Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä"

Transkriptio

1 Tekesin katsaus 277/2010 Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä Tero Kulha

2 10

3 Tero Kulha, Eeranka Oy Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä Tekesin katsaus 277/2010 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Kari Lehkonen Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Informaation merkitys organisaatioiden toiminnassa ja niiden johtamisessa on koko ajan lisääntymässä. Tietotekniikan käyttöönotolla ja kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Parhaimmillaan tietotekniikka toimii yritysten strategisen ketteryyden mahdollistajana. Liiketoiminnan tarpeet korostuvat tietotekniikkaratkaisujen suunnittelussa. Kuitenkin asiat etenevät usein vielä liian teknispainotteisesti. Tietotekniikan ja liiketoiminnan johtaminen hyvässä yhteistyössä vaatii uudenlaista osaamista ja näkemystä eikä vastakkainasettelua. Tekes ja Eeranka Oy toteuttivat kesän aikana tutkimuksen, jossa selvitettiin yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytäntöjä suurissa suomalaisissa yrityksissä. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla 25, pääasiassa suuren yrityksen edustajia. Yritysarkkitehtuurilla tarkoitetaan toimintaprosessien ja niitä tukevien tietoteknisten ratkaisujen kokonaisvaltaista suunnittelua. Yritysarkkitehtuurin neljä tyypillistä pääaluetta ovat: liiketoiminta/prosessit, tieto/informaatio, järjestelmät/sovellukset sekä teknologia (IT-infrastruktuuri). Yritysarkkitehtuurityön kypsyys korreloi selvästi sen kanssa, kuinka tietointensiivisellä toimialalla organisaatio toimii. Finanssialan organisaatiot ovat tässä toiminnassa pisimmällä. Vain neljän organisaation kohdalla ei ollut käytännössä lainkaan järjestäytynyttä yritysarkkitehtuuritoimintaa. Toisaalta suuri joukko organisaatioita oli vasta aloittamassa järjestäytynyttä yritysarkkitehtuuritoimintaansa. Yritysarkkitehtuurityö on edelleen vahvasti tietohallintovetoista kaikissa tutkituissa organisaatioissa siitä vastaavat tahot kuuluivat johonkin tietohallintotoiminnon yksikköön. Pisimmällä ollaankin teknisen arkkitehtuurin alueella, kun taas tietoarkkitehtuuriin liittyvä problematiikka nähdään selkeästi suurimpana ongelmana. Systemaattisten arkkitehtuuriviitekehysten vähäisyys oli myös odottamaton tulos. Tiedolla johtamisen alueella mielenkiintoinen ja myös huolestuttava löydös oli se, että organisaation ulkopuolisen ja sisäisen tiedon prosessit ovat tyypillisesti hyvin erillään toisistaan. Tutkituissa organisaatioissa tietohallinnon rooli ulkoisen tiedon prosessoinnissa vaihteli vähäisestä olemattomaan, ja vain muutamassa tapauksessa ulkoista ja sisäistä tietoa yhdistettiin systemaattisesti mm. strategisen suunnittelun tueksi. 5

6 Sisältö Esipuhe Johdanto...7 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet...8 Yritysarkkitehtuuri ja tiedolla johtaminen Tekesin näkökulmasta Keskeiset tutkimuslöydökset...9 Arkkitehtuurityön vetovastuu on selkeästi tietohallinnolla...9 Viitekehysten käyttö yllättävän vähäistä...9 Tietoarkkitehtuurin problematiikka...10 Organisaation ulkopuolisen tiedon ja sisäisen tiedon yhdistely on vähäistä ja sattumanvaraista...10 Arkkitehtuurityön hyödyt...11 Yksityiskohtaiset käytännöt Yritysarkkitehtuurin kypsyysmalli ja suomalaisten organisaatioiden sijoittuminen sen eri tasoille Yhteenveto arkkitehtuurityön hyvistä käytännöistä ja sudenkuopista...16 Arkkitehtuurin rakenne...16 Roolitus...16 Liiketoiminnan rooli yritysarkkitehtuurityössä...17 Tietoarkkitehtuuri...18 Ulkoisen ja sisäisen tiedon prosessointi...18 Riskit Johtopäätökset ja suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi...19 Johtopäätökset...19 Suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi...19 Suosituksia Tekesin rooliksi arkkitehtuurivalmiuksien ja tiedolla johtamisen edistämiseksi...20 Lopuksi...20 Liite Kolme lähestymistapaa arkkitehtuurityöhön...21 Vallitsevat arkkitehtuurikäytännöt tutkituissa organisaatioissa: prosessit, viitekehykset ja päätöksentekomallit...21 Resurssointi...21 Prosessi...22 Viitekehys...22 Arkkitehtuurin hallinta...23 Liiketoiminnan rooli arkkitehtuurityössä...23 Tekesin katsauksia

7 1 Johdanto Tiedolla johtaminen on julkisuudessa käytetty uudehko termi, jolla viitataan informaation lisääntyneeseen merkitykseen yhä useamman organisaation toiminnassa ja sen johtamisessa. Tiedon määrän ja merkityksen kasvu on kiistatonta ja organisaatiot panostavat tuntuvia summia tietotekniikkaansa hallitakseen informaatiotulvaa. Samaan aikaan moni organisaatio kuitenkin tuskailee laadukkaan informaation puutetta. Osa tärkeästä tiedosta, esimerkiksi organisaation ulkopuolinen tieto, jää liian vähälle huomiolle. Tietojärjestelmien sisältämästä datasta ei osata jalostaa hyödyllistä informaatiota. Pahimmillaan kallis ja jäykkä tietotekninen kone estää organisaatiota tekemästä strategisia valintoja, joita se haluaisi tehdä. Tiedolla johtamisen potentiaalia ei pystytä hyödyntämään. Tällaisen kehityksen muuttaminen edellyttää organisaatioiden omistajilta ja johtoryhmiltä uutta, edistyksellistä ajattelua: toisaalta tiedon hallinnan johtamista irrallaan tietotekniikasta sekä toisaalta prosessien ja tietotekniikan kokonaisvaltaista kehittämistä, mitä kutsutaan yleisesti yritysarkkitehtuuriksi. Tekemässämme tutkimuksessa nousi esiin aiheellinen kysymys: Teemmekö parempaa businesstä, jos meillä on olemassa systemaattinen yritysarkkitehtuuri? Yritysarkkitehtuurilta, kuten kaikilta muiltakin kehityskohteilta, pitää edellyttää konkreettisia hyötyjä. Jos näitä ei löydy, voi yritysarkkitehtuuritoiminnan oikeutetusti jättää hieman vähemmälle huomiolle. Mutta yritysarkkitehtuuriin on myös toinen näkökulma: Kirjassaan Enterprise Architecture as Strategy Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson määrittelevät yritysarkkitehtuuritoiminnan tavoitteeksi luoda rakenne, jota he kutsuvat nimellä Foundation for Business Execution. Käytännössä tämä tarkoittaa organisaation prosesseista ja järjestelmistä koostuvaa operatiivista konetta, jonka tehokkuus, virheettömyys ja joustavuus ovat elinehto menestyvälle organisaatiolle. Tällaisen koneen olemassa olon ja rakentamisperiaatteiden tulee olla organisaation johdon ja omistajien aitona intressinä. Yritysarkkitehtuuri jota julkinen sektori kutsuu kokonaisarkkitehtuuriksi on tässä tutkimuksessa määritelty suoraviivaisesti: toimintaprosessien ja Liiketoiminnan vahva panos Yritysarkkitehtuuri on prosessien ja tietotekniikan kokonaisvaltaista suunnittelua Business- tai prosessiarkkitehtuuri Informaatioarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Tekninen arkkitehtuuri Tietohallinnon vahva panos 7

8 niitä tukevien tietoteknisten ratkaisujen kokonaisvaltainen suunnittelu. Edellisen sivun kuva havainnollistaa yritysarkkitehtuurin tyypilliset pääalueet. Tähän raporttiin on koottu Tekesin ohjaaman yritysarkkitehtuuritutkimuksen tulokset. Tutkimus osoittaa, että organisaatioilla on vielä paljon mahdollisuuksia parantaa oman tietopääomansa hyödyntämistä. Tutkimus kuvaa suomalaisten suuryritysten yritysarkkitehtuurikäytäntöjä ja antaa esimerkkejä, joiden avulla muutkin organisaatiot voivat rakentaa omaa yritysarkkitehtuuriaan ja edetä omassa organisaatiossaan kohti tiedolla johtamista. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen lähtöhypoteesi oli seuraava: voidakseen pysyä kilpailukykyisenä ympäristössä, jossa tiedon määrä ja merkitys kasvavat nopeasti ja jossa tietotekniset ympäristöt muuttuvat hyvin monimutkaisiksi kokonaisuuksiksi, yritysten täytyy kiinnittää kasvavassa määrin huomiota yritysarkkitehtuuritoimintaansa. Hypoteesin testaamiseksi teimme kvalitatiivisen tutkimuksen suomalaisten suuryritysten käytännöistä koskien yritysarkkitehtuuria, tiedolla johtamista ja organisaatioiden ulkoisen tiedon hyväksikäyttöä. Tarkoituksena on ollut kartoittaa yritysarkkitehtuurin nykytilannetta, löytää alueen parhaita käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Tutkimus toteutettiin kesällä 2010 haastattelemalla 25 suuren organisaation edustajia. Haastateltavista 18 oli tietohallintojohtajia, 13 (pää-)arkkitehteja ja 3 muita asiantuntijoita. Kaikissa tapauksissa haastateltavilla oli selkeä käsitys yritysarkkitehtuurin sisällöstä ja sen tilasta omassa organisaatiossa. Läpikäydyistä organisaatioista 19 oli suuria pörssiyrityksiä tai niiden divisioonia ja 6 muuta oli suuria yksityisoikeudellisia organisaatioita tai osuuskuntia. Haastatelluista organisaatioista vain yksi edusti julkista sektoria. Keskittyminen yrityksiin oli tietoinen päätös mm. siksi, että julkisen sektorin arkkitehtuurityötä on selvitelty laajasti mm. Jyväskylän Yliopiston kokonaisarkkitehtuurihankkeessa. Tutkimus on luonteeltaan selkeästi kvalitatiivinen. Kerätystä aineistosta on tehty kevyttä tilastointia, mutta tutkimusmetodiikka ei ole tieteellisen tarkka. Otoksen koon takia tutkimuksesta pystyy kuitenkin tekemään melko pitäviä johtopäätöksiä ja näin ollen se vastaa tutkimukselle asetettuja tavoitteita. Tutkimuksen ohjauksesta ovat vastanneet Raine Hermans ja Risto Setälä Tekesistä ja sen käytännön toteutuksesta Tero Kulha Eeranka Oy:sta. Lähtöhypoteesi: Kasvava tiedon merkitys + kompleksinen tietotekninen ympäristö suuri tarve systemaattiselle yritysarkkitehtuurille. Yritysarkkitehtuuri ja tiedolla johtaminen Tekesin näkökulmasta Tutkimuksen valmistelun yhteydessä käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että Tekes oli omissa kehitysohjelmissaan usein törmännyt tiedolla johtamisen merkityksen kasvuun. Kokonaisvaltaisen tiedon hallinnan tarve näkyy siis jopa sellaisissa hankkeissa, joissa pääpai- no on tuotekehityksessä, prosessien kehittämisessä ja innovaatioissa. Tieto on jo monilla toimialoilla tärkein tuotannontekijä ja yhä useammin myös keskeinen tuotteen tai palvelun komponentti. Jos organisaation käytössä oleva tieto on laadultaan huonoa tai se on heikosti yhdistettävissä päätöksenteon tueksi, tiedolla johtaminen ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Syynä voi usein olla puutteellinen arkkitehtuurityö. Organisaation yksittäisiin perusjärjestelmiin kerätään järjestelmällisesti tietoa ja niistä tuotetaan onnistuneesti säännöllisiä perusraportteja. Mutta kun käsitellään strategisia kysymyksiä ja isoa kuvaa joudutaan usein kertakäyttöselvitysten, tietojen manuaalisen yhdistelyn ja epätäsmällisten tietomääritysten labyrinttiin. Tiedon hyödyntäminen on tehotonta. Arkkitehtuurityöllä ei välttämättä suoraan paranneta yrityksen innovointikykyä tai tuotekehityksen tehokkuutta. Välillinen vaikutus on kuitenkin olemassa. Systemaattisella yritysarkkitehtuurilla pystytään parantamaan tiedon hyödyntämistä ja tiedolla johtamista. Hyvän arkkitehtuurityön avulla tietoteknisestä ympäristöstä saadaan tehokas ja toimintavarma, jolloin organisaation ajasta pienempi osuus menee perusjärjestelmien ylläpitoon ja korjailuun ja vastaavasta suurempi osuus innovointiin ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kun käsitellään strategisia kysymyksiä joudutaan usein kertakäyttöselvitysten, tietojen manuaalisen yhdistelyn ja epätäsmällisten tietomääritysten labyrinttiin. 8

9 2 Keskeiset tutkimuslöydökset Kaikissa organisaatioissa on liiketoimintaprosesseja ja niitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden muodostama niin sanottu de facto -yritysarkkitehtuuri. Yritysarkkitehtuuritoiminnasta voidaan kuitenkin puhua oikeastaan vasta silloin, kun tuota prosessien ja tietojärjestelmien yhdistelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti. Yritysarkkitehtuuri käsitteenä oli kaikissa haastatelluissa organisaatioissa tuttu ja suurimmassa osassa systemaattista arkkitehtuurityötä myös tehtiin. Vain neljässä organisaatiossa arkkitehtuurityötä ei tehty systemaattisesti ja niissäkin syy ko. toiminnan vähäisyyteen oli varsin perusteltu: yrityksen pienempi koko, rooli osana isompaa yritystä tai organisaation historia. Monissa organisaatioissa yritysarkkitehtuuri on noussut voimakkaasti agendalle vasta vähän aikaa sitten. Noin puolessa haastatelluista yrityksistä yritysarkkitehtuurityötä on tehty vasta alle kaksi vuotta. Arkkitehtuurityön vetovastuu on selkeästi tietohallinnolla Tutkimuksen aikana tuli selvästi ilmi, että yritysarkkitehtuurityö on edelleen hyvin vahvasti tietohallintofunktion vastuulla. Kaikissa haastatelluissa organisaatioissa mahdollinen pääarkkitehti ja/tai arkkitehtitiimi sijaitsi organisatorisesti jossain IT-yksikössä. Liiketoimintayksiköiden määrämuotoinen osallistuminen systemaattiseen arkkitehtuurityöhön oli joitain poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin vähäistä. Liiketoiminta ja IT tekevät hyvää yhteistyötä valtaosassa haastatelluista organisaatioista, mutta kokonaisvaltaiselle yritysarkkitehtuurin kehittämiselle ei tunnu ainakaan vielä olevan imua liiketoiminnan tai ylimmän johdon suunnalta. Monissa organisaatioissa yritysarkkitehtuurin tavoitteet ja merkitys ymmärretään hyvin organisaatioiden johtoryhmässä, mutta käytännön vetovastuu on poikkeuksetta tietohallintofunktiolla. Tämä näkökulma saattoi korostua tutkimuksessa siksi, että haastateltavina oli pääasiassa tietohallinnon henkilöitä. Arkkitehtuurin IT-vetoisuuden taustalla on hyvin ilmeisesti se historiallinen ilmiö, että tietohallintoyksiköt ovat jo tottuneet tekemään eri asteista arkkitehtuurityötä tietoteknisen ympäristön hallitsemiseksi. Toisaalta aito yritysarkkitehtuurityö, jossa huomioidaan myös organisaation liiketoimintamallit, prosessit ja niiden vaatimat tiedot on paljon harvinaisempaa ja samalla paljon haastavampaa. Tällöin määrääviksi kyvykkyyksiksi valikoituvat teknisen näkemyksen sijaan muu osaaminen: pitkäjänteisyys, kyky käyttää liiketoiminnalle tuttua terminologiaa sekä kyky identifioida ja kvantifioida arkkitehtuurityön hyötyjä varsinaisella toiminnalle. Tämä edellyttää liiketoiminnankin täysipainoista osallistumista arkkitehtuurityöhön. Kokonaisvaltaiselle yritysarkkitehtuurin kehittämiselle on vasta harvoissa organisaatioissa aitoa kysyntää liiketoiminnan tai ylimmän johdon suunnalta. Viitekehysten käyttö yllättävän vähäistä Tutkimuksessa yllätti tietynlainen systemaattisuuden puute arkkitehtuuritoiminnassa. Yritykset, joissa noudatettiin arkkitehtuuriprosessia olivat vähemmistössä ja samoin arkkitehtuuriviitekehysten käyttö oli yllättävän vähäistä. Vain kolmasosalla oli käytössään kunnollinen kehikko tai looginen rakenne, johon arkkitehtuurikuvaukset ryhmitellään. Suurin osa jakaa arkkitehtuurityönsä neljään eri alueeseen: prosessiarkkitehtuuriin, tietoarkkitehtuuriin, järjestelmäarkkitehtuuriin ja tekniseen arkkitehtuuriin, mutta noin karkean jaon ei voida vielä katsoa edustavan riittävän johdonmukaista viitekehystä. Viitekehyksen puute tekee arkkitehtuurityöstä helposti epämääräistä ja tempoilevaa. 9

10 Tietoarkkitehtuurin problematiikka Edellä mainituista arkkitehtuurialueista tekninen arkkitehtuuri on vakiintuneissa yrityksissä suhteellisen hyvässä kunnossa ja järjestelmäarkkitehtuurikin on kohtalaisen helposti hallittavissa. Monissa yrityksissä ollaan pitkällä prosessien kuvaamisessa ja jopa prosessien mukaisessa toiminnassa. Tällä alueella tehdään monin paikoin hedelmällistä yhteistyötä liiketoiminnan ja tietohallinnon kesken. Lähes kaikki haastatellut henkilöt allekirjoittivat väitteen, että tietoarkkitehtuurin alueella on arkkitehtuurityön suurimmat haasteet. Vaikuttaa siltä kuin tietoarkkitehtuuriin liittyvät kysymykset olisivat pudonneet väliin. Liiketoiminta jättää liian usein tietoarkkitehtuuriin liittyvät kysymykset tietohallinnon huoleksi ja tietohallinto keskittyy vieläkin liian usein tiedon sijasta tekniikkaan. Kun lisäksi tietoarkkitehtuuriin liittyvät kysymykset ovat usein melko käsitteellisiä ja niiden ratkaiseminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, ei ole yllätys, että ongelmia syntyy. Ongelmat näkyvät esimerkiksi tiedon huonona laatuna ja yhdisteltävyytenä, mikä puolestaan edelleen hidastaa prosesseja ja tekee toiminnan ohjaamisesta sattumanvaraista. Tutkituissa organisaatioissa oli vain muutama esimerkki, joissa tietoarkkitehtuuri oli sille kuuluvassa asemassa. Oikeaoppisesti ajateltuna ensin pitää määrittää toimintaprosessit ja niissä tarvittavat tiedot ja vasta tämän jälkeen organisoida ne eri tietojärjestelmiin, jotka toteutetaan valituilla teknologioilla. Tutkimus osoittaa, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Tietoarkkitehtuuriin liittyvät kysymykset putoavat väliin : liiketoiminta jättää ne tietohallinnon huoleksi ja tietohallinto keskittyy liian usein tiedon sijasta tekniikkaan. Organisaation ulkopuolisen tiedon ja sisäisen tiedon yhdistely on vähäistä ja sattumanvaraista Tutkimuksessa selvitettiin myös ns. tiedolla johtamisen -käsitteen yleisyyttä ja sisältöä. Erityisesti käytiin läpi organisaatioiden käytäntöjä liittyen organisaation ulkoisten tietojen (ns. business intelligence) -prosesseihin. Yleisesti voidaan todeta, että tiedolla johtaminen ei ainakaan vielä ole kovin yleisesti käytetty termi tai vaalittu aihe tutkituissa yrityksissä. Tietoa käytetään tietysti jatkuvasti päätöksenteossa, mutta todellinen tiedolla johtaminen pitää sisällään pitkälle kehitetyn ja hienovaraisen raportointijärjestelmän ja sen tehokkaan hyödyntämisen. Tällaista järjestelmää tulee kehittää systemaattisesti ja siitä tulee saada hyvin ajantasaista tietoa organisaation johtamiseen. Yksittäisen tietotarpeiden täyttäminen ei riitä Organisaatioiden business intelligence -prosessit vaikuttivat monessa tapauksessa melko vaatimattomilta ja/ hajanaisilta. Ulkoinen business intelligence -tieto on tyypillisesti vähemmän strukturoitua, mutta useammin tulevaisuuteen suuntautuvaa kuin yrityksen sisäinen tieto. Ainakin strategisen suunnittelun näkökulmasta tällainen ulkopuolinen tieto (markkinatutkimus, kilpailija-analyysit, ennakointi) on kiinnostavampaa kuin organisaation perinteisen raportointijärjestelmän tuottama tieto. Haastatteluissa kävi ilmi, että yhdessäkään haastatellussa organisaatiossa tietohallinto ei ollut vastuussa ulkoisen tiedon hankinnasta, hallinnasta ja prosessoinnista. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa IT-osastolla oli jokin rooli bi-prosessissa, vastuu rajoittui lähinnä tarvittavia työkalujen (esim. kollaboraatiotyökalut) toimittamiseen. Tällainen vastuunjako vaikuttaa siis hyvin vakiintuneelta, mutta samalla herää kysymys, onko se perusteltua ainakaan silloin, jos halutaan edetä kohti tiedolla johtamista. Voisi kärjistäen sanoa, että vaikka arvokkain tieto on strukturoimatonta ja/tai tulee organisaation ulkopuolelta, organisaatiot ja varsinkin niiden IT-yksiköt keskittyvät tuunaamaan tietokantoja ja operatiivisia järjestelmiä. Tämä voi itse asiassa olla merkki huonosta arkkitehtuurisuunnittelusta, mistä syystä sisäinen tietojärjestelmäkokonaisuus vaati suhteettoman paljon huomiota ja ylläpitoa. Strategisen suunnittelun näkökulmasta ulkopuolinen tieto on kiinnostavampaa kuin organisaation perinteisen raportointijärjestelmän tuottama tieto. Hyvin mielenkiintoinen ja samalla huolestuttava havainto oli se, kuinka vähäistä on ulkoisen ja sisäisen tiedon keskinäinen prosessointi. Ainostaan parissa kolmessa organisaatiossa oli selviä merkkejä systemaattisesta 10

11 tavasta kahdesta eri suunnasta tulevan tiedon yhdistelyyn. Suomalaisilla organisaatiolla tuntuu olevan vielä paljon parannettavaa ja paljon tekemistä matkalla kohti tiedolla johtamista, jolloin sisäistä ja ulkoista tietoa yhdistellään ja analysoidaan säännöllisesti osana päätöksenteko- ja johtamisprosesseja. Arkkitehtuurityön hyödyt Yritysarkkitehtuurityön hyödyllisyys nähtiin ensisijaisesti siinä, että sen avulla luodaan tietotekniselle kokonaisuudelle liiketoimintaprosesseja tukeva tavoitetila, jota kohti liiketoiminnan kehitysprojekteilla ja järjestelmäprojekteilla edetään. Kun tällaisesta tavoitetilasta pystytään sopimaan, muokkaa se projektisalkkua yhdensuuntaiseksi ja hillitsee projektikohtaista osaoptimointia. Toinen keskeinen yritysarkkitehtuuritoiminnan hyöty on muutosten aiheuttamien vaikutusten analysoinnin helpottuminen. Organisaatioiden toimintaympäristöissä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joista syntyy vastaavasti muutostarpeita liiketoimintaprosesseihin ja niitä tukeviin tietojärjestelmiin ja -tekniikkaan. Selkeä kuva arkkitehtuurin nykytilasta ja eri komponenttien välisistä riippuvuuksista mahdollistaa muutoksen vaikutusten nopean analyysin ja myös arvion siitä, kannattaako aiottua muutosta ollenkaan tehdä. Kolmas arkkitehtuurityön hyöty on sen toimiminen yhteisenä toiminnankehittämisen käsitteistönä tai kielenä, joka on yleisesti hyväksytty organisaation avainhenkilöiden keskuudessa. Tällöin yritysarkkitehtuurityö voi toimia yleisenä toiminnan kehittämisen kehikkona ja se voidaan nähdä myös laadun parantamisen metodina. Arkkitehtuurityön hyötynä nähtiin myös harmonisointi eri muodoissaan: prosesseissa, järjestelmissä, tiedossa ja tekniikassa. Harmonisoinnin nähtiin poikkeuksetta helpottavan kokonaisuuden hallinnointia ja alentavan kustannuksia. Vaikka läpikäytyjen organisaatioiden tietointensiivisyydessä (=kuinka olennainen osa tuotteita ja toimintaa tieto on) oli eroja, niin tietojärjestelmien liiketoimintakriittisyydestä vallitsi haastateltavien keskuudessa selkeä yksimielisyys. Kaikissa organisaatioissa tunnistettiin prosessien ja tietoteknisten resurssien kohtalonyhteys eli se, että suurta osaa prosesseja ei voi pyörittää (ainakaan hyväksyttävällä tehokkuudella) ilman tietojärjestelmää. Koska prosessin käytännön suorittaminen on koodattu tietojärjestelmän logiikaksi, prosesseja ei ole mielekästä edes kehittää irrallaan tietojärjestelmästä. Ja tämä johtaa edelleen systemaattisen yritysarkkitehtuurin tarpeeseen. Selkeä kuva arkkitehtuurin nykytilasta mahdollistaa vaikutusten analyysin ja arvion siitä, kannattaako aiottua muutosta ollenkaan tehdä. Yksityiskohtaiset käytännöt Tutkimuksen liitteessä on kuvattu tarkemmalla tasolla, kuinka yleisesti haastatelluissa organisaatioissa ovat käytössä arkkitehtuurityön keskeiset elementit, kuten mm. pääarkkitehdin rooli, systemaattinen arkkitehtuuriprosessi tai viitekehys. Samoin liitteessä on kuvattu yritysten kolme peruslähestymistapaa yritysarkkitehtuurityöhön. 11

12 3 Yritysarkkitehtuurin kypsyysmalli ja suomalaisten organisaatioiden sijoittuminen sen eri tasoille Yritysarkkitehtuurin neljä kypsyysvaihetta Business silos Standardized technology Optimized core Business modularity Kirjassaan Enterprise Architecture as Strategy Jeanne Ross ja kumppanit esittelevät neljä kypsyysvaihetta, joiden kautta organisaatiot tyypillisesti etenevät niiden yritysarkkitehtuurimatureetin kasvaessa. Vaiheet näkyvät yllä olevassa kuvassa. Karkeasti arvioiden haastatelluista organisaatioista seitsemän on ensimmäisessä vaiheessa tai vasta pyrkimässä kakkostasolle. Kakkostasolla on toiset seitsemän organisaatiota ja kolmostasolla yksitoista, joista vasta 2 3 on matkalla kohti ylintä tasoa. Tutkimuksessa luotiin oma kypsyysmalli organisaatioiden yritysarkkitehtuurivalmiuksille kuvaamaan sitä, kuinka valmiita organisaatiot ovat systemaattiseen arkkitehtuurityöhön. Kypsyysmalli ottaa huomioon edellisessä kappaleessa esitellyt yritysarkkitehtuurityön peruselementit: työn resursoinnin, prosessit, viitekehyksen, hallintamallin, liiketoiminnan osallistumisen yritysarkkitehtuurityöhön sekä arkkitehtuuritoiminnan ajallisen keston. Näiden kriteerien perusteella läpikäydyt organisaatiot on sijoitettu yhdeksänportaiselle arkkitehtuurin kypsyysasteikolle. Luotu kypsyysmalli ei ole tieteellisen tarkka, vaan suhteellinen eli sellainen, jossa läpikäydyt organisaatiot on asetettu karkeaan järjestykseen arkkitehtuurikäytäntöjensä perusteella. 12

13 Arkkitehtuurin kypsyystason avulla tehtiin kolme vertailevaa analyysiä, joista voi tehdä kiinnostavia päätelmiä. Ensimmäisessä analyysissä kypsyystasoa verrattiin organisaation toimialan tietointensiivisyyteen jolloin saatiin seuraava kuva: Kuvassa arkkitehtuurin kypsyys kasvaa vasemmalta oikealle. Tasolla yksi olevilla organisaatioilla on käytännössä vain de facto arkkitehtuuri eikä sitä kehitetä erillisenä toimintona. Tasolla viisi oleva yritys tekisi yritysarkkitehtuurityötä hyvin systemaattisesti ja niin, että liiketoiminta osallistuisi siihen hyvin kokonaisvaltaisesti. Tälle tasolle ei nykyisellään yllä yksikään haastatelluista organisaatioista. Pystyakselilla on toimialan tietointensiivisyys siten, että ylimpänä on toimiala, jossa koko tuote on pelkkää tietoa ja alimmalla tasolla toimiala, jossa tiedon merkitys tuotannontekijänä on vielä sekundäärinen. Huom! Toimialat ovat esimerkin omaisia, eivätkä kaikilta osin viittaa tutkimuksen kohteina olleiden organisaatioiden toimialoihin. Arkkitehtuurin kypsyyden voi sanoa korreloivan toimialan tietointen iivisyyden kanssa melko hyvin. Muutama organisaatio poikkeaa pääsäännöstä kuitenkin melko paljon. Lähimpänä oikeaa alakulmaa olevilla yrityksillä on suhteellisen hyvät arkkitehtuurivalmiudet, vaikka ne eivät toimikaan erityisen tietointensiivisillä aloilla. Lähimpänä vasenta yläkulmaa olevat organisaatiot taas toimivat hyvin tietointensiivisillä aloilla, mutta niiden yritysarkkitehtuurityön systemaattisuus ei ole vielä kovin korkealla tasolla. Arkkitehtuurin kypsyys ja tietointensiivisyys AD HOC Framework ja prosessit Vakiintuneet käytännöt Business Involvement Käynnistymässä Esimerkkitoimiala 5 Analyytikkotalo 12 7 Mediatalo Intensiivisyys Finanssiyritys Telco Kauppa, Erikoisteollisuus Konepajateollisuus Prosessiteollisuus Ravintola Arkkitehtuurin kypsyys Maansiirto 13

14 Toisessa vaiheessa arkkitehtuurikypsyyttä verrattiin organisaation kompleksisuuteen. Tuloksena saatiin alla oleva kaavio. Kompleksisuus määriteltiin kolmen osion summana: organisatorinen kompleksisuus, joka kuvaa sitä, miten stabiili yrityksen organisaatio on. Esimerkiksi vast ikään tehdyt suuret fuusiot lisäävät tämän elementin kompleksisuutta. tietojärjestelmien kompleksisuus. Organisaatio, jossa on käytössä laaja ja vakiintunut toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on tästä näkökulmasta vähemmän kompleksinen kuin organisaatio, jossa on satoja erilaisia järjestelmiä ja niiden joukossa useita ERP ejä. prosessien ja tai businessmallien kompleksisuus. Tästä osiosta korkeat pisteet saa organisaatio, jolla on useita erilaisia liiketoimintamalleja ja/tai prosesseja. Kustakin osiosta organisaatio saattoi saada 0 3 pistettä, joiden summana saatiin kymmenportainen asteikko (0 9). Kuviossa näkyy kolme organisaatiota, jotka ovat lähempänä oikeaa alakulmaa kuin pääjoukko. Nämä voivat katsoa olevansa nykyisillä arkkitehtuurikäytännöillään melkoisen turvassa suhteessa organisaation kompleksisuuteen. Sitä vastoin vasemmalla ylhäällä erottuvat kolme organisaatiota ovat tilanteessa, jossa organisaatio on yritysarkkitehtuurimielessä hyvin kompleksinen, mutta organisaatiot ovat arkkitehtuurikäytännöissään suhteellisen alhaisella tasolla. Näissä organisaatioissa tilaus arkkitehtuurityön tehostamiselle on ilmeinen. Arkkitehtuurin kypsyys ja kompleksisuus 9 AD HOC Käynnistymässä Framework ja prosessit Vakiintuneet käytännöt Business Involvement Esimerkki Kompleksisuus Fuusioita, hajanainen sovellussalkku, erilaisia ansaintamalleja Uudistettu tai laaja organisaatio, useita järjestelmiä, rajallinen määrä ansaintamalleja Yhtenäinen organisaatio, vahva ERP, harvoja ansaintamalleja Arkkitehtuurin kypsyys 14

15 Viimeisessä analyysissä nämä kaksi aiempaa analyysiä yhdistettiin, jolloin saatiin suure ympäristön haasteellisuus ja seuraavan kaltainen kuva. Haasteellisuus määriteltiin tietointensiivisyyden ja kompleksisuuden summana niin, että tietointensiivisyyden arvo kerrottiin kahdella (jotta kompleksisuus ei korostuisi liikaa). Tässä analyysissä hajonta on jo selvästi suurempaa kuin kahdessa aiemmassa. Mitä kauempana yritys on yläpuolella diagonaalia, joka leikkaa kaavion vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan, sitä tärkeämpää sen olisi panostaa yritysarkkitehtuurivalmiuksiinsa. Arkkitehtuurin kypsyys ja yleishaastavuus AD HOC Käynnistymässä Framework ja prosessit Vakiintuneet käytännöt Business Involvement Esimerkki Tietointensiivinen ja kompleksinen Haastavuus Tiedon merkitys pienempi, selkeä organisaatio ja rajallinen määrä ansaintamalleja Arkkitehtuurin kypsyys 15

16 4 Yhteenveto arkkitehtuurityön hyvistä käytännöistä ja sudenkuopista Tässä kappaleessa esitellään tutkimuksen aikana esiin tulleita hyviä yritysarkkitehtuurikäytäntöjä. Ne eivät ole paremmuusjärjestyksessä, eivätkä ne kaikki ole sovellettavissa kaikissa organisaatioissa, mutta toisaalta ne voivat antaa ideoita oman arkkitehtuurityön kehittämiseen. Arkkitehtuurin rakenne Liitteessä on esitelty organisaatioiden kolme erilaista lähestymistapaa arkkitehtuurityöhön. Niin sanotun ToBe-arkkitehtuurivision luominen voisi tapahtua joko ns. greenfielding tai referenssiarkkitehtuurin hankkimisen avulla. Eräs pääarkkitehdeista oli toiminut mukana laajassa projektissa, jossa ison yrityksen yhtä toimialaa suunniteltiin puhtaalta pöydältä, ilman vallitsevien nykyprosessien ja järjestelmien painolastia. Tällöin voitiin aidosti miettiä kyseisen liiketoiminnan kokonaisoptimointia sekä prosessien ja järjestelmien saumatonta yhteispeliä. Tavoitemalli voidaan myös luoda hankkimalla esimerkiksi alaa tuntevalta konsulttitalolta toimialakohtainen referenssiarkkitehtuuri, jota voidaan pitää toimialan kokonaisvaltaisena parhaana käytäntönä. Jos malli hankitaan, kannattaa aluksi kuitenkin huolella miettiä, onko siinä osia (prosesseja), joita hallitusti muuttamalla voidaan saada kilpailuetua suhteessa alan muihin toimijoihin. Tutkimuksessa tuli esille muutamia yritysarkkitehtuuriin liittyviä laadullisia määreitä. Näistä kannattaa nostaa esille ymmärrettävyys, hallittavuus ja kestävyys (englanninkieliset termit: understandable, manageable ja sustainable). Nämä kaikki ovat tärkeitä määreitä laadukkaalle yritysarkkitehtuurille. Kokonaisuus ei saa olla niin kryptinen, että vaadittaisiin erikoisosaamista, jotta ymmärtäisi sen sisältöä ja hyötyjä. Toisaalta arkkitehtuuri ei saa olla niin monimutkainen, että sen kehittäminen ja hyödyntäminen muuttuvat painolastiksi. Viimeisen määreen voisi tulkita siten, että hyvä arkkitehtuuri on henkilöriippumaton. Tämä vaatimus on läheisessä yhteydessä kahteen edelliseen ja asettaa korkeat vaatimukset arkkitehtuurin johdonmukaisuudelle ja dokumentoinnin tasolle. Tunnetun ja paljon sovelletun Togaf-viitekehyksen monista hyvistä käytännöistä nousi esiin suositus etsiä organisaatiosta uudelleen käytettäviä elementtejä. Tätä ohjenuoraa voi noudattaa itse asiassa missä tahansa arkkitehtuurityön vaiheessa. Kun organisaatiossa opitaan vaalimaan elementtien (ohjelmistokomponenttien, prosessien, teknologian jne.) uudelleenkäyttöä niin kehittämisessä kuin käyttämisessä luodaan perustaa kustannussäästöille, ympäristön harmonisoinnille ja toiminnan modulaarisuudelle. Viime mainittu on tärkeää mm. toiminnan joustavuuden kannalta. Roolitus Hyvä arkkitehtuuri on henkilöriippumaton. Eräs parhaista haastatteluissa kuulluista yksittäisistä kommenteista oli tämä: Pääarkkitehdin roolin pitää olla leadership-rooli, ei asiantuntijarooli. Leadership-rooli merkitsee sitä, että paitsi ymmärtää aidosti organisaation varsinaisen toiminnan tavoitteita, pitää myös toimia aloitteellisesti (johdannossa mainitun) operatiivisen koneen rakentamisessa. Tämä edellyttää arkkitehtuuriprosessin ja -elementtien hallitsemisen lisäksi suhdetoimintakykyä, vaikutuskykyä ja usein jopa diplomaattista painostusta. Toinen mielenkiintoinen ajatus liittyen arkkitehtuurirooleihin oli analogia lainsäätäjiin ja poliiseihin. Arkkitehtuuria voisi verrata lakiin, koska sekin 16

17 sisältää sääntöjä ja periaatteita, joita tulee noudattaa. Kuten laeilla, arkkitehtuurillakin on niiden säätäjiä ja valvojia. Lain tapauksessa nämä ovat eri rooleja ja ne vaativat erilaista osaamista. Vaikka hyvänä käytäntönä voidaan pitää arkkitehtien tiivistä yhteistyötä projektien kanssa, kannattaa harkita, tulisiko nämä kaksi roolia antaa eri henkilöiden tai ryhmien tehtäväksi. Liiketoiminnan rooli yritysarkkitehtuurityössä Yritysarkkitehtuurin tekeminen pelkästään tietohallinnon voimin muuttuu sitä vähemmän mielekkääksi, mitä pidemmälle arkkitehtuurin kypsyysmalleissa edetään. Vaikka tietohallintoihmisillä on usein erinomaiset valmiudet johtaa yritysarkkitehtuuritoimintaa, on tuossa toiminnassa viime kädessä kyse siitä, kuinka organisaatio tekee businessta ja toteuttaa missiotaan ja vastuu siitä kuuluu organisaation ylimmälle johdolle. Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta yritysarkkitehtuuri ei rajoittuisi tietohallintoihmisten teknispainotteiseksi suunnitteluksi? Tämä kysymys kirvoitti tutkimuksen aikana paljon keskustelua ja joukon hyviä ideoita: On ensisijaisen tärkeää, että yritysarkkitehtuurissa käytetään liiketoimintaan läheisesti liittyviä käsitteitä ja terminologiaa eikä IT-jargonia. Tämä antaa arkkitehtuurityölle liiketoimintaihmisten keskuudessa uskottavuutta ja madaltaa heidän osallistumiskynnystä. Toinen tärkeä ajatus on suunnata arkkitehtuuritoimintaa niin, että sillä pyritään ratkaisemaan olemassa oleva, konkreettinen liiketoimintaongelma tai -tarve. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sen sijaan, että luodaan pelkästään ylätason periaatteita esimerkiksi tiedon omistajuudesta tai teknologiavalinnoista, voidaan etsiä ajankohtaisia liiketoimintatarpeita ja suunnata arkkitehtuurityötä niiden ratkaisemiseksi. Liiketoimintatarpeita voi ryhmitellä esimerkiksi seuraavan jaon mukaisesti: tuottojen lisääminen (top line improvement), kustannustehokkuus (bottom line improvement), riskien hallinta (risk management) tai ketteryyden parantaminen (agility). Tarpeet voisivat olla seuraavia: Top line: Halutaan kehittää eri tuotteiden ristiin myyntiä olemassa oleville asiakkaille. Vaikutus arkkitehtuuriin: täytyy parantaa tietomallia, jotta mahdollistetaan asiakastietojen (ja mahdollisesti tuotetietojen) parempi yhdisteltävyys. Bottom line: Halutaan pienentää organisaation kiinteitä kuluja. Vaikutus arkkitehtuuriin: harmonisoidaan palvelinalustoja ja jätetään tiettyjä teknologiasukupolvia väliin. Risks: Halutaan parantaa liiketoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa. Vaikutus arkkitehtuuriin: tulee olla selvä kuva teknisen ympäristön riippuvuuksista, esimerkiksi siitä, mitkä prosessit käyttävät mitäkin järjestelmiä. Agility: Valitaan strategiaksi laajentua yritysostoin. Vaikutus arkkitehtuuriin: mietitään, miten nykyarkkitehtuurin eri osia pitäisi muuttaa, jotta ostettavien yritysten integrointi nopeutuisi ja helpottuisi. Edellä mainitut arkkitehtuuritoimenpiteet ovat joka tapauksessa tarpeellisia ja oikean suuntaisia askeleita kohti kokonaisuutta. Jos niitä tehdään ratkaisemalla samaan aikaan päivän polttava business tarve, on ylimmällä johdolla aito kiinnostus asiaan. Viimeinen liiketoimintayhteistyöhön liittyvä hyvä käytäntö koskee myös ketteryyttä. Tietohallintofunktio käy monesti keskustelua liiketoiminnan kanssa hengessä: kertokaa, mitä aiotte tehdä, niin rakennamme teille tarvittavan IT-kokonaisuuden tai teknisen arkkitehtuurin. Lähestymistapa on siis hyvin deterministinen. Liiketoiminta ajattelee sen sijaan opportunistisesti tyyliin: mitä uusia tilaisuuksia busineksen tekoon avautuu ja ovatko ne piilevän riskinoton arvoisia. Jos arkkitehtuuri suunnitellaan pelkästään opportunistisesta lähtökohdasta, tarvittaisiin arkkitehtuuri, jota voisi soveltaa mille tahansa toimialalle, mikä on tietysti utopistinen ajatus. Olennaista olisi käydä liiketoiminnan kanssa syvällistä ja aitoa keskustelua siitä, minkä asioiden (prosessien, tietojen, verkkojen jne.) pitää olla joustavia eli helposti muutettavissa. Kun keskustelu on käyty, on arkkitehtuurivastuullisilla selvä käsitys liiketoiminnan odotuksista ja vastaavasti liiketoiminnalla realistinen käsitys arkkitehtuurin asettamista reunaehdoista. Tällöin arkkitehtuurityötä päästään tekemään oikealla tasolla ja oikeilla odotuksilla. Tietohallinto ajattelee usein deterministisesti, kun taas liiketoiminta tyypillisesti opportunistisesti: mitä uusia tilaisuuksia busineksen tekoon avautuu ja ovatko ne riskin arvoisia? 17

18 Tietoarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri on useimmilla haastatelluista organisaatioista kenties selkein arkkitehtuurin ongelma-alue. Tietoarkkitehtuuriin kuuluvat muun muassa tietojen mallinnukseen ja perustietojen hallintaan (Master Data Management) liittyvät kysymykset. Moni organisaatio lähestyy ongelmaa myös järjestelmäpohjaisesti niin, että ne soveltavat niitä tietomalleja, joita valittavat järjestelmät käyttävät. Tämä voi olla toimiva ratkaisu, mikäli organisaatiossa on pieni määrä vahvoja ydinjärjestelmiä, mutta muussa tapauksessa voidaan joutua valtavaan integrointisuohon, jos eri tietomalliin perustuvia järjestelmiä halutaan yhdistellä. Eräs haastatelluista organisaatioista, jolla oli käytössä laaja, keskitetty ERPjärjestelmä piti kuitenkin yllä keskeisten tietojen osalta omaa erillistä tietomallia, joka oli virallinen tietomalli. Toinen organisaatio oli saanut operatiivisen raportoinnin hyvin vahvalle pohjalle niin ikään itsenäistä tietomallia soveltamalla. Eräs haastatelluista oli rajannut tietohallinnon ja liiketoiminnan vastuut tietojen osalta periaatteelle IT vastaa datasta ja liiketoiminta informaatiosta. Yksi tutkituista organisaatioista pyrki tunnistamaan ja kartoittamaan, mikä organisaatiossa oleva tieto on todella arvokasta. Tällaisen harjoituksen tuloksista voidaan johtaa useitakin tarvittavia toimenpiteitä arkkitehtuurin kehittämiselle. Ulkoisen ja sisäisen tiedon prosessointi Vain muutamalla haastatelluista organisaatioista on tehty toimenpiteitä organisaation ulkopuolisen tiedon ja sisäisen tiedon yhdistelemiseksi. Paras käytäntö tässä tuntuu olevan pieni tiimi, joka toimii näiden kahden tiedon solmukohtana. Tiimissä voisi olla analyytikon, informaatikon ja controllerin rooleissa toimivia henkilöitä. Tiimin tehtävänä on, paitsi yhdistää erityyppistä tietoa päätöksentekoa varten mielekkäällä tavalla, myös kehittää tiedon hyödyntämisen osaamista ja prosesseja. Riskit Haastatteluissa nousi esille joukko yritysarkkitehtuuriin liittyviä riskejä tai huonoja käytäntöjä. Selvästi yleisimpänä riskinä pidettiin arkkitehtuurityön eristämistä tai eristäytymistä omaksi saarekkeekseen ilman kontakteja varsinaiseen kehitystoimintaan. Jos tämä riski toteutuu, arkkitehtuurityöstä tulee vain tarpeettomia hallintokuluja organisaatiolle. Yritysarkkitehtuurityö ei saa olla itsetarkoituksellista, vaan sitä pitää voida soveltaa kehittämistyöhön. Toinen mielenkiintoinen näkökulma riskeihin liittyi nykyisin melko suuressa muodissa oleviin ketteriin kehitysmenetelmiin (esim. Scrum). Niiden ydinajatus on edetä vahvasti iteroiden ja niin, että kukin pienehkö iteraatio toteuttaa täysin valmiin lopputuotoksen, esimerkiksi ohjelmistokomponentin. Vaikka ketterillä menetelmillä on varmasti hyvät puolensa, ne asettavat suuria haasteita arkkitehtuurityölle ja arkkitehtuurin soveltamiselle. Mikäli arkkitehtuuri on epäselvä tai sen soveltamisprosessi ontuu, ketterät menetelmät lisäävät hajanaisuutta ja osaoptimointia. Niiden perusfilosofiaan ei kuulu erityisen kokonaisvaltainen suunnittelu. Toisaalta taas vahvan arkkitehtuurin omaavissa organisaatioissa pystytään tarkkaan määrittämään ne rajat joita kunkin yksittäisen projektin tulee toteuttaa. Tällöin lähestymistapa on kokonaisuutta optimoiva, mikä edellyttää proaktiivista suunnittelua. Mikäli arkkitehtuuri on epäselvä tai sen soveltamisprosessi ontuu, ketterät menetelmät lisäävät hajanaisuutta ja osaoptimointia. 18

19 5 Johtopäätökset ja suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi Johtopäätökset Suomalaiset organisaatiot voisivat olla paljon tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä, jos ne osaisivat nykyistä paremmin hyödyntää saatavilla olevaa tietoa. Ongelmana on vähäinen panostus ulkoisen tiedon prosesseihin, sisäisen tiedon vaatimaton käyttö johtuen tiedon huonosta laadusta ja yhdisteltävyydestä sekä ulkoisen ja sisäisen tiedon yhdistelyn puute. Yritysarkkitehtuuri on prosessi, jota kehittämällä yritykset voivat parantaa toimintaprosessiensa ja tietoteknisten resurssiensa kokonaisvaltaista suunnittelua. Systemaattisen arkkitehtuurin käyttöönotolla organisaatiot voivat rakentaa tehokkaan, toimintavarman ja joustavan operatiivisen koneen ydintoimintansa tueksi. Johdonmukainen arkkitehtuuri parantaa yrityksen sisällä syntyvän tiedon laatua ja hyödynnettävyyttä. Ulkoisen ja sisäisen tiedon yhdistelyä voidaan tehostaa olennaisesti pienillä prosessimuutoksilla. Yritysarkkitehtuurityö on luonteeltaan jatkuvaa toiminnan parantamista, minkä pitäisi olla organisaatioiden tehtävänä joka tapauksessa. Yritysarkkitehtuurityön avulla voidaan luoda organisaatiolle yhteinen tahtotila siitä, mitä edellä mainittu operatiivinen kone edellyttää prosesseilta, tiedoilta ja tietotekniikalta. Yhteinen tahtotila auttaa kehitysprojektien suuntaamisessa ja johtaa kohti kustannustehokasta ja toimintavarmaa operatiivista ympäristöä. Se parantaa selvästi myös tietojen hyväksikäyttöä ja vapauttaa resursseja tuotekehitykseen ja innovointiin. Toimiva yritysarkkitehtuuri tekee tiedolla johtamisen mahdolliseksi. Yritysarkkitehtuuritoiminnan kilpailijoiksi voidaan laskea muut laajat liiketoiminnan kehitysmetodit. Sitä voidaan pitää yksinkertaisesti laadukkaan toiminnan kehittämisenä tai laadukkaana liikkeenjohtona. Yritysarkkitehtuuri erikoisominaisuus moneen muuhun malliin verrattuna on sen tietojärjestelmien ja tekniikan huomioon ottaminen. Yritysarkkitehtuuritoiminnan merkitys korostuu silloin, kun tieto on organisaatiolle tärkeä tuotantotekijä. Ongelmana on ulkoisen ja sisäisen tiedon yhdistelyn puute. Suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi Kun organisaatio päättää tosissaan panostaa yritysarkkitehtuurinsa parantamiseen, kannattaa sen nimetä toiminnon johtoon päätoiminen pääarkkitehti. Kun edes yksi henkilö pystyy täy- siaikaisesti keskittymään kyseiseen tehtävään, saadaan helposti aikaan tuntuvia tuloksia. Pääarkkitehdin kannattaa lisäksi kerätä ympärilleen verkosto, jonka avulla hän kehittää vastuualuettaan. Yritysarkkitehtuurikäytännöt kypsyvät harvoin, jos niitä tehdään sivutoimisesti. Yritysarkkitehtuuri kannattaa mieltää toisaalta kehitysprosessina ja toisaalta rakenteellisena kokonaisuutena malleja, periaatteita, standardeja ja suosituksia. Arkkitehtuuritoiminnon pitäisi olla iteratiivista ja lähes jatkuvaa. Tästä syystä kannattaa alussa käyttää aikaa yritysarkkitehtuurin perusteiden kuntoon saattamiseen. Organisaation sisällä kannattaa luoda yhteinen näkemys seuraavista asioista: miten organisaatiossamme arkkitehtuurityötä tehdään (prosessi) mitä tuloksia arkkitehtuurityöstä odotetaan (tuotokset ja hyödyt) miten ne organisoidaan (viitekehys) ja miten tuloksia hallitaan (governance). Näiden perusteiden linjaaminen edes karkealla tasolla antaa huomattavan paljon ryhtiä yritysarkkitehtuurityölle. Riippumatta siitä, millaisen lähestymistavan arkkitehtuurin kehittämiseen valitsee, kannattaa työ aloittaa ja 19

20 tehdä organisaation eri toimintojen yhteistyönä, ei vain IT-yksikön harjoituksena. Liiketoiminnan ja tietohallinnon preferenssit saattavat poiketa toisistaan periaatteellisella tasolla. Tietohallinto saattaa suosia ensisijaisesti suorituskykyisiä ja hyvin luotettavia teknisiä ratkaisuja, kun taas liiketoimintayksiköiden tavoitteena olisi saada ratkaisu tarpeeseen nopeasti ja edullisesti. Nämä kaksi lähestymistapaa pitää pysytä sovittamaan yhteen myös niin, että ne ovat kokonaisarkkitehtuurin kannalta perusteltuja. Yritysarkkitehtuuria tulee soveltaa aitoon ja ajankohtaiseen liiketoiminnan tarpeeseen. Tällöin arkkitehtuurityöstä saadaan nopeasti konkreettisia hyötyjä. Tietohallinnon preferenssi: suorituskykyinen ja hyvin luotettava ratkaisu. Liiketoimintayksiköiden preferenssi: ratkaisu tarpeeseen nopeasti ja edullisesti. Suosituksia Tekesin rooliksi arkkitehtuurivalmiuksien ja tiedolla johtamisen edistämiseksi. Jokainen organisaatio on viime kädessä itse vastuussa siitä, millaista sen yritysarkkitehtuuritoiminta on. Tekes toimii tyypillisesti laajassa verkostossa, jossa sen intressinä voi olla yritysarkkitehtuurikäytäntöjen ja ennen kaikkea tiedon hyödyntämisen parantaminen. Seuraavassa on lueteltu tapoja, miten Tekes voisi näitä valmiuksia verkostossaan edistää: Yritysarkkitehtuurin merkityksen nostaminen esille eri yhteyksissä (Tekesin ohjelmat ja aktivointihankkeet). Kevyiden ja pragmaattisten arkkitehtuurimenetelmien kehityksen tukeminen ja käyttöönoton edistäminen. Hyvien käytäntöjen levittäminen erilaisissa yritysverkostoissa. Verkostojen tai ohjelmien sisäisen arkkitehtuurityön katalysointi, mikäli siihen on tarvetta. Tämä työ on arvokasta varsinkin silloin, jos verkostossa ei ole muuta toimijaa, joka luontevasti voisi ottaa vastuun tarvittavista arkkitehtuurilinjauksista. Yritysarkkitehtuurien kehittämistyön rahoittaminen erikoistapauksissa. Nykyisellään Tekesin oman toiminnan lisäksi voi kokonaisarkkitehtuurin liittyviä kehityskokonaisuuksia olla mukana strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ohjelmissa. Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Oy (Tivit Oy) on käynnistänyt useita ohjelmia, joissa arkkitehtuurikysymykset ovat tärkeässä osassa kokonaisuuden kannalta (kts. lisää - ICT SHOK - Lopuksi Tiedon määrän ja merkityksen kasvu organisaatioissa on huomattavaa ja yleisesti tunnustettua. Tiedon käsittelyä varten rakennetut järjestelmät ja muu tietotekniikka muodostavat usein hyvin monimutkaisen kokonaisuuden, jonka hallinta aiheuttaa ylettömän paljon vaivaa ja kustannuksia. Samaan aikaan tiedon hyödynnettävyydessä on paljon puutteita ja liiketoiminnan haluamat muutokset ovat hitaita toteuttaa. Organisaatiot ovat jääneet tietojärjestelmiensä panttivangeiksi. Systemaattisen yritysarkkitehtuurityön avulla prosessien ja tietoteknisten resurssien kokonaisuutta voidaan parantaa ja siten saada organisaation tietopääoma paremmin hyödynnettyä. Ja vastauksena tämän raportin alussa olleeseen kysymykseen (teemmekö parempaa businesstä, jos meillä on olemassa systemaattinen yritysarkkitehtuuri?): todennäköisesti kyllä. Ainakin hyvä arkkitehtuurityö luo sille erinomaiset edellytykset. Organisaatiot ovat jääneet tietojärjestelmiensä panttivangeiksi. 20

21 Liite 1 Liite 1 Kolme lähestymistapaa arkkitehtuurityöhön Tutkituissa organisaatioissa voitiin erottaa kolme erilaista lähestymistapaa arkkitehtuurityöhön, joita kutsutaan tässä nimillä AsIs-metodi, Ahead-metodi ja ToBe-metodi. AsIs-metodia noudattavat yritykset pyrkivät olemaan hyvin selvillä nykyisistä arkkitehtuurielementeistä ja niiden välisistä riippuvuuksista. Arkkitehtuuria kehitetään lähinnä projektien mukana. Ahead-metodia soveltavat organisaatiot pyrkivät rakentamaan arkkitehtuuria proaktiivisesti niin, että tarpeelliset linjaukset ovat olemassa ennen niitä soveltavia projekteja. ToBe-metodia soveltavat organisaatiot luovat arkkitehtuurista vision tai ideaalimallin, jota kohti ne etenevät projektien avulla. Vaikka rajanveto tässäkin on vaikeaa ja moni tekee työtä noiden metodien yhdistelmällä, niin karkeasti voidaan sanoa neljän organisaation suosivan AsIsmetodia, kahdeksan käyttävän pääasiassa Ahead-metodia ja yhdeksän ToBemetodia (neljä organisaatiota ei sijoitu selkeästi mihinkään vaihtoehtoon). Mikään näistä metodeista ei ole yksiselitteisesti toisia parempi, vaan kussakin lähestymistavassa voidaan nähdä hyviä ja huonoja puolia. Näiden yhteenveto on esitetty seuraavassa taulukossa: METODI EDUT RAJOITTEET AsIs Ahead ToBe Luo vahvan perustan joka tapauksessa tietoteknisen ympäristön hallinnalle ja arkkitehtuurityölle. Suoraviivainen tapa aloittaa arkkitehtuurityö Nopeuttaa projekteja, joiden ei tarvitse päättää kaikkea itse. Vahvistaa arkkitehtuurikulttuuria, koska edellyttää proaktiivista arkkitehtuurityötä. Luo maalin, jota kohti kehitystoiminnan tulisi edetä. Toimii pohjana gap-analyysille, jonka pohjalle voi luoda kehitysprojektisalkun. Vallitsevat arkkitehtuurikäytännöt tutkituissa organisaatioissa: prosessit, viitekehykset ja päätöksentekomallit Systemaattinen yritysarkkitehtuurityö sisältää tiettyjä peruselementtejä. Tällaisia ovat oikea resurssointi, arkkitehtuurin luonti- ja soveltamisprosessi, jonkinlainen arkkitehtuurin viitekehys, hallintamalli (governance) ja tapa tehdä yhteistyötä liiketoiminnan kanssa. Näiden olemassaoloa kysyttiin kaikissa haastatteluissa. Ei anna suuntaa tai maalia, jota kohti organisaation pitäisi edetä. Liiketoimintahyödyt saattavat jäädä vähäisiksi, mikäli takerrutaan liiaksi yksityiskohtaisen nykytilan kuvaamiseen (toisaalta niinkin voi löytyä säästöpotentiaalia) Vaatii kurinalaisuutta, että projektit noudattavat arkkitehtuuria, varsinkin, jos ohjeet eivät muodosta ehyttä ja riittävän kattavaa kokonaisuutta. Voi olla liian kaukana, jotta olisi sopivan konkreettinen maali. Sisältää usein oletuksen, että arkkitehtuurin voi luoda puhtaalta pöydältä, vaikka tämä on vain äärimmäinen erikoistapaus. Vaatii organisaatiolta tiettyä arkkitehtuurikypsyyttä, jotta visiota ei pidetä haihatteluna. Resurssointi Tutkituista organisaatioista yli puolella (15 kpl) oli nimetty pääarkkitehti tai henkilö, joka oli vastuussa yritysarkkitehtuuritoiminnasta. Näiden henkilöiden nimitys saattoi vaihdella, mutta rooli oli selkeä ja vastuualueena arkkitehtuuri kokonaisuudessaan. Osa näistä henkilöistä toimi samalla arkkitehtuuritiimin vetäjänä. Heitä kaikkia voi luonnehtia todellisiksi yritysarkkitehtuuriammattilaisiksi, joilla on tehtävän edellyttämää kokemusta, näkemystä ja muita 21

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto

Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Tekesin lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Tiivistetty ajankohtaiskatsaus Business Finlandin perustamisesta; mahdolliset riskikohdat

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja

Lisätiedot

Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?

Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Mistä 'etojohtamisessa oikeas' on kyse? Tieken Bisnestreffit 11.10.2013

Mistä 'etojohtamisessa oikeas' on kyse? Tieken Bisnestreffit 11.10.2013 Mistä 'etojohtamisessa oikeas' on kyse? Tieken Bisnestreffit 11.10.2013 Terminologiasta Tietojohtaminen = -edon johtamista -edon rikastamisprosessi - omaisuuden ylläpito + -edolla johtamista -edon hyödyntäminen

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi

ARVOTIETO Oy. Asiakasdatasta lisäarvoa. Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi ARVOTIETO Oy Asiakasdatasta lisäarvoa Marko J. Kivelä www.arvotieto.fi Strategiatyön ja Informaatiotyön inspiroiva symbioosi. Miksi Business Intelligence strategia ja mitä se sisältää? BUSINESS INTELLIGENCE

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive.

Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive. Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive. Opetus- ja kulttuuriministeriö KOTA-seminaari 27.8.2019 Pääarkkitehti Ari Lehtiö,

Lisätiedot

Kurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli

Kurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli Kurttu talviseminaari 2012 Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli 15.3.2012 Talviseminaarin sisältö Aika: torstai 15.3.2012, klo 10.00 15.00 Paikka: Kuntatalo (Toinen linja 14) Aamupäivä alustus: 10.00

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Käyttäjätietojen hallintaratkaisujen arkkitehtuurin tehostaminen. Juha Kervinen Lead Architect, Trusteq Oy

Käyttäjätietojen hallintaratkaisujen arkkitehtuurin tehostaminen. Juha Kervinen Lead Architect, Trusteq Oy Käyttäjätietojen hallintaratkaisujen arkkitehtuurin tehostaminen Juha Kervinen Lead Architect, rusteq Oy Aiheet Lopputulos paranee työvaiheiden tehostamisella arkastelemme yrityksen käyttäjätietojen hallintaa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Liiketoimintajohtaja! Mitä IT organisaatio ja toimittaja eivät tee kehityshankkeessasi

Liiketoimintajohtaja! Mitä IT organisaatio ja toimittaja eivät tee kehityshankkeessasi Liiketoimintajohtaja! Mitä IT organisaatio ja toimittaja eivät tee kehityshankkeessasi Jaakko Hirvensalo Helmikuu 2012 Alku Johtoryhmän ja hallituksen tahtotila hahmottuu Kehitetään yritys seuraavalle

Lisätiedot

Tunnuslukujen hyödyntäminen johtamisessa

Tunnuslukujen hyödyntäminen johtamisessa Tunnuslukujen hyödyntäminen johtamisessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Korkeakoulujen KOTA seminaari 22. 23.8.2017 Heikki Malinen, Vararehtori Tero Janatuinen, Laatupäällikkö Musta tuntuu -ajattelusta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana

Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana 21.3.2013, ICTexpo / Tuottava ICT Marco Halén Lähde: Matti Pohjola, 2011 Miten mittaamme menestystämme kansantalouden tasolla? Elintaso = bruttokansantuote/asukas

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ

10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ 10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ Ideoi, inspiroidu, innovoi pienessä tai suuressa ryhmässä AE Partners Oy MIKÄ ON IDEA WALL? Idea Wall on verkkopalvelu, jossa osallistujat jakavat avoimesti ja anonyymisti ideoita

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset

Lisätiedot

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI

LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI Suomen Liiketoimintapalvelu Oy on kehittänyt kyselyn nimeltä Liiketoiminnan kuntotesti. Kuntotestikyselyyn on vastannut lukuisia yrityksiä (N=45) syksyn 2017 aikana. Tämä raportti

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet Johtamiskulttuurin tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet CxO Academy tutki yhteistyössä IT Forumin ja IT Governance Forumin kanssa liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 5G suomalaisten yritysten näkökulmasta Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 12.9.2019 Aineisto ja tiedonkeruu Yritystutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior

Lisätiedot

Kokemuksia yritysarkkitehtuurista

Kokemuksia yritysarkkitehtuurista Kokemuksia yritysarkkitehtuurista Sakari Olli Tieturi OY HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551 kurssit@tieturi.fi Esittely FM Sakari Olli Tieturi OY Tiiminvetäjä

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Itsearviointi suunnannäyttäjänä Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET ONION ONION-HANKKEEN TAVOITTEET Avoin, modulaarinen arkkitehtuuri tulevaisuuden terveyden ja hyvinvoinnin ekosysteemille Nykytilan kartoitus ja kehitystarpeiden selvitys Strategiset vaatimukset täyttävän

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

5.10. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla

5.10. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla 5.10. Työ 2040 - Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla Hanna Kankainen, työkykyjohtaja, Varma Juho Kettunen, suurasiakasjohtaja, Varma Työkyvyn johtaminen tiedolla Liiketoimintalähtöinen

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia

Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia JulkICT strategia Kotkan kaupunki Tietohallinto Asia: Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020 Viite: VM:n lausuntopyyntö VM 155:00/2011 1. Vastaajan

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tietojohtamisen arviointimalli

Tietojohtamisen arviointimalli Tietojohtamisen arviointimalli Kesäkuu 2019 Tietojohtamisen arviointimalli Aki Jääskeläinen (Tampereen Yliopisto), Nina Helander (Tampereen Yliopisto), Virpi Sillanpää (Tampereen Yliopisto), Riikka-Leena

Lisätiedot

Suoritusraportointi: Loppuraportti

Suoritusraportointi: Loppuraportti 1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive

Lisätiedot

Liite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)

Liite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus / EAP 2 (5) Sisällys 1. Esittely... 3 1.1 Asiakkaiden haasteet... 3 1.2 Palvelun tuomat ratkaisut... 3 2. Palvelun sisältö...

Lisätiedot