muuhun yhteiskuntaan. Puolustushallinto tarjoaa omaa erityisosaamistaan muiden erityisesti turvallisuusalan toimijoiden käyttöön ja pyrkii hyödyntämään muiden alojen erityisosaamista. Kansainvälinen koulutus täydentää kansallista koulutusjärjestelmää niillä osa-alueilla, joissa osaamista ei ole saatavilla tai ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kotimaassa. Kaiken koulutuksen tulisi kuitenkin olla eurooppalaisten standardien mukaista. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen on keskeinen menestystekijä puolustushallinnon kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle. Puolustushallinnon ja puolustusvoimien suorituskyky riippuu ratkaisevasti henkilöstön osaamisesta. Puolustushallinnon on kyettävä rekrytoimaan, pitämään palveluksessaan ja tarjoamaan kehittymismahdollisuuksia osaavalle henkilöstölleen. Tämä edellyttää ura-ajattelun sisällyttämistä osaksi strategista henkilöstövoimavarojen suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja johtamista. Lisäksi tarvitaan myönteistä suhtautumista kaikkia henkilöstöryhmiä koskevaan urasuunnitteluun. Puolustushallinto työnantajana edistää liikkuvuutta sekä monipuolisen kokemuksen hankkimista, erityisesti kansainvälisissä tehtävissä, mutta myös hallinnonalojen välillä. Tehtäväkierrossa on kuitenkin aina turvattava puolustushallinnon omat osaamistarpeet. Puolustushallinnossa arvostetaan kaikkia ikäryhmiä. Eri-ikäisillä työntekijöillä on erilaisia valmiuksia, vahvuuksia ja tarpeita. Työuransa loppuvaiheessa olevien tietotaitoa hyödynnetään ja tunnistetaan ikäsidonnaisten tekijöiden vaikutukset työskentelyyn. Ikäjohtamisella varmistetaan tarvittavan osaamisen siirtyminen nuoremmille työntekijöille Työhyvinvointi ja toimintakyky Fyysinen, psyykkinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä terveys muodostavat yhdessä henkilöstön työkyvyn perustan. Henkilöstön toimintakyky on keskeinen tekijä rakennettaessa ja ylläpidettäessä joukon suorituskykyä. Henkilöstön työkykyä tukevan hyvinvoinnin edistäminen on suunnitelmallista toimintaa, jolle on määritelty selkeät tavoitteet ja resurssit ja jota seurataan säännöllisin mittauksin. Rakenteellisten muutosten hallinnassa ja tuottavuusohjelman tasapainoisessa toteuttamisessa korostuu henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen. Työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi puolustushallinnossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota työssä jaksamiseen, työyhteisön johtamiseen ja toimintatapoihin. Henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen on nähtävä entistä selvemmin tärkeänä menestystekijänä työyhteisöjen tuloksellisuudelle ja vaikuttavuudelle. Yhteisöllisyys nähdään erityisesti puolustusvoimissa tekijänä, jonka rakentamista tulee henkilöstövoimavarojen johtamisessa tukea. Työkyvyssä on kysymys henkilön voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Hyvinvoinnilla tuetaan luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia 3

6 ihmissuhdetaitoja korostavaa ilmapiiriä. Työkyky ratkaisee sen, miten ikääntyneet työntekijät pysyvät työelämässä. Henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys korostuu, kun kilpailu osaavasta henkilöstöstä kiristyy. Esimiehiltä odotetaan työyhteisöjen ilmapiirin rakentamista ja henkilöstön kannustamista. He vastaavat osaltaan henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista. Hyvä esimies tuntee vastuunsa henkilöstövoimavarojen lisäksi jokaisesta yksilöstä. Puolustushallinnon työyhteisöjen ilmapiiri ja tuloksellisuus edellyttävät myös, että jokainen puolustushallinnon palveluksessa oleva huolehtii kokonaisvaltaisesti omasta työkyvystään. Fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn merkitys on puolustusvoimissa keskeistä. Henkilöstölle luodaan mahdollisuuksia toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Henkilöstölle annetaan todellinen mahdollisuus vaikuttaa omaan työyhteisöönsä, työnsä kehittämiseen ja turvallisuuteen. Vaikutusmahdollisuudet toteutuvat erityisesti päivittäisessä yhteistyössä sekä työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintajärjestelmillä. Työhyvinvointia edistää myös suunnitelmallinen henkilöturvallisuutta kehittävä toiminta. Puolustushallinnon henkilöturvallisuuden (sisältää työ- ja palvelusturvallisuuden) tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työskentely-ympäristö sekä työstä ja palveluksesta aiheutuvien terveyden menetysten vähentäminen. Hyvin toteutettu henkilöturvallisuus edistää puolustushallinnon organisaatioiden toimivuutta ja tuottavuutta vähentyneiden sairauspoissaolojen ja henkilöstön parantuneen työssä jaksamisen ja viihtymisen kautta. Työterveyshuollon tarkoituksena on ennaltaehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia. Puolustusvoimat työnantajana pitää tärkeänä henkilöstön toimintakyvyn nopeaa palauttamista Puolustusvoimissa kehitetään henkilöstön psykososiaalista tukiverkostoa, painottaen koulutettavina olevia asevelvollisia ja sotilaallista kriisinhallintaa. Psykososiaalisella tuella ja palveluilla tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, joka muodostuu ihmisen auttamiseksi tarkoitetuista psyykkisen ja sosiaalisen tuen palveluista. Psykososiaalisen tukitoiminnan tavoitteena on ehkäistä ja lieventää traumaattisen tapahtuman haitallisia psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia. Kriisinhallintaoperaatioissa korostuu henkilöturvallisuuden ja psykososiaalisen tuen merkitys. Kriisinhallintatehtävien edellyttämiä tukimuotoja kartoitetaan ohjelmallisella kehittämistyöllä. Operaation riskiarviointi ja palvelusolosuhdekartoitukset tukevat kriisinhallintahenkilöstön henkilöturvallisuuden kehittämistä. Työssä ja koulutuksessa mahdollisesti esiintyvään epäasialliseen kohteluun, väkivallan uhkaan, häirintään ja työpaikkakiusaamiseen on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Laadituilla toimintaohjeilla tuetaan esimiehiä ja kouluttajia työnantajan tietoon tulleiden kiusaamistapausten hoitamisessa ja vaikutetaan kiusaamistilanteita ehkäisevästi. Toimintavelvoite on työnantajan ja henkilöstön yhteinen, sillä usein kysymyksessä on koko työyhteisön ongelma. 2.4 Muutostilanteiden henkilöstöpolitiikka Valtionkonsernin eri hallinnonaloilta edellytetään entistä nopeampia ja vaikuttavampia toimenpiteitä rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisessa tuottavuuden parantamiseksi. Myös puolustushallinnossa tullaan tekemään muutoksia etenkin puolustusjärjestelmän ja toimintatapamallien kehittämiseen, tuottavuuden parantamiseen ja alueellistamiseen liittyvillä toimilla. Muutostilanteissa puolustushallinto toimii kulloinkin voimassa olevien valtiotyönantajan tasolla linjattujen hyvän työnantajan menettelytapojen mukaisesti. Puolustusministeriö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan valtiovarainministeriön kautta valtion muutostilanteiden henkilöstöpolitiikan linjauksiin. 4 Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia

7 Henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus puolustushallinnossa tai muun työnantajan palveluksessa turvataan mahdollisuuksien mukaan tehokkaalla tavalla. Puolustushallinnossa kiinnitetään erityistä huomiota suunniteltavien muutostoimenpiteiden henkilöstövaikutuksiin ja vapautuvan henkilöstön uudelleen työllistymiseen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa jo muutoshankkeiden suunnitteluvaiheessa. Henkilöstön irtisanomisia käytetään muiden toimenpiteiden osoittautuessa riittämättömiksi. Puolustushallinto työnantajana kannustaa henkilöstöä toimimaan aktiivisesti muutostilanteissa ja kehittämään valmiuttaan ottaa vastaan uusia haasteita. Tämä edesauttaa palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamista ja työllistymistä silloin kun nykyiset tehtävät muuttuvat, siirtyvät tai kokonaan loppuvat. Yhteistoimintamenettelyssä selvitetään, miten henkilöstön työmarkkinakelpoisuutta voidaan parantaa. Muutostilanteet edellyttävät toimivaa yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä puolustushallinnon eri tasoilla. Henkilöstörakenteen muutostilanteessa hyödynnetään eläköitymis- ja muuta vaihtuvuutta, uudelleensijoittumista puolustushallinnossa ja muualla valtionhallinnossa tai muualle työelämään. Rakenteellisissa ja muissa muutoksissa, joilla on henkilöstövaikutuksia, varmistetaan päätettyjen muutosten loppuunsaattaminen sopeuttamalla henkilöstömäärä uudistuneiden toimintatapamallien ja rakenteiden mukaiseksi. Muutoksissa huolehditaan entistä tarkemmin kustannusten hallinnasta niin henkilöstö- kuin muidenkin resurssien osalta kokonaistoiminnan turvaamiseksi Muutosturvan ja uudelleentyöllistymisen menettelytavat Puolustushallinnossa noudatetaan valtion muutosturvasta annettuja linjauksia. Voimassaolevien valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisesti puolustushallinnossa pyritään muutostilanteissa asianomaisen viraston sisäisin järjestelyin siirtämään henkilö uusiin tehtäviin tai uuteen toimipaikkaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, pyritään henkilö työllistämään muualle valtionhallintoon. Valtiovarainministeriö tekee päätökset virkasiirroista puolustushallinnon ja toisen hallinnonalan välillä. Puolustushallinnon virastojen välisistä virkasiirroista päättää puolustusministeriö ja viraston sisäisistä virkasiirroista puolestaan virasto itse. Kun puolustushallinnossa rekrytoidaan uutta henkilöstöä, selvitetään ensiksi, löytyykö omasta virastosta sopivaa henkilöä. Toiseksi kartoitetaan valtion virkajärjestelytoiminnon avulla, voisiko avoimeen tehtävään löytyä sopiva henkilö muualta valtiolta. Virkajärjestelymenettelyssä korostuu pyrkimys valtiotyönantajan kannalta vastuulliseen ratkaisuun Muutostilanteiden muut henkilöstöpoliittiset toimet Valtion virkamieslain mukainen määräaikainen siirto on käytettävissä toisen valtionhallinnon työnantajan sekä myös kunnallishallinnon tai yksityisen sektorin työnantajan palvelukseen. Määräaikaisen siirron tarkoituksena tulee olla virkamiehen edellytysten parantaminen virkatehtäviensä suorittamiseen, virkamiehen palvelussuhteen jatkumisen taikka virkamiehen työllistymisen edistäminen. Liikkeenluovutuksenomaisissa tilanteissa henkilöstön asema turvataan liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä ja menettelytapoja hyväksikäyttäen. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia 5

8 Viraston tulee nimetä jokaiseen henkilöstövaikutuksiltaan merkittävään muutoshankkeeseen erityinen henkilöstökoordinaattori ohjaamaan henkilöstön tukitoimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista. Tukitoimenpiteet voivat sisältää uudelleensijoittumiseen tähtäävää valmennusta, koulutusta tai muita työllistymistä tukevia toimia. Virasto voi käyttää myös työvoimahallinnon maksuttomia ja maksullisia palveluja. Virasto voi tarvittaessa lisäksi palkata määräaikaisia neuvontahenkilöitä tai hankkia konsulttipalveluja avustamaan henkilöstöä työnhaussa. Muutoksen kohteena olevalta henkilöstöltä odotetaan aktiivisuutta avointen tehtävien seuraamisessa ja muiden uudelleensijoittumista palvelevien keinojen käyttämisessä. Puolustushallinto soveltaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös muita valtionhallinnon muutosten johtamiseen ja muutosturvaan liittyviä menettelyjä, palveluita ja tukitoimenpiteitä. Käytettävää keinovalikoimaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa, kun valtioneuvoston periaatepäätöksiä aiheesta uudistetaan Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Puolustushallinnossa noudatetaan ja edistetään sukupuolten välisen tasa-arvon ja henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet muodostuvat entistä tärkeämmiksi meneillään olevien sosiaalisten ja väestöllisten muutosten vuoksi. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvystä on huolehdittava ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi ja heidän osaamisensa hyödyntämiseksi. Jatkossa puolustushallinnossa työskentelee tai palvelee enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Puolustushallinnossa tulee kaikessa toiminnassa pyrkiä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työyhteisön kehittämiseen. Työyhteisössä kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet tehdä valintoja, kehittyä työssään, edetä urallaan ja tulla palkituksi oikeudenmukaisesti. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla, jota tehdään kaikissa puolustushallinnon virastois- 6 Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia

9 sa. Puolustusvoimissa laaditaan organisaation valtakunnallisen ja hajautetun luonteen vuoksi valtakunnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, ja tämän ohella paikalliset suunnitelmat kaikissa tulosyksiköissä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistamiseksi puolustushallinnossa on kiinnitettävä huomiota syrjinnän ehkäisyyn. Tasa-arvon edistämistä käsittelevän suunnittelun ohella tasa-arvonäkökulma tulee valtavirtaistaa kaikkeen suunnitteluun ja toimintaan sekä kansallisessa että kansainvälisessä ympäristössä. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan sitä, että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla on vaikutuksia ihmisiin arvioidaan niin, että saadaan selville niiden välittömät ja välilliset vaikutukset miehiin ja naisiin. Sukupuolivaikutukset tulee arvioida talousarvioiden laadinnan yhteydessä, lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä sekä erilaisten suurten kehittämishankkeiden yhteydessä. Valtavirtaistamisen suunnittelua ja koordinointia ohjaa Puolustusministeriön toiminnallinen tasa-arvotyöryhmä. Naisten hakeutumista sotilaalliseen koulutukseen ja sotilastehtäviin edistetään. Puolustusvoimien tavoitteena on lisätä naisten osuutta eri tason tehtävissä kriisinhallintaorganisaatiossa Palkkapolitiikka Puolustushallinnon palkkapolitiikalla edistetään virastojen ja toimintayksiköiden tuloksellista toimintaa ja johtamista. Palkkapolitiikalla edistetään osaamiseltaan ja määrältään riittävän sekä motivoituneen henkilöstön rekrytoimisen ja palveluksessa pysyttämisen sekä kotimaan tehtävissä että kansainvälisissä tehtävissä. Puolustushallinnon palkkapolitiikan yleisenä tavoitteena on, että palkkaus tukee tuloksellista toimintaa ja johtamista, palkkaus on kannustava, oikeudenmukainen ja hallinnonalan erityispiirteet huomioiva, palkkaus ja sen perusteet ovat henkilöstön tiedossa ja sen hyväksymiä, palkkaus ottaa huomioon tehtävien vaativuuden ja työsuoritustason muuttumisen, palvelussuhteen ehtojen muodostama kokonaisuus on samasta ja samanarvoisesta työstä samansuuruinen, palvelussuhteen ehtojen muodostama kokonaisuus on kilpailukykyinen suhteessa muuhun valtionhallintoon ja yleisiin työmarkkinoihin. Kotimaan tehtävien palkkapoliittisen tavoitteiden toteutumien varmistetaan puolustushallinnossa tehtävien vaativuuden ja henkilöstökohtaisen työsuorituksen huomioon ottavilla kannustavilla palkkausjärjestelmillä. Tehtäväkohtaisten palkanosien tulee olla porrastettu kannustavasti ja johdonmukaisesti. Tehtäväkohtaisten palkanosien tulee säilyttää reagointikykynsä tehtävien vaativuusmuutoksiin. Henkilökohtaisten palkanosien tulee säilyä riittävän suurena ja niiden tulee kannustaa sekä hyvään että parempaan työsuoritukseen. Palkkausjärjestelmien kehittämisen kustannusvaikutusten on oltava hallittavia. Puolustushallinnon virastoissa on tarpeen edistää ryhmän tuloksellisuutta palkitsevien tulospalkkiojärjestelmien käyttöönottoa mahdollisuuksien mukaan. Tulospalkkiojärjestelmän sisältämien mittareiden tulee olla analyyttisiä ja huomioida riittävän tarkasti asetettujen tulostavoitteiden saavuttaminen. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia 7

10 Palkitsemisen strategisena tavoitteena on edistää hyvän työnantajan ja työyhteisön menettelytapoja puolustushallinnossa. Puolustushallinnossa palkitsemiskokonaisuus muodostuu neljästä osatekijästä seuraavasti: Työ ja organisointi: haasteelliset tehtävät; oikeus hyvään johtamiseen; mahdollisuus vaikuttaa työyhteisön toimintatapoihin; arvot ja etiikka; siirtymisvelvollisuuden huomioiminen. Kasvu ja kehittyminen: osaamisen johtaminen; toimivat kehityskeskustelut; työnantajan tarjoama koulutus; uramahdollisuudet; kehittyminen ihmisenä. Rahalliset korvaukset: palkkausjärjestelmät; erityispalvelumuodot huomioivat työaikakorvaukset; siirtymisvelvollisuutta tukevat kustannusten korvaukset. Henkilöstöedut: työterveyspalvelut; työpaikkaruokailu; terveyttä ylläpitävät työolosuhteet ja liikuntamahdollisuudet; henkilöstötapahtumat; toimivat työajan järjestelyt; palvelussuhdeasunnot; virkistysalueet. Sopimus- ja neuvottelutoiminnassa korostetaan yhteisymmärryksen merkitystä ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Tämän mukaisesti mm. sopimusten soveltamiseen liittyvät erimielisyydet pyritään ratkaisemaan virastossa, ellei sitten asian ratkaiseminen puolustushallinnossa keskustason toimenpitein ole tarkoituksenmukaista. Sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön palkkaus perustuu kriisinhallintatehtävien vaativuusluokitukseen, jossa on keskeistä kyseisessä kriisinhallintaoperaatiossa ja kyseisessä tehtävässä koulutuksen ja kokemuksen kautta vaadittava osaamistaso. Kriisinhallintatehtävien palvelussuhteen ehtojen kokonaisuudessa operaatiokohtaisesti määritellyn päivärahan avulla otetaan huomioon eri operaatioiden palvelusolosuhteiden keskinäiset erot. Kriisinhallintatehtävien palkkauksen tulee tukea kriisinhallintatoiminnan tuloksellista toimintaa ja johtamista ja olla samalla kannustava ja kilpailukykyinen. 8 Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia

11 2.7 Rekrytointi Puolustushallinnolla on houkutteleva ja kannustava työnantajakuva. Henkilöstö näkee puolustushallinnon turvallisena ja luotettavana työpaikkana, jolla on vahva muutoksenhallintakyky. Rekrytoinnin onnistumista edistetään vahvistamalla pitkäjänteisesti puolustusvoimien sisäistä ja ulkoista työnantajakuvaa. Valtion virkamiehille säädetyt yleiset kelpoisuusvaatimukset on säädetty perustuslaissa ja valtion virkamieslaissa. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä puolustushallinnon virkamiesten erityisistä kelpoisuusvaatimuksista kuten koulutuksesta, kokemuksesta sekä esimiestehtävissä edellytettävästä johtamiskokemuksesta. Puolustushallinnon virkojen erityisten kelpoisuusvaatimusten tarkoituksena on varmistaa hallinnonalan tarvitsema osaaminen. Erityisissä kelpoisuusvaatimuksissa huomioidaan koulutusjärjestelmän monimuotoistuminen siten, ettei kelpoisuusvaatimuksilla tarpeettomasti suljeta pois potentiaalista osaamista. Henkilöstöltä vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista, kehittämiskykyä, laaja-alaista yhteistyötä ja tiedonhallintaa. Työnantajan kilpailukyvystä huolehditaan kiinnittämällä huomiota erityisesti eri palkitsemismuotojen ja erilaisten kannustejärjestelmien kehittämiseen. Työaikajoustoilla ja muilla työja perhe-elämän yhteensovittamiseen tähtäävillä toimilla ylläpidetään henkilöstön pysyvyyttä ja lievennetään puolustusvoimien virkamiesten siirtymisvelvollisuuden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Puolustushallinnon sitoutumisella kestävää kehitystä tukeviin ympäristötavoitteisiin ja yhteiskuntavastuullisuuteen vaikutetaan työnantajakuvaan ja puolustushallinnon kilpailukykyyn erityisesti nuoremmasta työvoimasta. Osa kilpailukyvyn edellytyksistä ratkaistaan koko valtiokonsernin tasolla. Tämä edellyttää vaikuttamista valtion keskustason neuvottelutoiminnassa puolustushallinnon erityispiirteiden ja tarpeiden huomioimiseksi. Palvelussuhteiden ehdot, palvelusolosuhteet ja erilaiset kannusteet ovat keskeisiä tekijöitä rekrytoinnissa sekä henkilöstön sitouttamisessa. Henkilöstön saatavuutta ja sitoutumista parannetaan avointen tehtävien ja kouluttautumismahdollisuuksien tiedottamisella, motivoinnin ja palkitsemisen toimenpitein sekä palvelussuhteen ehtoja kehittämällä. Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittämisellä tuetaan henkilöstön vapaata hakeutumista avoimiin tehtäviin sekä osaamis- ja toimintakykytietojen hallintaa. Palkattu henkilöstö muodostaa sotilaallisten kriisinhallintajoukkojen rungon. Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan muodostaa yhden lailla säädetyistä puolustusvoimien tehtävistä. Kriisinhallintehtävät nähdään myönteisenä sotilas- ja palvelusuran kannalta. Puolustusvoimien ammattitaitoisen johtajareservin rekrytointia tehostetaan. Varusmiespalveluksessa ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa oleville annetaan kriisinhallintakoulutuksen kautta tai muulla tavalla käsitys sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja näin tuetaan heidän hakeutumistaan kriisinhallintatehtäviin. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia 9

12 2.8. Varusmiehet ja reserviläiset osana henkilöstövoimavaroja Varusmiesten ja reserviläisten korkean maanpuolustustahdon ja palvelusmotivaation ylläpitäminen edellyttää, että valtionhallinnossa noudatetaan varusmiehiin ja reserviläisiin hyvän työnantajan ja työyhteisön periaatteita. Puolustusvoimat siirtää palkatun henkilöstön henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt soveltuvin osin myös varusmiehiin ja reserviläisiin. Tämä korostuu erityisesti kouluttajien valmentamisessa alaisten johtamiseen. Asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehittämisessä otetaan huomioon asevelvollisuuden yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Puolustusministeriö vaikuttaa aktiivisesti niihin hallinnonaloihin, joiden vastuulle kuuluvat vielä toteutumatta olevat asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehittämisalueet. Puolustushallinnon tulee yhdessä muun valtiohallinnon kanssa huolehtia varusmiespalvelun aikaisten tehtävien ja koulutuksen houkuttelevuudesta, taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamisesta, kannustavasta ja turvallisesta palvelusilmapiiristä sekä asevelvollisten osaamisen kehittymisestä ja osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista muualla yhteiskunnassa. Asevelvollisuusaikana asevelvollisten siviilikoulutus, työkokemus ja kompetenssi huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö mahdollistaa reserviläisille annetun osaamisen ylläpidon ja kehittämisen kertausharjoitusten lisäksi. Yhteiskunnan yleiset pyrkimykset työssäoloajan pidentämiseen ja työllisen työvoiman määrän kasvattamiseen edellyttävät varusmiespalvelun järjestämistä tehokkaalla tavalla sekä kutsunta- ja ennakkotarkastusjärjestelmän kehittämistä. Kutsunta- ja ennakkotarkastusjärjestelmää parannetaan erityisesti varusmiespalvelun keskeyttämistapausten vähentämiseksi. Asevelvollisuusjärjestelmän avulla voidaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää menettelytapoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ennakkoterveystarkastusjärjestelmää kehittämällä voidaan tässä yhteydessä saada aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. 10 Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia

13 3. Henkilöstö- ja tehtävärakenteen kehittämislinjaukset 3.1 Kehittämisen perusteet Puolustushallinnon toimintaympäristön muutoksiin varautuminen ja sopeutuminen puolustusbudjetin kehitykseen edellyttävät henkilöstö- ja tehtävärakenteen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöjärjestelmää kehitetään sekä laadullisesti että määrällisesti. Laadullisella kehittämisellä turvataan henkilöstön ammattitaito ja motivaatio sekä parannetaan puolustushallinnon kilpailukykyä työnantajana. Määrällisellä kehittämisellä säädellään puolustushallinnon henkilöstörakennetta ja varmistetaan henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen muuttuvissa tilanteissa. Henkilöstö- ja tehtävärakennetta kehitetään vastaamaan sotilaallisten suorituskykyvaatimusten tarpeeseen. Sekä laadullisessa että määrällisessä henkilöstön kehittämisessä tulee muutoshankkeissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huomioida kehittämisen vaikutus henkilöstömenoihin. Hyvän työnantajan periaatteiden edellyttämällä tavalla huolehditaan muutoksen kohteena olevan henkilöstön asemasta yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. 3.2 Puolustusvoimien henkilöstöja tehtävärakenne Puolustusvoimien uudistamisen lähtökohtana ovat ensisijaisesti sodan ajan vaatimukset. Uudistaminen vaikuttaa puolustusvoimien henkilöstö- ja tehtävärakenteeseen sekä henkilöstövahvuuteen. Hallintoa kevennetään tavoitteena edelleen vapauttaa resursseja rauhan ajan hallinnosta sodan ajan suorituskyvyn kannalta keskeisiin toimintoihin. Henkilöstötilannekuva (määrä, laatu, tahto) antaa perusteet seurata ja analysoida henkilöstövoimavarojen tilaa sekä arvioida kehittämistarpeita. Puolustusvoimien toimintaan ja kehittämiseen käytettävien resurssien on oltava tasapainossa. Henkilöstöjärjestelmän on oltava entistä kustannustehokkaampi varmistaen suorituskykyvaatimuksiin perustuva tarvittava osaaminen. Henkilöstörakenteen yksinkertaistamista jatketaan. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön laadun ja määrän on taattava kriittisen osaamisen säilyminen puolustusvoimissa. Sotilashenkilöstön ja soveltuvin osin siviilihenkilöstön laatuun ja määrään vaikuttavat erityisesti seuraavat keskeiset tekijät: muuttuvat osaamisvaatimukset sodan ajan joukkojen henkilöstön osaamis- ja toimintakykyvaatimukset, valmiusvaatimukset, sotavarustuksen teknistyminen, vaativat kriisinhallintaoperaatiot sekä monipuolinen viranomaisyhteistyö. asevelvollisten motivoivan ja laadukkaan koulutuksen toteuttamisen edellyttämä kouluttajaresurssi uudet kansainväliset tehtävät puolustusvoimien kehittämistyössä tarvittavat henkilöstöresurssit toimintatapamallin muutokset (esimerkiksi kumppanuusratkaisut) ammattitaitoisen ja toimintakykyisen johtajareservin määrän kehittyminen. Rakenteellisilla toimenpiteillä ja toiminnan uudelleen järjestelyillä vapautuvat sotilastehtävät kohdennetaan ensisijaisesti asevelvollisten kouluttamiseen ja puolustusvoimien kehittämishankkeisiin. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia 11

14 Sotilaseläkejärjestelmän tarkoituksena on sotilashenkilöstön ikärakenteen hallitseminen ja osaamisen edellyttämän riittävän tehtäväkierron ylläpitäminen. Sotilaseläkejärjestelmän tehtävänä on tukea suorituskykyisten sodan ja rauhan ajan joukkojen muodostamista. Sotilaseläkejärjestelmä vaikuttaa normaalioloissa erityisesti nuoremman kouluttajahenkilöstön määrään sekä poikkeusoloissa palkatun sotilashenkilöstön ja johtajareservin käytettävyyteen. Ammattitaitoista johtajareserviä hyödynnetään reserviläisen koulutuksessa koskien kansallista ja kansainvälistä toimintaa. Johtajareserviä voidaan hyödyntää myös sotilasopetuslaitosten opetus- ja tutkimustoiminnassa sekä sotilasorganisaatioiden asiantuntijatehtävissä. Reservin ja sotilashenkilöstön ikärakenteen hallitsemisella tuetaan yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän toimivuutta myös tulevaisuudessa. Määräaikaisuuden perusteista on yleisellä tasolla säädetty valtion virkamieslaissa ja asetuksessa. Puolustusvoimien erityispiirteiden vuoksi puolustusvoimissa on vakituisten sotilasvirkojen lisäksi eräitä määräaikaisia sotilasvirkoja. Sotilastehtävien luonne, johtajareservin muodostaminen, vaativat kriisinhallintatehtävät ja ikärakenteen hallitseminen sodan ajan tehtäviä silmällä pitäen edellyttävät myös tulevaisuudessa määräaikaisia sotilasvirkoja. Toiminnan kehittäminen sekä tukitehtävien ja -palvelujen siirtäminen kumppaneiden vastuulle vaikuttaa erityisesti siviilitehtävien määrään. Siviilitehtävät painottuvat jatkossa suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin. Yhdessä siviilihenkilöstöönkin ulotettavan urasuunnittelun kanssa tämä puolustusvoimille jäävien tehtävien laadullinen kehittäminen mahdollistaa uusia urapolkuja siviilihenkilöstölle. 3.3 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakenne Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää sotilaallisen maanpuolustuksen tarvitsemat kiinteistöpalvelut kustannustehokkaasti kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitos suunnittelee ja ylläpitää valmiutta sopeuttaa toimintansa puolustusministeriön ohjauksessa puolustushallinnon toiminta- ja rakenneuudistusten edellyttämällä tavalla ja laajuudessa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksen toimihenkilöt ja työntekijät muodostavat toimintakykyisen ydinjoukon, jota täydennetään poikkeusolojen aikana palvelukseen otettavalla reservihenkilöstöllä sekä yritysvarausten kautta. Laitoksen suorituskyvyn säilyttäminen ja henkilöstön osaamistasovaatimusten saavuttaminen varmistetaan tehokkaalla rekrytoinnilla, henkilöstörakenteen muutoksilla sekä panostuksella jatkuvaan koulutukseen. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntijatehtävistä, rakennuttamisesta, palvelujen järjestämisestä sekä energiahuollosta. Rakennuslaitoksella on omaa palvelutuotantoa strategisesti tärkeissä kohteissa. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, 12 Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia

15 kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Nämä osaamisalueet muodostavat Rakennuslaitoksen rekrytointipolitiikan painopistealueen. Rakennuslaitos tukeutuu ammatillisen koulutuksen osalta yleiseen koulutusjärjestelmään ja strategisen osaamisen osalta puolustusvoimien koulutukseen, palo- ja pelastusalan koulutukseen sekä yleiseen turvallisuusalan koulutukseen. Erityisosaamista hankitaan myös kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kautta. 3.4 Puolustusministeriön henkilöstö- ja tehtävärakenne Ministeriön keskeisen toimintaympäristön muodostavat valtioneuvosto ja alainen hallinto. Ministeriö on puolustuspolitiikan ja turvallisuuden asiantuntijaorganisaatio valtioneuvostossa. Toisaalta sillä on selkeä rooli hallinnonalan ohjaajana ja sen tarpeiden huomioonottajana ja välittäjänä valtioneuvostoon ja eduskuntaan. Puolustusministeriö uudistaa paitsi omaa toimintaansa toimintaympäristön muutoksissa myös hallinnonalaa ja ohjaa hallinnonalansa virastoja näiden uudistamisprosesseissa. Uudistamisessa on keskeistä selkeä tehtäväjako ministeriön ja alaisen hallinnon välillä. Muutoksen johtamisessa ja hallinnonalan kokonaisjohtamisessa sekä valtioneuvoston puolustuspolitiikan ja turvallisuuden asiantuntijan roolissa puolustusministeriö vahvistaa panostaan muutoksen hallinnassa ja strategisen tason suunnittelussa ja ohjauksessa. Ministeriö varmistaa riittävän ja korkeatasoisen osaamisen kehittämällä edelleen henkilöstön asiantuntijuutta ja asiantuntija- ja henkilöstöjohtamista. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä mahdollistetaan asiantuntijoiden tehtävien monipuolisuus ja siten osaamisen joustava käyttö ja hyödynnettävyys muutostilanteissa. Tämä edellyttää hyvää henkilöjohtajuutta asiajohtamisen rinnalla. Henkilöstön valinnassa, tehtävien kohdentamisessa ja osaamisen kehittämisessä noudatetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten ja miesten osaamista hyödynnetään tasapuolisesti kaikissa tehtäväryhmissä. Ministeriön yhteisiä hallinnollisia palveluja kehitetään valtionhallinnon yleisen linjauksen mukaisesti. Vapautuvat henkilöresurssit kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan ministeriön ydintehtävien vahvistamiseen. Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia 13

16 4. Seuranta ja arviointi Henkilöstöpoliittisen strategian toimeenpano hallinnonalalla edellyttää, että hallinnonalan virastot laativat omat tähän strategiaan pohjautuvat tavoitteensa, niiden saavuttamisen vaatimat toimenpiteet sekä vastuutahot ja mittarit, joilla tavoitteita arvioidaan. Henkilöstöpoliittisen strategian linjausten toteutumista seurataan ja arvioidaan puolustusministeriössä säännöllisesti tulossopimuksiin kirjattujen henkilöstövoimavaroja koskevien tulostavoitteiden, virastojen henkilöstötilinpäätösten sekä muiden henkilöstövoimavarojen tilaa kuvaavien tekijöiden avulla. Henkilöstöön ja osaamiseen liittyvien riskien tunnistamisella toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja arviointiprosessissa hallitaan puolustushallinnon tavoitteiden saavuttamista heikentäviä uhkia. Henkilöstöön ja osaamiseen liittyvien riskien tunnistaminen nähdään osana johtamisen ja toiminnan tavanomaisia prosesseja. Tässä henkilöstöpoliittisessa strategiassa on tunnistettu useita henkisiin voimavaroihin liittyviä riskejä. Näitä ovat: henkilöstöresurssien sopeuttaminen puolustushallinnon uudistamishankkeissa henkilöstöresurssien riittävän joustava käyttö toiminnan ja rakenteiden uudistamisessa ja uudistamisen seurauksena henkilöstön ikääntymiseen vastaaminen ja uuden osaamisen saatavuushaasteet tarvittavan osaamisen hankkiminen ja avainhenkilöiden sitouttaminen osaamisvaatimusten kasvuun ja muuttumiseen varautuminen. Riskitekijöitä ja niiden huomioimista on käsitelty tämän strategian kussakin luvussa erikseen. 14 Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia

17 Puolustushallinnon henkilöstöpolitiikka osastrategia 15

18

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

VILJELYSUUNNITELMA 2025 VALTION TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET

VILJELYSUUNNITELMA 2025 VALTION TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET VILJELYSUUNNITELMA 2025 VALTION TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LINJAUKSET HJF Juha Sarkio 17.11.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 - MIKSI? Miksi? Mitä? Miten? MITÄ? MITEN?

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot