TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2013"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2013 Yhtymäkokous LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Toimitusjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Ympäristötekijät HALLITUKSEN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA VUODELTA KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KESKEISET LIITETIEDOT Investointivarausten käyttö Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Opiskelijoiden kotikuntajakauma Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI TULOSKORTTI TULOSANALYYSI VUODEN 2013 TOIMINNASTA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO YHTYMÄKOKOUKSEN HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTTAMISESTA KOULUTUSKESKUS SALPAUS REHTORIN KATSAUS HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 69

3 Sisällysluettelo 2.12 TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2014 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloskortti Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2013 toiminnasta KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU (LAMK) REHTORIN KATSAUS MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2014 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle Tuloskortti Tulosanalyysit vuoden 2013 toiminnasta KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TUOTERENGAS JOHTAJAN KATSAUS MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2014 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma

4 Sisällysluettelo 2.41 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloskortti Tulosanalyysi vuoden 2013 toiminnasta Toiminnalliset tavoitteet KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEISET PALVELUT (YPA) MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLI OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2014 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloskortit ja tulosanalyysi vuoden 2013 toiminnasta KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMANOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät (Liitetieto 1) Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus (Liitetieto 4) Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot (Liitetieto 8) Satunnaiset erät (Liitetieto 11) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (Liitetieto 12) Liitetieto suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (Liitetieto 13) Olennaiset pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (Liitetieto 15) TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 19 27) Taseen vastattavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 28 37) VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Leasingvastuiden yhteismäärä (Liitetieto 44) Muut vastuusitoumukset (Liitetiedot 45 46) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (Liitetieto 47)

5 Sisällysluettelo 4.5 HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä (Liitetieto 48) Henkilöstökulut (Liitetieto 49) Tilintarkastajan palkkiot (liitetieto 50) LUETTELO TILIKAUDELLA KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA Käytetyt tilikirjat Käytetyt tositelajit TULOSKORTTIEN MITTAREIDEN SELITYKSET JA LASKENTAKAAVAT Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteinen tuloskortti Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut TILINPÄÄTÖKSEN 2013 ALLEKIRJOITUKSET

6 Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Vaikeita päätöksiä. Hallitusohjelman ja vuosia koskevan kehyspäätöksen mukaiset menosäästöt ovat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla mittavat ja kohdistuvat Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Koulutuskeskus Salpaukseen ja Lahden ammattikorkeakouluun. Valtion rahoituksen lisäksi samassa suhteessa laskee asukaslukuperusteinen kuntien rahoitusosuus koulutuksen järjestämiseen. Konsernihallitus päätti kokouksessaan ( 11) käynnistää Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä yhteistoimintaneuvottelut Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) annetun lain mukaisesti. Sopeuttamistarvetta käsiteltiin ensimmäisen kerran Yhteistyötoimikunnassa Yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävinä olivat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kaikki tulosalueet ja toiminnot, ja neuvottelut koskivat koko henkilöstöä Koulutuskeskus Salpauksessa, Lahden ammattikorkeakoulussa ja Yhteisissä palveluissa. Tuoterenkaassa neuvottelut koskivat ainoastaan valmennus- ja tukipalveluhenkilöstöä. Neuvottelut päättyivät maaliskuussa Koulutuskeskus Salpauksen peruskoulutuksen opiskelijamäärät pienenevät. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kesäkuussa 2013 ammatillisen peruskoulutuksen vuosien opiskelijamääristä. Salpauksesta vähennetään 380 paikkaa ja koko Päijät-Hämeestä 445. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttamisen ja uudelleen suuntaamisen ja aikuiskoulutuksen talouden haasteista johtuen käynnistettiin Koulutuskeskus Salpauksessa yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät Käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa ja toiminnan suunnittelussa oli tavoitteena tuottaa ja toteuttaa kestäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat talouden ja toiminnan sopeuttamisen useamman vuoden kestävässä muutos- ja kehittämisprosessissa. Tavoitteemme on mahdollistaa laadukas opetus ja turvata Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja sen tulosalueiden toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset kouluttaa osaavaa työvoimaa ja edistää alueen kilpailukykyä. Kevään neuvottelujen päätökset kohdistuivat pääsääntöisesti Lahden ammattikorkeakouluun sekä Yhteisiin palveluihin. Syksyn neuvottelujen sopeuttamistoimet kohdistuivat Koulutuskeskus Salpaukseen. Neuvottelujen kokonaisvaikutus arvioidaan 2016 lopussa olevan noin 250 henkilötyövuotta. Taloudellinen vaikutus tulee olemaan noin 14 miljoonaa euroa eli yli 10 prosenttia vuoden 2013 tuottoihin verrattuna. Neuvottelut vaikuttivat jo vuonna 2013, vaikka niitä ei käyty nykytilanteen vuoksi. Neuvottelujen alkaessa toivottiin kuluneen vuoden taloudellisen tuloksen muodostuvan mahdollisimman hyväksi tulevien vuosien leikkausten varalle. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen eteni suunnitellussa aikataulussa. Päijät- Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät aiesopimuksen Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä. Aiesopimuksen mukaisesti laadittiin osakeyhtiön perustamiseen, omaisuuden siirtämiseen ja perussopimuksen muutokseen liittyen asiakirjaluonnokset ja selvitykset, jotka toimitettiin kuntayhtymän jäsenkunnille joulukuussa Päätöksiä yhtiöittämisen toimenpiteistä tehdään keväällä Yhtiö aloittaa toimintansa Lahden ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä Lahden ammattikorkeakoulu sai uuden toimiluvan. Hallitusohjelman ja hallituksen hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Toimilupa on hallinnollinen päätös, jossa määrätään mm. koulutusvastuusta. Toimilupakierros liittyy ammattikorkeakoululainsäädännön muutoksen ja uuden rahoitusmallin käyttöönoton tavoin laajaan ammattikorkeakoulu-uudistukseen. Toimilupien hakuaika päättyi , ja valtioneuvosto teki päätökset uusista toimiluvista Lahden ammattikorkeakoulun osalta toimilupapäätös oli myönteinen. 1

7 Toimintakertomus Myönnetyn toimiluvan mukaan keskeisenä periaatteena on Lahden ammattikorkeakoulun toiminnan entistä voimakkaampi suuntaaminen ja painottaminen Lahden alueen ja ammattikorkeakoulun omiin strategisiin painoaloihin eli muotoiluun, ympäristöön sekä hyvinvointipalveluihin. Lahden ammattikorkeakoulun visiona on olla vuonna 2020 kansainvälistä ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen ja sen myötä irtautuminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin organisaatiosta aiheuttaa muutoksia Yhteisiin palveluihin ja Koulutuskeskus Salpaukseen. Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut on tarkoitus organisoida toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla mahdollistetaan resurssien yhteiskäyttö sekä yhteistyön ja osaamisen hyödyntäminen täysimääräisesti. Tuoterenkaan työpajatoiminnan ja Koulutuskeskus Salpauksen kilpaillun aikuiskoulutuksen organisointi ja kuntalain edellyttämä yhtiöittäminen ovat osa rakennemuutosta. Aloitimme syksyllä 2013 omistajakeskustelut kuntayhtymän rakenteen muutoksesta. Kevään 2014 yhteistoimintaneuvotteluissa suunnitellaan konsernilaajuista rakennemuutosta ja siitä aiheutuvia henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä. Rakennemuutoksen vaikutukset edellyttävät toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja mahdollisesti henkilöstöön kohdistuvia sopeuttamistoimenpiteitä. Valmistelua ja päätöksiä uudesta organisoinnista tehdään kevään ja kesän 2014 aikana ja suunnittelu on osa vuoden 2015 toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua. Henkilövaihdoksia. Koulutuskeskus Salpauksen ensimmäinen rehtori, opetusneuvos, Marita Modenius jäi eläkkeelle alkaen, jolloin KM, restonomi (AMK) Päivi Saarelainen aloitti Salpauksen uutena rehtorina. Vuoden 2013 toiminnallinen ja taloudellinen tulos oli hyvä. Hyvään tulokseen pääsemisestä kuuluu kiitos koko henkilöstölle. Teimme yhdessä vaikeita, mutta välttämättömiä ratkaisuja ja saimme koulutuskonsernin ja tulosalueiden toiminnan vastaamaan tuleviin haasteisiin. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin vaikeasta tilanteesta huolimatta hyvässä hengessä. Toimintamme on laadukasta, palkittua ja henkilöstömme on osaavaa. Meidän oli kuitenkin pakko valtakunnallisista päätöksistä johtuen valmistautua toiminnan muutoksiin ja rahoituksen vähenemiseen. Ilman vuonna 2013 tehtyjä sopeuttamispäätöksiä olisi jo kuluvan vuoden toiminta tappiollista. Osana sopeuttamista pyritään konsernin kiinteistöomaisuutta vähentämään vuoden 2013 alun tilanteesta m2 vuoden 2016 loppuun mennessä tasolle m2. Tavoitteeseen sisältyy yhtiöitettävän Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimien Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtyminen pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta. Näiden kolmen kiinteistön tiloja vähentävä vaikutus on m2. Suomen hallituksen loppusyksystä 2013 julkaiseman rakennepoliittisen ohjelman Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimenpiteiden vaikutukset Koulutuskeskus Salpaukseen ovat merkittävät ja tarkoittavat sopeuttamistarpeen lisääntymistä verrattuna arvioihin, jotka olivat pohjana vuonna 2013 käytyjen yhteistoimintaneuvotteluille. Käytyjen neuvottelujen tavoitteena oli valmistautua noin 2/3 tiedossa olevasta sopeuttamistarpeesta. Maaliskuun 2014 valioneuvoston kehysriihi lisää mahdollisesti julkisen talouden säästötavoitteita. 2

8 Toimintakertomus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokousedustajat vuonna 2013 Jäsenkunta Edustaja Varaedustaja Asikkala Eija Bouras Marja Koivisto Antti Kinnunen Antti Broman Aaro Moilanen Aulis Lehto Hartola Matti Tanskanen Markku Karnaattu Vesa Järvinen Jarkko Fågel Heinola Arto Oikarinen Niina Forsman Seija Kasurinen Kirsi Lehtimäki Seppo Hokkanen Mika Kaasalainen Kirsi Timonen Sari Laakkonen Hollola Juha Saarikko Olli Reijonen Aki Koivuniemi Juha Pihanen Petra Posa Liisa Tiilikka Riitta-Liisa Walden (6.5.) Mira Tiirikainen (28.10.) Antero Nieminen Hämeenkoski Miia Rajala Tiina Kiljunen Kaarina Mäkinen Leena Parikka Kuhmoinen Marja Lahtinen Risto Ojala Mariella Rauhala Ulla Salmi Kärkölä Reijo Päivärinta Jari Rantala Raila Lindholm (6.5.) Liisa Korpela (6.5.) Marko Hietala (28.10.) Matti Mäntylä (28.10.) Lahti Jarkko Nissinen Kimmo Nikula Sirkku Hildén Susanna Iivonen-Pekesen Ulla Vaara Sanna Mäkinen Vuokko Kautto Pia Peltomaa Hannu Himanen Einari Pohjolainen Jari Salonen Simo Räihä Milla Bruneau Arja Nikkanen Nastola Sinikka Ruuska Marja-Liisa Immonen Sirpa Purmonen Sirpa Hassinen Marko Helin Panu Heinonen Orimattila Markku Vaara Timo Väisänen Kirsti Laatunen Jani Markkanen Mikko Koivisto Marko Suuronen Padasjoki Sanna-Maria Laine Silja Savola Antti Härkönen Atte Härkälä Pertunmaa Jarmo Parkkinen Jarkko Lunkka Sysmä Veli-Pekka Koskinen Arja Hiltunen Eevakaisa Lehtosalo- Sirpa Eskola-Levänen Lönnberg 3

9 Toimintakertomus Konsernihallitus ajalla Puheenjohtaja Salonen Jari, Lahti Varapuheenjohtaja Kirsti Laatunen, Orimattila Jäsenet Paula Ijäs, Heinola Mauno Kuusela, Heinola Maarit Luukka, Lahti Leena Mäkelä, Lahti Sanna Mäkinen, Lahti Sauli Pakkanen, Asikkala Markku Pulkkanen, Hollola Risto Peltomaa, Lahti Seppo Virtanen, Nastola Konsernihallitus ajalla Puheenjohtaja Kari Salmi, Lahti Varapuheenjohtaja Merja Vahter, Lahti Jäsenet Juhani Hilkemaa, Lahti Harry Nordström, Asikkala Helena Maattola, Hollola Irmeli Perkiö, Heinola Seppo Virtanen, Nastola Kalle Aaltonen, Lahti Aino Alonen, Orimattila Paula Ijäs, Heinola Jukka Tonteri, Lahti Tarkastuslautakunta ajalla Puheenjohtaja Martti Heino, Lahti Varapuheenjohtaja Hännikäinen Rauno, Padasjoki Jäsenet Pirkka Ahola, Padasjoki Arja Nikkanen, Lahti Ria Tulonen, Hämeenkoski Matti Tanskanen, Hartola Tarkastuslautakunta ajalla Puheenjohtaja Rauno Hännikäinen, Padasjoki Varapuheenjohtaja Kirsti Laatunen, Orimattila Jäsenet Mervi Lilja, Nastola Matti Tanskanen, Hartola Heikki Raitanen, Lahti Tuulia Salo, Hollola Varajäsenet Veli-Pekka Mäntynen, Lahti Tuula Koivunen, Orimattila Kirsi Ahlgren-Tervala, Hollola Veli-Pekka Koskinen, Sysmä Saila Lehtomäki, Lahti Matti Vierumäki, Lahti Saara Kaipainen, Lahti Pertti Pohjola, Heinola Janne Salminen, Hollola Keijo Oksanen, Lahtii Mia Arbelius, Hollola Varajäsenet Seppo Koskinen, Lahti Sari Niinistö, Lahti Simo Räihä, Lahti Arto Juva, Asikkala Kristiina Hämäläinen, Hollola Sanni Honkanen, Sysmä Veini Holopainen, Orimattila Juhani Sirkiä, Hollola Nina Laihanen, Lahti Kati Pölönen, Hollola Pekka Niemelä, Lahti Varajäsenet Jussi Lanu, Lahti Ilkka Mertsalmi, Padasjoki Maija-Liisa Mamia, Hartola Helvi-Iiris Juurinen, Lahti Riitta Kivi, Hämeenkoski Markku Karnaattu, Hartola Markku Vaara, Orimattila Maija-Liisa Siren, Hämeenkoski Annika Kiander, Heinola Markku Karnaattu, Hartola Antero Nieminen, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta ajalla Puheenjohtaja Varajäsenet Seppo Hautala, Nastola Pasi Huhtinen, Nastola Varapuheenjohtaja Olli Saarinen, Lahti Tomi Sairomaa, Lahti Jäsenet 4

10 Toimintakertomus Katja Ilmoniemi, Lahti Esa Kallinen, Kärkölä Jouni Kokki, Heinola Salamat Masih, Hollola Tarja Pölkki, Lahti Eine Rosenberg-Riihimäki, Hartola Ulriikka Paaso-Rantala, Lahti Henkilöstön edustaja: Jorma Lehtinen, lehtori Opiskelijoiden edustaja Heidi Laaksonen (lukuvuosiksi ja ) Hanne Savolainen, Lahti Hannu Nurminen, Kärkölä Pekka Sillanmäki, Nastola Juha Saarikko, Hollola Marja Ripatti, Lahti Anu Kanko, Heinola Katja Suomela, Asikkala Mirja Aho, toimistosihteeri Johanna Viitanen Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta ajalla Puheenjohtaja Varajäsenet Ilkka Talasranta, puheenjohtaja (6.5. elokuu Tatu Söyrilä 2013) Pasi Jalonen, puheenjohtaja ( alkaen) Varapuheenjohtaja Olli Saarinen, Lahti Harri Rummukainen, Lahti Jäsenet Heli Heikkilä, Orimattila Mira Nieminen, Asikkala Kari Hyytiä, Hollola Reijo Päivärinta, Kärkölä Raili Koskinen, Sysmä Marita Kemppi, Heinola Lasse Pakkanen, Nastola Tapio Nieminen, Hartola Antero Parikka, Lahti Martti Mäkelä, Lahti Niina Pautola-Mol, Lahti Teresa Rautapää, Lahti Leena Ritala, Orimattila Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala, Orimattila Henkilöstön edustaja: Jorma Lehtinen, lehtori Mirja Aho, toimistosihteeri Opiskelijoiden edustaja Kirsi Haapanen, opiskelijoiden edustaja Juudit Pulkkinen (lukuvuodeksi ) Lahden ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus ajalla Puheenjohtaja Varajäsenet Kallioinen Outi Jäsenet LAMKin johdon edustajat (2): Karento Helena Nieminen Juhani) Starckjohann Päivi Weijo Ulla Opettajien edustajat (2): Kivilahti Rami Haapola Leena Lohko Kari Sillanpää Helena Muun henkilöstön edustaja (1): Similä Neea Laitinen Sanna Opiskelijoiden edustajat (2): Leinonen Eero Nurminen Pauliina Kiviperä Otto Munukka Markus Elinkeino- ja muun työelämän edustajat (3): Anttonen Jukka Saario Juhani Karppanen Erkki Ylöstalo Lauri Strengell Petri Ahlroth Taina Lahden ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus ajalla Puheenjohtaja Varajäsenet LAMKin johdon edustajat (2): Karento Helena Kivistö Jari Starckjohann Päivi Oresto Jukka 5

11 Toimintakertomus Opettajien edustajat (2): Kivilahti Rami Mustonen Jukka Muun henkilöstön edustaja (1): Vierumäki Riikka Opiskelijoiden edustajat (2): Munukka Markus Toivonen Pasi Elinkeino- ja muun työelämän edustajat (3): Anttonen Jukka Mustonen Seija Strengell Petri Tuoterenkaan johtokunta ajalla Puheenjohtaja Unto Varonen, Lahti Varapuheenjohtaja Ritva Luoto, Orimattila Jäsenet Seppo Hakala, Lahti Tuula Puikkonen, Asikkala Eva-Stina Kaukoranta, Kärkölä Jorma Niklander, Orimattila Riitta Okkonen, Nastola Tuoterenkaan johtokunta ajalla Puheenjohtaja Hannu Kokko, Lahti Varapuheenjohtaja Tuomo Jussila, Orimattila Jäsenet Pirjo Ahola, Asikkala Sari Hahl, Nastola Manja Piela, Hollola Anita Saarinen, Padasjoki Raimo Suni, Kärkölä Haapola Leena Pilpola Olli Similä Neea Leinonen Eero Mäkitalo Miika Nikula Susa Jussi Eerikäinen Essi Alaluukas Varajäsenet Jarmo Räsänen, Lahti Leena Ritala, Orimattila Timo Peippo, Lahti Tuula Qvick, Kärkölä Reija Salonen, Kärkölä Marko Suuronen, Orimattila Kaarina Kiviniemi-Salonen, Orimattila Varajäsenet Matti Rautio, Lahti Marianne Hyväkkä, Orimattila Ritva Ahonen, Padasjoki Petri Honkanen, Nastola Sini Louko, Hollola Toni Kaskela, Lahti Juha-Matti Laiho, Kärkölä KONSERNIN HALLINTO, Tulosalueiden johtoryhmät Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä Martti Tokola, toimitusjohtaja Marita Modenius, rehtori, Koulutuskeskus Salpaus, asti Päivi Saarelainen, rehtori, Koulutuskeskus Salpaus, alkaen Outi Kallioinen, rehtori, Lahden ammattikorkeakoulu Pekka Kotiaho, johtaja Tuoterengas Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä Päivi Saarelainen, rehtori, puheenjohtaja Hannu Heinonen, vararehtori Keijo Makkonen, vararehtori Iiris Pakkanen, opetusalajohtaja Risto Salmela, opetusalajohtaja Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Raili Yrjölä, opetusalajohtaja Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Jyrki Pyykkönen, myyntijohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja, Viestintä- ja markkinointipalvelut 6

12 Toimintakertomus Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, Hallintopalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja, Hallintopalvelut Merja Helminen, projektipäällikkö, Talouspalvelut Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmä Outi Kallioinen, rehtori, puheenjohtaja Helena Karento, vararehtori Jari Kivistö, osaamisaluejohtaja Jukka Oresto, kehitysjohtaja Päivi Starckjohann, osaamisaluejohtaja Marjo-Riitta Järvinen, laatu- ja arviointijohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja, Viestintä- ja markkinointipalvelut Janita Markwort, talouspäällikkö, YPA/Hallintopalvelut Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, YPA/Hallintopalvelut opiskelijakunnan edustaja Sari Jokinen, rehtorin sihteeri, sihteeri Tuoterenkaan johtoryhmä Pekka Kotiaho, johtaja, puheenjohtaja Riitta Leino, talouspäällikkö Katja Aalto, kehittämispäällikkö Raija Huusko, henkilöstösuunnittelija Ensio Sipilä, kehittämispäällikkö Yhteisten palvelujen johtoryhmä, YPA-tiimi Martti Tokola, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Sirkku Blinnikka, tietopalvelujohtaja Tommi Kangasaho, tietohallintojohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Janita Markwort, talouspäällikkö Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Kari Tuutti, kiinteistöjohtaja Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri KONSERNIN HALLINTO, Tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Sitovuustasoja tarkentavina vastuualueina määritellään seuraavat alueet ja vastuuhenkilöt: Yhteiset palvelut toimitusjohtaja Hallintopalvelut toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja kukin oman vastuualueensa mukaisesti Kiinteistöpalvelut kiinteistöjohtaja Ravintolapalvelut ravintolapalvelujohtaja Tietohallintopalvelut tietohallintojohtaja Viestintä- ja markkinointipalvelut viestintä- ja markkinointijohtaja Tieto- ja kirjastopalvelut Lahden ammattikorkeakoulun rehtori, jolle tietopalvelujohtaja raportoi 7

13 Toimintakertomus Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys Suomen talous ponnistaa vaivalloisesti ylös taantumasta kokonaistuotannon kasvaessa ensi vuonna vain 1,1 prosenttia. Kasvu perustuu asteittain toipuvaan vientiin kotimaisen kysynnän polkiessa paikallaan. Maailmantaloudessa palataan hiljalleen kohti normaalia, mutta Euroopan talouskehitys on yhä haurasta, arvioi Danske Bank suhdannekatsauksessaan joulukuussa. Suomen kasvu on taantuman jälkeenkin melko hidasta ainakin pari vuotta. Ostovoiman heikko kehitys näkyy kaupan kassoilla ja asuntomarkkinoilla. Valoa saattaa olla luvassa ainakin vientialojen työllisyyteen, jota viennin imu voi nostaa loppuvuonna Kotimaisen kysynnän heikkoutta lisää investointien alamäki niin teollisuudessa kuin rakentamisessa. Samaan aikaan hallitus vie eteenpäin rakenneuudistuksia, jotka osittain tähtäävät julkisten menojen säästöihin. Rakenneuudistukset julkisen talouden tervehdyttämiseksi ovat vasta alussa. Globaalitalous toipuu ensi vuonna Yhdysvaltain johdolla. Euroalueen kehitys jää jälkeen, vaikkakin taantuma on selätetty. Ostopäällikköindeksit ja muut ennakoivat mittarit povaavat tukevaa talouskasvua alkuvuodelle. 1 Päijät-Hämeessä asui vuoden 2013 lopussa henkilöä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Päijät-Hämeen väkiluvun kehitys on ollut useiden vuosien ajan noususuuntainen muuttoliikkeestä johtuen, mutta viime vuoden aikana maakunnan väkiluku pieneni runsaalla sadalla henkilöllä. Päijät-Hämeen kunnista väkiluku kasvoi vuoden aikana ainoastaan Lahdessa ja Orimattilassa. Lahden kaupungin väkiluku oli joulukuun lopussa Väkiluku kasvoi ensisijaisesti maahanmuutosta johtuen 0,34 prosenttia vuoden 2013 aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden kaupungin väkiluku on lisääntynyt noin henkilöllä. Väestönlisäys on aiheutunut kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Kuolleita oli kuutisenkymmentä enemmän kuin syntyneitä. Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan Päijät-Hämeen kunnista Hollolassa ja Nastolassa oli syntyneitä kuolleita enemmän vuoden 2013 joulukuun loppuun mennessä. Koko Päijät-Hämeessä syntyneitä oli 302 vähemmän kuin kuolleita. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut teollisuustyöllisten määrän kehitystä Päijät- Hämeessä vuosina Etlan ennusteen mukaan koneteollisuustoimiala on suurin teollisuuden työllistäjä Päijät-Hämeessä myös vuonna Koneteollisuuden toimialan työpaikkojen ennustetaan vähenevän vain hieman vuosien välillä. Seuraavaksi työllistävämmät toimialat ovat elintarviketeollisuus, puutavarateollisuus, metallijalostus- ja metallituoteteollisuus, elektroniikkateollisuus ja kemianteollisuus. Työllisten määrän arvioidaan kasvavan eniten elektroniikkateollisuudessa. Muilla teollisuuden aloilla työllisten määrä pysyy samalla tasolla tai vähenee ennustejaksolla. Työllisten määrä lisääntyy Etlan ennusteen mukaan liike-elämää palvelevassa toiminnassa noin 26 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen Seuraavaksi eniten palvelutoimialalla työllisten määrän ennustetaan kasvavan kiinteistötoiminnassa ja muissa yksityisissä palveluissa. Ennusteen mukaan kauppa ja muu yhteiskunnallinen toiminta säilyttävät asemansa, mutta muut palvelualat supistuvat. Työllisten määrän odotetaan supistuvan eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä julkisissa palveluissa. Verkkotietokeskuksen julkaisemien tilastojen mukaan perustettujen yritysten lukumäärä on tasaisesti kasvanut Päijät-Hämeessä 2000-luvulla aina vuoteen 2007 asti. Vuonna 2009 yrityksiä perustamista vähennettiin huomattavasti ja vuosina 2010 ja 2011 perustettujen yritysten määrä lisääntyi, muuta kääntyi laskuun vuonna Vuonna 2013 yritysten määrän nettomuutos kääntyi laskuun. Vuoden 2013 Päijät-Hämeessä perustettiin 866 uutta yritystä ja lakkautettiin 570 yritystä, joten yritysten nettomuutos oli Danske Bankin suhdannekatsaus joulukuu Lahden kaupungin tilastotiedote Tilastokeskus Verkkotietokeskus 8

14 Toimintakertomus Päijät-Hämeessä työttöminä vuonna 2013 oli keskimäärin henkeä ( vuonna 2012), joista alle 25-vuotiaita oli (1 440 vuonna 2012) henkeä. Kokonaistyöttömyysaste vuonna 2013 oli keskimäärin 13,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 12,1 prosenttia Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2013 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulosalueiden, eri tulosyksiköiden, yhteisten toimintojen ja projektien osalta tilikauden oleellisia muutoksia on selvitetty lisäksi toimintakertomuksen yksikkökohtaisissa osuuksissa. Yhtymäkokous kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Toukokuussa yhtymäkokous hyväksyi konsernin tilinpäätöksen vuodelta 2012 ja hyväksyi Päijät-Hämeen koulutuskonsernin investointitalousarviomuutoksen vuodelle Yhtymäkokous valitsi JHTT-tilintarkastuspalvelut kaudelle Edelleen yhtymäkokous hyväksyi Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen ja linjasi Tuoterenkaan liiketoiminnan kehittämisen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin/tuoterenkaan omistamaksi osakeyhtiömuotoiseksi sosiaaliseksi yritykseksi, niin, että muu toiminta säilyy edelleen kuntayhtymän osana. Vielä yhtymäkokous nimesi jäsenet toimielimiin Tarkastuslautakunta, Konsernihallitus, Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta, Tuoterenkaan johtokunta ja Lahden ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus. Lokakuun kokouksessa yhtymäkokous käsitteli Tuoterenkaan vuoden 2013 talousarviomuutoksen, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talousarviomuutoksen vuodelle 2013 ja Yhteisten palveluiden kustannuksien muutokset vuonna 2013, sekä hyväksyi Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle Konsernihallitus kokoontui toimintavuonna 20 kertaa. Merkittävimmän yksittäisen asiakokonaisuuden muodosti yhtymäkokoukseen menevien asioiden valmistelutyö. Muita päätöksiä ja käsittelyssä olleita asioita olivat mm.: - Allekirjoitusoikeudet Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Ammattikorkeakoulu-uudistus, Lahden ammattikorkeakoulun ylläpito - FUAS-liittouman ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuksen tarkistaminen - Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma tilinpäätökseen vuodelta Hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Hollolan kunnan esitys Hollolan lukiokoulutuksen siirtämisestä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin järjestettäväksi - Info- ja keskustelutilaisuus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin jäsenkuntien edustajille aiheesta opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikka- ja rahoituspäätöksen vaikutus Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan - Jokimaan 2,4 ha:n maa-alueen myynti ja kauppakirjan hyväksyminen - Jokimaan ravikeskuksen katsomorakennukseen sijoittuvien Koulutuskeskus Salpauksen opetustilojen vuokrasopimuksen hyväksyminen - Jäsenkuntien lausunnot Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille ja talousarviosta vuodelle Kokeilulupahakemus hyvinvointiteknologiaan painottuvan koulutusohjelman/osaamisalan järjestämiseen Koulutuskeskus Salpauksessa - Kokeilulupahakemus opetus- ja kulttuuriministeriöltä mahdollisuuksista musiikkiteatterikoulutuksen järjestämiseksi toiseen asteen tutkintona Koulutuskeskus Salpauksessa - Koulutuskeskus Salpauksen hevosalan koulutuksen oppimisympäristön kehittäminen - Koulutuskeskus Salpauksen Jokimaan toimipisteen hevostallijärjestelyt - Kujalan maa-alueen myynti - Lahden ammattikorkeakoulun aloituspaikat vuonna Lahden ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan muutokset osana rakenteellista kehittämistä sekä talouden ja toiminnan sopeuttamistoimenpiteitä - Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden toimialan sijoittuminen Niemen kampusalueelle - Lahden ammattikorkeakoulun toimiluvan valmistelu 9

15 Toimintakertomus - Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen - Lausuntopyyntö eläkemenoperusteisten kustannusten kohdistamisesta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymälle - Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkavähennysten ja yksikköhintaleikkausten vaikutukset Koulutuskeskus Salpauksen koulutuspaikkoihin - Opetusneuvos Arpo Heinosen stipendirahaston stipendit vuodelle Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2014 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman käsittely - Periaatelinjaus Lamk Oy:n yhteisten palvelujen valmistelusta yhtiöittämisen aiesopimuksen mukaisesti - Päijät-Hämeen ennakointiverkoston yhteistyösopimus - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin/koulutuskeskus Salpauksen lausunto koskien opetusja kulttuuriministeriön ehdotusta ammatillisen koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille Päijät-Hämeen koulutuskonsernin 1. tilinpäätösennuste vuodelle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin edustus yhteisöissä ja osakeyhtiöissä, edustajien nimeäminen vuodelle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Henkilöstökertomus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin investointitalousarvion muutos Päijät-Hämeen koulutuskonsernin osavuosikatsaus , kuntaraportointi - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma kaudelle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2012 tilinpäätöksen valmistelu - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin välitilinpäätös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin välitilinpäätös ja 2. tilinpäätösennuste vuodesta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin/koulutuskeskus Salpauksen omistaman AduSal Oy:n osakepääoman korottaminen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin/koulutuskeskus Salpauksen omistamaadusal Oy:n lainan takaussitoumus - Päijät-Hämeen kuntajohtajien kirje Päijät-Hämeen kuntayhtymille: Kuntayhtymien talousarviot vuodelle 2014 (talousarvioiden tarkistaminen keskitetyn palkkaratkaisun mukaisiksi) - Rakennusarkkitehtikoulutuksen koulutusvastuuehdotuksen käsittely - Selvitys palkka- ja taloushallinnon palveluiden hankkimisesta Calpro Oy:ltä - Sisäisen tarkastuksen raportointi - Sosiaalinen yritys Työvoimapalvelu Soiva Oy:n hankinta - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2012, selvitys tarkastuslautakunnan havaintoihin - Teinintien toimipisteen tilajärjestelyt - Tilintarkastuskertomus vuodesta Toisen asteen alueellisen koulutuksen yhteistyösopimuksen irtisanominen - Valtakunnallinen Taitaja2014-tapahtuma Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa - Viranhaltijapäätösten tekijät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Vuoden 2013 talousarvion täytäntöönpano-ohje Henkilöstöasiat - Toiminnan sopeuttamistarve ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kaikkia tulosalueita koskevat yhteistoimintaneuvottelut - Koulutuskeskus Salpauksen organisaatiouudistus, virkojen lakkauttaminen, perustaminen ja virkanimikkeiden muuttaminen - Koulutuskeskus Salpauksen organisaatiouudistus , opetusalajohtajan viran lakkauttaminen ja opetusalapäällikön viran perustaminen alkaen - Toiminnan sopeuttamistarve ja Koulutuskeskus Salpausta koskevat yhteistoimintaneuvottelut - Keskitetty päätöksentekomenettely henkilöstöä koskevissa sopeuttamistoimissa - Oikaisuvaatimusten käsittelyjä: Lahden ammattikorkeakoulu 6, Koulutuskeskus Salpaus 4, Yhteiset palvelut 1 10

16 Toimintakertomus - Lausuntoja Kouvolan hallinto-oikeudelle 5 Hankinta-asiat - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin elintarvike- ja päivittäistavaroiden hankinta sopimuskaudelle Lahden ammattikorkeakoulun Älybussi-projekti, linja-auton hankinta - Korkokustannusten alentaminen ja suojaaminen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin PC- ja MAC-tietokoneiden sekä IT-pientarvikkeiden hankintasopimukset ajalle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin IT-laitteiden leasing-rahoituksen ja elinkaaren hallinnan kilpailutus, sopimus voimaan lukien, option käyttö vuosille Päijät-Hämeen koulutuskonsernin IT-laitteiden leasingrahoituksen laajentaminen koskemaan hankittavia tabletlaitteita sekä älypuhelinlaitteita - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin puhepalveluiden hankinta kolmeksi vuodeksi sekä jatko-optiomahdollisuus yhdelle vuodelle - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sähkönhankinnan kilpailutus - Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Hoitajankatu 3, Lahti (koulu ja asuntola), siivouspalvelujen hankinta - Koulutuskeskus Salpaus, Kone- ja metalliala, Katsastajankatu 14, Lahti, siivouspalvelujen hankinta - Koulutuskeskus Salpaus, Aikuiskoulutus- ja monikulttuuripalvelut, Svinhufvudinkatu 13, Lahti, siivouspalvelujen hankinta - Rakennusteknisten tuntitöiden puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - LVV-teknisten tuntitöiden puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - IV-teknisten tuntitöiden puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - Sähköteknisten tuntitöiden puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - Investointihankkeista hallituksen käsittelyssä ja päätännässä olivat vuonna Koulutuskeskus Salpauksen Ståhlberginkadun kampusalueelle sijoittuvien marata-alojen, Lahden talouskoulun ja Areenan tilajärjestelyjen II-vaiheen suunnitelmien hyväksyminen ja urakoitsijoiden valinta - Koulutuskeskus Salpauksen Ståhlberginkadun kampusalueelle sijoittuvien matkailu-, ravitsemis- ja elintarvikealojen sekä talouskoulun ja Areenan peruskorjaus- ja muutostöiden toteutuksen vaiheaikataulun muutokset Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Suomen hallitusohjelman mukaiseen opetustoimea koskevin menoleikkauksiin varauduttiin vuonna Käydyt yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat jo päättyneenä vuonna. Kuntayhtymä ylitti talousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteensa. Rahoituslain mukainen yksikköhintarahoitus toteutui Koulutuskeskus Salpauksessa vielä 2,6 miljoonaa euroa (+3,9 prosenttia) edellisvuotta korkeampana. Puolet tästä selittyy ministeriön päätöksellä maksaa 125 ylipaikoilla olevasta opiskelijasta (1,3 miljoonaa euroa). Edellisvuonna vastaavaa positiivista yllätystä ei saatu. Lahden ammattikorkeakoulun perusrahoitus laski 1,4 miljoonaa euroa (-4,1 prosenttia). Vuonna 2014 Salpauksen tuotot laskevat talousarvion käyttösuunnitelman eli 1. ennusteen mukaan 5,4 miljoonaa euroa eli 6,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2013 toteutetut sopeuttamistoimet ovat välttämättömät alkaneen vuoden talouden hallinnassa. Henkilöstökuluihin Salpaus on varannut 39,9 miljoonaa euroa vuonna 2014, kun vuoden 2013 toteutuma oli vielä 43,5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 Salpaus pystyi asettamaan itselleen talousarviota korkeamman toimintakatetavoitteen, jonka toteutuessa tilikauden tulos olisi nollatasolla eikä alkuperäisen talousarvion mukaisesti yli miljoona euroa alijäämäinen. Tämän mahdollistaa osaltaan tälle vuodelle saatu tulosrahoitus, jota ei odotettu talousarviossa. Ilman sopeuttamistoimia Salpauksen tulos olisi vuonna 2014 merkittävästi alijäämäinen. Lahden ammattikorkeakoulun tuotot kasvavat hiukan alkaneena vuonna ja aiemmin arvioitu perusrahoituksen lasku ei toteudu ennakoidusti. Ammattikorkeakoulun rahoituksen ennuste on aiempaa positiivisempi uuden vuoden 2014 alusta toteutuneen rahoituslain muutoksesta johtuen. Positiivinen muutos on vain väliaikainen tila, ellei koulutuksen tuloksellisuudesta kyetä pitämään huolta suhteessa muiden ammattikorkeakoulujen tehokkuuteen. 11

17 Toimintakertomus Tuoterenkaan taloudellinen tilanne ei kohentunut odotetusti. Sisäinen konsernivelka kasvoi edelleen. Keskustelu Tuoterenkaan tulevaisuudesta käynnistettiin yhdessä omistajien kanssa marraskuussa Tuoterenkaan toimintaan vaikuttaa talouden haasteiden lisäksi kuntalain yhtiöittämisvelvoite. Samassa yhteydessä tulee ratkaista vanhojen tappiollisten tilikausien aiheuttaman konsernivelan maksu sekä omistajakuntien sitoutuminen Tuoterenkaan palveluihin. Jos Tuoterenkaan palvelu nähdään tarpeelliseksi ja palveluiden hankintaan sitoudutaan, voidaan Tuoterengas pääomittaa pankkilainalla ja organisoida kuntayhtymässä kiinteäksi toiminnalliseksi osaksi Salpausta palvelemaan työmarkkinoita, työrajoitteisia ja niitä, jotka ovat työllistymisen tai opiskeluvaikeuksien vuoksi tuen tarpeessa. Liiketoiminnan yhtiöittäminen tässä mallissa toteutettaisiin yhdessä kilpaillun aikuiskoulutuksen kanssa. Tuoterenkaan sisäinen konsernivelka kasvoi edelleen vuonna 2013 ( euroa). Yhteisissä palveluissa tehtiin sopeuttamistoimia päättyneen vuoden aikana osana konsernin yhteistoimintaneuvotteluja. Niiden vaikutuksesta konsernin tulosaleille voitiin tehdä 1,3 miljoonaa euron palvelumaksuhyvitykset. Yhteisten palveluiden toimintakulut alenivat kokonaisuutena euroa (-1,8 prosenttia). Henkilöstökulut alenivat -7,7 prosenttia (0,97 miljoonaa euroa). Yhteisten palveluiden sopeuttamistoimet vaikuttavat myös vuoden 2014 talouden toteuttamiseen nollatulostasolla. Koko yhtymän taloudellinen tulos heikentyi vuonna Vuonna 2012 suunta saatiin käännettyä. Vuonna 2013 tulos parani edelleen ja vuosikate toteutui 10,1 prosenttina (ed. vuonna 8,3 prosenttia). Valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia on mahdollista analysoida ja ennakoida. Miten ohjelma vaikuttaa Salpauksen toiminnan laajuuteen ja talouteen, on tässä vaiheessa kuitenkin mahdotonta arvioida euroina. Joka tapauksessa kaikkia tehostamis- ja sopeuttamistoimia, joita laadukasta toimintaa vaarantamatta voidaan tehdä, tulee valmistella etukäteen. Korkeakoulusektoriin ohjelmalla ei ole yhtä suuria vaikutuksia. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden, tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. OKM:sta on luvattu koelaskelmia kevään aikana. Uudistettu rahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lukien. Uusi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä muodostuisi kolmesta perusulottuvuudesta: suorituksiin perustuvasta rahoituksesta, vaikuttavuuteen perustuvasta rahoituksesta sekä perusrahoituksesta. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen/ tutkinnon osien sekä opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella eli maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Arvioimme tässä vaiheessa, että Salpauksen kohtuullisen alhainen läpäisy (hajonta on aloittain suurta) 62,2 prosenttia vuonna 2013 (keskeneräinen tilastoluku) ja oppisopimuksen heikko läpäisy 54 prosenttia sekä kasvava työttömyys pikemminkin heikentävät kuin lisäävät Salpauksen rahoitusta. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimuskoulutus) tutkintoihin tai tutkintojen osiin johtamattoman koulutuksen julkisesta rahoituksesta luovutaan. Tämän merkitys Salpaukselle vuoden 2013 tasossa on ollut yhteensä opiskelijatyöpäivää eli euroa. Rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman tavoitteena ovat vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Tavoitteena on koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja että jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien. Tällöin tarkastellaan vahvasti myös koulutuksen järjestäjien taloudellista kykyä vastata toiminnasta niillä resursseilla, jota julkinen talous voi toimintaan antaa. Vastaavaa tarkastelua tehtiin myös ammattikorkeakoulujen toimilupien hakukierroksella syksyllä

18 Toimintakertomus Henkilöstö Ympäristötekijät Lahden ammattikorkeakoulu oli yksi vähemmistönä olevista ammattikorkeakouluista, jonka ei tarvinnut käydä selittämässä taloudellista kantokykyään Helsingissä. Nuorisotakuun toteutuminen on haasteellista, koska Päijät-Hämeessä samanaikaisesti toimeenpannaan Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät opiskelijapaikkaleikkaukset (Salpaukselta -380 paikka vuoteen 2016 mennessä). Koulutuspaikkojen leikkaamisen korvaaminen oppisopimuspaikoilla ei toteudu luvatuista taloudellisista lisäpanostuksista huolimatta, koska työpaikkoja ei lähtökohtaisesti ole ja alaikäisten työllistyminen on vaikeaa. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvoitteen vaikutukset tulee ottaa huomioon kokonaisuuden kannalta, kun samaan aikaan OKM:n tavoite ja tarve on tiivistää kilpailun ulkopuolella olevan aikuiskoulutuksen ja nuortenkoulutuksen yhteistyötä, tutkintojen suorittamista osina, opiskelun ja työn vuorottelua. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen tuo haasteita mm. henkilöstön, tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöön. Lainmuutos kuraattoritoiminnan siirtämisestä peruskuntien tehtäväksi on vaarassa vaikuttaa koulutuksenjärjestäjän onnistumiseen tehtävässään. Kuraattoreilla on suuri merkitys mm. läpäisyn tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien eläkemenoperusteisten maksujen siirtäminen koulutuskonsernin oppilaitosten kustannuksiksi tarkoittaa vuonna 2018 yhteensä 1,6 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,6 prosentin leikkausta vuoden 2013 valtion ja kuntien rahoituksesta koulutuskonsernin perusrahoituksesta. Henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle 2013 on johdettu yhteisestä strategiasta ja Henkilöstöohjelmasta. Henkilöstöohjelman neljä painopistettä ovat: - Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla - Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista - Uudistaa johtamis- ja työskentely-tapojamme - Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti Näiden painopisteiden toimenpiteistä on kerrottu tarkemmin Henkilöstökertomuksessa. Koulutuskonsernin koko henkilöstön määrä oli yhteensä 1515 henkilöä, joista opetushenkilöstöä oli 811. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 164 henkilöä. Tarkempi henkilöstömääräselvitys sekä henkilöstökulut ovat esitetty kohdassa Keskeisistä mittareista sairauspoissaolojen määrä on 9,5 kalenteripäivää/hlö, jossa on noin 4,4 prosenttia kasvua edelliseen vuoteen. Yhteensä sairauspoissaoloja oli kalenteripäivää. Vuoden aikana on kehitetty uutta johtamisen ja työhyvinvoinnin mittaria, joka tukee uuden strategian toteuttamista. Kysely toteutettiin Tuoterenkaalla ja Lahden ammattikorkeakoulussa. Osaamisen varmistamisen nykypäivän ja tulevaisuuden haasteita on tarve nopeaan uuden oppimiseen ja poisoppimiseen ja se miten eri työssä oppimisen muotoja voidaan paremmin hyödyntää osaamisen varmistamisessa. Tavoitteena on, että osaamisen varmistamisen malli tulisi esimiesten ja henkilöstön tietoisuuteen ja osaksi arjen toimintaa organisaatiossamme. Mallin idea on se, että ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa laaditaan vuodelta 2013 erillinen Henkilöstökertomus, joka valmistuu ainoastaan sähköisenä julkaisuna maaliskuussa 2014 ja julkaistaan konsernin www-sivuilla. Koulutuskeskus Salpauksessa on jatkettu toimipistekohtaisten lajitteluohjeiden laadintaa, ja niissä on täsmennetty aikaisempia ohjeita vastaamaan paremmin toimipisteen jätelajittelun 13

19 Toimintakertomus tarpeita. Koulutuskeskus Salpauksessa kestävä kehitys on valittu yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi vuosille Vuonna 2013 valmistuneen koulutuskeskus Salpauksen Kulinaaritalon toiminta perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin, jolle valmisteltiin OKKA-säätiön sertifikaattia. Lahden ammattikorkeakoulussa vastuullisuuden edistäminen oli yksi kehittämistyön painopistealueista. Tuoterenkaassa jatkettiin kehittämistyötä sosiaalisen kierrätysliiketoiminnan alueella, joista tärkeimpänä on Kierrätyskeskus Patina. Kiinteistöpalveluiden kilpailuttaman jätehuollon uuden palveluntuottajan kanssa on aloitettu jätehuollon seurannan kehittäminen. Kiinteistöpalvelut on jatkanut yhteistyössä Sita Finland Oy:n kanssa järjestämistä sopimukseen sisältyviä jätelajittelukoulutuksia konsernin henkilöstölle. Siivouksessa on jatkettu ympäristöystävällisten siivousaineiden ja -koneiden käyttöä ympäristöstrategian tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2013 kiinnitettiin erityistä huomiota laitoshuoltajien koulutukseen uusien siivousmenetelmien käyttöönottoon liittyen. Kiinteistöjen saneerauksissa sekä korjausrakentamisessa rakennusliikkeet on sitoutettu toimintavuoden aikana entistä tarkempaan rakennusjätteiden lajitteluun, mikä on otettu huomioon jo tarjouspyyntöjen laadintavaiheessa. Rakennushankkeissa pintamateriaalien valinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen. 1.2 Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma vuodelta 2013 Johdanto Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma sisältää selonteon konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lausumassa otetaan kantaa omistajaohjauksen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumiseen konsernin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Lausunnossa kuvataan pysyvät toimintatavat sekä kyseisenä vuonna tehty kehittämistoiminta. Lisäksi todetaan toimintatapoihin liittyvät kehittämistarpeet ja suositukset. Lausuma perustuu hallinnollisiin dokumentteihin ja selvityksiin. Nämä asiakirjat on kerätty Kori-intraan https://kori.phkk.fi/ypa/hallinto/toiminnanohjaus/sisaisenvalvonnan-arviointi/sivut/aloitussivu.aspx. Arvioinnissa on hyödynnetty sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tuottamia tietoja. Tilikauden aikana havaittuihin puutteisiin liittyen konsernin johto on esittänyt hallitukselle selonteot tehdyistä korjauksista sekä suunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. Hallitus antoi selvityksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämiin havaintoihin (Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2012) konsernin, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen antamien selontekojen pohjalta. Selvitys toimitettiin tarkastuslautakunnalle ja yhtymäkokoukselle Konsernin johtoryhmä käsitteli selvitykseen liittyviä asioita kokouksissaan ja Konsernihallitus hyväksyi selvityksen kokouksessaan Selvityksessä esitetään, miten toimintaa ja prosesseja muutetaan ja kehitetään, jotta päästään tarkastuslautakunnan suosittamalle tasolle. Toimenpiteiden seurantaa, onnistumista ja tuloksia raportoidaan mm. osavuosikatsauksissa ja tasekirjassa. Johtamis- ja hallintokulttuuri Perusta: Hallituksen lausuma johtamis- ja hallintojärjestelmästä sisältää arvion säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta. Konsernin toiminnanohjauksen kuvauksessa (Kori-intra) esitetty johtamisjärjestelmä konkretisoituu organisaatioksi, säännöiksi ja toimivallaksi. Toiminnanohjauksen kuvaus sisältää sääntöjen päivityksen, tulosaluejaon vahvistamisen, ydinprosessien johtamis- ja kehittämisvastuut, laskentamallin vahvistamisen, vuosittaiset delegointipäätökset, arvioinnit järjestelmän toimivuudesta sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisen. Lisäksi toiminnanohjauk- 14

20 Toimintakertomus sen kuvaus sisältää linkit tietojärjestelmiin, asiakirjoihin ja dokumentteihin kuten sääntöihin, päätöksiin ja ohjeisiin. Kuvauksessa on myös linkit prosesseihin sekä organisointi ja vastuut. Päätöksenteko kokonaisuudessaan on kuvattu toiminnanohjauksen kuvauksessa Kori-intrassa. Toimivallan delegointi jakautuu allekirjoitusoikeuksiin, päätöksiin viranhaltijapäätösten tekijöistä, päätöksiin hankintavaltuuksista ja tositteiden hyväksyjistä, hankinta- ja tilausoikeuksiin, tilaus- ja hyväksymisoikeuksiin sisäisissä ravintolapalveluissa sekä muihin delegointeihin kuten toimitusjohtajan ja rehtoreiden varahenkilöistä tehtäviin päätöksiin. Hallitus antaa vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeen ja tekee delegointipäätökset (viranhaltijapäätösten tekijät, hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät sekä allekirjoitusoikeudet). Konsernin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot määräytyvät perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti. Hallintoelimiä ovat yhtymäkokous, konsernihallitus, Lahden ammattikorkeakoulun hallitus, Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan johtokunnat sekä Ammattiosaamisen toimikunta ja Lahden ammattikorkeakoulun tutkintolautakunta. Konsernin omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumisen seuranta on konsernihallituksen tehtävä. Hallitus käyttää kuntayhtymän valmistelu-, päätäntä- ja toimeenpanovaltaa sekä vastaa omistajaohjauksesta, seuraa omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja systemaattisesti. Yhtymäkokous valitsee konsernihallituksen. Hallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että konsernilla on sellainen riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmä, että hallitus voi olla kohtuullisen varma tavoitteiden saavuttamisesta. Konsernia johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Konsernin, sen tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen ylimmällä johdolla on ensisijainen vastuu riskienhallinnasta, sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta, samoin kuin konsernin tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Sisäisellä tarkastuksella tuetaan johtoa valvontavelvollisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Sääntöjen päivittämisen ja ajan tasalla pitämisen avulla kehitetään edelleen eri hallintoelimille tehtävää valmisteluprosessia sekä varmennetaan toiminnan laatu- ja hallintoprosessien sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kori-intrassa pidetään ajantasaisesti yllä sivua Toimivallan delegointi Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa, jossa on linkit päätöksiin, sääntöihin ja ohjeisiin. Toiminta vuonna 2013: Vuoden 2013 aikana toiminnanohjauksen kuvaustapaa on uudistettu ja päivitetty. Toiminnanohjauksen kuvaus on linkitetty tiiviimmin muuhun Kori-intrassa olevaan ohjeistukseen sekä sisäiseen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistukseen ja raportointiin. Tasekirjan kohdassa Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2013 kerrotaan keskeiset yhtymäkokouksen ja hallituksen käsittelemät asiat. Hallinto-oikeudessa on ollut viisi keskeneräistä käsittelyä. Tapaukset on käsitelty hallituksessa. FUAS-liittouma Lahden ammattikorkeakoulu muodostaa yhdessä Laurean ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa FUAS-liittouman (Federation of Universities of Applied Sciences). FUAS-liittouman liittoumasopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2012, jonka jälkeen on siirrytty sopimuksen mukaiseen työskentelyyn: perustettu liittoumahallitus, rehtorikollegio ja rekrytoitu vakinainen toiminnanjohtaja. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallituksen puheenjohtaja, koulutuskonsernin toimitusjohtaja ja ammattikorkeakoulun rehtori ovat uuden liittoumahallituksen jäseniä. FUAS-liittouma on vahvistanut asemaansa valitsemiensa painoalojen kansallisena osaajana ja kehittänyt osaamistaan entistä vahvemmalla kansainvälisellä verkottumisella. OKM:n kans- 15

21 Toimintakertomus sa solmittujen tulossopimusten mukaan liittouman ammattikorkeakoulujen tehtävät, profiilit ja painoalat määräytyvät osana FUAS-liittoumaa. FUAS-liittouman neuvottelukunta nimettiin joulukuussa Vuoden 2013 alusta lähtien FUAS-liittoumaan on luotu selkeät rakenteet ja toimintaprosessit sekä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa liittoumastrategian määrätietoisen toteuttamisen liittoumahallinnossa ja kaikissa jäsenkorkeakouluissa. Liittoumaan on alkaen perustettu kuusi yhteistä palvelutoimintoa: liittoumahallinto, laatu- ja tietotuotantopalvelut, viestintä, tietohallinto, virtuaalikampus sekä koulutuksen kansainvälistymistä ja vientiä edistävä Global Activities -toiminto. Hämeen ammattikorkeakoulu toimii tietohallinnon ja virtuaalikampuksen, Lahden ammattikorkeakoulu Global Activities toiminnon ja viestinnän sekä Laurea liittoumahallinnon ja laatu- ja tietotuotannon vastuukorkeakouluna. Yhteiset toiminnot kokoavat yhteen jäsenkorkeakoulujen erilliset toiminnot ja parantavat näin toiminnan kustannustehokkuutta ja laatua. Ne mahdollistavat kunkin ammattikorkeakoulun parhaan osaamisen hyödyntämisen koordinoidusti toiminnan alueella. Toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisenä kokonaisuutena osana FUAS-liittoumastrategian toteuttamista. Ne on yhteisesti resursoitu ja niiden johtaminen on delegoitu vastuukorkeakouluille. FUASliittoumahallitus on päättänyt, että uusia yhteisiä toimintoja ei käynnistetä vuoden 2014 aikana. FUAS-liittouma on solminut strategisen kumppanuussopimuksen KU Leuven Associationin kanssa. Vuoden 2013 keskeisiä yhteistyöalueita ovat olleet strategisen liittoumatason toiminnan johtamisen, virtuaalikampuksen, TKI-toiminnan ja laatujärjestelmän kehittäminen. Korkeakoulujen arviointineuvosto myönsi vuodelle 2013 rahoitusta FUAS:n ja KU Leuvenin Quality management and systems of FUAS and KU Leuven Association -benchmarking -hankkeelle. FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat strategian ja liittoumasopimuksen mukaisesti itsenäisiä ammattikorkeakouluja, joiden omistajayhteisöt hakivat kukin toimilupaa omalle korkeakoululleen. Yhteisomistukseen ei ole edellytyksiä. Uudet toimiluvat astuivat voimaan vuoden 2014 alusta. Tilintarkastajien havainnot säännösten, päätösten ja määräysten noudattamisesta Tilintarkastus antoi väliraporttinsa Väliraportissa kerrotaan hallinnon tarkastuksen, sisäinen valvonnan ja konsernivalvonnan, kirjanpidon, valtionosuuksien käytön ja perusteiden tarkastusten tulokset. Lisäksi seuraaville EU-rahoitteisille projekteille on tehty tilintarkastus: Projektin päättymiseen liittyvä tilintarkastus - Aldiga - Vätys - CareMusic - Desthi Valtionvarainministeriön tarkastukset - Vihreä sohva - Venäjän kimppa Rahoittajan tarkastukset: - Matka - UrbanEnviro - YES-Keskus - InnoBrokers - Isänä työelämässä Maksatuskauden tilintarkastus - Service Design - Moving Towards wellbeing - Bench - Forte Komission tarkastus - Rebel 16

22 Toimintakertomus Hallituksen lausuma: Konsernissa riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Konsernin johtamis- ja hallintojärjestelmä varmistaa säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Vuoden 2012 lopussa tulleisiin tietoihin opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmista ja päätöksistä koskien toisen asteen ammatillisten koulutuspaikkojen vähentämistä Päijät- Hämeessä ja yksikköhintojen laskua ennakoitua enemmän reagoitiin välittömästi. Joulukuussa 2012 tilanne informoitiin henkilöstön pääluottamusmiehille. Konsernihallitus päätti kokouksessaan ( 11) käynnistää Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä yhteistoimintaneuvottelut Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) annetun lain mukaisesti. Yhteistoimintaneuvotteluissa ja toiminnan suunnittelussa on tavoitteena tuottaa ja toteuttaa kestäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka mahdollistavat talouden ja toiminnan sopeuttamisen useamman vuoden kestävässä muutos- ja kehittämisprosessissa. Päätavoitteena on mahdollistaa laadukas opetus ja turvata Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja sen tulosalueiden toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset kouluttaa osaavaa työvoimaa ja edistää alueen kilpailukykyä. Kevään neuvottelujen päätökset kohdistuivat pääsääntöisesti Lahden ammattikorkeakouluun sekä Yhteisiin palveluihin. Syksyn neuvottelujen sopeuttamistoimet kohdistuivat Koulutuskeskus Salpaukseen. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen eteni suunnitellussa aikataulussa. Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät aiesopimuksen Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä. Hallitusohjelman ja hallituksen hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Toimilupien hakuaika päättyi , ja valtioneuvosto teki päätökset uusista toimiluvista Lahden ammattikorkeakoulun osalta toimilupapäätös oli myönteinen. Kuntayhtymän rakenne muuttuu ammattikorkeakoulun yhtiöityessä. Kuntayhtymä aloitti syksyllä 2013 omistajakeskustelut kuntayhtymän rakenteen muutoksesta. Kuntalain voimaan astunut muutos edellyttää kilpailuilla markkinoilla toimivan toiminnan yhtiöittämistä siirtymäajan jälkeen. Vaatimus vaikuttaa uuteen kuntayhtymäorganisaatioon Salpauksen aikuiskoulutuksen ja Tuoterenkaan työpajatoimintojen osalta. Yhteiset palvelut palvelevat alueen ammatillista koulutusta myös jatkossa. Valmistelua ja päätöksiä uudesta organisoinnista tehdään kevään 2014 aikana. Suomen hallituksen loppusyksystä 2013 julkaiseman rakennepoliittisen ohjelman opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimenpiteiden vaikutukset Koulutuskeskus Salpaukseen ovat merkittävät ja tarkoittavat sopeuttamistarpeen lisääntymistä verrattuna arvioihin, jotka olivat pohjana vuonna 2013 käytyjen yhteistoimintaneuvotteluille. Käytyjen neuvottelujen tavoitteena oli valmistautua noin 2/3 tiedossa olevasta sopeuttamistarpeesta. Sopeuttamistoimenpiteiden välitön aloittaminen vuoden 2013 alusta oli osoitus kuntayhtymän ennakointi- ja riskienhallinnan toimimisesta. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin on saavuttanut omistajapoliittiset tavoitteensa ja hoitaa sille perussopimuksessa määritellyt koulutuskuntayhtymän tehtävät. Konserni toimii lainsäädännön mukaisena koulutuksen ylläpitäjänä ja tässä tarkoituksessa johtaa ja koordinoi omistajakuntiensa puolesta ammattikorkeakoulutusta, aikuiskoulutusta, lukio- ja ammatillista koulutusta, työhönvalmennusta sekä tutkimus- ja kehitystyötä. Konserni kehittää koulutusta alueen kannalta tehokkaasti, tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tarjonnalla tuetaan omistajakuntien alueella koulutustason nousua, yritystoiminnan kehittämistä ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Konserni rahoittaa toimintansa ja investointinsa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisella yksikköhintarahoituksella sekä opetus- ja muiden palvelujen myynnistä saatavilla tuloilla sekä ulkopuolisella hankerahoituksella. 17

23 Toimintakertomus Kehittämiskohteet: Kuntayhtymän rakenne on muutoksessa. Valmistelu on aloitettu ja asiasta on käyty omistajakeskusteluja. Kuntayhtymän toimintaa tulee kehittää tehokkaaksi ja vaikuttavaksi ammatillisen koulutuksen ja sen tarvitsevien palveluiden tuottajaksi, joka jatkaa systemaattista aluekehitysroolinsa ja -vaikuttavuutensa vahvistamista seudullisessa yhteistyössä sekä kumppanuuksien rakentamisessa ja kehittämisessä omistajakuntien kanssa. Tavoitteena on osaavan työvoiman kouluttaminen ja alueen kilpailukyvyn edistäminen ja yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämiseen. Lahden ammattikorkeakoulun toiminnan tulee entistä voimakkaammin suuntautua ja painottua Lahden alueen ja ammattikorkeakoulun omiin strategisiin painoaloihin eli muotoiluun, ympäristöön sekä hyvinvointipalveluihin. Johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät Perusta: Hallituksen lausuma johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmistä sekä strategiaprosessista sisältää arvion tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnista, pätevyydestä ja luotettavuudesta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen raportointia tukevat ennustekäytännöt ja neljännesvuosiraportointi. Määrällisen ja laadullisen henkilöstösuunnittelun tukena käytössä on henkilöstöraportointiosio palkkajärjestelmässä ja tietovarastoraportoinnissa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta on vaiheistettu ja laadittu aikataulu konsernin vuosikellon avulla. Raportointia tukevat Metrics-tuloskorttiportaalin ja DW-tietovaraston käyttö. Tulos- ja kehityskeskustelujen avulla konkretisoidaan ja seurataan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista eri organisaatiotasoilla ja yksiköissä. Toiminta vuonna 2013: Vuoden 2013 toiminta painottui tulosalueiden yhteisen strategian toteutukseen ja hallitusohjelman edellyttämien muutosten valmisteluun. Johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät olivat täydessä käytössä muutosten valmistelussa ja sopeutustoimien toteuttamisessa. Vaikeasta tilanteesta huolimatta yhteistoimintaneuvottelut käytiin hyvässä hengessä yhteisen tavoitteen mukaisesti. Hallituksen lausuma: Toimintaympäristön muutoksia on ennakoitu ja niihin on suunnitelmallisesti reagoitu. Yhteisen strategian toimeenpano on pohjautunut tulosalueiden strategioihin, yhteisiin toimintaohjelmiin ja Yhteisten palveluiden palvelusuunnitelmiin. Toiminnanohjausjärjestelmän kuvausta Kori-intrassa on kehitetty edelleen. Sen avulla on kuvattu koko konsernin ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä yhteiset pelisäännöt, miten organisaatiossa toimitaan. Se sisältää erilaisia dokumentteja (ohjeita, sääntöjä, sopimuksia jne.), joiden avulla voidaan henkilöstö, mukaan lukien konsernin toimintaan perehtyvät uudet henkilöt, saavat selville, miten konsernissa toimitaan ja miten tulokset syntyvät. Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus ovat hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet: Kuntayhtymän rakennemuutoksen suunnittelua tulee jatkaa hyvässä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Kuntayhtymän uudistettu toimintamalli tulee valmistella ja hyväksyä osana vuoden 2015 talousarviota. Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan uudet strategiat valmistellaan vuoden 2015 aikana. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen viedään päätökseen kevään 2014 aikana ja yhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Yhtiöitetty ammattikorkeakoulu jatkaa kuntayhtymän ja muiden alueellisten yhteisten palveluiden käyttäjänä ja tässä verkostossa voi oman perustehtäväänsä liittyvissä yhteisissä palveluissa toimia myös palveluiden tuottajana. Riskienhallinnan järjestäminen 18

24 Toimintakertomus Riskienhallinnan järjestäminen Perusta: Riskienhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko organisaatiossa. Strategiaprosessissa määritellään tavoitteet, tulokset ja niihin liittyvät riskit. Toiminnanohjauksen kuvaus sisältää ohjeet ja prosessit toimintatapojen soveltamiseen, arvioimiseen ja seurantaan. Konsernin johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla konserni voi toiminnassaan ottaa. Konsernin johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään strategisissa painopisteissä onnistumiseen liittyviin riskeihin. Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. PHKK-tuloskortissa on määritelty PHKK:n kannalta keskeiset strategiset mittarit. Konsernin johto vahvistaa riskienhallintaa oleellisena osana toiminnan ja talouden suunnittelua, ydinprosessien toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskienhallinnan johtamisesta on konsernin johdolla, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen johdolla. Päivittäinen riskienhallinta on osa esimiestyötä. Tulosalueiden ydinprosesseihin liittyviä riskienhallintatapoja ja varmennusmenettelyjä on kuvattu tulosalueiden mallintamissa prosesseissa (ProcessDesigner-ohjelma). Tietovarastoraportoinnin käyttöönotto toiminnan eri osa-alueilla on olennainen osa opetuksen toteutuksen riskienhallintaa ja sen kehittämistä. Opiskelijoihin liittyvät tiedot saadaan ajantasaisesti ja niiden käytettävyys päätöksenteon apuna on olennaisesti parantunut. Toiminta vuonna 2013: Vuoden 2013 aikana Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa on laadittu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje sekä rakennettu Kori-intraan ohjeistus esimiehille ja henkilöstölle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatavoista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje uudistettiin vastaamaan kuntalain nykyisiä vaatimuksia. Sisäistä valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta käsiteltiin kaikille konsernin esimiehille tarkoitetussa esimiesfoorumissa Toiminnanohjauksen kuvaus vuosikelloineen päivitettiin vuoden 2013 aikana. Toiminnanohjauksen kuvaus arvioidaan Taloudellisten riskien hallinta Riskienhallinta on osa toiminnan ja talouden suunnittelua. Johtamisnäkökulmittain riskejä tarkastellaan suhteessa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kriittisissä menestystekijöissä tavoitteena on tasapainoisen talouden turvaaminen ja menestystekijöinä tulorahoituksen laajentaminen ja siihen suhteutettu resurssien käyttö sekä rahoituksen turvaaminen koulutuksen käyttöön. Konsernin rahoitus-, maksuliikenne- ja sijoitustoiminta hoidetaan riskejä halliten. Talousarvion ja konsernisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamisesta ja muusta sijoitustoiminnasta päättää konsernihallitus. Päätökset lainojen ottamisesta tehdään eri rahoittajien kilpailuttamisen jälkeen. Konsernissa sijoitusriskit hallitaan käyttämällä vain pääomaa turvaavia sijoitusinstrumentteja. Toimitusjohtaja informoi hallitusta sijoituksiin liittyvästä riskienhallinnasta säännöllisesti konsernin vuosikellossa määritellyn aikataulun mukaisesti. Konsernin rahoitukseen liittyvien riskien hallintaa tukee reaaliaikainen taloushallinnon järjestelmä. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi tulosyksiköiden on noudatettava hallituksen ja toimitusjohtajan antamia ohjeita mm. menojen jaksottamisessa. Lisäksi tulosyksiköiden tulee tehdä tarvittaessa rahoitusbudjetti yhteistoiminnassa Hallintopalvelujen kanssa. 19

25 Toimintakertomus Ylimääräisiä kassavaroja sijoitetaan maksuliikennetiliä paremman korkotuoton saamiseksi, jos saatava tuotto kattaa maksuliikenteen kokonaiskilpailutuksen yhteydessä valitun maksuliikennetilin tuoton lisäksi sijoittamisesta aiheutuvat kulut. Sijoittamisen periaatteena on varojen turvaava sijoittaminen. Kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta päättää toimitusjohtaja raportoiden sijoituksista hallitukselle. Nykyisen rahoitusmarkkinatilanteen johdosta on syytä hajauttaa talletuksiin sisältyvää pankkiriskiä. Kassavaroja voidaan tallettaa seuraavien rahalaitosten tilimuotoisiin sijoituksiin, ei kuitenkaan yhteen rahalaitokseen kuin enintään 50 % talletushetken kassavaroista ja enintään 12 kuukauden ajaksi: - Nordea Pankki Suomi Oyj - Handelsbanken Ab - Sampo Pankki Oyj - Päijät-Hämeen Osuuspankki ja/tai OP-Pohjola ryhmän keskuspankki (Pohjola Pankki Oyj) - Kuntarahoitus Oyj Konsernin pankkilainojen korkoriskiä hallitaan hajauttamalla lainanottoa sekä vaihtuviin että kiinteisiin korkoihin. Saatavien perintää hoitaa Lindorff Oy, hallitus käsittelee luottotappiot vuosittain. Maksuliikenne- ja pankkipalveluiden kilpailutusta lykättiin seudullisen yhteistyön valmistelusta johtuen. Vakuutusyhtiönä toimii vuodesta 2013 alkaen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutusten kokonaisuus ohjeineen, vakuutusehtoineen ja korvausmenettelyineen on kuvattu Koriintrassa. Lisäksi riskejä arvioidaan osana tulosalueilla toteutettavia auditointi- ja kartoitusprosesseja. Konsernin ennakointitoiminnalla vahvistetaan tulevaisuuden riskeihin varautumista. PHKK on aktiivinen toimija Päijät-Hämeen ennakointiverkossa. Konsernilla on omat ennakoinnin asiantuntijansa ja ennakointia tukevaa hanketoimintaa. Ennakointitoiminnan kuvaus on osa toiminnanohjauksen kuvausta. Toiminta vuonna 2013: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin varautui vastuullisesti tuleviin leikkauksiin, jotka hallitusohjelmassa kohdistuivat opetustoimeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut vähennykset toteutetaan pääosin vuosina Lahden ammattikorkeakoulun osalta aloituspaikkaleikkaukset käynnistyivät Kokonaispaikkaleikkaus on -22. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki kesäkuussa 2013 päätöksen ammatillisen peruskoulutuksen vuosien opiskelijamääristä (Järjestäjäkohtainen päätös ). Koulutuskeskus Salpauksesta vähennetään 380 opiskelupaikkaa ja koko Päijät-Hämeestä 445. Salpauksen koulutuspaikkoja leikataan erityisesti vuosina 2015 (160 paikan vähennys) ja 2016 (170 paikan vähennys). Vuonna 2014 vähennetään 50 paikkaa. Koulutuspaikkaleikkausten lisäksi yksikköhinnan lasku aiheuttaa rahoituksen laskun kaikessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoituksen vähentymisen yhdistyminen koulutuskonsernin oman taloudellisen tuloksen parantamistavoitteisiin vuosina 2014 ja 2015 edellytti toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden ottamista vakavasti. Syksyllä käynnistyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena oli turvata Koulutuskeskus Salpauksen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset kouluttaa osaavaa työvoimaa ja edistää alueen kilpailukykyä. Sopeuttamistoimia koskevat päätökset kohdentuvat vuosille Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muuttuminen vuonna 2014 asettaa omat haasteet talouden suunnittelun näkökulmasta. Koulutuskonsernin kuntayhtymämuotoinen ylläpitojärjestelmä yhdistettynä nykymuotoisen rahoituslain mekanismiin ohjata koulutuksen rahoituksen suoraan ylläpitäjälle on ensiarvoisen tärkeää koulutukseen suunnattujen resurssien turvaamiseksi. Päijäthämäläisen ammatillisen koulutuksen talouden näkökulmasta ylläpitojärjestelmän 20

26 Toimintakertomus tai koulutuksen rahoituslain mahdolliset muutokset ovat riski, jota voidaan osaltaan hallita luomalla mahdollisimman oikea, realistinen kuva siitä missä tilanteessa ammatillinen koulutus on. Koulutuksen järjestäjät kantavat itse vastuun koulutuksen organisoinnista toimialueellaan mahdollisimman tehokkaalla ja laadukkaalla tavalla. Toiminta nojaa läpinäkyvälle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaille, joka kohtelee eri koulutusmuotoja, mukaan lukien lukiot, ylläpitäjästä riippumatta yhtenevästi. Laskennallisen valtionosuuden pohjana on todellisille kustannuksille pohjautuva valtakunnallinen kustannuspohja ja opetus- ja kulttuuriministeriön määräämä keskihinta. Ammatillisen peruskoulutuksen talouden toimivuus on tässä mielessä osoitus omistajaohjauksen toimivuudesta ei päinvastoin. Henkilöriskien hallinta Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty hallintosäännössä (luku 6, ). Henkilöstöohjelman neljä kehittämisen painopistettä ovat: vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla, edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista, uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme ja kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti. Kehittämisen toimenpiteet toteuttavat ennakoivaa henkilöriskienhallintaa. Toimenpiteet ja vastuutahot kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa ja Henkilöstöpalveluiden palvelusuunnitelmassa. Henkilöriskien hallinnassa keskitytään kahteen osa-alueeseen: yksilöihin liittyviin riskeihin ja työyhteisöön liittyviin riskeihin. Suurimmat riskit tässä kokonaisuudessa liittyvät osaamisen ennakointiin, henkilöstösuunnitteluun, rekrytointiin ja yksilön työkykyyn. Työyhteisöön liittyviä riskejä (osaaminen, vaihtuvuus, rekrytointi, esimiestyö ja ikärakenne) hallitaan ajantasaisella ohjeistuksella, valmentamalla esimiehiä ja kehittämällä laadullista ja määrällistä henkilöstösuunnittelua. Henkilöstöjohtamisen tukena on osaamisen johtamisen ohjelmisto, jonka avulla henkilöstösuunnitteluun ja osaamiseen liittyvää tietoa pystytään entistä paremmin keräämään, analysoimaan ja johtamaan. HR-DW-tietovarastossa on mittareita, joilla seurataan, ohjataan ja ennakoidaan henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Pitkällä aikavälillä tämä tukee henkilöstöprosessien ja riskienhallinnan kehittämistä. Henkilöstöriskienhallinnan osalta erikseen mainittavana kokonaisuutena on henkilöstö- ja siihen nitoutuva opiskelijaturvallisuus. Henkilöstö- ja opiskelijaturvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan jatkuvasti kehitettävällä ohjeistuksella sekä osaamisen kehittämisellä. Systemaattinen ja etupainotteinen yhteistoimintajärjestelmä toimii laajasti henkilöstöjohtamista ja henkilöstöriskienhallintaa tukevana elementtinä. Toiminta vuonna 2013: Vuosi 2013 oli henkilöstönäkökulmasta raskas ja vaikea. Yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat kaikkiin henkilöstöjohtamisen osa-alueisiin. Samalla neuvotteluprosessi myös kehitti henkilöstöpoliittisia linjauksia, henkilöstöjohtamisen prosesseja ja lisäsi esimiesten osaamista. Yhteinen tavoitteemme neuvotteluissa oli turvata Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja sen tulosalueiden toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastuullisena työnantajana ja turvata tulevaisuuttamme vahvana toimijana. Hyvässä hengessä käytyjen neuvotteluja lopputuloksesta oltiin yksimielisiä. Yhteistoimintaneuvottuprosessi vaikuttaa merkittävästi ja pitkäkestoisesti koko henkilöstön työssäjaksamiseen. Henkilöstön jaksamista on tuettu yhteistoimintaneuvottuprosessin aikana suunnitelmallisella viestinnällä ja tiedottamisella. Lisäksi henkilöstölle on tarjottu muut tukitoimenpiteisiin esimerkiksi työterveyshuollon toteuttamana. Tulevaisuuteen on varautumista myös esimiesten muutosvalmiuksia kehittämällä. Keväällä käynnistettiin johtoryhmien ja esimiesten oppimisen ja työn muutoksen oppimisprosessi, jonka teemat tukevat muutosta, oppimista sekä vastuullisuutta. Lisäksi vuonna 2013 jatkettiin 21

27 Toimintakertomus osaamisprofiilityötä erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun sekä Yhteisten palvelujen yksiköissä. Osaamisprofiilityön tavoitteena on kuvata mitä osaamista tarvitaan ja arvostetaan - nyt ja tulevaisuudessa. Samalla tehdään näkyväksi olemassa oleva osaaminen ja nostetaan systemaattisesti esiin kehittämiskohteita. Kiinteistöriskien hallinta Vuonna 2013 hyväksytyn Toimitilavisio 2016 mukaisesti pyritään konsernin kiinteistöomaisuutta vähentämään vuoden 2013 alun tilanteesta m 2 vuoden 2016 loppuun mennessä tasolle m 2. Tavoitteeseen sisältyy yhtiöitettävän Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimien Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtyminen pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta. Näiden kolmen kiinteistön tiloja vähentävä vaikutus on m 2. Vuoden 2013 alussa myytiin Kiinteistö Oy Toimistokartanon tiloja 2078 m 2 suuruudelta. Teinintien kiinteistöstä toiminnot sijoitettiin Ståhlberginkadun kampukselle kesällä Teinintien tilat on vuokrattu ulkopuoliseen koulu- ja päiväkotikäyttöön lähes kokonaan. Kiinteistön omistuksesta pyritään luopumaan vuoden 2014 aikana. Konsernihallitus hyväksyi Lahden kaupungin kanssa neuvotellun kauppakirjan Kujalan maa-alueiden ja rakennusten myynnistä joulukuussa Orimattilan Heinämaantien kiinteistön myyntiä jatkettiin. Tiloja on vuokrattu lyhytaikaisilla vuokrasopimuksilla ulkopuolisten käyttöön. Asuntolatoiminta tiloissa jatkuu kevääseen Tanhuan leirikeskuksen kauppaa valmisteltiin toteutettavaksi alkuvuodesta Heinolan Opintie 2:n sekä Hollolan Kukonkoivun toimipisteistä luopumista selvitettiin korvaavien tilojen löytämiseksi. Sammonkatu 8 kiinteistöyhtiön tiloista ollaan toimitilavision mukaisesti luopumassa asteittain. Ensimmäiset tilat vapautuivat kesällä Näistä osa saatiin luovutettua Lahden kaupungin väistötilakäyttöön. Tilat vapautuvat kokonaisuudessaan vuoden 2016 kesällä. Kiinteistöyhtiön osakkeiden luovuttamisesta Lahden kaupungille on aloitettu neuvottelut. Toimitilavisio 2016 mukaista kiinteistöistä luopumista jatketaan ensisijaisesti myymällä ja toissijaisesti vuokraamalla ulkopuoliseen käyttöön. Hallituksen lausuma: Riskienhallinta konsernissa on hyväksyttävällä tasolla. Riskienhallinta on osa kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko konsernissa. Riskien tunnistaminen ja strategisten mittareiden määrittely on osa johdon vuosittaista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Reaaliaikaisia talous- että henkilöstötietojärjestelmistä saatavia tietoja hyödynnetään suunnittelussa (toiminta, talous ja henkilöstö). Toiminnanohjauksen tavoitteena on jatkuva parantaminen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena. Riskienhallinta on osa toiminnanohjausta. Konsernin johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla konserni voi toiminnassaan ottaa. Konsernin johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään kriittisissä menestystekijöissä onnistumiseen liittyviin riskeihin (mahdollisuuksiin ja uhkiin). Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Kehittämiskohteet: Uudistetun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta tulee viedä osaksi päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Johdon ja esimiesten osaamista on kehitettävä ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja on vietävä käytäntöön laaditun ohjeen mukaisesti. Vuoden 2014 aikana kehitetään yksiköissä tehtävää riskienkartoitusta ja sisäisen valvonnan tilan arviointia. Keskeisenä painopisteenä riskienhallinnassa on huomioitava konsernin rakennemuutos etenkin LAMK Oy:n aiheuttamien vaikutusten kautta. Riskienhallinnan tukemiseksi tulee tietovarastohanketta sekä tiedolla johtamista edelleen kehittää toiminta- talous- että henkilöstönäkökulmasta. 22

28 Toimintakertomus Kiinteistöjen osalta tavoitteena tulee olla kiinteistöjen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista ja rakennemuutosta. Organisaation henkilöriskien tulevaisuuden kehittämisalueita ovat henkilöstösuunnittelu, osaamisen ennakointi, ja osaamisen varmistaminen. Henkilöstösuunnittelu liittyy myös kiinteästi konsernin rakennemuutoksen toteuttamiseen. Edellä luetellut ovat osaamisen johtamisen osa-alueita, joilla on suora vaikutus ydinprosessien (koulutuksen, tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan sekä työhönvalmennuksen) toimivuuteen ja tulosten saavuttamiseen. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Perusta: Investointien käynnistämisen toimintatavat ja prosessit on mallinnettu ja ohjeistettu. Konsernin johtoryhmä käsittelee irtaimistoinvestoinnit ja antaa investointien toteutusluvat. Hankintaprosessi on mallinnettu ja ohjeistettu. Asianhallinnan asiantuntijat ohjaavat käyttäjiä Dynasty-asianhallintajärjestelmän käytössä ja hyödyntämisessä. Asianhallinnan asiantuntijoilla on systemaattinen menettely tunnistaa puutteita ja auttaa niiden korjaamisessa (mm. sen varmistamiseen, että hankintailmoitukset tehdään kaikista hankinnoista). Hankintaprosessiin liittyvää koulutusta järjestetään henkilöstölle. Lisäksi konsernilla on yhteistyösopimus Lahden seudun hankintakeskuksen kanssa. Kiinteän omaisuuden hankinnasta päättää konsernihallitus. Rakennushankkeet toteutetaan talousarviossa hyväksyttyjen hankintaohjelmien mukaisesti seuraavasti: konsernihallitus hyväksyy euroa ylittävien hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset, muiden hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset hyväksyy toimitusjohtaja. Kiinteistöjen omistamisessa ja vuokraamisessa noudatetaan selkeitä strategisia periaatteita. Tehokas kiinteistöjen hallintajärjestelmä on osa konsernin suunnittelu- ja toimintajärjestelmää. Konsernin strategiassa ja kiinteistöohjelmassa on määritelty kiinteistönpidon keskeiset periaatteet. Perustoiminnan taloudellisten haasteiden osalta tuottavuusohjelman yksi peruslähtökohdista on toimitilojen käytön tehostaminen ja tiloista luopuminen. Kiinteistöpalvelut organisoi, toteuttaa ja antaa tehtäväksi kiinteistöjen omistamiseen, rakentamiseen, kunnostamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia toimenpiteitä. Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä talousarviolainoista, sopimuksista, sitoumuksista, vakuutuksista ja vakuutusasiakirjoista pidetään luetteloita. Konsernin omistamien kiinteistöjen tasearvot määritellään käyttöomaisuuskirjanpidon avulla. Kiinteistömassan arvo kokonaisuudessaan turvataan vakuutusyhtiön kanssa solmitulla täysarvovakuutuksella. Kiinteistöpalvelut ylläpitävät tietoja kiinteistöjen kaupoista, kiinteistöjen saannon lainhuudatuksista, kiinnityksistä ja vuokraoikeuksien siirroista sekä huolehtivat kiinteistöjen markkinahintojen seurannasta. Käyttöomaisuuden myynnistä päättää konsernihallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä konsernihallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Myynneistä raportoidaan hallitukselle etukäteen ja niistä tiedotetaan (huutokauppa tai muu tarkoituksenmukainen tapa). Konsernin Talouspalvelut vastaavat käyttöomaisuuskirjanpidon ylläpidosta ja neuvonnasta sekä ylläpitävät intranetissä käyttöomaisuuden luettelointiohjetta. Toiminta vuonna 2013: Koulutuskonsernin kiinteistövisiota on täsmennetty osana toiminnan sopeuttamisen ja rakennemuutoksen valmistelua. Tavoite kiinteistökannan vähentämiseksi on 20 %, neliötä. Osana Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä yhtiöitettävän Lahden kaupungin hallintaan siirtyy neliötä. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksessa ja yhtiöittämisen asiakirjoissa on sovittu Lahden ammattikorkeakoulun omaisuuden siirtymisestä yhtiöitettävälle ammattikorkeakoululle. 23

29 Toimintakertomus Hallituksen lausuma: Konsernin omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Hankkeet ja hankintasuunnitelmat on toteutettu toimintasuunnitelmien mukaisesti. Koulutuskonsernin sopeuttamisohjelmassa ja rakennemuutoksen suunnittelussa on kiinteistökannan vähentäminen ollut suunnitelmallisesti mukana. Kehittämiskohteet: Kiinteistövision mukaista toimitilojen vähentämisen toimenpiteiden toteuttamista tulee suunnitelmallisesti jatkaa. Tilojen käyttöasteen seurantaan tulee edelleen panostaa. Sopimustoiminta Perusta: Dynasty-asianhallintajärjestelmä sisältää toiminnot kokous-, asian-, viranhaltijapäätösten-, sopimusten-, dokumenttien- ja arkistojen hallintaan. Konsernissa on Dynastyasianhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä kehitetty hankintojen ja sopimusten hallintaan liittyvää osaamista sisäisen arvioinnin ja koulutuksien avulla. Lisäksi PTCServices Oy:n kanssa on allekirjoitettu sopimus hankintajuridisten asiantuntijapalveluiden käytöstä, joka tukee konsernin toimintaa tarpeen mukaan. Hankintalain mukaisesti kaikista yli kansallisen kynnysarvon ylittävistä (yli euroa) hankinnoista tulee tehdä sopimus ja tallentaa sopimushallinnan järjestelmään. Dynasty-sopimushallinnan järjestelmän avulla seurataan sopimusmääriä sopimustyypeittäin. Sopimushallinnasta kerätään vuosittain sopimusmääräraportti tulosalueittain/sopimustyypeittän tilinpäätöskirjaa varten. Sopimusten seurannan tukena on käytössä sopimushallinnan hälytystoiminto. Hälytystoiminnon avulla seurataan sopimusten voimassaolo- ja päättymisaikoja. Hälytys ohjautuu sopimuksesta vastuuhenkilölle, sopimusneuvottelijalle ja laatijalle. Toiminta vuonna 2013: Sopimusasioissa ja määrissä ei ole vuonna 2013 ollut oleellisia muutoksia verrattuna aikaisempaan. Vuoden 2013 aikana on vakiinnutettu toimintatapoja ja tarkennettu ohjeita. Hallituksen lausuma: Dynasty-asianhallintajärjestelmä on aktiivisessa käytössä sopimusten hallinnassa. Lisäksi sopimusasiat on ohjeistettu konsernin intranet-sivuilla. Sivuille on koottu selkeästi päätökset allekirjoitusoikeuksista sopimusasioissa, sopimuksen sisältövaatimukset, ohjeita ja pohjamalleja. Konsernin sopimustoiminnan hallinta on hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet: Vuonna 2014 kiinnitetään huomiota erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun voimassa oleviin sopimuksiin, niiden siirtämiseksi Lamk Oy:lle vuoden 2015 alusta. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Perusta: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen tarkastuksen tehtävät on järjestetty osana kehittämispäällikön arviointi- ja kehittämistehtävää. Sisäisen tarkastuksen toiminto toimii yhteistyössä tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan kanssa. Sisäisen tarkastuksen toimintaohje (hallitus )antaa tarvittavat suuntaviivat ja määritykset myös mahdolliselle ulkoisena palveluna hankitulle sisäisen tarkastuksen toteutukselle. Hallitus hyväksyy vuosittain tehtävän sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Suunnitelmassa käsitellään myös mahdolliset ostopalveluina hankittavat tarkastustehtävät. Vastuu tarkoituksenmukaisen valvonta-, riskienhallinta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän olemassaolosta on hallituksella. Toimitusjohtaja yhdessä toimeenpanevan johdon kanssa vas- 24

30 Toimintakertomus taa järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta yhdessä henkilöstön kanssa. Toimeenpaneva johto vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen raportit ja suositukset käsitellään asianmukaisesti, tarvittaessa johtoryhmissä, ja että vastuulliset esimiehet valvovat toimenpiteiden toteuttamista sovitussa aikataulussa. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa on kehitetty systemaattisesti. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea koulutuskonsernia sen tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on tarjota järjestelmällinen lähestymistapa konsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen tehokkuutta arvioidaan sen hallitukselle ja toimeenpanevalle johdolle tuottaman lisäarvon avulla. Lisäarvon tuottaminen edellyttää, että sisäinen tarkastus tuottaa luotettavia arvioita ja kehittämisehdotuksia konsernin tavoitteiden toteutumisen tueksi. Toiminta vuonna 2013: - Hankittu ostopalveluna käännöspalveluiden hankintaan liittyvä tarkastustyö. Kehittämispäällikkö on osallistunut tarkastukseen liittyvään aineistonkeruuseen ja muuhun taustatyöhön. - Konsultaatio PHKK:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toiminnon kehittämisessä ja kuvaamisessa. Hallituksen lausuma: Sisäisen tarkastuksen järjestäminen on konsernissa hyväksyttävällä tasolla. Toiminnon asemointi on tarkoituksenmukainen suhteessa johdon ja henkilöstön vastuuseen. Tarkastus on riippumaton toiminto ja raportointivastuussa hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Toiminnon rooli johdon tukena on tunnistettu ja tunnustettu. Kehittämiskohteet: Sisäisen tarkastuksen suunnitelma on laadittava strategia- ja riskilähtöisesti ja varmistettava sisäisen tarkastuksen tuki johtamiseen. Sisäisen tarkastuksen toteutus on jatkossa tarkoituksenmukaisinta tehdä Hallintopalveluiden omana kehittämistoimintaan liittyvänä työnä sekä tarvittavilta osin sitä täydentäen ostopalveluin selkeästi nimetyissä tarkastuskohteissa. Lahden kaupungin konserniyhtiöille kohdistama kysely Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan taso: Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausumassa kuvataan Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeiset toimintatavat sekä kehittämiskohteet. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat toiminnan laajuuteen ja luonteeseen nähden riittävällä tasolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelman päivittäminen: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitus hyväksyi hallintosäännön päivityksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta Samassa kokouksessa hyväksyttiin Päijät- Hämeen koulutuskonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet käsitellään yhtymäkokouksessa Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintatuotot pysyivät osapuilleen edellisvuoden tasolla laskien edellisvuodesta -0,1 prosenttia ( euroa). Koulutuskonsernin toimintakate, euroa, nousi euroa. Toimintakateprosentti parani 8,3 prosenttista 10,2 prosenttiin. Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu ylittivät katetavoitteensa. Tuoterengas jäi vuosikatetavoitteestaan euroa ( euroa vuonna 2012). Yhteiset palve- 25

31 Toimintakertomus lut saavuttivat toimintakatetavoitteensa ja pystyivät hyvittämään palveluiden maksuissa Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun maksuosuuksia yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Sisäisiä vuokria korotettiin (hallitus , yhtymäkokous ), jotta nopeutetut kiinteistöpoistot voitiin kattaa. Sisäisten vuokrien korotus oli 1,9 miljoonaa euroa. Koulutuskeskus Salpauksessa tuotot kasvoivat edellisvuodesta 2,8 prosenttia eli 2,2 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat vain 0,9 prosenttia eli 0,7 miljoona euroa. Toimintakate parani euroon ja toteutui euroa talousarviota parempana. Lahden ammattikorkeakoulussa toimintatuotot laskivat -4,9 prosenttia eli noin -2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Perusrahoituksen osuus tästä oli -14,4 miljoonaa euroa. Kulut laskivat -3,9 prosenttia eli noin -1,5 miljoonaa euroa. Toimintakate parani euroon olleen kuitenkin euroa edellisvuotta vähemmän. Tuoterenkaan tuotot laskivat -5,4 prosenttia, -0,354 miljoonaa euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Kulut laskivat -5,8 prosenttia eli -0,396 miljoonaa euroa. Toimintakate parantui vain hiukan jääden kuitenkin euroon. Yhteisten palveluiden ulkoiset tuotot laskivat -1,4 prosenttia eli euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Muilta osin Yhteisten palveluiden tuottojen muutos oli sisäisten palveluiden laskutusta. Toimintakulut laskivat -1,8 prosenttia eli euroa edellisvuoteen verrattuna ja toteutuivat 1,7 miljoonaa euroa alle talousarvion. Yhteisten palveluiden vuosikate kasvoi 23,3 prosenttiin (vrt. ed. vuosi 20,4). Yhtymäkokous hyväksyi sisäisten veloitusten muutokset Yhteisten palveluiden ja tulosalueiden välille vuodelle Samalla se päätti, että muutosta ei kirjata talousarviomuutoksena vaan nousseiden vuokrien ja sopeuttamistoimien perusteella tehtävien palvelumaksuhyvitysten vaikutus esitetään tilinpäätöksessä poikkeama alkuperäiseen talousarvioon Näin tilikauden aikana tehty sopeuttamistyö näyttäytyy oikein talousarvion toteumavertailussa vuodesta Korkotuotot pienenivät edellisvuodesta euroa matalasta korkotason vuoksi. Korkokulut laskivat euroa vuonna Vuosikate oli euroa eli 10,1 prosenttia toimintatuotoista (8,3 prosenttia vuonna 2012). Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat euroa alle talousarvion, koska investointeja jäi toteuttamatta. Poistot kuitenkin nousivat edellisvuodesta euroa (+51,6 prosenttia) ja suurin osa kasvusta johtui nimenomaan kiinteistöjen poistoajan lyhentämisestä 30 vuodesta 20 vuoteen. Konsernin tilikauden tulos vuonna 2013 oli euroa. Tulos laski euroa. Tilikauden poistot olivat euroa nettoinvestointien ollessa euroa Tilikauden tuloksesta tehtiin seuraavat kirjaukset: Taulukossa selvitetään investointivarausten muutokset ja määrät Tuloksesta tehtiin euron kirjaus konsernin kassavaroina oleville stipendirahastoille maksettavina korkoina, joista rahastojen sääntöjen mukaan maksetaan stipendejä opiskelijoille ja kartutetaan rahastojen pääomaa. Täyttöaste oli Koulutuskeskus Salpauksessa korkea koko vuoden. Rahoitus määräytyy Lahden ammattikorkeakoulussa vuonna 2013 vielä ylläpitoluvan teoreettisen opiskelijamäärän mukaan (70 prosenttia rahoituksesta) ja suoritettujen tutkintojen mukaan (30 prosenttia). Vuonna 2014 on voimassa tulospohjainen rahoitusmalli, jossa tutkintojen kautta tuleva rahoitus muodostaa 46 prosenttia. Erityisesti tutkintojen aikaansaamiseksi on ammattikorkeakoulunkin etu pitää täyttöaste korkealla. 26

32 Toimintakertomus Opiskelijamäärät on selvitetty alla olevassa taulukossa. OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP2013 poikkeama Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä ammatillinen oppisopimus lukio palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä Lahden ammattikorkeakoulu *)yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ *) ylläpitoluvan mukaiset opiskelijat Salpaus palvelutoimintana järjestetty koulutus 9 % Ammattikorkeakoulu (yksikköhintarahoitteinen) 32 % Ammattikorkeakoulu (palvelutoimintana järjestetty koulutus) 1 % Salpaus (yksikköhintarahoitteinen) 58 % Taulukoista kohdassa , opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset, ilmenevät opiskelijamäärän ja ammattikorkeakoulussa ylläpitoluvan perusteella saatavat perusrahoitus- eli yksikköhintatuotot. Tämän opiskelijamäärän perusteella saatavan koulutusaloittain vaihtelevan perusrahoituksen osuus oli 77,8 prosenttia konsernin toimintatuotoista (76,9 prosenttia vuonna 2012). 27

33 Toimintakertomus Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset -9 0 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

34 Toimintakertomus Tuloslaskelman tunnusluvut ,0 Vuosikate/poistot % 145,3 160,8 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 109,0 107,1 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180, Muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Lainanhoitokustannukset (lyhennykset + korot) Yksikköhintatuotot (op.- ja kult.toim. Rahoituslaki) Bruttoinvestoinnit Opiskelijamäärä Vuosikate /opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 109,0 107,1 2,1 Vuosikate/poistot % 130,0 160,8 145,3-30,8 Vuosikate/toimintatuotot % 10,1 8,3 6,6 1,9 Poistot/toimintatuotot % 7,8 5,1 4,6 2,7 Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot % 8,9 6,5 9,2 2,4 Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot % 1,3 1,4 0,7-0,1 Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot % 77,8 76,9 75,7 1,0 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttööön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot Vuosikate/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Toimintatuotot Poistot/toimintatuotot % = 100 * Poistot / Toimintatuotot Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot, % = 100 * Lainanhoitokustannukset / Toimintatuotot Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot, % = 100 * Yksikköhintakorvaukset / toimintatuotot 29

35 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta, vuosikate, nousi 13,3 miljoonaan euroon. Investoinnit olivat nettomääräisesti euroa ja jakautuivat kiinteistöinvestointeihin euroa ja irtaimistoinvestointeihin euroa. Investoinnit ylittyivät talousarvioon verrattuna euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen. Investointien tulorahoitus laski edellisvuoden 116 prosentista Rahoitustoiminnan kassavirta Lainoja lyhennettiin ,44 euroa. Lainanhoitokate 7,8 pysyi hyvällä tasolla ja kasvoi edellisvuoden 6,1:stä. Talousarviossa varattua 3 miljoonan euron lainan nostoa ei toteutettu vuonna Nosto tultaneen esittämään talousarviomuutoksena vuodelle 2014 varmistamaan kuntayhtymän maksuvalmiutta ammattikorkeakoulun yhtiöityessä vuoden 2015 alusta. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät (saamiset ja velat) sitoivat kassavaroja yhteensä 1,0 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Merkittävä tekijä oli korottomien velkojen muutos. Saatavien nettolisääntyminen oli noin 0,3 miljoonaa euroa, kuitenkin EU-osarahoitteisten projektien jälkirahoitussaatavat ovat pienentyneet 0,8 miljoonalla eurolla. Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli 2,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Kassavarojen muutos Kassavarat paranivat noin euroa. Konsernin kassavarat olivat 21 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen peruskorjausvelka vuoden 2013 lopussa oli noin 8,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa 40 % konsernin kassavaroja. Tuoterenkaan sisäinen konsernivelka kasvoi euroa. Kiinteistöjen hankinnan pankkilainoitusta maksettiin pois aiempina vuosina ja kiinteistölainat muuttuivat sisäiseksi konsernivelaksi. Kaikkiaan konsernivelkaa Tuoterenkaalla oli tilinpäätöksessä ,20 euroa, josta kiinteistölainan osuus oli euroa. Sisäinen velkasaldo toimii Tuoterenkaan näkökulmasta käyttöpääomalainan tavoin. Tuoterenkaan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli euroa vuonna Lahden ammattikorkeakoulun kassavarat kasvoivat euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli euroa positiivinen. Projektisaatavien lasku vapautti ammattikorkeakoulun kassavaroja. Koulutuskeskus Salpauksen kassavarat lisääntyivät euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli euroa. Yhteisten palveluiden kassavarat pienentyivät euroa ja ovat laskennallisesti ainoastaan euroa. Talousarviossa varatun 3 miljoonan euron lainannoston toteuttamatta jättäminen näkyy Yhteisten palveluiden kassavaroissa. Yhteisten palveluiden toiminnan ja investointien nettokassavirta oli euroa. 30

36 Toimintakertomus Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 406 Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -98 Antolainasaamisten vähennykset 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -425 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat

37 Toimintakertomus Rahoituslaskelman tunnusluvut Pääomamenojen tulorahoitus, % 68 % 101 % 108 % Investointien tulorahoitus, % 72 % 116 % 127 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodeltä (1 000 ) Investointien tulorahoitus, % *) 116 % 127 % 72 % Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 101 % 108 % 68 % Lainanhoitokate 7,8 6,1 9,1 Kassan riittävyys (pv) Opiskelijamäärä Kassavarat (1 000 ) Kassasta maksut/vuosi, me Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 32

38 PÄIVINÄ PÄIVINÄ Toimintakertomus Maksuvalmiuden kehitys Kassan riittävyys kehitys kuukausittain limiitti Current Ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Kassan riittävyys kehitys kuukausittain limiitti Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella EU-projekteista tuloutumatta vuonna 2013 x euroa Salpaus Lamk Tuoterengas Ypa Saamiset Yhteensä

39 Toimintakertomus Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Koulutuskonsernin taseen loppusumma oli 141,1 miljoonaa euroa (142,7 miljoonaa euroa vuonna 2011). Vieraan pääoman osuus laski 8,9 prosenttia eli euroa. Valtiolta vastikkeetta saadun kiinteistöomaisuuden arvonkorotuksia purettiin tilikaudella 2013 kahden vuoden poistoa vastaavan osa (1/10 -osa arvosta) ,02 euroa. Aiemmin arvonkorotuksia on purettu vuonna 2006, 10 vuoden poistoa vastaava osa (1/4 -osa arvosta) ,05 euroa ja vuonna 2011 viiden vuoden poistoa vastaava osa (1/6 -osa arvosta) ,03 euroa VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset 3 4 Muut pysyvät saamiset 98 0 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 34

40 Toimintakertomus VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

41 Toimintakertomus Taseen tunnusluvut Suhteellinen velkaantuneisuus % 19,9 21,8 22, Omavaraisuus % 80,8 79,2 78, Omavaraisuus % 80,8 79,2 78,9 Suhteellinen velkaantuneisuus % 19,9 21,8 22,0 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija Lainakanta , Lainakanta , /opiskelija Opiskelijamäärä Lainakanta % 6,0 7,0 8,3 Sidotun pääoman osuus % 44,7 45,9 47,3 Rahoitusvarallisuus, Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta /opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä Lainakanta % = 100 * korollinen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Sidotun pääoman osuus % = 100 * sidottu oma pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) 36

42 Toimintakertomus Kokonaistulot ja -menot TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot, joista ,7 Toimintakulut ,6 yksikköhintarahoitus ,8 Valmistus omaan käyttöön ,2 tuet ja avustukset Eu:lta 97 0,1 Korkokulut 200 0,2 tuet ja avustukset muilta ,8 Muut rahoituskulut 23 0,0 koulutuksen myyntitulot ,2 Satunnaiset kulut 0 0,0 muut toimintatuotot ,1 Tulorahoituksen korjauserät 404 0,3 Korkotuotot 73 0,1 Muut rahoitustuotot 18 0,0 Satunnaiset tuotot 406 0,3 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 226 0,2 Investointimenot ,9 Käyttöomaisuuden myyntitulot 969 0,7 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 1 0,0 Antolainasaamiset lisäykset 98 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennys 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 1.4 Kuntayhtymän konsernitilinpäätös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitus perusti Koulutuskeskus Salpauksen esityksestä AduSal Oy:n vuonna Koulutuskeskus Salpaus on toiminut aktiivisesti yksilöllisten oppimispolkujen kehittäjänä ja edelläkävijänä sekä hyödyntänyt uusia virtuaalisen verkkooppimisen pedagogisia ja teknisiä ratkaisuja. Lisätyn todellisuuden edistyneimmän markkinoilla olevan sovelluksen tehokas käyttöönotto ja hyödyntäminen oppimateriaalin valmistamisessa sekä sovelluksen kaupallisessa hyödyntämisessä edellytti itsenäisen yrityksen perustamista. AduSal Oy:n perustaminen merkitsi konsernisuhteen syntymistä. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan suurille kuntayhtymille suositellaan, että ne laatisivat täydellisen konsernitilinpäätöksen sisältäen konsernin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä konsernitaseen, jotta jäsenkunnat pystyisivät laatimaan oman konsernitilinpäätöksensä täydellisenä oikein kuntayhtymän konsernitilinpäätöksestä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt (1), osakkuusyhteisöt (3) ja omistusyhteysyhteisöt (1). Kiinteistö Oy Lahden toimistokartano ei ole enää osakkuusyhteisö tilinpäätöksessä Tytäryhteisöt AduSal Oy (100,00 %), Osakkuusyhteisöt Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) Muut omistusyhteysyhteisöt Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) äänivalta 17,70 % Selvitystä konsernitilinpäätöksen laatimisesta on annettu kohdassa 4.1.3, Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot. Vuosi 2013 oli Adusal Oy:n toinen kokonainen tilikausi. Haastavasta toimintaympäristöstä ja vaikeista taloustilanteista huolimatta yrityksen ensimmäiset onnistumisen merkit ovat olleet konkreettisesti vuoden 2012 aikana. Yritys teki vuonna 2013 positiivisen tuloksen. Tilinpää- 37

43 Toimintakertomus töksen liitetiedot antavat tarkemman kuvan yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta tilanteesta alkaen yrityksen toimitusjohtajan ja myyntijohtajan tehtävistä vastasi Georges Segura. Hallituksen jäseninä ovat toimineet Tuoterenkaan johtaja, Koulutuskeskus Salpauksen rehtori ja vararehtori. Hallituksen jäsenille ei makseta mitään palkkioita, vaan hallituksessa toimitaan osana virkatehtäviä. Yhtiön omistajaohjaus on järjestetty osana yhtymän normaalia virkatyötä ja sisäistä valvontaa. Tänä toimintavuonna lisätyn todellisuuden projektien myynti oli haastavaa. Teknologiaa ja siihen liittyviä työkaluja ei vielä hyödynnetä tarpeeksi Pohjoismaissa. Tämä tilanne on vaikuttanut AduSal Oy:n tulokseen. Yritys laajensi toimintaansa ja erikoistui myös mobiiliteknologiaan. Yritys myi lisätyn todellisuuden ja ipadin koulutuksia ja konsultointia ammatillisen koulutuksen toimijoille. Koulutus- ja konsultointisektorin asiakkaita oli vuonna 2013 useita. Toiminta on tarkoitus laajentaa valtakunnallisesti vuonna AduSal Oy on ollut aktiivinen valtakunnallisissa hankkeissa. Yritys on saanut lisää tunnettavuutta ja tunnustusta hankkeiden ansiosta. Verkostoitumistapaamisia oli runsaasti vuonna 2013 ja ne ovat tavoitteena myös kuluvana vuonna. Näkymät vuodelle 2014 Yritys on edelleen mukana eri toimijoiden projektisuunnitelmissa ja Opetusministeriön hakemuksissa. Talousarvion toteutuminen vaatii edelleen ponnisteluja markkinoinnin ja myynnin suuntaan. Yrityksen palveluksessa oli tilikautena kolme kokoaikaista ja yksi osa-aikainen henkilö Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä Konsernirakenne Yhdistelty konsernitilinpäätökseen (Omistusosuus %) Yhdistelty (kpl) Ei Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt AduSal Oy (100,00 %) 1 - Osakkuusyhteisöt 3 - Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) Muut omistusyhteysyhteisöt 1 - Kiint. Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) > äänivalta 17,70 % Yhteensä 5-38

44 Toimintakertomus Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mulkaiset poistot Arvonalentumiset -9 0 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) Vähemmistöosuudet 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ ,2 Vuosikate/poistot % 140,9 159,8 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 109,0 107,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180, Muutos Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot + Arvonalentumiset Opiskelijamäärä Vuosikate /opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 109,0 107,0 2,1 Vuosikate/poistot % 125,2 159,8 140,9-34,6 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / (Poistot + Arvonalentumiset) 39

45 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 406 Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -98 Antolainasaamisten vähennykset 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 9 Oman pääoman muutokset -425 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat

46 Toimintakertomus Pääomamenojen tulorahoitus, % 68 % 102 % 109 % Investointien tulorahoitus, % 72 % 117 % 128 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Investointien tulorahoitus, % *) 117 % 128 % 72 % Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 102 % 109 % 68 % Lainanhoitokate 7,8 6,2 9,0 Kassan riittävyys (pv) Opiskelijamäärä Kassavarat (1 000 ) Kassasta maksut/vuosi, me Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 41

47 Toimintakertomus Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 42

48 Toimintakertomus VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET 0 0 C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 0 0 II Lyhytaikainen Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ

49 Toimintakertomus Suhteellinen velkaantuneisuus % 19,9 21,8 22, Omavaraisuus % 81,1 79,5 79, Omavaraisuus % 81,1 79,5 79,2 Suhteellinen velkaantuneisuus % 19,9 21,8 22,1 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija Lainakanta , Lainakanta , /opiskelija Opiskelijamäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta /opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä 44

50 Toimintakertomus 1.5 Keskeiset liitetiedot Investointivarausten käyttö Toimielin Varaukset Käyttötarkoit. Purku Lisäys Varaukset Hanke/kohde muutos TP 2013 TP KOULUTUSKESKUS SALPAUS Palvelu-Salpaus Ståhlberginkatu 2-6, Lahti Matkailu- ja ravitsemis alan kiinteistön kalustaminen - Yhtymäkokous (v.2010 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2013 tuloksen käsittely) YHTEISET PALVELUT Kiinteistöinvestoinnit Ståhlberginkatu 10, Lahti Saneeraus - Yhtymäkokous (v.2004 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2005 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2006 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2007 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2008 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2009 tuloksen käsittely) Investointivaraukset yhteensä Takaisin kohtaan Tilikauden tuloksen muodostuminen Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Opisk. määrä Valtion päätös 2012 Ammatillinen koulutus: Tuote-Salpaus Palvelu-Salpaus Salpauksen areena Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Taitaja 2014 *) Rehtorintoimisto (tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus) ka-hinnan vaikutus Ammatillinen peruskoulutus yht TA 2013 Valtion päätös 2013 Opisk.- Opisk.- Tot koht. koht. opisk. yksikköhinta yksikköhinta määrä Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Lukiokoulutus Salpauksen areena Ammatillinen lisäkoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut SALPAUS YHTEENSÄ *) vuoden 2013 rahoituspäätökseen sisältyy /Taitaja 2014, joka käytetty/kirjattu vuodelle Takaisin kohtaan Tilikauden tuloksen muodostuminen 45

51 Toimintakertomus Lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEA- KOULU TA 2013 (arvio OPM:n päätöksestä) Opiskelijat (nuoret ja aikuiset) Euroa yhteensä Opiskelijat (nuoret ja aikuiset) OPM:n päätös 2013 Euroa yhteensä OPM:n päätös 2012 Euroa Liiketalous Sosiaali- ja terveys Muotoiluinstituutti Taideinstituutti Tekniikka Matkailu Musiikki Liikunta Yhteensä Takaisin kohtaan Tilikauden tuloksen muodostuminen Opiskelijoiden kotikuntajakauma KUNTA Ammatillinen koulutus Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuskoulutus, (peruskoulutus) Lukiokoulutus Lahden ammattikorkeakoulu YHTEENSÄ Artjärvi 0 Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kuhmoinen Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Pertunmaa Sysmä Jäsenkunnat yhteensä Muut kunnat Kaikki yhteensä

52 Toimintakertomus Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain Konsernin muu toiminta Tuoterengas Yhteensä Jäsenkunta Peruspääoma Peruspääoma Peruspääoma % % % Asikkala ,68 3,29 % ,83 5,57 % ,51 3,30 % Hartola ,07 0,80 % 0,00 0,00 % ,07 0,80 % Heinola ,72 8,34 % 0,00 0,00 % ,72 8,29 % Hollola ,40 7,58 % ,23 11,27 % ,64 7,60 % Hämeenkoski ,67 0,66 % 2 121,86 0,71 % ,53 0,66 % Kuhmoinen ,90 0,19 % 0,00 0,00 % ,90 0,19 % Kärkölä ,92 1,01 % 4 802,27 1,62 % ,19 1,01 % Lahti ,21 56,43 % ,14 62,73 % ,35 56,46 % Nastola ,36 12,62 % ,75 6,86 % ,11 12,58 % Orimattila ,95 6,10 % ,77 7,58 % ,72 6,11 % Padasjoki ,77 1,22 % ,04 3,66 % ,81 1,23 % Pertunmaa ,98 0,27 % 0,00 0,00 % ,98 0,26 % Sysmä ,55 1,52 % 0,00 0,00 % ,55 1,51 % YHTEENSÄ ,18 100,00 % ,89 100,00 % ,07 100,00 % Orimattilan kaupunki ja Artjärven kunta ovat yhdistyneet kuntaliitoksessa Orimattilan kaupungiksi. Kuntajakolain (1698/2009) 8 luvun 36 :n 1 momentin mukaan kuntien yhdistyessä lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. Yhdistymisessä lakanneen Artjärven kunnan omistama osuus peruspääomasta on siirtynyt Orimattilan kaupungin omistukseen. Perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa asiakirjoissa mainittu Artjärven kunta on kuntaliitoksessa lakannut. 1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä: Poistoerojen käsittely Poistoerojen vähennyksenä käsiteltiin aiemmin investointivarauksella rahoitettujen investointien tilikauden 2013 suunnitelman mukaisten poistojen osuus ,72 euroa. Poistoerojen lisäyksenä käsiteltiin tilinpäätöksessä 2013 Koulutuskeskus Salpauksen Kulinaaritalon kalustamiseen varatun investointivarauksen purku, jonka osuus oli euroa. Poistoeron nettovaikutus oli yhteensä ,28 euroa. Rahastojen lisäys Tilikauden tuloksesta esitetään rahastosiirtoina kirjattavaksi: korkoa konsernin kassavaroina oleville stipendirahastojen pääomille euroa Tilikauden tuloksen käsittely Varausten, poistoeron ja rahastosiirtojen jälkeen jäävä tilikauden ylijäämä euroa esitetään kirjattavaksi tilikauden ylijäämätilille. Tilikauden yli-/alijäämät tulosalueittain ovat seuraavat: Koulutuskeskus Salpaus ,90 euroa Lahden ammattikorkeakoulu ,76 euroa Tuoterengas ,01 euroa Yhteiset palvelut ,61 euroa 47

53 Tuhannet Toimintakertomus Tuoterenkaan sisäisen konsernivelan kattaminen KAUSI KIINTEISTÖJEN HANKINTA MUU KONSERNIVELKA LAINA YHTEENSÄ TUOTERENKAAN SISÄISEN LAINAN KEHITYS KIINTEISTÖJEN HANKINTA MUU KONSERNIVELKA LAINA YHTEENSÄ Tuoterengas Jäsenkunta Peruspääoma % % Artjärvi 0 0,00 % 0,45 % Asikkala ,57 % 3,30 % Hartola 0 0,00 % 0,80 % Heinola 0 0,00 % 8,29 % Hollola ,27 % 7,60 % Hämeenkoski ,71 % 0,66 % Kuhmoinen 0 0,00 % 0,19 % Kärkölä ,62 % 1,01 % Lahti ,73 % 56,46 % Nastola ,86 % 12,58 % Orimattila ,58 % 5,65 % Padasjoki ,66 % 1,23 % Pertunmaa 0 0,00 % 0,26 % Sysmä 0 0,00 % 1,51 % YHTEENSÄ ,00 % 100,00 % Perussopimuksen mukaisesti jäsenkunnan osuus Tuoterenkaan varoihin ja vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa. Tuoterenkaan vaikutus konsernin kassavaroihin käsitellään Tuoterenkaan taseessa lyhytaikaisissa veloissa, lainoissa julkisyhteisöiltä (sisäinen konsernivelka). 48

54 Toimintakertomus Sisäinen velkasaldo oli ,20 euroa, josta kiinteistöinvestointien pankkilainojen takaisinmaksusta johtunut sisäisen konsernivelan osuus on ,14 euroa. Kiinteistövelka ei ole lyhentynyt. Tästä osuudesta maksetaan sisäisenä korkona maksuliiketililtä saatavan koron määrä (1 kk euribor). Korko tältä osin vuodelta 2013 on 1 285,55 euroa. Tuoterenkaan sisäinen konsernivelka kasvoi ,98 euroa. Kaikkiaan konsernivelkaa Tuoterenkaalla oli tilinpäätöksessä ,20 euroa, josta kiinteistölainan osuus oli ,14 euroa. Sisäinen velkasaldo toimii Tuoterenkaan näkökulmasta käyttöpääomalainan tavoin. Tuoterenkaan käyttöpääomana käytettävää muuta konsernivelkaa oli tilinpäätöksessä ,06 euroa ( / ,08 euroa), josta vuonna 2003 yhtymäkokouksen /11 päätöksen mukaisesti sisäiselle velkasaldolle on laskettu 1 prosenttia p.a. korko vuodelta 2013 yhteensä 7 586,31 euroa. Korko lasketaan tilikauden alun ja lopun velkasaldon keskiarvolle. Tuoterenkaan konsernivelan lyheneminen tilikauden 2013 ei toteutunut. Velan kasvun taustalla oli Tuoterenkaan vuoden 2013 toiminnan ja investointien ,13 euroa alijäämäinen nettokassavirta. Koulutuskonserni aloitti marraskuussa 2013 omistajakeskustelut Tuoterenkaan tilanteen korjaamiseksi ja omistaja-asiakkaiden sitoutumiseksi Tuoterenkaan toimintaan. Keskustelujen tavoitteena on löytää malli, jolla Tuoterenkaan toiminta voitaisiin turvata jatkossa ja koulutoiminnalta sisäisesti lainatut varat palauttaa perussopimuksen mukaiseen käyttöön. Vuoden 2013 muutetun talousarvion tavoite konsernivelan lyhentämiseen ilman muita maksu-valmiuteen vaikuttavia eriä oli ainoastaan euroa (toiminnan ja investointien positiivinen kassavirtatavoite) Talouden tasapainottamistoimenpiteet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilinpäätös vuodelta 2013 toteutui tavoitetta paremmin. Tehdyt sopeuttamistoimet valmistautuessa tuleviin rahoituksen leikkauksiin vaikuttivat jo päättyneellä tilikaudella. Kuntayhtymän rakennemuutosta valmistellaan keväällä 2014 yhteistoimintaneuvotteluissa, joiden pääasiallisena tavoitteena on suunnitella konsernilaajuista rakennemuutosta ja siitä aiheutuvia henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä. Rakennemuutoksen vaikutukset edellyttävät toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Valmistelua ja päätöksi uudesta organisoinnista tehdään kevään ja kesän 2014 aikana ja suunnittelu on osa vuoden 2015 toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua. Rakennemuutoksen toimenpiteiden tulee tukea myös tulevien rahoitushaasteiden voittamista. Vuoden 2014 yhteistoimintaneuvottelujen yhtenä tavoitteena onkin seurata vuonna 2013 päätettyjen sopeuttamistoimien toteuttamista. Vuonna 2013 hyväksytyn Toimitilavisio 2016 mukaisesti konsernin kiinteistöomaisuutta pyritään vähentämään vuoden 2013 alun tilanteesta m2 vuoden 2016 loppuun mennessä tasolle m2. Tavoitteeseen sisältyy yhtiöitettävän Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimien Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtyminen pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta. Näiden kolmen kiinteistön tiloja vähentävä vaikutus on m2. Vuoden 2013 alussa myytiin Kiinteistö Oy Toimistokartanon tiloja 2078 m2 suuruudelta. Teinintien kiinteistöstä toiminnot sijoitettiin Ståhlberginkadun kampukselle kesällä Teinintien tilat vuokrattiin ulkopuoliseen koulu- ja päiväkotikäyttöön lähes kokonaan. Kiinteistön omistuksesta pyritään luopumaan vuoden 2014 aikana myymällä kiinteistö. Konsernihallitus hyväksyi Lahden kaupungin kanssa neuvotellun kauppakirjan Kujalan maa-alueiden ja rakennusten myynnistä joulukuussa Orimattilan Heinämaantien kiinteistön myyntiä jatkettiin. Tiloja on vuokrattu lyhytaikaisilla vuokrasopimuksilla ulkopuolisten käyttöön. Asuntolatoiminta tiloissa jatkuu kevääseen Tanhuan leirikeskuksen kauppaa valmisteltiin toteutettavaksi alkuvuodesta

55 Toimintakertomus Heinolan kampuksen toisen rakennuksen Opintie 2:n sekä Hollolan Kukonkoivun toimipisteestä luopumista selvitettiin korvaavien tilojen löytämiseksi. Kukonkoivun toimipisteen lakkauttaminen liittyi Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijapaikkojen vähentymiseen. Sammonkatu 8 kiinteistöyhtiön tiloista ollaan toimitilavision mukaisesti luopumassa asteittain. Ensimmäiset tilat vapautuivat kesällä Näistä osa saatiin luovutettua Lahden kaupungin väistötilakäyttöön. Tilat vapautuvat kokonaisuudessaan vuoden 2016 kesällä. Kiinteistöyhtiön osakkeiden luovuttamisesta Lahden kaupungille on aloitettu neuvottelut. Toimitilavisio 2016 mukaista kiinteistöistä luopumista jatketaan ensisijaisesti myymällä ja toissijaisesti vuokraamalla ulkopuoliseen käyttöön. Takaisin kohtaan Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2013 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä. 50

56 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI 2.1 Tuloskortti Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama % Muutos % Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (Salpaus) 1,60 1,70 1,50-11,76 % -6,25 % Suoritetut tutkinnot (Salpaus) lkm 2 630, , ,00-2,60 % -6,05 % Läpäisy, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus) Valmistuneiden työllistyminen (Salpaus) Sidosryhmämittari (Salpaus, valmistelussa) (PHKK) Koulutuksen vetovoima (LAMK) % 63,70 67,50 62,20-7,85 % -2,35 % % 63,00 61,00 63,00 3,28 % 0,00 % ka hak/alpaikat hak/alpaikat valmistelussa 4,70 5,00 4,60-8,00 % -2,13 % Suoritetut tutkinnot (LAMK) lkm 901,00 960,00 980,00 2,08 % 8,77 % Läpäisy (5v suoritetut tutkinnot) (LAMK) % 60,40 67,00 63,30-5,52 % 4,80 % Työllistyminen (LAMK) % 93,30 94,00 90,30-3,94 % -3,22 % Sidosryhmämittari (LAMK, valmistelussa) (PHKK) Sidosryhmämittari (TR, valmistelussa) (PHKK) ka valmistelussa ka valmistelussa Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama % Muutos % Opinnoista eroaminen, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus) % 13,70 12,50 12,00-4,00 % -12,41 % Keskeyttäminen, AMK (LAMK) % 9,60 7,00 8,70 24,29 % -9,38 % Positiivinen sijoittuminen (TR) Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimassa (TR) % 64,60 68,00 61,50-9,56 % -4,80 % hlö 100,00 180,00 66,00-63,33 % -34,00 % 51

57 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Mittari/Seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama % Muutos % Johtamismittari, LAMK/TR (PHKK)* Työhyvinvointimittari, LAMK/TR (PHKK)* Viestintämittari, LAMK/TR (PHKK)* Tulorahoituksen rakenne, perusrahoituksen osuus tuloista (PHKK) Koulutuksen myynti (tuotot) LAMK & Salpaus (PHKK) Projektitoiminnan laajuus (kulut) (PHKK) Henkilöstökulut / Toimintatuotot (PHKK) Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut) Kiinteistöjen käyttökulut/toimintatuotot (PHKK) ka 3,14 / 3,36 uusi mittari ka 3,50 / 3,70 uusi mittari ka 3,48 / 3,62 uusi mittari % 76,90 77,50 77,80 0,39 % 1,17 % , , ,00-3,37 % -4,85 % , , ,00 86,21 % -0,63 % % 64,00 64,00 61,30-4,22 % -4,22 % m , , ,00-6,12 % -6,12 % % 10,30 10,50 10,60 0,95 % 2,91 % YPA:n toimintakulujen osuus PHKK:n toimintatuotoista (Yhteisten palvelujen palvelusuunnitelmat) % 21,60 22,60 21,23-6,06 % -1,71 % * Otettiin käyttöön Lamkissa ja Tuoterenkaalla vuonna Tästä syystä PHKK keskiarvoa ei ole saatavilla. Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa

58 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.2 Tulosanalyysi vuoden 2013 toiminnasta Kokonaisuutena PHKK-tuloskortin mittaritulokset toteutuivat kohtuullisen hyvin tavoitteiden mukaisesti. Seuraavassa on arvioitu tavoitteiden toteutumista strategisten tavoitteiden näkökulmasta. Strateginen tavoite 1. Oppimisympäristömme ja tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Lahden ammattikorkeakoulussa ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin on säilynyt hyvällä tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka suosittuja koulutusaloja on jouduttu lakkauttamaan ja koulutuspaikkoja on kohdistettu uudelleen. Kuitenkin viime vuosina koulutuksen vetovoimaluvut ovat heikentyneet ja jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota markkinointiin ja opetuksen laatuun. Koulutuskeskus Salpauksessa ensisijaiset hakijoiden määrässä suunta on ollut laskeva, mutta hakijoiden määrä on edelleen hyvällä tasolla. Jatkossa aikaisempaa suurempi osa aloittavista opiskelijoista tulee olemaan suoraan peruskoulusta hakujärjestelmän muutoksesta johtuen. Suoritetut tutkintojen osalta saavutettiin LAMKin historian paras tulos ja tavoite ylitettiin 20 tutkinnolla. Tulosta selittää opintojen etenemisen seurannan tehostaminen sekä ohjaukseen panostaminen. YAMK-tutkinnon sekä joidenkin yksittäisten alojen osalta tarvitaan lisää kehittämistoimenpiteitä, koska tavoitteita ei saavutettu. Salpauksessa ei saavutettu asetettua tutkintotavoitetta. Erityisesti näyttötutkintoina suoritettujen ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen osalta suoritettujen tutkintojen määrä väheni vuonna 2013 verrattuna edelliseen vuoteen. Syynä tähän oli opiskelijapaikkojen määrän vähentäminen sekä taloudellisesta tilanteesta johtunut oppisopimusten purkautuminen. Koulutuksen läpäisy on laskenut Salpauksessa kaksi vuotta. Läpäisyn parantamiseksi on toteutettu erilaisia tukitoimia, jotka ovat parantaneet tilannetta kohdealoilla. Tukitoimia, kuten ryhmäyttämistä ja uusia pedagogisia ratkaisuja tarvitaan edelleen lisää. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja tällä hetkellä käytettävissä on vuoden 2011 lopun tilanne. Salpauksessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen ylitti tavoitteen ja säilyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Erityisen hyvä työllisyys saavutettiin sosiaali- ja terveysalalla sekä joillakin tekniikan aloilla. LAMKissa työllistyneiden osuus laski hiukan, mutta valmistuneiden työllistyminen on edelleen hyvällä tasolla osin pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuen. LAMKin, Salpauksen ja Tuoterenkaan sidosryhmätutkimukset toteutetaan vuoden 2014 aikana. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Opintojen keskeyttäminen on vähentynyt sekä LAMKissa että Salpauksessa. LAMKissa keskeyttäminen on vähentynyt kaikilla aloilla edelliseen vuoteen verrattuna lukuun ottamatta matkailua ja tietojenkäsittelyä. Matkailun osalta opintojen keskeyttämisen lisääntymistä selittää alan lakkauttamispäätös. Tietojenkäsittelyn alan tilanteeseen tullaan kiinnittämään erityisesti huomiota. Salpauksessa on keskitytty ryhmäyttämisen, opetusjärjestelyjen ja ohjaustoimien kehittämisen lisäksi yhteistyöhön peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa. Peruskoulujen kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä rooli opintoihin hakeutumisessa ja opiskelijalle sopivan alan löytymisessä. Tuoterenkaan tavoite Tuoterenkaalle tulevien opiskelijoiden työharjoittelu- ja työssäoppijamäärissä jäi huomattavasti alle tavoitteen. Lisäksi opiskelijamäärä väheni merkittävästi vuosien 2012 ja 2013 välillä. Yhteistyö muiden tulosalueiden kanssa ei ole tässä asiassa riittävällä tasolla. Yhteistyö tullaan vahvistamaan etenkin Salpauksen kanssa. Valmennettavien positiivinen sijoittuminen on heikentynyt edellisestä vuodesta. Alueen taloudellisen toiminnan heikentyminen heijastuu myös Tuoterenkaan toimintaan. Vuoden 2013 aikana Tuoterengas on ollut aktiivisesti yhteydessä omistajakuntiinsa, mikä on vahvistanut toimintaa. 53

59 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Vuoden 2013 talousarviokirjan tuloskorttia varten valmisteltiin mittaria opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävistä Päijät-Hämeessä. Mittarin sijasta tulosanalyysin osana olevassa katsauksessa käsitellään alueen nuorten työllisyyteen ja koulutukseen liittyviä näkökulmia. Katsauksessa käsitellään: - alueen nuorisotyöttömyyttä - perusopetuksesta hakeneiden koulutukseen valittujen ja ulkopuolelle jääneiden määrää Päijät-Hämeessä - hakevan toiminnan toteuttamista Salpauksessa - ilman ammatillista koulutusta olevien ylioppilaiden määrää. Hämeen ELY-keskus seuraa nuorisotakuun toteutumista nuorisotyöttömyyden näkökulmasta. Vuonna 2013 alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli 17,9 prosenttia. Kanta-Hämeessä vastaava luku oli 14,8 prosenttia. Joulukuussa 2013 alle 25- vuotiaiden työttömien osuus oli noin 20 prosenttia, mikä oli 1877 työtöntä. ELY-keskuksen tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien määrä on kasvanut Kanta- ja Päijät- Hämeessä yhteensä 27 prosenttia vuoden aikana. Muiden ELY-keskustena alueilla vuosimuutokset ovat olleet 8 prosentista 46 prosenttiin. Suoraan perusopetuksesta ja sen lisäopetuksesta hakeneet, paikan vastaanottaneet ja hakematta jättäneet Päijät-Hämeessä vuonna 2013 (syksyllä alkanut koulutus) (KOULUTA-tietokanta) Yllä olevan taulukon mukaan lähes kaikki opiskelijat saavat paikan viimeistään lisähaussa, jos he ovat valmiita ottamaan paikan vähemmän suositulta koulutusalalta. Toisaalta omasta mielestään väärällä alalle päätyneet keskeyttävät helpommin koulutuksen. Kokonaisuutena näyttäisi, että suoraan peruskoulusta suoraan tulevat pääsevät halutessaan suhteellisen hyvin koulutukseen. Sen sijaan nuorten aikuisten tilanne näyttää vaikeammalta ja siihen tarvitaan uusia ratkaisuja. Hakeva- toiminta Koulutuskeskus Salpauksessa Nuorille aikuisille suunnattua koulutukseen hakeutumista tukevaa ohjaustoimintaa toteutetaan ensisijaisesti hakevan toiminnan ja Takuumestan kautta. Vuoden 2013 aikana hakevalla toiminnalla on tarjottu henkilökohtaista tai ryhmäohjausta yli 1100 henkilölle. Toimintaa ja tiedotustapahtumia järjestetään yhteistyössä TE-toimistojen, puolustusvoimien, muiden aikuiskoulutustoimijoiden ja oppilaitosten sekä erilaisten yhdistysten ja hankkeiden kanssa. Hakevan toiminnan facebook-sivusto ja blogi julkaistaan helmikuussa Takuumestan tehtävänä on tukea Nuorten aikuisten osaamisohjelman kohdejoukon eli vuotiaiden vailla tutkintoa olevien koulutukseen hakeutumista. Samalla Takuumesta palvelee kaikkia aikuiskoulutuksen asiakkaita, ikään tai koulutustaustaan katsomatta. Syksyn aikana Takuumestalla on ollut runsas 100 ohjattavaa. Useimmiten nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmään kuuluvaa asiakasta ei ole voitu ohjata tutkintoon johtavaan koulutukseen (ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) puuttuvan osaamisen tai työkokemuksen vuoksi, sillä 54

60 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni vain harvoilla on ollut ammatti- tai erikoisammattitutkinnon vaatima ammattitaito. Monilla asiakkailla on jo jokin ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto. Osa ohjattavista ei ole kuulunut kohderyhmään iän takia, tai kielitaito on ollut puutteellinen. Ongelmana ovat usein olleet myös samat terveydelliset tai sosiaaliset syyt, jotka ovat aikaisemminkin vaikeuttaneet ohjattavien opintojen aloittamista tai niiden loppuun saattamista. Kuten edellä on kuvattu, nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmän tavoittaminen on ollut haasteellista. Tästä syystä toimijoiden väliseen verkostoitumiseen sekä tiedottamisen kehittämiseen on käytetty huomattavasti resursseja. Koulutuskeskus Salpaukselle on myönnetty euron valtion erityisavustus vuodelle 2014 nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen ja kohderyhmän tavoittamiseen, koulutukseen ohjaamiseen ja koulutuksen aikaisen lisätuen toteuttamiseen. Nuorten aikuisten osaamisohjelman säännösten muuttuminen vuonna 2014 laajentaa mahdollisuuksia koulutukseen sijoittumiseen, koska rahoitusta voidaan käyttää myös ammatillisen perustutkinnon hankintaan. Yhteistyö työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston kanssa toimii nyt hyvin, ja kaiken kaikkiaan alueen toimijoiden yhteistyö on kehittynyt. Alueellisen ohjausverkoston pitääkin toimia saumattomasti, koska ohjattavat tarvitsevat erilaisia palveluita. Usein asiakkaat ovat moniongelmaisia, ja taustalla on myös mielenterveys- ja päihdeongelmia. Koulutus ei voi kaikkien kohdalla ollakaan tavoitteena, vaan ohjauksen tehtävänä on tukea elämänhallintataitojen ja opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Toiminta usein varsin haastavien asiakkaiden kanssa vaatii myös aikuiskoulutus- ja nuorisoasteen toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedon välitystä. Tämä yhteistyö on lähtenyt hienosti käyntiin. Samoin Takuumestan toimijoiden ja eri koulutusalojen ohjaavien opettajien yhteistyö on syventynyt. Eri ohjaustahojen välille onkin syntynyt kiinteä yhteistyö, ja tämä verkosto parantaa ohjauksen asiantuntijuutta ja laatua. Hakevan toiminnan lisäksi Salpauksessa opiskelevia sekä opiskelemaan hakeutuvia opiskelijoita ohjaa noin 20 opinto-ohjaajaa. Heidän lisäkseen opiskelijoiden tukena on 13 kuraattoria sekä yksi psykologi. Koulutusaloilla toimii myös opintojen etenemistä tukevia ohjaajia. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden muutokset muuttavat yhteishakua ja suosivat jatkossa nykyistä enemmän peruskoulun päättäviä ja vailla toisen asteen tutkintoa olevia. Aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan hakemaan perustutkintoihin erillishaussa. Salpauksessa on suunnitteilla ns. yhden luukun periaatteella toimiva ikärajaton palveluohjauspiste Kohtaamo. Palvelupiste tarjoaa ohjausta, konsultaatiotukea ja neuvontaa sekä tukea joustaville opintopoluille hakeutumiseksi yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Myös Salpauksen ohjaustoiminnan tilastointia kehitetään vuoden 2014 aikana. 55

61 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % (Tilastokeskus) KOKO MAA Uudenmaan maakunta Kanta-Hämeen maakunta Pirkanmaan maakunta Päijät-Hämeen maakunta Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Jatkoi heti opiskelua yliopistokoulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammattikorkeakouluko ulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Päijät-Hämeessä 6,4 prosenttia ylioppilaista jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa vuonna Koko Suomessa ammatillisessa koulutuksessa opinnot aloitti välittömästi ylioppilastutkinnon jälkeen 4,2 prosenttia. Ammattikorkeakoulussa jatkaneilla vastaavat luvut olivat 14 prosenttia Päijät-Hämeessä ja 15,6 koko Suomessa. Yliopistossa taas jatkoi heti opiskelua 16,1 prosenttia päijäthämäläisistä ylioppilaista ja koko Suomen ylioppilaista 17,8 prosenttia. Koko Suomen ylioppilaista opinnoista välivuotta pitävien määrä on kasvanut vuosien välillä 60,3 prosentista 62,5 prosenttiin. Myös Päijät-Hämeessä niiden määrä, jotka eivät jatkaneet heti tutkintotavoitteista opiskelua kasvoi. Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamis-, työhyvinvointi- ja viestintämittarit kootaan osana uudistettua johtamis- ja työhyvinvointikyselyä. Kysely toteutettiin vuonna 2013 LAMKissa sekä Tuoterenkaalla. Kysely on osa strategian ja yhteisten toimintaohjelmien tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Johtamismittari muodostuu 16 väittämästä ja työhyvinvointimittari puolestaan 21 väittämästä. Viestintämittarin taustalla on 15 väittämää. Mittarit pyrkivät kuvaamaan tarkasteltavaa kokonaisuutta laajasti useiden vaikuttavien näkökulmien (johtaminen ja organisaatio, lähiesimiestyö, oma työ ja omantyön kehittäminen, terveys ja työkyky, osaaminen, oppiminen ja uudistuminen, motivaatio ja sitoutuminen, viestintä ja vuorovaikutus) ja tarkastelutasojen (yksilötaso, työyhteisötaso, organisaatiotaso) kautta (kts. kuvio Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn näkökulmat). Koulutuskeskus Salpauksessa ja Yhteisissä palveluissa kysely toteutetaan vuoden 2014 aikana. Johtamismittarin tulos Lahden ammattikorkeakoulussa oli 3,14 ja Tuoterenkaalla 3,36. Johtamismittarin väittämillä arvioitiin johtamisjärjestelmän ja organisaation selkeyttä, esimiestyön onnistumista sekä oman työyhteisön toimivuutta johtamisen kannalta. LAMKissa johtamiseen erittäin tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä oli noin 51 % vastaajista ja Tuoterenkaalla puolestaan 52 %. Työhyvinvointimittarin arvo Lamkissa oli 3,50 ja Tuoterenkaalla 3,70. Työhyvinvointimittarin tulosta voidaan sekä Lamkin että Tuoterenkaan osalta pitää hyvänä. Työhyvinvointimittarin väittämillä arviointiin työyhteisöissä koettua keskinäistä luottamusta, työn sujuvuutta, työyhteisöjen yhteishenkeä ja koettua työkykyä. Johtamisen ja työhyvinvoinnin kyselyn yhteydessä arvioitiin myös viestintää. Työyhteisöviestintä on varsin hyvällä tasolla sekä Lahden ammattikorkeakoulussa että Tuoterenkaassa, joissa mittaukset tehtiin. Viestintämittarin taustalla olevilla väittämillä arvioitiin tiedon saantia, keskustelu- ja vaikuttamismahdollisuuksia, ilmapiiriä sekä yhdessä tekemistä ja oppimista. Lamkin viestintämittarin arvo oli 3,48 ja Tuoterenkaan 3,62. LAMKissa viestintään erittäin tyytyväisiä ja hyvin tyytyväisiä oli noin 57 % vastaajista ja Tuoterenkaassa hieman enemmän eli 62 prosenttia. 56

62 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn näkökulmat Motivaatio ja sitoutuminen Viestintä ja vuorovaikutus Johtaminen ja organisaatio Lähiesimiestyö Osaaminen, oppiminen Oma työ ja oman ja uudistuminen Viestintä ja Johtaminen työn ja kehittäminen vuorovaikutus Motivaatio ja Terveys ja työkyky Lähiesimiestyö sitoutuminen Osaaminen, oppiminen Oma työ ja oman ja uudistuminen Yksilötaso Viestintä ja Johtaminen ja työn kehittäminen vuorovaikutus Terveys ja työkyky Motivaatio ja Lähiesimiestyö sitoutuminen Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen Työyhteisötaso Terveys ja työkyky Oma työ ja oman työn kehittäminen Organisaatiotaso Talouteen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Keskeinen syy hyvään tulokseen on PHKK:ssa tehdyt sopeuttamistoimenpiteet sekä Salpauksen järjestämisluvan ylittävistä opiskelijapaikoista opetushallinnolta saadut 1,3 miljoonaa. Jos sopeuttamisneuvotteluja ei olisi käyty, tulos olisi ollut nollatasolla ja vuonna 2014 selkeästi alijäämäinen. Tämä näkyy myös henkilöstökulujen osuudessa toimintatuotoista. Vuosina on tärkeää seurata sopeuttamistoimenpiteiden toteutumista. Perusrahoituksen osuus tuloista on toteutunut lähes tavoitteen mukaisesti. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on pienentynyt henkilöstömäärän vähentyessä. Opettajien suhteellinen osuus koko henkilöstöstä on kasvanut ja määräaikaisten osuus on vähentynyt. YPA-toimintakulujen osuus PHKK:n toimintatuotoista on laskenut henkilöstön vähentyessä. Henkilöstötunnuslukujen mittaamisessa pyritään jatkossa henkilöstötyövuosien mittaamiseen. Koulutuksen myynnin lisääminen on osoittautunut edelleen haasteelliseksi. Myynti on pysynyt useiden vuosien ajan samalla tasolla, jolloin sen suhteellinen arvo on laskenut. Työvoimakoulutus laski lähes 15 prosenttia edellisvuodesta. Projektitoiminnan laajuus ei ole juurikaan vähentynyt ohjelmakauden loppuvaiheessa. Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä on vähentynyt arvioitua nopeammin. Kuntien kanssa on keskustelu yhteisistä tarpeista, mikä on nopeuttanut kiinteistökannan sopeuttamistoimenpiteitä. Kiinteistöjen käyttökulut suhteessa toimintatuottoihin ovat hiukan nousseet, koska kunnossapito ovat nostaneet kertaluontoisten kulujen osuutta. 57

63 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.3 Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 ulkoiset Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

64 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 sisäiset mukana Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

65 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 ulkoiset Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten (ulkoiset) jälkeen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

66 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Tuloslaskelman osan toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 sisäiset mukana Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten (ulkoiset ja sisäiset) jälkeen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

67 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.5 Investointiosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohankinnat Tuote- Salpaus Menot Palvelu-Salpaus Menot Aikuiskoulutus ja työelämä-palvelut Menot Salpauksen Areena Menot Rehtorin toimisto Menot KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Irtaimistohankinnat Hallinto Tulot Menot Liiketalouden ala Menot Muotoiluinstituutti Menot Taideinstituutti Menot Tekniikan ala Menot Sosiaali- ja terveysala Menot Innovaatiokeskus Menot LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot

68 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni TUOTERENGAS Irtaimistohankinnat Kaluston ylläpito Menot Tuotantokalusto Menot TUOTERENGAS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot YHTEISET PALVELUT Irtamistoinvestoinnit Kiinteistöpalvelut Menot Hallintopalvelut Menot Viestinta- ja markkinointi palvelut Menot Ravintolapalvelut Menot Tietohallintopalvelut Menot Tieto- ja kirjastopalvelut Menot YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Irtamistoinvestoinnit nettomenot YHTEISET PALVELUT Kiinteistöpalvelut / Rakentamishankkeet Ylläpito- ja kehittämishankkeet Ståhlberginkatu 2-6, Lahti. Menot Vipusenkatu 5, Lahti Menot Paasikivenkatu 7, Lahti Menot YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Rakentamishankkeet / Ylläpito- ja kehittämishankkeet nettomenot PHKK YHTEENSÄ Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot

69 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.6 Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Päijät-Hämeen koulutuskonserni muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 1 1 Lainakannan muutokset - - Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Yhteenveto yhtymäkokouksen hyväksymien määrärahojen toteuttamisesta Sito- Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama vuus 1) muutokset muutoksen jälkeen Käyttötalouden sitovat toimintakatteet ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä Investointien sitovat nettomenot ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä Lainat: - Antolainojen lisäykset, Yhteiset palvelut K Antolainojen lyhennykset, Yhteiset palvelut K Lainojen lisäykset, Yhteiset palvelut N Lainojen lyhennykset, Yhteiset palvelut N Muut kassavirtaan vaikuttavat erät E Yhteensä YHTEENSÄ ) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus, E = ei sitova erä 64

70 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus KOULUTUSKESKUS SALPAUS 2.8 Rehtorin katsaus Suomen voimassa olevan hallitusohjelman ja vuosien Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi niin ammattiosaamisessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vuoteen 2020 mennessä. Koulutuskeskus Salpauksen uusi strategiaohjelma tukee tätä tavoitetta: olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö vuonna Valtion talous on tiukka ja opetus- ja kulttuuriministeriö on vuoden 2013 aikana tekemissään päätöksissä monella tavoin linjannut ammatillisen koulutuksen kehitystä ja tulevaisuuden suuntaa hallitusohjelman mukaisesti ja samalla kokonaan eri tavalla toteutettavaksi lähitulevaisuudessa kun aiemmin. Myös vuoden 2016 loppuun mennessä voimaan tuleva kilpailuilla markkinoilla toimivan aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvoite tulee muuttamaan toimintatapoja ja se tulee valmistella erityisen huolella. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on aloittanut ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien uudelleen suuntaamisen ja rakenteellisen kehittämisen toimeenpanon jo keväällä Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tullaan valtakunnallisesti vähentämään kulttuuri-, matkailu- ja ravitsemisaloilla sekä tietojenkäsittelyssä ja eräillä tekniikan aloilla. Tarjontaa tulisi lisätä merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla (lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa), ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Paitsi alakohtaisesti, ammatillisen koulutuksen tarjontaa suunnataan uudelleen myös alueellisesti: koulutustarjontaa lisätään erityisesti metropolialueella; suurimmat supistustarpeet ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Koulutuksen järjestämislupien opiskelijamääriä muutetaan asteittain vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kesäkuussa 2013, että Salpauksen koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 5420 vuodelle 2014, 5260 vuodelle 2015 ja 5090 vuodelle Vähennystä vuoden 2013 tasoon tulee yhteensä 380 opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi leikataan myös yksikköhintoja. Työn ja osaamisen muutos, uudistuminen ja tuloksellisuus ovat suunnitelmakauden avainsanoja. Resurssien (henkilöstö, tilat, koneet, laitteet, raaka-aineet) oikein mitoitettu kohdentaminen vaatii rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, totutuista tavoista luopumista sekä ennakointia ja hyvää suunnittelua. Salpauksen toiminnan tehostamistavoitteet sisältyvät konsernin tuottavuusohjelmaan. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta pyritään parantamaan läpäisyä tehostamalla ja opinnoista eroamista ehkäisemällä. Näiden toimenpiteiden merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa valtakunnallisen uuden rahoitusmallin valmistumisen myötä. Uusi rahoitusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön alkaen. Myös kaikkien koulutuksen järjestäjien koulutusluvat käsitellään uudelleen vuoden 2017 alkuun mennessä. Nuorisotakuun tavoite hallitusohjelmassa on toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu vuoteen 2013 mennessä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tulisi tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän toteutuminen on haasteellista, koska Päijät- Hämeessä samanaikaisesti toimeenpannaan OKM:n tekemät yksikköhinta- ja opiskelijapaikkaleikkaukset. Lisäksi Päijät-Hämeessä on muuhun Suomeen verrattuna merkittävästi enemmän syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria, kasvava työttömyys ja kohtuullisen alhainen koulutustaso. Oppisopimuskoulutuksen laajeneminen ja koulutuspaikkojen leikkaamisen korvaaminen oppisopimuspaikoilla ei toteudu luvatuista taloudellisista lisäpanostuksista huolimatta nopeasti, koska työpaikkoja ei lähtökohtaisesti juurikaan ole. Erityisesti tavoitteet saada oppisopimuspaikka suoraan peruskoulusta tuleville on osoittautunut haasteelliseksi. Vuonna 2013 Salpaus sai tätä varten 50 paikkaa, joista vain 12 paikkaa saatiin toteutumaan. Päättyneenä vuonna saimme kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta loppuvuodesta vuoden 2013 aikana opiskelijapaikkamäärän yli menneistä opiskelijoista. Tämä oli tärkeää kokonaistuloksen muodostumisen kannalta, koska ylipaikoilla olevien opiskelijoiden määrä oli varsin merkittävä (125 opiskelijaa). Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi joulukuussa 2013 Salpaukselle kokeiluluvan järjestää tekniikan ja liikenteen alalle sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon koulutusohjelman / 65

71 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus osaamisalan koulutusta hyvinvointiteknologiaan painottuvana. Kyseisen koulutuksen opiskelijamäärät sisältyvät nykyiseen OKM:n määrittelemään koulutuksen järjestäjäkohtaiseen määrään. Loppuvuodesta ministeriölle jätettyyn kokeilulupahakemukseen musiikkiteatterialan toisen asteen koulutuksen järjestämisestä, Salpauksessa odotetaan vastausta kevään 2014 aikana. Kaikki jo päätetyt ja tulevat muutokset koulutuspaikoissa, yksikköhinnoissa ja tiedossa olevat tiukkenemiset aikuiskoulutuksen rahoituksessa edellyttävät hyvää ennakointitoimintaa yhdessä työelämän kanssa, jotta tulevaisuudessa vastataan mahdollisimman hyvin alueen koulutusja työvoimatarpeeseen. Lahden ammattikorkeakoulun ja Salpauksen yhteiset työelämäneuvottelukunnat aloittivat uusilla kokoonpanoilla ja tehtäväkuvilla vuoden 2013 alussa. Niillä on merkittävä rooli työelämän näkökulmien tuomisessa opetukseen. Salpauksessa edistetään eri tavoin hyvää johtamista, mikä perustuu määriteltyihin yhteisiin arvoihin, prosesseihin ja toimintatapoihin sekä selkeisiin tehtäväkuviin ja vastuualueisiin. Toiminnanohjausjärjestelmää ja tietovarastoa kehitetään edelleen johtamisen tueksi. Syksyllä Koulutuskeskus Salpauksen pitkäaikainen rehtori opetusneuvos Marita Modenius jäi eläkkeelle ja rehtorina aloitti Päivi Saarelainen. Perustehtävän toimintaedellytysten varmistamiseksi, yhteistyön toimivuuden edistämiseksi ja taloudellisen tehokkuuden lisäämiseksi Salpauksen organisaatiota ja johtamisjärjestelmää uudistettiin osana vuoden 2013 koko henkilöstöä koskeneita sopeuttamistoimenpiteitä. Uudistuksessa toimialojen ja tulosyksiköiden määrää vähennettiin merkittävästi ja samalla vähennettiin johtajien määrää, mutta opettajien ja opiskelijoiden lähiesimiestyö pidettiin mahdollisimman korkeana ja lähiesimiesten saavutettavuutta parannettiin sisäistä työnjakoa kehittämällä. Opetus- ja tukihenkilöstön osalta sopeuttamistoimet kohdistuvat OKM:n tekemien opiskelijapaikka- ja yksikköhintaleikkausten myötä pääosin vuosille Aikuiskoulutuksen ja nuorten ammatillisen peruskoulutuksen yhteistyötä kehitetään edelleen voimakkaasti. Yhteistyön tavoitteena on mm. tehostaa tilojen ja laitteiden käyttöä sekä parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta lisäämällä osaamisperusteisuutta opetuksessa, opiskelun ja työn vuorottelun mahdollisuuksia ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Salpauksessa strategisille tavoitteille on asetettu selkeät kehittämiskohteet ja ydinprosesseittain kehittämisen painopisteet. Salpauksessa ja koko konsernissa kehitetään uusia työn tekemisen malleja ja uuden ajan opettajuutta. Yhdessä ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan kanssa Salpaus kehittää uusia oppimisympäristöjä ja panostaa uusiin koneisiin ja laitteisiin. Taitaja2014 -tapahtumaan liittyen uusitaan kone- ja laitekantaa siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat opetusta myös kisojen jälkeen. Uudenlaiset paikasta ja ajasta riippumattomat työskentely- ja opetustavat edellyttävät koko henkilöstöltä paljon uutta pedagogista ajattelua ja osaamista sekä erilaisten uusien tieto- ja viestintäteknisten oppimista. Henkilöstöja tietohallintopalvelut tukevat näiden tavoitteiden toteuttamista. Koulutustakuun toteuttamiseksi panostetaan opiskelijoiden tukitoimiin, ohjaukseen ja opetuksen uudistamiseen. Tuoterenkaan, Lahden kaupungin ja muiden jäsenkuntien kanssa kehitetään edelleen nivelvaiheen ohjausta ja työpajatoimintaa. Suunnitelmakausi sisältää useita perusparannushankkeita Salpauksen käytössä oleviin kiinteistöihin. Vuonna 2013 valmistui ravitsemis- ja matkailualan oppimisympäristö ns. Kulinaaritalo Svinhufvudinkadulle. Seuraavat vaiheet ajoittuvat vuoteen 2014 ja siitä eteenpäin. Vuonna 2013 eteni myös hevosalan uuden oppimisympäristön suunnittelu Jokimaan raviradan yhteyteen ja toteutus käynnistyy vuonna Saneerausten lisäksi myös käytössä olevien tilojen käyttöä pitää tiivistää ja tehostaa mm. vuorolukua lisäämällä sekä työhuoneita tiivistämällä. Osana OKM:n tekemien päätösten toimeenpanoa Salpaus on asettanut tavoitteeksi luopua mm. Sammonkadun tiloista, Hollolan toimipisteestä, Heinolan Opintie 2:sta ja Orimattilan asuntolasta. Sammonkadun osalta luopuminen tapahtuu mennessä Ståhlberginkatu 2 AB:n saneerauksen valmistuttua. Salpaus järjesti vuonna 2013 SAKU Stars-kulttuurikilpailut Lahdessa ja Salpauksen opiskelijat sijoittuivat kuluneen vuoden aikana jälleen hyvin erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Vuonna 2014 järjestämme valtakunnalliset Taitaja-kilpailut. Taitaja2014 -kisoja varten on perustettu kilpailuorganisaatio, joka valmistelee tapahtumia yhdessä Skills ry:n 66

72 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus kanssa. Taitaja-kilpailuihin saatiin OKM:n harkinnanvaraista lisämäärärahaa, mutta myönnetty harkinnanvarainen lisä oli odotettua pienempi ja sen aiheuttamat taloudelliset haasteet ja toimintojen uudelleen tarkastelu on tehtävä kisojen onnistumista vaarantamatta. Paikalliset ja monet valtakunnalliset yritykset ovat mukana Taitaja-kilpailujen järjestämiseen sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Kilpailutoiminta kytketään vahvasti osaksi opetusta, se on mitä parhainta huippuosaamisen edistämistä sekä ammatillisen koulutuksen markkinointia erityisesti työnantajille ja peruskoululaisille. Kansainvälistyminen on edelleen kehittämisen kohteena. Salpaus on mukana mm. Finpron koordinoimassa Future Learning Finland -verkostossa. Kansainvälisen koulutusviennin kehittäminen ja konsernin osaamisen tuotteistaminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yhteisten palveluiden kanssa edistävät koulutusten myyntiä Aasiaan, Lähi-itään ja Venäjälle. Venäjälle Rosatomin kanssa on solmittu merkittävä aiesopimus henkilöstökoulutuksen osalta. Toteutuessaan tämä avaa laajoja yhteistyömahdollisuuksia monien eri tahojen kanssa. Opiskelijoiden yrittäjyyden mahdollisuuksia monipuolistava osuuskunta Messinki aloitti toimintansa loppuvuodesta. Toiminnalla haetaan ensisijaisesti tukea nuorten yrittäjyydelle ja opettajille erilaisia pedagogisia malleja yrittäjyysopetukseen. Vuoden 2013 ja koko suunnitelmakauden tavoitteet ovat uuden strategian mukaiset ja sisällöt ovat nousseet erilaisista Salpauksen sisäisistä arvioinneista, tarkastuslautakunnan raportista, Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiasta, hallitusohjelmasta, KESU:sta ja OKM:n ja Opetushallituksen linjauksista. Vuoden 2013 motto oli: yhteistyöllä pääsemme huipulle. Tämä toteutui vaativasta vuodesta sekä tulevaisuuden turvaamisen kannalta raskaistakin taloudellisista toimenpiteistä huolimatta ja se näkyy toiminnan tuloksissa. Kiitos tästä kuuluu erityisesti kaikille Salpauslaisille ja konsernilaisille, mutta myös opiskelijoille ja hyville työelämäkumppaneillemme eri verkostoissa. Vuoteen 2014 starttaamme Taitaja2014 tunnelmissa teemalla Tee perässä. Tällä haluamme kannustaa kaikkia yrittämään ja tekemään parhaansa siinä, mitä kulloinkin on 2.9 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Johtokunta johtaa Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa lakien, asetusten ja johtosäännön mukaisesti siten, että missio ja visio toteutuvat. Salpauksen johtokunnan jäsenet ajalla Seppo Hautala, puheenjohtaja (varajäsen Pasi Huhtinen) - Olli Saarinen, varapuheenjohtaja (varajäsenenä Tomi Sairomaa) - Katja Ilmoniemi, jäsen (varajäsenenä Hanne Savolainen) - Esa Kallinen, jäsen (varajäsenenä Hannu Nurminen) - Jouni Kokki, jäsen (varajäsenenä Pekka Sillanmäki) - Salamat Masih, jäsen (varajäsenenä Juha Saarikko) - Tarja Pölkki, jäsen (varajäsenenä Marja Ripatti) - Eine Rosenberg-Riihimäki, jäsen (varajäsenenä Anu Kanko) - Ulriikka Paaso-Rantala, jäsen (varajäsenenä Katja Suomela) - Jorma Lehtinen, henkilöstön edustaja (varajäsen Mirja Aho) - Heidi Laaksonen, opiskelijoiden edustaja (lukuvuodeksi ) (varajäsen Johanna Viitanen) - Martti Tokola, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen koulutuskonserni - Jari Salonen, konsernihallituksen puheenjohtaja - Sauli Pakkanen, konsernihallituksen edustaja - Hannu Heinonen, asiantuntija - Keijo Makkonen, asiantuntija - Marita Modenius, rehtori, johtokunnan esittelijä - Arja Mikkonen, pöytäkirjasihteeri. 67

73 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kokousasioihin liittyen kokouksiin kutsuttiin paikalle asiantuntijoita. Yhtymäkokous nimesi kokouksessaan Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan jäsenet toimikaudelle Salpauksen johtokunnan jäsenet ajalla : - Ilkka Talasranta, puheenjohtaja (6.5. elokuu 2013) (varajäsenenä Tatu Söyrilä) - Pasi Jalonen, puheenjohtaja ( alkaen) (varajäsenenä Tatu Söyrilä) - Olli Saarinen, varapuheenjohtaja (varajäsenenä Harri Rummukainen) - Heli Heikkilä, jäsen (varajäsenenä Mira Nieminen) - Kari Hyytiä, jäsen (varajäsenenä Reijo Päivärinta) - Raili Koskinen, jäsen (varajäsenenä Marita Kemppi) - Lasse Pakkanen, jäsen (varajäsenenä Tapio Nieminen) - Antero Parikka, jäsen (varajäsenenä Martti Mäkelä) - Niina Pautola-Mol, jäsen (varajäsenenä Teresa Rautapää) - Leena Ritala, jäsen (varajäsenenä Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala) - Jorma Lehtinen, henkilöstön edustaja (varajäsen Mirja Aho) - Kirsi Haapanen, opiskelijoiden edustaja (lukuvuodeksi ) (varajäsen Juudit Pulkkinen) - Martti Tokola, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen koulutuskonserni - Kari Salmi, konsernihallituksen puheenjohtaja - Seppo Virtanen, konsernihallituksen edustaja - Hannu Heinonen, asiantuntija - Keijo Makkonen, asiantuntija - Päivi Saarelainen, johtokunnan esittelijä - Arja Mikkonen, pöytäkirjasihteeri. Kokousasioihin liittyen kokouksiin kutsuttiin paikalle asiantuntijoita. Johtokunnan puheenjohtaja Ilkka Talasranta menehtyi elokuussa Yhtymäkokous nimesi kokouksessaan Salpauksen johtokunnalle puheenjohtajaksi Pasi Jalosen. 68

74 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.10 Organisaatio ja toimintamallit Salpauksen organisaatiota ja johtamisjärjestelmää uudistettiin osana vuoden 2013 koko henkilöstöä koskeneita sopeuttamistoimenpiteitä. Uudistuksessa toimialojen ja tulosyksiköiden määrää vähennettiin merkittävästi ja samalla vähennettiin johtajien määrää, mutta opettajien lähiesimiestyö pidettiin mahdollisimman korkeana ja lähiesimiesten saavutettavuutta parannettiin sisäistä työnjakoa kehittämällä. Kuvassa 1 on esitetty Koulutuskeskus Salpauksen organisaatio alkaen. Koulutuskeskus Salpauksen organisaatio alkaen Kuva 1. Salpauksen toimintamalli 2.11 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Salpauksen johtokunta kokoontui toimintavuonna 2013 yhdeksän (9) kertaa ja käsitteli mm. talouden ja toiminnan suunnittelu-, seuranta-, tilinpäätös- ja talousarvioasioita. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksiä ja päätöstä ammatillisen peruskoulutuksen alueellisiksi ja alakohtaisiksi tarjontatavoitteiksi vuosille käsiteltiin johtokunnassa alkuvuodesta Lisäksi johtokunta käsitteli toiminnan sopeuttamistarvetta ja valtuutusta Päijät- Hämeen koulutuskonsernin kaikkia tulosalueita koskevien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseen. Edellä mainittujen lisäksi johtokunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien hyväksyminen - Koulutuskeskus Salpauksen toimialarakenteen muutos - Koulutuskeskus Salpauksen organisaatiomuutos, virkojen lakkauttaminen, perustaminen ja virkanimikkeiden muuttaminen - Ammattiosaamisen toimikunnan jäsenten ja varajäsenten nimeäminen - Salpauksen hevosalan koulutuksen oppimisympäristön kehittäminen - Hollolan kunnan lukiokoulutuksen siirtäminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin järjestettäväksi - Kokeilulupahakemus OKM:ltä mahdollisuuksista musiikkiteatterikoulutuksen järjestämiseksi toisen asteen tutkintona Koulutuskeskus Salpauksessa - Kokeilulupahakemus hyvinvointiteknologiaan painottuvan koulutusohjelman / osaamisalan järjestämiseen Koulutuskeskus Salpauksessa - Toisen asteen koulutuksen alueellisen yhteistyösopimuksen irtisanominen - Tilannekatsaus opiskelijoiden työkyvyn ylläpitämisestä, Salpauksen erityisopetuksesta ja ennakointiprosessista - Johtokunnan toiminnan arviointi. 69

75 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.12 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintakate ylitti talousarvion tavoitteen eurolla. Lisäksi investointeja jätettiin toteuttamatta eurolla. Toimintakatteen ja investointien nettokassavirta toteutui euroa talousarvion tavoitetta paremmin. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista (53,0 %) pienentyi edellisen vuoden tasosta (55,2 %) ja alitti talousarviossa arvioidun 55,9 % tason. Opiskelijamäärä tulee vuonna 2014 vähentymään. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kesäkuussa 2013 ammatillisen peruskoulutuksen vuosien koulutusluvista. Salpauksen koulutuslupaan tuli 50 paikan vähennys vuodelle 2014 (lupa 5 420) ja edelleen vähennystä tulee 160 paikkaa vuodelle 2015 (lupa 5 260) ja 170 paikkaa vuodelle 2016 (lupa 5 090). Salpauksesta vähennetään yhteensä 380 paikkaa vuosien aikana. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärään arvioidaan vuonna 2014 pysyvän vuoden 2013 tasolla. Vuonna 2014 valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on ,06 euroa/opiskelija, kun vuonna 2013 yksikköhinta oli ,20 euroa/opiskelija. Vähennystä ammatillisen koulutuksen keskihintaan vuodelle 2014 tulee siis - 1,50 % verrattuna vuoteen Rahoituslain mukaan vuodesta 2011 lähtien 3 % ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksesta suunnataan tuloksellisuusrahoitukseen. Tuloksellisuusrahoitusta saa noin 4/5 koulutuksenjärjestäjistä. Salpaus saa vuonna 2014 tulosrahoitusta 1,138 miljoonaa euroa. Talousarviossa tulosrahoitusta ei oltu arvioitu saatavan. Salpaus saa vuonna 2014 lisäksi Taitaja2014 -kilpailujen järjestämiseen yksikköhinnan harkinnanvaraista lisää noin euroa. Talousarviossa harkinnanvaraista lisää arvioitiin saatavan euroa. Vuoden 2014 talousarvion toimintakatetavoite on euroa. Sopeuttamistoimenpiteiden avulla Salpauksen 1.ennusteen 2014 toimintakate saatiin nostettua euroon, jolloin se riittää suunnitelmanmukaisiin poistoihin, mutta ei kuitenkaan kata kaikkia vuonna 2014 suunniteltuja irtaimistoinvestointeja. Rahoitusvaikutukseksi jää euroa. Toimintatuottoihin on ensimmäisessä ennusteessa arvioitu talousarvioon verrattuna noin 1,278 miljoonan euron lisäys. Yksikköhintatulot ovat yhteensä noin euroa suuremmat kuin talousarviossa. Yksikköhintatuloihin sisältyy saatu tulosrahoitus (talousarvioon sisältymätön 1,138 miljoonaa euroa) ja Taitaja2014 kilpailujen harkinnanvarainen lisä (vähennys euroa talousarvioon). Projektituloihin on arvioitu lisäystä noin euroa. Aikuiskoulutuksen myyntiin on arvioitu kasvua noin euroa. Vuoden 2013 toteumaan verrattaessa toimintatuottojen arvioidaan kuitenkin laskevan yhteensä noin 6,5 % (-5,3 miljoonaa euroa). Aikuiskoulutuksen myynnin arvioidaan vuonna 2014 vähentyvän noin 1,0 miljoonaa euroa ja ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintatulojen vähentyvät noin 2,5 miljoonaa euroa vuodesta Hallituksen syksyllä 2013 päättämä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano vaikuttaa merkittävästi myös Salpauksessa ja tarkoittaa sopeuttamistoimenpiteiden lisääntymistä verrattuna arvioihin, jotka olivat pohjana vuonna 2013 käydyille yhteistoimintaneuvotteluille. Opetus- ja kulttuuriministeriön on tarkoitus ottaa käyttöön alkaen uusi rahoitusmalli, jossa korostuu entisestään läpäisyn tehostaminen ja keskeyttämisen ehkäiseminen. Aikuiskoulutuksen toiminnan sopeuttaminen vuosittain tulevaan rahavirtaan on toiminnan kannalta tärkeää. Tämä toimii edellytyksenä myös mahdollisesti osakeyhtiöitettävälle kilpailutetulle aikuiskoulutukselle. 1.ennusteessa 2014 on muutoksena aiempiin vuosiin kirjattu toimialoille osuudet kaikista Salpauksen yhteisistä kustannuksista. Näin nuorten- ja aikuiskoulutuksen kirjanpidollinen eriyttäminen tarkentuu, tulostietoisuus molemmissa koulutuskokonaisuuksissa paranee ja sitä kautta viesti organisaatiolla sopeuttamistoimenpiteiden tarpeellisuudesta täsmentyy. Näin valmistaudutaan myös kilpaillun aikuiskoulutuksen mahdolliseen yhtiöittämiseen. Vuoden 2013 talouden tasapainottamistoimenpiteitä on käsitelty myös kohdassa

76 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.13 Tilikauden tuloksen muodostuminen Koulutuskeskus Salpauksen toimintatuotot kasvoivat 2,8 % (2,200 miljoonaa euroa) edellisvuodesta. Yksikköhintarahoituksen osuus kokonaistuotoista oli 85,0 % (84,1 % vuonna 2012). Yksikköhintarahoitus kasvoi vielä 3,9 prosenttia, kun taas koulutuksen myynti valtiolle (työvoimakoulutus) väheni -15 prosenttia (1,1 miljoonaa euroa). Toimintakate (2,713 miljoonaa euroa) toteutui euroa edellisvuotta parempana. Suunnitelman mukaiset poistot vähentyivät euroa (noin -2,1 %) edellisvuodesta. Tilikauden tulos oli euroa. Salpauksen syksyllä laadittu 3. tilinpäätösennuste näytti toteutuvaksi toimintakatteeksi noin euroa. Tuloksen toteutumiseen ennustetta positiivisempana vaikuttivat koulutusluvan ylittävien opiskelijoiden osalta saadut yksikköhintatulot noin 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen luvan ylittävältä osalta saatiin euroa. Näitä yksikköhintatuloja ei ollut ennusteessa arvioitu saatavan. Konsernin Yhteisistä palveluista saatiin maksuosuuksien palautusta yhteensä noin euroa. Salpauksen käyttämien tilojen sisäisiä vuokria kirjattiin tilinpäätöksessä noin 1,357 miljoonaa talousarviota enemmän. Vuokrien korotus johtui valtakunnallisen kirjanpito-ohjeiden mukaisesta poistoaikojen lyhentämisestä, josta yhtymäkokous teki päätöksen syksyllä Salpauksen omat yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena tehdyt sopeuttamistoimenpiteet eivät vielä ehtineet juuri vaikuttaa vuonna Elokuussa käyttöön otettu uusi organisaatio pienensi johtamisen organisaatiota ja ehti vaikuttaa tulokseen arviolta euroa vuonna Tulosta on selostettu tarkemmin kohdassa

77 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 3 3 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -2-1 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 72

78 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.14 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen euroa ja ylitti tavoitteen eurolla. Investointeja jäi toteuttamatta euroa ja vuosikate oli euroa tavoitetta parempi. Rahoitustoiminnan kassavirta Perusrahoitussaamiset valtiolta lisääntyivät edellisvuodesta noin euroa, projektien saatavat vähentyivät noin euroa ja myyntisaamiset lisääntyivät noin euroa. Korottomat velat lisääntyivät. Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli euroa. Rahavarojen muutos Kassavarat olivat euroa ja lisääntyivät eurolla edellisvuodesta. 73

79 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 13 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -268 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu liikelaitoksille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena Rahoitusasema ja sen muutokset Koulutuskeskus Salpauksen taseen loppusumma lisääntyi euroa. Vuosipoistot alittivat nettoinvestointien määrän, joten koneiden ja kaluston arvo lisääntyi vastaavasti. Vaihtoomaisuus vähentyi, rahat ja pankkisaamiset, lyhytaikaiset saamiset, oma pääoma ja vieras pääoma lisääntyivät. Omavaraisuus heikkeni. Omavaraisuuden heikkeneminen johtui pääasiassa 1,0 miljoonan euron poistoerokirjauksesta. 74

80 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 5 22 Aineettomat oikeudet 5 22 II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 10 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 0 17 III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 4 4 Muut osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset IV Rahat 8 4 V Osuus pankkisaamisista VASTAAVAA YHTEENSÄ

81 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

82 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.16 Talousarvion toteutuminen Tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama% TA TP 2013 Muutos % TP TP 2013 Suoritetut tutkinnot lkm ammatilliset perustutkinnot lkm yo-tutkinnot lkm lukion oppimäärä lkm näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus) /2119=1,6 4140/2466=1,7 3137/2015=1, Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) % 63,7 67,5 62, suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1229/ / /2035 Läpäisy (lukiokoulutus) % 86,0 90,0 92, suoritetut tutkinnot/aloittaneet lkm 56/65 45/51 47/50 Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 47,4 45,0 54, suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 99/209 73/ /200 Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) % 63,0 61,0 63,0 3 0 Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen % 3,0 3,5 3,2-9 peruskoulutus) 7 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat lkm 135/ / /61-6/-39 68/-40 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat lkm 128/103 78/73 138/87 77/19 8/-16 Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama% TA TP 2013 Muutos % TP TP 2013 Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) % 13,7 12,5 12, positiivinen/negatiivinen eroaminen % 5,5/8,1 6,0/6,5 4,4/7,7-27/18-20/-5 Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) % 6 4,0 2, positiivinen/negatiivinen eroaminen % 3,7/1,8 3,0/1,0 2,5/0-17/ /-100 Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 10 6,0 13, positiivinen/negatiivinen purku % 8,1/1,8 5,0/1,0 11,3/1,8 126/80 40/0 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus) % 80,0 75,0 83, Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti) % 84,0 75,0 84, Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama% TA TP 2013 Muutos % TP TP 2013 Johtamismittari (valmistelussa) Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa ensimmäisen kerran keväällä Työhyvinvointimittari (valmistelussa) Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista % 2,0 2,3 1, Opetushenkilöstön kelpoisuus % 84,3 84,5 86,3 2 2 Henkilöstökulut toimintatuotoista % 55,2 55,9 53, Toimitilavuokrat osuus toimintatuotoista % 15, ,3 4 9,5 Toimintakate ,0 Tilikauden tulos ,0 Oma pääoma ,1 Kassavarat ,2 77

83 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Perustiedot Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP 2013 Poikkeama% TA TP 2013 Muutos % TP TP 2013 Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) lkm ammatillinen koulutus ka 7/5 lkm lukiokoulutus ka 7/5 lkm oppisopimuskoulutus ka 6/6 lkm Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpäivät lkm Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm Aikuiskoulutuksen opisk. työpvt muutettuna opisk. työvuosiksi lkm Toimintatuotot Toimintakulut Irtaimistoinvestoinnit Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, amm.perusk.+lukio) osuus toimintatuotoista % 70,9 72,7 72,4 Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus oppisopimuskoul.) osuus toimintatuotoista % 9,0 8,8 8,1 Koulutuksen myynnin tuotot osuus toimintatuotoista % 15,4 15,3 14,3 Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot osuus toimintatuotoista % 2,9 2,1 3,6 Koulutuksen myynnin toimintakate osuus toimintatuotoista % 14,3 16,7 18,9 Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate osuus toimintatuotoista % -0,4-17,0-5,7 Henkilöstömäärä lkm Tuloskortin ja mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2013 toiminnasta Koulutuskeskus Salpauksen strategia PHKK:n tulosalueiden yhteinen strategia hyväksyttiin syksyllä Yhteisen strategian pohjalta tulosalueet laativat omat strategiat ja toteuttamissuunnitelmat. Salpauksen strategian ja toteuttamissuunnitelman pohjalta tulosyksiköt laativat omat toimintasuunnitelmansa. Kuvassa 6 on esitetty Salpauksen missio, visio, strategiset tavoitteet ja menestystekijät. Kuva 2. Salpauksen missio, visio, strategiset tavoitteet ja menestystekijät 78

84 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Olemme kansainvälistyvä, jatkuvaan uuden oppimiseen innostava yhteisö. Asiantunteva ja kannustava henkilöstö, sitoutuneet opiskelijat ja aito työelämäkumppanuus luovat perustan erinomaisille oppimistuloksille ja aluevaikuttavuudelle. Toimintamme keskeisiä periaatteita ovat yhdessä kehittäminen sekä asiantuntijuuden uudistaminen ja jakaminen. Luomme edellytykset hyvälle oppimiselle ja erinomaisten oppimistulosten saavuttamiselle monipuolisilla oppimisympäristöillä ja opetusmenetelmillä, jotka vastaavat erilaisten oppijoiden tarpeita. Opiskelijalla on vastuu oppimisestaan yhteisön tukemana. Työelämälähtöisyys, kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys ovat keskeisiä periaatteita toimintamme kehittämisessä. Menestystekijät a) Pedagogiikan uudistaminen Kehitämme monipuolisia ja työvaltaisia oppimisympäristöjä yhteistyössä työelämän kanssa. Tuemme henkilöstöä pedagogisessa uudistumisessa. Vahvistamme opetushenkilöstön taitoja yksilölliseen ohjaukseen ja opetukseen, joka huomioi sekä erityislahjakkaat että lisätukea tarvitsevat opiskelijat. Mahdollistamme opiskelijoille aidot ja monipuoliset valinnat henkilökohtaistamisen kautta sekä tuemme opiskelijaa oman oppimispolun suunnittelussa. Luomme mahdollisuuksia koulutuksen ja työn vuorottelulle ja yhdistämiselle sekä joustavalle tutkinnon suorittamiselle. Kokonaisvaltaisen ohjauksen tavoitteena on tukea ammatillista kasvua ja työllistymistä sekä varmistaa opintojen eteneminen. Koko työyhteisömme edistää pedagogiikan uudistamista, hyvien oppimistulosten saavuttamista ja kestävää kehitystä. Kaikilla on vastuu kasvattaa nuoria opiskelijoita sekä ohjata opiskelijoita huolehtimaan omalta osaltaan hyvinvoivasta oppimisympäristöstä. Opiskelijat osallistuvat entistä enemmän pedagogiikan ja toimintatapojen kehittämiseen. b) Elinikäisten oppimispolkujen vahvistaminen Rakennamme monimuotoisia, työelämälähtöisiä oppimispolkuja. Vahvuutemme ovat joustavat toimintatavat sekä monialainen ja eri koulutusasteille ulottuva tarjonta, joka palvelee sekä yksilöitä että työyhteisöjä. Tehostamme alueellisia ohjaus- ja neuvontapalveluja. Joustavat oppimispolut perustuvat vahvasti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kehitämme joustavat väylät Salpauksen lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta työelämän tutkintoihin, ammattikorkeakouluun ja muihin korkeakouluihin. Opiskelijan ohjaaminen elinikäisen oppimisen polulla edellyttää myös henkilöstöltä elinikäistä oppimista, itsensä kehittämistä ja ennakoivaa uudistumista. c) Vahvat kumppanuudet Määrittelemme strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet yhdessä kumppaneidemme kanssa. Vahvistamme työelämäyhteistyötä, erityisesti osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia ja analysointia sekä työelämän osaamisvaatimuksiin vastaamista. Yhdessä kumppaneidemme kanssa käynnistämme työelämää ja koulutusta uudistavia toimintamalleja, jotka edistävät tuottavuutta, kilpailukykyä ja alueen hyvinvointia. Uusissa oppimisympäristöissä Salpauksen eri alojen opiskelijat työskentelevät yhdessä, ja lisäksi luomme oppimisprosesseja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Tuoterenkaan toimijoiden kanssa. Mahdollistamme oppimisen laajasti oman toimintaympäristömme ulkopuolella, kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuen. Hyödynnämme vertaisarviointia ja kumppanuuksia toiminnan kehittämisessä. 79

85 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämisen painopisteet Ammatillinen peruskoulutus Kehittämisen painopiste: Pedagogiikan uudistaminen ja työelämälähtöisyyden lisääminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Vahvistetaan opettajien Koulutuskeskus Salpauksessa on lisätty lähiopetuksen määrää yhdellä ja tukihenkilöstön roolia tunnilla ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmille ryhmänohjauksen tehostamiseksi. ja osaamista oppimisen ohjaajana ja valmentajanala Välitä, älä valita. Lisäksi jatkettiin uusien opettajien keskitettyä pereh- Opettajia koulutettiin ja ohjattiin erityisesti ryhmänohjaustaitoihin teemal- Kehitetään henkilöstön dytystä. Syksyllä käynnistettiin toimipistekohtaiset pedapysäkit, jotka osaamista koko opiskelijaryhmän opetuksen Ryhmänohjaajan työkaluboxi (Moodle Elsassa) otettiin käyttöön ja sen ovat avoimia ohjaustilanteita koko henkilöstölle ja opiskelijoille. eriyttämisessä sekä hyödyntämisestä tiedotettiin henkilöstölle. Lisäksi kehitettiin SuperTietovarastoon erilaisia toimintoja, jotka auttavat ryhmänohjaajia seuraamaan erityislahjakkaiden ja lisätukea tarvitsevien opiskelijan ja ryhmän opintojen edistymistä lähes reaaliaikaisesti. Esimiehiä ja opettajia ohjattiin kehitettyjen toimintojen käytössä. ohjauksessa. Ohjaajien rooli on vakiintunut tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen etenemisessä. Henkilöstöä on koulutettu erilaisten oppijoiden ohjaukseen. Erityisopetusvastaavien toiminta on vakiintunut tukemaan ryhmänohjaajaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen suunnittelussa. Syksyllä suunniteltiin pedagogista perehdytysohjelmaa opetushenkilöstölle, joka käynnistyy keväällä Kehittämishankkeissa ideoitiin ja kokeiltiin erilaisia opetuksen ja ohjauksen toteutustapoja ja toimintamal- Varmistetaan, että työelämän tarpeet näkyvät opetussuunnitelmissa. Lisätään työssäoppimisen ja työelämälähtöisen oppimisen laajuutta sekä kehitetään työssäoppimisen pedagogiikkaa ja sen laatua. Kehitetään ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ATTO) integrointia työssäoppimiseen. leja. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin uudet työelämäneuvottelukunnat aloittivat neljävuotiskauden Neuvottelukuntien roolia on haluttu vahvistaa koulutustarpeiden ennakoissa niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Toimiva yhteistyö työelämäneuvottelukuntien kanssa ohjaa mm. opetussuunnitelmien kehittämistä oppilaitoksessa. Opetussuunnitelmat ja erityisesti paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat voidaan kohdentaa paremmin vastaamaan työelämän tarpeita. Koulutuskeskus Salpauksen ammattiosaamisen toimikunnassa käsiteltiin mm. ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyviä asioita. Opetussuunnitelmia päivitettiin edelleen entistä työelämälähtöisemmiksi. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelma otettiin uudelleen tarkasteluun ja opetuksen moduloinnin uudistaminen aloitettiin. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) tavoitteiden mukaisesti kaikissa tutkinnoissa tavoitteena on työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Työssäoppiminen antaa opiskelijoille mahdollisuuden laajentaa valinnaisuutta suorittamalla tutkinnon osia työelämässä. Työssäoppimisen määrää on Salpauksessa lisätty eri koulutusaloilla työelämän mahdollisuudet huomioiden. Työelämälähtöisyys toteutuu erilaisissa oppimisympäristöissä mm. työmaakoulu/talotyömaat ja opetusmaatila. Työelämän tarpeet huomioidaan myös oppilaitoksen työsaleissa tapahtuvassa opetuksessa. Työssäoppimisen lisääntyminen on asettanut haasteita pedagogiikan kehittämiselle, sillä opettajan tulee aina vastata oppimisprosessin kokonaisuudesta oppimisympäristöstä riippumatta. Työssäoppimisen laadukas ja yksilöllinen ohjaus edellyttää perinteisten menetelmien lisäksi opetusteknologian hyödyntämistä. Kehittämishankkeissa on kokeiltu erilaisia mobiilitekniikan mahdollisuuksia työssäoppimisen ohjauksessa, portfoliotyössä ja raportoinnissa sekä vertaisoppimisessa. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ATTO) opetuksen toteuttaminen ja erityisesti opetuksen integrointi ammattiopintoihin ovat keskeisimpiä ammatillisen koulutuksen kehittämishaasteita. Jatkoopintokelpoisuuden varmistaminen on tärkeää samalla, kun mahdollistetaan yksilölliset opintopolut. ATTO-opintojen integrointia ammatillisiin opintoihin kehitetään useissa hankkeissa mm. liiketalouden sekä kone- ja 80

86 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus metallialan perustutkinnoissa. Luodaan opiskelijoille aidot mahdollisuudet yksilöllisiin opintopolkuihin ja varmistetaan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kaikilla aloilla. Hyödynnetään kokonaistyöajassa olevien opettajien resursseja joustavasti ja otetaan käyttöön ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet. Kehitetään yhdessä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja ympärivuotisiin työpajoihin. Opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen määrä lisääntyi vuonna Yksilölliset polut toteutuvat mm. kesätöissä hankitun työkokemuksen tunnistamisena ja tunnustamisena sekä työvaltaisilla opiskelumenetelmillä. Näin myös opiskeluaikaa on pystytty lyhentämään joillakin valmistuvilla opiskelijoilla. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen yhtenäistämistä koulutusaloilla jatkettiin. Opinto-ohjaajille ja opintosihteereille järjestettiin ohjausta työpajassa. Lisäksi järjestettiin kaksi koulutusryhmää Aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen -koulutukseen. Koulutuksen tuloksena alojen tutkinnon tavoitteita avattiin osaamisperustaisesti. Sosiaali- ja terveysalan, kone- ja metallialan sekä rakennusalan perustutkinnossa luodaan 2+1 -mallilla edellytyksiä yksilöllisille opintopoluille yhteistyössä näyttötutkintojen kanssa. Tässä kokeilussa opiskelija suorittaa kaksi vuotta oppilaitoksessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja viimeisen vuoden näyttötutkintona oppisopimuksella. Kokeilussa on ollut mukana 23 opiskelijaa, joista 14 on valmistunut ja seitsemän jatkaa oppisopimusopiskelua. Salpauksessa toteutetun organisaatiouudistuksen myötä opetusalajohtajat vastaavat sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta että näyttötutkintoperusteisesta koulutuksesta, joten koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä on entistä joustavampaa. Kesälukukausi toteutuu aikuiskoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa mm. kesätöiden osaamisen tunnistamisena ja tunnustamisena. Nuori Yrittäjyys (NY) -toiminnan kautta eri alojen opiskelijat pääsevät harjoittelemaan yrittäjänä toimimista. Vuosi yrittäjänä -opinto-ohjelma on edelleen laajentunut opetuksessa ja mukaan on tullut uusia koulutusaloja (mm. muoviala). Salpauksessa toimiva NY-aluetoimisto koordinoi 55:n NY-yrityksen toimintaa syksyllä Se järjesti aluemessutapahtuman Duuniexpotapahtuman yhteydessä, jonne osallistui alueelta parisenkymmentä NYyritystä. NY-leirejä järjestettiin mm. kone- ja metallialalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Leirit järjestettiin pääsääntöisesti ammatinopettajien ja yrittäjyyskasvatusopettajan yhteistyönä. Salpaukseen perustettiin Osuuskunta Messinki. Sen tarkoituksena on toimia yrittäjyyskasvatuksellisena oppimisympäristönä Salpauksen opiskelijoille. Erityisesti vaatetus- ja sirkusala osallistuivat aktiivisesti osuuskuntatoiminnan suunnitteluun. Työpaikkaohjaajakoulutusta toteutettiin mm. TopKoutsi-hankkeessa. Kaksi oppisopimuskoulutuksen työpaikkakouluttajakoulutusta toteutettiin European Work Place Tutor -ohjelman rahoituksella. Lisäksi eri alojen opettajat ovat kouluttaneet yksilöllisesti työpaikkaohjaajia työpaikoilla. Ura-avain -hankkeessa suunniteltiin työpaikkaohjaajakoulutus verkkoon. Aineisto on julkinen ja avoimesti hyödynnettävissä. Toteutetaan työpaikkaohjaajakoulutusta laadukkaasti erilaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Työpaikkaohjaajakoulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä aikuiskoulutuksen kanssa. Kehittämisen painopiste: Elinikäisten oppimispolkujen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Tuetaan yksilöllisiä opinto- ja urapolkuja ja kannustetaan yrittäjämäiseen vastuunottoon omasta tulevaisuudesta. opinnäytetyön. Mahdollistetaan opiskelijoille koulutuksen ja työn vuorottelu (tutkinnon osa kerrallaan). Ryhmänohjaajilla on keskeinen rooli ammatillisen kasvun tukemisessa ja urapolkujen ohjauksessa. Opinto-ohjaajien yrittäjyyskasvatukseen liittyvää osaamista tuettiin järjestämällä tiedotustilaisuuksia. Lisäksi eräs opinto-ohjaajista teki yrittäjyyskasvatuksen ohjaukseen liittyvän YAMK- Koulutuksen ja työn vuorottelua on toteutettu Salpauksen näyttötutkinnoissa, joissa opiskelu tutkinnon osa kerrallaan toteutuu ns. non-stop - koulutuksissa. Ammatillisissa perustutkinnoissa tavoitteena on suorittaa koko tutkinto. Tutkinnon osa kerrallaan suoritettavat tutkinnot ovat haasteellisia mm. vallitsevien asenteiden ja heikon työllisyystilanteen vuoksi. 81

87 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehitetään ja tehostetaan toisen ja korkeaasteen nivelvaiheen ohjauspalveluita yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun (Lamk) kanssa. Järjestetään uraohjausta kaikille tutkintoa suorittaville toisesta opintovuodesta viimeisen opintovuoden loppuun. Varmistetaan, että elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat osa jokaisen oppilaitoksessa työskentelevän omaa toimintaa ja jokainen toimii omassa tehtävässään esimerkkinä nuorille. Toiselta asteelta ammattikorkeakouluun ohjaamista toteutettiin koulutusalakohtaisesti. Sen sijaan yhteistyö lukioiden opiskelijoiden jatkoopinto-ohjauksessa ei yrityksistä huolimatta toteutunut. Lahden ammattikorkeakoulun (Lamk) sosiaali- ja terveysala sekä tekniikan ala järjestävät tiedotustilaisuuksia Salpauksesta valmistuville opiskelijoille. Uraohjausta osana muuta opinto-ohjausta kehitettiin aiempaa systemaattisemmin. Kaikille kolmannen vuoden opiskelijaryhmille järjestettiin jatkoopintoihin liittyviä tiedotustilaisuuksia. Joillain koulutusaloja toteutettiin henkilökohtaista ohjausta, jossa jokaisen opiskelijan kanssa keskustellaan tulevaisuuden suunnitelmista. Joillain aloilla työelämän edustajia kutsuttiin esittelemään alan ammatteja opiskelijoille. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on kuvattu pedagogisessa strategiassa ja tarkemmin Elinikäisen oppimisen avaintaidot arvoonsa osana kestävää uudistumista -oppaassa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Työturvallisuuden vahvistamista selkeämmin luontevaksi osaksi opetusta kehitettiin Turvapeda-hankkeessa. Hankkeessa luotiin yhteistä opetusmateriaalia sekä yhteisiä työturvallisuutta edistäviä toimintamalleja mm. vaarallisten töiden ilmoittaminen Aluehallintovirastolle. Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämisen painopiste: Asiakaslähtöinen koulutussuunnittelu yhdessä yritysten kanssa Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Haetaan työelämäkumppaneita, joilla on kehittämisen malleja sekä rekrytointiin liittyviä osaamispolkuja useiden Vuoden aikana suunniteltiin erilaisia henkilöstön osaamisen ylläpidon ja aito tarve henkilöstönsä yritysten kanssa. Toimenpiteinä olivat mm. yhteishankintakoulutukset, osaamisen kehittämiseentä tehtiin mm. DNA:n, Hämeenmaan, Hollolan kunnan, Heinolan kaupun- oppisopimuskoulutus sekä laajennetun työssäoppimisen mallit. Yhteistyögin, Lahden kaupungin siivoustoimen ja ruokahuollon sekä ISS:n kanssa. Päijät-Hämeen kuntakokeilun ja Lahden Nuorisopalvelujen kanssa käynnistettiin yhteistyö. Yhteistyötä työelämän kanssa toteutettiin mm. seuraavissa hankkeissa: Työmaaohjaaja, Taloudesta töitä, Palveluliiketoiminnan digitalisointi pkyrityksissä sekä Yritysten osaamisen kehittäminen maahanmuuttajien Kehitetään myyntiryhmän koordinoimaa asiakkuustyötä konkreettisiksi toimenpiteiksi. rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä. Salpauksen organisaatiouudistuksen myötä myyntiryhmän toiminta yhdistyi markkinointiryhmään. Organisaatiouudistuksen seurauksena vastuuhenkilöissä tuli lukuisia muutoksia. Uusien vastuuhenkilöiden perehdyttämiskoulutuksia järjestettiin syksyllä Lisäksi suunniteltiin keväällä 2014 käynnistyvä myynti- ja asiakaspalvelutehtävää tukeva koulutussarja, joka sisältää koko henkilöstöä koskevat yleiset osuudet ja myyntityötä aktiivisesti tekeville myyntivalmennusosion. Kehittämisen painopiste: Yritysten ja oppilaitoksen yhteisesti suunnittelemat, varustamat ja käyttämät oppimisympäristöt Toimenpidekokonai- Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet suus Suunnataan ja haetaan rahoitusta oppimisympäristöjen kehittämishankkeille, etsitään toimivia malleja yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön sekä tuotteistetaan niitä edelleen. Hyödynnetään simulaattoreita entistä enemmän oppimisympäristöjen rakentamisessa. Kylmäalan koulutuksessa otettiin käyttöön uusi CO 2 oppimisympäristö, jota hyödynnetään perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opetuksessa. Kaupanala ja teollisuus ovat siirtymässä ympäristöystävällisiin hiilidioksidijärjestelmiin ja uusi kylmäalan CO 2-oppimisympäristö tukee mm. ympäristöystävällistä ajattelua kylmälaitetekniikassa. Talotekniikan koulutuksessa uusittiin talotekniikan automaatiojärjestelmiä tukemaan kiinteistöautomaation nopeaa kehitystä. Puualalla yhteistyötä työelämän kanssa tehtiin protojen ja tuotteiden valmistuksessa. Salpaus on mukana Helsingin yliopiston hankkeessa, jossa tutkitaan simulaatioiden käyttöä opetuksessa. Lisäksi Salpaus tekee yhteistyötä Lamkin kanssa sosiaali- ja terveysalan simulaatioympäristön kehittämisessä. Teollisuusalan simulaatioympäristön kehittämisestä on käyty 82

88 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Etsitään ja rakennetaan kumppanuuksia sekä alakohtaisia asiantuntijaverkostoja oppimisympäristöjen kehittämiseen. neuvotteluja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kanssa. Lamk valmistuttaa EAKR- ja Päijät-Hämeen liiton rahoituksen tuella Älybussin palvelu-, tutkimus-, opetus- ja älyliikennekäyttöön. Älybussin väliseinien ja kalustusten tekeminen on suunniteltu toteutettavaksi Koulutuskeskus Salpauksen toimesta keväällä Erilaisissa kehittämishankkeissa tuotettiin mm. videomateriaalia verkkoon tutkintojen suorittamisen tueksi ja opintojen läpäisyn nostamiseksi. Lisäksi kehitettiin menetelmiä sosiaali- ja terveysalan maahanmuuttajaopiskelijoiden oppimisen edellytysten ja tutkinnon suorittamisen tukemiseksi yhteistyössä työelämän kanssa. Hankkeissa luotiin myös työllistymispolku kotityöpalvelualalle yhdessä TE-toimiston ja työnantajien kanssa sekä järjestettiin yritystapaamisia, joilla edistetään päijäthämäläistä lähiruoan tuotantoa ja käyttöä. Heinolassa sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutukseen kehitettiin uusia oppimisympäristöjä ja klinikkaopettajamallia sekä koulutettiin työelämän mentoreita. Työssäoppimispainotteinen opiskelu tapahtuu entisen Reumasairaalan tiloissa, nykyisessä Valolinnassa. Hevosalan koulutuksen siirtyminen Jokimaan ravikeskukseen Lahdessa toteutuu. Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset yhteistyöstä koulutuksen toteuttamisessa tehtiin Lahden hevosystävien seuran kanssa joulukuussa Uponor-kumppanuussopimuksen tavoitteena on toteuttaa talotekniikan koulutusta entistä työelämälähtöisemmin. Kehittämisen painopiste: Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrän kasvattaminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Selkiytetään ammatti- ja Palvelujen kehittämisen tarve lisääntyy merkittävästi julkissektoreilla erikoisammattitutkintojen erityisesti vanhustyössä. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto sopii koulutustarjontaa. erinomaisesti eri henkilöstöryhmien koulutukseen. Salpaus toimii tiiviissä yhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa, mikä on tuonut koulutukseen opiskelijaryhmiä Lahden kaupungilta ja Peruspalvelukeskus Aavalta sekä yhteisryhmiä, jotka koostuvat eri kuntien edustajista eri puolilta maata. Tulevaisuudessa on panostettava erityisesti julkisten palvelujen kehittämiseen henkilöstökoulutuksen kautta. Tekniikan erikoisammattitutkintoa kehitettiin yhteistyössä esimieskoulutusten kanssa. Uutena tutkintona Salpaus tarjoaa jatkossa Työvalmen- Etsitään uusia rahoitusmalleja työelämän tutkintojen (osatutkinnot ja yksittäiset opintojaksot) suorittamiseen. Kehitetään Salpauksen ja Lamk:n yhteistyötä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen toteuttamisessa. nuksen erikoisammattitutkintoa. Aikuiskoulutuksen tulorahoituspohjan laajentamiseksi on määrätietoisesti pyritty lisäämään Nuorten aikuisten osaamisohjelman tarjoamaa resurssia, yhteishankintakoulutusta, yritysten ostamaa henkilöstökoulutusta ja eri oppisopimuskoulutusvaihtoehtoja. Esimerkiksi taloushallinnon erikoisammattitutkintoa toteutettiin yhteistyössä Lamk:n kanssa, mutta Lamk:n henkilöstön osaamisen hyödyntäminen on ollut vaikeaa korkeiden palkkakustannusten vuoksi. Voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla koulutuksen opiskelijatyöpäivähinta asettaa omat rajoituksensa. Työelämän tarpeesta käynnistettiin Vanhustyön erikoisammattitutkinto yhteistyössä Lamk:n kanssa. Salpauksella oli järjestämissopimus tutkintoon ja valmistava koulutus toteutettiin yhteistyönä siten, että Salpaus järjesti kaksi tutkinnon osaa ja Lamk toiset kaksi tutkinnon osaa. Salpauksessa on kehitetty laaja, monialainen tekniikan erikoisammattitutkinnon koulutustarjotin. 83

89 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämisen painopiste: Maakunnan työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen priorisoimalla oma tarjonta kysynnän ja tarpeiden perusteella Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Keskitetään tuotantoa sekä luovutaan vähemmän kysytyistä ja kannattamattomista koulutuksista. Tehdään valintoja siitä, mitä koulutusta tarjotaan erilaisilla käytettävissä olevilla rahoitusmuodoilla. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestämisestä Riihimäellä päätettiin luopua taloudellisista syistä. Koulutuksen luonne mahdollistaa opiskelijoille hakeutumisen haluamalleen osaamisalalle ja tämän vuoksi ryhmäkoko jäisi hyvin pieneksi. Henkilöstön liikkuminen Lahden ja Riihimäen välillä sekä ulkopuoliset vuokratilat osoittautuivat myös taloudellisesti kuormittaviksi. Kehittämisen painopiste: Kehittämishankkeet osana toiminnan kehittämistä Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Varmistetaan kehittämishankkeiden omarahoituksen saatavuus ja laajennetaan kehittämistoimintaa uusien rahoitusvaihtoehtojen kautta. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen nuorten koulutusmuotona ja Nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoituksella on kehitetty omia toimintamalleja ja koulutustarjontaa ko. kohderyhmille. Kehittämishankkeessa on luotu yhteistyötä ja avattu käytäntöjä huippuvalmennuksen ja oppisopimustoiminnan välillä. KYKY 3 -hankkeen avulla on rahoitettu opetustoimen henkilöstön uusien täydennyskoulutusmuotojen kehittämistä ja järjestämistä. Vuoden 2013 painopiste on ollut aikuiskoulutuksen asiakaskunnan nuorentumiseen valmistautuminen, näyttötutkintomestareiden päivityskoulutus sekä Salpauksen esimiesten perehdytysohjelman suunnittelu ja toteutus. Lukiokoulutus Kehittämisen painopiste: Alueellisen yhteistyön kehittäminen kurssitarjonnan monipuolisuuden säilyttämiseksi Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Otetaan käyttöön uudenlaisia opetusmenetelmiä (mm. AC tai vastaava) videoneuvotteluopetuksen sekä verkkokurssien rinnalle. Kehitetään ohjattuja korkeakouluväyliä. Salpauksen lukiossa otettiin käyttöön videoneuvotteluopetuksen rinnalle ISOverstaan Tuotantoluokka-etäopetusjärjestelmä. Syksyllä 2013 toteutettiin neljän kurssin opetus Tuotantoluokka-opetuksena ja seitsemän kurssia opetettiin videoneuvottelulaitteistojen kautta. Lukion opiskelijat kävivät tutustumassa yliopistoissa (Tampere, Helsinki, Lappeenranta) ja Lahden ammattikorkeakoulussa. Lisäksi korkeakoulujen opiskelijoita kävi pitämässä infoja lukion opiskelijoille. Opintoohjaaja tapaa henkilökohtaisesti kaikki abit ja käy läpi heidän jatkoopintosuunnitelmansa sekä ohjaa jatko-opintoihin hakemisessa. Kehittämisen painopiste: Tekniikkalinjan houkuttelevuuden lisääminen ja tunnetuksi tekeminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Modernisoidaan kurssitarjontaa, toteutetaan ohjelmointikursseja ja tehostetaan markkinointia mm. suoramarkkinoimalla Päijät-Hämeen yläkouluihin. Vuoden aikana suunniteltiin ohjelmoinnin kursseja ja osa kursseista toteutettiin syksyllä ja loput kevään 2014 aikana. Uutena kurssina on HTML5-kurssi. Markkinointivierailua on tarjottu mm. Hollolan lukioon, mutta sitä ei vielä ole toteutettu. Lahden ja Hollolan yläkouluihin on tarjouduttu tulemaan esittelemään lukiota. 84

90 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämisen painopiste: Kokonaisvaltaisen oppimisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Lisätään oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä tuetaan yhteyksiä ympäröivään elinkeinoelämään. Nostetaan opetussuunnitelman mukaista yrittäjyyttä enemmän koulun arkeen koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Oppiaineiden yhteistyö lisääntyi jonkin verran ja esimerkiksi äidinkielessä ja historiassa / yhteiskuntaopissa toteutettiin yhteisiä projekteja. Toimintaa kehitetään edelleen. Nuori Yrittäjyys (NY) -toimintaa jatkettiin ja lukuvuonna lukiossa toimii 5 NY-yritystä. Yrittäjyys sopii erityisesti ohjelmointikurssilaisille. Kehittämisen painopiste: Kansainvälisen toiminnan kehittäminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Perinteisten kieliryhmien tutustumismatkojen sekä projektien rinnalle haetaan yhteistyökoulu esim. Virosta ja/tai Ruotsista. Yhteistyötä aloiteltiin norjalaisen koulun kanssa, yhdistävänä tekijänä NY-toiminta. Ruotsalaisen koulun kanssa jatkettiin Kreivin Aikaa - projektia ja syksyllä 2013 kymmenen ruotsalaista opiskelijaa ja kaksi opettajaa vietti viikon Nastolassa. Ammatillisiin opintoihin valmistava koulutus Kehittämisen painopiste: Uusien toteutustapojen rakentaminen valmistavaan koulutukseen monipuolistamalla oppimisympäristöjä ja lisäämällä koulutusten toiminnallisuutta Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Lisätään yhteistyötä Salpauksen eri koulutusalojen sekä Tuoterenkaan ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa tavoitteena asiantuntijuuden tehokkaampi jakaminen ja hyödyntäminen sekä oppimisympäristöjen monipuolistaminen. Kehitetään opitun tunnistamis- ja tunnustamiskäytäntöjä oppilaitoksessa toteutettavien opintojen ja pajaopintojen kautta maakunnallisessa yhteistyössä. Kehitetään mm. tekniikkapainotteinen AVA-koulutus ja starttipaja. Tulokset yhteistyön osalta olivat melko vaatimattomia. Konkreettinen tulos on ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kanssa käynnistetty yhteistyö mentoroinnin toteuttamiseksi. Sosionomiopiskelijat toimivat Salpauksen opiskelijoiden mentoreina. Varsinainen toiminta käynnistyy keväällä Mentorointia toteutetaan ESR-rahoitteisen Supreme-hankkeen puitteissa. Pajaoppimisen hanke päättyi ja sen tavoitteet saavutettiin melko hyvin. Lahdessa toteutuneet pajajaksot olivat suunniteltuja lyhyempiä, mutta opiskelijamäärätavoite toteutui. Heinolassa käynnistettiin hankerahoituksella Opinpaja-hanke yhteistyössä Heinolan kaupungin kanssa. Peruspalvelukeskus Oivan kanssa solmittiin sopimus pajaoppimisesta. Tarve tekniikkapainotteisen ammatillisen peruskoulutuksen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (AVA) kehittämiseen poistui, koska valmistava koulutus uudistuu vuonna Elokuussa 2015 alkaa uusi VALMA-koulutus, joka korvaa nykyiset valmentavat ja valmistavat koulutukset. Lahden kaupungin nuorisopalvelut käynnisti Starttipajatoiminnan ja Salpaus osallistui sen suunnitteluun. Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Olemme vastuun kantava, yhteiskunnan tasa-arvoisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä toimija. Tasa-arvoisuuden edistämiseksi toimimme alueellisissa moniammatillisissa verkostoissa ja tuomme päätöksentekoon mukaan oppilaitosnäkökulman. Henkilöstömme monipuolinen osaaminen edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Alueellista hyvinvointia ja tasa-arvoa lisääviä elementtejä ovat mahdollisuus uudenlaiseen oppimiseen, monipuolinen ohjaus- ja valmennustoiminta sekä asiantuntijuuteen perustuva TKI-toiminta. Näiden joustava yhteensovittaminen ja hyödyt konkretisoituvat konsernin eri tulosalueiden välisessä tiiviissä yhteistyössä. 85

91 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Menestystekijät a) Alueen koko ikäluokan kouluttaminen ja koulutustason nostaminen Alueellisesti vahvana koulutuksenjärjestäjänä suuntaamme koulutustarjontamme ja aloituspaikkamme alueen tarpeiden mukaisesti. Päätöksenteko pohjautuu analysoituun ennakointitietoon. Yhteistyössä kuntien kanssa panostamme perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjaukseen ja räätälöimme uudenlaisia koulutusmalleja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Kehitämme työpajatoimintaa yhdessä verkostokumppaneidemme kanssa ja laajennamme siten oppimisympäristöjä koulutuskonsernissa ja Päijät-Hämeessä. Näin luomme räätälöityjä ja työvaltaisia koulutusmalleja tukea tarvitseville opiskelijoille. Koulutusasteiden ja -organisaatioiden välisellä yhteistyöllä luomme mielekkäitä opiskelujatkumoita, joissa uusi osaaminen rakennetaan yksilöllisesti aiemmin suoritettujen opintojen kautta hankitulle osaamiselle. Vahvistamme aluekehitysrooliamme työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän kautta. b) Sosiaalisen työllistämisen vahvistaminen Työpajatoimintaa kehittämällä tarjoamme turvallisia oppimisympäristöjä sekä erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille että työmarkkinoiden ulkopuolella oleville henkilöille. c) Monipuoliset ohjaus- ja valmennuspalvelut Opiskelijoiden ohjauksessa selkiytämme toimijoiden välistä työnjakoa ja edistämme yhteistyötä sekä kehitämme ohjauksen jatkuvuutta. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden opinto- ja uraohjauksen laatua sekä välittää hakijoille realistinen kuva eri koulutusaloista ja työllistymismahdollisuuksista. Hyödynnämme uuden teknologian ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisten ohjaus- ja valmennuspalvelujen toteuttamisessa. Kehittämisen painopisteet Ammatillinen peruskoulutus Kehittämisen painopiste: Alueen koko ikäluokan kouluttaminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Koulutuspaikkoja suunnataan alueen tarpeen mukaisesti. Laajennetaan tammikuussa käynnistyvien koulutusten tarjontaa ja kehitetään vapaiden opiskelupaikkojen täyttämismenettelyä hallituksi prosessiksi. Otetaan huomioon maa- Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien uudelleen suuntaamisen ja rakenteellisen kehittämisen toimeenpanon keväällä Koulutuksenjärjestämislupien opiskelijamääriä muutetaan asteittain vuosina Kesäkuussa 2013 OKM päätti, että Salpauksen koulutuksen järjestämisluvan määräinen opiskelijamäärä on 5420 vuodelle 2014, 5260 vuodelle 2015 ja 5090 vuodelle Vähennystä vuoden 2013 tasoon tulee yhteensä 380 opiskelijapaikkaa. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitus päätti kokouksessaan, että koulutuspaikkoja vähennetään seuraavasti eri aloilta: kulttuurialalta 189 paikkaa, tekniikan ja liikenteen alalta 86 paikkaa, matkailu- ja ravitsemisalalta 75 paikkaa sekä valmentavasta ja valmistavista koulutuksista 30 koulutuspaikkaa. Koulutuspaikkojen vähennyspäätöksen pohjana hyödynnettiin alueellisia strategioita, ennakointitietoa alueellisesta koulutustarpeesta ja tutkintokohtaista tilasto- ja mittaritietoa. Lisäksi alakohtaisia näkökulmia päätöksenteon pohjaksi koottiin mm. toimipistekohtaisissa henkilöstötilaisuuksissa, työelämäneuvottelukunnissa ja ammattiosaamisen toimikunnassa. Tammikuun 2013 koulutustarjontaa laajennettiin kulttuurialalla sekä kone- ja metallialalla. Kulttuurialoilla käynnistyi kaksi uutta ryhmää, mutta tekniikan aloille saatiin vain muutamia uusia opiskelijoita, ei kokonaisia ryhmiä. Tulokseen vaikutti mm. työvoimahallinnon ns. pakkohaku. Hakijat hakivat säilyttääkseen työttömyysetuudet, mutta eivät olleet aidosti kiinnostuneita tutkinnon suorittamisesta. Maahanmuuttajien Suomi toisena kielenä -opintojen järjestämistä te- 86

92 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus hanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeet. Vahvistetaan edelleen eri toimijatahojen moniammatillista yhteistyötä koulutustakuuseen vastaamiseksi. hostettiin, mutta haasteena on saada opiskelijat ymmärtämään opintojen tärkeys. Opinnot tulisi jatkossa järjestää tasoryhmissä, jolloin ne palvelevat paremmin osallistujia. Muita tukitoimia toteutettiin yksilöllisten tarpeiden mukaan kuten aikaisemminkin. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden kaupungin sivistystoimen yhteistyöryhmän toiminnan kautta vahvistettiin moniammatillista yhteistyötä organisaatioiden välillä. Salpauksen edustaja osallistui myös Lahden kaupungin laajennettuun työllisyystoimikuntaan. Yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa toimii hyvin koulutuksesta eroamisvaarassa olevien ja eronneiden kohdalla. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy perusopetuksen jälkeen Lahdessa -toimintamalli päivitettiin syksyllä 2013 yhteistyössä toimijatahojen kanssa. Kehittämisen painopiste: Välittämisen kulttuurin vahvistaminen monipuolisten ohjaus- ja valmennuspalvelujen kehittämisessä Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Jämäköitetään toimintaa siten, että poissaoloihin ja sovittujen pelisääntöjen noudattamatta jättämiseen puututaan aktiivisesti. Varmistetaan, että ohjausta toteutetaan työyhteisössä yhteisesti sovitun ohjausprosessin mukaisesti. Ryhmänohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijahuollon ja asuntolatoiminnasta vastaavien toimijoiden kanssa. Yhteistyötä alaikäisten vanhempien kanssa terävöitettiin ja yhteisneuvotteluja poissaoloista ja opintojen edistymisestä käytiin enenevässä määrin. Opinto-ohjauksen prosessin käytäntöön vienti eteni vähitellen kaikille aloille. Ryhmänohjaajien roolia ja vastuunottoa on edelleen vahvistettava joillain koulutusaloilla. Koulutusalakohtaiset opiskelijahuoltoryhmät toimivat säännöllisesti opetusalapäälliköiden johdolla. Erityisopiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks) ja niiden toteutumista seurataan opiskelijan, huoltajien, ryhmänohjaajan ja erityisopetuksen vastuuopettajan (erva) yhteistyönä. Joillain aloilla tukitoimenpiteiden seurantaan on edelleen kiinnitettävä huomiota. Ryhmänohjaajan tehtävänä on tiedottaa sovituista tukitoimista muille toimijoille. Ohjaajan (ammatilliset aineet) rooli on keskeinen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen etenemisen tukemisessa. Opiskelijapalveluissa toteutettiin älylaitteilla käytettävä sovellus Mopsi. Mopsi on suunnattu hakijalle, opiskelijalle ja muille ammatillisesta peruskoulutuksesta kiinnostuneille. Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämisen painopiste: Täsmäkoulutukset rotaatiomallilla Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Etsitään mahdollisuuksia täsmäkoulutuksiin, joiden avulla parannetaan työssäolevien mahdollisuuksia siirtyä vaativapiin tehtäviin ja avataan työllistymismahdollisuuksia perustehtäviin pienemmällä ammatillisella osaamisella. Hyödynnetään täsmäkoulutuksiin Tuetun oppisopimuskoulutuksen toimintamallia. Täsmä- ja yhteishankintakoulutusten määrä kasvoi ja yrityksiin koulutettiin työntekijöitä myös suhdannevaihteluita varten reserviin esimerkiksi kone- ja metallialalla. Teollisuusalojen yhteishankintakoulutuksia myytiin mm. Merivaara Oy:lle. Lisäksi konepajateollisuuden tilaamia täsmäkoulutuksia toteutui runsaasti. Täsmäkoulutukset painottuivat erityisesti hitsauspätevyyksien lisäämiseen sekä hitsauskoordinaattorin koulutuksiin (IWS). Vuohelan herkkupuodille ja leipomolle toteutettiin henkilöstökoulutuksia esimerkiksi yhteishankintakoulutuksena. Lahden kaupungin siivoustoimeen solmituissa oppisopimuksissa oli käytössä Tuetun oppisopimuksen toimintamallit. 87

93 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämisen painopiste: Erityistä tukea tarvitsevien aikuisopiskelijoiden koulutuspalveluiden kehittäminen (työpainotteiset oppimispaikat) Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa tehostettua ohjauspalvelua mm. työssäoppimiseen. Malli on suunnattu erityisesti henkilöille, jotka syystä tai toisesta eivät koskaan pääse yleisessä haussa oleviin koulutuksiin. Yhteistyötä Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin työpajojen kanssa toteutettiin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen mahdollisuutena. Teollisuusaloilla kehitettiin työmaaohjausta ja työmaaohjaajakoulutus aloitettiin vuoden 2013 lopussa. Tuotteistettua työmaaohjaajakoulutusta myytiin mm. Lahden kaupungin työllisyyspalveluille. Kehittämisen painopiste: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Yhdistetään kotouttamiskoulutus ja ammatillinen koulutus saumattomaksi jatkumoksi. Tarjotaan työpaikoille "maahanmuuttajat työpaikalla" -koulutuksia. Kotouttamiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen saumattomaksi jatkumoksi vaihtelee alakohtaisesti. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketaloudessa yhteistyökäytännöt ovat kehittyneet ja jatkumo toteutuu melko hyvin. Toiminta vaatii kuitenkin systemaattisempaa ohjausyhteistyötä Salpaustasoisesti. Yksittäisiä koulutuksia toteutui ja niitä toteutettiin projektirahoituksella eri paikkakunnilla, joten asiantuntemus on levinnyt laajemmalle alueelle. Kehittämisen painopiste: Yhteiskuntatakuuseen vastaaminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Kehitetään tuotteita, jotka vastaavat kohderyhmän tarpeisiin sekä haetaan aktiivisesti rahoitusta uusille koulutusmalleille. Toteutetaan hakevaa toimintaa yhdessä työhallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kehitetään yhteistyötä valmistavan koulutuksen, nuorten ammatillisen peruskoulutuksen, vapaan sivistystyön, Tuoterenkaan, sosiaalitoimen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmänä ovat vuotiaat vailla toisen asteen tutkintoa olevat henkilöt, joille tarjottiin mm. henkilökohtaistamiskoulutusta ja tutkinnon osien suorittamista koko tutkintojen sijaan. Hakevaa toimintaa toteutettiin yhdessä ammattiliittojen, työhallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyötä kehitettiin valmistavan koulutuksen, nuorten ammatillisen peruskoulutuksen, vapaan sivistystyön, Tuoterenkaan, sosiaalitoimen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Syksyllä 2013 toteutettiin Opsostartti-hankkeen puitteissa nuorten oppisopimuskoulutukseen valmistavaa ja ohjaavaa koulutusta. Syksyn aikana solmittiin kolme nuorten oppisopimusta. Hanke jatkuu vuonna KohtaAmo matkalla osaajaksi -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen vuoden 2013 lopulla. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on kehittää ja perustaa ikärajaton, keskitetty ohjauksen palvelupiste. Hankkeessa selvitetään myös avoimen ammattiopiston tarvetta ja toimintaedellytyksiä. Lukiokoulutus Kehittämisen painopiste: Läpäisyasteen säilyttäminen mahdollisimman korkeana Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Vahvistetaan ohjausta kaikilla toimijatasoilla ja kehitetään opiskelijahyvinvointipalveluja mm. lisäämällä vuorovaikutusta koulun ja huoltajien välillä sekä tarjotaan tukitoimia niitä tarvitseville. Aineenopettajien, ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajan ohjausrooleja ja - vastuita selkiytettiin. Ryhmänohjaajista valittiin vuosikursseittain vastuuryhmänohjaaja, joka hoitaa ikäluokan yhteistä tiedottamista. Tässä on kuitenkin vielä kehitettävää. Vuorovaikutus huoltajien kanssa toimii melko hyvin Wilma-järjestelmän viestitoiminnon kautta. Tukitoimia tarjottiin opiskelijoille, mm. tietokoneen käyttö kokeissa sekä pidennetty koeaika luki- ja kirjoitushäiriödiagnoosin saaneille. Henkilökohtaista opiskelun tukea on tarjottu mielenterveysongelmista kärsiville, esimerkiksi erikseen sovittavat työskentelyajat erillisessä tilassa. 88

94 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämisen painopiste: Lukiokoulutuksen vetovoimaisuuden kehittäminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Kehitetään tekniikkalukion tarjontaa yhdessä ammatillisen koulutuksen kanssa sekä markkinoidaan ohjelmointiputkikoulutusta aktiivisesti. Lukion opettaja ja sähköalan opettaja räätälöivät yhdessä ohjelmointikursseja. Markkinointia on suunnattu Lahden ja muiden lähialueen kuntien peruskouluihin. Ammatillisiin opintoihin valmistava koulutus Kehittämisen painopiste: Peruskoulusta valmistuvan ikäluokan jatko-opintomahdollisuuksien varmistaminen osana koulutustakuuta Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Kehitetään yhteistyötä omistajakuntien sivistystoimen ja alueen toisen asteen valmistavaa koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Valmistavien koulutusten markkinointiyhteistyötä (Zoomaa-yhteistyö) tiivistettiin alueen oppilaitosten ja Lahden nuorisopalvelujen kanssa. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden kaupungin sivistystoimen yhteistyöryhmän toiminnan kautta vahvistettiin organisaatioiden välistä yhteistyötä. Työryhmän toiminta virallistettiin ja sovittiin ryhmän vetovastuut. Kehittämispaino painopiste: Yhteistyön kehittäminen tutkintotavoitteisen ammatillisen koulutuksen ja työpajatoiminnan kanssa Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Kehitetään yksilölliset polut valmistavasta koulutuksesta tutkintotavoitteiseen koulutukseen, ammatillisista opinnoista työpajoille sekä työpajoilta ammatillisiin opintoihin niille, jotka vielä eivät ole oppilaitoksen kirjoilla. Valmistavan koulutuksen opinto-ohjausta kehitettiin systemaattisemmaksi. Sijoittuminen tutkintotavoitteiseen koulutukseen parantui. Pajaoppimisen hanke eteni suunnitelman mukaan. Polku työpajoilta oppilaitokseen vaatii edelleen kehittämistä. Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Uudet oppimisympäristöt, tulevaisuuden pedagogiikka ja vastuu yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämisestä edellyttävät esimiestyötä ja toimintatapoja, joissa korostuvat yhdessä tekeminen, osaaminen, oppiminen ja tiedolla johtaminen. Kannustava toimintakulttuurimme tukee yhteistyötä, vastuullisuutta, innovatiivisuutta ja rohkeutta uudistua. Ennakoimme ja hallitsemme toimintaamme uhkaavat riskit. Pidämme talouden tasapainossa ja hyödynnämme yhteisiä resursseja. Yhdistämme osaamista uusilla tavoilla alueen hyvinvoinnin tukemiseksi. Menestystekijät a) Uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu kannustavaan, vastuulliseen ja toiset huomioon ottavaan yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Yhdessä tekeminen organisaation sisällä ja verkottuminen kumppaneiden kanssa mahdollistavat haastavien tavoitteiden saavuttamisen. Luomme menestystä, joka näkyy oppimisen ja TKI-toiminnan tuloksellisuutena. Edistämme yhdessä oppimisen ja kehittämisen kulttuuria, jossa uudet innovaatiot syntyvät. Uskallamme ottaa hallittuja riskejä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistamme rakenteita ja toimintatapoja innovatiivista toimintakulttuuria tukeviksi. Johtaminen tukee tarkkaa taloutta, oikeudenmukaista työkuormitusta, sisäistä yrittäjyyttä sekä vastuunottoa. Teemme jokaisen panoksen läpinäkyväksi ja palkitsemme onnistumisesta ja uudistumisesta. 89

95 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus b) Ennakoiva johtaminen Uudistamme toimintatapoja ja rakenteita ydintehtävissä ja niitä tukevissa palveluissa. Tavoitteena on lisätä resurssien yhteiskäyttöä sekä parantaa toiminnan tuloksellisuutta, ohjattavuutta ja taloudellisuutta. Johtaminen ja uudistuminen perustuvat ennakointiin, arviointi- ja palautetietoon sekä reaaliaikaisiin tuloksiin ja tietoon toimintamme tilasta ja suunnasta sekä yhteiskunnan muutoksista. Arvioimme päätösten ja ratkaisujen vaikutukset eri näkökulmista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kestävän talouden turvaamiseksi. Toimimme kaikilla koulutusaloilla perustehtävää tukevien yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja puutumme tarvittaessa poikkeamiin. Toimimme systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kestävän kehityksen edistämiseksi rakentamalla tulosyksikköihin ja toimipisteisiin kestävän kehityksen ohjelmia. c) Resurssien oikea kohdentaminen Kohdennamme resurssimme koulutusalojen ja toimipisteiden tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme henkilöstön osaamista yli yksikkörajojen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilojen laaja yhteiskäyttö ja uusi pedagogiikka muuttavat oppimistilanteita ja vähentävät tilatarvetta sekä vapauttavat resursseja perustehtävään. Resurssien yhteishankinnat ja -käyttö yksiköiden kesken tukevat oppimisympäristöjen uudistumista. Projektitoiminnassa keskitymme ydintehtävän tukemiseen sekä kestävään taloudellisuuteen. Kehittämisen painopisteet Kehittämisen painopiste: Ennakoiva, uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Juurrutetaan yhteisesti linjatut toimintatavat arkeen, jotta uuden toimintakulttuurin mukainen toiminta on mahdollista. Kehitetään luovuuteen kannustava toiminnanohjausketju yksittäisestä työntekijästä ylimpään oppilaitosjohtoon. Tehdään kestävästä kehityksestä osa oppilaitoksen opetusta ja oppimisympäristöjä ja rakennetaan kestävän kehityksen ohjelmia eri aloille ja toimipisteisiin Kehitetään työskentelykulttuuria, mm. uuden teknologian hyödyntäminen ja etätyön mahdollistaminen. Salpauksessa toteutettiin alkaen organisaatiouudistus, jossa tulosyksiköiden ja johtajien määrää vähennettiin merkittävästi, pitäen opettajien ja opiskelijoiden lähiesimiestyö kuitenkin mahdollisimman korkealla tasolla. Koska uudistus oli merkittävä, ei ajallisesti ja toiminnallisesti ole ollut mahdollista toteuttaa kaikkia siitä seuraavia toimintatapamuutoksia vuoden 2013 aikana. Salpauksen johtoryhmä on mukana konsernin yhteisessä johtoryhmien Oppimisen ja työn muutos -oppimisprosessissa. Salpauksen esimiesten OTM-ryhmä käynnistyy keväällä 2014, ryhmässä on mukana myös johtoryhmän jäseniä. Keskeiset teema ovat oppiminen, muutos ja vastuullisuus. Vuoden 2013 arvo-teemana on ollut vastuullisuus. Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä ovat mm. 100 % vastuu käsitteen ymmärtäminen ja toteutus osana jokaisen omaa toimintaa sekä yhteisen esimiesviestinnän varmistaminen. Lisäksi säännöllisten johdon päivien ja pedagogisten pajojen avulla on varmistettu yhteisen ymmärryksen rakentumista keskeisissä asioissa. Jatkossa pedagogisia pajoja suunnataan myös opetus- ja tukihenkilöstölle. Vuonna 2013 toteutetun merkittävän organisaatiouudistuksen toimeenpano jatkuu edelleen vuonna 2014 ja konkreettisia toimenpiteitä toiminnanohjauksen kehittämiseksi toteutuu enemmän vuoden 2014 aikana. Vuoden aikana on kehitetty johto-dw:tä kaikilla konsernin tulosalueilla. Elokuussa 2013 avatun Kulinaaritalon suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin kestävän kehityksen periaatteet. Asikkalassa luonnonvara-alan toimipisteessä on OKKA-säätiön sertifioima kestävän kehityksen ohjelma, joka sertifioidaan uudelleen tammikuussa Muillakin koulutusaloilla on laadittu kestävän kehityksen suunnitelmat, joiden toteutukset etenevät. PHKK:n Yhteisöllisen työskentelyn ryhmään (Yty) kuuluu asiantuntijoita eri tulosyksiköistä ja Salpauksen edustajina on kaksi verkko-opetuksen suunnittelijaa. Ryhmä laati toimintamallin sekä ideoi ja toteutti uutta avoimempaa ja innovatiivista 90

96 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kuvataan ennakointitiedon tuottamisen, käsittelyn ja hyödyntämisen prosessi sekä määritellään ennakoinnin tavoitteet ja keskeiset tuotettavat tiedot. Vahvistetaan yhdessä tekemisen kulttuuria koulutusalarajat ylittävällä yhteistyöllä sekä valinnaisuuden mahdollisuuksia hyödyntämällä. Tuetaan yhteisöllisyyttä ja tukipalvelujen henkilöstön toimintaa osana koulun arkea. Kirjataan kasvatustehtävä palvelusopimuksiin ja työnkuviin. Tuetaan innovaatioiden syntymistä rajapintajohtamisella. henkilöstökoulutusta ns. Kuukauden vinkkiä. Yhteistoiminnallista työskentelyä ja osaamisen jakamista verkossa on kehitetty ja työskentelyssä on hyödynnetty mm. wikiä. Osaamisen jakamista on kokeiltu onnistuneesti yli organisaation rajat ylittävässä keskustelussa xtune-pilotissa. Verkkokokouksia on hyödynnetään entistä tehokkaammin sekä sisäisissä palavereissa että ulkoisten kumppaneiden kanssa. Salpauksessa ennakointitoimintaa koordinoi vuoden 2013 aikana ELI-ryhmä. Ryhmä kehitti ennakoinnin toimintatapoja ja analysoi ennakointiaineistoa. Organisaatiomuutoksen myötä Salpauksen kehittämisryhmät määriteltiin uudelleen ja ELIryhmän toimintaa jatkoi toiminnanohjauksen kehittämisryhmä. Ennakointityötä toteutettiin ohjatusti työelämäneuvottelukunnissa ja tässä työssä on mukana useita Salpauksen edustajia. Johtoryhmien Oppimisen ja työn muutos -valmennuksen toisen lähipäivän teemana oli strateginen johtaminen, ennakointi ja muutos. Tuolloin kirjattiin Salpauksen ennakointitoiminnan keskeiset tavoitteet, seurattavat tietolähteet, kumppanuudet ja verkostot sekä tiedon yhteinen käsittelyn toimintatavat. Koriintranetiin on koottu tietoa ennakointitoiminnasta sekä ennakointiaineistoa. Erikoisammattitutkintoja toteutetaan eri alojen välisenä tiiviinä yhteistyönä. Lisäksi tutkintojen välinen yhteistyö toteutuu hyvin esimerkiksi talotyömailla. Koko henkilöstön kasvatustehtävä huomioitiin yhteisten palveluiden palvelusopimuksissa. Kehitettiin Kori-intraan Ideoita arkeen juttusarja, joka esittelee koulutusalojen hyviä käytäntöjä ja hankkeissa kehitettyjä tuotteita ja toimintamalleja. Kehittämisen painopiste: Strateginen ja pedagoginen suunnittelu Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Profiloidutaan alueen tarpeiden suuntaisesti ja tuotteistetaan palveluja asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti. Kehitetään henkilöstön tuotteistamisosaamista ja kannustetaan uusien koulutustuotteiden ja kehittämispalvelujen toteuttamiseen. Luodaan foorumeja, joissa tehdään Aikuiskoulutuksessa kehitetään jatkuvasti koulutuksia alueen asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Esimerkkeinä tablettilaitteiden käyttökoulutukset ja uusien Microsoftin ohjelmien ja palveluiden käyttökoulutukset, joita tuotteistetaan ja toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Vuoden 2013 lopulla haettiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä koulutuskokeilulupaa hyvinvointiteknologia-asentajan koulutukselle. OKM myönsi kokeiluluvan ja opetussuunnitelman laadinta aloitetaan vuoden 2014 alussa muiden yhteistyöoppilaitosten kanssa. Lisäksi yritysten kanssa neuvoteltiin yhteisten yrityksille kohdistettujen tutkintojen järjestämismahdollisuudesta. Tavoitteena on suunnata perustutkintoa tai ammattitutkintoa suorittavien opiskelijoiden opintoja ao. yrityksille sopiviksi. Talotekniikan alan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen määrää on merkittävästi lisätty. Yhteistyötä on tehty Lahden ammattikorkeakoulun kanssa muodostamalla yhteinen erikoisammattitutkintokalenteri. Eri alojen henkilöstöä suoritti omaehtoisesti tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Konsernin myyntiryhmässä valmisteltiin asiakaspalvelu- ja myyntikoulutusta. Vuosien aikana on kehitetty yli 200 tutkintoon tai tutkinnon osaan valmistavaa koulutustuotetta. Näistä tuotteista ja muista ei-tutkintotavoitteisista osaamistarpeista lähtien on edelleen muotoiltu yli 1000 erillistä koulutustuotetta. Osa uusista tuotteista on korvannut entisen ja tällä hetkellä aktiivisia myyntipalvelutuotteita on lähes 600. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäneuvottelukunnat 91

97 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus yhteissuunnittelua eri kouluasteiden ja työelämän välillä. ovat merkittäviä yhteistyön ja suunnittelun foorumeita, jotka kokoavat yhteen alueen työelämän ja eri kouluasteiden edustajia. Valmistavan koulutuksen alueellinen yhteistyö eri kouluasteiden välillä on tiivistä. Myös nuorten aikuisten osaamisohjelman suunnittelu ja toteutus on edellyttänyt eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Lisäksi toimii erilaisia alakohtaisia yhteistyöryhmiä. Kehittämisen painopiste: Resurssien oikea kohdentaminen sekä tehokas yhteiskäyttö Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Mahdollistetaan laadukkaat oppimisprosessit joustavasti käytettävissä olevalla rahoituksella. Hyödynnetään uutta opetusteknologiaa, kuten simulaattoreita oppimisympäristöjen rakentamisessa. Kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä yhdessä työelämän kanssa aikaisempaa laajemmin. Vähennetään opetus- ja hallintotiloja sekä edistetään resurssien (osaaminen, tilat, laitteet ja välineet) yhteiskäyttöä nuorten koulutuksen, aikuiskoulutuksen, Lamk:n ja Tuoterenkaan välillä. Perustehtävän toimintaedellytysten varmistamiseksi ja taloudellisen tehokkuuden lisäämiseksi Salpauksen organisaatiota ja johtamisjärjestelmää uudistettiin vuoden 2013 aikana. Uudistuksella edistettiin aikuiskoulutuksen ja nuorten ammatillisen peruskoulutuksen yhteistyötä, mikä osaltaan mahdollistaa laadukkaiden oppimisprosessien toteutuksen ja eri rahoitusmuotojen joustavamman käytön. Toimenpiteitä on kuvattu strategisen tavoitteessa 1 kehittämisen painopisteessä Yritysten ja oppilaitoksen yhteisesti suunnittelemat, varustamat ja käyttämät oppimisympäristöt. Vuoden aikana tehtiin suunnitelmia tiloista luopumiseen ja osa suunnitelmista konkretisoitui jo vuoden 2013 aikana. Suunnitelma on osa sopeuttamistoimenpiteitä. Koulutusalojen sijoitusta tarkasteltiin osana koulutuspaikkojen vähennystä. Tilojen käyttöä voidaan tiivistää mm. vuoroluvulla. Lisäksi suunniteltiin liikuntasalien, ruokasalien ja kirjastotilojen monitoimikäyttöä opetukseen sekä tarkasteltiin ATK-luokkien määrää ja käyttöasteita. Työssäoppimisen määrä on nostettu aloittavilla 32 opintoviikkoon, mikä pitkällä aikavälillä vähentää tilatarvetta. Kehittämisen painopiste: Henkilöstösuunnittelu ja osaamisen varmistaminen Toimenpidekokonaisuus Vuonna 2013 toteutetut konkreettiset toimenpiteet Kohdennetaan henkilöstöresurssit oikein. Varmistetaan henkilöstön osaaminen mm. työelämäyhteistyön muotoja laajentamalla ja laatua parantamalla. Keväällä 2013 käytiin koko konsernia koskevat ja syksyllä Koulutuskeskus Salpausta koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelutuloksen perusteella Salpauksessa henkilöstövähennysten arvioitu vaikutus on noin 6,2 miljoonaa euroa ja muiden kulujen vaikutus noin 0,8 miljoonaa euroa vuosina Sopeuttamistoimenpiteet koskivat Salpauksessa noin 189 henkilöä. Salpaus oli mukana kehittämässä HR-DW:tä, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa henkilöstötietojärjestelmistä johtamisen tueksi. Aikuiskoulutuksen toiminnanohjausjärjestelmän suunnittelutyö aloitettiin ja tavoitteena on saada käyttöön vuoden 2014 aikana läpinäkyvä ja yksiselitteinen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla voidaan resursoida ja suunnitella aikuisopettajan tehtäviä kokonaistaloudellisesti suhteessa koulutuksen myyntiin. Rekrytointilupien käsittelyprosessia tarkennettiin johtoryhmässä. Henkilöiden omaehtoinen kouluttautuminen ja pätevöityminen mahdollistettiin opetusjärjestelyin. Vuoden aikana toteutettiin kolme näyttötutkintomestarikoulutusta ja ammatillisen peruskoulutuksen henkilöstöä kannustettiin osallistumaan näyttötutkintomestarikoulutukseen mallia osaamisen varmistamisessa pyrittiin vahvistamaan. Mallin idea on se, ihminen omaksuu työelämässä 70% oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. 20% oppimisesta tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta sekä jakamalla kokemuksia tai seuraamalla esimiehen tai kollegan työtä. Vain 10% oppimi- 92

98 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus sesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Täten mallin mukaisesti henkilöstön osaamisen varmistamisen toimintamuotoja ovat mm. työtehtävien laajentuminen, kehittämisprojekteihin osallistuminen, parityöskentely, mentorointi sekä koulutus ja valmennus. Varaudutaan suunnitelmallisesti koulutustakuun tuomiin haasteisiin, mm. tukea tarvitsevien määrän lisääntyessä tarvitaan entistä enemmän ohjaustaitoja ja opetuksen eriyttämistaitoja. Hankkeissa toteutettujen uusien koulutusmallien ja toteutustapojen avulla kehitetään vaihtoehtoisia tapoja yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mahdollistamiseksi. (mm. 2+1-malli, ATTO-opinnot työssäoppien ja pajaoppiminen). Lisäksi kehitettiin oppisopimuskoulutuksen vaihtoehtoisia toteutusmuotoja, mm. peruskoulun päättävien oppisopimus sekä opsostarttia (valmistava koulutus), jossa saa tukea oppisopimuspaikan hakemiseen sekä tutustuu eri koulutusaloihin ja työelämään. Erityisopiskelijoiden tuen ja ohjauksen toteutumisen seurantaa on tehostettu ja kehitetty Supertietovarasto-ohjelman avulla. Opetushenkilöstöä on tuettu erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa. Vuoden 2014 aikana opiskelijoiden tukitoimia ja toiminnan koordinointia oppilaitostasoisesti kehitetään entistä systemaattisemmaksi. 93

99 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tulosanalyysi vuoden 2013 toiminnasta Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Vuonna 2013 suoritettiin yhteensä tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen määrä väheni hieman vuoteen 2012 verrattuna (2 630 tutkintoa) ja asetettua tavoitetta ei saavutettu. Ammatillisten perustutkintojen määrä (1 459 tutkintoa) lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna (1 416 tutkintoa). Ylioppilastutkintoja ja lukion oppimääriä suoritettiin aiempaa enemmän ja tavoite ylitettiin. Näyttötutkintona suoritettujen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä väheni, erityisen merkittävästi väheni ammattitutkintojen määrä. Tutkintojen väheneminen johtuu mm. työvoimakoulutusten toteutumisesta täysipainoisesti vasta vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi oppisopimuskoulutuksesta 189,5 opiskelijapaikkaa, mikä vaikuttaa suoritettujen tutkintojen määrään. Lisäksi solmittuja oppisopimuksia purkautui yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuksien purkautuessa. Kuva 3. Suoritetut tutkinnot ja asetetut tavoitteet vuosina Suoritetut tutkinnot (Salpaus) Suoritetut tutkinnot yhteensä Näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot Näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot Näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot Lukion oppimäärät Yo-tutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Kuva 4. Suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ylioppilastutkinnot, lukion oppimäärät sekä näyttötutkintona suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

100 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty suoritettujen ammatillisten perustutkintojen (ammatillinen peruskoulutus) jakautuminen tutkinnoittain vuosina 2011, 2012 ja 2013 Valmistuneet 2011 (lkm) Valmistuneet Valmistuneet 2012 (lkm) 2013 (lkm) Opiskelija määrä Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Kulttuuriala Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto 5 53 Kivialan perustutkinto 17 2 Kone- ja metallialan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Logistiikan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Puualan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähköalan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Vaatetusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Hevostalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hiusalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Catering-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto Matkailualan perustutkinto Koulutuskeskus Salpaus yhteensä Taulukko 1. Suoritettujen ammatillisten perustutkintojen määrä vuosina

101 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen peruskoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin (1,5 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka) laski hieman edelliseen vuoteen (1,6 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka) verrattuna. Kuitenkin hakijoiden määrä säilyi hyvällä tasolla. Erityisen vetovoimaisia olivat audiovisuaalisen viestinnän, autoalan, hiusalan, kauneudenhoitoalan, kiinteistöpalveluiden, kuvallisen ilmaisun, logistiikan, musiikkialan, pintakäsittelyn sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnot. Sen sijaan hevostalouden, kalatalouden, kone- ja metallialan, luonto- ja ympäristöalan, muovi- ja kumitekniikan, puualan, tekstiili- ja vaatetusalan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoihin haki aloituspaikkoja vähemmän ensisijaisia hakijoita. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen läpäisy eli kolmessa ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (62,2 %) heikkeni hieman edelliseen vuoteen (63,7 %) verrattuna ja asetettu tavoite (67,5 %) jäi kauas. Asetettu tavoite oli epärealistisen korkea, mutta huolestuttavaa on se, että läpäisy on parina viime vuonna laskenut. Vuoden 2013 aikana on opetuksessa toteutettu erilaisia pedagogisia ratkaisuja ja tukitoimia opetusjärjestelyiden joustavoittamiseksi ja yksilöllisten polkujen kehittämiseksi. Läpäisyn parantamiseksi on toteutettu erilaisia tukitoimia, mm. ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osia on integroitu ammatillisiin opintoihin. Lisäksi opintojen etenemistä seurataan entistä tiiviimmin mm. ryhmänohjaajan varteissa ja tarvittaessa lisätään tukitoimia, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti. Tietovarasto ja SuperTietovarasto auttavat ryhmä- ja opiskelijakohtaista seurantaa. Myös työelämälähtöisen opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen, pajaoppiminen sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjausosaamisen kehittäminen ovat keinoja läpäisyn parantamiseen. Jatkossa on edelleen kehitettävä mm. ryhmänohjaajien toimintaa, tukitoimia sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä läpäisyn parantamiseksi. Läpäisyasteessa on selkeää vaihtelua koulutusalojen välillä, mikä ilmenee taulukosta 2. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan läpäisy heikkeni merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2010 kesäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi lisää koulutuspaikkoja, joista 50 kohdennettiin sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon. Lisähaku toteutui heinäkuussa ja koulutus käynnistyi elokuussa Lisähaun kautta tulleista opiskelijoista lähes puolet lopetti opinnot jouluun mennessä ja tämä näkyy läpäisyn heikkenemisenä. Liiketalouden perustutkinnon läpäisy on erityisen hyvällä tasolla. Alalla on kehitetty erityisesti ryhmänohjausta opintojen alkuvaiheessa. Tärkeää on luoda opiskelijoille käsitystä alan työtehtävistä ja edistää ammatti-identiteetin kehittymistä heti opintojen alkuvaiheessa. Läpäisy (%) 2011 Läpäisy (%) 2012 Läpäisy (%) 2013 Suoritetut tutkinnot / aloittaneet (lkm) Humanistinen ja kasvatusala 47,6 69,6 63,4 26/41 2. Kulttuuriala 61,2 71,3 63,2 129/ Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 73,2 63,9 72,8 155/ Luonnontieteiden ala 56,0 56,9 55,3 26/47 5. Tekniikan ja liikenteen ala 65,3 65,7 62,0 500/ Luonnonvara- ja ympäristöala 56,1 48,9 61,2 79/ Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 72,6 67,4 58,2 163/ Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 64,9 59,0 59,9 188/314 Koulutuskeskus Salpaus yhteensä 64,8 63,7 62,2 1266/2035 Taulukko 2. Läpäisy (%) ja suoritetut tutkinnot/aloittaneet (lkm) koulutusaloittain Lukiokoulutuksen läpäisy (92 %) kohosi edelliseen vuoteen verrattuna ja ylitti tavoitteen (90 %). Lukion hyvään läpäisyyn vaikuttavat mm. opiskelijoiden huomioiminen yksilöinä, opiskelussa toteutettavat erilaiset ja erityiset opetusjärjestelyt, nopea puuttuminen mahdollisiin poissaoloihin ja yhteistyö oppilaitoksen kodin välillä. Oppisopimuskoulutuksessa läpäisy (54,0 %) parani selkeästi edelliseen vuoteen (47,4 %) verrattuna ja tavoite ylittyi selvästi. Henkilökohtaistamiseen ja tutkintosuunnitelmien laatimiseen on panostettu entistä enemmän ja tietopuolista koulutusta on kehitetty niin, että se palvelee 96

102 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus paremmin oppisopimusopiskelijoita. Lisäksi opintojen etenemistä on seurattu tehostetusti ja opiskelijoita on kannustettu suorittamaan tutkinto määräajassa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen ylitti tavoitteen. Vuoden 2012 työllistyneiden osuus (63 %) pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tilastoon, joka kuvaa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallista toimintaa vuoden 2011 lopussa. Tutkinnon suorittaneista työttöminä oli vuoden 2011 lopussa 14 %. Työllistymisessä on jonkin verran alakohtaisia eroja. Erityisen hyvä työllisyys oli vuoden 2011 lopulla sosiaali- ja terveysalalla sekä tietyillä tekniikan aloilla (mm. elintarvikeala sekä verhoilu- ja sisustusala). Työllistyneiden osuus on säilynyt samalla tasolla vuoden 2010 lopun tilanteeseen verrattuna. Jatko-opintoihin sijoittuminen (3,2 %) perustuu uudistuneen tulosrahoituksen tuloksiin (läpäissyt, jatko-opiskelija) ja osuus nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin osuus oli 3,0 %. Alla olevassa kuvassa 4 on kuvattu tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarin tuloksia vuosilta Vuosien Salpauksen vaikuttavuusmittari tulosryhmittäin ,9 49,5 46,2 41, ,9 17,9 17,2 13,6 27,5 25,8 25,4 22,8 10 3,0 3,3 3,0 3,2 8,7 8,4 7,4 7,3 0 Läpäissyt, työllinen Läpäissyt, jatko-opiskelija Läpäissyt, ei työll., ei jatko-opisk. Kuva 5. Tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarin tulokset vuosille Ei läpäissyt, työllinen tai opiskelija Keskeyttänyt, ei työll. eikä opiskelija Salpauksen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna (vuonna 2012 yhteensä 135 vaihtoa ja vuonna 2013 yhteensä 227 vaihtoa). Opettajat ja asiantuntijat tekivät vuoden 2013 aikana yhteensä 138 ulkomaan vierailua, mikä on kymmenen vaihtoa edellisvuotta suurempi. Salpaukseen saapuvien opiskelijoiden määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Liikkuvuus kokonaisuutena on hiukan kasvanut (45 vierailua) vuoteen 2012 verrattuna. Vuodelle 2013 asetettu tavoite ylitettiin (20 vierailua). Salpaus on edelleen suosittu saapuvien asiantuntijoiden vierailukohde. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (12,1 %) väheni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna (13,7 %). Negatiiviset eroamiset ovat vähentyneet 0,4 % ja positiiviset eroamiset 1,1 %. Opintonsa aloittavien opiskelijoiden ryhmäytymistä tuettiin edelleen. Ryhmäyttämisen ohella erittäin tärkeää on ryhmänohjaajan ohjaus ja tuki opiskelijalle ammatillisen kasvun tukemisessa. Opetusjärjestelyjen ja ohjaustoimien kehittäminen sekä opiskelijoiden huomioiminen ovat parantaneet opiskelijoiden opintojen suorittamista. Matkailu- ja ravitsemisalan sekä puhdistuspalvelualan uusien tilojen sijoittuminen samaan toimipisteeseen Kulinaaritalossa on lisännyt opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja alalle suuntautumista. 97

103 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tavoitteena on, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä nuori löytäisi itselleen sopivan alan ja tämä vähentäisi opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia eroamisia. Peruskoulujen opinto-ohjaajia on perehdytetty aktiivisesti ammatillisen koulutuksen tarjontaan. Yhteistyötä tulee jatkossa kehittää ja peruskoululaisten tutustumista eri aloihin ja työelämään tulee edelleen lisätä. Eronneet koulutusaloittain (%) Humanistinen ja kasvatusala 2. Kulttuuriala 3. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4. Luonnontieteiden ala 5. Tekniikan ja liikenteen ala 6. Luonnonvara- ja ympäristöala 7. Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala 8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutuskeskus Salpaus yhteensä Eronneet 2011 (%) Eronneet 2012 (%) Eronneet 2013 (%) Kuva 6. Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneet koulutusaloittain (%) Lukiokoulutuksesta erosi vuoden 2013 aikana 2,5 % opiskelijoista, mikä on 3,5 % vähemmän kuin vuonna Negatiivisia eroamisia ei ollut lainkaan. Lukiokoulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden määrä on pieni, vuonna 162 opiskelijaa. Opiskelijat huomioidaan yksilöinä ja opiskelussa toteutetaan joustavasti erilaisia opetusjärjestelyitä, mikä lisää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun. Opinto-ohjaaja, opetusalapäällikkö ja opettajat keskustelevat kaikkien lukiosta eroamista harkitsevien kanssa ja tarvittaessa tehostetaan tukitoimia. Suurin osa eronneista siirtyy ammatilliseen koulutukseen. Oppisopimusten (perustutkinnot) purkuja oli 13,1 %, mikä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna (3,1 %). Suurin osa oppisopimusten purkautumisista oli positiivisia, mikä tarkoittaa sitä, ettei purkautuminen johtunut oppilaitoksen toiminnasta. Suurimpana syynä tämän hetkisessä taloudellisessa tilanteessa on työpaikoilla tapahtuvat irtisanomiset tai konkurssi, jolloin oppisopimus purkautuu työsopimuksen purkautuessa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (AVA-koulutus) ja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (Ammattistartti-koulutus) suorittaneet sijoittuivat hyvin ammatilliseen peruskoulutukseen. Suurin osa AVA- ja Ammattistartti-koulutuksen suorittaneista sai opiskelupaikan Salpauksesta laaja-alaisesti eri tutkinnoista. Ammattistarttikoulutuksessa opiskelijoiden vaihtuvuutta voitiin vähentää sijoittamalla koulutuksen hakuaika syksyn 2013 yhteishaun jälkeen. 98

104 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Vuoden 2013 aikana kehitettiin uutta johtamis- ja hyvinvointikyselyä, joka korvaa aiemmin toteutetun Työolobarometri-kyselyn. Uusi kysely toteutetaan Salpauksessa syksyllä Muodollisesti kelpoisen opetushenkilöstön osuus (86,3 %) on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna (84,3 %) ja asetettu tavoite ylitettiin. Opettajakoulutusta järjestetään yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa alueellisina koulutusryhminä. Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista olivat 1,7 %. Kehittämiseen käytetty määräraha laski 0,3 % vuoteen 2012 verrattuna. Koulutusta järjestetään paljon sisäisenä koulutuksena entistä tehokkaammin. Toisaalta kaikista sisäisistä koulutuksista ei tehdä keskeytysilmoitusta ja tällöin koulutuspäivät eivät kirjaudu henkilöstötietojärjestelmään. Perustietomittarit Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitteinen koulutus) opiskelijatyöpäivien määrä jäi n. 11 % alle tavoitteen, mikä johtui mm. työvoimakoulutuksen vähentymisestä. Työvoimakoulutuksien aloitusta jouduttiin siirtämään ja osa koulutuksista siirrettiin vuodelle 2014, koska koulutuksiin ei saatu riittävästi opiskelijoita. OKM:n lisäkoulutus toteutui jopa yli tavoitteen vuonna Salpaus sai määrärahan nuorten aikuisten osaamisohjelmassa vuotiaiden, peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien nuorten koulutukseen tarkoituksena suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Osaamisohjelmassa oli käynnistymisvaikeuksia, koska koulutukseen ei saatu riittävästi opiskelijoita. Vuoden 2013 lopussa opetus- ja kulttuuriministeriö teki osaamisohjelmaan muutoksen, jonka mukaan määrärahaa voidaan käyttää myös ammatilliseen perustutkintokoulutukseen, joka vastaa paremmin kohderyhmän tarpeita. Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) jäi 2 % alle tavoitteen. Koulutuksien arvioiminen etukäteen on haasteellista. Vuoden 2013 yleinen taloudellinen tilanne vaikutti koulutusten myyntiin. Myös ELY-keskuksessa toteutettu palvelurakenneuudistus vaikutti koulutuksen myyntiin. Uudistuksessa työttömät työnhakijat ohjattiin kolmeen eri palveluluokkaan siten, että osa ohjataan suoraan töihin, osa koulutukseen ja mm. pitkäaikaistyöttömille tarjotaan muita tukitoimia. Resurssit ja talous Talouden toteutuminen Salpauksen taloudellisena tavoitteena on vuosittain varmistaa tulojen riittävyys kaikkiin kustannuksiin sisältäen pääsääntöisesti myös irtaimistoinvestoinnit. Vuonna 2013 tämä tavoite saavutettiin. Talousarvion mukainen toimintakatetavoite oli euroa ja investointimääräraha euroa. Rahoitusvaikutuksen (=toimintakate-irtaimistoinvestoinnit) tavoite oli euroa. Tämä tavoite ylitettiin. Toimintakatetta kertyi euroa, irtaimistoinvestointeihin käytettiin euroa, joten rahoitusvaikutuksena toteutui euroa, joka on euroa talousarvion vaadetta parempi. OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP2013 poikkeama Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä ammatillinen oppisopimus lukio palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä

105 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus TOIMINTATUOTOT 1000 TP 2012 TA 2013 TP 2013 tot% TP-TA TP 2013 osuus toimintatuotoista Muutos TP Muutos % TP Yksikköhintatulot % % % - ammatillinen peruskoulutus % % % - tulosrahoitus (amm. peruskoulutus) oppisopimuskoulutus % % % - lukiokoulutus % -6 1 % 22 2 % - ammatillinen lisäkoulutus sis.myös kohtaan Aikuiskoulutus % % % Aikuiskoulutus/koulutuksen myynti: % % % - OKM:n rahoittama ammatillinen lisäkoulutus % % % - työvoimakoulutus % % % - henkilöstökoulutus % % % - tietopuolisen oppisopimuskoul. myynti % % % Projektit % % % - opetuksen kehittämishankk. (amm.peruskoul.) % 97 1 % % - eu-projektit % % % - maksullisen palv.toim. muut projektit % % % Muut tulot (työtoim., talotyömaat, opetusmaatila, opetusravintolat ym.) % % % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ % % Rahoitusrakenne TP aikuiskoulutuksen myynti % projektit % muut tulot (työtoim., opetusravintolat, talotyömaat, opetusmaatila) % yksikköhintatulot, lukio % yksikköhintatulot, oppisopimuskoulutus % yksikköhintatulot, ammatillinen koulutus % Kuva 7. Koulutuskeskus Salpauksen rahoitusrakenne TP 2013 Ammatilliseen peruskoulutukseen valtiolta saadut yksikköhintatulot toteutuivat 2,087 miljoonaa euroa talousarviota suurempina opiskelijamäärän toteutuessa 135 suurempana talousarvioon verrattuna. Tulosrahoitusta, jota ei talousarviossa oltu arvioitu saatavan, saatiin 1,007 miljoonaa euroa. Opiskelijamäärän toteutuminen talousarvioita suurempana lisäsi yksikköhintatuloja 1,425 miljoonaa euroa. Salpaus sai myös koulutusluvan ylittävien opiskelijoiden osalta yksikköhintatuloja, joita ei vuoden aikana laadituissa ennusteissa oltu oletettu saatavan. Oppisopimuskoulutuksen yksikköhintatulot toteutuivat noin euroa talousarviota pienempinä opiskelijamäärän toteutuessa -117 pienempänä. Lukiokoulutuksen yksikköhintatulot toteutuivat miltei talousarvion mukaisena. Edelliseen vuoteen verrattaessa aikuiskoulutuksen myynti vähentyi kokonaisuudessaan noin euroa. Suurimpana tekijänä oli työvoimakoulutuksen myynnin pieneneminen euroa verrattuna edelliseen vuoteen. 100

106 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutuksen myynti toteutui yhteensä noin euroa talousarviota pienempänä. Työvoimakoulutus toteutui noin euroa talousarviota pienempänä ja tietopuolisen oppisopimuskoulutuksen myynti noin euroa pienempänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ammatillinen lisäkoulutus toteutui noin euroa suurempana ja henkilöstökoulutus noin talousarviota suurempana. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan ammatilliseen lisäkoulutukseen saatiin yksikköhintarahoitusta euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa laskutetaan myös opiskelijoilta/yrityksiltä erisuuruisia kurssimaksuja, joiden toteuma oli hieman pienempi kuin talousarvioon arvioitiin. Yhteensä ammatillisen lisäkoulutuksen tuotot toteutuivat noin euroa talousarviota suurempina. Lisäkoulutuksen yksikköhintatuloihin sisältyy euroa, jotka oli myönnetty käytettäväksi ainoastaan nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutukseen. Nuorten aikuisten osaamisohjelman koulutus saatiin toteutettua vain eurolla. Toisaalta peruspäätöksen mukaista koulutusta toteutettiin eurolla enemmän. Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriö ei tarkista rahoitusta varainhoitovuoden päättyessä. Projektien tuotot toteutuivat noin euroa arvioitua suurempina. Talousarvion laadintavaiheessa projektituloihin otetaan huomioon vain projektit, joihin on saatu rahoituspäätös. Edelliseen vuoteen verrattuna projektien laajuus pieneni vähän. Kaiken kaikkiaan Salpauksen toimintatuotot toteutuivat noin 3,143 miljoonaa euroa talousarviota suurempina ja kasvua edelliseen vuoteen oli +2,8 %. Muut tuotot toteutuivat noin euroa talousarviota suurempina. Muihin tuottoihin sisältyy mm. työtoiminnan tulot, omakotitalojen myyntitulot, tilojen vuokratuotot, työterveyshuollon Kela-korvaukset, opetusmaatilan myyntitulot sekä maatilan EU- ja valtion tuet. Omakotitalojen myynnistä tuloja tuli noin euroa, joita ei talousarviossa oltu arvioitu. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 53,0 %, joten talousarvioon arvioitu 55,9 % alitettiin. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista vähentyi edellisen vuoden tasosta (vuonna 2012 vastaava luku oli 55,2 %). Henkilöstökulut vuonna 2013 olivat yhteensä 43,516 miljoonaa euroa (vuonna 2012 vastaava luku oli 44,132 miljoonaa euroa) ja alittivat talousarvion 44,157 miljoonaa euroa noin eurolla (toteuma 98,5 %). Henkilöstökulut pienentyivät edellisvuoteen -1,4 %. Henkilöstökulujen vähentymiseen vaikuttivat vuonna 2013 toteutetut Salpauksen organisaatiomuutos ja sopeuttamistoimenpiteet. Palvelujen ostot 15,202 miljoonaa toteutuivat (99,1 %) miltei talousarvion mukaisina (alitus euroa). Edelliseen vuoteen palvelujen ostot vähenivät 1,021 miljoonaa euroa (-6,3 %). Vähennykseen vaikutti suurimmalta osin konsernin yhteisten palvelujen maksuosuuksien toteutuminen talousarviota pienempänä ( euroa) johtuen vuonna 2013 käydyistä yhteistoimintaneuvotteluista. Aine- ja tavaraostot (ilman varaston lisäys/vähennystä) ylittivät talousarvioon arvioidut ostot noin euroa. Edellisvuoteen aine- ja tarvikeostot vähentyivät noin euroa. Varaston muutoksen toteutumiseen talousarviosta poikkeavasti vaikutti oppilastyönä rakennettujen omakotitalojen myynti. Talousarviossa oli oletettu, ettei vuonna 2013 myydä yhtään taloa. Taloja myytiin kuitenkin kaksi. Talojen myynti vaikutti sekä varaston muutokseen (varaston vähennys) että myyntituloihin (lisäys euroa) Huomattavin kasvu edellisvuoteen verrattaessa oli vuokrakuluissa, jotka kasvoivat noin 1,565 miljoonaa euroa (kasvua +11,4 % edelliseen vuoteen). Vuokrakulujen toteuma oli 15,300 miljoonaa euroa (toteuma 107,3 %), joista tilavuokriin kohdistui 14,166 miljoonaa euroa ja muihin vuokriin (pääasiassa it-laitteisiin ja ajoneuvoihin) 1,134 miljoonaa euroa. Tilavuokrien nousuun vaikutti kiinteistöjen suunnitelmamukaisen poistoajan lyhentyminen, josta päätettiin yhtymäkokouksessa syksyllä Talousarviossa 2013 kiinteistöpalveluiden perimiä vuokria ei nostettu lyhentyneen poistoajan vaatimalle tasolle. Tilanne korjattiin tilikauden 2013 aikana ja vuokrat kirjattiin täysimääräisinä. 101

107 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Koulutuskonsernin ylläpitämät Yhteiset palvelut ja Salpauksen maksamien maksuosuuksien kustannuskehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Salpauksen maksamien palvelujen maksuosuudet pienenivät euroa vuodesta 2012 (muutos -9,4 %). Salpauksen toimintatuottoihin suhteutettuna palvelujen maksuosuudet olivat 9,6 % vuonna 2013 ja 10,9 % vuonna TP 2013 SISÄISET MAKSUOSUUDET Ero TP-TA Muutos % TP 2012 TA 2013 TP 2013 HALLINTOPALVELUT Yleishallintopalvelut ,0 % Kehittäminen ,4 % Tarkastustoimi ,2 % Taloushallintopalvelut ,8 % Henkilöstöpalvelut ,8 % HALLINTOPALVELUT YHT ,0 % VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIPALVELUT ,5 % TIETO- JA KIRJASTOPALVELUT ,2 % RAVINTOLAPALVELUT / Opiskelijaruokailu ,7 % TIETOHALLINTOPALVELUT Tietojärjestelmät, -liikenne, HelpDesk ,4 % IT-tukipalvelut ,0 % TIETOHALLINTOPALVELUT YHT ,6 % PUHELINKESKUSPALVELUT ,7 % PALVELUT YHT ,4 % Toimintatuotot YPA-palveluosuudet/toimintatuotot% 10,9 % 11,2 % 9,6 % SISÄISET KIINTEISTÖVUOKRAT ,2 % Salpauksen käytössä olevat neliöt noin ,6 % Ravintolatilat (Salpauksen osuus) neliöt noin ,7 % Keskimääräinen neliövuokra kk 8,54 8,72 9,52 0,79 11,4 % Toimintatuotot Sisäiset kiinteistövuokrat/toimintatuotot% 15,7 % 16,5 % 17,1 % Konsernin Yhteiset palvelut ovat palvelun toimittajia suhteessa Salpaukseen. Palveluista sovitaan palvelusopimuksissa, jotka käsitellään Salpauksen johtoryhmässä ja hyväksytään konsernin johtoryhmässä. Käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden vaikutukset kohdistuivat vuonna 2013 erityisesti Yhteisiin palveluihin. Takaisin kohtaan 2.13 Tilikauden tuloksen muodostuminen 102

108 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.17 Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

109 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.18 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 Koulutuskeskus Salpaus Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 104

110 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.19 Investointien toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohankinnat Tuote- Salpaus Menot Palvelu-Salpaus Menot Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Menot Salpauksen Areena Menot Rehtorin toimisto Menot KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2013 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Koulutuskeskus Salpaus muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset - - Antolainasaamisten lisäykset - - Antolainasaamisten vähennykset - - Lainakannan muutokset - Pitkäaikaisten lainojen lisäys - - Pitkäaikaisten lainojen vähennys - - Lyhytaikaisten lainojen muutos - - Oman pääoman muutokset - - Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 105

111 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU (LAMK) 2.21 Rehtorin katsaus Lahden kaupunkiseutu muodostaa merkittävän kasvukeskuksen laajalla metropolialueella. Vuoteen 2020 mennessä Lahdesta rakennetaan maailmanluokan ympäristöosaamisen, muotoiluosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä. Samanaikaisesti Lahden alueesta luodaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja osaamisen viejä. Ammattikorkeakoulun rooli tässä työssä on elintärkeä ja keskeinen. Lahden ammattikorkeakoulu maakunnan ainoana korkeakouluna toimii Päijät-Hämeen kehityksen ja kansainvälistämisen keskeisenä toimijana ja ottaa päävastuun laadukkaasta koulutuksesta sekä vaikuttavasta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta yhdessä alueen yritysten ja organisaatioiden sekä verkostojen kanssa. Toiminnassamme opiskelijat on nostettu keskiöön ja valmistuneet työllistyvät hyvin sekä alueelle että valtakunnallisesti. Yli puolet korkeakoulun opiskelijoista tulee Päijät-Hämeestä ja samoin valmistuneista noin puolet sijoittuu toiminta-alueen yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Nykyinen Lahden kaupungin alueelle keskitetty kampusrakenne mahdollistaa opintojen hyvän saavutettavuuden sekä tasalaatuiset palvelut kaikille opiskelijoille. Painoalarajat ylittävä monialainen, kansainvälinen koulutus- ja TKI-toiminta tulee olemaan vuonna 2020 leimallista Niemen innovaatiokeskittymässä. Siellä ammattikorkeakoulu, alueen yliopistotoimijat ja yritykset ovat tiiviissä ja toiminnallisessa vuorovaikutuksessa. Tiloja ja palveluita käytetään yhdessä, mikä edistää kaupunkiseudun korkeakoulutoiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lahden ammattikorkeakoululla on vahva alueellinen asiantuntijuus ja alueellisen toimintakulttuurin tuntemus, mikä on entisestään vahvistanut ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta. Lahti on tunnettu toimivasta ja omaleimaisesta alueellisesta ammattikorkeakoulun ja eri yliopistojen yhteistyöstä, jota on edelleen kehitetty vuoden aikana. Itsenäisten ammattikorkeakoulujen FUAS-liittoumassa Lahden ammattikorkeakoululla on jatkettu strategisen tason yhteistyötä koulutuksessa, TKI-toiminnassa sekä laajan metropolialueen kehittämisessä. Viime vuoden merkittävin ja suurin prosessi liittyi toimilupahakemuksen valmisteluun ja siihen liittyvien kokonaisuuksien analysointiin ja kehittämiseen. Valtioneuvosto myönsi LAMKille vakinaisen toimiluvan Toimilupa astui voimaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma (FUAS) FUAS-liittouma on vahvistanut asemaansa valitsemiensa painoalojen kansallisena osaajana ja kehittänyt osaamistaan entistä vahvemmalla kansainvälisellä verkottumisella. OKM:n kanssa solmittujen tulossopimusten mukaan liittouman ammattikorkeakoulujen tehtävät, profiilit ja painoalat määräytyvät osana FUAS-liittoumaa. FUAS-liittouman neuvottelukunta nimettiin joulukuussa Vuoden 2013 alusta lähtien FUAS-liittoumaan on luotu selkeät rakenteet ja toimintaprosessit sekä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa liittoumastrategian määrätietoisen toteuttamisen liittoumahallinnossa ja kaikissa jäsenkorkeakouluissa. Liittoumaan on alkaen perustettu kuusi yhteistä palvelutoimintoa: liittoumahallinto, laatu- ja tietotuotantopalvelut, viestintä, tietohallinto, virtuaalikampus sekä koulutuksen kansainvälistymistä ja vientiä edistävä Global Activities -toiminto. Hämeen ammattikorkeakoulu toimii tietohallinnon ja virtuaalikampuksen, Lahden ammattikorkeakoulu Global Activities -toiminnon ja viestinnän sekä Laurea liittoumahallinnon ja laatu- ja tietotuotannon vastuukorkeakouluna. Yhteiset toiminnot kokoavat yhteen jäsenkorkeakoulujen erilliset toiminnot ja parantavat näin toiminnan kustannustehokkuutta ja laatua. Ne mahdollistavat kunkin ammattikorkeakoulun parhaan osaamisen hyödyntämisen koordinoidusti toiminnan alueella. Toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisenä kokonaisuutena osana FUAS-liittoumastrategian toteuttamista. Ne on yhteisesti resursoitu ja niiden johtaminen on delegoitu vastuukorkeakouluille. 106

112 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu FUAS-liittouma on solminut strategisen kumppanuussopimuksen KU Leuven Associationin kanssa. Vuoden 2013 keskeisiä yhteistyöalueita ovat olleet strategisen liittoumatason toiminnan johtamisen, virtuaalikampuksen, TKI-toiminnan ja laatujärjestelmän kehittäminen. Korkeakoulujen arviointineuvosto myönsi vuodelle 2013 rahoitusta FUASin ja KU Leuvenin Quality management and systems of FUAS and KU Leuven Association -benchmarking - hankkeelle. FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat strategian ja liittoumasopimuksen mukaisesti itsenäisiä ammattikorkeakouluja, joiden omistajayhteisöt hakivat kukin toimilupaa omalle korkeakoululleen. Yhteisomistukseen ei ole edellytyksiä. Strateginen ja toiminnallinen kehittäminen Strategian toteuttamisohjelma valmistui vuoden 2013 aikana ja sen avulla tuettiin strategiatyötä ja sen edistämistä. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen, rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen jatkui vuonna 2013 tavoitteiden mukaisesti huolimatta tiukasta taloudellisesta tilanteesta. Oppimista integroitiin monipuolisesti hankkeisiin (yli t&k-hankkeissa suoritettua opintopistettä), mikä tuotti moninaista osaamista ja nopeutti osaltaan tutkintojen valmistumista. Myös opintojen ohjaukseen panostettiin. Lahden ammattikorkeakoulu ylitti vuodelle 2013 asetetun tutkintotavoitteen, kun tutkinnon suoritti yhteensä 980 opiskelijaa (901 tutkintoa vuonna 2012). Johtamisen kehittämisessä ja johtamiskoulutuksissa keskityttiin muutoksen johtamiseen sekä asiantuntijaorganisaation johtamisotteen ja jaetun asiantuntijuuden vahvistamiseen. Kehittämisessä painopisteeksi nostettiin erityisesti myös uuteen rahoitusmalliin varautuminen ja siihen liittyvät uudistukset ja toimenpiteet. Julkisen talouden säästöpaineisiin ja tulorahoituksen alentumiseen kuntayhtymän kaikilla tulosalueilla varauduttiin toteuttamalla koko organisaatiota koskevat yhteistoimintaneuvottelut keväällä Yhteinen tavoitteemme neuvotteluissa oli turvata Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja sen tulosalueiden toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset kouluttaa osaavaa työvoimaa ja edistää alueen kilpailukykyä. Neuvotteluja käytiin hyvässä hengessä ja saimme turvattua tulevaisuuttamme. Taseen vahvistuminen jo yhdeksänä perättäisenä vuotena auttaa kuitenkin osaltaan varautumaan toiminnan rakenteelliseen kehittämiseen ja perusrahoituksen vähenemiseen aikavälillä LADEC Oy:n hallinnoima Niemen Innovaatiokeskittymähanke eteni vuoden 2013 aikana suunnitelmien mukaisesti. Tulevaisuuden kampukseen liittyy strategian mukaisesti nykyisten tilojen nykyaikaistaminen vastaamaan laajamittaista pedagogiikan uudistamista ja työelämäyhteyden syventämistä. Oppimisympäristön suunnittelussa huomioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisäasiainministeriön asettaman oppilaitosten turvallisuustyöryhmän sekä Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoiman korkeakouluturvallisuus -hankkeen suosituksia. Niemen osaamiskeskittymä syntyy Lahden ammattikorkeakoulun, Lahdessa toimivien yliopistojen ja yritystoiminnan ympärille. Kyseessä on suurin Suomessa toteutettava osaamiskeskittymä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös Lahden yliopistokampuksen toiminnot sijoittuvat valtaosiltaan samaan toimintaympäristöön. Niemen kampuksen yhtenä keskeisenä päätavoitteena on tilojen ja palvelujen yhteiskäyttö (amk, yliopisto, yritykset), monialaisen toiminnan mahdollistaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Koulutustarve ja koulutusvastuut Teollisuus, palvelualat sekä sosiaali- ja terveysala ovat nykyisin suurimmat työllistäjät maakunnassa. Pitkällä tähtäimellä työvoiman kysynnän arvioidaan lisääntyvän eniten vähittäiskaupan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla. Lievää kasvua ennakoidaan myös kulttuurija opetusaloilla sekä erilaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä. Erilaisten kiinteistöalan palvelujen odotetaan vilkastuvan. Työvoiman kysynnän arvioidaan vähenevän eniten teollisilla aloilla, toimistotyössä ja maataloudessa. Koulutusvastuiden suunnitteluun on vaikuttanut myös se, 107

113 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu että alueella on käynnissä merkittävä rakennemuutos, sillä maakunta on työpaikkarakenteeltaan keskimääräistä teollisuusvaltaisempi. Koulutustarjonnan vastaavuutta alueelliseen koulutustarpeeseen ja osaamisprofiilin on arvioitu osana maakunnallista ennakointityötä. Valtionhallinto ja maakunnat ennakoivat yhdessä työvoima- ja koulutustarpeita neljän vuoden sykleissä. Päijät-Hämeen liiton yhteistyössä alueen kehittämisorganisaatioiden ja työelämän kanssa tekemä maakunnallinen elinkeinorakenne-, ammattirakenne- ja koulutustarve-ennuste kuvaa Päijät-Hämeen työvoimantarvetta. Laskelma ei ota huomioon Päijät-Hämeessä koulutettujen tarvetta muihin maakuntiin. Kulttuuriala vastaa muotoilijoiden ja medianomien valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen. Liiketalouden koulutuksella on tiivis yhteys alueen elinkeinoelämään, ja sen tarpeet on huomioitu aloituspaikkamäärissä. Luonnontieteiden alan koulutuspaikkatarjonta vastaa maakunnan tarpeita. Ennakoitu koulutustarve ja ympäristö (erityisesti cleantech) profiloivat tekniikan koulutustarjontaa. Alueellinen ja valtakunnallinen työllisyyden kehitys on otettu huomioon tekniikan aloituspaikkoja suunnattaessa. Sosiaali-, terveys- ja liikunnan alalla koulutustarpeeseen vastataan siten, että hoitoalan sairaanhoitajakoulutuksessa sekä sosiaalialan sosionomikoulutuksessa aloituspaikkoja on lisätty suhteessa alueen väestörakenteen sekä taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen muutoksiin. LAMKin opiskelijat tulevat laajalta alueelta. Valtakunnalliseen sijoittumisseurantatutkimukseen vastanneista vuonna 2011 valmistuneista reilu puolet (56 %) on sijoittunut muualle kuin Päijät- Hämeen alueelle yhden vuoden kuluttua valmistumisestaan. Kaikista vastanneista 25 prosenttia sijoittuu Uudellemaalle. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) TKI-visiomme 2016 mukaisesti Tulevaisuuden LAMK on soveltavan TKI-toiminnan kansainvälinen huipputoimija ja merkittävä osa Euroopan vaikuttavinta käytäntölähtöistä Lahden seudun innovaatioympäristöä. Osana FUAS-liittoumaa profiloidumme työelämäläheisten ja TKI-toimintaan integroituvien pedagogisten ratkaisujen kansainvälisenä edelläkävijänä sekä soveltavan tutkimuksen, käytäntöläheisen innovaatiotoiminnan ja opiskelijakeskeisen koulutukseen integroidun TKI-toiminnan edistäjänä laajalla metropolialueella. TKI-toimintaa on vuoden 2013 aikana kehitetty edelleen strategialähtöisesti painopisteinä TKI-toiminnan niveltäminen opetukseen, TKI-toiminnan perusedellytysten ja rahoituspohjan vahvistaminen, verkostoitumisen edistäminen ja kansainvälistyminen. Vuosi 2013 oli tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa kohtuullisen hyvä vuosi. TKI-toiminnan volyymi oli noin 6,6 miljoonaa euroa. LAMK sai kansainvälistä TKI-rahoitusta noin 1,3 miljoonaa euroa vuonna TKI-toiminnan laajuus on viimeisimmän kolmen vuoden aikana ollut 6 7 M, mistä ulkoisen rahoituksen osuus on ollut %. EU-rahoituskauden vaihtuminen vaikuttaa TKI-toiminnan ulkoisen rahoitukseen ja lähiajan tavoitteenamme on säilyttää laajuus ensin ennallaan ja kasvattaa vuoteen 2020 mennessä kansainvälisen TKI-toiminnan osuutta. Olennaisin muutos TKI-toiminnan nykytilaan on ollut kansainvälisen TKI-toiminnan painottaminen ja strategisiin painoaloihin kohdentaminen. TKI-toiminnan kansainvälinen ulottuvuus konkretisoituu erityisesti EU-puiteohjelman ja HORIZON ohjelman kautta. Olemme jatkossa entistä vaikuttavammin yhdessä FUAS-liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen kanssa Helsingin laajalla metropolialueella. TKI-toiminta kytketään läheisesti EU-tason tutkimus- ja kehittämisohjelmiin lisäämällä ja monipuolistamalla rahoituslähteitä. Yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa edistetään ottamalla käytäntöön yrittäjyysasenteiden ja yrittäjyysosaamisen kehittämiseen sekä liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemiseen ja innovointiin liittyviä menetelmiä ja toimintamalleja. TKI-toiminnasta viestitään aktiivisemmin niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Uuden organisaation mukainen TKI-yhteistyö (profiili- ja painoalatiimit) on käynnistetty ja TKI-toiminta tulee kokonaisuudessaan integroitumaan opetukseen. Aikaisempi erillinen tutkimus- ja kehitystyön yksikkö tuottaa TKI-, KV- ja aluekehityspalveluja. 108

114 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Kansainvälinen toiminta Lahden ammattikorkeakoulu on merkittävä alueen kansainvälistäjä. Vuonna 2013 korkeakoulussamme opiskeli lähes 350 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa ja yli 150 vaihto-opiskelijaa (yli 3 kk kestävissä vaihdoissa). Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli eniten Vietnamista ja Venäjältä, vaihto-opiskelijoita erityisesti Saksasta, Rankasta ja Espanjasta. Eri alojen vaihtoopiskelijat osallistuivat yritysyhteistyöprojekteihin, jotka kohdistuivat pääosin maakunnan yrityksiin. Näin tuettiin alueen yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä. Opiskelijoiden ulkomaan opiskelu- ja työharjoittelujaksot sekä opiskelu monikulttuurisissa ryhmissä lisäsivät kansainvälistymistaitoja ja edesauttoivat kansainvälistymistä. Kansainvälistä yhteistyötä konkretisoitiin benchmarking-toiminnan avulla FUAS-liittouman kansainvälisen liittoumapartnerin, K.H. Leuven Associationin kanssa. Kansainvälistymisen osalta painopistettä alettiin siirtää kansainvälisen TKI-rahoituksen volyymin kasvattamiseen, kansainvälisen osaamisen siirtoon sekä strategisten kansainvälisten verkostojen vahvistamiseen. Kansainvälistymisstrategia valmistui vuonna Tuottavuusohjelma Tiukentuvaan taloustilanteeseen varautumista jatkettiin noudattamalla konkreettista tuottavuusohjelmaa. Koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeuttamista tehostettiin tuottavuusohjelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla. Kehitystyössä fokus oli ja tulee jatkossakin olemaan erityisesti läpäisyn nopeuttamisessa, jossa panostetaan tutkintojen määrän kasvattamiseen, keskeyttämisen vähentämiseen sekä erityisesti osaamispohjaisten opetussuunnitelmien kehittämiseen. Toiminnassa on tärkeää muistaa pitää opiskelijat keskiössä ja kehittää aktiivisesti pedagogiikkaa sekä monialaisesti että eri koulutusaloilla. Tuottavuusohjelmassa keskeisessä asemassa oli myös tilojen käytön tehostaminen ja siihen liittyvä ennakoiva suunnittelu. Palveluliiketoiminnan koulutus sekä ensimmäisen vuoden liiketalouden koulutus käynnistyivät Fellmanniassa syksyllä Liiketalouden koulutuksen siirtoa Niemeen valmisteltiin vuoden 2013 aikana ja muutto uusiin remontoituihin tiloihin toteutettiin joulukuussa. Rekrytointeihin on kiinnitetty erityinen huomio, jotta henkilöstökulut pystytään pitämään taloustilanteen mukaisesti hallinnassa. Erityisen suuri painoarvo ja harkinta asetettiin ja asetetaan jatkossakin uusrekrytoinneille, jotta niissä huolehditaan osaamisen uudistamisesta strategisesta näkökulmasta käsin ja siten turvataan organisaation kehitysvire. Eläköitymisen ennakointi ja osaamisen uudistaminen strategisesta näkökulmasta on erityisen tärkeää toiminnan jatkuvuuden ja kehityksen kannalta. Vuonna 2013 henkilöstömäärää sopeutettiin toiminta- ja taloustilanteeseen. Työaikasuunnitelmien yhteiset linjaukset otettiin käyttöön kaikilla aloilla ja niiden avulla ryhdyttiin tehostamaan suunnitelmallista työajan käyttöä sekä luotiin mahdollisuuksia erityisesti kehittämistoimintaan ja opetuksen ja TKI:n integraatioon. Lahden ammattikorkeakoulussa on pitkän aikajänteen sisällä luotu hyvät lähtökohdat ja rakenteet vastata korkeakoulukenttään kohdistuviin ulkoisiin ja sisäisiin paineisiin. Henkilöstö on työskennellyt määrätietoisesti ammattikorkeakoulun kolmen perustehtävän osalta, taloutemme on vankalla pohjalla ja toiminnalliset tulokset hyvät. 109

115 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.22 Missio, arvot, visio ja strategiset painopisteet Lahden ammattikorkeakoulun uutta strategiaa ( ) ryhdyttiin viemään käytäntöön. Osana toimilupaprosessia ammattikorkeakoulussa määritettiin yhdessä omistajien kanssa visio vuodelle 2020 sekä siihen liittyvä toiminta-ajatus ja strateginen näkemys seuraavasti: Toiminta-ajatus ja visio 2020 Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen alueen itsenäisenä ammattikorkeakouluna osana strategista FUAS-liittoumaa, johon kuuluvat Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun visio 2020: Lahden ammattikorkeakoulu kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö. Toiminta-ajatus 2020: - Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut korkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään. - Ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. - Ammattikorkeakoulu on rohkea, joustava ja innostava kumppani, joka toimii opiskelija- ja oppimiskeskeisesti ja huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista. LAMKin strateginen näkemys, toiminta-ajatus ja visio vuoden 2020 toiminnasta perustuvat toimintaympäristön muutosten analysointiin ja ennakointiin, alueen strategisiin painopisteisiin, ammattikorkeakoulun vahvuuksiin sekä profilointiin ja painoalojen strategiseen valintaan. Toiminta-ajatukseen liittyy myös kiinteiden ja aktiivisten kumppanuuksien solmiminen ja ylläpitäminen toimintaympäristön (alueellinen, kansallinen, kansainvälinen) kanssa aluekehityksen vauhdittamisessa ja osaamisen siirrossa. Strateginen näkemys toteutuu erityisesti työelämäläheisen, integroivan pedagogiikan kehittämisessä. Sen mukaisesti painoalarajat ylittävä monialainen, kansainvälinen koulutus- ja TKI-toiminta on vuonna 2020 leimallista uudella kampusalueella Niemessä, jossa ammattikorkeakoulu, alueen yliopistotoimijat ja yritykset ovat tiiviissä ja toiminnallisessa vuorovaikutuksessa ja käyttävät yhdessä tiloja ja palveluita, mikä edistää kaupunkiseudun korkeakoulutoiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. LAMKin kansainvälisen toiminnan strategiassa korostetaan muutosta kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi sekä koulutuksessa että TKI-toiminnassa. LAMK profiloituu kansainvälisesti erityisesti painoalueillaan, määritellyillä kohdealueilla, vahvojen strategisten kumppanuuksien sekä strategisesti valittujen vieraskielisten amk- ja yamk-tutkintojen avulla. EU:n linjaukset ja kehittämisen painopisteet (mm. Horizon 2020), kansainvälistyvä TKI-toiminta, yhdenmukaiset tutkintorakenteet sekä koulutuksen vertailtavuus vaikuttavat kansainvälisen toiminnan kehittämistavoitteisiin sekä kansainvälisen osaamisen siirron vauhdittamiseen alueella. Vuonna 2020 LAMK on aidosti kansainvälinen korkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulun strategian uudistaminen LAMK on laatinut nykyisen strategiansa vuosiksi Ammattikorkeakoulu käynnistää strategian uudistamistyön 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategia laaditaan vuoden 2020 vision pohjalta vuosille

116 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.23 Organisaatio ja toimintamallit Organisaatiouudistus käynnistyi vuoden 2013 alusta alkaen. Organisaatiouudistuksen keskeisinä perusteina olivat ammattikorkeakoulun strategisen kehikon uusiutuminen, OKM-päätökset LAMKille rakenteellisen kehittämisen osalta, haastavat talousnäkymät, tuottavuusohjelma, toimilupien uudistaminen, uusi amk-laki ja uusi rahoitusmalli. Organisaatiouudistuksella tavoiteltiin toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta, osaamispääoman strategista ja systemaattista kehittämistä erityisesti painoalojen ja profiilien osalta, opetuksen laadun kehittämistä sekä entistä tiiviimpää opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiota. Organisaatiouudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista oli monialaisen työskentelyn sekä innovaatiotoiminnan kehittäminen osaamisalueilla. Organisaatiouudistuksesta tehtiin väliarviointi toukokuussa ja sen tulosten pohjalta organisaatiomallia vielä tehostettiin entisestään mm. siten, että yksi päätöksentekoporras poistettiin syksyn aikana ja valmisteltiin organisaation toiminnan jatkotehostamista vuoden 2014 alusta alkaen. Organisaation kehittäminen liittyi myös vuoden 2013 aikana käynnistyneeseen Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen ja erityisesti yhteisten palvelujen osalta tehtyyn suunnittelutyöhön tältä osin. Aiesopimuksen mukaisesti Lahden ammattikorkeakoulu käyttää jatkossakin konsernin yhteisiä palveluita vuoden 2013 aikana tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Yhteiset palvelut (YPA) tuottivat ammattikorkeakoululle mm. hallinto-, kiinteistö-, kirjasto-, henkilöstö-, talous-, ravintola- sekä tietohallintopalveluja. KUVA 1. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio alkaen Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiorakenteen keskeinen rakenneperiaate on Lahden ammattikorkeakoulun strategian ja ammattikorkeakoulun organisatorisen rakenteen yhteensopivuus. Organisaatiorakenne tukee myös FUAS-strategian toteuttamista. Strategisten painoalojen ja profiilien osalta käynnistettiin painoala- ja profiilitiimien työskentely strategian konkretisoimiseksi ja edistämiseksi. Rehtorin alaisuudessa toimiva vararehtori vastasi koulutuksesta. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiorakenne koulutuksen osalta koostui kahdesta osaamisalueesta, jotka toimivat vararehtorin alaisuudessa ja joita johtivat osaamisaluejohtajat. Osaamisalueet ovat: - Muotoilun (muotoilu ja viestintä) ja tekniikan osaamisalue - Liiketalouden ja hyvinvoinnin osaamisalue 111

117 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Vararehtorin alaisuudessa toimivat osaamisalueiden lisäksi aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut, jotka lakkautettiin sopeuttamistoimien yhteydessä sekä opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut. Hyvinvoinnin ja liiketalouden osaamisaluejohtajalla oli lisäksi johdettavanaan TKI-, kv- ja aluekehityspalvelut. Organisaatiomallia kehitetään ja tehostetaan edelleen vuoden 2014 aikana Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuoteen 2013 lähdettiin talouden näkökulmasta erittäin haastavasta tilanteesta. Talousarvion valmistelussa perusrahoitus arvioitiin varovaisuuden periaatteella vuoden 2012 tasoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli ilmoittanut, että indeksikorotukset vuodelle 2013 jäädytetään ja muitakaan korotuksia ei ole odotettavissa. Rahoituspäätös vuodelle 2013 saatiin marraskuussa ( ) ja se oli Lahden ammattikorkeakoululle -1,4 miljoonaa euroa vähemmän, kuin talousarviovaiheessa oli ennakoitu. Tutkintorahoituksen kautta odotettiin hieman positiivisempaa rahoitusta, koska LAMK sai laskennallista tutkintomäärää kasvatettua 152,2 kappaleella. Tuon osuuden eurovaikutus on noin 0,5 M. Samaan aikaan myös muut ammattikorkeakoulut kasvattivat tutkintojen määrää ja tästä syystä OKM leikkasi tutkinnon hintaa -8,6 prosenttia. Tämä vaikutti LAMKin rahoitusta vähentävästi noin euroa. Lisäksi kaikkien koulutusalojen opiskelijamäärään perustuvaa keskihintaa (70 % rahoituksesta) leikattiin -3,7 prosenttia, jonka rahoitusvaikutus oli noin euroa. Perusrahoitus vuodelle oli yhteensä euroa (TA 33,8 M ) eli 8,35 prosenttia kokonaisrahoituksesta (38,8 M ). Lahden ammattikorkeakoulun yksikköhinnaksi/opiskelija muodostui 8 105,13 euroa (vuoden 2012 päätös 8 425,20 euroa). Haasteellinen taloustilanne huomattavine rahoitusleikkauksineen edellytti yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämistä Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa keväällä Lahden ammattikorkeakoulu haki sopeuttamistoimenpiteillä noin 10 prosentin säästötavoitetta henkilöstömäärässä. Tämä tavoite saavutettiin. Vuosien 2012 ja 2013 muutos kokonaishenkilömäärässä oli -14,8 prosenttia eli -59 henkilöä. Henkilöstömäärä tilinpäätöksessä 2012 oli 400 vs. vuoden 2013 tilinpäätös, jolloin vastaava luku oli 341. Syksyn tavoiteneuvotteluissa 2012 OKM antoi informaatiota, että kaikkien ammattikorkeakoulujen perusrahoitus laskee keskimäärin noin 20 prosenttia. Lahden ammattikorkeakoulun perusrahoituksen laskuksi arvioitiin tarkastelukaudella v noin -14 prosenttia, joka tarkoitti euroissa arviolta 5 miljoonaa euroa. Toimilupaprosessin yhteydessä OKM kuitenkin laskelmissaan arvio, että Lahden ammattikorkeakoulun perusrahoitus on +- 0 vuonna 2018 eli tuota -14 prosentin leikkausta ei tapahdu uuden tuloksiin perustuvan rahoitusmallin myötä. Tämä tarkoitti sitä, että keväällä 2013 toteutetut sopeuttamistoimenpiteet olivat toistaiseksi riittävät vastaamaan toiminnan ja talouden haasteisiin. Tulevien vuosien osalta erittäin tiukka kulukuri ja rahoituspohjana olevien tulosten systemaattinen parantaminen varmistavat terveen toiminnan ja talouden myös eteenpäin. Vuosi 2013 oli hyvä ja kannustava Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. TKI-toiminnan volyymi (toimintakulut) vuonna 2013 oli 6,6 euroa (vrt. ed. vuosi 6,4 M ) eli kasvua edelliseen vuoteen oli 2 prosenttia. Talousarviossa oli edelleen tavoitteena euron volyymi. Tavoitteesta jäätiin hiukan. Lahden ammattikorkeakoulu jatkoi vuonna 2013 laajaa julkisrahoitteisten projektien toteuttamistaan rakennerahoituskauden päättymisestä huolimatta. LAMK hallinnoi vuonna 2013 yhteensä 30 julkisrahoitteista TKI-projektia ja oli partnerina 25 projektissa. Tutkimus- ja kehitystyön laajuus kokonaisuutena kasvoi hiukan eli 6 % edellisen vuoden 6,4 miljoonasta eurosta 6,6 miljoonaan euroon, ja siitä merkittävin osa eli noin 70 % toteutettiin julkisrahoitteisten TKI-projektien kautta (mm. ESR, EAKR, TEKES). Talousarviovalmistelussa vuoden 2013 laite- ja kalustoinvestoinneissa panostettiin sosiaali- ja terveysalan simulaatioympäristön rakentamiseen sekä muotoilun ja tekniikan opetusvälineiden ja laitteistojen hankintaan. Osa koulutusaloista jätti toteuttamatta irtaimistoinvestointejaan ja niitä uudelleen kohdennettiin Niemen kampukselle siirtyneen opetustoiminnan (Liiketalous ja Tekniikka) kalusteiden ja laitteiden varusteluun. Irtaimistoinvestointeihin oli budjetoitu vuodelle euroa. Nettototeuma oli euroa (ed. vuoden vastaava luku euroa) ja irtaimistoinvestointien ylitys johtui Niemen kampukselle tapahtuneen 112

118 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden muuttoon liittyvistä kalusto- ja laitehankinnoista. Toimintakate talousarviossa vuodelle 2013 oli Haasteelliset lähtökohdat ja niihin systemaattisesti tarttuminen tiukan kulukurin ohella toiminnan sopeuttamisessa mahdollisti tilikauden hyvän tuloksen. Kaikki toiminnot tarkasteltiin ja toimintaa sekä taloutta seurattiin tiukasti vuoden aikana. Tilikauden ylijäämä oli euroa (ed. vuonna euroa). Merkittävänä tekijänä tuloksekkaassa tilinpäätöksessä oli, koulutusalojen pysyminen annetuissa talouden raameissa. Osa koulutusaloista myös alitti annetun raaminsa. Tämän lisäksi hallintoon varattuja yhteisiä osuuksia jäi toteutumatta. Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta -4,9 %, tuotot yhteensä euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Perusrahoituksen osuus laski -4,7 % verrattuna talousarvioon. Perusrahoitus toimintatuotoista oli 83,5 % eli euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat suhteessa talousarvioon 51,7 % eli euroa, mutta laskivat verrattuna edellisvuoteen -7,9 % eli euroa. Tuet ja avustukset olivat tilinpäätöksessä euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 55,7 %. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista laski edelliseen vuoteen verrattuna -1,3 % (vuonna 2012 vertailuluku oli 57,0 %). Henkilöstökulut vuonna 2013 olivat yhteensä euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Henkilöstökulut muodostivat 58,9 prosenttia kokonaiskuluista. Vuokrakulut ylittyivät 11,2 % verrattuna talousarvioon eli euroa. Vaikuttavana tekijänä oli rakennusinvestointien poistoaikojen muutos 30 vuodesta 20 vuoteen, joka vaikutti suoraan käyttövuokriin. Ostot tilikauden aikana olivat yhteensä euroa ja ylittyivät 102,5 % eli euroa verrattuna talousarvioon. Tämä johtui pääasiassa projektitoiminnan kasvusta toimintavuoden aikana. Toimintakulujen jakautuminen 113

119 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Irtaimistoinvestoinnit vapautettiin toimintavuoden aikana osissa ja toteutus painottui toimintavuoden syksyyn. Toimintavuoden aikana jouduttiin toteuttamaan Liiketalouden Niemeen siirtymisen johdosta laite- ja kalusteinvestointi opetustilojen varustamiseksi. Tältä osin vuoden 2013 irtaimistoinvestoinnit ylitettiin. Irtaimistoinvestointien toteumaprosentti vuonna 2013 oli 143,2, joka oli euroina euroa (talousarviossa euroa). Irtaimistoinvestoinnit ylittyivät euroa. Toimialat keskittyivät aiempien vuosien tapaan investoinneissa vahvasti toiminnan opetuslaitteiden ja -välineiden sekä sosiaali- ja terveysalalla simulaatioympäristön loppuun saattamisen. Koneiden ja laitteiden (leasingvuokrat) vuokrakustannukset olivat euroa, toteumaprosentti 106,7 eli kululaji ylitettiin 6,7 prosentilla ja eurolla (vrt. edelliseen vuoteen euroa, toteumaprosentti 99,2). Lahden kaupungille maksullisena palvelutoimintana toteutettavan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Taikan toimintakate (toimintakatetavoite 0) ylittyi eurolla. Rakenteellinen kehittäminen ja korkeakouluyhteistyö Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen jatkui ammattikorkeakoulu-uudistuksen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana valmisteltiin toimilupahakemus, jatkettiin koulutusvastuu-uudistuksen tuomien muutosten jalkauttamista sekä käynnistettiin ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet. Yhtiöittämiseen liittyvä aiesopimus allekirjoitettiin elokuussa Alueen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoimijoista koostuvassa korkeakoulutyöryhmässä edistettiin alueellista korkeakouluyhteistyötä. Yliopistojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä myös muotoilu-, innovaatio- sekä ympäristöprofessuurien toimintasektoreilla. Sisäinen rakenteellinen kehittäminen Sisäinen rakenteellinen kehittäminen 2013 kohdistui ensi sijassa Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiouudistuksen käynnistämiseen ja strategian jalkauttamisen sekä toteuttamisen vahvistamiseen. Organisaatiouudistuksessa ( alk.) perustettiin kaksi osaamisaluetta (muotoilun ja tekniikan osaamisalue, hyvinvoinnin ja liiketalouden osaamisalue), joita johtivat osaamisaluejohtajat ja niihin sisältyviä koulutusaloja koulutuspäälliköt. Koulutuspäälliköt ovat vastanneet osaamisalueiden oppimisprosessin ja TKI-toiminnan kehittämisestä sovitun työnjaon mukaisesti omalla osaamisalueellaan. LAMKin TKI-toiminnan tavoitteena on viedä toiminta mahdollisimman lähelle alojen substanssiosaajia. Tämän vuoksi LAMKin Innovaatiokeskus lakkautettiin vuoden 2013 alusta ja substanssialojen hanketoimintaa hajautettiin suoraan koulutusaloille. Keskitettyinä TKI-palveluina säilyvät edelleen projektisihteeripalvelut, rahoitusohjelmaneuvonta, hankekirjoittamisen tukitoiminnot sekä projektien hallinnoinnin ja toteutuksen tuki. Samoin ammattikorkeakoulun TKItoiminnan kokonaiskoordinointi, laadunhallinta ja LAMK-tasoisten verkostojen ylläpito ovat keskitettyjä toimintoja. Yksikössä voidaan hallinnoida ja toteuttaa suurempia aluekehityshankkeita tai kansainvälisiä hankkeita, joissa riskienhallinnalla on iso merkitys. Aluekehitys ja ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus on jälleen noussut vahvasti esille. LAMKissa käynnistettiin aluevaikuttavuusohjelman laatiminen loppuvuodesta. Tavoitteena on kuvata LAMKin käsitys aluevaikutuksesta ja kehittää työkalut vaikuttavuuden arviointiin. Kansainvälisiin palveluihin keskitettiin opiskelijavaihto-ohjelmien hallinnointi ja tarkoituksena on keskittää myös muu opiskelijavaihdon rutiinien ja partnerisuhteiden hoito. LAMKin strategian mukaiset painoala- ja profiilitiimit käynnistivät toimintansa vuoden 2013 alkupuolella. Tiimeihin hakeuduttiin vapaaehtoisesti ja kiinnostuneita sekä innostuneita osallistujia löytyi runsaasti. 114

120 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tiimissä kehitettiin uutta yritysyhteistyömallia, jota on esitelty muille profiilitiimeille. Mallia pilotoidaan kevään 2014 aikana ja se voidaan hyödyntää myös muiden tiimien toiminnassa. Piloteissa on mukana Ladec Oy. Opiskelijayrittäjyyden profiilitiimissä kerättiin yhteen kaikki LAMKin yrittäjyydenedistämisen mallit ja nyt valmistellaan opiskelijayrittäjyysohjelmaa. Integroivan pedagogiikan tiimi on käynnisti "Kampustarinoita" sarjan LAMKin www-sivuille. Tavoitteena on esitellä LAMKissa toteutuvia erilaisia integroivan pedagogiikan malleja. Muotoilun painoalatiimissä suunniteltiin painoalaan liittyvää opintojaksoa, joka olisi tarkoitettu kaikille Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Tavoitteena on tarjota muotoiluun liittyvää opetussisältöä myös muiden alojen kuin Muotoilu- ja taideinstituutin opiskelijoille. Painoalan näkökulmaa on myös tuotu OPS-työhön LAMK-tasoisesti. Ympäristö-painoalatiimi suunnitteli kaikille opiskelijoille tarjottavaa ympäristöaiheista opintojaksoa samalla periaatteella kuin muotoilun painoalatiimi. Myös Hyvinvointipalvelujen kehittäminen -painoalatiimin tavoitteena on painoalaan liittyvän opetustarjonnan kehittäminen LAMK-tasoisesti. Kuvataiteen, matkailun ja musiikin koulutusohjelmiin liittyvää lakkauttamisprosessia toteutettiin lakkauttamissuunnitelman mukaisesti vararehtorin johdolla. Siihen on liittynyt henkilöstömitoituksen tarkastelu sekä vapautuviin tiloihin liittyvät järjestelyt. Lakkauttamisprosessi toteutetaan siten, että opiskelijoille turvataan korkeatasoinen ja laadukas opetus valmistumiseen saakka. Lakkautettujen koulutusohjelmien viimeiset opiskelijat valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Koulutusohjelmien loppuunsaattamisen perustana ovat henkilöstön yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä tarvittavan osaamisen sekä riittävien toimitilojen, välineiden, laitteiden ja muiden toiminnan edellytysten turvaaminen prosessin eri vaiheissa. Lakkautettujen kuvataiteen matkailun ja musiikin koulutusohjelmien henkilöstövähennykset on toteutettu suunnitelmallisesti suhteessa opiskelijamäärän ja opetuksen vähenemiseen. Vähennysten suunnittelussa on tarkasteltu henkilöstön osaamisprofiilin ja osaamistarpeiden kohtaanto opetuksen supistuessa. Opettajien työn vähennykset toteutuvat työaikasuunnitelman mukaisesti. Osa koulutuksen tukihenkilöstöstä on siirtynyt osa-aikaisiin palvelussuhteisiin ja työtehtäviä on järjestelty uudelleen tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Kuvataiteen ja musiikin koulutusohjelmien opetustiloja on vähennetty noin 1000 m2. Lahden konservatorion kanssa on neuvoteltu musiikin koulutuksen toimitilojen yhteiskäytöstä konservatorion peruskorjauksen aikana. Matkailun opetus ja TKI-toiminta on keskitetty Fellmannian kiinteistöön. Musiikin koulutusohjelman käyttämien flyygeleiden ja pianojen tarve on vähentynyt. Näiden soitinten realisointi aloitettiin 2013 ja se jatkuu hallitusti opetuksen tarpeet huomioon ottaen. Osa muista soittimista on myyty Lahden konservatoriolle. Viestinnän koulutusohjelman elokuva- ja TV-ilmaisun pääaineen koulutus päättyy kevätlukukauden 2014 lopussa. Elokuva- ja TV-ilmaisun koulutuksen käyttämästä studiotilasta luovuttiin vuoden 2013 lopussa. Niemen kampukselle siirtymiseen liittyen liiketalouden koulutusohjelmassa valmisteltiin muutto Niemeen remontoituihin, uusittuihin tiloihin. Liiketalouden ensimmäinen vuosikurssi aloitti työskentelynsä Fellmanniassa elokuussa. Ammattikorkeakoulun kehittämispalvelut siirtyi Paasikivenkadun remontoituihin tiloihin muun konsernihallinnon mukana kesäkuussa. Opetus ja oppiminen Vuonna 2013 toteutettiin pedagogista strategiaa ja kehitettiin toimintaa koulutusvastuuuudistuksen linjausten mukaisesti. Pedagoginen kehittäminen organisoitiin LAMK-tasolla kehittämistiimien pohjalta. Pedagogiikan kehittämistiimi käynnisti toimintansa syksyllä 2013 ja lukuvuoden teemaksi nostettiin opettajuuden kehittäminen. Tiimi sai strategista kehittämisrahaa, jota käytetään opettajuuden kehittämistä tukeviin hankkeisiin. Vuonna 2014 käynnistetään pedagogisen strategian päivittäminen, lisäksi pedatiimissä suunnitellaan 115

121 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu pedaklinikkatoiminnan käynnistämistä ja pedagogisia katselmuksia. FUASin osaamisen kehittämisryhmän toiminta käynnistyi vuonna 2013 ja tavoitteena on FUASin pedagogisen verkostomaisen toimintamallin rakentaminen. LAMKin painoala- ja profiilitiimit edistävät omalla vastuualueellaan opetuksen ja oppimisen kehittymistä. Opetussuunnitelmatyö painottui vuonna 2013 OPS-linjausten valmisteluun, konkretisointiin ja käytäntöön panoon. Osaamisperustaisuuden vahvistamisen ja modulaarisen rakenteen kehittämisen lisäksi yhtenä kehittämistyön tavoitteena oli toteutusten joustavoittaminen ja opintojen etenemisen rakenteellisten esteiden poistaminen. Toukokuussa 2013 LAMKin hallitus hyväksyi tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmien linjaukset vuodelle Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmien lähtökohdat linjattiin vahvasti kansallisen ja kansainvälisen korkeakoulupolitiikan mukaisesti sekä strategialähtöisesti. Ydinosaamisten ja täydentävien osaamisten kautta opetussuunnitelmaan rakennettiin uudenlaisia modulaarisia kokonaisuuksia. Vuoden lopussa käynnistyi yhdeksän uuden opetussuunnitelman pilottiarvioinnit. Arvioinnit tehtiin Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hankkeen yhteydessä Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttamana. Arviointiin liittyvät palautetilaisuudet ja osaamisaluekohtaiset workshopit järjestetään alkuvuodesta FUAS-yhteistyössä suunnitellaan yhteistä opetussuunnitema-arviointia vuosielle Ohjauksen kehittämisessä painopiste oli vuonna 2013 FUAS Läpäisy-osahankkeen kautta FUAS-yhteistyössä. FUASissa järjestettyjen ohjauspajojen tuotoksia jatkotyöstettiin FUASseminaareissa helmi- ja huhtikuussa. Seminaareissa haettiin yhteistä FUASin uraohjauksen ja ohjauksen määrittelyä, johon eri tahot voisivat sitoutua. Marraskuussa näitä FUASin uraohjauksen ja ohjauksen periaatteita arvioitiin vielä kerran ja ne työstettiin FUASin koulutuksen strategiselle ohjausryhmälle käsiteltäväksi. Opintojen ohjauksen kehittämistiimi teki yhden hankehakemuksen ohjaustoiminnan kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli laatia LAMKin ohjaussuunnitelma, käynnistää opettajatutorkoulutus ja hankkia opettajatutorien käyttöön uusia ohjauksen työvälineitä. Hankkeeseen saatua rahaa käytetään vuoden 2014 toimintaan. Marraskuussa kehittämistiimi piti palvelumuotoilun asiantuntijoiden vetämänä oman pajapäivän, jossa laadittiin vuodelle 2014 toimintasuunnitelman pohja. Lisäksi LAMKiin perustettiin vuoden 2013 lopulla uudelleen AHOT-ryhmä (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Ryhmän tehtävänä on kehittää osaamisen näyttöjä, yhdenmukaistaa ja selkiyttää AHOT-prosessia,-käsitteistöä ja ohjeistusta sekä tehostaa viestintää ja AHOT-menettelyjen läpinäkyvyyttä. AHOT-ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä muiden opetuksen kehittämisryhmien kanssa. Esimerkiksi opiskelijoiden ohjausta on tehostettava, jotta AHOT-prosessin henkilökohtaisuus mahdollistuu ja opiskelijan opinnoissa eteneminen varmistuu. Keväällä 2014 käynnistyvät koulutusalakohtaiset AHOT-workshopit, joissa työstetään yhdessä mm. osaamisen näyttöjä. 116

122 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laajuus kasvoi 2 % edellisestä vuodesta, 6,61 miljoonaa euroon. LAMKin TKI-toiminta vastaa alueen elinkeinoelämän, ammattikorkeakoulun ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa LAMK oli mukana kaikkien toimintalinjojen (Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat, Vahva suurkaupunki-keskus ja monipuoliset mahdollisuudet sekä Tuottava ja innostava toimintaympäristö) toteutuksissa ,92 6,45 6,61 5, TKI-toiminnan laajuus vuosina TKI-toiminnan painopisteenä oli strategian mukaisesti painoalojen (muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen) ja lisäksi avoimen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan, opiskelijayrittäjyyden ja integroivan pedagogiikan edistäminen ja niihin liittyvien rakenteiden kehittäminen. Muotoilun TKI-toiminta toteutui ensisijaisesti yritysyhteistyöprojekteina. Ympäristöalan TKI-yhteistyötä tehtiin Lahden yliopistotoimijoiden kanssa useissa hankkeissa. Erityisesti hyvinvointipalveluiden kehittämisessä oli mukana yritysten lisäksi julkinen ja kolmas sektori. Lahden ammattikorkeakoulu jatkoi vuonna 2013 laajaa julkisrahoitteisten TKI-projektien toteuttamista. LAMK hallinnoi yhteensä 30 julkisrahoitteista TKI-projektia ja oli partnerina 25 projektissa. Julkisrahoitteisen TKI-projektitoiminnan kokonaissalkun arvo vuoden lopussa oli lähes 19 miljoonaa euroa (projektien budjetit yhteenlaskettuna, 2012: yli 17 miljoonaa euroa). Projekteista runsas puolet (55 %) toteutettiin EU:n rakennerahastojen kautta. FUAS-liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen yhteisiä TKI-projekteja oli yhteensä seitsemän kappaletta. Niiden osuus ulkoisesta TKI-kokonaissalkun arvosta oli 18 % ( ). Kansainvälisiä projekteja oli vuonna 2013 käynnissä 6 kappaletta. Kansainvälisten projektien lukumäärä laski yhdellä kappaleella edellisvuodesta. TEKES-hankkeita oli vain kaksi (ALGIND - Leväenergiasta Suomalaisille yrityksille uusiliiketoimintamahdollisuus Intiassa ja Connect - Verkoston luomisen mallintaminen suomalaisten pk-yritysten uusiutuvan energian viennin edistämiseksi kehitys- ja kehittyviin maihin). Julkisrahoitteisia TKI-projekteja toteutettiin kaikilla toimialueilla. Toteutuneista tuloista laskettuna TKI-, KV- ja aluekehityspalveluiden osuus oli noin puolet sekä Hyvinvoinnin ja liiketalouden että Muotoilun ja tekniikan osaamisalueen molempien neljäsosa. Lähetettyjen projektihakemuksien määrä oli yli kaksinkertainen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 lähetettiin hakemuksia 54 kappaletta hallinnoitaviin projekteihin ja yhdeksään partneriusprojektiin. Kansainvälisiä näistä oli yhteensä 12,5 prosenttia. Lähtevien projektihakemusten kokonaisarvo oli 6,4 miljoonaa euroa, josta EU:n rakennerahastojen osuus oli 40 %. Reilu kolmannes (36 %) projektihakemuksista hallinnoitavien projektien osalta sai rahoituksen ja partneriusprojekteista 62,5 %. 117

123 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Hankepainotteisen TKI-toiminnan lisäksi vuonna 2013 panostettiin TKI-toiminnan laatuun ja arviointiin. Keväällä valmistui LAMKin TKI-toiminnan arvioinnit strategiakaudelta ja FUAS TKI-toiminnasta. Lisäksi osallistuimme valtakunnalliseen korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointiin ja käynnistimme koulutusalojen TKI-katselmukset. Aikuiskoulutus Keväällä 2013 lakkautettiin Lahden ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen kehittämisyksikkö Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa käytyjen YT-neuvottelujen seurauksena. Yksikön tehtävät siirrettiin koulutusaloille ja Lahden ammattikorkeakoulun johdosta määritettiin vastuuhenkilöt toisaalta tutkintoon johtavalle aikuiskoulutukselle ja avoimelle AMK:lle ja toisaalta ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille sekä täydennyskoulutukselle. Uuden mallin mukainen toiminta käynnistyi loppukeväällä Tuolloin perustettiin LAMK-tasoiset kehittämisryhmät avoimelle AMK:lle, täydennyskoulutukselle ja ylempään AMK-tutkintoon tähtäävälle koulutukselle. Tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen kehittämisvastuu siirrettiin koulutusaloille. Avoimen AMK-opetuksen tavoitteena oli lisätä integroitujen opintojaksojen määrää, mutta myös erillistarjonnan opintoja oli edelleen tarjolla runsaasti. Lahden ammattikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2013 historian paras tulos avoimen AMK:n opintopisteiden kertymässä. Tavoite vuodelle 2013 eli 3600 opintopistettä ylitettiin yli 1200 opintopisteellä. Kaikkiaan avoimen AMK:n opintoja suoritti yli 1100 opiskelijaa. Syksyllä 2012 otettiin käyttöön yhteinen avoimen AMK:n lukuvuosimaksu 300 euroa/lukuvuosi /max. 60 op vaihtoehtona yksittäisille opintojaksomaksuille FUAS-ammattikorkeakoulujen kesken. Yhteistä lukuvuosimaksukäytäntöä päätettiin jatkaa myös lukuvuoden ajan. LAMKin YAMK-kehittämisryhmä käynnisti toimintansa toukokuussa Toimeksiannossa keskeisinä asioina olivat YAMK-koulutuksen kehittäminen kiinteässä yhteistyössä FUAS Graduate Schoolin kanssa, aikuiskoulutuksen YAMK-raportissa esille tulleiden kehittämiskohteiden aiheuttamat jatkotoimenpiteet, TKI- ja YAMK- toiminnan yhteyden vahvistaminen, YAMK julkaisutoiminnan lisääminen sekä vapaasti valittavien opintojen organisointi yli koulutusalojen. Kehittämisryhmä tuotti lukuvuoden aikana koulutusalat ylittävän vapaasti valittavien opintojen tarjonnan ja yhteisen markkinoinnin (koulutuskohtaisten tuotekortit, yhteisen markkinointitilaisuuden organisointi Fellmanniaan vuoden 2014 hakuun) ja aloitti opinnäytetyöohjeen päivityksen. Koulutuksen tutkintotuottavuuden ja laadun kehittämiseksi ryhmä käynnisti työn koulutuksen ja YAMK-henkilöstön keskittämiseksi Fellmanniaan. LAMKin YAMK-koulutuksen strategista toimintasuunnitelmaa täydennetään vuoden 2014 aikana. FUAS Graduate School jatkoi kansainvälisten, kaikille YAMK-opiskelijoille avointen seminaarien toteuttamista FUASin kärkiosaamisalueilla. LAMK ja HAMK aloittivat yhteisen englanninkielisen koulutuksen suunnittelun. Ensimmäiset ryhmät aloittavat syksyllä 2014 (Degree Programme in Social and Health Care Development and Management). Opiskelijaliikkuvuuden ja joustavien oppimispolkujen mahdollistamiseksi FUAS Graduate School on avannut 54 opintojaksoa (5 op) yhteistarjontaan. Lahden ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen ensisijaisena tavoitteena on alueen työelämän osaamisen kehittäminen asiakaslähtöisellä, asiakkaan tarpeisiin vastaavalla ja ennakoivalla koulutuksella ja valmennuksella. Aikuiskoulutuksen kehittämisyksikön lakkauttamisen vuoksi toimintaa organisoitiin uudelleen kuluneen vuoden aikana. Täydennyskoulutuksen uudeksi nimeksi valittiin Työelämäpalvelut ja perustettiin kehittämisryhmä, jossa on kaikkien koulutusalojen sekä tki-, kv- ja aluekehityspalveluiden edustajat. Vuoden aikana kartoitettiin eri alojen tilannetta tuotteiden ja resurssien suhteen. Tuloksellisesti vuosi jäi vaatimattomaksi lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa, joka on tavoitteellisesti hakenut kasvua työelämäpalveluiden myynnissä. Toiminta sosiaali- ja terveysalalla on sitoutettu LAMK-tason toimintaan ja profiileihin. Kaikki alan työelämäpalveluiden resurssit on suunnattu systemaattisen ja hyvin organisoidun ammattimaisen myyntitoiminnan rakentamiseen Erityisen hyvin onnistuttiin hyvinvointipalveluiden 118

124 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu moniammatillisessa kehittämisessä. Työelämäpalveluiden myynnissä keskityttiin rakentamaan pitkäkestoisia kumppanuuksia avainasiakkaiden kanssa. Valtakunnallisella tasolla sosiaali- ja terveysala on huomattu uusilla työelämälähtöisillä tuotteilla. Yhteistyö Liiketalouden alan kanssa on tuonut näkyvyyttä ainoana moniammatillisena hoitologistikkotoiminnan kouluttajana. Koulutuksen pilottiryhmä on käynnistynyt, ja kaukaisimmat osallistujat tulevat Kemistä saakka. Tällaisten onnistumisten kautta saamme referenssejä ja vahvistamme edelleen LAMK-brändin näkyvyyttä. Sosiaali- ja terveysalan toimintamallia on tarkoitus siirtää ja juurruttaa kaikille koulutusaloille. Kansainvälistyminen LAMKin uusi kansainvälisen toiminnan strategia ( ) hyväksyttiin LAMKin hallituksessa huhtikuussa Strategian mukaisesti LAMK profiloituu kansainvälisesti erityisesti painoalueillaan, määritellyillä kohdealueilla, vahvojen strategisten kumppanuuksien avulla. Kansainväliselle toiminnalle kohdealueina entistä tärkeämpinä ovat Venäjä, Kiina ja muut BRIC maat (Brasilia, Intia). Yhteistyötä on lisätty aluetoimijoiden kanssa mm. Wuxin alueella Kiinassa, myös Venäjä-yhteistyö on vahvistunut (sosiaali- ja terveysala ja liiketalouden ala). Erasmus-Carter haku toteutettiin keväällä Lisäksi Erasmus sopimuskauden mukainen partnerisopimusten uusiminen aloitettiin syksyllä Uudistamista edelsi koulutusalojen kansainvälisten avainkumppaneiden valinta. Strategisten kumppanuuksien merkitys korostuu jatkossa, sillä toiminta siirtyy ammattikorkeakoulujen sisältä yhä enemmän verkostoissa tapahtuvaksi. Verkostomaista toimintaa on vahvistettu myös FUAS-liittoutuman avulla. Alueellisen yhteistyön merkitys on lisääntynyt, esimerkkinä yhteistyö kv-toiminnassa Lahden yliopistokeskuksen ja yliopisto-toimijoiden kanssa (UrbanEnviro) sekä LADEC:n kanssa tapahtuva yhteistyö. Sidosryhmäyhteistyötä on tehostettu lisäksi sekä Hämeen kauppakamarin, Hämeen Venäjän kauppakamarin että alueen yritysten kanssa. LAMKin uusi organisaatiomallissa on asettanut kansainvälisyyden kehittämisen kaikkien toimijoiden vastuulle aikaisempaa selkeämmin. Kv-palveluiden kehittämistä jatkettiin osana organisaatiouudistusta. Kv-palveluiden saatavuuden ja opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun näkökulmasta tilanne on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kv-toiminnalle asetetut määrälliset tavoitteet on saavutettu opettaja- ja tutkijaliikkuvuutta lukuun ottamatta. Kv-toiminnassa on kuitenkin edelleen suuria alakohtaisia eroja. Opiskelijaliikkuvuus kasvoi 10 prosenttia ja tuloksien valossa LAMK on edelleen kansallista kärkitasoa. Opiskelijaliikkuvuuden hallintaa tehostettiin yhdenmukaistamalla käytäntöjä ja prosesseja sekä kehittämällä liikkuvuuden hallintajärjestelmää (MobilityOnline) tukemaan sähköistä dokumentointia ja liikkuvuuden laadunseurantaa. Kv-toiminnan liikkuvuudessa suoritettiin ERASMUS-tarkastus huhtikuussa 2013, ja se osoitti, että liikkuvuuden hallinnointi on hyvällä tasolla LAMKissa. Jotakin huomauttamista eri aloilla olevista käytännöistä kuitenkin löytyi, ja niihin on puututtu. Liikkuvuutta on jouduttu organisoimaan aloilla uudella tavalla tehtävämuutosten ja YT-neuvottelujen takia, ja opiskelijaliikkuvuuteen on löydetty toimiva malli. Kv-toiminnalle oli asetettu opetus- ja kulttuuriministeriön sovittujen tavoitteiden (määrällisten tavoitteiden) lisäksi myös sisäisiä kehittämistavoitteita. Vieraskielisten ohjelmien kehittämistä ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integrointia opiskeluun ja työelämään on kehitetty edelleen eri hankkeissa saatujen tulosten pohjalta. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointiraportissa erikseen hyvänä käytäntönä mainittu Lahden ammattikorkeakoulun Puhutaan suomeksi! - kampanja toteutettiin nyt toisen kerran. Vieraskielisten ohjelmien markkinointia kohdennettiin Kiinaan ja Brasiliaan ja Venäjälle osallistumalla Cimon organisoimille messuille. Vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ja heidän suorittamansa tutkinnot lisääntyivät LAMKissa. FUAS-tasoinen koulutuksen viennin kehittämishanke KOVIKE päättyi vuoden 2013 lopussa. Sen tuloksia hyödyntää jatkossa FUASin Global Activities -toiminto. Kazakstanin case sosiaali- ja terveysalalla antoi hyvän oppimispohjan vaativasta prosessista ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä osaamisen viennissä. 119

125 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Meneillään olleet hankkeet, UrbanEnviro (alueellisten kv-palveluiden kehittäminen) ja HERA Competence (maahanmuuttajiin kohdistuva hanke), saatiin onnistuneesti päätökseen. Uusi hanke Get Employed (ESR), takaa ulkomaisten opiskelijoiden työllistymisen ja integraation kehittämistoimenpiteiden jatkuvuuden. Lisäksi jatkettiin suomen kielen opetuksen mallintamista alueellisena yhteistyönä ja ns. Lahden mallin kehittämistä. Koulutusaloilla oltiin mukana toteuttamassa useita kansainvälisiä intensiiviohjelmia Opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille toteutettiin hyvinvointikysely keväällä 2013, jota käsiteltiin mm. opiskeluhyvinvointiryhmässä ja aloilla. Kyselyn perusteella toteutettiin toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Otetta opintoihin -opintojakso toteutui vapaasti valittavissa opinnoissa kevätlukukaudella 2013 ja Hyvinvointi opiskeluarjessa - opintojakso syyslukukaudella Opiskelijoiden hyvinvointiviikko järjestettiin marraskuussa. Seudullisessa opiskeluterveydenhuollon ryhmässä suunniteltiin parannuksia opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen. Kaikille uusille opiskelijoille pidettiin opintotuki- ja opiskelijapalveluinfot. Abi-infoja pidettiin Päijät-Hämeen lukioissa. Avoimet ovet tilaisuuksia lukiolaisille ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville järjestettiin keväällä FUAS yhteistyössä toimittiin Rakenteet-ryhmässä ja vastattiin LAMKin kesätarjonnan kokoamisesta, tiedottamisesta ja siihen liittyvien tehtävien hoitamisesta. Opetusteknologiapalveluissa tapahtui henkilöstömuutoksia vuoden 2013 aikana. eoppimisen kehittämisryhmä (entinen Verkko-opetuksen ennakointiryhmä) jatkoi toimintaansa uudella nimellä ja uudistetulla kokoonpanolla. eoppimisen kehittämisryhmän, opetusteknologiapalveluiden ja LAMKOn yhteistyönä valmisteltiin minimikriteerit verkon opetuskäytön yhtenäistämiseen (tueksi opettajille). eoppimisen kehittämisryhmässä kartoitettiin kaikille yhteisten verkkoopintojen mahdollisuuksia. Verkkokokous- ja etäopetusympäristöksi vaihdettiin Funetin jäsenkorkeakouluilleen tarjoama Funet Tiimi Adobe Connect ja perehdytettiin henkilöstöä sen käyttöön. Etäopetus- ja kokouskäytäntöjen kehittämistä ja vakiinnuttamista jatkettiin. Opiskelijoiden Office365 -pilvipalvelun käyttöönottoa valmisteltiin ja tuettiin yhdessä Tietohallinnon kanssa. Opetusteknologiapalveluissa selvitettiin teknistä ratkaisua tukemaan varhaista puuttumista opintojen etenemisen ongelmiin. Opettajia tuettiin verkon opetuskäytön suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä. Opetusteknologiapalvelut oli mukana profiilitiimien toiminnassa ja valmistelemassa pedagogisen kehittämisen tueksi laboratorio-konseptia. LAMKin opetusteknologiapalvelut oli mukana laatimassa yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn mallia ja suunnittelemassa ja toteuttamassa aiheeseen liittyvää henkilöstökoulutusta yhdessä PHKK:n henkilöstöpalvelujen ja viestintäpalvelujen sekä Salpauksen kanssa (YTY-ryhmä). Yhteisöllisen työskentelyn edistäminen on osa kokonaisvaltaista organisaation toiminnan kehittämistä, johon verkon opetuskäytön edistämisen on oltava tiiviisti kytköksissä. Myös Uuden Ajan Oppiminen -työpajoja toteutettiin keväällä. FUAS-Virtuaalikampustyössä LAMK koordinoi yhteistä EU-hankehakemusvalmistelua ja LAMKissa toteutettiin opiskelijatyönä selvitys FUAS-opiskelijoiden mobiilipalveluiden käytöstä ja käyttötarpeista. Opetusteknologiapalvelut on jatkanut aktiivista toimintaa uudistetussa FUAS- Virtuaalikampus -kehittämisryhmässä ja -verkostossa. Henkilöstövähennysten takia Jobstep-järjestelmän ylläpito, tuki ja kehittäminen siirtyi osittain Opetusteknologiapalveluille vuonna Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöjohtamista on vahvistettu Henkilöstöohjelman neljän painopisteen viitekehyksessä. Painopisteet ovat: 120

126 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu - Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla - Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista - Uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme - Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti Henkilöstön kehittäminen ja innovatiivisuus-näkökulmassa vuonna 2013 LAMKissa keskityttiin tukemaan esimiestyötä uudessa organisaatiossa sekä aloitettiin opettajien substanssiosaamisen kuvaaminen. Lisäksi käynnistettiin Kansainvälinen työ näkyväksi -ryhmä vahvistamaan LAMKin kv-osaamista. Alkuvuodesta esimiehille järjestettiin yhteistä perehdytystä uuteen rooliin ja esimiestehtävään tavoitteena tukea uusia esimiehiä toiminnan käynnistyessä LAMKin uudessa organisaatiossa. Perehdytyksessä käsiteltiin mm. seuraavia teemoja: taustat organisaatiouudistukselle, uusi strategia ja uudistuminen oman toiminnan näkökulmasta, esimiehen roolit, vastuut ja tehtävät uudessa organisaatiossa ja toiminnan uudistamisessa sekä esimiestyö käytännössä palvelussuhteen koko elinkaaren aikana (palvelussuhdeasiat ja rekrytointi, osaamisen johtaminen ja työhyvinvointi). Perehdytys jatkui maaliskuussa Oppimisen ja työn muutos johdon ja esimiesten oppimisprosessina. Johdon ja esimiesten oppimisprosessi on osa henkilöstöohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea ja kannustaa henkilöstön oppimista, uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Oppimisen ja työn muutos oppimisprosessin kokonaistavoite oli saada näkyviä muutoksia johtamis- ja esimiestyöhön sekä niiden tuloksiin. Läpileikkaavat teemat oppimisprosessissa olivat: - Muutos Toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti ja näihin muutoksiin meidän on pystyttävä ketterästi vastaamaan - Oppiminen Muuttuva työ edellyttää uusia toimintatapoja. Ilman uuden oppimista emme pysty uudistumaan riittävästi - Vastuullisuus Vastuun ottaminen ja kantaminen korostuvat toiminnan uudistamisessa Näitä teemoja käsiteltiin lähipäivissä (työn ja oppimisen muutos ja tulevaisuuden työkulttuuri, toiminnan uudistaminen innovointimenetelmien avulla, vuorovaikutus ja ihmisten johtaminen muutoksessa, muutoksen pelisäännöt) ja osallistujien omien kehittämistehtävien kautta. Syksyllä LAMKissa käynnistettiin osaamisprofiilityö kaikilla jatkavilla aloilla. Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan ja määritellään opettajan substanssiosaamisen profiilit. Osaamisprofiilityön tavoitteena on kuvata mitä osaamista LAMKissa tarvitaan ja arvostetaan - nyt ja tulevaisuudessa. Samalla tehdään näkyväksi olemassa oleva osaaminen ja nostetaan systemaattisesti esiin kehittämiskohteita. Lisäksi tavoitteena on kannustaa keskusteluun omasta osaamisesta suhteessa työyhteisössä tarvittavaan osaamiseen ja sen kehittämiseen sekä kannustaa osaamisen jakamiseen ja lisätä osaamisen liikkuvuutta koulutusaloilla eri tiimien välillä. Syyskuussa käynnistyi myös Kansainvälinen työ näkyväksi -ryhmä, jonka tarkoituksena on lisätä kansainvälisen työn näkyvyyttä LAMKissa ja koota yhteen kansainvälisyydestä kiinnostuneita lamkilaisia. Tavoitteena on tarjota henkilöstölle mahdollisuuksia oman kansainvälisyysosaamisen vahvistamiseen kokemuksien jakamisen ja yhdessä oppimisen kautta. 121

127 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.25 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Talousarviossa asetettu toimintakate vuodelle 2013 ylittyi tilinpäätöksessä eurolla. Investoinnit ylittyivät euroa eli 43,2 %. Aiempien vuosien hyvät taloudelliset tulokset, toiminnan ja talouden systemaattinen sopeuttaminen rahoitushaasteeseen sekä hankekannan kasvu auttoivat riskien hallinnassa. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista laski vuoteen 2012 verrattuna -7,0 % eli 1,6 M. Henkilöstökulut toimintatuotoista olivat 55,7 prosenttia edellisen vuoden vertailuluvun ollessa 57,0. Hallitusohjelmasta nousseet ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaleikkaukset (-22) toteutuvat ja etenevät suunnitellun mukaisesti aina vuoteen 2016, jolloin arvioidaan alustavasti viimeistenkin opiskelijoiden valmistuvan. Talousarviovalmistelu vuodelle 2014 toteutettiin varovaisuuden periaatteella huomioiden uuden rahoitusmallin epävarmuus. Valmistelussa otettiin huomioon OKM:n sopimusneuvottelussa syksyllä 2012 annettu informaatio. Tältä pohjalta päädyttiin talousarviovalmistelussa siihen, että perusrahoitus pidetään vuoden 2013 tasolla. Opetusministeriön rahoituspäätös vuodelle 2014 oli Lahden ammattikorkeakoululle ennakoitua parempi. Perusrahoitusta saatiin 5,8 prosenttia enemmän kuin talousarviovaiheessa arvioitiin eli 1,8 M. Rahoitusta tullaan kohdentamaan koulutuksen kehittämiseen ja yhtiöittämisen valmisteluun (mm. tietojärjestelmäkustannukset). Vuoden 2013 rahoituspäätökseen verrattuna rahoitusta tuli 1,3 prosenttia eli euroa enemmän. OKM:n koelaskennat vuosille näyttävät, että Lahden ammattikorkeakoulu pärjää uudessa tulospohjaisessa rahoitusmallissa suhteellisen hyvin. Alkuperäinen perusrahoituksen vähentyminen (-15 prosenttia, noin 4 5 M ) vuoteen 2016 näyttää olemassa olevilla tiedoilla olevan huomattavasti vähäisempi ja alustavan laskennan mukaan +- 0 prosenttia vuoteen Huomioon on otettava kuitenkin se, että muutokset negatiiviseen suuntaan ovat hyvin mahdollisia valtion talouden ollessa haasteellisessa tilanteessa. Rahoitusmallissa vahva painotus on suoritetuissa tutkinnoissa. Rahoituksesta 46 prosenttia tulee suoritettujen tutkintojen perusteella (aiemmin 30 % rahoituksesta). Tästä syystä läpäisyn tehostaminen on yksi tärkeimmistä painopisteistä tulevien vuosien aikana. Henkilöstökulujen ja resurssisuunnittelun tarkka hallinta on avainasemassa toiminnan suunnittelussa ja toiminnan ja talouden terveen pohjan säilyttämisessä. Jotta positiivinen suunta perusrahoituksen osalta varmistuu, on tulevien vuosien tulosten tasaisesti kehityttävä. Tämä tarkoittaa toiminnan näkökulmasta monia muutoksia ja kehittämisen systemaattista eteenpäin viemistä. Ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin vastaamiseksi henkilöstön määrätietoinen työskentely kehittämisotteella kolmen perustehtävän eteen on ensisijaisen tärkeää. Hankekannan kasvattaminen edellyttää hallittua ja suunnitelmallista toimintaa talouden näkökulmasta. Opetuksen ja TKI-hankkeiden integroinnin kautta pystytään kehittämään perustoimintaa. Vuodelle 2013 on OKM jakanut strategista kehittämisrahoitusta FUASammattikorkeakoulun näkökulmasta ja Lahden ammattikorkeakoulu sai tätä rahoitusta TKI-toiminnan kehittämiseen euroa. Vuodelle 2014 strategiarahoitusta haettiin 1,5 M ja saatiin 0,6 M. FUAS-liittouman aktiivinen työ jatkuu edelleen ja FUAS kehittää toiminnallisen ohjauksen malliaan itsenäisten ammattikorkeakoulujen strategisen liittouman suuntaan. FUASammattikorkeakoulut profiloituvat selkeästi omien vahvuuksiensa avulla ja mahdollistavat opiskelijoille joustavat opiskelumahdollisuudet ja opintoihin kytkeytyvän TKI-toiminnan yli ammattikorkeakoulurajojen. Lahden ammattikorkeakoulun talouden pitkän tähtäimen suunnitelma on tehty niin, että toimialat tulisivat toimeen omillaan. Lahden ammattikorkeakoulun on kokonaisuutena toimittava perusrahoituksellaan, mutta sisäisen resursoinnin tulee perustua sekä alueen että ammattikorkeakoulun strategioihin eikä suoraan koulutusalapohjaiseen rahoitukseen. Rahoituksen painotuksia joudutaan pohtimaan tarkasti. Opetuksen entistä parempi laatu ja tehokkuuden vahvistaminen vaativat toimenpiteitä koko toimintakentässä. 122

128 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.26 Tilikauden tuloksen muodostuminen Lahden ammattikorkeakoulun toimintatuotot laskivat -4,9 % ( euroa) edellisvuodesta. Toimintatuotoista 83,5 % tuli yksikköhintarahoituksesta. Muu rahoitusosuus tuotoista oli 16,50 %, josta projektitoiminta oli 10,7 % (4,2 M ), koulutuksen myynti (toiminto 2021 muu koulutuksen myynti sekä toiminto oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus) 1,7 %, sekä muut tulot 4,1 % (mm. opetus, kansainvälinen, OKM:n hankerahoitus). Tuet ja avustukset laskivat -7,9 % eli euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Projektitoiminnan kautta kertyi LAMK-tasoisesti arvonlisäveropalautuksia euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Toimintakate oli euroa. Ammattikorkeakoulu ylitti toimintakatetavoitteensa eurolla. Toimintakulut laskivat edellisvuodesta eli -3,9 %. Henkilöstökulut laskivat -7,0 % verrattuna edelliseen vuoteen eli n. -1,6 M. Vaikuttavina tekijöinä oli hanketoiminnan vähentyminen edelliseen vuoteen verrattuna ja keväällä tehdyt sopeuttamistoimenpiteet joiden osittainen vaikutus näkyi jo syksyllä Vuokrat ylittyivät 11,2 % ja se johtui rakennusten poistoaikojen lyhentämisestä 30 vuodesta 20 vuoteen. Toimintakulut vuonna 2013 olivat euroa ja toteumaprosentti 94,8 (vrt. ed. vuoteen ). Hyvä tilinpäätös syntyi toiminnan ja talouden tiukan hallinnan tuloksena, jossa vaikuttavana tekijänä oli sovituista sopeuttamistoimenpiteistä kiinni pitäminen ja prosessin hallittu loppuun vieminen. Ensimmäisen tilinpäätösennusteen yhteydessä tuli OKM:n haastava rahoituspäätös (-1,4 M ), joka omalta osaltaan aiheutti lisähaastetta toimintaa ja talouteen. Koulutusalojen budjettiraameja jouduttiin tiukentamaan eurolla ja kehittämisrahoitusta leikattiin euroa. Erittäin haastavista lähtökohdista huolimatta koulutusalat tekivät toimenpiteitä, joilla tiukennettuihin raameihin päästiin ja jopa alitettiin Liiketalous, Matkailu ja Sosiaali- ja terveysala tekivät tuloksekkaat tilinpäätökset. Muotoilu ja Tekniikka pysyivät erittäin haastavasta tilanteesta riippumatta annetuissa raameissa. Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat hiukan edellisvuotta korkeampana, toteuma oli euroa edellisvuotta suurempi eli poistot olivat yhteensä euroa. Tilikauden tulos oli euroa. 123

129 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 84 5 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 1 1 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -1-1 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 124

130 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.27 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli euroa. Talousarvioon nähden toiminnan ja investointien nettokassavirta ylitti tavoitteen eurolla. Vuosikate oli euroa suurempi ja nettoinvestoinnit euroa suuremmat kuin talousarvio. Investoinnit toteutuivat vuonna 2013 suurempana Niemen kampukselle siirtyvän Liiketalouden laite- ja kalustohankinnoista johtuen. Opetustilat oli varusteltava opetuskäytön edellyttämällä tavalla jo vuoden 2013 puolella. Hankinnat vapautettiin sykleittäin ja Lahden ammattikorkeakoulun irtaimistoinvestointien toteutus painottui toimintavuoden syksyyn. Rahoitustoiminnan kassavirta Lyhytaikaisten saamisten ( ,16), korottomien velkojen ( ,80), toimeksiantojen varojen ja pääomien (-22,48 euroa) sekä varastojen muutokset (0 euroa) sitoivat kassavaroja (vertailuluku edelliseltä vuodelta euroa). Kassavarojen muutos Kassavarat olivat euroa. Kassavarat kasvoivat edellisvuodesta ,01 euroa. Suurimpana vaikuttavana tekijänä oli siirtosaamisten (projektitoiminta) kasvun hidastuminen verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Saamisten muutos/väheneminen tilinpäätöksessä oli ,34 verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Projektitoiminnan siirtosaamiset olivat tilinpäätöksessä ,41 euroa (ed. vuosi euroa) ja siirtovelat ,99 (ed. vuosi ). LAMKin siirtosaamiset tilinpäätöksessä yhteensä ,34 euroa ja siirtovelat ,62 euroa. 125

131 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta 2 225, ,65 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät -82 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 226 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 96 Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -30 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 3 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena. 126

132 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.28 Rahoitusasema ja sen muutokset Lahden ammattikorkeakoulun taseen loppusumma kasvoi ,48 euroa. Pysyvät vastaavat pienenivät hiukan eli ,37 euroa. Oma pääoma kasvoi tilikauden ylijäämän vaikutuksesta ,76 euroa. Toimeksiantojen pääomat sisältävät stipendirahastojen pääoman. Lyhytaikainen vieraspääoma sisältää osto-, ennakonpidätys-, henkilösivukulu- ja siirtovelat. 127

133 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 4 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7 7 Muut toimeksiantojen varat 7 7 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset IV Rahat 1 1 V Osuus pankkisaamisista VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

134 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.29 Talousarvion toteutuminen Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle Lahden ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista määrällistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa: Lahden ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät osana strategista FUAS-liittoumaa. FUAS-liittouman strategisten painoalojen päävastuut jakautuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), ympäristö ja energiatehokkuus (LAMK) ja yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). Lahden ammattikorkeakoulun painoaloihin kuuluu edellä esitetyn lisäksi muotoilu ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Lahden ammattikorkeakoulu profiloituu integroivassa pedagogiikassa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja opiskelijayrittäjyydessä. Tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet Lahden ammattikorkeakoulun opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimat koulutusaloittaiset tavoitteet vuosille on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tutkintotavoitteet ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrälliset tavoitteet on asetettu keskimäärin koko sopimuskaudelle. Tavoitteet keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 875 Kulttuuriala 175 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 195 Luonnontieteiden ala 30 Tekniikan ja liikenteen ala 190 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala 215 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 70 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 105 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 300 Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden 380 vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) Tunnuslukujen tavoitetasot on määritelty sopimuskauden loppuun, vuodelle Tähän tavoitteeseen perustuen LAMK on asettanut välitavoitteet vuosille toimintasuunnitelmassaan. Tunnuslukutavoitteet Tavoite 2016 AMK-tutkinnot/opetus- ja t&k-henkilöstö 3,6 Väh. 55 op suorittaneiden määrä 50,0 T&k-hankkeissa suoritetut op:t/läsnä olevat opisk. 11,0 Julkaisut/opetus- ja t&k-henkilöstö 0,50 Henkilökunnan kv-liikkuvuus/opetus- ja t&k-henkilöstö 1,10 Maksullinen palvelutoiminta/kokonaisrahoitus 20,0 Ulkopuolinen t&k-rahoitus/kokonaisrahoitus 15,0 129

135 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Sopimuksessa on määritelty keskeiset kehittämiskohteet. LAMKin sopimuskauden kehittämiskohteet ovat seuraavat: 1) FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut kehittävät toimintaansa sekä toiminta- ja päätöksentekorakenteitaan yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena toiminnan laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi 2) FUAS-liittouma vahvistaa asemaansa valitsemiensa painoalojen kansallisena osaajana ja kehittää osaamistaan entistä vahvemmalla kansainvälisellä verkottumisella 3) Ammattikorkeakoulu uudistaa opiskelijavalintojaan ja tehostaa opintoprosessejaan Rahoitus a. Perusrahoitus Lahden ammattikorkeakoulu tekee vuodesta 2013 alkaen koulutustarjontaansa opetus ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaiset vähennykset ja uudelleen kohdennukset. Rahoituksen laskentaperusteena käytettävä opiskelijamäärä oli vuonna 2013 yhteensä opiskelijaa. KOULUTUSALA 2013 Kulttuuriala 797 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 775 Luonnontieteiden ala 150 Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 894 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 321 Yhteensä 3998 Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee perusrahoitusta koskevat päätökset vuosittain valtioneuvoston tekemien valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa. Tarvittaessa opiskelijamääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana myös sopimusosapuolten välisellä sopimuksella. Hankerahoitus Sopimuksessa todetaan, että vuoden 2013 hankerahoituksen kokonaisuuteen sisältyy yksi miljoona euroa edelliseltä sopimuskaudelta siirtyvää tuloksellisuusrahoitusta. Lahden ammattikorkeakoulu sai vuodelle 2013 yhteensä euroa strategiaa tukevaan kehittämishankkeeseen; - FUAS-toimintarakenteen kehittäminen -TK-toiminta 130

136 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Suoritetut tutkinnot lkm ,1 8,8 - AMK-tutkinnot lkm ,7 9,0 - YAMK-tutkinnot lkm ,2 6,3 55 op suorittaneiden osuus % 37,8 42,0 38,0-9,5 0,5 Läpäisy 5v % 60,4 67,0 62,8-6,3 4,0 Vetovoima lkm 4,7 5,0 4,6-8,0-2,1 T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet lkm ,6 16,5 Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet lkm ,2 29,3 Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä lkm ,9 7,5 Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus % 4,7 7,0 6,9-0,9 47,6 Ulkopuolinen rahoitus (muu kuin perusrahoitus) ,5-8,2 Maksullinen palvelutoiminta ,1-7,1 osuus toimintatuotoista % 12,7 9,3 12,4 Ulkopuolinen t&k-rahoitus (tilastokeskuksen raportti) ,3-8,1 osuus toimintatuotoista % 10,7 7,4 10,3 Kansainvälinen t&k-rahoitus (ilman kansallista osuutta) ,4-10,3 Henkilöstön kv-liikkuvuus/opetus- ja t&k-henkilöstö lkm 0,8 1,0 ei saatavilla* Julkaisut/opetus- ja t&k-henkilöstö lkm 0,62 0,45 ei saatavilla * henkilöstö- ja julkaisutiedonkeruu kesken Strateginen tavoite 2: Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Keskeyttäminen, AMK % 9,6 7,0 8,7-24,3 9,4 Valmistuneiden työllistyminen % 93,3* 94,0 91,2-3,0-2,3 *2012 tieto vuodelta 2010, 2013 tieto vuodelta 2011 Strateginen tavoite 3: Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamismittari ka 3,14 Työhyvinvointimittari ka 3,50 Toimitilavuokrat ,3 10,8 osuus toimintatuotoista % 13,0 12,9 15,1 neliöt lkm ,2-0,9 Toimintakate ,6-10,6 Oma pääoma ,0 19,0 Kassavarat ,2 18,2 Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP2013 TA2013 TP2012 Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP2013 TA2013 TP2012 Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP2013 TA2013 TP2012 Perustiedot: Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2012 TA 2013 TP2013 TA2013 TP2012 Toimintatuotot ,4-4,9 Toimintakulut ,8 13,3 Irtaimistoinvestoinnit ,2 86,7 Perusrahoitustuotot ,2-4,2 osuus toimintatuotoista % 82,9 85,9 83,5 Koulutuksen myynnin tulot ,9-8,0 Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) ,6 5,1 Tohtoreiden ja lisensiaattien osuus opetus- ja t&k-henkilöstöstä % 14,7 15,0 ei saatavilla* FTE-opiskelijat/opettajat lkm 19,9 18,0 ei saatavilla Tutkinnot/opettajat ja t&k-henkilöstö lkm 3,7 3,3 ei saatavilla *Henkilöstötiedonkeruu valmistuu helmikuun lopulla. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa

137 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tulosanalyysit vuoden 2013 toiminnasta Osa mittarituloksista on alustavia (erityisesti opintopistetiedot, jotka on otettu LAMKin omasta tietovarastosta ). Suurin osa opetus- ja kulttuuriministeriölle KOTA-järjestelmän kautta toimitettavista tiedoista lähetetään helmikuun lopulla. Julkaisutiedonkeruu valmistuu vasta maaliskuun puoleen väliin mennessä Tämä aikataulu mahdollistaa tietojen tarkistamisen ja tietojen korjaamisen vielä muutamien viikkojen ajan. Myös henkilöstötiedonkeruu on vielä kesken, eikä alustavia tuloksia ei ole käytettävissä. Tästä syystä henkilöstömäärään suhteutetut mittarit jäävät tässä vaiheessa tarkemman tarkastelun ulkopuolelle. LAMKin tuloskortin mittarit ovat strategisesti tärkeitä mittareita: sopimuskauden mittareita (tavoitetaso sovittu yhdessä OKM:n kanssa), uuden rahoitusmallin mittareita sekä lisäksi muutama muu strategian toteutumisen seurantamittari. Tulokset on jaoteltu strategisten tavoitteiden mukaisesti. Koulutusalojen sitoutumista strategisesti tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseen on vahvistettu mm. strategian toteuttamissuunnitelman ja parhaiten tuloksissa menestyneille koulutusohjelmille myönnettävän tuloksellisuusmäärärahan avulla. Tulosanalyysissä tarkastellaan ensisijaisesti strategisen tavoitteen oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua saavuttamista toiminnan keskeisten tulosten avulla. Talouden tunnusluvut on analysoitu suurimmaksi osaksi muissa tasekirjan luvuissa. Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Vuonna 2013 LAMKissa suoritettiin yhteensä 980 tutkintoa. Tulos on paras LAMKin historiassa. Asetettu tutkintotavoite ylitettiin 20 tutkinnolla ja edellisvuoteen verrattuna tulos parani 9 prosenttia (yhteensä 79 tutkintoa enemmän). Ammattikorkeakoulututkintojen osalta tavoite ylitettiin reilusti (40 tutkinnolla), ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille asetettu tavoite oli haasteellinen ja kyseistä tavoitetta ei saavutettu (tavoite 104, toteuma 84). Kuvassa 1 on esitetty tutkintojen kokonaismäärä viimeisen neljän vuoden aikana. Etenkin matkailun, tekniikan ja liiketalouden alat paransivat edellisen vuoden tulostaan. Lakkautettavalla matkailun alalla tutkintoja suoritettiin peräti 39 enemmän kuin vuonna Tämä onnistui tehostetun ja keskitetyn ohjauksen ja seurannan avulla. Lisäksi opiskelijoille oli tarjolla vaihtoehtoisia suoritustapoja ja hyödynnettiin valtakunnallisen MARATA-verkoston opetustarjontaa. Kulttuurialalla ja sosiaali- ja terveysalalla tulos pysyi edellisvuoden hyvään tulokseen verrattuna suurin piirtein ennallaan. KUVA 1. Suoritetut tutkinnot ja asetetut tavoitetasot vuosina (mukaan lukien työvoimapoliittiset tutkinnot) 132

138 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Erityisiä haasteita tutkintotavoitteen saavuttamisessa oli luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittelyn koulutuksessa). Vuonna 2013 tietojenkäsittelystä valmistui 19 opiskelijaa, kun edellisvuonna valmistuneita oli 28. LAMKin johtoryhmä on kiinnittänyt huomiota tietojenkäsittelyn koulutuksen alhaiseen opintojen etenemiseen ja valmistumismäärään. Syksyllä 2013 tietojenkäsittelyn koulutuksessa järjestettiin erillinen laatutapaaminen, jossa ylin johto kävi työelämän edustajien, opettajien ja opiskelijoiden kanssa läpi koulutuksen laatua ja kehittämiskohteita. Kehittämistyö on käynnissä, mutta ei vielä riittävästi näy toiminnan tuloksissa. Lahden ammattikorkeakoulun erinomaista kokonaistulosta selittää se, että opintojen etenemisen seurantaa on tehostettu ja potentiaalisten valmistujien ohjaukseen on panostettu. Valmistumisen esteitä on pyritty mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Tehdyt toimenpiteet ovat alkaneet vaikuttaa koulutusaloilla. Vuonna 2013 suhteessa eniten tutkintoja suoritettiin sosiaali- ja terveysalalla (27 % kaikista tutkinnoista). Liiketalous oli toiseksi suurin tutkinnon tuottaja 22 prosentin osuudellaan. Kulttuurialalla suoritettiin viidesosa tutkinnoista. Matkailu 11 % Sosiaali- ja terveysala 27 % Tekniikka 18 % Kulttuuri 20 % Liiketalous 22 % Luonnontiet. 2 % KUVA 2. Tutkintojen osuus (%) kokonaismäärästä koulutusaloittain Taulukosta 1 näkyvät suoritetut tutkinnot koulutusohjelmittain. Taulukossa vuoden 2013 tutkintomäärää on verrattu vuoden 2012 toteumaan. Koulutusohjelmittain tarkasteltuna vuonna 2013 Lahden ammattikorkeakouluista valmistui eniten tradenomeja (liiketalouden koulutusohjelma), sairaanhoitajia (hoitotyön koulutusohjelma), sosionomeja (sosiaalialan koulutusohjelma,) muotoilijoita (muotoilun koulutusohjelma), restonomeja (matkailun koulutusohjelma), medianomeja (viestinnän koulutusohjelma) ja insinöörejä (ympäristöteknologian koulutusohjelma 133

139 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2012 ja Muutos lkm lkm % Kulttuuriala ,5 (muotoilija, medianomi, kuvataiteilija, muusikko, musiikkipedagogi) Muotoilun koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelma Kuvataiteen koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Muotoilun koulutusohjelma (YAMK) 4 4 Degree Programme in Interior Design (YAMK) 11 2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,2 (tradenomi) Degree Programme in International Business Liiketalouden koulutusohjelma Kansainvälisen kaupan koulutusohjelma Liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (YAMK) Degree Programme in International Business Management (YAMK) 0 14 Luonnontieteiden ala ,4 (tradenomi) Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 9 13 Degree Programme in Business Information Technology 19 6 Tekniikan ja liikenteen ala (insinööri) TAULUKKO 1. Suoritetut tutkinnot koulutusohjelmittain vuosina ,9 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Mediatekniikan koulutusohjelma Muovitekniikan koulutusohjelma 5 5 Puutekniikan koulutusohjelma Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma 8 22 Ympäristöteknologian koulutusohjelma Degree Programme in Environmental Technology (YAMK) 1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,1 (fysioterapeutti, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, sosionomi) Fysioterapian koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma (YAMK) 6 5 Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ko (YAMK) Kuntoutuksen koulutusohjelma (YAMK) 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (restonomi) ,8 Matkailun koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma (YAMK) 9 17 Kaikki yhteensä(lamk): ,1 Uuden rahoitusmallin kannalta tärkeimpiä mittareita ovat tutkintojen määrä ja opintojen eteneminen. Huolimatta erinomaisesta tutkintotuotosta opintojen etenemisessä on ollut suuria haasteita. Lukuvuoden aikana ainoastaan 38 prosenttia opiskelijoista suoritti vähintään 55 opintopistettä. Osuus jäi selvästi alle tavoitetason (42 %) ja edellisvuoteen verrattuna tulos parani vain 0,1 prosenttiyksikköä. 134

140 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu KUVA 3. Opintojen eteneminen (väh. 55 op suorittaneiden osuus) 2012 ja 2013 LAMKin keskiarvon yläpuolelle ylsivät sosiaali- ja terveysala (49,7 %), kulttuuriala (41,1 %) ja liiketalouden ala (40,8 %) joista sosiaali- ja terveysala ylitti selvästi myös LAMK-tason tavoitteen (42 %). Noin puolet sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita eteni normiajassa. Heikointa opintojen eteneminen oli luonnontieteiden alalla (23,6 %), jossa tulos selvästi huononi edellisvuodesta. Edellisvuoteen verrattuna opintojen eteneminen oli parantunut liiketalouden, tekniikan ja kulttuurin aloilla. Opintojen eteneminen mittaa opintojen tasaista etenemistä opintojen keskivaiheilla. Lahden ammattikorkeakoulussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettei opintojen sujuvalle etenemiselle ole esteitä: tarjontaa on riittävästi, arvioinnit tulevat ajoissa ja opinnot on jaoteltu järkevästi eivätkä kasaannu liikaa viimeiselle vuodelle. Yhtenä selkeänä esteenä opintojen kertymiselle viime lukuvuonna olivat liian isot opintojaksokokonaisuudet, joita on nyt purettu. Kehittämistoimenpiteiden vaikutukset alkavat näkyä tulevan lukuvuoden kertymissä. Lisäksi on kehitetty työkaluja opintojen etenemisen seurannan tukemiseksi. Tietovaraston (DW) avulla on mahdollista seurata opintojen reaaliaikaista etenemistä lukuvuositasolla. Esimerkiksi syyslukukauden lopussa voidaan tarkistaa, kuinka moni opiskelijoista etenee/ei etene normiajassa, ja ennen lukuvuoden päättymistä voidaan selvittää potentiaaliset 55 op suorittajat tarvittavien toimenpiteiden kohdentamiseksi. Myös läpäisymittari kertoo opintojen etenemisestä. Viiden vuoden aikana tutkinnon suoritti noin 63 prosenttia vuonna 2008 aloittaneista ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista. Asetetusta tavoitteesta (67 %) jäätiin, mutta vuoden 2012 tulos ylitettiin. KUVA 4. Koulutuksen läpäisy 2012 ja 2013 (5v, AMK) koulutusaloittain 135

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 37 1.3.2.1 Rahoituslaskelma... 39 1.3.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut... 40

Sisällysluettelo. 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 37 1.3.2.1 Rahoituslaskelma... 39 1.3.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut... 40 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 1.1.3 Yleinen ja konsernin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2014

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2014 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2014 Yhtymähallitus 9.3.2015 Yhtymäkokous 11.5.2015 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET

Lisätiedot

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti (Kokoustila Kotka, 5. krs)

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti (Kokoustila Kotka, 5. krs) PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 5/2014 1 Konsernihallitus 10.03.2014 Aika 10.03.2014 klo 08:30-10:35 Paikka Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Niemenkatu 73, 15140 Lahti (Kokoustila Kotka, 5. krs)

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011 Yhtymäkokous 14.5.2012 9 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 5 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA

Lisätiedot

Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti (kokoustila Ars ja Cultura, 2. krs)

Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti (kokoustila Ars ja Cultura, 2. krs) PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 7/2014 1 Konsernihallitus 31.03.2014 Aika 31.03.2014 klo 8:00-8:50 Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti (kokoustila Ars ja Cultura, 2. krs)

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 16.3.2012, Lahti YHTEISET

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSAIKA Tiistai 8.3.2011 klo 17.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,

Lisätiedot

Padasjoki 12.1.2015. Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄ

Padasjoki 12.1.2015. Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄ Padasjoki 12.1.2015 Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori Ulkoiset muutospaineet - Miten niihin vastataan? Sivu 2 Hallitusohjelmasta Rahoituksen lasku Aloitus- ja koulutuspaikkavähennykset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 18/2014 1 Konsernihallitus 06.10.2014 Aika 06.10.2014 klo 08:30-10:50 Paikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos Osallistujat

Lisätiedot

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Sari Mikkola Laatu- ja arviointipäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 2/2015 1 Yhtymähallitus 02.02.2015 Aika 02.02.2015 klo 08:30-10:40 Paikka Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2015

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA Yhtymähallitus 22.2.2016 Yhtymäkokous 9.5.2016 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti

Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 21/2014 1 Konsernihallitus 06.11.2014 Aika 06.11.2014 klo 14:40-14:45 Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Osallistujat Nimi Klo Tehtävä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT. Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT. Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kokemuksia laatupalkinnon hakuprosessista ja toiminnan kuvaamisesta

Kokemuksia laatupalkinnon hakuprosessista ja toiminnan kuvaamisesta Kokemuksia laatupalkinnon hakuprosessista ja toiminnan kuvaamisesta Seuranta- ja raportointijärjestelmät strategiatyön ja johtamisen tukena Rehtori Marita Modenius Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010

KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010 KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010 TIEDOLLA JOHTAMINEN Päijät-Hämeen koulutuskonserni Lahden amk Koulutuskeskus Salpaus Tuoterengas Tuulikki Kallio tietohallintojohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI

Lisätiedot

Toiminta-alue on Päijät-Häme. Sivu 1 / 6

Toiminta-alue on Päijät-Häme. Sivu 1 / 6 Yhteistyösopimus työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä Päijät-Hämeessä 1 Sopimuksen tarkoitus ja sisältö Tällä sopimuksella sovitaan niistä edellytyksistä, ehdoista ja toimintatavoista,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 15/2014 1 Konsernihallitus 01.09.2014 Aika 01.09.2014 klo 8:30-10:20 Paikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos Osallistujat

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka KOKOUSKUTSU 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 20.3.2014 1 KOKOUSAIKA Tiistai 25.3.2014 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka KÄSITELTÄVÄT

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Hallitus 11/2014. Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 11/2014. Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 11/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie

Lisätiedot

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT

SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT SAKU TALVIKISAT 15.3.2013, SASTAMALA YKSILÖMATKAT 1 Nyl 3km P 1 Kaisu Salminen Keski-Pohjanmaan koulutu 11.00.00 2 Nina Pajari Ammattiopisto Lappia 11.00.30 3 Terhi Lehtola Haapaveden ammattiopisto 11.01.00

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (pohjana Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja,

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä YHTYMÄKOKOUS TARKASTUSLAUTAKUNTA HALLITUS VT. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA Ari Loppi Maija Kirvesoja PIRKANMAAN AMMATTIOPISTO Nuorten koulutuspalvelut VS. REHTORI Leena

Lisätiedot

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT

Puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Varapuheenjohtaja Anne Luhtala KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA JA VARAPUHEENJOHTAJAT 1 (10) TEUVAN KUNTA LUOTTAMUSTOIMIEN TÄYTTÄMINEN - Teuvan kunnanvaltuusto 19.1.2009 KUNNANVALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA varsinaiset et Lehtimäki Esko Luhtala Anne Lilja Jukka Mäntylä Anu henkilökohtaiset

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VIIDEN PELAAJAN LOHKO

VIIDEN PELAAJAN LOHKO Kim Viljanen (1) Peli 1 11:10 Kim Viljanen (1) - Teemu Kaltti Janne Tilus - Teemu Kaltti Peli 2 11:50 Ville Salo - Juuso Raittila Kim Viljanen (1) - Ville Salo Peli 3 12:30 Janne Tilus - Teemu Kaltti Juuso

Lisätiedot

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset Sakun Kesäkisat Vierumäki 8/31/2041 yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset TULOKSET M 100 m Tuuli: -0,1 1. Ilari Teerikangas Ammattiopisto Luovi 12,55 2. Teemu Lehmusto Suomen Urheiluopisto 13,13 3. Matti

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013 Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 1. 0 1. Esa Luoma 88 2. 0 2. Kimmo Saarinen 84 3. 0 3. Hannu Haimi 80 4. 0 4. Petri Federley 79 5. 0 5. Pekka Pärssinen 78 6. 0 6. Päivi Jokinen 77 7. 0 Reetta Tuomainen

Lisätiedot

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 4.3.2008 klo 16.30-18.15 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone Taisto Heinämäki Maija-Leena

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Toimitsijalista SM Pitkä R1 7.-8.9.2013 SYÖTE sivu 1 Tehtävä

Toimitsijalista SM Pitkä R1 7.-8.9.2013 SYÖTE sivu 1 Tehtävä Toimitsijalista SM Pitkä R1 7.-8.9.2013 SYÖTE sivu 1 Tehtävä maali 1. Vesa Halonen pj SK PT Yleisseuranta 2. Tommi Sillanpää SK PT Yleisseuranta 3. Kaj Fredriksson SK PT Tulostus 4. Kai Mutka SK PT Videoseuranta

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ke 19.6.2013 klo 16-16.30 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Matti Varis Katja Muotka Jari

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä

Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä HUOMISEN OSAAJAT 15.6.2012 Janne Salminen Lahden ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous 7.5.2015 1. Sataedu Ulvila, Yhdystie, auditorio

KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous 7.5.2015 1. Sataedu Ulvila, Yhdystie, auditorio Yhtymäkokous 7.5.2015 1 AIKA Torstai 7.5.2015 klo 14.00 14.50 PAIKKA Sataedu Ulvila, Yhdystie, auditorio PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Raija Hamina, Eura Reijo Nummikari, Harjavalta

Lisätiedot

50m pist. Y. 50m pistoolin Y-sarjan Rankingkilpailu 2009

50m pist. Y. 50m pistoolin Y-sarjan Rankingkilpailu 2009 50m pist. Y 50m pistoolin Y-sarjan Rankingkilpailu 2009 Tomi Harju 10 19 10 39 Kirsi Kaaro 8 2 4 14 Jyrki Turja 8 6 14 Jorma Jäntti 12 12 Kalle Mykkänen 8 8 Juha Valjus 8 8 Kalle Wegelius 6 1 7 Juhani

Lisätiedot

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki.

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki. OTTELUT 11.2.2016 Jääkiekko 9. Viranomaisturnaus Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO A 5 10.2.2016 08:00 PORKVU - TPU Turku 0-10 6 10.2.2016 09:00 7 10.2.2016 10:00 Vanginvartijat PORKVU

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 16.9.2014 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 16.9.2014 1 Yhtymähallitus 16.9.2014 1 AIKA Tiistai 16.9.2014 klo 17.00-18.35 PAIKKA Sataedu Kokemäki, aulaluokka, Suoratie 1 PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Kalle Virta, puheenjohtaja Ari Harju,

Lisätiedot

Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti, kokoustila Ars&Cultura (2. krs)

Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti, kokoustila Ars&Cultura (2. krs) PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 20/2014 1 Konsernihallitus 27.10.2014 Aika 27.10.2014 klo 8:15-8:50 Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti, kokoustila Ars&Cultura (2. krs) Osallistujat

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 5 ) KIRKKONEUVOSTO 7.12.2009 10/2009

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 5 ) KIRKKONEUVOSTO 7.12.2009 10/2009 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 5 ) Aika Maanantai 7.12.2009 klo 16.00 16.40 Paikka Hautausmaat, Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Matti Kurvinen puheenjohtaja Hannu Hyttinen

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Vanha kenttä: 1987-1992

Vanha kenttä: 1987-1992 JYVÄS-GOLF HOLE-IN-ONE 1978-2010 Vanha kenttä: 1987-1992 1987 1 Matti Tikkinen väylä 6 1988 2 Tuomo Kilpeläinen väylä 8 1989 3 Jaakko Nieminen väylä 6 4 Pertti Virtanen väylä 4 5 Sami Rantakari väylä 6

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

1861/00.04.01.00/2015

1861/00.04.01.00/2015 18.05.2015 Sivu 1 / 1 1861/00.04.01.00/2015 26 Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S MIEHET SIJA NIMI TULOS(g) 1 Tuovinen Aki 3178 2 Karppinen Eino 2705 3 Känsälä Heikki 2303 4 Olkkola Elmo 2250 5 Heinonen Jaakko 1407 6 Heikkinen Jari 1317 7 Marjanen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Isoneuvos, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Isoneuvos, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 2/2014 1 Konsernihallitus 03.02.2014 Aika 03.02.2014 klo 08:30-10:35 Paikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Isoneuvos, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti Osallistujat

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala

SM-kilpailut Putoavat taulut 25. 26.1.2014 Kangasala Yleinen 1. Saviahde Vesa PHA 2. Hyvärinen Niklas RS 3. Heikkilä Sami K-64 3. Holmberg Krister RS 5. Heikkilä Tomi-Pekka K-64 6. Jetsonen Markku KAMS 7. Koskela Tarmo BSPA 8. Holmberg Henrik RS 9. Suoknuuti

Lisätiedot

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1 Lohkonumero: 1 Ottelut: Lohkonumero: 1 1 Kim Viljanen 7 6 1 0 19 27 7 20 1 Kim Viljanen - Janne Uutela 4-1 Jarmo Kontkanen Jyri Rita - Heikki isoranta 4-2 Ossi Salmela 10:30 2 Janne Uutela 7 1 2 4 5 12

Lisätiedot

Piirin rannaltaonginta 2015

Piirin rannaltaonginta 2015 Piirin rannaltaonginta 2015 30.6.2015 30.6. 2015 Saimaan kanava Naiset yli 80 1 Huuskonen, Martta 153 gr Ruokolahden Eläkkeensaajat 2 Rui, Helka 7 gr Lauritsalan Eläkkeensaajat Naiset yli 70 v. 1 Peltola,

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 30.4.2014 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 30.4.2014 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 30.4.2014 1 KOKOUSAIKA Tiistai 6.5.2014 klo 15.30 KOKOUSPAIKKA Sataedu Ulvila, Yhdystie, kokoushuone 1 KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014 1 Kokousaika Ti 27.5.2014 klo 14.00 15:45 Paikka Muonion terveyskeskus, ruokasali Jäsenet: Läsnä Keimiöniemi Anne-Mari Malila Kari Kurkela Outi, vj. Poissa Eira Birgitta Pettissalo Petri Muut saapuvilla

Lisätiedot

Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48

Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48 Sarja: Miehet, yleinen Sijoitus Sarja/Nimi/Seura Loppuaika 1 puolimaraton M / Gharbi Sellami / Karsija ja RRR 01:20:48 2 puolimaraton M / Hyttinen Antti / Fenestra Rytky 01:20:54 3 puolimaraton M / Hämäläinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

UusiKunta. Arvo Ilmavirta. k toimitusjohtaja 19.3.2010

UusiKunta. Arvo Ilmavirta. k toimitusjohtaja 19.3.2010 UusiKunta Sivistyspalveluiden i l id toimikunta ik t Arvo Ilmavirta Päijät-Hämeen koulutuskonserni k toimitusjohtaja 19.3.2010 Suomen koulutusjärjestelmä Ylemmät 5 Tri Lis. Ylemmät AMK -tutkinnot kk-tutkinnot

Lisätiedot