Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä"

Transkriptio

1 Tekesin katsaus 277/2010 Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä Tero Kulha

2 10

3 Tero Kulha, Eeranka Oy Yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytännöt haastattelututkimus suomalaisissa suuryrityksissä Tekesin katsaus 277/2010 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Kari Lehkonen Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Informaation merkitys organisaatioiden toiminnassa ja niiden johtamisessa on koko ajan lisääntymässä. Tietotekniikan käyttöönotolla ja kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Parhaimmillaan tietotekniikka toimii yritysten strategisen ketteryyden mahdollistajana. Liiketoiminnan tarpeet korostuvat tietotekniikkaratkaisujen suunnittelussa. Kuitenkin asiat etenevät usein vielä liian teknispainotteisesti. Tietotekniikan ja liiketoiminnan johtaminen hyvässä yhteistyössä vaatii uudenlaista osaamista ja näkemystä eikä vastakkainasettelua. Tekes ja Eeranka Oy toteuttivat kesän aikana tutkimuksen, jossa selvitettiin yritysarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen käytäntöjä suurissa suomalaisissa yrityksissä. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla 25, pääasiassa suuren yrityksen edustajia. Yritysarkkitehtuurilla tarkoitetaan toimintaprosessien ja niitä tukevien tietoteknisten ratkaisujen kokonaisvaltaista suunnittelua. Yritysarkkitehtuurin neljä tyypillistä pääaluetta ovat: liiketoiminta/prosessit, tieto/informaatio, järjestelmät/sovellukset sekä teknologia (IT-infrastruktuuri). Yritysarkkitehtuurityön kypsyys korreloi selvästi sen kanssa, kuinka tietointensiivisellä toimialalla organisaatio toimii. Finanssialan organisaatiot ovat tässä toiminnassa pisimmällä. Vain neljän organisaation kohdalla ei ollut käytännössä lainkaan järjestäytynyttä yritysarkkitehtuuritoimintaa. Toisaalta suuri joukko organisaatioita oli vasta aloittamassa järjestäytynyttä yritysarkkitehtuuritoimintaansa. Yritysarkkitehtuurityö on edelleen vahvasti tietohallintovetoista kaikissa tutkituissa organisaatioissa siitä vastaavat tahot kuuluivat johonkin tietohallintotoiminnon yksikköön. Pisimmällä ollaankin teknisen arkkitehtuurin alueella, kun taas tietoarkkitehtuuriin liittyvä problematiikka nähdään selkeästi suurimpana ongelmana. Systemaattisten arkkitehtuuriviitekehysten vähäisyys oli myös odottamaton tulos. Tiedolla johtamisen alueella mielenkiintoinen ja myös huolestuttava löydös oli se, että organisaation ulkopuolisen ja sisäisen tiedon prosessit ovat tyypillisesti hyvin erillään toisistaan. Tutkituissa organisaatioissa tietohallinnon rooli ulkoisen tiedon prosessoinnissa vaihteli vähäisestä olemattomaan, ja vain muutamassa tapauksessa ulkoista ja sisäistä tietoa yhdistettiin systemaattisesti mm. strategisen suunnittelun tueksi. 5

6 Sisältö Esipuhe Johdanto...7 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet...8 Yritysarkkitehtuuri ja tiedolla johtaminen Tekesin näkökulmasta Keskeiset tutkimuslöydökset...9 Arkkitehtuurityön vetovastuu on selkeästi tietohallinnolla...9 Viitekehysten käyttö yllättävän vähäistä...9 Tietoarkkitehtuurin problematiikka...10 Organisaation ulkopuolisen tiedon ja sisäisen tiedon yhdistely on vähäistä ja sattumanvaraista...10 Arkkitehtuurityön hyödyt...11 Yksityiskohtaiset käytännöt Yritysarkkitehtuurin kypsyysmalli ja suomalaisten organisaatioiden sijoittuminen sen eri tasoille Yhteenveto arkkitehtuurityön hyvistä käytännöistä ja sudenkuopista...16 Arkkitehtuurin rakenne...16 Roolitus...16 Liiketoiminnan rooli yritysarkkitehtuurityössä...17 Tietoarkkitehtuuri...18 Ulkoisen ja sisäisen tiedon prosessointi...18 Riskit Johtopäätökset ja suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi...19 Johtopäätökset...19 Suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi...19 Suosituksia Tekesin rooliksi arkkitehtuurivalmiuksien ja tiedolla johtamisen edistämiseksi...20 Lopuksi...20 Liite Kolme lähestymistapaa arkkitehtuurityöhön...21 Vallitsevat arkkitehtuurikäytännöt tutkituissa organisaatioissa: prosessit, viitekehykset ja päätöksentekomallit...21 Resurssointi...21 Prosessi...22 Viitekehys...22 Arkkitehtuurin hallinta...23 Liiketoiminnan rooli arkkitehtuurityössä...23 Tekesin katsauksia

7 1 Johdanto Tiedolla johtaminen on julkisuudessa käytetty uudehko termi, jolla viitataan informaation lisääntyneeseen merkitykseen yhä useamman organisaation toiminnassa ja sen johtamisessa. Tiedon määrän ja merkityksen kasvu on kiistatonta ja organisaatiot panostavat tuntuvia summia tietotekniikkaansa hallitakseen informaatiotulvaa. Samaan aikaan moni organisaatio kuitenkin tuskailee laadukkaan informaation puutetta. Osa tärkeästä tiedosta, esimerkiksi organisaation ulkopuolinen tieto, jää liian vähälle huomiolle. Tietojärjestelmien sisältämästä datasta ei osata jalostaa hyödyllistä informaatiota. Pahimmillaan kallis ja jäykkä tietotekninen kone estää organisaatiota tekemästä strategisia valintoja, joita se haluaisi tehdä. Tiedolla johtamisen potentiaalia ei pystytä hyödyntämään. Tällaisen kehityksen muuttaminen edellyttää organisaatioiden omistajilta ja johtoryhmiltä uutta, edistyksellistä ajattelua: toisaalta tiedon hallinnan johtamista irrallaan tietotekniikasta sekä toisaalta prosessien ja tietotekniikan kokonaisvaltaista kehittämistä, mitä kutsutaan yleisesti yritysarkkitehtuuriksi. Tekemässämme tutkimuksessa nousi esiin aiheellinen kysymys: Teemmekö parempaa businesstä, jos meillä on olemassa systemaattinen yritysarkkitehtuuri? Yritysarkkitehtuurilta, kuten kaikilta muiltakin kehityskohteilta, pitää edellyttää konkreettisia hyötyjä. Jos näitä ei löydy, voi yritysarkkitehtuuritoiminnan oikeutetusti jättää hieman vähemmälle huomiolle. Mutta yritysarkkitehtuuriin on myös toinen näkökulma: Kirjassaan Enterprise Architecture as Strategy Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson määrittelevät yritysarkkitehtuuritoiminnan tavoitteeksi luoda rakenne, jota he kutsuvat nimellä Foundation for Business Execution. Käytännössä tämä tarkoittaa organisaation prosesseista ja järjestelmistä koostuvaa operatiivista konetta, jonka tehokkuus, virheettömyys ja joustavuus ovat elinehto menestyvälle organisaatiolle. Tällaisen koneen olemassa olon ja rakentamisperiaatteiden tulee olla organisaation johdon ja omistajien aitona intressinä. Yritysarkkitehtuuri jota julkinen sektori kutsuu kokonaisarkkitehtuuriksi on tässä tutkimuksessa määritelty suoraviivaisesti: toimintaprosessien ja Liiketoiminnan vahva panos Yritysarkkitehtuuri on prosessien ja tietotekniikan kokonaisvaltaista suunnittelua Business- tai prosessiarkkitehtuuri Informaatioarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Tekninen arkkitehtuuri Tietohallinnon vahva panos 7

8 niitä tukevien tietoteknisten ratkaisujen kokonaisvaltainen suunnittelu. Edellisen sivun kuva havainnollistaa yritysarkkitehtuurin tyypilliset pääalueet. Tähän raporttiin on koottu Tekesin ohjaaman yritysarkkitehtuuritutkimuksen tulokset. Tutkimus osoittaa, että organisaatioilla on vielä paljon mahdollisuuksia parantaa oman tietopääomansa hyödyntämistä. Tutkimus kuvaa suomalaisten suuryritysten yritysarkkitehtuurikäytäntöjä ja antaa esimerkkejä, joiden avulla muutkin organisaatiot voivat rakentaa omaa yritysarkkitehtuuriaan ja edetä omassa organisaatiossaan kohti tiedolla johtamista. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen lähtöhypoteesi oli seuraava: voidakseen pysyä kilpailukykyisenä ympäristössä, jossa tiedon määrä ja merkitys kasvavat nopeasti ja jossa tietotekniset ympäristöt muuttuvat hyvin monimutkaisiksi kokonaisuuksiksi, yritysten täytyy kiinnittää kasvavassa määrin huomiota yritysarkkitehtuuritoimintaansa. Hypoteesin testaamiseksi teimme kvalitatiivisen tutkimuksen suomalaisten suuryritysten käytännöistä koskien yritysarkkitehtuuria, tiedolla johtamista ja organisaatioiden ulkoisen tiedon hyväksikäyttöä. Tarkoituksena on ollut kartoittaa yritysarkkitehtuurin nykytilannetta, löytää alueen parhaita käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Tutkimus toteutettiin kesällä 2010 haastattelemalla 25 suuren organisaation edustajia. Haastateltavista 18 oli tietohallintojohtajia, 13 (pää-)arkkitehteja ja 3 muita asiantuntijoita. Kaikissa tapauksissa haastateltavilla oli selkeä käsitys yritysarkkitehtuurin sisällöstä ja sen tilasta omassa organisaatiossa. Läpikäydyistä organisaatioista 19 oli suuria pörssiyrityksiä tai niiden divisioonia ja 6 muuta oli suuria yksityisoikeudellisia organisaatioita tai osuuskuntia. Haastatelluista organisaatioista vain yksi edusti julkista sektoria. Keskittyminen yrityksiin oli tietoinen päätös mm. siksi, että julkisen sektorin arkkitehtuurityötä on selvitelty laajasti mm. Jyväskylän Yliopiston kokonaisarkkitehtuurihankkeessa. Tutkimus on luonteeltaan selkeästi kvalitatiivinen. Kerätystä aineistosta on tehty kevyttä tilastointia, mutta tutkimusmetodiikka ei ole tieteellisen tarkka. Otoksen koon takia tutkimuksesta pystyy kuitenkin tekemään melko pitäviä johtopäätöksiä ja näin ollen se vastaa tutkimukselle asetettuja tavoitteita. Tutkimuksen ohjauksesta ovat vastanneet Raine Hermans ja Risto Setälä Tekesistä ja sen käytännön toteutuksesta Tero Kulha Eeranka Oy:sta. Lähtöhypoteesi: Kasvava tiedon merkitys + kompleksinen tietotekninen ympäristö suuri tarve systemaattiselle yritysarkkitehtuurille. Yritysarkkitehtuuri ja tiedolla johtaminen Tekesin näkökulmasta Tutkimuksen valmistelun yhteydessä käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että Tekes oli omissa kehitysohjelmissaan usein törmännyt tiedolla johtamisen merkityksen kasvuun. Kokonaisvaltaisen tiedon hallinnan tarve näkyy siis jopa sellaisissa hankkeissa, joissa pääpai- no on tuotekehityksessä, prosessien kehittämisessä ja innovaatioissa. Tieto on jo monilla toimialoilla tärkein tuotannontekijä ja yhä useammin myös keskeinen tuotteen tai palvelun komponentti. Jos organisaation käytössä oleva tieto on laadultaan huonoa tai se on heikosti yhdistettävissä päätöksenteon tueksi, tiedolla johtaminen ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Syynä voi usein olla puutteellinen arkkitehtuurityö. Organisaation yksittäisiin perusjärjestelmiin kerätään järjestelmällisesti tietoa ja niistä tuotetaan onnistuneesti säännöllisiä perusraportteja. Mutta kun käsitellään strategisia kysymyksiä ja isoa kuvaa joudutaan usein kertakäyttöselvitysten, tietojen manuaalisen yhdistelyn ja epätäsmällisten tietomääritysten labyrinttiin. Tiedon hyödyntäminen on tehotonta. Arkkitehtuurityöllä ei välttämättä suoraan paranneta yrityksen innovointikykyä tai tuotekehityksen tehokkuutta. Välillinen vaikutus on kuitenkin olemassa. Systemaattisella yritysarkkitehtuurilla pystytään parantamaan tiedon hyödyntämistä ja tiedolla johtamista. Hyvän arkkitehtuurityön avulla tietoteknisestä ympäristöstä saadaan tehokas ja toimintavarma, jolloin organisaation ajasta pienempi osuus menee perusjärjestelmien ylläpitoon ja korjailuun ja vastaavasta suurempi osuus innovointiin ja kilpailukyvyn parantamiseen. Kun käsitellään strategisia kysymyksiä joudutaan usein kertakäyttöselvitysten, tietojen manuaalisen yhdistelyn ja epätäsmällisten tietomääritysten labyrinttiin. 8

9 2 Keskeiset tutkimuslöydökset Kaikissa organisaatioissa on liiketoimintaprosesseja ja niitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden muodostama niin sanottu de facto -yritysarkkitehtuuri. Yritysarkkitehtuuritoiminnasta voidaan kuitenkin puhua oikeastaan vasta silloin, kun tuota prosessien ja tietojärjestelmien yhdistelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti. Yritysarkkitehtuuri käsitteenä oli kaikissa haastatelluissa organisaatioissa tuttu ja suurimmassa osassa systemaattista arkkitehtuurityötä myös tehtiin. Vain neljässä organisaatiossa arkkitehtuurityötä ei tehty systemaattisesti ja niissäkin syy ko. toiminnan vähäisyyteen oli varsin perusteltu: yrityksen pienempi koko, rooli osana isompaa yritystä tai organisaation historia. Monissa organisaatioissa yritysarkkitehtuuri on noussut voimakkaasti agendalle vasta vähän aikaa sitten. Noin puolessa haastatelluista yrityksistä yritysarkkitehtuurityötä on tehty vasta alle kaksi vuotta. Arkkitehtuurityön vetovastuu on selkeästi tietohallinnolla Tutkimuksen aikana tuli selvästi ilmi, että yritysarkkitehtuurityö on edelleen hyvin vahvasti tietohallintofunktion vastuulla. Kaikissa haastatelluissa organisaatioissa mahdollinen pääarkkitehti ja/tai arkkitehtitiimi sijaitsi organisatorisesti jossain IT-yksikössä. Liiketoimintayksiköiden määrämuotoinen osallistuminen systemaattiseen arkkitehtuurityöhön oli joitain poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin vähäistä. Liiketoiminta ja IT tekevät hyvää yhteistyötä valtaosassa haastatelluista organisaatioista, mutta kokonaisvaltaiselle yritysarkkitehtuurin kehittämiselle ei tunnu ainakaan vielä olevan imua liiketoiminnan tai ylimmän johdon suunnalta. Monissa organisaatioissa yritysarkkitehtuurin tavoitteet ja merkitys ymmärretään hyvin organisaatioiden johtoryhmässä, mutta käytännön vetovastuu on poikkeuksetta tietohallintofunktiolla. Tämä näkökulma saattoi korostua tutkimuksessa siksi, että haastateltavina oli pääasiassa tietohallinnon henkilöitä. Arkkitehtuurin IT-vetoisuuden taustalla on hyvin ilmeisesti se historiallinen ilmiö, että tietohallintoyksiköt ovat jo tottuneet tekemään eri asteista arkkitehtuurityötä tietoteknisen ympäristön hallitsemiseksi. Toisaalta aito yritysarkkitehtuurityö, jossa huomioidaan myös organisaation liiketoimintamallit, prosessit ja niiden vaatimat tiedot on paljon harvinaisempaa ja samalla paljon haastavampaa. Tällöin määrääviksi kyvykkyyksiksi valikoituvat teknisen näkemyksen sijaan muu osaaminen: pitkäjänteisyys, kyky käyttää liiketoiminnalle tuttua terminologiaa sekä kyky identifioida ja kvantifioida arkkitehtuurityön hyötyjä varsinaisella toiminnalle. Tämä edellyttää liiketoiminnankin täysipainoista osallistumista arkkitehtuurityöhön. Kokonaisvaltaiselle yritysarkkitehtuurin kehittämiselle on vasta harvoissa organisaatioissa aitoa kysyntää liiketoiminnan tai ylimmän johdon suunnalta. Viitekehysten käyttö yllättävän vähäistä Tutkimuksessa yllätti tietynlainen systemaattisuuden puute arkkitehtuuritoiminnassa. Yritykset, joissa noudatettiin arkkitehtuuriprosessia olivat vähemmistössä ja samoin arkkitehtuuriviitekehysten käyttö oli yllättävän vähäistä. Vain kolmasosalla oli käytössään kunnollinen kehikko tai looginen rakenne, johon arkkitehtuurikuvaukset ryhmitellään. Suurin osa jakaa arkkitehtuurityönsä neljään eri alueeseen: prosessiarkkitehtuuriin, tietoarkkitehtuuriin, järjestelmäarkkitehtuuriin ja tekniseen arkkitehtuuriin, mutta noin karkean jaon ei voida vielä katsoa edustavan riittävän johdonmukaista viitekehystä. Viitekehyksen puute tekee arkkitehtuurityöstä helposti epämääräistä ja tempoilevaa. 9

10 Tietoarkkitehtuurin problematiikka Edellä mainituista arkkitehtuurialueista tekninen arkkitehtuuri on vakiintuneissa yrityksissä suhteellisen hyvässä kunnossa ja järjestelmäarkkitehtuurikin on kohtalaisen helposti hallittavissa. Monissa yrityksissä ollaan pitkällä prosessien kuvaamisessa ja jopa prosessien mukaisessa toiminnassa. Tällä alueella tehdään monin paikoin hedelmällistä yhteistyötä liiketoiminnan ja tietohallinnon kesken. Lähes kaikki haastatellut henkilöt allekirjoittivat väitteen, että tietoarkkitehtuurin alueella on arkkitehtuurityön suurimmat haasteet. Vaikuttaa siltä kuin tietoarkkitehtuuriin liittyvät kysymykset olisivat pudonneet väliin. Liiketoiminta jättää liian usein tietoarkkitehtuuriin liittyvät kysymykset tietohallinnon huoleksi ja tietohallinto keskittyy vieläkin liian usein tiedon sijasta tekniikkaan. Kun lisäksi tietoarkkitehtuuriin liittyvät kysymykset ovat usein melko käsitteellisiä ja niiden ratkaiseminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, ei ole yllätys, että ongelmia syntyy. Ongelmat näkyvät esimerkiksi tiedon huonona laatuna ja yhdisteltävyytenä, mikä puolestaan edelleen hidastaa prosesseja ja tekee toiminnan ohjaamisesta sattumanvaraista. Tutkituissa organisaatioissa oli vain muutama esimerkki, joissa tietoarkkitehtuuri oli sille kuuluvassa asemassa. Oikeaoppisesti ajateltuna ensin pitää määrittää toimintaprosessit ja niissä tarvittavat tiedot ja vasta tämän jälkeen organisoida ne eri tietojärjestelmiin, jotka toteutetaan valituilla teknologioilla. Tutkimus osoittaa, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Tietoarkkitehtuuriin liittyvät kysymykset putoavat väliin : liiketoiminta jättää ne tietohallinnon huoleksi ja tietohallinto keskittyy liian usein tiedon sijasta tekniikkaan. Organisaation ulkopuolisen tiedon ja sisäisen tiedon yhdistely on vähäistä ja sattumanvaraista Tutkimuksessa selvitettiin myös ns. tiedolla johtamisen -käsitteen yleisyyttä ja sisältöä. Erityisesti käytiin läpi organisaatioiden käytäntöjä liittyen organisaation ulkoisten tietojen (ns. business intelligence) -prosesseihin. Yleisesti voidaan todeta, että tiedolla johtaminen ei ainakaan vielä ole kovin yleisesti käytetty termi tai vaalittu aihe tutkituissa yrityksissä. Tietoa käytetään tietysti jatkuvasti päätöksenteossa, mutta todellinen tiedolla johtaminen pitää sisällään pitkälle kehitetyn ja hienovaraisen raportointijärjestelmän ja sen tehokkaan hyödyntämisen. Tällaista järjestelmää tulee kehittää systemaattisesti ja siitä tulee saada hyvin ajantasaista tietoa organisaation johtamiseen. Yksittäisen tietotarpeiden täyttäminen ei riitä Organisaatioiden business intelligence -prosessit vaikuttivat monessa tapauksessa melko vaatimattomilta ja/ hajanaisilta. Ulkoinen business intelligence -tieto on tyypillisesti vähemmän strukturoitua, mutta useammin tulevaisuuteen suuntautuvaa kuin yrityksen sisäinen tieto. Ainakin strategisen suunnittelun näkökulmasta tällainen ulkopuolinen tieto (markkinatutkimus, kilpailija-analyysit, ennakointi) on kiinnostavampaa kuin organisaation perinteisen raportointijärjestelmän tuottama tieto. Haastatteluissa kävi ilmi, että yhdessäkään haastatellussa organisaatiossa tietohallinto ei ollut vastuussa ulkoisen tiedon hankinnasta, hallinnasta ja prosessoinnista. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa IT-osastolla oli jokin rooli bi-prosessissa, vastuu rajoittui lähinnä tarvittavia työkalujen (esim. kollaboraatiotyökalut) toimittamiseen. Tällainen vastuunjako vaikuttaa siis hyvin vakiintuneelta, mutta samalla herää kysymys, onko se perusteltua ainakaan silloin, jos halutaan edetä kohti tiedolla johtamista. Voisi kärjistäen sanoa, että vaikka arvokkain tieto on strukturoimatonta ja/tai tulee organisaation ulkopuolelta, organisaatiot ja varsinkin niiden IT-yksiköt keskittyvät tuunaamaan tietokantoja ja operatiivisia järjestelmiä. Tämä voi itse asiassa olla merkki huonosta arkkitehtuurisuunnittelusta, mistä syystä sisäinen tietojärjestelmäkokonaisuus vaati suhteettoman paljon huomiota ja ylläpitoa. Strategisen suunnittelun näkökulmasta ulkopuolinen tieto on kiinnostavampaa kuin organisaation perinteisen raportointijärjestelmän tuottama tieto. Hyvin mielenkiintoinen ja samalla huolestuttava havainto oli se, kuinka vähäistä on ulkoisen ja sisäisen tiedon keskinäinen prosessointi. Ainostaan parissa kolmessa organisaatiossa oli selviä merkkejä systemaattisesta 10

11 tavasta kahdesta eri suunnasta tulevan tiedon yhdistelyyn. Suomalaisilla organisaatiolla tuntuu olevan vielä paljon parannettavaa ja paljon tekemistä matkalla kohti tiedolla johtamista, jolloin sisäistä ja ulkoista tietoa yhdistellään ja analysoidaan säännöllisesti osana päätöksenteko- ja johtamisprosesseja. Arkkitehtuurityön hyödyt Yritysarkkitehtuurityön hyödyllisyys nähtiin ensisijaisesti siinä, että sen avulla luodaan tietotekniselle kokonaisuudelle liiketoimintaprosesseja tukeva tavoitetila, jota kohti liiketoiminnan kehitysprojekteilla ja järjestelmäprojekteilla edetään. Kun tällaisesta tavoitetilasta pystytään sopimaan, muokkaa se projektisalkkua yhdensuuntaiseksi ja hillitsee projektikohtaista osaoptimointia. Toinen keskeinen yritysarkkitehtuuritoiminnan hyöty on muutosten aiheuttamien vaikutusten analysoinnin helpottuminen. Organisaatioiden toimintaympäristöissä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joista syntyy vastaavasti muutostarpeita liiketoimintaprosesseihin ja niitä tukeviin tietojärjestelmiin ja -tekniikkaan. Selkeä kuva arkkitehtuurin nykytilasta ja eri komponenttien välisistä riippuvuuksista mahdollistaa muutoksen vaikutusten nopean analyysin ja myös arvion siitä, kannattaako aiottua muutosta ollenkaan tehdä. Kolmas arkkitehtuurityön hyöty on sen toimiminen yhteisenä toiminnankehittämisen käsitteistönä tai kielenä, joka on yleisesti hyväksytty organisaation avainhenkilöiden keskuudessa. Tällöin yritysarkkitehtuurityö voi toimia yleisenä toiminnan kehittämisen kehikkona ja se voidaan nähdä myös laadun parantamisen metodina. Arkkitehtuurityön hyötynä nähtiin myös harmonisointi eri muodoissaan: prosesseissa, järjestelmissä, tiedossa ja tekniikassa. Harmonisoinnin nähtiin poikkeuksetta helpottavan kokonaisuuden hallinnointia ja alentavan kustannuksia. Vaikka läpikäytyjen organisaatioiden tietointensiivisyydessä (=kuinka olennainen osa tuotteita ja toimintaa tieto on) oli eroja, niin tietojärjestelmien liiketoimintakriittisyydestä vallitsi haastateltavien keskuudessa selkeä yksimielisyys. Kaikissa organisaatioissa tunnistettiin prosessien ja tietoteknisten resurssien kohtalonyhteys eli se, että suurta osaa prosesseja ei voi pyörittää (ainakaan hyväksyttävällä tehokkuudella) ilman tietojärjestelmää. Koska prosessin käytännön suorittaminen on koodattu tietojärjestelmän logiikaksi, prosesseja ei ole mielekästä edes kehittää irrallaan tietojärjestelmästä. Ja tämä johtaa edelleen systemaattisen yritysarkkitehtuurin tarpeeseen. Selkeä kuva arkkitehtuurin nykytilasta mahdollistaa vaikutusten analyysin ja arvion siitä, kannattaako aiottua muutosta ollenkaan tehdä. Yksityiskohtaiset käytännöt Tutkimuksen liitteessä on kuvattu tarkemmalla tasolla, kuinka yleisesti haastatelluissa organisaatioissa ovat käytössä arkkitehtuurityön keskeiset elementit, kuten mm. pääarkkitehdin rooli, systemaattinen arkkitehtuuriprosessi tai viitekehys. Samoin liitteessä on kuvattu yritysten kolme peruslähestymistapaa yritysarkkitehtuurityöhön. 11

12 3 Yritysarkkitehtuurin kypsyysmalli ja suomalaisten organisaatioiden sijoittuminen sen eri tasoille Yritysarkkitehtuurin neljä kypsyysvaihetta Business silos Standardized technology Optimized core Business modularity Kirjassaan Enterprise Architecture as Strategy Jeanne Ross ja kumppanit esittelevät neljä kypsyysvaihetta, joiden kautta organisaatiot tyypillisesti etenevät niiden yritysarkkitehtuurimatureetin kasvaessa. Vaiheet näkyvät yllä olevassa kuvassa. Karkeasti arvioiden haastatelluista organisaatioista seitsemän on ensimmäisessä vaiheessa tai vasta pyrkimässä kakkostasolle. Kakkostasolla on toiset seitsemän organisaatiota ja kolmostasolla yksitoista, joista vasta 2 3 on matkalla kohti ylintä tasoa. Tutkimuksessa luotiin oma kypsyysmalli organisaatioiden yritysarkkitehtuurivalmiuksille kuvaamaan sitä, kuinka valmiita organisaatiot ovat systemaattiseen arkkitehtuurityöhön. Kypsyysmalli ottaa huomioon edellisessä kappaleessa esitellyt yritysarkkitehtuurityön peruselementit: työn resursoinnin, prosessit, viitekehyksen, hallintamallin, liiketoiminnan osallistumisen yritysarkkitehtuurityöhön sekä arkkitehtuuritoiminnan ajallisen keston. Näiden kriteerien perusteella läpikäydyt organisaatiot on sijoitettu yhdeksänportaiselle arkkitehtuurin kypsyysasteikolle. Luotu kypsyysmalli ei ole tieteellisen tarkka, vaan suhteellinen eli sellainen, jossa läpikäydyt organisaatiot on asetettu karkeaan järjestykseen arkkitehtuurikäytäntöjensä perusteella. 12

13 Arkkitehtuurin kypsyystason avulla tehtiin kolme vertailevaa analyysiä, joista voi tehdä kiinnostavia päätelmiä. Ensimmäisessä analyysissä kypsyystasoa verrattiin organisaation toimialan tietointensiivisyyteen jolloin saatiin seuraava kuva: Kuvassa arkkitehtuurin kypsyys kasvaa vasemmalta oikealle. Tasolla yksi olevilla organisaatioilla on käytännössä vain de facto arkkitehtuuri eikä sitä kehitetä erillisenä toimintona. Tasolla viisi oleva yritys tekisi yritysarkkitehtuurityötä hyvin systemaattisesti ja niin, että liiketoiminta osallistuisi siihen hyvin kokonaisvaltaisesti. Tälle tasolle ei nykyisellään yllä yksikään haastatelluista organisaatioista. Pystyakselilla on toimialan tietointensiivisyys siten, että ylimpänä on toimiala, jossa koko tuote on pelkkää tietoa ja alimmalla tasolla toimiala, jossa tiedon merkitys tuotannontekijänä on vielä sekundäärinen. Huom! Toimialat ovat esimerkin omaisia, eivätkä kaikilta osin viittaa tutkimuksen kohteina olleiden organisaatioiden toimialoihin. Arkkitehtuurin kypsyyden voi sanoa korreloivan toimialan tietointen iivisyyden kanssa melko hyvin. Muutama organisaatio poikkeaa pääsäännöstä kuitenkin melko paljon. Lähimpänä oikeaa alakulmaa olevilla yrityksillä on suhteellisen hyvät arkkitehtuurivalmiudet, vaikka ne eivät toimikaan erityisen tietointensiivisillä aloilla. Lähimpänä vasenta yläkulmaa olevat organisaatiot taas toimivat hyvin tietointensiivisillä aloilla, mutta niiden yritysarkkitehtuurityön systemaattisuus ei ole vielä kovin korkealla tasolla. Arkkitehtuurin kypsyys ja tietointensiivisyys AD HOC Framework ja prosessit Vakiintuneet käytännöt Business Involvement Käynnistymässä Esimerkkitoimiala 5 Analyytikkotalo 12 7 Mediatalo Intensiivisyys Finanssiyritys Telco Kauppa, Erikoisteollisuus Konepajateollisuus Prosessiteollisuus Ravintola Arkkitehtuurin kypsyys Maansiirto 13

14 Toisessa vaiheessa arkkitehtuurikypsyyttä verrattiin organisaation kompleksisuuteen. Tuloksena saatiin alla oleva kaavio. Kompleksisuus määriteltiin kolmen osion summana: organisatorinen kompleksisuus, joka kuvaa sitä, miten stabiili yrityksen organisaatio on. Esimerkiksi vast ikään tehdyt suuret fuusiot lisäävät tämän elementin kompleksisuutta. tietojärjestelmien kompleksisuus. Organisaatio, jossa on käytössä laaja ja vakiintunut toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on tästä näkökulmasta vähemmän kompleksinen kuin organisaatio, jossa on satoja erilaisia järjestelmiä ja niiden joukossa useita ERP ejä. prosessien ja tai businessmallien kompleksisuus. Tästä osiosta korkeat pisteet saa organisaatio, jolla on useita erilaisia liiketoimintamalleja ja/tai prosesseja. Kustakin osiosta organisaatio saattoi saada 0 3 pistettä, joiden summana saatiin kymmenportainen asteikko (0 9). Kuviossa näkyy kolme organisaatiota, jotka ovat lähempänä oikeaa alakulmaa kuin pääjoukko. Nämä voivat katsoa olevansa nykyisillä arkkitehtuurikäytännöillään melkoisen turvassa suhteessa organisaation kompleksisuuteen. Sitä vastoin vasemmalla ylhäällä erottuvat kolme organisaatiota ovat tilanteessa, jossa organisaatio on yritysarkkitehtuurimielessä hyvin kompleksinen, mutta organisaatiot ovat arkkitehtuurikäytännöissään suhteellisen alhaisella tasolla. Näissä organisaatioissa tilaus arkkitehtuurityön tehostamiselle on ilmeinen. Arkkitehtuurin kypsyys ja kompleksisuus 9 AD HOC Käynnistymässä Framework ja prosessit Vakiintuneet käytännöt Business Involvement Esimerkki Kompleksisuus Fuusioita, hajanainen sovellussalkku, erilaisia ansaintamalleja Uudistettu tai laaja organisaatio, useita järjestelmiä, rajallinen määrä ansaintamalleja Yhtenäinen organisaatio, vahva ERP, harvoja ansaintamalleja Arkkitehtuurin kypsyys 14

15 Viimeisessä analyysissä nämä kaksi aiempaa analyysiä yhdistettiin, jolloin saatiin suure ympäristön haasteellisuus ja seuraavan kaltainen kuva. Haasteellisuus määriteltiin tietointensiivisyyden ja kompleksisuuden summana niin, että tietointensiivisyyden arvo kerrottiin kahdella (jotta kompleksisuus ei korostuisi liikaa). Tässä analyysissä hajonta on jo selvästi suurempaa kuin kahdessa aiemmassa. Mitä kauempana yritys on yläpuolella diagonaalia, joka leikkaa kaavion vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan, sitä tärkeämpää sen olisi panostaa yritysarkkitehtuurivalmiuksiinsa. Arkkitehtuurin kypsyys ja yleishaastavuus AD HOC Käynnistymässä Framework ja prosessit Vakiintuneet käytännöt Business Involvement Esimerkki Tietointensiivinen ja kompleksinen Haastavuus Tiedon merkitys pienempi, selkeä organisaatio ja rajallinen määrä ansaintamalleja Arkkitehtuurin kypsyys 15

16 4 Yhteenveto arkkitehtuurityön hyvistä käytännöistä ja sudenkuopista Tässä kappaleessa esitellään tutkimuksen aikana esiin tulleita hyviä yritysarkkitehtuurikäytäntöjä. Ne eivät ole paremmuusjärjestyksessä, eivätkä ne kaikki ole sovellettavissa kaikissa organisaatioissa, mutta toisaalta ne voivat antaa ideoita oman arkkitehtuurityön kehittämiseen. Arkkitehtuurin rakenne Liitteessä on esitelty organisaatioiden kolme erilaista lähestymistapaa arkkitehtuurityöhön. Niin sanotun ToBe-arkkitehtuurivision luominen voisi tapahtua joko ns. greenfielding tai referenssiarkkitehtuurin hankkimisen avulla. Eräs pääarkkitehdeista oli toiminut mukana laajassa projektissa, jossa ison yrityksen yhtä toimialaa suunniteltiin puhtaalta pöydältä, ilman vallitsevien nykyprosessien ja järjestelmien painolastia. Tällöin voitiin aidosti miettiä kyseisen liiketoiminnan kokonaisoptimointia sekä prosessien ja järjestelmien saumatonta yhteispeliä. Tavoitemalli voidaan myös luoda hankkimalla esimerkiksi alaa tuntevalta konsulttitalolta toimialakohtainen referenssiarkkitehtuuri, jota voidaan pitää toimialan kokonaisvaltaisena parhaana käytäntönä. Jos malli hankitaan, kannattaa aluksi kuitenkin huolella miettiä, onko siinä osia (prosesseja), joita hallitusti muuttamalla voidaan saada kilpailuetua suhteessa alan muihin toimijoihin. Tutkimuksessa tuli esille muutamia yritysarkkitehtuuriin liittyviä laadullisia määreitä. Näistä kannattaa nostaa esille ymmärrettävyys, hallittavuus ja kestävyys (englanninkieliset termit: understandable, manageable ja sustainable). Nämä kaikki ovat tärkeitä määreitä laadukkaalle yritysarkkitehtuurille. Kokonaisuus ei saa olla niin kryptinen, että vaadittaisiin erikoisosaamista, jotta ymmärtäisi sen sisältöä ja hyötyjä. Toisaalta arkkitehtuuri ei saa olla niin monimutkainen, että sen kehittäminen ja hyödyntäminen muuttuvat painolastiksi. Viimeisen määreen voisi tulkita siten, että hyvä arkkitehtuuri on henkilöriippumaton. Tämä vaatimus on läheisessä yhteydessä kahteen edelliseen ja asettaa korkeat vaatimukset arkkitehtuurin johdonmukaisuudelle ja dokumentoinnin tasolle. Tunnetun ja paljon sovelletun Togaf-viitekehyksen monista hyvistä käytännöistä nousi esiin suositus etsiä organisaatiosta uudelleen käytettäviä elementtejä. Tätä ohjenuoraa voi noudattaa itse asiassa missä tahansa arkkitehtuurityön vaiheessa. Kun organisaatiossa opitaan vaalimaan elementtien (ohjelmistokomponenttien, prosessien, teknologian jne.) uudelleenkäyttöä niin kehittämisessä kuin käyttämisessä luodaan perustaa kustannussäästöille, ympäristön harmonisoinnille ja toiminnan modulaarisuudelle. Viime mainittu on tärkeää mm. toiminnan joustavuuden kannalta. Roolitus Hyvä arkkitehtuuri on henkilöriippumaton. Eräs parhaista haastatteluissa kuulluista yksittäisistä kommenteista oli tämä: Pääarkkitehdin roolin pitää olla leadership-rooli, ei asiantuntijarooli. Leadership-rooli merkitsee sitä, että paitsi ymmärtää aidosti organisaation varsinaisen toiminnan tavoitteita, pitää myös toimia aloitteellisesti (johdannossa mainitun) operatiivisen koneen rakentamisessa. Tämä edellyttää arkkitehtuuriprosessin ja -elementtien hallitsemisen lisäksi suhdetoimintakykyä, vaikutuskykyä ja usein jopa diplomaattista painostusta. Toinen mielenkiintoinen ajatus liittyen arkkitehtuurirooleihin oli analogia lainsäätäjiin ja poliiseihin. Arkkitehtuuria voisi verrata lakiin, koska sekin 16

17 sisältää sääntöjä ja periaatteita, joita tulee noudattaa. Kuten laeilla, arkkitehtuurillakin on niiden säätäjiä ja valvojia. Lain tapauksessa nämä ovat eri rooleja ja ne vaativat erilaista osaamista. Vaikka hyvänä käytäntönä voidaan pitää arkkitehtien tiivistä yhteistyötä projektien kanssa, kannattaa harkita, tulisiko nämä kaksi roolia antaa eri henkilöiden tai ryhmien tehtäväksi. Liiketoiminnan rooli yritysarkkitehtuurityössä Yritysarkkitehtuurin tekeminen pelkästään tietohallinnon voimin muuttuu sitä vähemmän mielekkääksi, mitä pidemmälle arkkitehtuurin kypsyysmalleissa edetään. Vaikka tietohallintoihmisillä on usein erinomaiset valmiudet johtaa yritysarkkitehtuuritoimintaa, on tuossa toiminnassa viime kädessä kyse siitä, kuinka organisaatio tekee businessta ja toteuttaa missiotaan ja vastuu siitä kuuluu organisaation ylimmälle johdolle. Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta yritysarkkitehtuuri ei rajoittuisi tietohallintoihmisten teknispainotteiseksi suunnitteluksi? Tämä kysymys kirvoitti tutkimuksen aikana paljon keskustelua ja joukon hyviä ideoita: On ensisijaisen tärkeää, että yritysarkkitehtuurissa käytetään liiketoimintaan läheisesti liittyviä käsitteitä ja terminologiaa eikä IT-jargonia. Tämä antaa arkkitehtuurityölle liiketoimintaihmisten keskuudessa uskottavuutta ja madaltaa heidän osallistumiskynnystä. Toinen tärkeä ajatus on suunnata arkkitehtuuritoimintaa niin, että sillä pyritään ratkaisemaan olemassa oleva, konkreettinen liiketoimintaongelma tai -tarve. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sen sijaan, että luodaan pelkästään ylätason periaatteita esimerkiksi tiedon omistajuudesta tai teknologiavalinnoista, voidaan etsiä ajankohtaisia liiketoimintatarpeita ja suunnata arkkitehtuurityötä niiden ratkaisemiseksi. Liiketoimintatarpeita voi ryhmitellä esimerkiksi seuraavan jaon mukaisesti: tuottojen lisääminen (top line improvement), kustannustehokkuus (bottom line improvement), riskien hallinta (risk management) tai ketteryyden parantaminen (agility). Tarpeet voisivat olla seuraavia: Top line: Halutaan kehittää eri tuotteiden ristiin myyntiä olemassa oleville asiakkaille. Vaikutus arkkitehtuuriin: täytyy parantaa tietomallia, jotta mahdollistetaan asiakastietojen (ja mahdollisesti tuotetietojen) parempi yhdisteltävyys. Bottom line: Halutaan pienentää organisaation kiinteitä kuluja. Vaikutus arkkitehtuuriin: harmonisoidaan palvelinalustoja ja jätetään tiettyjä teknologiasukupolvia väliin. Risks: Halutaan parantaa liiketoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa. Vaikutus arkkitehtuuriin: tulee olla selvä kuva teknisen ympäristön riippuvuuksista, esimerkiksi siitä, mitkä prosessit käyttävät mitäkin järjestelmiä. Agility: Valitaan strategiaksi laajentua yritysostoin. Vaikutus arkkitehtuuriin: mietitään, miten nykyarkkitehtuurin eri osia pitäisi muuttaa, jotta ostettavien yritysten integrointi nopeutuisi ja helpottuisi. Edellä mainitut arkkitehtuuritoimenpiteet ovat joka tapauksessa tarpeellisia ja oikean suuntaisia askeleita kohti kokonaisuutta. Jos niitä tehdään ratkaisemalla samaan aikaan päivän polttava business tarve, on ylimmällä johdolla aito kiinnostus asiaan. Viimeinen liiketoimintayhteistyöhön liittyvä hyvä käytäntö koskee myös ketteryyttä. Tietohallintofunktio käy monesti keskustelua liiketoiminnan kanssa hengessä: kertokaa, mitä aiotte tehdä, niin rakennamme teille tarvittavan IT-kokonaisuuden tai teknisen arkkitehtuurin. Lähestymistapa on siis hyvin deterministinen. Liiketoiminta ajattelee sen sijaan opportunistisesti tyyliin: mitä uusia tilaisuuksia busineksen tekoon avautuu ja ovatko ne piilevän riskinoton arvoisia. Jos arkkitehtuuri suunnitellaan pelkästään opportunistisesta lähtökohdasta, tarvittaisiin arkkitehtuuri, jota voisi soveltaa mille tahansa toimialalle, mikä on tietysti utopistinen ajatus. Olennaista olisi käydä liiketoiminnan kanssa syvällistä ja aitoa keskustelua siitä, minkä asioiden (prosessien, tietojen, verkkojen jne.) pitää olla joustavia eli helposti muutettavissa. Kun keskustelu on käyty, on arkkitehtuurivastuullisilla selvä käsitys liiketoiminnan odotuksista ja vastaavasti liiketoiminnalla realistinen käsitys arkkitehtuurin asettamista reunaehdoista. Tällöin arkkitehtuurityötä päästään tekemään oikealla tasolla ja oikeilla odotuksilla. Tietohallinto ajattelee usein deterministisesti, kun taas liiketoiminta tyypillisesti opportunistisesti: mitä uusia tilaisuuksia busineksen tekoon avautuu ja ovatko ne riskin arvoisia? 17

18 Tietoarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri on useimmilla haastatelluista organisaatioista kenties selkein arkkitehtuurin ongelma-alue. Tietoarkkitehtuuriin kuuluvat muun muassa tietojen mallinnukseen ja perustietojen hallintaan (Master Data Management) liittyvät kysymykset. Moni organisaatio lähestyy ongelmaa myös järjestelmäpohjaisesti niin, että ne soveltavat niitä tietomalleja, joita valittavat järjestelmät käyttävät. Tämä voi olla toimiva ratkaisu, mikäli organisaatiossa on pieni määrä vahvoja ydinjärjestelmiä, mutta muussa tapauksessa voidaan joutua valtavaan integrointisuohon, jos eri tietomalliin perustuvia järjestelmiä halutaan yhdistellä. Eräs haastatelluista organisaatioista, jolla oli käytössä laaja, keskitetty ERPjärjestelmä piti kuitenkin yllä keskeisten tietojen osalta omaa erillistä tietomallia, joka oli virallinen tietomalli. Toinen organisaatio oli saanut operatiivisen raportoinnin hyvin vahvalle pohjalle niin ikään itsenäistä tietomallia soveltamalla. Eräs haastatelluista oli rajannut tietohallinnon ja liiketoiminnan vastuut tietojen osalta periaatteelle IT vastaa datasta ja liiketoiminta informaatiosta. Yksi tutkituista organisaatioista pyrki tunnistamaan ja kartoittamaan, mikä organisaatiossa oleva tieto on todella arvokasta. Tällaisen harjoituksen tuloksista voidaan johtaa useitakin tarvittavia toimenpiteitä arkkitehtuurin kehittämiselle. Ulkoisen ja sisäisen tiedon prosessointi Vain muutamalla haastatelluista organisaatioista on tehty toimenpiteitä organisaation ulkopuolisen tiedon ja sisäisen tiedon yhdistelemiseksi. Paras käytäntö tässä tuntuu olevan pieni tiimi, joka toimii näiden kahden tiedon solmukohtana. Tiimissä voisi olla analyytikon, informaatikon ja controllerin rooleissa toimivia henkilöitä. Tiimin tehtävänä on, paitsi yhdistää erityyppistä tietoa päätöksentekoa varten mielekkäällä tavalla, myös kehittää tiedon hyödyntämisen osaamista ja prosesseja. Riskit Haastatteluissa nousi esille joukko yritysarkkitehtuuriin liittyviä riskejä tai huonoja käytäntöjä. Selvästi yleisimpänä riskinä pidettiin arkkitehtuurityön eristämistä tai eristäytymistä omaksi saarekkeekseen ilman kontakteja varsinaiseen kehitystoimintaan. Jos tämä riski toteutuu, arkkitehtuurityöstä tulee vain tarpeettomia hallintokuluja organisaatiolle. Yritysarkkitehtuurityö ei saa olla itsetarkoituksellista, vaan sitä pitää voida soveltaa kehittämistyöhön. Toinen mielenkiintoinen näkökulma riskeihin liittyi nykyisin melko suuressa muodissa oleviin ketteriin kehitysmenetelmiin (esim. Scrum). Niiden ydinajatus on edetä vahvasti iteroiden ja niin, että kukin pienehkö iteraatio toteuttaa täysin valmiin lopputuotoksen, esimerkiksi ohjelmistokomponentin. Vaikka ketterillä menetelmillä on varmasti hyvät puolensa, ne asettavat suuria haasteita arkkitehtuurityölle ja arkkitehtuurin soveltamiselle. Mikäli arkkitehtuuri on epäselvä tai sen soveltamisprosessi ontuu, ketterät menetelmät lisäävät hajanaisuutta ja osaoptimointia. Niiden perusfilosofiaan ei kuulu erityisen kokonaisvaltainen suunnittelu. Toisaalta taas vahvan arkkitehtuurin omaavissa organisaatioissa pystytään tarkkaan määrittämään ne rajat joita kunkin yksittäisen projektin tulee toteuttaa. Tällöin lähestymistapa on kokonaisuutta optimoiva, mikä edellyttää proaktiivista suunnittelua. Mikäli arkkitehtuuri on epäselvä tai sen soveltamisprosessi ontuu, ketterät menetelmät lisäävät hajanaisuutta ja osaoptimointia. 18

19 5 Johtopäätökset ja suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi Johtopäätökset Suomalaiset organisaatiot voisivat olla paljon tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä, jos ne osaisivat nykyistä paremmin hyödyntää saatavilla olevaa tietoa. Ongelmana on vähäinen panostus ulkoisen tiedon prosesseihin, sisäisen tiedon vaatimaton käyttö johtuen tiedon huonosta laadusta ja yhdisteltävyydestä sekä ulkoisen ja sisäisen tiedon yhdistelyn puute. Yritysarkkitehtuuri on prosessi, jota kehittämällä yritykset voivat parantaa toimintaprosessiensa ja tietoteknisten resurssiensa kokonaisvaltaista suunnittelua. Systemaattisen arkkitehtuurin käyttöönotolla organisaatiot voivat rakentaa tehokkaan, toimintavarman ja joustavan operatiivisen koneen ydintoimintansa tueksi. Johdonmukainen arkkitehtuuri parantaa yrityksen sisällä syntyvän tiedon laatua ja hyödynnettävyyttä. Ulkoisen ja sisäisen tiedon yhdistelyä voidaan tehostaa olennaisesti pienillä prosessimuutoksilla. Yritysarkkitehtuurityö on luonteeltaan jatkuvaa toiminnan parantamista, minkä pitäisi olla organisaatioiden tehtävänä joka tapauksessa. Yritysarkkitehtuurityön avulla voidaan luoda organisaatiolle yhteinen tahtotila siitä, mitä edellä mainittu operatiivinen kone edellyttää prosesseilta, tiedoilta ja tietotekniikalta. Yhteinen tahtotila auttaa kehitysprojektien suuntaamisessa ja johtaa kohti kustannustehokasta ja toimintavarmaa operatiivista ympäristöä. Se parantaa selvästi myös tietojen hyväksikäyttöä ja vapauttaa resursseja tuotekehitykseen ja innovointiin. Toimiva yritysarkkitehtuuri tekee tiedolla johtamisen mahdolliseksi. Yritysarkkitehtuuritoiminnan kilpailijoiksi voidaan laskea muut laajat liiketoiminnan kehitysmetodit. Sitä voidaan pitää yksinkertaisesti laadukkaan toiminnan kehittämisenä tai laadukkaana liikkeenjohtona. Yritysarkkitehtuuri erikoisominaisuus moneen muuhun malliin verrattuna on sen tietojärjestelmien ja tekniikan huomioon ottaminen. Yritysarkkitehtuuritoiminnan merkitys korostuu silloin, kun tieto on organisaatiolle tärkeä tuotantotekijä. Ongelmana on ulkoisen ja sisäisen tiedon yhdistelyn puute. Suosituksia arkkitehtuuritoiminnan kehittämiseksi Kun organisaatio päättää tosissaan panostaa yritysarkkitehtuurinsa parantamiseen, kannattaa sen nimetä toiminnon johtoon päätoiminen pääarkkitehti. Kun edes yksi henkilö pystyy täy- siaikaisesti keskittymään kyseiseen tehtävään, saadaan helposti aikaan tuntuvia tuloksia. Pääarkkitehdin kannattaa lisäksi kerätä ympärilleen verkosto, jonka avulla hän kehittää vastuualuettaan. Yritysarkkitehtuurikäytännöt kypsyvät harvoin, jos niitä tehdään sivutoimisesti. Yritysarkkitehtuuri kannattaa mieltää toisaalta kehitysprosessina ja toisaalta rakenteellisena kokonaisuutena malleja, periaatteita, standardeja ja suosituksia. Arkkitehtuuritoiminnon pitäisi olla iteratiivista ja lähes jatkuvaa. Tästä syystä kannattaa alussa käyttää aikaa yritysarkkitehtuurin perusteiden kuntoon saattamiseen. Organisaation sisällä kannattaa luoda yhteinen näkemys seuraavista asioista: miten organisaatiossamme arkkitehtuurityötä tehdään (prosessi) mitä tuloksia arkkitehtuurityöstä odotetaan (tuotokset ja hyödyt) miten ne organisoidaan (viitekehys) ja miten tuloksia hallitaan (governance). Näiden perusteiden linjaaminen edes karkealla tasolla antaa huomattavan paljon ryhtiä yritysarkkitehtuurityölle. Riippumatta siitä, millaisen lähestymistavan arkkitehtuurin kehittämiseen valitsee, kannattaa työ aloittaa ja 19

20 tehdä organisaation eri toimintojen yhteistyönä, ei vain IT-yksikön harjoituksena. Liiketoiminnan ja tietohallinnon preferenssit saattavat poiketa toisistaan periaatteellisella tasolla. Tietohallinto saattaa suosia ensisijaisesti suorituskykyisiä ja hyvin luotettavia teknisiä ratkaisuja, kun taas liiketoimintayksiköiden tavoitteena olisi saada ratkaisu tarpeeseen nopeasti ja edullisesti. Nämä kaksi lähestymistapaa pitää pysytä sovittamaan yhteen myös niin, että ne ovat kokonaisarkkitehtuurin kannalta perusteltuja. Yritysarkkitehtuuria tulee soveltaa aitoon ja ajankohtaiseen liiketoiminnan tarpeeseen. Tällöin arkkitehtuurityöstä saadaan nopeasti konkreettisia hyötyjä. Tietohallinnon preferenssi: suorituskykyinen ja hyvin luotettava ratkaisu. Liiketoimintayksiköiden preferenssi: ratkaisu tarpeeseen nopeasti ja edullisesti. Suosituksia Tekesin rooliksi arkkitehtuurivalmiuksien ja tiedolla johtamisen edistämiseksi. Jokainen organisaatio on viime kädessä itse vastuussa siitä, millaista sen yritysarkkitehtuuritoiminta on. Tekes toimii tyypillisesti laajassa verkostossa, jossa sen intressinä voi olla yritysarkkitehtuurikäytäntöjen ja ennen kaikkea tiedon hyödyntämisen parantaminen. Seuraavassa on lueteltu tapoja, miten Tekes voisi näitä valmiuksia verkostossaan edistää: Yritysarkkitehtuurin merkityksen nostaminen esille eri yhteyksissä (Tekesin ohjelmat ja aktivointihankkeet). Kevyiden ja pragmaattisten arkkitehtuurimenetelmien kehityksen tukeminen ja käyttöönoton edistäminen. Hyvien käytäntöjen levittäminen erilaisissa yritysverkostoissa. Verkostojen tai ohjelmien sisäisen arkkitehtuurityön katalysointi, mikäli siihen on tarvetta. Tämä työ on arvokasta varsinkin silloin, jos verkostossa ei ole muuta toimijaa, joka luontevasti voisi ottaa vastuun tarvittavista arkkitehtuurilinjauksista. Yritysarkkitehtuurien kehittämistyön rahoittaminen erikoistapauksissa. Nykyisellään Tekesin oman toiminnan lisäksi voi kokonaisarkkitehtuurin liittyviä kehityskokonaisuuksia olla mukana strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ohjelmissa. Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Oy (Tivit Oy) on käynnistänyt useita ohjelmia, joissa arkkitehtuurikysymykset ovat tärkeässä osassa kokonaisuuden kannalta (kts. lisää - ICT SHOK - Lopuksi Tiedon määrän ja merkityksen kasvu organisaatioissa on huomattavaa ja yleisesti tunnustettua. Tiedon käsittelyä varten rakennetut järjestelmät ja muu tietotekniikka muodostavat usein hyvin monimutkaisen kokonaisuuden, jonka hallinta aiheuttaa ylettömän paljon vaivaa ja kustannuksia. Samaan aikaan tiedon hyödynnettävyydessä on paljon puutteita ja liiketoiminnan haluamat muutokset ovat hitaita toteuttaa. Organisaatiot ovat jääneet tietojärjestelmiensä panttivangeiksi. Systemaattisen yritysarkkitehtuurityön avulla prosessien ja tietoteknisten resurssien kokonaisuutta voidaan parantaa ja siten saada organisaation tietopääoma paremmin hyödynnettyä. Ja vastauksena tämän raportin alussa olleeseen kysymykseen (teemmekö parempaa businesstä, jos meillä on olemassa systemaattinen yritysarkkitehtuuri?): todennäköisesti kyllä. Ainakin hyvä arkkitehtuurityö luo sille erinomaiset edellytykset. Organisaatiot ovat jääneet tietojärjestelmiensä panttivangeiksi. 20

21 Liite 1 Liite 1 Kolme lähestymistapaa arkkitehtuurityöhön Tutkituissa organisaatioissa voitiin erottaa kolme erilaista lähestymistapaa arkkitehtuurityöhön, joita kutsutaan tässä nimillä AsIs-metodi, Ahead-metodi ja ToBe-metodi. AsIs-metodia noudattavat yritykset pyrkivät olemaan hyvin selvillä nykyisistä arkkitehtuurielementeistä ja niiden välisistä riippuvuuksista. Arkkitehtuuria kehitetään lähinnä projektien mukana. Ahead-metodia soveltavat organisaatiot pyrkivät rakentamaan arkkitehtuuria proaktiivisesti niin, että tarpeelliset linjaukset ovat olemassa ennen niitä soveltavia projekteja. ToBe-metodia soveltavat organisaatiot luovat arkkitehtuurista vision tai ideaalimallin, jota kohti ne etenevät projektien avulla. Vaikka rajanveto tässäkin on vaikeaa ja moni tekee työtä noiden metodien yhdistelmällä, niin karkeasti voidaan sanoa neljän organisaation suosivan AsIsmetodia, kahdeksan käyttävän pääasiassa Ahead-metodia ja yhdeksän ToBemetodia (neljä organisaatiota ei sijoitu selkeästi mihinkään vaihtoehtoon). Mikään näistä metodeista ei ole yksiselitteisesti toisia parempi, vaan kussakin lähestymistavassa voidaan nähdä hyviä ja huonoja puolia. Näiden yhteenveto on esitetty seuraavassa taulukossa: METODI EDUT RAJOITTEET AsIs Ahead ToBe Luo vahvan perustan joka tapauksessa tietoteknisen ympäristön hallinnalle ja arkkitehtuurityölle. Suoraviivainen tapa aloittaa arkkitehtuurityö Nopeuttaa projekteja, joiden ei tarvitse päättää kaikkea itse. Vahvistaa arkkitehtuurikulttuuria, koska edellyttää proaktiivista arkkitehtuurityötä. Luo maalin, jota kohti kehitystoiminnan tulisi edetä. Toimii pohjana gap-analyysille, jonka pohjalle voi luoda kehitysprojektisalkun. Vallitsevat arkkitehtuurikäytännöt tutkituissa organisaatioissa: prosessit, viitekehykset ja päätöksentekomallit Systemaattinen yritysarkkitehtuurityö sisältää tiettyjä peruselementtejä. Tällaisia ovat oikea resurssointi, arkkitehtuurin luonti- ja soveltamisprosessi, jonkinlainen arkkitehtuurin viitekehys, hallintamalli (governance) ja tapa tehdä yhteistyötä liiketoiminnan kanssa. Näiden olemassaoloa kysyttiin kaikissa haastatteluissa. Ei anna suuntaa tai maalia, jota kohti organisaation pitäisi edetä. Liiketoimintahyödyt saattavat jäädä vähäisiksi, mikäli takerrutaan liiaksi yksityiskohtaisen nykytilan kuvaamiseen (toisaalta niinkin voi löytyä säästöpotentiaalia) Vaatii kurinalaisuutta, että projektit noudattavat arkkitehtuuria, varsinkin, jos ohjeet eivät muodosta ehyttä ja riittävän kattavaa kokonaisuutta. Voi olla liian kaukana, jotta olisi sopivan konkreettinen maali. Sisältää usein oletuksen, että arkkitehtuurin voi luoda puhtaalta pöydältä, vaikka tämä on vain äärimmäinen erikoistapaus. Vaatii organisaatiolta tiettyä arkkitehtuurikypsyyttä, jotta visiota ei pidetä haihatteluna. Resurssointi Tutkituista organisaatioista yli puolella (15 kpl) oli nimetty pääarkkitehti tai henkilö, joka oli vastuussa yritysarkkitehtuuritoiminnasta. Näiden henkilöiden nimitys saattoi vaihdella, mutta rooli oli selkeä ja vastuualueena arkkitehtuuri kokonaisuudessaan. Osa näistä henkilöistä toimi samalla arkkitehtuuritiimin vetäjänä. Heitä kaikkia voi luonnehtia todellisiksi yritysarkkitehtuuriammattilaisiksi, joilla on tehtävän edellyttämää kokemusta, näkemystä ja muita 21

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli

Kurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli Kurttu talviseminaari 2012 Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli 15.3.2012 Talviseminaarin sisältö Aika: torstai 15.3.2012, klo 10.00 15.00 Paikka: Kuntatalo (Toinen linja 14) Aamupäivä alustus: 10.00

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kokemuksia yritysarkkitehtuurista

Kokemuksia yritysarkkitehtuurista Kokemuksia yritysarkkitehtuurista Sakari Olli Tieturi OY HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551 kurssit@tieturi.fi Esittely FM Sakari Olli Tieturi OY Tiiminvetäjä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet Johtamiskulttuurin tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet CxO Academy tutki yhteistyössä IT Forumin ja IT Governance Forumin kanssa liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Tieto ja sen mallinnus Fonectalla - Teemme tiedosta arvokasta. Aija Palomäki, TDWI jäsenkokous 6.6.2014

Tieto ja sen mallinnus Fonectalla - Teemme tiedosta arvokasta. Aija Palomäki, TDWI jäsenkokous 6.6.2014 Tieto ja sen mallinnus Fonectalla - Teemme tiedosta arvokasta Aija Palomäki, TDWI jäsenkokous 6.6.2014 Puhujasta Yritysarkkitehti, Big data kehityspäällikkö Ylempi korkeakoulututkinto, tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tuotteen elinkaarenaikainen tiedonhallinta verkostoitumisen ja tuotekehityksen tukena

Tuotteen elinkaarenaikainen tiedonhallinta verkostoitumisen ja tuotekehityksen tukena Leanver yritysseminaari 30.5.2006 Tuotteen elinkaarenaikainen tiedonhallinta verkostoitumisen ja tuotekehityksen tukena Nykytilakartoituksen pääasiallisia tietolähteitä Laajat tieteelliset tietokannat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot