1 LIIKUNTAOHJELMA 1: 13 VUOTIAS KOULULAINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 LIIKUNTAOHJELMA 1: 13 VUOTIAS KOULULAINEN"

Transkriptio

1 Kirjoittajana: Aki Tiihonen 1 LIIKUNTAOHJELMA 1: 13 VUOTIAS KOULULAINEN Liikuntaohjelman tavoitteena on parantaa henkilön elämän laatua paremman jaksamisen ja sosiaalisuuden lisääntymisen kautta sekä vähentää riskiä sairastua metabolisen oireyhtymään. 1.1 Liikunta suositukset vuotiaille nuorille Lasten ja nuorten asiantuntija ryhmä suosittelee vuotiaille 1 1,5 tuntia liikuntaa päivittäin (kuva 1) (Terve koululainen -verkkosivusto). Lapsen ja nuoren liikunnan täytyy olla monipuolista, jolloin neuromotorinen koordinaatio, liikkuvuus, luusto ja tasapaino kehittyvät. Liikuntavalmennuksessa puhutaan herkkyyskausista, jotka sijoittuvat eri ikäkausille (kuva 2). On todettu, että herkkyyskaudella tiettyjen ominaisuuksien kehittyminen on nopeita, mutta herkkyyskauden ulkopuolellakin harjoitetut ominaisuudet kehittyvät. Liikunnan pitää olla lapsi ja nuori lähtöistä ja se pitää suunnitella heidän ehdoilla. Lapsena ja nuorena koetut positiiviset liikuntakokemukset auttavat lapsesta ja nuoresta kehittymään terveen aikuisen, jonka elämäntapaan kuuluu kiinteänä osana liikunta. Liikunnasta saatavat terveysvaikutukset pysyvät yllä, jos liikunta jatkuu säännöllisesti läpi elämän. (Vuori et al., 2005; Forsman et Lampinen, 2008) Tutkimusten mukaan aktiivisesti liikkuvat lapset ja nuoret eivät syrjäydy niin helposti kuin inaktiiviset henkilöt. Lapsen minäkuva ja vuorovaikutustaidot kehittyvät liikuntaharrastusten yhteydessä. Terveyden kannalta tärkeänä havaintona on tehty, että aktiivisten henkilöiden paino pysyy helpommin normaalina, jolloin liikapainosta aiheutuvat terveyshaitat pysyvät helpommin hallinnassa. Liikunnan lisäämisen elämään on havaittu pienentävän riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään. Toisaalta on havaittu, että aktiiviset lapset ja nuoret pysyvät henkisesti terveempinä. Liikkuvasta lapsesta kehittyy terve aikuinen, joka selviytyy paremmin aikuisuuden tuomista haasteista (Vuori et al., 2005; Mero et al., 2007; Terveyskirjasto -verkkosivusto)

2 Kuva 1. Fyysinen aktiivisuussuositus 7 18 vuotiaille Kuva 2. Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ja (Tervekoululainen -verkkosivusto) painopistealueet eri ikävaiheissa (Mero et al., 2004; luentomateriaalissa Lappalainen, 2013) 1.2 Harjoitusohjelman sisältö Harjoitusohjelman sisällössä on huomioitu seuraavat lähtötiedot: henkilö on 13 vuotias poika (pituus 145 cm, paino 55 kg, jolloin painoindeksi 26,2), joka on lähiaikoina aloittanut partion. Pojan isällä on metabolinen oireyhtymä sekä verenpaine-, kolesteroli- ja diabeteslääkitys. Pojan äidillä on todettu paniikkihäiriö, johon on määrätty mielialalääkitys. Harjoitusohjelmassa on huomioitava pojan nykyinen tilanne ja vanhempien sairaudet. Harjoitusohjelman tavoitteena on saada pojan painoindeksi normaaliksi (17,1 24,9) ja vähentää mahdollisuutta saada aikuisena metabolinen oireyhtymä. Lisäksi harjoitusohjelma parantaa elämän laatua ja virkeyttä (Käypä hoito 1, verkkosivut), muun muassa sosiaalisten suhteiden lisääntymisen ja vahvistuneen minäkuvansa kautta. 13 vuotiaan pojan pitäisi päivittäin liikkua 1,5 tuntia päivässä, mikä vähenee iän karttuessa (kuva 1). Liikunnan sisällön pitää koostua kestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta, koordinaatiota sisältävistä harjoituksista (Forsman et Lampinen 2008). Harjoituksista puolet pitää olla reippaasti toteutettavia (UKK-instituutti verkkosivusto). Esimerkki henkilön harjoitusohjelmasta löytyy taulukosta 1. Taulukko 1. Harjoitusohjelma 13 vuotiaalle

3 13 - vuotiaan pitäisi harrastaa päivittäin kestävyyttä parantavaa liikuntaa (vähintään 1,5 tuntia päivässä) ja 3 kertaa viikossa voimaa ja notkeutta kehittävää liikuntaa(ukk-instituutti verkkosivusto). Liikunta pitää aloittaa maltillisesti ja lisätä vähitellen, tässä täytyy kuunnella tarkasti nuorta. Liikunnan harrastamisen mielekkyyden kannalta on tärkeää löytää nuorelle sopiva harrastus, joka tarjoaa terveyttä edistäviä harjoitteita (huomioiden aikaisemmat herkkyyskaudet ja UKK-instituutin suositus kuvassa 3). Harrastusta valittaessa voidaan käyttää esimerkiksi Bar-Orin et Rowlandin (2004, teoksessa Vuori et al., 2005) esittämää taulukkoa, jossa esitetään eri liikuntamuoto- jen vaikutuksia fyysisen kunnon osa-alueisiin (liite 1) Kuva vuotiaiden liikuntasuositus (UKK-instituutti -verkkosivusto) UKK-instituutin antamat liikuntasuositukset ovat vähimmäismäärä, joten lapsi ja nuori voi harrastaa enemmänkin terveyttä edistävää liikuntaa (1,5 4 tuntia päivässä), jolloin liikunnan terveyshyödyt kasvavat. Liikunta osana elämää parantaa henkilön hapenottokykyä, nostaa lihasvoimaa, ylläpitää normaalia painoa, vähentää terveydellisiä haittavaikutuksia, parantaa metabolista terveyttä ja vahvistaa luustoa. Liikunta on havaittu myös auttavan stressin hallintaan, ahdistukseen ja muihin muutoksiin elämässä. (Vuori et al., 2005; Mero et al., 2007; Lappalainen, 2013; UKK-instituutti -verkkosivusto) 1.3 Päätelmät 13 vuotias poika on ilmeisesti vanhempien esimerkin avulla tullut inaktiiviseksi henkilöksi. Hänellä on kasvanut riski aikuisena sairastua metaboliseen oireyhtymään, ellei hän tee muutoksia elämässä. Kestävyyspainotteista liikuntaa pitää sisällyttää jokaiseen päivään (vähintään 1,5 tuntia päivässä), lisäksi 3 kertaa viikossa on harrastettava voimaharjoittelua ja kehitettävä liikkuvuutta. Päivittäistä harjoittelua voi lisätä maltillisesti suosituksen mukaisesta minimäärästä, jopa neljään tuntiin. Tärkeänä asiana on huomioida harjoitusten mielekkyys ja elimistön palautuminen harjoituksista. Ruokavalio olisi hyvä tarkistaa, ettei se koostu liiaksi turhista energialähteistä (esim. limpparit, karkit, valmisateriat). Ruokavalion täytyy olla tasapainossa henkilön perusaineenvaihdunnan ja energiakulutuksen kanssa. Ruokavalion pitäisi rakentua puhtaista ravintoaineista, jotka sisältäisivät mahdollisimman vähän antiravinteita. Ruokavalion merkitys painonhallinnassa on suuri ja tästä johtuen turhien hiilihydraattien määrää pitäisi rajoittaa.

4 Liikunnan lisääminen ja terveet ruokatottumukset nostavat henkilön jaksamista, joka luo pohjaa terveelle elämälle. Henkilö on iältään 13 vuotias, joten hänellä on hyvät mahdollisuudet terveelliseen aikuisuuteen, jos hän tekee riittäviä muutoksia nykyiseen elämäntapaansa. Muutosten täytyy koskea sekä liikunta- että ruokailutottumuksia. Ilman muutoksia hänellä on suuri mahdollisuus sairastua metaboliseen oireyhtymään. Liikunnalla ja ruokavaliolla tätä riskiä voidaan pienentää tai mahdollisesti estää koko taudin puhkeaminen. Hyvin toteutettuna liikunta ja ruokavalion muutokset auttavat henkilöä saavuttamaan normaalipainoisuuden hyvinkin nopeasti (6 12 kk kuluessa). 10 vuoden päästä hän on terve ja normaalipainoinen, jos on ottanut liikunnan osaksi elämää. 2 LIIKUNTAOHJELMA 2: 37 VUOTIAS NAINEN Liikuntaohjelman tavoitteena on ylläpitää työ- ja toimintakykyä, joka mahdollistaa selviytymisen päivittäisistä askareista, sekä parantaa jaksamista ja lisää energiaa elämään. 2.1 Liikunta suositukset vuotiaille Käypä hoito suositus suosittelee vuotiaille 2,5 tuntia viikossa kestävyysliikuntaa tai 1 tunti ja 15 minuuttia raskasta liikuntaa. Tämän lisäksi aikuiselle suositellaan tehtäväksi luustolihasten voimaa ylläpitävää/kehittävää harjoittelua 2 kertaa viikossa. Tämä on vähimmäissuositus ja sen ylittävältä osalta voidaan lisätä terveyshyötyjä. (Käypä hoito -verkkosivut) Terveyshyödyt lisääntyvät tiettyyn rajaan asti, kuten voidaan todeta kuvasta 4. Liikunnan vaikutus ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen on monessa tapauksessa kiistaton. Siksi liikkuvuutta ja lihastasapainoa kannattaa ylläpitää lapsesta vanhuuteen asti. Se parantaa arjesta selviytymisen mahdollisuuksia ja vähentää loukkaantumisriskejä. Myös varttuneemmalla iällä aloitettu liikunta parantaa selviytymistä, joten ikä ei ole kynnyskysymys terveysliikunnan aloittamisessa. Toisaalta on hyvä huomioida, että, jos liikunta aloitetaan vasta keski-iän kynnyksellä (mies 45 vuotias ja nainen 55 vuotias), suositellaan rasituskoetta, jossa nähdään henkilön sydämen kunto. Toisaalta, jos epäillään rakennevikoja, niin tutkimus pitää tehdä ennen kuntoilun aloittamista. (Lappalainen, 2013; Mero et al., 2007; Ramsay, 2013; Vuori et al., 2005) 2.2 Harjoitusohjelman sisältö Harjoitusohjelman sisällössä on huomioitu seuraavat lähtötiedot: henkilö on 37 vuotias nainen, jolla on ollut univaikeuksia. Hän ei harrasta säännöllisesti liikuntaa, mutta nuorempana on harrastanut tanssia, kuntosalia ja juoksemista. Työpäivät hänellä venyvät tuntiin ja matkusteluun kuuluu aikaa 70 vrk/vuodessa. Nuorempana hänellä on ollut myös anoreksiaa, josta on toipunut.

5 Liikuntapiirakka (kuva 5) on UKK-instituution laatima viitekehys, jota on käytetty lähtökohtana harjoitusohjelmassa. Liikuntapiirakasta selviää miten saadaan riittävästi liikuntaa viikoittain yhdistelemällä arkiliikuntaa ja saliliikuntaa. Monipuolinen liikunta ylläpitää aikuisten toimintakykyä. Terveydellisestä näkökulmasta katsoen henkilön pitäisi saada vähennettyä ylitöiden määrää ja parannettua unen laatua (Lieke, 2012). Harjoitusohjelmassa joudutaan huomioimaan elimistön kokonaisvaltainen stressi ja mahdollisesti kortisonin tuotannon häiriintyminen, mikä saattaa olla yhtenä syynä univaikeuksiin (Jaakkola, 2012, s 111). Ilman lisäselvityksiä harjoitusohjelma täytyy aloittaa maltillisesti kestävyyspainotteisesti matalilla sykkeillä (Marjoona, 2008). Yleensä liiallinen stressi aiheuttaa myös muitakin vääriä valintoja terveyden näkökulmasta ja enemmin tai myöhemmin tämä saattaa alkaa näkymään univaikeuksien lisäksi keskittymisvaikeuksina, lihomisena tai sairasteluna (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön oppaita, 2009). Tästä johtuen on tärkeä tasapainottaa elämän osa-alueet (työ, vapaa-aika, lepo) ennen kuin isompia ongelmia alkaa ilmetä. Elimistöä voidaan alkaa kuormittamaan enemmän, kun nukkuminen, ruokavalio ja työ on saatu tasapainoon. Yöllä pitää saada riittävästi unta ja aamulla pitää tuntea itsensä virkistyneeksi (Hannula et al., 2009). Harjoitusohjelmaa pitää heti keventää, jos se alkaa vaikuttamaan nukkumiseen tai aamulla mitattu leposyke tai systolinen verenpaine alkaa nousemaan normaalia ylemmäksi. Henkilö on aikaisemmin harrastanut tanssimista, juoksemista ja salilla käyntiä. Nämä ovat hyviä harrastuksia terveysliikunnan kannalta (Vuori et al., 2005). Tanssi kehittää harrastajan liikkuvuutta, tasapainoa, koordinaatiota ja kestävyyttä, mitkä ovat elämisen kannalta tärkeitä asioita. Juokseminen on hyvä mahdollisuus kehittää kestävyyttä, koska se tehostaa sydämen, verisuonien ja lihasten toimintaa. Salilla käynti mahdollistaa voimakestävyyden ja lihasmassan kehittämisen, mikä on tärkeää arkisten toimintojen kannalta. Työmatkalla ollessaan on yleensä mahdollista käydä salilla (hotelleissa on usein kuntosali) ja juoksemassa, jolloin matkatyö ei aiheuta ongelmia harjoitteluun. Kotioloissa voidaan lisäksi käydä tanssiharjoituksissa, vaikka tämä voi olla mahdollista myös työmatkalla (mutta vaatii usein enemmän järjestelyä). Tarkasteltavalla henkilöllä on hyvät mahdollisuudet terveelliseen elämään, jos hän pystyy tasapainottamaan elämän seuraavasti; 8 tuntia töitä, 8 tuntia vapaa-aikaa, ja 8 tuntia unta. Tämän pitäisi olla tavoitteena, vaikka välistä siitä voidaan joutua joustamaan. (Jaakkola, 2012)

6 Harjoitteluohjelmaksi suosittelen maltillista kävelyä minuutin jaksoissa päivää kohden ja viikkotasolla tavoite olisi saavuttaa 2,5 tuntia kevyttä liikuntaa. Lisäksi henkilön kannattaa tehdä kehoa huoltavia harjoituksia 2 4 kpl (venyttelyä, hieronta) ja joka ilta lyhyt rentoutumisharjoitus esim. syvähengitystä tai vastaava. Kehoa huoltavat harjoitukset auttavat palautumisessa. Esimerkki henkilön harjoitusohjelmasta löytyy taulukosta 2. Taulukko 2. Harjoitusohjelma 37 - vuotiaalle Kun elämä on saatu tasapainotettua ja unihäiriöt ovat jääneet taakse, niin sitten harjoiteluun voidaan lisätä voimaharjoittelu 2 kertaa viikossa. Omien tavoitteiden mukaan voi myös liikkua lisää, jolloin terveyshyödyt lisääntyvät kuvan 4 mukaisesti. 2.3 Päätelmät 37 -vuotias nainen on terve, eikä hänellä ole vielä kroonisia sairauksia. Monet krooniset sairaudet lisääntyvät iän myötä, esim vuotiailla on keskimäärin yksi krooninen sairaus (Vuori et al., 2005). Naisen liikuntatottumukset ovat kuitenkin huonot, joka altistaa hänen tukielimistönsä sairauksille (toimii tutkijana ja voidaan olettaa sisältävän paljon istumistyötä). Toisaalta pitkään ikään yleensä liitetään hyvä kunto ja lihasmassa, tästä johtuen lihasmassaa kannattaisi kasvattaa ennen kuin se alkaa hu- Kuva 4. Liikunnan terveyden yleinen annos-vastesuhde kaavamaisesti - penemaan ikääntymisen seurauksena (Vuori et al., 2005). (Duodecim -verkkosivu) Monessa tutkimuksessa on havaittu, että ikääntymisen vaikutuksia voidaan hidastaa säännöllisellä harjoittelulla. Myös monet elintapasairaudet (2 tyypin diabetes, kolesterolin kohoaminen,

7 verenpainetauti) helpottuvat säännöllisellä liikunnalla. Säännöllinen liikunta parantaa elimistön verenkiertoa, jolloin elimistön eri osa-alueet saavat paremmin energiaa ja samalla se kehittää/pitää yllä elimistön järjestelmiä. Käyttämättöminä elimistön toiminta alkaa surkastumaan (esim. lihaksessa voiman määrä), jolloin arkiaskareet tulevat haastavammiksi. Kuva 5. Liikuntapiirakka vuotiaille (vasemmalla) ja yli 64 vuotiaille (oikealla) (UKK-instituutti verkkosivut) Tutkimuksissa on myös havaittu, että liikunta parantaa ihmisen stressin sietokykyä ja unen laatua. Kuitenkin on tärkeä muistaa, että elimistön kokonaiskuormitus pidetään riittävällä tasolla, mutta ei ylitetä. Liiallinen harjoitteleminen ja työkuorma alkavat vaikuttamaan negatiivisesti elimistön toimintaan, jolloin myös elämän laatu kärsii. Tässä vaiheessa olisi tärkeää saada nainen liikkumaan säännöllisesti ja vähentämään töitä, jolloin hän voisi elää terveempää elämää myös tulevaisuudessa. Jos hän ei muuta elämää, niin silloin hänellä on suuri riski sairastua seuraavan 10 vuoden aikana erilaisiin sairauksiin, esim. vakava unihäiriö, mahahaava, vuotavan suolen tauti (Hashimoto) ja muut krooniset sairaudet. 3 LIIKUNTAOHJELMA 3: 74 VUOTIAS MIES Liikuntaohjelman tavoitteena on ylläpitää arkista toimintakykyä, joka mahdollistaa selviytymisen päivittäisistä askareista ja tarjoaa mahdollisuuden nauttia eläkepäivistä. 3.1 Liikunta suositukset yli 65 vuotiaille henkilöille Käypä hoito -suositus suosittelee yli 65 vuotiaille viitenä päivänä viikossa kestävyyspainotteista (yhteensä 2,5 tuntia viikossa) liikuntaa ja lisäksi kahtena päivänä viikossa voimaharjoittelua. Myös

8 liikkuvuutta ja tasapainoa kehittävää harjoittelua pitää olla säännöllisesti.(käypä hoito verkkosivut; UKK-Instituutti -verkkosivut) Terveet yli 65 vuotiaat henkilöt voivat aloittaa kevyen ja kohtalaisen kuntoilun ilman edeltävää lääkärin tarkastusta, mutta muissa tapauksissa suositellaan terveystarkastusta ja lääkärin konsultaatiota, millaista liikuntaa kannattaa harrastaa terveysliikunnan näkökulmasta. Sairaudet ja lääkkeet eivät estä liikuntaa, mutta voivat vaikuttaa liikunnan sisältöön (Käypä hoito verkkosivut; Lappalainen, 2013) Annetut suositukset ikääntyville ihmisille korostavat lihasvoiman ja kestävyysliikuntaa. Tasapaino ja ketteryysharjoittelut ylläpitävät ja kehittävät näitä osa-alueita, jotka tyypillisesti heikkenevät ikääntyessä. Edellä mainittujen asioiden ylläpitäminen on tärkeää päivittäisen toiminnan ja terveyden kannalta. Liikunta myös ehkäisee, sekä lieventää sairauksia ja parantaa elämänlaatua. (Vuori et al., 2005; Voimaa vanhuuteen -verkkosivut; UKK-instituutio -verkkosivut) 3.2 Harjoitusohjelman sisältö Harjoitusohjelman sisällössä on huomioitu seuraavat lähtötiedot: henkilö on 74 vuotias mies, joka on toiminut maanviljelijänä, eikä hän ole aktiivisesti harrastanut liikuntaa työikäisenä. Nuoruudessa hän on harrastanut kilpajalkapalloa. Hänellä on verenpainelääkitys ja lievä sepelvaltimotauti, joka ei rajoita päivittäistä elämää. Lisäksi hän on omaishoitajana vaimolleen, joka sairastaa Alzheimerin tautia. Mies ja vaimo asuvat maalla, josta on kaupunkiin 10 kilometrin matka. Harjoitusohjelman laatimisessa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakkaa (kuva 5) josta selviää viikoittainen liikuntasuositus sisältäen sekä arkiliikunnan ja saliliikunnan. Monipuolinen liikunta ylläpitää aikuisten toimintakykyä. Miehen pitäisi harrastaa kestävyystyyppistä liikuntaa vähintään 5 päivänä viikossa, niin että yhden päivän aikana tulee 30 minuuttia täyteen. Päivittäinen liikuntamäärä voi tulla yhdellä 30 minuutin jaksolla tai useammalla jaksolla (esim. 3 x 10 minuuttia). Kestävyystyyppinen harjoittelu kehittää ja ylläpitää sydän- ja verisuonielimistöä. (UKK-instituutio -verkkosivut) Miehen pitäisi harrastaa myös lihasvoimaa kehittävää harjoittelua 3 kertaa viikossa, harjoittelu voi olla esimerkiksi kotijumppaa oman kehon painolla (toistot kpl x liike ja toteutettavia liikeitä 8-10). Liikkuvuutta ja tasapainoa pitäisi harjoitella 3 kertaa viikossa. Venyttelyharjoittelu voisi olla esimerkiksi 2 x 30 sekuntia x lihasryhmä ja tasapainoharjoittelu voisi olla yhdellä jalalla tasapainoilua 4 x kierrosta x 30 sekuntia. Harjoittelujen määrä voi vaikuttaa suurelta, mutta monessa harjoittelussa yhdistyy useampien fyysisten ominaisuuksien harjoittelu (katso liite 1). Edellä mainittujen asioiden

9 harjoittelu ylläpitää yleistä toimintakykyä ja ehkäisee sairastumista. (Saari et al., 2009; Vuori et al., 2005; Mero et al., 2007) Esimerkki henkilön harjoitusohjelmasta löytyy taulukosta 3. Taulukko 3. Harjoitusohjelma 74 vuotiaalle Säännöllisellä kestävyysliikunnalla voidaan vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä erityisesti sepelvaltimopotilailla. Lisäksi suositellaan lihasvoimaharjoittelua, jolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia (Käypä hoito -verkkosivut) 3.3 Päätelmät 74 vuotias henkilö vaikuttaa olevan hyvässä kunnossa, koska pystyy toimimaan vaimonsa omaishoitajana. Hänellä kuitenkin on olemassa lievä sepelvaltimotauti, joka ei tällä hetkellä vaikuta päivittäiseen elämään. Parantaakseen selviytymistä myös tulevina vuosina pitäisi henkilön aloittaa mahdollisimman nopeasti säännöllinen terveysliikunta, joka vähentäisi riskiä saada uutta sepelvaltimotautia ja pitäisi kuntoa yllä. Liikunta ohjelma laatimisessa miehen kannattaisi käyttää liikunnan ja terveyden alan ammattilaista apuna. Toisaalta liikunta pitää aloittaa maltilla ja lisätä vähitellen määrää. Mies asuu vaimonsa kanssa maalla, joka saattaa vaikeuttaa liikuntaharrastusten toteuttamista (esim. ryhmäliikunta, salilla käynti). Toisaalta maalla pystyy tekemään paljon hyötyliikuntaa, joka toimii terveyttä edistävänä liikuntana, johon sitten täytyy lisätä lihasvoimaa kehittäviä harjoitteita (esimerkiksi voimistelua kotona). Ikääntyessä omaishoitamisesta ja liikkumisesta tulee haastavampaa, jolloin eteen voi tulla omaishoitajan palkkaaminen tai muutto palvelutaloon. Henkilöllä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet nauttia elämästä vielä vuosia, jos hän ottaa liikunnan mukaan elämään ja pysyy aktiivisena erilaisten harrastusten parissa. Hyvällä ravinnolla ja terveysliikunnalla, eli itsestä huolehtimalla, on henkilöllä hyvät mahdollisuudet elää itsenäisesti vielä 10-vuoden päästäkin.

10 4 LIIKUNTAOHJELMA 4: 32 VUOTIAS MIES Liikuntaohjelman tavoitteena on palauttaa ylikuntoon joutunut entinen maajoukkuetason urheilija. Ylikunto on kehittynyt useamman vuoden jatkuneen liiallisen fyysisen ja henkisen kuormituksen aikana, joka on muodostunut liiallisen oman harjoittelun, valmennuksen, seuratoiminnan ja työtehtävien yhteisvaikutuksen seurauksena. 4.1 Liikunta suositukset ylikunnosta selviytymiselle Viralliset liikuntasuositukset on käyty läpi kohdassa 3.1. Liikuntasuositukset tässä tapauksessa tehdään kuitenkin henkilölle, joka on aikaisemmin harrastanut paljon liikuntaa ja ajautunut ylikuntoon. Tästä johtuen joudutaan huomioimaan hieman eri asioita. Huippukuntoon harjoitellessa mennään hyvin lähellä rajoja ja silloin on mahdollista ajautua ylikuntoon. Tavoitteet voivat olla liian kovia, kun otetaan urheilun lisäksi muu elämä huomioon. Tämä aiheuttaa sen, että elimistö ei kerkeä palautumaan tehdyistä harjoitteista. Harjoitteista palautumista hidastaa vääränlainen ravinto sekä jatkuva henkinen ja fyysinen stressi. Ylikunto, eli ylirasitustila voi olla lyhyt tai pitkäkestoinen rasitustila. Nämä kaksi ylirasitustilaa on tärkeää erotella toisista, koska palautuminen on suoraan verrannollinen ylirasitustilan kestoon. Toipuminen ylirasitustilasta on kaksi kertaa ylirasituksen kesto. (Marjoona, 2008; Smith, 2000) Ylirasitustilan parhaana hoitokeinona pidetään sen ennalta ehkäisyä. Jos ylirasitustila on päässyt syntymään, niin urheilijalle suositellaan aktiivista lepoa. Mikäli urheilija on ajautunut pitkäkestoiseen ylirasitustilaan, suositellaan hänen pidättäytyvän kaikesta urheilusta 2 3 viikon ajan. Tämän jälkeen urheilija voi alkaa tekemään pikku hiljaa palauttavaa harjoitusta kuten kävelyä, rentoutumista, ja saunomista, mutta kuunnellen tarkasti kehoa, mitään sellaista ei saa tehdä mikä tuntuu pahalta. Ruokavalio on hyvä tarkistaa ja katsoa, että nautittu ravinto sulaa elimistön käyttöön. Tätä voi esimerkiksi selvittää ruuansulatusanalyyseilla. Lisäksi vitamiinien ja hivenaineiden tasot elimistöstä pitää tarkistaa. Elimistöllä pitää olla riittävästi ravinteita ja vitamiineja, jotka auttavat palautumaan ylikuntotilanteesta. (Smith, 2000; Marjoona, 2008; Mero et al., 2007) 4.2 Harjoitusohjelman sisältö Harjoitusohjelman sisällössä on huomioitu seuraavat lähtötiedot: henkilö on 32-vuotias mies, joka on aktiivisesti kilpailut Taekwondossa. Vuosien ( ) aktiivisen harjoittelun (10 harjoituskertaa/viikossa) lisäksi hän on valmentanut ja ollut mukana seuratoiminnassa. Lisäksi hän on työskennellyt keskijohdossa ja viimeisen vuoden aikana alkanut yrittäjäksi. Vuosia jatkunut

11 ylisuorittaminen on aiheuttanut pitkäkestoisen ylirasitustilan, joka on aiheuttanut sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita: jatkuvaa flunssaa, niskojen jännittämistä, unihäiriöitä, näköhäiriöitä, käsien ja kasvojen tunnottomuutta, pahoinvointia sekä paniikkikohtauksia. Henkilöllä ei ole muita sairauksia. Ensimmäisessä vaiheessa harjoittelusta on pidettävä taukoa 2 3 viikkoa, jonka aikana saa korkeinta tehdä rentoutusharjoitteita, hierontaa ja saunomista. Toisessa vaiheessa voi aloittaa kevyen kävelemisen lyhyinä pätkinä (esim minuuttia) ja venyttely joka toinen päivä. Samalla mukaan voi ottaa lyhyitä palauttavia venyttelyjä. Toisen vaiheen kesto määrittelee palautumisen eteneminen. Myös unen määrä ja laatu pitää saada riittäväksi. Kolmannessa vaiheessa voidaan siirtyä kävelemään 5 kertaa viikossa ja käymään salilla 2 kertaa viikossa, sekä venyttelemään 3 kertaa viikossa. Tässäkin vaiheessa sekä päivittäiset rentoutumisharjoittelut että viikoittaiset hieronnat (mikä palauttaa lihaksia) säilyvät. Kolmannen vaiheen keston määrittelevät henkilön omat tuntemukset sekä energiatasot. Neljännessä vaiheessa voidaan aloittaa määrätietoisempi harjoittelu, joka vastaa harrastajan omia tavoitteita liikunnan suhteen. Ylikuormitusta kuitenkin pitää välttää kaikilla keinon ja palautumista voidaan tarkkailla syke ja verenpainemittauksilla. Jos leposyke nousee yksikköä tai systolinen paine nousee 10mmHg (Marjoona, 2008), on kuormitusta vähennettävä. Esimerkki henkilön toisen vaiheen harjoitusohjelmasta löytyy taulukosta 4 Taulukko 3. Harjoitusohjelma 32 - vuotiaalle 4.3 Päätelmät 32 vuotias mies on vaikeassa ylikuntotilanteessa, josta selvitäkseen täytyy harjoitteluun ja elämään tehdä isoja muutoksia. Ilman muutoksia henkilöllä on suuri riski sairastua hermostollisiin sairauksiin, koska sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat liiallisesti kuormitettu. Lisäksi henkilön immuniteetti on normaalia huonompi, koska elimistö ei ole päässyt palautumaan. Henkilön palautuminen ylirasitustilasta saattaa viedä 6 24 kuukauteen, koska ylirasitustila on ollut pitkään päällä. Palautumiseen vaikuttaa pitkälti se, miten hyvin henkilö noudattaa ohjeita. Ylirasitustilasta toipumisessa on tärkeää, että henkilö syö ravinnerikasta ruokaa ja ottaa riittävästi vitamiineja. Lisäksi tärkeää ovat päivittäiset rentoutumisharjoitukset ja säännöllinen nukkumisrytmi.

12 Henkilöllä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet palautua ylirastitustilasta, kun jaksaa pitkäkestoisesti tehdä työtä sen eteen. Jos henkilö jatkaa entisellä mallilla on suuri todennäköisyys, että henkilö sairastuu ja eliniän odote on huomattavasti lyhempi. Lähteet Forsman, H. et Lampinen, K. (2008) Laatua käytännön valmennukseen Oleellisen oivaltaminen tärkeää. Lahti. VK- Kustannus Oy. Hannula, R-L., Mikkola, O. et Tikka, L. (2009) Hyvän unen lyhyt oppimäärä. Helsinki. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. <http://www.yths.fi/filebank/360-uniopas_opas3.pdf>. (Luettu ) Käypä hoito suositus Sepelvaltimotauti. <http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/kht00093?hakusana=liikunta#s7>. (Luettu ) Käypä hoito suositus 2012a. Liikunta. <http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50075.pdf>. (Luettu ) Käypä hoito suositus 2012b. Lihavuus (lapset). <http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50034.pdf>. (Luettu ) Lappalainen, J. Liikunta, fyysinen kunto ja terveys opintojakson luentomateriaali. Itä-Suomen yliopisto Lieke, A. (2012) Liikunta henkisestä työkuormituksesta palautumisessa. Itä-Suomen Yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. <http://www.uef.fi/documents/ / /lieke+anna_kandi_2012.pdf/f07b8a b0d-b1ddead566b5dc55>. (Luettu ) Marjoona,T. (2008) Ylirasitustilan toteaminen, ennaltaehkäisy ja hoito tapaustutkimuksena. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. <https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/ /20771/teljo.pdf?sequence=1>. (Luettu ) Mero, A., Nummela, A., Keskinen, K. et Häkkinen, K. (2007) Urheiluvalmennus. Lahti. VK-Kustannus Oy. Ramsay, G. (2013) Venyttelyn anatomia Opas lihasten joustavuuden lisäämiseen. 3. painos. Helsinki. A Bonnier Group Company. Saari, M., Lumio, M., Asmussen, P.D. et Montag, H-J. (2009) Käytännön lihashuolto. Lahti. VK Kustannus Oy. Smith, L.L. Cytokine hypothesis of overtraining: a physiological adaptation to excessive stress? Medicine & Science in Sports & Exercise, 2000, <http://www.setantacollege.com/wpcontent/uploads/journal_db/cytokine%20hypothesis%20of%20overtraining,%20a%20physiological%20adaptation%20 to%20excessive%20stress.pdf>. (Luettu ) Terveyskirjasto Duedecim. <http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00045>. (Luettu ) UKK-instituutti <http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/liikuntapiirakka_yli_65- vuotiaille>. (Luettu ) Voimaa vanhuuteen Ikäinstituutti. <http://www.voimaavanhuuteen.fi/fi/terveysliikunta/>. (Luettu ) Vuori, I., Taimela, S. et Kujala, U. (toim.) (2005) Liikuntalääketiede. 3. painos. Helsinki. Duodecim. Jaakkola, K. (2012) Hormonitasapaino Opas energiseen elämään. Kustannusosakeyhtiö Tammi. YTHS terveystietopankki Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. <http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/>. (Luettu )

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

Luennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Urheilullinen elämäntapa palautumisen varmistajana Monipuolinen harjoittelu

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikuntasuositus

Ikääntyneiden liikuntasuositus Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

7 merkkiä että treenaat liikaa

7 merkkiä että treenaat liikaa 7 merkkiä että treenaat liikaa Mitä tulee terveellisiin elämäntapoihin niin joskus voi helposti mennä niinsanotusti överikksi, ja tämä koskee myös kuntoilua. Vaikka useimmat ihmiset kärsivät liikunnan

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN

PELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN LIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOIUS URHEILULLIUS LUOVUUS ROHUS YRITTÄMINEN OPPIMINEN Hyvä Pelimies, Riittävän, laadukkaan ja erityisesti monipuolisen harjoittelun avulla Sinulla on mahdollisuus kehittyä

Lisätiedot

KUNTOTAEKWONDO. Aki Tiihonen

KUNTOTAEKWONDO. Aki Tiihonen KUNTOTAEKWONDO Aki Tiihonen Kuntotaekwondo Opettajatyöprojekti Taekwondo Lahti ry 2015 2 SISÄLTÖ 1 KUNTOTAEKWONDO... 3 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNNAN AVULLA... 4 3 HARJOITUKSEN RAKENNE... 6 3.1 Lämmittely...

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Muutama herättelevä kysymys

Muutama herättelevä kysymys Muutama herättelevä kysymys Ihminenkin on ISTUMMEKO ITSEMME SAIRAIKSI? Harri Helajärvi, LT vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Mehiläisen Liikuntaklinikka, Turku Sairaala NEO, Turku elamantapatohtori.blogspot.fi

Lisätiedot