qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop"

Transkriptio

1 qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer LUOKKIEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui MAHDOLLISUUDET HYVÄÄN ELÄMÄÄN opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop Jael-Aleksis Tuominen, asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas Asklepios-ohjelman lopputyö, 3 op dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfgh jklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjkl zxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcv bnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbn mqwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuskysymys ja tutkimusaineiston esittely Kapitalismin kritiikki kirjallisuudessa Baby Jane lyhyesti 3 2. LUOKKIEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT Terveyserojen erilaiset selitysmallit Uusia näkökulmia terveyserojen syihin 6 3. ELÄMÄNTAVAT, ELINYMPÄRISTÖ JA VÄHEMMISTÖPOSITIO SAIRAUDELLE ALTISTAVINA TEKIJÖINÄ Elämäntavat Elinympäristö Vähemmistöpositio MIELENTERVEYSONGELMAT JA SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT YHTEENVETO JA LOPPUSANAT LÄHTEET (Sivunumerointi alkaa jo lähdeluettelosta, sillä en osannut laittaa sitä alkamaan vasta johdantosivulta, pahoittelut siitä!) 1

3 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuskysymys ja tutkimusaineiston esittely Tarkastelen tutkielmassani eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien ihmisten välisiä sosioekonomisia terveyseroja sekä pitkäaikaissairaiden mahdollisuuksia (tai mahdottomuutta) hyvään elämään. Koska olen kotimaisen kirjallisuuden pääaineopiskelija, käytän apunani myös Sofi Oksasen romaania Baby Jane (2005). Romaanissa kerrottu tarina on fiktiivinen, mutta uskon vastaavia kohtaloita löytyvän tosielämän puoleltakin. Mielestäni on myös selvää, että kirjailija pyrkii teoksellaan kritisoimaan yhteiskunnassamme vallitsevia sosioekonomisia terveyseroja ja korostaa mielenterveyspalveluiden tärkeyttä. Baby Janen lisäksi käytän tutkielmani tukena Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisua Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset (2007) ja Leena Koivusillan artikkelia Terveyserojen sosioekonomiset taustatekijät (2012). Kaunokirjallista puolta puolestaan pyrin valottamaan Jussi Ojajärven artikkelin Kapitalismista tulee ongelma (2013) avulla. Lähtökohtanani on olettamus siitä, että yhteiskunnan ulkopuolelle putoaminen on väistämätöntä, mikäli on samaan aikaan sekä työkyvytön pitkäaikaissairas että köyhä. Tarkoitukseni on tutkielmani aikana joko vahvistaa tätä väitettä tai vaihtoehtoisesti osoittaa se vääräksi. Keskeisimpänä käsitteenäni käytän Leena Koivusillan tavoin käsitettä sosiaaliryhmä. Tällä tarkoitan ihmisten jakautumista erilaisiin ryhmiin vaikkapa koulutuksen, tuotantovälineiden tai maan omistamisen, pukeutumistyylin tai vaikutusvaltaisten tuttavien lukumäärän kaltaisten tekijöiden pohjalta. Koivusillan mukaan eri sosiaaliryhmillä on erisuuruisia määriä resursseja kuten esimerkiksi valtaa, rahaa, muiden suunnalta tulevaa arvostusta, terveyden kannalta oleellista tietoa jne. rakentaa hyvinvointia ja terveyttä sen osana. Tällaisia resursseja voivat myös olla puhdas asuinalue ja terveelliset ruokailutottumukset, kuten tulen tuonnempana erilaisten esimerkkien kautta esittämään. (Koivusilta 2012, 320.) 1.2. Kapitalismin kritiikki kirjallisuudessa Kirjallisuudessa kapitalismin otteesta elämään ja yhteiskuntaan tuli Jussi Ojajärven mukaan ongelma jo 1990-luvulla luvulla uusliberalismin kritiikki on hänen mukaansa jo selvää. 2

4 Kapitalismi onkin nykykirjallisuutemme laajimpia aihepiirejä sukupuolen ja kansallisen itseymmärryksen kysymysten ohella, Ojajärvi toteaa. (Ojajärvi 2013, 131.) Luokkaeron kärjistyminen tulee kirjallisuudessa näkyviin viimeistään vuoden 2000 tienoilla. Tulo- ja varallisuuserojen suureneminen on tehnyt putoamisesta helpompaa ja noususta vaikeampaa. Luokkaproblematiikan uusi esiinnousu painottuukin vähävaltaisten luokkien kokemukseen. (Ojajärvi 2013, , 139.) Kriittisen sanataiteen katsannossa kapitalismi ei ole Ojajärven mukaan vain taloutta, vaan se tuottaa kauppatavaroiden ohessa ideologiaa, mielentilaa, törmäyksiä ja ruumiita. Kirjallisuus on ottanut tehtäväkseen nostaa esiin vapauden epätasaista jakautumista ja pohtia, mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat ovat tasa- ja ihmisarvon kannalta vahingollisia. (Ojajärvi 2013, 151, 154.) 1.3. Baby Jane lyhyesti Sofi Oksasen Baby Jane on kertomus kahdesta Helsingin Kalliossa asuvasta naisesta, joista toinen on lesbo ja toinen biseksuaali. Romaanin molemmat päähenkilöt kärsivät erilaisista mielenterveysongelmista, mutta tarinan edetessä selviää, että Pikin paniikkihäiriöllä ei ole mitään tekemistä kertojan masennuksen kanssa. Pariskunta kohtaa suhteessaan monenlaisia ongelmia: parisuhdeväkivaltaa, ongelmista vaikenemista, uskottomuutta, mustasukkaisuutta ja rahahuolia. Kertojan puukotettua Pikiä pariskunta eroaa. Jotta kertoja pystyisi unohtamaan Pikin ja elämään masennuksen kanssa, hän päättää ryhtyä parisuhteeseen Eirassa asuvan heteromiehen kanssa ja saa huomata, miten erilaista mielenterveysongelmien kanssa on elää, kun on varaa siivota ne piiloon. Piki puolestaan on eron jälkeen edelleen asuntonsa vanki ja riippuvainen parhaasta ystävästään, jonka voimat alkavat olla vähissä. Hän alkaa hautoa itsemurhaa, joka sekään ei mene ihan niin kuin alun perin oli tarkoitus. Lopullinen kuolinsyy on isku päähän, eikä kukaan tiedä, onko iskun takana kertoja vai Pikin paras ystävä Bossa, jolla on avaimet Pikin asuntoon. 2. LUOKKIEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT Perusasteen koulutuksen saaneilla vuotiailla esiintyy Terveys 2000 tutkimuksen mukaan vakavaa masennusta noin kaksi kertaa enemmän kuin muissa koulutusryhmissä. Alimman koulutusryhmän naisista lähes kolmannes on joskus yrittänyt itsemurhaa, kun kaikkien samanikäisten naisten vastaava osuus on vain noin 4 %. (Palosuo, Koskinen, Lahelma, Prättälä, 3

5 Sihto, Keskimäki, Ostamo, Martelin, Talala, Hyvönen ja Linnanmäki 2007, 224.) Myös pitkäaikaissairaudet ovat noin 50 % yleisempiä alimmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä kuin ylimmissä ryhmissä (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 3). Useat tutkimukset osoittavat, että pitkän koulutuksen saaneet, hyvätuloiset tai hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin pitempään ja terveempinä kuin muut (Prättälä, Koskinen, Martel ym. 2007, 15). Terveenä eletyn elinajan odote puolestaan vaihtelee koulutusryhmittäin vielä enemmän kuin elinajanodote (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 3). 35-vuotiaiden ylempien toimihenkilömiesten elinajanodote oli vuosina ,1 vuotta työntekijämiehiä pidempi, ja naisillakin vastaavaa eroa kertyi 3,3 vuotta (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 221). Vähintään yhden pitkäaikaissairauden sairastaminen puolestaan oli luvun alun tilastojen mukaan noin 50 % yleisempää alimmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä kuin ylimmissä ryhmissä (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 222). Sosiaalinen asema itsessään ei kuitenkaan suoraan vaikuta terveyteen, vaan terveyseroja tuottavat elämänkulun eri vaiheissa vaikuttavat elinolot, elintavat ja muut varsinaisen terveyden taustatekijät, jotka kytkeytyvät ensi sijassa käytettävissä olevien voimavarojen epätasaiseen jakautumiseen. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 26). Seuraavaksi esittelen neljä erilaista vuoden 1980 alussa Sir Douglas Blackin johtaman komitean raportin, The Black Reportin (Town-send ja Davidson 1982) kautta tunnetuksi tullutta terveyserojen selitysmallia. Nämä selitysmallit ovat: 1) artefaktiselitys eli erojen muodostaminen keinotekoisesti, 2) luonnollinen tai sosiaalinen valikoituminen, 3) kulttuuriin ja terveyskäyttäytymiseen perustuva selitysmalli sekä 4) aineellisiin ja rakenteellisiin oloihin perustuva selitysmalli. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29.) 2.1. Terveyserojen erilaiset selitysmallit Artefaktiselityksessä havaittujen erojen nähdään johtuvan sosiaalisen aseman ja/tai terveydentilan puutteellisesta kirjaamisesta tai sosiaalisen aseman ja terveyden välisen yhteyden mittaamiseen liittyvistä virheistä. Tärkeänä vääristäjänä on pidetty muun muassa niin sanottua osoittaja/nimittäjävirhettä, joka syntyy esimerkiksi siitä, että tiedot kuolleiden ammateista kootaan kuolintodistusten ammattitiedoista, kun taas väestön ammattitiedot saadaan väestölaskennasta. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29.) Valikoitumismallin mukaan ne, joilla on hyvä terveys, päätyvät todennäköisemmin ylempiin sosiaalisiin asemiin, kun taas ne, joilla on huono terveys, jäävät helpommin lähtöasemiinsa tai vajoavat sosiaalisessa asteikossa alaspäin. Epäsuorassa valikoitumisessa 4

6 sairauksia ja kuolemanvaaran kasvua aiheuttavat tekijät ohjaavat ihmisiä lähtökohtaisesti alempaan sosiaaliseen asemaan, kun taas hyvää terveyttä ennakoivat tekijät auttavat ihmisiä kohoamaan sosiaalisessa asteikossa. Suorassa valikoitumisessa puolestaan huono terveys itsessään vaikuttaa alempaan sosiaaliseen asemaan joutumiseen. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, ) Terveyden perusteella tapahtuva sosiaaliryhmään valikoituminen ei kuitenkaan aina toimi yllä esitetyllä tavalla. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa henkilö, joka ei kykene heikon terveytensä vuoksi raskaaseen ruumiilliseen työhön, saattaa kouluttautua ja päätyä sitä kautta vanhempiaan ylempään sosiaaliryhmään. (Koivusilta 2012, ) Lisäksi työ- ja toimintakyvyn rajoitusten ohella tulee ottaa huomioon myös vajaakuntoisten ja pitkäaikaissairaiden kokema syrjintä työmarkkinoilla sekä työntekijöinä että työnhakijoina (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29). Kulttuuri- ja käyttäytymistekijöihin perustuva selitysmalli puolestaan painottaa sosiaalisen aseman vaikutusta terveydentilaan. Sosiaalinen asema itsessään ei ole välitön syytekijä, mutta sosioekonomisille ryhmille tyypilliset kulttuuriset tekijät, kuten esimerkiksi elintapoja ohjaavat perinteet, arvot ja asenteet sekä erilainen terveyskäyttäytyminen voivat toimia mekanismeina, joiden kautta terveyserot syntyvät. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 30.) Aineelliset tekijät ja elinolot taas vaikuttavat sosioekonomisten ryhmien terveyteen terveyseroja tuottavalla tavalla. Tämä malli kattaa suuren joukon erilaisia tekijöitä, kuten esimerkiksi lapsuuden ja aikuisuuden taloudelliset olosuhteet, työolot, aineellisen toimeentulon ja vaurauden sekä asumisen ja kotiympäristön. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 31.) Yllä esiteltyjä malleja voidaan käyttää joko sellaisinaan tai niitä voidaan sekoittaa keskenään. Sally Macintyren (1997) kovassa tutkimusstrategiassa käytetään vain yhtä hypoteesia kerrallaan, kun taas pehmeällä tulkinnalla tarkoitetaan sitä, että terveyserojen syntymiseen voivat vaikuttaa samanaikaisesti useaan eri malliin sisältyvät tekijät (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 32). Selitysmalleja vertailtaessa on huomattu, että aineellisilla tekijöillä, työoloilla, terveyskäyttäytymisellä ja psykososiaalisilla tekijöillä on kaikilla oma vaikutuksensa sosioekonomisiin terveyseroihin. Nämä vaikutukset myös kytkeytyvät usein toisiinsa, jolloin ei ole mahdollista nimetä vain yhtä syytä tai edes syiden ryhmää, joka tuottaisi havaitut erot. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että puutteelliset elinolot luovat kasvualustaa huonolle terveydelle ja 5

7 monille sairauksille. Monet aineellisten olojen ja fyysisen ympäristön ominaisuudet, kuten esimerkiksi köyhyys, pienituloisuus, taloudelliset vaikeudet, työolot, asumistaso ja asuinympäristö ovat yhteydessä terveyteen ja osaltaan tuottavat sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 32, 34.) 2.2. Uusia näkökulmia terveyserojen syihin Leena Koivusilta esittelee uutena mallina elämänkulkunäkökulman, joka kattaa useita toistensa kanssa kilpailevia teorioita. Aikuisiän terveyserojen voidaan esimerkiksi nähdä olevan seurausta kasautumisprosessista, jolloin ympäristöön ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät psykologiset ja ekonomiset altistukset aiheuttavat yhdessä vahinkoa elimistölle. Toinen vaihtoehto on tulkita kasautumisen sijaan elämänaikaisten vaikutteiden yhteisvaikutuksia, mikä tarkoittaa sitä, että osa vaikutteista saattaa olla haitallisia vain sellaisille henkilöille, jolla on jokin muu sairastumisen kannalta tärkeä altistava kokemus tai ominaisuus. (Koivusilta 2012, ) Yhteisvaikutusten ja kasaumien ohella terveyseroja voidaan tarkastella polku-ajattelun näkökulmasta. Tällöin jotakin tekijää, kuten esimerkiksi työttömyyttä, voidaan pitää sairausriskiä lisäävänä, koska se johtaa sairaudelle välittömästi altistavaan tekijään, kuten esimerkiksi univaikeuksiin. (Bartley 2004; Koivusilta 2012, 342.) Eroja selitettäessä voidaan lisäksi vedota myös niin sanottuihin kriittisiin kausiin, joiden aikana ihmiset ovat erityisen herkkiä sellaisille biologisille ja sosiaalisille tekijöille, joiden vaikutus elinten ja kudosten rakenteeseen ja toimintaan tulee näkyviin sairautena vasta vuosien altistumisen jälkeen. (Koivusilta 2012, 342.) Keskityn tässä tutkielmassa tarkastelemaan erityisesti aineellisiin ja rakenteellisiin oloihin sekä kulttuuriin ja terveyskäyttäytymiseen perustuvia tekijöitä. Baby Janessa pitkäaikaissairaus ja työttömyys yhdistyvät sellaiseen köyhyyteen ja riippuvuuteen muista ihmisistä, että edes välttämättömiä lääkkeitä ja ruokaa ei ole aina saatavilla. Pikin tilanteessa edes säästäminen ei ole mahdollista, sillä paniikkihäiriö estää julkisten kulkuneuvojen käyttämisen ja kavereiden luokse yöksi jäämisen. (BJ 26) 3. ELÄMÄNTAVAT, ELINYMPÄRISTÖ JA VÄHEMMISTÖPOSITIO SAIRAUDELLE ALTISTAVINA TEKIJÖINÄ Koivusillan mukaan tärkeimpiä terveyserojen syitä ovat erot sosiaaliryhmien elinoloissa ja elintavoissa, kuten esimerkiksi alkoholinkäytössä, tupakoinnissa, liikunnassa ja ravitsemuksessa. 6

8 Vähän koulutetut ja talousvaikeuksista kärsivät ihmiset myös joutuvat usein tyytymään terveysriskejä sisältäviin työtehtäviin, joita ei voida kontrolloida riittävästi tai joihin liittyy jatkuva työttömyyden uhka. (Koivusilta 2012, 322, 325.) Tulot tai varallisuus sosiaaliryhmän mittareina liittyvät Koivusillan mukaan suoraan yksilön mahdollisuuksiin kontrolloida terveyteen vaikuttavia elinoloja. Enemmän ansaitseva henkilö voi asettua muita helpommin esimerkiksi asumaan alueelle, jolla on helppo harrastaa liikuntaa ja työn rasituksesta palauttavia asioita sekä syödä oikean kaltaisia rasvoja, hedelmiä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Tulojen lisäksi myös koulutuksella on merkitystä, sillä koulutuksen tuoma itseluottamus saattaa lisätä rohkeutta osallistua terveyttä edistävään toimintaan ja auttaa terveyttä ja selviytymistä tukevan sosiaalisen verkoston muodostumista. (Koivusilta 2012, 325.) Seuraavaksi tarkastelen, miten elintavat (ruokailutottumukset, alkoholin käyttö ja tupakointi) ja miljöö vaikuttavat Baby Janen henkilöhahmojen elämään. Pohdin mielenterveysongelmia myös vähemmistöjen näkökulmasta ja kysyn, miksi erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvilla henkilöillä on kohonnut riski sairastua mielenterveysongelmiin Elämäntavat Kun ensimmäisen kerran avasin hänen jääkaappinsa sinä yönä, jona olimme tavanneet, sen alaosa oli vuorattu Lapin kullalla ja ylähyllyllä oli voirasian päällä voiveitsi ja juustoa, ei muuta. Ovessa oli Pepsiä ja monta litraa maitoa. Kun seuraavan kerran tulin hänen luokseen niille pelottaville ensimmäisille treffeille, jääkaappi oli täytetty kaikenlaisilla aamiaistarvikkeilla. Minua varten kaikki: mehua, jogurttia, juustoja, paahtoleipää, tomaattia, meetvurstia, hedelmiä. (BJ 18) Romaanissa ei varsinaisesti kerrota, jättääkö Piki ruokailuja väliin taloudellisista syistä vai mistä hänen syömättömyydessään pariskunnan tavatessa on kyse. Selvää on kuitenkin se, että hän haluaa tarjota tyttöystävälleen parasta mahdollista, vaikka se tietäisi sitä, että hän itse joutuisi elämään puutteessa. Myös alkoholintarve voittaa ruoantarpeen, ja Pikin kerrotaankin juovan kerralla tusinan kaljoja ja puoli pulloa viskiä. Aamupalallakin hän juo rommicolaa kertojan juodessa kahvia, eikä hän huoli edes hänelle varta vasten leivottuja pasteijoita. (BJ 98) Alkoholinkäyttö on lisääntynyt Suomessa merkittävästi 1980-luvulta tähän päivään, ja alkoholinkäytön koulutusryhmittäiset erot ovat selkeitä. Vaikka miehet juovatkin vielä selvästi enemmän alkoholia kuin naiset, on naisten alkoholinkulutus kasvanut viime vuosikymmeninä suhteellisesti enemmän. Myös alkoholikuolemat ovat lisääntyneet eniten alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Kulutus sinänsä on kuitenkin jakautunut eri sosioekonomisten 7

9 ryhmien välillä melko tasaisesti, mikäli sitä mitataan vuosi- tai viikkokulutuksen tasolla. Erityisen haitallinen humala- ja suurkulutus ovat sekä miehillä että naisilla siitä huolimatta jonkin verran yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä kuin ylimmissä ryhmissä. Vakavien alkoholinkulutuksen haittavaikutusten, kuten esimerkiksi alkoholiin liittyvien kuolemien ja sairaalahoitojaksojen, puolestaan on havaittu olevan monta kertaa yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä kuin ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä. (Helakorpi, Mäkelä, Helasorja ym. 2007, ) Pikin kohdalla syöminen muuttuu romaanin loppupuolella entistä ongelmallisemmaksi. Hänen paras ystävänsä Bossa ei enää jaksa käydä säännöllisillä vierailuilla, joten varmuutta ruoan saannista ei enää ole: Syöminenkin on sitä et joskus pari päivää saatan olla ilman ja sit syön kuin eläin, kun se [Bossa] tulee. Koko ajan miettii mitä uskaltaa syödä ja säännöstelee kaikkee. Että riittää jos ei tulekaan. Se on niiiiin vitun nöyryyttävää. (BJ 198) Kertojalla puolestaan on eron jälkeen täysin toisenlainen tilanne. Hän päättää muuttaa uuden miesystävänsä, Joonatanin, luokse Eiraan välttääkseen kaikkea entisestä elämästään ja Pikistä muistuttavaa. Hän luottaa siihen, että Eira on hyvin epätodennäköinen paikka törmätä tuttuihin: Kuka Eiraan nyt tulisi. Tai kellä olisi varaa, hän kirjoittaa. (BJ 65) Kertoja ei kuitenkaan koskaan lakkaa rakastamasta Pikiä tai lopeta sen miettimästä, miten erilaista Pikin elämä olisi voinut olla Eiran kaltaisissa olosuhteissa: Että voi mennä kauppaan ja ostaa sitä juustoa, jota haluaa, ei sitä joka on halvinta, ja voi ostaa vähärasvaista jauhelihaa, koska haluaa vähärasvaista jauhelihaa, eikä sitä rasvaisempaa, koska se on halvempaa. Että voi ostaa kirjan, jonka haluaa, eikä sitä tarvitse lainata ja varata kirjastosta. Että HKL:n lakko ei liikuta, koska voi ottaa taksin tai mies voi viedä. Elämä on helpompaa. Jos ei jaksa siivota, voi hankkia siivoojan. Tässä elämässä minä voin siivotuttaa masennukseni näkymättömiin ja olla varma, ettei sitä ole. Tällaisessa tilanteessa Piki olisi voinut viettää mukavaa elämää, saada oikeat lääkärit ja oikean hoidon ja ajaa taksilla yksin meren rannalle kävelemään vaikka joka yö. (BJ 64) Miellyttävistä olosuhteista huolimatta kertoja ei koskaan koe Eiraa kodikseen tai tunne kuuluvansa Joonatanin kavereiden joukkoon. Hän on Joonatanin kanssa, koska tämä on aivan yhtä hyvä tai huono kuin kuka tahansa, joka ei muistuta Pikiä (BJ 69). Hän on parisuhteessa, koska hän ei jaksa täyttää yhtäkään Kelan lappua tai tavata yhtäkään sosiaalitoimiston virkailijaa (BJ 185). Hän ei halua muuta kuin kylpeä rauhassa, tupakoida, itkeä ja tuijottaa seinää (BJ 56, 70). Teeskentelyllä on 8

10 kuitenkin hintansa, ja kertoja herää öisin kissan tassujen ääniin, jotka muistuttavat häntä öistä Pikin luona: Silloin oli noustava ylös. Mentävä polttamaan savuke. Ja kaadettava karpalovodka, jotta unen saaminen olisi mahdollista lakanoissa, joissa tuoksuu väärän ihmisen hiki. Ja jotta pystyisi nukahtamaan tietäen, että vieressä oleva ihminen olisi väärä aamullakin. (BJ 60) Suru ja epäterveelliset elämäntavat jättävät jälkensä myös kertojaan, mutta hänellä on mahdollisuus peittää ne kalliin kosmetiikan ja ihonhoitotuotteiden avulla: Siirryin yli kolmekymmentäviisivuotiaiden ihonhoitotuotteisiin yhdessä yössä. Hämmästyin niiden tehoa. Vaikka silmät olisivat kuinka turvonneet, vaikka suupielet valuisivat joka hetki kohti lattiaa, ne laskivat silmänaluset lähes tavalliselle tasolle, ja silmien punaisuuden nyt sai aina piiloon silmätipoilla. Ja se suupielen juonne, joka oli syventynyt, saatiin silitettyä pois vaivatta. (BJ 217) 3.2. Elinympäristö Wacquant Loïc n mukaan yhteiskunta-analyysin varsinainen kohde eivät ole jokapäiväistä horisonttiamme kansoittavat yksilöt tai ryhmät vaan materiaalisten ja symbolisten siteiden verkostot (Wacquant 2013, 97). Vaikka ihmisten terveyteen ja sairauksiin vaikuttavatkin pitkälti yksilöiden geneettinen perimä ja sen ohjelmoimat biologiset prosessit, myös sosiaalisilla ja taloudellisilla tekijöillä on merkitystä. Taloudelliset tekijät mm. vaikuttavat väestöryhmien elinoloihin ja yksilöiden mahdollisuuksiin hyödyntää terveyspotentiaaleja. (Koivusilta 2012, 321.) Baby Janesta löytyy hyvä esimerkki siitä, miten erilaisia eri asuinympäristöt voivat olla: Tässä talossa kukaan ei ollut koskaan parvekkeella tupakalla. [ ] Täällä ei kukaan oksentanut kenenkään kengille yöllä eikä päivällä. Täällä jokaisen ikkunan takana oli jouluisin koristeltu kuusi, jonka valot näkyivät sälekaihtimien lävitse. Virtsa ei haissut porttikongissa, eikä kadulla tarvinnut varoa kaljapullon sirpaleita. Aamuisin lastenvaunut katosivat käytävältä ja autot parkista. Päivät olivat hiljaisia ja ihmisistä tyhjiä. Illat samaten, ja ovikoodit toimivat läpi yön. (BJ 62 63) Päivittäinen tupakointi on tutkitusti yleisempää alemmissa kuin ylemmissä koulutusryhmissä, joten ei ole ihme, ettei yllä esitetyssä Eiraan sijoittuvassa esimerkissä tupakoida parvekkeilla. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat viime vuosikymmeninä tasaisesti kasvaneet sekä miehillä että naisilla. Naisilla tulotason on nähty liittyvän tupakointiin heikommin kuin koulutuksen tai ammattiaseman, mutta miehillä näiden kaikkien yhteys tupakointiin on pysynyt suunnilleen samansuuruisena. Lisäksi on todettu, että taloudellinen tyytymättömyys ja vuokra-asunnossa asuminen ovat yhteydessä tupakointiin. (Laaksonen, Helakorpi, Karvonen ym. 2007, ) 9

11 Baby Janessa kuvatussa Eirassa ei juuri ole työttömiä tai pitkäaikaissairaita vaan kaikki asunnot tyhjenevät heti aamusta ja ovat myös iltaisin tyhjiä niiden asukkaiden kiirehtiessä harrastuksiinsa. Eirassa ei myöskään ole nuorisojengejä varastelemassa, tappelemassa ja meluamassa öisin. Tämä saattaa johtua siitä, että alueella ei vallitse levottomuuksiin johtavaa tuloeroista lähtöisin olevaa epäluottamusta ja näköalattomuutta (ks. esim. Koivusilta 2012, 344). Uusmaterialistisen tulkinnan mukaan huomiota tuleekin kiinnittää konkreettisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi asumistasoon ja käytettävissä oleviin hyödykkeisiin. Kasvava vauraus on hyödyllistä siinäkin tapauksessa, että perustarpeet on jo tyydytetty. Lisärahalla voidaan ostaa yhä terveellisempää ravintoa ja asua vieläkin turvallisemmalla alueella. (Koivusilta 2012, 345.) Pikin tapauksessa, sillä voitaisiin myös mahdollistaa öiset taksimatkat meren rantaan tai baareihin, kun muita ulospääsymahdollisuuksia ei ole. Ennen kaikkea rahalla voidaan palkata apua vaikeissa elämäntilanteissa ja mahdollistaa esimerkiksi sellaiset terapiamuodot, joita KELA ei tue Vähemmistöpositio Minulla oli paljon ystäviä, joilla oli kaikenlaista määrittelemätöntä ja määriteltyä, mikä johti kummallisiin tilanteisiin. Oli määrittelemättömiä ahdistushäiriöitä ja määriteltyjä ahdistushäiriöitä ja neurooseja ja sen sadannen fobiaa ja paranoiaa ja hypokondriaa ja globus hystericusta ja kleptomaniaa ja ADHD:ta ja manioita. (BJ 106) Baby Jane kertoo pääasiassa helsinkiläisistä homoseksuaaleista ja heidän elämästään vuosina Lähes kaikki kertojan ystävät sekä kuuluvat seksuaalivähemmistöön että kärsivät jonkinlaisista mielenterveysongelmista. Koivusillan mukaan terveyden suhteen heikoimmassa tilanteessa ovatkin sosiaalista syrjäytyneisyyttä kokevat ryhmät, kuten esimerkiksi maahanmuuttajat tai työelämästä pitkään poissa olleet (Koivusilta 2012, 335). Myös homoseksuaalit ovat oma pieni vähemmistönsä, eikä elämä heteroseksuaalien keskellä aina onnistu. Kuten Baby Janessa nähdään, kertoja kokee uudessa parisuhteessaan, ettei hänellä ole mitään yhteistä miesystävänsä kavereiden kanssa; edes puheenaiheet eivät täsmää. Homoseksuaalit saattavat myös kokea työelämässä tapahtuvaa syrjintää, ja esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain vastustus viestittää heille, ettei heidän oikeutensa ole yhtä tärkeitä kuin heterojen. Baby Janen kertoja kertoo, mihin kaikkeen hän on ystäviensä ongelmien myötä tottunut. Romaanin sateenkaariväestön piirissä on yleistä, ettei kaupungilla käydä muuten kuin baarien merkeissä. Kaupoissa ei käydä sovittelemassa vaatteita, eikä kahvilla istuta ilman että kahviin on lisätty rommia. Mikäli kaupungille asti kuitenkin päädytään, niin kuka tahansa saattaa 10

12 milloin tahansa kadota kertojan kääntäessä selkänsä tai pistäytyessä sovituskopissa. Baarissakin pöytä saattaa tyhjetä kertojan käydessä tiskillä tai hän saattaa taksijonossa yhtäkkiä huomata seisovansa yksin. Kuka tahansa on saattanut saada jonkin kohtauksen ja häipyä paikalta. (BJ ) On käytettävä polkupyöriä, koska julkisia ei voi käyttää. Monille junamatkat ovat mahdottomia, raitiovaunu hyvänä päivänä mahdollinen, lentokone ei ikipäivänä. Osa ei liiku viikkoihin ovensa ulkopuolella ja heidän tyttöystävänsä hoitavat kaikki kaupassa käynnit. Jotkut käyvät töissä vain rauhoittavien voimalla tai pääsevät terapeuttiensa luokse vain taksilla. Ennen kaikkea kertoja on tottunut siihen, ettei hän kysele liikoja, käyttäytyivät ihmiset sitten miten tahansa. (BJ 107) Mielestäni Baby Janen kertoja tekee merkittävän huomion mainitessaan, ettei mielenterveysongelmista puhuta eikä toisten tekemisiä kommentoida ja ihmetellä, olivatpa ne miten kummallisia hyvänsä. Paremmissa piireissä (Joonatanin ystävien seurassa) aihe on liian kiusallinen ja muualla ehkä liian arka ja omakohtainen. Joonatanin kaltaiset sivistyneet ja varakkaat ihmiset kokevat, ettei aihe kosketa heitä itseään. Näin ollen kaapista ulos tuleminen paniikkihäiriöisenä saattaa olla etuoikeutetussa positiossa oleville vieläkin vaikeampaa kuin kurjat lähtökohdat omaaville. Mielenterveysongelmat ovat kiusallisia, ja kun ne kerran voidaan siivota rahalla piiloon, näin on myös tehtävä. Tulkintani mukaan kertojan ystävien kohdalla kyse on kuitenkin jostakin muusta. Kertoja tuntee erilaiset mielenterveysongelmat niin hyvin, että hän on oppinut elämään niiden kanssa ja osaa varoa sanojaan ja tekojaan. Hän tietää, että tarkkaileminen, kyseleminen ja avun tyrkyttäminen vain lisäävät sairastuneen ahdistuneisuutta, eikä siksi tee sitä. 4. MIELENTERVEYSONGELMAT JA SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT Etenkin vakavien mielenterveyden häiriöiden on havaittu jakautuvan väestössä epätasaisesti siten, että ne ovat yleensä sitä yleisempiä mitä alemmasta sosioekonomisesta ryhmästä on kyse. Esimerkiksi skitsofreniaa ja vakavaa masennusta esiintyy monissa maissa tehdyissä tutkimuksissa reilusti enemmän alimmissa sosiaaliluokissa kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä. Terveys tutkimuksen mukaan vakava masennus on perusasteen koulutuksen saaneilla noin kaksi kertaa yleisempää kuin muissa koulutusryhmissä. (Ostamo, Huurre, Talala, Aro ja Lönnqvist 2007, 3, 88 89, 90.) Mini-Suomi-tutkimus korostaa tulotason ja mielenterveysongelmien yhteyttä. Tulotason kerrotaan olleen merkityksellinen molemmilla sukupuolilla ja lisäksi psykoosien kerrotaan olleen alimmissa tuloryhmissä muita tuloryhmiä yleisempiä. Useissa tutkimuksissa on 11

13 lisäksi todettu, että huonokoulumenestys, lyhyt koulutusura, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja koulutuksellinen syrjäytyminen ovat yhteydessä psyykkiseen oireiluun ja ongelmiin. (Ostamo, Huurre, Talala, Aro ja Lönnqvist 2007, 91, 95.) Mielenterveydessä ilmenevien erojen keskeisiä syitä ovat usein varhaiset ja nykyiset sosiaaliset ja taloudelliset elinolot, lapsuuden aikaiset puutteelliset elinolot ja ajankohtaiset taloudelliset ongelmat (Ostamo, Huurre, Talala, Aro ja Lönnqvist 2007, 98). Lisäongelmia muodostuu, kun potilaiden valikoituminen psykoterapiaan liittyy tekijöihin, jotka lienevät yhteydessä myös pärjäämiseen työssä ja sosiaalisessa elämässä. Kelan psykoterapiaa varten myöntämän kuntoutustuen yhtenä perusteena kun on työkyvyn ylläpitäminen tai palauttaminen, ja näin ollen työelämästä syrjäytyneiden päätyminen kuntouttavaan psykoterapiaan on harvinaista. (Manderbacka, Häkkinen, Nguyen, Pirkola, Ostamo ja Keskimäki 2007, 186.) Mielenterveysongelmia tarkasteltaessa on lisäksi hyvä muistaa, että pitkäaikainen psykiatrinen sairastavuus on merkittävä sosiaaliseen laskuun ja syrjäytymiseen vaikuttava tekijä. Pitkään jatkuneet vakavat mielenterveysongelmat johtavat usein mm. työkyvyn ja sosiaalisten taitojen heikentymisen kautta laskevasti sairastuneen sosioekonomiseen asemaan. Lisäksi se, että mielenterveyshäiriöihin sairastutaan yleensä nuorena, saattaa jo itsessään vaikuttaa siihen, minkälaiseen sosiaaliseen asemaan päädytään. (Manderbacka, Häkkinen, Nguyen, Pirkola, Ostamo ja Keskimäki 2007, 186.) Baby Janessa Pikin terapia-aika on loppunut ei koska hän olisi itse niin halunnut tai koska hän ei olisi enää tarvinnut apua, vaan koska Kelan lupaama aika on loppunut (BJ 29). Piki haluaisi kokeilla hypnoosia, mutta hänellä ei ole siihen varaa, eikä hypnoosi kuulu Kelan korvausten piiriin. Akupunktio puolestaan korvataan vain A-klinikan kautta tuleville, ja mielikuvaharjoittelusta Piki ei koe olevan hyötyä. (BJ 115) Kelan korvausten loputtua Pikiä auttavat enää vain hänen ystävänsä, jotka ovat useiden vuosien jälkeen kuoleman väsyneitä auttamiseen: Minä olin väsynyt. Piki oli väsynyt. Bossa oli väsynyt. Me olimme kaikki niin kovin väsyneitä. Niin väsyneitä, että tiesin Bossan voivan jättää Pikin ja kissat ruoatta vaikka kuukaudeksi. Niin väsyneitä, että tiesin, ettei Piki silti liikkuisi kotiovensa ulkopuolelle mennäkseen kauppaan. Ei vaikka vielä juuri ja juuri pystyisi nousemaan sängystään. Ainakin kaataakseen kissoille vettä. (BJ 200) Pikin terapiaan pääseminen on aikoinaan vienyt viisi vuotta, ja hoidon tarkoituksena on ollut selvittää, mikä hänen lapsuudessaan on mennyt vikaan. Kertojan mukaan Piki olisi tarvinnut 12

14 kognitiivista lyhyt terapiaa heti alkuun ja jonkun, joka olisi kertonut, että Bossa ei olisi saanut mennä kertaakaan Pikin puolesta kauppaan. Ainoa apu, jonka Piki sai, oli kuitenkin sairasloma ja kasa lääkkeitä: Tietenkin benzoja ja Fontexia alkuun, jotka arvauskeskuksen lääkäri kirjoitti Fontex-kynällä pyöritellen Fontex-muistikuutiota Fontex-avaimenperän kilistessä kaulassa. (BJ 202) Teoksen lopussa kertoja yrittää suostutella Pikiä kokeilemaan uusia hoitomuotoja ja tarjoutuu jopa maksamaan hoidot, mutta Piki ei jaksa enää yrittää. Hän alkaa hautoa itsemurhaa, jossa kertoja on luvannut auttavansa, mikäli mikään muu ei enää auta. Ennen kuolemaansa Piki kertoo, ettei hän ole nähnyt aurinkoa kahdeksaan vuoteen muuta kuin ikkunasta (BJ 205). Joka ilta nukkumaan mennessä hän miettii, mikä olisi paras ja varmin keino kuolla, ja lopulta hän päätyy nielemään kourallisen lääkkeitä ja teippaamaan muovipussin päähänsä, jotta hän varmasti tukehtuu omaan oksennukseensa (BJ 206). Pikillä kun ei ole omasta mielestään enää mitään toivoa, vaikka hän sattuisikin parantumaan: Vaikka kaikki olisi muuten ihan kunnossa, mä en näiden kymmenen vuoden jälkeen voi enää palata tähän yhteiskuntaan. Eihän kukaan ota mua töihin minnekään muualle kuin vihannesosastolle. Sä olet aika kaukana vihanneksesta. Niinpä. Mutta tässä maailmassa mulle ei ole enää muuta paikkaa kuin vihanneksen paikka. (BJ 207) 5. YHTEENVETO JA LOPPUSANAT Terveyseroja tuottavat useat yhteen kietoutuvat prosessit, jotka vaikuttavat monimuotoisin tavoin vaihtelevissa elämänvaiheissa ja yhteiskunnissa. Viime vuosina onkin korostettu koko elämänkulun aikaisten tapahtumien ketjuuntuvien ja kasaantuvien vaikutusten merkitystä terveyserojen kehittymiselle. (Koivusilta 2012, 341.) Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että puutteelliset elinolot luovat kasvualustaa huonolle terveydelle ja monille sairauksille. Monet aineellisten olojen ja fyysisen ympäristön ominaisuudet, kuten esimerkiksi köyhyys, pienituloisuus, taloudelliset vaikeudet, työolot, asumistaso ja asuinympäristö ovat yhteydessä terveyteen ja osaltaan tuottavat sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 32, 34.) Tutkielmani johdannossa väitin, että syrjäytyminen on väistämätöntä, mikäli sattuu olemaan samaan aikaan sekä merkittävällä tavalla pitkäaikaissairas että köyhä. Merkittävällä tavalla tarkoitin sitä, että sairaus estää sekä työnteon että vaikuttaa sairastuneen mahdollisuuksiin nähdä 13

15 ystäviään. Pikin tarina vahvisti esittämääni näkemystä, eivätkä työni tukena käyttämäni tutkimuksetkaan asettuneet vastustamaan väitettä. Vaikea sairaus vaatii lähes aina tavallista enemmän resursseja, joita sairaseläkkeellä tai toimeentulotuella elävillä ihmisillä harvoin on. Pikin kohdalla ongelmana oli myös se, että hänen sairautensa oli päällepäin näkymätön. Sama ongelma toistuu monien mielenterveysongelmien kanssa myös tosielämässä. Terveen ihmisen on usein vaikea ymmärtää, miksi esimerkiksi vakavasti masentunut ihminen ei jaksa nousta sängystä tai paniikkihäiriöinen uskalla poistua asunnostaan. Sairaus saatetaan helposti tulkita laiskuudeksi ja pelot liioitelluiksi. Mielenterveyspalvelut ovat kuitenkin vuosien saatossa kehittyneet ja muutkin kuin terveysalan ammattilaiset ovat alkaneet ymmärtää niitä. Tämän päivän ongelmat liittyvät lähinnä puutteellisiin resursseihin ja siihen, etteivät ongelmista kärsivät tunne oikeuksiaan. Esimerkiksi harva pienituloinen lähtee edes yrittämään psykoterapiaan, kun Kelan tuet ovat epävarmoja ja hoidot kalliita. Lisäksi esimerkiksi vaikean masennuksen ollessa päällä on harvalla edes voimia ryhtyä tappelemaan lomakkeiden ja kieltävien päätösten kanssa. Kun julkisiin hoitoihin ei pääse ja vain rikkailla on varaa yksityisiin mielenterveyspalveluihin, ei ole ihme, että luokkien väliset sosioekonomiset terveyserot ovat suuria. 14

16 LÄHTEET Helakorpi, Satu, Mäkelä, Pia, Helasoja, Ville, Karvonen, Sakari, Sulander, Tommi & Uutela, Antti (2007) Alkoholin käyttö. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Koivusilta, Leena (2012) Terveyserojen sosioekonomiset taustatekijät. Teoksessa Marja-Liisa Honkasalo & Hannu Salmi (toim.) Terveyttä kulttuurin ehdoilla - Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: K&H Kustannus, Laaksonen, Mikko, Helakorpi, Satu, Karvonen, Sakari, Patja Kristiina & Sulander, Tommi (2007) Tupakointi. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Lahelma, Eero, Rahkonen Ossi, Koskinen Seppo, Martelin, Tuija & Palosuo Hannele (2007) Sosioekonomisten terveyserojen syyt ja selitysmallit. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Manderbacka, Kristiina, Häkkinen, Unto, Nguyen, Lien, Pirkola, Sami, Ostamo, Aini & Keskimäki, Ilmo (2007) Terveyspalvelut. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, 186. Ojajärvi, Jussi (2013) Kapitalismista tulee ongelma. Teoksessa Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä & Jussi Ojajärvi (toim.) Suomen nykykirjallisuus 2. Helsinki: SKS, 2013: Ostamo, Aini, Huurre, Taina, Talala, Kirsi, Aro, Hillevi & Lönnqvist, Jouko (2007) Mielenterveys. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Palosuo, Hannele, Koskinen, Seppo, Lahelma, Eero, Prättälä Ritva, Sihto, Marita, Keskimäki, Ilmo, Ostamo, Aini, Martelin, Tuija, Talala, Kirsi, Hyvönen, Elisa & Linnanmäki, Eila (2007) Yhteenveto ja päätelmät. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23,

17 Rahkonen, Ossi, Talala, Kirsi, Sulander, Tommi, Laaksonen, Mikko, Lahelma, Eero, Uutela, Antti & Prättälä, Ritva (2007) Koettu terveys. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Wacquant, Loïc (2013) Symbolinen valta ja ryhmän muodostus. Ajatuksia Pierre Bourdieun uudesta tavasta kehystää yhteiskuntaluokka. Suom. Erkki Vainikkala. Sosiologia 50 (2/2013),

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Roosa Ritvanen, Emma Tuomola ja Nelli Sirkemaa Kuinka lapset erottavat köyhät rikkaista? Materiaaliset tekijät Tavaroiden määrä, käytössä oleva raha, vaatetus jne. Ulkoinen olemus

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo Tieto toiminnaksi eväitä päätöksen tekoon - palvelujärjestelmäseminaari Kajaani 27.5.2009 KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo 27.5.2009 Hannele Palosuo 1 Kenen vastuulla

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista?

Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista? Tiedosta hyvinvointia 1 Voiko hyvällä asemalla ostaa tiensä ulos juomisen seurauksista? Alkoholin käytön ja alkoholihaittojen sosiaaliryhmittäiset erot Suomessa Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot