qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop"

Transkriptio

1 qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer LUOKKIEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui MAHDOLLISUUDET HYVÄÄN ELÄMÄÄN opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop Jael-Aleksis Tuominen, asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas Asklepios-ohjelman lopputyö, 3 op dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfgh jklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjkl zxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcv bnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbn mqwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuskysymys ja tutkimusaineiston esittely Kapitalismin kritiikki kirjallisuudessa Baby Jane lyhyesti 3 2. LUOKKIEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT Terveyserojen erilaiset selitysmallit Uusia näkökulmia terveyserojen syihin 6 3. ELÄMÄNTAVAT, ELINYMPÄRISTÖ JA VÄHEMMISTÖPOSITIO SAIRAUDELLE ALTISTAVINA TEKIJÖINÄ Elämäntavat Elinympäristö Vähemmistöpositio MIELENTERVEYSONGELMAT JA SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT YHTEENVETO JA LOPPUSANAT LÄHTEET (Sivunumerointi alkaa jo lähdeluettelosta, sillä en osannut laittaa sitä alkamaan vasta johdantosivulta, pahoittelut siitä!) 1

3 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuskysymys ja tutkimusaineiston esittely Tarkastelen tutkielmassani eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien ihmisten välisiä sosioekonomisia terveyseroja sekä pitkäaikaissairaiden mahdollisuuksia (tai mahdottomuutta) hyvään elämään. Koska olen kotimaisen kirjallisuuden pääaineopiskelija, käytän apunani myös Sofi Oksasen romaania Baby Jane (2005). Romaanissa kerrottu tarina on fiktiivinen, mutta uskon vastaavia kohtaloita löytyvän tosielämän puoleltakin. Mielestäni on myös selvää, että kirjailija pyrkii teoksellaan kritisoimaan yhteiskunnassamme vallitsevia sosioekonomisia terveyseroja ja korostaa mielenterveyspalveluiden tärkeyttä. Baby Janen lisäksi käytän tutkielmani tukena Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisua Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset (2007) ja Leena Koivusillan artikkelia Terveyserojen sosioekonomiset taustatekijät (2012). Kaunokirjallista puolta puolestaan pyrin valottamaan Jussi Ojajärven artikkelin Kapitalismista tulee ongelma (2013) avulla. Lähtökohtanani on olettamus siitä, että yhteiskunnan ulkopuolelle putoaminen on väistämätöntä, mikäli on samaan aikaan sekä työkyvytön pitkäaikaissairas että köyhä. Tarkoitukseni on tutkielmani aikana joko vahvistaa tätä väitettä tai vaihtoehtoisesti osoittaa se vääräksi. Keskeisimpänä käsitteenäni käytän Leena Koivusillan tavoin käsitettä sosiaaliryhmä. Tällä tarkoitan ihmisten jakautumista erilaisiin ryhmiin vaikkapa koulutuksen, tuotantovälineiden tai maan omistamisen, pukeutumistyylin tai vaikutusvaltaisten tuttavien lukumäärän kaltaisten tekijöiden pohjalta. Koivusillan mukaan eri sosiaaliryhmillä on erisuuruisia määriä resursseja kuten esimerkiksi valtaa, rahaa, muiden suunnalta tulevaa arvostusta, terveyden kannalta oleellista tietoa jne. rakentaa hyvinvointia ja terveyttä sen osana. Tällaisia resursseja voivat myös olla puhdas asuinalue ja terveelliset ruokailutottumukset, kuten tulen tuonnempana erilaisten esimerkkien kautta esittämään. (Koivusilta 2012, 320.) 1.2. Kapitalismin kritiikki kirjallisuudessa Kirjallisuudessa kapitalismin otteesta elämään ja yhteiskuntaan tuli Jussi Ojajärven mukaan ongelma jo 1990-luvulla luvulla uusliberalismin kritiikki on hänen mukaansa jo selvää. 2

4 Kapitalismi onkin nykykirjallisuutemme laajimpia aihepiirejä sukupuolen ja kansallisen itseymmärryksen kysymysten ohella, Ojajärvi toteaa. (Ojajärvi 2013, 131.) Luokkaeron kärjistyminen tulee kirjallisuudessa näkyviin viimeistään vuoden 2000 tienoilla. Tulo- ja varallisuuserojen suureneminen on tehnyt putoamisesta helpompaa ja noususta vaikeampaa. Luokkaproblematiikan uusi esiinnousu painottuukin vähävaltaisten luokkien kokemukseen. (Ojajärvi 2013, , 139.) Kriittisen sanataiteen katsannossa kapitalismi ei ole Ojajärven mukaan vain taloutta, vaan se tuottaa kauppatavaroiden ohessa ideologiaa, mielentilaa, törmäyksiä ja ruumiita. Kirjallisuus on ottanut tehtäväkseen nostaa esiin vapauden epätasaista jakautumista ja pohtia, mitkä yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat ovat tasa- ja ihmisarvon kannalta vahingollisia. (Ojajärvi 2013, 151, 154.) 1.3. Baby Jane lyhyesti Sofi Oksasen Baby Jane on kertomus kahdesta Helsingin Kalliossa asuvasta naisesta, joista toinen on lesbo ja toinen biseksuaali. Romaanin molemmat päähenkilöt kärsivät erilaisista mielenterveysongelmista, mutta tarinan edetessä selviää, että Pikin paniikkihäiriöllä ei ole mitään tekemistä kertojan masennuksen kanssa. Pariskunta kohtaa suhteessaan monenlaisia ongelmia: parisuhdeväkivaltaa, ongelmista vaikenemista, uskottomuutta, mustasukkaisuutta ja rahahuolia. Kertojan puukotettua Pikiä pariskunta eroaa. Jotta kertoja pystyisi unohtamaan Pikin ja elämään masennuksen kanssa, hän päättää ryhtyä parisuhteeseen Eirassa asuvan heteromiehen kanssa ja saa huomata, miten erilaista mielenterveysongelmien kanssa on elää, kun on varaa siivota ne piiloon. Piki puolestaan on eron jälkeen edelleen asuntonsa vanki ja riippuvainen parhaasta ystävästään, jonka voimat alkavat olla vähissä. Hän alkaa hautoa itsemurhaa, joka sekään ei mene ihan niin kuin alun perin oli tarkoitus. Lopullinen kuolinsyy on isku päähän, eikä kukaan tiedä, onko iskun takana kertoja vai Pikin paras ystävä Bossa, jolla on avaimet Pikin asuntoon. 2. LUOKKIEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT Perusasteen koulutuksen saaneilla vuotiailla esiintyy Terveys 2000 tutkimuksen mukaan vakavaa masennusta noin kaksi kertaa enemmän kuin muissa koulutusryhmissä. Alimman koulutusryhmän naisista lähes kolmannes on joskus yrittänyt itsemurhaa, kun kaikkien samanikäisten naisten vastaava osuus on vain noin 4 %. (Palosuo, Koskinen, Lahelma, Prättälä, 3

5 Sihto, Keskimäki, Ostamo, Martelin, Talala, Hyvönen ja Linnanmäki 2007, 224.) Myös pitkäaikaissairaudet ovat noin 50 % yleisempiä alimmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä kuin ylimmissä ryhmissä (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 3). Useat tutkimukset osoittavat, että pitkän koulutuksen saaneet, hyvätuloiset tai hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin pitempään ja terveempinä kuin muut (Prättälä, Koskinen, Martel ym. 2007, 15). Terveenä eletyn elinajan odote puolestaan vaihtelee koulutusryhmittäin vielä enemmän kuin elinajanodote (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 3). 35-vuotiaiden ylempien toimihenkilömiesten elinajanodote oli vuosina ,1 vuotta työntekijämiehiä pidempi, ja naisillakin vastaavaa eroa kertyi 3,3 vuotta (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 221). Vähintään yhden pitkäaikaissairauden sairastaminen puolestaan oli luvun alun tilastojen mukaan noin 50 % yleisempää alimmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä kuin ylimmissä ryhmissä (Palosuo, Koskinen, Lahelma ym. 2007, 222). Sosiaalinen asema itsessään ei kuitenkaan suoraan vaikuta terveyteen, vaan terveyseroja tuottavat elämänkulun eri vaiheissa vaikuttavat elinolot, elintavat ja muut varsinaisen terveyden taustatekijät, jotka kytkeytyvät ensi sijassa käytettävissä olevien voimavarojen epätasaiseen jakautumiseen. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 26). Seuraavaksi esittelen neljä erilaista vuoden 1980 alussa Sir Douglas Blackin johtaman komitean raportin, The Black Reportin (Town-send ja Davidson 1982) kautta tunnetuksi tullutta terveyserojen selitysmallia. Nämä selitysmallit ovat: 1) artefaktiselitys eli erojen muodostaminen keinotekoisesti, 2) luonnollinen tai sosiaalinen valikoituminen, 3) kulttuuriin ja terveyskäyttäytymiseen perustuva selitysmalli sekä 4) aineellisiin ja rakenteellisiin oloihin perustuva selitysmalli. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29.) 2.1. Terveyserojen erilaiset selitysmallit Artefaktiselityksessä havaittujen erojen nähdään johtuvan sosiaalisen aseman ja/tai terveydentilan puutteellisesta kirjaamisesta tai sosiaalisen aseman ja terveyden välisen yhteyden mittaamiseen liittyvistä virheistä. Tärkeänä vääristäjänä on pidetty muun muassa niin sanottua osoittaja/nimittäjävirhettä, joka syntyy esimerkiksi siitä, että tiedot kuolleiden ammateista kootaan kuolintodistusten ammattitiedoista, kun taas väestön ammattitiedot saadaan väestölaskennasta. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29.) Valikoitumismallin mukaan ne, joilla on hyvä terveys, päätyvät todennäköisemmin ylempiin sosiaalisiin asemiin, kun taas ne, joilla on huono terveys, jäävät helpommin lähtöasemiinsa tai vajoavat sosiaalisessa asteikossa alaspäin. Epäsuorassa valikoitumisessa 4

6 sairauksia ja kuolemanvaaran kasvua aiheuttavat tekijät ohjaavat ihmisiä lähtökohtaisesti alempaan sosiaaliseen asemaan, kun taas hyvää terveyttä ennakoivat tekijät auttavat ihmisiä kohoamaan sosiaalisessa asteikossa. Suorassa valikoitumisessa puolestaan huono terveys itsessään vaikuttaa alempaan sosiaaliseen asemaan joutumiseen. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, ) Terveyden perusteella tapahtuva sosiaaliryhmään valikoituminen ei kuitenkaan aina toimi yllä esitetyllä tavalla. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa henkilö, joka ei kykene heikon terveytensä vuoksi raskaaseen ruumiilliseen työhön, saattaa kouluttautua ja päätyä sitä kautta vanhempiaan ylempään sosiaaliryhmään. (Koivusilta 2012, ) Lisäksi työ- ja toimintakyvyn rajoitusten ohella tulee ottaa huomioon myös vajaakuntoisten ja pitkäaikaissairaiden kokema syrjintä työmarkkinoilla sekä työntekijöinä että työnhakijoina (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 29). Kulttuuri- ja käyttäytymistekijöihin perustuva selitysmalli puolestaan painottaa sosiaalisen aseman vaikutusta terveydentilaan. Sosiaalinen asema itsessään ei ole välitön syytekijä, mutta sosioekonomisille ryhmille tyypilliset kulttuuriset tekijät, kuten esimerkiksi elintapoja ohjaavat perinteet, arvot ja asenteet sekä erilainen terveyskäyttäytyminen voivat toimia mekanismeina, joiden kautta terveyserot syntyvät. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 30.) Aineelliset tekijät ja elinolot taas vaikuttavat sosioekonomisten ryhmien terveyteen terveyseroja tuottavalla tavalla. Tämä malli kattaa suuren joukon erilaisia tekijöitä, kuten esimerkiksi lapsuuden ja aikuisuuden taloudelliset olosuhteet, työolot, aineellisen toimeentulon ja vaurauden sekä asumisen ja kotiympäristön. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 31.) Yllä esiteltyjä malleja voidaan käyttää joko sellaisinaan tai niitä voidaan sekoittaa keskenään. Sally Macintyren (1997) kovassa tutkimusstrategiassa käytetään vain yhtä hypoteesia kerrallaan, kun taas pehmeällä tulkinnalla tarkoitetaan sitä, että terveyserojen syntymiseen voivat vaikuttaa samanaikaisesti useaan eri malliin sisältyvät tekijät (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 32). Selitysmalleja vertailtaessa on huomattu, että aineellisilla tekijöillä, työoloilla, terveyskäyttäytymisellä ja psykososiaalisilla tekijöillä on kaikilla oma vaikutuksensa sosioekonomisiin terveyseroihin. Nämä vaikutukset myös kytkeytyvät usein toisiinsa, jolloin ei ole mahdollista nimetä vain yhtä syytä tai edes syiden ryhmää, joka tuottaisi havaitut erot. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että puutteelliset elinolot luovat kasvualustaa huonolle terveydelle ja 5

7 monille sairauksille. Monet aineellisten olojen ja fyysisen ympäristön ominaisuudet, kuten esimerkiksi köyhyys, pienituloisuus, taloudelliset vaikeudet, työolot, asumistaso ja asuinympäristö ovat yhteydessä terveyteen ja osaltaan tuottavat sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 32, 34.) 2.2. Uusia näkökulmia terveyserojen syihin Leena Koivusilta esittelee uutena mallina elämänkulkunäkökulman, joka kattaa useita toistensa kanssa kilpailevia teorioita. Aikuisiän terveyserojen voidaan esimerkiksi nähdä olevan seurausta kasautumisprosessista, jolloin ympäristöön ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät psykologiset ja ekonomiset altistukset aiheuttavat yhdessä vahinkoa elimistölle. Toinen vaihtoehto on tulkita kasautumisen sijaan elämänaikaisten vaikutteiden yhteisvaikutuksia, mikä tarkoittaa sitä, että osa vaikutteista saattaa olla haitallisia vain sellaisille henkilöille, jolla on jokin muu sairastumisen kannalta tärkeä altistava kokemus tai ominaisuus. (Koivusilta 2012, ) Yhteisvaikutusten ja kasaumien ohella terveyseroja voidaan tarkastella polku-ajattelun näkökulmasta. Tällöin jotakin tekijää, kuten esimerkiksi työttömyyttä, voidaan pitää sairausriskiä lisäävänä, koska se johtaa sairaudelle välittömästi altistavaan tekijään, kuten esimerkiksi univaikeuksiin. (Bartley 2004; Koivusilta 2012, 342.) Eroja selitettäessä voidaan lisäksi vedota myös niin sanottuihin kriittisiin kausiin, joiden aikana ihmiset ovat erityisen herkkiä sellaisille biologisille ja sosiaalisille tekijöille, joiden vaikutus elinten ja kudosten rakenteeseen ja toimintaan tulee näkyviin sairautena vasta vuosien altistumisen jälkeen. (Koivusilta 2012, 342.) Keskityn tässä tutkielmassa tarkastelemaan erityisesti aineellisiin ja rakenteellisiin oloihin sekä kulttuuriin ja terveyskäyttäytymiseen perustuvia tekijöitä. Baby Janessa pitkäaikaissairaus ja työttömyys yhdistyvät sellaiseen köyhyyteen ja riippuvuuteen muista ihmisistä, että edes välttämättömiä lääkkeitä ja ruokaa ei ole aina saatavilla. Pikin tilanteessa edes säästäminen ei ole mahdollista, sillä paniikkihäiriö estää julkisten kulkuneuvojen käyttämisen ja kavereiden luokse yöksi jäämisen. (BJ 26) 3. ELÄMÄNTAVAT, ELINYMPÄRISTÖ JA VÄHEMMISTÖPOSITIO SAIRAUDELLE ALTISTAVINA TEKIJÖINÄ Koivusillan mukaan tärkeimpiä terveyserojen syitä ovat erot sosiaaliryhmien elinoloissa ja elintavoissa, kuten esimerkiksi alkoholinkäytössä, tupakoinnissa, liikunnassa ja ravitsemuksessa. 6

8 Vähän koulutetut ja talousvaikeuksista kärsivät ihmiset myös joutuvat usein tyytymään terveysriskejä sisältäviin työtehtäviin, joita ei voida kontrolloida riittävästi tai joihin liittyy jatkuva työttömyyden uhka. (Koivusilta 2012, 322, 325.) Tulot tai varallisuus sosiaaliryhmän mittareina liittyvät Koivusillan mukaan suoraan yksilön mahdollisuuksiin kontrolloida terveyteen vaikuttavia elinoloja. Enemmän ansaitseva henkilö voi asettua muita helpommin esimerkiksi asumaan alueelle, jolla on helppo harrastaa liikuntaa ja työn rasituksesta palauttavia asioita sekä syödä oikean kaltaisia rasvoja, hedelmiä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Tulojen lisäksi myös koulutuksella on merkitystä, sillä koulutuksen tuoma itseluottamus saattaa lisätä rohkeutta osallistua terveyttä edistävään toimintaan ja auttaa terveyttä ja selviytymistä tukevan sosiaalisen verkoston muodostumista. (Koivusilta 2012, 325.) Seuraavaksi tarkastelen, miten elintavat (ruokailutottumukset, alkoholin käyttö ja tupakointi) ja miljöö vaikuttavat Baby Janen henkilöhahmojen elämään. Pohdin mielenterveysongelmia myös vähemmistöjen näkökulmasta ja kysyn, miksi erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvilla henkilöillä on kohonnut riski sairastua mielenterveysongelmiin Elämäntavat Kun ensimmäisen kerran avasin hänen jääkaappinsa sinä yönä, jona olimme tavanneet, sen alaosa oli vuorattu Lapin kullalla ja ylähyllyllä oli voirasian päällä voiveitsi ja juustoa, ei muuta. Ovessa oli Pepsiä ja monta litraa maitoa. Kun seuraavan kerran tulin hänen luokseen niille pelottaville ensimmäisille treffeille, jääkaappi oli täytetty kaikenlaisilla aamiaistarvikkeilla. Minua varten kaikki: mehua, jogurttia, juustoja, paahtoleipää, tomaattia, meetvurstia, hedelmiä. (BJ 18) Romaanissa ei varsinaisesti kerrota, jättääkö Piki ruokailuja väliin taloudellisista syistä vai mistä hänen syömättömyydessään pariskunnan tavatessa on kyse. Selvää on kuitenkin se, että hän haluaa tarjota tyttöystävälleen parasta mahdollista, vaikka se tietäisi sitä, että hän itse joutuisi elämään puutteessa. Myös alkoholintarve voittaa ruoantarpeen, ja Pikin kerrotaankin juovan kerralla tusinan kaljoja ja puoli pulloa viskiä. Aamupalallakin hän juo rommicolaa kertojan juodessa kahvia, eikä hän huoli edes hänelle varta vasten leivottuja pasteijoita. (BJ 98) Alkoholinkäyttö on lisääntynyt Suomessa merkittävästi 1980-luvulta tähän päivään, ja alkoholinkäytön koulutusryhmittäiset erot ovat selkeitä. Vaikka miehet juovatkin vielä selvästi enemmän alkoholia kuin naiset, on naisten alkoholinkulutus kasvanut viime vuosikymmeninä suhteellisesti enemmän. Myös alkoholikuolemat ovat lisääntyneet eniten alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Kulutus sinänsä on kuitenkin jakautunut eri sosioekonomisten 7

9 ryhmien välillä melko tasaisesti, mikäli sitä mitataan vuosi- tai viikkokulutuksen tasolla. Erityisen haitallinen humala- ja suurkulutus ovat sekä miehillä että naisilla siitä huolimatta jonkin verran yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä kuin ylimmissä ryhmissä. Vakavien alkoholinkulutuksen haittavaikutusten, kuten esimerkiksi alkoholiin liittyvien kuolemien ja sairaalahoitojaksojen, puolestaan on havaittu olevan monta kertaa yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä kuin ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä. (Helakorpi, Mäkelä, Helasorja ym. 2007, ) Pikin kohdalla syöminen muuttuu romaanin loppupuolella entistä ongelmallisemmaksi. Hänen paras ystävänsä Bossa ei enää jaksa käydä säännöllisillä vierailuilla, joten varmuutta ruoan saannista ei enää ole: Syöminenkin on sitä et joskus pari päivää saatan olla ilman ja sit syön kuin eläin, kun se [Bossa] tulee. Koko ajan miettii mitä uskaltaa syödä ja säännöstelee kaikkee. Että riittää jos ei tulekaan. Se on niiiiin vitun nöyryyttävää. (BJ 198) Kertojalla puolestaan on eron jälkeen täysin toisenlainen tilanne. Hän päättää muuttaa uuden miesystävänsä, Joonatanin, luokse Eiraan välttääkseen kaikkea entisestä elämästään ja Pikistä muistuttavaa. Hän luottaa siihen, että Eira on hyvin epätodennäköinen paikka törmätä tuttuihin: Kuka Eiraan nyt tulisi. Tai kellä olisi varaa, hän kirjoittaa. (BJ 65) Kertoja ei kuitenkaan koskaan lakkaa rakastamasta Pikiä tai lopeta sen miettimästä, miten erilaista Pikin elämä olisi voinut olla Eiran kaltaisissa olosuhteissa: Että voi mennä kauppaan ja ostaa sitä juustoa, jota haluaa, ei sitä joka on halvinta, ja voi ostaa vähärasvaista jauhelihaa, koska haluaa vähärasvaista jauhelihaa, eikä sitä rasvaisempaa, koska se on halvempaa. Että voi ostaa kirjan, jonka haluaa, eikä sitä tarvitse lainata ja varata kirjastosta. Että HKL:n lakko ei liikuta, koska voi ottaa taksin tai mies voi viedä. Elämä on helpompaa. Jos ei jaksa siivota, voi hankkia siivoojan. Tässä elämässä minä voin siivotuttaa masennukseni näkymättömiin ja olla varma, ettei sitä ole. Tällaisessa tilanteessa Piki olisi voinut viettää mukavaa elämää, saada oikeat lääkärit ja oikean hoidon ja ajaa taksilla yksin meren rannalle kävelemään vaikka joka yö. (BJ 64) Miellyttävistä olosuhteista huolimatta kertoja ei koskaan koe Eiraa kodikseen tai tunne kuuluvansa Joonatanin kavereiden joukkoon. Hän on Joonatanin kanssa, koska tämä on aivan yhtä hyvä tai huono kuin kuka tahansa, joka ei muistuta Pikiä (BJ 69). Hän on parisuhteessa, koska hän ei jaksa täyttää yhtäkään Kelan lappua tai tavata yhtäkään sosiaalitoimiston virkailijaa (BJ 185). Hän ei halua muuta kuin kylpeä rauhassa, tupakoida, itkeä ja tuijottaa seinää (BJ 56, 70). Teeskentelyllä on 8

10 kuitenkin hintansa, ja kertoja herää öisin kissan tassujen ääniin, jotka muistuttavat häntä öistä Pikin luona: Silloin oli noustava ylös. Mentävä polttamaan savuke. Ja kaadettava karpalovodka, jotta unen saaminen olisi mahdollista lakanoissa, joissa tuoksuu väärän ihmisen hiki. Ja jotta pystyisi nukahtamaan tietäen, että vieressä oleva ihminen olisi väärä aamullakin. (BJ 60) Suru ja epäterveelliset elämäntavat jättävät jälkensä myös kertojaan, mutta hänellä on mahdollisuus peittää ne kalliin kosmetiikan ja ihonhoitotuotteiden avulla: Siirryin yli kolmekymmentäviisivuotiaiden ihonhoitotuotteisiin yhdessä yössä. Hämmästyin niiden tehoa. Vaikka silmät olisivat kuinka turvonneet, vaikka suupielet valuisivat joka hetki kohti lattiaa, ne laskivat silmänaluset lähes tavalliselle tasolle, ja silmien punaisuuden nyt sai aina piiloon silmätipoilla. Ja se suupielen juonne, joka oli syventynyt, saatiin silitettyä pois vaivatta. (BJ 217) 3.2. Elinympäristö Wacquant Loïc n mukaan yhteiskunta-analyysin varsinainen kohde eivät ole jokapäiväistä horisonttiamme kansoittavat yksilöt tai ryhmät vaan materiaalisten ja symbolisten siteiden verkostot (Wacquant 2013, 97). Vaikka ihmisten terveyteen ja sairauksiin vaikuttavatkin pitkälti yksilöiden geneettinen perimä ja sen ohjelmoimat biologiset prosessit, myös sosiaalisilla ja taloudellisilla tekijöillä on merkitystä. Taloudelliset tekijät mm. vaikuttavat väestöryhmien elinoloihin ja yksilöiden mahdollisuuksiin hyödyntää terveyspotentiaaleja. (Koivusilta 2012, 321.) Baby Janesta löytyy hyvä esimerkki siitä, miten erilaisia eri asuinympäristöt voivat olla: Tässä talossa kukaan ei ollut koskaan parvekkeella tupakalla. [ ] Täällä ei kukaan oksentanut kenenkään kengille yöllä eikä päivällä. Täällä jokaisen ikkunan takana oli jouluisin koristeltu kuusi, jonka valot näkyivät sälekaihtimien lävitse. Virtsa ei haissut porttikongissa, eikä kadulla tarvinnut varoa kaljapullon sirpaleita. Aamuisin lastenvaunut katosivat käytävältä ja autot parkista. Päivät olivat hiljaisia ja ihmisistä tyhjiä. Illat samaten, ja ovikoodit toimivat läpi yön. (BJ 62 63) Päivittäinen tupakointi on tutkitusti yleisempää alemmissa kuin ylemmissä koulutusryhmissä, joten ei ole ihme, ettei yllä esitetyssä Eiraan sijoittuvassa esimerkissä tupakoida parvekkeilla. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat viime vuosikymmeninä tasaisesti kasvaneet sekä miehillä että naisilla. Naisilla tulotason on nähty liittyvän tupakointiin heikommin kuin koulutuksen tai ammattiaseman, mutta miehillä näiden kaikkien yhteys tupakointiin on pysynyt suunnilleen samansuuruisena. Lisäksi on todettu, että taloudellinen tyytymättömyys ja vuokra-asunnossa asuminen ovat yhteydessä tupakointiin. (Laaksonen, Helakorpi, Karvonen ym. 2007, ) 9

11 Baby Janessa kuvatussa Eirassa ei juuri ole työttömiä tai pitkäaikaissairaita vaan kaikki asunnot tyhjenevät heti aamusta ja ovat myös iltaisin tyhjiä niiden asukkaiden kiirehtiessä harrastuksiinsa. Eirassa ei myöskään ole nuorisojengejä varastelemassa, tappelemassa ja meluamassa öisin. Tämä saattaa johtua siitä, että alueella ei vallitse levottomuuksiin johtavaa tuloeroista lähtöisin olevaa epäluottamusta ja näköalattomuutta (ks. esim. Koivusilta 2012, 344). Uusmaterialistisen tulkinnan mukaan huomiota tuleekin kiinnittää konkreettisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi asumistasoon ja käytettävissä oleviin hyödykkeisiin. Kasvava vauraus on hyödyllistä siinäkin tapauksessa, että perustarpeet on jo tyydytetty. Lisärahalla voidaan ostaa yhä terveellisempää ravintoa ja asua vieläkin turvallisemmalla alueella. (Koivusilta 2012, 345.) Pikin tapauksessa, sillä voitaisiin myös mahdollistaa öiset taksimatkat meren rantaan tai baareihin, kun muita ulospääsymahdollisuuksia ei ole. Ennen kaikkea rahalla voidaan palkata apua vaikeissa elämäntilanteissa ja mahdollistaa esimerkiksi sellaiset terapiamuodot, joita KELA ei tue Vähemmistöpositio Minulla oli paljon ystäviä, joilla oli kaikenlaista määrittelemätöntä ja määriteltyä, mikä johti kummallisiin tilanteisiin. Oli määrittelemättömiä ahdistushäiriöitä ja määriteltyjä ahdistushäiriöitä ja neurooseja ja sen sadannen fobiaa ja paranoiaa ja hypokondriaa ja globus hystericusta ja kleptomaniaa ja ADHD:ta ja manioita. (BJ 106) Baby Jane kertoo pääasiassa helsinkiläisistä homoseksuaaleista ja heidän elämästään vuosina Lähes kaikki kertojan ystävät sekä kuuluvat seksuaalivähemmistöön että kärsivät jonkinlaisista mielenterveysongelmista. Koivusillan mukaan terveyden suhteen heikoimmassa tilanteessa ovatkin sosiaalista syrjäytyneisyyttä kokevat ryhmät, kuten esimerkiksi maahanmuuttajat tai työelämästä pitkään poissa olleet (Koivusilta 2012, 335). Myös homoseksuaalit ovat oma pieni vähemmistönsä, eikä elämä heteroseksuaalien keskellä aina onnistu. Kuten Baby Janessa nähdään, kertoja kokee uudessa parisuhteessaan, ettei hänellä ole mitään yhteistä miesystävänsä kavereiden kanssa; edes puheenaiheet eivät täsmää. Homoseksuaalit saattavat myös kokea työelämässä tapahtuvaa syrjintää, ja esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain vastustus viestittää heille, ettei heidän oikeutensa ole yhtä tärkeitä kuin heterojen. Baby Janen kertoja kertoo, mihin kaikkeen hän on ystäviensä ongelmien myötä tottunut. Romaanin sateenkaariväestön piirissä on yleistä, ettei kaupungilla käydä muuten kuin baarien merkeissä. Kaupoissa ei käydä sovittelemassa vaatteita, eikä kahvilla istuta ilman että kahviin on lisätty rommia. Mikäli kaupungille asti kuitenkin päädytään, niin kuka tahansa saattaa 10

12 milloin tahansa kadota kertojan kääntäessä selkänsä tai pistäytyessä sovituskopissa. Baarissakin pöytä saattaa tyhjetä kertojan käydessä tiskillä tai hän saattaa taksijonossa yhtäkkiä huomata seisovansa yksin. Kuka tahansa on saattanut saada jonkin kohtauksen ja häipyä paikalta. (BJ ) On käytettävä polkupyöriä, koska julkisia ei voi käyttää. Monille junamatkat ovat mahdottomia, raitiovaunu hyvänä päivänä mahdollinen, lentokone ei ikipäivänä. Osa ei liiku viikkoihin ovensa ulkopuolella ja heidän tyttöystävänsä hoitavat kaikki kaupassa käynnit. Jotkut käyvät töissä vain rauhoittavien voimalla tai pääsevät terapeuttiensa luokse vain taksilla. Ennen kaikkea kertoja on tottunut siihen, ettei hän kysele liikoja, käyttäytyivät ihmiset sitten miten tahansa. (BJ 107) Mielestäni Baby Janen kertoja tekee merkittävän huomion mainitessaan, ettei mielenterveysongelmista puhuta eikä toisten tekemisiä kommentoida ja ihmetellä, olivatpa ne miten kummallisia hyvänsä. Paremmissa piireissä (Joonatanin ystävien seurassa) aihe on liian kiusallinen ja muualla ehkä liian arka ja omakohtainen. Joonatanin kaltaiset sivistyneet ja varakkaat ihmiset kokevat, ettei aihe kosketa heitä itseään. Näin ollen kaapista ulos tuleminen paniikkihäiriöisenä saattaa olla etuoikeutetussa positiossa oleville vieläkin vaikeampaa kuin kurjat lähtökohdat omaaville. Mielenterveysongelmat ovat kiusallisia, ja kun ne kerran voidaan siivota rahalla piiloon, näin on myös tehtävä. Tulkintani mukaan kertojan ystävien kohdalla kyse on kuitenkin jostakin muusta. Kertoja tuntee erilaiset mielenterveysongelmat niin hyvin, että hän on oppinut elämään niiden kanssa ja osaa varoa sanojaan ja tekojaan. Hän tietää, että tarkkaileminen, kyseleminen ja avun tyrkyttäminen vain lisäävät sairastuneen ahdistuneisuutta, eikä siksi tee sitä. 4. MIELENTERVEYSONGELMAT JA SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT Etenkin vakavien mielenterveyden häiriöiden on havaittu jakautuvan väestössä epätasaisesti siten, että ne ovat yleensä sitä yleisempiä mitä alemmasta sosioekonomisesta ryhmästä on kyse. Esimerkiksi skitsofreniaa ja vakavaa masennusta esiintyy monissa maissa tehdyissä tutkimuksissa reilusti enemmän alimmissa sosiaaliluokissa kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä. Terveys tutkimuksen mukaan vakava masennus on perusasteen koulutuksen saaneilla noin kaksi kertaa yleisempää kuin muissa koulutusryhmissä. (Ostamo, Huurre, Talala, Aro ja Lönnqvist 2007, 3, 88 89, 90.) Mini-Suomi-tutkimus korostaa tulotason ja mielenterveysongelmien yhteyttä. Tulotason kerrotaan olleen merkityksellinen molemmilla sukupuolilla ja lisäksi psykoosien kerrotaan olleen alimmissa tuloryhmissä muita tuloryhmiä yleisempiä. Useissa tutkimuksissa on 11

13 lisäksi todettu, että huonokoulumenestys, lyhyt koulutusura, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja koulutuksellinen syrjäytyminen ovat yhteydessä psyykkiseen oireiluun ja ongelmiin. (Ostamo, Huurre, Talala, Aro ja Lönnqvist 2007, 91, 95.) Mielenterveydessä ilmenevien erojen keskeisiä syitä ovat usein varhaiset ja nykyiset sosiaaliset ja taloudelliset elinolot, lapsuuden aikaiset puutteelliset elinolot ja ajankohtaiset taloudelliset ongelmat (Ostamo, Huurre, Talala, Aro ja Lönnqvist 2007, 98). Lisäongelmia muodostuu, kun potilaiden valikoituminen psykoterapiaan liittyy tekijöihin, jotka lienevät yhteydessä myös pärjäämiseen työssä ja sosiaalisessa elämässä. Kelan psykoterapiaa varten myöntämän kuntoutustuen yhtenä perusteena kun on työkyvyn ylläpitäminen tai palauttaminen, ja näin ollen työelämästä syrjäytyneiden päätyminen kuntouttavaan psykoterapiaan on harvinaista. (Manderbacka, Häkkinen, Nguyen, Pirkola, Ostamo ja Keskimäki 2007, 186.) Mielenterveysongelmia tarkasteltaessa on lisäksi hyvä muistaa, että pitkäaikainen psykiatrinen sairastavuus on merkittävä sosiaaliseen laskuun ja syrjäytymiseen vaikuttava tekijä. Pitkään jatkuneet vakavat mielenterveysongelmat johtavat usein mm. työkyvyn ja sosiaalisten taitojen heikentymisen kautta laskevasti sairastuneen sosioekonomiseen asemaan. Lisäksi se, että mielenterveyshäiriöihin sairastutaan yleensä nuorena, saattaa jo itsessään vaikuttaa siihen, minkälaiseen sosiaaliseen asemaan päädytään. (Manderbacka, Häkkinen, Nguyen, Pirkola, Ostamo ja Keskimäki 2007, 186.) Baby Janessa Pikin terapia-aika on loppunut ei koska hän olisi itse niin halunnut tai koska hän ei olisi enää tarvinnut apua, vaan koska Kelan lupaama aika on loppunut (BJ 29). Piki haluaisi kokeilla hypnoosia, mutta hänellä ei ole siihen varaa, eikä hypnoosi kuulu Kelan korvausten piiriin. Akupunktio puolestaan korvataan vain A-klinikan kautta tuleville, ja mielikuvaharjoittelusta Piki ei koe olevan hyötyä. (BJ 115) Kelan korvausten loputtua Pikiä auttavat enää vain hänen ystävänsä, jotka ovat useiden vuosien jälkeen kuoleman väsyneitä auttamiseen: Minä olin väsynyt. Piki oli väsynyt. Bossa oli väsynyt. Me olimme kaikki niin kovin väsyneitä. Niin väsyneitä, että tiesin Bossan voivan jättää Pikin ja kissat ruoatta vaikka kuukaudeksi. Niin väsyneitä, että tiesin, ettei Piki silti liikkuisi kotiovensa ulkopuolelle mennäkseen kauppaan. Ei vaikka vielä juuri ja juuri pystyisi nousemaan sängystään. Ainakin kaataakseen kissoille vettä. (BJ 200) Pikin terapiaan pääseminen on aikoinaan vienyt viisi vuotta, ja hoidon tarkoituksena on ollut selvittää, mikä hänen lapsuudessaan on mennyt vikaan. Kertojan mukaan Piki olisi tarvinnut 12

14 kognitiivista lyhyt terapiaa heti alkuun ja jonkun, joka olisi kertonut, että Bossa ei olisi saanut mennä kertaakaan Pikin puolesta kauppaan. Ainoa apu, jonka Piki sai, oli kuitenkin sairasloma ja kasa lääkkeitä: Tietenkin benzoja ja Fontexia alkuun, jotka arvauskeskuksen lääkäri kirjoitti Fontex-kynällä pyöritellen Fontex-muistikuutiota Fontex-avaimenperän kilistessä kaulassa. (BJ 202) Teoksen lopussa kertoja yrittää suostutella Pikiä kokeilemaan uusia hoitomuotoja ja tarjoutuu jopa maksamaan hoidot, mutta Piki ei jaksa enää yrittää. Hän alkaa hautoa itsemurhaa, jossa kertoja on luvannut auttavansa, mikäli mikään muu ei enää auta. Ennen kuolemaansa Piki kertoo, ettei hän ole nähnyt aurinkoa kahdeksaan vuoteen muuta kuin ikkunasta (BJ 205). Joka ilta nukkumaan mennessä hän miettii, mikä olisi paras ja varmin keino kuolla, ja lopulta hän päätyy nielemään kourallisen lääkkeitä ja teippaamaan muovipussin päähänsä, jotta hän varmasti tukehtuu omaan oksennukseensa (BJ 206). Pikillä kun ei ole omasta mielestään enää mitään toivoa, vaikka hän sattuisikin parantumaan: Vaikka kaikki olisi muuten ihan kunnossa, mä en näiden kymmenen vuoden jälkeen voi enää palata tähän yhteiskuntaan. Eihän kukaan ota mua töihin minnekään muualle kuin vihannesosastolle. Sä olet aika kaukana vihanneksesta. Niinpä. Mutta tässä maailmassa mulle ei ole enää muuta paikkaa kuin vihanneksen paikka. (BJ 207) 5. YHTEENVETO JA LOPPUSANAT Terveyseroja tuottavat useat yhteen kietoutuvat prosessit, jotka vaikuttavat monimuotoisin tavoin vaihtelevissa elämänvaiheissa ja yhteiskunnissa. Viime vuosina onkin korostettu koko elämänkulun aikaisten tapahtumien ketjuuntuvien ja kasaantuvien vaikutusten merkitystä terveyserojen kehittymiselle. (Koivusilta 2012, 341.) Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että puutteelliset elinolot luovat kasvualustaa huonolle terveydelle ja monille sairauksille. Monet aineellisten olojen ja fyysisen ympäristön ominaisuudet, kuten esimerkiksi köyhyys, pienituloisuus, taloudelliset vaikeudet, työolot, asumistaso ja asuinympäristö ovat yhteydessä terveyteen ja osaltaan tuottavat sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin ja Palosuo 2007, 32, 34.) Tutkielmani johdannossa väitin, että syrjäytyminen on väistämätöntä, mikäli sattuu olemaan samaan aikaan sekä merkittävällä tavalla pitkäaikaissairas että köyhä. Merkittävällä tavalla tarkoitin sitä, että sairaus estää sekä työnteon että vaikuttaa sairastuneen mahdollisuuksiin nähdä 13

15 ystäviään. Pikin tarina vahvisti esittämääni näkemystä, eivätkä työni tukena käyttämäni tutkimuksetkaan asettuneet vastustamaan väitettä. Vaikea sairaus vaatii lähes aina tavallista enemmän resursseja, joita sairaseläkkeellä tai toimeentulotuella elävillä ihmisillä harvoin on. Pikin kohdalla ongelmana oli myös se, että hänen sairautensa oli päällepäin näkymätön. Sama ongelma toistuu monien mielenterveysongelmien kanssa myös tosielämässä. Terveen ihmisen on usein vaikea ymmärtää, miksi esimerkiksi vakavasti masentunut ihminen ei jaksa nousta sängystä tai paniikkihäiriöinen uskalla poistua asunnostaan. Sairaus saatetaan helposti tulkita laiskuudeksi ja pelot liioitelluiksi. Mielenterveyspalvelut ovat kuitenkin vuosien saatossa kehittyneet ja muutkin kuin terveysalan ammattilaiset ovat alkaneet ymmärtää niitä. Tämän päivän ongelmat liittyvät lähinnä puutteellisiin resursseihin ja siihen, etteivät ongelmista kärsivät tunne oikeuksiaan. Esimerkiksi harva pienituloinen lähtee edes yrittämään psykoterapiaan, kun Kelan tuet ovat epävarmoja ja hoidot kalliita. Lisäksi esimerkiksi vaikean masennuksen ollessa päällä on harvalla edes voimia ryhtyä tappelemaan lomakkeiden ja kieltävien päätösten kanssa. Kun julkisiin hoitoihin ei pääse ja vain rikkailla on varaa yksityisiin mielenterveyspalveluihin, ei ole ihme, että luokkien väliset sosioekonomiset terveyserot ovat suuria. 14

16 LÄHTEET Helakorpi, Satu, Mäkelä, Pia, Helasoja, Ville, Karvonen, Sakari, Sulander, Tommi & Uutela, Antti (2007) Alkoholin käyttö. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Koivusilta, Leena (2012) Terveyserojen sosioekonomiset taustatekijät. Teoksessa Marja-Liisa Honkasalo & Hannu Salmi (toim.) Terveyttä kulttuurin ehdoilla - Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: K&H Kustannus, Laaksonen, Mikko, Helakorpi, Satu, Karvonen, Sakari, Patja Kristiina & Sulander, Tommi (2007) Tupakointi. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Lahelma, Eero, Rahkonen Ossi, Koskinen Seppo, Martelin, Tuija & Palosuo Hannele (2007) Sosioekonomisten terveyserojen syyt ja selitysmallit. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Manderbacka, Kristiina, Häkkinen, Unto, Nguyen, Lien, Pirkola, Sami, Ostamo, Aini & Keskimäki, Ilmo (2007) Terveyspalvelut. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, 186. Ojajärvi, Jussi (2013) Kapitalismista tulee ongelma. Teoksessa Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä & Jussi Ojajärvi (toim.) Suomen nykykirjallisuus 2. Helsinki: SKS, 2013: Ostamo, Aini, Huurre, Taina, Talala, Kirsi, Aro, Hillevi & Lönnqvist, Jouko (2007) Mielenterveys. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Palosuo, Hannele, Koskinen, Seppo, Lahelma, Eero, Prättälä Ritva, Sihto, Marita, Keskimäki, Ilmo, Ostamo, Aini, Martelin, Tuija, Talala, Kirsi, Hyvönen, Elisa & Linnanmäki, Eila (2007) Yhteenveto ja päätelmät. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23,

17 Rahkonen, Ossi, Talala, Kirsi, Sulander, Tommi, Laaksonen, Mikko, Lahelma, Eero, Uutela, Antti & Prättälä, Ritva (2007) Koettu terveys. Teoksessa Hannele Palosuo, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) Terveyserojen eriarvoisuus Suomessa Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23, Wacquant, Loïc (2013) Symbolinen valta ja ryhmän muodostus. Ajatuksia Pierre Bourdieun uudesta tavasta kehystää yhteiskuntaluokka. Suom. Erkki Vainikkala. Sosiologia 50 (2/2013),

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS Laura Kestilä Tutkija, VTT Kansanterveyslaitos (KTL) ALKOHOLI- JA HUUMETUTKIJAINSEURAN SEMINAARI ALKOHOLI, HUUMEET JA ERIARVOISUUS STAKES 4.12.2008

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo Tieto toiminnaksi eväitä päätöksen tekoon - palvelujärjestelmäseminaari Kajaani 27.5.2009 KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo 27.5.2009 Hannele Palosuo 1 Kenen vastuulla

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa

OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1 Sisällysluettelo 1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Terveyserot lähde www.teroka.fi

Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot