1 LIIKUNTAOHJELMA 1: 13 VUOTIAS KOULULAINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 LIIKUNTAOHJELMA 1: 13 VUOTIAS KOULULAINEN"

Transkriptio

1 Kirjoittajana: Aki Tiihonen 1 LIIKUNTAOHJELMA 1: 13 VUOTIAS KOULULAINEN Liikuntaohjelman tavoitteena on parantaa henkilön elämän laatua paremman jaksamisen ja sosiaalisuuden lisääntymisen kautta sekä vähentää riskiä sairastua metabolisen oireyhtymään. 1.1 Liikunta suositukset vuotiaille nuorille Lasten ja nuorten asiantuntija ryhmä suosittelee vuotiaille 1 1,5 tuntia liikuntaa päivittäin (kuva 1) (Terve koululainen -verkkosivusto). Lapsen ja nuoren liikunnan täytyy olla monipuolista, jolloin neuromotorinen koordinaatio, liikkuvuus, luusto ja tasapaino kehittyvät. Liikuntavalmennuksessa puhutaan herkkyyskausista, jotka sijoittuvat eri ikäkausille (kuva 2). On todettu, että herkkyyskaudella tiettyjen ominaisuuksien kehittyminen on nopeita, mutta herkkyyskauden ulkopuolellakin harjoitetut ominaisuudet kehittyvät. Liikunnan pitää olla lapsi ja nuori lähtöistä ja se pitää suunnitella heidän ehdoilla. Lapsena ja nuorena koetut positiiviset liikuntakokemukset auttavat lapsesta ja nuoresta kehittymään terveen aikuisen, jonka elämäntapaan kuuluu kiinteänä osana liikunta. Liikunnasta saatavat terveysvaikutukset pysyvät yllä, jos liikunta jatkuu säännöllisesti läpi elämän. (Vuori et al., 2005; Forsman et Lampinen, 2008) Tutkimusten mukaan aktiivisesti liikkuvat lapset ja nuoret eivät syrjäydy niin helposti kuin inaktiiviset henkilöt. Lapsen minäkuva ja vuorovaikutustaidot kehittyvät liikuntaharrastusten yhteydessä. Terveyden kannalta tärkeänä havaintona on tehty, että aktiivisten henkilöiden paino pysyy helpommin normaalina, jolloin liikapainosta aiheutuvat terveyshaitat pysyvät helpommin hallinnassa. Liikunnan lisäämisen elämään on havaittu pienentävän riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään. Toisaalta on havaittu, että aktiiviset lapset ja nuoret pysyvät henkisesti terveempinä. Liikkuvasta lapsesta kehittyy terve aikuinen, joka selviytyy paremmin aikuisuuden tuomista haasteista (Vuori et al., 2005; Mero et al., 2007; Terveyskirjasto -verkkosivusto)

2 Kuva 1. Fyysinen aktiivisuussuositus 7 18 vuotiaille Kuva 2. Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ja (Tervekoululainen -verkkosivusto) painopistealueet eri ikävaiheissa (Mero et al., 2004; luentomateriaalissa Lappalainen, 2013) 1.2 Harjoitusohjelman sisältö Harjoitusohjelman sisällössä on huomioitu seuraavat lähtötiedot: henkilö on 13 vuotias poika (pituus 145 cm, paino 55 kg, jolloin painoindeksi 26,2), joka on lähiaikoina aloittanut partion. Pojan isällä on metabolinen oireyhtymä sekä verenpaine-, kolesteroli- ja diabeteslääkitys. Pojan äidillä on todettu paniikkihäiriö, johon on määrätty mielialalääkitys. Harjoitusohjelmassa on huomioitava pojan nykyinen tilanne ja vanhempien sairaudet. Harjoitusohjelman tavoitteena on saada pojan painoindeksi normaaliksi (17,1 24,9) ja vähentää mahdollisuutta saada aikuisena metabolinen oireyhtymä. Lisäksi harjoitusohjelma parantaa elämän laatua ja virkeyttä (Käypä hoito 1, verkkosivut), muun muassa sosiaalisten suhteiden lisääntymisen ja vahvistuneen minäkuvansa kautta. 13 vuotiaan pojan pitäisi päivittäin liikkua 1,5 tuntia päivässä, mikä vähenee iän karttuessa (kuva 1). Liikunnan sisällön pitää koostua kestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta, koordinaatiota sisältävistä harjoituksista (Forsman et Lampinen 2008). Harjoituksista puolet pitää olla reippaasti toteutettavia (UKK-instituutti verkkosivusto). Esimerkki henkilön harjoitusohjelmasta löytyy taulukosta 1. Taulukko 1. Harjoitusohjelma 13 vuotiaalle

3 13 - vuotiaan pitäisi harrastaa päivittäin kestävyyttä parantavaa liikuntaa (vähintään 1,5 tuntia päivässä) ja 3 kertaa viikossa voimaa ja notkeutta kehittävää liikuntaa(ukk-instituutti verkkosivusto). Liikunta pitää aloittaa maltillisesti ja lisätä vähitellen, tässä täytyy kuunnella tarkasti nuorta. Liikunnan harrastamisen mielekkyyden kannalta on tärkeää löytää nuorelle sopiva harrastus, joka tarjoaa terveyttä edistäviä harjoitteita (huomioiden aikaisemmat herkkyyskaudet ja UKK-instituutin suositus kuvassa 3). Harrastusta valittaessa voidaan käyttää esimerkiksi Bar-Orin et Rowlandin (2004, teoksessa Vuori et al., 2005) esittämää taulukkoa, jossa esitetään eri liikuntamuoto- jen vaikutuksia fyysisen kunnon osa-alueisiin (liite 1) Kuva vuotiaiden liikuntasuositus (UKK-instituutti -verkkosivusto) UKK-instituutin antamat liikuntasuositukset ovat vähimmäismäärä, joten lapsi ja nuori voi harrastaa enemmänkin terveyttä edistävää liikuntaa (1,5 4 tuntia päivässä), jolloin liikunnan terveyshyödyt kasvavat. Liikunta osana elämää parantaa henkilön hapenottokykyä, nostaa lihasvoimaa, ylläpitää normaalia painoa, vähentää terveydellisiä haittavaikutuksia, parantaa metabolista terveyttä ja vahvistaa luustoa. Liikunta on havaittu myös auttavan stressin hallintaan, ahdistukseen ja muihin muutoksiin elämässä. (Vuori et al., 2005; Mero et al., 2007; Lappalainen, 2013; UKK-instituutti -verkkosivusto) 1.3 Päätelmät 13 vuotias poika on ilmeisesti vanhempien esimerkin avulla tullut inaktiiviseksi henkilöksi. Hänellä on kasvanut riski aikuisena sairastua metaboliseen oireyhtymään, ellei hän tee muutoksia elämässä. Kestävyyspainotteista liikuntaa pitää sisällyttää jokaiseen päivään (vähintään 1,5 tuntia päivässä), lisäksi 3 kertaa viikossa on harrastettava voimaharjoittelua ja kehitettävä liikkuvuutta. Päivittäistä harjoittelua voi lisätä maltillisesti suosituksen mukaisesta minimäärästä, jopa neljään tuntiin. Tärkeänä asiana on huomioida harjoitusten mielekkyys ja elimistön palautuminen harjoituksista. Ruokavalio olisi hyvä tarkistaa, ettei se koostu liiaksi turhista energialähteistä (esim. limpparit, karkit, valmisateriat). Ruokavalion täytyy olla tasapainossa henkilön perusaineenvaihdunnan ja energiakulutuksen kanssa. Ruokavalion pitäisi rakentua puhtaista ravintoaineista, jotka sisältäisivät mahdollisimman vähän antiravinteita. Ruokavalion merkitys painonhallinnassa on suuri ja tästä johtuen turhien hiilihydraattien määrää pitäisi rajoittaa.

4 Liikunnan lisääminen ja terveet ruokatottumukset nostavat henkilön jaksamista, joka luo pohjaa terveelle elämälle. Henkilö on iältään 13 vuotias, joten hänellä on hyvät mahdollisuudet terveelliseen aikuisuuteen, jos hän tekee riittäviä muutoksia nykyiseen elämäntapaansa. Muutosten täytyy koskea sekä liikunta- että ruokailutottumuksia. Ilman muutoksia hänellä on suuri mahdollisuus sairastua metaboliseen oireyhtymään. Liikunnalla ja ruokavaliolla tätä riskiä voidaan pienentää tai mahdollisesti estää koko taudin puhkeaminen. Hyvin toteutettuna liikunta ja ruokavalion muutokset auttavat henkilöä saavuttamaan normaalipainoisuuden hyvinkin nopeasti (6 12 kk kuluessa). 10 vuoden päästä hän on terve ja normaalipainoinen, jos on ottanut liikunnan osaksi elämää. 2 LIIKUNTAOHJELMA 2: 37 VUOTIAS NAINEN Liikuntaohjelman tavoitteena on ylläpitää työ- ja toimintakykyä, joka mahdollistaa selviytymisen päivittäisistä askareista, sekä parantaa jaksamista ja lisää energiaa elämään. 2.1 Liikunta suositukset vuotiaille Käypä hoito suositus suosittelee vuotiaille 2,5 tuntia viikossa kestävyysliikuntaa tai 1 tunti ja 15 minuuttia raskasta liikuntaa. Tämän lisäksi aikuiselle suositellaan tehtäväksi luustolihasten voimaa ylläpitävää/kehittävää harjoittelua 2 kertaa viikossa. Tämä on vähimmäissuositus ja sen ylittävältä osalta voidaan lisätä terveyshyötyjä. (Käypä hoito -verkkosivut) Terveyshyödyt lisääntyvät tiettyyn rajaan asti, kuten voidaan todeta kuvasta 4. Liikunnan vaikutus ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen on monessa tapauksessa kiistaton. Siksi liikkuvuutta ja lihastasapainoa kannattaa ylläpitää lapsesta vanhuuteen asti. Se parantaa arjesta selviytymisen mahdollisuuksia ja vähentää loukkaantumisriskejä. Myös varttuneemmalla iällä aloitettu liikunta parantaa selviytymistä, joten ikä ei ole kynnyskysymys terveysliikunnan aloittamisessa. Toisaalta on hyvä huomioida, että, jos liikunta aloitetaan vasta keski-iän kynnyksellä (mies 45 vuotias ja nainen 55 vuotias), suositellaan rasituskoetta, jossa nähdään henkilön sydämen kunto. Toisaalta, jos epäillään rakennevikoja, niin tutkimus pitää tehdä ennen kuntoilun aloittamista. (Lappalainen, 2013; Mero et al., 2007; Ramsay, 2013; Vuori et al., 2005) 2.2 Harjoitusohjelman sisältö Harjoitusohjelman sisällössä on huomioitu seuraavat lähtötiedot: henkilö on 37 vuotias nainen, jolla on ollut univaikeuksia. Hän ei harrasta säännöllisesti liikuntaa, mutta nuorempana on harrastanut tanssia, kuntosalia ja juoksemista. Työpäivät hänellä venyvät tuntiin ja matkusteluun kuuluu aikaa 70 vrk/vuodessa. Nuorempana hänellä on ollut myös anoreksiaa, josta on toipunut.

5 Liikuntapiirakka (kuva 5) on UKK-instituution laatima viitekehys, jota on käytetty lähtökohtana harjoitusohjelmassa. Liikuntapiirakasta selviää miten saadaan riittävästi liikuntaa viikoittain yhdistelemällä arkiliikuntaa ja saliliikuntaa. Monipuolinen liikunta ylläpitää aikuisten toimintakykyä. Terveydellisestä näkökulmasta katsoen henkilön pitäisi saada vähennettyä ylitöiden määrää ja parannettua unen laatua (Lieke, 2012). Harjoitusohjelmassa joudutaan huomioimaan elimistön kokonaisvaltainen stressi ja mahdollisesti kortisonin tuotannon häiriintyminen, mikä saattaa olla yhtenä syynä univaikeuksiin (Jaakkola, 2012, s 111). Ilman lisäselvityksiä harjoitusohjelma täytyy aloittaa maltillisesti kestävyyspainotteisesti matalilla sykkeillä (Marjoona, 2008). Yleensä liiallinen stressi aiheuttaa myös muitakin vääriä valintoja terveyden näkökulmasta ja enemmin tai myöhemmin tämä saattaa alkaa näkymään univaikeuksien lisäksi keskittymisvaikeuksina, lihomisena tai sairasteluna (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön oppaita, 2009). Tästä johtuen on tärkeä tasapainottaa elämän osa-alueet (työ, vapaa-aika, lepo) ennen kuin isompia ongelmia alkaa ilmetä. Elimistöä voidaan alkaa kuormittamaan enemmän, kun nukkuminen, ruokavalio ja työ on saatu tasapainoon. Yöllä pitää saada riittävästi unta ja aamulla pitää tuntea itsensä virkistyneeksi (Hannula et al., 2009). Harjoitusohjelmaa pitää heti keventää, jos se alkaa vaikuttamaan nukkumiseen tai aamulla mitattu leposyke tai systolinen verenpaine alkaa nousemaan normaalia ylemmäksi. Henkilö on aikaisemmin harrastanut tanssimista, juoksemista ja salilla käyntiä. Nämä ovat hyviä harrastuksia terveysliikunnan kannalta (Vuori et al., 2005). Tanssi kehittää harrastajan liikkuvuutta, tasapainoa, koordinaatiota ja kestävyyttä, mitkä ovat elämisen kannalta tärkeitä asioita. Juokseminen on hyvä mahdollisuus kehittää kestävyyttä, koska se tehostaa sydämen, verisuonien ja lihasten toimintaa. Salilla käynti mahdollistaa voimakestävyyden ja lihasmassan kehittämisen, mikä on tärkeää arkisten toimintojen kannalta. Työmatkalla ollessaan on yleensä mahdollista käydä salilla (hotelleissa on usein kuntosali) ja juoksemassa, jolloin matkatyö ei aiheuta ongelmia harjoitteluun. Kotioloissa voidaan lisäksi käydä tanssiharjoituksissa, vaikka tämä voi olla mahdollista myös työmatkalla (mutta vaatii usein enemmän järjestelyä). Tarkasteltavalla henkilöllä on hyvät mahdollisuudet terveelliseen elämään, jos hän pystyy tasapainottamaan elämän seuraavasti; 8 tuntia töitä, 8 tuntia vapaa-aikaa, ja 8 tuntia unta. Tämän pitäisi olla tavoitteena, vaikka välistä siitä voidaan joutua joustamaan. (Jaakkola, 2012)

6 Harjoitteluohjelmaksi suosittelen maltillista kävelyä minuutin jaksoissa päivää kohden ja viikkotasolla tavoite olisi saavuttaa 2,5 tuntia kevyttä liikuntaa. Lisäksi henkilön kannattaa tehdä kehoa huoltavia harjoituksia 2 4 kpl (venyttelyä, hieronta) ja joka ilta lyhyt rentoutumisharjoitus esim. syvähengitystä tai vastaava. Kehoa huoltavat harjoitukset auttavat palautumisessa. Esimerkki henkilön harjoitusohjelmasta löytyy taulukosta 2. Taulukko 2. Harjoitusohjelma 37 - vuotiaalle Kun elämä on saatu tasapainotettua ja unihäiriöt ovat jääneet taakse, niin sitten harjoiteluun voidaan lisätä voimaharjoittelu 2 kertaa viikossa. Omien tavoitteiden mukaan voi myös liikkua lisää, jolloin terveyshyödyt lisääntyvät kuvan 4 mukaisesti. 2.3 Päätelmät 37 -vuotias nainen on terve, eikä hänellä ole vielä kroonisia sairauksia. Monet krooniset sairaudet lisääntyvät iän myötä, esim vuotiailla on keskimäärin yksi krooninen sairaus (Vuori et al., 2005). Naisen liikuntatottumukset ovat kuitenkin huonot, joka altistaa hänen tukielimistönsä sairauksille (toimii tutkijana ja voidaan olettaa sisältävän paljon istumistyötä). Toisaalta pitkään ikään yleensä liitetään hyvä kunto ja lihasmassa, tästä johtuen lihasmassaa kannattaisi kasvattaa ennen kuin se alkaa hu- Kuva 4. Liikunnan terveyden yleinen annos-vastesuhde kaavamaisesti - penemaan ikääntymisen seurauksena (Vuori et al., 2005). (Duodecim -verkkosivu) Monessa tutkimuksessa on havaittu, että ikääntymisen vaikutuksia voidaan hidastaa säännöllisellä harjoittelulla. Myös monet elintapasairaudet (2 tyypin diabetes, kolesterolin kohoaminen,

7 verenpainetauti) helpottuvat säännöllisellä liikunnalla. Säännöllinen liikunta parantaa elimistön verenkiertoa, jolloin elimistön eri osa-alueet saavat paremmin energiaa ja samalla se kehittää/pitää yllä elimistön järjestelmiä. Käyttämättöminä elimistön toiminta alkaa surkastumaan (esim. lihaksessa voiman määrä), jolloin arkiaskareet tulevat haastavammiksi. Kuva 5. Liikuntapiirakka vuotiaille (vasemmalla) ja yli 64 vuotiaille (oikealla) (UKK-instituutti verkkosivut) Tutkimuksissa on myös havaittu, että liikunta parantaa ihmisen stressin sietokykyä ja unen laatua. Kuitenkin on tärkeä muistaa, että elimistön kokonaiskuormitus pidetään riittävällä tasolla, mutta ei ylitetä. Liiallinen harjoitteleminen ja työkuorma alkavat vaikuttamaan negatiivisesti elimistön toimintaan, jolloin myös elämän laatu kärsii. Tässä vaiheessa olisi tärkeää saada nainen liikkumaan säännöllisesti ja vähentämään töitä, jolloin hän voisi elää terveempää elämää myös tulevaisuudessa. Jos hän ei muuta elämää, niin silloin hänellä on suuri riski sairastua seuraavan 10 vuoden aikana erilaisiin sairauksiin, esim. vakava unihäiriö, mahahaava, vuotavan suolen tauti (Hashimoto) ja muut krooniset sairaudet. 3 LIIKUNTAOHJELMA 3: 74 VUOTIAS MIES Liikuntaohjelman tavoitteena on ylläpitää arkista toimintakykyä, joka mahdollistaa selviytymisen päivittäisistä askareista ja tarjoaa mahdollisuuden nauttia eläkepäivistä. 3.1 Liikunta suositukset yli 65 vuotiaille henkilöille Käypä hoito -suositus suosittelee yli 65 vuotiaille viitenä päivänä viikossa kestävyyspainotteista (yhteensä 2,5 tuntia viikossa) liikuntaa ja lisäksi kahtena päivänä viikossa voimaharjoittelua. Myös

8 liikkuvuutta ja tasapainoa kehittävää harjoittelua pitää olla säännöllisesti.(käypä hoito verkkosivut; UKK-Instituutti -verkkosivut) Terveet yli 65 vuotiaat henkilöt voivat aloittaa kevyen ja kohtalaisen kuntoilun ilman edeltävää lääkärin tarkastusta, mutta muissa tapauksissa suositellaan terveystarkastusta ja lääkärin konsultaatiota, millaista liikuntaa kannattaa harrastaa terveysliikunnan näkökulmasta. Sairaudet ja lääkkeet eivät estä liikuntaa, mutta voivat vaikuttaa liikunnan sisältöön (Käypä hoito verkkosivut; Lappalainen, 2013) Annetut suositukset ikääntyville ihmisille korostavat lihasvoiman ja kestävyysliikuntaa. Tasapaino ja ketteryysharjoittelut ylläpitävät ja kehittävät näitä osa-alueita, jotka tyypillisesti heikkenevät ikääntyessä. Edellä mainittujen asioiden ylläpitäminen on tärkeää päivittäisen toiminnan ja terveyden kannalta. Liikunta myös ehkäisee, sekä lieventää sairauksia ja parantaa elämänlaatua. (Vuori et al., 2005; Voimaa vanhuuteen -verkkosivut; UKK-instituutio -verkkosivut) 3.2 Harjoitusohjelman sisältö Harjoitusohjelman sisällössä on huomioitu seuraavat lähtötiedot: henkilö on 74 vuotias mies, joka on toiminut maanviljelijänä, eikä hän ole aktiivisesti harrastanut liikuntaa työikäisenä. Nuoruudessa hän on harrastanut kilpajalkapalloa. Hänellä on verenpainelääkitys ja lievä sepelvaltimotauti, joka ei rajoita päivittäistä elämää. Lisäksi hän on omaishoitajana vaimolleen, joka sairastaa Alzheimerin tautia. Mies ja vaimo asuvat maalla, josta on kaupunkiin 10 kilometrin matka. Harjoitusohjelman laatimisessa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakkaa (kuva 5) josta selviää viikoittainen liikuntasuositus sisältäen sekä arkiliikunnan ja saliliikunnan. Monipuolinen liikunta ylläpitää aikuisten toimintakykyä. Miehen pitäisi harrastaa kestävyystyyppistä liikuntaa vähintään 5 päivänä viikossa, niin että yhden päivän aikana tulee 30 minuuttia täyteen. Päivittäinen liikuntamäärä voi tulla yhdellä 30 minuutin jaksolla tai useammalla jaksolla (esim. 3 x 10 minuuttia). Kestävyystyyppinen harjoittelu kehittää ja ylläpitää sydän- ja verisuonielimistöä. (UKK-instituutio -verkkosivut) Miehen pitäisi harrastaa myös lihasvoimaa kehittävää harjoittelua 3 kertaa viikossa, harjoittelu voi olla esimerkiksi kotijumppaa oman kehon painolla (toistot kpl x liike ja toteutettavia liikeitä 8-10). Liikkuvuutta ja tasapainoa pitäisi harjoitella 3 kertaa viikossa. Venyttelyharjoittelu voisi olla esimerkiksi 2 x 30 sekuntia x lihasryhmä ja tasapainoharjoittelu voisi olla yhdellä jalalla tasapainoilua 4 x kierrosta x 30 sekuntia. Harjoittelujen määrä voi vaikuttaa suurelta, mutta monessa harjoittelussa yhdistyy useampien fyysisten ominaisuuksien harjoittelu (katso liite 1). Edellä mainittujen asioiden

9 harjoittelu ylläpitää yleistä toimintakykyä ja ehkäisee sairastumista. (Saari et al., 2009; Vuori et al., 2005; Mero et al., 2007) Esimerkki henkilön harjoitusohjelmasta löytyy taulukosta 3. Taulukko 3. Harjoitusohjelma 74 vuotiaalle Säännöllisellä kestävyysliikunnalla voidaan vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä erityisesti sepelvaltimopotilailla. Lisäksi suositellaan lihasvoimaharjoittelua, jolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia (Käypä hoito -verkkosivut) 3.3 Päätelmät 74 vuotias henkilö vaikuttaa olevan hyvässä kunnossa, koska pystyy toimimaan vaimonsa omaishoitajana. Hänellä kuitenkin on olemassa lievä sepelvaltimotauti, joka ei tällä hetkellä vaikuta päivittäiseen elämään. Parantaakseen selviytymistä myös tulevina vuosina pitäisi henkilön aloittaa mahdollisimman nopeasti säännöllinen terveysliikunta, joka vähentäisi riskiä saada uutta sepelvaltimotautia ja pitäisi kuntoa yllä. Liikunta ohjelma laatimisessa miehen kannattaisi käyttää liikunnan ja terveyden alan ammattilaista apuna. Toisaalta liikunta pitää aloittaa maltilla ja lisätä vähitellen määrää. Mies asuu vaimonsa kanssa maalla, joka saattaa vaikeuttaa liikuntaharrastusten toteuttamista (esim. ryhmäliikunta, salilla käynti). Toisaalta maalla pystyy tekemään paljon hyötyliikuntaa, joka toimii terveyttä edistävänä liikuntana, johon sitten täytyy lisätä lihasvoimaa kehittäviä harjoitteita (esimerkiksi voimistelua kotona). Ikääntyessä omaishoitamisesta ja liikkumisesta tulee haastavampaa, jolloin eteen voi tulla omaishoitajan palkkaaminen tai muutto palvelutaloon. Henkilöllä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet nauttia elämästä vielä vuosia, jos hän ottaa liikunnan mukaan elämään ja pysyy aktiivisena erilaisten harrastusten parissa. Hyvällä ravinnolla ja terveysliikunnalla, eli itsestä huolehtimalla, on henkilöllä hyvät mahdollisuudet elää itsenäisesti vielä 10-vuoden päästäkin.

10 4 LIIKUNTAOHJELMA 4: 32 VUOTIAS MIES Liikuntaohjelman tavoitteena on palauttaa ylikuntoon joutunut entinen maajoukkuetason urheilija. Ylikunto on kehittynyt useamman vuoden jatkuneen liiallisen fyysisen ja henkisen kuormituksen aikana, joka on muodostunut liiallisen oman harjoittelun, valmennuksen, seuratoiminnan ja työtehtävien yhteisvaikutuksen seurauksena. 4.1 Liikunta suositukset ylikunnosta selviytymiselle Viralliset liikuntasuositukset on käyty läpi kohdassa 3.1. Liikuntasuositukset tässä tapauksessa tehdään kuitenkin henkilölle, joka on aikaisemmin harrastanut paljon liikuntaa ja ajautunut ylikuntoon. Tästä johtuen joudutaan huomioimaan hieman eri asioita. Huippukuntoon harjoitellessa mennään hyvin lähellä rajoja ja silloin on mahdollista ajautua ylikuntoon. Tavoitteet voivat olla liian kovia, kun otetaan urheilun lisäksi muu elämä huomioon. Tämä aiheuttaa sen, että elimistö ei kerkeä palautumaan tehdyistä harjoitteista. Harjoitteista palautumista hidastaa vääränlainen ravinto sekä jatkuva henkinen ja fyysinen stressi. Ylikunto, eli ylirasitustila voi olla lyhyt tai pitkäkestoinen rasitustila. Nämä kaksi ylirasitustilaa on tärkeää erotella toisista, koska palautuminen on suoraan verrannollinen ylirasitustilan kestoon. Toipuminen ylirasitustilasta on kaksi kertaa ylirasituksen kesto. (Marjoona, 2008; Smith, 2000) Ylirasitustilan parhaana hoitokeinona pidetään sen ennalta ehkäisyä. Jos ylirasitustila on päässyt syntymään, niin urheilijalle suositellaan aktiivista lepoa. Mikäli urheilija on ajautunut pitkäkestoiseen ylirasitustilaan, suositellaan hänen pidättäytyvän kaikesta urheilusta 2 3 viikon ajan. Tämän jälkeen urheilija voi alkaa tekemään pikku hiljaa palauttavaa harjoitusta kuten kävelyä, rentoutumista, ja saunomista, mutta kuunnellen tarkasti kehoa, mitään sellaista ei saa tehdä mikä tuntuu pahalta. Ruokavalio on hyvä tarkistaa ja katsoa, että nautittu ravinto sulaa elimistön käyttöön. Tätä voi esimerkiksi selvittää ruuansulatusanalyyseilla. Lisäksi vitamiinien ja hivenaineiden tasot elimistöstä pitää tarkistaa. Elimistöllä pitää olla riittävästi ravinteita ja vitamiineja, jotka auttavat palautumaan ylikuntotilanteesta. (Smith, 2000; Marjoona, 2008; Mero et al., 2007) 4.2 Harjoitusohjelman sisältö Harjoitusohjelman sisällössä on huomioitu seuraavat lähtötiedot: henkilö on 32-vuotias mies, joka on aktiivisesti kilpailut Taekwondossa. Vuosien ( ) aktiivisen harjoittelun (10 harjoituskertaa/viikossa) lisäksi hän on valmentanut ja ollut mukana seuratoiminnassa. Lisäksi hän on työskennellyt keskijohdossa ja viimeisen vuoden aikana alkanut yrittäjäksi. Vuosia jatkunut

11 ylisuorittaminen on aiheuttanut pitkäkestoisen ylirasitustilan, joka on aiheuttanut sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita: jatkuvaa flunssaa, niskojen jännittämistä, unihäiriöitä, näköhäiriöitä, käsien ja kasvojen tunnottomuutta, pahoinvointia sekä paniikkikohtauksia. Henkilöllä ei ole muita sairauksia. Ensimmäisessä vaiheessa harjoittelusta on pidettävä taukoa 2 3 viikkoa, jonka aikana saa korkeinta tehdä rentoutusharjoitteita, hierontaa ja saunomista. Toisessa vaiheessa voi aloittaa kevyen kävelemisen lyhyinä pätkinä (esim minuuttia) ja venyttely joka toinen päivä. Samalla mukaan voi ottaa lyhyitä palauttavia venyttelyjä. Toisen vaiheen kesto määrittelee palautumisen eteneminen. Myös unen määrä ja laatu pitää saada riittäväksi. Kolmannessa vaiheessa voidaan siirtyä kävelemään 5 kertaa viikossa ja käymään salilla 2 kertaa viikossa, sekä venyttelemään 3 kertaa viikossa. Tässäkin vaiheessa sekä päivittäiset rentoutumisharjoittelut että viikoittaiset hieronnat (mikä palauttaa lihaksia) säilyvät. Kolmannen vaiheen keston määrittelevät henkilön omat tuntemukset sekä energiatasot. Neljännessä vaiheessa voidaan aloittaa määrätietoisempi harjoittelu, joka vastaa harrastajan omia tavoitteita liikunnan suhteen. Ylikuormitusta kuitenkin pitää välttää kaikilla keinon ja palautumista voidaan tarkkailla syke ja verenpainemittauksilla. Jos leposyke nousee yksikköä tai systolinen paine nousee 10mmHg (Marjoona, 2008), on kuormitusta vähennettävä. Esimerkki henkilön toisen vaiheen harjoitusohjelmasta löytyy taulukosta 4 Taulukko 3. Harjoitusohjelma 32 - vuotiaalle 4.3 Päätelmät 32 vuotias mies on vaikeassa ylikuntotilanteessa, josta selvitäkseen täytyy harjoitteluun ja elämään tehdä isoja muutoksia. Ilman muutoksia henkilöllä on suuri riski sairastua hermostollisiin sairauksiin, koska sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat liiallisesti kuormitettu. Lisäksi henkilön immuniteetti on normaalia huonompi, koska elimistö ei ole päässyt palautumaan. Henkilön palautuminen ylirasitustilasta saattaa viedä 6 24 kuukauteen, koska ylirasitustila on ollut pitkään päällä. Palautumiseen vaikuttaa pitkälti se, miten hyvin henkilö noudattaa ohjeita. Ylirasitustilasta toipumisessa on tärkeää, että henkilö syö ravinnerikasta ruokaa ja ottaa riittävästi vitamiineja. Lisäksi tärkeää ovat päivittäiset rentoutumisharjoitukset ja säännöllinen nukkumisrytmi.

12 Henkilöllä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet palautua ylirastitustilasta, kun jaksaa pitkäkestoisesti tehdä työtä sen eteen. Jos henkilö jatkaa entisellä mallilla on suuri todennäköisyys, että henkilö sairastuu ja eliniän odote on huomattavasti lyhempi. Lähteet Forsman, H. et Lampinen, K. (2008) Laatua käytännön valmennukseen Oleellisen oivaltaminen tärkeää. Lahti. VK- Kustannus Oy. Hannula, R-L., Mikkola, O. et Tikka, L. (2009) Hyvän unen lyhyt oppimäärä. Helsinki. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. <http://www.yths.fi/filebank/360-uniopas_opas3.pdf>. (Luettu ) Käypä hoito suositus Sepelvaltimotauti. <http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/kht00093?hakusana=liikunta#s7>. (Luettu ) Käypä hoito suositus 2012a. Liikunta. <http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50075.pdf>. (Luettu ) Käypä hoito suositus 2012b. Lihavuus (lapset). <http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50034.pdf>. (Luettu ) Lappalainen, J. Liikunta, fyysinen kunto ja terveys opintojakson luentomateriaali. Itä-Suomen yliopisto Lieke, A. (2012) Liikunta henkisestä työkuormituksesta palautumisessa. Itä-Suomen Yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. <http://www.uef.fi/documents/ / /lieke+anna_kandi_2012.pdf/f07b8a b0d-b1ddead566b5dc55>. (Luettu ) Marjoona,T. (2008) Ylirasitustilan toteaminen, ennaltaehkäisy ja hoito tapaustutkimuksena. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. <https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/ /20771/teljo.pdf?sequence=1>. (Luettu ) Mero, A., Nummela, A., Keskinen, K. et Häkkinen, K. (2007) Urheiluvalmennus. Lahti. VK-Kustannus Oy. Ramsay, G. (2013) Venyttelyn anatomia Opas lihasten joustavuuden lisäämiseen. 3. painos. Helsinki. A Bonnier Group Company. Saari, M., Lumio, M., Asmussen, P.D. et Montag, H-J. (2009) Käytännön lihashuolto. Lahti. VK Kustannus Oy. Smith, L.L. Cytokine hypothesis of overtraining: a physiological adaptation to excessive stress? Medicine & Science in Sports & Exercise, 2000, <http://www.setantacollege.com/wpcontent/uploads/journal_db/cytokine%20hypothesis%20of%20overtraining,%20a%20physiological%20adaptation%20 to%20excessive%20stress.pdf>. (Luettu ) Terveyskirjasto Duedecim. <http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00045>. (Luettu ) UKK-instituutti <http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/liikuntapiirakka_yli_65- vuotiaille>. (Luettu ) Voimaa vanhuuteen Ikäinstituutti. <http://www.voimaavanhuuteen.fi/fi/terveysliikunta/>. (Luettu ) Vuori, I., Taimela, S. et Kujala, U. (toim.) (2005) Liikuntalääketiede. 3. painos. Helsinki. Duodecim. Jaakkola, K. (2012) Hormonitasapaino Opas energiseen elämään. Kustannusosakeyhtiö Tammi. YTHS terveystietopankki Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. <http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/>. (Luettu )

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

Firstbeat.net Raportit

Firstbeat.net Raportit Firstbeat.net Raportit Tiina FBT STRESSIN JA PALAUTUMISEN RAPORTTI 1(2) Tiina FBT Mittauksen tiedot: Mittauksen päivämäärä: 29.09.2010 Ikä (vuotta) 47 Syke Pituus (cm) Paino (kg) 162 57 Mittausvirhe (2%)

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

TERVEYTTÄ LIIKUNNALLA, VIRKEYTTÄ RAVINNOLLA

TERVEYTTÄ LIIKUNNALLA, VIRKEYTTÄ RAVINNOLLA TERVEYTTÄ LIIKUNNALLA, VIRKEYTTÄ RAVINNOLLA Kaikki elimistön osat, joita kuormitetaan kohtuullisesti toiminnalla, johon ne ovat tottuneet, kehittyvät ja vanhenevat hitaasti. Mutta käyttämättä jätettyinä

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN Useimmiten raskaus ei ole este vaan hyvä syy säännölliseen liikkumiseen. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan tarkoitus on parantaa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI (22 kartoitusta: m:12, n:10) n huomiot: Keskiarvo Ikä (vuotta) 43 Painoindeksi 25.2 METmax 14.1 Aktiivisuusluokka 4.6 Leposyke 46 Vaihteluväli 21 59 20 37 13.7 14.3 1 8 33 60

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT LATURI ENERGIATESTI Eniten aktivointia tarvitsevien ryhmien saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita työhyvinvointiohjelmia, joissa sekä herätetään että ohjataan liikunnan harrastamiseen sekä terveelliseen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA - PALAUTTEEN VAIKUTUS ELÄMÄN TAPA- MUUTOSTEN TOTEUTTAMISESSA - KO KEMUKSIA MATKAN VARRELTA Stressi hallintaan työssä ja vapaa-ajalla Jyväskylä 20.5.2008 PEURUNKA

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015)

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015) LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015) LAPSET JA NUORET Esitteet ja kortit: Vauhti virkistää! kortti Vauhti virkistää arviointi- ja seurantakortti Istumisen tarkistuskortti koululaiselle

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014

Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Urheilullinen elämäntapa palautumisen varmistajana Monipuolinen harjoittelu

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi FIRSTBEAT Yli 15 vuoden kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Vahva tieteellinen tausta ja tutkimustyö Johtavat tuotteet, asiakkaita

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

KUNTOTAEKWONDO. Aki Tiihonen

KUNTOTAEKWONDO. Aki Tiihonen KUNTOTAEKWONDO Aki Tiihonen Kuntotaekwondo Opettajatyöprojekti Taekwondo Lahti ry 2015 2 SISÄLTÖ 1 KUNTOTAEKWONDO... 3 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNNAN AVULLA... 4 3 HARJOITUKSEN RAKENNE... 6 3.1 Lämmittely...

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot