Sävyt ja yksityiskohdat abduktiivisen salapoliisipäättelyn perustana
|
|
- Noora Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sävyt ja yksityiskohdat abduktiivisen salapoliisipäättelyn perustana Sami Paavola Julkaistu käsikirjoitus artikkelista: Paavola, S. (2003). Sävyt ja yksityiskohdat abduktiivisen salapoliisipäättelyn perustana. Synteesi 2/2003, Johdanto Charles Peircen kehittämää abduktiivista päättelyä on usein verrattu salapoliisien käyttämään päättelyyn (esim. Eco & Sebeok 1983; Paavola 1998). Pyrin seuraavassa perustelemaan sitä, miksi tämä vertaus on hyvin perustavalla tavalla osuva. Klassisia salapoliisitarinoiden tilanteita on rikospaikalle jääneiden jälkien ja vihjeiden avulla rikoksen tekotavan ja tekijän selvittäminen, tai vaikkapa ihmisen ulkoisen olemuksen perusteella sen päättely mikä on tämän ihmisen ammatti tai mitä hän ajattelee - eli yleensä erilaisten vihjeiden käyttö sen selvittämiseksi, mitä on näiden vihjeiden takana.. Eli vaikutusten avulla pyritään päättelemään taaksepäin, mitkä ovat olleet syyt näille vaikutuksille. Tämä sopii hyvin abduktiiviseen päättelyyn. Yksi Peircen käyttämä perusmuotoilu abduktiolle on: Yllättävä fakta, C, on havaittu; Mutta jos hypoteesi H olisi tosi, C olisi itsestään selvä; Siten, on syytä olettaa, että hypoteesi H on tosi. (CP 5.189, 1903): Yllättävä fakta toimii vihjeenä, jolle abduktiivisesti pyritään hakemaan selitystä. Abduktio liittyy kuitenkin vasta hypoteesien keksimiseen. Abduktion on hyvin heikko päättelymuoto. Varsinkin myöhäisvaiheen kirjoituksissaan Peirce korosti, että abduktio on ensimmäinen vaihe tutkimuksissa, jolla on tarkoitus löytää vasta hyviä kandidaatteja hypoteeseiksi, joita täytyy sitten erikseen vielä testata ja todentaa. Abduktion tarkemmasta luonteesta on käyty paljon keskustelua (ks. esim. Niiniluoto 1999; Flach & Kakas 2000; Magnani 2001, erityisesti s. 16). On esimerkiksi väitetty, että se ei ole pätevä päättelymuoto tai että sen muotoilut palautuvat lopulta tutumpiin deduktiivisen tai induktiivisen päättelyn muotoihin (Kapitan 1990, 1992). Myöhäisvaiheen kirjoituksissaan Peirce myös liitti abduktion hyvin vahvasti vaistoon löytää hyviä hypoteeseja. Mutta jos abduktio perustuu vaistoon, niin onko se enää silloin päättelyä? Abduktion muotoiluja on arvosteltu myös siitä, että näyttävät tekevän abduktiosta aivan liian sallivan päättelymuodon (Frankfurt 1958,
2 596). Näyttäisi siltä, että lähes mitä tahansa voidaan päätellä abduktiivisesti. Peter Achinstein on esittänyt kuuluisia vastaesimerkkejä abduktion perusmuotoilulle juuri tällä perusteella (Achinstein, 1970; 1971). Yllättävänä ilmiönä voi olla vaikka se, että tuttavamme Pekka iloinen ja voimme väittää, että ihminen on yleensä iloinen, jos on kuullut voittaneensa Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Näiden kahden toisestaan riippumattoman seikan perusteella abduktion perusmuotoilu näyttäisi sallivan sen, että siitä, että Pekka on jostain syystä yllättäen iloinen, voisi päätellä, että Pekka voittanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon (koska tämä selittäisi Pekan iloisuuden). Eli: Huomaamme, että Pekka on yllättäen iloinen. Jos Pekka olisi kuullut voittaneensa kirjallisuuden Nobel-palkinnon, Pekka olisi varmasti iloinen. Eli meillä on syytä olettaa, että Pekka on voittanut kirjallisuuden Nobelin. (?!?) Tai toinen esimerkki: jos on jotenkin yllättävää, että olen kirjoittanut tämän artikkelin, voinko päätellä siitä, että joku on maksanut minulle miljoona dollaria, sillä tämähän jos se olisi totta tuntuisi hyvin selittävän sen, että olen kirjoittanut tämän jutun. S. P. on kirjoittanut artikkelin abduktiosta Tämän selittäisi itsestään selvästi se, että joku maksaa miljoona dollaria tästä artikkelista Eli on syytä olettaa, että joku on maksanut S. P:lle miljoona dollaria. (?!?) Oman käsitykseni mukaan abduktiota kohtaan esitettyyn kritiikkiin voidaan vastata, mutta se edellyttää, että abduktiota päättelymuotona kehitetään eteenpäin (ks. Paavola 2003). Kriitikot ovat olleet oikeassa siinä, että abduktion perusmuotoilut jättävät edelleen aika epäselväksi abduktion tarkemman luonteen, ja tästä osoituksena abduktiosta on olemassa hyvin erilaisia tulkintoja. Abduktiosta saa helposti myös liian laihan kuvan analysoimalla vain jotain yksittäistä abduktion muotoilua. Tärkeää on huomata se, miten tehokkaassa abduktiivisessa päättelyssä eri päättelyaskeleita sovitetaan yhteen. Hypoteesia, tulkintaa tai selitystä ei haeta yleensä vain suhteessa johonkin yksittäiseen ilmiöön tai vihjeeseen, vaan selitystä hakiessa otetaan huomioon monia vihjeitä ja se, että selityksen olisi toimittava suhteessa moniin, kyseistä asiaa koskeviin tietoihin. Tällainen strateginen ja heuristinen ajattelu on erityisen tärkeää abduktiivisessa päättelyssä, joka on perustaltaan hyvin heikko päättelymuoto. Kannattamani tulkinnan mukaan abduktio on nimenomaan vihjeisiin perustuvaa päättelyä, jossa vihjeiden avulla löydetään paitsi hyviä ehdotuksia, myös voidaan rajata etsintä-avaruutta tai hypoteesin tyyppiä ennen näiden varsinaisten ehdotusten löytymistä. Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2
3 saaminen ei ole hyvä ehdokas selittämään jonkun tavallisen ihmisen iloisuutta (ks. esimerkki edellä) juuri siksi, että tämä ehdotus ei ota huomioon muita tietoja, joita meillä on kyseisestä ihmisestä. Se että joku olisi maksamassa minulle miljoona dollaria tämän artikkelin kirjoittamisesta, ei ole myöskään hyvä hypoteesi, koska se ei sovi mitenkään niihin tietoihin, joita meillä on yleensä koskien sitä todellisuutta, jossa elämme. On kuitenkin huomattava, että nämä ovat mahdollisia abduktiivisia selityksiä, jos pyrimme selittämään vain näitä yksittäisiä asioita riippumatta mistään muusta. Ongelmana vain tällöin on, että tässä tilanteessa on olemassa miljoonia muitakin mahdollisia selityksiä. Normaalisti vältämme tätä ongelmaa kuitenkin juuri sillä, että käytämme strategisesti taitavasti hyväksemme kaikkea sitä tietoa, mitä meillä jostain tilanteesta tai asiasta. Abduktio on heikko päättelymuoto, mutta se ei saa olla liian heikko ollakseen hyödyllinen. Strategisten sääntöjen tuominen abduktion tarkasteluun on siis yksi keino vahvistaa abduktiota. Mutta tämä ei ole ainoa keino. Yritän seuraavassa perustella miten yksityiskohtien ja sävyjen käyttö sekä viehättävien selitysten hakeminen on erityisen tärkeää abduktiivisessa päättelyssä ja miten tämä osaltaan myös vahvistaa abduktiota. Tämä on myös yksi syy, miksi abduktiota on niin osuvaa kuvata salapoliisien käyttämänä päättelymuotona. Mestarisalapoliisit (Sherlock Holmes etunenässä) ovat tarkkoja huomaamaan hyvin pieniäkin yksityiskohtia ja näiden avulla löytämään asioille sellaisia hyvin elegantteja selityksiä, jotka tekevät alkujaan hyvin oudot ilmiöt helposti ymmärrettäväksi. Viehättävyys Peter Lipton on erotellut kahdenlaisia kriteereitä pyrkiessään kehittämään ns. päättely parhaaseen selitykseen -mallia (PPS-mallia) eteenpäin (Lipton 1991). PPS-mallin perustana on hyvin yksinkertainen väite siitä, että meillä on hyvä syy uskoa, että parhaiten jonkin evidenssin selittävä hypoteesi tai selitys on myös tosi (Harman 1965). PPS-malli tulee hyvin lähelle abduktiivisen päättelyn mallia (palaan tähän kohta). Lipton erottaa joka tapauksessa tässä kaksi mahdollista eri versiota PPS-mallia. Ensiksikin on mahdollista ajatella päättelyä parhaaseen todennäköisimpään ("likeliest") selitykseen ja toiseksi päättelyä parhaaseen viehättävimpään ("loveliest") selitykseen (Lipton 1991, 56-74). Liptonin mukaan viehättävyys on erityisen tärkeää päättely parhaaseen selitykseen -mallissa. Todennäköisyys ei yksinään riitä, vaan tarvitaan jotain 3
4 muuta, jota viehättävyys juuri pyrkii tavoittamaan. Todennäköisyys koskee totuutta, kun taas viehättävyys asioiden ymmärtämistä ja kaikkein selittävimpien hypoteesien ja tulkintojen hakemista. Nämä kaksi kriteeristöä ovat kuitenkin eri asia (mt., 61-62). Se, että oopiumin poltto saa ihmiset nukahtamaan siinä olevien unettavien ainesten takia, on todennäköinen selitys, mutta ei kovin viehättävä selitys, koska se ei auta meitä paljoakaan ymmärtämään, miksi oopiumin poltto on unettavaa. Erilaiset salaliittoteoriat ovat taas usein viehättäviä (jos ne olisi totta, ne auttaisivat yhdistämään hajanaisia yksittäisiä asioita jonkin yksittäisen idean alaisuuteen), mutta yhtä usein ne ovat monien ihmisten mielestä hyvin epätodennäköisiä esitetyn evidenssin perusteella. Millaiset selitykset ja päätelmät sitten tarkemmin ottaen voisivat olla viehättäviä? Lipton ei esitä mitään kovin tarkkoja kriteereitä tässä, mutta Eric Barnes (1995) on koonnut Liptonin väittämät neljään ryhmään: 1) Mekanismikriteeriin eli väitteeseen, että selitys on sitä viehättävämpi, mitä paremmin se kuvaa mekanismin, jolla oletettu syy aiheuttaa vaikutuksen (Barnes 1995, 257; Lipton 1991, 118). Salapoliisin selitys on sitä viehättävämpi, mitä paremmin sen avulla pystyy kertomaan rikokseen johtaneista tapahtumista. 2) Tarkkuuskriteeriin eli selitys on sitä viehättävämpi mitä tarkempia yksityiskohtia selitettävästä asiasta selitys tuo mukanaan (Barnes 1995, 260; Lipton 1991, 118). Viehättävä selitys on sellainen, jonka avulla salapoliisi voi johtaa hyvin tarkkoja yksityiskohtia kyseisestä tapahtumasta. 3) Unifikaatiokriteeriin, joka liittyy unifikationistiseen selittämisen malliin. Ajatuksena on, että selitys, joka auttaa yhdistämään erilaisia ilmiöitä esittämällä mahdollisimman vähän erityyppisiä perustavia ilmiöitä, on viehättävä selitys. (Barnes 1991, 262; Lipton 1991, 119). Jos salapoliisin selitys auttaa yhdistämään hyvin monenlaisia ilmiöitä yhteen käyttämällä vain mahdollisimman pientä määrää selittäviä ilmiöitä, se on viehättävämpi kuin vain sellainen selitys, jossa eri ilmiöille on olemassa aina oma selityksensä. 4) Eleganssi- ja yksinkertaisuuskriteeriin, jonka mukaan viehättävyys liittyy suoraan siihen usein esitettyyn ajatukseen, että esteettiset tekijät ovat tärkeitä teorioiden ja selitysten valinnassa. Sen mukaan teoria tarjoaa enemmän potentiaalista ymmärrystä, mitä paremmin se täyttää esteettiset kriteerit (Barnes 1995, 265; Lipton 1991, 68). Salapoliisitarinoissa salapoliisien teoriat selittävät asiat ja yksityiskohdat hyvin kauniisti ja elegantisti, kun taas poliisien ja avustajien 4
5 selitysyritykset ovat hyvin kömpelöitä ja rumia kokonaisuuden kannalta (selittäessään usein vain jonkin ongelmallisen ilmiön vieläpä aika epämääräisesti). Barnes on koonnut Liptonin kriteerit nimenomaan kritisoidakseen niitä päättely parhaaseen selitykseen mallin perustana. Yksi perustava kritiikin aihe on se, että meillä ei näytä olevan mitään syytä uskoa, että näiden kriteereiden mukaiset selitykset olisivat välttämättä tosia. Yksityiskohtainen selitys, yksinkertainen selitys tai hyvin elegantti selitys ei välttämättä ole tosi selitys (jota päättely parhaaseen selitykseen malli taas väittää). Salapoliisi voi keksiä hyvin yksityiskohtaisen ja elegantin selityksen asioille, joka on kuitenkin vain salapoliisin mielikuvituksen tuotetta esimerkkinä jo edellä mainitut salaliittoteoriat. Lipton itsekin esittää kaksi perustavaa vastaväitettä viehättävyydelle (Lipton 1991, 73-74, ): 1) "Hungerfordin vastaväite, jonka mukaan viehättävyys on liian subjektiivinen ja vaihteleva kriteeri ollakseen päättelymallin perusta, ja 2) Voltairen vastaväite :, joka esittää, että miksi meidän pitäisi kuvitella, että elämme kaikkein viehättävimmässä maailmassa? Mitä syitä meillä on ajatella, että viehättävin selitys (jos se olisi tosi) on myös todennäköisesti tosi? Oma väitteeni on, että viehättävyyteen liittyvät kriteerit voivat toimia tehokkaina vihjeinä nimenomaan peirceläisessä abduktiivisessa päättelyssä, paremmin kuin päättely parhaaseen selitykseen -mallissa. Päättely parhaaseen selitykseen malli ja abduktio ovat hyvin lähisukuisia malleja, jopa niin, että jotkut kutsuvat nykyään päättely parhaaseen selitykseen mallia myös abduktiivisen päättelyn nimellä (ks. esim. Flach & Kakas kirjan (2000) joitain artikkeleita). Edustamani tulkinnan mukaan näillä kahdella mallilla on kuitenkin selvä ero, jos niitä katsotaan tyypillisimmillään (ks. myös Paavola 1998). Abduktio on heikompi päättelymuoto, joka liittyy vasta keksimiseen ja alustavien hypoteesien hakemiseen (jotka hypoteesit on vielä muilla keinoin testattava), kun taas PPS-malli korostaa enemmän eri hypoteesien vertailua ja sitä, että paras selitys on myös tosi. Väitän kuitenkin, että juuri nämä erot johtavat siihen, että viehättävyys toimii paremmin abduktiivisessa päättelyssä kuin PPS-mallin perustana. Abduktio on hyvin heikko päättelymuoto, jossa hyvin pienetkin vihjeet voivat olla hyödyllisiä. Salapoliisin päättelyssä hyvin subjektiivisetkin yksityiskohdat voivat toimia vihjeinä, mutta Hungerfordin vastaväite ei ole niin ongelmallista, jos tarkoituksena onkin vasta löytää hyviä hypoteeseja, jotka on vielä erikseen todennettava. Voltairen vastaväitteeseen taas voi sanoa, että vaikka viehättävyyteen liittyvät seikat eivät takaakaan hypoteesin tai idean totuutta, ne voivat toimia hyvänä apuna selitys- ja tulkintakandidaattien etsimisessä. Jos salapoliisi keksii jonkin 5
6 yksinkertaisen selityksen, joka selittää hyvin yksityiskohtaisesti häntä häirinneet ongelmalliset ilmiöt, tämä selitys (tai tämän kaltainen selitys) on hyvä ehdokas tarkemmin tutkittavaksi ja testattavaksi - vaikkei siis vielä olekaan tae tällaisen selityksen totuudelle. Selitysten arvioinnissa ja hakemissa voi auttaa myös muut kuin viehättävyyteen liittyvät seikat salapoliisin ei kannata alkaa rakentamaan hyvin epätodennäköisiä salaliittoteorioita, jos niille ei ole mitään muuta syytä, kuin salapoliisin mielikuvituksen käyttö. Voltairen vastaväitteeseen voi sanoa myös sen, että emme välttämättä eläkään kaikkein viehättävimmässä maailmassa. Kuten Barneskin esittää, usein esimerkiksi monimutkaiset selitykset ovat tosia, eivät viehättävät, yksinkertaiset selitykset (Barnesin esimerkkinä on sen selittäminen, miksi toinen maailmansota loppui 1945, johon ei ole olemassa mitään yhtä yksinkertaista selitystä). Mutta on muistettava, että viehättävyys ei ole tarkoitus olla jonkinlainen globaali maailmaa koskeva ominaisuus, vaan salapoliisipäättelyssä se koskee ennen kaikkea selitysten ja vihjeiden/evidenssin suhdetta. Salapoliisin selitykset ovat viehättäviä suhteessa niihin tietoihin ja outoihin tapahtumiin, mitä kyseessä olevasta tapahtumasta on ollut tiedossa, silloinkin kun selitykset itsessään voivat olla hyvin monimutkaisia tai ei-viehättäviä. Ja tässäkin: viehättävyys ei ole tae selityksen totuudesta, vaan hyvä vihje hakea hyviä hypoteeseja. Aina viehättävyys tai abduktiivinen päättely ei edes ole paras tutkimusstrategia salapoliisille. Abduktio on päättelyä, joka toimi silloin kun haetaan jotain uusia selityksiä tai pyritään selittämään jotain sellaisia ilmiöitä, joille tutut selitykset eivät tunnu pätevän. Usein todennäköisyys voi olla parempi tutkimusstrategia. Arthur Conan Doyle, Sherlock Holmesin luoja, on kertonut tapahtumista, joissa hän käytti menestykseekkäästi Sherlock Holmesilta lainattuja menetelmiä ratkaisemaan hänelle esitettyjä pieniä todellsien elämän mysteereitä (Doyle 1982). Aina ne ei kuitenkaan olleet kaikkein tehokkaimpia. Doyle mainitsee tapauksesta, jossa läheiseen majataloon oli tehty ryöstö ja kylän konstaapeli oli hyvin käytännönläheisin toimin ottanut rikollisen kiinni - siinä vaiheessa kun Doyle itse oli vasta selvittänyt, että rikollinen on vasenkätinen, jolla on nauloja saappaissaan (mt., )! Abduktiiviselle pikkutarkkuudelle ja ongelmanratkaisulle ei ollut käyttöä, koska käytännönläheiset todennäköisyyspäätelmät ja käytännöt toimet yleensä osoittautuivat menestyksellisemmiksi tavoiksi ratkaista tapaus. Viehättävyys on myös yksi peruste, miten Achinsteinin vastaväitteisiin (ks. edellä) voidaan pyrkiä vastaamaan (ks. myös Paavola 2003). Achinsteinin väite siis on, että abduktion 6
7 perusmuotoilu näyttää sallivan päättelyn lähes mihin tahansa, hyvin "villeihinkin" selityksiin. Ongelmana on siis rajata mahdollisten hypoteesien joukkoa jollain keinoin. Tulkintani mukaan abduktio on (hyvin pieniinkin) vihjeisiin perustuvaa päättelyä, jossa pyritään löytämään viehättäviä (yksityiskohtia tarkkaan ja elegantisti selittäviä) hypoteeseja. Yllä esitetyssä abduktion perusmuotoilussa esiintyvän "itsestään selvästi" voi nähdä liittyvän viehättävyyteen. Toinen premissi kuuluu: "Mutta jos hypoteesi H olisi tosi, C olisi itsestään selvä" (korostus lisätty). Hyvä hypoteesikandidaatti on sellainen, joka hyvin "luontevasti" ja yksityiskohtaisesti selittäisi ongelmallisen ilmiön (tai ongelmalliset ilmiöt), jos se olisi totta. Tuttavamme Pekan iloisuuden selittäminen Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittamisella ei ole tällöin kovinkaan viehättävä selitys. Jos oletamme, että Pekka ei ole kunnostautunut erityisesti kirjallisuuden alalla, niin uutiset Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittamisesta aiheuttaisivat enemmän hämmennystä tai vaikkapa ajatuksen jostain pilasta kuin iloisuutta. Yksityiskohtien käyttö abduktion perustana liittyy myös siihen, että salapoliisipäättelyssä tärkeää on se, millä tavalla jokin asia ilmenee ja millaisia yksityiskohtia ja sävyjä siihen liittyy, ei pelkästään itse asia. Se tapa millä Pekka on iloinen (esim. hämmentyneen iloinen, riehakkaan iloinen), voi antaa vihjeitä siitä, mitkä ovat mahdolliset selitykset tälle iloisuudelle. Tällaista sävyihin ja pieniin yksityiskohtiin perustuvaa päättelyä ihmiset pyrkivät hyvin usein arkielämässäänkin käyttämään pyrkiessään päättelemään toisten ihmisten mielialoja tai ajatuksia (Pekan käytöksessä oli jotain outoa...; Minusta Maija ilmaisi asian jotenkin kummasti...; Tuntui ihan siltä, että Ville ei olisi ollut aivan tyytyväinen siihen, mitä sanoin...). Myöskään se, että joku olisi maksamassa minulle miljoona dollaria tämän artikkelin kirjoittamisesta ei ole kovinkaan viehättävä selitys, jos viehättävä selitys lisää asioiden ymmärtämistä ja auttaa yhdistämään asioita toisiinsa. Jos ei ole olemassa minkäänlaista selitystä sille, miksi joku olisi maksamassa minulle miljoona dollaria eikä mitään lisäviitteitä siitä, että olisin saamassa tällaista palkkiota, niin selitys ei ole viehättävä (sen lisäksi, että se ei ole todennäköinenkään). Jos tämä artikkelin kirjoittaminen ei ole mitenkään yllättävää, niin silloin todennäköiset selitykset ovat luultavasti parempia ehdokkaita. Miljoonan dollarin hypoteesi ei tarvitse kuitenkaan olla kokonaan turha, vaikka olisikin itsessään ei-viehättävä selitys. Jos tämän artikkelin kirjoittaminen olisi jollain lailla yllättävää, niin silloin yksi mahdollinen selitys voisi olla, että saan siitä jotain yllättävää etua, vaikkei se sitten olisikaan ihan miljoonan dollarin luokkaa. Tämä olisi mahdollinen hypoteesi, jota voisi lähteä silloin tarkentamaan hakemalla lisävihjeitä. 7
8 Abduktiivinen päättely vai abduktiivinen vaisto? Peirce korosti myöhäiskirjoituksissaan abduktiivisen päättelyn yhteyttä ihmisellä olevaan vaistoon löytää hyviä hypoteeseja. Peirce esitti erilaisia perusteita tälle vaistolle, mutta perusargumentaatioketju sen puolesta oli seuraavanlainen (esim. CP 7.220, 1901; CP 5.591, 1903). Abduktio on hyvin heikko päättelymuoto (lähellä arvaamista). Ihminen ei ole kuitenkaan voinut saavuttaa ideoitaan ja teorioitaan sattumaprosessin kautta, koska tämä olisi kestänyt aivan liian kauan suhteessa siihen todelliseen kehitykseen, jolla esimerkiksi tiede on edistynyt. Eläimillä on erilaisia vaistoja, jotka ovat niille välttämättömiä elossapysymiseen. Eikö silloin ole järkevää olettaa, että ihmisellä on vaistoja, jotka liittyvät hypoteesien ja ideoiden hakemiseen, koska tämä on ollut ihmiselle hyvin elintärkeää? Lisäksi vielä näyttää siltä, että ihmiset (varsinkin merkittävät tieteentekijät tieteen historiassa) ovat todellisuudessa löytäneet hyviä hypoteeseja paljon nopeammin kuin pelkkä sattuma edellyttäisi. Tämä vaisto ei siis Peircen mukaan ole mitenkään erehtymätön, mutta tarpeeksi vahva, jotta ideoiden kehitys on mahdollistunut. Peirce on kuvannut abduktiivista arvaamisvaistoa hauskassa kertomuksessaan siitä, miten hän itse toimi salapoliisina ottaen kiinni varkaan, joka ryösti hänen arvokkaan kellonsa ja takkinsa eräällä laivamatkalla. En kuvaa tässä koko tuota laajaa kertomusta 1, mutta sen keskeinen idea on, että ihmisillä on usein mystiseltä tuntuva kyky löytää oikeita selityksiä asioille, ilman että tiedostaa syitä näille selityksille. Tämän kyvyn perustana on Peircen mukaan paitsi se, että ihmisen mieli on kehittynyt luonnonlakien alaisuudessa ja täten pystyy löytämään oikeita selityksiä asioille (eli jonkinlainen metafyysinen peruste abduktiiviselle vaistolle), myös se, että ihminen pystyy tekemään sellaisia huomioita ja erotteluja asioista, joita ei tietoisesti havaitse. Peirce mainitsee tässä yhteydessä hänen ja Joseph Jastrow n siihen aikaan hyvin uudenaikaiset kokeet siitä, miten ihmiset kykenevät havaitsemaan erilaisia ärsykkeitä, vaikka nämä ärsykkeet eivät olisikaan tietoisesti näiden koehenkilöiden havaittavissa. 1 Tämä tapaus on laajasti ja hauskasti kuvattuna artikkelissa Sebeok & Umiker-Sebeok Itse itse juttu on julkaistu lehdessä nimeltä Hound & Horn v. 1929, Peircen käsikirjoituksen (MS 687) perusteella. Tämä artikkeli on myös osittain julkaistu CP , josta kuitenkin itse salapoliisitarina puuttuu. 8
9 Peircen salapoliisitarinan keskeinen tapahtuma ja abduktiivista arvaamisvaistoa parhaiten kuvaava tapahtuma on siinä, että Peirce pyysi koko laivan henkilökunnan joista yhden hän tiesi olevan syyllinen - kannelle kuulusteluun. Puhumalla kaikkien näiden epäiltyjen kanssa, hän toivoi saavansa jonkin vihjeen syyllisestä. Mutta tämä ei kuitenkaan tuntunut onnistuvan ja kukaan ei tuntunut vahingossakaan paljastavan syyllisyyttään. Varastettu kello oli kuitenkin niin arvokas ja vieläpä hän työhönsä liittyvä, että Peirce tunsi, että hänen on aivan pakko saada kello takaisin: Kun olin käynyt rivin läpi käännyin ja kävelin heistä hieman poispäin ja sanoin itsekseni: Tämä ei tuonut yhtään valaistusta asiaan. Mutta silloin toinen minäni (sillä kommunikaatiomme [communing] on aina dialogia) sanoi minulle: Mutta sinun yksinkertaisesti täytyy pystyä osoittamaan oikea henkilö. Vaikka ei olisi mitään perusteita, niin sinun täytyy sanoa, ketä pidät syyllisenä. Tein pienen silmukan kävelyssäni, joka ei ollut vienyt minuuttiakaan ja kun jälleen käännyin heitä kohti kaikki epäilys oli kaikonnut. (Sebeok & Umiker-Sebeok 1983, (MS 687)). Tämän jälkeen Peirce oli varma syyllisestä. Hän yritti suostutella tätä epäiltyä palauttamaan tavarat pientä korvausta vastaan ja jopa uhkailemalla vankilalla, mutta turhaan. Tämän yrityksen jälkeen Peirce meni etsivätoimistoon ja kertoi tapahtumasta ja epäilystään. Kun etsivä kysyi, mitä syytä Peircellä on epäillä tätä tiettyä miestä, Peirce vastasi: Noh minulla ei ole mitään syytä ajatella niin, mutta olen täysin vakuuttunut, että asia on näin (Sebeok & Umiker-Sebeok 1983, 12 (MS 687)). Etsivä ei kuitenkaan aika ymmärrettävästä syystä tyytynyt tähän selostukseen, vaan lähetti oman miehensä paikalle tutkimaan asiaa. Osoittautui, että Peircen epäilemä mies oli ollut monta vuotta laivan kapteenin palvelijana eikä ollut voinut olla Peircen hytin lähellä silloin kun varkaus oli tapahtunut. Laivalla oli kuitenkin toinen henkilö, joka oli tunnettu varas ja jota etsivätoimisto alkoi varjostamaan (eli etsivätoimisto lähti selvittämään todennäköistä syyllistä, kun taas Peircen epäily perustui hyvin vahvasti vaistonvaraiseen arvaukseen). Osoittautui kuitenkin, että Peirce oli ollut oikeassa ja lopulta Peirce jopa itse joutui hakemaan tavaransa takaisin tältä varkaalta käyttäen jälleen salapoliisin taitojaan. Peircen kuvaamaa salapoliisimenetelmää voidaan tulkita eri tavoin. Yksi asia tietysti on kuinka tosi tämä Peircen kertomus on. Peirce itse vakuuttaa, että kuvaus on totuudenmukainen. Mutta joka tapauksessa voidaan väittää, kuten Peirce, että tämän tyyppiset tapahtumat ovat mahdollisia tai jopa aika yleisiä ihmiset voivat vaistota jonkin ratkaisun ilman että pystyvät 9
10 antamaan sille selkeitä syitä. Itse tulkitsen tilannetta niin, että keskustellessaan epäiltyjen kanssa Peirce sai jotain pieniä vihjeitä syyllisestä, joiden perusteella hän päätyi pitämään tätä tiettyä henkilöä syyllisenä. Nämä huomaamattomat vihjeet auttoivat Peirceä paikantamaan syyllisen. Eroaisin Peircen tulkinnasta kuitenkin siinä, että monissa myöhäisissä kirjoituksissaan Peirce samaistaa hyvin usein abduktiivisen päättelyn tähän abduktiiviseen vaistoon. Abduktiivisen päättelyn ja abduktiivisen vaiston rakenne voi olla samanlainen kummassakin voidaan pyrkiä hakemaan asioille selityksiä käyttäen apuna erilaisia (hienovaraisiakin) vihjeitä. Mutta jotta kyseessä olisi päättely, toiminnan pitää olla tietoista ja kontrolloitua (CP 2.182, c. 1902; CP 4.476, c. 1903) ja tällöin esimerkiksi perusteiden ja premissien täytyy olla tietoisesti esillä. Tämä ei muuta sitä, että usein käytännön ongelmatilanteissa, abduktiivisen vaiston käyttäminen saattaa olla paljon järkevämpää kuin abduktiivisen päättelyn käyttäminen (CP , c. 1902; 5.173, 1903). Nopeissa päätöksentekotilanteissa ei usein ole edes aikaa tai mahdollisuuksia kerätä kaikkea tarvittavaa aineistoa ja tehdä näiden pohjalta tietoisia päätelmiä, vaan on ennemmin luotettava kokemuksen perusteella kehittyvään vaistoon (tai intuitioon ). Oman tulkintanikin mukaan abduktiivisesta vaistosta saa paremman kuvan tutkimalla abduktiivista päättelyä kuin päinvastoin. Vetoaminen abduktiiviseen vaistoon selityksenä ihmisen kyvylle löytää oikeita hypoteeseja johtaa helposti siihen, ettei tämän vaiston mekanismeja analysoida enää pidemmälle. Korkeintaan voidaan kysyä, mihin tämä vaisto voisi perustua (johonkin metafyysiseen periaatteeseen, luonnonvalintaan, ihmisen kokemukseen, johonkin muuhun? ). Vaisto pyrkii itsessään olemaan jo selitys, jonka toimintatapoja ei tarvitse enää selittää. Jos taas abduktiota ajatellaan päättelynä, se johtaa kysymään, että millaista päättelyä se oikein on, mitkä ovat ne premissit, joita abduktiossa käytetään, miten tämä päättely etenee, millaiset merkit toimivat tämän päättelyn perustana jne. Päättelymallin kannalta ei pitäisi siis liikaa kiinnittää huomiota Peircen väitteeseen, että hänellä ei ollut mitään perusteita tai syytä epäillä sitä henkilöä, jota hän epäili, vaan tulkita asiaa niin, että Peircellä ei ollut mitään tietoisia syitä perusteenaan, mutta että hänellä täytyi olla jotain pieniä vihjeitä ja yksityiskohtia perusteenaan, joita tämän tietyn henkilön syyllisyys auttoi selittämään. 10
11 Lopuksi Olen pyrkinyt edellä lyhyesti perustelemaan sitä, miten abduktiivisen päättelyn voi nähdä vihjeisiin perustuvana salapoliisipäättelynä. Abduktio on hyvin heikko päättelymuoto, jolloin ongelmaksi tulee se, salliiko se päättelyn lähes mihin tahansa. Hypoteeseja pitää pystyä jotenkin rajaamaan ja näyttää siltä, että ihminen tosiasiallisesti pystyy hypoteeseja jotenkin rajaamaan jotta ideoiden syntyminen ja tieteen kehitys ylipäänsä olisi mahdollinen ja selitettävissä. On erilaisia tapoja pyrkiä selittämään, miten hyviä hypoteeseja voidaan löytää. Yksi selitys on se, mitä Peirce usein myöhäiskirjoituksissaan käytti, eli että ihmisellä on jonkinlainen vaisto löytää hyviä hypoteeseja. Toinen, tälle vaihtoehtoinen tai tätä täydentävä selitys on, että ihminen on hyvä käyttämään abduktiivisen päättelyn strategioita hakiessaan hyviä hypoteeseja. Kolmas selitys, jonka itse ajattelen kahta edellistä täydentävänä selityksenä, on se, että ihminen on hyvä käyttämään hyvin pieniäkin yksityiskohtia ja vihjeitä abduktiivisessa päättelyssään hakiessaan hyvin yksityiskohtaisia ja viehättäviä selityksiä näille vihjeille. Peirce itse ei käsitellyt suoraan viehättävyyteen liittyviä asioita abduktiivisen päättelyn yhteydessä, mutta tämä käsite sopii sinänsä hyvin yhteen Peircen arkkitehtonisen merkkiteorian ja kategoriaopin kanssa, suhteessa vielä siihen, miten Peirce kuvaili abduktiivista päättelyä. Abduktio liittyy eritysesti ikonisuuteen, havaitsemiseen ja Firstness-kategoriaan (CP 2.96, c. 1902; CP 1.559, 1867; CP 5.181, 1903). Firstness-kategorian ilmiöt ovat Peircen kategoriaopin mukaan jotain, jossa sellaiset asiat kuin mahdollisuus, kvaliteetit ja sävyt ovat tärkeitä (Secondness-kategoriassa taas aktuaalisuuden ja reaktion kaltaiset asiat ja Thirdness-kategoriassa taas esim. välittyneisyyteen ja merkkiprosesseihin liittyvät asiat). Normatiivisten tieteiden luokittelussa estetiikka on Firstness-tason ilmiö (CP 5.129, 1903) ja voidaan väittää, että viehättävyys on lähellä estetiikan ilmiöitä - tärkeää on kokonaisuudet, jotka kauniisti ottavat huomioon sävyt ja yksityiskohdat (eli Barnesin eleganssi- ja yksinkertaisuuskriteeri). Tällaiset Peircen kategoriaopin mukaiset yhteydet ovat tietysti itsessään aika heikko peruste väittää, että viehättävyyteen liittyvät asiat ovat tärkeitä abduktiivisessa päättelyssä. Sen ne kuitenkin osoittavat, että viehättävyyteen liittyvien seikkojen yhdistäminen abduktioon sopii hyvin viehättävästi yhteen Peircen systeemin kanssa. 11
12 Lähteet Achinstein, P. (1970) Inference to scientific laws. Kirjassa Stuwer, R. H. (toim.) Minnesota Studies in the Philosophy of Science 5: Achinstein, P. (1971) Law and Explanation. An Essay in The Philosophy of Science. Clarendon Press, Oxford. Barnes, E. (1995) `Inference to the Loveliest Explanation, Synthese 103, CP (nide.pykälä, ilm.vuosi) - Peirce, C. S. ( ). Collected Papers of Charles Sanders Peirce, vols. 1-6, toim. C. Hartshorne & P. Weiss, vols. 7-8, toim. A. W. Burks, Cambridge, Mass.: Harvard University Press. Doyle, A. C. (1982) 'Some Personalia about Sherlock Holmes'. Kirjassa P. Haining (toim.) The Final Adventures of Sherlock Holmes. Completing the Canon by Sir Arthur Conan Doyle, ss New Jersey: Castle. Eco, U. & Sebeok, T. A. (toim.) (1983) The Sign of Three. Dupin, Holmes, Peirce. Bloomington: Indiana University Press. Flach, P. A. & Kakas, A. C. (toim.) (2000) Abduction and Induction. Essays on their Relation and Integration. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. Frankfurt, H. G. (1958) Peirce's account of inquiry, The Journal of Philosophy 55(14): Harman, G. (1965) `The Inference to the Best Explanation, Philosophical Review 64, Kapitan, T. (1990) `In What Way is Abductive Inference Creative, Transactions of the Charles S. Peirce Society 26, Kapitan, T. (1992) Peirce and the autonomy of abductive reasoning, Erkenntnis 37: Lipton, P. (1991) Inference to the Best Explanation. London and New York: Routledge. Magnani, L. (2001) Abduction, Reason, and Science. Processes of Discovery and Explanation. New York: Kluwer Academic / Plenum Publishers. Niiniluoto, I. (1999) Defending abduction, Philosophy of Science 66: S436-S
13 Paavola, S. (1998) Abduktivistinen salapoliisimetodologia - esimerkkinään Semmelweisin lapsivuodekuumetutkimukset, Ajatus 55, Saatavilla: Paavola, S. (2003) 'Abduction as a logic of discovery: The importance of strategies', Foundations of Science, artikkeli hyväksytty julkaistavaksi. Saatavilla: Sebeok, T. A. & Umiker-Sebeok, J. (1983) You Know My Method : A Juxtaposition of Charles S. Peirce and Sherlock Holmes, kirjassa U. Eco & T. A. Sebeok (toim.) The Sign of Three Dupin, Holmes, Peirce. Bloomington: Indiana University Press, ss
Abduktiivinen malli ja serendipiteetti: sattumat vai päättely tieteellisen keksimisen perustana? Luonnonfilosofian seura, pragmatismi-ilta 31.3.
Abduktiivinen malli ja serendipiteetti: sattumat vai päättely tieteellisen keksimisen perustana? Luonnonfilosofian seura, pragmatismi-ilta 31.3.2015 Sami Paavola Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin
LisätiedotEntäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana
Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Sami Paavola & Kai Hakkarainen TU-0.3100 Johdatus tieteenfilosofiaan 24.11.2009 Pertti Huhtanen, Tuula Mäkinen Tehtäväksianto
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotAbduktiivinen argumentaatio - hypoteesien hakemisen ja keksimisen välittyneet strategiat
Abduktiivinen argumentaatio - hypoteesien hakemisen ja keksimisen välittyneet strategiat Sami Paavola, Helsingin yliopisto Käsikirjoitus, jonka julkaisutiedot: Paavola, S. (2012). Abduktiivinen argumentaatio
LisätiedotOnko abduktio päättelyä parhaaseen selitykseen?
Onko abduktio päättelyä parhaaseen selitykseen? ILKKA NIINILUOTO Pragmatismin perustaja Charles S. Peirce (1839 1914) rakasti käsitteellisiä distinktioita ja ehdotti lukuisia uusia termejä erityisesti
LisätiedotAbduktiivinen argumentaatio - hypoteesien hakemisen ja keksimisen välittyneet strategiat
Abduktiivinen argumentaatio - hypoteesien hakemisen ja keksimisen välittyneet strategiat Sami Paavola, Helsingin yliopisto Teksti Suomalainen argumentaation tutkimus konferenssissa, 26.-27.11. 2009, Turun
LisätiedotHuomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.
1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotLiite 3 Haastattelurunko oikeuspsykologisille haastatteluille/kuulusteluille epäiltäessä hyväksikäyttöä
Liite 3 Haastattelurunko oikeuspsykologisille haastatteluille/kuulusteluille epäiltäessä hyväksikäyttöä (Nationallnstitute ofchild Health and Human Development (NICHD), versio 3.0) Michael Lamb, Kathleen
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotAbduktivistinen salapoliisimetodologia. Paavola, Sami.
https://helda.helsinki.fi Abduktivistinen salapoliisimetodologia Paavola, Sami 1998 Paavola, S 1998, ' Abduktivistinen salapoliisimetodologia : esimerkkinään Semmelweisin lapsivuodekuumetutkimukset ' Ajatus,
LisätiedotRakastan työtäni mutta miksi?
Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi
LisätiedotMuodostaminen ja muokkaaminen. Ahti-Veikko Pietarinen Filosofian laitos Helsingin yliopisto
Muodostaminen ja muokkaaminen Ahti-Veikko Pietarinen Filosofian laitos Helsingin yliopisto Uskomukset ovat tieteellisen tutkimuksen huomattavimpia tekijöitä. Liioittelematta voidaan sanoa, että tutkimus
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotKonsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotApprobatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotMITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotYmpärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia
VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotPEIRCE ABDUKTIOSTA. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiivisesta päättelystä, toukokuu 2014
PEIRCE ABDUKTIOSTA Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiivisesta päättelystä, toukokuu 2014 CHARLES S. PEIRCE (1839-1914) photo 1862 Harvardin yliopisto isä matematiikan prof. BENJAMIN PEIRCE CHAUNCEY WRIGHT
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
Lisätiedot1. Tilastollinen malli??
1. Tilastollinen malli?? https://fi.wikipedia.org/wiki/tilastollinen_malli https://en.wikipedia.org/wiki/statistical_model http://projecteuclid.org/euclid.aos/1035844977 Tilastollinen malli?? Numeerinen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio
Lisätiedot1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.
Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 2
Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan
LisätiedotPelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia.
7+ 4+ 60+ FI Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. Selitä sanoja käyttäen eri sanoja, synonyymejä tai vastakohtia! Tarkoituksena on saada oma pelikumppani tai joukkue arvaamaan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
Lisätiedot2.4. Oppimistyyleistä
2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
LisätiedotPaluu paperin taitteluun
Paluu paperin taitteluun Kotiryhmän nimet: Jakoryhmän nimet: Tehtävä 1 Täydentäkää selitys Väite: Kun paperi taitetaan x kertaa, paperi jakautuu 2 x osaan. Paluu paperin taitteluun Kotiryhmän nimet: Jakoryhmän
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotValitse vain 6 tehtävää! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille!
1. Onko lause ( A B) ( A B) tautologia?. Jaa luvut 16 360 ja 8 65 alkutekijöihin. Määrää myös syt(16 360, 8 65) ja pym(16 360, 8 65). 3. a) Laadi totuustaulu lauseelle ( A B) B. Milloin lause on tosi?
LisätiedotTehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha
Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
LisätiedotJos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden
1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotOsaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles
LisätiedotT-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003
T-79.144 Syksy 2003 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3-3.4) 28 31.10.2003 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio R
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotJamk Innovointipäivät
Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan
LisätiedotLuento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.
Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä
LisätiedotBerlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1
t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia
LisätiedotJokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.
3 Todistustekniikkaa 3.1 Väitteen kumoaminen vastaesimerkillä Monissa tilanteissa kohdataan väitteitä, jotka koskevat esimerkiksi kaikkia kokonaislukuja, kaikkia reaalilukuja tai kaikkia joukkoja. Esimerkkejä
LisätiedotSuhteellisuusteorian vajavuudesta
Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta
LisätiedotABDUKTIO JA KEKSIMISEN LOGIIKKA. Luennot abduktiivisesta päättelystä Ilkka Niiniluoto toukokuu 2014
ABDUKTIO JA KEKSIMISEN LOGIIKKA Luennot abduktiivisesta päättelystä Ilkka Niiniluoto toukokuu 2014 UUDEN TIEDON ETSINTÄ Uuden ajan tieteenkäsitys tieteen tehtävä on etsiä ja perustella uutta tietoa tutkimuksen
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
Lisätiedot1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotArgumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016
Argumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 14. tammikuuta 2016 1 Argumentin käsite Tässä monisteessa argumentti on kielellinen viesti,
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotAkateemiset taidot. Tapaaminen 13 Matematiikan kirjoittaminen
Akateemiset taidot Tapaaminen 13 Matematiikan kirjoittaminen Tutustu tekstiin ja pohdi itseksesi Mieti miten teksti on kirjoitettu. Missä kohdissa matemaattinen ilmaisu on hyvää ja missä kohdissa tekstiä
LisätiedotNimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...
2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen
LisätiedotKaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa.
NIMI: OPPILASNUMERO: ALLEKIRJOITUS: tehtävä 1 2 3 4 yht pisteet max 25 25 25 25 100 arvosana Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille
LisätiedotInformaatiovaikuttaminen tuttu juttu vai uusi harmi? I Markku Mantila Valtioneuvoston viestintäjohtaja
Informaatiovaikuttaminen tuttu juttu vai uusi harmi? 1.6. 2017 I Markku Mantila Valtioneuvoston viestintäjohtaja Onko häntä näkynyt viime aikoina? 2 Hänet sen sijaan on nähty 3 Länsi-Euroopan integraatio
LisätiedotMatemaatiikan tukikurssi
Matemaatiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Funktiot Funktion määritelmä Funktio on sääntö, joka liittää kahden eri joukon alkioita toisiinsa. Ollakseen funktio tämän säännön on liitettävä jokaiseen lähtöjoukon
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 Sarjojen suppeneminen Kiinnostuksen kohteena on edelleen sarja a k = a + a 2 + a 3 + a 4 +... k= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan
Lisätiedot"Asennoitumisesi tilanteeseen määrittää tuloksen - pelaatko voitaaksesi vaiko jottet häviäisi?"
"Asennoitumisesi tilanteeseen määrittää tuloksen - pelaatko voitaaksesi vaiko jottet häviäisi?" www.leadinghighperformance.com www.facebook@com/leadinghighperformance @andreaslhp Andreas Forsberg 24.09.2014
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotTelevisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden
Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotAaro rakastaa Inkaa tai Ullaa
VIHJELAPPUSET C.2 I O U I O U A I O B U O O U (U O) (O U) C D I: Aaro rakastaa Inkaa. O: Aaro rakastaa Outia. U: Aaro rakastaa Ullaa. A: I U B: ( I O) U C: ((U O) (O U)) D: O Aaro rakastaa Inkaa tai Ullaa
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotAutomaattinen yksikkötestaus
Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotValitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi.
9.10.2018/1 MTTTP1, luento 9.10.2018 KERTAUSTA TESTAUKSESTA, p-arvo Asetetaan H 0 H 1 Valitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi. Lasketaan otoksesta testisuureelle arvo. 9.10.2018/2
LisätiedotTURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama
TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotDeduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio
Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 3. Luento 21.1. Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on tosi kaikki ihmiset ovat kuolevaisia;
LisätiedotDialogin tavoitteet ja kriteerit. Anas Hajjar Suomen Islamilaisen yhdyskunnan Imaami Tampere
Dialogin tavoitteet ja kriteerit Anas Hajjar Suomen Islamilaisen yhdyskunnan Imaami Tampere 28.9.2016 Dialogi Kahden tai useamman tahon keskustelevat ja vastaavat toisilleen Arabiaksi Hiwar paluu asiasta
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotSteven Kelly & Mia+Janne
Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
Lisätiedot