Kokeilun ehdot ja periaatteet

Transkriptio

1 Kkeilun ehdt ja periaatteet Valinnanvapaus Hämeenlinna Tammikuu

2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 SANASTO JOHDANTO KOKEILUN TAVOITE JA PERIAATTEET ASIAKKAAN ASEMA, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET... 7 ASIAKKAAN ASEMA... 7 PALVELUNTUOTTAJAN VALINTA... 7 MUUT ASIAKKAAN OIKEUDET... 8 ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT... 8 ASIAKKAALLE KORVATTAVAT MAKSUT JÄRJESTÄJÄN ASEMA, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET... 9 JÄRJESTÄJÄN ASEMA... 9 JÄRJESTÄJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET PALVELUNTUOTTAJAN ASEMA, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET PALVELUIDEN TUOTTAMINEN POTILAS- JA ASIAKASTIEDOT HENKILÖSTÖ TILAT JA VAKUUTUKSET MARKKINOINTI JA TIEDOTTAMINEN PALVELUNTUOTTAJAKSI HYVÄKSYMINEN VASTAANOTTOPALVELUIDEN SISÄLTÖ PALVELUN KUVAUS PALVELUN SISÄLLÖN RAJAUKSET KORVAUS VASTAANOTTOPALVELUIDEN TUOTTAMISESTA KAPITAATIOKORVAUKSEN LASKENTA KAPITAATIOKORVAUKSEN MUUTTAMINEN MAKSULIIKENNE KOKEILUSSA PALVELUNTUOTTAJAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TIETOJÄRJESTELMÄT KOKEILUSSA RAPORTOITAVAT JA SEURATTAVAT ASIAT SEURAAMUKSET SÄÄNTÖRIKKOMUKSISTA JA HYVÄKSYMISEN PERUMINEN

3 Tiivistelmä Ssiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisella parannetaan palvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta, asiakaskkemusta ja kustannustehkkuutta. Asiakkaan tulee saada tarpeitansa vastaavat palvelut ja ratkaisu ngelmaan npeasti ja tehkkaasti. Kkeilussa kiinnitetään erityistä humita asiakkaan valinnanvapauden tteutumiseen, asiakas- ja palveluhjaukseen ja asiakaskkemukseen. Kkeiluun kuuluvat palvelut n rajattu vastaanttpalveluihin. Vastaanttpalveluilla tarkitetaan tässä: vastaanttpalvelujen asiakas- ja palveluhjausta perusterveydenhulln lääkärin ja sairaanhitajan vastaantttimintaa psykiatrisen sairaanhitajan vastaantttimintaa ssiaalihjaajan vastaantttimintaa Kkeilun alkaessa kunnan asukas vi valita vastaanttpalvelujensa tuttajaksi yksityisen, julkisen tai klmannen sektrin palveluntuttajan (aktiivinen valinta). Ne asukkaat, jtka eivät le aktiivisesti itse valinneet palveluntuttajaa, kirjataan ktisitteensa perusteella julkisen palveluntuttajan asiakkaaksi (passiivinen valinta). Asiakas vi vaihtaa palveluntuttajaa 1 kk välein, eli valinnan tekemistä seuraavien 30 päivän ajan asiakas n valitsemansa palveluntuttajan asiakas. 30 päivän jälkeen asiakas vi taas halutessaan vaihtaa tiselle yksityiselle tai julkiselle palveluntuttajalle. Palveluntuttaja ei vi kieltäytyä ttamasta vastaan asiakasta. Vastaanttpalvelut vidaan tuttaa yhden palveluntuttajan tai useamman palveluntuttajan mudstaman tuttajaverkstn timesta. Järjestäjä, eli tässä tapauksessa Hämeenlinnan kaupunki, vastaa kkeilun käynnistämisestä ja siihen liittyvistä timenpiteistä. Järjestäjä mm. hyväksyy vastaanttpalvelun piiriin kuuluvat palveluntuttajat, määrittelee kkeilualueet ja hulehtii kunnan asukkaille khdennettavasta viestinnästä. Kkeilun aikana järjestäjä valv, seuraa ja arvii palveluntuttajia ja palveluntuttajien palvelujen laatua. Järjestäjä varmistaa, että palveluntuttajat täyttävät timinnalle asetetut vähimmäisedellytykset; palveluntuttajan n nudatettava kaikkea sen timintaan kullinkin svellettavaa lainsäädäntöä, viranmaismääräyksiä ja hjeita. Yksityisiä, julkisia ja klmannen sektrin palveluntuttajia khdellaan yhdenvertaisesti: mm. palveluille asetettavat laatuvaatimukset, palvelusta maksettava krvaus ja timintaan liittyvät raprtintivaatimukset vat samat kaikille palveluntuttajille. Kkeilun aikana rekisterinpitäjänä timii palvelusetelilain mukaisesti järjestäjä. Palveluntuttajalla n vastuu asiakkaan vastaanttpalveluista ja hjaamisesta edelleen muihin palveluihin tarvittaessa. Palveluntuttajalta edellytetään vaikuttavaa, laadukasta ja asiakkaan tarpeet kknaisuutena humin ttavaa timintaa. Järjestelmässä pyritään lisäämään tuttajan mahdllisuuksia rganisida timintansa tarkituksenmukaisella tavalla. Järjestäjä maksaa tuttajille krvauksen tutetuista vastaanttpalveluista kapitaatiperiaatteen mukaisesti. Kapitaatikrvaus perustuu palveluntuttajan asiakkaana levien asukkaiden määrään ja ikään ja n riippumatn tutetun palvelun määrästä. Ikäperusteisen krvauksen lisäksi kkeilussa suunnitellaan palveluntuttajien timintaa hjaavat kannustimet ja sanktit. Vastaanttpalvelujen kannustinjärjestelmä perustuu ns. Triple aim -malliin, jlla tavitellaan hyvinvintihyötyä ja vaikuttavuutta, kustannustehkkuutta ja parempaa asiakaskkemusta. Kkeilun tulksena syntyy ehdtus vunna 2019 käyttöön tettavaksi kannustin- ja sanktimalliksi mittareineen. Olennainen sa kkeilua n raprtitavan ja seurattavan tiedn määrittely ja analysinti. Kyseinen tiet käsittää järjestäjän raprtimat ja seuraamat palveluntuttajien timintaa kskevat asiat, palveluntuttajan timesta seurattavat ja järjestäjälle raprtitavat asiat sekä muut kkeilussa seurattavat asiat, ml. kapitaatikrvauksen kannustimet ja sanktit. Kkeilua mahdllistavia tai sitä rajittavia kriittisiä tekijöitä vat palveluntuttajien käytössä levat tietjärjestelmät. Kkeilussa lähdetään liikkeelle pääsin lemassa levista tietjärjestelmistä ja kkeilun aikana kehitetään järjestelmiä, jtka tukevat muun muassa asiakkaan mahdllisuuksia vertailla palveluntuttajia ja arviida saatua palvelua. 3

4 Sanast Asiakas Järjestäjä Kapitaatikrvaus Tuttaja Vastaanttpalvelut Väestövastuualue Yksikkö Kuntalainen, jka n kunnan järjestämisvastuun piirissä Palveluista järjestämisvastuussa leva kunta Järjestäjän palveluntuttajalle maksama krvaus, jka perustuu palveluntuttajan hitvastuulla levan väestön määrään ja ikään. Vastaanttpalvelujen tuttajaksi listautunut julkinen, yksityinen tai klmannen sektrin palveluntuttaja Kkeiluun kuuluvat ssiaali- ja terveydenhulln palvelut, jtka n kuvattu tässä dkumentissa Ositteiden mukaisesti määritelty alue, jnka asukkaista julkinen palveluntuttaja vastaa, ellei asiakas itse valitse jtakin muuta palveluntuttajaa Fyysinen tai virtuaalinen tila, jssa palveluntuttaja tuttaa vastaanttpalvelua. Yhdellä palveluntuttajalla vi lla useampia yksiköitä 4

5 1. Jhdant Hämeenlinnan kaupunki n yhdessä neljän muun kunnan, kuntayhtymän tai knsrtin kanssa mukana ssiaali- ja terveysministeriön rahittamassa valinnanvapauskkeilussa, jka tteutetaan vusien 2017 ja 2018 aikana. Kkeilussa kuntalainen saa vapaasti valita vastaanttaak hän julkiset terveyspalvelunsa yksityiseltä vai julkiselta palveluntuttajalta, jka n listautunut kkeiluun palveluntuttajaksi. Kkeilun kansallisena tavitteena n saada kkemuksia ja tieta erilaisten timintamallien käytöstä ja käyttää tieta valinnanvapausmallin ja sitä kskevan lainsäädännön kehittämisessä ja sveltamisessa. Kkeilulla haetaan tieta mm. siitä, miten ssiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ja tuttajat käyttäytyvät ja mitä kustannuksille ja palveluiden saatavuudelle tapahtuu ennen kuin ste-uudistus ja laajennetun valinnanvapauden ensimmäinen vaihe tulevat vimaan vunna Kkeiluun jätti hakemuksensa 12 kuntaa, kuntayhtymää tai knsrtita, jista STM valitsi kkeiluun viisi. Hämeenlinnan lisäksi muita kkeiluun hyväksyttyjä vat Jyväskylän kaupunki, Keski- Uudenmaan ste (Hyvinkää, Järvenpään kaupunki, Mäntsälän kunta, Nurmijärven kunta, Prnaisten kunta, Tuusulan kunta), Tampereen kaupunki ja Ylä-Savn SOTE. Kkeiluissa svelletaan palvelusetelilakia (569/2009). Hämeenlinnassa kkeilualue n rajattu siten, että kkeilun sallistujiksi n valittu kaupunginhallituksen tekemällä päätöksellä Juklan ja Lammi-Tuulksen terveyskeskusalueiden asukkaat. Kkeiluun pääsy n siten riippuvainen henkilön asuinpaikasta sillä hetkellä kun kkeilun väestöts tetaan. Oikeus kkeiluun sallistumiseen säilyy, mikäli kkeiluun mukaan päässyt henkilö muuttaa kunnan sisällä tisen terveysaseman alueelle. Tisaalta, väestötksen ttamisen jälkeen kkeiluun ei enää pääse mukaan vaikka henkilö muuttaisi kkeilun piirissä levalle terveyskeskusalueelle. Kkeilussa mukana levia kuntalaisia tiedtetaan asiasta tarkemmin erikseen kirjeitse. Hämeenlinnan kaupungin valinnanvapauskkeilussa asiakkaat saavat valitsemaltaan palveluntuttajalta niin santun julkisen terveydenhulln palvelupaketin mukaiset palvelut. Palvelupaketti kattaa sairaanhitajan ja lääkärin vastaanttpalvelut, psykiatrisen sairaanhitajan vastaantn sekä ssiaalihjaajan vastaanttpalvelut. Palvelupaketin ulkpulisissa palveluissa, eli ns. lisäpalveluissa asiakas hjataan julkisiin terveyspalveluihin julkiselle palveluntuttajalle. Asiakas maksaa palvelupakettiin sisältyvistä palveluista terveyskeskusmaksun verran kävi hän sitten julkisella tai yksityisellä palveluntuttajalla. Palveluntuttajalle Hämeenlinnan kaupunki maksaa ikään perustuvan kapitaatikrvauksen, mikä tarkittaa sitä, että palveluntuttajalle maksetaan asiakasmäärään perustuva kiinteä krvaus, jka n riippumatn annetuista palveluista. Tämä dkumentti kert, miten Hämeenlinnan ssiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskkeilussa määritellään seuraavat keskeiset seikat: asiakkaan asema, ikeudet ja velvllisuudet palvelun järjestäjän asema, ikeudet ja velvllisuudet palveluntuttajan asema, ikeudet ja velvllisuudet (sisältää kriteerit palveluntuttajan hyväksymiselle ja vaatimukset palveluntuttajana timimiselle) kkeilun vastaanttpalveluiden sisältö asiakas- ja palveluhjaus palveluntuttajalle maksettava krvaus. Palveluntuttaja situtuu nudattamaan tämän dkumentin ehtja ja periaatteita ennen kuin se vidaan hyväksyä vastaanttpalvelujen tuttajaksi. Tässä dkumentissa kuvatut kkeilun ehdt ja periaatteet vat vimassa kkeilun ajan Kkeilun aikana ei ehtihin ja periaatteisiin tehdä muutksia muutin kuin erittäin painavista syistä. Muutksista svitaan yhteistyössä järjestäjän ja tuttajien kanssa. Tämä dkumentti perustuu Sitran sekä Sitran selvityshankkeessa mukana lleiden kkeilukuntien yhdessä kkamaan dkumenttiin Valinnanvapaus Kkeilun ehdt ja periaatteet Lisäksi dkumentin sisällössä n hyödynnetty muiden kkeilukuntien vastaavia dkumentteja. 5

6 2. Kkeilun tavite ja periaatteet Hallitus n linjannut, että kansalaisten valinnanvapaus ssiaali- ja terveyspalveluissa laajenee vuden 2019 alussa. Ste-palvelujen uudistamisella pyritään palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, asiakaskkemuksen ja kustannustehkkuuden parantamiseen. Asiakkaan tulee saada tarpeitansa vastaavat palvelut ja ratkaisu ngelmaan npeasti ja tehkkaasti. Yhtenä keinna uudistuksen nnistumiseksi n asiakkaan valinnanvapauden lisääminen. Asiakkaan valinnanvapauden tteutumisen ehtna n kuitenkin, että: asiakas tuntee ikeutensa asiakkaalla n vaihtehtja mistä valita asiakkaan saatavilla n ymmärrettävää ja lutettavaa vertailutieta vaihtehdista raha seuraa asiakasta justavasti ja ikeudenmukaisesti valitulle palveluntuttajalle Kkeilun tavitteena n: tteutettavan kkeilun tulksista ppiminen tulevan timintatavan harjittelu ja kkemusten kartuttaminen valinnanvapaudesta asiakkaan, palvelun järjestäjän ja palveluntuttajan sekä hjaavan ja valvvan viranmaisen näkökulmasta uusiin timintamalleihin kannustaminen ja niiden vaikutusten arviinti tuttaa tieta valinnanvapauslain sveltamiseen Kkeilussa edistettäviä ja arviitavia asiita vat muun muassa: asiakaslähtöisyyden tteutuminen käytännössä ja ketun terveyshyödyn lisääminen kansalaisten tasa-arvisuuden lisääminen palvelujen saatavuuden parantaminen tuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen yksityisen, julkisen ja klmannen sektrin palveluntuttajan timintaedellytysten yhtenäistäminen pienten ja uusien palveluntuttajien pääsy markkinille ja tuttajakentän mnipulistuminen uudistumiskyvyn kehittyminen ml. uudenlaiset yhteistyömallit myös klmannen sektrin kanssa ennaltaehkäisevän timinnan painttaminen perusterveydenhulln, ssiaalihulln ja erikissairaanhidn palvelujen lähentyminen tiedn avimuuden ja tietintegraatin lisääntyminen Kkeilussa kunnan asukas valitsee yksityisen, julkisen tai klmannen sektrin palveluntuttajan. Kkeiluun kuuluvat palvelut n rajattu vastaanttpalveluihin, jilla tarkitetaan nykyisiä terveysasemapalveluja laajennettuna ssiaalihjauksella. Vastaanttpalveluiden sisältö n tarkemmin kuvattu kappaleessa 7. Palveluntuttajalla n kknaisvastuu asiakkaasta ja hänen tarvitsemistaan vastaanttpalveluista. Palveluntuttaja ei vi kieltäytyä ttamasta vastaan asiakasta. Järjestäjä maksaa tuttajille krvauksen tutetuista palveluista kapitaatiperiaatteen mukaisesti. Kapitaatiperusteinen rahitus tarkittaa asukasmäärään perustuvaa kiinteää maksua. Kapitaatihinta perustuu palveluntuttajan hitvastuulla levien asukkaiden määrään ja ikään. Palveluntuttajalta edellytetään vaikuttavaa, laadukasta ja asiakkaan tarpeet kknaisuutena humin ttavaa timintaa. Järjestelmässä pyritään lisäämään tuttajan mahdllisuuksia rganisida timintansa tarkituksenmukaisella tavalla. Kkeilu tteutetaan vusina

7 3. Asiakkaan asema, ikeudet ja velvllisuudet Asiakkaan asema Asiakkaan tulee saada tarpeitansa vastaava palvelu ja ratkaisu ngelmiinsa npeasti ja tehkkaasti. Kkeilussa kunnan asukkaan asema muuttuu, kun hän saa valita vastaanttpalvelujensa tuttajaksi yksityisen, julkisen tai klmannen sektrin palveluntuttajan. Asiakas valikituu mukaan kkeiluun asuinpaikkansa perusteella. Hämeenlinnan kaupunginhallitus n tekemällään päätöksellä rajannut kkeilun väestöksi Juklan ja Lammi-Tuulksen terveyskeskusalueilla asuvat kuntalaiset. Asiakkaat valikituvat mukaan kkeiluun vuden 2016 lpussa tettavalla yhden päivän väestötksella. Kaikki tullin kkeilualueilla asuvat henkilöt pääsevät mukaan valinnanvapauskkeiluun. Oikeus kkeiluun sallistumiseen säilyy, vaikka kkeiluun mukaan päässyt henkilö muuttaisi kunnan sisällä tisen terveysaseman alueelle. Tiselle paikkakunnalle muutettaessa ikeus kkeilun mukaiseen valinnanvapauteen päättyy. Kkeilussa mukana levia kuntalaisia tiedtetaan asiasta tarkemmin erikseen kirjeitse. Otksen ulkpulelle jääneet kuntalaiset eivät pääse mukaan valinnanvapauskkeiluun, Myöskään tksen ttamisen jälkeen kkeilualueille muuttaneet asukkaat tai terveysasemaansa vaihtaneet kkeilualueiden ulkpulella asuvat asiakkaat eivät pääse mukaan kkeiluun. Kkeiluun mukaan päässeitä asiakkaita ei velviteta vaihtamaan palveluntuttajaansa vaan hän vi myös pysyä julkisen terveysasemansa asiakkaana tai vaihtaa julkista terveysasemaansa j vimassa levan terveydenhultlain mukaisesti. Vunna 2014 vimaan astunut kuntalaisen mahdllisuus valita perusterveydenhullstansa vastaava terveyskeskus tai terveyskeskuksen terveysasema mistä tahansa Manner-Sumessa säilyy myös nyt käynnistyvän laajennetun valinnanvapauskkeilun aikana. Terveydenhultlain mukainen julkisen terveyskeskuksen tai terveysaseman valinta tapahtuu kuten ennenkin kunnan antaman hjeistuksen mukaisesti. Laajennetussa valinnanvapauskkeilussa kkeiluun mukaan päässeille kuntalaisille tarjtaan mahdllisuus saada julkiset terveyspalvelunsa nyt myös yksityiseltä tai klmannen sektrin palveluntuttajalta. Asiakkaan asemaan svelletaan ptilaan asemasta ja ikeuksista sekä ssiaalihulln asiakkaan asemasta ja ikeuksista annettua lakia. Asiakkaan ikeussujakeinina lainsäädännön mukaan vat mm. muistutukset, kantelut, valitukset ja ptilasvahinkilmitukset sekä ptilasasiamiehen palvelut. Palveluntuttajan valinta Kkeiluun valikituneet Hämeenlinnalaiset vivat valita vastaanttpalveluistaan vastaavan palveluntuttajan järjestäjän hyväksymien palveluntuttajien juksta. Järjestäjän hyväksymät palveluntuttajat vat nähtävissä Hämeenlinnan kaupungin verkksivuilla. Asiakas ei vi valita yksittäistä, nimettyä henkilöä palvelujensa tuttajaksi. Alaikäisten lasten pulesta valinnan tekee hultaja. Valinnan tekijä vi lla myös hlhja tai edunvalvja. Asiakkaan valinta vi khdistua samanaikaisesti vain yhteen palveluntuttajaan. Palveluntuttajan valinta tehdään sähköisessä tietjärjestelmässä jhn pääsee kaupungin verkksivujen kautta. Asiakas vi tehdä valintansa itse suraan verkksivuilla vahvan tunnistautumisen kautta tai palveluntuttajan avustuksella palveluntuttajan timipisteessä. Asiakas vi ttaa yhteyttä palveluntuttajaan myös muulla tavin, esim. puhelimitse, jllin palveluntuttajan ammattilainen tekee valinnan järjestelmään asiakkaan pyynnöstä. Tehdessään valinnan asiakas situtuu antamaan ptilastietnsa uuden palveluntuttajan käyttöön. Asiakas vi vaihtaa palveluntuttajaa yhden kuukauden välein, eli seuraavan vaihdn vi tehdä aikaisintaan 30 päivän päästä edellisestä valinnasta. Järjestäjä seuraa vaihtjen tteutumista ja vi

8 tarvittaessa päivittää vaihtvälistä annettua hjeistusta kkeilun aikana. Ohjeistuksen muuts tehdään kuitenkin vain erittäin painavista syistä. Hitvastuu siirtyy valitulle palveluntuttajalle heti valinnan tekemisen jälkeen. Asiakkaan aiemmin muulle palveluntuttajalle varatut ajat eivät siirry uudelle palveluntuttajalle. Kun asiakkaan valinta n kirjattu sähköiseen järjestelmään, tiet vaihdsta siirtyy autmaattisesti sekä uudelle että vanhalle palveluntuttajalle. Muut asiakkaan ikeudet Kkeilu ei rajita asiakkaan lemassa levaa ikeutta muiden järjestelmien, esimerkiksi työterveyshulln ja YTHS:n, piirissä levien palvelujen käyttöön. Asiakas vi hankkia valitsemaltaan palveluntuttajalta myös muita palveluita kapitaatikrvauksen piiriin kuuluvan vastaanttpalvelun yhteydessä. Näiden palvelujen, ns. lisäpalvelujen, kustannuksista asiakas vastaa itse. Asiakkaalla n mahdllisuus arviida palvelukkemustaan järjestäjän tarjaman tietjärjestelmän avulla. Asiakkaan valinnan perusteella asiakkaan ja valitun palveluntuttajan välille syntyy spimussuhde, jnka ehdt määräytyvät kuluttajansujalain (38/1978) ja tämän sääntökirjan mukaisesti, elleivät sapulet myöhemmin muuta svi. Asiakkaan ja palveluntuttajan keskinäisellä spimuksella ei vida missään tilanteessa spia tätä sääntökirjaa tai velvittavaa lainsäädäntöä heikmmista ehdista asiakkaan vahingksi tai tässä sääntökirjassa määritelty heikmmasta palvelutassta. Asiakkaan ja palveluntuttajan välistä spimusta kskevan erimielisyyden saattamisesta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi säädetään kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007). Muilta sin asiakkaan ikeudet ja velvllisuudet määräytyvät ptilaslain ja palvelusetelilain mukaisesti Asiakkailta perittävät maksut Palvelun järjestäjä päättää asiakkailta perittävien maksujen perusteet. Kkeilun aikana kunnan asukkaita khdellaan tasavertaisesti riippumatta siitä, sallistuvatk he kkeiluun vai eivät. Kkeilussa asiakas ei maksa palveluntuttajalle palvelusetelilain mukaista mavastuusuutta, vaan kkeilussa svelletaan tältä sin asiakasmaksulakia. Käyntimaksut ja vusimaksu kerryttävät asiakasmaksukatta vimassa levien lakien ja asetusten mukaisesti. Järjestäjä laskuttaa asiakasmaksut ja perii erääntyneet maksut asiakkaalta. Palveluntuttaja ei saa laskuttaa asiakkailta kkeilun piiriin kuuluvista palveluista asiakas- tai muita maksuja. Asiakkaalle krvattavat maksut Kela krvaa asiakkaan matkakulut palveluntuttajan yksikköön kullinkin vimassa levien sääntöjensä mukaisesti.

9 4. Järjestäjän asema, ikeudet ja velvllisuudet Järjestäjän asema Järjestäjä tekee päätöksen kkeiluun sallistumisesta ja sveltaa timinnassaan tässä dkumentissa esitettyjä ehtja ja periaatteita. Järjestäjällä tarkitetaan kkeilussa palveluista järjestämisvastuussa levaa kuntaa, eli tässä tapauksessa Hämeenlinnan kaupunkia. Kkeilussa järjestämisvastuussa leva kunta timii myös palveluntuttajana. Järjestäjän ikeudet ja velvllisuudet Järjestäjä vastaa kkeilun käynnistämisestä ja siihen liittyvistä timenpiteistä alueellaan. Järjestäjä mm. hyväksyy vastaanttpalvelun piiriin kuuluvat palveluntuttajat ja pitää luettela hyväksymistään palveluntuttajista (myöhemmin palveluntuttajarekisteri) määrittelee kkeilualueet sekä julkisten palveluntuttajien väestövastuualueet kkeilun alkaessa infrmi kunnan asukkaita kkeilusta vastaa palveluntuttajien vertailun ja valinnan mahdllistavan prtaalin tuttamisesta asiakkaan valinnan tueksi. Kkeilun aikana järjestäjä mm. valv, seuraa ja arvii palveluntuttajia ja palveluntuttajien palvelujen laatua. Järjestäjä varmistaa, että palveluntuttajat täyttävät timinnalle asetetut vähimmäisedellytykset. sallistuu jatkuvan tiedntutannn sekä seurannan ja raprtinnin kehittämiseen hjeistaa ja perehdyttää palveluntuttajat järjestäjän käytäntöihin ja timintatapihin siltä sin kuin niillä n vaikutusta palveluntuttajan timintaan. infrmi palveluntuttajaa välittömästi tiedn saatuaan sellaisista päätöksistä, muutksista ja järjestelyistä, jilla vi lla vaikutusta timintaan. Muutinkin järjestäjän tulee infrmida palveluntuttajaa tapahtuvista muutksista ja suunnitelmista niiltä sin kuin se timinnan kannalta n lennaista. hulehtii asiakasmaksujen keräämisestä ja maksaa vastaanttpalveluiden tuttajalle kuukausittain kapitaatikrvauksen. Krvauksen perusteet n kuvattu pääpiirteissään tämän dkumentin kappaleessa 8. tekee viranhaltijapäätökset.

10 5. Palveluntuttajan asema, ikeudet ja velvllisuudet Tässä kappaleessa palveluntuttajalle asetettujen vaatimusten täyttyminen tarkittaa, että timija n hyväksyttävissä palveluntuttajaksi ja sveltuva timimaan palveluntuttajana kkeilussa. Vaatimukset vat yksityiselle, julkiselle ja klmannen sektrin timijalle samat, aina palveluntuttajan listautumisesta palveluntuttajalta edellytettävään raprtintiin asti. Palveluiden tuttaminen Palveluntuttajan n palveluntuttajaksi hyväksymisensä jälkeen tettava asiakkaikseen kaikki kkeilussa mukana levat kuntalaiset, jtka k. palveluntuttajan valitsevat. Julkisen palveluntuttajan tulee hyväksyä asiakkaikseen myös ne asukkaat, jtka eivät aktiivisesti le ilmittaneet valinnastaan, mutta kuuluvat k. palveluntuttajan väestövastuualueeseen. Palveluntuttaja vastaa palveluiden tuttamisesta siinä laajuudessa kuin vastaanttpalvelujen palvelukuvauksessa n tässä sääntökirjassa määritelty. Vastaanttpalveluihin sisältyy perusterveydenhulln edellyttämässä laajuudessa tutettujen terveyspalvelujen lisäksi ssiaalihjausta. Palveluntuttajan antaman palvelun n kk kkeilun ajan vastattava sisällöltään ja laadultaan sitä, mitä tässä sääntökirjassa n määrätty ja mitä velvittava lainsäädäntö ja viranmaismääräykset edellyttävät. Kkeilun aikana palvelupakettiin kuulumattmat julkiset lisäpalvelut tutetaan kunnan massa julkisessa terveydenhullssa. Palveluntuttaja hulehtii siitä, että asiakas hjataan tarvitsemiinsa lisäpalveluihin järjestäjän antaman hjeistuksen mukaisesti. Lisäpalveluihin hjaamisessa svelletaan julkisten lisäpalveluiden hjauskriteereitä. Palveluntuttajan tulee kerta asiakkaalle selkeästi, mikä palvelu kuuluu julkisten vastaanttpalveluiden palvelupakettiin, ja mikä n asiakkaan itse maksettavaa palvelua. Mikäli asiakas harkitsee lisäpalveluiden hankkimista makustanteisesti suraan yksityiseltä palveluntuttajalta, hänelle n ymmärrettävästi kerrttava palveluiden hinnat julkisessa terveydenhullssa. Palveluntuttajan n nudatettava kaikkea sen timintaan kullinkin svellettavaa lainsäädäntöä, viranmaismääräyksiä ja hjeita. Palveluntuttaja situtuu myös täyttämään palveluja tuttaessaan laissa määritellyn hit- ja palvelutakuun. Ptilaan hidn n tteuduttava terveydenhultlaissa määriteltyjen aikarajjen puitteissa. Lisäksi palveluntuttajalta edellytetään välitöntä yhteydensaantia virka-aikaan sekä kiirevastaanttja päivittäin. Julkista tehtävää tteutettaessa järjestäjä edellyttää palveluntuttajalta kiinnstusta terveysriskien ja terveysindikaattreiden seuraamiseen. Hyvinvintisuunnitelman tekeminen pitkäaikaissairaille ja krkean riskin asiakkaille n tivttavaa. Ptilas- ja asiakastiedt Palveluntuttaja laatii ptilas- ja asiakasasiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä. Järjestäjä n palvelusetelilain 11 :n tarkittamalla tavalla palvelussa syntyvien ptilasasiakirjjen henkilötietlaissa (523/1999) tarkitettu rekisterinpitäjä. Palveluntuttajan tulee asiakirjja käsitellessään nudattaa järjestäjän antamia hjeita sekä julkisuuslakia ja lakia ssiaali- ja terveydenhulln asiakastietjen sähköisestä käsittelystä. Palveluntuttajan tulee myös malla timinnallaan myötävaikuttaa rekisterinpitäjän velvllisuuksien tteuttamisessa. Palveluntuttajan n kyettävä erttelemaan ne ptilastiedt, jtka vat syntyneet esimerkiksi työterveyshulln tai ptilaan itse maksamien palveluiden yhteydessä, kkeiluun kuuluvien vastaanttpalveluiden käytöstä.

11 Palveluntuttajan timintaa kskevat mahdlliset muistutukset, ptilasvahinkilmitukset, krvausvaatimukset ja muut vastaavat vaatimukset selvitetään palveluntuttajan timesta. Järjestäjä vastaa valvville viranmaisille tai tumiistuimille tehtävistä kanteluihin ym. liittyvissä lausunnista pyydettyään selvityksen palveluntuttajalta. Ptilasasiamiehenä timii palveluntuttajan ptilasasiamieheksi nimetty henkilö. Henkilöstö Palveluntuttaja situtuu nudattamaan kullinkin vimassa levia virka- ja työehtspimuksia sekä työlainsäädäntöä. Palveluntuttaja vastaa työnantajana siitä, että tehtävät hidetaan lakien ja asetusten mukaisesti. Palveluntuttaja vastaa henkilöstönsä pätevyydestä ja riittävästä ammattitaidsta sekä täydennyskulutusvelvitteen tteutumisesta. Palveluntuttajan n nimettävä timinnasta vastaava lääkäri, jka timii palveluntuttajan lääketieteellisenä vastuuhenkilönä sekä yhteyshenkilö järjestäjään nähden. Timinnasta vastaava lääkäri ei kuitenkaan vi timia samanaikaisesti useamman palveluntuttajan vastaavana lääkärinä. Lääkäreiden, sairaanhitajien, terveydenhitajien ja ssiaalihjaajien tulee lla Valviran rekisteriin merkittyjä terveydenhulln tai ssiaalihulln ammattihenkilöitä. Palveluntuttaja situtuu hulehtimaan siitä, että sen henkilökuntaan kuuluu riittävä määrä sumen kieltä saavia henkilöitä. Palveluntuttaja vastaa tulkkipalveluiden järjestämisestä niille asiakkaille, jilla n laissa säädetty tai spimukseen perustuva ikeus saada valtin krvaamia tulkkipalveluja. Järjestäjä vastaa pääsääntöisesti tulkkipalveluiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista ja hakee krvaukset työ- ja elinkeinkeskukselta. Palveluntuttaja situtuu hulehtimaan siitä, että palveluntuttaja, sen jhthenkilö tai edustus-, päätös- tai valvntavaltaa käyttävä henkilö ei le syyllistynyt riksrekisteristä ilmenevällä lainvimaisella tumilla rikkseen tai tekn tai laiminlyöntiin, jnka perusteella palveluntuttaja vidaan sulkea järjestelmän ulkpulelle. Henkilöstö situtuu nudattamaan salassapit- ja vaitilvelvllisuusvaatimuksia sekä järjestäjän tietturva- ja tietsujahjeita. Kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa terveydenhulta kskettavissa nrmaaliljen erityistilanteissa ja pikkeuslissa (esim. pandemia, suurnnettmuus) palveluntuttaja n velvllinen sallistumaan järjestäjän valmiussuunnitelmassa kuvattuun timintaan ja luvuttamaan tarvittaessa henkilöstöään vaadittavien erityistimintjen käyttöön. Lisäksi palveluntuttaja n velvllinen nudattamaan valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia viranmaisten tai järjestäjän antamia hjeita. Mikäli palveluntuttaja käyttää alihankkijita palveluiden tuttamisessa, n se ilmitettava järjestäjälle. Mahdllisille alihankkijille n tuttajan asetettava samat vaatimukset kuin järjestäjä n asettanut varsinaiselle palveluntuttajalle. Palveluntuttaja vastaa alihankkijan työstä kuin mastaan. Tilat ja vakuutukset Palveluntuttajalla tulee lla kiinteä timipiste Hämeenlinnan kaupungin alueella, jhn asiakkailla n pääsy ennalta ilmitettuina aukilaikina arkisin. Palveluntuttajan timitiljen n täytettävä turvallisuusmääräykset niin, että yksikössä hulehditaan asiakkaiden turvallisuudesta kullinkin vimassa levien lain ja viranmaisten määräysten mukaisesti. Järjestäjä käy tarkastamassa tilat tarvittaessa ennen palveluntuttajan hyväksymistä valinnanvapaus-kkeiluun. Yhdellä palveluntuttajalla vi lla useampia timipisteitä. Palveluntuttajalla tulee lla vimassa levat asianmukaiset ja riittävät vakuutukset. Yksityisellä palveluntuttajalla tulee lla spimuskauden aikana vimassa leva timinnan vastuuvakuutus, ptilas- vakuutus, irtaimistn ja kiinteistön vakuutus sekä lakisääteinen työnantajan tapaturma- ja eläke- ja työttömyysvakuutus. Markkininti ja tiedttaminen

12 Palveluntuttaja markkininnin n ltava asiallista, lutettavaa ja hyvän tavan mukaista, ja se vi sisältää tietja vain palveluntuttajan mista palveluista. Ylisanja tai vertailumutja ei saa käyttää. Palvelun-tuttajan tiedttamisen n julkisen tehtävän salta ltava linjassa kaupungin tiedttamisen kanssa. Palveluntuttajan n viivytyksettä ilmitettava järjestäjälle kaikista sellaisista tiedssaan levista asiista, jtka järjestäjän tulisi tietää tai jilla saattaisi lla vaikutusta palveluntuttajan velvllisuuksien tai asiakkaan ikeuksien tteutumiseen tai ptilasturvallisuuteen, tietturvaan tai tietsujaan. Palveluntuttajan tulee infrmida järjestäjää säännöllisesti tarjamiensa palvelujen laadun valvnnasta sekä ptilasturvallisuudesta. Järjestäjä ylläpitää verkksivuja, jista käyvät ilmi mm. kkeiluun sallistuvien palveluntuttajien yksiköiden sitetiedt, aukilajat, ajanvarauksen yhteystiedt, asiakasmaksut sekä hitn- ja palveluunpääsyajat. Sivuilla tulee lisäksi kuvata tarjttavat palvelut ja alihankintasuhteet. Palveluntuttaja situtuu antamaan järjestäjälle kaikki tarvittavat tiedt. Lisäksi palveluntuttaja kehttaa asiakasta arviimaan palvelukkemustaan järjestäjän tarjamien työvälineiden avulla. Palveluntuttaja raprti järjestäjän edellyttämät tiedt määräajassa ja määrämudssa palvelun järjestäjälle. Lisäksi palveluntuttaja situtuu pyydettäessä antamaan muita tietja ja selvityksiä palvelun ja kkeilun järjestäjille. Seurannan tiedt vat pääsin julkisia. Palveluntuttajan tulee sallistua säännöllisesti järjestäjän kanssa pidettäviin arviintikkuksiin, jissa arviidaan kkeilua eri pulilta, ja jissa n mahdllista täsmentää eteen tulevia kysymyksiä. Järjestäjä vastaa kkusten klle kutsumisesta. Kkeilun alussa kkuksia vidaan järjestää n. 1 kk välein. Timinnan vakiintuessa tapaamisvälejä vidaan järjestäjän ehdtuksesta harventaa. Lisäksi palveluntuttaja pääsee sallistumaan valinnanvapausmallin kehittämiseen yhdessä tilaajan ja muiden palveluntuttajien kanssa. Palveluntuttajaksi hyväksyminen Järjestäjä hyväksyy tarpeelliset selvitykset saatuaan palveluntuttajaksi sellaiset timijat, jtka täyttävät seuraavat edellytykset: Palveluntuttaja antaa situmuksensa nudattaa tämän sääntökirjan ehtja ja periaatteita Palveluntuttaja n merkitty ennakkperintärekisteriin ja sillä n tarvittavat taludelliset edellytykset timinnan harjittamiseen (sitettava liikevaihdn, vervelkatdistuksen yms. avulla). Taludelliset edellytykset eivät täyty muun muassa, mikäli palveluntuttaja n maksukyvytön, ei le kyennyt hitamaan laskujaan niiden eräpäivään mennessä, n alittanut akrdimenettelyn, n asetettu selvitystilaan tai n välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan. Palveluntuttajalla n yksityisestä terveydenhullsta annetun lain (152/1990) 4 :n tarkittama timilupa, terveydenhullsta vastaava jhtaja, 6 :n tarkittama mavalvntasuunnitelma sekä 3 :n tarkittamat asianmukaiset timintaedellytykset. Yksityiseltä ammatinharjittajalta edellytetään vastaavat selvitykset. Palveluntuttajalla n ptilasvahinklain (585/1986) mukainen ptilasvakuutus Palveluntuttajalla n käytössä valtakunnalliseen tietjärjestelmäpalveluun (Kanta) liitetty sähköinen ptilastietjärjestelmä. Kaikkia palveluntuttajaa kskevia velvitteita svelletaan myös alihankkijihin ja yhteistyökumppaneihin.

13 6. Vastaanttpalveluiden sisältö Palvelun kuvaus Vastaanttpalveluihin kuuluvat terveyden ja hyvinvinnin edistäminen sekä perusterveydenhulln ja ssiaalihulln palvelut alla kuvatussa laajuudessa. Asiakkaan tulee saada yhteys palveluntuttajaan vähintään kahdeksan tunnin ajan jka arkipäivä. Palveluntuttaja vi järjestää palveluja myös muina aikina, mutta siitä ei makseta erillistä krvausta. Lisäksi palveluntuttajalla n ltava arkipäivisin riittävä määrä kiirevastaanttaikja asiakkaiden äkillisiä sairastumistilanteita varten. Väestön palvelutarvetta määriteltäessä n nudatettava valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia hidn perusteita, hitketjuja ja hidnprrastusta sekä järjestäjän antamia hjeita. Täten järjestäjän hyväksymät hjelmat ja suunnitelmat, esim. ennalta ehkäisevän työn suunnitelma, lastensujelusuunnitelma ja päihdehjelma sekä kehittämishankkeiden phjalta käyttöön tetut timintamallit velvittavat palveluntuttajaa. Järjestäjä ei pääsääntöisesti aseta erillismääräyksiä esim. palvelun mudn, vastaantn kestaikjen tai palvelua antavan ammattihenkilön suhteen. Palveluntuttaja vi itse mukata timintansa tarkituksenmukaiseksi, kunhan palvelujen saatavuus, laatu ja ptilasturvallisuus vat kullinkin vimassa levien säädösten, hjeistuksen ja tämän dkumentin mukaiset. Palveluita vi tarjta sähköisesti, puhelimitse tai vastaantttimintana. Erityisenä painpistealueena Hämeenlinnan kkeilussa n sähköisten palveluiden kehittäminen sana palvelututanta. Yksikön vastaanttpalvelut vidaan tuttaa yhden palveluntuttajan tai useamman palveluntuttajan mudstaman tuttajaverkstn timesta. Annettava palvelu pitää sisällään kaikki seuraavat perusterveydenhultn (pis lukien suun terveydenhult) vakiintuneen käytännön mukaan kuuluvat lääketieteellisesti tarpeelliseksi katsttavat avterveydenhulln timinnt: - Sairaanhidn palvelut (lääkäri tai sairaanhitaja) sairauksien ja ireiden tutkimus, lääketieteellinen taudinmääritys ja hit sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen hjaus, jlla tuetaan ptilaan hitn situtumista ja mahita erityistä tukea, tutkimusta ja hita tarvitsevan ptilaan terveysngelmien varhainen tunnistaminen, hit ja jatkhitn hjaaminen. - Mielenterveyspalvelut (psykiatrinen sairaanhitaja) terveydenhulln palveluihin sisältyvä hjaus ja neuvnta, jka kskee mielenterveyttä sujaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä tarpeenmukainen psykssiaalinen tuki - Päihdetyö sana vastaantttimintaa päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus, lääketieteellinen taudinmääritys ja hit terveydenhulln palveluihin sisältyvä hjaus ja neuvnta, jka kskee päihteettömyyttä sujaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä tarpeenmukainen psykssiaalinen tuki - Terveysneuvnta ja terveystarkastukset sana vastaantttimintaa terveyttä ja hyvinvintia edistävä sekä sairauksien ehkäisyä tukeva terveysneuvnta terveyden ja hyvinvinnin seuraamiseksi ja edistämiseksi tarpeelliset terveystarkastukset (pis lukien. kulu- ja piskelijaterveydenhult, äitiysneuvla, lastenneuvla ja valtakunnallisen seulntahjelman mukaiset seulnnat)

14 raskauden ehkäisyyn sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä neuvnta kansalliseen rktushjelmaan kuulumattmat rktukset Lisäksi palvelu pitää sisällään seuraavat timinnt: - Palveluhjaus terveydenhulln palveluja ja palvelujärjestelmää kskeva neuvnta, hjaus ja tuki sekä tarpeellinen verkstyhteistyö eri palvelujen yhteensvittamiseksi - Ssiaalihjaus (ssiaalihulln ammattihenkilö) terveydenhulln palvelujen yhteydessä annettava ssiaalihulln palveluja ja etuuksia kskeva neuvnta, hjaus ja tuki, asiakkaan tilanteen kartitus sekä tarpeellinen verkstyhteistyö eri palvelujen yhteensvittamiseksi - Terveydentilaa, timinta- ja työkykyä sekä ajterveyttä kskevien tdistusten ja lausuntjen antaminen Kapitaatikrvauksen piiriin kuuluu vielä erikseen perusterveydenhultn kuuluvat labratri- ja kuvantamispalvelut. Palveluntuttaja hjaa asiakkaan tarvittaessa vastaanttpalveluista edelleen palveluihin, jtka eivät kuulu kapitaatikrvauksen piiriin. Lisäpalveluihin hjaamisessa palveluntuttaja nudattaa järjestäjän antamia hjeita. Lisäpalveluja vivat lla kaupungin terveyskeskuksesta saatavat palvelut tai muualta hankittavat palvelut. Ensisijaisesti lisäpalveluihin tulee hjata kunnallisiin palveluihin. Palveluntuttaja vi hjata asiakkaan myös miin, asiakkaalle maksullisiin palveluihin, mutta tällöin asiakkaalle n selvitettävä ymmärrettävästi, että hänellä n mahdllisuus käyttää myös julkisia palveluja. Palvelun sisällön rajaukset Selvyydeksi tdetaan, että palvelupaketin mukaiset vastaanttpalvelut eivät sisällä seuraavia timintja: Suun terveydenhult Fysiterapia Erikissairaanhit Erillisessä päivystystä tteuttavassa yksikössä annettava ympärivurkautinen kiireellinen hit, jka edellyttää välitöntä arvita ja hita, ja jta ei ilman leellista sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista vida siirtää hidettavaksi matiimi -palveluissa Ensihit ja sairaankuljetus Osasthit / laitshit Ktisairaanhit Virkavelvllisuudella suritettavat tehtävät (esimerkiksi virka-avun pyytäminen mielenterveyslain njalla, eräät tartuntatautilain mukaiset tehtävät) sekä virka-avun antaminen viranmaisille Ruuansulatuskanavan tähystystutkimukset ENMG -tutkimukset Uniplygrafia -tutkimukset MRI ja TT -tutkimukset Muut diagnstiset tutkimukset, jtka kansallisten Käypä hit -susitusten mukaisesti, tai niiden puuttuessa vakiintuneen hitkäytännön mukaisesti, edellyttävät erikislääkärin tutkimusmääräystä

15 Kulu- ja piskelijaterveydenhult Äitiysneuvla Lastenneuvla Työterveyshulln palvelut Valtakunnallisen seulntahjelman mukaiset seulnnat (rinta- ja khdunkaulansyövän seulnnat) Kansalliseen rktushjelmaan kuuluvat rktukset Jaettavat hittarvikkeet ja apuvälineet perustasa vaativammat mielenterveys- ja päihdepalvelut lääkinnällisen kuntutuksen palvelut, esimerkiksi timintaterapia diabeetikiden jalkjen hit

16 7. Krvaus vastaanttpalveluiden tuttamisesta Järjestäjä maksaa palveluntuttajalle krvauksen tutetuista vastaanttpalveluista. Krvaus n väestöphjainen kapitaatikrvaus. Kapitaatikrvaus mudstuu ikäperusteisesta krvauksesta sekä tarvittaessa kannustin- ja sanktimallista. Lähtökhtana kuitenkin n, että kkeilun aikana ei kannusteita tai sanktiita makseta. Järjestäjä vi kuitenkin kkeilun aikana tarvittaessa ttaa kannustinjärjestelmän käyttöönsä. Kapitaatikrvaus n riippumatn tutetun palvelun määrästä. Kkeilun aikana kerätään tieta tekijöistä, jtka tulisi sisällyttää käyttöön tettavaan kannustin- ja sanktimalliin. Kapitaatikrvauksen laskenta Kapitaatikrvauksen laskenta perustuu vastaanttpalvelujen palvelupaketin sisältöön ja järjestäjälle vastaavan sisällön tuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Vastuunjaktaulukssa n kuvattu mitkä timinnt tai palvelut n laskennassa humiitu järjestäjän vastuulle ja mitkä palveluntuttajan vastuulle. Taulukk. Vastuunjaktaulukk Kustannuserä Henkilöstö Järjestäjän vastuulla (ei sisälly kapitaatihintaan) Palveluntuttajan vastuulla (sisältyy kapitaatihintaan) Selite Palkat ja palkkit, ym. edut Rekrytinti Muut henkilöstöön liittyvät kustannukset, tehtävät ja vastuut Timitilat Vesi, sähkö, lämmitys Jätehult Siivus Kunnssapit Kiinteistövakuutukset Vartiinti Muut timitilihin liittyvät vastuut ja tehtävät sekä kustannukset ICT Palveluntuttaja vastaa kkeilun aikana kaikista henkilöstöön liittyvistä kustannuksista, tehtävistä ja vastuista Palveluntuttaja vastaa kkeilun aikana kaikista timitilihin liittyvistä vastuista, tehtävistä ja kustannuksista ICT-laitteet Palveluntuttaja vastaa kkeilun aikana Puhelimet ICT laitteisiin ja järjestelmiin liittyvistä vastuista, tehtävistä ja kustannuksista. Lisenssit Järjestäjä vastaa kkeilun aikana niistä tiet- järjestelmiin ja -tekniikkaan Liittymät liittyvistä vastuista, tehtävistä ja Ptilastietjärjestelmä kustannuksista jita järjestäjä edellyttää palveluntuttajien käyttävän Effica (tilastinti) ja jtka eivät kuulu leellisesti palveluntuttajan tavanmaiseen Asiakas- ja valintajärjestelmä timintaan.

17 Sähköinen hit- ja palvelusuunnitelma Hallint Hallintpalvelut ja muut hallinnsta aiheutuvat kulut Palveluntuttaja vastaa kkeilun aikana kaikista hallintnsa liittyvistä vastuista, tehtävistä ja kustannuksista Materiaalit ja palvelut Palveluntuttaja vastaa kkeilun aikana kaikista palveluiden tuttamiseen suraan liittyvistä materiaali- ja palvelukustannuksista Hidlliset tukipalvelut Labratripalvelut ja näytteentt Kuvantamispalvelut Hittarvikkeet Kuntutus- ja apuvälineet Lääkkeet Palveluntuttaja vastaa kyseisten hidllisten tukipalvelujen tuttamisesta. Hittarvikkeiden salta palveluntuttaja vastaa työssä käytettävistä hittarvikkeista, mutta varsinainen hittarvikejakelu n järjestäjän vastuulla. Järjestäjä vastaa kuntutus- ja apuvälineiden tarjnnasta sekä hullsta Palveluntuttaja vastaa ensiapuun ym. tarvittavista lääkkeistä ja rktteista Muut Ulkpaikkakunnilla tapahtuva kuntalaisen hit Ulkpaikkakuntalaisten hit Järjestäjä vastaa ulkpaikkakunnilla tehtävän kuntalaisen hidn kustannuksista Ulkpaikkakuntalaiset hjataan julkiseen terveyskeskukseen ja kustannuksista vastaa järjestäjä Terveydenhulln asiakasmaksut Järjestäjä kerää asiakasmaksut ja vastaa keräämisestä aiheutuneista kustannuksista Kapitaatikrvauksen ikäperusteinen krvaus perustuu palvelun järjestäjän tteutuneisiin kustannuksiin. väestömäärään, jka mudstuu kuntalaisten tekemien valintjen (aktiivinen valinta) ja asuinpaikan perusteella sitetun julkisen palveluntuttajan (passiivinen valinta) mukaan. väestön ikään. Seuraavalla sivulla levassa taulukssa n esitetty ikäryhmät, jille kapitaatihinta n määritelty. Ikäryhmät vat samat kuin valtinsuuksien kriteereissä. kertimet, jilla kuvataan eri-ikäisten kuntalaisten palvelujen kustannusten suhdetta keskimääräisiin asukaskhtaisiin kustannuksiin. Palveluntuttajalle ikääntyneestä asukkaasta maksettava kapitaatihinta n siten suurempi kuin vutiaasta asukkaasta maksettava kapitaatihinta.

18 Ikä, v Kerrin Kapitaatikrvaus, /vusi 0-6 0,30 102, ,37 127, ,11 379, ,65 564,25 yli 85 1,56 534,72 Selite Keskiarv 1,00 Taulukk. Kapitaatikertimet ikäryhmittäin Kapitaatikrvaus n julkisille, yksityisille ja klmannen sektrin palveluntuttajille sama. Maksettava kapitaatikrvaus n kiinteä, eikä se riipu tarvittavien hitjen, tutkimusten tai käyntien määrästä. Krvaus maksetaan niistä asiakkaista, jtka vat listautuneet palveluntuttajalle kuukauden 15. päivä. Krvauksena maksetaan 1/12 vusikrvauksen määrästä. Kapitaatikrvauksen ikäperusteista suutta laskettaessa humiidaan kaikki palvelun sisällön tutannsta aiheutuvat kustannukset vastuunjan mukaisesti, mukaan lukien ssiaalihjauksen kustannus ja yleiskustannus, jka kattaa mm. hallintkulut, markkininnin ja viestinnän sekä vakuutukset. Kapitaatihinnan mudstumiseen vaikuttavia tutteriä vat ainastaan lääkäreiden kulutuskrvaukset, muut liiketiminnan tutt sekä vakuutusyhtiöltä saatavat krvaukset. Muita kapitaatihinnan mudstumiseen vaikuttavia tutteriä ei le. Julkista palvelua pyytävien ulkpaikkakuntalaisten kiireelliset käynnit hjataan julkiselle palveluntuttajalle ja laskutetaan ktikunnalta nykyisen käytännön mukaisesti. Yksityiseen palveluun makustanteisesti/vakuutuksen kustantamana hakeutuvat ulkpaikkakuntalaiset vidaan hitaa kuten ennenkin. Ulkpaikkakunnilla tapahtuvan man kuntalaisen hidn kustannuksista vastaa järjestäjä. Kkeilulla ei le vaikutusta erikistuvien lääkäreiden ja perusterveydenhulln lisäpätevöitymistä surittavien lääkäreiden kulutukseen ja siitä maksettavaan krvaukseen. Järjestäjän järjestöille maksamat tuet, esimerkiksi yhdistysten timinta-avustukset, eivät le sa kapitaatikrvausta. Kapitaatikrvauksen muuttaminen Palvelun järjestäjä vi tarkistaa kapitaatikrvausta tarvittaessa, mikäli esimerkiksi palvelun sisältö tai vastuunjak muuttuu. Kannustin- ja sanktimallin käyttööntta vidaan myös harkita kkeilun aikana. Kkeilun aikana kapitaatihinta sidtaan tuttajahinta- tms. indeksin kehitykseen, lettaen, että palvelun ehdt ja periaatteet eivät muutu. Ikäryhmiä ja ikäryhmäkhtaisia kertimia ei muuteta, ellei siihen ilmene erityistä aihetta. Maksuliikenne Palveluntuttaja laskuttaa järjestäjää kuukausittain yksikön väestömäärän mukaisesti. Kuukausikrvaus yhtä asukasta khden saadaan jakamalla asukkaan kk vuden kapitaatikrvaus kahdellatista (12). Laskutuksen perusteena levan yksikön väestömäärä tarkistetaan kunkin kuukauden 15. päivä. Yksikön väestömäärässä kuukauden aikana tapahtuneita muutksia ei krvata. Maksun eräpäivä n kunkin kuukauden ensimmäinen arkipäivä.

19 8. Kkeilussa palveluntuttajan käytössä levat tietjärjestelmät ja lisenssit Palveluntuttajalta edellytettävät järjestelmät: Sähköinen asiakas-/ptilastietjärjestelmä jka mahdllistaa tietjen kirjaamisen Kanta-palveluissa järjestäjän rekisteriin ja jsta saadaan tarvittavat seuranta- ja raprtintitiedt Kkeilun alkuvaiheessa palveluntuttaja n velvllinen järjestämään timinnan seurannan siten, että tilastinti tehdään järjestäjän käyttämään ptilastietjärjestelmä Efficaan, kunnes järjestelmäarkkitehtuuri saadaan rakennettua siten, että asiakkaan tarvitseman palvelun, tiedn kkamisen ja lainsäädännön mukaiset edellytykset täyttyvät. Järjestäjä vastaa tällöin tilastintiminaisuuden käyttööntt- ja käyttökustannuksista. Myös asiakaslaskutus tehdään järjestäjän ptilastietjärjestelmän kautta. Palveluntuttaja vi halutessaan saada järjestäjän ptilastietjärjestelmän käyttöönsä myös muiden kuin tilast-minaisuuksien salta julkisten asiakkaiden hita varten. Tällöin palveluntuttaja vastaa järjestelmän käyttööntt- sekä käyttökustannuksista. Kkeiluun sallistuessaan palveluntuttaja situtuu käyttämään järjestäjän tarjamaa sähköistä asiakas- ja valintajärjestelmää, jhn asiakas tai vaihtehtisesti palveluntuttaja kirjaa asiakkaan valinnan ja jsta palveluntuttaja tarkistaa asiakkaan asiakkuuden käynnin/kntaktin alussa. Järjestäjä tarkistaa kapitaatikrvauksen perustana levan asiakasmäärän kuukausittain asiakas- ja valintajärjestelmän tilastminaisuuden avulla.

20 9. Kkeilussa raprtitavat ja seurattavat asiat 1. Järjestäjän raprtimat ja seuraamat palveluntuttajien timintaa kskevat asiat palveluntuttajan asiakkaiden lkm (erteltuna tietna uusien asiakkaiden lkm) palveluntuttajalta vaihtaneiden asiakkaiden lkm ja vaihtamisten syyt virka-ajan ulkpulisen päivystyksen käyttö palveluntuttajittain erikissairaanhidn käyttö palveluntuttajittain (suhteessa asiakasmäärään) asiakastyytyväisyys (kkeilussa järjestäjä krdini tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt) uudet ratkaisut palveluintegraatin Asiakkaiden virka-ajan ulkpulisen päivystyksen ja erikissairaanhidn käyttötiedt vudelta 2016 tulee saada raprtinnin vertailutiedksi. 2. Palveluntuttajan timesta seurattavat ja järjestäjälle raprtitavat asiat mitä palveluita asiakas n käyttänyt (= käyntitiedt ammattiryhmittäin) raprtinti kansanterveys- ja hyvinvintimittareista sekä kriittisistä riskitekijöistä hit- ja palvelusuunnitelmien lkm ssiaalihjausen asiakkaiden lkm erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden lkm dtusaika ajanvarauksesta asiantuntijan tapaamiseen kiireetön vastaantt 3. vapaa aika lääkärille työterveyshulln ja YTHS:n sekä kapitaatikrvauksen piiriin kuuluvat yhteiset asiakkuudet asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen asiakkaiden tekemät muistutukset, kantelut ja vahinkilmitukset sekä niihin palveluntuttajan laatimat vastaukset THL:n arviintisuunnitelman mukaiset tiedt Järjestäjä edellyttää palveluntuttajalta käyntisyyn/diagnsin kirjaamista ja raprtimista. Kirjaus tulee tehdä järjestäjän Efficaan yhden viikn sisällä palvelutapahtumasta. Muut palveluntuttajan timesta seurattavat ja järjestäjälle raprtitavat asiat palveluntuttaja raprti mahdllisuuksiensa mukaan. Raprtinnin tteutuksesta svitaan järjestäjän kanssa ennen palveluntuttajaksi ryhtymistä. 3. Muut kkeilussa seurattavat asiat palveluiden saatavuus ja laatu palveluiden käytön ja kustannusten seuranta kk kaupungin taslla ptentiaalisen kannustin- ja sanktimallin rakentamiseen liittyvät tekijät Lisäksi vidaan raprtida ja seurata muun muita asiita, js tarvittava tiet n saatavilla nykyisistä järjestelmistä tai pystytään lumaan järjestelmä, jnka avulla tieta vidaan kerätä. Esim:

21 sähköisiä palveluja käyttävien asiakkaiden prfiili ja suus (esim. hakeutuminen palvelujen piiriin sähköisin työkalujen avulla, sähköinen terveystarkastus jne.) aukilaikihin liittyvät kkeilut ja niiden vaikutukset (esimerkiksi js palvelua tarjlla iltaaikaan, niin käytetäänkö kyseistä palvelua ja js käytetään, niin mikä asiakasryhmä sitä käyttää) muut mahdlliset raprtitavat asiat, jtka n erikseen svittu järjestäjän ja palveluntuttajan kesken. Muita raprtitavia ja seurattavia asiita vivat lla esimerkiksi: - muiden avpalvelujen käyttö - ennaltaehkäisevien palvelujen käyttö - palvelujen integraatin (perusterveydenhult, ssiaalihult, erikissairaanhit) tteutuminen - mniammatillisten tiimien kknpant ja timinta - ssiaalihjaajan työ: työn sisältö ja vaikutu asiakaskkemukseen - mihin asiakas hjataan vastaanttpalveluista, ml. myös muut kuin erityispalvelu

22 10. Seuraamukset sääntörikkmuksista ja hyväksymisen peruminen Palveluntuttajan rikkessa tämän dkumentin ehtja ja periaatteita, n järjestäjällä ikeus käyttää seuraavia ikaisukeinja: 1. Humautus Järjestäjä vi antaa palveluntuttajalle kirjallisen humautuksen, mikäli a. palveluntuttajan tarjamien palvelujen laatu pikkeaa svitusta; b. palveluntuttaja ei nudata hyviä hit- ja palvelukäytäntöjä; tai c. palveluntuttaja ei nudata järjestäjän suullisesta humautuksesta hulimatta kkeilun ehtja ja periaatteita. Palveluntuttajan n krjattava tilanne välittömästi humautuksen saatuaan. 2. Varitus Mikäli palveluntuttaja ei le 14 vurkauden sisällä järjestäjän humautuksesta krjannut ensimmäisen khdan mukaista tilannetta, n järjestäjällä ikeus antaa palveluntuttajalle kirjallinen varitus. Palveluntuttajan n krjattava tilanne välittömästi varituksen saatuaan. 3. Seuraamusmaksu Mikäli palveluntuttaja ei le 14 vurkauden sisällä järjestäjän varituksesta krjannut ensimmäisen khdan tilannetta, n palveluntuttaja velvllinen maksamaan järjestäjälle seuraamusmaksun. Seuraamusmaksun suuruus n 10 % palveluntuttajan kuukausittaisesta kapitaatikrvauksesta. Maksun täytäntöönpan ei edellytä vahingn tteutumista tai sittamista. Seuraamusmaksu n maksettava kymmenen (10) päivän kuluessa järjestäjän maksukehtuksesta järjestäjän sittamalle pankkitilille. Maksun viivästyessä seuraamusmaksulle maksetaan laillista viivästyskrka eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen. 4. Hyväksymisen peruminen Palveluntuttajan hyväksyminen tämän asiakirjan khteena levaan kkeiluun sallistumisesta vidaan peruuttaa, mikäli: a. palveluntuttaja ei le krjannut ensimmäisen khdan mukaista tilannetta järjestäjän varituksesta ja seuraamusmaksusta hulimatta 14 päivän sisällä maksun erääntymisestä; b. palveluntuttaja n tullut maksukyvyttömäksi, ei le kyennyt hitamaan laskujaan niiden eräpäivään mennessä, n alittanut akrdimenettelyn, n asetettu selvitystilaan tai n välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan.

23 c. palveluntuttaja tai jku sen jhtn kuuluva henkilö n lainvimaisella tumilla tumittu syyllisenä elinkeintimintaan liittyvässä rikksessa. d. palveluntuttaja ei kykene muuttamaan timintaansa palvelun järjestäjän tekemien khtuullisten ehtjen päivitysten mukaiseksi 60 päivän kuluessa järjestäjätahn lainvimaisesta kyseistä päivitystä kskevasta päätöksestä. e. palveluntuttaja kieltäytyy vastaanttamasta valinnan aktiivisesti tai passiivisesti tehnyttä asiakasta tai hjaa asiakasta aktiivisesti valitsemaan jnkun muun vastaanttpalveluja tuttavan timijan. Mikäli palveluntuttaja haluaa masta tahdstaan lpettaa valinnanvapauskkeilun mukaisen palvelupaketin tuttamisen kknaan ja tulla pistetuksi hyväksyttyjen palveluntuttajien rekisteristä, n sen ilmitettava asiasta järjestäjälle viimeistään 3 kk ennen aittua lpettamistaan. Palveluntuttaja n velvllinen jatkamaan palvelun tutanta mainitun irtisanmisajan lppuun saakka. Palveluntuttaja n myös velvllinen tiedttamaan kkeilusta vetäytymisestään asiakkailleen hyvissä ajin.