Yleistä tilausbudjetista 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleistä tilausbudjetista 5"

Transkriptio

1 3 Hämeenlinnan kaupunki Tilausbudjetti 2012 Taloussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Yleistä tilausbudjetista 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 9 Taloussuunnitelman perusteet 12 Tilausbudjetti vuodelle Kaupungin yhteiset erät 19 Tilaajaosa 21 Lasten ja nuorten lautakunta 21 Varhaiskasvatuspalvelut 25 Opetuspalvelut 27 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 29 Elämänlaatulautakunta 31 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 34 Liikuntapalvelut 36 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 37 Terveyspalvelut 42 Sosiaalisen tuen palvelut 44 Vammaispalvelut 47 Henkisen hyvinvoinnin palvelut ja päihdepalvelut 49 Ikäihmisten lautakunta 51 Koti- ja asumispalvelut ja ikäihmisten pitkäaikaishoiva 55 Yhdyskuntalautakunta 58 Maanhankinta ja käyttö 61 Paikkatieto ja kiinteistö 62 Yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja maaperätutkimukset 62 Yhdyskuntarakenteen hoito- ja kunnossapitopalvelut 63 Luontopalvelut 63 Viranomaispalvelut 64 Joukkoliikenne 64 Pelastuspalvelut 65 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 66 Ympäristö 68 Rakennusvalvonta 68 Konsernipalvelut 69 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 70 Kaupungin johto ja johtoryhmä 70 Talous- ja hallintopalvelut 70 Henkilöstöpalvelut 71 Kehittämispalvelut 73 Tarkastuslautakunta 74 Keskusvaalilautakunta 75 Elinkeinorahaston taseyksikkö 75

2 4 Tuottajaosa 76 Palvelutuotanto 76 Palvelutuotannon hallinto 76 Varhaiskasvatuspalvelut 79 Opetuspalvelut 80 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 82 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 84 Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut 86 Ikäihmisten hoito ja hoiva 89 Yhdyskuntarakenteen palvelut 91 Kanta-Hämeen Pelastuslaitos 94 Liikelaitokset 97 Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos 97 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 100 Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos 106 Laskelmat Tuloslaskelma 109 Tuloslaskelma (sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin) 109 Tuloslaskelma (ilman liikelaitoksia) 110 Tuloslaskelma (liikelaitokset mukana) 111 Ulkoinen tuloslaskelma 112 Investoinnit 113 Rahoituslaskelma 117 Määrärahojen sitovuus Käyttötalous yhteensä 119 Tilausbudjetti yhteensä 123 Avustukset ja yhteisöjen tuki 124 Liitteet Maankäyttö 125 Konserniyhtiöt 132

3 5 Yleistä tilausbudjetista Hämeenlinnan vuoden 2012 tilausbudjetin valmistelu on teknisesti ja aikataulullisesti sujunut hyvin, koska tilaajien ja tuotannon välisiä neuvotteluja on harjoiteltu jo muutaman vuoden ajan. Talousarvioprosessi on edennyt vuosikellossa olevan ja johtoryhmässä täsmennetyn aikataulun mukaisesti. Rahan puute on perinteinen ongelma myös vuoden 2012 talouden suunnittelussa. Erilaiset perustellut toiminnan kehittämistarpeet vaatisivat enemmän määrärahaa kuin laskelmien mukaan kaupungilla on käytettävissä. Yleismaailmallinen talouden epävarmuus vielä lisää taloussuunnittelun ongelmia. Verotulojen ennustaminen on ollut normaalia vaikeampaa, koska ennusteet koko maan talouden kehittymisestä ovat vaihdelleet ja viime aikoina alentuneet. Hämeenlinnan väkiluku kasvaa ja kaupan sekä teollisuuden investointeja tehdään. Sen perusteella voisi arvioida, että verotulokehitys tällä seudulla on parempi kuin maassa keskimäärin. Koko maan talous vaatii myös kuntien mukanaoloa talouden tilan kohentamisessa. Sen takia valtionosuuksien muutosta on ollut vaikea ennustaa. Kuntaliitto pystyy laskelmissaan antamaan keskimääräisiä tietoja mutta lopullinen kaupungin tarkka valtionosuuden määrä saadaan tietää vasta tammikuulla. Se on siis aina tilausbudjetissa ennuste. Hämeenlinnan talouden tasapainottamiseksi on laadittu vuoteen 2017 ulottuva tasapainottamisohjelma ja omien suunnitelmien lisäksi pyydettiin Oy Audiapro Ab:n asiantuntijoilta lausunto kaupungin tavoitteista ja vertailua vastaavien kaupunkien palvelujen hinnoista. Eroja löytyikin. Hämeenlinna tuottaa joitakin palveluja edullisesti mutta löytyy myös niitä palveluja, joissa Hämeenlinnan hinta on vertailukaupunkeja suurempi. Näistä tiedoista saadaan apua etsittäessä toiminnan tehostamisen kohteita. Suunnitelmat ja saatu raportti on otettu huomioon vuoden 2012 tilausbudjettia valmisteltaessa. Pelkästään menoja karsimalla vuoden 2012 tilausbudjettia ei ole saatu tasapainoon. Esityksessä on sekä kunnallisveron että kiinteistöveron korotus. Korotuksista huolimatta Hämeenlinnan verotaso ei todennäköisesti paljoa poikkea maan keskiarvoluvuista, koska moni kunta joutuu veroja korottamaan. Vuonna 2011 Hämeenlinnan verot olivat alle maan keskiarvon. Kaupungin tilausbudjetti on tasapainossa ja se antaa hyvät mahdollisuudet sille, että kertyneet alijäämät pystytään suunnitelman mukaisesti kattamaan tulevina vuosina. Toinen ongelma eli lainamäärän kasvu jää vielä jäljelle. Vuonna 2012 ovat moottoritien kattamiseen liittyvät katu- ja siltatyöt suurimmillaan ja nämä kertamenot pystytään kattamaan vain lainanotolla. Normaali maanrakennustyö on kaikesta lisämenosta huolimatta hoidettava myös vuonna Talonrakennus on pienennetty minimiin. Vuoden 2012 tilausbudjetti pitää sisällään monenlaisia riskejä. Menomäärärahat on suunniteltu siltä pohjalta, että päätettäväksi tulevat tuottavuutta parantavat hankkeet pääosin pystytään toteuttamaan. Verotulot on ennustettu sen arvion mukaan, että hämeenlinnalaisilla on edelleen työtä ja veronmaksukykyä ja yritykset tekevät hyvää tulosta. Jos yleismaailmallinen taloustilanne on huono, se tietysti vaikuttaa myös Hämeenlinnaan ja ennusteita voidaan joutua vuoden aikana tarkistamaan.

4 6 STRATEGIAOSA 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hämeenlinnan väestö Hämeenlinnan vuoden 2011 alun vahvistettu väkiluku on Kaupunki on edelleen kasvussa kuntien välisen muuttovoiton ansiosta. Heinäkuun loppuun mennessä väkiluku oli alustavan tiedon mukaan Nykyisellä kehityksellä väestön määrä kasvaisi n. 0,6 % vuodessa. Ennuste vuoden 2011 lopun asukasluvusta on asukasta ja seuraavana vuonna asukasta. Asukasluku kasvaa lähinnä muuttovoiton ansiosta. Seuraavassa kaaviossa kuvataan nettomuuttoa vuosina ikäryhmittäin eriteltynä. Hämeenlinnan kaupunki on edelleen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kaupunki. Muuttoliikettä selittää koulutukseen tulijat sekä ammattiin valmistuneet lähtijät. Vuonna 2010 kasvussa oli myös työikäinen ja ikääntyvä väestö. Asuminen Ikärakenne Kaupungin maapinta-ala km 2. Asuntokuntia alueella on yhteensä , joista perheitä on Alkuvuodesta 2010 yksin asuvien talouksia oli , mikä on 43,4 % kaikista asuntokunnista. Yleisin asumismuoto on rivi- ja pientalo, joissa asuu 54,5 % hämeenlinnalaisista ja vuokra-asunnoissa asuvien osuus on 28,8 %. Henkilöautoja kaupungissa on eli 563 autoa tuhatta asukasta kohden ja kesämökkejä yhteensä Hämeenlinnassa valmistui v asuntoa, joiden yhteiskerrosala on m 2. Ikärakenne kaupungissa poikkeaa hieman koko maan keskiarvosta sekä nuorimpien että vanhempien ikäluokkien kohdalla. Alle 14-vuotiaiden lasten osuus on 15,4 % ja se on prosentin alhaisempi kuin koko maan keskiarvo. Vuoden 2010 lopussa 0-29-vuotiaiden määrä oli Ikäsegmenteittäin jaettuna: 0-3-vuotiaita oli 2 783, 4-8-vuotiaita 3 305, 9-13-vuotiaita ja vuotiaita Hämeenlinnan kouluissa oli oppilaita vuoden 2010 syyskuussa yhteensä Lukiooppilaiden määrä osuus oli ja perusopetuksen oppilaiden määrä oli Perusopetukseen osallistui siis 9,6 % kuntalaisista.

5 7 Yli 65 täyttäneiden osuus Hämeenlinnassa on vuoden 2010 tilaston mukaan koko maan keskiarvoa suurempi. Hämeenlinnassa heidän osuutensa on 20,1 %, koko maan prosentin ollessa 17,5 %. Vuonna 1980 ikäryhmän osuus oli väestöstä vain 13,9 % ja vuonna 2009 prosentti nousi jo 19,7 %. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden prosenttiosuus kasvaa edelleen ja on kasvanut vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttiin. Yli 75-vuotiaita oli Hämeenlinnassa vuonna 2010 yhteensä 6 544, mikä on 9,8 % väestöstä. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli koko maassa 23,5 %, mutta Hämeenlinnassa eläkkeellä olevien osuus oli liki kolme prosenttia korkeampi eli 26,2 %. Hämeenlinnassa on koko maahan verrattuna vähän ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa on 0,3 % kun koko maan keskiarvo on 5,4 %. Myös ulkomaan kansalaisten osuus Hämeenlinnassa on vain 2 %, mikä on koko maata merkittävästi vähemmän. Työssäkäynti Tilastojen mukaan vuonna 2009 kunnassa asuvien työssäkäyvien määrä oli Hämeenlinnassa eniten työllistävät yhteiskunnalliset palvelut, teollisuus ja kauppa-, majoitus ja ravintolatoiminta. Työssäkäyvien osuus vuotiaista kaupunkilaisista on 60,1 %. Yritystoimipaikkoja kunnassa oli vuonna 2009 yhteensä ja työpaikkoja laskettiin olevan vuonna 2008 yhteensä Taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2010 lopussa yhtä työllistä kohden 1,35 henkilöä. Työttömyysprosentti vuonna 2010 on vaihdellut 9,2 % ja 11,4 % välillä. Vuonna 2011 kehitys on ollut myönteistä, eli prosenteissa on saavutettu alkuvuonna vaihteluväliksi 8,2 % ja 10,2 %.

6 8 Myös nuorten alle 25-vuotiaiden työllisyystilanne on vuonna 2011 parantunut vuodesta 2010, jolloin tammikuussa nuoria työttömiä oli 617. Vastaava luku oli vuonna 2011 tammikuussa 488 ja alhaisimmallaan lukema oli toukokuussa 2011, jolloin määrä oli 321. (Lähde: ELY-keskuksen työllisyyskatsaukset) Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden 2010 aikana noin sadalla pitkäaikaistyöttömällä. Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 787. Vuoden 2011 helmikuussa pitkäaikaistyöttömyys oli suurimmillaan (1036). Määrä on laskenut pikkuhiljaa, elokuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 730.

7 9 Hämeenlinnan organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja Keskusvaalilautakunta Kaupunginjohtaja Tapani Hellsten Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Asukkaat Lasten ja nuorten lautakunta Yksilöjaosto Elämänlaatu lautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Yksilöjaosto Ikäihmisten lautakunta Yksilöjaosto Ympäristö- ja rakennuslautakunta Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäälliköt: Päivi Joenmäki Antti Karrimaa Timo Koivu Seija Mäkinen Jari Pekuri Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäälliköt: Tuulikki Forssén Leena Harjula Liisa Lepola Markku Nurmikari Sirpa Ylikerälä Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Maankäytön ja ympäristön palvelut Konsernipalvelut Talous- ja Hallintojohtaja Ismo Uusitalo Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen Kehitysjohtaja Tarja Majuri Päivi Raukko Varhaiskasvatuspalvelut Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin Opetuspalvelut Palvelujohtaja Mika Mäkelä Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Palvelujohtaja Eija Leppänen Toimintakykyä edistävät palvelut Palvelujohtaja Risto Jokinen Ikäihmisten hoito- ja hoivapalvelut Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko Yhdyskuntarakenne Palvelujohtaja Timo Tuomola LinnanTerveyspalvelut -liikelaitos ToimitusjohtajaRisto Mäkinen Linnan Tilapalvelut -liikelaitos: tj.raili Salminen Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos: tj. Kaisa Tyrni Yhdyskuntalautakunta Palvelutuotantojohtaja Johtokunta Johtokunnat Asiakkaat Palvelujen käyttäjät Aluetoimikunnat Palo- ja pelastustoimi Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Maakunnall. Pelastusltk. Vuoden 2012 alusta palvelutuotannossa yhdistyvät ikäihmisten koti- ja asumispalvelujen palvelualue ja ikäihmisten pitkäaikaishoiva uudeksi ikäihmisten hoito- ja hoivapalvelujen palvelualueeksi. Vuoden 2011 aikana tapahtuneet henkilövaihdokset päivitetään myös kaavioon. 2. STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2.1 Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelun arvopohja Uudistunut Hämeenlinna perustaa strategiansa ja toimintansa seuraaville arvoille: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys Asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys Luovuus ja rohkeus Ekologisuus Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa hyvän arjen mahdollisuudet kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta edistetään. Asukkaiden toivotaan osallistuvan heitä koskeviin asioihin ja esittävän ideoitaan myös palveluiden parantamiseksi. Hämeenlinna haluaa palvella laadukkaasti. Hämeenlinna etsii uusia keinoja toimia tehokkaammin ja paremmin alueensa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hämeenlinna tulee säilyttää myös tuleville sukupolville ja ratkaisut tehdään ekologisuutta korostaen.

8 10 Arvoperustalle rakennettu Hämeenlinnan kaupungin strategia ohjaa kaupungin toimintaa ja suunnittelua sellaiseen suuntaan, että Hämeenlinna on visionsa mukaisesti vuonna 2015 Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki; uudistuva, palveleva, kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki. Hämeenlinnan kaupungin strategia Strategiasta tavoitteisiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian. Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti Suunnitteluprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Valtuusto hyväksyy Lautakunta hyväksyy omansa UUDISTUVAN HÄMEENLINNAN STRATEGIA 2015 PALVELU- JA HANKINTASTRATEGIA ELINKEINOSRATEGIA LAUTAKUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT VUOTUINEN PALVELUTILAUSBUDJETTI VUOTUISET PALVELUSOPIMUKSET ULKOINEN PALVELUTUOTANTO (KONSERNIYHTIÖT, SÄÄTIÖT, JÄRJESTÖT, YRITYKSET ) KAUPUNGIN OMA PALVELUTUOTANTO ( SIS. LIIKELAITOKSET) Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia RAPOR- TOINTI: PALVE- LUTUO- TANNON KERTO MUS TILAAJAN KERTO MUS KUNTA LAIS- ASIAKAS PALAUTE Hämeenlinnan kaupungin strategia sisältää kolme vaikuttavuuspäämäärää: 1) Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö, 2) Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä ja 3) Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut. Toisaalta strategia sisältää kolme keinopäämäärää: 1) Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen, 2) Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli ja 3) Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö.

9 11 Päämääriin päästäksemme Hämeenlinnan kaupungin tulee onnistua kriittisissä menestystekijöissä eli panostaa seuraaviin asioihin: 1. Elinkeinostrategian toteutumiseen menestyvän ja kehittyvän elinkeinoyhtiön avulla. 2. Ennakoivaan kaupunkisuunnitteluun laatimalla maankäytön strateginen suunnitelma, jossa otetaan huomioon palvelurakenne, joukkoliikenne ja asuminen. 3. Kestävän kehityksen strategian laatimiseen. 4. Laadukkaisiin, asukaslähtöisiin,kustannustehokkaasti järjestettyihin elämänkaaren mukaisiin palveluihin. 5. Talouden tasapainottamisen ja tuottavuuden kehittämiseen. 6. Työyhteisöissä viihtymiseen ja yhteisesti tuotettuun innovaatio- ja kehitystoimintaan. 2.2 Huomioitavat suunnitelmat Henkilöstöstrategia ja työhyvinvointiohjelma: Henkilöstöstrategia linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä kaupungin menestyksellisen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita. Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita. Aalborgin sitoumukset: Hämeenlinnan kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumukset, jotka ovat eurooppalaisten kaupunkien ja kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiakirja. Sitoumusten tarkoituksena on se, että kunnat asettavat tavoitteita asiakirjassa mainittujen kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi paikallisesti. Energiasäästöstrategia: Kaupunki noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymää energiansäästöstrategiaa. 2.3 Verkatehtaan alueen palveluiden ja toimijarakenteen kehittäminen Kevään aikana tehdään esitykset Verkatehdas-yhtiön ja alueella toimivien sisällöntuottajien (Hml:n Kaupunginteatteri Oy, Taidemuseo, ARX ja Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö) muodostamasta konsernista. Alueella toimivat opistot (Vanajavedenopisto, Sibeliusopisto ja Aimokoulu) integroituvat myöskin tuki- ja yleisöpalvelujen osalta syntyvään konserniin. Tavoitteena on - keventää avaintoimijoiden kustannusrakennetta - organisoidaan tilojen käyttö siten, että kuluttajia hyödyntävien palvelujen määrä ja monipuolisuus kasvaa - lisätään sellaisia vuokralaisia ja toimintaa, jotka eivät nojaudu kaupungin rahoitukseen - keskittää toimijoiden tukipalvelut (hallinto, talous, tekniikka ym.) - kehittää ja keskittää alueen yleisöpalvelut ( palvelujen markkinointi, viestinnän koordinointi, yhteinen lippukauppa, aulapalvelut, yleisöturvallisuus ja valvonta) - kehittää yhteinen yritysyhteistyöohjelma, tutkimustoiminta ja vaikuttavuuden seuranta 2.4 Elinkeinoalueiden ja -tonttien kehittämisen ja luovuttamisen prosessit Elinkeinoalueiden ja -tonttien kehittämiseen ja luovuttamiseen liittyvät prosessit selvitetään ja suoraviivaistetaan mennessä siten, että Kehittämiskeskus Oy Hämeen vastuu asiakkaiden kokonaispalvelusta korostuu. Samassa yhteydessä integroidaan kiinteistökehityspalveluihin ja rakentamiseen liittyvien konserniyhtiöiden sekä Kehittämiskeskus Oy Hämeen elinkeinokiinteistöjen kehittämiseen liittyvät toiminnot.

10 12 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 3.1 Kansantalouden kehitys Kansantalouden ennusteluvut vuodelle 2012 ovat syksyn aikana huonontuneet. Ennusteet muuttuvat ja mennessä on tiedossa seuraavia tuoreimpia lukuja: BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % Nordea 1,6 2,0 7,5 OP-Pohjola 2,3 2,0 7,6 ETLA 2,0 2,6 7,7 PTT -1,5 1,5 8,3 VM 1,8 3,3 7,6 Kuntaliiton talouskatsauksen mukaan Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Maailmantalouden näkymät ovat kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi ja sen mukana Suomen vientinäkymät ovat muuttuneet huonompaan suuntaan. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän vuoden 2011 tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Koko maan keskimääräinen kunnille tilitettävän veron määrä vuonna 2012 on Kuntaliiton ennusteissa muuttunut seuraavasti: M M M Viimeisimmän ennusteen mukaan keskimääräinen kasvu olisi +0,8 %. Muiden verojen tuotto kasvaa mutta yhteisöverot ennusteen mukaan vähenevät. Kaupungin talousarvion valmistelun aikataulu on niin pitkä, että loppuvuoden ennusteita ei enää voida ottaa normaalissa talousarviokäsittelyssä huomioon Kunnallistalouden kehitys Kuntien toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2010 ja tilinpäätösten mukaan kasvu oli 4 %. Palkkausmenot ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palveluiden ostot lisääntyivät edelleen nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2011 noin 2,5 %. Nykyinen sopimuskausi päättyy ja talousarviota valmisteltaessa uusista virka- ja työehtosopimuksista ei ole vielä tietoa. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut pysyvät arvion mukaan vuoden 2011 tasolla. Lopullinen tieto vuoden 2012 maksutasosta saadaan vasta vuoden 2011 loppupuolella. Vuonna 2010 kuntien verotulot kasvoivat yli 4 %. Koko maata koskevan ennustekehikon mukaan kasvu vuonna 2011 on noin 4,6 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 1,5 %. Arvio perustuu kokonaistaloudelliseen kehitykseen. Kuntien saamat yhteisöverot ennusteen mukaan vähän pienenevät. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus on 5 % vuosina Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät Hämeenlinnan vuoden 2010 tilinpäätös oli alijäämäinen -4,7 M. Tuloveroprosenttia korotettiin (19,00 %) ja lisäksi kaupungissa toteutettiin todella poikkeuksellinen toimenpide eli iso osa henkilökunnasta lomautettiin. Tulos oli tilausbudjettia parempi mutta kuitenkin alijäämäinen.

11 13 Vuoden 2011 tilausbudjetti oli -9,0 M. Tammi-elokuun kolmannesvuosiraportissa ennustetaan, että tulos tulisi olemaan alijäämäinen -12,9 M. Koko organisaation yhteinen tavoite on, että tilinpäätös tulee olemaan em. ennustetta parempi. Alijäämä on kuitenkin taas toteutumassa. Kaupungin taloutta on tarkasteltu vuoteen 2017 asti. Sen perusteella on laadittu suunnitelma, jolla talous saadaan normaalille tasolle. Selvityksen mukaan tärkein tekijä talouden tasapainottamisessa on toimintakatteen (käyttötalouden netto) kasvun pitäminen mahdollisimman pienenä. Menokasvu on tulevina vuosina pystyttävä pitämään alle kahden prosentin kasvussa. Tavoite on kova, sillä käyttötalouden tuloksi kirjattava yhdistymisavustus (3,67 M /v) loppuu 2011 ja kuntaliitokseen liittyvä ylimääräinen valtionosuus (4,2 M ) päättyy vuonna Taloussuunnitelman mukaan lainojen vähentäminen pitäisi alkaa vuonna Lautakunnille, liikelaitoksille, taseyksiköille ja tuotannolle on tilausbudjetissa määrärahoja niin, että vuoden 2012 toimintakatteen kasvu vuoden 2011 ennusteeseen (312,469 M ) on 3,0 %. Jos otetaan huomioon pois jäävä yhdistymisavustustulo, on kasvu 1,8 %. Talouden tasapainottaminen edellyttää menojen karsimisen lisäksi verojen korotuksia. Kunnallisveroksi esitetään 19,50 %, jossa on nousua 0,5 %. Myös kiinteistöveroja esitetään korotettavaksi. Tilausbudjetin vuosikate on ylijäämäinen 16,579 M ja tulos on 0,020 M ylijäämäinen. Vuoden 2012 aikana toteutetaan taas palvelurakenteen uudistuksia ja niiden säästövaikutus näkyy osittain jo talousarviovuonna mutta täydellä voimalla myöhemmin. Koko kaupunkikonserni otetaan entistä tiukempaan ohjaukseen ja näin kaupungin strategian tavoitteet ja tuottavuustavoitteet toteutetaan yhteisvoimin. Myös Hämeenlinnan edustajien toimintaa kuntayhtymissä kehitetään siten, että kaupungin tavoitteet ja painopisteet huomioidaan mahdollisimman hyvin myös kuntien yhteisessä toiminnassa. Vuonna 2012 suositellaan edelleen, että henkilöstö ottaisi kannustevapaata. Investoinneissa ovat vain välttämättömäksi katsotut kohteet. Niihin käytetään 46,667 M. Suurimpana on maanrakennuksen investointi. Moottoritien kattamiseen liittyvä katujen ja siltojen rakentaminen tapahtuu pääosin vuonna Maanrakennuksen perusrahaa on hieman pienennetty. Talonrakennuksen investoinneissa on korotettu mm. peruskorjausmäärärahaa. Lainamäärä kasvaa nettona 12,9 M ja vuoden 2012 lopussa on lainaa arvion mukaan 193,913 M, joka on noin /asukas. 3.4 Henkilöstö Tuottavuusohjelman tavoitteena on saada aikaan 300 henkilötyövuoden säästö valtuustokauden aikana. Toteutumista seurataan pääosin vuosittain huomioiden organisaatiomuutosten vaikutukset henkilöstörakenteeseen. Vakinaisen henkilöstön määrä Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpolitiikan mukaisesti peruspalvelut tuotetaan vakinaisen henkilöstön toimin. Vakinaisen henkilöstön työpanosta täydennetään tarvittaessa sijaishenkilöstöllä tai vaihtoehtoisesti vuokratyövoimalla, jota ostetaan Seuturekry Oy:ltä. Vuoden 2012 alussa vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyy noin 100:lla pääosin organisaatiomuutosten takia. Vakinaisen henkilöstön määrä tulee olemaan noin 3190 henkilöä. Lisäksi sijaisia ja muuta määräaikaishenkilöstöä on noin 15 % eli 480 henkilöä. Yhteensä henkilöstömäärä tulee olemaan vuoden alkupuoliskolla noin 3700 henkilöä. Kausivaihtelut vaikuttavat erityisesti sijaisten käyttöön. Suurimpia henkilöstömäärää nostavia palvelurakennemuutoksia ovat mm. normaalikoulun tilalle muotoutuvan uuden kouluyksikön edellyttämä lisähenkilöstö sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tuottaman maakunnallisen sairaankuljetuksen palvelutason noston edellyttämät henkilöstölisäykset, jotka tulevat edelleen edellyttämään lisäresursointia.

12 14 Henkilöstökustannukset Käyttötaloussuunnitelman yhteydessä sekä tarvittaessa pitkin vuotta kaupunginhallituksen erillispäätöksin toteutetaan henkilöstörakennemuutoksia palvelusopimusten edellyttämin osin. Henkilöstörakenteen muutosten yhteydessä palvelujohtajat sekä vastuualuejohtajat vastaavat tuottavuusohjelman toteutumisesta. Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2012 varattu 156,7 milj. euroa. Palkkojen ja palkkioiden määrä henkilöstökorvauksilla vähennettynä on 118,7 milj. euroa. Palkkamenot kasvavat vuoden 2011 muutettuun tilausbudjettiin (115,0 milj. ) verrattuna 3,7 milj. euroa. Kokonaisnousu on 3,2 %. Palkkamenojen kasvuun sisältyvä palkankorotusvaraus on vuositasolla 2,2 %. Muu osuus kasvusta johtuu henkilöstölisäyksistä yms. muutoksista. Henkilösivukulujen määrä on 38,0 milj., eli 24,2 % henkilöstömenojen kokonaismäärästä. Henkilösivulukuihin kuuluvat palkkasummaan perustuvat eläkevakuutusmaksut ja sosiaalivakuutusmaksut sekä myös eläkemenoperusteiset maksut ja varhemaksut. Kannustavan palkkauksen toteuttamiseen on varattu euroa. Henkilöstöpalvelujen ostamiseen on varattu 2,3 milj.. Kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskevat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012 Kaupunkistrateginen tavoite Henkilöstöstrategiset tavoitteet Mittarit Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Henkilöstöstrategia on uudistettu. Henkilöstöstrategian mukaiset toimintaprosessit on uudistettu ja käytössä. Työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta tukeva kannustava palkkapolitiikka on käytössä. Henkilöstön työhyvinvointia edistetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti. Työn tuottavuutta tukeva palkkausjärjestelmä on luotu ja otettu määrärahaedellytyksin käyttöön. Sairauspoissaolot vähenevät 5 %. Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset vähenevät 5 %. Vuoden 2010 työhyvinvointikartoituksen kehittämistoimenpiteet on laadittu ja pantu täytäntöön. Kaupunki on houkutteleva työnantaja. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aktiivista. Rekrytointiprosessi on uudistettu. Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden on vähintään 5. Osaamisen kartoituksen laajentaminen. Koulutuspäivien määrän kehitys sekä muiden osaamisen kehittämiseen kohdennettujen panostusten kehitys. Henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa. Palvelu- ja hankintastrategin kohdan 3.7. mukaista muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia toteutetaan kaikissa muutoshankkeissa.

13 15 4. TILAUSBUDJETTI VUODELLE Laadintavaiheet Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2012 tilausbudjetin kehyksen Kehyksessä laskettiin tiedossa oleva taloudellinen liikkumavara ja kehys noudatti vuoteen 2017 ulottuvaa talouden tasapainottamisohjelmaa. Tilaajat ja tuotanto ovat käyneet neuvottelujaan kesän ja syksyn aikana. Lautakunnat ja johtokunnat jättivät esityksenä mennessä. Controllerit olivat sekä tilaajan että tuotannon apuna tilausbudjetin lukuja valmisteltaessa. Kaupunginjohtajan johdolla käytiin täsmentäviä neuvotteluja ja niiden jälkeen kaupunginjohtaja antoi kaupunginhallitukselle tasapainotetun tilausbudjettiesityksen Kaupunginhallitus antoi tilausbudjettiesityksen valtuustolle. 4.2 Taloussuunnitelma vuosiksi Taloussuunnitelmavuosista on laadittu alustava tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Investoinneissa on ohjeellisesti suunniteltu tulevien vuosien investointiaikataulu. Toimintakatteen kasvuksi on vuosina on arvioitu noin 1,5 % / vuosi. Verotulojen ja valtionosuuden kasvuennuste on 3 % / vuosi. Arvion mukaan, veronkorotusten jälkeen, kaupungin talous saadaan tasapainoon pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti. Velkamäärä edelleen kasvaa mutta hidastuen. Tuottavuuden velvoite on annettu sekä kaupungin omille toimijoille että kaikille kaupunkikonserniin kuuluville. Laadukas työ on tehtävä entistä halvemmalla tai enemmän palveluja samalla rahalla. 4.3 Tilausbudjetin rakenne Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin em. säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa, liikelaitokset sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Vuoden 2012 tilausbudjettiin on tehty seuraavat rakenteelliset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna: Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan alaisesta sosiaalisen tuen palvelusta on siirretty päihdepalvelut henkisen hyvinvoinnin palvelujen tehtäväalueelle. Yhdyskuntalautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan tilausbudjettiin on siirretty maankäytön ja ympäristön palvelualueen toiminnan määrärahat. Toiminta organisoidaan lautakuntien alaiseksi. Tehtäväalueiden kokonaisuudet määrärahoineen tarkentuvat käyttösuunnitelmassa.

14 16 Palvelutuotannossa ikäihmisten koti- ja asumispalvelujen ja ikäihmisten pitkäaikaishoivan palvelualueet yhdistyvät vuoden 2012 alussa yhdeksi palvelualueeksi, jonka nimi on ikäihmisten hoito ja hoiva. Vuoden 2012 tilausbudjetti noudattaa tilaaja-tuottaja -mallin rakennetta. Tilaajat esittävät tekstiosassa kuvauksen lautakunnan toiminnasta, rakennemuutokset, tavoitteet vuodelle 2012 ja mittariston, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Samoin esitetään konsernipalvelut, Kanta-Hämeen Pelastuslaitos, liikelaitokset ja palvelutuotanto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2015 ulottuvan strategian tarkentamisen kokouksessaan Sen mukaiset vuositavoitteet ja mittarit ovat tilausbudjetissa. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa valtuusto asettaa vuositavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tilaajaosassa esitetään myös kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarviot. Lautakuntien alaiset tehtävät jakaantuvat palvelukokonaisuuksiin. Tuottajaosassa esitetään palvelutuotannon organisaatio ja tavoitteet sekä palvelualueittaiset tiedot. Lisäksi esitetään liikelaitokset, pelastuslaitoksen nettoyksikkö ja taseyksikkö. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan, kuinka kaupungin tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan rahavirta, antolainaus ja lainakannan muutos. Rahoituslaskelman lopussa on summa, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. 4.4 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Käyttötalousosa: Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakuntien ja johtokuntien tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Metsänmyynnit hoidetaan ja ajoitetaan tilanteen mukaan järkevimmällä tavalla ja tilaajan talousarvioon merkitty luku ei ole sitova. Jos yhdyskuntalautakunnalle kertyy maanmyyntivoittoja enemmän kuin talousarvioon on merkitty (2,320 M ), lautakunta saa käyttää ko. ylittyvän summan saastuneiden maiden puhdistuspalvelun ostamiseen ilman valtuuston erillistä määrärahapäätöstä. Tuottajaosassa toimintakate on sitova. Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova.

15 17 Liikelaitoksia ovat Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos ja Linnan Tilapalvelut -liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Liikelaitoksen avustus ja peruspääoman korko ovat sitovat. Konsernipalvelujen yhteenlasketut toimintakulut ja toimintatuotot ovat sitovat. Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Määrärahojen sitovuudesta esitetään erillinen taulukko. Elinkeinorahaston (taseyksikkö) tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Investointiosa: Yhdyskuntarakentamisen sekä koneiden ja kaluston kokonaismäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovat. Kaupunginhallitus voi päättää määrärahojen siirroista kokonaismäärärahan sisällä. Liikelaitosten investointiosassa oleva irtaimen omaisuuden määräraha on sitova. Tilapalvelun johtokunta vastaa talonrakennuksen kokonaismäärärahasta. Irtaimen omaisuuden hankinnassa on yksittäisen tavaran ostohinnan raja euroa ja sitä halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiset hankintaohjeet Tavaroiden ja palvelujen hankinnassa on noudatettava näitä ohjeita. Jos yksittäisen tuotteen tai palvelun ostohinta arvonlisäveroineen on euroa tai suurempi, on hankinnasta tehtävä kirjallinen viranhaltijapäätös. Strategisille tytäryhtiöille asetetut tavoitteet ovat talousarvion liitteenä. Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja. Pitkäaikaisten lainojen määrä saa vuoden 2012 aikana kasvaa enintään 12,9 M. Talous- ja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Investoinnit tulee toteuttaa tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Investointeja suunniteltaessa on ennakoitava tulevat käyttökustannukset. 4.5 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumasta annetaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle perinteisesti raportti kolmannesvuosittain (tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu) sekä toimintakertomuksessa tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Määrärahojen seurannan lisäksi raportoidaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja talousarvion toteutumisesta erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti myös muulloin vuoden aikana. Kaupungin johtoryhmä seuraa talouden toteutumista kuukausittain. Kirjanpito on aina ajan tasalla, joten kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti oman toimintayksikkönsä talouden kehittymistä ja laadittava omia ennusteita määrärahan riittävyydestä. Talouspalvelujen controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa.

16 Toimenpideohjelma Hämeenlinnan 2010 tilinpäätös oli alijäämäinen ja taseeseen tuli alijäämäksi -4,563 M. Myös vuoden 2011 tilausbudjetti oli alijäämäinen -8,954. Kaupunginhallituksessa on ollut esillä vuoteen 2017 ulottuva talouden tasapainottamisohjelma. Sen lisäksi Oy Audiapro Ab antoi asiantuntijalausunnon kaupungin tavoitteista ja vertasi Hämeenlinnan ja verrokkikuntien palvelujen hintoja. Konsultti oli kerännyt myös tietoja kaupunkien tekemistä toiminnan tehostamistavoista. Vuoden 2012 tilausbudjetti on tasapainossa. Menotalouden tiukkuuden lisäksi tasapaino vaati sekä kunnallisveron että kiinteistöverojen korotuksen. Näiden toimenpiteiden avulla päästään siihen, että myös suunnitelmavuodet ovat ylijäämäisiä. Edellytys on, että toimintakatteen kasvu on vain noin 1,5 % vuodessa. Verojen ja valtionosuuden kasvuennuste on noin 3 % / vuosi. Vuoden 2011 lopullisesta tuloksesta riippuu, saadaanko taseessa olevat alijäämät katettua suunnitelmakauden aikana eli viimeistään vuonna Jos investointiohjelma toteutuu suunnitelman mukaisena, lainamäärä pienenee jo vuonna Tulevien vuosien investointiohjelma on vielä kovin epävarma ja se täsmentyy vasta vuoden 2013 tilausbudjettia laadittaessa.

17 19 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT Verotulot Tilausbudjetti 2012 ja taloussuunnitelma on laadittu 19,50 %:n suuruisen kunnallisveron mukaan. Tässä on korotusta 0,50 % vuoteen Yleinen kiinteistövero on 1,05 % (0,80 % v. 2011), vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,45 % (0,35 % v. 2011), vapaa-ajan asunnot 1,00 % (0,95 % v. 2011) ja rakentamattoman tontin kiinteistövero 3,00 % (3,00 % v. 2011). Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti on 0,00 % (0,00 % v. 2011). Valtionosuudet Hämeenlinna saa vuosina ylimääräisen 4,2 M :n valtionosuuden vuosittain. Kuntaliitoksen johdosta kuntien yhteen laskettu valtionosuus pieneni ja sen takia valtio antaa ylimääräisen avustuksen viiden vuoden ajan. Ylimääräinen valtionosuus kirjataan kaupunginhallituksen tuloksi käyttötalouteen. Vuonna 2012 yhdistymisavustusta (3,67 M ) ei enää saada. Tuloslaskelman valtionosuudeksi on arvioitu 92,000 M. Vuosien taloussuunnitelmassa on ennustettu, että valtionosuudet kasvavat vuonna % ja vuonna %. Lainanotto Hämeenlinnan lainakanta oli 157,354 M.ja se oli /asukas. Koko maan keskiarvo oli /asukas, joten Hämeenlinnan lainamäärä/asukas oli keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2011 lainamäärä kasvaa suunnitelman mukaan 23 M mutta todennäköisesti kaikki suunnitellut investoinnit eivät ehdi toteutua ja uusi kasvuennuste on 20 M. Vuoden 2012 tilausbudjetissa arvioidaan lisälainan määräksi 12,9 M. Kaikki vuoden 2012 lyhennykset joudutaan maksamaan uudella lainalla. Bruttolainanotto on 34,0 M. Vuoden 2012 lopussa lainamäärä olisi edellä olevan mukaan noin 193,913 M ja arvioidun asukasluvun mukaan se olisi noin /asukas. Asukasmäärä ja ennuste ovat seuraavat: 2010: : : Korkotuotot ja -kulut Sijoitetun omaisuuden pääomaksi on arvioitu 80 M ja tuotoksi on arvioitu 5 %. Hämeenlinnan lainojen keskikorko syyskuussa 2011 oli 2,63 %. Lainasalkun suojausaste on noin 56 %. Lahjoitusrahastoille maksetaan kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti kunkin vuoden alussa voimassa olevan peruskoron suuruinen korko.

18 20 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoihin kirjataan osinkotulot, sijoitusten myyntivoitot, viivästyskorot ja verotilitysten korkotulo. Rahoituskuluihin kirjataan mm. mahdolliset sijoitusten myyntitappiot. Antolainauksen muutokset Vuodelle 2012 ei ole määrärahaa ulkoisiin antolainoihin. Laskennallinen korko Käyttöomaisuuden laskennallinen korko lasketaan Suomen Pankin vahvistaman vuoden peruskoron keskiarvon mukaan.

19 21 TILAAJAOSA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Lautakunnan vastuulla on palvelujen järjestäminen 0-29-ikäsegmenteille. Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut. Palvelut ryhmitellään 0-3, 4-8, 9-13, ja vuotiaiden ikäsegmentteihin lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeiden kokonaisuuden hahmottamiseksi. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten palvelujen strategisena painopisteenä palvelusuunnitelmassa on tarvelähtöisten elämänkaarimallin mukaisten palvelujen kehittäminen ja palvelujen järjestäminen monituottajamallilla. Tavoitteena on monialaisella ja monimuotoisella palvelujen järjestämisellä löytää vastauksia palvelutarpeiden tyydyttämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Palvelujen järjestämisessä on ylitettävä lautakuntien välisiä rajoja ja avattava uusia palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden, konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Erityisesti palvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon asukkaiden tarpeet. Palvelusuunnitelmassa esitettyjen painopisteiden konkretisoimiseksi tilausbudjettivuonna 2012 vahvistetaan kuntakohtaista ohjausta lasten ja nuorten palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa kohti kokonaisvaltaisia alueellisia palvelukokonaisuuksia. Kuntakohtaista ohjausta tarvitaan valtakunnallisen sektorikohtaisen ohjauksen ja perinteisen hallintokuntaohjauksen muokkaamiseksi elämänkaarimalliin sopivaksi. Hämeenlinnan kaupungin kaupunkistrategiaa toteutetaan monialaisella ja ehjällä palvelukonseptilla. Palvelukonsepti räätälöidään Hämeenlinnan eri kaupunginosiin lapsen iän, yksilöllisten edellytysten ja perheen tarpeiden mukaan. Palveluiden järjestäminen vahvistetaan ja turvataan taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla myös lähitulevaisuudessa. Toimintatavan työnimi on Lapsen ja nuoren hyvä päivä. Lapsen ja nuoren hyvä päivä -palvelukonsepti rakennetaan niin, että ratkaisu vahvistaa alueen omien toimijoiden aktiivisuutta ja alueen elinvoimaisuutta, lisää tuottavuutta, vähentää palvelujen päällekkäisyyttä ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Muutoksen ohjaamiseksi rakennetaan lautakuntien, tilaajaorganisaation, palvelun tuottajien, järjestöjen ja asukkaiden yhteinen toimintatapa. Hankkeiden avulla kehitetyt toimintamallit siirtyvät osaksi lasten ja nuorten peruspalveluja. Lapsen ja nuoren hyvä päivä 0-3-vuotiaiden ikäsegmentissä rakentuu ensisijaisesti laadukkaista, lapsen ja perheen tarpeet huomioivista neuvola- ja varhaiskasvatuspalveluista sekä näiden välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö vanhempien kanssa perustuu kasvatuskumppanuuteen. 4-8-vuotiaiden palveluissa neuvolan ja varhaiskasvatuksen työnjakoa uudistetaan pilotoimalla neljä- ja kuusivuotiaiden neuvolatarkastuksista päiväkodeissa osiot, jotka luontevasti liittyvät varhaiskasvatuksen toimintaan. Esi- ja alkuopetuksessa pilotoidaan vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen menetelmiä tavoitteena mahdollistaa lapsen yksilöllisten edellytysten mukainen eteneminen oppimisessa sekä vuotiaiden ikäsegmenteissä selkeytetään mielenterveyspalvelujen prosesseja kehittämällä peruspalveluja siten, että niistä syntyy nykyistä toimivampi kokonaisuus. Kokonaisuuden tueksi rakennetaan Toppari-tuottavuuspilotti. Pilotin avulla kehitetään yhteistyössä opetuspalveluiden ja kasvua tukevien palveluiden kanssa nuorisoikäisille tarjottavia palveluita syrjäytymisen ehkäisemiseksi vuotiaiden ikäsegmentissä Lapsen ja nuoren hyvä päivä- toimintamalli tarkoittaa Nuorisotoimen palveluiden kiinteämpää yhteyttä lapsen ja nuoren koulupäivään niin, että nuorisotyöntekijät ovat koulujen arjessa kiinteämmin mukana. Tätä kautta saadaan luotua siltaa koulupäivän ja koulun ulkopuolisen arjen välille. Opetuksen järjestämistä kehitetään vastaamaan nykyistä paremmin oppilaan tarpeita. Tällaisina keinoina ovat joustoluokka- ja duuniluokkatoiminnan kehittäminen sekä yhteisopettajuuden toimintamallin tehostaminen. Lisäksi kehitetään erillisen hankkeen avulla lukion oppilaanohjausta. Lähitutor-toiminnan vakiinnuttamisen kautta vahvistetaan tukea erityisesti perusasteelta toiselle asteelle siirtymisen ja pudokkuuden ehkäisemiseksi.

20 vuotiaiden segmentissä Etsivän nuorisotyön hankkeen kautta luodaan osaltaan mallia syrjäytymistä ehkäiseväksi toimintatavaksi Hämeenlinnan kaupungissa. Lasten ja nuorten palvelujen palveluverkkosuunnittelun tulee olla kiinteänä osana joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelua. Lautakunnan alaisessa toiminnassa tapahtuu vuonna 2012 seuraavat keskeiset muutokset: - Kotihoidon tuen kuntalisän ehdot muuttuvat alkaen siten, että Korotus maksetaan hoitolisään silloin, jos lakisääteisen tuen hoitolisän määrä kuukaudessa on vähintään 50 euroa. Perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevista lapsista ei makseta kuntalisää, mikäli perheelle maksetaan vanhempainpäivärahaa. - Perhepäivähoitoa pyritään lisäämään yksityisen hoidon tuella järjestettynä. - Yksityisen hoidon tuella järjestettävän päivähoidon osuus nostetaan 20 prosenttiin. - Palveluseteli otetaan käyttöön avoimessa päivähoidossa ja kerhotoiminnassa vuoden 2012 alusta lukien. - Hämeenlinnan yhteiskoulun lukion toiminta loppuu Lieson, Kostilan ja Kataloisten koulujen toiminta loppuu Rengon kirkonseudun koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuu vuoden loppuun mennessä. - Hauhon kirkonkylän nuorisotilatoiminta keskitetään Hauhon yhtenäiskoulun tiloihin. - Normaalikoulun toiminta siirtyy kaupungin vastuulle Kaupunki luopuu lukiokoulutuksen järjestämisestä Lasten, nuorten ja perheiden perustason palvelujen toimintamallia kehitetään yhteistyössä opetuspalvelujen kanssa Toppari-tuottavuuspilotissa. Pilotin tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy. - Maakunnallisen perhepankin toiminta alkaa Päätökset palvelu-, ja hankintastrategian selvitettävistä hankkeista tehdään vuoden 2012 aikana. Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen. Lapsen ja nuoren hyvä päivä - palvelujen välinen vuorovaikutus lisääntyy - asukaslähtöisyys lisääntyy - jokaisella oikeus vähintään yhteen harrastukseen Syrjäytymisen ehkäisy lapsen ja nuoren päivän turvaaja silloin kun tarpeet ovat vaativammat mennessä on luotu alueelliset vahvuudet huomioiva uusi alueellinen toimintamalli perustuen Kylä kaupungissa - hankkeen kokemuksiin ja aluekuvauksiin. Vuoden 2012 aikana Etsivä nuorisotyö opetuspalveluissa eli Enohankkeen kokemuksiin perustuen mallinnetaan syrjäytymisen ehkäisyn malli vuotiaiden ikäsegmenteissä. 0-8-vuotiaiden ikäsegmenteissä neuvolan ja päivähoidon yhteistyön kehittämisessä 4- ja 6-vuotisarviointien kohdalla työnjako sovittu.

21 23 TUOTANTOTAVOITTEET Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävän palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut. Lapsen hyvä päivä -palvelukonsepti rakennetaan niin, että ratkaisu vahvistaa alueen omien toimijoiden aktiivisuutta ja alueen elinvoimaisuutta, lisää tuottavuutta, vähentää palvelujen päällekkäisyyttä ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Asiakaslähtöinen, elämänkaari-ajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Kylä kaupungissa hankkeessa mallinnettu palvelukonsepti ja siihen liittyvä toimijoiden yhteinen toimintatapa on valmis Yksityisen hoidon tuella hoidettavien lasten määrä päivähoidossa olevista on 20 % vuoden lopussa. Palvelusetelin kustannusvaikutukset arvioidaan kolmannesvuosittain. Toppari-hankkeen kustannusvaikutukset kolmannesvuosittain. Ennakkoluulottomat yhteistyömallit. Lautakunnan talous Kehitysyhteisöt lapsen ja nuoren päivän mahdollistajana. Uusilla yhteistyömalleilla saavutetun määrän ja hyödyn arviointi kolmannesvuosiraporteissa. Lasten ja nuorten lautakunta TP ATOIMINTATULOT #### Myyntitulot #### Maksutulot #### Muut toimintatulot #### TOIMINTAMENOT #### Palkat ja palkkiot #### Henkilösivukulut #### Asiakaspalvelujen ostot #### Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot #### Aineet, tarvikkeet ja tavarat #### Avustukset AVuokrat Sisäiset vuokrat #### Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Sitovuus Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat.

22 24 Lautakunnan investoinnit 2012: v Normaalikoulun ensikertainen kalustaminen (Rimpelä) 250 Rengon Kirkonseudun koulun ensikertainen kalustaminen (Rimpelä) Rengon kirkonseudun koulu (peruskorjaus ja laajennus), porkkanaraha Saaristen kortteli B-rakennus 400 Saaristen kortteli C-rakennus 900 Ojoisten koulukeskus ja päiväkoti (Rimpelä) Tuomelan koulun peruskorjaus (Rimpelä) 200 Keskuskoulun peruskorjaus (Lyseon koulu) (Rimpelä) 250 Iittalan päiväkoti, porkkanaraha (Rimpelä), Hämeenlinnan Palvelukiinteistöt Oy toteuttaa hankkeen Tuuloksen päiväkoti, porkkanaraha (Rimpelä) (v. 2013) 300 t TEHTÄVÄALUE : LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA Lasten ja nuorten lautakunta ja tilaajatoiminta TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Määrärahaan sisältyy Unicef-yhteistyötä varten.

23 25 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Seija Mäkinen Tehtäväalueen kuvaus Laki ja asetus lasten päivähoidosta ohjaavat varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa. Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Lasten vanhemmilla on mahdollisuus valita kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki, jolloin lapsen hoitaja on kunnan hyväksymä yksityisen päivähoitopalvelujen tuottaja ja sen toimintaa valvoo kunta. Yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki muodostuvat lakisääteisistä hoitorahasta ja hoitolisästä, joka on tulosidonnainen, sekä kuntalisästä. Kunnallinen päivähoito sisältää seuraavat muodot: päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta, esiopetus ja erityisvarhaiskasvatus. Kaupunki voi myös ostaa palveluja yksityisiltä toimijoilta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuspalveluissa Lapsen ja nuoren hyvä päivä -kokonaisuutta toteutetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen ja neuvolapalveluiden yhteistyötä lasten neuvolatarkastuksissa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyönä kehitetään esi- ja alkuopetuksessa joustavaa koulunaloitusta tavoitteena mahdollistaa lapsen yksilöllisten edellytysten mukainen eteneminen oppimisessa. Varhaiskasvatuksessa pienten lasten kehitysyhteisö rakentuu vanhempien ja varhaiskasvattajien kasvatuskumppanuudesta, jonka yhtenä tavoitteena on mahdollistaa huoltajien osallisuus varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Kasvatuskumppanuuteen sisältyy monialainen yhteistyö kasvua tukevien ja perusopetuspalveluiden, sekä muiden pienten lasten palveluja tuottavien tahojen kanssa. Palvelutilaus Varhaiskasvatuspalvelut TP 2010 Oma tuotanto TB muutokset TB 2012 Varhaiskasvatus Erityisvarhaiskasvatus Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Lasten kotihoidon ja yksityisen tuki (avustukset) Muu tuotanto yhteensä Varhaiskasvatuspalvelut yhteensä

24 26 Tunnusluvut TP 2010 TB 2011 TB 2012 TS 2013 TS v. lapset Lapsia päivähoidossa Alle 3-v. päivähoidossa v. päivähoidossa Erityisen tuen piirissä Päivähoidon käyttöaste 87,7% 92% 92% 92% 92% Tehtäväalueen talous Varhaiskasvatuspalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

25 27 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA OPETUSPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Tehtäväalueen kuvaus Opetuspalvelut huolehtii perusopetuksen, lukiokoulutuksen, nuorisotoiminnan sekä lasten kulttuuripalveluiden tuottamisesta. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen tuottamiseen Hämeenlinnan kaupunki osallistuu koulutuskuntayhtymä Tavastian sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän jäsenkuntana. Viimeksi mainittu kuntayhtymä ylläpitää myös Hämeen ammattikorkeakoulua, joka tuottaa korkea-asteen koulutusta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten palvelujen strategisena painopisteenä on tarvelähtöisten elämänkaarimallin mukaisten palvelujen kehittäminen ja palvelujen järjestäminen monituottajamallilla. Tästä johdettua Lasten ja nuorten hyvää päivää, syrjäytymisen ehkäisyä ja tulevaisuuden kehitysyhteisöjä toteutetaan opetuspalveluissa vuonna 2012 seuraavien toiminnallisten painopisteiden avulla: Yhteistyössä kasvua tukevien palveluiden kanssa otetaan käyttöön laajennetut terveystarkastukset kouluilla. Kouluterveydenhoitajien roolia koulujen oppilashuollossa selkiytetään ja vahvistetaan. Lisäksi hyvinvointineuvola organisoituu verkostoituvaksi neuvolatoiminnaksi. Yhteistyössä varhaiskasvatuspalveluiden kanssa tavoitetta toteutetaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten esiopetuksesta perusopetukseen siirtovaiheen sujuvuuteen panostamisella. Lisäksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulujen kerhojen avulla, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tukemisella, opetuksen ja tuen järjestämisellä uuden lain mukaisesti, lukion oppilaanohjauksen kehittämisellä hankkeen avulla, oppilashuoltotyöryhmätyön kehittämisellä, nuorten terveysneuvontapisteen avulla sekä koulunuorisotyötä kehittämällä haetaan elementtejä niin lapsen ja nuoren hyvään päivään kuin syrjäytymisen ehkäisyynkin. Edellä mainittujen keinojen lisäksi tulevaisuuden kehitysyhteisöön tähtäävää tavoitetta pyritään toteuttamaan palveluverkkosuunnitelman pohjalta tehtävillä tilaratkaisuilla. Erityisesti Normaalikoulun siirtymäkauden johdosta tehtävillä ratkaisuilla yhteistyössä Suomen yliopistokiinteistöjen ja erillisen RYMSHOK-hankkeen avulla etsitään tulevaisuuden kehitysyhteisömalleja, joiden avulla voidaan edistää Lapsen ja nuoren hyvän päivän ja syrjäytymisen ehkäisyn toteutumista. RYMSHOK-hanke on uudistuvien oppimisympäristöjen tutkimushanke, jossa Hämeenlinna on mukana normaalikoulun kehittämisen osalta ja elämänkaarimallisten palvelujen tutkimuksen osalta. Palvelu- ja hankintastrategiassa mainitusta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kouluohjaajatoiminnan hankintakokonaisuudesta tehdään ratkaisut vuonna 2012.

26 28 Palvelutilaus Oma tuotanto Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus Lukiokoulutus Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Taiteen perusopetus Nuoriso- ja sovittelutoiminta (2012 ei sovittelutoimintaa) TP TB muutokset TB Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus Lukiokoulutus Muu tuotanto yhteensä yhteensä Tunnusluvut TP 2010 TB 2011 TB 2012 PERUSOPETUS oppilasmäärä (20.9) josta erityisoppilaita erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta 6,8 4,9 6,5 keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja 1-6 luokat 16,8 20,5 7-9 luokat 19,7 20,3 LUKIOKOULUTUS oppilasmäärä (20.9) aikuislukio (20.9.) NUORISOTOIMINTA kontaktien määrä nuorisotyössä LASTENKULTTUURI oppilaat / kuvataidekoulu (20.9) oppilaat / käsityökoulu muu käyttäjävolyymi (Hippalot ym) Tehtäväalueen talous Opetuspalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

27 29 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Jari Pekuri Tehtäväalueen kuvaus Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut vastaavat varhaisen tuen palvelujen, psykososiaalisen tuen palvelujen ja lastensuojelupalvelujen järjestämisestä kunnassa. Varhaisen tuen palvelut vastaavat lakisääteisistä neuvolapalveluista sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista, nuorten terveysneuvontapisteestä, Vaahteramäen perhetyöstä ja Ankkuritoiminnasta Psykososiaalisen tuen palvelut vastaavat lasten kehitykseen liittyvistä tutkimuksista, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tuottavat kuntoutus- ja terapiapalveluja. Palvelualue vastaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen tuen järjestämisestä (avustamisen palvelut). Psykososiaalisten palveluiden tehtävänä on tukea muiden kasvua tukevien palvelujen palvelualueiden työtä. Psykososiaalisen tuen palvelut vastaavat lakisääteisten oppilashuollon, perheneuvonnan ja perheasiain sovittelun palvelujen tuottamisesta sekä puhe- ja toimintaterapian järjestämisestä. Lastensuojelun palvelut vastaavat lastensuojelusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia, kehittää palveluja kasvatuksen tukemiseksi ja toteuttaa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kasvua tukevissa palveluissa Lapsen ja nuoren hyvä päivä -kokonaisuutta toteutetaan kehittämällä lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Kehittämistyössä on tukena Toppari-tuottavuuspilotti. Varhaiskasvatuksen ja neuvolapalveluiden välistä yhteistyötä vahvistetaan lasten neuvolatarkastuksissa. Lasten, nuorten ja perheiden kehitysyhteisöjä viedään eteenpäin monialaisella yhteistyöllä. Kehitysyhteisöjä tuetaan oppilashuoltotyön kehittämisellä ja MIEPÄ-toimintaohjelmalla (seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma vuosille ). Ohjelman tavoitteena on päihde- ja mielenterveystyön seudullinen vahvistaminen. Palvelu- ja hankintastrategiassa selvitettävinä hankkeina olevista kokonaisuuksista tehdään päätökset vuoden 2012 aikana. Palvelutilaus Oma tuotanto TP 2010 TB muutokset TB 2012 Varhaisen tuen palvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun palvelut Sijaishuolto Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Varhaisen tuen palvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun palvelut Sijaishuolto Muu tuotanto yhteensä yhteensä

28 30 Tunnusluvut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut TP 2010 TB 2011 TB 2012 Intensiivityösk. (nuorten lkm) Monialaisten suunnitelmien lkm Psyk.sos. ohjauksen ja neuv. käyntitapahtumat Ryhmätoimintasuun. (lasten määrä ryhmissä) 450 Varhaisen tuen palvelut Neuvolapalvelujen käynnit Lapsiperheiden kotip. saaneiden perheiden määrä Koulu- ja opiskeluterv.huollon käynnit yhteensä Nuorten terveysneuv. käynnit Ankkuritoiminnan asiakaskäyntien määrä Vaahteramäen asiakasperheet Psykososiaalisen tuen palvelut Kasvatus- ja perhen. käyntitapahtumat Perheasiain yksikkö / tehtyjen sopimusten määrä Oppilashuollon asiakaskäynnit Puheterapiakäynnit yhteensä Toimintaterapiakäynnit yhteensä Lastensuojelun palvelut yht. Lastensuojeluilmoitukset Lastens. avohuollon oma perhetyö, lasten määrä Kiireellinen sijoitus Avohuollon tukitoimenp. piirissä olevat lapset Jälkihuollossa vuoden aikana Vuoden aikana sijoituksessa olleet (avohuolto + huostaan otetut) eri lasten määrä Uudet huostaanotot Vuoden aikana huostassa olleet Perhehoito / laitoshoito (%) vuosi 53/47 60 /40 60/40 Perhekeskuksen käyttö, Taimistontie + Pollentie(%) 76, Tehtäväalueen talous Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

29 31 ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Elämänlaatupalvelut käsittää liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Elämänlaatupalvelujen strategisena painopisteenä on tarvelähtöisten elämänkaarimallin mukaisten palvelujen kehittäminen ja järjestäminen monituottajamallilla. Tähän liittyen keskeistä on oman tuotannon sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on monialaisella ja monimuotoisella palvelujen järjestämisellä löytää vastauksia palvelutarpeiden tyydyttämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Palvelujen järjestämisessä on ylitettävä lautakuntien välisiä rajoja ja avattava uusia palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden, konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Strategisen painopisteen toteutumiseksi uusia palvelukokonaisuuksia kehitetään suunnitelmakaudella seuraavan jaotuksen mukaisesti: - harrastamisen, osallistumisen ja opiskelun tukeminen - kulttuuri- ja liikuntakasvatus - kulttuuriperinnön säilyttäminen - kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Elämänlaatupalveluja levitetään koko kaupunkia kattavaksi palveluksi eri hankkeiden avulla Lautakunnan toiminnan keskeiset muutokset vuonna 2012: - uusi kirjastoauto otetaan käyttöön - Jukolan kirjaston aukioloaikoja pidennetään itsepalvelulainauksen avulla - kaupungin musiikkitarjonnan tuottajavastuu siirtyy Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiölle - Linnanniemen alueen museoiden kehittäminen ja uudelleen organisointi - Vanajaveden opiston ja taiteen perusopetuksen uudelleen organisointi - liikuntapalvelut mukana Kylä kaupungissa hankkeessa, voimaa vanhuuteen -hankkeessa sekä uudessa koululiikuntakoordinaattori hankkeessa - lautakunnan konserniohjauksen kehittäminen Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Elämänlaatupalvelut järjestetään laadukkaasti ja soveltuvin osin alueellisesti. - asiakaskyselyt (vähintään neljältä eri palvelusektorilta) - palvelujen lukumäärä

30 32 TUOTANTOTAVOITTEET Asiakaslähtöinen, elämänkaari-ajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Ennakkoluulottomat yhteistyömallit. Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta. Lautakunnan talous Monituottajamalliin perustuvia palvelukonseptimalleja ja konsernimaista johtamista kehitetään kestävällä ja uudenlaisella tavalla. Elämänlaatupalvelut mukana Kylä kaupungissa -hankkeessa. Lautakunnan avustusten (ns. isot avustukset) ohjaukselle luotu toimiva malli. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden lukumäärä hankkeessa. Arkiliikuntaa lisäävien hankkeiden määrä. Elämänlaatulautakunta TP ATOIMINTATULOT #### Maksutulot #### Vuokratulot #### Muut toimintatulot #### TOIMINTAMENOT #### Palkat ja palkkiot #### Henkilösivukulut #### Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot #### Aineet, tarvikkeet ja tavarat #### Avustukset AVuokrat Sisäiset vuokrat #### Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Sitovuus Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan investoinnit Ulkopuolisen tahon toteuttamien hankkeiden rahoitus tapahtuu oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla investointiosasta. Korkokulut kohdistuvat lautakunnan käyttötalouteen avustuksina. Ulkopuolisen tahon toteuttamat hankkeet: - Urheilutalon rakentaminen, aloitusvuosi 2012 (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa, kokonaiskustannusarvio 14,6 milj euroa; kaupungin avustus Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n lainanhoitokuluihin 20 vuoden laina-ajalla n. 1,2 milj. euroa / v.). Toteuttaminen on mahdollista ehdolla, että hankkeeseen saadaan valtionosuus. Aloitusrahana yhtiö voi käyttää Punaportin liikuntahallin myynnistä saatavaa tuloa. Urheiluhallihanke tulee erikseen valtuuston päätettäväksi sekä hankkeen kokonaisuuden että rahoituksen osalta.

31 - Pullerin alueen kehittäminen, toteutus v (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa). Mahdollinen yhteistyö maauimalan lämmitysjärjestelmän suunnittelun kanssa. - Kanta-Hämeenlinnan uimahallin peruskorjaus, vuosi 2014 (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa). 33 Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen investoinneissa: - Ahveniston maauimalan peruskorjaus, suunnittelu vuodelle 2012, toteutus vuodelle 2013, rahoitusosuus investointiin yht Kiinteät rakenteet ja laitteet, sisältyvät yhdyskuntarakenteen investointiohjelmaan: - Laitureiden peruskorjaus, vuosi 2012, euroa - Lammin lähiliikuntapaikka, vuosi 2012, euroa - Keilapuiston lähiliikuntapaikka, vuosi 2013, euroa - Ojoisten lähiliikuntapaikka, vuosi 2014, euroa Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Irtain omaisuus: - Taidemuseon hankintamääräraha TEHTÄVÄALUE: ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA Elämänlaatulautakunta ja tilaajatoiminta TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

32 34 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Timo Koivu Tehtäväalueen kuvaus Kulttuuri- ja kirjastopalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, museopalvelut ja kulttuuripalvelut. Kulttuuripalvelut jakautuvat musiikki-, teatteri-, kansalaisopisto- ja musiikkiopistopalveluihin. Lisäksi osto-, yhteistyö- ja palvelusopimusten kautta tuotetaan mm. erilaisia kulttuuritapahtumia, festivaaleja, teatteri- ja galleriatoimintaa sekä yksittäisiä tapahtumia. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys tulee kasvamaan. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia. Lapsiperheet arvostavat kulttuuri- ja kirjastopalveluja ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Myös vapaa-ajan lisääntyminen kasvattaa palvelujen kysyntää. Toisaalta ikäihmisten entistä suurempi määrä ja parempi toimintakyky asettavat palveluille omat haasteensa ja edellyttävät uudenlaisten palvelujen kehittämistä. Palvelujen tulee olla kaikkien kuntalaisten saatavissa. Suuri osa palveluista tuotetaan keskitetysti, mutta erityisesti kirjastopalvelut pyritään tuottamaan alueellisesti kattavasti. Vaikka kulttuuri- ja kirjastopalvelut on suunnattu ensisijaisesti oman kunnan asukkaille, on niiden vetovoimaisuudesta pidettävä huolta niin, että ne vastaavat vierailijoiden ja matkailijoiden odotuksia. Kirjastopalvelujen palveluverkko suunnitellaan kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti palvelevaksi. Elämänlaatupalvelujen palveluverkkoselvitys valmistui vuoden 2011 keväällä, ja kuntalaiset olivat pääosin tyytyväisiä palveluihin. Huolta kannettiin lähinnä lasten ja lähialueiden palveluista. Palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti on käynnistetty selvitys historiallisen museon asemasta Linnan alueen toimijana. Hanketta vetävät Museovirasto ja Sitra. Samoin on meneillään selvitys Verkatehtaan alueen palvelujen järjestämisestä. Vanajaveden opiston ja taiteen perusopetuksen yhteistä organisaatiota selvitetään. Uusi kirjastoauto aloittaa vuoden alussa. Jukolan kirjaston aukioloaikoja pyritään pidentämään itsepalvelun avulla. Verkatehtas Oy:n tuottama musiikkitarjonta siirtyy vuoden alussa vasta perustetun Sibeliuksen syntymäkaupunki säätiön toiminnaksi. Säätiö ottaa vastatakseen kaupungin musiikkitapahtumien koordinoinnin ja osallistuu myös erilaisten tapahtumien tuottamiseen. Vanajaveden opisto joutuu keskittämään kustannusten säästämiseksi toimintaansa entistä enemmän Hämeenlinnan keskustaan. Myös Sibelius-opisto joutuu sopeuttamaan toimintansa määrärahojen puitteisiin. Teatterin uusi päänäyttämö on avoinna ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden. Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy joutuu myös sopeutumaan niukkeneviin resursseihin. Niinpä teatteri on laatinut vuosille suunnitelman, jossa se pyrkii ennakoimaan tulevia muutoksia. Teatterin tavoitteena on: -konkretisoida vasta valmistunut strateginen suunnitelma, -raamittaa taloudellinen toimintaympäristö, -reagoida julkisen laman tuomaan niukkuuteen, -turvata taloudellinen toiminta, -vahvistaa tasetta jokaisena tilivuotena kymmenen vuoden ajan Avustustoiminnan uusittuja periaatteita kehitetään edelleen ja elämänlaatulautakunta jakaa kaikki kaupungin järjestö- ja yhdistysavustukset.

33 35 Palvelutilaus Kulttuuri- ja kirjastopalvelut TP 2010 Oma tuotanto Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä yhteensä Tunnusluvut TP 2010 TB 2011 TB 2012 Kirjaston kävijämäärä Historiallisen museon kävijämäärä Taidemuseon kävijämäärä Tehtäväalueen talous Kulttuuri- ja kirjastopalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

34 36 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA LIIKUNTAPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki Tehtäväalueen kuvaus Liikuntapalvelut huolehtivat liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle. Näitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen tarjoaminen, liikunnan järjestäminen, kansalaistoiminnan tukeminen, paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä terveyttä edistävä liikunta. Liikuntapalvelut huolehtivat palvelujen järjestämisestä avustamalla kolmea eri halliyhtiötä (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, Hämeenlinnan Jäähalli Oy ja Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy), ostamalla palveluja sekä vuokraamalla tiloja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä sekä tekemällä palvelusopimuksen kaupungin yhdyskuntarakenteen palvelutuotannon kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Liikuntapalvelujen tavoitteena on taata kaupunkilaisille mahdollisimman laadukkaat liikuntapalvelut. Liikuntapalvelut toimivat myös yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa tarjoamalla liikuntapalveluja muiden palvelujen yhteyteen. Kaupunkistrategian yhtenä päämääränä on kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut. Yksi kriittisistä menestystekijöistä on arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia. Liikuntapalvelut ovat mukana seuraavissa hankkeissa: Kylä kaupungissa -hanke, Voimaa vanhuuteen -hanke sekä ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön hanke. Vuoden 2012 alusta myös Koululiikunnan koordinaattori - hanke aloitetaan yhteistyössä Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa. Erilliseen arkiliikuntahankkeeseen on myös haettu rahoitusta. Palvelutilaus Liikuntapalvelut TP 2010 Oma tuotanto Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä yhteensä Tunnusluvut TP 2010 TB 2011 TB 2012 Liikuntapalvelujen luku- ja kävijämäärät hoidetut ulkoliikuntapaikat 100 kpl 106 kpl 106 kpl ohjausten lukumäärä/viikko; kevät ja syksy erikseen 110 kpl/vk 110 kpl/vk 110 kpl/vk uimahallien kävijämäärät käyntikertaa käyntikertaa käyntikertaa Tehtäväalueen talous Liikuntapalvelut TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

35 37 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Lautakunnalla ja tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisen lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa, valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten oikaisupyynnöt sekä valmistelee palveluiden järjestämistä ja asiakasmaksuja koskevat vastineet kantelu- ja valitusasioissa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan järjestämis- ja rahoittamisvastuulla ovat: 1. Kaupungin terveyspalvelut sisältäen perusterveydenhuollon palvelut (avosairaanhoito, sairaala- ja geriatriset palvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut), yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon osuuden sekä ensihoito- ja sairaankuljetuksen. Ensihoito- ja sairaankuljetus on siirtymässä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin vastuulle, mutta suunniteltu siirto on myöhentymässä vuodella. Lisäksi terveyspalveluiden tilaajatoiminta kattaa Koivikkokodilta ja Ilveskodilta ostettavat erityispalvelut. Erikoissairaanhoidon tilaajatoiminta ja rahoitusvastuu on myös lautakunnan vastuualueella ja lautakunnan talousarviossa. Osavastuualueen vastuuhenkilönä on tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari. 2. Sosiaalisen tuen palvelujen järjestämisvastuu kattaa työvoiman palvelut, aikuissosiaalityön, toimeentulotuen palvelut, maahanmuuttajapalvelut sekä sosiaaliasiamiestoiminnan. Osavastuualueen vastuuhenkilö on tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä. 3. Vammaispalveluiden palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut sekä kehitysvammaisten perhe- ja tilapäishoito. Osavastuualueen vastuuhenkilönä on tilaajapäällikkö Tuulikki Forssén. 4. Päihde- ja mielenterveyspalveluihin kuuluvat mielenterveyden avopalvelut, psykiatrinen työ- ja päivätoiminta sekä asumispalvelut. Tämän lisäksi päihdehuollon erityispalvelut siirtyvät tälle osavastuualueelle sosiaalisen tuen palveluista 2012 lähtien. Tilaajapäällikkönä toimii Liisa Lepola. Lautakunnan toimintaympäristön keskeinen ulkoinen muutostekijä on yleisen talouskehityksen epävarmuus. Tästä johtuen työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden sekä toimeentulotuen kysyntää ja menoja on vaikea ennakoida vuodelle Valtion talousarvion ja valtionosuusuudistusten eri suuntaan vaikuttavien tekijöiden kokonaisuutta on vaikea arvioida Hämeenlinnan näkökulmasta. Korotuksia toteutetaan moniin perusetuuksiin (mm. peruspäiväraha, asumistuen perusosa, työmarkkinatuki, toimeentulotuen perusosa, yksinhuoltajien toimeentulotuki ja lapsilisän indeksikorotus). Väestö Hämeenlinnassa ikääntyy ja erityisesti yli 90-vuotiaiden määrä on kasvussa. Ikääntyvät kuntalaiset ovat kuitenkin valmiita panostamaan enemmän omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Palveluiden kysynnän ennakoidaan edelleen kasvavan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ikääntymisestä aiheutuva kustannuspaine on Audiapron selvityksen perusteella noin 1 % vuodessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kysyntään vaikuttaviin tekijöihin terveydenhuollossa. Uuden terveydenhuoltolain mukainen vapaa hakeutuminen vaikeuttaa kysynnän ennakointia. Kehitysvammaisten palveluissa on toteutettu laitosvaltaisen hoitojärjestelmän hajauttaminen ja siirrytty laitoshoidosta palveluasumiseen. Terveydenhuollon palveluiden osalta kehitysvammaiset siirtyvät yleisen palvelujärjestelmän käyttäjiksi. Vammaisten palveluiden kasvupaineet ovat jo pitkään olleet suuremmat kuin kuntien taloudelliset mahdollisuudet panostaa palveluihin. Aikuisten mielenterveyspalveluissa toteutetaan resursoinnin painopisteen muutos, joilla siirretään painopistettä peruspalveluihin ja avohoitoon. Kuntoutuspoliklinikka ja päiväosasto siirtyvät Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä osaksi Hämeenlinnan kaupungin henkisen hyvinvoinnin palveluita toimintavuoden alkaessa.

36 38 Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Käytettävissä oleva resurssi kasvaa hitaammin kuin yleinen palkka- ja kustannuskehitys. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta kuntalaisten palvelujen edellyttämä rahoitus ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän tuotosta. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta. Toiminnan prosessien on oltava tehokkaita, laadukkaita ja toimintatapojen vaikuttavia. Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksissa onnistuminen on strategisesti keskeinen tekijä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yleisinä päämäärinä TETOLA:n toimialueella ovat: - Palveluiden turvaaminen vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla. - Palvelurakenteen muutoksen jatkaminen. - Onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa sopimusohjauksella. - Toimintaprosessien toteutuminen strategian mukaisesti koko palvelujärjestelmässä. - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu laajasti palveluissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa. - Asiakaslähtöisyys toteutuu ja asiakastasoiset hoito- ja palvelusuunnitelmat takaavat laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. - Palvelut kehittyvät sisällöllisesti vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Maan hallitus suunnittelee kunta- ja palvelurakennemuutoksen jatkamista. Keskeistä palvelujen järjestämistä ja hallintorakenteita ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan linjaamassa ja valmistelemassa sosiaali- ja terveysministeriössä, sisäministeriössä ja valtiovarainministeriössä. Lainvalmistelu tullee vaikuttamaan laajasti Hämeenlinnan seudulla sekä erikoissairaanhoidossa. Paikallinen ja seudullinen valmistautuminen muutoksiin on tärkeä toimintaympäristön tekijä vuonna Hämeenlinnan kantakaupungin terveysasemaverkoston suunnitelma valmistellaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, sillä Vanajaveden sairaalan osasto 1:n tilat vapautuvat väistötilakäytöstä vuoden 2013 alkupuolella. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma tehdään maakunnallisella tasolla ja hyväksytään kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiirissä. Keskeiset muutokset vuodesta 2011 talousarviossa ovat Eteva kuntayhtymän toimintojen loppuminen Ronnin laitosalueella sekä kehitysvammaisten päivätoimintojen uudelleenorganisointi Lammilla. Tilausbudjetissa on varauduttu noin pienemmällä panoksella työllistämiseen, joka merkitsee kokonaisuutena noin % alempaa tasoa työllistämisessä. Samanaikaisesti työllistämistoimenpiteitä kohdistetaan kaikkein vaikeimmin työllistettäviin ryhmiin. Mielenterveyspalveluiden rakennemuutosta jatketaan vuoden 2012 alusta siten, että kuntoutuspoliklinikka ja päiväosasto siirtyvät Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä Hämeenlinnan kaupungin toiminnoiksi. Tavoitteena on integroida mielenterveyspalvelut kehitteillä olevaan perusterveydenhuollon kanavamalliin yhdessä päihdepalveluiden ja yleisen sosiaalityön kanssa. Huumausaineiden käyttäjien matalan kynnyksen palvelupistettä Living-roomia pyritään jatkamaan kevennettynä ja kohdistettuna, vaikka hankerahoitus päättyy jo vuonna Lautakunnan sitovat tavoitteet Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Ennakoiva kaupunkisuunnittelu. Palveluverkosto kattaa lähi- ja keskitetyt palvelut tasapainoisella tavalla. Tarveselvitys Ojoisten ja Idänpään terveysasemien toiminnan tulevaisuudesta. Vanajaveden sairaalan osasto 1 tilojen suunnitelma, kun tilat vapautuvat väistötilakäytöstä Lammin terveyskeskusosaston ja ympärivuorokautisen hoivan tarveselvitys.

37 39 Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia. Hämeenlinnassa on kattava terveyden ja hyvinvoinnin ohjelma, joka tukee toimialojen suunnittelua. Ohjelma valmis, hyväksytty ja käytäntöön vienti suunniteltu. KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen. Lautakunnan kokonaismenot kasvavat alle kuntasektorin keskiarvon. Lautakunnan toimintakatteen kehitys vuoden 2009 tasosta. Tehokas omistajapolitiikka. Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut. Omistajaohjauksen ja sopimusohjauksen yhtenäisyys strategian, toiminnan ja talouden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sovitut prosessit toteutuvat. Palvelurakenneuudistusta jatketaan siten, että palveluverkon porrastus kokonaisuutena terveyden ja toimintakyvyn palveluissa ja työnjako Ikäihmisten lautakunnan suhteen on toimiva. Erikoissairaanhoidon sopimusohjaus toimii tilaaja-tuottaja -mallilla palvelusopimusten mukaan. Terveyskeskussairaalan pitkäaikaisasiakkaiden määrä. Sairaalahoidon kysyntä alenee. Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen. Perusterveydenhuollon uusi toimintatapa. Terveyshyötymallin käyttöönotto. Terveyspalveluissa otetaan käyttöön sähköiset palvelut (eomahoito ja eresepti). Hankekohtainen arviointi. Sähköinen resepti tuotantokäytössä 1/2012.

38 Tunnusluvut TP 2010 TB 2011 TB 2012 Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 3,10 % 3,00 % 1,70 % 2010 tasosta (TP 2010) Siirtoviivepäivien määrä Toimeentulotuen käsittelyajan ka työpäivinä / kk Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuus Palkkatukipäiviä vuodessa, oma tuotanto ja muut Kuntouttava työtoiminta pv /vuosi Maahanmuuttajien infopisteen ohjauskerrat / vuosi (toimii toistaiseksi hankkeena) 400 Omaishoidontukea saavat ka / kk Henkilökohtaisen avun piirissä olevat ka / kk Virvelin käyttöaste, hlö/pv, vähintään Tilapäishoidossa olevien määrä Lautakunnan talous Terveyden ja toim.kyvyn edistämisen ltk TP ATOIMINTATULOT #### Myyntitulot #### Maksutulot #### Tuet ja avustukset #### Muut toimintatulot #### TOIMINTAMENOT #### Palkat ja palkkiot #### Henkilöstökorvaukset #### Henkilösivukulut #### Asiakaspalvelujen ostot #### Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot #### Aineet, tarvikkeet ja tavarat #### Avustukset AVuokrat Sisäiset vuokrat #### Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Sitovuus Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat.

39 41 Lautakunnan investoinnit 2012: Pääterveysaseman peruskorjaukset, G-rakennuksen ilmanvaihto ja sprinklaus Pääterveysaseman G-rakennuksen 1. krs peruskorjaus TEHTÄVÄALUE: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Terveyden ja toim.kyvyn ed. ltk ja tilaajatoiminta TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

40 42 TILAAJA: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: TERVEYSPALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari Tehtäväalueen kuvaus Terveyspalvelujen toimintakokonaisuus muodostuu Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen avosairaanhoidosta, sairaalasta ja geriatrisista palveluista ja suun terveydenhuollosta. Tehtäväalueelle kuuluvat lisäksi erikoissairaanhoito, johon sisältyy sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä järjestettävä perusterveydenhuollon päivystys, saattohoitoyksikkö Koivikko-kodilta ostettavat palvelut, sairaankuljetus sekä Ilveskodilta hankittavat kuntoutuspalvelut. Toimintaympäristön muutos Uusi Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta selvempää panostusta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laki painottaa laatua, potilasturvallisuutta sekä hoidon suunnitelmallisuutta. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Sairaanhoitopiirin kunnat ovat velvollisia laatimaan yhdessä terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, jonka sairaanhoitopiirin valtuuston tulee hyväksyä. Paras-lainsäädännön vuoksi ja kuntalakiin mahdollisesti tulevien kuntia ja kuntien yhteistoimintaa koskevien muutosten vuoksi yhteisen järjestämissuunnitelman laatiminen on haasteellista. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan sairaanhoitopiirin alueen yhteisistä terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on määritellyt kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat yhteiset painopisteet. Painopisteenä on edelleen jatkuen vuodelta 2011 arkiliikunnan edellytysten parantaminen. Uusina painopisteinä ovat syrjäytymisen ehkäisy ja tuloerojen vaikutusten kaventaminen. Potilaiden hoitotulosten ja hoidon saatavuuden parantamiseksi terveyspalveluliikelaitoksessa käynnistetään laaja avosairaanhoidon toimintamallin uudistus. Keskeisimpinä keinoina ovat Terveyshyötymallin mukaiset toimintatavat etenkin omahoidon tuen kautta, tarkka asiakassegmentointi, palveluiden tarjoaminen kanavamallin mukaisesti sekä mielenterveys- ja päihde- sekä erikoislääkäripalveluiden jalkautuminen terveysasemille. Merkittäviin tuottavuus- ja tehokkuusnousuihin tähdätään tukitoimintojen rationalisoinnilla, mikä vapauttaa resursseja asiakastyöhön. Terveyspalveluliikelaitos saattaa tuotteistamisprosessin loppuun. Tavoitteena on, että tuotteistus voi olla vuoden 2013 palvelusopimusten perustana. Ikäihmisten pitkäaikaishoivan rakennemuutokseen liittyvät toimintamallit vakiinnutetaan. Ikäihmisten lautakunnan kanssa yhteisenä tavoitteena on vähentää ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä asuvien asukkaiden määrää ja päästä lähemmäksi vanhustenhuollon laatusuositusta. Lammin sairaalan tulevasta käytöstä ja mitoituksesta tehdään selvitys mennessä. Hoitoketjujen toimivuudesta huolehditaan siten, että hoitoviivepäiviä ei kerry tai kertymä on mahdollisimman pieni. Potilaiden hoitoon pääsyä parannetaan suun terveydenhuollossa tarkistamalla toimintamalleja siten, että potilaille voidaan antaa vastaanottoaika hoitotakuun mukaisesti kiireettömissäkin tapauksissa alle 180 vrk:n kuluessa yhteydenotosta. Sähköinen ajanvaraus ja vastasoittojärjestelmä otetaan käyttöön. Sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille viimeistään Sairaankuljetuksen ja ensihoidon vastuun siirtoa sairaanhoitopiirille valmistellaan. Sairaankuljetuksen vastuulääkäripalvelut sisältyvät vuoden 2012 ajan terveyspalveluliikelaitoksen kanssa tehtävään sopimukseen. Yksikköjen käyttöä tehostetaan siten, että valmiussiirtoja lisätään, eli vapaana olevia yksiköitä sijoitetaan "paikkaamaan" potilaskuljetuksessa olevaa yksikköä esim. Ydin-Hämeen alueelle. Sairaankuljetusta koskevan yhteistoimintasopimuksen jatkamisesta Janakkalan kanssa neuvotellaan ja tarjotaan myös Hattulan kunnalle mahdollisuutta vastaavanlaiseen sopimukseen. Saattohoitoyksikkö Koivikko-kodin laskutuskäytäntö muuttuu siten, että laskut tulevat suoraan tilaajalle, eivätkä enää kierrä sairaanhoitopiirin sopimusohjauksen kautta.

41 43 Ilveskodilta hankittavia kuntoutuspalveluja koskevaa määrärahavarausta nostetaan hieman. Ilveskodin tulevasta asemasta tehdään suunnitelma vuoden 2011 loppuun mennessä. Suunnitelman käsittely ja toimeenpanon alkaminen tapahtuu vuoden 2012 aikana. Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus tilataan sopimusohjausmenettelyllä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirissä laaditun tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttamista jatketaan ja ohjelman toteutumista seurataan sopimusohjausneuvotteluissa ja omistajaohjauksen kautta. Sopimusohjauksen ja omistajaohjauksen yhteistyöllä varmistetaan kaupungin strategian toteutuminen erikoissairaanhoidossa. Palvelutilaus Terveyspalvelut TP 2010 TB 2011 TB 2012 Oma tuotanto Sairaankuljetus Avosairaanhoito Terv.keskus.sair. ja geriatrinen Suun terveydenhuolto Hoidolliset tukipalvelut Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Päivystys Erikoissairaanhoito (Kanta-Hämeen shp) Siirtoviivemaksut Ilveskoti Koivikkokoti Muu terv.hoitopalvelun osto Muu tuotanto yhteensä Terveyden ja toimintakyvyn palvelut yhteensä Tehtäväalueen talous Terveyden ja toim.kyvyn palvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Terv. ja toim.kyvyn palv. (ostopalvelut) TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

42 44 TILAAJA: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: SOSIAALISEN TUEN PALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä Vastuualueen kuvaus Sosiaalisen tuen palveluissa tavoitteena on sosiaalihuoltolain mukaisesti edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Palvelujen keskeisiä näkökulmia ovat heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen. Asiakkaita ovat henkilöt, joilla on riittämättömät tulot, ongelmia talouden- ja elämänhallinnassa, arkielämän taidoissa, päihteidenkäytössä, asumisessa, työllistymisessä, ammattiin tai koulutukseen hakeutumisessa taikka tuen tarvetta vanhemmuudessa. Asiakkaita ovat myös maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, äkilliseen kriisitilanteeseen joutuneet henkilöt, vankilasta vapautuvat sekä lähiötyön osalta lisäksi muut eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat kuntalaiset. Tilauskokonaisuudet ovat aikuissosiaalityö, toimeentuloturva, työllisyyspalvelut ja maahanmuuttajapalvelut. Palveluja tuottaa valtaosaltaan kaupungin oma toimintakyvyn edistämisen palvelutuotanto. Päihdepalvelujen tilaus siirtyy vuoden alusta mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilaukseen lautakunnan sisällä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimeentulotuen tarpeen kasvun arvioidaan toteutuvan maltillisesti. Kokonaismäärään vaikuttaa alentavasti sekä yleinen että paikallinen työllisyyden kohentuminen, uusien asiakkaiden määrän kasvun taittuminen sekä Kelan maksaman työmarkkinatuen ja asumistuen aiempaa suuremmat tasokorotukset. Myös toimeentulotuen perusosaan ja yksinhuoltajan toimeentulotukeen on tulossa korotuksia. Muutosten yhteisvaikutusta toimeentulotukimenojen kokonaisuuteen on vaikea arvioida ennakolta. Ehkäisevän toimeentulotuen osuutta on talousarviossa lisätty ja se kohdennetaan erityisesti lapsiperheiden ja pitkäaikaisasiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimeentulotukiasiakkaat saavat päätöksen toimeentulotuesta lainmukaisesti viimeistään seitsemäntenä työpäivänä hakemuksensa jättämisestä. Tavoitteena pidetään viittä käsittelypäivää. Asiakkailla on mahdollista saada toimeentulotukeen sekä sosiaalityöhön liittyvää palveluohjausta ja neuvontaa Wetteriltä Kastelliin siirtyvästä asiakaspalvelupisteestä etuuskäsittelijältä tai sosiaaliohjaajalta ilman ajanvarausta. Etuuskäsittelyn vakiintuminen osittain omaksi erilliseksi palveluksi mahdollistaa aikuissosiaalityön palvelujen vahvistumisen ja kehittämisen. Aikuissosiaalityön palvelujen selkeyttämistä edistävät myös sosiaalityöntekijöiden uusiutuva työ- ja aluejako, erityisosaamisen lisääminen, palvelujen tuotteistaminen, moniammatillisten palvelujen ja yhteistyön vahvistaminen tärkeimpien toimijoiden kuten TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen, lasten ja nuorten kasvua tukevien palvelujen ja maahanmuuttajapalvelujen kanssa. Työvälineiden ja ostopalvelujen vakiintuminen ja kehittäminen sekä aikuissosiaalityön uudistamiseen liittyvät sisäiset kehittämistoiminnot selkiyttävät myös tilannetta. Aikuissosiaalityön ostopalveluja ovat Hämeen Sininauha ry:n sosiaalinen isännöinti, jota lisätään Ydin- Hämeen lisäksi uutena Kalvolan alueelle, sekä Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistyksessä oleva rikosuhripäivystyksen RIKU:n palvelupisteen toiminta. Talous- ja velkaneuvonta tarjoaa kuntalaisille talous- ja velkaongelmiin, ylivelkaantumiseen ja talouden hallintaan liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Valtio korvaa toiminnan kustannukset lähes kokonaan. Lähiötyön toimintakenttä laajenee Harakkamäen asukastuvalla, jonka toiminta tullaan ylläpitämään työllisyystoimenpiteillä ilman lisäkustannuksia. Kanta-Hämeen maakunnallinen sosiaalipäivystys aloittaa toimintansa kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Toimintakyvyn edistämisen palvelutuotanto hoitaa sosiaalipäivystyksen alueen 11 kunnalle arki-iltaisin virka-ajan jälkeen sekä viikonloppuisin.

43 45 Työttömyysaste ja nuorten työttömyys ovat laskeneet Hämeenlinnassa vuoden aikana ja suunnan toivotaan pysyvän myönteisenä. Työllisyyteen tuo epävarmuutta laajempi talouden epävakaus, mutta toisaalta paikalliset työllisyysnäkymät ovat hyvät. Työllisyyden talousarvio tarjoaa työttömille kuntalaisille aktivoivan sosiaalityön palveluja, palkkatukityötä, kuntouttavaa työtoimintaa ostopalveluna Hämeen Sininauha ry:ltä, Hämeen Mokia ry:ltä, Hämeen Työsilta HäTy ry:ltä, Työvalmennussäätiö Luotsilta sekä joiltakin yksittäisiltä järjestöiltä ja toimijoilta sekä kaupungin omana toimintana. Kaupungin kuntouttavan työtoiminnan määrä pyritään kaksinkertaistamaan vuoteen 2011 verrattuna sekä laajentamaan kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja työtehtäviä. Työvalmennussäätiö Luotsi mahdollistaa Hämeenlinnassa ja Lammilla palkkatukityötä, työharjoittelua ja työelämävalmennusta työttömille. Nuorille on tarjolla Hämeenlinnan 4H-yhdistyksen työpajatoiminta sekä Nuorten Luotsi- työpaja lähinnä Hämeen ELY-keskuksen hankkeina ja joihin myös kaupunki osallistuu osarahoittajana. Työllisyyden edistämisen toimenpiteitä ja aktiivisen sosiaalityön palveluja tarjoaa totuttuun tapaan valtion kanssa yhteinen Työvoiman palvelukeskus. Toimenpiteitä kohdennetaan aiempien vuosien tapaan pitkäaikaistyöttömille, nuorille ja maahanmuuttajille eli työttömien ryhmiin, jotka ovat työmarkkinoilla vaikeimmin työllistettävissä ja jotka tarvitsevat enemmän työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan vahvistamista työllisyyspolun alkuvaiheessa. Aikuissosiaalityössä parannetaan työttömien asiakkaiden palveluja tiivistämällä voimakkaasti asiakaskohtaista yhteistyötä mm. TEtoimiston, Työvoiman palvelukeskuksen ja Työvalmennussäätiö Luotsin kanssa, selkeyttämällä asiakkaiden asiointiin liittyvää työnjakoa sekä toimimalla voimakkaasti aiempaa enemmän verkostollisesti, moniammatillisesti ja ottaen viranomaistoimintana konkreettista ja pitkäjänteistä vastuuta muun muassa nuorten työllisyyden edistämisessä. Työllisyyden hoitoon on käytettävissä rahaa nettona vajaa vuotta 2011 vähemmän. Valtiolta saadun palkkatuen määrä on vähentynyt jo aiempina vuosina ja alenee edelleen samalla kun palkkatuen bruttomäärärahaa on vähennetty. Tämän vuoksi palkkatukeen on käytettävissä edellistä vuotta vähemmän(-29 %). Luotsin palkkatukityön määrä säilyy ennallaan. Työllisyysbudjetin euromääräinen painopiste pysyy kuitenkin edelleen palkkatukityöllistämisessä. Hyvistä yleisistä työllisyysnäkymistä huolimatta kaupungin roolina on heikoimmin tai hitaammin työllistyvien henkilöiden pitäminen kiinni työmarkkinoissa tai edistää sinne vievää polkua. Palkkatuki on monelle työttömälle tärkeä silta työelämään aidon työsuhteen ja työtehtävän muodossa. Palkkatuen käyttö on myös mielekästä yhteiskunnallisesti: siinä hyödynnetään valtion palkkatuen korvaus, kierrätetään osa panostuksesta verotuloihin, saadaan aitoja ja mielekkäitä työtehtäviä ja osin ylläpidetään kunnan kannalta tärkeitä omia palveluja ja toimintoja. Kuntouttavan työtoiminnan, 4Hyhdistyksen ja Luotsin ostopalvelujen määrä pidetään ennallaan. Huolimatta kuntouttavan työtoiminnan ja muissa toimenpiteissä olevien määrän kasvamisesta kunnan maksaman työmarkkinatukiosuuden piiriin on tippunut koko ajan uusia pitkäaikaistyöttömiä. Kunnan työmarkkinatuen maksuosuutta pyritään alentamaan Selvitetään mahdollisuutta osallistua pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun. Kaupungin työllisyystyöryhmä sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ovat tiiviisti mukana työllisyystoimenpiteiden ja -tavoitteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Nuorten työllisyyden edistäminen on yhteinen tavoite lasten ja nuorten lautakunnan ja palvelutuotannon kanssa. Jatketaan uusien innovatiivisten ratkaisujen etsimistä yhteistyöverkostossa. Maahanmuuttajatyön tilausbudjetti sisältää maahanmuuttajien vastaanottopalvelut, monikulttuurityön sekä Hämeenlinnan Setlementin tuottaman Kaarisilta-keskuksen toiminnan. Hämeenlinnan kaupunkiin on tullut vuosina kiintiöpakolaisena, itsenäisesti kuntaan muuttaen ja turvapaikkaprosessin kautta merkittävästi vastaanottosopimusta enemmän pakolaisia. Vuonna 2012 kiintiöpakolaisia vastaanotetaan noin 10 henkilöä vuosittaisen henkilön kiintiön sijaan. Tilapäisellä vastaanoton alentamisella vahvistetaan kuormittuneita vastaanottopalveluja ja tärkeimpiä peruspalveluja sekä ylläpidetään palvelujen laatua. Vireillä olevat lukuisat perheenyhdistämiset voivat kuitenkin lisätä asiakasmäärää nopeasti. Perinteisesti humanitäärisen maahanmuuton tukijana Hämeenlinnan tulee profiloitua toimintaympäristön muuttumisen myötä aktiivisemmin kaikkien maahanmuuttajien asettumista ja työperäistä maahanmuuttoa edistäväksi kaupungiksi. Tähän antavat tukea syyskuussa 2011 uusiutuvan kotouttamislain sisältö, työperäisen maahanmuuton kasvava tarve ja siihen liittyvät paikalliset elinkeinoelämän tavoitteet ja toimet sekä vuoden 2012 alussa valmistuva paikallinen monikulttuurisuusohjelma. Kaupungin peruspalveluja on tarvetta myös näistä syistä kehittää siten, että niissä on huomioitu osana asiakaslähtöisyyttä ja kotouttamislain mukaisesti maahanmuuttajuudesta nousevat tarpeet.

44 46 Maahanmuuttajille, yrityksille ja oppilaitoksille jatkuu Maahanmuuttajien opastus ja neuvonta- hankkeen ylläpitämä matalan kynnyksen opastus ja neuvontapalvelu Kastellissa saakka. Palvelu toteuttaa kotouttamislain mukaista kunnan ja peruspalvelujen opastusvelvollisuutta maahanmuuttajille sekä toimii elinkeinoelämälle maahanmuuttajataustaisen työvoiman tukena. Asiakas- ja viranomaisohjaus, oman kielinen ohjaus sekä sähköisen neuvontamateriaalin tuottaminen on tavoitteena vakiinnuttaa vähitellen kaupungin omaksi toiminnaksi, mutta palvelun edelleen kehittämiseen vuoden 2013 loppuun on haettu hankeavustusta. Palvelutilaus Sosiaalisen tuen palvelut TP 2010 TB 2011 TB 2012 Oma tuotanto Työvoiman palvelukeskus Maahanmuuttajatyön palvelut Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Työvoiman palvelukeskus Maahanmuuttajatyön palvelut Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Sosiaaliasiamiespalvelut Muu tuotanto yhteensä Terveyden ja toimintakyvyn palvelut yhteensä Tehtäväalueen talous Sosiaalisen tuen palvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

45 47 TILAAJA: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: VAMMAISPALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Tuulikki Forssén Tehtäväalueen kuvaus Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten sosiaalityö, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut, vaikeavammaisten päivä- ja työtoiminta, kehitysvammaisten avopalvelut, niiden ohjaus ja asumispalvelut, kehitysvammaisten perhe- ja tilapäishoito sekä laitospalvelut. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalvelujen siirtymiseen tuotannosta tilaajalle liittyy vammaispalvelujen asiakasohjausyksikön muodostaminen. Vammaispalvelujen asiakasohjauksen ja viranomaistoiminnan siirtämisestä on tehty päätös Tetolan kokouksessa Tärkeää on että, palvelutarpeen arviointi ja asiakasohjaus tapahtuu asiakkaan tarpeista lähtien, mutta koordinoidusti ja kustannustehokkaasti. Asiakasohjauksen päällikkö vastaa tästä toiminnasta. Tiivis yhteistyö ikäihmisten asiakasohjauksen kanssa on tärkeää erityisesti rajapintaasiakkaiden tarpeiden ja palvelujen kartoittamisessa. Henkilökohtaisen budjetoinnin käytön mahdollisuuksien arviointi kuuluu myös tähän tehtävään. Henkilökohtaisen budjetoinnin periaatteena on, että asiakkaan yksiölliset tarpeet tulevat parhaiten huomioiduksi palveluja ja tukitoimia järjestettäessä. Asiakas määrittelee tarvitsemansa avun ja sen toteuttamistavan (esimerkkinä henkilökohtainen apu). Vammaispalvelujen painopiste on avohoidon palvelujen ja tukitoimien kehittämisessä. Tärkeää on, että vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa palvelut kotiinsa ja siten, että muiden kanssa yhdenvertainen ja osallinen elämä mahdollistuu. Vammaispalveluissa on suurimmaksi osaksi kysymys subjektiivisista oikeuksista ja niiden suomista palveluista. Muun muassa lainsäädännön kehittymisen sekä kaupungin asukasmäärän kasvamisen myötä vammaispalvelujen asiakasmäärä tulee nousemaan, samoin myös vammaispalvelujen kokonaiskustannukset. Virvelinrannan ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden hyödyntäminen mahdollisimman laajasti asukkaille, järjestöille ja muille toimijoille vaatii monensuuntaista yhteistyötä, mikä parhaimmillaan luo uusia toimintatapoja sekä jakaa kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia. Virvelinrannan kehittämisen Pumppu-hankkeelle saatiin EAKR-rahoitusta. Tavoitteena on saada Virvelinranta täysipainoiseen käyttöön myös iltaisin ja viikonloppuisin. Virvelinrantaan suunnitellaan erilaisia työllistämisen ja yritystoiminnan muotoja, jotka palvelevat vammaisia henkilöitä. Tilapäishoidon siirtäminen osittain omaksi toiminnaksi on tavoitteena. Virvelinrannan käyttö viikonloppuhoitoa varten selvitetään. Erityisasuntosäätiön Kotisiiven yksi tilapäishoidon paikka olisi tarkoituksenmukaista siirtää vakinaiseksi, jos Virvelinrannan tai jokin muu tilapäishoidon suunnitelma toteutuu. Hämeenlinnan kaupungin omat kehitysvammaisten asumispalvelut pysyvät omana toimintana ainakin toistaiseksi. Omien yksiköiden paikkamäärien lisääminen on tavoitteena. Matinkulmakotiin voitaisiin ehkä saada yksi paikka lisää. Sullitun 3 mielenterveyskuntoutujan paikkaa siirtyi vuoden 2012 tilausbudjetissa kokonaan vammaispalveluille, mutta paikat ovat edelleen henkisen tuen käytössä niin kauan kun nykyiset asukkaat niillä asuvat. Erityisasuntosäätiö laajentanee toimintaansa ainakin 6 asiakaspaikan verran. Erityisasuntosäätiön mahdollisuuksia tuottaa tilapäishoitopalveluja tutkitaan parhaillaan. Asumispalvelusijoituksissa kustannusten tarkalla arvioimisella voidaan saada aikaan kustannussäästöjä. Etevan laitospalvelujen purkaminen jatkuu. Etevan Lammin laitosalue tyhjenee vuoden 2012 aikana kokonaan ja asukkaiden siirtyminen asumispalveluihin jatkuu edelleen. Luotsi-säätiöltä on pyydetty tarjous Etevan päivätoiminnan korvaamiseksi Lammilla. Suurin osa lakisääteisestä työtoiminnasta ja avotyötoiminnasta ostetaan edelleen työvalmennussäätiö Luotsilta. Luotsilta ostettavia päivätoimintoja vähennetään ja ne korvataan Virvelinrannan palveluilla. Henkilökohtaisen avun järjestäminen ulkoisen avustajakeskuksen kautta ei ole toteutunut palvelujen kalleuden vuoksi. Asiaa tulee kuitenkin selvitellä, sillä palvelulle olisi tarvetta.

46 48 Kuljetuspalveluasiakkaat muodostavat vammaispalvelujen isoimman asiakasryhmän. Matkojen vapaaehtoinen yhdistely aluetaksin kautta on aloitettu ja toiminnan kehittämistä jatketaan. Vammaisten palveluasumisen ateriamaksuja on alennettu laintulkinnan tarkennuttua aterianvalmistuksesta aiheutuvien kustannusten osalta. Ateriamaksuasia on käsittelyssä hallinto-oikeudessa. Päätöksen jälkeen voi olla odotettavissa uusia hakemuksia vanhojen päätösten maksujen alentamiseen. Vammaispalvelujen viranomaistyö siirtyy vuoden 2012 alusta tilaajalle. Siirto on järkevää ja se helpottaa koko vammaispalvelujen kulujen seurantaa sekä palvelujen kehittämistä. Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut ovat vammaispalvelun tavoitteena. Asiakkaiden tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä kertovat asiakkaiden ja heidän omaistensa yhteydenotot sekä tiedotusvälineissä käyty keskustelu. Yleinen asiakaspalautteen kerääminen Hämeenlinnassa on aloitettu. Vammaispalvelualueen tavoitteina vuodelle 2012 ovat vammaispalvelujen asiakasohjauksen kehittäminen, johon pyritään palvelusuunnitelmien, osaamisen kehittämisen ja yhteistyön lisäämisen muun asiakasohjaustoiminnan kanssa avulla. Päivätoiminnan kehittäminen on yksi painopiste, sillä Virvelinranta on saatava täysimääräiseen käyttöön. Kehitysvammaisten laitosasumisen purkamisen vaikutusten huomioiminen ja siihen reagoiminen on tärkeää, sillä vaarana voi olla että palvelut voivat osin tilapäisesti osin huonontua (esim. kun kehitysvammaisten terveyspalvelut siirtyvät terveysasemille). Erityisasuntosäätiön laajennushankkeiden tarpeen arviointi on tärkeää, sillä säätiön palvelut ovat edullisia sekä laadultaan hyviä. Palvelutilaus Vammaispalvelut TP 2010 TB 2011 TB 2012 Oma tuotanto Vammaisten avopalvelut Kehitysvammaisten avopalvelut Vammaisten asumispalvelut Kehitysvamm.asumispalvelut Vammaisten päivätoiminta Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Vammaisten avopalvelut Kehitysvammaisten avopalvelut Vammaisten asumispalvelut Kehitysvamm.asumispalvelut Vammaisten työtoiminta Vammaisten päivätoiminta Vammaispalvelujen kuntayhtymät Muu tuotanto yhteensä Vammaispalvelut yhteensä Tehtäväalueen talous Vammaispalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

47 49 TILAAJA: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT JA PÄIHDEPALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Liisa Lepola Tehtäväalueen kuvaus Henkisen hyvinvoinnin (ent. mielenterveyspalvelut) palvelukokonaisuuteen kuuluvat henkisen hyvinvoinnin avopalvelut, psykiatrinen päivätoiminta, mielenterveyskuntoutujien työtoiminta, asumispalvelut, sekä uusina toimintoina vuoden alusta alkaen päiväosasto ja kuntoutuspoliklinikka. Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut sisältävät psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot sekä psykologisen jälkipuinnin. Psykiatrin palvelut saadaan Terveyspalvelut -liikelaitoksesta. Mielenterveyskuntoutujien työpainotteinen kuntoutus (ns. Klubitalo-toiminta) hankitaan potilasjärjestö Hämi ry:ltä alkaen. Klubitalon tavoitteena on tukea kuntoutujia selviytymään elämässään itsenäisemmin ja omatoimisemmin eteenpäin. Päihdepalvelut muodostuvat pääosin A-klinikkasäätiöltä ostettavista palveluista, joita ovat avopalvelut (Aklinikka ja korvaushoito), katkaisuhoito, terveysneuvontapiste Living Room, ehkäisevä päihdetyö, nuorten selviämisasematyö, laitoskuntoutus ja asumispalvelut (kuntoutumisyhteisö- ja tukiasumispalvelut). Palveluasumisen paikkojen lukumäärä nousee 22:sta 25:een SOTKA II hankeen valmistuttua vuoden 2012 lopussa. SOTKA II:n toiminnan käynnistyessä Holstilan kuntoutumisyksikön toiminta loppuu. Lisäksi päihdepalveluja ostetaan päihdealan järjestöiltä mm vertaistukea, päiväkeskustoimintaa ja ruoka-apua. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset - Psykiatrian rakennemuutoksen vaiheen II toteuttaminen: Erikoissairaanhoidon päiväosaston ja kuntoutuspoliklinikan toimintojen käynnistäminen kaupungin tuottamana palveluna alkaen. - Pitkäaikaista hoitoa ja kuntoutusta tarvitseville käynnistetään Klubitalo yhteistyössä potilasjärjestö Hämi ry:n kanssa. - Perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden toiminnan vakiinnuttaminen terveysasemilla, - mm depressiohoitajamallin käyttöönotto ja depressioryhmien käynnistäminen. - Psykiatrisen hoitotyön ja psykiatrian konsultaatiojärjestelmän luominen. - Palvelujärjestelmän edelleen kehittäminen avo- ja peruspalvelupainotteisemmaksi sekä samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat huomioivaksi. - Mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman toimeenpanon jatkaminen. - Mielenterveys- ja päihdepalveluiden intergointi ns. kanavamalliin ja siihen liittyvän omahoidon kehittäminen yhdessä Terveyspalvelut liikelaitoksen kanssa. - Käynnistetään yhteispäivystyksessä selvitys mielenterveys- ja päihdepotilaiden päivystyspalveluista ja niiden tarpeesta sekä tuotetaan esitys siitä miten palvelut järjestetään. - Osallistutaan alueellisen mielenterveys- ja päihdepalvelujen strategiaryhmän toimintaan. - Päihdekuntoutujien palveluasuntojen (SOTKA II) valmistuminen ja toiminnan käynnistäminen Hämeenlinnan opioidiriippuvaisten korvaushoitomallin päivittäminen. - Erityistason päihdeosaamisen siirtäminen perustasolle, päihdehoitokonsultaatiojärjestelmän luominen mm ikääntyneiden kotihoitoon. - Terveysneuvontapiste Living Roomin toiminnan sopeuttaminen RAY:n hankeavustuksen loputtua

48 50 Palvelutilaus Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP 2010 TB 2011 TB 2012 Oma tuotanto Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut Psykiatrinen päivätoiminta Henkisen hyvinvoinnin asumispalvelut Psykiatrinen kuntoutuspoliklinikka Psykiatrian päiväosasto Klubitalo Päihdepalvelut (aik. sos.tuen palv. alla) Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut Psykiatrinen päivätoiminta Psykiatrinen työtoiminta (Majakka) Henkisen hyvinvoinnin asumispalvelut Klubitalo Päihdepalvelut (aik. sos.tuen palv. alla) Muu tuotanto yhteensä Henkisen hyvinvoinnin palvelut yht Tehtäväalueen talous Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

49 Lkm 51 IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Ikäihmisten lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa palveluiden järjestämisestä vastuullisia virkamiehiä. Tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisvastuun lisäksi viranomaistehtäviä muun muassa yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa, valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakunnan yksilöjaosto käsittelee yksilöpäätösten oikaisupyynnöt sekä valmistelee palveluiden järjestämistä sekä asiakasmaksuja koskevat kantelu- ja valitusasioiden vastineet. Ikäihmisten lautakunta vastaa kuntalaisten 1. Ikäihmisten pitkäaikaishoivan palveluista, 2. koti- ja asumispalveluista sekä 3. tukipalveluista. Hämeenlinnan ikäryhmittäinen väestöennuste Vuosi Keskeinen toimintaympäristön muutos on kuntalaisten yleinen ikääntyminen. Ikäryhmittäinen väestöennuste vuodesta 2010 vuoteen 2020 kuitenkin osoittaa, että Hämeenlinnassa ikäryhmittäiset erot ovat varsin suuria tulevan kymmenen vuoden ennusteessa. Ennusteen mukaan vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden määrä nousee tulevan kymmenen vuoden aikana, kun taas vuotiaiden määrän ennustetaan kokonaisuutena jopa laskevan tulevalla kymmenvuotisjaksolla. Vuodesta 2015 eteenpäin kaikki ikääntyneiden ryhmät kasvavat. 90- Erityisesti yli 90-vuotiaiden kuntalaisten määrän kasvu lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. Kuten kuva alla osoittaa, nousee ympärivuorokautisessa hoivassa olevien osuus ikäluokasta jyrkemmin 85- ikävuodesta ylöspäin vuotiaista kuntalaisista jo keskimäärin 35 % tarvitsee ympärivuorokautisen hoivan paikan.

50 52 Vuosi-ikäluokkien %-osuus pitkäaikaishoivassa Elämänkaariajattelu sekä sopimusohjaus ovat jo varsin hyvin vakiintuneet Hämeenlinnan ohjausjärjestelmäksi. Keskeinen haaste sopimusohjauksen kehittämisessä ovat tuotteistuksen vakiinnuttaminen osaksi tilaamista ja palvelusopimusten seuranta, kustannusvertailujen, tuottavuuden sekä työprosessien parantaminen. Palveluiden kysyntä kaikissa ikäihmisten palveluissa kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Kasvavaan palvelutarpeeseen ja -kysyntään on vastattava supistuvilla resursseilla. Onnistuminen edellyttää erityisesti muutoksia palvelurakenteessa, palveluiden porrastuksen onnistumista ja tuottavuuden nousua. Lautakunnan palvelusuunnitelmassa on asetettu Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaiset palvelurakennetavoitteet (vaikuttavuustavoitteet) koko valtuustokaudelle kaupunkistrategian pohjalta. Laatusuosituksissa määritellään eri palvelumuotojen mitoitusta suhteessa yli 75-vuotiaiden määrään. Palvelurakenneuudistusta jatketaan vuonna 2012 lautakunnan palvelusuunnitelman pohjalta siirtämällä resurssia ja palveluiden painopistettä kotona asumista tukeviin ja kuntouttaviin palvelumuotoihin. Tavoitteena on ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän alentaminen. Keskeinen onnistumisen elementti on se, että kuntalaiset eivät joudu odottamaan sairaalaolosuhteissa jatkohoitopaikan tai asianmukaisen hoivapaikan saamista. Ikäihmisten palveluketjun toimivuus on keskeinen tekijä myös erikoissairaanhoidon jatkohoitoa odottavien potilaiden kustannusten hallinnassa. Palvelutarpeiden ennakointi eri asiakas- ja potilasryhmissä ja palveluverkoston suunnittelu ennakoinnin pohjalta on keskeinen lautakunnan tehtävä. Palveluverkoston toiminnan muutokset suunnitellaan ja viedään arjen toimintakäytännöiksi eri palvelualueiden muodostamassa palvelurakenneryhmässä. Ikäihmisten palveluiden asiakasneuvonta ja ohjaus siirtyi tilaajan organisaatioon 2011 alusta. Toimintavuonna kehitetään edelleen laadukasta ja yhdenmukaista kuntalaisten palvelutarpeen arviointia ja asiakaskohtaisia hoito- ja palvelusuunnitelmia. Tavoitteena on asiakkaalle tarjottavan palveluvalikoiman laajentaminen entistä monipuolisemmaksi kotona asumisen tueksi. Ikääntyvät kuntalaiset ovat valmiita panostamaan entistä enemmän omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintaohjelmassa kehitetään konkreettisia keinoja myös ikääntyvien hyvinvoinnin parantamiseen. Työeläkejärjestelmän vaikutuksista johtuen ikäihmisten tulotaso nousee ja takuueläkeuudistus on nostanut kaikkein pienituloisimpien ikäihmisten toimeentulon tasoa. Ulkoisista toimintaympäristötekijöistä keskeinen asia on vanhuspalvelulain valmistelu, joka tullee vaikuttamaan ainakin jollain tavalla myös siihen, millaisen kokonaisuuden ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa muodostavat. Ikäihmisten palveluiden resursseja on suunniteltu voimassaolevan palveluiden laatusuosituksen ja palveluiden valvontaohjeen perusteella siten, että esimerkiksi henkilöstömitoitukset vastaavat vähintään ohjeiden tyydyttävää tasoa. Mitoitusten vajeet on korjattu ja osin ne on saatu nousemaan jonkin verran minimitasojen yläpuolelle. Keskeinen tulevaisuuden kysymys on kuitenkin se, säädetäänkö mitoitukset lailla merkittävästi nykyisiä suosituksia korkeammiksi. Myös Aluehallintoviraston valvonnan linja on muuttunut vaativammaksi. Riippumatta lupa- tai toimintavalvontaan johtaneista syistä, yhä useammin valvonta johtaa vaatimukseen henkilöstömäärän lisäämisestä, joka aiheuttaa taloudessa painetta.

51 53 Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin tekijä on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Käytettävissä oleva resurssi ei kasva parhaimmissakaan skenaarioissa edes kustannuskehityksen vauhdissa. Todennäköisemmin käytettävissä oleva resurssi vähenee. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta kuntalaisten palvelut ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän, laadukkaampaa ja vaikuttavampaa tuotosta. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta, toiminnan prosessit on oltava tehokkaita, laatu kohdallaan ja toimintatapojen vaikuttavia. Ikäihmisten lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksessa onnistuminen on strategisesti keskeinen tekijä. Vuoden 2012 osalta sekä palveluasumisen (raamikilpailutus, Keinukamari) että kotihoidon (Kaurialan ja Myllymäen kotihoito) hankintaprosesseissa onnistuminen ovat keskeisiä tekijöitä kuntalaisten palveluiden järjestämisessä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteinä Ikäihmisten lautakunnan toiminnassa ovat: - palveluiden turvaaminen nykyisen ja tulevan lainsäädännön ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla - palvelurakenteen muutoksen jatkaminen - olemassa olevien resurssien suuntaaminen vahventamaan turvallista kotona asumista, toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukevia palveluita - onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa sopimusohjauksella - palveluasumisen ja kotihoidon hankintamenettelyn onnistuminen - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu laajasti palveluissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa - asiakaslähtöisyyden parantaminen sekä laadukkaalla palvelutarpeen arvioinnilla, monipuolisilla kotiin vietävillä palveluilla ja toimintakykyä ylläpitävällä sekä arvokkaalla ympärivuorokautisella hoivalla - asiakastasoisen neuvonnan ja dementiaosaamisen vahvistaminen - omais- ja järjestöyhteistyön vahvistaminen Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. Kattava asiakaspalaute kuvaa laatua. Palautteen tulokset vähintään samalla tasolla kuin Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen. Ikäihmisten palvelurakenne kevenee, pitkäaikaishoivapaikkojen määrä vähenee 60 paikalla vuoden 2012 aikana. Pitkäaikaishoivapaikkojen määrä Kotona asuvien %-osuus yli 75-vuotiaista. Kotihoidon piirissä olevien %- osuus yli 75-vuotiaista. Pitkäaikaishoivassa olevien %- osuus yli 75-vuotiaista. Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista. Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut. Rakennemuutoksen onnistuminen. Iklan toimintakatteen kasvu.

52 54 TUOTANTOTAVOITTEET Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset. Lautakunnan talous Kotihoidon palvelu tehostuu. Nykyisellä resurssilla saadaan enemmän asiakkaan palvelua. Kotihoidon mittarit mittaavat luotettavasti tilattua kokonaisvolyymiä ja asiakkaan saamaa palvelua. Ikäihmisten lautakunta TP ATOIMINTATULOT #### Myyntitulot #### Maksutulot #### Tuet ja avustukset #### Vuokratulot #### Muut toimintatulot #### TOIMINTAMENOT #### Palkat ja palkkiot #### Henkilöstökorvaukset #### Henkilösivukulut #### Asiakaspalvelujen ostot #### Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot #### Aineet, tarvikkeet ja tavarat #### Avustukset AVuokrat Sisäiset vuokrat #### Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Sitovuus Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakuntien ja johtokuntien tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Lautakunnan investoinnit 2012: - Pitkäaikaishoivan yksiköiden sprinklaus Rengon (porkkanarahakohde) ja Kalvolan pitkäaikaishoivan ja asumisen hankesuunnittelu Kalvolan hanke toteutetaan kiireellisyytensä vuoksi ensin ja Rengon pitkäaikaishoivan ja asumisen hankesuunnittelussa otetaan huomioon Kalvolan kokemukset. TEHTÄVÄALUE: IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA Lautakunnan osioon siirtyvät vuonna 2011 lisäksi asiakasohjauksen palvelusihteerit tuotannon vastuualueelta. Ikäihmisten lautakunta ja tilaajatoiminta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

53 55 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA KOTI- JA ASUMISPALVELUT JA IKÄIHMISTEN PITKÄAIKAISHOIVA Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Leena Harjula Koti- ja asumispalvelut Ikäihmisten lautakunnan palvelut koostuvat ikäihmisten asiakasohjausyksikön palveluista, kotihoidosta ja kotihoidon tukipalveluista, päivätoiminnasta, omaishoidon tuesta, tehostetusta palveluasumisesta ja ikäihmisten pitkäaikaishoivasta. Ikäihmisten palveluohjaus ja neuvonta on keskitetty vuoden 2011 alussa käynnistyneeseen asiakasohjausyksikköön. Palveluohjaajat neuvovat asiakkaita julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden palveluista. Kotikäynneillä kartoitetaan asiakkaan palvelutarve ja autetaan tarvittaessa hakemusten täyttämisessä. Palveluohjaajat kartoittavat kotikäynnillä yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa kotihoidon ja tukipalveluiden tarpeen ja tekevät hoito- ja palvelusuunnitelman sekä viranhaltijapäätöksen palveluista ja asiakkaalta perittävistä maksuista lautakunnan vahvistamien kriteerien perusteella. Kaupunki tarjoaa mahdollisuuden ennaltaehkäisevään kotikäyntiin 75 vuotta täyttäville asukkaille. Kotihoidon piiriin kuuluvat kaikki asiakasryhmät. Lapsiperheiden kotipalvelua myönnetään erillisten kriteerien perusteella lasten ja nuorten palveluista. Hämeenlinnan kotihoidossa toimii yhdistettynä kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Kotihoidon palvelujen tuottajana on kaupungin oma kotihoito. Ostopalveluina hankitaan lisäksi sotainvalidien kotihoitoa ja vähäisessä määrin kaupungin kotihoitoa täydentävää palvelua. Kotihoitoa on vahvistettu vuoden 2011 aikana vanhainkotiyksiköistä vapautuneella resurssilla ja turvalliseen kotona asumiseen kohdennetaan resursseja jatkossakin ympärivuorokautisten hoivapaikkojen vähentämisen myötä. Tukipalvelut koostuvat ateria- ja turvapalveluista sekä sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista. Kotiateriapalvelua myönnetään asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene valmistamaan aterioita tai riittävän ja monipuolisen ravinnon saaminen uhkaa vaarantua. Kotiin vietävät ateriat toimitetaan asiakkaan kotiin yksittäispakattuina kylminä aterioina koko kaupungin alueella vuoden 2012 alusta. Kotona asuville myönnetään turvapalveluina mm. turvapuhelimia, ovihälyttimiä sekä turva-auttajakäyntejä ympäri vuorokauden. Kuljetuspalveluja myönnetään lautakunnan vahvistamien kriteerien perusteella pienituloisille ja vähävaraisille ikäihmisille, jotka eivät pysty toimintarajoitteiden vuoksi käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Omaishoidon tukea myönnetään palkkiona ja/tai palveluina hoivaa tarvitsevan kuntalaisen kotona tapahtuvan hoidon toteuttamiseen. Lautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen saamisen kriteerit ja tukea myönnetään kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Omaishoidontuen määräraha on euroa suurempi vuonna 2012 kuin vuonna Ikäihmisten päivätoiminta painottuu kiinteisiin päivätoimintaryhmiin, joilla tuetaan ikäihmisen kotona asumista ja omaishoitajan jaksamista. Kiinteitä päivätoimintaryhmiä on kaupungin omana toimintana Lammilla, Hauholla, Kalvolassa ja Voutilakeskuksessa sekä ostopalveluna Sisälähetyksessä ja Päivärinteessä. Avointa päivätoimintaa on Voutilakeskuksessa, Keinusaaressa ja Sisälähetyksessä. Avoimet päivätoiminnat siirretään toimintavuonna käyttäjien, järjestöjen ja vapaaehtoistyön vastuulle. Vapaaehtoiskeskus Pysäkki toimii kaupunkilaisten kohtauspaikkana ja tuottaa vapaaehtoistoimintana mm. kerhotoimintaa, saattajapalvelua, ystävätoimintaa ja viriketuokioita ikäihmisille. Pysäkin toiminnan rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Vapaaehtoistoiminnan, järjestötoiminnan sekä yritysyhteistyön koordinointia on vahvistettu loppuvuodesta 2011 yhdellä palveluohjaajan vakanssilla. Pysäkin toiminnassa painopisteenä ovat kotona asuvat ikäihmiset. Kaupunki tukee veteraanien kotona asumista mm. kuntoutuksen, julkisen liikenteen lippujen, ilmaisen pysäköinnin ja uintimahdollisuuden avulla. Vuodelle 2012 varataan veteraanien kotona asumisen tukemiseen euroa.

54 56 Tehostettu (ympärivuorokautinen) palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka eivät enää tehostettujenkaan palvelujen turvin selviydy kotihoidossa. Lautakunta on vahvistanut pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit kesäkuussa Kaupunki on raamikilpailuttanut tehostetun palveluasumisen ostopalvelut v ja sopimukset päättyvät Uusi kilpailutus toteutetaan kevään 2012 aikana. Raamikilpailutuksen lisäksi Keinukamarin vuokrakiinteistön tehostetun palveluasumisen palveluntuottajan sopimus päättyy ja uusi kilpailutus toteutetaan vuoden 2012 aikana. Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiöltä hankitaan konsernin sisäisenä inhouse-hankintana tehostettua palveluasumista. Kaupungin omia ympärivuorokautisia yksiköitä ovat Hauhon Koivukoto, Naskalin palvelutalo ja Virpola. Omien ympärivuorokautisten yksiköiden fyysiset puitteet ja henkilöstömitoitus vastaavat tehostettua palveluasumista Koivukodon ja Naskalin palvelutalojen osalta. Virpolan palvelu perustuu kotihoitoon. Pitkäaikaisia tehostetun palveluasumisen paikkoja on yhteensä 505 paikkaa, joista n. 420 paikkaa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Yli 75-vuotiaiden käytössä em. paikoista on 430. Lyhytaikaisia tehostetun palveluasumisen paikkoja hankitaan noin 15 paikkaa vuodessa. Ikäihmisten pitkäaikaishoiva Ikäihmisten pitkäaikaishoiva koostuu vanhainkotihoidosta. Vanhainkotipaikkoja Hämeenlinnassa on talousarviovuoteen lähdettäessä 311, jotka jakautuvat viiteen kunnalliseen vanhainkotiyksikköön ja yhteen sopimuskumppanin (Sisälähetys) yksikköön. Yksiköistä kaksi sijaitsee Kanta-Hämeenlinnassa (Voutila ja Sisälähetyksen vanhainkoti). Sen lisäksi kaupunginosakeskuksissa Lammilla, Tuuloksessa, Rengossa ja Kalvolassa on vanhainkotiyksikkö. Elokuussa 2011 vanhainkotipaikoista 21 paikkaa on lyhytaikaiskäytössä. Tavoitteena on, että vanhainkotien lyhytaikaispaikkoja on käytössä vuoden 2012 lopussa 31. Vanhainkotitasoisessa hoivassa henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 hoitajaa / asukas. Asukkaina on muistihäiriöisiä ja fyysisesti toimintarajoitteisia asiakkaita, jotka tarvitsevat jatkuvasti 1-2 henkilön apua selviytyäkseen päivittäisestä elämästään sekä ohjausta ja valvontaa. Sisälähetyksen vanhainkodin sopimukseen sisällytetään 45 paikan osto. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikäihmisten palveluiden valtakunnallinen laatusuositus määrittelee tavoitetasot ikäihmisten palveluiden rakenteelle suhteessa väestön ikärakenteeseen. Laatusuositukseen verrattuna Hämeenlinnalla on varsin paljon ikäihmisiä ympärivuorokautisten asumispalveluiden ja laitoshoidon piirissä. Tavoitteena on jatkaa käynnistettyä palvelurakenteen muutosta ja vähentää 5 ympärivuorokautista pitkäaikaishoivan paikkaa kuukaudessa alkaen siten, että vuonna 2015 Hämeenlinnan ikäihmisten palvelurakenne vastaa ikäihmisten laatusuositusta. Pitkäaikaishoivan paikkojen vähentäminen toteutetaan muuttamalla pitkäaikaispaikkoja lyhytaikaispaikoiksi ja vähentämällä ostopalveluja. Jokaiselle ympärivuorokautista hoivapaikkaa hakevalle tehdään moniammatillinen geriatrinen arvio, jonka perusteella arvioidaan asiakkaan hoivan tarve. Terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaishoivapaikkaa odottaville potilaille järjestetään tarkoituksenmukainen hoivapaikka. Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivien määrä minimoidaan siten, että asianmukaisen hoitopaikan odottamisen aika terveyskeskussairaalassa lyhenee merkittävästi. Palvelurakenteen muutos edellyttää painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin, kotiin vietäviin itsenäistä asumista tukeviin palveluihin, tukipalveluihin sekä panostamiseen toimiviin asumisympäristöihin. Yleistavoitteena on se, että ikääntyneiden olisi mahdollista asua turvallisesti kotona pitempään kuin aikaisemmin. - Palvelurakenteen muutosten toimeenpanon jatkaminen ja pitkäaikaishoivapaikkojen vähentäminen 5 paikkaa/kk. - Lyhytaikaisten hoivapaikkojen lisääminen 10 paikalla, jolloin otetaan huomioon myös omaishoidossa olevien intervallipaikkojen tarve. - Vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden profiloinnin jatkaminen. - Ikääntyvien arjen toimintakyvyn vahvistaminen erilaisin kuntoutuksen keinoin sekä omaisyhteistyö. Kaupungin saamia ikäihmisille suunnattuja perintövaroja kohdennetaan arjen toimintakyvyn vahvistamiseen. - Vapaaehtoistyön ja järjestöyhteistyön vahvistaminen. - Asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien kehittäminen. - Kotiateriapalvelujen uudistaminen vuoden 2012 alusta koko Hämeenlinnan alueella siten, että siirrytään kylmäpakattuihin aterioihin ja asiakkaiden valinnanvapaus eri ateriavaihtoehtojen välillä lisääntyy. - Kotihoidon osaulkoistuksen kilpailutuksen toteuttaminen osana Innovatiiviset palveluhankinnat-hanketta siten, että toiminta käynnistyy Osaulkoistus toteutetaan Myllymäen ja Kaurilan alueella. - Palveluhankintojen kehittäminen siten, että palvelun vaikuttavuus ja kannusteet otetaan huomioon nykyistä paremmin. - Teknologisten palvelujen ja tuotevalikoiman lisääminen kotona asumisen tukemisessa. - Kalvolan ja Rengon pitkäaikaishoivan ja asumisen uuden konseptin suunnittelun käynnistäminen.

55 57 Palvelutilaus Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut TP 2010 TB 2011 TB 2012 Oma tuotanto Ikäihmisten kotihoito Ikäihmisten päivätoiminta Ikäihmisten tehostettu palv.asuminen Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Ikäihmisten kotihoito Ikäihmisten omaishoito Ikäihmisten tukipalvelut Ikäihmisten päivätoiminta Ikäihmisten tehostettu palv.asuminen Pysäkki Muu tuotanto yhteensä Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut yhteensä Tehtäväalueen talous Ikäihm. koti- ja asumispalv. TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Palvelutilaus Ikäihmisten pitkäaikaishoiva TP 2010 TB 2011 TB 2012 Oma tuotanto Ikäihmisten pitäaikaishoiva Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Ikäihmisten pitäaikaishoiva Muu tuotanto yhteensä Ikäihmisten pitkäaikaishoiva yhteensä Tehtäväalueen talous Ikäihmisten pitkäaikaishoiva TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

56 58 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Yhdyskuntalautakunta järjestää tilaajana maaomaisuuden kehittämistä, yleis- ja asemakaavoitusta sekä kaupunkiympäristön suunnittelua koskevat palvelut. Lisäksi lautakunnalle kuuluvat liikenteen hallinta ja joukkoliikennetehtävät, maanrakennus, luontopalvelut ja kunnossapito. Seudullisesta joukkoliikenteestä vastaa yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Suunnittelupalveluista osa tuotetaan omassa maankäytön suunnitteluyksikössä ja osa ostetaan ulkopuolisilta asiantuntijatoimistoilta. Maanrakennukseen liittyvät tehtävät tilataan yhdyskuntarakenteen palvelualueelta. Joukkoliikennepalvelut ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta. Vesi- ja viemäriasioissa yhteistyökumppanina on Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Tältä osin lautakunta tilaa valmista kaupunkiympäristöä, mikä merkitsee yleisten alueiden, katujen ja muiden liikennealueiden, infrastruktuurin ja viherympäristön rakentamista ja kunnossapitoa. Rakentaminen määritellään erillisessä investointiohjelmassa, joka laaditaan tavoitteellisena valtuustokaudelle ja vuosittaisessa palvelusopimuksessa tarkentaen. Lisäksi vuosina lautakunta vastaa kaupungin osuudesta Länsireuna-hankkeessa (moottoritien kattaminen). Erityisesti maanrakennuksen osalta kaupungin oman tuotannon rinnalla on monia, hankekohtaisesti kilpailutettuja yksityisiä yrityksiä. Kunnossapidon ja luontopalvelujen osalta tuotannon painopiste on omalla tuotannolla, mutta myös näillä sektoreilla on olemassa yksityisiä palveluntuottajia yhteistyökumppaneina. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelu- ja hankintastrategian tavoitteiden mukaisesti on käynnissä organisaatiomuutos, jossa maankäytön ja ympäristön palveluyksikkö (maapolitiikka ja kaavoitus, viranomaistoiminnat) siirretään tilaajayksikköön. Tavoitteena on, että suunniteltu muutos hyväksytään syksyllä 2011 ja uusi yksikkö voi aloittaa toimintansa vuoden 2012 alussa. Organisaatiomuutoksessa on taustalla tarve kehittää toimintaa siten, että tilaajan rooli vahvistuu ja syntyy tilanne, jossa toiminnat ja palvelut voidaan aidosti kilpailuttaa ja tilata. Maankäytön ja ympäristön palvelualueen yksikkö on tavoitteen mukaisesti siirtymässä osaksi tilaajayksikköä. Keskeinen tavoite on saada uudesta yksiköstä toiminnasta aidosti tilaamiseen ja hankkimiseen keskittyvää toimintaa sekä sitä palvelevaa suunnittelu- ja viranomaistyötä. Samalla päästään voimassa olevan organisaation sisällä olevista päällekkäisistä toiminnoista. Organisaation muutoksen taustalla on myös maanhankinnan, suunnittelun ja rakentamisen muodostama prosessi, joka näkyy myös suunnitellussa uudessa organisaatiossa. Koska toiminta tältä osin tuotetaan omassa yksikössä, sitä tullaan palvelusopimusten sijasta ohjaamaan työohjelmin ja -suunnitelmin. Uusi organisaatio merkitsee myös henkilöstömuutoksia. Palvelujohtajan vakanssin tultua avoimeksi se muutetaan vastaamaan uutta organisaatiota, jolloin henkilöstökulut vähenevät hieman. Toisaalta on tarve avata täyttämättä oleva kaavoitusinsinöörin vakanssi ja muuttaa se kaavasuunnittelijan vakanssiksi. Lisäksi esitetään uuden organisaation mukaista infra-suunnittelun tilaajapäällikön vakanssin perustamista. Tarve on noussut selvästi ilmi, kun on tarkasteltu organisaation toimivuutta, mahdollisuutta tilata suunnittelua ulkopuolelta, ohjata ja tehostaa omaa suunnittelua ja maanrakentamista sekä valmistella maanhankinnan ja yleiskaavoituksen tueksi strategisia infraa koskevia ohjelmia. Suunnittelun osalta keskeinen painopiste vuonna 2012 on maankäytön strategia-asiakirjan valmistuminen ja sen siirtyminen kaavoitusohjelmaan ja muuhun tuotantoon. Tähän liittyen valmistuvat maapoliittinen ohjelma, maanrakennuksen investointiohjelma sekä muut toimintaa ohjaavat pitkän tähtäimen ohjelmat. Organisaatiomuutoksen myötä tiivistetään strategista yhteistyötä kaupungin johdon, kaupungin kehittämisyksikön, elinkeinopolitiikasta ja -tiloista vastaavien kesken. Palveluiden osalta tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa - kaupungilla on 2-3 vuoden omakotitonttivaranto - elinkeinohankkeet toteutuvat kaupungin toiminnassa tavoiteajassa - isojen kehityshankkeiden (länsireuna, Eteläranta) hallittu ohjaus yhdessä luottamuselinten kanssa - arkiliikuntaa edistetään. Yhdyskuntarakenteen palvelujen osalta jatkuva muutostekijä on infrastruktuurin kasvu ja samanaikainen verkostojen vanheneminen nopeammin kuin kunnostamiseen sijoitettujen investointien määrä. Näin verkoston arvo heikkenee, sen toimivuuteen liittyvät riskit kasvavat, samoin kuin se investointisumma, jonka avulla

57 59 vuosittainen kunnossapidon määräraha turvaa arvon säilymisen. Ongelman ratkaisemiseksi on käynnistetty selvitys oman tuotantotavan rakenteellisesta muutoksesta. Selvityksen tulee olla valmis vuonna Tämän toiminnan osalta keskeinen toiminnan painopiste vuonna 2012 on maanrakennuksen investointiohjelman ennustettavuuden ja ajallisen sekä taloudellisen seurannan parantaminen. Varikon toiminnasta varasto-, jakelu ja autovuokraus on siirtynyt Seutukeskus Oy:n alaisuuteen. Jäljelle jääneen korjaamon tulevaisuus liittyy yhdyskuntarakenteen tuotantotavan muutokseen. Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Ennakoiva kaupunkisuunnittelu. TUOTANTOTAVOITTEET Strateginen rakenneyleiskaava valmis. Rakenneyleiskaavassa on huomioitu eri intressiryhmien tavoitteet. Rakenneyleiskaava mahdollistaa erilaiset strategiset ohjelmat ja siirtyy vuosiohjelmiin. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Kustannustehokkaimmalla tavalla järjestetyt palvelut. Maanrakennuksen investointiohjelman ennustettavuus paranee. Rakentamisen ajallinen ja taloudellinen seuranta järjestetty, suunnitellut hankkeet toteutuvat tavoiteajassa ja tavoitekustannuksin. Lautakunnan talous Yhdyskuntalautakunta TP ATOIMINTATULOT #### Myyntitulot #### Maksutulot #### Tuet ja avustukset #### Vuokratulot #### Muut toimintatulot #### TOIMINTAMENOT #### Palkat ja palkkiot #### Henkilöstökorvaukset #### Henkilösivukulut #### Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot #### Aineet, tarvikkeet ja tavarat #### Avustukset AVuokrat Sisäiset vuokrat #### Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset #### Poistot ja arvonalentumiset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

58 60 Sitovuus Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Metsänmyynnit hoidetaan ja ajoitetaan tilanteen mukaan järkevimmällä tavalla ja tilaajan talousarvioon merkitty luku ei ole sitova. Jos yhdyskuntalautakunnalle kertyy maanmyyntivoittoja enemmän kuin talousarvioon on merkitty (2,320 M ), lautakunta saa käyttää ko. ylittyvän summan saastuneiden maiden puhdistuspalvelun ostamiseen ilman valtuuston erillistä määrärahapäätöstä. Palvelutilaus TP 2010 TB 2011 TB 2012 Oma tuotanto Yhdyskuntalautakunta Maanhankinta ja käyttö Paikkatieto ja kiinteistö Yhdyskuntarakentamisen suunn. ja maaperätutkimus Yhdyskuntarak. hoito- ja kp Luontopalvelut Viranomaispalvelut Varikkopalvelut Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Yhdyskuntalautakunta Maankäytön asiakaspalvelupiste Maanhankinta- ja käyttö Paikkatieto ja kiinteistö Yhdyskuntarakentamisen suunn. ja maaperätutkimus Yhdyskuntarak. hoito- ja kp Luontopalvelut Viranomaispalvelut Joukkoliikennepalvelut Pelastuspalvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Tilausbudjetin lukuihin sisältyy voimaan tulevan organisaatiomuutoksen mukaiset menot ja tulot. Aiemmin palvelutuotannolta ostettu maankäytön ja ympäristön palvelualueen toiminta on nyt lautakunnan alaista toimintaa. Osa-alueiden kokonaisuudet määrärahoineen tarkentuvat käyttösuunnitelmassa. Lautakunnan investoinnit 2012: Maanrakennuksen investoinnit perustuvat vuosiohjelmaan (7 M ) ja länsireunan hankkeeseen. Vuosiohjelma tarkentuu syksyllä 2011, mutta pääpaino tulee olemaan yhden uuden asuntoalueen tuottamisessa, isojen elinkeinohankkeiden turvaamisessa (Moreeni, Autotalo) sekä käynnissä olevissa yksityisissä hankkeissa (Kartanonranta ja Hongisto). Kevyen liikenteen edellytyksiä keskustan alueella tulee parantaa. Länsireunan ja Etelärannan hankkeissa onnistuminen on tärkeää kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta.

59 Vuoden 2012 maanrakennusinvestoinnit jakaantuvat alustavasti seuraavasti: eur - Asuinalueet Viimeisteltävät asuinalueet, vanhat ja uudet Elinkeinoalueet Infra, rakentaminen ja peruskorjaus Infra, vesihuolto ja viimeistely Viheralueet, puistot ja leikkipaikat Viheralueet, Kansallinen kaupunkipuisto Tuuloksen alueen vesistöt Liikenne, kevyt Liikenne, valot ym Sillat, laiturit, vesistörakenteet Erilliskohteet 50 - YHTEENSÄ eur Länsireunan maanrakennusinvestoinnit v tulo 16 milj. - meno 23,2 milj. YHDYSKUNTALAUTAKUNTA 61 Yhdyskuntalautakunta ja tilaajatoiminta TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA MAANHANKINTA JA KÄYTTÖ Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtäväalueen kuvaus Keskeinen tehtävä on yleis- ja asemakaavoitus sekä niihin liittyvä muu suunnittelu sekä maanhankinta tavoiteohjelmien mukaisesti, samoin mittaus- ja kiinteistöpalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisin muutos on organisaatiomuutos, jossa yksikkö tullaan siirtämään tilaajayksikköön. Muutos ei vaikuta merkittävästi töiden ja tehtävien sisältöön, mutta poistaa päällekkäisyyksiä, tehostaa toimintaa ja auttaa eri yksiköitä toimimaan paremmin yhdessä. Kulujen kasvu perustuu organisaatiouudistukseen ja tarpeeseen organisoida maankäytön suunnittelu uudelleen aiemmin kuvatulla tavalla. Lisäksi on nähtävissä, että nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista tuottaa riittävällä varmuudella sekä kaupungin jatkuvan kehittämisen kannalta tarpeellisia kaavoituspalveluja että valmistella kaupungin kehittämistä ohjaavia strategisia asiakirjoja. Tehtäväalueen talous Maanhankinta ja käyttö TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Hämeenlinnan Etelärantaa varten on euron määräraha.

60 62 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA PAIKKATIETO JA KIINTEISTÖ Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtäväalueen kuvaus Paikkatieto- ja kiinteistöpalvelujen avulla järjestetään kiinteistöjen tiedonhallinta ja tuotanto. Tehtävät ovat peruspalveluja, jotka tukevat kaupungin kehittämistä ja rakentamista. Osa toiminnoista on viranomaistehtäviä. Paikkatiedon ja kiinteistön yksikkö on mukana prosessissa, jossa maankäytön ja ympäristön palveluja ollaan siirtämässä tilaajayksikköön. Tästä huolimatta tehtävät ovat vastaavia kuin palvelutuotannossa eli se turvaa kiinteistö-, paikkatieto ja karttapalvelut koskien kaavoitusohjelman mukaisia hankkeita. Lisäksi se vastaa kiinteistönmuodostustehtävistä ja erilaisten alueeseen liittyvien rekistereiden ylläpidosta. Samoin yksikölle kuuluu valvoa geodeettisen laskennan oikeellisuutta ja turvata viranomaisten ja asukkaiden tarvitsemien mittauspalvelujen saanti. Tehtäväalueen talous Paikkatieto ja kiinteistö TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELU JA MAAPERÄTUTKIMUKSET Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtäväalueen kuvaus Kaavoituksen ja rakentamisen kohdistuessa yhä enemmän jo rakennettuun ympäristöön kaupungin on vastattava alueiden kuntoon saattamiseen tarvittavasta maaperätutkimuksesta ja likaantuneiden maiden kunnostamisesta. Aiheutuvat kustannukset huomioidaan tontin myynnistä saaduilla varoilla. Tehtäväalueen talous Yhdyskuntarakentamisen suunn. ja maaperätutk TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

61 63 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YHDYSKUNTARAKENTEEN HOITO- JA KUNNOSSAPITO- PALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtäväalueen kuvaus Yhdyskuntarakenteen hoito- ja kunnossapitopalvelut ovat vakiintuneet tasolle, joka saavutettiin viime vuosien säästöjen myötä. Säästöt ovat vähentäneet vuosittaisia kunnossapitotehtäviä ja asfaltointeja, mikä aiheuttaa painetta maanrakennuksen investointiohjelmassa isoina peruskorjaushankkeina. Lisäksi säästöt (mm. sadevesikaivojen jättäminen tyhjentämättä) on lisännyt riskiä runsaiden sadekesien tai lumisten talvien vaurioiden osalta. Tuotantotavoitetta ja kunnossapidon määrää tulevat heikentämään myös ennakoitu suuri polttoaineen hinnankorotus, joka kohdistuu kuljetuksiin ja urakointeihin. Tehtäväalueen talous Yhdyskuntarakenteen hoito- ja kunnossapitopalvelut TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA LUONTOPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Metsänmyynnit hoidetaan ja ajoitetaan tilanteen mukaan järkevimmällä tavalla ja tilaajan talousarvioon merkitty tuloarvio ( ) ei ole sitova. Metsän tuottoa tarkastellaan pitkällä aikajaksolla ja puutavaran myynti toteutetaan markkinatilanteen mukaan. Puun hinta vaihtelee vuosittain merkittävästi ja käytettäessä pystykauppatapaa myyntitulojen lopullista määrää ei voida ennakoida. Vaikuttavina tekijöinä ovat kysyntä markkinoilla, korjuuolot sekä sopimusjakson pituus (3 vuotta). Tästä syystä hoitoon käytetty panostus näkyy tuloina vasta vuosien kuluessa. Tavoitteena on käyttää luonnonvaroja kestävästi. Luontopalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

62 64 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA VIRANOMAISPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Pysäköinti- ja aluevalvonnan henkilökunta on kaupungin palveluksessa, Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n tehtäväksi on sopimuksella siirretty valvontatyön käytännön toteutus. Sopimuksen mukaisesti pysäköintivirhemaksutulot ja mittareista tulevat pysäköintimaksutulot tulevat kaupungille. Vuosi 2011 on seurantavuosi, jolloin seurataan kuluerien ja tuottojen muodostumista, arvioidaan kaupungin ja yhtiön välisen toiminnan rajapintoja sekä päivitetään tarvittaessa sopimus valvonnan järjestämisestä tulevina vuosina. Tehtäväalueen talous Viranomaispalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA JOUKKOLIIKENNE Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Hämeenlinnan seudullinen joukkoliikennejaosto päätti kesäkuun kokouksessa muuttaa bussiliikenteen järjestämistapaa Kanta-Hämeenlinnan ja soveltuvin osin Hattulan alueella. Tavoitteen mukaisesti puretaan siirtymäajan liikennöintisopimukset ja siirrytään käyttöoikeussopimuksiin heinäkuussa Hämeenlinnan saama joukkoliikenteen valtionavustus kasvoi vuonna 2010 noin 10 %, mutta on edelleen alle vuoden 2009 tason. Tämä on merkinnyt jatkuvaa arviointia linja-autovuorojen määrien osalta. Toisaalta tarvitaan päätös linjastorakenteen uudistamisesta. Uudistamistyö tehdään kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan käyttöoikeussopimusten vaikutukset toimintaan ja tehdään siirtymisestä ja toteutuksesta suunnitelma. Toisessa vaiheessa keskitytään varsinaiseen linjastorakenteen suunnitteluun ja siitä aiheutuviin toimenpiteisiin. Tehtäväalueen talous Joukkoliikenne TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Kokonaistulojen ja kokonaismenojen kasvu johtuu seudullisen liikenteen tulojen ja menojen kohdistamisesta, joka v on erilainen kuin v

63 65 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA PELASTUSPALVELUT Tehtäväalueen talous Pelastuspalvelut TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Kuntamaksuosuuksien kasvuprosentti 2012 vuodelle on 1,40 %. Tähän sisältyy Hämeenlinnan kaupungin osuus Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen käyttötalousmenoihin ja investointimenoihin. Lisäksi menokohtaan sisältyvät kaupungin pelastustoiminnan eläkemenoperusteiset maksut.

64 66 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Lautakunnan vastuualueen kuvaus Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii kaupungin ympäristön- ja luonnonsuojeluviranomaisena sekä rakennusvalvonta- ja kemikaaliviranomaisena. Lisäksi sille kuuluu viranomaisvalvonta koskien katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoa sekä maa-aineslain mukaisia lupa- ja valvontatehtäviä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Suurin muutos toiminnassa tulee olemaan vireillä oleva organisaatiomuutos, jossa yksikkö siirretään tuotannosta tilaajalle. Työn sisältöön tai tehtävänkuviin muutos ei vaikuta, mutta se selkeyttää viranomaisyksikön asemaa sekä auttaa sovittamaan työn muuhun prosessiin ja hankkeisiin. Rakennusvalvonnan toiminnan keskeinen painopiste tulee vuonna 2012 olemaan työn tehostaminen siten, että asiakaspalvelu paranee, käsittelyajat lyhenevät, hankkeet eivät viivästy ja sähköinen kehitystyö on käynnistetty. Palvelujen parantamiseksi, työn tehostamiseksi ja kehittämiseksi esitetään uuden rakennusvalvontapäällikön vakanssin perustamista. Syynä ovat meneillään olevat ja tulevat isot elinkeinohankkeet, joiden läpimeno on turvattava, lupakäsittelyaikojen lyhentäminen sekä pyrkimys kehittää toimintaa kokonaisuutena. Eläinlääkintähuoltolain muutoksen myötä valtion vastuulla olevien virkatehtävien (mm. eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta) käytännön organisoinnissa on tapahtumassa muutos, jossa valtio on esittänyt kuntiin perustettavia valvontaeläinlääkärin virkoja, joiden palkkakustannukset laskutetaan valtiolta. Tämän ratkaisemiseksi esitetään näiden virkatehtävien keskittämistä nykyiseen virkaeläinlääkärin virkaan, ja vastaavasti hänen tehtäviensä siirtoa uuden määräaikaisen terveystarkastajan hoidettavaksi. Valtiolta saatavan palkkakustannusten vuoksi järjestely ei aiheuta lisäkustannuksia. Uuden organisaation käynnistämisen vuoksi vakanssi esitetään määräaikaiseksi ajalle Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut. TUOTANTOTAVOITTEET Rakennuslupaprosessi on nykyistä sujuvampaa, käsittelyaika on lyhempi ja sähköisen asioinnin kehitystyö on käynnistetty. Asiakaspalautteessa on parantumista aiempiin vuosiin (kyselyjen vertailu, negatiivisen palautteen määrä). Rakennusluvan käsittelyaika on lyhentynyt. Sähköisen asioinnin kehitysohjelma on valmis. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen. Viranomaistoiminnot tukevat uuden organisaation mukaisesti hankkeiden läpimenoa. Rakennuslupaprosessi on tehty läpinäkyväksi, ja siihen on kytketty tavoite sähköisen asioinnin lisäämiseksi. Lupaprosessit etenevät kohtuullisessa ajassa. Lupaprosessi ja netti-sivujen kehitystarpeet on kuvattu uuden sähköisen asioinnin mukaisesti.

65 67 Lautakunnan talous Ympäristö- ja rakennuslautakunta TP ATOIMINTATULOT #### Myyntitulot #### Maksutulot #### Tuet ja avustukset #### TOIMINTAMENOT #### Palkat ja palkkiot #### Henkilöstökorvaukset #### Henkilösivukulut #### Asiakaspalvelujen ostot #### Muiden palvelujen ostot Sisäiset palvelutuotannon ostot #### Aineet, tarvikkeet ja tavarat AVuokrat Sisäiset vuokrat #### Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET Tilausbudjetin lukuihin sisältyy voimaan tulevan organisaatiomuutoksen mukaiset menot ja tulot. Aiemmin palvelutuotannolta ostettu maankäytön ja ympäristön palvelualueen toiminta on nyt lautakunnan alaista toimintaa. Osa-alueiden kokonaisuudet määrärahoineen tarkentuvat käyttösuunnitelmassa. Palvelutilaus TP 2010 TB 2011 TB 2012 Oma tuotanto Ympäristö Rakennusvalvonta Oma tuotanto yhteensä Muu tuotanto Ympäristö- ja rakennusltk Ympäristö Rakennusvalvonta Muu tuotanto yhteensä yhteensä Sitovuus Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakunnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA JA TILAAJATOIMINTA Ympäristö- ja rakennuslautakunta ja tilaajatoiminta TP 2010 #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

66 68 TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YMPÄRISTÖ JA RAKENNUSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Ympäristöterveydenhuolto kohdistuu kaupungin alueella olevaan lakisääteiseen ympäristö- ja terveysvalvontaan. Sen lisäksi Hämeenlinnan kaupungilla ja Hattulan kunnalla on voimassa yhteistoimintasopimus ajalle Tehtäväalueen talous Ympäristö TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TILAAJA: TEHTÄVÄALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: YMPÄRISTÖ JA RAKENNUSLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Rakennusvalvonnan toiminnan tehostamiseksi ja rakennuslupaprosessien läpimenon turvaamiseksi esitetään rakennusvalvontapäällikön vakanssin perustamista. Kustannukset esitetään katettavaksi lupamaksujen kasvulla, joka perustuu vuoden 2010 lopussa tehtyyn taksojen korotukseen. Tunnusluvut TP 2010 TB 2011 TB 2012 käsittelyaika viikkoa, rakennusluvat 8 6,5 5 käsittelyaika viikkoa, muut luvat 6,9 4,5 3 Tehtäväalueen talous Rakennusvalvonta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

67 69 KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluihin kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin johto, talous- ja hallintopalvelut, henkilöstöhallinto sekä kehittäminen. Lisäksi konsernipalveluihin kuuluvat keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ Talous KONSERNIPALVELUT TP ATOIMINTATULOT #### Myyntitulot #### Maksutulot #### Tuet ja avustukset #### Vuokratulot #### Muut toimintatulot #### TOIMINTAMENOT #### Palkat ja palkkiot #### Henkilöstökorvaukset #### Henkilösivukulut #### Asiakaspalvelujen ostot #### Muiden palvelujen ostot #### Aineet, tarvikkeet ja tavarat #### Avustukset AVuokrat Sisäiset vuokrat #### Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset #### Poistot ja arvonalentumiset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

68 70 KAUPUNGINVALTUUSTO JA -HALLITUS Vastuualueen tuottoihin sisältyi aiemmin valtiolta saatava yhdistymisavustus, jota ei enää saada v Toimintakuluihin sisältyvät kaupungin avustukset Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle ja Linnan Lomituspalvelut -liikelaitokselle. Kustannuksiin sisältyvät myös avustus Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy:lle sekä Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiölle. Hämeenlinnan historian kirjoittamiseen on määräraha. Kaupunginvaltuusto ja hallitus TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Kaupunginvaltuusto Valtuustoryhmien käyttöön on euron määräraha. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan edustusmääräraha on euroa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajan edustusmääräraha on euroa. Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle on euron avustus ja Linnan Lomituspalvelut -liikelaitokselle euron avustus. Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiölle on euron avustus. KAUPUNGIN JOHTO JA JOHTORYHMÄ Vastuualue sisältää johdon määrärahojen lisäksi kaupungin johtoryhmän sekä markkinointiyhteistyön määrärahat. Kaupunginjohto TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan edustusrahat ovat yhteensä euroa. TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo Vastuualueen kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen keskeisimmät työtehtävät ovat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä tuottavuuden, kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen ja ohjaus. Lisäksi tehtäviin kuuluvat mm. lainopilliset ja sopimusoikeudelliset asiat ja oikeudellinen edunvalvonta, asianhallintajärjestelmät, arkistotoimi sekä talousarvion tekninen laatiminen, tilinpäätöksen laatiminen ja rahoituksesta huolehtiminen. Controllerit avustavat tilaajia ja tuotantoa kaikissa talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä asioissa. Hallintopalvelut ohjaa ja valvoo yhtenäistä hallintomenettelyä koko kaupunkiorganisaation osalta.

69 71 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tuottavuusohjelmassa edellytetään, että talous- ja hallintopalvelujen vakanssit vähenevät. Tavoite toteutetaan henkilöstön eläköitymisen mukaan. Taloushallinnon palvelujen osto Seutukeskus Oy Hämeeltä noussut , josta ostotilausjärjestelmän osuus on TUOTANTOTAVOITTEET Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Tavoitteet Palvelujen tuotteistusta ja tuotelaskentaa kehitetään niin, että 2013 budjettivalmistelussa tuotekustannuksia voidaan käyttää perinteisen valmistelun vertailulaskelmina 50 prosentissa oman palvelutuotannon volyymista (2014 valmistelussa tavoite on 90 %). Mittarit Tuotepohjaisilla vertailubudjeteilla katetun palvelutuotannon prosenttiosuus koko palvelutuotannosta. Talous- ja hallintopalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE HENKILÖSTÖPALVELUT Vastuuhenkilö: Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen Vastuualueen kuvaus Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä henkilöstöjohtamisen eri osa-alueilla. Lisäksi henkilöstöpalvelut koordinoivat työantajavastuiden ja edunvalvonnan toteutumista erityisesti palkkaja palvelussuhdeasioiden osalta. Henkilöstöpalvelut huolehtivat myös keskitetysti hankittavaksi päätettyjen henkilöstöpalvelujen tilaamisesta ja osin tuottamisesta. Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat: - henkilöstöstrategian ja politiikan koordinointi - henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin koordinointi - palkkapolitiikka ja palvelussuhdeasiat - työhyvinvointi ja työsuojelu - henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta - henkilöstöä koskeva tiedon tuotanto

70 72 Tavoitteet Tavoitteet Henkilöstöstrategian uudistaminen. Mittarit Strategia valmis. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa kaupunkistrategian tavoitetta: Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Henkilöstöpalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Määrärahoihin sisältyvät henkilöstöpalvelujen kustannukset ja kohdistamattomat eläkemenot. Menosumma sisältää euron määrärahavarauksen kannustavan palkkauksen toteuttamiseen sekä keskitettyjen rekrytointi-ilmoitusten kustannuksiin. Varikon toiminta on siirtynyt yhtiölle ja varikon eläkemenoperusteiset maksut ja varhemaksut ( ) on siirretty kohdistamattomiin eläkemenoihin.

71 73 KEHITTÄMISPALVELUT Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Tarja Majuri Vastuualueen kuvaus Hämeenlinnan kaupungin kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa kuntalaisten saamien palvelujen laatua, edistää palvelujen vaikuttavuutta ja lisätä oman toiminnan tuottavuutta. Kehittämispalvelut tukee tilaajia ja tuottajia heidän perustehtävässään tuottamalla tietoa, arviointeja ja selvityksiä. Kehittämispalvelut koordinoi kaupunkistrategian ja elinkeinostrategian toteutumista sekä palvelu- ja hankintastrategian hankkeiden etenemistä. Kehittämispalvelut huolehtivat erilaisista kehittämishankkeista. Budjetti vuodelle 2012 sisältää Kehittämiskeskus Oy Hämeen rahoituksen (2,2 milj. ), Vanajavesikeskuksen rahoituksen, Osaamiskeskusohjelman Hämeenlinnan rahoitusosuuden sekä oman toiminnan kehittämishankkeiden rahoitusta. Kehittämispalvelujen toiminnassa on merkittävä osuus tietohallinnolla ja sen kehittämishankkeilla (1,5 milj. ) sekä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä (2,5 milj. ). Kehittämispalvelujen toimintaan kuuluvat myös viestintä, maaseutupalvelut sekä aluetoimikuntien työ. Kansainvälinen toiminta keskittyy ystävyyskaupunkiyhteistyöhön sekä Pohjoinen-Etelä -hankkeeseen Kenian Nakurun kanssa. Ulkopuolista hankerahoitusta on kehittämispalvelujen hankkeissa pyritty saamaan siten että vain noin 25 % osuus on kaupungin omaa rahoitusta. Vuoden 2012 toiminnan painopisteet kuvataan yksityiskohtaisemmin kehittämispalvelujen toimintasuunnitelmassa. VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Tavoite Tavoitteet Asiakaslähtöisen palvelurakenteen ja toimintakulttuurin kehittäminen viestinnän, hanketoiminnan ja ict:n avulla. Mittarit Suoritettu sisäinen arviointi ja sen raportointi. Raportoinnilla selvitetään miten eri toimilla asiakaslähtöisyyttä on viety eteenpäin ja missä on onnistuttu. Kehittämispalvelut TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Kehittämiskeskus Oy Hämeen kustannus nousee (2 / asukas).

72 74 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja Vastuualueen kuvaus Tarkastuslautakunta arvioi valtuustokauden aikana kaupungin kaikki palvelualueet ja liikelaitokset sekä edunvalvonnan kaupunkikonsernin yhteisöissä, säätiöissä ja seudullisissa hankkeissa. Lautakunnan toimintasuunnitelma vuosille sisältää koko kauden painopistealueet. Toimintasuunnitelmasta johdetaan vuosittaiset työohjelmat ja painopistealueet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lautakunta arvioi tavoiteasetantaa yleensä, valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Erityiskohteena vuonna 2012 on tuottavuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet eri palvelualueilla, riskienhallinta, laadun arviointi kunnan palvelutuotannossa sekä konserniohjaus. TUOTANTOTAVOITTEET Sitovat tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Tuotetaan suunnittelun, johtamisen ja palvelujen kehittämisen tueksi luotettavaa arviointi- / vertailutietoa. Raportit, arviointikertomus Tuetaan selkeiden tavoitteiden aikaansaamista palvelualueille. Tuetaan palveluiden laadun, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden mittaamista ja kehittämistä kaupunkiorganisaatiossa. Vuoden 2012 ja sen jälkeisissä talousarvioissa tavoitteet ovat selkeitä ja mittarit arvioitavissa. Tavoitteisiin sisältyy myös laatua koskevia tavoitteita ja mittareita. Edistetään riskienhallintaan liittyvien toimenpiteiden käyttöönottoa. Saadut selvitykset tehdyistä toimenpiteistä, n. 25 kpl. Tarkastuslautakunta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Controllerin kustannus on kohdistettu v kokonaan talouspalveluihin.

73 75 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuonna 2012 järjestetään kunnallisvaalit ja presidentinvaalit. Keskusvaalilautakunta TP ATOIMINTATULOT #### TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ Elinkeinorahasto toimii taseyksikkönä. Tilinpäätöksen luvuissa näkyy mukana myös kiinteistöomaisuuden taseyksikkö, joka on lakannut v alussa ja toiminta on nykyisin osa tilapalvelun liikelaitosta. TASEYKSIKÖT TP ATOIMINTATULOT #### Vuokratulot #### Muut toimintatulot #### TOIMINTAMENOT #### Muiden palvelujen ostot #### Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Laskennalliset kustannukset #### Poistot ja arvonalentumiset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset erät TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

74 Konsernipalvelut 76 TUOTTAJAOSA PALVELUTUOTANTO Vastuuhenkilöt: Palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko Palvelujohtajat Pelastusjohtaja Liikelaitosten toimitusjohtajat Palvelutuotannon organisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Palo- ja pelastustoimi Maakunnall. Pelastusltk. Keskusvaalilautakunta Linnan Tilapalvelut -liikelaitos: Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos: Johtokunnat Lasten ja nuorten lautakunta Elämänlaatulautakunta Lasten ja nuorten sekä elämänlaadun Tilaajatiimi Palveluohjaus LinnanTerveyspalvelut -liikelaitos Opetuspalvelut Kulttuuripalvelut Johtokunta Asukkaat Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Ikäihmisten lautakunta Terveyden ja toimintakyvyn sekä ikäihmisten palvelujen tilaajatiimi Palveluohjaus Palvelutuotannon yhteinen hallinto Varhaiskasvatuspalvelut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Toimintakykyä edistävät palvelut Ikäihmisten hoito ja hoiva Asiakkaat Ympäristöja rakennuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntarakenteen palvelujen tilaajatiimi Maankäytön ja ympäristön palvelut Yhdyskuntarakenteen palvelut

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015

UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 2.2.2009 päätöksellä käynnistettiin kuntaliitoksen kautta maantieteellisesti laajentuneen ja organisaatioltaan uudistuneen Hämeenlinnan kaupunkitason

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ

LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ KOULUN KEHITTÄMINEN LAPSEN KASVUA TUKEVIEN ERILAISTEN PALVELUJEN YHTEISÖNÄ STRATEGINEN AJATTELU JA YHTEINEN NÄKEMYS Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013

TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 KH 1.11.2010 2 3 SISÄLLYSLUETTELO Tilausbudjetti 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 8 Taloussuunnitelman

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 25.3.2013

Tilinpäätösinfo 25.3.2013 Tilinpäätösinfo 25.3.2013 TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

TILAUSBUDJETTI 2010. Taloussuunnitelma 2011-2012

TILAUSBUDJETTI 2010. Taloussuunnitelma 2011-2012 TILAUSBUDJETTI 2010 Taloussuunnitelma 2011-2012 KH 2.11.2009 2 3 SISÄLLYSLUETTELO Tilausbudjetti 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 9 Taloussuunnitelman

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Yleistä tilausbudjetista 5

Yleistä tilausbudjetista 5 3 Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto 12.11.2012 15 Hämeenlinnan kaupunki Tilausbudjetti 2013 Taloussuunnitelma 2014-2015 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä tilausbudjetista 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Strategiasta toiminnaksi asukkaiden osallisuus strategiatyön tukena

Strategiasta toiminnaksi asukkaiden osallisuus strategiatyön tukena Strategiasta toiminnaksi asukkaiden osallisuus strategiatyön tukena Kehitysjohtajien verkoston tapaaminen 4.12.2012 Tarja Majuri Kehitysjohtaja Hämeenlinna Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohto

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot