nordkalk ja ympäristö raportti 2012
|
|
- Jere Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 nordkalk ja ympäristö raportti 2012
2 2 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö Ei Vain kalkkia, Vaan tässä raportissa kerromme mitä vaikutuksia toiminnallamme on ympäristöön, sekä mitä toimenpiteitä on tehty ja suunniteltu tehtävän ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimimaissamme. Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta sisällysluettelo Vastuullista luonnonvarojen hyödyntämistä taulukot liikevaihto materiaalitehokkuus nordkalkkonsernin toimintaperiaatteet ja vuosi 2012 lyhyesti Henkilöstö maittain kalkkikivi on puhdas luonnontuote myynti tuoteryhmittäin työterveys ja työturvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa toiminta Bungessa tarkoin säädeltyä tehokkuus edellyttää jatkuvaa parantamista uusiutuvan energian käyttöä lisätään myynti asiakassegmenteittäin tapaturmataajuus turvallisuushavainnot ympäristötyön tavoitteet Energialähteet Vuoden ympäristöteko säästää vettä ja raakaainetta kalkkiuunien ylijäämälämmön hyödyntäminen nordkalk kartalla päästöt ilmaan
3 Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö 3 Vastuullista luonnonvarojen hyödyntämistä KUVA: TeRHI ANTTILA Nyky-yhteiskunnassa on tarpeen turvata raakaaineiden, kuten tärkeän kalkkikiven saanti. Kalkkikivi on puhdas luonnontuote, jolla on runsaasti käyttökohteita yhteiskuntatekniikasta ympäristönhoitoon ja teollisuuteen. Ympäristökysymyksiä geologian lähtökohdista Tuotannon ympäristövaikutukset on pidettävä niin pieninä kuin mahdollista. On kuitenkin väistämätön tosiasia, että luonnonvarojen hyödyntäminen jättää jälkensä alueelle, jolla niitä louhitaan. Kun asiaa tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta, voidaan kuitenkin todeta, että luonnonvaroista saatava hyöty on suhteellisesti suurempi kuin niiden louhinnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. Louhosalueesta saadaan muilla yhteiskunnan osa-alueilla huomattavaa ympäristöhyötyä, jota on vaikea tai peräti mahdoton korvata muilla keinoin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö itse louhinnalle tai tuotannolle kuuluisi asettaa vaatimuksia. Louhintapaikan valinta riippuu ensisijaisesti geologisista edellytyksistä eli esiintymän sijainnista, laadusta ja koosta. On olemassa myös muita maankäyttöön liittyviä tekijöitä, jotka tulee huomioida. Kestävä tuotanto edellyttää, että tiedostamme toimintamme vaikutukset ympäristöön ja pyrimme jatkuvasti niiden vähentämiseen. Pitkäjänteisellä yhteiskuntasuunnittelulla mahdollistetaan vanhojen louhosten hyödyntäminen teollisen toiminnan päätyttyä. Niitä voidaan käyttää yhteiskunnan tarpeisiin esimerkiksi vesialtaina, erilaisina varastoina, muuhun teolliseen toimintaan tai erilaisiin kulttuuri- ja matkailutoimintoihin. Jos hyötykäyttömahdollisuuksia ei ole, huolehtii kaivosyhtiö luonnollisesti jälkihoidosta. Kannattava ja taloudellisesti kestävä toiminta Energia- ja materiaalitehokkuus ovat keskeinen osa kestävää toimintaa ja kannattavan tuotannon tavoittelemaa kustannustehokkuutta. Kannattavuus on perusedellytys sille, että pystymme vastaamaan yhteiskunnan asettamiin odotuksiin. Yhteiskunta puolestaan voi omalta osaltaan edistää luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä esimerkiksi varmistamalla, että kaikki toiminnassa syntyvä sivukivi ja hienoaines voidaan hyödyntää täysin. Näin vältetään vaihtoehto, jossa louhosten sivutuotteita joudutaan läjittämään ja kiviainesta otetaan koskemattomilta alueilta. Sosiaalinen vastuu syntyy inhimillisistä tekijöistä Ihminen on kaiken toimintamme keskipisteessä. Ilman hyviä ja motivoituneita työntekijöitä emme pysty tuottamaan yllä mainittuja hyötyjä yhteiskunnalle. Yrityksenä meidän on kannettava vastuumme työntekijöistämme parhaalla mahdollisella tavalla. Työturvallisuuskysymyksissä ainoa mahdollinen tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Tavoitteeseen pääseminen vaatii koko henkilöstön panostuksen ja tuen, jotta voimme luoda riittävän turvallisen työympäristön. Samalla tavalla kuin huolehdimme työympäristöstämme, meidän pitää entisestään pyrkiä parantamaan myös elinympäristöä toimipaikoillamme. Toimintamme aiheuttamia häiriöitä tulee tehokkaasti vähentää. Lupaviranomaisten ja valvontaviranomaisten vaatimukset asettavat vain vähimmäistason, jonka mukaan meidän tulee toimia. Håkan Pihl Vice President, Geology and Environment
4 4 Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö Nordkalk-konserni KUVA: Grzegorz Otfinowski Miedzianka, Puola Toiminnan suuntaviivat Työympäristön tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen. Voimassaolevien lakien ja määräysten noudattaminen on vähimmäisvaatimus. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet konaisuudessaan löydät osoitteesta Liiketoiminnan kuvaus Nordkalk toimittaa asiakkailleen kalkkikivipohjaisia tuotteita ja osaamiseen perustuvia palvelukonsepteja. Missio Enemmän puhdasta vettä, ruokaa, energiaa ja tuotteita vähemmillä resursseilla ja päästöillä. Visio 2020 Nordkalk on pohjoiseurooppalainen johtaja. Toimintojen tehokkuus varmistaa hyvän kannattavuuden. Kasvu syntyy korkean tuoton liiketoiminnasta ja uusilta markkina-alueilta.
5 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 5 Vuosi 2012 lyhyesti Nordkalk on pohjois-euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Yhtiön palveluksessa on n henkilöä yli 30 paikkakunnalla mm. suomessa, ruotsissa, Norjassa, puolassa, virossa ja venäjällä. Nordkalk kuuluu rettig group -konserniin. KalKKiKivipohjaisteN tuotteiden KYsYNtä laski Vuotta 2012 leimasi eurokriisi, mikä heijastui myös Nordkalk-konserniin liikevaihdon vähenemisenä: se oli 351,0 miljoonaa euroa, kun vuonna 2011 liikevaihto kohosi 369,2 milj. euroon. Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntä terästeollisuudessa väheni varsinkin toisella vuosipuoliskolla, ja Puolassa tienrakentaminen hiljeni tuntuvasti. Toisaalta toimitukset monille muille rakennusainesegmenteille kasvoivat vuonna 2012, ja myynti kaivosteollisuudelle jatkui niin ikään vilkkaana. Myynti paperi- ja selluteollisuudelle laski hieman. liiketoiminta suomessa KesKitettiiN YhteeN divisioonaan Merkittävä organisaatiomuutos tapahtui Suomessa , kun kaksi divisioonaa yhdistettiin uudeksi PulpPaper & Finland -divisioonaksi. Se yhdistää Suomen tuotanto- ja myyntiyksiköt sekä myynnin sellu- ja paperiteollisuuksille. Tämän sisäisen muutoksen avulla Nordkalk on voinut yhdistää, yksinkertaistaa ja kehittää toimintaansa. henkilöstön määrä väheni Toimintojen tehostaminen ja organisaation keventäminen vaikutti vähentävästi henkilöstömäärään. Vuoden 2012 lopussa Nordkalkissa työskenteli 1083 (2011: 1186) henkilöä. Nordkalk Alekseevkassa Venäjällä henkilöstön määrä väheni merkittävästi tuotannon lakkauttamisen seurauksena. Sipoossa kahdeksan työsopimusta päättyi vuonna 2012, sillä Suomen ainoa lasikuitutehdas, joka oli Sipoon merkittävä asiakas, lakkautettiin vuonna Suomessa käytiin vuonna 2012 myös muita yhteistoimintaneuvotteluja, mm. teräsvalmistaja FNsteelin konkurssi-ilmoituksen takia, ja ne johtivat muutamiin lomautuksiin ja irtisanomisiin. Lähes kaikki määräaikaiset lomautukset pystyttiin välttämään korvaavilla työtehtävillä konsernin sisällä. investoinnit Gotlannissa, Ruotsissa Nordkalkin kaikkien aikojen suurimman investoinnin, Bungen uuden kalkkikivilouhoksen avaaminen on viivästynyt pitkittyneen oikeusprosessin takia. Työn odotetaan nyt alkavan vuonna Kaiken kaikkiaan Nordkalk tulee sijoittamaan hankkeeseen yli 60 miljoonaa euroa, ja louhinta voi jatkua vuotta. Virossa Rakken kalkkitehtaan modernisointi saatiin suunnitellusti päätökseen helmikuussa 2012, kun toinen uusittu uuni otettiin käyttöön. Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että tuotteiden laadun paranemisen lisäksi energiatehokkuus on parantunut merkittävästi ja tuotannon ympäristövaikutuksia on saatu vähennettyä. Raahen uusi briketointilaitos valmistui mahdollistaen poltetun kalkin tuotantoprosessin hienojakoisen jäännösmateriaalin hyödyntämisen. Hienoaines puristetaan briketeiksi terästehtaan käyttöön. Tämä tukee raaka-aineen 100 % käyttöasteen tavoitetta. Vuonna 2012 Nordkalk myi vähemmistöosuutensa suomalaisesta maataloudelle laboratorioanalyysejä tekevästä Viljavuuspalvelu Oy:stä. LIIKEVAIHTO, NORDKALK-KONSERNI (meur) 400 HENKILÖSTÖ MAITTAIN (ilman tytäryhtiöitä) Ruotsi 15 % Muut maat 1 % Suomi 46 % Puola 26 % Viro 12 %
6 6 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö kalkkikivi on puhdas luonnontuote laajan kaivos- ja toimitusverkostonsa ansiosta Nordkalk pystyy tarjoamaan monipuolisesti eri kivilaatuja asiakkailleen, joiden tarpeet tuotteiden fyysisten ja kemiallisten ominaisuuksien suhteen vaihtelevat. KalKKia tarvitaan KaiKKialla Kalkkikivi on monipuolinen ja usein korvaamaton raaka-aine monissa eri sovelluksissa. Sillä on tärkeä rooli monien hyvinvointiamme ylläpitävien tuotteiden valmistuksessa. Jokainen meistä käyttää päivittäin tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty kalkkikivipohjaisia tuotteita. Ympäristösovelluksissa niitä tarvitaan yhteiskunnan perustarpeiden - puhtaan ilman ja veden sekä hedelmällisen maaperän - turvaamisessa. Kalkkikivi on puhdas luonnontuote. Se koostuu lähes ainoastaan kalsiumkarbonaatista ja sitä voidaan murskattuna tai jauhettuna käyttää sellaisenaan tai jalostettuna kalsiumoksidiksi (poltettu kalkki) tai kalsiumhydroksidiksi (sammutettu kalkki), jolloin sen reaktiivisuus lisääntyy ja se sitoo paremmin epäpuhtauksia itseensä. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään epäpuhtauksien poistamiseen eri prosesseissa, neutralointiaineena ja täyteaineena. Tyypillisiä käyttöalueita ovat kunnallinen ja teollinen vedenpuhdistus sekä voimalaitosten savukaasujen neutralointi. Metallikaivokset säätävät kalkilla rikastusprosessejaan, ja terästeollisuudessa kalkkia tarvitaan ennen kaikkea kuonanmuodostukseen. Paperiteollisuudessa kalkkikivipohjaiset tuotteet ovat päällystys- ja täyteaineena käytettävien paperipigmenttien raaka-ainetta. Rakennusmateriaaleissa kalkkikivijauhe on yleinen täyteaine. YmpäristöYstävällisteN CleaNteCh-ratKaisujeN merkitys Kasvaa Kalkkikivipohjaisilla tuotteilla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa ympäristöongelmia. Maataloudessa kalkituksella vähennetään maaperän happamuutta, mikä parantaa kasvien elinolosuhteita ja siten myös peltojen satoisuutta. Ympäristökalkituksella voidaan pelastaa happamoituneita vesistöjä ja niiden eliölajeja. Perinteisten ympäristösovellusten ohella Nordkalk kehittää uusia tuotteita, joiden avulla asiakkaat voivat vähentää prosessiensa ympäristövaikutuksia. Nordkalk Fostop -tuoteperhe käsittää kalkkikivipohjaisia ratkaisuja, joiden avulla vähennetään fosforivalumia vesistöihin ja edistetään fosforin kierrätystä. Tämä on äärimmäisen tärkeää, koska maailman fosforivarantojen ennustetaan ehtyvän jo 50 vuoden kuluttua. Fostop-tuotekonseptiin kuuluu kalkkisuodinojia, kalkkisuodattimia, lietteen stabilointi kalkilla ja rakennekalkki, joka parantaa viljelysmaan rakennetta ja vedenläpäisykykyä vähentäen siten ravinnevalumia vesistöihin. Rakennekalkki on Ruotsissa markkinoilla nimellä Fostop Struktur, jonka myynti on nousussa. Ruotsissa valtio tukee taloudellisesti pyrkimyksiä fosforin vähentämiseen vesistöistä, minkä tulisi olla päämääränä myös muissa Itämeren maissa. Nordkalkilla on meneillään useita fosforiin liittyviä tutkimushankkeita. Näistä huomattavin on Nordkalkin ja Tukholman Veden syksyllä 2012 aloittama laaja rakennekalkitusprojekti Bornsjönjärveä ympäröivillä pelloilla. EU:n rikkidirektiivin perusteella Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa liikennöivien alusten on vuoden 2015 alusta käytettävä polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 % nykyisen yhden prosentin sijasta. Yhtenä vaihtoehtona tälle on rikkipesuri, jonka avulla pakokaasu puhdistettaisiin. Nordkalk ja Rettig Groupin varustamo Bore tutkivat yhdessä mahdollisuuksia hyödyntää tässä kalkkikivipohjaisia tuotteita. Nordkalk on viime vuosina kehittänyt uusia tuotteita mm. betoni-, paperi- ja polymeeriteollisuudelle. Tuotteet perustuvat patentoituun teknologiaan, joka tarjoaa kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Syksyllä 2012 markkinoille lanseerattiin tuotteita betoniteollisuudelle. MYYNTI TUOTERYHMITTÄIN 2012 NORDKALK-KONSERNI (% liikevaihdosta) MYYNTI ASIAKASSEGMENTEITTÄIN 2012 NORDKALK-KONSERNI (% liikevaihdosta) Paperipigmentti 16 % Muut 8 % Poltettu ja sammutettu kalkki 38 % Ympäristönhoito 8 % Maatalous 7 % Muu teollisuus 12 % Paperi 21 % Sellu 8 % Kalkkikivijauheet 18 % Kalkkikivi 20 % Rakennusaineet 24 % Teräs ja kaivokset 20 %
7 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 7 VEsi, Elämän lähde Puhdas vesi on yksi elämän perusedellytyksistä. Nordkalkin tuotteilla on tärkeä rooli sekä vesitalouden ylläpidossa että vesistönsuojelussa. Juomaveden valmistuksessa, jäteveden puhdistuksessa ja metallikaivosten sekä teollisuuden prosessivesien neutraloinnissa tarvitaan kalkkikivipohjaisia tuotteita. Vesistökalkituksen avulla voidaan pelastaa happamoitunut järvi tai kosteikko. Parhaillaan Nordkalkilla on tätäkin mittavampi tavoite: Itämeren tilan parantaminen kalkkikivipohjaisilla tuotteilla. Nordkalk liittyi 2012 Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Itämeren suojeluhankkeeseen viisivuotisella sitoumuksella, jonka tavoitteena on vähentää Itämeren fosforikuormitusta. Nordkalk sitoutuu kehittämään Fostop -konseptia ja räätälöimään sen Puolaan ja Baltian maihin sopivaksi. Vesi liittyy Nordkalkin omaan tuotantoon. Kaivosten pohjalle kertyy vettä, koska kallioperän halkeamista tihkuu kaivokseen pohjavettä. Lisäksi sade- ja sulamisvesi luonnosta päätyy kaivokseen. Kalkkikiven koostumuksesta johtuen kaivoksiin kertyvä vesi on puhdasta, ja esimerkiksi Paraisilla sitä pumpataan kaupungin raakavesivarastoon. Myös Tytyri Lohjalla ja Miedzianka Puolassa toimittavat vettä kunnallisille vesilaitoksille.
8 8 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö työterveys ja työturvallisuus Huomioidaan kaikessa toiminnassa KUVA: elina HeINoNeN Nordkalk on ollut Espoossa sijaitsevan Rudusturvapuiston osakkaana vuodesta 2012 lähtien. Suomessa kesätyöntekijöille järjestettiin päivänmittainen työturvallisuuskoulutus turvapuistossa. Tavoitteena oli antaa heille mahdollisuus tutustua teollisen ympäristön työturvallisuusriskeihin turvallisessa, havainnollistavassa ympäristössä. turvallisuushavaintojen määrä Nousi Tapaturmasta on kyse silloin, kun työntekijä tarvitsee vähintään sairaanhoitajan tai lääkärin antamaa hoitoa riippumatta siitä, seuraako tapaturmasta työstä poissaoloa. TAPATURMATAAJUUS (sis. myös tapaturmat joista ei seurannut poissaoloa) TURVALLISUUSHAVAINNOT (työntekijää kohden) 1, ,5 Tapaturmataajuutta laskettaessa huomioidaan vain oma henkilökunta. Tapaturmien lukumäärä per miljoona tehtyä työtuntia Suomi Puola Ruotsi Viro Venäjä Nordkalk 1,2 0,9 0,6 0,3 0 Suomi Puola Ruotsi Viro Venäjä Nordkalk
9 Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö 9 Työympäristön on tuettava työhyvinvointia, mutta työturvallisuuden kannalta ratkaisevaa on myös henkilöstön oma suhtautuminen. Nordkalkissa on viime vuosina panostettu turvallisuuteen liittyvien asenteiden muuttamiseen myönteisemmiksi, ja kehitys on ollut positiivista. Nolla tapaturmaa on ainoa mahdollinen tavoite Nordkalkin tavoite työturvallisuudelle on nolla tapaturmaa, ja sen kaikissa tuotantomaissa sovelletaan OHSAS standardia. Vuonna 2012 tapahtui 38 työtapaturmaa, kun mukaan lasketaan myös Nordkalkin alihankkijoiden työntekijöille sattuneet tapaturmat (49 vuonna 2011). Vakavia tapaturmia ei sattunut. Turvallisuuden parantamiseksi henkilöstöä on kannustettu tekemään turvallisuushavaintoja. Viime vuonna niiden määrä nousi noin kahdellasadalla yli 1550:een, mikä on merkki siitä, että henkilöstön suhtautuminen työympäristön turvallisuuden parantamiseen on oikea. Positiivisesta kehityksestä ja oikeasta asenteesta kertoo myös se, että Vimpelin yksikössä tuli kesäkuussa 2012 täyteen kokonaiset 10 vuotta ilman työtapaturmia. Myös uudesta silmävammojen vastaisesta kampanjasta saatiin jo ensimmäisen vuoden aikana rohkaisevia tuloksia: vuonna 2012 silmätapaturmat vähenivät viiteen, kun niitä vuotta aiemmin tapahtui vielä 16. Nordkalkin kansainvälinen työterveys- ja työturvallisuusryhmä H&S Network tekee jatkuvaa työtä kehittääkseen turvallisia työtapoja. Jokainen onnettomuus on oppimisprosessi, joka johtaa kaikkien turvallisuusrutiinien uudelleenharkintaan. Vuonna 2011 tapahtuneen Luulajan onnettomuuden jälkeen on panostettu esimerkiksi suojavaatteiden kehittämiseen. Vuonna 2012 otettiin käyttöön erityinen uuninhuoltotöihin kehitetty suojapuku sekä testattiin moottoroitua hengitysmaskia. Kaikissa maissa jatkui myös päihteiden nollatoleranssi. Suomessa otettiin vuonna 2012 käyttöön ns. varhaisen tuen malli, jonka tavoitteena on tukea työhyvinvointia ja välttää mahdollisia työkykyongelmia tunnistamalla työkyvyn heikkeneminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pitkäjänteinen työhyvinvointityö ja ikäjohtamiseen panostaminen näkyy Nordkalkissa myös korkeana keskimääräisenä eläkkeellejäämisikänä sekä matalana työkyvyttömyysmaksun maksuluokkana. Koulutus osaamisen tukena Kalkkikiviteollisuudessa vaaditaan usein taitoja, joita ei opeteta missään oppilaitoksissa.niinpä Nordkalkissa on kehitetty erilaisia sisäisiä koulutusohjelmia; esimerkiksi Suomessa on parhaillaan käynnissä vuonna 2010 alkanut kolmivuotinen prosessinhoitajakoulutus, jossa on mukana 12 nordkalklaista. Virossa otettiin viime vuonna käyttöön oma pätevyystutkinto kalkkiuunin hoitajille sekä järjestettiin keskijohdolle ja erikoisosaajille suunnattu koulutusohjelma. Ruotsissa järjestettiin työturvallisuuskoulutusta esimiehille. Syksyllä 2012 käynnistyi myös järjestyksessään kolmas konsernitasoinen mentorointiohjelma. Vuoden mittaiseen mentorointiohjelmaan valikoitiin 25 työntekijää eri maista, ja tarkoituksena on rohkaista heitä jakamaan osaamistaan ja ns. hiljaista tietoa eteenpäin. Puolan Miedziankassa ja Viron Rakkessa oli vuoden 2012 aikana työharjoittelijoita lähinnä kaivos- ja kunnossapitotöissä. Suomessa Nordkalkilla oli kesätyöntekijöitä Paraisilla, Lappeenrannassa ja Tytyrissä. Lappeenrannassa Nordkalk on lisäksi mukana metsäklusteritoiminnassa, jossa lukio-opiskelijoille annetaan mahdollisuus mm. työharjoittelun kautta tutustua yrityksiin, ja heidän mahdollista suuntautumistaan alalle tuetaan. Lupaprosessin venyminen rasittaa myös henkilöstöä Nordkalk jätti vuonna 2006 hakemuksen uuden kalkkikivilouhoksen avaamiseksi Bungessa Pohjois- Gotlannissa. Hakemusta ovat seuranneet myönteiset ja kielteiset päätökset eri tuomioistuimista. Nyt kun takana on seitsemän vuotta ja kaksi kierrosta eri oikeusasteissa, alkaa päätöksen puuttuminen näkyä myös henkilöstössä. Erityisesti epävarmuus työpaikkojen kohtalosta huolestuttaa. Tämä on raskasta henkilöstölle. Ihmisistä näkyy, että he eivät voi kovin hyvin, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jörgen Pettersson Storugnsista, jossa Nordkalkin nykyinen tuotantolaitos sijaitsee. Nordkalkille myönteistä lupapäätöstä heinäkuussa 2012 seurasi kiistely, jossa työpaikat ja luontoarvot pantiin vastakkain, mikä on ollut työlästä henkilöstölle. Työnantaja on kuitenkin tarjonnut ulkopuolista apua henkilöstölle: työterveyshuollon palvelujen lisäksi psykologin palvelut ovat olleet niitä haluavien käytössä. Myös yhtiön sisäinen tiedottaminen on parantunut, sanoo Pettersson. Henkilöstön pitää tuntea olonsa turvalliseksi. Jatkuva tiedon tarve on korostunut epävarmassa tilanteessa. Olemme säännöllisesti kutsuneet henkilöstön koolle ja kertoneet kaiken minkä tiedämme. Hankalasta tilanteesta huolimatta henkilöstö on erittäin sitoutunutta ja osallistuvaa, sanoo Josefin Bähr, Nordkalk AB:n henkilöstöpäällikkö. Jörgen Pettersson (3. vas) ja työtoverit Anders Sjögren (vas.), Roger Möllerström, Pär Åkesson, Anders Jonsson, Ingela Pettersson ja Kajsa Hägbom.
10 10 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö toiminta BungEssa tarkoin säädeltyä lupaprosessi 2006 Nordkalk hakee lupaa kaivostoiminnalle Bunge Duckerissa. Lupahakemukseen kuuluu ympäristövaikutusarviointi, jota on myöhemmin täydennetty useilla ympäristöselvityksillä Kunta vahvistaa suunnitelmat, kun kunnanvaltuusto äänestää Bungen kaivoksen puolesta Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuin käsittelee hakemuksen ja hylkää sen. Nordkalk valittaa päätöksestä. Työt kattavan seurantaohjelman laatimiseksi alkavat Maa- ja ympäristöylioikeus ottaa hakemuksen käsiteltäväkseen ja myöntää kaivostoiminnalle luvan. Lisäksi se velvoittaa maa- ja ympäristötuomioistuimen antamaan Nordkalkille toimintaa määrittävät lupaehdot. Päätöksestä valitetaan korkeimpaan oikeuteen Korkein oikeus ilmoittaa, ettei se ota asiaa käsiteltäväkseen ja tuomio lupineen astuu voimaan Maa- ja ympäristötuomioistuin ilmoittaa, ettei se voi määrittää Nordkalkille toimintaehtoja. Nordkalk valittaa päätöksestä Maa- ja ympäristöylioikeus ottaa tapauksen käsiteltäväkseen ja arvioi Bunge-hakemuksen kokonaisvaltaisesti uudelleen Nordkalkille myönnetään toimintaehdot ja toimeenpanolupa, joka astuu voimaan välittömästi. Tuomiosta valitetaan Korkein oikeus keskeyttää töitten toimeenpanooikeuden samalla, kun se ilmoittaa ottavansa asian osittain uudelleenharkintaan. Työt ovat keskeytyksissä, kunnes uuden kaivoksen avaamista käsittelevässä asiassa on annettu lopullinen päätös. Uudelleenharkinta koskee kysymystä miten ympäristöylioikeuden antama lainvoimainen tuomio lupa-asiassa vaikuttaa käsillä olevan lupakysymyksen harkintaan, eli mikä merkitys vuoden 2009 luvalla on ollut asian jatkokäsittelyn kannalta. Nordkalk on jättämässä vastineessaan ilmoittanut oman kantansa, jonka mukaan vuoden 2009 tuomio on lainvoimainen ja vuoden 2012 oikeuskäsittely oli täysin kattava.
11 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 11 Kaivosteollisuus on ruotsin talouden ja gotlannin yhteiskunnan kannalta tärkeä. gotlannista toimitetaan kalkkikiveä pohjoismaisen kaivos- ja teräsklusterin tarpeisiin, ja noin puolet kivestä menee terästeollisuudelle pohjois-suomessa ja -ruotsissa. Bungen alueella gotlannissa on juuri oikeat geologiset, laadulliset ja määrälliset edellytykset kiven louhimiselle. lisätietoa BuNgesta löydät osoitteesta Lähes seitsemän vuotta kestäneen oikeusprosessin päätteeksi Nordkalkille myönnettiin heinäkuun 2012 alussa toimintaehdot ja lupa uuden kaivoksen avaamiseksi Pohjois-Gotlannin Bungessa, Ruotsissa. Lupa sai lainvoiman jo vuonna Toimintaehtoja koskevasta heinäkuun 2012 tuomiosta on valitettu korkeimpaan oikeuteen, ja päätöstä odotetaan kevään 2013 aikana. Kaivoksen avaamista edeltävät valmistelevat työt ovat sillä aikaa seisahduksissa. lupaprosessin taustalla huolellisia YmpäristöselvitYKsiä Kaivosluvan saaminen on edellyttänyt tarkkoja ympäristöselvityksiä. Lupaehtojen noudattaminen varmistetaan erityisen seurantaohjelman avulla. Natura alueisiin rajautuvilla suoalueilla on oma seurantaohjelmansa. Erilaisia vaihtoehtoja kaivosvesien puhdistuslaitteiksi testataan Nordkalkin nykyisessä Klinthagenin louhoksessa vuoden 2013 aikana. Ympäristöseurantaa tehdään yhteistyössä valvontaviranomaisen eli Gotlannin lääninhallituksen kanssa. KaKsi selvityspyyntöä ja rikosilmoitusta Vuoden 2012 aikana Nordkalkille langetettiin kaksi selvityspyyntöä Bunge-toimintaan liittyen. Ensimmäinen koski metsänraivauskoneiden soiseen maaperään jättämiä ajojälkiä. Suoalueille vaadittiin omaa seurantaohjelmaa jo varsinaista kaivostoimintaa edeltävässä työvaiheessa. Tapaus on nyt käsitelty, ja ympäristönseurantaohjelma on otettu käyttöön. Toinen määräyksistä liittyy kaivoksen avaamista valmistelevien töiden keskeyttämiseen. Keskeyttämismääräyksen syyksi ilmoitettiin tarve tutkia, ovatko metsänraivauksesta syntyvät typpipäästöt lupapäätöksessä määriteltyjen raja-arvojen mukaiset. Nordkalk on valittanut asiasta Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuimeen. Lisäksi Nordkalkia vastaan tehtiin kaksi metsänraivaustöihin liittyvää rikosilmoitusta. Niistä toinen koski vahinkoja, joita metsänraivauskoneet aiheuttavat maastoon, ja toinen väitöstä, että metsää olisi raivattu sallittua laajemmin. Molemmat rikosilmoitukset hylättiin alustavien tutkimusten perusteella. vesi Hyvä vedenlaatu ja riittävä virtaus ovat tärkeitä tekijöitä alueen kaivojen, eläinten juomaveden sekä läheisen Bästeträsk-järven kannalta, jota tullaan käyttämään kunnallisena vedenottopaikkana. Alueen vesikysymysten selvittämiseksi on jo vuosien ajan tehty paljon tutkimustyötä, kuten geologisia kartoituksia, geofysikaalisia mittauksia, porauksia, koepumppausta sekä pohjavesien korkeuden ja pohjavesikemian seurantaa, niin suunnitellun alueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Lähimpänä pintaa olevia pohjavesien, eli ympäröivän luonnon hyödyntämän veden, mahdolliseksi vaikutusalueeksi on arvioitu 300 metriä suunnitellun louhoksen reunalta. Tällä alueella ei ole yksityisiä kaivoja. Pitkäaikainen vesiseuranta osoittaa, että pintavesien virtaukset vaihtelevat suuresti vuosien ja vuodenaikojen mukaan. Näihin mittauksiin perustuen on laskettu, kuinka suuria määriä louhosvettä voidaan palauttaa luontoon niin, että ne vastaavat luonnollisia virtauksia ja korkeuksia. Suojaojien ja niihin kuuluvien suodinpatojen avulla vesi ohjataan louhoksen ympäri, jolloin pintavesien luonnollinen virtaus säilyy. Kaikki louhokseen kertyvä vesi puhdistetaan, ja sen laatu tarkistetaan ennen kuin se johdetaan takaisin luontoon sen luonnollisia reittejä pitkin. Nordkalkin louhintalupa käsittää louhimisen maanpinnalta tasoon, joka on +1 metri Itämeren tämänhetkisen korkeuden yläpuolella. luontoarvot Bunge, johon louhosta ollaan perustamassa, sijaitsee kahden luonnonsuojelualueen, ns. Natura 2000-alueen välissä.luontoa valvotaan alueella, joka ulottuu 300 metriä täysimittaisen louhoksen ulkopuolelle. Alue on siis sama, joksi pohjavesien vaikutusalue on arvioitu. Vuosittaisessa valvonnassa seurataan, muuttuuko suoalueiden kasvusto ajan myötä, ja sitä varten on olemassa useita mittauspisteitä. Vuonna 2006 alueen kasvusto kartoitettiin ja sen luontoarvoista tehtiin selvitys. On väistämätöntä, että ne yksilöt, jotka kasvavat tulevan louhoksen alueella, tulevat häviämään. Kaikki kasvilajit kasvavat kuitenkin myös louhosta ympäröivässä maastossa, joten kaikki lajit säilyvät alueella niin louhintavaiheen aikana kuin sen jälkeenkin. asuinympäristö Louhosta ympäröivä seutu on harvaan asuttua. Lähin vakiasutus on noin 500 metriä louhoksesta kaakkoon, ja tulevan kuljetushihnan varrella on muutama talo. Toiminnan alkuvaiheessa louhinta keskittyy yli kilometrin päähän lähimmästä talosta. Mahdollisia häiriötekijöitä ovat melu, maan tärähtely, paineaallot ja kalkkipöly. Huoltotiellä on myös päivittäistä kevyttä liikennettä, sekä kuukausittaista raskaampaa liikennettä. Melun ja tärähtelyn raja-arvot lähimmillä taloilla on määritelty toimintaehdoissa. Ennen toiminnan käynnistämistä lähialueen rakennukset tarkastetaan, ja niille tehdään tärinään liittyvä riskiarvio. louhoksen toiminnan oltava Kestävää Nordkalk tekee jatkuvasti töitä vähentääkseen toimintansa ympäristövaikutuksia. Kehitystyötä tehdään myös yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Esimerkkinä voi mainita materiaalien tehokkaamman hyödyntämisen Bungessa. Kiven käsittelyä varten rakennetaan uudet murskaus- ja lajittelulaitokset, jotka mahdollistavat kalkkikiven louhinnan yhteydessä syntyvän hienoaineksen tehokkaamman hyödyntämisen. Se puolestaan tarkoittaa huomattavia parannuksia myös materiaalien ja resurssien käyttöasteeseen. Kun Bungen louhos otetaan käyttöön, Nordkalk perustaa rahaston Pohjois-Gotlannin alueellisen kehittämisen tueksi. Rahastoon kerrytetään rahaa jokaisesta louhitusta kalkkitonnista, ja sitä käytetään ensisijaisesti työllisyyden tukemiseen Pohjois-Gotlannissa, mutta mahdollisesti myös koulutus- tai ympäristönsuojelullisiin tarkoituksiin.
12 12 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö tehokkuus EdEllyttää jatkuvaa parantamista Lappeenrannan Ihalaisen esiintymässä riittää kalkkikiveä vielä ainakin sadaksi vuodeksi. tavoitteena 100 prosentin materiaalitehokkuus Nordkalkin tavoitteena on raaka-aineen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen, mukaan lukien tuotannon ohessa syntyvien sivutuotteiden hyötykäyttö. Tällaisia tuotteita ovat louhinnan yhteydessä syntyvä sivukivi, rikastusprosessissa muodostuva hiekka, jauhatuslaitoksissa ja kalkkiuuneilla suodattimiin kertyvä kalkkipöly. Sivukiveä syntyy erityisesti suomalaisissa kaivoksissa, joissa on kalkkikiven ohella louhittava kiveä, jonka karbonaattipitoisuus on liian alhainen asiakkaiden prosesseihin. Sitä käytetään lähinnä infrastruktuurin rakentamiseen. Esimerkiksi Lappeenrannan kaivoksessa noin kolmasosa louhittavasta kivestä on sivukiveä. Nykyistä sivukiven läjitysaluetta on laajennettava. Läjitysalueita tarvitaan, koska sivutuotteiden hyötykäyttökohteita ei tällä hetkellä ole riittävästi. Uusia käyttötarkoituksia kehitetään aktiivisesti, jotta läjitystarve olisi mahdollisimman vähäinen. Sivukiven käyttöä tulisi edistää varmistamalla, että olemassa olevaa kiviainesta hyödynnetään ennen kuin avataan uusia louhoksia koskemattomaan maastoon. Lappeenrannan kaivoksen läjitysalueen laajennuksen edellyttämä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käynnistyi kesällä 2012 ennen hankkeen vaatiman ympäristöluvan ja kaivosluvan hakemista. Marraskuussa järjestetyssä, YVA-menettelyyn kuuluvassa yleisötilaisuudessa saatiin monta hyvää ehdotusta siitä, miten ylijäämämateriaaleja voidaan hyötykäyttää. YVA saadaan päätökseen syksyllä 2013.
13 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 13 Nordkalkilla on tuotantolaitoksia 27 paikkakunnalla suomessa, ruotsissa, Norjassa, puolassa, virossa ja venäjällä. osa toimipaikoista sijaitsee keskellä asutusta, jolloin yhtiön toiminta vaikuttaa ihmisten asuinympäristöön. tuotantoprosesseissa syntyy pölyä, melua ja tärinää, ja suuri osa Nordkalkin ympäristötyöstä kohdistuukin näiden minimoimiseen. Kaivos on osa YhteisKuNtaa Paikkakunnilla, joilla kaivos kuuluu luonnollisena osana yhteiskuntaan, kaivostoiminta on yleensä laajalti hyväksyttyä. Vanhoilla ruukkipaikkakunnilla yhtiö vastasi monista sellaisista toiminnoista, jotka nykyään kuuluvat yhteiskunnalle. Kalkkikiveä on louhittava siellä, missä sitä on, ja usein yhteiskunta on rakentunut kaivoksen ympärille. Kalkkikiveä louhitaan yleensä avolouhoksissa, ja siksi toiminta on myös näkyvä osa maisemaa. Nykyisin kaivospaikkakunta asuinympäristönä on jotain aivan muuta kuin vuosikymmeniä sitten. Nordkalkin tavoitteena on tehdä toiminnastaan mahdollisimman huomaamatonta. Teollinen toiminta ja ympäristö- sekä luontoarvojen turvaaminen tulee yhdistää, mistä yhtenä esimerkkinä on harvinaisten kasvilajien suojelu kaivosten lähipiirissä. YmpäristötavoitteideN tuloksena puhtaampi Ympäristö Tuotantoa säätelevät paitsi lait, asetukset ja viranomaisten luvissa määrittelemät raja-arvot, myös yhtiön itse asettamat ympäristötavoitteet, jotka ovat osa Nordkalkin jatkuvan parantamisen prosessia. Ympäristönäkökohdat huomioidaan kaikissa uusissa investoinneissa sekä työtapojen ja -rutiinien suunnittelussa. Kalkkikiveä louhittaessa ja jalostettaessa syntyy pölyä, joka pyritään pitämään tehokkaasti kurissa. Jauhatuslaitosten ja kalkkiuunien päästöilma puhdistetaan suodattimilla ja tehdas- ja varastoalueita asfaltoidaan. Kuivina kausina teitä ja kivikasoja kastellaan. Kuorma-autojen renkaille ja alustoille on pesupaikkoja, ja kuljetushihnoja katetaan, jotta pöly ei leviä niiden ympäristöön. Äänieristystä parannetaan rakentamalla meluvalleja, istuttamalla puita ja käyttämällä erilaisia vaimentavia materiaaleja kivimurskaamoissa, kuljetushihnoissa ja lastauspaikoilla. Tietyissä toimipaikoissa on rajoitettu tuotantoa yöaikoina, jotta naapurit eivät häiriinny. Ympäristövaikutuksia seurataan säännöllisesti, mutta seuranta vaihtelee huomattavasti toimipaikkojen välillä niiden toiminnoista, koosta ja sijainnista riippuen. Seurantamittauksista vastaa Nordkalk itse tai työhön erikoistunut palveluntarjoaja, ja tulokset raportoidaan viranomaisille. HarVinaisillE kukille uusi kasvupaikka Monet harvinaiset kasvit ja eliölajit viihtyvät kalkkipitoisessa maastossa, jossa biodiversiteetti on tyypillisesti korkea. Nordkalkin Vimpelin louhoksella on etsitty uusia kasvupaikkoja harvinaisille kukille. Vuoden 2013 aikana tullaan siirtämään isoja maamassoja alueilta, joilla kasvaa mm. ketokatkeroa ja lehtoneidonvaippaa (kuvassa). Molemmat kasvit ovat ns. kalkinsuosijoita. Kesäkuussa 2012 siirrettiin muutamia ketokatkeroita ympäristöviranomaisten kanssa yhteistyössä, ja syksyllä oli lehtoneidonvaipan vuoro. Uusien kasvupaikkojen tulee vastata kaivoksen olosuhteita, ja koko joukko esivalmisteluja vaadittiin ennen kuin kasvit voitiin siirtää. Työ aloitettiin siirtämällä kalkkikivisoraa kasvien tulevaan kasvupaikkaan. Kaivinkoneella tehtiin soraan 1 x 1 x 0,8 metrin kuoppa. Kasvit kaivettiin maasta ottaen mukaan niin paljon maata kuin mahdollista ja asetettiin kuoppaan. Osa kesäkuussa siirretyistä ketokatkeroista on lähtenyt kasvamaan hyvin uudella kasvupaikallaan. Miten kävi syksyllä istutetuille kasveille, nähdään kesällä MATERIAALITEHOKKUUS, NORDKALK-KONSERNI (kivipohjaisen materiaalin hyödyntäminen v. 2012) Hyödynnetyt sivutuotteet 7 % Läjitetty 15 % Jalostettu ja myyty kalkkikivi 78 % Materiaalitehokkuus oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2011, jolloin jalostetun ja myydyn kiven osuus oli 79 % ja läjitykseen päätyi 14 % kivipohjaisesta materiaalista. Osuudet on laskettu kokonaislouhintamäärästä.
14 14 Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö Uusiutuvan energian käyttöä lisätään Kalkinpoltossa on perinteisesti käytetty kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Murskauksessa ja jauhatuksessa käytetään sähköä, ja kuivatusprosessissa tarvitaan polttoöljyä tai kaasua. Nordkalkissa tehdään kuitenkin lujasti töitä vaihtoehtoisten polttoaineiden löytämiseksi, ja uuteen ympäristöystävälliseen teknologiaan ja tehokkaampien prosessien kehittämiseen panostetaan jatkuvasti. Nordkalk käyttää jo nyt tuotannossaan monia erilaisia energiamuotoja, ja energiatehokkuus on tärkeä näkökanta uusia investointeja suunniteltaessa. Tehokkuutta yhteistyöstä Suomessa Nordkalk on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, joka edistää uuden energiatehokkaan teknologian sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Lisäksi Nordkalk liittyi vuonna 2012 Motiva Oy:n koordinoimaan kaksivuotiseen Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen (YLIMINI) -projektiin, jonka tulokset esitellään vuonna Sen tarkoituksena on kerätä tietoa teollisuuden ylijäämälämmön käyttömahdollisuuksista sekä etsiä keinoja prosessien ylijäämälämmön hyödyntämiseksi teollisuudessa ja energiantuotannossa. Myös Nordkalkin prosesseissa syntyy ylijäämälämpöä, jota hyödynnetään jo nyt monella paikkakunnalla, esim. tuottamalla kaukolämpöä yhteiskunnan tarpeisiin. Motivan yhteistyöprojektiin Nordkalk lähti mukaan tehostaakseen ylijäämälämmön hyödyntämistä entisestään. Ruotsissa Nordkalk solmi Köpingin kaupungin kanssa sopimuksen kalkin poltosta syntyvän ylijäämälämmön toimittamisesta kaukolämpöverkkoon. Nordkalk toimittaa kaukolämpöverkkoon ensivaiheessa noin 12 MW, mutta laitteisto mitoitetaan 15 MW:lle, mikä mahdollistaa lisätoimitukset tulevaisuudessa. Projekti alkoi kesäkuussa Tehdas liitetään kaukolämpöverkkoon, ja toimitukset aloitetaan joulukuussa Lisäksi Nordkalkin Köpingin yksikössä on jo vuodesta 2005 panostettu vaihtoehtoisten polttoaineiden lisäämiseen. Uuteen teknologiaan on investoitu ja tehtaan polttoainekulutukselle on asetettu uusia tavoitteita. Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus uunin kokonaisenergian tarpeesta kasvaa koko ajan ja on nyt 18 %. Kierrätyspolttoaineiden käyttö vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ja biopolttoaineet auttavat vähentämään tuotantoprosessien fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Suomessa on käynnissä kehitysprojekti biopolttoaineiden käyttöönottamiseksi kalkin poltossa. Tämä vuonna 2010 alkanut projekti jatkuu vuoden 2013 loppuun. Vampulan jauhatuslaitos käytti ensimmäisen kokonaisen vuoden biokaasua, jota tuottaa lähellä sijaitseva Vambio Oy. Biokaasun ansiosta polttoöljyn käyttö on Vampulassa vähentynyt 80 %. Ruotsissa Nordkalk on mukana korkeakoulujen ja teollisuuden yhteisessä tutkimusprojektissa, joka keskittyy biomassan kaasutukseen. Projektissa on mukana myös Cortus Energy AB, joka suunnittelee rakentavansa kaasutuslaitoksen Köpingiin. Päästökauppa asettaa haasteita toiminnalle EU antoi vuonna 2010 uudet päästökauppaa koskevat säädökset vuosille Kalkkiteollisuudelle taataan vapaita päästöoikeuksia sovitun laskelmamallin ja vertailuarvon mukaisesti eli 0,954 tonnia hiilidioksidia jokaista poltettua kalkkitonnia kohden. Kalkkiteollisuuden kannalta on tärkeää, että etujärjestöt ja päättäjät ovat tietoisia päästöoikeuksien vaikutuksista toiminnalle. Kalkkitehtaan modernisointi vähensi energiankulutusta Rakkessa Elokuussa 2012 Virossa juhlittiin Nordkalkin Rakken kalkkitehtaan modernisointihankkeen valmistumista. Tarve tehtaan uudenaikaistamiselle syntyi, kun kalkin kysyntä lisääntyi Baltian maissa. Tuotannon lisääminen vaati uutta teknologiaa, ja niinpä hanke käynnistettiin Mittava investointi kattoi kahden 80-luvulla rakennetun kalkkiuunin modernisoinnin, murskauslinjan sekä uuden fillerilinjan. Kalkkiuuneihin tehtiin huomattavia muutoksia; niihin vaihdettiin lähes kaikki tekniikka, ja alkuperäistä niissä on enää lähinnä rungot ja ympäröivät tehdasrakennukset. Muutosten myötä Rakken vuosittainen kalkintuotantokapasiteetti on noussut tonnista tonniin, ja fillerin tuotantokapasiteetti on nykyään tonnia (ennen tonnia). Vaikka tuotantokapasiteetti on kasvanut, tehtaasta on saatu samalla huomattavasti energiatehokkaampi; energiankulutus tuotettua kalkkitonnia kohden on laskenut yli 20 prosentilla, ja lopputuloksena on tehokas tuotantolaitos, jonka ympäristövaikutukset ovat vähentyneet. Lisäksi uusien pölynsuodattimien ansiosta pölyäminen väheni huomattavasti, minkä vuoksi tehdasta ympäröivä asuinalue on nyt viihtyisämpi.
15 RAPORTTI 2012: NORDKALK JA YMPÄRISTÖ 15 TEOLLISUUSPÄÄSTÖDIREKTIIVIN TAVOITTEENA VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ EU:n teollisuuspäästödirektiivi (IED = Industry Emission Directive) astui voimaan , ja samalla se kumosi seitsemän aiemmin voimassa ollutta teollista toimintaa sääntelevää direktiiviä. Teollisuuspäästödirektiivin aiheuttama keskeisin muutos on parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT, Best Available Technology) koskevan sääntelyn täsmentäminen. Päämääränä on mm. päästöjen estäminen ja vähentäminen sekä energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen. Teollisuuspäästödirektiivi koskee paljon energiaa käyttävää teollisuutta. Lupamääräyksissä määrättävät päästöraja-arvot perustuvat BAT-päätelmiin, jotka toimialat kuten sementti- ja kalkkiteollisuus ovat hyväksyneet. Päästöraja-arvojen tiukentamisen ohella yhtenäistetään tarkkailun, valvonnan ja raportoinnin vaatimuksia. Nordkalkin joillakin toimipaikoilla päästörajat tulevat edellyttämään suodattimien ja suodatinlaitosten modernisointia. REACHIN MUKAINEN REKISTERÖINTI Euroopan kemikaalilainsäädäntö (REACH ja CLP) edellyttää, että yritykset toimittavat Euroopan kemikaalivirastolle tietoja aineista, joita ne valmistavat, tuovat maahan tai käyttävät. Tämä tarkoittaa tietoa aineen vaarallisista ominaisuuksista, luokituksesta ja merkitsemisestä sekä aineen käsittelyyn liittyvien riskien arviointia. Nordkalk on toimittanut tiedot Euroopan kemikaalivirastolle ja rekisteröinyt poltetun ja sammutetun kalkin sekä saostuneen kalsiumkarbonaatin. Lisäksi Nordkalk on esirekisteröinyt joitakin uusia aineita, jotka rekisteröidään ennen vuotta Päivitetyt käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät osoitteesta Teollisuuspäästödirektiivin implementointi kansalliseen lainsäädäntöön on saatu päätökseen mm. Virossa, jossa se hyväksyttiin lähes sellaisenaan. Suomessa direktiivi liitettiin osaksi ympäristönsuojelulain uudistusta, ja se astuu voimaan tammikuussa KAUKOLÄMPÖNÄ HYÖDYNNETTY KALKKIUUNIEN YLIJÄÄMÄLÄMPÖ (MWh) ENERGIALÄHTEET, NORDKALK-KONSERNI (2012) Koksikaasu 21 % Muut 1 % Vaihtoehtoiset polttoaineet 15 % Tytyri Parainen Lappeenranta Maakaasu 9 % Sähkö 12 % Polttoöljyt 9 % Kivihiili 33 % Kierrätysöljy, muovi ja biopolttoaineet kuuluvat vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Niiden osuus oli viime vuonna 1 % vähemmän kuin vuonna 2011, mikä selittyy osin sillä, että monilla kierrätysöljyä käyttävillä kalkkiuuneilla oli vuoden aikana tuotantoseisokkeja. Kalkkiuunien ylijäämälämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Lohjalla ja Paraisilla. Vuonna 2012 kalkkiuunien tuotanto väheni ja siten myös toimitetun kaukolämmön määrä laski.
16 16 RAPORTTI 2012: NORDKALK JA YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖTYÖN TAVOITTEET Ympäristötyössä asetetaan jatkuvasti uusia parannustavoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Työtä tehdään johtamisjärjestelmän puitteissa, jota ylläpidetään yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Tuotantolaitoksilla toteutetaan käytännön toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi. RAAKA-AINEEN osalta tavoitteena on nostaa louhitun kiven käyttöaste 90 %:iin vuonna 2013 ja 95 %:iin vuoteen 2016 mennessä sekä kehittää uusia käyttöalueita sivutuotteille. Vuonna 2012 Nordkalk-konsernissa läjitettiin 15 % kivipohjaisesta materiaalista. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa Ignabergan, Orsan ja Uddagårdenin toimipaikoilla sekä Viron Kureveressä materiaalitehokkuus oli 100 %; Puolan Miedziankassa louhitun materiaalin hyödyntämisaste oli 94,1 % ja Vimpelissä 96,2 %. Sivutuotteiden hyötykäyttö lisääntyi esimerkiksi Paraisilla, jossa sivukiven myynti kasvoi yli 50 %. ENERGIAN osalta tavoitteena on vähentää kulutusta 5 %:lla vuoteen 2016 mennessä, verrattuna vuoteen Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään kalkintuotannossa 2-5 % vuosina Vuonna 2012 huomattavin parannus oli Rakken tehtaan modernisoinnista saatu energiansäästö (ks. s. 14). Tytyrissä parannettiin kaivoksen vedenpoiston energiatehokkuutta uusimalla laitteistoa. Lappeenrannassa vähennettiin kaivoskoneiden joutokäyntiä 30 %. TÄRINÄÄ, MELUA JA PÖLYÄ syntyy tuotannossa, ja tavoitteena on yleisesti vähentää niitä. Vuonna 2012 uusittiin ja parannettiin suodattimia ja niiden osia useilla toimipaikoilla. Ruotsin Ignabergassa uusittiin autojen lastauspaikka, joka on vastaa nyt pölyttömän lastauksen vaatimuksia. KAIVOSTEN JÄLKIHOITOA varten jokaisella Nordkalkin kaivoksella on jälkihoitosuunnitelma. Toiminta integroidaan osaksi yhteiskuntaa. Vuonna 2012 Ignabergassa maisemoitiin osa kaivoksesta. Virossa kaivosten maisemointia suunnitellaan yhdessä useiden yliopistojen kanssa. NORDKALK-KONSERNIN PÄÄSTÖT ILMAAN CO 2 (t CO 2 / louhittu kalkkikivitonni) 0,12 Hiukkaspäästöt (kg hiukkasia / louhittu kalkkikivitonni) 0,05 SO 2 0,06 (kg SO 2 / louhittu kalkkikivitonni) NOx (kg NOx / louhittu kalkkikivitonni 0,10 0,10 0,04 0,05 0,08 0,08 0,03 0,04 0,06 0,06 0,03 0,04 0,02 0,02 0,04 0,02 0,01 0,01 0,02 0, , Nordkalkin tuotantoprosesseissa syntyy hiukkaspäästöjä tai pölyä ja savukaasut sisältävät typen oksideja (NOx), hiilidioksidia (CO 2 ) ja vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Diagrammit perustuvat mittauksille ja laskelmille, ja ne koskevat koko Nordkalk-konsernia. Hiukkaspäästöjen väheneminen vuonna 2012 johtuu lähinnä parannuksista Vimpelissä, Siikaisissa ja Viron Rakkessa, joissa päästöt ovat alentuneet noin kolmannekseen.
17 Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö 17 Vuoden ympäristöteko säästää vettä ja raaka-ainetta Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, vuoden ympäristöteko, annettiin 2012 tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy:lle (SKOY), joka on onnistunut tavoitteellisella ja pitkäjänteisellä työllä vähentämään huomattavasti sekä veden käyttöä että raaka-aineen hävikkiä. SKOY valmistaa Lappeenrannassa kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita Suomen paperi- ja kartonkiteollisuudelle. SKOY:n tuotteiden valmistamiseen käytetään runsaasti vettä, josta merkittävä osa tuli aiemmin sisäiseen vesikiertoon pumpuissa tarvittavasta tiivistevedestä. Tehtaaseen tullut vesimäärä oli siten selvästi suurempi kuin tuotteen valmistamiseen tarvittava vesimäärä Pari vuotta sitten SKOYn tuotantotiimi päätti kokeilla teknistä vaihtoehtoa, jolla pumppujen tiivistysvesikierto voitiin sulkea. Nyt tämä ns. termosifoniratkaisu on rakennettu lähes jokaiseen pumppuun. Ratkaisussa tiivistevesi kiertää sulkeisessa piirissään pienen vesisäiliön kautta. Pumppuja on yli 100 kpl, joten tiivisteveden kulutus on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2005 vettä kului m 3 nyt vastaava luku on m 3. Aiemmin pumppujen tiivistevedet käytettiin prosessissa mahdollisuuksien mukaan. Suuri osa oli ylimääräistä ja pumpattiin pois tehtaalta laskeutusaltaalle ja sieltä edelleen alapuoliseen ojaan. Toinen päätavoite oli kalsiittiraaka-aineen hävikin pienentäminen. Tämä on tehty pääosin eriyttämällä kirkkaat ja kiintoainepitoiset vedet jo syntypaikoillaan. Kiintoainepitoiset vedet kierrätetään takaisin prosessiin ja vain puhdas ylijäämävesi pumpataan ojaan siltä osin kuin sitä ei tarvita tuotantoprosessissa. Hukkakalsiitin eli tehtaan ylijäämävesien mukana ulos laskettavan kalsiitin määrä oli 0,02 % vuonna Vuonna 2010 vastaava prosenttiluku oli vielä 0,41. Parannus on huomattava myös taloudellisesta näkökulmasta. SKOY:n projektitiimi: Vesa Pekki (vas.), Petri Hahl, Tommi Penttilä, Juha Hiiva, Pekka Särmölä ja Ilari Hallaluoto. Myös Tero Kosusella (ei kuvassa) oli projektissa tärkeä rooli.
18 18 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö Nordkalk noudattaa kansainvälisiä laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmille asetettuja standardeja. suomi Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18 FI Parainen Puh (0) Fax +358 (0) ruotsi Nordkalk AB Kungsgatan 56, 2 tr SE Stockholm Puh. +46 (0) Viro Nordkalk AS Vasalemma EE Harju maakond Puh Fax puola Nordkalk Sp. z o.o. Pl. Na Groblach 21 PL Kraków Puh Fax saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 DE Lübeck Puh. +49 (0) Fax +49 (0) VEnäjä Nordkalk Alekseevka Ltd Business Center Aurora City Pr. Shaumyana 4 Office 521 RU Saint-Petersburg Puh Fax
19 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 19 Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Yhtiön palveluksessa on noin 1100 henkilöä yli 30 paikkakunnalla mm. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Virossa ja Venäjällä. Nordkalk kuuluu Rettig Group -konserniin. Jauhatus Myynti/toimisto Kolari Kaivos Kalkkiuuni Luulaja Oma satama/terminaali Verdal Örnsköldsvik Raahe Suomi Kokkola Vimpeli Norja Ruotsi Orsa Parainen Siikainen Vampula Tytyri Sipoo Louhi Lappeenranta Pietari Venäjä Uddagården Köping Tukholma Kurevere Vasalemma Viro Alekseevka Rakke Storugns Landskrona Ignaberga Siauliai Liettua Moskova Lübeck Szczecin Puola Saksa Sławno Miedzianka Wolica Krakova Ukraina Ivano-Frankivsk
20 Ei Vain kalkkia, Vaan Nordkalk ja ympäristö raportti member of the Rettig Group -
Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.
GREAT WHITE STONE Kalkkikivi Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. Asiakas: teollisuus Paperi Teräs Sellu Rakennusaineet Kemia Sokeri Lasi Tienrakennus Asiakas: maatalous Maanviljely Puutarha Rehu Asiakas:
LisätiedotSSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group
SSO-maatalous 2017 Viking Grace 20.01.2017 Jan Drugge Rettig Group Arvoa sukupolville aktiivisena ja vastuullisena omistajana 4200 työntekijää 28 maassa www.rettig.fi Sisäilman säätölaitteet www.rettigicc.com
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotTavoitteena kestävä kehitys
YMPÄRISTÖRAPORTTI Tavoitteena kestävä kehitys Ympäristötyön tavoitteena on ympäristöstrategiaan tukeutuen nostaa esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaatioiden
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotPaperikiista heikensi toista vuosineljännestä
Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5
LisätiedotNORDKALK. ja ympäristö RAPORTTI 2011
NORDKALK ja ympäristö RAPORTTI 2011 2 Raportti 2011: NORDKALK ja ympäristö Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa
LisätiedotNORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014
NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS RAPORTTI 2014 Member of Rettig Group NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS, RAPORTTI 2014 Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996 lähtien. Raportin nimi on nyt Nordkalk
LisätiedotParaisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa.
NORDKALKIN YMPÄRISTÖrAportTI 2010 Paraisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa. Tässä ympäristöraportissa kerromme toimintamme
LisätiedotSjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group
SjT Säkylä 2017 21.3.2017 Jan Drugge 9 Maata Grinding Sales Luleå Kolari Finland 1898 Nordkalkin tarina alkaa 30+ Toimipaikkaa 21 Kaivospaikkakuntaa 970 Työntekijää 311 Liikevaihto ( ) Quarry Kiln Own
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2009
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2009 Kestävä kehitys perustuu järjestelmälliseen työhön Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm.
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKALKKIA MAAN STABILOINTIIN
KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotSisällysluettelo. 3 Jatkuvaa parantamista. 4 Yhtiö Itämeren rannoilla. 4 Yritys on osa yhteisöä. 6 Tavoitteena nolla tapaturmaa
Nordkalk ja kestävä kehitys Raportti 2013 Sisällysluettelo 3 Jatkuvaa parantamista 4 Yhtiö Itämeren rannoilla 4 Yritys on osa yhteisöä 6 Tavoitteena nolla tapaturmaa 7 Uudelleen suunnatut henkilöstöresurssit
LisätiedotRaaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi
Kuva: Jyrki Vesa Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi RAKENNUKSET JA RAKENTEET, TIET, KADUT, RADAT, LENTOKENTÄT, SATAMAT, VAPAA-AJAN ALUEET, KRIISIAIKOJEN RAKENTAMINEN, RAKENNUSKANNAN KORJAUS JA KUNNOSSAPITO
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2006
YMPÄRISTÖRAPORTTI 26 Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja 39 paikkakunnalla.
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotNordkalkilla hyvä alkuvuosi, mutta kysyntä laski viimeisellä vuosineljänneksellä
Lehdistötiedote Nordkalkilla hyvä alkuvuosi, mutta kysyntä laski viimeisellä vuosineljänneksellä Tilinpäätöstiedote 2008 13.2.2009 liikevaihto kasvoi 344,9 (2007:334,4) miljoonaan euroon (+3 %) voitto
LisätiedotTäyskäännös kotimaiseen
Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
LisätiedotSnellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija
HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotAbloy oy ympäristökatsaus 2016
Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
LisätiedotSt1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030
St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotTEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen
TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotYmpäristöraportti 2001
Ympäristöraportti 2001 Ympäristöraportti Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti.
LisätiedotKotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma
Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotLÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00
LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotYmpäristöraportti 2002
Ympäristöraportti 22 Tavoitteena kestävä kehitys Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalkkonsernin yhteisen ympäristöpolitiikan
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotSataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi
SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen
LisätiedotRecipes. for. Success Onnistumisen reseptit kalkin käyttäjille
Recipes for Success Onnistumisen reseptit kalkin käyttäjille Nordkalk Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-,
LisätiedotMATERIAALITEHOKKUUS JA JÄTTEET
MATERIAALITEHOKKUUS JA JÄTTEET Materiaalitehokkuus ja jätteenhallinta kattavat eläinraaka-aineen kaikkien osien hyödyntämisen, pakkausmateriaalien käytön pienentämisen sekä tuotantohävikin ja ruokajätteen
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotMetson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja
Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotLuontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus
Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotNordkalk on Pohjois-Euroopan ykkönen
Ympäristöraportti 27 Nordkalk on Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja yli 3 paikkakunnalla.
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotAhlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006
Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006
LisätiedotVaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja
Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita
LisätiedotHarvia Oyj Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja
Harvia Oyj 29.8.2019 Tapio Pajuharju, toimitusjohtaja Sauna ja spa-markkinan ennustetaan kasvavan 5 % vuoteen 2022 2 Monipuolinen tuotevalikoimamme kattaa kaikki kolme saunatyyppiä ja kaikki saunatarpeet
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
LisätiedotAsiakassegmentissä Muu teollisuus myynti kemianteollisuudelle kasvoi verrattuna vuoteen 2006.
Lehdistötiedote 31.1.2008 Nordkalkilla hyvä vuosi Tilinpäätöstiedote 2007 liikevaihto kasvoi 334,4 (2006:303,8) miljoonaan euroon (+10 %) voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia nousi 32,7 (24,5) miljoonaan
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotLogistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun
LisätiedotLCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano
LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano Sami Rinne Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Suurten polttolaitosten (LCP, Large Combustion Plants) BAT -päätelmät BAT (Best Available Technology) paras käyttökelpoinen
LisätiedotNordkalk & Sustainability Not just lime, but responsibility for a sustainable tomorrow
Nordkalk & Sustainability 2015 Not just lime, but responsibility for a sustainable tomorrow Sisältö Vastuullisuus 1 Ympäristövastuu 3 Kalkkikiven monta puolta 3 Puhdasta ja luonnollista 3 Osa jokapäiväistä
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotMARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016
MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015
OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen
LisätiedotMartela. Tilinpäätös
Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti
LisätiedotKamux puolivuosiesitys
Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen
LisätiedotTAMMI-KESÄKUU Heikki Malinen, toimitusjohtaja
TAMMI-KESÄKUU 21 22.7. 21 Heikki Malinen, toimitusjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Katsaus vuoden 21 ensimmäiseen vuosipuoliskoon Katsaus liiketoimintaryhmittäin Konsernin taloudellinen asema Vuoden 21 näkymät
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotSuominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja
Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia
LisätiedotNEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille
NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND
OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti
LisätiedotAhlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta
Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22
LisätiedotKALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN
KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotSmart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani
Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotSmart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani
Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotAjankohtaista energiatuista
Ajankohtaista energiatuista RAKLI Energiatehokkuuspäivä 29.5.2018 Markku Mäkelä, Business Finland Erkki Väisänen, Business Finland Kaikki energiatukihakemukset jätetään Innovaatiorahoituskeskus Business
LisätiedotKymijärvi IIIlämpölaitoshanke. luvitusprosessi. Ilmansuojelupäivät Eeva Lillman
Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke luvitusprosessi Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Eeva Lillman Lahti Energia -konserni Lahti Energia Oy Emoyhtiö LE-Sähköverkko Oy Tytäryhtiö 100 % C-Ella Oy Osakkuusyhtiö 33,3
LisätiedotRakentamisen terästuotteiden tuotantomäärät
Rakentamisen terästuotteiden tuotantomäärät Tuotantokysely vuoden 212 tuotannosta Pekka Tienhaara, Tuula Grönfors & Liisa Jaakkonen Huhtikuu 213 VTT Expert Services Oy VTT-S-2894-13 Sisällysluettelo Kuva
LisätiedotRAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K
Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg
LisätiedotPorvoon jalostamon ympäristötulos 2017
Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017 Soihdutusmäärä laski hieman vuodesta 2016 Normaalivuodeksi suuri soihdutusmäärä johtui huolloista ja käyntihäiriöistä jalostamolla. Soihdutuksiin liittyen saatiin
LisätiedotTULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT
TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN
LisätiedotNordkalk & Sustainability Not just lime, but responsibility for a sustainable tomorrow
Nordkalk & Sustainability 2015 Not just lime, but responsibility for a sustainable tomorrow Sisältö Vastuullisuus 1 Ympäristövastuu 3 Kalkkikiven monta puolta 3 Puhdasta ja luonnollista 3 Osa jokapäiväistä
LisätiedotMetsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
Lisätiedot